TIEDOTUSLEHTI LOKAKUU 2003

TIEDOTUSLEHTI lokakuu 20032

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

PÄÄTOIMITTAJA

Henrik Holmbergpuh. 09-6136 2622,fax 09-6136 2700e-mail henrik.holmberg@terramare.fiLaurinmäenkuja 3 A,00440 HELSINKI

Lapin syväsatama s. 5-6

Hietasen satama, Kotka s. 8-9

Toimitusjohtajan palsta 3

Kemin kaupungin satamainvestoinnit 4

Lapin syväsatama, Ajos, Kemi 5-6

Helsinki–Tallinna Race 2003 7

Työhyvinvoinnin kehittämistyö käynnistyi 7

Hietasen satama, Kotka 8-9

Rööpakan ratasiltojen kaivinpaalut 10

Työmaat 11

Kansi: Ajoksen satama, Kemi

Kansainvälinen maa- javesirakentaja

Terramare Oy on maa- ja vesirakennusurakoitsija, joka on erikoistunutruoppaukseen, vedenalaiseen louhintaan ja pohjarakentamiseen.

Boskalis Nordic Oy on Terramare Oy:n suomalainen emoyhtiö, jokaomistaa urakointitoiminnassa käytettävät koneet ja kaluston sekävastaa myös niiden huollosta ja kunnossapidosta ja tarvittavista kor-jaamotoiminnoista.

Henkilökunta yhteensä 31.8.2003 288Liikevaihto vuonna 2002 30 milj. euroa

Boskalis-yhtiöiden emoyhtiö on hollantilainen Amsterdamin pörssissänoteerattu Royal Boskalis Westminster nv.

Koko Boskalis-konsernin maailmanlaajuisen liiketoiminnan liike-vaihto oli 1035 miljoonaa euroa vuonna 2002.

Helsinki-Tallinna Race s. 7

3TIEDOTUSLEHTI lokakuu 2003

JOKO ORASTAVAKASVU NÄKYY?

alouskasvu on jäänyt maailmal-la kuluneen vuoden alkupuoliskollahitaaksi. Ennestään vaisuja odotuksiaovat synkistäneet Kaukoidän sars-epidemia sekä Irakin sota, kuitenkinsiten että asiantuntijoiden mukaanniiden negatiiviset vaikutukset jää-nevät pelättyä pienemmiksi. Euroo-pan unionin alueella kasvu on ollutvaisua, ja hyvin monien maiden kom-pastuksena ovat olleet rakenteellisetongelmat sekä budjettien alijäämäi-syys. Ranskassa, Itävallassa ja Sak-sassa onkin jo nähtävissä aloitteita,joilla näihin ongelmiin voidaan todel-la pureutua.

Myös Suomessa talouden kasvu onollut jo pitkään hidasta, mutta työlli-syystilanne ei ole silti merkittävästiheikentynyt. Viime viikkoina julkais-tut tiedot ovat kuitenkin osoittaneet,että työttömyys uhkaa lähteä selväänkasvuun ellei kysyntä parane maail-manlaajuisesti. Suomen valtion ensivuoden talousarvio nojaa suhdanne-ennusteeseen, jonka mukaan kuluvanvuoden loppupuolella yleinen talous-kehitys laajemmin alkaisi elpyä.Tämä heijastuu ennustelukuihin siten,että kokonaistuotannon kasvu olisiensi vuonna 2,4 %. Tämän vuoden

kasvu jää runsaaseen yhteen prosent-tiin. Rakennusalan kehitys on ollutvakaata viime aikoina. Varsinkin ta-lonrakennus, saneeraustyöt sekä maa-ja vesirakentaminen ovat olleet tasai-sessa kasvussa ja ne ovat taanneetsuhteellisen hyvän työllisyyden kokorakennusteollisuuden piirissä.

Maa- ja vesirakentamiseen ovatluonnollisesti vaikuttaneet suuret yk-sittäiset infrahankkeet kuten: Kerava– Lahti oikorata, E18 tiehankkeetsekä Vuosaaren satama. Lisäksi näyt-tää vahvasti siltä, että myös teollisuu-den logistiikkaratkaisut edellyttävätsatamilta jatkuvia investointeja kokovaltakunnan alueella. Tästä hyvänäesimerkkinä on Kemin Ajoksen sata-man laajentaminen siten, että tulevai-suudessa alueella toimivien teolli-suuslaitosten vientikuljetukset tulevatkeskittymään suurelta osin Ajoksensatamaan.

Yleisesti ottaen voi todeta, ettämaa- ja vesirakennusalan näkymätlähivuosille ovat suotuisat. Tätä nä-kemystä tukevat myös mittavat ra-kennushankkeet naapurimaissamme,mm. Suomenlahden rannikkoon ra-joittuvalla alueella.

Nykyiseen markkinatilanteeseennojautuen yritykset ovat parhaillaantekemässä budjettejaan seuraavallevuodelle. Ennusteiden laatiminen onaina vaikeaa, mutta edellä mainitutinfrahankeet sekä muut positiivisetmaa- ja vesirakennusalan näkymätantavat oman yhtiömme budjetoinnil-le konkreettista pohjaa. Omassa toi-minnassamme työllisyys voi paran-tua vain siten, että menestymmeurakkakilpailuissa ja tavoitteenammeonkin pitää tilauskantamme nykyisel-lä tasolla, mikä takaa hyvän työllisyy-den yhtiömme koko henkilöstölle.Tavoitteen saavuttaminen ei tule ole-maan helppoa ja onnistumiseen tar-vitaan kaikkien yhtiössä eri tehtävis-sä työskentelevien arvokasta panosta.

Samalla kun toivotan kaikille leh-temme lukijoilla hyvää syksyä toivon,että saisimme nauttia syyspäivistäpitkälle loppuvuoteen ja ettei vesira-kentajan painajainen, aikainen kovatalvi alkaisi siten kuin vuosi sitten.

T

Jarmo Yletyinen

TIEDOTUSLEHTI lokakuu 20034

KEMIN KAUPUNKIPANOSTAA SATAMA-PALVELUIHIN JATEKEE AJOKSENSATAMASTA LAPINSYVÄSATAMANKemin kaupungin omistamat satamat Veitsiluodossa ja Ajoksessapalvelevat lähistöllä olevaa puunjalostusteollisuutta. Ajoksensatama uudistuu tulevan talven aikana perusteellisesti. Uudis-tuksen myötä siirrytään yhden sataman käyttöön, jolloin väy-lien ylläpito vähenee ja tavaran käsittely tehostuu.

emin kaupungin investointipää-tös Ajoksen sataman laajentamisestaoli merkittävä myös koko talousalu-een työllisyyden kannalta, kertoosatamajohtaja Reijo Viitala. Noin23 000 asukkaan kaupungin työttö-myysaste on tällä hetkellä yli 20 %.Syväsataman rakentaminen tarjoaatyötä vajaalle sadalle työntekijälle,josta noin kolmannes on paikkakun-nalta. Sataman valmistuttua kesä-kuussa 2005, se tarjoaa pysyviä työ-paikkoja noin 250 työntekijällesatama-alueella ja epäsuorasti kulje-tusalalle saman verran.

Tänä päivänä kunnallinen liikelai-tos, Kemin satamat, ylläpitää toimin-taa kahdella paikalla, Veitsiluodossa,jonne johtaa 7 m:n väylä ja Ajokses-sa, jolla on 10 m:n väylä. Ensin mai-nitussa satamassa tuodaan Stora En-son tarvitsemia raaka-aineita ja vie-dään paperituotteita. Myös konttilii-kenne hoidetaan Veitsiluodon sata-man kautta. Ajoksen kautta laivataantänä päivänä Metsä-Botnian selluloo-

saa ja kartonkia. Myös alueen sahatvievät sahatavaratuotteensa tämänsataman kautta.

Satamissa käsitellään vuodessa yh-teensä noin 3 miljoonaa tonnia rah-tia, josta noin 20 % on nestemäisiäöljynjalostustuotteitta ja yli 70 %puunjalostustuotteita. Viennin jatuonnin suhde on suunnilleen tasapai-nossa.

Tällä 25 miljoonan euron investoin-nilla pyritään pitämään satamapalve-lut alueella niin houkuttelevina, ettäyritykset pysyvät paikkakunnalla jakäyttävät tätä kuljetusreittiä, sanoosatamajohtaja Viitala. Kahden ja puo-len vuoden investointi, josta 15 mil-joonaa euroa kohdistuu ruoppaus- jalaituritöille sekä 10 miljoonaa euroahalleille ja tavarankäsittelykalustolleon kieltämättä suuri, mutta 20 %:nvaltionavustus tekee siitä järkevän,toteaa Viitala.

Tarkoituksenamme on keskittää

kaikki vientiliikenne Lapin syväsata-man kautta kulkevaksi vuonna 2006.Tämä tarkoittaa myös sitä, että StoraEnson vientimäärä, noin 500 – 600tuhatta tonnia puunjalostustuotteita,siirtyy Ajokseen kumipyörillä. Sata-massa vientierät yksiköidään ja noin85% määrästä laivataan meritse jaloput viedään maantiekuljetuksina.

Metsä-Botnian vienti jatkuu ennal-laan. Konttiliikenne siirretään koko-naisuudessaan laajennettuun syvä-satamaan. Linjalaivaliikenne ylläpi-tää 3 lähtöä viikossa ja se turvaa vien-tikapasiteetin.

Lapin syväsataman muista kehitys-projekteista satamajohtaja Viitalamainitsee yhteistyön muiden Perä-meren satamien kanssa Nordlink-projektissa, jossa pyritään hyödyntä-mään satamien hyvä sijainti Kosta-musrataan nähden.

Satamajohtaja Reijo Viitalaahaastatteli Henrik Holmberg

K

Satamajohtaja Reijo Viitala.

5TIEDOTUSLEHTI lokakuu 2003

TERRAMARE RAKENTAA LAPINSYVÄSATAMAA 100 MIEHEN VOIMINAjoksen sataman uudistamisentyöt ovat syyskuun lopulla kiih-keässä vaiheessa; satama-al-taiden ruoppaustyöt, hinaaja-laitureiden paalutustyöt jakulmatukimuurielementtienvalmistaminen työllistävät 91miestä ja 6 työnjohtajaa työ-maapäällikkö Heikki Porras-maan johdolla.

ataman altaat uudistetaan ruop-paamalla kahta uutta kääntöallasta jasyventämällä allasta uusien terminaa-lilaiturien kohdalla niin, että syvyy-deksi tulee 10 metriä. Ennen varsi-naista moreeninruoppausta poistetaanaltaassa olevia saastuneita maaker-roksia 120 000 m2:n alueelta imu-ruoppaamalla. Saastuneet maamassatpumpataan putkilinjaa pitkin maa-al-taisiin satama-alueelle. Altaan puhtaatmoreenimassat kaivetaan kuokka-ruoppaajalla proomuihin ja viedääntäytteeksi tulevalle satamakentälle.Moreenimassoja ruopataan noin 800000 m3 ja uutta satamakenttää syn-tyy yli 16 hehtaaria.

Eilisen myrskyn jälkeen emme olevielä pystyneet jatkamaan imuruop-pausta mutta kuokkaruoppaustyö onhyvässä vauhdissa, kertoo ruoppaus-töistä vastaava Pertti Viljas.

Olemme ruopanneet ja täyttäneettulevan laiturin pohjan vajaan kah-densadan metrin pituudelta ja seuraa-vaksi murskesorakerros lanataan ta-saiseksi. Tämän kerroksen päälleladotaan myöhemmin rannalla raken-netut kulmatukimuurielementit.

Uusien terminaalilaiturien koko-naispituus tulee olemaan 452 metriä.Laiturit rakennetaan teräsbetoniele-

S

menteistä, jotka valmistetaan liuku-valutyönä työmaalla. Kaikkiaan teh-dään 46 kappaletta ns. K-elementte-jä, jotka ovat omalla anturallaanvapaasti seisovia ja 45 kappaletta suo-ria välielementtejä jotka asennetaanK-elementtien väliin. Elementtienkorkeus on 13,5 metriä ja yksi K-ele-mentti painaa 215 tonnia. Elementitnostetaan paikoilleen uivalla nostu-rilla Nosto-Pekalla. Elementtilaiturintausta täytetään louheella moreeninsijaan, jotta elementit pystytään teke-

mään mahdollisimman kevytraken-teisiksi.

Laiturielementtien rakentaminenaloitetaan asentamalla siipiseinienpääraudoitukset paikoilleen tukikehi-kon avulla. Sen jälkeen betonoidaanelementin antura. Elementtien seinätbetonoidaan liukuvalutekniikallaniin, että samassa valusarjassa onkuusi K-elementtiä ja kuusi väliele-menttiä. Liukuvalumuotin korkeus onnoin puoli metriä ja se nostetaan 150

Eero Keinänen, Pertti Viljas, HeikkiPorrasmaa ja Pekka Keskitalo

Laiturielementtien liukuvalu käynnissä

TIEDOTUSLEHTI lokakuu 20036

tunkin avulla betonoinnin etenemisenmukaan: keskimäärin 25 cm tunnis-sa. Koska betonointityö on jatkuvaprosessi, työtä tehdään kahdessa 12tunnin työvuorossa ja siten yksi liu-kuvaluvaihe kestää noin 54 tuntia.Elementtien vaakaraudoitukset noin12 cm:n välein on tehtävä betonoin-nin edetessä, mikä aiheuttaa kiirettäraudoittajille, vaikka heitä on työ-maalla yhteensä 18. Elementtienasennus meren pohjalle pyritään saa-maan valmiiksi ennen pysyvien jäi-den tuloa.

Työmaa käynnistettiin heinäkuunpuolen välin jälkeen rakentamalla al-taat saastuneita maita varten. Ele-menttien rakentaminen aloitettiin elo-kuun alussa. Töiden tulee sopimuksenmukaan olla valmiit kesäkuussa 2005.

Sataman kahta hinaajaa varten teh-dään uusi laituri ja ”turistipyydyksek-si” muutettua jäänsärkijä Sampoa var-ten rakennetaan oma laituri,Sampolaituri. Nämä johderakenteiset

laivapaikat perustetaan teräsputkipaa-lujen varaan ja laivat siirtyvät uusiinlaitureihin joulukuun puolenvälin jäl-keen.

Työpäällikkö Pekka Keskitalo to-teaa, että rakentaminen talvea vastennäillä leveysasteilla on liian riippu-vainen sääoloista, etenkin lounaistuu-let vaikeuttavat töitä tällä työmaalla.Aloitus viivästyi ruoppaustöiden lu-pamenettelyjen takia, jolloin menetet-tiin arvokkaita ”hyvän sään” päiviä.

Henrik Holmberg

Betoniryhmä työssä

Ruoppaaja Koura II

Siipiseinien vaakaraudoituksenasentaminen

Kulmatukimuurielementtien tuotantolinja

7TIEDOTUSLEHTI lokakuu 2003

TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISTYÖKÄYNNISTYI TERRAMARE OY:SSÄ

Jo yksitoista vuotta on Helsinginja Tallinnan välillä purjehdittu osal-listujamäärältään Suomen suurinavomeripurjehduskilpailu Helsinki –Tallinna Race. Elokuisesta kilpailus-ta on tullut suosittu tapahtuma sekäkilpailullisten ominaisuuksien vuoksiettä mukavana retkenä Tallinnaan.Yritysluokkaan osallistuvien venei-den ilmoittautumismaksut lahjoite-taan Tallinnan lastensairaalalle. Vii-me vuosina kilpailuun on osallistunut160-180 venekuntaa.

Vuoden 2003 Helsinki-TallinnaRace järjestettiin 15.8.-16.8. perin-teen mukaisesti yöpurjehduksenaniin, että perjantai-iltana lähtö tapah-tui Helsingin edustalta ja maalissaTallinnan edustalla oltiin lauantainkuluessa. Kilpailukeskuksena toimiPiritan purjehduskeskus. Kilpailu to-

HELSINKI – TALLINNA RACE 2003Team Terramare menestyi avomeripurjehduskilpailussa

Yrityksen tuloksellisen toiminnanaikaansaamisessa kaikkein tärkeintäon osaava ja työhönsä sitoutunut hen-kilöstö. Erikoisosaamista vaativallaalalla henkilöstön rooli on vielä tavan-omaistakin merkittävämpi. Yrityksenmenestymiseksi on välttämätöntä luo-da myös hyvät olosuhteet henkilös-tön kehittymiselle.

Näiden johtoajatusten perusteellaon Terramaressa käynnistetty yri-tyksen kokonaistoimintakykyä ke-hittävä prosessi. Tähän pilottivai-heen kehittämistyöhönosallistumaan yrityksen johto on va-linnut 16 eri-ikäistä ja erilaisissatehtävissä toimivaa terramarelaista.He ovat:Pekka Arppe, Markku Latikka,Paavo Hesse, Pentti Ohtonen, JyrkiJaakonaho, Markku Oinonen, JouniJokinen, Mikko Rajala, Esko Kakko,Marko Saarelma, Toivo Kelloniemi,Heikki Tuovinen, Olli Kivelä,Johanna Willberg, Erkki Kultakuusi,Jani Vyyryläinen.

teutettiin ns. takaa-ajolähtönä, jolloinhitain vene lähti ensin ja muut tasoi-tuksensa mukaan myöhemmin.

Team Terramare osallistui ensim-mäistä kertaa tähän kilpailuun s/y Bir-gitta-veneellä miehistönään seuraavatmerellisten projektien karaisematmiehet: keulassa Wille Pietarinen,mastolla Matti Juslenius ja JarmoYletyinen, pianisti Matti Pitkälä,genoan ja spinnun skuuttaus HannuTomperi ja Fokko-Jan Ploefer, isonskuutti Jouko Sederholm, navigaat-tori ja kuvaaja Matti Niemi sekä ruo-rissa Seppo Ajanko.

Mukaan starttasi yhteensä 166 ve-nekuntaa. Veneissä oli yli tuhat hen-keä ja 8 eri kansallisuutta. Team Ter-ramaren purjehdus kymmenien pur-jeenvaihtojen, jatkuvan trimmauksen s/y Birgitan miehistö.

Prosessin kulku

Pilottivaiheen kehittämistyö tehdäänseuraavien kahden vuoden aikana jär-jestettävillä teemapäivillä. Ensimmäi-nen teemapäiväpari on jo takana, ja senaiheena oli ”Mitä yrityksen tahtotila jatavoitteet vaikuttavat omassa työssänija tekemisessäni?” Seuraavien päivi-en aikana käsiteltävät aiheet ovat:• Miten kehitän omaa kokonaistoi-mintakykyäni? • Miten hyödynnäntiimin/ryhmän toimintaa? • Mitenkehitämme oppivan organisaation?• Miten saamme yrityksen henkilös-tön hiljaisen tiedon käyttöömme? •Mitä opimme ja mitä saimme ai-kaan? • Miten tästä jatkamme?

Tavoitteena kokonaistoimintakyvynkehittäminen

Toimintaprosessin kehittäminen onjatkuvaa toimintaa, josta vastuussaovat kaikki yrityksen toimihenkilöt jatyöntekijät. Tarkoitus ei ole muodos-taa varsinaisesta toiminnasta erillään

olevaa käytäntöä ja menettelytapaa.Pilottiprosessin jälkeen ollaan tilan-teessa, jossa kokonaistoimintakyvynkehittäminen tapahtuu osana normaa-lia toimintaa.

Kokonaistoimintakyky tarkoittaayrityksen koko henkilöstön mahdolli-suutta toteuttaa omaa osuuttaan yrityk-sen toiminnassa.

Pilottiprosessin aikana tavoitteenaon etsiä ja löytää ne toimintatavat, joi-den avulla yrityksen kokonaistoimin-takyky saadaan kehittymään aikaisem-paa paremmaksi.

Konkreettisia tavoitteita ovat:• moniosaamisen/ monitaitoisuudenlisääntyminen • hiljaisen tiedon siir-tyminen/siirtäminen eri henkilöidenkesken • työhyvinvoinnin lisäänty-minen • toiminnallisen tehokkuu-den kasvaminen • yrityskulttuurinmyönteinen kehittyminen • terra-marelaisuuden kehittyminen

Tämä pilottiprosessi muodostaa läh-tökohdan yrityksen käyttöön kehitet-täville toimintatavoille. Näiden tarkoi-tuksena on puolestaan turvata sekähenkilöstön että yrityksen hyvinvoin-ti jatkossakin.

ja täydellisten manööverien sekä tar-kan navigoinnin jälkeen palkittiinhopeisilla mitaleilla ja kuohujuomal-la.

Sunnuntaina paluupurjehduksellaalkoi jo harjoittelu ensi vuodelle, on-han se kuitenkin jo niin lähellä.

Seppo Ajanko

TIEDOTUSLEHTI lokakuu 20038

otkan Satama Oy on viime vuo-sina investoinut satamiensa moder-nisointiin varsin tuntuvasti ja näin sepystyy tulevaisuudessakin tarjoa-maan räätälöityjä ratkaisuja asiakkai-densa tarpeisiin. Satamista on myösmuodostunut tärkeä logistinen lenk-ki raaka-aineiden, konttien ja irto-tavaroiden kuljetusketjun osana. Kot-kan satamien sijainti ja nopeat yh-teydet maantie- ja rautatieverkkoihintekevät niistä ihanteellisia vaihtoeh-toja myös Venäjälle suuntautuvassatavaraliikenteessä.

Hietasen satamaKonttiliikenteen siirryttyä alku-

vuodesta 2001 Mussaloon on Hieta-sen satamassa voitu keskittyä Ro-Roliikenteeseen. Alueella on katettua,lämmitettyä sekä kylmää, varastoti-laa yli 100 000 neliömetriä. Jotta sa-taman kapasiteettia voidaan yhä te-hostaa, Kotkan Satama Oy rakentaauuden Ro-Ro laivapaikan. Nyt toteu-tettava urakka käsittää satama-altaanruoppausta ja putkipaalulaiturin ra-kentamisen.

RuoppaustyötToukokuun loppupuolella aloitetut

ruoppaustyöt tehdään pääosin imu-ruoppaajalla. Ruopattavia massoja onkokonaisuudessaan noin 560 000 m3

ja tällä hetkellä niistä on ruopattu 2/3osaa. Ruoppausmassat sijoitetaanHietasen satamakentän taakse oleval-le täyttöalueelle. Pumppausmatka onenimmillään 1,5 km. Koska läjitysal-taat ovat matalia ja pumpattava ma-teriaali erittäin hienojakoista, olemmejoutuneet käyttämään kahta sakkau-tumista nopeuttavaa erikoiskemikaa-lia, jotta mereen takaisin palaavanveden sameus on raja-arvojen alapuo-lella. Kyseisiä kemikaaleja käytetäännormaalisti vesilaitoksilla juomave-den puhdistusprosessissa ja niidenvalmistajan mukaan tämä on ensim-mäinen näiden aineiden sovellusruoppaustyössä. Toista ruoppausmas-sojen laskeutumista kiihdyttävää ke-mikaalia syötetään suoraan purkuput-keen asennetun annostelijan avulla. Sereagoi pienimpiin hiukkasiin sitoen

niitä toisiinsa. Myöhemmässä vai-heessa putkeen lisätään toista kemi-kaalia ja sillä hiukkasryhmät saa-daan sakkautumaan yhteen. Kokeil-tujen kemikaalien käyttö on merkit-tävästi parantanut veden laatua jaonkin todennäköistä, että menetelmäon tullut jäädäkseen tämän tyyppis-ten ruoppausmassojen käsittelyyn.Prosessi toki vaatii jatkuvaa seuran-taa ja veden laadusta raportoidaansäännöllisesti Kaakkois-SuomenYmpäristökeskukseen. RuoppaustyötPekka I:llä ovat edenneet työmaa-päällikkö Reijo Kultalahden mu-kaan ilman erityisongelmia ja aika-taulun mukaisesti, joskin leikkurinterään on tarttunut runsaasti satama-altaille tyypillisiä ”aarteita” kutenruosteisia vaijereita ja kettinkejä. Työvalmistuu lokakuun loppuun mennessä.

LaiturityötUusi Ro-Ro laivapaikka on tyypil-

tään putkipaalujen varaan rakennet-tava betonikantinen laituri. Ro-Rorampin leveys on 36 m ja laiturinsivupituus 137 m. Satama-altaan

K

HIETASEN SATAMAN RUOPPAUSJA RO-RO LAIVAPAIKANRAKENTAMINENKotka on kuuluisa meripäivistään, nimeään kantavasta ”ruususta” sekä etenkin satamistaan. Vaikkaperinteisestä irtotavaran käsittelystä on siirrytty koneelliseen ja modernisoituun ahtaustoimintaan,tarjoavat satamat tuhansille kotkalaisille työtä ja toimeentulon. Nykyaikaisten satamien syke tuntuukaupungin elämässä ja se hallitsee yhä kotkalaista maisemaa ja katukuvaa.

Satama-altaan kuokkaruoppausta.

9TIEDOTUSLEHTI lokakuu 2003

haraussyvyys laiturin kohdalla on– 10,70 m.

Pääosa laiturin kantavista paaluis-ta on kalliokärjellä varustettuja Ø 813mm putkipaaluja. Niitä on neljässärivissä, joista kaksi keskimmäistä lyö-dään kaltevuuteen 3,5/1 laituriin koh-distuvien sivuttaiskuormien eliminoi-miseksi. Ro-Ro rampin tuntumassakallionpinta on niin korkealla, ettäpaalut joudutaan ankkuroimaan kal-lioon. Kun paalutustyöt on tehty,muotoillaan laiturin alle jäävä luiskalopulliseen muotoonsa. Imuruoppaus-töiden yhteydessä havaittiin, että ole-massa olevan luiskan stabiliteetti eiole riittävä ja sen vuoksi luiskaa jou-dutaan muotoilemaan ja vahvista-maan.

Kansirakenteet valmistetaan siten,että pitkittäispalkit tehdään paikalla-

valurakenteina ja poikittaispalkit jakansilaatat liittorakenteisista elemen-teistä. Laiturin rakennustyöt alkoivatelokussa kokeneen konkarin, työmaa-päällikkö Veikko Passin johtaminamassanvaihtotöillä sekä putkipaalu-jen lyöntipaikkojen ennakkoporauk-silla. Aluksi paalutustyöt tehdäänpenkan päältä, mutta myöhemmässävaiheessa Junttan 25 paalutuskoneajetaan lautalle ja töitä jatketaan ve-siltä käsin. Aikataulun mukaisestipaalutustyöt ovat valmiit tämän vuo-den aikana. Palkit ja kuorielementitvalmistetaan tämän syksyn ja tule-van talven aikana. Kansirakenteidenraudoitus- ja betonointitöihin pääs-tään keväällä kovimman talven tai-tuttua. Laituri on käyttökunnossa ke-säkuussa 2004.

Laituri tullaan varustamaan nyky-aikaisin varustein ja uskomme, että

valmistuttuaan se tulee palvele-maan satamassa liikennöiviä laivo-ja kaikkien osapuolten eduksi jahyödyksi.

Pekka Arppe, työpäällikkö

Paaluja Ø 813 mmx 12,5 mm, 151 kpl 3 050 m

Raudoitusterästä 530 000 kg

Betonia 3 700 m3

Laiturikannen ja Ro-Rorampin pinta-ala 4 050 m2

Fendereitä 17 kpl

Pollareita 10 kpl

Laituriportaat 4 kpl

Junttan PM 25 ja asennusvalmiita paaluja. Lyödyt teräsputkipaalut.

TIEDOTUSLEHTI lokakuu 200310

ikorata on kaksiraiteinen, sähköis-tetty rata, jolla ei ole tasoristeyksiä. Ra-dan linjaus on suunniteltu niin, että sepääosin kulkee Helsinki-Lahti mootto-ritien läheisyydessä, jolloin ympäristö-vaikutukset jäävät mahdollisimmanvähäisiksi.

Tuusulan Rööpakassa rata ylittäämutkaisen Keravanjoen kolmasti ja sitävarten rakennetaan kaksi siltaa. Silto-jen välituet perustetaan kukin neljälle1500 mm:n kaivinpaalulle. Kaivinpaa-lut, jotka Terramare Oy tekee työmaa-päällikkö Ari Kurjen johdolla siltojenpääurakoitsijalle InsinööritoimistoSeppo Rantala Oy:lle, ulottuvat tiukanmoreenikerroksen läpi kallioon, pisim-millään noin 37 m:n syvyyteen kaivu-tasosta.

” Kaivinpaalun valintaan vaikutti täs-sä kohteessa paalun sopiva kantavuus,jolloin siltapilari voidaan perustaa suo-raan paalun varaan ilman anturaa. Toi-nen valintaan vaikuttava syy oli, ettähaluttiin estää lyöntipaalutuksessasyntyvää tärinää ja maan syrjäyttämis-tä joen rannalla” toteaa sillan pää-suunnittelija Veli-Pekka Pulliainen.

Paalutustyö tehdään Terramaren uu-simmalla KP-11 kaivinpaalukoneella jakoneen kuljettaja Markku Oinonenkiittää koneen suurta vääntövoimaa:”Ilman tätä konetta olisivat kai nämäpaalut jääneet tekemättä”. Ari Kurkitoteaa, että siltatyömaalla, jossa useattyövaiheet tehdään samanaikaisesti,syntyy pieniä tilanahtausongelmia. Nyton raudoituskenttää jouduttu siirtämäänjo kolme kertaa ensimmäisen sillankohdalla, mutta hyvällä yhteistyöllä ti-lanteesta on selvitty. Paalutustyö val-mistuu lokakuun puolenvälin jälkeen.

Valmiin kaivinpaalun laatu varmis-tetaan poraamalla 1 metri kallioon jo-

Kerava-Lahti oikorata poistaajunaliikenteen pullonkauloja

O

Oikoratahanketta on suunniteltu 1990-luvun alusta lähtien. Uusi rata tulee oleellisesti parantamaanjunaliikenteen välityskykyä itäiseen Suomeen. Samalla parannetaan myös liikenneolosuhteita päära-dalla, kun osa junista siirtyy uudelle oikoradalle. On arvioitu,että matkustajamäärä vuonna 2010 olisi noin 4,3 miljoonaa.Rata valmistuu vuonna 2006

kaisesta kolmesta tarkastusputkesta.Näin selvitetään kallion ja paalun väli-sen sauman kunto, toteaa työpäällikköRisto Väätäinen. Paalun varren beto-noinnin tasalaatuisuus tarkistetaan ult-raäänimittauksella.

Kaivinpaalun edut pääsevät oikeuk-siinsa työkohteissa, joissa vaaditaanperustusrakenteelta jäykkyyttä jasuurta kantavuutta. Yksikallion varaan perustettu1500 mm:n kaivinpaalupystyy kantamaan noin1400 tonnin painoisenmassan.

Henrik Holmberg

Koneenkuljettaja Markku Oinonen Kaivinpaalukone KP-II

Mutkitteleva Keravanjoki

11TIEDOTUSLEHTI lokakuu 2003

TYÖMAAT

Työpäällikkö Työmaapäällikkö

Korkeasaaren silta, Helsinki Pekka Arppe Lars Hornborg

Hietasen ruoppaus, Kotka Pekka Keskitalo Reijo Kultalahti

Espoon Portti, ankkurointi, Espoo Risto Väätäinen Martti Tiikkaja

Ro-Ro 1 ja Suojan satama, Rauma Pekka Keskitalo Jukka Sippola

AD-7 altaan saneeraus, Fortum, Naantali Seppo Ajanko Matti Juslenius

Risteilijälaiturin paalutustyöt, Tallinna Seppo Ajanko Kivelä,Saarelma

Laituri SB3, saneeraus, Fortum, Naantali Seppo Ajanko Matti Juslenius

Säkrare Farleder, ruoppaus, Göteborg Jouko Sederholm Paavo Kolari

Ny Ro-Ro Kaj, Stillerydshamnen, Karlshamn Henrik Holmberg Juhani Naukkarinen

Strömberginpuiston pato ja silta, Helsinki Pekka Arppe Tuomo Etula

Hietasen Ro-Ro laituri, Kotka Pekka Arppe Veikko Passi

Rööpakan ratasiltojen kaivinpaalutus, Tuusula Risto Väätäinen Ari Kurki

Lapin syväsatama, Kemi Pekka Keskitalo Heikki Porrasmaa

Lokkalantie 1 – 3, lattioiden uusiminien, Helsinki Juha Vunneli Jani Vyyryläinen

Wattkastin veneväylän ruoppaus, Korppoo Seppo Ajanko Hannu Mäkelä

Wattkastin sillan perustus, Korppoo Mikko Latikka Markku Sollo

Vuosaaren sataman ruoppaustyöt 2003, Helsinki Osmo Kupila Hannu Tomperi

Vuosaaren satama, Ruoppausurakka 1, Helsinki Osmo Kupila

Muuga Coalterminal, dredging and reclamation, Estonia Jouko Sederholm Chris van den Boogaard

Eigg & Muck Capital dredging, Scotland Jouko Sederholm Harry Rajala

Apteekkarinväylän ruoppaus, Föglö, Ahvenanmaa Seppo Ajanko Hannu Mäkelä

Laituri 2:n jatkaminen, Raahe Mikko Latikka Matti Juslenius

Työmaat

TIEDOTUSLEHTI lokakuu 200312