satakunnan · ti liikevaihtoaan ja 34 % kasvoi vähintään 15 %:n verran. liikevaihdon nousu on...

ISSN-L 1798-7784

25 • kesäkuu 2015

SATAKUNNANtalousnykytila ja lähiajan näkymät

2SATAKUNNAN TALOUS 25 • kesäkuu 2015

SUHDANNEKUVATeksti: Saku Vähäsantanen

Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mu-kaan maailmantalouden kasvunäkymät ovat kohtalaiset, mutta odotukset vaihtelevat suu-resti alueittain. Teollisuusmaiden kasvu on kiihtymässä, mutta joidenkin kehittyvien ta-louksien tilanne on heikkenemässä mm. öl-jyn hinnan alenemisen vuoksi. Maailmanta-lous kasvaa IMF:n ennusteen mukaan 3,5 % kuluvana vuonna, mikä on samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin. Vuodelle 2016 kas-vua ennakoidaan 3,8 %. Kehittyvät talou-det toimivat edelleen kasvun veturina, jos-kin niiden tämän vuoden kasvuennuste 4,3 % jää hieman viimevuotisesta. Ensi vuonna nousu kiihtyy jälleen hieman. Teollisuus-maiden vuoden 2015 BKT:n kasvu, 2,4 %, on jonkin verran edellisvuotta korkeampi, mutta vuonna 2016 nousun ennustetaan py-syvän samana. Yhdysvallat toimii johtotäh-

tenä 3,1 %:n kasvullaan, joka kuitenkin py-syy samoissa lukemissa ensi vuonnakin. Eu-roalueen talouskasvu nopeutuu tänä vuon-na 1,5 %:iin, mutta ensi vuonna nousu py-syy ennallaan. Japanin kokonaistuotannon kasvu pysyy prosentin tuntumassa. Tärkei-den kauppakumppanien, kuten Saksan ta-lous kasvaa 1,6 % ja Ruotsin sekä Iso-Britan-nian 2,7 %, mutta ensi vuonna vauhti ei juu-ri muutu. Venäjän talous kutistuu 3,8 % tänä ja 1,1 % ensi vuonna. Suomen talous pääsee IMF:n mukaan kuluvana vuonna kasvu-ural-le 0,8 %:n nousun myötä päättäen siten kol-men vuoden laskun. Ensi vuodelle odote-taan 1,4 %:n kasvua, mikä on jo lähellä eu-roalueen keskitasoa.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) huhtikui-sissa luottamusindikaattoreissa on havaitta-

vissa pientä kohennusta maamme rakenta-misessa ja vähittäiskaupassa. Niiden suhdan-netila on kuitenkin yhä selvästi tavanomais-ta kehnompi, eikä käänteen pysyvyydestä ole takeita. Teollisuudessakin näkymät ovat tavallista vaisumpia, joskin ero keskimää-räiseen on muita päätoimialoja vähäisem-pi. Tuotannon ennustetaan kuitenkin kas-vavan, tosin hitaasti, lähikuukausina. Tilaus-kanta on jatkanut lievää elpymistään. Pal-velualoilla myynti on kohonnut hitusen, ja lähiaikoina odotetaan hieman nopeampaa myynnin nousua. Silti tavanomaista vaime-ampaan suhdannekuvaan heijastuu muun ta-louden vaikeudet. Vähittäiskaupan odotuk-set ovat valuneet pohjalukemiin viime kuu-kausina myynnin laskun myötä. Lievästä toi-pumisesta huolimatta monilla aloilla luotta-mus mataa Euroopan heikoimpien joukossa.

Lähiajan näkymät

Satakunnan talous näytti käänteen merkkejä vuoden 2014 heinä–joulukuussa,

sillä teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti kasvoivat kohisten. Vetureina

toimivat metallien jalostus sekä koneiden ja laitteiden valmistus, mutta myös

metalli-, elektroniikka- sekä sähkötuotteet kävivät kaupaksi. Toisaalta telakoiden

tilanne muuttui entistä kehnommaksi, mutta meriteollisuus kasvoi silti yleisesti

hyvinkin ripeästi. Elintarviketeollisuuden liikevaihto kohosi jälleen selvästi. Sen

sijaan metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto supistui. Siitä huolimatta koko

teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto ja erityisesti vienti kohosivat koko viime

vuoden jälkimmäisen puoliskon ajan. Rakentaminen jäi selvästi pakkaselle ja

myös henkilöstömäärä putosi rajusti. Palvelualojen loppuvuosi sujui vaisusti,

sillä ainoastaan kaupan liikevaihto kasvoi. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan

ja etenkin liike-elämän palveluiden liikevaihto supistui edelleen. Yritysten

maksama palkkasumma aleni loppuvuodesta, sillä työpaikkojen määrä väheni

käänteen merkeistä huolimatta kaikilla päätoimialoilla, osin melko rajustikin.

Jatkossa teollisuuden orastava nousu saattaa näkyä työllisyyden elpymisenä.

3 SATAKUNNAN TALOUS 25 • kesäkuu 2015

25 •kesäkuu 2015

PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen

KIRJOITTAJAT:

Ari Karppinen

Merja Mannelin

Paavo Okko

JULKAISIJA: Turun yliopiston

kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

TAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Liivola

Suhdannekuva 2

Teollisuus 6

Palvelut 13

Satakunnan meriklusteri,

Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke ja

Meri-Porin M20-teollisuuspuisto 16

Luovat alat 18

Rakentaminen 19

Satamittari 20

Puheenvuoroja 22

Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokes-kuksen asiakaskohtaisen suhdannepalve-lun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksi-sarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa pe-rusvuoteen 2010. Indeksisarjojen tulkinnas-sa olennaista on, minkä kahden ajankoh-dan välistä kehitystä arvioidaan. Esimer-kiksi mitä alemmalta (perusvuotta alem-malta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2005, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosi-en 2005–2010 välisenä aikana. Trendikuvi-oiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (re-visoitua) tulevien kuukausitietojen päivittä-misen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelai-tosten asiantuntemusta.

>>

+ Teknologiateollisuuden liikevaihto ja etenkin vienti vahvassa nousukiidossa

+Koneiden ja laitteiden valmistus iskussa, osin meriteollisuuden menestymisen ansiosta

+ Metallien jalostuksen liikevaihto huimassa nou-sussa

+ Elintarviketeollisuus jälleen kasvupolulla

+ Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut edelleen vedossa

– Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti laskussa

– Kemianteollisuuden liikevaihto edelleen syöksy-kierteessä

– Maakunnan telakoiden tilauskanta käväissyt poh-jamudissa viime vuoden loppupuolella

– Rakentaminen poikkeuksellisen vaisua

– Majoitus- ja ravitsemistoiminnan loppuvuosi suju-nut synkissä merkeissä

– Liike-elämän palvelut edelleen alamäessä

– Työllisyyskehitys hyvin synkkää etenkin rakenta-misessa

SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS

PLUSSAT

MIINUKSET

investointeihin, vientiin, kannattavuu-teen ja tilauskantaan. Sen sijaan liike-vaihtoon ja lopputuotteiden hintoihin odotetaan nousua.

Vuoden 2014 heinä–joulukuun talouskehitys

Satakunnan taloudessa alkoi näkyä käänteen merkkejä vuoden 2014 hei-nä–joulukuussa. Teollisuuden kas-vu käynnistyi teknologiateollisuuden johdolla, mutta rakentaminen ja pal-velut pysyivät vielä yleisesti alavirei-sinä. Teknologiateollisuuden menes-tystarinoiksi kohosivat viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla metallien ja-lostus värimetallien hintojen nousun tukemana sekä koneiden ja laitteiden valmistus, joka on alueella merkittävä

Suomen Yrittäjien ja Finnveran kevään pk-yritysbarometrin mukaan maamme pk-yritys-ten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat selvästi aiempaa heikompia. Kansainvä-lisen talouden vaimeahko kasvu ja Suomen talouden epäselvä tilanne sekä finanssipoli-tiikan kiristäminen pudottivat suhdanneodo-tuksia kuvaavan saldoluvun arvoon -7. Tä-mä on ensimmäinen kerta vuoden 2009 jäl-keen, kun lukema tippui negatiiviseksi. Vii-me syksystä laskua on peräti 15 yksikköä. Miltei kolmannes pk-yrityksistä ennakoi suh-danteiden heikkenevän kuluvan vuoden ai-kana, ja vain viidennes uskoo niiden kohe-nevan. Satakunnassa saldoluku on laskenut syksystä 2014 selvästi, 21 prosenttiyksikköä -16:een. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysy-vän 51 %. Osuus on sama kuin viime syksy-nä. 17 % odottaa suhdanteisiin kohennusta ja 32 % heikennystä omalta kannaltaan. Sa-takunnassa ennustetaan huononnusta mm.

Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa


>>

Satakunnan liikevaihdon jakauma v. 2014 (tiedot ovat suuntaa-antavia)

Elintarviketeollisuus 620 000Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) 1 543 000Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 773 000Metallien jalostus 1 498 000Metallituotteiden valmistus 442 000Koneiden ja laitteiden valmistus 1 245 000Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 93 000Teknologiateollisuus (TOL 24-30) 3 570 000Meriklusteri 939 000Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke 3 249 000M20-teollisuuspuisto 305 000Koko teollisuus (TOL BCD) 8 191 000Rakentaminen 987 000Tukku- ja vähittäiskauppa 2 639 000Majoitus- ja ravitsemistoiminta 191 000Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) 851 000Luovat alat 630 000Kaikki toimialat yhteensä 14 127 000

Satakunnan liikevaihto (1000 €) toimialoittain v. 2014 (ennakkotieto)

Elintarviketeollisuus4 %

Metsäteollisuus 11 %

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm.

5 %Metallien jalostus

11 %

Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet

3 %

Koneiden ja laitteiden valmistus

9 %

Elektroniikka- ja sähkö-tuotteiden valmistus

1 %Rakentaminen

7 %Tukku- ja

vähittäiskauppa19 %

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

1 %

Liike-elämän palvelut

6 %

Muut23 %

arvonlisäyksen tuottaja. Myös metallituot-teiden valmistus pysytteli tukevasti kasvu-uralla. Pitkästä aikaa myös elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus kykeni kohotta-maan liikevaihtoaan. Meriteollisuus menes-tyi sekin mainiosti huolimatta telakoiden toi-minnan hiipumisesta. Metallialojen yhteen-lasketun viennin arvo kohosi voimakkaas-ti. Elintarviketeollisuus pääsi pienen not-kahduksen jälkeen uudelleen vahvaan kas-vuun kiinni. Sen sijaan metsä- ja kemiante-ollisuuden liikevaihto supistui, ja ainakin en-sin mainitussa myös vienti taittui laskuun. Sii-tä huolimatta koko teollisuuden yhteenlas-kettu vienti kohosi voimakkaassa myötätuu-lessa metallialojen siivittämänä. Vaikka liike-vaihto kasvoikin yleisesti, väheni teollisuu-den henkilöstö edelleen monella haaralla. Erityisen synkkää kehitys oli telakoilla sekä metsäteollisuudessa. Jatkossa myös henki-löstömäärä saattaa alkaa sekin elpyä, mikä-li nousu pysyy tukevalla pohjalla.

Rakentamisen loppuvuosi sujui murheellisis-sa merkeissä, sillä liikevaihto ja etenkin hen-kilöstön määrä putosivat roimasti. Negatii-vista kierrettä on saattanut vahvistaa Olki-luodon työmaan valmistumisen lähestymi-nen, mikä on hiljentänyt osaltaan rakennus-toimintaa. Tukku- ja vähittäiskauppa kykeni maakunnassa luomaan pientä kasvua. Sen sijaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan lop-puvuosi näytti harmaalta liikevaihdon laskun myötä. Erilaisista tuki- ja suunnittelualoista koostuva liike-elämän palvelut pysyi yhä tiu-kasti pudotuksessa, sillä teollisuuden ja ra-kentamisen vaikeuksien ohella myös vuok-ratyövoiman kysyntä lienee vähentynyt Ol-kiluodon työmaalla.

Tilastokeskuksen uusimpien suhdanneti-lastojen mukaan Satakunnan yritysten yh-teenlaskettu liikevaihto kasvoi 0,9 % vuo-den 2014 heinä–joulukuussa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Heinä–syyskuussa liikevaihto pysyi vielä ennallaan,

mutta loka–joulukuussa kasvua kertyi jo 1,7 % pääosin teknologiateollisuuden nousukii-don ansiosta. Kasvuun kyenneiden yritysten osuus kohosi suotuisamman suhdannekehi-tyksen ansiosta selvästi aiempaa korkeam-maksi. Viime vuoden jälkimmäisellä puo-liskolla 48 % maakunnan yrityksistä kasvat-ti liikevaihtoaan ja 34 % kasvoi vähintään 15 %:n verran. Liikevaihdon nousu on peräisin yli 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä, sil-lä pienempien, ja etenkin alle viiden hen-kilön yritysten liikevaihto supistui edelleen aivan vuoden lopullakin. Siten alakohtaisen hajonnan ohella myös yritysten menestymi-nen on vaihdellut yhä suuresti.

Valtakunnallisesti talouden suuntaviivat osoit-tivat Satakunnasta selvästi poikkeavaan suun-taan. Teollisuuden liikevaihto aleni edelleen, joskin kehitys vaihteli selvästi aloittain. Elin-tarvike-, metsä- ja elektroniikkateollisuuden sekä metallituotteiden valmistuksen liikevaih-to laski. Kemianteollisuuden liikevaihto ko-hosi kuitenkin yhä. Teknologiateollisuudes-sa kirjattiin kasvua Satakunnan tapaan me-tallien jalostuksessa sekä kone- ja laiteval-mistuksessa, mikä riitti pysäyttämään me-tallialojen laskukierteen. Rakennusala kas-voi hieman pääosin korjausrakentamisen kannattelemana. Palvelualoillakin päästiin kasvuun kiinni kauppaa lukuun ottamatta. Vaikka teollisuuden kurimus jatkuikin mo-nin paikoin, riitti muutama valonpilkahdus

teknologiateollisuudessa sekä rakentami-sen ja palveluiden ohutkin veto nostamaan kaikkien toimialojen yritysten yhteenlaske-tun liikevaihdon 0,3 % korkeammaksi vuo-den 2014 heinä–joulukuussa kuin samaan aikaan vuotta aiemmin.

Yritysten maksaman palkkasumman lasku jat-kui Satakunnassa vuoden 2014 heinä–joulu-kuussa, jolloin pudotusta kertyi 1,1 % vuotta aiempaan verrattuna. Heinä–syyskuussa las-kua kirjattiin 1,4 % ja loka–joulukuussa 0,7 %. Se on seurausta heikentyneestä työllisyydes-tä, vaikka liikevaihto osoittikin jo erityises-ti teollisuudessa enteitä taitekohdasta. Palk-kasumma aleni metsä-, konepaja- ja elektro-niikkateollisuudessa sekä etenkin telakoilla, mikä painoi teknologiateollisuuden palkka-summan vuodentakaista pienemmäksi, vaik-ka metallien jalostuksessa ja metallituotteis-sa kasvua jo kirjattiinkin. Kemianteollisuu-dessa yhteenlasketut palkat kohosivat voi-makkaasti ja myös elintarviketuotanto kas-voi. Rakentamisen ja palvelualojen palkka-summa pl. yksityiset sosiaali- ja terveyspal-velut laski henkilöstövähennysten seurauk-sena. Maassa keskimäärin palkkasumma ko-hosi viimeisellä vuosipuoliskolla 0,7 % vuo-dentakaisesta, sillä rakentamisen, palvelui-den sekä elintarvike-, kemian- ja teknolo-giateollisuuden nousu tasoitti metsäteolli-suuden ja kulkuneuvojen valmistuksen voi-makasta supistumista.


Satakunnan yritysten yhteenlaskettu henki-löstömäärä laski edelleen vuoden 2014 hei-nä–joulukuussa. Laskua kirjattiin 2,4 % edel-lisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Teol-lisuuden liikevaihdon ja viennin nousun al-kamisesta huolimatta sen henkilöstömäärä supistui jopa aikaisempaa voimakkaammin. Teollisuuden parissa työskenteli viime vuo-den jälkimmäisellä puoliskolla 4,5 % vähem-män henkilöstöä kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Rakentamisessa loppuvuosi sujui kaikkein synkimmissä merkeissä, sillä henki-löstö supistui 8,3 %, mikä on poikkeuksellisen paljon. Palvelualoilla pudotus jäi 1,5 %:iin, mi-kä sekin on tavanomaista kehnompi tulos.

Maailmantalouden epävarmuus jatkuu ja työllisyystilanne on edelleen heikko niin Sa-takunnassa kuin koko maassakin. Alkuvuon-na 2015 työttömiä työnhakijoita on ollut keski-määrin kuukaudessa noin 1600 henkeä enem-män kuin vuosi sitten. Myös nuorten työttö-mien määrä on lisääntynyt alkuvuonna vuo-den takaisesta. Satakunnassa on lisääntynyt erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä ja kas-

Paavo OkkoKansantaloustieteen professori emeritusTurun kauppakorkeakouluTurun yliopisto

Sitä samaa pitäisi tapahtua koko maan vien-nissä, mitä Satakunnan teknologiateollisuu-dessa tapahtui viime vuoden lopulla. Maan talouskehityksen käänne parempaan voi tul-la vain viennin ja investointien kautta. Yksi-tyinen kulutus ei voi kasvaa työllisyysnäky-mien valossa, ja julkisen kulutuksen jarru-

na on julkisen talouden tasapainotus. Eu-roopassa alkanut elpyminen ja euron alhai-nen kurssi tarjoavat nyt apua Suomen vien-nin käänteelle.

Satakunnan talouskehitys on pääpiirteissään noudattanut koko maan kuvaa. Nousua on odotettu, mutta sitä ei ole tullut. Ei maan ei-kä maakunnan talous ole myöskään romah-tanut. On vain menty matelemalla eteen-päin ja toivottu, että edessä olisi parempaa. Vaikka kokonaistuotanto on paljon alempa-na kuin huippuvuonna 2008, työttömyys on pysynyt melko alhaalla ja kulutus on nyt kor-keammalla kuin ennen taantuman alkua. Suu-ri julkinen vajaus on osaltaan mahdollistanut tämän. Siksi ihmisten mielissä nykytilanne ei ole täysin surkea sittenkään. Uusimmat tiedot kuluttajien luottamuksestakin osoittavat lie-vää luottamuksen paranemista. Sitä nyt tar-vitaankin. Uuden hallituksen talouspolitiik-ka voi parhaimmillaan vahvistaa luottamus-ta, vaikka politiikka ei ratkaise niin paljon, kuin vaalikeskustelusta saattoi ymmärtää.

Satakunta on viime aikoina menestynyt teol-lisuuden osalta hiukan koko maata parem-min. Teknologiateollisuus, erityisesti metal-lien jalostus, sekä elintarviketeollisuus pärjä-sivät viime vuoden lopulla. Maakunnan met-säteollisuus on ollut koko maan kanssa sa-

massa tahdissa. Elektroniikka on menesty-nyt Satakunnassa muuta maata paremmin, vaikka kehitys on ollut täälläkin vaisua. Maan ongelma on ollut elektroniikan ja puunjalos-tus samanaikainen taantuma. Jos verrataan Suomen ja Ruotsin vientimenestystä muun kuin näiden kahden sektorin osalta, havai-taan, että Suomi on pärjännyt Ruotsille. Suo-mi ei ole siis kaikilta osin muuttunut surke-aksi menestyjäksi, vaan keskimäärin heikko kehitys tulee siitä, että tuottavuudeltaan pa-rasta tuotantoa (elektroniikkaa ja metsäteol-lisuutta) on hävinnyt paljon pois. Myös Sata-kunta on kärsinyt tästä ilmiöstä.

Koska euroalueella ja EU:ssa on käynnissä elpyminen ja euron kurssikin tukee vientiä, ovat ennustelaitokset jaksaneet uskoa sii-hen, että elpyminen käynnistyy tänä vuon-na Suomessakin. Näin ajatellaan siitä huoli-matta, että Venäjän markkinat eivät vedä nyt. Yrityskohtaisia esimerkkejä viennin piristy-misestä on jo olemassakin. Koska rahoituk-sen saatavuus ja hinta tukevat investointeja, on syytä myös siihen toiveikkuuteen, että in-vestoinnitkin voisivat vähitellen kääntyä nou-suun. Ne ovat nyt niin alhaalla, että lykätty-jä investointitarpeita uskoisi olevan odotta-massa. Vienti ja investoinnit ovat avain pa-rempaan, ja Satakunnan tuotantorakenne on suuntautunut juuri näitä palvelemaan.

vu näyttäisi jatkuvan. Tosin koko maassa pit-käaikaistyöttömien määrän kasvu on ollut suhteellisesti suurempaa kuin Satakunnassa.

Työttömien työnhakijoiden määrään alku-vuonna on vaikuttanut erityisesti lomautus-ten lisääntyminen. Myös työnantajien ennak-koilmoitukset tulevista lomautuksista ovat li-sääntyneet voimakkaasti vuoden takaisesta. Työttömyys on lisääntynyt kaikilla aloilla. Suh-teellisesti suurinta lisäys on ollut johtotehtä-vissä sekä rakennus-, korjaus- ja valmistus-työssä. Suhteellisesti pienintä lisäys on ollut toimisto- ja asiakaspalvelutyössä.

Positiivista on, että avoimet työpaikat ovat lisääntyneet vuoden takaisesta. Alkuvuon-

na on ollut kuukausittain keskimäärin lähes 300 avointa paikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Avoimet työpaikat ovat lisääntyneet erityisesti toimisto- ja asiakaspalvelutyössä. Määrällisesti työpaikkoja on eniten palve-lu- ja myyntityössä sekä prosessi- ja kuljetus-työssä. Työvoiman saatavuusongelmat ovat vähentyneet, mutta niitä on edelleen eniten terveydenhoitoalalla.

Satakunnassa oli maaliskuun lopussa työttö-miä työnhakijoita 14 300 ja työttömien osuus työvoimasta oli 13,8 %. Lomautettuna oli va-jaat 1 500 henkeä. Maaliskuun aikana Sata-kunnan TE-toimistossa oli avoinna runsaat 4 200 työpaikkaa. Osa avoimista paikoista oli kesätyöpaikkoja.

Henkilöstömäärien kehitys Satakunnassa, kaikkien toimialojen yritykset yhteensä

-8 %

-6 %

-4 %

-2 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 I/2014

Työllisyys heikentynyt edelleen etenkin rakentamisessa

Teksti: Merja Mannelin ja

Saku Vähäsantanen

Satakunnan viennissä lupauksia paremmasta


Teksti: Saku Vähäsantanen

TEOLLISUUS Satakunnan teollisuuden käännekohdaksi näyttäisi muodostuneen viime kesä, jolloin sekä liikevaihto että erityisesti viennin arvo alkoivat kasvaa. Nousu voimistui edelleen vuoden lopulla. Teknologiateollisuus pääsi kunnon kasvuun kiinni metallien jalostuksen sekä kone- ja laitevalmistuksen väkevän nou-sun siivittämänä. Myös metallituotteiden val-mistus kasvoi ja elektroniikka- ja sähkötuote-teollisuuden elpyminen vaikuttaisi alkaneen. Elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi ko-histen, mutta metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto supistui muutaman prosentin. Viennin vahva veto on käytännössä täysin peräisin teknologiateollisuudesta, sillä met-säteollisuuden vienti alkoi laskea. Metallia-lojen viennin arvo kasvoi poikkeuksellisen paljon. Satakunnassa etenkin teknologiate-ollisuuden viennin kehitys erottuu edukseen maan keskimääräisestä, sillä vienti on kivun-nut vuoden 2008 tasolle, johon valtakunnal-lisesti on vielä pitkä matka etenkin elektro-niikkavalmistuksen kompuroinnin vuoksi.

Teollisuuden alakohtainen tilanne vaihtelee edelleen suuresti Satakunnassa. Siitä viestii osaltaan liikevaihtoaan kasvattaneiden val-mistajien osuuden jääminen 45 %:iin viime vuoden heinä–joulukuussa. Yli 15 % kasvoi noin 30 % maakunnan teollisuusyrityksistä. Toipumisen alkamisesta huolimatta kasvuun kyenneiden osuus ei muuttunut, joten valoi-sammat suhdanteet eivät vielä ole heijastu-neet läheskään kaikkiin yrityksiin. Käytännös-sä kasvu on syntynyt yli 20 hengen yrityksis-sä, sillä alle viiden työntekijän yrityksissä lii-kevaihto supistui yhä tuntuvasti. 5–20 henki-lön yrityksissäkin kasvua syntyi, mutta suu-rempia huomattavasti niukemmin. Teollisuu-den veto on ollut siten riippuvainen alueen

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Heinä–joulukuu 2,5 % -1,7 % Heinä–syyskuu 0,7 % -1,2 % Loka–joulukuu 4,2 % -2,2 %

Heinä–joulukuu -1,4 % -0,4 % Heinä–syyskuu -2,1 % -0,5 % Loka–joulukuu -0,6 % -0,2 %

Heinä–joulukuu 7,7 % -1,4 % Heinä–syyskuu 7,1 % 0,0 % Loka–joulukuu 8,2 % -2,6 %

Heinä–joulukuu -4,5 % Heinä–syyskuu -4,0 % Loka–joulukuu -5,1 %

Teollisuus2014vs.2013%-muutosedellisvuodenvastaavaan

ajankohtaanverrattuna

Satakunta Koko maaLiikevaihto

Palkkasumma

Vienti

Henkilöstömäärä

Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa

-14 %

-12 %

-10 %

-8 %

-6 %

-4 %

-2 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

10 %

I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 I/2014

Metsä- ja teknologiateollisuuden viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta, teknologia

Koko maa, teknologia

Satakunta, metsä

Koko maa, metsä

167:sta yli 20 henki-löä työllistävästä yri-tyksestä.

Liikevaihdon ja vien-nin orastava kasvu ei vielä heijastunut palkkasummaan ei-kä työllisyyteen, sillä kumpaankin kirjattiin laskua. Palkkasumma putosi hieman toden-näköisesti telakoiden vaikeuksien myötä. Palkkasumma koho-si kuitenkin elintarvi-ke- ja kemianteollisuudessa, metallien jalos-tuksessa sekä metallituotteiden valmistukses-sa, joten näiden alojen työllisyyskehitys lie-nee ollut muuta valmistusta myönteisempää.

Valtakunnan teollisuutta taantuma on runnel-lut Satakuntaa pahemmin, sillä ainoastaan kemianteollisuuden, metallien jalostuksen sekä konepajateollisuuden liikevaihto kas-voi viime vuoden loppupuoliskolla ja teol-lisuus jäi yhä keskimäärin miinukselle. Tär-keät metsä- ja elektroniikkateollisuus jäivät yhä pakkaselle, eikä vienti vetänyt. Tekno-logiateollisuuden viennin arvon lasku tosin pysähtyi ja jatkossa vienti saattaa alkaa ve-tää voimallisemmin. Joka tapauksessa maan teollisuuden viennin arvo mataa huolestut-tavan kaukana vuoden 2008 tasosta. Palkka-summa putosi myös hieman, joten työpaik-koja on todennäköisesti kadonnut ainakin kulkuneuvojen valmistuksesta, metsäteolli-suudesta ja konepajoilta. EK:n luottamusin-dikaattorien mukaan Suomen teollisuuden luottamus jäi huhtikuussa yhä vaisuksi (sal-

do -7), kun pitkän ajan keskiarvo on +1. Tuo-tannon odotetaan kasvavan hieman lähikuu-kausien aikana, sillä tilauskanta on jonkin ver-ran vahvistunut, mutta se on yhä selvästi ta-vanomaista ohuempi.


60

70

80

90

100

110

120

130

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Koneet ja laitteet

Metallituotteet

Sähkötekniset

Metallit. keskim.

Metallien jalostus

Telakat

Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)

Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=100)

405060708090

100110120130140150

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Koneet ja laitteet

Metallituotteet

Sähkötekniset

Metallit. keskim.

Metallien jalostus

Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Heinä–joulukuu 10,0 % 0,3 % Heinä–syyskuu 6,0 % 1,1 % Loka–joulukuu 13,9 % -0,3 %

Heinä–joulukuu 20,1 % 0,5 % Heinä–syyskuu 19,4 % 2,6 % Loka–joulukuu 20,6 % -1,3 %

Heinä–joulukuu -3,4 % 1,1 % Heinä–syyskuu -4,1 % 0,9 % Loka–joulukuu -2,6 % 1,3 %


Palkkasumma

Vienti

Teknologiateollisuus2014vs.2013%-muutosedellisvuodenvastaavaan


Teknologiateollisuudessa (TOL 24–30, ei sis. tietotekniikka-alaa) käänne parempaan näyt-täisi tapahtuneen Satakunnassa viime vuo-den puolivälin jälkeen. Liikevaihto alkoi kas-vaa ripeästi, sillä jokainen metallin alatoimi-ala pääsi kasvuun kiinni vuoden 2014 heinä–joulukuussa. Myös viennin arvo kohosi poik-keuksellisen voimakkaasti. Metallien jalos-tuksen sekä tärkeän arvonlisäyksen tuotta-jan, koneiden ja laitteiden valmistuksen, lii-kevaihto kasvoi maakunnassa yli kymmenyk-sen. Niiden viennin arvo on saattanut koho-ta enemmänkin. Metallien jalostusta siivitti värimetallien hintojen nousu. Metallituottei-den valmistuksen liikevaihto jatkoi edelleen kasvu-uralla, joskin nousu tasaantui hieman. Elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden lii-kevaihto alkoi pitkästä aikaa kohota syys-kesällä, mutta vuoden 2008 tasoon on yhä suuri kuilu. Lisäksi nousu tyrehtyi viimeisel-lä vuosineljänneksellä. Teknologiateollisuu-den kasvaneiden yritysten osuus pysyi toi-pumisen käynnistymisestä huolimatta en-nallaan, joten yritys- ja alakohtainen hajon-ta on kasvanut. Maakunnan teknologiateol-lisuuden yrityksistä liki puolen onnistui kas-vattamaan liikevaihtoaan ja runsas kolman-nes kasvoi yli 15 % vuoden 2014 heinä–jou-lukuussa. Satakunnan metallialaa kannat-teleekin runsaat 70 yli 20 henkilöä työllistä-vää yritystä. Niiden liikevaihto kasvoi lop-puvuonna ripeästi. Myös 5–20 hengen yri-tysten heinä–joulukuu sujui mainiosti. Sen

sijaan alle viiden työntekijän yritysten liike-vaihto supistui vielä kolmannella vuosinel-jänneksellä selvästi, mutta orastava nousu näyttäisi käynnistyneen aivan vuoden lo-pussa. Palkkasumma putosi yleisesti metal-lien jalostusta ja metallituoteteollisuutta lu-kuun ottamatta. Siten työllisyys lienee edel-leen osin heikentynyt, joskin merkittävä osa vähennyksestä on peräisin alueen telakoil-ta. Jatkossa työllisyys saattaa alkaa toipua, sillä liikevaihdon muutokset näkyvät yleen-sä henkilöstössä viiveellä.

Valtakunnallisesti teknologiateollisuuden vai-keudet jatkuivat edelleen, sillä tärkeän elekt-roniikka- ja sähkötuoteteollisuuden liikevaih-don lasku jatkui. Konepajateollisuus näyttäi-si tosin päässeen jaloilleen, sillä liikevaihto nousi aavistuksen. Metallituotteissa kirjat-tiin pientä laskua, mutta metallien jalostus kasvoi roimasti Satakunnan tapaan. Kaiken kaikkiaan teknologiateollisuuden haarojen yhteenlasketun liikevaihdon pudotus pysäh-tyi, joten käänne kohti valoisampia aikoja on saattanut alkaa Venäjän pakotteiden vai-kutuksista huolimatta. Vientikin alkoi vetää, joskin kasvu jäi yhä hennoksi. Myös palk-kasumma alkoi kohota merkkinä työllisten laskun loivenemisesta. Käänteestä kertoo myös Teknologiateollisuus ry:n suhdannera-portti, jonka mukaan alan yritykset maassa keskimäärin saivat uusia tilauksia loka–jou-lukuussa arvoltaan neljä prosenttia enem-

TEKNOLOGIATEOLLISUUS

män kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Tilauskannan arvo kohosi joulukuun lopus-sa 16 % suuremmaksi kuin vuotta aiemmin ja hieman suuremmaksi kuin syyskuun lo-pussa. Vuoden 2015 tammi–maaliskuussa suotuisa tilauskehitys näyttäisi kuitenkin hii-puneen, sillä uudet tilaukset kääntyivät las-kuun ja myös tilauskanta on jäänyt kevääl-lä vuoden loppuun verrattuna hieman ma-talammaksi. Viime kuukausien tilauskehi-tyksen perusteella alan yritysten liikevaih-don arvioidaan silti kasvavan hieman. Vien-tinäkymiä varjostaa kuitenkin Venäjän tilan-ne. Teknologiateollisuuden yritysten hen-kilöstö väheni maassa keskimäärin viime vuonna kolme prosenttia. Supistuminen jatkui vuoden lopulla.


40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

METALLIEN JALOSTUS

Metallien jalostuksen liikevaihto kääntyi Sa-takunnassa voimakkaaseen nousuun vuoden 2014 loka–joulukuussa. Myös sitä edeltäväl-lä neljänneksellä orastava uusi nousu näytti ensimerkkejään. Taustalla piilee etenkin vä-rimetallien nouseva hintakehitys, joskin hin-nat ovat kuparia lukuun ottamatta yhä selväs-ti matalampia kuin vuoden 2008 ennätysta-sossa. Hintojen kohoaminen juontuu kysyn-nän kasvusta. Satakunnassa alan kasvu on keskittynyt muutamaan suureen, yli 20 hen-kilöä työllistävään yritykseen, sillä alle viiden hengen yritysten liikevaihto supistui jopa kymmeniä prosentteja. 5–20 hengen yritys-tenkin liikevaihto laski aivan loppuvuodes-ta. Siten kasvaneiden yritysten osuus jäi al-

Heinä–joulukuu 13,5 % 8,5 % Heinä–syyskuu 4,2 % 6,3 % Loka–joulukuu 23,9 % 10,7 %


Metallienjalostus2014vs.2013%-muutosedellisvuodenvastaavaan



Palkkasumma

le puoleen kovasta nousukiidosta huolimat-ta ja yli 15 % kasvaneiden siivukin jäi alle vii-dennekseen yrityskannasta.

Metallien jalostajien maksama palkkasumma ei juuri noussut maakunnassa, joten liikevaih-don voimakas kohoaminen ei ainakaan vie-lä ole juuri vaikuttanut henkilöstömäärään. Valtakunnallisesti metallien jalostuksen liike-vaihto kasvoi Satakunnan tapaan selvästi, ja myös palkkasumma kohosi merkkinä tuotan-non noususta. Teknologiateollisuus ry:n mu-kaan tuotantomäärä kohosikin viime vuon-na maassa keskimäärin terästuotteissa, vä-rimetalleissa, valuissa ja metallimalmeissa yhteensä nelisen prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Terästuotteiden, valujen ja me-tallimalmien tuotanto kasvoi, mutta värime-

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Metallien jalostuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

tallien pysyi ennallaan. Kuitenkin henkilös-tön väheneminen jatkui vuoden lopullakin. Tämän vuoden alussa metallien jalostuk-sen tuotanto on hieman hiipunut, mutta lii-kevaihto on ollut silti nousussa.

Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa



Metallituotteidenvalmistus2014vs.2013

%-muutosedellisvuodenvastaavaanajankohtaanverrattuna


Palkkasumma

Metallituotteiden valmistuksessa vuoden 2014 jälkimmäinen puolisko sujui melko mukavis-sa merkeissä Satakunnassa, sillä liikevaih-to kasvoi selvästi loka–joulukuussa. Maassa keskimäärin kehitys kulki selvästi hataram-paa polkua, sillä liikevaihto kääntyi laskuun. Molemmilla alueilla liikevaihto on edelleen alempi kuin vuonna 2008 ennen finanssikrii-siä. Satakunnassa alan nousu on tukeutunut vahvasti 5–20 henkilön yrityksiin, joita toimii alueella noin 70 kappaletta. Niiden yhteen-laskettu liikevaihto kasvoi viidenneksen vii-

me vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Sen sijaan alle viiden ja yli 20 hengen yritysten liikevaihto laski vielä syyskesällä, mutta las-ku kääntyi reippaaksi nousuksi ennen vuo-denvaihdetta. Kokonaisuudessaan hieman yli puolet alan yrityskannasta kasvoi ja yli 15 %:n roimaan nousuun pääsi kiinni vajaat 40 % yrityksistä. Palkkasummakin osoitti kasvun merkkejä, sillä etenkin Satakunnassa nousu oli sen verran pontevaa, että myös työllisyys lienee kohentunut.

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Metallituotteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS


Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja ko-ko maassa (2010=100)

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Heinä–joulukuu 10,8 % 0,5 % Heinä–syyskuu 11,9 % -3,2 % Loka–joulukuu 9,8 % 3,7 %


Koneidenjalaitteidenvalmistus2014vs.2013



Palkkasumma

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Koneiden ja laitteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Sata-kunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunnassa koneiden ja laitteiden valmis-tusta siivitti voimakas myötätuuli viime vuo-den heinä–joulukuussa, sillä liikevaihto kas-voi vahvasti. Kasvu on täysin peräisin yli 20 hengen yrityksistä, joita toimii alueella vajaat 30 kappaletta. Sen sijaan pienempien yritys-ten liikevaihto supistui osin jopa roimasti. Tä-mä näkyy myös liikevaihtoaan kasvattaneiden osuudessa, joka jäi voimakas kokonaiskasvu huomioiden melko vaatimattomaksi. Kasvua syntyi 45 %:ssa yrityksistä ja kolmannes kan-nasta kasvoi vähintään 15 %.

Valtakunnallisesti konepajojen liikevaihdon lasku pysähtyi, mutta heikon syyskesän vuok-si kasvua ei juuri loppuvuonna keskimäärin syntynyt. Alan liikevaihto yltää metalliteolli-suuden aloista lähimmäksi vuoden 2008 ta-soa valtakunnallisesti, Satakunnassa ylikin viime vuosien suhteellisen menestyksekkään kehityksen ansiosta. Varsinaista laskukautta ei valmistus ole maakunnassa juuri kohdan-nutkaan. Työllisyyskehitys on jäänyt Satakun-

nassakin heikoksi, sillä palkkasumma puto-si hieman. Valtakunnallisesti pudotus oli sa-maa luokkaa, vaikka alan liikevaihto kehittyi selvästi heikommin.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan maamme kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) uudet tilaukset ja tilauskanta kohosivat vuotta aiempaa kor-keammalle loka–joulukuussa. Uudet tilauk-set eivät kuitenkaan yltäneet edeltävän vuo-sineljänneksen tasolle. Tilauskanta on myös vahvistunut erityisesti edeltävällä vuosinel-jänneksellä saatujen laivatilausten ansiosta. Yritysten välillä tilanteet kuitenkin poikkea-vat selvästi toisistaan. Alan yritykset saivat maassa keskimäärin loka–joulukuussa euro-määräisesti 24 % enemmän tilauksia kuin vas-taavalla ajanjaksolla vuonna 2013, mutta vii-denneksen niukemmin kuin edeltävällä vuo-sineljänneksellä. Tilauskannan arvo kohosi joulukuun lopussa 28 % suuremmaksi kuin samaan aikaan vuonna 2013 ja hieman kor-

keammaksi kuin syyskuun lopussa. Tuoreet tilaukset ovat vähentyneet kuitenkin uudel-leen vuoden 2015 tammi–maaliskuun aikana. Sen sijaan tilauskanta kohosi maaliskuun lopussa selvästi suuremmaksi kuin vuotta aiemmin ja vähän korkeammaksi kuin jou-lukuussa. Viime kuukausien tilauskehityk-sen perusteella kone- ja metallituoteteolli-suuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kasvavan hieman vuotta aiemmasta.

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuk-sen alamäki näyttäisi pysähtyneen ainakin Satakunnassa, sillä liikevaihto kasvoi voi-makkaasti vuoden 2014 heinä–syyskuussa.

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS

Loka–joulukuussa kasvu kuitenkin lopahti ainakin tilapäisesti. Suotuisan syyskesän ai-kana 46 % alan valmistajista pääsi kasvuun kiinni, ja yli 15 %:n nousun saavutti 28 % yri-

tyskannasta. Vuoden lopulla kasvuyritysten osuus supistui 35 %:iin, mutta voimakkaas-ti kasvaneiden siivu pysyi silti lähes ennal-laan. Liikevaihtoaan kohottaneiden yritys-

>>

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa


TELAKAT

Satakunnan telakat elävät murroskautta. STX:n Rauman telakka sulkeutui lopullises-ti syyskesällä 2014 ja sen jälkeinen RMC on vasta saamassa tilauskantaansa täydennys-tä. Myös Technip potee vajausta tilauskan-noissa. Tämä kaikki näkyy palkkasumman voimakkaana putoamisena. Siitä huolimatta maakunnan telakat ovat kokeneet vaikeam-piakin aikoja, sillä vuosituhannen vaihtees-

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Telakat

Teollisuusyhteensä

Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)


Satakunta Koko maaPalkkasumma

Telakat2014vs.2013%-muutosedellisvuodenvastaavaan


sa ja vuosina 2004–2005 palkkasumma on käväissyt viime vuodenvaihteen tasoa alempana. Jatkossa ainakin

RMC:n toiminta vilkastuu uusien tilausten ansiosta. Valtakunnallisesti kulkuneuvojen valmistuksen palkkasumma putosi aiempaa voimakkaammin, joskin on huomioitava, et-tä luvut sisältävät myös mm. veneiden, ju-nanvaunujen ja taisteluajoneuvojen valmis-tuksen. Satakunnassa ala koostuu kuitenkin lähes täysin telakoista. Tämä heikentää ver-tailukelpoisuutta. Tilastokeskuksen mukaan

heinä–joulukuussa 2014 kulkuneuvojen val-mistuksen työpäiväkorjattu tuotanto tippui Suomessa kolmisen prosenttia, joskin kuu-kausittaiset vaihtelut olivat merkittäviä. Tam-mi–helmikuussa 2015 tuotanto tippui selväs-ti heikon helmikuun johdosta.

Heinä–joulukuu 5,1 % -4,5 % Heinä–syyskuu 10,8 % -0,1 % Loka–joulukuu -0,3 % -8,2 %

Heinä–joulukuu -2,7 % 4,6 % Heinä–syyskuu -7,2 % 3,8 % Loka–joulukuu 2,3 % 5,5 %

Elektroniikka-jasähkötuotteidenvalmistus2014vs.2013



Palkkasumma

ten osuus jäi silti aiempaa maltillisemmak-si, vaikka toimialan kehitys näytti muuten selvästi entistä valoisammalta. Syy tähän löytyy alle viiden hengen yrityksistä, joita on lukumäärältään selvästi eniten. Niiden liikevaihto sukelsi yli kolmanneksen vuo-den loppupuoliskolla. Myös 5–20 hengen yritysten liikevaihto romahti reilun kym-menyksen. Sen sijaan yli 20 hengen yri-tysten, joita toimii maakunnassa viisi kap-paletta, liikevaihto kohosi syyskesällä lä-hes viidenneksen ja vielä aivan loppuvuo-destakin kuutisen prosenttia. Niiden huo-mattava painoarvo nosti koko alan pinnal-le. Maassa keskimäärin liikevaihdon kutis-tuminen jatkui edelleen merkittävänä. Alan liikevaihto on vajonnut puoleen vuoden 2008 tasosta ja noin kolmanneksen vuo-den 2010 tasoa matalammaksi viime vuo-denvaihteeseen mennessä. Satakunnassa kuilu on merkittävästi kapeampi, vaikkakin

ala on heikoiten menestynyt teknologiate-ollisuuden haara myös maakunnassa tela-koiden ohella.

Palkkasumma putosi Satakunnassa edel-leen liikevaihdon taitteesta huolimatta, jo-ten työllisyyskehitys lienee jatkunut synk-känä. Sen sijaan maassa keskimäärin palk-kojen summa kohosi jo selvästi, kenties merkkinä käänteestä parempaan. Tekno-logiateollisuus ry:n mukaan uudet tilauk-set jäivät loka–joulukuussa maassa keski-määrin edellisvuotista niukemmiksi. Tilaus-kantakin pysyi entisellään. Kausivaihtelu huomioiden alan laskutrendi on kuitenkin saavuttanut pohjansa. Alan yritykset sai-vat valtakunnallisesti tuoreita tilauksia lo-ka–joulukuussa 10 % vähemmän kuin vas-taavalla ajanjaksolla vuonna 2013 ja yhdek-sän prosenttia vähemmän kuin edeltäväl-lä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo

jäi vuodenvaihteessa hieman vuotta aiem-paa ja syyskuun loppua alemmaksi. Uusi-en tilausten lievästi laskeva trendi on jat-kunut kuluvan vuoden tammi–maaliskuus-sa, mutta tilauskanta on hieman vahvistu-nut. Liikevaihdon arvioidaan pysyttelevän ennallaan lähiaikoina.

>>


METSÄTEOLLISUUS

Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) orastava nou-su vaihtui laskuksi vuoden 2014 heinä–joulu-kuussa Satakunnassa ja myös maassa keski-määrin liikevaihdon lasku syveni hieman. Sa-takunnassa alaa on painanut alaspäin selvim-min suuret, yli 20 henkilöä työllistävät yrityk-

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Elintarviketeollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

ELINTARVIKETEOLLISUUS

Elintarviketeollisuus pääsi jälleen voimak-kaaseen nousuun kiinni Satakunnassa vuo-den 2014 heinä–joulukuussa lyhytaikaisen notkahduksen jälkeen. Metalliteollisuuden ohella elintarvikkeiden valmistus loi valoa muuten synkähköön suhdannekehitykseen. Erityisesti syyskesällä liikevaihto kasvoi ko-histen. Vaikka koko vuoden 2014 loppupuo-li sujui hyvin myönteisissä merkeissä, saavut-ti kasvua kuitenkin selvästi alle puolet yrityk-sistä, 43 %. Yli 15 %:n liikevaihdon nousu on-nistui vain runsaalta viidennekseltä yrityskan-nasta. Kasvaneiden yritysten osuus jäi maa-kunnassa siten jopa matalammaksi kuin vuo-den 2014 alkupuolella, vaikka kokonaiskehi-tys näyttäytyi huomattavasti kirkkaampana. Selitys löytyy eri kokoluokkien vaihtelevas-




Palkkasumma

Elintarviketeollisuus2014vs.2013%-muutosedellisvuodenvastaavaan


ta kehityksestä. Siinä missä yli viiden hen-kilön yritykset kasvoivat osin jopa hyvin ri-peästi, supistui alle viiden hengen yritysten liikevaihto loppuvuonna jopa kymmenyksen. Niiden osuus on kaksi kolmasosaa maakun-nan sadan kappaleen yrityskannasta, joten kasvuyritysten osuudet jäivät sen myötä ta-vanomaista niukemmiksi. Suurten tuotanto-laitosten voimakas painoarvo kuitenkin riitti nostamaan alan selvästi pinnalle. Valtakun-nallisesti elintarviketeollisuus menestyi sel-västi heikommin, sillä taustalla lienee osin ostovoiman heikkenemisen lisäksi Venäjän pakotteiden vaikutus, vaikka alan vienti on suhteellisen vähäistä. Palkkasumma koho-si hieman molemmilla alueilla, joten työlli-syyskehitys lienee ollut toimialojen keskiar-voa suotuisampaa. Valtakunnallisesti elintar-viketeollisuuden tuotanto jäi kuitenkin vuo-

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Metsäteollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

den 2014 jälkimmäisellä puoliskolla joitakin prosentteja pienemmäksi kuin vuotta aiem-min. Laskeva trendi näyttäisi jatkuneen vuo-den 2015 tammi–helmikuussa. Vaikuttaa sil-tä, että Satakunnassa elintarvikkeiden val-mistus pärjää maan keskitasoa paremmin.

set, joita toimii alueella parisenkymmentä kappaletta. Niiden koko loppuvuosi jäi joitain prosentteja pakkaselle. 5–20 henkilön yrityk-set kykenivät luomaan syyskesällä jopa roi-maa kasvua, joka kuitenkin lopahti vuoden viimeisellä neljänneksellä. Heikoimmin lop-puvuosi sujui alle viiden henkilön yrityksil-

lä, joiden liikevaihdosta katosi yli viidennes. Vaikka niiden osuus alan yrityskannasta on neljä viidesosaa (80 sadan yrityksen kannas-ta), jää niiden painoarvo kokonaiskehitykses-sä kuitenkin varsin vähäiseksi. Vaikka alan lii-kevaihto kääntyi Satakunnassa laskuun, py-syi kasvaneiden yritysten osuus entisellään.

>>


Kemianteollisuuden suhdannekuva pysyi vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla enti-sellään. Satakunnassa synkkyys jatkui, mut-ta valtakunnallisesti liikevaihto kasvoi yhä hieman. Siten liikevaihto on valunut maa-kunnassa yhä kauemmaksi vuoden 2008 ta-sosta, joka on noususta huolimatta maassa keskimäärinkin vain niukasti ylittynyt. Sata-kunnassa kasvuun kykeni kuitenkin yli 40 % alan yrityskannasta, mutta yli 15 %:n nou-su onnistui vain alle viidennekseltä yrityk-sistä. Yritys- ja alakohtainen hajonta vaikut-taakin suurelta. Eniten liikevaihto on laske-nut pienissä, alle viiden henkilön yrityksis-sä. Suuremmissa luokissa pudotus on ollut loivempaa. Kuitenkin yli 20 henkilön suur-ten yritysten painoarvo on alan kehityk-



Kemikaaliensekäkumi-jamuovi-tuotteidenvalmistus2014vs.2013



Palkkasumma

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitysSatakunnassa ja koko maassa (2010=100)

sessä selvästi merkittävin – vaikka nii-tä toimii maakunnassa vain 15 kpl – jo-ten ala ei ole päässyt tämän vuoksi pin-nalle. Toisaalta kenties käänteen merk-kinä alan palkkasumma kääntyi Satakun-nassa roimaan nousuun, joten työllisyys on kohentunut liikevaihdon sukellukses-ta huolimatta. Koko maassa palkkapotti alkoi myös kohota, joskin nousu jäi hy-vin loivaksi. Tilastokeskuksen mukaan tuotanto kasvoikin selvästi ainakin valta-kunnallisesti marras–joulukuun aikana, mutta vuoden 2015 tammi–helmikuus-sa määrä putosi jälleen useita prosent-teja vuodentakaisesta. Uusien tilauksien määrä on kohonnut vuoden 2014 lopul-la ja vuoden 2015 alussa hieman vuot-

KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS

ta aiemmasta, mutta mukaan mahtuu silti heikkojakin kuukausia. Siten suhdannetila piirtyy edelleen harmaan sävyisenä tuotan-non vaihteluiden vuoksi.





Palkkasumma

Vienti

Metsäteollisuus2014vs.2013%-muutosedellisvuodenvastaavaan


46 % kasvoi ja yli viidenneksen nousu onnis-tui vajaalta kolmannekselta yrityskannasta. Siten yrityskohtainen hajonta on kasvanut. Myös tärkeä vienti alkoi laskea etenkin Sata-kunnassa. Palkkasumma kääntyi selvään las-kuun sekä Satakunnassa että valtakunnallises-ti, joten henkilöstömäärä lienee supistunut.

Tilastokeskuksen mukaan mekaanisen metsä-teollisuuden tuotanto on supistunut selvästi vuoden 2014 lopulla sekä vuoden 2015 alus-sa. Myös kemiallisella puolella määrät ovat vähentyneet, joskin lievemmin, todennäköi-sesti paperin tuotannon hiipumisen vuoksi. Pellervon taloustutkimus PTT:n mukaan niuk-ka talouskasvu jarruttaa maamme metsäteol-lisuuden vientiä. Ensi vuonna vienti kasva-nee nopeammin investointien ansiosta. Vien-

tiarvoltaan merkittävimmän haaran, paperi-teollisuuden, tuotantomäärä pudonnee silti yhä selvästi: kuluvana vuonna 6–7 % ja ensi vuonna 4–5 %. Sitä supistavat koneiden sul-kemiset, Euroopan heikko talouskasvu ja pa-perin korvaaminen sähköisillä viestintäväli-neillä. Kuitenkin kartongin tuotanto nousee tänä ja ensi vuonna kysynnän säilyessä mel-ko hyvänä ja kapasiteetin kasvaessa, mutta Venäjä on edelleen kysymysmerkki. Sellun-kin vienti kasvaa tänä ja ensi vuonna. Sen si-jaan sahatavarassa alkuvuosi on ollut haas-teellinen. Tuotanto laskee kuluvana vuonna 3–4 %, sillä vientikilpailukyky on heikentynyt euron vahvistuttua kruunuun nähden. Vien-ti pääsee silti niukasti kasvun puolelle. Koti-maassa niukka rakentaminen pudottaa sa-hatavaran kysyntää. Ensi vuonna sahatava-

ran tuotanto nousee kuitenkin 3–5 prosent-tia odotetun viennin ja kotimarkkinakysyn-nän piristymisen myötä.

>>

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

>>


PALVELUT

Satakuntalainen kauppa osoittaa pieniä elpymisen merkkejä, sillä viime vuoden heinä–joulukuussa liikevaihto kasvoi hieman suotuisan syyskesän ansiosta. Sen sijaan joulunalusaika jäi yhä heikoksi, sillä loka–joulukuussa liikevaihto tippui hieman huo-limatta Puuvillan kauppakeskuksen aukeamisesta. Liikevaihto-aan kykeni nostamaan entisen suuruinen osa yrityskannasta, sillä 46 % kasvoi neljänneksen saavuttaessa vähintään 15 %:n nousun. Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto kään-tyi syyskesällä roimaan nousukiitoon, mikä selittää pitkälti kau-

Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut


TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA

-8 %

-6 %

-4 %

-2 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 I/2014

Palveluiden henkilöstömäärän (TOL GIJLMNQ) kehitys Satakunnassa

Palvelualojen suhdannekuva piirtyy Satakunnassa

yhä poikkeuksellisen tummanpuhuvana, sillä

katsauksessa tarkasteltavista aloista ainoastaan

kaupan liikevaihto kasvoi hieman vuoden 2014

heinä–joulukuussa. Ostovoiman heikkeneminen

on lisäksi vaatinut veronsa majoitus- ja

ravitsemistoiminnassa. Liike-elämän palveluja

on rapauttanut teollisuuden ja rakentamisen

vaimeuden lisäksi Olkiluodon ydinvoimalatyömaan

valmistumisen lähestyminen, mikä on pienentänyt

osaltaan mm. vuokratyövoiman tarvetta. Sen sijaan

yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut porskuttavat

edelleen palkkasumman kasvusta päätellen.

Vaimea kehitys on vähentänyt myös työvoiman

tarvetta, sillä palvelualojen yhteenlaskettu

henkilöstömäärä laski Satakunnassa 1,5 % vuoden

2014 heinä–joulukuussa edellisvuoden vastaavaan

aikaan verrattuna. Valtakunnallisesti palvelusektori

kasvoi jo etenkin liike-elämän palveluissa, mutta

kompastuskivenä on yhä kauppa, jonka liikevaihto

sakkasi edelleen.


50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja ko-ko maassa (2010=100)

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaih-to laski hieman vuoden 2014 heinä–joulu-kuussa Satakunnassa. Koko maassa ala kas-voi hieman. Satakunnassa kehitystä saattaa osin heikentää Olkiluodon voimalan valmis-tumisen lähestyminen, mikä vähentää hie-man kysyntää alan palveluille. Ostovoiman kasvun nihkeys lienee myös taustalla. Liike-vaihto laski maakunnassa kaikissa yritysko-koluokissa, joskin yli 20 hengen yritysten pudotus jäi hieman pienempiä loivemmaksi. 44 % yrityskannasta kasvoi ja runsas viiden-


Heinä–joulukuu -1,1 % 0,7 % Heinä–syyskuu -0,6 % -0,4 % Loka–joulukuu -1,8 % 1,8 %

Majoitus-jaravitsemistoiminta2014vs.2013



Palkkasumma

MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA

nes saavutti vähintään 15 %:n liikevaihdon nousun. Toisaalta majoitus- ja ravitsemis-toiminnan liikevaihto on yhä selvästi kor-keampi kuin vuonna 2008 ajoittaisesta vai-susta kehityksestä huolimatta. Alalla mak-settu palkkasumma putosi sekin liikevaih-don vanavedessä, joten taantuva kehitys on vaatinut osansa myös työntekijäpuolel-ta. Koko maassa palkkasumma kohosi sen verran vaatimattomasti, että henkilöstö-määrä on saattanut vähentyä.

pan hyvää kehitystä tuolloin. Vuoden lopulla kasvu kuitenkin pysähtyi. 5–20 hengen yri-tykset pinnistivät heinä–joulukuussa hive-nen kasvun puolelle. Sen sijaan pienten, al-le viiden hengen yritysten liikevaihto puto-si tasaisesti muutaman prosentin verran vii-me vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kau-pan alan palkkasumma aleni maakunnassa hieman heinä–syyskuussa, mikä painoi ko-ko viimeisen vuosipuoliskon pakkaselle. Si-ten työllisyys lienee heikentynyt. Valtakun-nallisesti kaupan liikevaihto laski yhä, eikä palkkasummakaan käytännössä noussut. Kauppaa on viime vuosina kurittanut talous-

Heinä–joulukuu 1,2 % -1,2 % Heinä–syyskuu 3,3 % -0,2 % Loka–joulukuu -0,8 % -2,1 %

Heinä–joulukuu -0,6 % 0,2 % Heinä–syyskuu -1,4 % -0,4 % Loka–joulukuu 0,2 % 0,7 %

Tukku-javähittäiskauppa2014vs.2013



Palkkasumma

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

taantuma, ulkomaisen verkkokaupan laaje-neminen ja ostovoiman heikkeneminen, ja liikevaihto on edelleen alempi kuin vuoden 2008 huipussaan. EK:n luottamusindikaat-toreiden mukaan alan suhdannekuva piir-tyy maassamme poikkeuksellisen heikko-na, sillä huhtikuussa näkymiä kuvaava sal-doluku, -15, alitti selvästi tavanomaisen ta-son -1. Maaliskuun -23:een verrattuna ko-hennusta on kuitenkin tapahtunut. Myyn-nin määrä laski edelleen hyvin yleisesti. Sa-moin myyntiodotukset ovat pysyneet vaati-mattomina. Monet kaupan alan yritykset ar-vioivat myynnin jatkavan laskuaan keväällä.

>>

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Majoitus- ja ravitsemispalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja ko-ko maassa (2010=100)

Kaupan palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)


40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

30405060708090

100110120130140150160170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnas-sa ja koko maassa (2010=100)

Liike-elämän palveluiden kirjo on monimuo-toinen, sillä siihen kuuluu hyvin erityyppi-siä tuki- ja suunnittelupalveluita. Alan kehi-tys on ollut Satakunnassa viime vuodet las-keva toisin kuin valtakunnallisesti. Teolli-suuden ja rakentamisen vaisu kehitys lienee vaatinut osaltaan veronsa, mutta todennä-köisesti Olkiluodon työmaan loppusuora lie-nee vähentänyt henkilöstövuokrausta, joka luetaan osaksi liike-elämän palveluita. Siten kehitys Satakunnan ja muun maan välillä ei ole täysin vertailukelpoinen. Huolestutta-vaa on kuitenkin liikevaihdon vuoden 2008 huippusuhdannetta matalampi taso maa-

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ky-synnän kasvu ei näytä ehtyvän, sillä alan palkkasumma pysyi edelleen kasvu-uralla sekä Satakunnassa että maassa keskimää-


Yksityisetsosiaali-jaterveyspalvelut2014vs.2013


Satakunta Koko maaPalkkasumma




Palkkasumma

Liike-elämänpalvelut2014vs.2013%-muutosedellisvuodenvastaavaan


YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT

kunnassa. Satakunnan liikevaihdon pudotus tosin loiveni hieman loppuvuonna 2014, ja sen taustalla piilee 5–20 henkilön yritysten aiempaa myönteisempi suoriutuminen, sil-lä niiden liikevaihto laski enää vain vähän. Sen sijaan alle viiden ja yli 20 henkilön yri-tysten liikevaihto supistui selvästi, nelisen prosenttia. Myös puolet alan yrityskannas-ta pääsi kasvuun kiinni ja voimakkaan yli 15 %:n nousun koki kolmannes yrityksistä. Ko-ko maassa liike-elämän palvelut sai havaitta-van kasvupyrähdyksen. Palkkasumma puto-si Satakunnassa todennäköisesti henkilöstö-vähennysten vuoksi. Koko maassa palkka-

summa kohosi jonkin verran, joten työlli-syys lienee pysynyt kutakuinkin ennallaan.

rin. Satakunnassa kasvu on kuitenkin viime aikoina jo tasaantunut ja jäänyt hieman alle valtakunnallisen vauhdin.

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Liike-elämän palvelujen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)


MERIKLUSTERI

Satakunnan meriklusteriin kuuluu 50 merite-ollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä te-lakkaa. Meriteollisuus on menestynyt tällä vuosituhannella teollisuutta paremmin huo-limatta telakoiden ajoittaisista vaikeuksista. Alaa on pitänyt pinnalla etenkin kone- ja lai-tevalmistus. Meriteollisuuden yritykset pää-sivät kiinni kunnon kasvuun vuoden 2014 heinä–joulukuussa, ja liikevaihdon nousu oli maakunnan toimialojen kärkeä. Vaikka kasvu oli kokonaisuudessaan ripeää, jäi nou-suun kyenneiden yritysten osuus suhteelli-sen matalaksi, 48 %:iin. Yli 15 % kasvoi 40 % yritysryppäästä. Selitys löytyy pienten, alle

Heinä–joulukuu 10,6 % Heinä–syyskuu 8,4 % Loka–joulukuu 12,5 %


SatakuntaLiikevaihto

Palkkasumma

Meriklusteri2014vs.2013%-muutosedellisvuodenvastaavaan


30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Meriklusteri

Teollisuus yhteensä

Kokemäenjokilaaksonteollisuusvyöhyke

M20-teollisuuspuisto

Yritysklustereiden ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=100) Yritysklustereiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)

5060708090

100110120130140150160170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Meriklusteri

Teollisuus yhteensä

KokemäenjokilaaksonteollisuusvyöhykeM20-teollisuuspuisto


Satakunnan meriklusteri, Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke ja Meri-Porin M20-teollisuuspuisto

viiden henkilön yritysten liikevaihdon sukel-luksesta. Syyskesällä liikevaihdosta hävisi jo-pa kaksi kolmasosaa ja aivan loppuvuodesta-kin kolmannes. Sen sijaan 5–20 henkilön yri-tyksillä kasvua kertyi heinä–syyskuussa jopa runsas kolmasosa, ja loka–joulukuussakin si-tä kirjattiin vielä vähän selvästä tasaantumi-sesta huolimatta. Yli 20 henkilön yritykset, jotka muodostavat puolet klusterista, mää-räävät alan kehityssuunnat, joten niiden 10 %:n liikevaihdon kasvu piti merisektorin nou-sujohteisella uralla. Edes telakoiden toimin-nan hiipuminen ei estänyt nousua. Merite-ollisuudessa maksettu palkkasumma sen si-jaan putosi edelleen, mikä johtunee suurel-ta osin telakoiden väen vähennyksistä. Sii-

tä huolimatta alan palkkasumma on kehitty-nyt pitkällä aikavälillä teollisuuden keskiar-voa myönteisemmin.


KOKEMÄENJOKILAAKSON TEOLLISUUSVYÖHYKE

Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke koostuu vajaasta 800:sta teollisuus- ja insi-nööripalveluyrityksestä, jotka toimivat Kaa-naasta Kokemäelle ulottuvalla vyöhykkeel-lä. Mukana ovat myös Noormarkun alueel-la toimivat teollisuuden yritykset sekä koko Porin keskusta lähiöineen. Klusterissa on teknologiateollisuus vahvasti edustettuna suurten toimijoiden ansiosta. Etenkin me-tallien jalostuksen kehitys näyttäisi määrää-vän liikevaihdon trendiä. Vuoden 2005 jäl-keen klusterin liikevaihto on kehittynyt sa-maa tahtia kuin maakunnan teollisuus kes-kimäärin, joskin vuoden 2010 jälkeen kas-vu on ollut hieman nopeampaa. Teollisuus-

Heinä–joulukuu 8,2 % Heinä–syyskuu 3,7 % Loka–joulukuu 12,7 %

Heinä–joulukuu 1,3 % Heinä–syyskuu -0,8 % Loka–joulukuu 3,6 %


Palkkasumma

Kokemäenjokilaaksonteollisuusvyöhyke2014vs.2013


M20-TEOLLISUUSPUISTO

M20-teollisuuspuisto koostuu runsaasta 120 yrityksestä, jotka toimivat Porin Mänty-luodon, Kirrisannan, Reposaaren, Tahkoluo-don, Ahlaisten ja Lampin alueella. Siellä toi-mii yrityksiä aina alkutuotannosta teollisuu-den kautta monipuolisiin palveluihin, joskin meriteollisuudella on vahva rooli Technipin telakan ansiosta. Myös energiantuotannolla on alueella tukeva jalansija tuulivoimatuotan-non ja hiilivoimalan vuoksi. Klusterin liike-vaihto on heilahdellut voimakkaasti viimei-sen kymmenen vuoden aikana johtuen to-dennäköisesti Technipin telakan tilauskanto-jen ja laskutusaikataulujen vaihteluista. Liike-vaihto laski selvästi vuoden 2014 viimeisellä puoliskolla ja erityisesti viimeisellä vuosinel-




Palkkasumma

M20-teollisuuspuisto2014vs.2013%-muutosedellisvuodenvastaavaan


Satakunnan meriklusteri, Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke ja Meri-Porin M20-teollisuuspuisto

Kolmen yritysklusterin seuranta toteutetaan yhteistyössä Prizztech Oy:n kanssa osana INKA-ohjelmaa, josta saa lisätietoa osoitteesta http://www.prizz.fi/inka#.VS-S_5P57Sg.

jänneksellä. Taustalla saattaa piillä Techni-pin telakan tilauskantojen supistuminen se-kä energiatuotannon väheneminen. Yritys-kentän hajonta on varsin huomattavaa, sil-lä liikevaihdon voimakkaasta laskusta huo-limatta selvästi yli puolet alueen yrityksistä kasvoi ja yli 15 %:n nousun saavutti runsas kolmannes yrityksistä. Vielä syyskesällä al-le viiden ja yli 20 henkilön yritykset kasvoi-vat, mutta 5–20 henkilön yritykset kompu-roivat pahasti liikevaihdon sukellettua nel-jäsosan verran. Ennen vuodenvaihdetta jo-kaisen kokoluokan liikevaihto sakkasi, eni-ten kuitenkin edelleen 5–20 henkilön yrityk-sissä. Suurin painoarvo alueen yritysten ke-hityksessä onkin ollut juuri mainitulla koko-luokalla, joten se selittää alueen yritysten vaisua kehitystä. Yli 20 työntekijän yrityksiä alueella toimii vain viisi kappaletta, joten nii-

den vaikutus kasvuun jää tavanomaista hen-nommaksi. Alueen yritysten maksama palk-kasumma putosi loppuvuonna 2014 jyrkästi johtuen todennäköisesti Technipin telakan toiminnan supistumisesta.

vyöhykkeen yrityksistä valtaosa, vajaa 600, on alle viisi henkilöä työllistäviä. Niiden lii-kevaihto supistui useita prosentteja vuoden 2014 heinä–joulukuussa. Painoarvo jää kui-tenkin vähäiseksi, joten suurempien koko-luokkien voimakas kasvu avitti alueen yri-tysten yhteenlasketun liikevaihdon nousu-kiitoon. Etenkin loka–joulukuussa liikevaih-to kohosi rivakasti. Suuri merkitys on ollut metallien jalostuksella, jonka värimetallien hintojen nousu siivitti myötätuuleen eten-kin aivan loppuvuodesta. Tosin myös ko-ne- ja laitevalmistus on sujunut menestyk-sekkäästi. Elintarviketuotanto on myös ol-lut nousussa, mutta kemianteollisuuden ke-hitys on pysynyt vaisuna. Kaiken kaikkiaan vyöhykkeen teollisuus- ja insinööripalvelu-yrityksistä vajaa puolet kohotti liikevaihtoaan ja vähintään 15 %:n voimakkaan kasvun kir-

jasi kolmannes yritysryppäästä. Palkkasum-makin kasvoi hieman, joten tältäkin osin ke-hitys oli toimialojen keskiarvoa suotuisam-paa. Henkilöstö on siitä huolimatta saatta-nut hieman supistua.



LUOVAT ALAT

Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Luovat alat -osiossa tarkastellaan joukkoviestinnän, muotoilun ja mainonnan, taiteen ja kulttuuriperinnön, viihteen, urheilun ja käsityöalojen yritysten kehitystä sekä Satakunnassa että ko-ko maassa. Luovien alojen liikevaihto sukelsi aiempaa voimak-kaammin erityisesti Satakunnassa vuoden 2014 loppupuolella. Laskusuhdanne on muutenkin kohdellut alaa kovin ottein ja vii-me vuosien pudotuksen vuoksi alan liikevaihto mataa maakun-nassa kaukana vuoden 2008 tasosta ennen talouskriisiä. Maas-sa keskimäärin ero on selvästi pienempi, mutta liikevaihto tip-pui hieman vuoden 2014 heinä–joulukuussa. Satakunnassa kas-vuun kyenneiden yritysten osuus ei juuri muuttunut aiemmas-ta, joten yritys- ja alakohtainen hajonta on kasvanut. Kasvuun pääsi kiinni 44 % luovien alojen yrityksistä ja vajaassa kolman-neksessa liikevaihto kasvoi vähintään 15 %. Maassa keskimää-rin osuudet kohosivat hieman korkeammiksi, vastaavasti 47 %:iin ja yli 15 % kasvaneissa 37 %:iin. Osuudet kohosivat liike-vaihdon taantuvaan kokonaiskehitykseen nähden varsin suu-riksi. Satakunnassa heikoiten menestyivät alle viiden ja yli 20 henkilön yritykset, mutta 5–20 työntekijän yritykset kasvoivat syyskesällä hieman. Loka–joulukuussa niidenkin liikevaihto las-ki, mutta samalla muiden kokoluokkien lasku oikeni, mikä loi-vensi alan liikevaihdon pudotusta. Maassa keskimäärin selväs-ti heikoiten menestyivät 50–250 henkilön yritykset, sen sijaan alle 50 hengen yrityksissä kirjattiin hienoista kasvua.

Luovien alojen yritysten maksama palkkasumma kääntyi liike-vaihdosta poiketen loivaan nousuun Satakunnassa, mikä antaa viitteitä kehnon työllisyyskehityksen taittumisesta. Palkkojen summa kasvoi huomattavasti yli 20 henkilön yrityksissä, muis-sa se laski selvästi. Siten työllisyyskehitys on riippunut voimak-kaasti kokoluokasta. Maassa keskimäärin palkkasumman lie-vä lasku jatkui. Valtakunnallisesti palkkasumma kohosi alle 50 hengen yrityksissä, jotka muutenkin menestyivät parhaiten. Suuremmissa kokoluokissa laskua kirjattiin kolmisen prosent-tia. Palkkasumma kohosi runsaassa puolessa yrityksistä, ku-ten myös Satakunnassa.


Heinä–joulukuu 1,2 % -0,5 % Heinä–syyskuu 1,7 % -0,9 % Loka–joulukuu 0,6 % 0,0 %


Palkkasumma

Luovatalat2014vs.2013%-muutosedellisvuodenvastaavaan


Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014


30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunnan rakentamisen suhdannekuva piir-tyy yhä synkkänä, joskin laskevaa trendiä saat-taa osittain voimistaa Olkiluodon ydinvoima-latyömaan valmistumisen lähestyminen. Ra-kennusalan liikevaihto supistui voimakkaasti etenkin heinä–syyskuussa, mutta myös vuo-den loppu jäi selvästi pakkaselle, vaikka las-ku näyttäisi hieman oienneen. Vaikka raken-tamisen liikevaihto supistui yhä selvästi, kas-vuun kykeni silti miltei puolet yrityskannas-ta, noin 48 %. Yli 15 % kasvoi peräti lähes 40 % yrityksistä, joten yritysten välinen hajonta on ollut merkittävää. Parhaiten viime vuoden jälkimmäinen puolisko sujui 5–20 henkilön yrityksillä, joiden liikevaihto kohosi parisen prosenttia. Sen sijaan suurien, yli 20 henki-löä työllistävien yritysten liikevaihto romahti suunnilleen 15 %. Niiden painoarvo lukumää-rän vähäisyydestä (hieman yli 50 kpl) huoli-matta on alalla hyvin merkittävä. Pienten, al-le viiden hengen yritysten liikevaihto sukel-si myös selvästi etenkin syyskesällä, jolloin liikevaihto aleni yli kymmenyksen. Vuoden loppua kohden lasku kuitenkin oikeni hyvin loivaksi. Pienyritykset muodostavat alan kan-nasta yli 90 %, mutta niiden painoarvo kehi-tyksessä jää siitä huolimatta pienemmäk-si kuin suurempien kokoluokkien. Rakenta-misessa maksettu palkkasumma putosi Sa-takunnassa edelleen selvästi, mikä on seu-rausta henkilömäärien voimakkaasta supis-tumisesta. Viime vuoden loppupuoli onkin





Palkkasumma

Henkilöstömäärä

Rakentaminen2014vs.2013%-muutosedellisvuodenvastaavaan


-15 %

-10 %

-5 %

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 I/2014

Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa

RAKENTAMINENTeksti: Saku Vähäsantanen

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunta

Koko maa

Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

yksi vuosituhannen keh-noimmista työllisyydes-sä. Työntekijöiden mää-rä väheni selvästi toimi-alojen keskitasoa enem-män ja kehitys jäi selväs-ti myös teollisuutta syn-kemmäksi.

Maassa keskimäärin rakentamisen liikevaihto kasvoi yhä, joskin nousu jäi melko vaatimat-tomaksi talouden vaimean kehityksen seu-rauksena. Palkkasumma kohosi myös vain vähän, mikä tarkoittaa henkilöstökehityksen pysymistä lähestulkoon ennallaan. Rakennus-teollisuus RT ry:n huhtikuisen suhdannera-portin mukaan rakentaminen hiipuu maas-samme jo neljättä peräkkäistä vuotta. Raken-tamisen kokonaismäärä supistuu lähes pro-sentin. Talonrakentamisessa aloitukset al-kavat nousta, mutta infrarakentaminen vä-henee edelleen. Jos talouskasvu voimistuu ja työllisyys nousee, rakentamisen ennakoi-daan kasvavan ensi vuonna 2–3 prosenttia. Kuluva vuosi on rakennusalalle joka tapauk-sessa vielä hankala. Uudisrakentamisen aloi-tukset ovat pohjalukemissa, ja etenkin asun-totuotanto supistuu yhä. Satakunnassa odo-tetaan vähennystä tulevalle kesälle ja alku-syksylle sekä asunto- että toimitilarakenta-miseen. Sen sijaan korjausrakentamisen nä-kymät ovat selvästi uudisrakentamista pa-

remmat. Myös EK:n luottamusindikaattorit osoittavat maamme rakennusalan lamaan-nuksen. Maaliskuussa luottamus jäi -21:een, kun pitkän aikavälin keskiarvo on -8. Huhti-kuussa luottamus vahvistui hieman, -17:ään. Tilauskanta jäi huhtikuussa edelleen selväs-ti alle tavanomaisen tason. Henkilöstömää-ränkin odotetaan vähenevän kevään aikana.


Satamittaria ja sen vaikuttavuutta voidaan ymmärtää monella

tapaa. Tarkastelemme tässä kirjoituksessa Satamittaria

toteuttajien näkökulmasta. Jäljempänä on muutama

käyttäjäpuheenvuoro. Yhtäältä tarkastelemme Satamittaria

resurssiperusteisena yliopistollisena toimintana, jota ilman

Satamittarin sisältöjä ei olisi, toisaalta aluekehittämisen

tietopalvelujen tarpeiden tasolta eli sähköisenä portaalina

www.satamittari.fi. Satamittari on yhdenlainen sosiaalinen

innovaatio, joka konkreettisesti toteuttaa omalta osaltaan

alueellista quadriple helix -mallia. Siinä kaikki yliopistollisten

tehtävien osa-alueet (tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen

vuorovaikutus) kohtaavat vuorovaikutteisella rajapinnalla

vastaten ennakoivan aluekehittämisen perustarpeisiin, yritysten

liiketoimintaympäristön muutoksen hahmottamisen tarpeeseen

ja satakuntalaisen kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin hyvinvoinnin

Kaikesta huolimatta usein esitetään seuraa-vanlaisia kysymyksiä: onko Satamittari pää-osin viranomaistoimintaa, pitäisikö jaloste-tusta tiedosta tehdä kauppatavaraa, vai on-ko Satamittari oleellinen osa yliopistollis-ta toimintaa? Vuonna 2010 voimaan astu-

SATAMITTARIKirjoittajat: Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen

jakaantumisesta. Malli on tässä suhteessa ainutlaatuinen

Suomessa, koska sisällöllisessä ”yhteistuotantovastuussa” on

yliopisto ja siinä ennen muuta aluetaloustieteellinen tutkimus.

Satamittarissa on pyritty aktiivisesti ja systemaattisesti (yli

kymmenen vuoden ajan) siirtämään tieteellisten tutkimustulosten

ja tilastollisten tietokantojen keskeisiä, analysoituja sisältöjä

Satakunnan tietoperusteisen aluejohtamisen ja -kehittämisen

käyttöön tuottaen samalla tästä tieteellistä tutkimusta ja siihen

perustuvaa opetusta. Tässä kirjoituksessa kuvataan Satamittaria

ennen muuta resurssiperusteisesti ymmärrettynä ja samalla

vastataan, onko Satamittari pääosin viranomaistoimintaa, pitäisikö

sen olla merkittäviltä osin kaupallista toimintaa vai voisiko se

olla normaalia, nykyisen yliopistolain mukaista yliopistollista

toimintaa, vai kaikkea tätä jossakin suhteessa yhdessä? Vastaus

on varsin selvä: kyllä ja ei ja siltä väliltä.

Satamittarin kuvaus”Satamittari on brändi”. Tämän kuulee yhä useammalta Satamittarin käyttäjältä. Brändin rakentaminen ei tapahdu hetkessä. Niinpä Satamittaria onkin systemaattisesti kehitet-ty runsaat kymmenen vuotta. Tehtävää siis riittää. Alueellinen aloitteellisuus on ollut Sa-tamittarin synnyttämisessä ja kehittämises-sä oleellisessa roolissa. Satamittari on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksi-kössä kehitetty ja jatkuvasti kehittyvä säh-köinen verkkoportaali www.satamittari.fi, jonka keskeisenä kulmakivenä on aluetilas-tolliseen analysoituun tietoon ja -tutkimuk-seen perustuvat sisällöt. Käsillä oleva suh-dannekatsaus on yksi keskeinen Satamitta-rin tuotos. Näiden synnyttäminen on edel-lyttänyt tarkoituksenmukaista taloustieteel-listä osaamista, tilastodatapankin kokoamis-ta, tilastojen jatkuvaa analysointia ja päivit-tämistä, aluetaloudellista monipuolista mal-littamisosaamista, yhteistyöverkostojen jat-kuvaa kehittämistä ja ennen muuta tieteelli-sen kielen kääntämistä helposti omaksutta-

Yliopistollinen kysymyksenasettelu ja tuotokset

vaan muotoon. Nämä ovat edellytyksiä sil-le, että Satamittarin tuotoksia voidaan te-hokkaasti hyödyntää monialaisissa asian-tuntijaverkostoissa.

Satamittarin missiona onkin yksinkertaises-ti parantaa tiedolla johtamisen edellytyksiä Satakunnan aluekehittämisessä, yritystoi-minnassa ja myös yliopistollisessa, lakisää-teisessä toiminnassa. Sähköinen portaali ja taustalla olevat resurssit ovat kaikille avoin, mahdollisemman ajantasainen ja tilastollis-ta sekä tutkimuksellista tietoa jalostava tie-tojärjestelmä.

nut uusittu yliopistolaki (2 §) sanoo yliopis-tojen tehtävästä:

”Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista si-vistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylin-tä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita pal-velemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtä-viään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuk-sessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edis-tää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.”

Tutkimus ja opetus ovat yliopistollisia pe-rustehtäviä. Yliopistojen ns. 3. tehtävä on kuvattu pykälän viimeisessä lauseessa. Kun tarkastelemme Satamittaria sen rahoituksen näkökulman lisäksi osaamisresurssiperustei-sesti – kuten tulisi tehdä – voidaan konkreet-tisesti todeta, että Satamittari on kaikkea si-tä, mitä yliopistolain 2 § edellyttää. Kuvios-sa 1 on kuvattu Satamittarin perusulottuvuu-det, sen resurssit ja tuotokset.


TutkimusSatamittarissa on tuotettu omaa yliopistollis-ta tutkimusta toukokuuhun 2015 mennessä: 66 kappaletta yliopistojen tutkimuspisteytys-järjestelmän mukaista julkaisua ja 27 % kai-kista Turun kauppakorkeakoulun Porin yk-sikön A-sarjan julkaisuista. Suurin osa Sata-mittarin aikaansaamasta tutkimuspisteker-tymästä on syntynyt kuitenkin tieteellisis-tä, akateemisista julkaisuista. Satamittarin tuotoksissa on hyödynnetty laajalti muual-la tehtyä tieteellistä tutkimusta, jonka hyö-dynnettävyyden edellytyksenä ovat tieteel-lisen tutkimuksen lukutaito, yliopistolliset käyttöoikeudet tieteellisten julkaisujen tie-tokantoihin sekä tieteellisen kielen ”kääntä-minen” helposti omaksuttavaan ja mielen-kiintoiseen muotoon.

OpetusTehtyjä tutkimuksia ja niiden tuloksia on vuosittain (2004 lähtien) hyödynnetty annet-taessa yliopistollista tutkinto-opetusta pää-osin vastuuopettajan roolissa, erityisesti ta-loustieteen (6 opintojaksoa) ja markkinoin-nin oppiaineissa (4) Turun yliopiston kaup-pakorkeakoulun Porin yksikössä ja yliopisto-keskuksen yksiköiden yhteisissä maisterioh-jelmissa. Näin liiketoimintaympäristö, sen muutokset, haasteet ja mahdollisuudet pai-kalliselta globaalille tasolle ovat tulleet tu-tummiksi Porin yliopistokeskuksen opiske-lijoille Satamittarin toiminnan kautta. Opis-kelijat ovat yrityksen johtamisen, markki-noinnin ja laskentatoimen osaamisen lisäk-si saaneet näkemyksen liiketoimintaosaa-misen näkökulmasta keskeisistä liiketoimin-taympäristöistä.

Yliopistojen III tehtäväSatamittarilla on pyritty aktiivisesti siirtämään akateemisia, tieteellisiä tutkimustuloksia tie-tojohtamiseen perustuvan modernin alueke-hittämisen käyttöön. Taloustieteellisen kielen kääntäminen monialaista osaamista sisältä-vien organisaatioiden ja verkostojen tehok-kaaksi tietojohtamisen perusvälineeksi ja sa-malla yliopistollisen opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen käyttöön on ollut Satamittarin yksi vaativimmista tehtäväalueista. Se kuu-luu mielestämme kuitenkin oleellisesti yli-opistojen III tehtävään. Konkreettisesti Sa-tamittarin toiminnalla on edistetty elinikäis-tä oppimista. Keinoja ovat mm. seminaarit, asiantuntijatehtävät, useat elinikäisen oppi-misen ja yliopistokoulutuksen taloustieteel-liset tutkimukset sekä maisteriohjelmien ja avoimen yliopiston opetus.

Valtaosa analyysi-, tietopalveluja tutkimus-toiminnasta on tehty hyvin tiiviissä vuorovai-kutuksessa alueellisten ja kansallisten sidos-ryhmien kanssa. Pelkästään pienimuotoisia, asiakkaan aktiiviseen yhteydenottoon perus-tuvia räätälöityjä tietopalveluja on tehty vajaa tuhat kappaletta (n. 850). Satamittarin viikko-kävijälaskuri osoittaa, että sivustolla käydään kasvavan trendin mukaan: viikon 11/2005 trendisopeutettu käyntimäärä oli 582 kävi-jää viikossa ja viikolla 11/2015 vastaavasti 4 626 kertaa viikossa. Nykyisellä viikkokävijä-määrällä arvioiden vuosittainen kävijämäärä www.satamittari.fi sivustolla on yli 240 000.

Satamittarin analyysien ja tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta on edistet-ty myös mediatiedotteiden ja -tilaisuuksien avulla sekä vuodesta 2011 uutiskirjein. Uu-

tiskirje leviää eri organisaatioiden tiedotus-yksiköiden avustuksella varsin kattavasti maakunnan päättäjille. Em. perusteella teh-dyistä lehtiartikkeleista ei ole systemaattis-ta seurantaa, mutta varovaisesti arvioiden artikkeleiden määrä on yli 200. Esimerkik-si viimeisten kahden tutkimusmediatiedot-teen yhteenlaskettu nettimedianäkyvyys oli 73 uutista, joten artikkeleiden määrä lienee huomattavasti edellistä korkeampi.

Tiedosta kauppatavaraa?Ajoittain on käyty keskustelua myös siitä, pitäisikö Satamittarin sähköisen portaali-tason tuotokset tai mahdollisesti osa niis-tä tuotteistaa ja kaupallistaa. Tälle toimin-tatavalle on olemassa useampia haasteita. Maksuhalukkuus voi vaihdella merkittäväs-ti organisaatioiden maksumahdollisuuksien mukaan. Jollei jokin toiminta ole lakisääteis-tä, sen rahoittaminen ”pysyvästi” ei ole jul-kisissa organisaatioissa oikeutettua. Lisäksi Satamittarin tuotosten suoramyynti markki-noilla ei ole taloudellisti järkevää. Tiedolla johtaminen on sikäli poikkeuksellinen ta-louskasvua lisäävä toiminto, että se on re-surssitekijä, joka ei kulu käytössä ja toisaalta tiedon hyödyntämistä on vaikea estää. Täl-laisia ominaisuuksiahan ei ole perinteisillä resurssitekijöillä, kuten vaikkapa yrityksen tai organisaation henkilöstö. Koska tiedon tuottaminen kuitenkin maksaa, on se talou-dellisesti järkevää rahoittaa yhteisesti ja sal-lia vapaa käyttö.

Satamittari on reilun kymmenen vuoden olemassa olon ajan ollut sisällöllisesti jat-kuvasti kehittyvä ja tietoa kumuloiva. Näh-däksemme tämän edellytyksenä on ollut tii-vis vuorovaikutteinen yhteistyö yliopistolli-sen toiminnan ja aluekehityksestä kiinnos-tuneiden tahojen kanssa. Satamittarissa on yhä runsaasti kehittämismahdollisuuksia. Si-tä voidaan kehittää entistä enemmän alueel-lisen ennakoinnin konkreettiseksi tilastoja malliperusteiseksi työkaluksi. Satamittaris-sa on jo nyt tällaisia alueellisen koulutusen-nakoinnin, äkillisen rakennemuutoksen ja seutukuntien pidemmän aikavälin kilpailuky-vyn ennakoivia analyyseja. Ennakoivia mit-tareita voitaisiin edelleen kehittää yleisen alueellisen ennakoinnin työkaluksi. Lisäk-si Satamittaritoiminnan vakiinnuttamiseksi voitaisiin tiivistää yhteiskunnallisen vuoro-vaikutuksen (regional quadruple helix -mal-li) mallia kumppanuussopimusperusteises-ti, jolloin myös tutkimus-, tilastoanalyysi- ja ennakointitiedon tuotannon tuottavuutta ja tiedon käyttämisen vaikuttavuutta voitaisiin lisätä. Kaiken kaikkiaan mielestämme Sata-mittari on uudentyyppistä, dynaamista ja aktiivisesti vuorovaikutteista yliopistollista perustoimintaa. Tiedolla johtaminen tulisi olla jokaisen maakunnan strategisena ke-hittämiskohteena.


Yliopistolain mukaan yliopistoilta edellytetään

tutkimusta ja siihen perustuvaa ylintä opetusta.

Näiden perinteisten tehtävien lisäksi yliopistoilla

on myös niin kutsuttu kolmas tehtävä – yhteiskun-

nallinen vaikuttavuus. Menestyksekäs kolmannen

tehtävän suorittaminen edellyttää yhteiskunnallis-

ta vuorovaikutusta ja aktiivista tutkimustulosten

yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä.

Turun yliopistossa yhteiskunnallinen vuoro-

vaikutus on nähty ensisijaisesti tutkimukseen ja

opetukseen integroituvana osana yliopiston toi-

mintaa, jonka odotetaan parantavan tutkimuksen

ja opetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Kanssakäy-

minen eri sidosryhmien kanssa lisää tutkimuksen

ja koulutuksen yhteiskunnallista relevanssia. Tä-

mä heijastuu opetuskäytännöissä ja tutkimusai-

heiden valinnoissa ja tuloksista tiedottamisessa.

Yliopiston ja erityisesti Turun kauppakorkea-

koulun kanssakäyminen elinkeinoelämän ja mui-

Tiedon jakaminen on tulevaisuuden tekemistä

PUHEENVUOROJA

Satamittarin/Satakunnan aluetalouskatsauksen merkitys Satakuntaliiton näkökulmasta

Satamittari: Prizztech Oy:n näkökulma

Aluekehittämisen keskeiseksi toimintatavaksi on

vakiintunut ns. neloiskierre, jossa hallinto, elin-

keinoelämä, tutkimus ja kansalaisyhteiskunta te-

kevät yhdessä työtä alueen elinvoimaisuuden yl-

läpitämiseksi ja uudistamiseksi. Tässä yhtälössä

yliopistoilla on keskeinen rooli paitsi tutkimustie-

don tuottajina, myös kolmannen tehtävänsä eli

yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kautta. Sata-

mittari on oiva esimerkki siitä, mikä taloustieteen

kontribuutio alueelliseen yhteistyöhön voi olla.

Tutkimus-, tilastoja ennakointitiedon merkitys

päätöksenteolle ei moniulotteisessa ja nopeasykli-

sessä maailmassa tule ainakaan vähenemään. Tie-

dolla johtamisella on sijansa myös uudessa enna-

koivan rakennemuutoksen (ERM) toimintatavas-

sa, joka tähtää alueiden resilienssikyvyn paranta-

miseen. Tarvitsemme tilastoja ja niiden tulkintaa

ERM-työn tueksi ja indikoimaan muutoksen suun-

taa. Tulevaisuustyössä keskeistä on myös enna-

kointitiedon hyödyntäminen osana päätöksente-

koa ja alueiden strategiaprosesseja.

Hanna-Maria Urjankangas

Ylitarkastaja

Alueosasto

Työ- ja elinkeinoministeriö

Satakunnan aluetalouskatsaus sisältää Satakun-

taa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa taloustie-

toa. Aluetalouskatsausta on hyödynnetty osana

maakunnan alue-ennakoinnin vuosikellon alueel-

listen kehitysnäkymien kokonaisuutta. Aluekehi-

tysnäkymien laadinnan koordinaatiosta maakun-

nassa vastaa Satakunnan ELY-keskus yhteistyös-

sä Satakuntaliiton kanssa.

Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutki-

mustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat to-

teuttaa lyhyen tähtäimen suhdanneseurantaa sa-

moin kuin pidemmän aikavälin aluetalouden ke-

hityksen ja rakennemuutoksen seurantaa. Maa-

kuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä hyö-

dyntävät alueen kunnat, seutukunnat ja niiden ke-

hittämisyhtiöt, alueen kehittämisestä vastaavat ja

kiinnostuneet toimijat, alueen elinkeinoelämä se-

kä alueelle sijoittumista suunnittelevat yritykset.

Maakunnallisen tilastotiedon ja ajankohtaisen

aluekehityskuvan seurannan osalta Satakunta-

liitto on vahvistamassa tilastopalveluresursseja.

Liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehi-

tyksen osalta tutkimus- ja tilastotietoa tuottaa Tu-

run yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksi-

kön toteuttama SATA: aluetaloustutkimus- ja ti-

lastopalvelu -hanke (EAKR). Aluetaloustutkimuk-

sen kokonaisuuden näkökulmasta kauppakorkea-

koulun asiantuntemus on merkittävää & toivotta-

vaa myös jatkossa.

Timo Vesiluoma, aluekehitysjohtaja

Katja Laitinen, aluekehitysasiantuntija

Satakuntaliitto

Jo vuosituhanteen vaihteessa, kansallisen osaa-

miskeskusohjelman käynnistyessä, Satakunnas-

sa heräsi ajatus ohjelman vaikuttavuuden mittaa-

misesta. Aluksi oli tunnistettava eri toimialojen

lähtötilanne sekä analysoitava niiden kilpailuky-

kyä. Tämä lähtökartoitus toteutettiin pro gradui-

na Turun kauppakorkeakoulussa. Maakunnassa

oli tiedontarve ja Turun kauppakorkeakoulu muo-

dosti oivan alustan tiedon tuottamiselle, joten jat-

ko oli vain päätöksiä vaille valmis. Onneksi Sa-

takunnasta löytyi riittävä määrä yhteistyökump-

paneita, jotta Tilastokeskuksen aineisto päätet-

tiin tilata ja sen jatkojalostus saatiin organisoitua.

Tänä päivänä on helppo todeta ratkaisujen

olleen oikeita. Talouskatsaukset ja Satamittarin

muut aineistot ovat valtaosalla toimijoita jo va-

kiintuneita työkaluja ja tiedonlähteitä. Myös uu-

sia mittareita alueen kilpailukyvyn kehittymisen

mittaamiseen on synnytetty ja niitä on hyödyn-

netty mm. projekti- ja ohjelmatoiminnan vaikut-

tavuutta arvioitaessa.

Monet asiat ovat edessämme, muttemme niitä

näe. Hyvä esimerkki on teollisuuden monipuoli-

suus ja monipuolistuminen. Vasta, kun asia on

osoitettu ja tilastoja hyödyntäen analysoitu, voim-

me syvällä rintaäänellä todeta totuuksia. Satakun-

nassa on yksi maamme monipuolisimmista teol-

lisista rakenteista. Kun Satamittarin käyttöä vie-

lä onnistutaan lisäämään eri päättäjien keskuu-

dessa, on päätöksenteon yksimielisyys helpom-

min saavutettavissa.

Risto Liljeroos, toimitusjohtaja

Prizztech Oy

Satamittari ja yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

den sidosryhmien kanssa näkyy käytännössä tut-

kimustuloksista tiedottamisessa, tieteen popula-

risointina, innovaatioina ja akateemisen asiantun-

tijuuden näkymisenä julkisuudessa ja yhteiskun-

nallisessa päätöksenteossa.

Yliopistot ovat sisäänrakennetun kansainväli-

syyden ohella sijaintialueellisesti vuorovaikutta-

via. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen keskei-

nen osa-alue on siten myös alueellisesti vaikutta-

va kansainvälisten tutkimustulosten siirtäminen

paikallisten yritysten, julkisen sektorin aluekehit-

tämisorganisaatioiden ja kansalaisten käyttöön.

Satamittari on mallikas esimerkki yliopistolli-

sen toiminnan merkityksestä taloudellisen päätök-

senteon tukena. Mittarin tuottamat tulokset saa-

vat kansallista huomiota ja niiden merkitys Sata-

kunnan talouden päätöksentekijöille on ilmeinen.

Satamittari-toiminta toteuttaa myös tutkimustulos-

ten nopeampaa soveltamista: onhan nimittäin mal-

lin taustalla vahva talousteoreettinen tutkimus.

Yhteiskunta tarvitsee enemmän ja parempaa

tietoa päätöksenteon pohjaksi. Satamittarin avul-

la voidaan arvioida, paitsi elinkeinopolitiikkaan

liittyvien päätösten onnistumista, yritysten ja yri-

tysryhmien kilpailu- ja kehitysstrategioiden toimi-

vuutta ja uudistumistarpeita, myös koulutustarjon-

nan ja tarvittavan osaamisen kysynnän kohtaamis-

ta. Satamittari on kiinnostava kehitysalusta uusil-

le yliopiston, yritysten ja julkisten toimijoiden yh-

teistyön muodoille ja siten tärkeä elementti yhteis-

kunnallisen vuorovaikutuksen toteutumisessa.

Aki Koponen

Johtaja, Centre for Collaborative Research

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu


Satamittari Porin kaupungin näkökulmasta

Satamittari palvelee elinkeinotointa

Pankkikonserni Nordean toiminta perustuu systemaattiseen suunnitteluun

asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Huolimatta pankin pohjoismaisuu-

desta tarvitaan paikallisia suunnitelmia onnistuneen liiketoiminnan pohjaksi.

Oman tehtäväni kannalta keskeisen työvälineen lähtötietojen osalta täs-

sä suhteessa muodostaa Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön työstä-

mä Satakunnan talous -julkaisu sekä sitä täydentävä Satamittari.

Julkaisu antaa luotettavaa faktatietoa maakunnan näkymistä. Erityisen

tärkeää on suhdannekuvan ja eri toimialojen näkymien pohjalta ennakoi-

da tulevaa ja tarkentaa tehtyä vuosisuunnitelmaa niin busineksen kuin ris-

kienhallinnan osalta. Tässä suhteessa Satakunnan talous - julkaisu on kvar-

taaleittain tehtävän analyysin, toiminnan suuntaamisen ja seurannan tär-

kein ulkopuolinen tietolähde omien sisäisten informaatiokanavien lisäksi.

Olennaista on tehtyjen suunnitelmien realistisuus ja työstäminen aktiivi-

seksi ja konkreettiseksi toiminnaksi asiakkaidemme hyväksi rahoituksen

keinoin. Siihen tämä julkaisu antaa hyvän viitekehyksen.

Jouko Linnamaa

Luottojohtaja

Nordea Pankki Suomi Oyj

5201 Sata-Hämeen yritysalue

Porin kaupungin kehittämisen isot tavoitteet liittyvät muun muassa kasvuun

(väkiluku ja työpaikat), osaamistason nostamiseen ja tutkimus- ja kehitys-

toiminnan voimavarojen lisäämiseen. Alueen korkeakouluilla on keskei-

nen välitön ja välillinen merkitys em. isojen tavoitteiden toteutumisessa.

Tavoitteiden toteutumisen arviointi edellyttää tiedolla johtamista, joka

taas edellyttää tutkimus-, kehittämis- ja tilastotiedon sekä ennakointiai-

neistojen jatkuvaa hyödyntämistä. Satamittarin rooli on kasvanut tiedon

tuottamisessa ja rikastamisessa kaupungin kannalta hyödylliseen muo-

toon. Satamittarin tutkimusten ja selvitysten ansiosta Porin kaupunki on

kyennyt entistä paremmin asemoimaan paikkansa sekä suhteessa aikai-

sempaan kehitykseen että muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin.

Tiedolla johtaminen korostuu jatkossa aikaisempaa enemmän. Lisäk-

si alueiden välinen kilpailu resursseista pikemmin kiihtyy kuin vähenee.

Porin kaupungille Satamittari-palvelu ja Satamittarin tiedon tuottajat ovat

ensiarvoisia kehittämiskumppaneita. Porin kaupungin näkökulmasta Sa-

tamittarissa tiivistyy erinomaisella tavalla yliopistojen kolmas tehtävä.

Ellei Satamittaria olisi, se pitäisi keksiä!

VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro

Porin kaupunki

Huittisten kaupungin elinkeinotoimessa teem-

me tiivistä, hyvää yhteistyötä Turun yliopiston

kauppakorkeakoulun Porin yksikön kanssa. Eräs

kaikkein konkreettisimmista yhteistyömuodois-

ta on Satamittari-palvelu. Meillä ei olisi itsellä

mahdollisuuksia kerätä kaikkea sitä materiaa-

lia, jonka nopeasti saamme Satamittarin kaut-

ta. On tärkeää, että saamme tilastotietoa, jos-

sa vertaillaan Satakunnan talouskehitystä ko-

ko Suomen kehitykseen. Seuraamme kaikkia

toimialoja ja niiden kehityslukuja. Kuntakohtai-

set tiedot ovat myös tärkeitä, vertaamme omaa

kehitystämme muihin kuntiin. Mutta tärkeintä

on, että koko Satakunta kehittyy myönteises-

ti, siitä hyödymme me kaikki kunnat. Tilasto-,

tutkimus- ja ennakointitieto on välttämätöntä,

kun suunnittelemme toimenpiteitä kaupungin

elinvoiman kehittämiseksi.

Kauppakorkeakoulun työtä arvostan suures-

ti myös siitä syystä, että palvelu on nopeaa ja

henkilökohtaista. Asettamiini kysymyksiin saan

vastauksen miltei paluupostissa. Olen esittä-

nyt myös toivomuksen siitä, että Satamittarin

tilastoihin saataisiin mukaan raaka-ainetuotan-

non kehitysluvut Satakunnassa. Olemmehan

johtavia maakuntia sianlihan, valkoisen lihan,

vihannesten ja viljojen tuotannossa. Kun ra-

portoidaan elintarviketeollisuuden merkitys-

tä ja kehitystä, olisi tärkeää seurata koko ruo-

kaketjun lukuja.

Eila Törmä

elinkeinojohtaja, Huittisten kaupunki

Satakunnan talous työvälineenä

Satamittari, ennakointi ja tiedolla johtaminen

Viimeisten vaalien yhteydessä ehkä yleisin ter-

mi, jonka saimme kuulla poliittisten päättäjien

suusta, oli ”tilannekuva”. Jokainen päättäjä pe-

räsi toisiltaan oikeaa tilannekuvaa, jotta järke-

viä johtopäätöksiä ja lopulta itse päätöksiä voi-

taisiin tehdä. Tuloksellisessa Satamittari-projek-

tissa on ollut kyse oikeanlaisen yleisen tilanne-

kuvan tuottamisesta aluetalouden keskeisille

päättäjille – juuri siitä asiasta, jota poliittisetkin

päättäjät yleisesti peräänkuuluttavat nostettaes-

sa Suomea uuteen talouskasvuun.

Saadun palautteen ja monien ennakoivan alue-

kehittämisen piirissä pitkään työskennelleiden

mielestä Satakunta maakuntana on toiminut to-

della viisaasti ja pitkäjänteisesti Satamittari-hank-

keen yhteydessä. Hanke on tuottanut runsaasti

arvokkaita palveluita eri sidosryhmien käyttöön

ja taannut tiedolla johtamisen perusedellytyksi-

en olemassaolon Satakunnassa. Satakuntalai-

set päättäjät ja kansalaiset ovat saaneet Tilasto-

keskuksen tietokannoista jatkojalostettua tietoa

ja informaatiota omalle työpöydälleen laatutar-

kistetussa muodossa. Kyse on ollut ennakoivas-

ta aluekehittämisestä ja tiedolla johtamisen pe-

rusedellytysten luomisesta. Päättäjille Satakun-

nan taloutta koskevat tilannekuvat ovat olleet

päivitettyjä ja helposti saatavilla, mikä on ollut

huomattava strateginen etu maakuntien välises-

sä taloudellisessa kilpailussa. Myös teollisuuden

ja elinkeinoelämän päättäjille on saatu toimitet-

tua oikeaa tilannetietoa.

On syytä korostaa, että monissa organisaati-

oissa tiedolla johtaminen ei ole itsestäänselvyys.

Se edellyttää strategista ymmärtämystä siitä, mit-

kä asiat johtavat tiedolla johtamisen prosessiin.

Tiedolla johtaminen ei tapahdu ilman pitkäai-

kaista resursointia automaattisesti. Vaihtoehto-

na tiedolla johtamiselle ovat arvailu ja henkilö-

kohtaiset mielikuvat, jotka valitettavasti yhä vie-

läkin ovat monen päätöksentekijän työkalupa-

kissa. Ainakaan keskisuurissa ja isoissa yrityk-

sissä ei nykyään ole varaa tämän tyyppiseen ar-

vailujohtamisen käytäntöön, johon Satamittari-

toiminnan lopettaminen olisi osaltaan johtamas-

sa Satakunnassa.

Nyt tarvittaisiin selkeä yhteinen näkemys, mi-

ten tiedolla johtamisen toimintamallin jatkuvuus

turvataan Satakunnassa. Nykyisessä vaikeassa ta-

loudellisessa tilanteessa tämä ei ole varmastikaan

helppoa, koska yhteishyvä ja julkishyödykkeiden

rationaalinen tuottaminen vaativat yhteisten int-

ressien määrittelyä ja yhteistä strategista päätök-

sentekoa public-private-partneruuksien pohjalta.

Olisi varmasti viisasta istua yhdessä alas saman

pöydän ääreen tekemään viisaita ratkaisuja Sa-

takunnan maakunnan talouden ja hyvinvoinnin

kehittämisen hengessä. Tätä satakuntalaista yh-

teishenkeä olemme nähneet monissa yhteyksis-

sä ja olisi hyvä nähdä sitä jatkossakin. Olisi no-

loa lopettaa maakuntatalouden suunnittelua pal-

velevaa palvelua – varsinkin jos tuleva kuntasek-

torin malli nojaa vahvaan maakunnalliseen toi-

mintamalliin ja demokratiaan. Eikö kuntauudis-

tuksen yhteydessä Satakuntaa johdeta tiedolla

johtamisen pohjalta?

Jari Kaivo-oja, tutkimusjohtaja

Tulevaisuuden tutkimuskeskus

400

kep

pos

ta O

y /

Bra

nd

ID O

y

Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonai-suutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodes-sa, kesä- ja joulukuussa. Tämä numero on talouskatsauksen 25. numero, ensim-mäinen ilmestyi kesäkuussa 2003. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokes-kuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muista aluetilastoista poike-ten kuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talou-den käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat joulukuul-ta 2014, ennusteiden ja näkymien osalta toukokuulta 2015.

Satakunnan talous -katsauksen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Satakun-taliiton kautta. Yhteistyökumppaneita ovat myös mm. Länsi-Suomen Osuuspank-ki, Nordea, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry.

Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löy-tyy Internet-sivuilla www.satamittari.fi. Palautetta katsauksen ja Internet-sivus-ton kehittämiseksi satakuntalaisia entistä paremmin palvelevaksi tietolähteek-si otetaan mielellään vastaan.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ylläpitämä Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa käsit-televää tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa. Satamittari kuvaa ajankohtaises-ti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä sekä tarjoaa monipuoli-sesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös katta-via kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina sekä Satakunnan yrityshake-misto Satakanta.

Lisätietoja:

Projektitutkija

Saku Vähäsantanen

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu,

Porin yksikkö

puh. 050 520 0780

[email protected]

http://www.satamittari.fi

satakunnan · ti liikevaihtoaan ja 34 % kasvoi vähintään 15 %:n verran. liikevaihdon nousu on...

Documents