suuvattukiav aj ovra nodeiTnfiarT otsarivsuusillavrut neetnekiiL isyylanA

novra aj ätsesimätnydöyh ,ätsötyäk nejoteitiretsiker atsesimutsodoum

NBSI 5-8858-83-159-879 :LRU( tusiakluj/fi.ttv.www//:ptth ) 1121-2422 L-NSSI

X221-2422 NSSI )usiaklujokkreV(:NBSI:NRU/fi.nru//:ptth 5-8858-83-159-879

•VISIONS•S

CIE

NC

E•T

ECHNOLOGY•R

ES

EA

RC

HHIGHLIGHTS

413

suuvattukiav aj ovra nodeiT

otsarivsuusillavrut neetnekiiL isyylanA ,ätsötyäk nejoteitiretsiker nfiarT

novra aj ätsesimätnydöyh atsesimutsodoum

sagnakäiveL akkeP | suiraloM attiiR

TTV YGOLONHCET 413

suuvattukiav aj ovra nodeiT

otsarivsuusillavrut neetnekiiL isyylanA ,ätsötyäk nejoteitiretsiker nfiarT

novra aj ätsesimätnydöyh atsesimutsodoum

sagnakäiveL akkeP

ajiktut avathoJ

suiraloM attiiR

ajiktutsiokirE

NBSI 5-8858-83-159-879 :LRU( tusiakluj/fi.ttv.www//:ptth )

TTV ygolonhceT 413

L-NSSI 1121-2422 NSSI X221-2422 )usiaklujokkreV(

:NBSI:NRU/fi.nru//:ptth 5-8858-83-159-879

TTV © thgirypoC 7102

REHSILBUP – ERAVIGTU – AJISIAKLUJ

yO TTV sukseksumiktut naigolonkeT )oopsE ,A 4 eitnakiinkeT( 0001 LP

TTV 44020 1007 227 020 iskaf ,111 227 020 .huP

bA TTV nelartnecsgninksrof aksigolonkeT )obsE ,A 4 negävkinkeT( 0001 BP

TTV 44020-IF 1007 227 02 853+ xafelet ,111 227 02 853+ nfT

dtL dnalniF fo ertneC hcraeseR lacinhceT TTV )oopsE ,A 4 eitnakiinkeT( 0001 xoB .O.P

dnalniF ,TTV 44020-IF 1007 227 02 853+ xaf ,111 227 02 853+ .leT

3

AlkusanatTutkimushanke ”Trafin tiedon arvo ja vaikuttavuus” (TERVA) käynnistyi kesäkuussa2017. Hankkeen toteutti Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin toimeksiannostaTeknologian tutkimuskeskus VTT Oy, päätutkijoinaan TkT, dosentti PekkaLeviäkangas ja TkT Riitta Molarius. Hankkeen ohjausryhmän muodostivat Trafistatoimialajohtaja Mia Nykopp (puheenjohtaja), tietojohtaja Juha Kenraali,talousjohtaja Juhani Nikula, viestintäjohtaja Anna Jokela, osastopäällikkö JanneHuhtamäki, viestintäpäällikkö Reetta Salonen ja johtava asiantuntija SamiMynttinen. Raporttia on luonnosvaiheessa arvioinut ja kommentoinut TkT PetriMononen Oulun yliopistosta.

4

SisältöAlkusanat .......................................................................................................... 3

1. Tausta ja tavoitteet ...................................................................................... 6

1.1 Tausta ................................................................................................... 61.2 Tavoitteet .............................................................................................. 71.3 Trafin tulostavoitteet liittyen tiedon hyödyntämiseen ................................ 7

2. Tiedon arvo ja vaikuttavuus ........................................................................ 9

2.1 Tiedon arvo ........................................................................................... 92.2 Tiedon vaikuttavuus ............................................................................. 11

2.2.1 Vaikuttavuuden määrittely ja mittaaminen .................................. 112.2.2 Vaikuttavuuden kohdistuminen .................................................. 132.2.3 Arvonlisän muodostuminen ....................................................... 14

3. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot ............................................................. 16

3.1 Menetelmät ......................................................................................... 163.2 Aineistot .............................................................................................. 16

3.2.1 Yleistä ...................................................................................... 163.2.2 Haastatteluotos ......................................................................... 17

3.3 Tutkimusprosessi ................................................................................. 19

4. Tulokset ..................................................................................................... 20

4.1 Haastattelut ......................................................................................... 204.1.1 Rekisterien käyttötavat .............................................................. 204.1.2 Tiedon merkitys ........................................................................ 214.1.3 Toimijoiden toiveet ja kehittämisehdotukset ............................... 22

4.2 Laskelmat ............................................................................................ 234.2.1 Arvonlisäys ............................................................................... 234.2.2 Luovutetun tiedon vaikutukset hallintoon .................................... 244.2.3 Yhteiskuntatalous- ja muut ulkoisvaikutukset – yhteenveto ......... 254.2.4 Trafin aiemman vaikuttavuustutkimuksen päivitys ...................... 264.2.5 Tietotilinpäätös.......................................................................... 27

5. Yhteenveto ja päätelmät ............................................................................ 29

5.1 Trafin tiedon arvo ja vaikuttavuus ......................................................... 295.2 Tiedon laatu, sisältö, hinta ja saatavuus ............................................... 295.3 Avoin data ........................................................................................... 305.4 Trafin kokonaisvaikuttavuus ja tiedon merkitys ...................................... 305.5 Trafin raportointijärjestelmä .................................................................. 31

5

Viitteet ............................................................................................................. 32

Liite A: Haastattelukysymykset ..................................................................... A1

TiivistelmäAbstract

6

1. Tausta ja tavoitteet

1.1 Tausta

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut vuotuisen tietotilinpäätöksenvuodesta 2016 alkaen (Trafi 2016, 2017). Trafi on ollut ensimmäisiä virastoja, jotkaovat yleensäkään julkaisseet tietotilinpäätöksiä. Tiedon merkitys on vahvastikorostumassa myös julkisen hallinnon toiminnassa. Digitalisaatio lävistääyhteiskunnan kaikki sektorit ja toiminnot. Hallitusohjelmat, ministeriöiden strategiatja virastojen omat sekä strategiset että toimeenpanevat suunnitelmat tunnistavatteknologian mukanaan tuomat uusiutumistarpeet ja haasteet.

Avoin data, kansalaisten itsensä hallinnoima tieto (MyData) sekä taustallaetenevät regulaatioprosessit ovat osa tiedonhallinnan ja tiedon tuottavan, muttaturvallisen hyödyntämisen haastetta.

Trafi näkee tiedon muihin liikennemuotoihin verrattavissa olevana toiminta-alueena, johon on nyt ja tulevaisuudessa kiinnitettävä kasvavaa huomiota. Trafintietorekisterikanta on mittava ja tietoa liikutetaan, käsitellään ja hyödynnetäänpaljon. Tieto on eräs oleellinen julkisten palveluiden tuotannontekijä niin Trafille kuinkaikille muillekin virastoille.

Eräs tärkeä näkökulma lisääntyvän tiedon hallinnassa on ymmärrys sen väline-ja käyttöarvosta. Tämän tuotannontekijän merkitys ja arvo on kyettävä mittaamaan,arvioimaan ja lopulta hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti,unohtamatta turvallisuuteen ja yksityisyydensuojaan liittyviä vaatimuksia.

Tiedon ja tietopalvelujen vaikuttavuus on puolestaan oleellinen osavaltionhallinnon tulosohjausta, jossa resursseja allokoidaan mahdollisimmansuurella hyöty-kustannus -suhteella. Juuri tästä syystä vaikuttavuuden ja arvonyhteys on niin kiinteä. Kun vaikuttavuudella pyritään positiivisiin seurauksiin palvelu-ja hallintoprosessien loppupäässä, on luonnollinen pyrkimys, että nämä positiivisetvaikutukset ovat mahdollisimman suuria mahdollisimman pienillä panostuksilla.Näin maksimoidaan hyödyt silloin, kun käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset.Hyödyn mittaaminen puolestaan vaatii taakseen arvottamisen prosessin jamenetelmät.

7

1.2 Tavoitteet

Tämä tutkimusraportti keskittyy Trafin tuottaman, jalostaman ja jakaman tiedonarvottamisen kysymyksiin. Tutkimuksen tavoitteena on:· Trafin merkittävän tietopääoman tuottavuuden parantaminen tuottamalla

näkemyksiä ja arvioita tiedon arvosta ja vaikuttavuudesta· Täydentää Trafin aiempaa vaikuttavuustutkimusta (Mononen & Leviäkangas

2015) nimenomaan tiedon osalta – missä nähdään Trafin hallinnoiman tiedonkäyttö- ja hyödyntämispotentiaalit, mikä on tiedon vaikuttavuus (hyödyt) ja mikäon tiedon hyötyjen vaikutus aiempaan vaikuttavuuden arviointiin

· Syventää näkemystä Trafin vaikuttavuuden mittaamisesta ja ohjaamisesta,tukien siten viraston tulosohjausta ja vaikuttavuuden johtamista

· Kehittää Trafin tietotilinpäätöstä.

Trafi ylläpitää merkittävää osaa liikenteeseen liittyvistä tietokannoista jarekistereistä. Niiden sisältämä tieto on osin jo nyt käytössä erilaistenlisäarvopalveluiden tietolähteenä. Julkisten varojen (mukaan lukien tietopääoma)tehokas käyttö edellyttää, että myös tieto käytetään mahdollisimman tehokkaastihyödyksi, olivatpa hyödyntämistavat sitten julkisiin tai kaupallisiin palveluihinliittyviä. Myös puhtaasti viranomaisten välinen yhteistyö tietoa jakaen jamahdollisimman tehokkaasti viranomaistyössä hyödyntäen on tehokasta julkistenresurssien hyödyntämistä.

Aiemmat tutkimukset Trafin palveluiden vaikuttavuudesta sisälsivät osin myöstietopalveluita, mutta eivät eksplisiittisesti keskittyneet niihin (Katso Mononen et al.2014; Mononen & Leviäkangas 2014; Mononen & Leviäkangas 2015 b,c&d). Tämätutkimusraportti tekee sen. Aiempien vaikuttavuustutkimusten tuloksia päivitetäänniiltä osin kuin se on tulosten ja tutkimusresurssein puolesta mahdollista.

Tietotilinpäätöksen käyttöönotto on yleistymässä, koska tiedon ja sen hallinnan,jalostaminen ja hyödyntäminen ovat merkitykseltään kasvamassa digitalisaation jaautomaation myötä. Tietotilinpäätös on tärkeä osa Trafin johtamis- ja raportointi-ärjestelmää, jolla on tulosohjauksen lisäksi myös tietopalvelumarkkinoita stimuloivavaikutus.

1.3 Trafin tulostavoitteet liittyen tiedon hyödyntämiseen

Koko valtionhallinnon tulosohjaus perustuu vaikuttavuuden arviointiin, vaikka tulos-sanaa käytetäänkin johtamisjärjestelmän eri termien etuliitteenä. Tulosohjaus-järjestelmän kriittisiä kysymyksiä ovat tavoitteiden kattavuus ja relevanssi(keskitytäänkö oikeisiin tavoitteisiin?), tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen(kertooko mittari oleellisesti toiminnan onnistumisen tason?) sekä ulkoistenvaikutusten hallinta (onko tavoitteellisesta toiminnasta haittaa ulkopuolisille?).

Trafin tulostavoitteet pohjautuvat liikenne- ja viestintäministeriönkonsernistrategiaan (hyväksytty 14.1.2016), joka toteuttaa Juha Sipilänhallitusohjelmaa ja perustuu ministeriön keväällä 2014 julkaisemaan

8

tulevaisuuskatsaukseen. Painopistealueisiin kuuluu mm. seuraava vaikuttavuus-tavoite: Tiedon hyödyntämisestä syntyy uutta liiketoimintaa sekä käyttäjälähtöisiä jaluotettavia palveluita. Tämän tavoitteen varmistamiseksi Trafille on määritettyseuraavat tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyvät tehtävät(LVM/1575/01/2015, 19.2.2016):

- Trafin tulee kehittää toiminnassaan syntyvien isojen tietomäärien hallintaa jaanalytiikkaa sekä osallistua hallinnonalan tiedon hyödyntämisenkehittämiseen.

- Trafin tulee huolehtia tietojen saatavuudesta ja laadusta tiedon luovutuksenja avoimen datan periaatteiden mukaisesti palveluntuottajien jakehittäjäyhteisöjen käyttöön.

Trafin tulostavoitteina edellisiin tehtäviin liittyen mitataan lisääntyneenliiketoiminnan määrää liittyen sähköisiin asiointikanaviin ja tietojenvaihtoon,liikenteen tietojen hyödyntämiseen uuden liiketoiminnan mahdollistajana jaautomaation mahdollisuuksien hyödyntämisen tehostumista. Tämä tutkimus tukeeosaltaan näiden Trafin tavoitteiden saavuttamista selvittäen Trafin koostaman jatuottaman tiedon arvoa ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa.

Kuva 1. Tulosohjauksen ja mittaamisen kysymyksiä

9

2. Tiedon arvo ja vaikuttavuus

Seuraavassa tehdään lyhyt kirjallisuuskatsaus tiedon arvoon ja vaikuttavuuteen.Siinä keskitytään erityisesti soveltavaan tutkimukseen. Tiedon merkitystä javälinearvoa päätöksenteossa on tutkittu jo pitkään. Liiketalous- ja johtamistieteidenaloilla tutkimus on keskittynyt pitkälti rationaaliseen päätöksentekoonepävarmuuden vallitessa (esimerkiksi investointi- ja sijoituspäätöksetmarkkinataloudessa) ja informaatiotieteissä informaation välinearvoonpäätöksenteon prosesseissa (esimerkiksi Ahituv 1989, Feltham 1968, Ahituv et al.1981, Lawrence 1991, Williamson 1982). Historialliset juuret johtavat kuitenkin jopa1700-luvulle, esimerkiksi Bernouilli’n (1700–1782) työhön. Hyvä katsaus näihin jamuihin asiaa käsitteleviin teoksiin löytyy lähteistä Herrala et al. (2009) tai Herrala(2007).

Tiedon ja datan määrän räjähdysmäinen kasvu on tuonut entistä suuremmantarpeen tunnistaa, arvottaa ja hyödyntää käyttökelpoinen tieto.

2.1 Tiedon arvo

Päätöksentekoprosessissa voidaan erottaa kaksi näkökulmaa tiedon arvolle:todennettu (realistic) ja oletettu (perceived) arvo. Todellinen arvo realisoituu, ettätietoon perustuvan päätöksenteon prosessin lopputulos on nähtävillä jatodennettavissa. Oletettu arvo sijoittuu päätöksentekohetkeen ja on siten altispäätöksentekijän mieltymyksille ja oletuksille (kuva 2).

Kuva 2. Todennettu ja oletettu tiedon arvo (mukaillen Ahituv 1989)

Tiedon arvo koostuu useista eri tekijöistä, attribuuteista, jotka yhdessä muodostavattiedon arvon. Tiedon saatavuus, luotettavuus, hinta ja käytettävyys ovatesimerkkejä näistä attribuuteista. Attribuutit ovat myös kytköksissä toisiinsa ja onarvottajan ja analyysin tekijän tehtävä harkita, mitkä attribuutit ovat oleellisia japriorisoitavia. Tyypillisesti eri attribuuttien merkitys vaihtelee tiedonjalostus-prosessin eri vaiheissa (Leviäkangas 2011). Tietopalveluiden kehitystyössä kaikkiattribuutit ovat luultavasti oleellisia. Yhdenkin arvotekijän – attribuutin – puuttuminentai liian alhainen ”arvo” saattaa olla kriittistä tietopalvelumarkkinoiden näkökulmasta:joko myyjät eivät näe tuottopotentiaalia, tunnistavat liian suuria riskejä, tai ostajat eivätnäe käyttöarvoa tai eivät ole halukkaita maksamaan tiedosta.

Havainnot,mittaukset Data Tieto-

järjestelmäPäätöksen-

tekijä(t)Päätös,toiminta

Tulos,seuraus

Oletettuarvo

Todennettuarvo

10

Arvoattribuutit voidaan myös nähdä tiedon laatutekijöinä.

Kuva 3. Tiedon arvon attribuutteja1

Attribuuttien lisäksi arvoon vaikuttaa arvottamismenetelmä. Silloin kun ei ole kyse(tehokkailla) markkinoilla tapahtuvasta tiedon hinnan määräytymisestä, erilaisetepäsuorat arvottamismenetelmät ovat käytettävissä. Kuitenkin on muistettava, ettälaskelmien lopputulos riippuu paljon käytetystä menetelmästä.

Arvottamismenetelmän valinta riippuu käyttötarkoituksesta ja -kohteesta.Esimerkiksi turvallisuuteen liittyvissä tietopalveluissa soveltuvia menetelmiä ovat:· Varjohinnoittelu – miten arvotetaan turvallisuutta?· Vahinkokustannukset – mikä on kustannus, joka on vältettävissä?· Uushankintahinta – mitä maksaa hankkia uusi?Sellaisissa tietopalveluissa, joita käytetään markkinaehtoisesti, pelkkä markkinoillamitattu maksuhalukkuus riittää arvottamisperusteeksi. Joskus voi olla kyseessämyös tieto, jota käytetään markkinoilla yritysten toimesta, mutta tiedolla ei olesinänsä markkinahintaa, vaan arvo joudutaan hakemaan esimerkiksi yrityksillekoituvan rahallisen hyödyn kautta. Tällöin arvottaminen voi olla kustannus-perusteista (säästetty kustannus) tai markkinaperusteista (yritykselle koitunutliikevaihdon lisä).

Varsin usein ollaan tilanteessa, joissa erilaisia arvottamismenetelmiä joudutaanyhdistelemään, vaikka se olisikin puhtaasti teoreettiselta kannalta kyseenalaista.Toisaalta voidaan sanoa, että jos käytännön sovellus vaatii teoreettisenpuhdasoppineisuuden hylkäämistä, olkoon se sallittua, kunhan hyvät ja oikeat

1 Muokattu ja täydennetty lähteestä Leviäkangas (2011)

Arvo

KäytettävyysSaatavuus

Sisältö

Ajankohtaisuus

Validius

Vaikuttavuus

Hinta

Tarkkuus

Kattavuus

Tasalaatuisuus

Muoto

Objektiivisuus

Oleellisuus

Maine

Korvattavuus

Luotettavuus

Turvallisuus

11

tavoitteet saavutetaan. Silti arvottamismenetelmiin liittyvät ongelmat ja kysymykseton hyvä pitää mielessä.

Kuva 4. Arvonmääritysmenetelmiä eri tilanteisiin2

Tiedon arvon määrittäminen niissä tilanteissa, joissa kehitetään uusia tai olemassaolevia tietopalveluita sisältää ainakin seuraavat perustavaa laatua olevatkysymykset:· Onko kyseessä oletettu vai todennettu arvo? Voidaanko todennettuja,

kokemusperäisiä arvoja hyödyntää tuleviin palveluihin ja projisoidaarvonmuodostusta?

· Voidaanko muiden arvottamismenetelmien tuloksia kääntää tarvittaessamarkkinahintaisiksi? Onko se yleensäkään tarpeen? Ellei ole, niin mitkä ovatsopivimmat arvottamisperusteet?

· Mitkä ovat tärkeimmät arvoattribuutit? Miten ne saavutetaan? Miten nemitataan?

2.2 Tiedon vaikuttavuus

2.2.1 Vaikuttavuuden määrittely ja mittaaminen

Kun tietoa käytetään, sen perusteella tehdään päätöksiä, jotka edelleen johtavatkonkreettiseen toimintaan, saadaan vaikutuksia. Vaikuttavuuden mittaamista ontehty Suomessa tehty ainakin Trafin omien palveluiden osalta (Mononen &Leviäkangas 2015) sekä Ilmatieteen laitoksen palveluista (Hautala & Leviäkangas

2 Mukaillen lähdettä Leviäkangas (2009).

12

2009). Molemmissa tapauksissa tutkittiin vaikutuksia erilaisten vaikutus-mekanismien kautta. Vaikutusten arvottamisessa sovellettiin useita edellä esitettyjäarvottamismenetelmiä. Varsinkin Ilmatieteen laitoksen arvioinnissa oli kysenimenomaan tietopalveluista – meteorologinen tieto (esimerkiksi sääennuste) onedustava esimerkki tietopalvelusta, jonka perusteella tehdään päätöksiä ja jokajalkautuu konkreettiseksi toiminnaksi.

Vaikuttavuuden arvioinnissa on kuitenkin lukuisia haasteita mainituistaesimerkeistä huolimatta. Erityisesti tiedon vaikuttavuuden suhteen voi olla, ettävaikka tiedon arvoattribuutit olisivat riittävät (hinta, saatavuus, sisältö jne.), eivätkaikki toimijat kuitenkaan käytä tietoa hyväkseen, vaikka siitä olisi heille hyötyä. Onsiis olemassa käyttäytymisperäinen epävarmuus siitä, tuleeko tieto todellahyödynnettyä. Ainoa luotettava keino varmistua tästä on kysyä asiaa käyttäjiltä taitodentaa käyttö muutoin, esimerkiksi tietopalvelujärjestelmien lokitiedoista.Jälkimmäisessä todentamistavassa on kyseessä oletettu vaikutus (ehkä tietotodella vaikutti, ehkä ei), ja edellisessä todentamistavassa saadaan luotettavastiselville, mikä on vaikuttavuus (olettaen, että vastaukset ovat luotettavia).

Vaikuttavuutta voidaan arvioida eri tavoin (Baker 2000, Guerra-Lopez 2007):· tulosten ja aikaansaannosten suhteella asetettuihin tavoitteisiin,· interventioiden ja toimenpiteiden seurauksina,· organisaation ja prosessin kykynä tuottaa impakti, muutos

olemassaolevaan,· kykynä tyydyttää asiakkaiden ja muiden toimijoiden tarpeita ja· muutoksina reaalimaailman tilaan.

International Association of Impact Assessment (IAIA) määrittelee vaikuttavuudenhyvin tulevaisuusorientoituneesti seuraavasti3 (kirjoittajien vapaa käännös;hakasulkeissa omia lisäyksiä):

Vaikuttavuus [impact] on niiden tulevaisuuden tilojen ero, joka on seuraustatoteutetusta toiminnasta [tai päätöksestä] verrattuna siihen, ettei toimintaa [tai

päätöstä] olisi toteutettu.

Määritelmistä on johdettavissa selkeästi vaikuttavuuden yhteys johtamiseen:päätöksentekoon, toimeenpanoon ja prosessinhallintaan. Kun tähän vieläyhdistetään organisaation missio, tavoitteet ja tehtävät, on vaikuttavuuden hallinnankäsiteavaruus katettu jotakuinkin tyhjentävästi.

Koski et al. (2017) arvioivat avoimen datan vaikuttavuutta ja hyödyntämistä.Arvioinnin mukaan avoimen datan käytön ja yritysten innovatiivisuuden ja kasvunvälillä ei ole välttämättä suoraa yhteyttä (lukuun ottamatta yhtä toimialaa), mutta onkohtuullisen looginen odotus, että innovatiiviset, uusia tietopalvelutuotteitakehittävät yritykset käyttävät myös laajenevassa määrin avointa dataa. Avoin dataon yksi niistä hallituksen keskeisistä toimintapolitiikoista, joiden vaikuttavuuteen

3 http://www.iaia.org/uploads/pdf/What_is_IA_web.pdf; luettu 13.7.2017.

13

kohdistuu odotuksia: uuden liiketoiminnan ja työpaikkojen synty, uusien palveluidensynty.

Vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan käyttää lukuisia menetelmiä, joiden valintariippuu käsillä olevasta analyysin kohteesta, käytettävissä olevista tiedoista, itseanalyysin tekemisen resursoinnista, ja analyysin tekijöistä. Eräitä tyypillisimpiämenetelmiä ovat erilaiset kannattavuuslaskelmat, hyöty-kustannusanalyysit jamonikriteerianalyysit. Ei ole sattumaa, että tiedon arvottamisen menetelmät ovatusein samoja, mutta näiden lisäksi voidaan vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiksitunnistaa asiakastyytyväisyysmittaukset, käyttäjätutkimukset ja muut vastaavatanalyysit. Viimeksi mainitut menetelmät toimivat usein lähtökohtana kannattavuus-ja hyötyanalyyseille.

2.2.2 Vaikuttavuuden kohdistuminen

Vaikuttavuus kohdistuu ja jakautuu. Tämä voi tapahtua esimerkiksi väestö-ryhmittäin, liikennemuodoittain tai aihealueittain (esimerkiksi ympäristövaikutukset).Periaatteessa mitä laajemmin ja monialaisemmin vaikuttavuus kyetäänhahmottamaan, sitä parempi. Reaalimaailmassa joudutaan kuitenkin tekemäänkompromisseja vaikuttavuuden hahmottamiseksi. Eräs looginen tapa hahmottaavaikuttavuutta onkin pitäytyä niissä tavoitteissa, joita on asetettu, ja pyrkiäarvioimaan vain niiden valossa vaikuttavuutta. Tällöin riskinä on kuitenkin se, ettäunohdetaan erilaiset ulkoisvaikutukset, jotka voivat olla haitallisiakin, vaikkatavoitteet sinänsä täyttyisivät.

Taloudelliset tai rahallisiksi arvoiksi muutetut vaikutukset voidaan jakaaesimerkiksi kuvan 5 mukaisesti. Talouden tasoissa voidaan erottaa sisäinentehokkuus, julkinen talous, kansantalous ja yhteiskuntatalous. Alla esimerkkejätiedon vaikuttavuudesta ja arvosta talouden eri tasoilla:

· Sisäinen tehokkuus – esimerkiksi tiedon käsittelyjärjestelmä, jokaautomatisoi henkilöstön työtä ja vapauttaa ihmisresursseja muuhun käyttöön

· Julkinen talous – esimerkiksi automatisoitu asiakas- ja tietopalvelu, jokavähentää viraston henkilöstötarvetta

· Kansantalous – tietojen hyväksikäyttö yritysten toimesta, jolla saadaanaikaan yrityksille lisää liikevaihtoa ja yritysten asiakkaille parempaa palvelua

· Yhteiskuntatalous – tietojen käyttö siten, että tuloksena onvähäpäästöisempi liikenne.

Vaikuttavuus voi jakautua hyvin monin eri tavoin ja usein ei voida välttyä haitallisiltaulkoisvaikutuksilta. Tällöin on puntaroitava, ovatko saavutettavat hyödythaittavaikutuksia (kustannuksia) suuremmat, ja kohdistuvatko hyödyt tai haitat vainpieneen ryhmään. Talousteoreettisessa ihannetilanteessa tavoitellaan hyötyjäilman, että mikään ryhmä tai yhteiskunnan alue kokee haittaa.

14

Kuva 5. Eri talouden tasot ja vaikutusten jakautuminen

2.2.3 Arvonlisän muodostuminen

Arvonlisän (gross value added) muodostuminen tapahtuu yritys- jaorganisaatiotasolla. Yritysten muodostama lisäarvo muodostaa kyseisen toimialanlisäarvon. Tilastokeskuksen4 mukainen täsmällinen määritelmä on seuraava:”Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa.Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossakäytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossalaskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen jamahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.” Kuvan 6 kaavio selittää yksinkertaistaenbruttoarvoisen arvonlisän muodostumisen yritystasolla. Nettoarvoinen arvonlisäysmuodostuu, kun bruttoarvosta vähennetään vielä poistot, eli pääoman kuluminen.

Trafin tuottaman ja jakaman tiedon arvonlisäys arvioidaan yrityshaastattelujen jayritysten tilinpäätösten avulla. Yrityksen liikevaihto (myynti) saattaa olla joko osin taikokonaan Trafin tietojen varassa.

4 http://www.stat.fi/meta/kas/arvonlisays.html luettu 26.10.2017.

Yhteiskuntatalous(kansantalous + ulkoisvaikutukset)

Kansantalous(kansalaiset, yritykset, julkinen sektori)

Kansantaloudenkilpailukyky

T

Trafi

Valtion/julkinen talous

Valt iontalouden sisäisettulonsiirrot (esim. budjett i)

Kansantalouden sisäisettulonsiirrot (esim. yrityksiltä

ja kansalaisilta perityt maksut

Yhteiskuntatalouden sisällätapahtuva arvonmuutos tai

jakaumavaikutus (esim.ulkoishyödyt / -kustannukset)

Nettohyödyt ja-kustannukset

Turvallisuushyödyt

Aikahyödyt

Ympäristöhyödyt

Trafin tulos-ja

vaikut tavuus-tavoit teet

Valtionhallinnontuottavuus

15

Kuva 6. Arvonlisäys - yksinkertaistettu havainnollistus

Lisäämällä arvonlisäykseen tuotteisiin ja tuotantoon kuuluvat verot ja vähentämälläerilaiset tuet, saadaan tulokseksi bruttokansantuote. Arvonlisäys on siten läheisestisidoksissa bruttokansantuotteeseen.

Tuloslaskelma:+ Myynti- Aineet ja tarvikkeet- Palvelut- Palkat- Poistot- Korot_____________= Voitto(+) tai tappio(-)- Verot

Arvonlisäys:+ Myynti- Aineet ja tarvikkeet- Palvelut_____________= Arvonlisäys brutto- Poistot_____________= Arvonlisäys netto

Voitotomistajille

Korotvelkojille

Palkattyöntekijöille

Verotverottajalle

16

3. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot

Tutkimus toteutettiin kokonaisuutena niin sanotulla mixedmethod -lähestymistavalla, joka tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa sovellettiin useitaeri menetelmiä eri tutkimustavoitteiden saavuttamiseksi riippuen kunkintutkimusosa-alueen luonteesta, tutkimusresursseista ja saatavilla olevistatutkimusaineistoista.

3.1 Menetelmät

Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuustutkimusta, haastatteluita, tiedon arvonlaskentamalleja ja -menetelmiä sekä perinteistä hyöty-kustannusanalyysiä.

Kirjallisuustutkimuksen avulla selvitettiin tausta ja tämän tutkimuksenasemoituminen aiempiin vaikuttavuustutkimuksiin. Haastatteluita käytettiinvaikutusmekanismien rakentamiseen ja ymmärtämiseen. Haastattelut olivatpuolistrukturoituja, mikä tarkoittaa sitä, että tutkija kävi haastateltavan kanssa läpilistan etukäteen määriteltyjä laajahkoja kysymyksiä, jolloin haastateltavalla olimahdollisuus tuoda vastauksessaan esitettyyn kysymykseen oma näkemyksensäja painotuksensa. Haastattelulomake on esitetty liitteessä A.

Haastattelujen määrä rajattiin enintään 15 tutkimusresurssien puitteissa(toteutettiin 14). Pyrkimyksenä oli kattaa oleellisimmat tiedon hyödyntäjien jatuottajien tahot. Haastateltavien valinta tehtiin tutkijoiden ja tutkimushankkeenohjausryhmän toimesta. Haastattelut toteutettiin elo-lokakuussa 2017.

Tiedon arvon laskennassa nojauduttiin luvussa 2 esitettyihin menetelmiin jamalleihin, lähinnä soveltaen arvonlisäyslaskentaa ja hyödyntäen edelleenaiemmassa vaikuttavuustutkimuksessa käytetyn hyöty-kustannuslaskennantuloksia.

3.2 Aineistot

3.2.1 Yleistä

Kirjallisista lähteistä pääaineiston muodostivat Trafin omat raportit, tilinpäätökset jatulossopimukset. Näitä aineistoja täydennettiin muilla lähteillä, joista tärkeimpiäolivat Trafin aiemman vaikuttavuustutkimuksen yhteenveto- ja osaraportit sekäniiden pohjalta laaditut tieteelliset julkaisut5.

Haastatteluaineistot dokumentoitiin käsin haastattelutilanteessa ja tarkennettiinmyöhemmin tarvittaessa puhelimitse tai sähköpostitse. Haastatteluidennauhoittamista haluttiin välttää, jotta saadut vastaukset olisivat mahdollisimmantotuudenmukaisesti vastaajien näkemyksiä noudattelevia.

5 Mononen & Leviäkangas (2014, 2015a, 2015b, 2015c, 2015d), Mononen et al. (2016, 2017a,2017b).

17

Laskelmat tallennettiin joko tekstinkäsittely- tai taulukkolaskentatiedostoihin.Lähtöluvut perustuivat haastatteluissa kerättyyn tietoon, Trafin omaan sisäiseentilastointiin ja kirjanpitoon tai yleisiin tilastotietoihin.

3.2.2 Haastatteluotos

Trafi jakaa yhteistyökumppaninsa palveluntarjoajiin seuraavasti: 1)yksityishenkilöille palveluja välittävät yritykset (rekisteritietoja), 2) yrityksillepalveluja välittävät yritykset (suoramarkkinointipalveluja ja rekisterikyselypalveluja)ja 3) markkinatilastoja tuottavat yritykset. Lisäksi on olemassa iso joukko yrityksiäja toimijoita, jotka tuottavat tietoa Trafin myymiin rekistereihin, sekä julkisiatoimijoita, kuten tulli ja poliisi, jotka hyödyntävät laajalti näitä rekistereitä (Mononen& Leviäkangas 2015c).

Haastateltujen edustamat yritykset olivat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudultaja kaikki Etelä-Suomesta. Valtaosa edusti suuria yrityksiä, mutta muutama pienikinyritys sisältyi otokseen. Taulukossa 1 on esitetty tutkittu otos pääpiirteissään,sisältäen tietoja yrityksistä (organisaatiosta) ja haastatelluista. Päätoimialat olivatseuraavat:

85530 Kuljettajakoulutus; 49100 Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne;71201 Autokatsastus; 52230 Ilmaliikennettä palveleva toiminta; 65110Henkivakuutustoiminta; 82910 Perintä- ja luottotietopalvelut; 70100Pääkonttorien toiminta (53 Posti- ja kuriiritoiminta); 65121 Vakuutusyhtiöt; 58120Hakemistojen ja postituslistojen julkaiseminen; 84130 Työvoima- jaelinkeinoasiainhallinto.

Haastateltujen yritysten liikevaihto suhteessa saman toimialan kaikkien yritystenliikevaihtoon antaa kuvan otoksen kattavuudesta ja yleistettävyydestä. Esimerkiksivakuutustoiminnan osalta noin 1/3 markkinoiden liikevaihdosta tuli katettuahaastatteluilla. Lukumääräisesti otos edusti kohtuullisen pientä osaa kaikistayrityksistä.

18

Taulukko 1. Haastatellut tahot (palvelutarjonta: YH = yksityishenkilölle palveluja,YR = yritykselle palveluja, MT = markkinatilastoja, TT = tiedon tuottaja, OK = omakäyttö)

Yhtiö-muoto

Koko Palvelu-tarjonta

Rekisterit Vastaajanasema (lkm)

1 osakeyhtiö pieni TT, OK Ajoneuvoliikennerekisteri,Vesikulkuneuvorekisteri

johto (1)

2 osakeyhtiö pieni TT - asiantuntija (1)3 osakeyhtiö suuri TT, OK RAHEKE,

RAHKATkeskijohto/asiantuntija (2)

4 osakeyhtiö suuri TT, OK,YH

Ajoneuvoliikennerekisteri keskijohto/asiantuntija (1)

5 julkinenosakeyhtiö

suuri TT, OK Ilma-alusrekisteri, ilmailunlupakirjarekisteri,liidinrekisteri

johto,keskijohto/asiantuntija (2)

6 keskinäinenvakuutus-yhtiö

suuri YH, YR,MT

Ajoneuvoliikennerekisteri ml.ajo-oikeudet,vesikulkuneuvorekisteri

keskijohto/asiantuntija (1)

7 osakeyhtiö keski-suuri

YH, YR,MT

Ajoneuvoliikennerekisteri ml.ajo-oikeudet

keskijohto/asiantuntija (2)

8 julkinenosakeyhtiö

keski-suuri6

YR Ajoneuvoliikennerekisteri keskijohto/asiantuntija (1)

9 vakuutus-osakeyhtiö

suuri YH, YR,TT, OK

Ajoneuvoliikennerekisteri keskijohto/asiantuntija (1)

10 osakeyhtiö keski-suuri

YR Osaajoneuvoliikennerekisteriä

keskijohto/asiantuntija (2)

11 osakeyhtiö suuri YH, YR,MT

Ajoneuvoliikennerekisteri keskijohto/asiantuntija (1)

12 osakeyhtiö pieni YR Ajoneuvoliikennerekisteri johto (1)13 viran-

omainensuuri OK Ajoneuvoliikennerekisteri,

vesikulkuneuvorekisteri,kalustorekisteri, alusrekisteri

johto (1)

14 viran-omainen

suuri OK Ajoneuvoliikennerekisteri keskijohto/asiantuntija (1)

Yhteensä haastateltuja henkilöitä 18

Haastateltujen yritysten liikevaihto suhteessa saman toimialan kaikkien yritystenliikevaihtoon antaa kuvan otoksen kattavuudesta ja yleistettävyydestä. Kunkinyrityksen liikevaihtotiedot ovat joko yrityksen omista tilinpäätöksistä tai julkisistalähteistä, jotka perustuvat patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriaineistoon(esimerkiksi Fonecta Finder). Toimialan liikevaihtotiedot ovat Tilastokeskuksen

6 Pääkonttoritoiminto; muun varsinaisen liiketoiminnan koko huomattavan suuri.

19

tietokannoista. Kaikki tiedot ovat vuodelta 2015, koska vuoden 2016 tiedot olivatosin ennusteita tietoja kerättäessä.

3.3 Tutkimusprosessi

Tutkimusprosessi on esitetty kuvassa 7. Prosessi ajoittui kesäkuusta loppuvuoteen2017.

Kuva 7. Tutkimusprosessi

6/17

8/17

7/17

9/17

10/17

11/17

Aloituskokous

Välikokous

Loppukokous

Haastattelut

1. tuloskooste

Loppuraportti (Mediatiedote)

Kirjallisuus-tutkimus

Muun aineistonkeräys

Raportin työstö

Laskelmat jaanalyysit

Käynnistys jatarkennukset

Aiempivaikuttavuus-

tutkimus

20

4. Tulokset

4.1 Haastattelut

Haastatteluiden aihepiirinä olivat Trafin tuottamat rekisterit ja muu tietopalvelu, jahankkeessa arvioitiin niiden hyödyntämistä yritysten liiketoiminnassa. Hankkeessahaastateltiin yhteensä 18 henkilöä 14 eri yrityksestä tai viranomaistahosta.

4.1.1 Rekisterien käyttötavat

Haastateltavat yritykset käyttivät toiminnassaan pääasiassaajoneuvoliikennerekisteriä ja vesikulkuneuvorekisteriä. Lisäksi käytössä oleviksimainittiin rautatiehenkilöstön kelpoisuus-rekisteri (RAHEKE), rautateidenkalustorekisteri (RAHKAT), ilma-alusrekisteri, ilmailun lupakirjarekisteri jaliidinrekisteri. Trafin extranet-sivusto sekä julkiset sivut olivat myös vastaajienkäytössä.

Haastatelluista yrityksistä viisi toimi tietojen tuottajana rekistereihin, ja näistäneljä myös hyödynsi rekistereitä omassa toiminnassaan. Merkittävä tietojen käyttäjäon ajoneuvojen katsastustoiminta, jota ei edes voida aloittaa tekemättä sopimustaTrafin kanssa tietojen käyttämisestä ja tuottamisesta Trafin ajoneuvoliikenne javesikulkuneuvorekisteriin. Katsastustilanteessa tietoja käytetään varmentamaan,että katsastetaan juurikin tarkoitettu kulkuneuvo, ja varmistamaan, että vaaditutvakuutus- ja liikennöintimaksut on suoritettu. Näin ollen katsastustoiminta onsamalla eräänlaista viranomaisvalvontaa. Usein kuljettajaopetusta antavillayrityksillä ei ole pääsyä Trafin rekistereihin vaan ne ostavat kuljettajatutkinnot Trafinkilpailuttamilta yrityksiltä, jotka toimivat katsastus- ja kuljettajatutkintojen ylläpitäjinäajoneuvoliikennerekisterin osalta.

Valtio-omisteinen rautatieyritys toimii RAHEKE- ja RAHKAT-rekisterientiedontuottajana. Lisäksi yritys on yksi RAHEKE-rekisterin pääkäyttäjistä. Sensijaan RAHKAT-rekisteri ei ole yrityksen käytössä. Lentoliikenteen palvelujatuottava yritys puolestaan toimii ilma-alusrekisterin tiedontuottajana. Itse yrityshyödyntää tietoja liikenneturvallisuuden parantamisessa.

Edellisten lisäksi Trafin rekisterien suoranaisina hyödyntäjinä haastateltiinseitsemän yritystä ja yksi viranomainen ja yksi julkinen toimija. Yrityksissä oli kaksivakuutuspalveluja tuottavaa tahoa, kolme suoramarkkinointia ja tiedon jalostamistayrityksille tai yksityisille henkilöille tuottavaa yritystä sekä kaksi yksinomaan tietoaasiakkaidensa käyttöön jalostavaa yritystä. Viranomainen hyödynsi tietoaliikenneturvallisuuden parantamiseksi ja julkinen toimija välillisesti liikenne-järjestelmän suunnitteluun. Vakuutusyhtiöt hyödyntävät sekä ajoneuvoliikenne-rekisterin että vesikulkuneuvorekisterin tietoja vakuuttamista varten käyttäen sekäteknisiä tietoja että omistustietoja. Lisäksi ne hyödyntävät rekisterin ajokortti-rekisteritietoja liikennevakuutuksia hinnoiteltaessa asiakkaille

Tietoa jalostavat yritykset koostavat asiakkailleen esimerkiksiensirekisteröintitilastoja tai ajoneuvojen omistajien luottotietoja. Tieto

21

prosessoidaan ja yhdistellään esimerkiksi väestörekisterikeskuksen tietoihin taitilastokeskuksen tietoihin ja myydään asiakkaille. Toinen tapa tiedon käyttämiseksion sen hyödyntäminen omien asiakkaiden palvelemiseen ja palveluntehostamiseen (just-on-time-palvelua: oikea varaosa oikeaan paikkaan ja aikaan).Trafin tuottaman tiedon pohjalle on myös rakennettu uusia palveluja esimerkiksiliikennevirtojen seuraamiseen.

4.1.2 Tiedon merkitys

Trafin tuottamalla tiedolla on erilainen merkitys haastatelluille yrityksille. Osalleyrityksistä se on liiketoiminnan perusedellytys (esim. katsastustoiminta). Toisetyritykset kokevat, että rekisterit nopeuttavat sisäistä henkilöstöpalvelua tai auttavatasiakkaiden tavoittamisessa. Vakuutusyhtiöissä Trafin tuottamat tilastot ovatlähtökohtana esimerkiksi liikennevakuutusten laskemiselle, kun taassuoramarkkinayrityksissä ja muissa tietoa jalostavissa yrityksissä koko liiketoimintasaattaa perustua hyvin monenlaisille tilastoille, mukaan lukien Trafin tuottamattilastot.

Tiedot Trafin tilastojen käytön euromääräisistä hyödyistä vaihtelivat hyvin paljon.Tämä johtuu siitä, että osa haastatelluista yrityksistä toimi nimenomaan tiedontuottajana. Trafin rekistereiden käyttö, eikä edes tiedon tuottaminen niihin, oletoimijoille ilmaista. Tiedon tuottajat näkivät, että ”joka ’enter’ maksaa”, ”jokainenkysely maksaa 10 senttiä” ja ”tietojen tuottaminen on yritykselle kuluerä”. Tietoaliiketoiminnan pohjana käyttävät yritykset totesivat puolestaan, että ”vikatilastoistamaksetaan satoja tuhansia” ja ”Trafille tuloutettiin 800 k€ vuonna 2016”.

Merkittävimmät hyödyt Trafin rekistereistä koettiin saatavan silloin, kun netäyttävät tehtävänsä lakisääteisten tehtävien hoitamisessa, ja helpottavat yrityksiäesimerkiksi pikkutarkkojen turvallisuusmääräysten tulkinnoissa. Näistä saatavahyöty voi olla kokonaisuudessaan useiden henkilötyövuosien arvoinen.Vakuutusala arvioi, että Trafin rekistereiden arvo saattaa olla koko toimialallekymmenien miljoonien eurojen arvoinen. Lisäksi tästä hyötyvät asiakkaat, jotkavoivat saada vakuutusmaksuihinsa alennuksia tilastojen perusteella. Eräs tietojaliiketoimintansa pohjana käyttävä yritys arvioi, että Trafin tietojen osuus heidänliiketoiminnastaan saattaa olla jopa 30 %, mikä vastaa noin 10 miljoonaa euroa.Toinen, pienempi yritys arvioi, että Trafin tietoon perustuva tuote tuo tänä vuonnanoin 7–8 % liikevaihdosta, mutta sen määrän odotetaan kasvavan. Eräs yritys arvioi,että Trafin tuottaman tiedon avulla voidaan alentaa asiakkaalta perittäviäkustannuksia.

Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että Trafin tuottamalle tiedolle eitosiasiallisesti ole olemassa vaihtoehtoisia lähteitä tai vaihtoehtoisten lähteidenkäyttäminen on hidasta ja työlästä. Osa tiedon tuottajista kuitenkin näki, että vaikkahe kokoavat tietoa, he eivät hyödy siitä lainkaan. Näin ollen toiminta on pakollistalain määräyksen täyttämistä ja lisäkustannus.

Trafin tuottaman tiedon uskottiin olevan tärkeää myös tulevaisuudessa.Vastaajista kuusi arvioi, että Trafin tuottaman tiedon merkitys heille tulee pysymäänennallaan. Toisaalta monet vastaajista näkivät, että heidän oman työnsä merkitys

22

tiedon muokkaajana tulee kasvamaan, ja tätä kautta myös tiedon arvo tuleekasvamaan. Liiketoiminnassaan tietoa hyödyntävät yritykset arvelivat, että tiedonmerkityksen kasvuun tulee liittymään epävarmuuksia, kuten big-datanlisääntyminen, datan avoimuuden kasvaminen ja sääntelyn kehittyminen.

4.1.3 Toimijoiden toiveet ja kehittämisehdotukset

Vastaajat toivoivat, että Trafin tuottamat tilastot muuttuisivat maksuttomiksi, mikälisäisi huomattavasti niiden käyttöä. Myös toivottiin, että joitakin ei-julkisia asiakirjojavoitaisiin saada käyttöön niiden ohjausvaikutuksen vuoksi (esimerkiksi lentokenttienturvatarkastajan käsikirja). Haastatteluissa nousi esiin myös Trafin tuottaman tiedonsisällön rajoitteet, jotka tulisi tuntea, jotta tietoa voisi hyödyntää. Tiedon rajapinnatja lähetettyjen tilastojen formaatit saivat myös kritiikkiä.

Avoimen datan lisääntyminen sai haastateltavilta myönteisen vastaanoton.Esimerkiksi kaikki kalustotiedot ja tekniset tiedot voisivat olla avoimesti saatavilla.Avoimen datan arvioidaan lisäävän liiketoimintaa yleisesti, mutta mahdollisestimyös kaventavan nykyisten toimijoiden liiketoimintaa. Toisaalta avoin tieto voisialentaa asiakkaalta perittäviä maksuja, kun asiakkaalle voidaan tuottaa yhätäsmällisempää palvelua. Datan avaamisen pelättiin kuitenkin vaikuttavan niistätuotetun tiedon luotettavuuteen. Koska Trafin tuottama tieto ei ole ainayksiselitteistä ja sen rajoitteet pitää tuntea.

Trafin tietopalveluille esitettiin useita kehityskohteita:· Data ei aina ole sisällöllisesti laadukasta. Trafi pystyisi saamaan jaettavaksi

paljon täsmällisempää tietoa kuin se tänä päivänä kokoaa. Olisi suotavaa,että Trafi kuuntelisi enemmän asiakkaitaan ja määrittäisi asiakastarpeenmukaan koottavan tiedon sisällön.

· Data ei aina ole teknisesti laadukasta ja sitä pitää osata itse käsitellä, jottasiitä saadaan kaikki hyöty irti. Jos hyödyntäjätaholla ei ole omaa osaamistatähän, osa tiedosta jää hyödyntämättä.

· Yritysten käyttöön annetun Trafin extranetin toiminta ei ole riittävänasiakaslähtöistä. Joskus on kestänyt kuukausia, että on saanut uudelletyöntekijälle oikeudet rekisterin käyttöön.

· Kuljettajakoulutusta antavilla yrityksillä olisi tarvetta Trafin rekistereihinkoskien kuljettaja-koulutuksessa olevan henkilön ajo-oikeustietoihin (esim.ajokiellot liikennerikkomusten tai sairauksien vuoksi).

· Trafi voisi kehittää palvelujaan siten, että sivustolla voisi olla tietopankkilain tulkinnasta (tulkintarekisteri). Tällainen menettely on jo EU-tasolla,mutta kansallisista poikkeamista tällaista ei ole.

· Eräitä Trafin järjestelmien käyttöoikeuksien laajentamista; esim. milläautolla oppilas tulee ajokokeeseen.

· Olisi suotavaa, jos määräykset olisivat aina ajan tasalla, ja määräystenmuutoksista tiedotettaisiin välittömästi. Trafin hallinnoimien dokumenttienhakukone ei ole tehokas.

23

· Trafin rekisterien tieto alkaa olla vanhahtavaa (polttomoottorimaailmaa).Pitäisi huomioida uudet käyttövoimat jolloin esiin nousevat uudet tieto-attribuutit, kuten myös liikennejärjestelmää koskevat tiedot: kaistavahdit,törmäysvahdit, ohjautuvat valot jne.

· Lupaprosessit ovat raskaita (lupa käyttää tietoa). Trafin henkilövaihdoksetvaikuttavat linjauksiin ja asioimisen sujuvuuteen. Datan jako xml-formaatissa on raskasta – tiedostojen määrä on suuri.

· Sopimusarkkitehtuurit pitäisi tehdä järkeviksi: esimerkiksi käytännössäpakko tehdä sopimuksia Trafin omien sopimuskumppanien kanssa eikäsopimusten sisällöistä ei ole mahdollista neuvotella.

· Eräät yritykset toivoivat edullisempaa tiedostojen toimittamistapaa. Tiedonnoutamisen hintaa pidetään niin korkeana, että pienten toimijoiden eiuskota niitä käyttävän.

4.2 Laskelmat

4.2.1 Arvonlisäys

Trafin tietoihin enemmän tai vähemmän nojautuvien yritysten yhteenlaskettuvuotuinen liikevaihto on nykyisellään noin 2 miljardia euroa. Tähän lukeutuvatrekisterikyselyjä välittävät palveluntuottajat, suoramarkkinointiyritykset,markkinointitilastointipalvelut ja varaosakaupan tietopalveluita tuottavat yritykset.Tähän ei ole laskettu mukaan vielä vakuutusyhtiöitä tai niitä noin 190 autoliikettä,jotka toimivat sopimusrekisteröijinä.

On näin ollen selvää, että Trafin rekisterien – varsinkin tieliikenteenajoneuvorekisterien – taloudellinen merkitys on suuri. Suora arvonlisävaikutus onminimissään 10–20 miljoonaa euroa vuodessa edellä mainitulla yritysjoukolla.Tämä on kuitenkin hyvin karkea tutkijoiden oma arvio ja joka perustuu kuvan 8mukaiseen päättelyprosessiin, jossa puolestaan on hyödynnetty haastatteluissasaatuja luottamuksellisia tietoja, julkisia yritystietorekistereitä sekä kansataloudentilinpidon toimialatietoja.

Kuva 8. Trafin tietojen mahdollistama arvonlisäys

Trafin tietojahyödyntävät

yritykset (>50; Trafi)

Liikevaihtotiedotyritystietorekistereistä

(Fonecta)

Trafin tiedon merkitysyrityksen talouteen

(haastattelu)

Toimialan tyypillinenkustannusrakenne

(StatFin)

Arvonlisäysvarovaisuus-periaatettanoudattaen

24

Vakuutustoimialalla Trafin tietojen merkitys on suurempi ja se perustuu kahteenvaikutusmekanismiin. Vakuutusyhtiölle tiedon merkitys on riskien hinnoittelun kautta”useiden miljoonien” arvoista. Kuluttajille, vakuutuksenottajille, on pääsääntöisestieduksi, että vakuutusten hinnoittelu noudattelee mahdollisimman tarkkaa ja oikeaariskien arviointia. Näin ollen korkeampia maksuja maksavat ne asiakkaat, joidenriskiprofiili on korkeampi ja todennäköisyys olla osallisenaliikenneonnettomuudessa suurempi. Näiden vaikutusten arviointi arvonlisien kauttaon vaikeampaa, mutta säästöt kustannuksissa ovat suoraan yrityksentilinpäätöksen kautta arvonlisäys. Tämä arvonlisäys arvioidaan haastattelujen jatoimialatietojen perusteella noin 10 miljoonaksi euroksi vuodessa, edelleenvarovaisuusperiaatetta noudattaen.

Varaosapalveluille Trafin tiedoilla on niin ikään suuri merkitys, mutta tälletoiminnalle ei pystytty haastattelujen kautta löytämään sellaisia lähtötietoja, että olisiollut mahdollista yleistää tietojen tuottamaa hyötyä arvonlisäykseksi kokotoimialalle. Autokaupan (tilinpidon toimiala 45 Autokauppa) vaihto-omaisuus olivuonna 2015 noin 2,4 miljardia euroa. Suurin vaihto-omaisuus on sidottunaajoneuvoihin, mutta merkittävä osa myös varaosiin ja tarvikkeisiin.

Yhteen laskien arvio Trafin tietojen arvonlisäysvaikutuksista talouteen onvähintään 30 miljoonaa euroa vuodessa varovaisuusperiaatetta noudattaen.Tämä 30 miljoonaa jäisi suurelta osin muodostumatta ilman Trafin rekistereidentietojen hyödyntämistä.

Yritysten toiminnan tehostuminen (arvio useista henkilötyövuosista) tuo yrityksillesäästöjä, mutta ei suoraan muodosta kansantaloudellista arvonlisää. Sen sijaantehostumisen kautta syntyvä parempi kannattavuus tuo lisää yhteisöveroa valtion-ja kuntatalouteen, mutta vähentää henkilöverotuottoa. Näin ollen tätä hyötyä ei olelaskelmissa arvotettu.

4.2.2 Luovutetun tiedon vaikutukset hallintoon

Hallinnon osalta tehtiin vain kaksi haastattelua. Trafin tietoja hyödynnetääntilastoinnissa (esimerkiksi liikennesuoritteet), eräissä tietopalveluissa sekäliikennejärjestelmän suunnittelutyössä. Nämä kaikki ovat tärkeitä toimintoja, joilla onedelleen heijastusvaikutuksia päätöksenteon laatuun. Liikennejärjestelmätasonpäätöksiä tehtäessä kustannusvaikutukset ovat merkittäviä, mutta hyödynhinnoittelu on käytännössä mahdotonta. Tiedetään vain, että huono, yksittäinen,kauaskantoinen suuri investointipäätös saattaa olla satojen miljoonien kustannusyhteiskunnalle, ja elinkaarensa aikana jopa miljardien kustannus.

Tarkemmin kattamatta jäivät esimerkiksi poliisi ja tulli, joille Trafin rekisterit ovatpäivittäisen työn apuvälineitä. Nämä hyödyt ovat aiempien arvioiden mukaan niinikään merkittävät (Mononen & Leviäkangas 2015c).

25

4.2.3 Yhteiskuntatalous- ja muut ulkoisvaikutukset – yhteenveto

Trafin tietojen hyödyntäminen on varsin laajaa ja sen taloudellinen merkitys onkiistämätön. Tieto mahdollistaa tietopalvelumarkkinat, joiden kooksi arvioimme noin100 miljoonaa euroa vuodessa, josta taloudellinen arvonlisä yritysten omistajille,työntekijöille ja rahoittajille on vähintään 20 miljoonaa euroa vuodessa,todennäköisen luvun ollessa selkeästi suurempi. Tämä on puhdas ”uusi markkina”,jota ei olisi ilman Trafin tietoja.

Tämän lisäksi löydettiin suurempia taloudellisia vaikutuksiavakuutusmarkkinoiden tehokkuuteen (noin 10 miljoonaa euroa) sekä varaosa- jatarvikekaupan vaihto-omaisuuden tehostumiseen. Auto-, varaosa- jatarvikekaupassa jo prosentinkin vaikutus on luokkaa 20 miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden tehostuminen tapahtuu vaihto-omaisuuden alenemisen kautta, jolloinalentunut osuus sitoutuneesta pääomasta jää yritykselle tuloksi muuhun käyttöön.Haastattelujen perusteella parempilaatuisella ja yksityiskohtaisemmalla tiedollavaihto-omaisuuden tehostamispotentiaali on suuri. Vakuutustoiminnassa hyödytliittyvät riskien tarkempaan hinnoitteluun ja sitä kautta tapahtuvaanvakuutustoiminnan pitkäaikaisen kannattavuuden kasvuun. Kannattavuudenparantumisella on lineaarinen vaikutus arvonlisään.

Suuria ulkoisvaikutuksia ei ole havaittavissa. Alentuneet vaihto-omaisuusarvottarkoittavat käytännössä pienempiä varastoja ja vähemmän kuljetuksia, muttaniiden arviointi mielekkäästi on mahdotonta tämän tutkimuksen tietopohjalla. Suurinpotentiaalinen ulkoisvaikutus muodostuu siitä, että tietopalveluiden kautta syntyvienmarkkinoiden työllistävä vaikutus vähentää työttömyyttä, jonka hinta Suomessa onerityisen korkea7.

7 https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyottomyys-maksaa-suomelle-jo-kuusi-miljardia-euroa-vuodessa/ssisCj99 Kauppalehden artikkeli ”Työttömyys maksaa Suomelle jo kuusi miljar-dia euroa vuodessa” 2.3.2017. Luettu 27.10.2017.

26

Kuva 9. Trafin tietojen vaikuttavuus talouden eri tasoilla

Yritysten tuloveroksi on arvioitu 20%, ja arvonlisästä voitto-osuudeksi 10%, eli

30 M€ x 10% x 20% = 0,6 M€

ja, koska kyseessä ovat minimiarvot, on kuvassa 9 oletus verokertymäksi >1miljoonaa euroa vuodessa. Potentiaalinen verokertymä on moninkertainen.

4.2.4 Trafin aiemman vaikuttavuustutkimuksen päivitys

Trafin aiempi vaikuttavuustutkimus julkaistiin Oulun yliopistossa 2015 (Mononen jaLeviäkangas 2015d), jolloin Trafin erilaisten palveluiden (pois lukien selkeättietopalvelut) todennäköinen minimihyöty oli vuositasolla 387 miljoonaa euroa. Kuntähän arvioon lisätään Trafin tiedon hyödyntämisen minimihyödyt (arvonlisä),saadaan tulokseksi

387 M€ + 30 M€ = 417 M€,

joka nostaa aiempaa vuotuista hyötyjen ja kustannusten suhdetta arvosta 2,6arvoon 2,8. Koska molemmat arviot on laadittu varovaisuusperiaatetta noudattaen,on yksinkertainen peukalosääntö arvioida Trafin toiminnan hyötysuhteeksivähintään noin 3, joka puhtaasti investointina ajatellen on korkea hyötysuhdeluku.

Yhteiskuntatalous(kansantalous + ulkoisvaikutukset)

Kansantalous(kansalaiset, yritykset, julkinen sektori)

Valtion/julkinen talous

Arvonlisätietopalvelu-

markkinoilta >20 M€

Arvonlisävakuutusmarkkinoilta

~10 M€

Arvonlisän voitoistamaksetut verot

>1 M€

Arvonlisä auto-, tarvike-ja varaosakaupasta

X M€

27

Kuva 10. Trafin vaikuttavuustutkimuksen päivitys (vuodelta 2015 olevat luvut ovataiemmasta vaikuttavuustutkimuksesta, 2017 on tämän tutkimuksen tuottama lisä)

4.2.5 Tietotilinpäätös

Trafin tietotilinpäätöstä arvioitiin sekä tutkijoiden että haastateltavien toimesta.Tilinpäätöstä pidettiin yleisesti hyvänä, mutta osin raskaana ja oppikirjamaisena.Tilinpäätöstä voisikin mahdollisesti kehittää standardoituun, tiiviiseen suuntaan, jajättää laajemmat pohdinnat, tapahtumat ja kehitystyön muun vuosiraportoinninyhteyteen. On kuitenkin muistettava, että tietotilinpäätös on vielä uusi ja osinmuotoutumaton dokumentti, joka on edistyksellinen ja edelleen kehittyvä.

Raportointijärjestelmän yleiselle selkiyttämiselle voisi olla tilaus. Ympäristöasiat,turvallisuus, talous, tiedonhallinta, jne. vaativat kukin oleellisena tulosalueenaselkeän, ymmärrettävän ja informatiivisen raportoinnin. Se, kuinka nämäyhdistellään tai eritellään loogiseksi raportointikokonaisuudeksi, on Trafin ja kokojulkisen hallinnonkin raportointijärjestelmään liittyvä suunnittelukysymys. Missäkohdin eritellään pelkästään esimerkiksi tulosohjauksen kannalta oleelliset tuloksetja vaikuttavuus, ja missä kohdin, missä laajuudessa ja missä muodossa esitetäänlaveampi kuvaus toiminnasta kyseisellä raportointijaksolla, on vastaavaraportointijärjestelmän kokonaisuuteen liittyvä kysymys.

Vaikuttavuuden osa-alueet – turvallisuus, ympäristö, toimintavarmuus, tieto jahyvä hallinto (mukaan lukien tuottavuus ja toiminnan laatu) – ovat eräs luontevatapa hahmotella raportointijärjestelmän kokonaisuutta. Tärkeintä on, että raportointion selkeää, luotettavaa ja yksiselitteistä. Kuvassa 11 on esimerkki Network Railinvuosikertomuksesta, jossa saavutetut tulokset suhteessa tavoitteisiin on pyrittyesittämään ymmärrettävästi ja selkeästi. Tavoitteiden ja tulosten lisäksi on tärkeääviestittää pidemmän aikavälin tavoitteista ja suunnitelmista, merkittävistätapahtumista ja toimintaan vaikuttaneista ja tulevaisuudessa vaikuttavista tekijöistä.

-200 -100 0 100 200 300 400 500Miljoonaa euroa vuodessa

Trafin vuotuiset menot (2015)

Trafin palveluidenminimihyöty (2015)

Trafin tietojenminimihyöty (2017)

Trafin tietojen potentiaalinen hyöty

28

Kuva 11. Network Railin vuosiraportista poimittu yhteenveto

Organisaation suunnittelu-, toiminta- ja raportointijärjestelmän tulisi kiteytyädokumenttikokonaisuudessa. Suomen valtionhallinnossa on usein eriteltytulosohjausdokumentit ja näiden lisäksi laadittu erilaisia strategioita, suunnitelmia,ja koostedokumentteja (esimerkiksi tietotilinpäätös), mutta loppuun asti harkittuaraportointiarkkitehtuuria ei ole. Eräs tapa hahmottaa organisaationraportointijärjestelmää on esitetty luvussa 5.5.

29

5. Yhteenveto ja päätelmät

5.1 Trafin tiedon arvo ja vaikuttavuus

Trafin tiedot stimuloivat tietopalvelumarkkinoita. Niiden tuottama arvonlisä onvähintäänkin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kun ottaa huomioon muut Trafinpalveluiden tuottamat yhteiskuntataloudelliset vaikutukset, on tietorekistereidenhyödyntämisellä enemmänkin selkeä yritystalouteen ja sitä kautta kansantalouteenpainottuva vaikutus. Tällä puolestaan on nykyisen hallitusohjelman avoimen datanpolitiikkaa tukeva merkitys, ja Trafin tietojen hyödyntäminen markkinatoimijoidentaholta on osoitus siitä, että julkisella tiedolla on markkina-arvo ja tuo markkina-arvoon realisoitavissa.

Tietopalvelumarkkinat ovat kasvamassa, ja siten julkisen datan merkitysmarkkinahyödykkeenä korostuu. Tarjonnan lisääntyminen saattaa myös alentaatiedon ja tietotuotteiden hintoja. Näin ollen ei voida tuudittautua ajatukseen, ettäjulkisen datan avaaminen luo alati kasvavat markkinat, vaan todennäköisesti onolemassa markkinoiden kyllästymispiste, jonka jälkeen datamassan lisääminen eivälttämättä enää rahamääräisesti kasvata markkinoiden kokoa. Tässä tilanteessaei kuitenkaan olla vielä, vaan markkinoiden kasvun voi olettaa jatkuvan joitakinvuosia eteenpäin.

Trafin jakamalla ja avaamalla datalla on myös erilaisia markkinoita tehostavavaikutus. Haastatteluiden mukaan erityisesti vakuutustoimiala ja auto-, tarvike- javaraosakauppa ovat selkeitä hyötyjiä. Varsinkin vakuutustoimialallatehostumisvaikutus on merkittävä. Auto-, tarvike- ja varaosakaupassa hyöty onenemmän potentiaalinen, mutta merkittävä sekin. Tiedon kattavuuden, laadun jasaatavuuden parantaminen tuo tällaiset potentiaalit paremmin realisoitaviksi.

Kokonaisuudessaan Trafin tietojen hyödyntämisen potentiaalinen vaikutusarvonlisän muodostumiseen on arviolta yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä onkirjoittajien oma, karkea ja paljon epävarmuuksia sisältävä asiantuntija-arvio, jokaperustuu edellä läpikäytyyn analyysiin, laskelmiin ja haastatteluiden kirjauksiin.Saadut minimiarviot ovat nimensä mukaisesti vähimmäisarvoja, josta todellisethyödyt ovat todennäköisesti selkeästi suuremmat.

5.2 Tiedon laatu, sisältö, hinta ja saatavuus

Trafin tuottamia ja jakamia tietoja pidettiin pääsääntöisesti riittävinä erilaistentoimintojen nykytilaa ajatellen, mutta toimintojen kehittäminen, kuten esimerkiksivakuutusten riskipreemioiden tarkentaminen tai varaosa- ja tarvikevarastojenalentaminen, vaatisi tarkennettuja tietoja. Erityisesti ajoneuvoliikennerekisterientietojen laadun ja tarkkuuden kehittäminen loisi tilaa tiedon hyödyntäjien omantoiminnan kehittämiselle, mutta eittämättä myös kasvattaisi tietopalvelu-markkinoita, mistä puolestaan seuraa korkeampaa arvonlisää kansantalouteen.

Ajoneuvojen turvavarustelutiedot ja tarkempien teknisten erittelyiden nähdäänolevan niitä tietolajeja, joilla olisi merkitystä tiedon arvoon tiedon hyödyntäjien

30

näkökulmasta. Toisaalta on varmaa, että tallennettavien tietolajien määränkasvattaminen lisää hallinnollista työtä sekä tiedon keräämisen, tallentamisen jajakamisen kustannuksia. Tällaisesta kehittämisponnistuksesta kannattaakin tehdäriittävä hyötykustannusanalyysi, jotta tehty kehittämistyö olisi kokonaisuudenkannalta kannattavaa.

Vesiliikenteen rekistereillä voisi olla paljon nykyistä parempi hyödyntämisen javaikuttavuuden taso. Rekisterien tiedon laatu rajoittaa merkittävästi tätähyötypotentiaalia. Olisikin tutkittava, voidaanko rekisterien tiedon laatua parantaakatsastustoiminnan tiukemman standardoinnin ja/tai koulutuksen kautta.

5.3 Avoin data

Avoin data saa periaatteellista kannatusta eikä sen nähty olevan esteenä kilpailulleliiketoiminnassa. Näyttää siltä, että yritykset kokivat oman osaamisensa datankäsittelijänä olevan merkityksellisempi kilpailutekijä; miten he itse osaavat käsitellädataa ja analysoida sitä, sekä yhdistää sitä muuhun saatavilla olevaan tietoon.

On kuitenkin myös huoli siitä, että avoin data tuottaa huonolaatuisiatietopalveluita, jos kaikilla on oikeus myydä eteenpäin ja jalostaa julkista tietoa.Huoli saattaa olla perusteltu. Tähän saakka ongelma on pysynyt rajattuna, koskaosin Trafin rekistereitä saavat hyödyntää ns. luotetut tahot, ja tiedon hyödyntäminenperustuu sopimuksiin Trafin ja tietoa hyödyntävän tahon välillä.

Avoimen datan saatavilla olo kasvattaa tietopalvelumarkkinoita. Se voi myösluoda monenlaisia ongelmia, esimerkiksi asiakastyytymättömyyden ja datanperusteella tehtävien huonojen päätösten myötä. Tiedon jalostusketju tuleekinanalysoida tarkoin ja vain kohtuullisen riskitön data kannattaa avata. Jos avaaminentehdään, tulee harkita missä määrin datan keräys on aiheuttanut kustannuksiaTrafista katsoen tietovirran ’yläjuoksulla’, ja missä määrin avattu data voi tehostaaja/tai kasvattaa tietopalvelumarkkinoita ’alajuoksulla’. Jos datasta puolestaankerätään maksu, voisi harkita myös missä määrin keräyskustannuksiakompensoidaan niille tahoille, joille kustannuksia mahdollisesti muodostuu.

5.4 Trafin kokonaisvaikuttavuus ja tiedon merkitys

Tämän tutkimuksen valossa näyttää siltä, että Trafin tiedoilla on erilainenvaikutusmekanismi kuin muilla palveluilla ja toiminnoilla. Siinä missä luvat,tarkastukset, sääntely ja muuta viranomaisluonteiset tehtävät tuottavatyhteiskuntataloudellisia hyötyjä nimenomaan ulkoisvaikutusten muodossa(turvallisuus, ympäristö), tuottaa tiedon avaaminen ja jakelu enemmänkin suoraaarvonlisää kansantalouteen. Osin tämä johtopäätös on seurausta valikoiduistamenetelmistä, mutta on vaikea nähdä Trafin tietojen hyödyntämisen ensisijaistavaikuttavuutta toisin. Tällöin vaikuttavuutta on havaittavissa kahden tyyppistä:”pehmeää”, kestävän kehityksen ja turvallisen elinympäristön mukaista, ja ”kovaa”,puhtaasti taloudellista vaikuttavuutta. Molemmat ovat luonnollisesti positiivisiaasioita. Päätelmä ei ole millään tavoin yllättävä, vaan johdonmukainen ja looginen.

31

Kuva 12. Trafin vaikuttavuuden kohdentuminen

5.5 Trafin raportointijärjestelmä

Trafin, samoin kuin koko valtiokonsernin, raportointijärjestelmää on jatkuvastikehitettävä. Raportoinnin läpinäkyvyyden, saatavuuden ja ymmärrettävyydenvaatimukset kasvavat jatkuvasti. Raportoinnin tehokkuutta ja vaikuttavuutta tulee niinikään kasvattaa. Eräs tapa on rakentaa modulaarinen raportointijärjestelmä, jossaerilaiset vuotuiset tai toistuvat analyysit ja raportit muodostavat vuosikertomuksen jatulosohjausraporttien kokonaisuuden ilman, että raportoinnista kertyy päällekkäistätyötä. Tällaisen raportointijärjestelmän idea on esitetty kuvassa 13.

Kuva 13. Modulaarisen raportointijärjestelmän idea

Yhteiskuntatalous(kansantalous + ulkoisvaikutukset)

Kansantalous(kansalaiset, yritykset, julkinen sektori)

Valtion/julkinen talous

Tietojen käyttö=>arvonlisäys

Viranomais-toiminnot

=>ulkoisvaikutukset

32

ViitteetAhituv, N. 1989. Assessissing the value of information. Problems and approaches.

Proceedings of the Tenth International Conference on InformationSystems. ACM, Boston.

Ahituv, N., Munro, M.C., Wand, Y. 1981. The value of information in informationanalysis. Information Management 4(3), 143-150.

Baker, J.L. 2000. Evaluating the impact of development project on poverty. Ahandbook for practicioners. The World Bank Washington. Theinternational bank for reconstruction.

Feltham, G.A. 1968. The value of information. Accounting Review 43(4), 684-696.

Guerra-Lopez, I. 2007. Evaluating impact: evaluation and continual improvementfor performance improvement practitioners. Amherst, Mass. : HDR Press2007. ISBN 1599968800, 9781599968803. eBook.

Hautala, R., Leviäkangas, P. (toim.) 2007. Ilmatieteen laitoksen palveluidenvaikuttavuus. Hyötyjen arviointi ja arvottaminen eri hyödyntäjätoimialoilla.VTT Publications 665, Espoo.

Herrala, M. 2007. The value of transport information. VTT Tiedotteita – ResearchNotes 2394, Espoo.

Herrala, M., Leviäkangas, P., Haapasalo, H. 2009. Information value attributes andassessment methods – a construct from traffic and traveller informationperspective. Value World 32(1), SAVE International.

Koski, H., Honkanen, M., Luukkonen, J., Pajarinen, M., Ropponen, T. 2017.Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus. Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 40/2017.

Lawrence, D.B. 1999. The economic value of information. Springer, New York.

Leviäkangas, P. 2009. Valuing meteorological information. MeteorologicalApplications 16: 315-323.

Leviäkangas, P. 2011. Building Value in ITS Services by Analysing InformationService Supply Chains and Value Attributes. International Journal ofIntelligent Transport Systems Research 9(2), 47-54.

Mononen, P., Leviäkangas, P. 2014. Trafin vaikuttavuustutkimus, osaraportti 2:Trafin vaikuttavuustutkimuksen rajaus – Palveluiden priorisointi.[Cordoning research and prioritizing services for the evaluation of Finnish

33

Transport Safety Agency]. Working Papers in Industrial Engineering andManagement, 3/2014, University of Oulu, 2014.

Mononen, P., Leviäkangas, P. 2015a. Socio-Economic Evaluation of a TransportAgency – Validating Accountability and Benefits. PIARC 25th World RoadCongress, Seoul, November 2015.

Mononen, P., Leviäkangas, P. 2015b. Trafin vaikuttavuustutkimus – Loppuraportti[Trafi impact evaluation – Final report]. Working papers in IndustrialEngineering and Management, 4/2015, University of Oulu, 2015.

Mononen, P., Leviäkangas, P. 2015c. Trafin vaikuttavuustutkimus, osaraportti 3:palveluiden vaikuttavuusarviot. [Service impact evaluation: FinnishTransport Safety Agency report 3]. Working Papers in IEM, 2/2015,University of Oulu, 2015.

Mononen, P., Leviäkangas, P. 2016. Transport Safety Agency's Success Indicators- How Well Does a Performance Management System Perform? TransportPolicy, Volume 45, January 2016, pp. 230–239.

Mononen, P., Leviäkangas, P., Haapasalo, H. 2016. From internal efficiency tosocietal benefits - Multi modal transport safety agency's socio-economicimpact analysis. 14th World Congress on Transportation Research,Shanghai, July 2016.

Mononen, P., Leviäkangas, P., Haapasalo, H. 2017a. Decision Matrix for PrioritizingServices – First Steps towards Full-Scale Impact Analysis of a PublicAgency. International Journal of Public Sector Performance Management,Vol. 3, No. 1, 2017.

Mononen, P., Leviäkangas, P., Haapasalo, H. 2017b. From internal efficiency tosocietal benefits – multi modal transport safety agency’s socio-economicimpact analysis. Research in Transportation Economics, in press,available at:http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0739885917300690.

Mononen, P., Leviäkangas, P., Roine, M., Haapasalo, H. 2014. Trafinvaikuttavuustutkimus, osaraportti I – Trafi osana liikennepolitiikankokonaisuutta, Trafin hallinnollinen ja toiminnallinen arkkitehtuuri [FinnishTransport Safety Agency and the surrounding transport policy framework].Working Papers in Industrial Engineering and Management 2/2014,University of Oulu, 2014.

Mononen. P., Leviäkangas, P. 2015d. Trafin vaikuttavuustutkimus – Loppuraportti[Trafi impact evaluation – Final report]. Working papers in IndustrialEngineering and Management, 4/2015, University of Oulu.

34

Trafi. 2016. Tietotilinpäätös 2015. Saatavilla:https://www.trafi.fi/filebank/a/1463394812/9478dbd63f9d555bc3cd6f5b5bc99e54/20667-Trafin_julkaisuja_14-2016_-_Tietotilinpaatos_2015.pdf.

Trafi. 2017. Tietotilinpäätös 2017. Saatavilla:https://www.trafi.fi/filebank/a/1490191107/d0df8d198bd5bf8631ec4d242b6ddc81/24638-Trafin_julkaisuja_05-2017_-_Tietotilinpaatos_2016.pdf.

Williamson, R.W. 1982. Presenting information economics to students. AccountingReview 57(2), 414-419.

A1

Liite A: HaastattelukysymyksetTiedon arvo ja vaikuttavuus, TERVA-HankeAsiakas: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Haastattelukysymykset Trafin asiakkaille ja tiedon käyttäjille:

1. Mitä tietoja / palvelutuotteita yrityksenne/organisaationnenäistä käyttää? (lista palveluista liitteenä)

2. Mikä on tietojen käyttötapa ja tarkoitus?3. Voitteko kuvailla prosessia, jossa tietoa käytetään?4. Miten tieto vaikuttaa prosessiin - esim. parantaa palvelua,

tehostaa työtä, on jonkun palvelun lähtötietona jne.5. Voitko antaa arvion vaikutuksen suuruudesta euroina,

työtunteina, prosentteina verrattuna siihen että tietoa eiolisi käytettävissä?

6. Onko tiedolle olemassa vaihtoehtoisia lähteitä? Jos on, niinmitä?

7. Mikä merkitys tiedolla on (liike)toiminnallenne? (tuottaakorahaa, liikevaihtoa, lisää asiakkaita, parempaa laatua, tms.)

8. Onko Trafin tuottaman tiedon merkitys(liike)toiminnassanne kasvamassa, pysyykö ennallaan vaiväheneekö? Kuinka voimakas muutos on kyseessä ja milläaikavälillä?

9. Onko Trafilta saatavan tiedon muoto, hinta, luotettavuus,jne. riittävä? Miten tiedon laatua ja hyödynnettävyyttävoitaisiin parantaa?

10. Miten avoin data vaikuttaisi liiketoimintaanne (datamuuttuisi maksuttomaksi ja kaikille avoimeksi)?

11. Mitkä tiedot pitäisi/voisi olla avointa dataa ja mitkämaksullista?

12. Onko toiveita Trafille tietopalvelujen kehittämiseksi?13. Muita näkemyksiänne jaettavaksi?

A2

TIEDOTE:

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy tekee Liikenteen turvallisuusvirasto Trafintoimeksiannosta tutkimusta (TERVA-hanke) liikenne-, kuljettaja- ja ajoneuvotietojenhyödyntämisestä. Pyydämme tätä varten haastatteluaikaa edustamastanne yrityksestä.Haastattelukysymykset ovat liitteenä. Haastattelu kestää arviolta 1,5 tuntia ja se voidaantoteuttaa joko kasvokkain, puhelimitse tai videokokouksena. Haastatteluja ei nauhoiteta.

Haastattelutulosten raportoinnissa pidämme sekä yrityksenne että edustajienne tiedotluottamuksellisina (vain VTT:n tutkijoiden tiedossa). Tuloksissa kerromme haastatteluihinosallistuneiden yritysten/organisaatioiden toimialan, koon (suuri, keskisuuri, pieni) sekähaastateltavien roolin yrityksessä (esim. ylin johto, keskijohto, asiantuntija). VTT Oysäilyttää tiedot vuoden 2019 loppuun saakka, jonka jälkeen ne tuhotaan.

Osallistumalla haastatteluun annatte suostumuksenne kerättävien tietojen käyttöönainoastaan tässä tutkimuksessa yllä mainituin ehdoin. Toimitamme VTT:n julkaisemantutkimusraportin heti sen valmistuttua.

Tutkimuksen vastuuhenkilöt antavat hankkeesta lisätietoja: VTT – johtava tutkija PekkaLeviäkangas (040 6411 496, pekka.leviakangas@vtt.fi), erikoistutkija Riitta Molarius(040 824 1394, riitta.molarius@vtt.fi).

oremun aj ajras nusiakluJ

TTV ygolonhceT 413

ekemiN suuvattukiav aj ovra nodeiTnejoteitiretsiker nfiarT otsarivsuusillavrut neetnekiiL isyylanA

atsesimutsodoum novra aj ätsesimätnydöyh ,ätsötyäk )t(äjikeT suiraloM attiiR & sagnakäiveL akkeP

ämletsiviiT niovA .assamutsorok itsavhav no assannimiot nonnillah nesikluj sytikrem nodeiT tävenete allatsuat äkes ,)ataDyM( oteit amionnillah äsnesti netsialasnak ,atad

nesillavrut attum navattout nodeit aj nannillahnodeit aso tavo tissesorpoitaaluger avelo assivattarrev nihiotoumennekiil nihium no oteiT .attetsaah nesimätnydöyh .atoimouh aavavsak ävättetinniik asseduusiavelut aj tyn no nohoj ,eula-atnimiot

aj näälletisäk ,naatetukiil aoteit aj avattim no atnakiretsikeroteit nfiarT äjiketnonnatout nediulevlap netsikluj nenilleelo säre no oteiT .nojlap näätennydöyh

no suuvattukiav nejulevlapoteit aj nodeiT .elliotsariv nikellium niuk ellfiarT niin ajessruser assoj ,atsuajhosolut nonnillahnoitlav aso nenilleelo naatseloup

.alleethusytöyh ällävyh nammisillodham naadiokolla

aj -eniläv nes syrrämmy no assannillah nodeit nävytnääsil amlukökän äekrät särE ,naamaattim ävätteyk no ovra aj sytikrem näjiketnonnatout nämäT .atsovraöttyäk

,itsavattout aj itsaakkohet nammisillodham näämätnydöyh atlupol aj naamioivra .aiskumitaav äivyttiil naajousnedyysiytisky aj neetuusillavrut attamathonu

nodeit namakaj aj namatsolaj ,namattout nfiarT yyttiksek ittroparsumiktut ämäT

nfiarT aatnarap )1 no aneettiovat neskumiktuT .niiskymysyk nesimattovra nodeit atioivra aj äiskymekän allamotrek attuuvattout namoääpoteit nävättikrem

,atsumiktutsuuvattukiav aapmeia nfiarT äätnedyät )2 ,atseduuvattukiav aj atsovra )4 aj atsesimaajho aj atsesimaattim neduuvattukiav nfiarT ätsymekän äätnevys )3

.ätsötääpnilitoteit nfiarT äättihek

novra nodeit ,atiulettatsaah ,atsumiktutsuusillajrik niittetyäk änimletenemsumiktuT nfiarT .äisyylana- sunnatsuk-ytöyh ätsietnirep äkes äimletenem- aj ajellamatneksal

no äsilnovra amattout nediiN .ationikkramulevlapoteit taviolumits todeit nfiarT tuum nooimouh aatto nuK .assedouv aorue aanoojlim 03 niknäätnihäv

nedieretsikeroteit no ,teskutukiav tesilleduolatatnuksiethy tamattout nediulevlap neetuolatnasnak attuak ätis aj neetuolatsytiry äekles niknämmene ällesimätnydöyh natad nemiova namlejhosutillah nesiykyn no naatseloup älläT .sutukiav avuttoniap

nediojimiotanikkram nenimätnydöyh nejoteit nfiarT aj ,sytikrem avekut aakkiitilop -anikkram out aj ovra-anikkram no allodeit allesikluj ätte ,ätiis sutioso no atlohat

aisialire söym no allatad allamaava aj allamakaj nfiarT .assivatiosilaer no ovra itsesiytire naakum nediulettatsaaH .sutukiav avatsohet ationikkram

.äijytöyh ätiekles tavo appuakasoarav aj -ekivrat ,-otua äkes alaimiotsutuukav

NRU ,NSSI ,NBSI NBSI 5-8858-83-159-879 )tusiakluj/fi.ttv.www//:ptth :LRU( L-NSSI 1121-2422

NSSI X221-2422 )usiaklujokkreV( :NBSI:NRU/fi.nru//:ptth 5-8858-83-159-879

akiausiakluJ 7102 uukuluoJ

ileiK ämletsiviit nenileikninnalgne ,imouS

äräämuviS .s 2 .ttiil + .s 43

imin nitkejorP suuvattukiav aj ovra nodeit - avreT

tajattiohaR fiarT

tanasniavA suuvattukiav ,sötääpnilitoteit ,fiarT ,ovra ,oteiT

ajisiakluJ yO TTV sukseksumiktut naigolonkeT 111 227 020 .hup ,TTV 44020 ,0001 LP

rebmun dna eltit seireS

TTV ygolonhceT 413

eltiT atad cilbup nepOeht yb derahs dna detsoh noitamrofni eht fo eulav dna esu ehT

ycnegA ytefaS tropsnarT hsinniF )s(rohtuA suiraloM attiiR & sagnakäiveL akkeP

tcartsbA .gnisaercni si seitivitca noitartsinimda cilbup ni noitamrofni fo ecnacfiingis ehT yrotaluger gniylrednu eht dna ,)ataDyM( ataD deganaM-fleS 'snezitic ,ataD nepO

elihw noitamrofni lufesu gnidivorp fo egnellahc eht fo trap eno era sessecorp ,'tropsnart fo edom eno' si noitamrofnI .rennam eruces dna efas a ni ti gnikam

evisnetxe era sesabatad s'fiarT .sedom rehto eht sa noitnetta hcum sa gnivresed .elacs evissam a no dezilitu dna dessecorp era niatnoc yeht noitamrofni eht dna cilbup fo noisivorp eht ni 'rotcaf noitcudorp' a sa dedrager eb dluohs noitamrofnI

.seicnega cilbup rehto eht lla ot osla tub fiarT ot ylno ton seilppa sihT .secivres eht fo trap laitnesse na ,nrut ni ,si noitazilitu noitamrofni fo ssenevitceffe ehT ehT .noitartsinimda etats dna rotces cilbup eht fo tnemeganam ecnamrofrep

etareneg ot redro ni elbissop sa ylevitceffe sa detacolla era tsum secruoser .stfieneb

sti dnatsrednu ot si noitamrofni eht fo tnemeganam eht ni tcepsa tnatropmi enO detaulave ,derusaem eb tsum ytilitu dna eulav ehT .ytilitu dna eulav latnemurtsni

eht gnitcelgen tuohtiw ,ylevitcudorp dna ylevitceffe detiolpxe yletamitlu dna .ycavirp dna ytiruces rof stnemeriuqer

,decudorp noitamrofni eht gniulav fo seussi eht no sesucof troper hcraeser sihT

eht evorpmi )1 :ot si yduts eht fo mia ehT .fiarT yb derahs dna dessecorp lanoitidda edivorp )2 ,latipac noitamrofni tnacfiingis s'fiarT fo ytivitcudorp

thgisni eht nepeed )3 ,secivres s'fiarT no yduts tcapmi suoiverp eht ot stnemele s'fiarT poleved )4 dna ,tnemeganam dna tnemerusaem ecnamrofrep s'fiarT fo

.noitazilitu noitamrofni gnidrager gnitroper ecnamrofrep

tfieneb-tsoc dna ,sweivretni ,hcraeser yraretil dedulcni sdohtem hcraeser ehT nac taht tcapmi cimonoce na sah fiarT fo atad ehT .sdohtem sisylana eulav dna

03 RUE tsael ta si eulav dedda ssorg ehT .dedda eulav ssorg sa derusaem eb ssenisub yltsom sah sretsiger atad s'fiarT fo noitazilitu ehT .raey a noillim lanoitan eht ot setubirtnoc dedda eulav ssorg eht hcihw hguorht stfieneb

eht ot gnidrocca ,ycilop atad tnemnrevog nepo eht fo stfieneb ehT .ymonoce .tekram eht yb elbarusaem dna suoivbo era ,margorp tnemnrevog tnerruc

NRU ,NSSI ,NBSI NBSI 5-8858-83-159-879 )snoitacilbup/tcapmi/moc.hcraeserttv.www//:ptth :LRU( L-NSSI 1121-2422

NSSI X221-2422 )enilnO( :NBSI:NRU/fi.nru//:ptth 5-8858-83-159-879

etaD 7102 rebmeceD

egaugnaL tcartsba hsilgnE ,hsinniF

segaP .p 2 .ppa + .p 43

tcejorp eht fo emaN avreT

yb denoissimmoC ycnegA ytefaS tropsnarT hsinniF eht - fiarT

sdrowyeK tcapmi ,noitazilitu noitamrofni ,fiarT ,eulav ,noitamrofnI

rehsilbuP dtL dnalniF fo ertneC hcraeseR lacinhceT TTV 111 227 020 .leT ,dnalniF ,TTV 44020-IF ,0001 xoB .O.P

suuvattukiav aj ovra nodeiTnfiarT otsarivsuusillavrut neetnekiiL isyylanA

novra aj ätsesimätnydöyh ,ätsötyäk nejoteitiretsiker atsesimutsodoum

NBSI 5-8858-83-159-879 :LRU( tusiakluj/fi.ttv.www//:ptth ) 1121-2422 L-NSSI

X221-2422 NSSI )usiaklujokkreV(:NBSI:NRU/fi.nru//:ptth 5-8858-83-159-879

•VISIONS•S

CIE

NC

E•T

ECHNOLOGY•R

ES

EA

RC

HHIGHLIGHTS

413

suuvattukiav aj ovra nodeiT

otsarivsuusillavrut neetnekiiL isyylanA ,ätsötyäk nejoteitiretsiker nfiarT

novra aj ätsesimätnydöyh atsesimutsodoum

sagnakäiveL akkeP | suiraloM attiiR