4–5 jalka irti jarrusta - yrittajat.fi · pk-yrityksistä löytyisi nykyisessäkin...

18/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT Etusivu

8/2013

Jalka irti jarrusta

Tommi Valtosella on 15 työntekijää ja hän haluaisi palkata lisää, mutta yt-laki on

kasvun esteenä. Listasimme kymmenen sääntelyä, jotka kuormittavat yrityksiä.

4–5

arjessa:PALVELUYRITTÄJÄ SAA TUKEA KETJUSTA | 27 – 29

ALE

KSI P

OU

TAN

EN

talous: YRITYSKAUPAN POLKU ON PITKÄ | 32 – 33

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Ostajan toiveet kannattaa huomioida yrityskaupassa | 3

Elä hetkessä. Myös huomenna. Ajoissa tehdyt järkevät päätökset kantavat pitkälle. Fennia tarjoaa kustannustehokasta varainhoitoa, josta sinä ja läheisesi hyötyvät.Henki-Fennian asiakaspalvelu 010 503 7940, www.fennia.fi

”Nyt me keinumme vaimon kanssa meren aalloilla. Onneksi teimme viisaita päätöksiä ja hyödyimme Fennian tarjoamasta ratkaisusta.”

Lauri, silmälääkäri, 2013

ravistajat: MOHAMAD DARWICH TIETÄÄ VENÄLÄISTEN TOIVEET | 16 – 17

Älä jämähdä

Kuopion torilla ei kannata ikuisesti myydä saippuaa,

jos se joskus on tehnyt hyvin kauppansa.

Esko Valtaoja

2 8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Proace-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 23 920 €, arvioitu autovero 3 730,01 €, arvioitu kokonaishinta 27 650,01 €. Vapaan autoedun verotusarvo alkaen 615 €/kk.Proace pitkä korimalli alkaen: autoveroton suositushinta 24 560 €, arvioitu autovero 3 830,96 €, arvioitu kokonaishinta 28 390,96 €. Vapaan autoedun verotusarvo alkaen 625 €/kk. EU-yhdistetty kulutus 6,4-7,2 l/100 km, CO2-päästöt 168-189 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 6 vuotta. *Ei 1,6 l sekä 2,0 l automaattivaihteisto.

Uusi etuvetoinen Toyota Proace on ammattilaisen mittainen työväline. Legendaarisen Hiacen seuraajan kolmen 5-7 m3 korimallin monikäyttöisyyttä lisäävät liukuovet korin toisella tai molemmilla sivuilla. 1,6 ja 2,0 litran dieselmoottoreissa on tehoa 90-163 hv ja 163 hv:n moottoriin saa automaattivaihteiston. Vakiovarusteluun kuuluvat mm. ilmas-tointi, automaattinen Webasto-lisälämmitin ja audiojärjestelmä. Active-varustetasossa on lisäksi esim. Bluetooth handsfree audio, vakionopeudensäädin sekä Toyota Traction Select* -luistonestojärjestelmä. Ja Proacen takana seisoo Toyotan koko maan kattava palveluverkosto, joka tuntee suomalaisen ammattilaisen vaatimukset. Tervetuloa tutustumaan kumppaniisi.

UUSI TOYOTA PROACEAMMATTILAISEN KUMPPANI.

Aiheita:

38/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

UUTISET:6 | Kriisi isKi: MerKitty Mies

loppueläMäKsi

8 | Pitkille maksuajoille täysi tyrmäys 12 | Kunta säästää – ole liikkeellä ajoissa 18 | Proteiinikauppiaiden juhlat

dEbaTTI:24 | MiariiKKa tervonen

vs. Jari tolonen

25 | PS: Kouvola hakee tehoa

arjESSa:27 | FränKKäriläiset

pettyivät Kasvuun

30 | Hae apua vientiin

TaLOUS:32 | oMistaJanvaihdos on

Kahden Kauppa

34 | Yrittäjät tekivät arviot ensi vuodesta

vapaaLLa:36 | KoiratutKa on

MetsästäJän hitti

rESUmé:39 | nyheter på svensKa

yrITTajaT.fI:Keksitkö jotain muita kasvun esteitä? Ota kantaa verkossa!

Mikko Simolinna:Sukupolvelta toiselle

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja.

Nokian myynti nosti esiin pohdinnan yrityksien elinkaa-resta. Jokaisella yrityksellä on elinkaarensa, toisilla lyhempi,

toisilla pidempi. Suomalaisessa yritysmaailmassa

elämme juuri nyt sukupolvenvaihdosten vuosia. Suurten ikäluokkien yrittäjät luo-puvat liiketoimistaan. Suomen Yrittäjien tekemän omistajavaihdosbarometrin mukaan monen luopuvan yrittäjän koh-dalla jatkajan löytäminen on vielä täysin kateissa.

Kyselystä selviää, että ulkopuoliselle taholle myyntiä harkitsevista vain noin joka kymmenennellä on ostaja tiedossa. Sen sijaan perheen sisällä sukupolven vaihdosta suunnittelevilla noin 70 pro-

sentilla on jatkaja varmistettu. Näyttääkin siltä, että saamme kasva-

van joukon uusia perheyrityksiä, joissa suvun jäsenet jatkavat isältä tai äidiltä perittyä liiketoimintaa.

Perheen piirissä tapahtuvassa suku- polvenvaihdoksessa ei ole kysymys niin- kään perinnöstä vaan ”viestikapulan” luovuttamisesta lapsille. Perheyritykses-sä lapset ymmärtävät, että yritys on vain lainassa ja sitä on hoidettava niin hyvin, että sen voi ylpeydellä luovuttaa seuraa-valle sukupolvelle.

Yritysten sukupolvenvaihtoon liitty-vää perintöverotusta on pyritty uudista-maan perheyrityksiä tukevaan suuntaan, mutta huonolla menestyksellä. Vuoden

2009 verouudistus vesittyi ja veroa las-kettiin vain hivenen. Tämän jälkeen veroa on jo kahdesti nostettu. Tempoi- leva verokäytäntö on merkittävästi vaikeuttanut sukupolvenvaihdosten suunnittelua.

Ruotsissa on tämäkin hoidettu vii-saammin. Siellä sukupolvenvaihdosten yhteydessä ei peritä veroa, vaan vero maksetaan luovutusvoittoverona vasta, jos yritys tai sen osia myydään edelleen. Veron periminen näin on edullista myös valtiontaloudelle, koska hankintahintana käytetään alkuperäistä hintaa. Meidän-kin on syytä harkita yritysvarallisuuden osalta perintöverosta luopumista ja verotuksen painopisteen siirtämistä myyntivoiton verotukseen.

Myyjä ja ostaja saatava yhteen

Ensin hyvät uutiset.Yrityskauppojen määrä kasvaa neljättä

vuotta peräkkäin, eikä taloustaantuma ole pannut kauppoja jäihin. Tiedot perustuvat

Kauppalehden viikko sitten julkaisemaan selvityk-seen.

Lehden haastattelema tilintarkastus- ja veropalve-luja tarjoavan KPMG:n asiantuntija laski, että kasvua viime vuoteen on vajaat kymmenen prosenttia. Tam-mi-kesäkuussa kauppoja tehtiin noin 320 kappaletta.

Loppuvuonna kauppoja tehdään aina perinteisesti isompi määrä kuin alkuvuonna.

Sitten huonot uutiset.Tuhannenkaan yrityskaupan vuosivauhti ei vielä

riitä paikkaamaan painetta, joka syntyy yrittäjien ikääntyessä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun vuosi sitten teke-män tutkimuksen mukaan Suomessa on noin 74 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Näistä noin 28 000 haluaa myydä yrityksensä ulkopuolisille seuraavan kymme-nen vuoden aikana, mutta vain joka kymmenennellä on ostaja tiedossa.

Samaisesta tutkimuksesta selviää myös, että yri-tyksen toiminta loppuu 21 000 yritykseltä, sukupol-venvaihdos on odotettavissa noin 15 000 yrityksessä ja muut omistajat jatkavat toimintaa noin 7 400 yrityksessä. Luvut ovat siis hurjia.

Tässä vaiheessa voisi kysyä, miksi omistajanvaihdosten onnistuminen on sitten niin tärkeää?

Syitä on monia. Pk-yritykset ovat omilla alueil-laan merkittäviä verotulojen kerryttäjiä. Lisäksi ne työllistävät ja tarjoavat palveluja. Omistajanvaihdos-ta pohtivissa yrityksissä työskentelee yli 200 000 palkansaajaa.

Ei pidä myöskään unohtaa yrittäjän kannalta tär-keää huomiota. Yksi yritystoiminnan mielekkyyksiä on saada palkinto elämäntyölle eli jatkaja.

Jatkuvuuden turvaamiseksi on tärkeintä saada kaikki toimijat pelaamaan samaan maaliin yritys-

kauppojen vauhdittamiseksi. Myyjä ja ostaja ei-vät nimittäin muuten löydä toisiansa. Toimijoil-la tarkoitetaan tässä tapauksessa niin julkista kuin yksityistäkin sektoria.

Tähän tarpeeseen on syntynyt myös valta-kunnallinen omistajanvaihdoshanke, jota Suomen Yrittäjät koordinoi. Kolmivuotista

hanketta rahoittavat Yksityisyrittäjäin säätiö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Suomen Yrittäjät. Projekti-päällikkö Mika Haavisto on korostanut, että tarkoitus ei ole talloa kenenkään toimijan varpaille, päinvas-toin.

Rehellisesti täytyy tunnustaa, etteivät kaikki yritykset mene koskaan kaupaksi, vaikka kuinka yritettäisiin. Eikä tarvitsekaan. Ostajia on kuitenkin koko ajan enemmän liikkeellä kuin myyjiä, ja se on hyvä merkki.

Viikon kuluttua torstaina pidettävä perinteinen Omistajanvaihdoskonferenssi paneutuukin juuri ostajan sielunmaisemaan.

Loppujen lopuksi ostajan tahtotila ratkaisee aina, saako yrittäjä yrityksensä kaupaksi vai ei.

Tuhannenkaan yrityskaupan vuosivauhti ei vielä riitä paikkaamaan painetta, joka

syntyy yrittäjien ikääntyessä.

Omistajanvaihdosten onnistuminen on kaikkien yhteinen etu.

Meidänkin on syytä harkita yritysvarallisuuden osalta perintöverosta luopumista.

KolumniMIKKO [email protected]

UUtiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: [email protected]

Lähetä uutisvinkki: [email protected]


Hannu [email protected]

Jos sääntelyä ja rajoi-tuksia purettaisiin, pk-yrityksistä löytyisi nykyisessäkin talousti-lanteessa huomattavas-ti työnantopotentiaalia,

arvioi yrittäjä Tommi Valtonen. Hän nostaa esiin yt-lain, joka

laajeni koskemaan 20 työntekijän yrityksiä vuonna 2008.

– Tiedän useita yrityksiä, joissa ei haluta kasvaa yli 19 työntekijän kokoisiksi. Koetaan, että velvoittei-den takia pitäisi kerralla kasvaa rei-lusti yli rajan, hyppy on liian raju, sanoo vantaalaista Takuusähköä pyörittävä Valtonen.

Takuusähköllä on nyt 15 työnte-kijää ja uusia haetaan, sillä töitä on

Valtosen mukaan enemmän kuin koskaan.

– Mutta palkkaamme korkein-taan neljä työntekijää lisää.

Missä sopiva raja? Valtosen mie-lestä sopiva raja yt-lain soveltami-selle kulkisi 50 työntekijässä.

Sen kokoisella yrityksellä olisi riittävät resurssit selviytyä lain tuo-masta byrokraattisesta kuormasta. Nyt kasvamisen sijasta käytetään alihankkijoita tai vuokratyövoi-maa. Toki alihankintaa tarvitaan oman erikoisalueen ulkopuolisissa töissä, mutta yhtiön ydintekemi-sessä ulkopuolisen työpanoksen käyttäminen ei Valtosen mielestä ole kestävä tie.

– Tietenkin yrittäjä haluaisi kas-vaa palkkaamalla ihmisiä omaan tiimiinsä. Esimerkiksi taloteknii-kan alalla työntekijät ovat asian-tuntijoita, jotka olisi hienoa voida kouluttaa itse.

Yritys voi joutua maksamaan työntekijälle yt-lain rikkomisesta irtisanomisen, lomautuksen tai määräaikaistuksen kohdalla pa-himmillaan 30 000 euron korvauk-sen. Se on pienen yrityksen kohdal-

la liian ankara, Valtonen sanoo.– Sen voi joutua maksamaan ir-

tisanomisen muotoseikkojen takia. Moni yrittäjä pelkää tämän takia työllistämistä. Koeajan jälkeen irti-sanominen on hankalaa, jos osoit-tautuukin, että työntekijä ei sovi tehtävään, Valtonen toteaa.

Lasti ei kevene. Yrityksiin koh-distuvan sääntelyviidakon keven-täminen ei ole Suomessa lähtenyt kunnolla käyntiin, toteaa Suomen Yrittäjien johtaja Antti Neimala.

Hallinnollisen taakan kimppuun käytiin vuonna 2009 kunnianhi-moisena tavoitteena vähentää sitä vuoteen 2012 mennessä neljännek-sellä, lähes miljardilla eurolla.

– Suomessa ei ole päästy tässä konkreettisiin tuloksiin, eikä olisi ilman EU:n painostusta ryhdyt-ty edes yrittämään. Poliitikkojen kiinnostus asiaan on herännyt vasta aivan viime aikoina. Yksi te-hokkaimmista herättäjistä oli rik-kidirektiivi, Neimala sanoo.

EU:ssa on parhaillaan käynnis-sä REFIT-ohjelma, jonka puitteissa koko lainsäädäntö käydään läpi. Komissio arvioi, että sen aiemmin toteuttaman ohjelman kautta on pystytty vähentämään EU-lain-säädännöstä aiheutuvaa hallin-nollista taakkaa yli 30 prosenttia. Nyt paremman sääntelyn agendaa halutaan viedä pidemmälle ja huo-lehtia, että kaikki EU-säännökset ovat ajantasaisia ja tukevat yritys-ten kilpailukykyä.

– Suomessakin voisi harkita sitä, että koko lainsäädännön vaikutukset yritysten toimin-taympäristöön ja kilpailukykyyn käytäisiin läpi. Pitäisi huolehtia siitä, että huomio ei keskity liikaa yksittäisiin lakeihin tai pykäliin. Pienten yritysten kannalta ongel-mana on kokonaisuuden paisumi-nen ja siitä aiheutuvat hallitsemat-

tomat riskit, Neimala toteaa.Neimalan mukaan on selvää,

että EU-tasollakin tarvitaan työtä, jotta lainsäädännön vaikutukset yrityksiin huomioidaan tulevai-suudessa paremmin.

– Nyt hyvät tavoitteet haihtuvat matkan varrelle, kun muut intres-sit jyräävät yrittäjämyönteisem-män lainsäädännön. Yrittäjyyden edistäminen ja kilpailukyvyn pa-rantaminen on nostettava vahvem-min EU-päätöksenteon agendalle. Tämä edellyttää syviä rakenteel-lisia muutoksia päätöksenteossa, pelkillä ohjelmilla ei voi korjata ilmiselviä valuvikoja.

Kuitenkin jo se, että yritysten hallinnosta taakkaa halutaan vä-hentää, on myönteistä.

– Suomessa ja EU-tasolla on va-kavaa pyrkimystä parantaa tilan-netta.

Liian korkea aitaMoni yritys välttää 20. työntekijän palkkaamista yt-lain velvoitteiden takia kuin ruttoa.

Ota kantaaverkossa: www.yrittajat.fi

ALEKSI POUTANEN

Yt-velvoitteiden takia pitäisi kerralla kasvaa reilusti yli rajan.

Tommi Valtonen

KuOrMaa POis. Takuusähkön toimitusjohtaja Tommi Valtonen nostaisi yt-lain soveltamisrajan 50 työntekijään.

Ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi


Juuri nyt:

Niin sanotuista nollatyösopimuksista on noussut kohu. Esimerkiksi Palvelu- alojen ammattiliitto PAM on ehtinyt jo vaatia nollasopimusten epäkohtia poistettavaksi jopa lakimuutoksella.

Nollatyösopimus tarkoittaa, että työajan on sovittu vaihtele-van nollan ja 40 viikkotunnin välillä. Laajassa merkityksessä nollatyösopimuksella voidaan tarkoittaa erilaisia työaikaa kos-kevia sopimuksia. Nollatyösopimusten määrästä ei ole tietoa, mutta niitä käytetään lähes kaikilla aloilla.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Mak-kula hämmästelee koko käytävää keskustelua. Hän ihmettelee, miten yhdestä tavasta työllistyä on tullut tällainen ”ongelma”.

– Ilmiöstä ei ole mitään tutkimusta eikä tilastoa, edes kansain-välisesti. Tilastot ovat kuitenkin hyvän valmistelun perusperi-aatteita ennen lainsäädäntöä, Makkula sanoo.

Nollasopimuksista tuli ongelma – Miksi?

Faktaa vai fiktiota: Jos velvoitteita ja palveluja vain siirretään yksityisen markkinavetoisen palvelutuotannon armoille, se johtaa kustannusten nousuun ja tulonsiirtoon kansalaisilta yrityksille.Julkisten hyvinvointialojen liitto kannanotossaan.

Perinteiset Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät pidetään 18.–20. lokakuuta Lappeenrannassa.

Päivien teemassa näkyy voimakkaasti Venäjä, sillä itänaapuri on noussut Suomen tärkeimmäksi vientimaaksi heti Ruotsin jälkeen. Mahdollisuuksia riittää myös pk-yrityksille.

Esimerkiksi perjantain paneelikeskusteluissa nousevat esille suomalaisten yrittäjien kokemukset Venäjän kaupasta sekä matkailun ja palveluiden laadun kehittäminen.

Lisäksi liiketoimintaympäristöstä ja bisnesmahdollisuuksista on kertomassa muun muassa suurlähettiläs Hannu Himanen.

Viimeinen ilmoittautumispäivä tapahtumaan on 1. lokakuuta osoitteessa: www.yrittajapaivat.fi.

Kiinnostaako Venäjä? Pitäisi kiinnostaa

3. ja 5.10. Yritystoimin-nan jatkami-nen nousee

vuosi vuodelta tärkeämmäksi keskustelunaiheeksi yrittä-jien ikääntyessä.

Niinpä valtakunnallinen Omistajanvaihdoskonferenssi paneutuu tänä vuonna tarkastelemaan kauppojen onnis-tumista ostajan näkökulmasta. Helsingissä 3. lokakuuta järjestettävässä tilaisuudessa julkistetaan aiheesta myös tutkimus, jonka on tehnyt Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Konferenssi kerää yhteen arviolta 200 omistajanvaihdos-ten asiantuntijaa pohtimaan yrityskauppojen vauhditta-mista.

Pari päivää myöhemmin kohtaavat ostajat ja myyjät Etelä-Pohjanmaan Yritysmarkkinoilla Jalasjärvellä. Markkinat järjestetään vuorovedoin Jalasjärven lisäksi joko Ilmajoella tai Kurikassa.

Jalasjärven elinkeinopäällikön Miikka Lahden mukaan luottamuksellisuus on avainasemassa keskusteluissa.

– Yrittäjät allekirjoittavat vaitiolosopimuksen etukäteen. Jokainen myyjä saa minuutin aikaa kertoa yrityksestään, jonka jälkeen alkavat keskustelut, Lahti valaisee.

Lue lisää omistajanvaihdoksista sivuilta 32–33.

Yt-laki pienten kiusanaYt-laki muodostaa yritysten kasvulle kynnyk-sen 19 työntekijän kohdalle. Laki kuormittaa turhaan pieniä yrityksiä, joissa työntekijöi-den ja johdon suhteet ovat tutkimusten mu-kaan suuria paremmat. EU-säädökset mah-dollistaisivat yt-lain tulon voimaan vasta yli 49 työntekijän yrityksessä.Vaikutus: Kasvun jarru

Byrokratia rassaa hoivayrityksiäJotta hoivapalveluja voidaan järjestää järkevästi ja tehok-kaasti, tarvitaan kevyempiä normeja. Lisäksi viranomaisilta kaivataan kaavamaisen toiminnan sijaan harkintaa mitoituksia ja vaati-muksia sovellettaessa.Vaikutus: Kasvun jarru

Työllistäminen liian riskialtistaJos uusi työntekijä ei solahdakaan työyh- teisöön, työsuhteen lopettaminen on yritykselle erittäin raskasta ja pahimmillaan kallista. Tämä nostaa kynnystä työllistää. Joko henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita pitäisi lieventää, koeaikaa pidentää vuoteen tai määräaikaisten työsopimusten käyttö-mahdollisuutta laajentaa.Vaikutus: Kasvun jarru

Veropolitiikka sahaaVeropäätösten linjan puute heiken-tää toimintaympäristön ennakoita-vuutta pitkissä prosesseissa. Esimer-kiksi sukupolvenvaihdosten verotusta kevennettiin vuonna 2009 mutta sitä kiris-tettiin vuosina 2012 ja 2013. Ruotsissa on käytössä malli, jossa vero maksetaan myyn-tivoittoverona vasta sukupolvenvaihdos- yritystä tai sen osaa myytäessä.Vaikutus: Investointien jarru

Pankkivero kolahtaa yrityksiinPankit perivät veron kustannukset

asiakkailtaan, jotkut jopa erikseen laskulla. Tämä ei ollut lainsäätäjän

tarkoitus, vaan veron piti edistää pank-ki- ja rahoitussektorin vakautta. Sitä se ei kuitenkaan tee. Onneksi väliaikainen vero on voimassa vain vuosina 2013–2015.Vaikutus: Investointien jarru

Työlainsäädäntö jäänyt ajasta pahasti jälkeenLainsäädäntöä kirjoitettaessa ei ajatella, millaisia seurauksia laeilla on yritysten mah-dollisuuksiin työllistää. Nykyinen työehtojen määräytymisjärjestelmä yleissitovuuksineen on liian vaikeaselkoinen pienyrityksille, jois-sa sitä tulkitsevat maallikot.Vaikutus: Kasvun jarru

Hankintalainsäädäntö kuormittaaHankintalainsäädäntöä pitää yksinkertais- taa ja sen soveltamisalaa pitää laajentaa.

Näin turvataan menettelyiden sujuvuus ja kilpailun toimivuus. Tämä on pk-yri-tysten etu.Vaikutus: Kasvun jarru

Tilaajavastuulaki juoksuttaaLailla torjutaan harmaata taloutta, mutta ainakin vielä se kuormittaa yrityksiä liikaa. Vaadittujen tietojen sähköinen ilmoittami-nen pitäisi hoitua yhdellä luukulla.Vaikutus: Kasvun jarru

EU-lainsäädännön tiukka sovellusSuomessa voitaisiin miettiä, onko tarpeen tehdä unionin vähimmäisvaatimuksia kireämpiä lakeja, sillä se heikentää

kilpailukykyä. Näin kävi esi-merkiksi vuosiloman sai- rauskarenssin poistamisen kanssa.Vaikutus: Kilpailukyvyn jarru

Kansainvälinen pankkisääntelySääntelyn kiristyminen sekä pankkien varainhankinnan vaikeutuminen haittaa etenkin pk-yritysten rahoituksen saantia.Vaikutus: Investointien jarru

10 jarrua

Lähde: Suomen YRITTäJäT

6 8/2013 • YRITTÄJÄSANOMATUUtiset

Pitääkö yrityksen maksaa ”kirkollisveroa”?

En millään keksi perustelua miksi yritysten kuuluisi maksaa kirkolle veroa...

Petteri LiukkoTuija Timonen

Eihän muihinkaan yhdistyksiin tai ryh-mittymiin makseta. Mielestäni kirkollis- veron pitäisi olla henkilökohtaisesta verotuksesta menevä.

Marja-Leena Aironpää

Yritysten kirkollis-vero pitää lopettaa, yritystä ei kasteta, ei se käy konfirmaa-tiossa, ei ehtoollisel-la, ei sitä vihitä tai haudata...

Tuomas Aarni

Valtionuskonnolla ja yksityisellä elinkei-nolla ei pitäisi olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Tämäkin pakkomak-su pois, maksakoon itse ken haluaa.

Osallistu keskusteluun: www.facebook.com/suomenyrittajat

(

Hia Sjö[email protected]

M ikä auttaa, jos otsassa on ihmis-kauppiaan leima ja tileissä sadan- tonnin tappio?

kysyy marjanpoimintajupakassa maineensa ryvettänyt Ber-Exin toimitusjohtaja Kari Jansa.

Jansa on ollut julkisuuden ryöpytyksessä. Häntä on syytet-ty ihmiskaupasta. On käynnis-tetty tutkinta ja keskeytetty se

samantien. Jansa haluaa selvit-tää tapauksen perusteellisesti, sillä hän on huolissaan koko alan maineesta.

Pienenkin yrityksen omista-jan pitää ymmärtää, että maine voi ryvettyä hetkessä, ja sen pa-lauttaminen on rankkaa työtä. Pahimmassa tapauksessa mene-tetty maine voi johtaa konkurs-siin.

– Töitä pitää tehdä kaksin kä-sin ja sidosryhmiä on kuunnel-tava herkällä korvalla. Jos luot-tamus on ennestään vahva, niin palautuminen käy nopeammin, lohduttaa seniorikonsultti Jan-ne Saarinen konsultointi- ja val-mennustoimisto Perfectosta.

– En minä tähän kaadu. Olen 66-vuotias yrittäjä ja olin jo päät-

tänyt lopettaa kymmeniä vuosia pyörittämäni marjanpoiminta-bisneksen tähän kauteen, Jansa tilittää.

Etukenossa. Yrityksen maine voi romahtaa nopeasti. Palaut-taminen kestää kauan. Saarinen

suosittelee tiukkaa, mutta herk-kää asennetta.

Menetetyn maineen palaut-taminen kikkailulla ei onnistu. Työkalupakista kaivetaan samat keinot, joilla kriisiin ajautumista yrityksissä yritetään välttää.

– Pitää varmistaa, että yritys toimii oikein. Lakien noudatta-misen lisäksi yrityksen pitää toi-mia esimerkillisesti ja vastuul-lisesti. Vastuuta on kannettava asiakkaiden, henkilöstön ja me-dian suuntaan.

Saarisen mukaan yrityksissä kannattaa etukäteen varautua mahdollisiin kriisitilanteisiin ja miettiä valmiiksi miten toimi-taan, jos kriisi yllättää.

– Käytännössä se tarkoittaa, että kaikki merkittävät päätökset

täytyy perustella sidosryhmille hyvin. Kannattaa mennä hieman etukenossa koko ajan. Yritykses-sä pitää tietää, mitä sanotaan ja kuka sanoo myös kriisitilantees-sa.

Kriisiharjoitukset. Ennakoi-malla ja harjoittelemalla kriisejä varten voidaan välttää pahojakin karikkoja.

– Ennakoi, kuuntele, selvitä ti-lanne ja viesti selkeästi, Saarinen tiivistää.

Kaikkein tärkeintä on olla avoin ja tulla esiin.

– Jos yritys on hiljaa, eikä kommentoi, se tulkitaan helpos-ti peittelyksi. Huhut nousevat siivilleen. Epäluottamus kasvaa.

– On tietenkin tilanteita, jois-

Leima otsassa loppuelämänRyvettyneen maineen suosta nousu vaatii rankkaa työtä.

Kaikkein tärkeintä on olla avoin ja tulla esiin.

Janne Saarinen

ARTO TULIMA

Yhteisöveron tuotosta 2,35 prosenttia tilitetään valtion- kirkolle. Kysyimme yrittäjiltä Facebookissa, tulisiko tästä maksusta tehdä vapaaehtoinen. Suurin osa keskustelijoista kannatti ajatusta.

(

78/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUtiset

Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

Ajassa:

9/2013

Seuraava Numero ILmeSTYY 24.10.

Työmatkustajan paras hotellikortti- nyt myös mobiiliversiona

Hotel Bonus Club

Saat monipuoliset edut 47 hotellissa sekä niiden ravintoloissa,ja ostosi kerryttävät lisäksi kahta eri bonusta. Hinta on 25,-/vuosi.

Tilaa puhelimeesi myös HBC Mobiilikortti!Näin jäsenkortti ja edut ovat aina mukanasi.

Lisätiedot ja liittyminen vastaanotossa taiwww.hotelbonusclub.com.

Pekka Nurmela

En itse ev.lut. kirkkoon kuulu, mutta minulle on ihan ok, että yritykseni verosta menee siivu sinne. Kirkko osallistuu varhaiskasvatukseen mm. iltapäiväkerhoilla, lapsi- ja nuorisotyöllä.

Rutiineille räjähdyksiäespoon Dipolissa järjes- tettävillä aalto-yliopiston, espoon kaupungin ja Yrittäjien sekä Helsin- gin seudun kauppa- kamarin yhteisillä syystreffeillä 3. lokakuuta alkaen klo 15 luvataan räjäyttää rutiineja.

räjäytysohjeita kohti uusi uria antavat muun muassa muotoilija Helena Hyvönen, Taivas ja Helvetti -kirjan tekijä Mika Mäkeläinen, puuseppä-muotoilija Niko Riepponen, innovaatioaktivisti Tuula Antola, hyvän elämän kouluttaja Marika Borg ja vuorovaikutusmuo-toilija Simo Routarinne.

Talousjohtamista pienillePienyrityksen talousjohtamisen kiemuroihin on saata- villa koulutusta 10. lokakuuta Helsingissä Pääpostin auditoriossa, mannerheiminaukio 1 C. Kouluttajana on kauppatieteiden tri, DI Toivo Koski Tulosakate-miasta. Tarjolla tietoa tuloslaskelmasta, taseesta, kassavirtalaskelmasta ja niiden hyödyntämisestä tuloksekkaassa talousjohtamisessa. Ilmoittautuminen 2. lokakuuta mennessä.

Tuoretta verotietoa laineillaajankohtaista tietoa verotuksesta tarjoillaan Yrittäjän veroseminaarissa 14.–16. marraskuuta viking Linen mariellalla. veroseminaarin puheenjohtajana toimii senior advisor, verotusneuvos Mirjami Laitinen. verohallinnon pääjohtajan tehtävistä vastikään eläk- keelle siirtyneellä Laitisella on monipuolinen verotuk-sen asiantuntemus verotuksen substanssista verotus-menettelyyn. Hänellä on edelleen vahva kiinnostus seurata, mitä verotuksessa ja yritysten taloushallin-nossa tapahtuu.

Seminaarin avaa Suomen Yrittäjien varatoimitus-johtaja Timo Lindholm. mukana on asiantuntijoita verohallinnosta, valtiovarainministeriöstä sekä useis-ta yrityksistä. SY järjestää seminaarin yhteistyössä mandatum Lifen kanssa.

Lisätietoja löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi/verose-minaari2013. Ilmoittaudu 31. lokakuuta mennessä.

Leima otsassa loppuelämän

Kriisin jälkeen:ÄLÄ• Piileskele• Sorru ylimieli- syyteen

• Esiinny aggressii- visesti

MUISTA• Tulla esiin• Kuunnella sidos- ryhmiä

• Ottaa opiksi• Olla avoin• Panostaa vahvuuksiin

sa kommentointi ei ole mahdol-lista, mutta sekin pitää kunnolla perustella.

Peittelyllä on lyhyet jäljet. Saarinen painottaa, että mikäli yritys on oikeasti tehnyt jonkin mokan, pitää silti tulla esiin. On hyvä myöntää moka, pahoitella ja keskittyä korjaamaan tilanne.

Maton alle lakaisut ja piilot-telut eivät tänä päivänä onnis-tu. Sosiaalinen media on nopea. Siellä liikkuvat vilkkaasti sekä hyvät että huonot uutiset, virhe- ja korjausliikkeet.

HUOLESTUNUT. Ber-Exin toimitusjohtaja Kari Jansa haluaa selvittää marjanpoi-mintajupakan perusteellisesti, sillä hän on huolissaan alan maineesta.

YRITTÄJÄN ASIATkohdallaan Lohjalla

Elinkeinojohtaja Jorma [email protected]

044 374 4302

tai kaupungin tonttejawww.lohja.fi/toimitilatwww.lohja.fi/tontit

Katso vapaita toimitiloja



O let juuri avannut yrityksellesi Face-book-sivut, mutta asiakkaat eivät näy-

tä niitä vielä löytäneen. Saat tarjouksen mainostoimistol-ta, joka tarjoutuu ystävälli-sesti hankkimaan sivuillesi tietyn määrän tykkääjiä. Hy-vä idea?

– Tykkääjillä on arvoa vain, jos he ovat yrityksen tuotteesta tai palvelusta kiin-nostuneita, toteaa Taloustut-kimuksen tutkimusjohtaja Kari Roose.

Samaa mieltä on ajatus-hautomo Kurion toimitus-johtaja Jari Lähdevuori.

– Tykkääjien myynnin pi-täisi soittaa hälytyskelloja. Lähtökohtana pitäisi olla yrityksen liiketoiminta ja se, miten sosiaalinen media tuo siihen lisäarvoa.

Sosiaalinen media on yritykselle markkinointi- ja vuorovaikutuskanava asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden suuntaan. Jos yritykselle tarjotaan sosiaa-

lisen median hoitoon fantas-tista markkinointipakettia, voi luvassa olla pettymys.

– Kannataa miettiä kah-desti ennen kuin tarttuu tar-joukseen, joka lupaa laittaa Facebook-sivut lentämään. Se varmaankin tehdään, mutta pitää miettiä, raken-netaanko brändiä oikeaan suuntaan, sanoo Lähdevuori.

Markkinointi- ja konsult-tipalveluita sosiaaliseen me-diaan tarjoaa monenkirjava joukko toimijoita. Alalle on helppoa tulla: kuka tahansa voi ryhtyä nimittämään itse-ään someguruksi, toteaa Läh-devuori. Ja lisää on tulossa.

– En usko, että hypekärki on vielä taittunut.

Langat käsissä. Sosiaali-sen median voi ottaa haltuun asteittain. Ensin kannattaa kuitenkin miettiä, mitä on tekemässä. Käyttääkö esi-merkiksi Facebook-sivua pel-kästään tiedottamiseen vai

ottaako sen asiakaspalvelun väyläksi.

– Sivun pitää tuottaa lisä-arvoa asiakkaille. Mieti, tar-koittaako se etuja, tarjouk-sia, tietoa vai palvelua, sanoo Roose.

Viestintäväylän näennäi-nen ilmaisuus on omiaan innoittamaan yrityksiä so-siaalisen median palveluihin liittymiseen. Roose muistut-taa, että uuden väylän hal-tuunotto edellyttää työtä.

Riikka [email protected]

suurten puolueiden kansanedustajat ym-märtävät pk-yritysten ahdingon pitkissä maksuajoissa.

Kolme viikkoa sit-ten julkaistusta pk-yritysbaromet-rista selviää, että suuryritykset, jopa valtionyhtiöt, käyttävät pk-yrityksiä pankkina. Keskustan puheenjohtajalle Juha Sipilälle yrittäjän arki on tuttua. Hän pitää tilannetta vakavana jo kansanta-loudenkin kannalta.

– Rahoitus on jopa työllistä-misen ja kasvun esteenä pienyri-tyksille tänä päivänä. Maksuajat ja myyntisaamisten kasvaminen ovat merkittävä osa käyttöpää-omarahoitusta, Sipilä herättelee.

Maksuajat lähtivät venymään fi-nanssikriisin vanavedessä, mutta vuoden sisällä ongelma on laajen-tunut. Myös valtionyhtiöt syyllisty-vät kohtuuttomiin maksuaikoihin. Sipilä ei usko, että ratkaisu löytyisi valtion omistajanohjauksesta tai lainsäädännöstä, vaan ensisijai-sesti ylipitkät maksuajat osoitta-vat suuryritykseltä huonoa verkos-tonhallintaa.

– Suuryritykselle alihankkija tai muu pieni yritys on ihan yhtä tär-

Kannattaako ostaa Facebook-tykkääjiä?Sosiaalisen median käyttö markkinointiin vaatii aikaa ja ajatusta.

Valtion otettava vastuu

Maksuviivästymi-sistä tarvittaisiin kirjallinen kysymys omistajanohjaus-asioista vastaavalle ministerille.

Mika Kari

Hallituspuolueista vaaditaan valtio-omistajan puuttumista maksuaikoihin, keskustapomo penää suuryrityksiltä tilannetajua.

keä kuin työntekijäkin. Sen pitäisi näkyä muun muassa siinä, ettei aseteta kohtuuttomaan tilantee-seen maksuaikojen kanssa.

Valtionyhtiöt ruotuun. Sipilän kansanedustajakollegat, kokoo-muksen Arto Satonen ja Sdp:n Mika Kari, sen sijaan näkevät, että valtio-omistajan pitää puuttua kohtuuttomiin maksuaikoihin.

– Uskon, että valtionyhtiöiden osalta omistajanohjauspolitiikalla voitaisiin vaikuttaa asiaan. Mutta sama ongelma koskee toisaalta suuryrityksiäkin, Satonen sanoo.

Karin mielestä valtio-omistaja voi omalla esimerkillään myös tasata suhdannevaikutuksia mak-samalla maksut lyhyellä maksu-ajalla.

– Tässä asiassa tarvittaisiin kir-jallinen kysymys omistajanohjaus- asioista vastaavalle ministerille.

Kansanedustajakolmikosta lain-säädännön keinoihin uskoo eniten Mika Kari.

– Ruotsissa on lainsäädäntö maksuaikojen säätelystä. Tämä on yksi mahdollinen johtopäätös, jota on syytä harkita, mutta sitä ennen ongelman taustat pitäisi selvittää.

Jos maksuviivästymisiä vertaa paljon huomiota saaneisiin vaati-muksiin yritysjohdon palkkojen ja bonusten jäädyttämisestä, löysän

1

2

3

4

5

6

Yrityksestäsi keskustellaan joka tapauksessa sosiaalisessa mediassa, olit mukana tai et.

Onko pakko, jos ei halua? Mikäli asiakkaasi eivät käytä nettiä, ei tarvitse.

Jos sinulle tarjotaan some-markkinointi- palveluja, selvitä tarjoajan tausta. Google-haku kertoo jo paljon.

Mieti mitä teet. Älä avaa esimerkiksi Facebook-sivua, jos et ehdi sitä päivittää.

Aloita itsestään- selvyyksistä: Hanki sivusi seuraajiksi yrityksesi nykyiset asiakkaat.

Jos hankit ulko-puolista apua, tilaa konsultointi ja sivujen toteutus eri toimijoilta.

maksupolitiikan yhteiskunnalli-set vaikutukset ovat paljon suu-remmat. Sen myöntävät niin hal-lituspuolueiden Kari ja Satonen kuin opposition Sipiläkin.

Finnvera apuun. Valtiovalta on itse vaikuttanut pankkirahoituk-sen tiukentumiseen kiristämällä pankkien vakavaraisuusvaati-muksia.

Sipilä nostaakin uudelleen esille edellisessä laskusuhdan-teessa, vuosina 2009 – 2012, käy-

tetyn Finnveran suhdannelainan.– Tässä tilanteessa voisi miet-

tiä Finnveran valtuuksien kasvat-tamista.

Finnveran palvelualuejohtaja Kari Villikka ei näe suhdannelai-nan tuovan pk-yrityksille rahoi-tusapua.

– Suhdannerahoitusohjelman ainoa lisä normaalirahoituk-seemme verrattuna oli se, että se antoi meille ikkunan rahoittaa hiukan suurempia yrityksiä.

Finnveralta löytyy kuitenkin

rahoitusmuotoja tilanteeseen, jossa myyntisaamiset kasvavat.

– Yksi tapa, jossa Finnvera voi olla pankkien kanssa mukana, on yrityksen ottama luotollinen tili. Jos yritys tarvitsee lisää luot-toa, Finnvera voi taata osan luo-tollisen tilin korotuksesta, Villik-ka kertoo.

Toinen tapa on käyttöpääoma-laina, josta Finnvera voi taata tietyn osuuden. Laskusaatavien rahoitusta tarjoavat myös rahoi-tusyhtiöt.

Vaatimukset yli 30 päivän maksuajoista

Pisimmät maksuajat

Läh

de:

Pk-

yrit

ysba

rom

etri

, syk

sy 2

013

Uskon, että valtionyhtiöiden osalta omistajan-ohjauspolitiikalla voitaisiin vaikuttaa asiaan.

Arto Satonen

Rahoitus on jopa työllistämisen ja kasvun esteenä pienyrityksillä tänä päivänä.

Juha Sipilä

Ei56 %

Kyllä44 %

Yli 60 päivää36 %

30-59 päivää46 %

60 päivää18 %

Yrittäjä- sanomat

7/2013


– Siihen pitää resursoida henkilö, joka vie päivittäin, tai ainakin viikoittain sisäl-töä palveluun. Kuukausi on liian pitkä päivitysväli.

Voisiko somen sitten ul-koistaa, jos nettimaailmaa tuntuu vieraalta?

Lähdevuori suhtautuu ajatukseen varauksella. Yri-tyksen nimissä sosiaalises-sa mediassa toimivan pitää tuntea tuote ja asiakkaat hyvin.

Varsinkin pk-yritykselle ulkoistuksen hyödyt voivat jäädä pieniksi, arvioi Roose.

– Rehellinen kommuni-kointi voi toimia jopa pa-remmin kuin ulkoistettu sisällöntuotanto.

Yrittäjä. Hanki uusi Lumia 925 ja kätevä DNA Y-paketti!

Lumia 925:ssä upeat Lumia-ominaisuudet ja paljon uutta! Yrittäjälle nopea nettiyhteys DNA:n Y-paketilla, helppo sähköposti ja kalenteri, navigaattori, kartat, ammattilaistason kamera sekä runsaasti muita huippuominaisuuksia. Pitkäkestoinen akku parantaa käyttövarmuutta. Herkkä kosketusnäyttö, jota voi käyttää myös hanskat kädessä!

Hanki omasi lähimmästä DNA Kaupasta, soita nopeaan ja maksuttomaan yritysasiakkaiden myyntipalveluun 0800 302030 tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

Hanki älypuhelimeen DNA Y-paketti, jossa puhe, netti ja tekstiviestit ovat valmiina yrittäjien erilaisiin tarpeisiin.

Nokia Lumia 925

€/kk/24 kk(alv. 0 %)

6414

DNA Y-paketit alk. 15,90 €/kk (sis. 700 min puhetta, nopean liikkuvan laajakaistan yrityksille sekä 300 teksti-viestiä, 24 kk-sopimus, alv. 0 %).

2609_DNA_Y_Lumia_925_210x297_SuomYritSano.indd 1 17.9.2013 14.00

Valtion otettava vastuu>Elokuun Yrittäjäsano-

missa kerrottiin, että VR-Yhtymän maksueh-

tona on 45 päivää netto. VR:n talous- ja rahoitus-

johtaja Outi Henriksson vakuuttaa, että yhtiö ei missään nimessä pyri käyttämään pk-yrityksiä pankkina. Siihen ei ole tarvetta.

– Jos yksittäisiä sopi-muksia katsotaan erikseen, pitää se tehdä kaikki kau-palliset ehdot huomioiden, ei vain maksuehdot. Osa suomalaisista suuryrityksis-tä soveltaa toiminnassaan osin pidempiä kuin 45 päi-vän maksuaikoja, Henriks-son selvittää.

VR ei aio lyhentää maksuaikojaan nyt yleisellä tasolla, mutta kunkin toimialan yleinen käytäntö vaikuttaa myös VR:n mak-suehtoihin.

Yrittäjäsanomat kysyi seitsemästä muustakin valtio-omisteisesta yhtiöstä käytäntöjä maksuajoista. Kyselystä selvisi, että käy-tännöt ovat varsin kirjavat.

Arctia Shipping, CSC tieteen tietotekniikan keskus, Leijona Catering ja Destia kertovat maksuai-kojen olevan enintään 30 päivää, osalla maksuaika on merkittävästi lyhyempi. Otoksen esimerkillisin mak-saja on CSC, joka maksaa kaikki ostolaskunsa yleensä 14 päivässä.

Myös Vapo maksaa maksunsa keskimäärin 14 päivässä. Vapo-konsernilla on tuhansia toimittajia, muun muassa turveurakoit-sijoita.

Hyviä ja huonoja maksajia

Jos yritys kuralla, niin on myös taloutesiYrityksen taloudellisella kunnolla on suuri vaikutus myös sen vastuu-henkilöiden omaan talouteen.

Yli sadantuhannen suomalaisen henkilökohtaista taloutta heikentää se, että he ovat päättävässä asemas-sa heikosti menestyvässä yrityk-sessä. Heikoimpiin luottoluokkiin B ja C kuuluvien yritysten vastuu-henkilöjoukko on vuodesta 2010 kasvanut lähes kolmanneksella.

Suomen Asiakastieto Oy:n tutkimuksen mukaan vastuuase-ma konkurssikypsässä yrityksessä kasvattaa henkilökohtaisen mak-suhäiriöriskin kahdeksankertai-seksi verrattuna henkilöön, jolla ei vastaavia yhteyksiä ole.

Asiakastiedon heikoimpaan luottoluokkaan C luokittelemien yritysten vastuuhenkilöistä joka kolmas saa vuoden kuluessa hen-

kilökohtaisen maksuhäiriömer- kinnän. Vastuuasema parhaassa AAA-yrityksessä puolestaan pie- nentää henkilökohtaisen mak-suhäiriön todennäköisyyden 0,3 prosenttiin.

– Usein yrittäjät pyrkivät omalla taloudellaan pitämään heikon yrityksen toimintaedellytyksiä yllä, kertoo liiketoimintajohtaja Heikki Koivula Asiakastiedosta.

6,3Rakentamisen liikevaihto oli Tilastokeskuksen ennakko- tietojen mukaan 28,2 mil-jardia euroa vuonna 2012. Vielä viime vuonna kaikki oli hyvin, sillä pk-yritysten liike-vaihto kasvoi 6,3 prosenttia.


Kuka? Esko ValtaojaTausta: 62-vuotias ja naimisissa. Syntynyt 1951 Kemissä, käynyt koulunsa Sodankylässä. Opiskellut Turun yliopistossa tähtitiedettä. Valmistunut filosofian tohtoriksi 1985.Työura: Turun yliopistolla töissä 1975–87, projektipäällikkö teknillisessä korkeakoulussa 1987–96, Turun yliopiston määräaikainen professori 1997–2002, avaruustähtieteen professori vuodesta 2002. Tuttu: Tieteen kansantajuistaja, luennoitsija, puhuja, kirjailija, Tuorlan observatorion entinen johtaja.Palkittu: Mm. Tieto-Finlandia 2002, Tiedon-julkistamisen valtionpalkinto 2008.Tekeillä: Lastenkirja Tähdenlento pöytä- laatikossa yhdessä Lisbeth Landefortin sekä kuvittaja Tuula Moilasen kanssa.Motto: Ruoki päätäsi! Tietäminen on hauskempaa kuin luuleminen!

Mikä on pitkän partasi viesti?

Laiskuus. En ole koskaan aja-nut partaani, joskus vain saksilla vähän nipannut sieltä täältä. En ole aamuihminen. On kosmolo-ginen fakta, että maailmankaik-

keudessa ei tapahdu koskaan mitään merkittävää ennen

puoltapäivää.

Mitä Lappi sinulle merkitsee?Ennen muuta valoa. Kesäisin aurinkoa. Talvisin tähtiä ja

revontulia.

Uutiset kertovat kauheuksis-

ta. Eikö se hätkähdytä?”Vanhat hyvät ajat” ovat mieliku-

vitusta. Oikeasti ihmiset eivät tiedä, millaista elämä oli ennen. Ei osata

historiaa. Korkeintaan tiedetään men-neiden sotien vuosilukuja. Historian-

käsitys on lööppien varassa. Sata vuotta sitten lapsensurma ei

olisi ollut uutinen.

Virheet, joita kannattaisi välttää?

Jämähtäminen on paha. Ei jäädä myymään vanhaa menestystuotetta

hampaat irvessä. Kuopion torilla ei kannata ikuisesti myydä saippuaa, jos se joskus on

tehnyt hyvin kauppansa. Nokia teki aikanaan menestyspuhelimen, mutta ei sitäkään voi

ikuisesti myydä. Helmasynti on, ettei oteta sel-vää. Tiede tuottaa tietoa. Ei kannata väkisin vääntää luomuviljelyn maaksi, jos samaan

aikaan kehitetään GMO-elintarvikkeita, joita voidaan tuottaa ympäristöä

säästäen.

Yrittämisen tulevaisuus Suomessa?

Nyt jauhetaan taantumuksesta, lamasta ja kaikesta kielteises-

tä. Kuitenkin todellinen vauraus kasvaa kohisten Suomessa ja koko maailmassa. Se avaa markkinoita yrittäjille. Totta on, että tulevai-

suudessa tarvitaan tavaraa ja palveluja enemmän kuin

nyt.

Mihin suuntaan maailma menee?

Tulevaisuus ei ole tietoi-suudessamme. Suunta on

nyt hyvä. Maailmasta tulee vapaampi, ihmisistä ter-

veempiä ja koulutetumpia. Sodat, köyhyys ja nälkä

vähenevät.


juttu- tuulellaToisinajattelija ei sorru synkkyyteen,

vaikka talouden alamäki puhuttaa maailmaa, sanoo Esko Valtaoja.

Optimisti ajattelee toisin

VESA

-MAT

TI V

ÄÄRÄ


Kertokaa edes yksi hyvä syy, miksi vaihtaisin Soneran yritys-asiakkaaksi?Saammeko kertoa neljä?

Sopiva Yritys 1000 -paketti sisältää• 1000 min puhetta• 1000 teksti- ja/tai kuvaviestiä • supernopea netti• käyttö pohjolassa ja Baltiassa

1990€/kk

ALV 0 %

Yritys 1000

1. Sonera Sopiva Yrityksille -liittymän kiinteään kuukausihintaan sisältyvät puhelut, nettikäyttö ja viestit. Eli budjetti pitää.2. Liittymän kiinteään kuukausihintaan kuuluvat puhelut, viestit ja nettikäyttö myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.3. Koko maan kattava verkko, josta iso osa jo supernopeaa 4G:tä. Surffaa ja lataa tiedostoja huippuvauhdilla.4. Tämä huipputarjous:

Hanki omasi: www.sonera.fi /tervetuloa • Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat • Soita numeroon 0800 134134. Vain yritysasiakkaille.


Omaa palveluamme yksilöllisempää on vain itsepalvelu.

Vakuutusyhtiö kaikelle, mistä välität. Henkilökohtainen palvelutapamme voi säästää vakuutuskustannuksianne. Kartoitamme riskit ja räätälöimme ehdotukset yksilöllisesti sekä tarjoamme omia vakuutusneuvojia yritysten jatkuvaksi avuksi.

Toki voit valita vakuutuksesi helposti itsekin. Tutustu osoitteessa folksam.fi tai soita arkena 8.30–16.30: 010 550 2004*.

*Kiinteästä linjasta 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 19,2 snt/min.


Kaupunkien säästö-talkoot tarkoittavat lisää kysyntää yri-tyksille.

Kuntatalouden neuvonantaja Bo-

Erik Ekström sanoo, että Kouvolan mittavat yt-neuvottelut on terve-tullutkin prosessi, joka synnyttää uusia aktiviteetteja alueella.

– Yrittäjän pitää olla proaktiivi-nen kuntaan tai kaupunkiin päin, pk-yritysten pitää luoda konsepti ja lähestymistapa palvelujen myyn-tiin. Sinne vain myymään, yrittäjä ei voi jäädä odottamaan, että tilauksia tulee.

Kun yrittäjä varautuu kaupun-gin tai kunnan yt-neuvottelujen seurauksena mahdollisesti lisään-tyvään kysyntään, aluksi on katsot-tava, millaista kilpailevaa bisnestä kaupunki tuottaa, Ekström kertoo.

Esimerkiksi Kouvola tavoittelee 600 henkilön vähennyksillä noin

Kunta saneeraa, myyntityö iskuunProaktiivisuus kau-pungin suuntaan kannattaa, kun palveluntuotantoa karsitaan.

20 miljoonan euron säästöjä.Kuntatalous on tiukoilla kautta

maan. Kunnat joutuvat säästä-mään palveluista: nähtäväksi jää, missä määrin ja mitä palveluita aletaan ostaa enemmän ulkoa.

Kouvola myllää. Kouvolalaiset yrittäjät toivovat kaupungin orga-

nisaatiouudistuksen ja säästöjen tehostavan toimintaa ja tekevän kunnasta paremman yhteistyö-kumppanin yrittäjille.

Konehuolto L. Kemppinen Ky:n yrittäjä Lasse Kemppinen kertoo, että tekninen toimi on Kouvolas-sa ollut ulkoistusten edelläkävijä. Muun muassa kadunrakennus ja

katujen hoitopalvelut on ulkois-tettu.

– Teemme kaupungille traktorei-den ja työkoneiden huoltoja sekä korjauksia. Toivottavasti kaupun-gilta tulee töitä lisää.

Kaupungissa on laadittu han-kintastrategian osana pienhan-kintaohjeet sekä yrittäjien kanssa

yhteistyössä on rakennettu han-kintakalenteri Kouvolan verkkosi-vuille.

– Hankintakalenteria on hel-pompi tarkastella kuin hankintoja Hilmassa.

Kaupungin hankinnoissa ryh-dyttiin viime vuonna arvioimaan ympäristö- ja yritysvaikutukset. Nyt on käynnissä pilottivaihe, joka on tarkoitus laajentaa kaupungin koko päätöksentekoon.

– Virkamiehetkin alkavat ym-märtää yrittäjiä paremmin. Juuri elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja vakuutti yhteisessä kokouksessa, että kaupunki ei ilman yrittäjiä selviä.

Näin Pietarsaaressa. Bo-Erik Ekström toimii neuvonantajana Pietarsaaren kaupungin strategia-projektissa, jossa keskeisenä tavoit-teena ovat säästöt.

Pietarsaaren osuus koko maata koskevasta miljardin euron suurui-sesta kuntatehtävien leikkauksesta on viisi miljoonaa. Tämän lisäksi Pietarsaarella on ennestään sääs-tötavoitteita.

– Projektissa yritetään löytää keinoja palveluntuotannon tehos-tamiseksi. Tämä tarkoittanee myös kunnan oman palveluntuotannon karsimista. Kuntien pitää miettiä, missä palveluissa ne voivat olla mukana ja mistä pitää luopua.

JUHA TANHUA

hommissa. Lasse Kemppinen toivoo kaupungilta lisää töitä, vaikka niitä on tähän asti hyvin tullutkin.


Avainlippu sopii yritykselle, jonka tuotteet ja palvelut on valmistettu tai tuotettu Suomessa. Avainlippu on Suomen tunnetuin alkuperämerkki ja se viestii yrityksesi arvoista ja luo myönteistä mielikuvaa myös ulkomailla.

Suomalaisen Työn Liiton jäsenenä voit saada Avainlipun käyttöoikeuden lisäksi hyödyllisiä jäsenetuja. Liity ainutlaatuiseen joukkoon, jossa yritykset, yhteisöt, kuluttajat ja työntekijät edistävät yhdessä suomalaista työtä.

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

Suomalaisen Työn Liitto ryTunnus 5007432, 00003 VASTAUSLÄHETYS

Kyllä kiitos! Olen kiinnostunut liiton jäsenyydestä ja haluan että minuun otetaan yhteyttä koskien Avainlipun käyttöoikeutta.

Yritys

Y-tunnus

Yhteyshenkilö

Puhelinnumero

Sähköpostiosoite

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

HANKI YRITYKSELLESI AVAINLIPPU JA ANNA SUOMALAISEN TYÖN NÄKYÄ!

OTA YHTEYTTÄ: [email protected] PUH: 09 696 2430Lisätietoa Avainlipun myöntämisestä, maksusta ja käyttömahdollisuuksista: www.avainlippu.fi

4

Kolme hyvää syytä lisää vaihtaa Soneralle.

Hanki omasi: • www.sonera.fi /tervetuloa • Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat • Soita numeroon 0800 134134

Vain yritysasiakkaille.

Lisätietoja www.sonera.fi /tervetuloa

3280€/kk

24 kk sop. ALV 0 %

Samsung Galaxy S4 Mini + Yritys 1000

Suuret ominaisuudet taskukoossa

3925€/kk

24 kk sop. ALV 0 %

Samsung Galaxy S4 Active + Yritys 1000

Pöly- ja vesitiivis

Hanki omasi:• www.sonera.fi /tervetuloa

3925€/kk

24 kk sop. ALV 0 %

Samsung Galaxy S4 + Yritys 1000

5” lippulaiva

Kunta saneeraa, myyntityö iskuun>Suomen Yrittäjät kysyi Kuntaliiton

Kuntamarkkinoiden kävijöiltä, mikä on tehokkain tapa turvata julkiset

palvelut. Lähes 600 vastaajasta runsas enem-

mistö kannatti annetuista vaihtoehdoista tuottavuuden parantamista ja palveluos-tojen lisäämistä yrityksiltä ja järjestöiltä.

Syyskuussa tehdyn kyselyn perusteella kunta-alan toimijat kannattavat kuntien tehtävien vähentämistä.

Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa vä-hentäisi tehtäviä peräti puolella. Joka kol-mas piti nykyistä tehtävämäärää sopivana

ja vain neljä prosenttia lisäisi tehtäviä ja velvoitteita.

Kuntien ja yrittäjien välisen yhteis- työn tiivistämistä esitti viime Yrittäjäsa-nomissa kuntaministeri Henna Virkku-nenkin.

Osapuolet vastasivat huutoon Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta, jolloin paikalliset yrittäjäyhdistykset jalkautuivat kaupun-ginvaltuustojen kokouksiin ja noin 180 kunnassa allekirjoitettiin sitoumus yrittä-jyyden puolesta.

Sitoumuksella luvataan edistää yrittä-jämyönteistä ilmapiiriä.

Tuottavuudelle vihreä valo

Yrittäjän päivä näkyi ja kuului• Valtuustot koolle

-operaation ympä-rillä oli tilaisuuksia ympäri Suomea noin 240.

• Sitoumuksia yrittäjä-myönteisen ilma-piirin edistämiseksi allekirjoitettiin noin 180 kunnassa ja kau-pungissa.

• Yrittäjäyhdistykset kohtasivat 5. syys-kuuta eli Yrittäjän päivänä tai samalla viikolla noin 3 000 valtuutettua.


henkireikäSarjassa yrittäjät

kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Petri ”Fast-Pete” Lehtinen:Edessä juhlahyppyHia Sjö[email protected]

Tunne oli huikea. Ihan kuin olisin vain tippunut pimeään. Kiinassa olevaan maailman syvimpään luolaan hyppääminen oli aivan erilainen juttu base-hyppyjenkin maailmassa. Meteoriitin tekemän luolan pohjalle on matkaa yli 600 metriä.

Siitä on pian kymmenen vuotta, kun aloitin base-hyppäämisen. Olin sitä ennen hypännyt laskuvarjolla nelisensataa kertaa. Halusin jotain lisää.

Pian on juhlahypyn aika. Tuhat basea on täyttymässä. Saa nähdä missä juhlahyppy toteutuu. Edessä on matkoja Bahlinge Bridgelle Kiinaan, Kuala Lumpuriin sekä Saksaan. Siellä hypätään entisen Zeppelinin hangaariin rakenne-tussa Tropical Islandissa. On aina hienoa, kun basettajia eri puolilta maailmaa kokoontuu.

Harrastuksen parhaita juttuja onkin sosiaalisuus ja se, että näkee erilaisia paikkoja. Olen matkoilla ainakin puolitoista kuukautta vuo-sittain. Suomessa voi luvallisesti hypätä vain muutamissa paikoissa.

Basessa ihmiset opettavat toi-siaan ilman sääntöjä tai virallisia valmennusohjelmia. Kroatian Lims-ka Dragan sillan jälkeen vien lajia aloittavia hyppääjiä Italian vuorille

sekä Sveitsiin tekemään pari pato- ja kalliohyppyä.

Basettaminen ei ole mikään laskuvarjo-hypyn alalaji, vaikka käytetäänkin saman-kaltaisia välineitä, eli avautuvia varjoja. Basessa hypätään aina kiinteältä alustal-ta; torneista, silloilta, mastoista, katoilta, kallioilta.

Tämä ei ole mitään se-kopäitten hommaa, vaan harkittua ja laskelmoitua. Onnistuminen perustuu lihasmuistiin. Oikeanlainen pelko pitää sopivasti var-paillaan. Itse asiassa ennen jokaista hyppyä pelottaa. Pelko panee skarppaamaan. Base on itsensä hallitsevan ja harkitsevan ihmisen hommaa.

Olen minäkin loukkaantunut pari kertaa, mutta kertokaapa minulle urheiluharrastus, joka on täysin riskitön. Basessa pitää hallita tuulen metkut, selvittää laskeutu-misalusta ja tuntea omat taidot.

Olin ollut yrittäjänä liki 10 vuotta, kun laskuvarjojen kautta löysin base-hypyn. Se pelasti stressiltä ja uupumiselta.

Tapahtumia pohjoiseen Suomeen• Petri Lehtinen pyörittää Rovaniemellä Arctic Event -yritystä,

joka tarjoaa tapahtumatuotantoa etupäässä Lapin ja Oulun lää-nin alueille. Talvi on pohjoisessa sesonkiaikaa. Yritys työllistää 7 kokopäiväistä työntekijää ja tarjoaa erityisesti talven sesonki-aikaan keikkatöitä muutamalle kymmenelle tekijälle.

Tänään on hyvä päivä perustaa verkkokauppa

Aloita vaikkapa lataamalla suosittu verkko-kauppaoppaamme ilmaiseksi sivuiltamme osoitteessa www.mycashflow.fi.

Tutustu samalla MyCashflow’n monipuolisiin ominaisuuksiin ja näppäriin toimintoihin. Halutessasi voit perustaa yrityksellesi oman vaivattoman verkkokaupan vaikka saman tien!

Lisätietoja MyCashflow’sta ja verkkokaupan perustamisesta saat myynnistämme 020 741 9171, [email protected].

Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma

158/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUtisetInsinööri osaa myös markkinoidaSuomen markkinointihenki-sin insinööri -kilpailun kärki on seulottu.

Neljän parhaan joukkoon valittiin markkinointijohtaja Timo Annala Fujitsu Finland Oy:stä, toimitusjohtaja Jari Elamo Helkama Veloxilta, yrittäjä ja toimitusjohtaja Reijo Karppinen Dynaset Oy:stä sekä siltaryhmän päällikkö Janne Wuorenjuuri VR Track Oy:stä.

Näin ollen neljän kärkeen valikoitui kaksi pk-yrittäjää.

Kilpailun voittaja palki-taan 10 000 euron palkinnol-la 1. lokakuuta Toinen aalto -seminaarissa Helsingin Messukeskuksessa.

Toista kertaa järjestetty Suomen markkinointihenki-sin insinööri -kilpailu oli avoin kaikille diplomi-insi-nööreille ja insinööreille. Kilpailuun osallistui 20 haki- jaa. Arviointikriteereinä oli-vat vahvat liiketoiminnalliset näytöt.

Pois alv-virheetYrittäjien arvonlisäveroilmoi-tuksissa ilmenee tahattomia virheitä, jotka voisi välttää paremmalla tiedottamisella.

Varsinkin verosääntöjen muutosten yhteydessä näitä tahattomia virheitä esiintyy. Tulokset selviävät Valtion taloudellisen tutkimuskes-kuksen tutkimuksesta. Julki-suudessa esitetään vahvoja väitteitä harmaan talouden haitallisuudesta julkiselle taloudelle. Aina ei ole kyse harmaasta taloudesta, vaan yksinkertaisesti tahattomista virheistä.

Tahallisten ja tahattomien virheiden suuruutta on nor- maalin seuranta-aineiston avulla hankala erottaa toi-sistaan.

Taistele harmaata taloutta vastaanHarmaa talous – musta tule-vaisuus -kampanja kannus-taa rehelliseen yrittäjyyteen.

Harmaa talous vaikuttaa rehellisen yrittäjän arkeen esimerkiksi vääristämällä kilpailua ja tuotteiden sekä palveluiden hintoja. Lisäksi palveluiden ja tuotteiden laatu ja turvallisuus kärsivät. Näin viestitetään tiedotus-kampanjassa, joka on osa valtioneuvoston hyväksymää kuudetta harmaan talouden ja talousrikollisuuden tor-junnan toimintaohjelmaa vuosille 2012–2015.

Kampanjassa korostetaan työsopimuksen, verokortin ja kuittien tärkeyttä, pimeää työvoimaa ja elintarviketur-vallisuutta. Esiin nostetaan myös tuoteväärennökset.

Mihin jäi tyytyväinen asiakasMyyjiä palkitaan Suomessa asiakaskontaktien ja kauppojen määrästä sekä kassaan tuoduista euroista. Asiakastyytyväisyys nousee vain harvoin palkitsemi-sen perusteeksi.

Tuoreeseen kyselyyn vastan-neista yrityksistä 54 prosenttia ei palkitse yksittäisiä myyjiä asiakastyytyväisyydestä koskaan. Myyntitiimeiltä tyytyväisyyspalk-

kiot jäävät kokonaan saamatta peräti 62 prosentissa yrityksistä.

Useammin kuin vuosittain asiakastyytyväisyydestä palkitaan tiimejä 11 prosentissa yrityksistä.

Tulokset selviävät myynnin johtamisen tilaa luodanneesta ky-selystä. Kyselyn toteutti asiakas-kokemuksen kehittämisen ratkai-suihin erikoistunut suomalainen SN4Mobile.

– Jos myyjiä mitataan vain määrästä eikä lainkaan laadusta, mittarit eivät motivoi pitämään asiakastyytyväisyyttä ykkösasia-na, sanottiin juhlapuheissa mitä tahansa. Me opimme myymään ja palvelemaan paremmin vasta, kun palkitsemisen perusteena käytettävät mittarit muuttuvat, sanoo SN4Mobilen toimitusjohta-ja Jukka Hyttinen.

1,2 %Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna puoli prosenttia. Talouden ennuste-taan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 prosenttia koti-maisen kulutuksen tukemana.

RAVISTAJAT16 8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

LappeenrantaKimmo [email protected]

Opettele kieli ja tun-ne oikeasti asiak-kaasi.

Näin voi kiteyt-tää syyrialaistaus-taisen Mohamad

Darwichin menestysreseptin.Resepti toimii, sillä Darwich on

onnistunut muutamassa vuodes-sa kasvattamaan Laplandia Mar-ketista todellisen kilpailijan itära-jan isoille marketeille. Marketissa käy päivittäin yli 3 000 venäläistä turistia ostoksilla ja markettia pyörittävän Atma Trade Oy:n liike-vaihto on kivunnut jo lähes 43 mil-joonaan euroon. Ja mikä tärkeintä, yhtiön tulos oli noin 6,4 miljoonaa euroa.

– Kilpailu on todella kovaa, sillä myös Pietarissa on isoja markette-ja. Tärkeintä on tietää, miten pys-

tyy miellyttämään omia asiakkai-taan eli mitä ostaa ja millä hinnalla myy. Meillä on myynnissä vain ne tuotteet, jotka menevät kaupaksi. Hinta on ratkaiseva tekijä, Darwich sanoo.

– Pystyn kommunikoimaan asiakkaiden kanssa ja sitä venäläiset ar-vostavat, hän jatkaa.

Ei ole lohen voittanutta. Laplan-dia Marketin hyllyillä on tavaraa aina kuivaelintarvikkeista, talous-tavaroihin, puutarhatuotteisiin ja tekstiileihin asti. Myös kalatuotteet käyvät kaupaksi, etenkin lohi.

Darwich hyödyntää Venäjän tun-temustaan matkustamalla sään-nöllisesti Pietariin tutustumaan kilpailijoiden valikoimiin. Lisäksi hän käy ahkerasti Kiinassa mes-suilla.

– Tuotteiden pitää vaihtua tar-peeksi usein ja valikoiman on ol-tava muihin verrattuna erilainen. Silloin asiakas tulee tänne aina

uudestaan, toimitusjohtaja arvioi.Vaikka Atma Tradessa tehdään

tarkkaa selvitystyötä kuluttajien käyttäytymisestä, lopullisen pää-töksen tavaran myyntiin ottami- sesta ratkaisee kuitenkin Darwic-hin ”sisäinen tunne”.

Sisäinen tunne ohjasi Darwichia viisi vuotta sitten perustamaan Laplandia Marketin Nuijamaalle. Aikaisemmin hänellä oli pienem-pi, noin 600 neliön myymälä Lap-peenrannassa.

– Tuli hetki, jolloin piti päättää laajentamisesta. Se oli iso riski. Otin lainan ja perustin myymälän keskelle metsää. Kaikki sanoivat, että olen hullu, Darwich muistelee.

Asiakkaita alkoi tulla heti, sillä yritys sijaitsi Venäjän rajan ja Lap-peenrannan välisen läpikulkurei-tin varrella. Kilpailijatkin halusivat apajille.

– Kaupunki ei ollut kaavoittanut enempää tontteja, eikä halunnut-kaan kaavoittaa. Se on meille hyvä,

Darwich sanoo.Muutosinto ja halu riskinottoon

kuvaavat hyvin Darwichia.– Suomalaiset yrittäjät ovat aika

varovaisia ja konservatiivisia. He haluavat kulkea tiettyjä turvallisia teitä. Yrittäjältä vaaditaan enem-män rohkeutta ja avoimuutta uu-sille ideoille.

Suuri ja mahtava. Darwichin tie Suomeen ja menestyväksi yrittä-jäksi ei kulkenut aivan tavallisia polkuja pitkin.

Alun perin hän lähti parikymp-pisenä opiskelemaan silloiseen Neuvostoliittoon rakennusinsinöö-riksi.

– En ollut aikaisemmin käynyt ulkomailla. Pietari näytti kurjalta, kaupoissa ei ollut mitään, Darwich muistelee.

Siitä huolimatta hän asui maas-sa viisi vuotta. Siinä ajassa valtio-kin ehti luhistua alta ja muuttua Venäjäksi.

Piikki kauppajättien lihassaMohamad Dar-wichin perusta-massa Laplandia Marketissa käy yli 3 000 venäläistä turistia ostoksilla joka päivä.

Pystyn kommunikoimaan asiakkaiden kanssa ja sitä venäläiset arvostavat.

Mohamad Darwich

LaPPiLaiSta tunnELmaa. Mohamad Darwich päätyi marketin nimessä Laplandiaan, sillä hän halusi osoittaa venäläisille asiakkaille kaupan tarjoavan suomalaista laatua ja eksotiikkaa.

Johannes Wiehn

Ravistajissa mukana:


1

2

3

Sekoita pakkaa!Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

Ääniä annettu 6 493

1) Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin Ravistaja valitaan ensi vuoden tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu), Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu), Fira (toukokuu), St1 (kesäkuu) ja Dermoshop (elokuu).

Näin Ravistajat- sarja etenee

7/10OSA

Piikki kauppajättien lihassaSuomeen Darwich päätyi

avioiduttuaan suomalaisen naisen kanssa.

– Ero oli valtava. Tavaraa oli joka puolella ja täällä oli turvallis-ta. Yritin alussa jatko-opiskella tai vaihtaa alaa, mutta töiden saami-nen oli vaikeaa. Oli pahin lama-aika.

Darwich löysi harjoittelupaikan kirpputorilta Kotkasta. Hän huo-

masi, että vuokrakirpputorit kas-vattivat suosiotaan, eikä sellaista ollut Lappeenrannassa. Siitä se lähti.

– Silloinen työnantajani ei usko-nut ideaani. Hänen mukaansa yri-tykseni nimi voisi olla Perse auki Oy. Ensimmäiset kolme kuukautta olivatkin vaikeat. Sen jälkeen alkoi olla jo kahden kuukauden jonoja, Darwich kertoo.

Hän ehti myydä kirpputorin eteenpäin ja kokeilla muutakin yrittämistä, kunnes palasi lähtö-ruutuun. Ainoastaan sillä poik-keuksella, että kirpputorille tuli aluksi kymmenen neliön nurkka uutta tavaraa varten.

– Venäläiset ostivat tuotteet kah-dessa viikossa. Sitten ostettiin tava-raa enemmän ja laajennettiin. Se oli kaiken alku, Darwich muistelee.

> Atma Traden omistaja ja toimitusjohtaja Mohamad Darwich aikoo laajentaa Laplandia Market -konseptia myös

muualle. Marraskuussa avautuu Imatralla noin 2 500 neliön Laplandia Market eli myymäläpinta-alaa on 500 neliötä enem- män kuin Nuijamaalla.

– Avaamme marraskuussa Lappeenran-nassa myös muotikeskuksen. Sinne tulee

myyntiin keskituloisille tarkoitettuja merk-kivaatteita, Darwich suunnittelee.

Laajentumispyrkimykset eivät rajoitu pelkästään marraskuulle.

Darwich on jo miettinyt, että kolmas Laplandia Market avautuisi jossain päin Suo-mea franchising-vetoisena.

– En pysty itse olemaan joka puolella paikalla, Darwich perustelee ratkaisua.

Uusi marketti

Atma Traden omistaja Mohamad Darwich osaa venäjän kielen ja tuntee asiakkaansa. Sen ansiosta kaupan hyllyillä ovat oikeat tavarat oikeaan hintaan.

Halu kehittyä ja kasvattaa liike-toimintaa vievät Atma Tradea eteenpäin.

Darwich haluaa erottautua kilpailijoista ja tutkii tarkasti, mitä kilpailijoilla on myynnissä. Niin Suomessa kuin Venäjälläkin.

Kolme pointtia

Annamarja Paloheimo

>Finnveran liiketoimin-tajohtaja Annamarja Paloheimo kehuu

Mohamad Darwichia ja hänen omistamaansa yritystä Atma Trade loistavaksi valinnaksi kymmenen Ravistajat-finalistin joukkoon.

– Tämä on hieno ra-vistaja, jos mikä, Palohei-mo hehkuttaa.

Hän kuvaa, että Darwich on mielenkiintoisista lähtökohdista noussut merkittäväksi kaupan alan toimijaksi. Erityisenä voimavarana on asiakaskunnan erinomainen tuntemus ja niche-markkinaan ”iskeminen”.

– Darwich osaa sitouttaa asiakkaat veronpalautus- systeemillä. Hän on ennakkoluuloton ja rohkea yrittäjä, joka ei ole epäröinyt tarttua tilaisuuteen. Darwich hallitsee myös ostotoiminnan ja yrityksen kannattavuus on keski-vertoa huomattavasti parempi.

Atma Trade teki viime vuonna noin 43 miljoonan euron liikevaihdolla 6,4 miljoonan euron tuloksen. Yhtiön kannat-tavuus on ollut vuosikausia huippuluokkaa.

Paloheimon mukaan Atma Traden kasvu ja työllistämi-nen jatkuvat myös tulevaisuudessa. Tästä osoituksena uusia kauppoja aukeaa loppuvuonna.

– Toivottavasti markkinaikkuna ei sulkeudu. Kun raja saadaan parempaan kuntoon, niin ostosmatkailu on vieläkin mukavampaa ja miellyttävämpää venäläisille asiakkaille. Hallituksen rakenneuudistuspaketissa tämä on huomioitu.

”Hieno ravistaja, jos mikä”

Atma Trade pähkinänkuoressa• Atma Trade Oy on perustettu vuon-

na 2003 ja yhtiön omistaa Mohamad Darwich.

• Yhtiö perusti Laplandia Marketin vuonna 2008 ja muutti uusiin, 2 000 neliön, tiloihin Nuijamaalle. Ennen sitä Atma Traden liikevaihto oli noin 3,2 miljoonaa euroa, nyt se on lähes 43 miljoonaa euroa.

• Marketissa käy päivittäin yli 3 000 venäläistä asiakasta ostoksilla.

• Laplandia Marketin lisäksi yhtiöllä on oma kalanjalostusyritys sekä omat tuotemerkit alusasuissa ja oliiviöljyissä.

• Marraskuussa avautuu uusi Laplan-dia Market Imatralle. Lisäksi Atma Trade avaa merkkivaatteita myyvän muotikeskuksen Lappeenrantaan.

• Seuraavaksi Darwich aikoo laajen-taa Laplandia Marketia franchising-periaatteella.



Oletko vaihtanut palaveripullan pro-teiinipatukkaan? Maistuuko urheilu-suorituksen päälle palautumisjuoma?

Yhä useampi suomalainen nappaa nykyään ruokakaupasta mukaan urheiluravinteita, kuten proteiini-pitoisia välipalapatukoita tai palau-tumista avittavia ja lihasta rakenta-via juoma-aineksia.

– Aikanaan, kun visioin pala-verissa laajentamista erikoisliik-keistä päivittäistavarakauppoihin ja tuhannen jakelupisteen verkos-tosta, katsoi firman väki minua sen näköisenä kuin olisin ottanut aamulla väärän värisen pillerin, muistelee Func Food Finlandin pää-omistaja ja hallituksen puheenjoh-taja Antti Pirinen.

Tamperelaisyritys on kuluttajille tunnettu Fast-tuotemerkillä myy-tävistä urheiluravinteista, joita saa nyt lähes 4 000 paikasta. Yyritys aloitti vuonna 1996 pienenä urhei-luravinnekauppana, josta se kas-voi tukkuriksi ja maahantuojaksi. Päivittäistavarakauppaan yritys sai tuotteitaan jo vuonna 2000, mutta viime vuosina väylä on auennut kunnolla, Pirinen kertoo.

Tuotteita on saatu kaupoissa hyllynpäätyihin ja massaesillepa-noihin.

Viime vuonna Func Foodin lii-kevaihto kasvoi 13 prosenttia 12,2 miljoonaan euroon, ja kuluva vuosi näyttää vielä paremmalta: liikevaihto on kasvamassa noin 40 prosenttia. Se, että kuluttaja löytää Func Foodin tuotteen itsepalvelu-myymälän hyllystä on Pirisen mu-

kaan kovan ja määrätietoisen työn tulos.

Vantaalla ja Toholammilla toi-miva Leader Foods ylsi keväällä

vielä kovempaan, yli 60 prosentin kasvuun, kertoo toimitusjohtaja Janne Hakala. 13-vuotiaan Lea-derin liikevaihto oli viime vuonna

13 miljoonaa euroa.– Tavoitteenamme on kasvaa yli

25 prosenttia vuodessa ja sen yli mennään varmasti.

Koko kansalle. Määrätietoisesti kehitetty Fast-brändi on Pirisen mukaan yhtiölle tärkeä väline, mutta kehityksen takana on paljon muutakin.

Urheiluravinteiden käyttäjäkun-ta on laajentunut puntinnostajista ja aktiiviurheilijoista kuntoilijoi-hin, ja lisäksi proteiinivalmisteet kiinnostavat kuluttajia välipala-vaihtoehtoina. Pirinen arvioi, että juuri terveystietoisista ja painon-hallintakonsteja etsivistä kulutta-jista löytyy alalle kasvua vielä reip-paasti.

Myös Leaderin Hakala uskoo kasvua löytyvän terveellisistä välipa-latuotteista. Yhtiö on suunnannut katseensa voimailijoista tavallisiin kuluttajiin, joille lanseerattiin hil-jattain proteiinipuuro.

– Olemme elintarvikeyhtiö, emme urheiluravinnevalmistaja, Hakala kertoo strategiasta.

Urheiluravinteiden ja välipalo-jen lisäksi Leaderin repertuaarissa on lisäaineettomia ja gluteenitto-mia tuotteita. Yhtiön kasvu vaatii jatkuvia investointeja tuotantoon. Tehtaita Toholammilla ja Vantaalla laajennetaan parhaillaan.

– Esimerkiksi Toholammille rakennetaan uutta patukkatuo-tantolinjaa. Investointeihin kuluu vuodessa miljoonia, kertoo Hakala.

Func Food hoitaa tuotannon ali-hankintana, josta merkittävä osa tehdään Suomessa.

– Alihankinta mahdollistaa laa- jan tuoteskaalan ja dynaamisuu-den. Se on ollut meille investoin-tien näkökulmasta oikea ratkaisu.

Piriselle maistuvat yhtiön omis-ta tuotteista etenkin välipalapatu-kat, jotka kelpaavat myös perheen lapsille. Kiinnostus urheiluravin-teisiin sai alkunsa kehonrakennuk-sesta, jota mies harrasti kilpatasol-la 1990-luvulla.

– Sain sytykkeen selvittää ravit-semuksen ja suorituskyvyn syy-seuraussuhteita. Tässä työssä on edelleen paljon samaa innostusta mukana.

kiitä ja muistaYrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuo-den kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.

Lisätiedot: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.

Punttisalin nurkasta lähikaupan hyllyilleUrheiluravinteiden myynti kasvaa Suomessa vauhdikkaasti.

EMIL BOBYREV

Päämajassa. Hanna Kurkioja ja Marko Puurula pähkäilevät tuotekehityksen parissa urheiluravinneyritys Func Foodin pää-konttorissa Tampereella.

>Func Foodin toiminta on vahvasti keskittynyt kotimaahan, mutta myös

lähialueiden markkinat kiin-nostavat. Fast-tuotteet ovat ur-heiluravinteiden markkinajoh-taja Virossa, ja tulevaisuudessa yritystä vetää etenkin Venäjä.

– Venäläiset eivät välttämättä luota kovin paljoa sikäläisiin brändeihin, ja suomalaisilla tuotteilla on luotettava ja tur-vallinen maine, sanoo Func Foodin hallituksen puheenjoh-

taja Antti Pirinen.Yhtiö ei kuitenkaan aio

lähteä Venäjälle kokeilemaan onneaan, vaan ponnistukseen halutaan varata riittävät re-surssit, sekä löytää luotettava kumppani ratkomaan itämark-kinoilla toimimisen käytännön haasteita.

Leaderin tuotteita myydään Ruotsissa, jossa vastaanotto on ollut hyvä, kertoo toimitus-johtaja Janne Hakala. Yhtiö vei tuotteita myös Venäjälle, jossa

tehdään lokakuussa laajempi lanseeraus. Leader panostaa etenkin Pietarin alueelle.

Suomessa urheiluravintei-den kauppa on vahvasti koti-maisten toimijoiden hallussa. Pirisen mukaan jakelu on eu-rooppalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen laajaa, ja se on myös vetänyt katteet päivit-täistavarakauppaa kohti. Pieni ja tiukasti kilpailtu markkina ei isoja ulkomaisia yrityksiä kiinnosta.

Tähtäimessä Venäjä


MAH-DOLLISUUDET.

Rakenteellisesti ol-laan nyt niin pielessä, että ironisesti hymyi-lyttävät vähäiset mah-dollisuudet. Kaikkea kivaa tehdään, mutta iloiseen hymyyn on vain pieniä

eväitä.

YHTEIS-HENKI. Kun työn-

tekijöistä, kollegoista ja muista yrittäjistä huokuu selkeä tekemi-sen tahto ja yhteishenki näinä tiukkoina

aikoina.

HAPUI-LU. 1990-luvun

laman kokeneena hymyilyttää hapuilu tässä tilanteessa, kun tarvittaisiin nimen-omaan johtajuutta. Myönnän, että hymys- sä on hieman kitkeryyt-

- tä.

MAKSE- TUT LAINAT. Aurin-

koisten kelien myötä piristynyt asiakaskäyt-täytyminen ja omat maksetut

lainat.

Mikä nostaa hymyn yrittäjän huulille?

Laura Huurtola, Ruoka- kippari-kauppias Helsingistä

Ari Salmi CT Logistics Oy, Rauma

Marika Lindfors FK-kauppias Espoosta

Heikki Marva Marva Group, Rauma

Kaupungilla:

Alennus tuotteistamme –5 % Suomen Yrittäjien

jäsenyrityksille

ASIAKASPALVELU: Skapat Energia, Turuntie 2, 13100 Hämeenlinnapuhelin 020 741 4110 • faksi 020 741 4118 [email protected] www.skapatenergia.fi

Oikein valittu sähkön siirtotuote ja tarkistetut kaukolämpömaksutmerkitsevät pysyvää säästöä kiinteistön energiakuluissa.

Sähkönsiirrossa ja kaukolämmössä on selvien

SÄÄSTÖJEN PAIKKA

• Kiinteistön energiatodistus• Sähkönhankintapalvelu• Sähkön siirtotuotteen optimointi• Kaukolämmön perusmaksuselvitys• Kiinteistön energiaselvitys

Olemme luotettava kumppani kiinteistöjen kaikissa energia-asioissa.

Skapat Energia on puolueeton ja luotettava sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden ammattilainen, joka toimii teollisuuden, yritysten ja julkisen sektorin kumppanina energia-asioissa. Vuodesta 1998 toiminut Skapat Energia on suurin suomalainen sähkönhankinnan asiantunti-jayritys, joka palvelee asiakkaitaan Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Norjassa ja Tanskassa.

Tarjoamme teilleSKAPAT ENERGIAN KOKONAISVALTAISISTA

ENERGIAPALVELUISTA mm.

• Lämmöntalteenottoselvitys• Sähköverojen tarkastuspalvelu• Lämmitystapavertailu• Kiinteistön etähallinta

Venäjä pakitti TIR-uhkauksessaanVenäjä ei toteuta uhkaustaan irti- otosta TIR-järjestelmästä, aina-kaan vielä.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n mukaan Venäjä pidensi kansainvälisiä maantiekuljetuksia säätelevän TIR-sopimuksen voi-massaoloaikaa joulukuun alkuun asti.

Alkuperäisen uhkauksen perus-teella sopimus olisi jo irtisanottu.

Mikäli uhkaus toteutuu, on odotettavissa pitkiä rekkajonoja ja kasvavia kustannuksia Suomen

itärajan liikenteessä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka

ry:n TIR-asioista vastaava johtaja Sakari Backlund sanoi jo aiem-min, että haitat olisivat merkittä-viä myös Venäjälle itselleen.

– Kansainvälinen kauppa häi- riytyisi ja tavaraliikenne takkuilisi. Toteutuessaan Venäjän irtisanou-tuminen olisi vakava ja vaikea asia, Backlund kommentoi.

25 %Joka neljäs suomalainen epäilee luomutuotteiden korkeaa laatua. Samanaikaisesti lähes jokainen on sitä mieltä, että luomutuot-teet ovat kalliita. Luomun mer-kitys kestävän kehityksen edistä-jänä on hämärän peitossa.


UUsikaUpUnkiVirpi [email protected]

Kaupungit ja koko-naiset seutukunnat hamuavat inves-tointeja alueelleen lyhytjänteisesti ja tehottomin perus-

tein. Ne lähestyvät elinkeinoelä-mää yksioikoisesti vahvuuksiensa kautta ja moni toitottaa olevansa gateway jonnekin.

Näin sanoo Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio.

– Tällainen näkökulma on kär-sinyt inflaation. Yritykselle pitää näyttää bisneksen paikka.

– Tärkeämpää on keskittyä sii-hen, mitä paikkakunnalta puut-tuu. Uudessakaupungissa ei esi-merkiksi ole ostoskeskusta. Siinä saattaisi olla kiinnostava liiketoi-mintamahdollisuus jollekin. Tosin ei ole aivan selvää, haluammeko ostoskeskuksen.

Vainion mukaan yritys vaikka kuuhun, jos se näkee mahdollisuu-

den tehdä voittoa. – Voimme kehua yritykselle, että

olemme maailman parhaita teke-mään autoja. Seuraava kysymys on kuitenkin, mitä siellä on minun yritykselleni tarjota.

Harvinainen tilanne. Pienessä 15 500 asukkaan Uudenkaupungis-sa on tilanne, joka ei kenties kos-kaan toistu. Autotehdas alkaa val-mistaa A-luokan Mersuja, ja myös soijajalostamolla tuotanto on juuri käynnistynyt.

Ukin autotehtaan kolmevuo-tinen sopimus Valmet Automo-tiven ja saksalaisen Daimlerin välillä koskee 100 000 auton val-mistamista. Seuraavat puolitoista vuotta näyttää, kuinka paljon in-vestointeihin asetetuista toiveista realisoituu.

Autotehtaan historia on lomau-tusten historiaa. Kaupungissa tie-detään, että maailmanmarkkinoil-le ei loppupeleissä mahda mitään.

Uusia energiaratkaisuja kehittä-vän Sybimar Oy:n toimitusjohtaja Rami Salminen varoittaa kuiten-kaan vähättelemästä Ukin saamaa mahdollisuutta. Tehdashankkeet ovat jo tuoneet töitä paikallisille yrityksille.

Sybimarin konepaja on tehnyt laitteita sekä auto- että soijateh-taalle. Liikevaihtoa tilaukset ovat kasvattaneet kymmenen prosent-tia.

– En edes osannut odottaa sitä. Moni muukin yrittäjä on saanut töitä joko suoraan tai alihankinta-na. Meneillään on sellainen domi-noilmiö, Salminen kuvailee.

Hän muistuttaa, että autoteh-taan investoinnin onnistuminen ja hyödyn saaminen koko elinkeino-kentälle ei ole pelkästään autoteh-taan asia.

– Mersujen valmistuksessa on mukana paljon infraa ja yrittäjiä ympäristöstä. Nyt pitää huolehtia laadusta, ajallaan tapahtuvista toimituksista sekä työntekijöiden motivaatiosta.

töitä. Sybimarin Rami Salminen arvostaa sitä, että isot yritykset ovat tulleet Uuteenkaupunkiin.

KaRi ManKonen

KUvat: KaRi ManKonen

Hypettäminen on turhaaUudenkaupungin kaupunginjohtaja atso Vainio: asioita katsottava yrityksen silmin.

Huikean ohutHuawei Ascend P6

€/kk1190 tai 287 €.Alv 0 %

(24 kk sop.)

Elisa Idea -liittymäpaketti yrityksille• 100 min puhetta/kk• 50 tekstiviestiä/kk • Elisa Mobiililaajakaista 2M895

€/kkAlv 0 %

alk.

Käyttöösi mukautuva tehotabletHuawei MediaPad 7 Vogue

€/kk830 (24 kk sop.)

tai 199 €.Alv 0 %

Huomaahinta!

Elisa Mobiililaajakaistaliittymä Pro (21 M)

565€/kk

(24 kk sop). Kuukausihinta voimassa 12 kk. Norm. hinta 11,30 €/kkAlv 0 %

Tarjous voimassa 30.9. asti.

Kevyesti yrittäjän mukana kulkevat työvälineet

elisa.fi /ajanvarausSoita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30, pvm/mpm)elisa.fi /verkkokauppa

Kaikki hinnat alv 0%. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia.

Yritykselle pitää näyttää bisneksen paikka.

atso Vainio


Öljyntorjuja on paras liikemiesPorvoolaisen öljyntorjunta-yritys Lamor Corporationin toimitusjohtaja Fred Larsen on valittu Vuoden Liikemie-heksi 2013.

Larsen on johtanut Lamo-rin kasvua innovatiiviseksi ja menestyväksi yritykseksi, joka toimii globaalisti 90 maassa. Lamor sijoittaa jatkuvasti tutkimukseen ja kehitykseen.

Yhtiö oli mukana vuoden 2010 Meksikonlahdella tapahtuneen massiivisen öljyvuodon hoitamisessa. Suomesta käsin toimiva Lamor Corporation ryhtyi välittömästi toteuttamaan toimintasuunnitelmiaan tuhojen välttämiseksi.

56Suomen Yrittäjiin kuulu-vien toimialajärjestöjen määrä kasvoi 56:een, kun Kotityöpalveluyhdistys, Suomen muusikkoyrittä-jät ja Venealan keskus-liitto liittyivät jäseniksi.

Kaarlo (syntynyt 2007)Kaarlolla oli syntyessään aivojen nestekierron häiriö, jota on hoidettu lastenklinikalla 11 leikkauksella. Nyt Kaarlo on iloinen kuusivuotias. Tallink Silja lahjoittaa osan kaikkien loka-kuussa tehtyjen Helsinki–Tukholma-risteilyiden lipputuloista Lastenklinikoiden Kummeille, jotta lapsemme saavat tarvitsemaansa hoitoa. Viime vuonna kokosimme 51 356 euroa. Pistetäänhän tänä vuonna paremmaksi!

Jokainen lippu auttaa.www.tallinksilja.fi

20130926_TS_Kummit_Yrittajasanomat_210x297.indd 1 19.9.2013 11.32

Nokiasta ponnisti satoja yrityksiäEntiset Nokian työntekijät ovat perustaneet Suomeen viitisensataa yritystä.

Suurin osa Nokian entis- ten työntekijöiden perus-tamista yrityksistä toimii Uudellamaalla. Valtaosa kännykkäjätin jäljiltä nous-seista yrityksistä on pieniä, eikä niiden työllistävä vaikutus ainakaan vielä ole kovin suuri.

Yksi Nokian jäljiltä nous- seista on salolainen ompe-limo ja vaatteiden verkko-kauppa Teadora.

– Kuka asuntovelallinen lähtisi vakituisesta työstä vapaaehtoisesti. En minä-kään, vaikka haave omasta ompelimosta oli elänyt kauan, sanoo salolainen Tea Vasström.

– Nokia ratkaisi puolesta-ni. 15 vuotta kännykkäteh-taalla vuorotyössä vauhditti ratkaisua. Nyt olen tyyty-väinen.

Hän tarttui Nokian tarjoa-maan lähtöpakettiin ja kiit-telee yrityksen järjestämiä koulutuksia, jotka auttoivat uudelle uralle.

Pelikoneet tuovat ison siivunPelikonevuokrista saatavat tulot ovat yllättävän tärkeässä roolissa huolto-asemayritysten katteiden muodosta-jana.

Huoltoaseman liiketoiminnan ki-vijalka on edelleen polttoainekauppa, mutta se ei yksin riitä.

Raha-automaattiyhdistys kerää vuodessa yli 775 miljoonaa euroa eri puolille maata sijoitetuilla peliko-neillaan. Suurin osa tuotosta menee sosiaali- ja terveysministeriön kautta

järjestöjen avustuksiin sekä sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutuk-seen. RAY tilitti viime vuonna näihin tarkoituksiin lähes 400 miljoonaa euroa.

Monien huoltamoiden hyvinvointi on myös riippuvainen RAY:n tuotois-ta, sillä merkittävä osa koneista on nimenomaan huoltamoilla ja niiden yhteydessä olevissa kahviloissa. Pelikoneiden lattiatilasta RAY maksaa vuodessa yrityskumppaneilleen

yhteensä yli sata miljoonaa euroa vuodessa.

– Huoltamon tulot koostuvat laajas-ta paletista. Vaikka liiketoiminnasta suurin osa tulee polttoaineesta, tulee kate ennen muuta pelikonevuokrista, kahvilatoiminnasta ja pesuhallitoi-minnasta. Pelikoneiden vuokratulot ovat merkittävä osa tästä paletista, myöntää Suomen Bensiinikauppiait-ten ja Liikennepalvelualojen liiton toimitusjohtaja Mika Hokkanen.

Kauppa- keskus- yrittäjille vapaapäiväTyö- ja elinkeinoministeriö ehdottaa lausuntokierrok-selle lähetetyssä esitykses-sään kauppakeskusyrittä-jien suojan parantamista. Yrittäjille halutaan antaa oikeus pitää liikkeensä kiin-ni yhtenä päivänä viikossa ilman tapauskohtaista harkintaa.

Suomen Yrittäjien lai-nopillinen asiamies Tiina Toivonen sanoo esityksen toteutuessaan parantavan pienten kauppiasvetoisten yritysten asemaa.


3 mrd.Suomen ja Venäjän välisellä viisumi-vapaudella olisi ennakoituakin suuremmat taloudelliset vaikutukset. Venäläismatkailijat jättäisivät viisu-mivapauden myötä Suomeen vähin-tään reilut kolme miljardia euroa. Matkailutulon määrä kasvaisi näin yli kahdella miljardilla eurolla.

Tiedosta, missä sattuuTyöterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin vuo-delta 2011 yhteensä 4 692 ammatti-tautia.

Kokonaislukumäärä on laskenut jo vuosia eikä laskulle löydy yksittäistä selittäjää. Kaikissa tauti- ja ikäryh-missä tapahtui samansuuntainen muutos.

Meluvammoja kirjattiin eniten eli 1 119 kappaletta. Vakuutuslaitokset vahvistivat ammattitaudeiksi 56 prosenttia meluvammoista.

Meluvammat ovat pääasiallisesti seurausta altistumisesta melulle 1990-luvulla tai jo aikaisemmin. Miehillä meluvammoja esiintyy yli kymmenkertainen määrä naisiin verrattuna. Meluvammoja todettiin

työllisten määrään suhteutettuna eniten massan, paperin ja pape-rituotteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksessa.

Neljän kärkeen pääsivät myös hengitysallergiat, ammatti-iho-taudit ja asbestin aiheuttamat taudit.

Rauno VanhanenKaksi vuotta kolmea koulutuspäivää

Ministeriö oli muistiossaan sitä mieltä, että ei pidä säätää lakia, jolla ei ole sisältöä.

Kolumni

Rauno Vanhanen on Suomen Yrittäjien johtaja.

Liki kaksi vuotta sitten raami-tupoon ja sen liitännäisenä olleeseen hallituksen kannanottoon kirjoitettiin tavoite henki-löstön koulutuksen lisäämisestä. Tekstien tekijöillä oli alun perin erilaiset käsitykset kirjausten sisällöistä.

Aikaa kului ristikkäisten toiveiden täyt-tymyksen hakuun ja olisi kulunut vieläkin enemmän, mutta sitten asia vain piti saada pois uuden tupon alta.

Lopputulokseksi tuli lakiesitys lisävero-vähennyksen käyttöönotosta, mikä sinänsä on kelpo lopputulos.

Toki tuli myös lisää hallintovelvoitteita yt-lain piirissä oleville yrityksille. Henkilös-tö- ja koulutussuunnitelmat tulee näissä yrityksissä vuosittain laatia monelta osin

nykyistä yksityiskohtaisemmiksi.Yt-lain ulkopuolella oleville yrityksille ei

uusia hallintovelvoitteita säädetty. Pienen-kin yrityksen on lisäverovähennyksen saa-dakseen kyllä laadittava suunnitelma, jon-ka mukaisesti koulutus toteutetaan.

Ainoa pienille yrityksille erikseen laki- pykälään kirjattu velvollisuus koskee sitä, että työntekijän pyynnöstä yrittäjän on keskusteltava ”tämän ammatillisen osaa-misen kehittämiseen liittyvistä kysymyk- sistä, jos yrityksessä ei ole laadittu koulu-tussuunnitelmaa.” Lakipaketin valmiste-luvaiheessa todettiin kyllä, että tällainen velvoite työnantajilla on jo yleisten työ- oikeudellisten periaatteiden perusteella

ilman erillistä pykälääkin. Siitä huolimatta tätä keskusteluvelvoitetta varten piti sitten kirjoittaa aivan erillinen laki, kun oli sovit-tu, että kirjoitetaan erillinen laki.

Oikeusministeriön laintarkastus oli ihmeissään tällaisesta lakiluonnoksesta. Ministeriö oli muistiossaan sitä mieltä, että ei pidä säätää lakia, jolla ei ole sisältöä. Niinpä ministeriö ei edes suostunut toimit-tamaan laintarkastusta lakiehdotukselle.

Tässä kohtaa astui esille Korporaatio-voima. Kun työmarkkinajärjestöt olivat keskenään sopineet, että erillislaki koulu-tuspäivistä laaditaan, niin se sitten laadit-tiin.

Siihen on eduskunnan ja presidentinkin nöyrryttävä.

RAUNO [email protected]

RATKAISUJA TARJOAA


Yrittäjä, tee kotisivut helposti!

Käyttövalmiit kotisivut vaivattaTilaa yrityksesi kotisivut tai verkkokauppa meiltä edullisena Avaimet käteen -palveluna.

Ammattitaitoiset kotisivujen tekijämme suunnittelevat ja toteuttavat yrityksesi näköiset kotisivut toiveidesi pohjalta jopa kahdessa viikossa. Valmiita sivuja voit itse ylläpitää helposti netissä.

Avaimet käteen -palvelun tilaaminen on helppoa ja riskitöntä. Meillä on myös 100 % tyytyväisyystakuu, sillä sitoudut maksamaan vasta hyväksyttyäsi ehdotuksemme kotisivujesi ilmeestä ja asettelusta.

Toteuta kotisivut itseKotisivukone-palvelulla saat näyttävät kotisivut kaikkiin tarpeisiin nopeasti ja edullisesti.

• Helppo käyttää. Et tarvitse aiempaa kokemusta koti-sivujen rakentamisesta päästäksesi alkuun. Tietokone ja internet-yhteys riittävät.

• Nopea. Pääset alkuun alle kymmenessä minuutissa.• Edullinen. Voit kokeilla palvelua kaksi viikkoa täysin

ilmaiseksi ja sitoutumatta. Jatkossa maksat vain kuukausimaksun.

• Kotimainen ja luotettava. Kotisivukone-palvelulle on myönnetty Avainlippu-tunnus ja saat palvelua suomeksi.

100%

tyytyväisyy

s-

takuu!

Kokeile

2 viikkoa

ilmaiseksi!

Kotisivupaketin kertamaksu

99 €+ alk. 17,90 €/kk (alv 0%)

Alkaen17,90 €/kk

(alv 0%)

www.kotisivukone.fi

debatti24 8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Muut lehdet

Lähetä [email protected]

Alustavien tietojen mukaan Tekes

ei aio periä takaisin Nokialle myöntämiään t&k-rahoja.

Vuodesta 2006 lähtien Nokia on saanut Tekesiltä 123 miljoonaa

euroa. Tekes päättää asiasta vuoden 2014 alussa.

Uusi Suomi

Arvonlisäveron

alaraja tulee korottaa 50 000 euroon. Alarajan

korottaminen on hyvä kan-nustin työvaltaisille aloille ja

aloittaville yrityksille. Suomen Yrittäjänaisten

Heli Järvinen Kauppalehdessä

Miariikka tervonen, Kajaanin Yrittäjien puheenjohtaja

Kajaanissa yritysten ja kau-pungin yhteistyö toimii johdon ja pääsääntöisesti

myös virkamiesten tasolla. Yhteinen tahtotila on myön-teinen. Mitä yhteistyökeinojamme tarjoaisit muille kunnille kokeiltavaksi? Ja Kajaanissakin on vielä työtä tehtävänä, jotta poliittisten päättäjien asenne saataisiin yrittäjämyönteisem-

mäksi. Miten voisimme lisätä päättä-jien ymmärrystä yritystoimintaa

kohtaan?

Syksyn Pk-yritysbarometrista paljastui, että Suomen pk-yrittäjien kokemuksen mukaan yrittäjyysilma-

piiri ja elinkeinoilmasto ovat huonontuneet vuodessa reilusti. Vaikka meillä Kajaanissa yhteys kaupungin ja yrittäjien välillä

pelaa, yleisesti yrittäjät kokevat, että kansalaiset suhtautuvat yrityksiin myönteisesti, mutta julkisen vallan asenteet ja toimet mättävät sekä valtakunnallisella että aluetasolla. Erityisen huo-nona yrittäjät pitivät kunnan ja yritysten välistä yhteistyötä

sekä elinkeinopolitiikkaa kokonaisuutena. Miltä tämä kuu-lostaa kaupunginjohtajan korvaan?

Kaksintaistelu: Yrittäjien mielestä julkinen valta ei tajua yrittäjyyttä. Kajaanin yrittäjien puheenjohtaja Miariikka Tervonen ja Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen pohtivat, mistä se johtuu.

PROFESSORI, KTT JARMO LEPPINIEMI

tee oikein– ÄLÄ EREHDY TILINPÄÄTÖKSESSÄSI TAI VEROTUKSESSASI

Professori, kauppatieteiden tohtori

Jarmo Leppiniemi on ollut

mm. kirjanpitolautakunnan puheen-

johtaja sekä valtion tilintarkastus-

lautakunnan jäsen. Hänellä on useita

luottamustoimia eri yhteisöjen,

säätiöiden ja kirkon hallinnossa.

Leppiniemi on myös osallistunut

useiden lakien valmisteluun.

Jarmo Leppiniemi on julkaissut

useita kirjoja ja artikkeleita kirjan-

pidon, tilinpäätöksen, verotuksen ja

rahoituksen alueilta. Hän on myös

pidetty kouluttaja.

Tee oikein – älä erehdy tilinpäätök-

sessäsi tai verotuksessasi on pitkän

elämänkokemuksen tulos.

YRITTÄJÄN

KÄSIKIRJA Menestyvä yrittäjä sietää byrokratiaa ja osaa jopa

käyttää sitä hyväksi. Seuraamuksille altistuminen

on turhaa. Asiat voi tehdä oikeinkin, vieläpä viisaasti.

Kaikkea oikein tekemistä ei voi jättää kirjanpitäjän,

tilitoimiston tai tilintarkastajan vastuulle.

Tee oikein – älä erehdy tilinpäätöksessäsi tai

verotuksessasi opastaa lukijan tilinpäätösten ja

verotuksen käytäntöihin tosielämän esimerkkien

ja viranomaisten ratkaisujen kautta.

Tee oikein sopii erinomaisesti päivittäiseksi

apuriksi tilitoimistoille, kirjanpitäjille ja

yrityksen taloudesta vastaaville.

YRITTÄJÄN

KÄSIKIRJA

tee oikein

– ÄLÄ

EREH

DY

TILIN

PÄÄTÖ

KSESSÄ

SI TAI V

ERO

TU

KSESSA

SIYR

ITTÄJÄ

N

KÄSIK

IRJA

Haluatko onnistua, kerralla?Tee oikein - älä erehdy tilipäätöksessäsi tai verotuksessasi opastaa lukijan tosielämän esimerkkien ja viranomaisten ratkaisujen kautta tilinpäätösten ja verotuksen käytäntöihin.

Menestyvä yrittäjä sietää byrokratiaa ja osaa jopa käyttää sitä hyväksi. Asiat voi tehdä myös oikeinkin, vieläpä viisaasti, sanoo kirjan kirjoittaja professori Jarmo Leppiniemi.

Kirja on erinomainen päivittäinen apuri yrittäjille ja yrityksen taloudesta vastaaville.

Kirjan tilaukset:verkosta: yrittajat.fi/[email protected] tai p. 09 2292 2946 / Maarit Tähtinen

Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille

89euroa + alv. 10%

Arto

tul

imA

Suomen viennin suurin ongelma ei ole

heikko kustannuskilpailu-kyky vaan väärät tuotteet.

Professorit Antti Hautamäki ja Matti Pohjola

Ulkopolitiikka-lehdessä

Myydyimpien tuotteiden listoilla

kärjessä ovat ennakko-myynnissä olevat tuotteet.

Tuotteet, jotka eivät ole vielä edes markkinoilla. Tukholman kauppakorkeakoulun

professori Micael Dahlén Mainontapäivässä

Yrittäjän päivänä järjestimme Kajaanissa useita tilaisuuksia, joissa keskustel-

tiin muun muassa julkisten ja yksityisten palvelujen kustannusten vertailusta. Me yrittäjät ainakin halu-amme, että yhteistyö ei jää vain kahvitteluun, vaan sitä kehitetään edelleen. Kaupungin omien palveluiden kus-tannukset tulisi selvittää, jotta vertailu yksityisiin pal-veluihin voitaisiin aidosti tehdä. Miltä tämä kuulostaa,

voisiko tällaisen selvityksen toteuttaa Kajaanissa?


Kouvola on käyn-nistänyt yt-neuvottelut, joilla täh-dätään 600 kun-

nan työpaikan vähentämiseen vuoden 2014 loppuun mennessä. Toiveissa olisi, että päätöksenteko yksinkertaistuisi niissä organisaatioissa, joissa on nyt päällekkäisyyttä ja turhaa työvoimaa, ja yrittäjät saisivat paremmin selvää siitä, keneen pitää olla yhteydessä. Nyt ei oikein tiedetä, kuka vastaa mistäkin.

Suurkunta rakennettiin kuuden kun-nan liitoksella vuonna 2009. Toivon, että yt-neuvottelujen myötä Kouvola ryhtyy ostamaan enemmän palveluja yrityksiltä.

Kouvolan yrittäjien keskuudessa val-litsee nyt hyvä henki. On sellaista tun-nelmaa, että yrittäjät ottavat ohjat omiin käsiinsä. Jos apua ei löydy kunnan puo-lelta, laitetaan asiat itse rullaamaan, ei jäädä makaamaan. Kouvolan Yrittäjien puheenjohtaja Matti Vesala

Facebook-kommentit

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti

PS.

Rakkausjohtaminen voisi olla uusi suomalainen vientituote. Kutsun sitä spirit up -johtamiseksi. Maailma kaipaa hyvyyttä, rakkautta ja oikeudenmukaisuutta työyhteisöihin.Yrittäjäneuvos Pirjo Karhu Yrittäjän ytimessä -blogissaan

En kuulu kirkkoon ”siviilinä”... en siis maksa kirkollisveroa. Miksi yritykseni maksaa sitä. Toinen marinan aihe on käsittämätön YLE-vero.Christoffer Nordberg kommenttiketjussa yritysten kirkollisverosta

Eihän tässä nyt pidä Nokian menestykseen ja menetykseen koko Suomen tukeutua! Nyt kaikki innovaattorit töihin niin saadaan uutta vanhan tilalle!Sami Suvanto kommenttiketjussa Nokian kännykkäliiketoiminnan myymisestä

Vaikka Kataisen linja – kaikki töihin – on hyvä, en ymmärrä miksi työn tekeminen tehdään niin kannattamattomaksi. Itsehän sitä toki on alansa ja työnsä valinnut. Kovasti toivoisin vielä sitä alv-rajan nostoa 50 000 euroon ilman takautuvuutta.Tuija Timonen kommenttiketjussa elokuun lopun budjettiriihen päätöksistä

Myymällä tuplasti.Ilkka Vanhapelto kommentoi suunnitelmiaan Yrittäjän päivän 5.9. viettämisestä

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu)Aikakauslehtien Liiton jäsen

ToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaRiikka Koskenranta, toimittajaHannu Hallamaa, toimittajaLotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla)Hia Sjöblom, toimittajaRaija Lehtonen, taitto

[email protected] p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

Ulkoasu Marko Myllyaho

IlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 [email protected], www.alma360.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, [email protected]

Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epä-selvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahin- gosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijän-oikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Jari Tolonen, Kajaanin kaupunginjohtaja

Kaupungilla on meneillään palvelujen kokonaiskartoitus ja uuden palvelumallin rakenta-

minen. Varmaan osana tätä työtä on mahdollista tehdä myös kustannusten arviointia. Monilta kaupungin toimi-aloilta on löydettävissä vertailutietoa muihin kaupunkeihin ja näitä on jo pitkään seurattu Kajaanissa. Ongelmana näis-sä on usein se, että näennäisesti samanlaiset kuntapalvelut eivät ole sisällöltään aina suoraan vertailukelpoisia kau-

pungista toiseen. Kustannustietoa kuntapalveluista joka tapauksessa tarvitaan lisää.

Yhteistyö onnistuu virkamiesten, poliittisten tahojen ja yrittäjien kesken, kun

kaikki tietävät, mitä tavoitellaan. Käytännön tason yhteistyöstä voisi mainita esimerkiksi yhteistilaisuudet ja -seminaarit, joissa on jaettu infoa ja rakennettu peli-sääntöjä muun muassa julkisiin hankintoihin tai jätekul-jetuksiin liittyen. Lisäksi kaupungin virkamiestason edus-taja istuu paikallisen yrittäjäyhdistyksen hallituksessa.

Päättäjien asenteeseen vaikuttaa niinkin yksinker-tainen asia kuin tiedon lisääminen.

Arto

tul

imA

Kajaanissa on viime vuosina panostettu nimen-omaan kaupungin ja yrittäjien väliseen toimivaan yhteistyö-

hön käytännön tasolla. Kaupungin elinkeinostrategian valmistelussa ovat olleet yrittäjät mukana ja heidän näkemyksiään on otettu vahvasti

huomioon. Pelisäännöt ovat puolin ja toisin hyvin tiedossa. Elinkeinostra-tegiaa on ennen kaikkea myös toteutettu yhdessä, joten se ei ole jäänyt pel-käksi ohjelmajulistukseksi. Meillä ei ole havaittavissa ongelmallista yrit-täjien ja kaupungin välistä vastakkain asettelua. Myös vaikeista asioista voidaan puhua ja hakea yhdessä ratkaisuja. Kaupunki ja yrittäjät ymmär-

tävät, ettei niukkoja resursseja kannata haaskata toistensa syyttelyyn. Yhteistyössä on päästy tilanteeseen, jossa kummallakaan osa-

puolella ei ole kohtuuttomia odotuksia toisiltaan.


Jälleenmyyjät: Espoo KehäVeho, Lommilanrinne 3, puh. 010 569 16 • Helsinki Veho Autotalot Herttoniemi, Mekaanikonkatu 14, puh. 010 569 3290 • Hyvinkää Kaupunginportin Auto, Torpankatu 25-27, puh. 019-45 851 • Hämeenlinna LänsiAuto, Uhrikivenkatu 18, puh. 010 525 2390 • Iisalmi Autotalo Hartikainen, Marjahaankierto 11, puh. 0400 793 312 • Joensuu Autotalo Hartikainen, Pamilonkatu 31, puh. 050 387 1823 • Jyväskylä Veho Hyötyajoneuvot, Kuormaajantie 55, puh. 010 569 3166 • Kajaani Autotalo Hartikainen, Syväojankatu 5, puh. 044 543 8931 • Keminmaa Niemelän Auto, Teollisuuskylänraitti 10, puh. 042 455 11500 • Kokkola Veho Hyötyajoneuvot, Indolantie 2, puh. 010 569 8380 • Kotka Auto-Suni Kotka, Keltakalliontie 2, puh. 044 223 3368 • Kouvola Veho Hyötyajoneuvot, Savonsuontie 8, puh. 010 569 2725 • Kuopio Veho Hyötyajoneuvot, Takojantie 24, puh. 010 569 2160 • Kuusamo Koillismaan Auto, Luomantie 7, puh. 010 763 3822 • Lahti Veho Hyötyajoneuvot, Kasaajankatu 8, puh. 010 569 8245. Mega-Auto, Alhonkatu 5, puh. 0207 510 400 • Lappeenranta Auto-Suni, Harapaisentie 2, puh. 040 840 2712 • Mikkeli Savon Autokeskus, Hietakatu 5, puh. 015 206 2550 • Oulu Veho Autotalot, Kallisenperä 1, puh. 010 569 2011. Veho Hyötyajoneuvot, Kaarnatie 32, puh. 010 569 8365 • Pori Veho Hyötyajoneuvot, Korjaamonkatu 3, puh. 010 569 8290 • Porvoo Mega-Auto, Asentajantie 3, puh. 0207 510 300 • Rovaniemi Niemelän Auto, Ulakatu 11, puh. 04 2455 11300 • Salo Astrum Auto, Joensuunkatu 15, puh. 02 777 3917 • Seinäjoki Veho Hyötyajoneuvot, Puuhaajantie 1, Hyllykallio, puh. 010 569 3116 • Tampere Veho Autotalot, Taninkatu 11, puh. 010 569 3011. Veho Hyötyajoneuvot, Jasperintie 1, Pirkkala, puh. 010 569 3146 • Turku Veho Autotalot, Vesilaitoksentie 1, Raisio, puh. 010 569 2803. Veho Hyötyajoneuvot, Loukinaistentie 10, Lieto, puh. 010 569 8220 • Vaasa Veho Hyötyajoneuvot, Rantamaantie 37, puh. 010 569 3180

www.mercedes-benz.fi /pakettiautot

Viton uudet varustepaketit!

Ksenon-valot ja ajovalojen pesurit, sade- ja valo-tunnistin, vakionopeuden säädin, pysäköintitutka,

lämpösäteilyä vaimentavat lasit tummennetulla tuulilasin yläreunalla, metalliväri ja korin väriset puskurit.

Ikkuna liukuovessa, nahkainen ohjauspyörä, tummat ikkunat tavaratilassa, 17” alumiinivanteet,

renkaat 225/55R17, metalliväri ja korin väriset puskurit.

Safety-paketti nyt 1 890 €!* Design-paketti nyt 1 590 €!*

Ovh. autoveroton sis. alv. 4 950 €.* Ovh. autoveroton sis. alv. 4 120 €.*

Kampanjat voimassa 1.9.–31.10.2013.Pakettiautomallit 113-122CDI. *Lisäksi autovero CO2-päästöjen mukaisesti.

Paketit ovh. 7 270 € sis. alv., lisäksi autovero 1 165,11 €–1 881,62 €. NYT paketit 3 480 € sis. alv., lisäksi autovero 557,70 €–900,69 €, etusi autovero huomioiden jopa 4 770,93 €.

Vito-pakettiautojen päästöt 187-230 g/km, kokonaispaino 3050 kg.

Design + Safety 3 480 €!* Etusi jopa

4 770 €!

arjessa278/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

15LOKaKuu

yrittäjän arjessa


se lähti halusta tarjota asiakkaille parempaa palvelua, summaa köyliöläinen Minna Jaakkola päätöstään ryhtyä koti- ja hoiva-

palveluyrittäjäksi. Yli 20 vuotta alan töitä kunnan laskuun tehnyt Jaakkola hyppäsi yrittäjäksi mar-raskuussa 2012.

– Olin haaveillut yrittäjyydestä jo kymmenisen vuotta, kun näin Aksonin mainoksen ja pistin heille viestiä. En vaihtaisi takaisin, tuu-mii maatalousyrittäjäperheessä kasvanut nainen.

Jaakkola on tyypillinen tuore franchisingyrittäjä: jo pitkän työ-uran tehnyt ensikertalainen, joka

perustaa palvelualan yrityksen. Taloustilanteen vaikeus näkyy Suo-men Franchising-Yhdistyksen toi-minnanjohtajan Juha Vastamäen mukaan myös tällä yrittäjyyssekto-rilla. Ketjuilla on halukkuutta rek-rytoida yrittäjiä, mutta varsinkin vähittäiskaupan puolella franchi-singyrittäjäksi lähtemistä painaa rahoituksen saannin vaikeus.

– Tarvetta ja uskoa kasvuun on, mutta tälle vuodelle ennustamam-me tuhannen uuden yrittäjän mää-rä ei täyty, Vastamäki arvioi.

Franchising-sektorin liikevaih-don kasvu jää tänä vuonna tavoi-tellusta viiden prosentin kasvusta. Ensi vuodelle ketjut hakevat maltil-lisempaa alle neljän prosentin kas-vua, Vastamäki kuvaa tilannetta.

Franchisingsektorilla halutaan kasvaa, mutta varsinkin kaupan alalle on vaikeaa löytää uusia yrittäjiä.

>

JUHA SINISALO

Kotiapuna. Akson-ketjuyrittäjä Minna Jaakkola siivoaa Meeri Kalmeenojan kotia.

IM Uhiipuu

Muistathan: Vuosi-ilmoitusten korjausten pitää olla perillä Verohallinnossa 15. lokakuuta, jotta tiedot ehtivät säännönmukaiseen verotukseen.

28 8/2013 • YRITTÄJÄSANOMATArjessA

Mitä tapahtuu Franchisingantaja Franchisingottaja

Sopimus ja aloittaminen

Antaa yrittäjän käyttöön brändin, konseptin ja osaamista esimerkiksi logistiikan ja hallinnon alalla.

Sitoutuu konseptiin, maksaa liittymis- maksun ja tekee alkuinvestoinnit. Liittymismaksu on palveluketjuissa tavallisesti joitakin tuhansia, kaupoilla ja ravintoloilla suurempi.

Liiketoiminta Tarjoaa tukea yrityksen pyörit-tämiseen ja markkinointiin sekä kehittää konseptia.

Maksaa sopimuksen mukaisen osuuden liikevaihdosta yhteistyömaksuna sekä usein myös korvauksen markkinoinnista. Maksu pyörii kymmenen prosentin nurkilla: kaupalla ja ravintoloilla se on palveluja korkeampi.

Kuka Yrittäjäksi halutaan yli 40-vuo-tiaita palkkatyön jättäviä ihmisiä, joilla on pääomaa ja pitkäjäntei-syyttä.

Yrittäjäksi haluavat ovat valmiita toteuttamaan konseptia ja tavallista kiinnostuneempia taloudellisesta menestyksestä.

Vastuut Ketjun tulee varmistaa, että yrittä-jäksi lähtevä on tutustunut sopi-musehtoihin ja hänellä vaikuttaa olevan menestykseen tarvittava osaaminen, koulutus, ominaisuu-det ja taloudelliset edellytykset.

Yrittäjäksi ryhtymisen prosessi kestää yleensä useita viikkoja. Yrittäjäksi ryhtyvän on syytä tutustua sopimus- ehtoihin huolella.

Näin franchising toimii

Hoivayrittäjä arvostaa tukeaKeski-Suomesta kajahtaa. Jaakkolan franchisingantaja Akson aloitti toimintansa

vuonna 2006. Keskisuomalaisesta hoitoalan yrityksestä alkunsa saa-nut ketju käsittää nyt kolmisen-kymmentä yrittäjää, kertoo ketju-johtaja Petri Oksanen.

– Teimme puolitoista vuotta sitten päätöksen laajentua syste-maattisesti. Kesästä 2012 olemme kasvaneet yhden yrittäjän tahdilla kuukaudessa ja tänä vuonna kasvu on ollut vielä vauhdikkaampaa.

Yksityisten kotiapu- ja hoivo-palvelujen kasvunäkymät alalla ovat hyvät, kun ikääntyvän väes-tön avuntarve lisääntyy ja kuntien satsaukset ovat vähenemään päin. Yrittäjäksi ryhtyviä sosiaali- ja ter-veysalan ammattilaisia puolestaan ajaa tyypillisesti halu tehdä työtä joustavammin ja paremmin.

– He ovat väsyneet tekemään kotihoitoa kellokorttimeiningillä, Oksanen kuvaa.

Mitä Akson sitten tekee niin hy-vin, että yrittäjät lähtevät ketjuun mukaan? Tietenkin vastineeksi lii- kevaihtosiivusta saa muun mu-assa liiketoimintamallin, valmiin konseptin, yrityskuvan ja tukitoi-mintoja. Oksasen mukaan ketjun vahvuutena on palvelujen ja koulu-tuksen räätälöinti aloittavan yrittä-jän mukaan.

– Varmistamme ensimmäisten kuukausien aikana, että homma toimii.

Hoiva-alan ammattilaisten koh-dalla yrittäjyyden tulppana on mo-nesti liiketoimintaosaamisen puu-te, eikä alan lupabyrokratia helpota yritystoiminnan aloittamista. Etä-neuvonnan lisäksi tämä tarkoittaa tarvittaessa myös lähitukea.

– Paperiviidakko oli outo asia, ensimmäisiä lomakkeita täytimme yhdessä Petrin kanssa, Minna Jaak-kola kertoo.

– Tuki oli aloituspäätökselle tär- keä asia, sillä olin keskustellut toi-minnan käynnistämisen vaikeu-desta monen yksinään aloittaneen ja toimintansa nopeasti lopetta-maan joutuneen yrittäjän kanssa.

Vaatimuksena särmä jälki. Ak-son taas haluaa ketjuun yrittäjiä, joilla on alan koulutus ja halu teh-dä hyvää jälkeä, Jaakkola kertoo.

– Neuvottelemme kaikkien päte-vien yrittäjäksi haluavien kanssa, mutta rukkasiakin on joutunut an-tamaan. Asiakaslaadun pitää olla erinomainen, sillä ketjussa kaikki mainostavat toisiaan työn jäljen kautta.

>

MoNipuoLiSta työtä. Yrittäjä Minna Jaakkola mittaa Meeri Kalmeenojan verenpaineen.

Myös rahkeita kasvaa yksinyrit-täjää isommaksi arvostetaan Akso-nissa. Ketjun suurimmalla jäsenel-lä on toistakymmentä työntekijää, mutta keskimäärin yrittäjä työllis-tää kahdesta kolmeen työntekijää. Minna Jaakkola pohtii parhaillaan ensimmäisen työntekijän palkkaa-mista, sillä keikkaa pukkaa kiireek-si asti.

– Tätäkin asiaa olemme pohti-neet Petrin kanssa tarkasti. Olen miettinyt, että voisin palkata kaksi tai kolme työntekijää, jos kysyntää riittää.

Jaakkolan yrittäjästartti osui ilmeisen hyvään saumaan, sillä asiakkaita on piisannut melkeinpä pelkällä puskaradiolla.

– Kunnat ovat karsineet kotipal-velua: käynnit ovat lyhyitä ja vain tietty työ tehdään. Iäkkäät asiak-kaat kaipaavat tuttua ihmistä, joka tietää mitä toinen haluaa ja tuo turvallisuutta sekä ihmisläheisyyt-tä palveluun, hän tiivistää.

yrittäjän arjessa

olen miettinyt, että voisin palkata kaksi tai kolme työntekijää, jos kysyntää riittää.

Minna Jaakkola

JUHA SINISALO

298/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT ArjessA

Mitä tapahtuu Franchisingantaja Franchisingottaja

Sopimus ja aloittaminen

Antaa yrittäjän käyttöön brändin, konseptin ja osaamista esimerkiksi logistiikan ja hallinnon alalla.

Sitoutuu konseptiin, maksaa liittymis- maksun ja tekee alkuinvestoinnit. Liittymismaksu on palveluketjuissa tavallisesti joitakin tuhansia, kaupoilla ja ravintoloilla suurempi.

Liiketoiminta Tarjoaa tukea yrityksen pyörit-tämiseen ja markkinointiin sekä kehittää konseptia.

Maksaa sopimuksen mukaisen osuuden liikevaihdosta yhteistyömaksuna sekä usein myös korvauksen markkinoinnista. Maksu pyörii kymmenen prosentin nurkilla: kaupalla ja ravintoloilla se on palveluja korkeampi.

Kuka Yrittäjäksi halutaan yli 40-vuo-tiaita palkkatyön jättäviä ihmisiä, joilla on pääomaa ja pitkäjäntei-syyttä.

Yrittäjäksi haluavat ovat valmiita toteuttamaan konseptia ja tavallista kiinnostuneempia taloudellisesta menestyksestä.

Vastuut Ketjun tulee varmistaa, että yrittä-jäksi lähtevä on tutustunut sopi-musehtoihin ja hänellä vaikuttaa olevan menestykseen tarvittava osaaminen, koulutus, ominaisuu-det ja taloudelliset edellytykset.

Yrittäjäksi ryhtymisen prosessi kestää yleensä useita viikkoja. Yrittäjäksi ryhtyvän on syytä tutustua sopimus- ehtoihin huolella.

>Suomeen syntyy tai tuodaan tulevaisuudessa lisää franchisingketjuja, ennustaa konsulttiyritys FranConin

toimitusjohtaja Henri Laakso. Kasvunva-raa löytyy etenkin hyvinvointi- ja kotiapu-puolelta, yrityspalveluista ja teknisistä palveluista: esimerkiksi lvis-alalla ketjuun-tuminen uupuu Suomesta käytännössä kokonaan.

Suomessa toimii 250 – 300 franchising-ketjua, joiden piirissä toimii noin 5 000 yrittäjää. Työntekijöitä sektorilla on noin 50 000.

Ketjuista perinteisesti kolme neljästä on ollut kotimaisia. Suomen Franchising-Yhdistyksen puheenjohtaja Juha Vastamä-ki kertoo, että osuudessa on viimeisimpien tietojen mukaan tapahtunut parin pro-senttiyksikön nytkähdys kansainvälisten konseptien suuntaan. Laakso toteaa, että joidenkin tunnettujen franc-hisingbrän- dien puuttuminen Suomesta johtuu lähinnä markkinan pienuudesta, ei sen vaikeudesta.

Hyvinvointipalvelujen ketjuuntumista ajaa Laakson mukaan kaksi tekijää. Aloitta-vat yrittäjät kaipaavat ketjun tuomaa tukea ja turvaa, ikääntyville omaisilleen palvelua ostavat asiakkaat taas luotettavaa brändiä.

– Ihmiseltä ihmiselle -palveluita on haastavaa konseptoida ja ne sopivat hyvin franchisingtoimintaan, kun jokaisesta yksi-köstä saa saman palvelun, toteaa Laakso.

Tilaa pitäisi löytyä

Inspiroivaa asiantuntemusta – huvia ja hyötyä – rentoa meininkiä – tuulahdus Tukholmaa!

Yrittäjän veroseminaari 14.–16.11.2013

Kirsti AuranenSeppo Laine Risto WaldenMirjami Laitinen

Viking Linen m/s Mariella, Helsinki–Tukholma – Helsinki

Seminaarin puheenjohtajana toimii Senior Advisor Mirjami Laitinen

Yhteistyössä:

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | [email protected] | yrittajat.fi/koulutus

Jäsenhinta (normaalihinta)490 € (650 €) hlö 2-h ikkunallisessa hytissä535 € (695 €) hlö 1-h sisähytissä565 € (725 €) hlö 1-h ikkunallisessa hytissä

www.yrittajat.fi/veroseminaari2013 tai [email protected] tai p. 09 2292 2923

• Muista mainita: osallistujien syntymäajat, ruoka-allergiat ja hyttivalinta.

Peruutukset:Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Ilmoittaudu 31.10. mennessä!

Torstai 14.11.

11.15 Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali, Katajanokka11.45 Kahvi- ja hedelmätarjoilu12.00 Seminaarin avaus

Varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät12.15 Ajankohtaista elinkeinoverotuksen uudistamisesta

Ylijohtaja Lasse Arvela, valtiovarainministeriö12.45 Odotettavissa olevien verolainsäädännön muutosten vaikutuksia

yritysten talouteen ja suunnitteluun. Voiko muutoksiin varautua? Miten muutoksiin kannattaa varautua?

KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy

14.00 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen15.00 Veronumero ja uusi rakennusalan kuukausikohtainen raportointi

Ylitarkastaja Sari Wulff, verohallinto15.45 Tauko, kahvia tarjolla16.00 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta

Varatuomari Kirsti Auranen, Ernst & Young Oy

17.15 Valinnaisluennot Yritysten sähköinen veroasiointi – miten helpottaa yritysten

ja tilitoimiston arkea Keskustelua ja ideointia johtaa verohallinnon entinen pääjohtaja Mirjami Laitinen

Yrityksen nettovarallisuuden laskenta ja vaikutukset verotuksessa Ohjeistajana veroasiantuntija Risto Walden, Bilanssi Oy

18.00 Kyselytunti21.00 Ála carte illallinen

Perjantai 15.11.

7.00 Aamiainen13.00 Kahvi ja välipala13.30 Verovastuu eri yhtiömuodoissa

Johtava lakimies Matti Merisalo, Verohallinto14.30 Tehokas palkitseminen

Yhteysjohtaja Kari Pankka, Mandatum Life15.15 Kahvi- ja hedelmätarjoilu15.45 Matalan verokannan maiden, kuten Viron, yritysten verotus Suomessa

KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Bilanssi Oy16.45 Kyselytunti19.15 Seminaarin päätös ja coctail19.30 Buffetillallinen

Lauantai 16.11.

8.00 Aamiainen10.10 Laiva saapuu Helsinkiin

Huom. kaikki ajat ovat paikallisia

MonipuoLiSTa TyöTä. Yrittäjä Minna Jaakkola mittaa Meeri Kalmeenojan verenpaineen.

FranConin tj. Henri Laakso: Aksonin ketjujohtaja Petri Oksanen:

kommenttikommentti

antaja ei yleensä tingi maksuista tai liikevaih-

to-osuudesta, jos markkina-tilanne ei olennaisesti muutu.

Liittymismaksu on 4 990 euroa, koska haluamme

tehdä mukaan lähtemisen kiin-nostavaksi.

Jos samalla alalla toimivien ketjujen

maksuissa on suuri ero, on yrittäjäksi aikovalla aihetta ihmettelyyn.

yhteistyömaksu on 6 prosenttia. Emme toistai-

seksi ole perineet markkinointi-maksua, vaan jokainen yrittäjä on hoitanut oman mainontansa.

Ketjut eivät halua yrittäjiksi nuoria

kokeilijoita tai innovaattoreita, joille konseptin noudattaminen on vaikeaa.

yrittäjistä 80 prosenttia on tyytyväisiä franchi-

singiin, 5 prosenttia pettyy yleensä taloudellisista syistä. Riidat johtuvat usein sopimuksen huonosta tuntemisesta.

pitää todella haluta yrittäjäksi ja pystyä erin-

omaiseen laatuun.

neuvottelemme kaikkien pätevien kanssa, mutta

rukkasiakin joutuu antamaan.

30 8/2013 • YRITTÄJÄSANOMATArjessA


Viola Systems Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Penttonen osallistui vuosi sitten Finnveran vientikaupan ra-

hoitusohjelmaan. Hän lähti mukaan, kun yrityk-

selle piti löytää instrumentteja vientikauppojen käytännön to-teuttamiseen. Turkulainen yritys toimittaa langattomia viestintä-ratkaisuja sähköverkkoihin, ja suurin osa sen tuotteista ja jär-jestelmistä menee vientiin, jopa 40 maahan.

Vuonna 2000 perustettu energia-alalla toimiva Viola oli jo ennen rahoitusohjelmaan osal-listumistaan käyttänyt erilaisia vientikaupan rahoitusjärjeste-lyjä, kuten remburssia ja luot-totakausta. Remburssi on osta-jan pankin kirjallinen sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle.

– Halusimme solmia intialai-sen asiakkaamme Tata Groupin kanssa suoraan kaupan, ilman välikäsiä. Ohjelmassa kuulin vientisaatavan takausjärjestelys-tä, mikä tarkoittaa, että voimme toimia open credit -periaatteella

asiakkaan kanssa. Näin emme tarvitse remburssia, toimitusjoh-taja Jyrki Penttonen selvittää.

Muutaman kuukauden mittai-sen rahoitusohjelman sisältö oli räätälöity yritykselle sopivaksi.

– Kun säästämme remburssin järjestelykustannukset, saamme optimoitua myyntikatteen. Vien-tisaatavan takausjärjestely toimii asiakkaan suuntaan yksinkertai-suudessaan niin, että teemme tarjouksen ja he tekevät tilauk-sen, johon sovimme 30 päivän maksuajan, Penttonen sanoo.

Hän muistuttaa, että kaupan-teko on hyvä tehdä mahdollisim-man helpoksi asiakkaalle, jotta kauppa käy paremmin.

– Finnvera teki vientisaatavan takausta varten asiakasyrityksen luottokelpoisuuden tarkistukset kansainvälisten luottotietofirmo-

jen kanssa. Rahoituspäätös tuli kahdessa kuukaudessa. Järjestely oli sujuva.

Minimoi riskit. Viola Systemsin tärkeimmät markkinat ovat Aa-

siassa, Euroopassa ja Lähi-idässä. Yhtiö pyrkii saamaan lisää kaup-paa Etelä-Amerikkaan ja erityi-sesti Brasiliaan. Myös Espanja on kasvava markkina.

– Esimerkiksi Intiaan ei voi tehdä kauppaa ilman, että saa-tava on turvattu, vaikka kauppa-kumppani olisi iso ja tunnettu yritys. Emme halua ottaa luotto-riskiä. Vientisaatavan takausjär-jestely toimii niin, että jos rahoja ei kuuluisi, riskimme olisi viisi prosenttia. Finnvera kantaa lo-pun riskin.

Viola Systemsille vientikaup-pojen vaatimat rahoitusjärjes-telyt olivat osin tuttuja jo ennen Finnveran järjestämää koulu-tusta.

– Olemme aiemmin käyttäneet perinteisiä välineitä, kuten Finn-veran luottotakausta. Takaus oli

yhdistettynä pankista haettuun käyttöpääomarahoitusluottoon.

Penttonen kertoo heidän käyt-täneen Finnveran palveluja alus-ta asti.

– Kun tekee vientikauppaa, kannattaa selvittää sellaiset jär-jestelyt, joissa Finnvera voi olla mukana.

Rahoituksessa ennakointi on tärkeää.

– Rahoituspakettien pitää olla valmiina siinä vaiheessa, kun kauppoja ryhdytään puuhaa-maan.

Yrityksen näkymät ja tilaus-kanta ovat hyvät. Energia-ala on kasvuala. Näin se nähdään Viola Systemsilläkin.

ABB omistaa 20 prosenttia yrityksestä, Sitralla on pienempi siivu ja loput omistajat ovat yk-sityisiä.

Tee vientikauppa helpoksiSujuvat rahoitus- järjestelyt helpottavat kaupankäyntiä.

>Finnveran järjestämään viennin rahoituskoulutukseen voi hakea sellainen yritys, jonka ensimmäi-

set vientikaupat on jo tehty. Suoraa vientiä omilla tuotteillaan harjoittavan pk-yrityksen liiketoiminnan tulee olla kannattavaa.

Finnveran liiketoimintajohtajan Annamarja Paloheimon mukaan vientikaupan rahoituksessa on kaksi puolta: tavoitellaanko sitä, että ostaja saa rahoituksen varmistettua vai sitä, että viejä saa ostajaan liittyvän luotto- ja

maksuriskin katettua. Kaupankäynnin maksuvälineitä on lukuisia. Finnvera voi olla mukana myös ostajan rahoitusjär-jestelyissä takaajana.

– Viejän näkökulmasta tässä on pitkäl-ti kyse maksuajan rahoittamisesta. Jos maksuaika on viisi vuotta, maksuajan rahoittaminen on silloin isompi haaste.

Rahoitusneuvotteluissa voi olla mo-nia osapuolia: ostaja, myyjä, ostajan ja myyjän pankit sekä Finnvera.

– Koulutusohjelmassa käydään läpi, miten rahoituksen prosessi hallitaan

ajoituksellisesti, ja mitä asioita maksu-ehdoissa kannattaa ottaa huomioon.

– Mitä vaikeammille markkinoille mennään, sen tärkeämpää roolia riskien-hallinta näyttelee. Rahoituksen välineet ovat loppupeleissä maasta riippumatta samat.

Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Suomessa toimivien pankkien kanssa. Osallistujille järjestetään yrityskohtainen vientikaupan rahoituspäivä yhteistyössä Finnveran ja yrityksen valitseman pan-kin kanssa vuoden loppuun mennessä.

Rahoituksen välineet haltuun – riskit minimiin

kaupoille. Jyrki Penttosen kipparoima Viola Systems halajaa lisää kauppoja muun muassa Etelä-Amerikasta.

VESA-mAtti Väärä

Hae mukaan ohjelmaan•Finnveran Vienti-

kaupan rahoitus -ohjelman tavoitteena on parantaa yritysten vientikauppoihin liittyvää rahoitus- osaamista.

•Yritykset valitaan ohjelmaan hakemus-ten perusteella.

•Ohjelmaan on tähän mennessä osallistunut 78 yritystä. Tämän vuoden syksyn haku-aika päättyy 11. loka-kuuta.

Rahoituspakettien pitää olla valmiina siinä vaiheessa, kun kauppoja ryhdytään puuhaamaan.

Jyrki Penttonen

318/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT ArjessA

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

www.yritysporssi.fi

Yrityspörssistä löydät lähes 500 yrityksen myynti-ilmoitusta.

Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Kauppa Muut toimialat

Rakentaminen

Majoitus, ravintola, elintarvike

Palvelut, liikenne

Myytäviä kohteitamme:

Yritysvälittäjät

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Kartano hoivapalvelu- tai matkailukäyttöön ..................1 250 000Maatalousrautakauppa Etelä-Pohjanmaalla ................ 500 000 Metallien kierrätys- ja myyntiyritys Etelä-Savo ..........370 000 Hotellikiinteistö irtaimistoineen Kainuussa ..... 490 000 Kuormalavojen kierrätys ..........38 000Monipuolinen ravintola- kokonaisuus ............ 150 000 + varasto Lomakeskus Lapissa................545 000 Ammatillinen perhekoti .........400 000 Terveellisten elintarvikkeiden maahantuoja ............................750 000 Valokuvaamo Satakunnassa.....36 000 Karaokebaari / Pub ....................88 000 Liikehuoneiston osakekanta ...230 000 21-paikkainen hoitokoti Varsinais-Suomessa ............... 560 000

Teollisuus

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Ostetaan tilitomisto Lauttasaari, Etelä-Helsinki, Länsiväylän varsi tai Espoon alueelta. Liikevaihto n. 40 000 - 150 000 euroa. Vuokratut toimitilat.

SY-10062013-2933

Ostetaan isännöintiyritys, joka voi harjoittaa myös kiinteistövälitystä ja asuntokauppaa. Tilitoimistopalvelut plussaa. Pk-seutu tai Varsinais- Suomi. Hinta 0 - 50 000 €.

SY-02092013-3125

Ostetaan edullinen yritys, yrityksen liiketoiminta tai osakkuus, ensi- sijaisesti pk-seudulta. Ei ravintoloita, eikä kiinteistöjä.

SY-02092013-3128

Puusepänliike Lahden seudulla. Liikevaihto 1 000 000 - 1 500 000 €. Omat toimitilat 2 400 m2.

SY-01072013-2988

Tekstiilien paino- ja myyntiyritys Pohjois-Karjalassa. Liikevaihto alle 100 000 €. Omat toimitilat 130 m2. Hintapyyntö 330 000 €.

SY-01072013-2989

Teollisuuden kunnossapitoon ja kul-jetinjärjestelmiin erikoistunut kone-paja Tampereen seudulla. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Liike-vaihto 1 000 000 -2 000 000 €. Työn-tekijöitä 12. Omat toimitilat. Hinta-pyyntö 480 000 €.

SY-02092013-3126

Metallirakentamisen liiketoiminta-osa-alue. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 645 m2. Hinta-pyyntö 245 000 €.

SY-19092013-3196

Maanrakennusyritys Päijät-Hä-meessä. Hintapyyntö 99 000 euroa, sisältää koneita.

SY-08082013-3060

Asbesti- ja rakennuspurkuyritys Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 250 000 €.

SY-14082013-3077

Puutarha/kukkakauppa Uudella- maalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Omat toimitilat. Hinta-pyyntö 75 000 €. pihakeskus.fi

SY-14052013-2817

Ympäristöalan yritys, jolla toimin-taa koko Suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Liike-vaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 500 000 €.

SY-06062013-2930

Yli 30 vuotta alalla toiminut elin-tarviketukku Varsinais-Suomessa. Vakaa asiakaskunta ja laadukkaat tuotteet. Liikevaihto 800 000 €. Työntekijöitä 2 + 1.

SY-12062013-2942

Veneliike Turussa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokra-tut toimitilat 550 + 1 700 m2. Hinta 150 000 €.

SY-17062013-2954

Vähittäiskauppa Pohjois-Pohjan- maalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat n. 500 m2. Hintapyyntö 380 000 €.

SY-02072013-2990

Myydään osuus/haetaan rahoitusta kasvavaan lastenvaate ja -jalkine-ketjuun, jonka liikevaihto 1 - 2 miljoonaa euroa.

SY-19072013-3022

Ford-autojen varaosakauppa. Toimintaa koko Suomessa. Hinta-pyyntö 95 000 euroa.

SY-09082013-3064

Naisten muotiliike pääkaupunki- seudulla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokra-tut toimitilat 28 m2 + varasto 20 m2. Hintapyyntö 27 000 €.

SY-28082013-3117

Myydään yritys tai osuus yrityksestä, jonka toimialana mainostuotteet, tekstiilipainatus, tarrat ja liike-lahjat. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liike- vaihto 100 000 - 200 000 €. Omat toimitilat 182 m2.

SY-14082013-3073

Pääasiassa mopojen varaosiin keskittynyt varaosamyymälä Poh-jois-Savossa. Toimintaa koko Suo-messa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 120 m2.

SY-06092013-3143

Halpatavarataloyritys Pohjois-Suomessa. Liikevaihto n. 3 000 000 €. Työntekijöitä n. 15. Omat toimitilat n. 3 000 m2.

SY-13092013-3172

Kirja- ja paperialan erikoisliike Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 250 m2 ja 215 m2.

SY-13092013-3176

Ravintola Pohjois-Suomessa. Liike-vaihto 400 - 500 000€, toimitilat 165 neliötä. Hintapyyntö 95 000€.

SY-19072013-3019

Lounasravintola Etelä-Savossa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 eu-roa, 170 neliön vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 110 000 euroa.

SY-29072013-3035

Myydään/myydään osuus/haetaan rahoitusta: yökerho Varsinais-Suo-messa. Liikevaihto 1 - 2 miljoonaa euroa.

SY-06082013-3055

Autovuokraamotoiminta Uudella- maalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 45 m2. Hintapyyntö 49 000 €.

SY-17062013-2950

Arkkitehtitoimiston liiketoiminta. Toimintaa koko Suomessa, sijainti Pohjois-Pohjanmaalla. Työntekijöi-tä 4 - 5. Vuokratut toimitilat. Hinta-pyyntö 180 000 €.

SY-19062013-2963

Tilitoimisto/osuus Keski-Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat 200 m2.

SY-03072013-2992

Siivous-ja toimitilapalveluyritys Päijät-Hämeessä. Työntekijöitä 21 - 50. Vuokratut toimitilat. Hinta-pyyntö 450 000 euroa.

SY-11072013-3003

Myydään pääkaupunkiseudulla yritys jonka toimialana on asiakas-rekistereiden hallinta. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 120 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-11062013-2936

Henkilöstövuokrauskonserni joka sisältää kaksi eri yritystä. Liike-vaihto 400 000 - 500 000 €. Vuok-ratut toimitilat 40 m2. Hintapyyntö 125 000 €.

SY-18062013-2957

Lukkoliike pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toi-mitilat 150 m2.

SY-05072013-2995

Hyvinvointisektorilla toimivan yrityksen Klinikka-liiketoiminta, Way of Life-konsepti. Toimintaa koko Suomessa.

SY-05082013-3053

Päijät-Hämeessä ict-alan yritys, tai osuus yrityksestä. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 90 m2. Hinta-pyyntö 150 000 €.

SY-14082013-3079Hotelli-ravintolan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaalla. Omat toimitilat 890 m2. Hintapyyntö380 000 €.

SY-26082013-3104

Grilli-kahvio Varkaudessa. Liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. Työn-tekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 79 m2 (rakennusala).

SY-26082013-3105

Elintarvikekioski Loviisassa. Liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. Työn- tekijöitä 1. Omat toimitilat 75 m2.

SY-16092013-3180

Pikaruokaravintola foodi Kuopion ydinkeskustasta, Kauppakadulta. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuokratut toimitilat 121 m2.

SY-16092013-3183

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 24.10.2013

Yrityspörssin ilmoitusehdot osoitteessa www.yritysporssi.fi


Kuulostaako tuo nyt niin merkilliseltä? Mieli tekee yrittäjäksi, mutta kysy-mysmerkkejä on paljon.

Vastauksia haetaan erilaisista po-rukoista; opiskelijayhteisöistä, ne-tistä, kavereilta, sukulaisilta, alan järjestöistä. Ennen suuria askelei-ta punnitaan ratkaisujen hyöty ja hauskuus.

”Ongelmille ratkaisuja”– En ole koskaan ollut koulun penkissä viihtyvää tyyppiä. En ikinä ajatellut meneväni lukioon, vaan lähdin opiskelemaan merko-nomiksi. Haluan tehdä asioita käy-tännössä, David Mullo perustelee päätöstään astella itsenäisesti yrit-tävän tietä.

– En halua perinteiseksi yrittä-jäksi, joka vääntää samassa pajas-sa koko elämänsä. Luotan siihen, että kun katselen ympärilleni, löydän ongelman, johon lähden hakemaan ratkaisua. Näin juuri

Työn määrä ei pelota

David Mullo, 23 • opiskelee ammattikorkeakoulu Noviassa• Turussa opiskelijayhteisö Boost Turku

hallituksen pj. ja mukana opiskelijoiden perustamassa konsulttiryitys Novi- Conissa, joka tuottaa markkinointi- ja taloushallintopalveluja

Markus Siivola, 31 • opiskelee tekniikkaa Lappeenrannan

teknillisessä yliopistossa yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakouluopiskelijoi-den yrittäjyyttä edistävän yhteisön LUT Entrepeneurship Society ry:ssä

• hallituksen puheenjohtaja ja Wirma Lap-peenranta Oy:ssä opiskelijayrittäjyyden asiantuntijana

Katja Meriläinen, 25 • käsityönopettaja, joka opiskelee

kauppatieteitä Aalto-yliopistossa• osa-aikatöissä opiskelijoiden

Helsinki Think Companyssa akateemisen yrittäjyyden edistä-miseksi

• Oma yritys DIY Showroom

”Uskon markkinointiin”– Uskon itse tekemiseen ja markki-noinnin voimaan. Suomessa teh-dään valtavasti hienoja käsitöitä, joilla olisi kysyntää pitkin maail-maa, jos vain joku markkinoisi nii-tä. Tätä juuri yritykseni DIY Show-room tekee. Se on yhteisö kaikille itse tekemisestä kiinnostuneille ja

Opiskelija- jäsenyydestä vauhtia•Suomen Yrittäjissä selvite-

tään yhdessä opiskelijoiden kanssa, miten opiskelijajä-senyys olisi mahdollisimman toimiva. Kuvioita tunnustel-tiin ja toteutusta ideoitiin asiasta kiinnostuneiden opis-kelijoiden kanssa elokuun lopulla. Tavoitteena on, että opiskelijajäsenyys olisi mah-dollinen ensi vuoden alusta.

startupit syntyvät. Kun ongelma on ratkaistu, voi astella eteenpäin kohti uusia ratkottavia asioita.

– Yrittäjäksi lähteminen ei pelo-ta yhtään. Missä tahansa työssä voi käydä huonosti. Voi tulla irtisano-tuksi tai muuten vaan tulla taka-pakkia. Myös yrittämisessä. Sehän on selvä!

”Motivaatio vetää” – Olen erittäin motivaatio-orien-toitunut. Mitä parempi motivaatio minulla on, sitä enemmän teen ja saan aikaiseksi. Olen samalla iki-teekkari, joka etsii suuntaa, Mar-

kus Siivola kuvailee itseään yrittä-jän tiellä.

– Olo on vieläkin ehkä vähän kaksijakoinen, mutta koko ajan päätös ryhtyä nimenomaan yrittä-jäksi vahvistuu.

– Minulla on ollut oma toimini-mi kolme vuotta. Aloitin tekemäl-lä toiminimellä kesätöitä ja olen jatkanut sen jälkeen opiskelujen ohessa. Nyt olen kuitenkin töissä muualla, mutta voin työskennellä hyvin yrittäjämäisesti. Vapaus ja vastuu vetävät kyllä vahvasti kohti yrittäjyyttä. Saa ainakin itse päät-tää tekemisistään.

bloggaajille, näyteikkuna heidän tekemille tuotteilleen sekä laaduk-kaille käsityöohjeille, joita haluan markkinoida eteenpäin, itsekin kierrätystuotteita Min Goodie-tuo-temerkillä valmistava ja myyvä Katja Meriläinen sanoo.

– Ennen kaikkea haluan määrätä ajankäytöstäni ihan itse. Jos töitä pitää tehdä kellon ympäri, tahdon itse päättää siitä.


TALOUS

…

…

…

…

…

…

Pitkä polku kuljettavana

Kimmo [email protected]

Porilaisen Ohjelma-toimisto Orjatorin omistaja Ville Kulju osui heti oikeaan, kun hän mietti yri-tyksensä myyntiä.

Ostajalle täytyy tehdä tarjous, josta ei voi kieltäytyä.

– Minulla ei ollut resursseja enää yritystoiminnan kasvattamiseen. Nälkä on kuitenkin kova, Kulju pe-rustelee ratkaisuaan.

Äänentoisto- ja valoalan yrittä-jä sanoo olleensa jo vuosikausia ylityöllistetty. Esimerkiksi heinä-kuussa tilauksia tuli yli kolminker-taisesti kapasiteettiin nähden. Yh-tiö on erikoistunut vuokraamaan kiertuetavaraa yhtyeille. Lisäksi se tarjoaa muun muassa äänentoisto-palveluja yrityksille.

– Mietin myös, että vaihdanko toiminimen osakeyhtiöksi ja palk-kaan ulkopuolisen toimitusjoh-tajan. Riski oli kuitenkin liian iso, nelikymppinen Kulju kertoo.

Orjatori ei ole ihan pieni yritys, vaikka se onkin toiminimi. Kuljun mukaan yhtiö maksaa ”palkkaa” vuoden aikana yli 30 hengelle. Musiikki- ja tapahtuma-alalla on perinteenä, että palvelut ostetaan toisilta yrittäjiltä tai freelancereilta.

Nopeasti kauppoihin. Kulju otti kesällä yhteyttä Ääni- ja valotek-niikka Ruosilan omistajaan Reijo

Tarjous, josta ei kieltäydytäSatakuntalaiset löysivät toisensa – myyjä jatkaa vielä uudessa yrityksessä.

Miksi omistajanvaihdosten onnistuminen on tärkeää?•Pk-yritykset ovat merkittäviä vero-

tulojen kerryttäjiä omilla alueillaan.

•Pahimmassa tapauksessa palvelun taso voi kunnassa laskea, jos viimeinen kauppias pistää lapun luukulle.

•Jos yrityksiä vain lopettaa, kunta ei ole houkutteleva investointikohde.

•Yritystoiminta voi kasvaa ja yritys luo myös työtä.

•Yrittäjä saa palkinnon elämäntyölleen.

Ruosilaan. Päätös yrityksen myyn-nistä oli kypsynyt.

– Arvioin hinnan omassa pääs-säni. Sen piti olla ostajan kannalta houkutteleva ja itsellekin piti jää- dä hyvä fiilis. Tärkeintä on kui-tenkin oma panokseni uuteen yhtiöön. Työskentelen jatkossa freelancer-verokortilla Ruosilalle ja työsopimus on osa kauppaa, Kulju sanoo.

Kaupat syntyivät lopulta vähän yli kahdessa kuukaudessa.

Ostajan kannalta houkuttelevan

hinnan lisäksi Kulju toimi muu-tenkin oikein. Yrityskaupan asian-tuntijat korostavat, että myyjän on syytä varautua työskentelemään myymässään yrityksessä vähin-tään 2–3 vuotta.

– Se on todella tärkeää. Villellä on markkinointiasiat hyvin hallus-sa, Reijo Ruosila kertoo.

Ruosilan yrityskin on toiminimi ja se on aloittanut Ulvilassa. Ny- kyään virallinen kotipaikka on Jy-väskylä.

– Yrittäjän ura alkoi 1980-luvul-

la, kun tein bändikeikkailua Yö-yh-tyeen kanssa. Jyväskylän toimipis-te sai alkunsa Hausmylly-yhtyeen teknikoiden toiveesta.

Yritykset täydentävät hyvin toi-nen toistaan. Nykyään Ääni- ja va-lotekniikka Ruosila on enemmän keskittynyt tapahtumien ja osasto-jen tekemiseen Jyväskylän Paviljon-gissa.

– Ehdotus Orjatorin ostamises-ta tuli yllätyksenä. Mietin asiaa ja näin paljon hyviä kasvumahdolli-suuksia, Ruosila sanoo.

LÄH

DE:

SU

OM

EN Y

RITT

ÄJÄT

JUSSI PARTANEN

Arvioin hinnan omassa päässäni. Sen piti olla ostajan kannalta houkut-televa.

Ville Kulju

kättä päälle. Ville Kulju (vas.) ehdotti Reijo Ruosilalle yrityskauppaa, johon Ruosila vastasi myöntävästi. Kulju jatkaa vielä uuden yrityksen palveluksessa.

Yrittäjä

Ostaja

Yrittäjä/myyjä

Rooli x

Ostoaikeen herääminen

Myyntiin herääminen

Kohteitten kartoittaminen

Myynti- kunnostus

Kohtaaminen

KohtaaminenKaupan toteutuminen

Kaupan toteutuminen

Uuden roolin etsiminen

Valmiuksien vahvistaminen

Uudessa roolissa toimiminen

Liiketoiminnan kehittäminen

Kasvun varmistaminenTekninen toteutusArvonmääritysMyyjäsegmentit

Tarvittava tuki

Herätystilaisuudet Kohtaamiskanavat Osaamisen kehittäminen

Ostajasegmentit Osaamisen kartoittaminen Osaamisen hyödyntäminenOsaamisen siirto


TEGERA® 9105 TEGERA® 290 TEGERA® 629 TEGERA® 9146

www.tegera.fi

Helppoa kun on homma hanskassaSuurin osa työtapaturmista kohdistuu käsiin ja erityisesti sormiin.

TEGERA®-suojakäsineillä vältyt hankalilta vammoilta. Laajasta vali-

koimastamme löydät tehtävääsi sopivat käsineet – hienomekaniik-

ka- ja asennuskäsineestä aina tuhdimpaan tarpeeseen.

TEGERA®- KÄSIEN SUOJAAMISEN MESTARI

Käsineitä saat mm. seuraavilta jälleenmyyjiltämme:

Ahlsell, Etra, Hartman, Hong Kong, K-Rauta, K-maatalous,

Lindström, Rautia, Tools, Velimark ja Würth.

Tarjous, josta ei kieltäydytä>Yrityskauppojen määrä on lisäänty-

nyt tänä vuonna verrattuna viime vuoteen.

Ei kuitenkaan tarpeeksi, jos ajattelee yrit-täjien ikääntymisvauhtia. Puolet yrittäjistä on yli 50-vuotiaita ja seuraavan kymmenen vuoden aikana myyntiin tulee arviolta 28 000 yritystä, joita yrittäjät haluavat kaupata ulkopuoliselle ostajalle. Näistä vain joka kymmenes uskoo tietävänsä ostajan. Sen lisäksi luvassa on noin 15 000 sukupol-venvaihdosta, 10 000 yritystä myydään jo yrityksessä työskenteleville ja 20 000 yritys-tä pistää lapun luukulle.

Samalla yrityskaupat koskettavat ainakin 200 000 palkansaajaa.

Tähän tarpeeseen on syntynyt myös valtakunnallinen omistajanvaihdoshanke, jota Suomen Yrittäjät koordinoi. Hankkeen projektipäällikkönä on Mika Haavisto ja sitä rahoittavat Yksityisyrittäjäinsäätiö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Suomen Yrittäjät.

– Tärkein tavoite on suunnitella ja saada

toimiviksi koko maata kattavat palvelut, joilla varmistetaan omistajanvaihdosten sujuminen, Haavisto sanoo.

Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että niin julkiset kuin yksityisetkin toimijat pelaavat yhteen maaliin ja yrittäjät löytävät mahdollisimman helposti apua joko yrityk-sen ostamiseen tai myyntiin.

– Me emme tallo kenenkään varpaille, päinvastoin. Tämän hetken tilanne on Suomessa kirjava. Esimerkiksi Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla omistajanvaihdokset ovat hyvässä hoidossa, Haavisto kehuu.

Haaviston mukaan kauppoja syntyy puolet vähemmän kuin pitäisi. Muutaman vuoden päästä voi tulla kiire. Yrityskauppo-jen asiantuntijat tosin kommentoivat viikko sitten Kauppalehdessä, että mitään myynti-ryntäystä ei olisi tulossa jatkossakaan.

Omistajanvaihdosten asiantuntijat kokoontuvat perinteisesti lokakuun alussa Helsinkiin pohtimaan yhteistyön syventä-mistä.

Kauppoihin vauhtia

Veritas on erikoistunut YEL- ja TyEL-vakuutuksiin sekä yrit täjien yksilöl-lisiin tarpeisiin. Eläkevakuutuksen lisäksi saat meiltä hyödyllisiä neuvoja ja tarvittaessa myös rahoitusta. Lue lisää lakisääteisestä YEL-vakuutuksesta osoitteessa veritas.fi/enemman-kuin-yel tai soita 010 195 612.

YRITTÄJÄN JA VERITAKSEN

YELVAKUUTUS

LAKISÄÄTEINEN

OIKEIN MITOITETTU VAKUUTUSTURVA

100 VUODEN KOKEMUKSELLA

ANNA MEIDÄN AJATELLA

SINUN ELÄKETTÄSI JO NYT.

"Meillä puhelimeen vastaa aina ihminen."

VÄLILLÄ ON AINAENEMMÄN KUIN PELKKÄ

600 miljoonaa euroa ja kasvaa. Costa Concordian nosto-operaatio on historian kallein.


Näin mitattiin• Mittaristona on käytetty pk-barometriin vastanneiden yritysten arvioita yleisestä suhdannenäkymästä, liikevaihdon kasvusta, henkilökunnan määrän kasvattamisesta, tulevista investoinneista, vientiyritysten odotuksista, kannattavuuden kehityksestä, vakavaraisuudesta ja panostuksista tuotekehitykseen.

• Maakunnat sijoitettiin paremmuusjärjestykseen jokaisen osatekijän perusteella

ja sijoitukset laskettiin yhteen. Mitä vähemmän maakunta sai pisteitä, sitä paremmat näkymät alueen yrityksillä on.

• Suomen Yrittäjien, Finn-veran sekä työ- ja elinkeino-ministeriön teettämään pk-yritysbarometriin vastasi

noin 5 000 pk-yritystä.

Talous

Kimmo [email protected]

Yrittäjäsanomat rankkasi maakunnat paremmuus- järjestykseen kahdeksan eri osatekijän perusteella. Kartasta selviää, missä päin Suomea yrityksillä ovat valoisimmat odotukset bisneksen kasvattamiseksi seuraavan 12 kuukauden aikana.

. Yleiset suhdannenäkymät 1) Etelä-Karjala ja Pohjanmaa 3) Pääkaupunkiseutu ja Pohjanmaa. Liikevaihdon kasvu 1) Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa 3) Helsinki, Etelä-Karjala, Kainuu ja Pohjanmaa. Henkilökunnan määrän kasvu 1) Helsinki ja Pääkaupunkiseutu 3) Keski-Suomi. Investointien kasvu 1) Pääkaupunkiseutu 2) Pohjanmaa 3) Pohjois-Pohjanmaa. Vientiyritysten odotukset 1) Kainuu 2) Etelä-Savo 3) Pirkanmaa. Kannattavuuden odotukset 1) Pohjois-Pohjanmaa 2) Helsinki ja Pohjanmaa. Vakavaraisuus 1) Pääkaupunkiseutu ja Pohjois-Pohjanmaa 3) Helsinki. Tuotekehityspanostukset 1) Etelä-Savo 2) Keski-Suomi 3) Kainuu

Lappeenranta 18.–20.10.2013

IlmoIttaudu vIImeIstään 1.10.

www.yrittajapaivat.fi

Henkka HyppönenEsko Valtaoja

Inka Henelius

Olli Rehn

Ku

va:

Eu

roop

an k

omis

sio

Jaajo Linnonmaa

Etelä-Pohjanmaa

125

Lappi

101

Kainuu

75

Pohjois-Savo

72

Pohjois-Karjala

64

Pohjois-Pohjanmaa

33

Etelä-Savo

96Keski-Suomi

71

Pirkanmaa

78Satakunta

103

Kanta-Häme

88 Päijät-Häme

118

Uusimaa

78Varsinais-Suomi

85

Pohjanmaa

35 Keski-Pohjanmaa

86Mistä puskureita?Satakuntalaisilla yrityksillä on heikoimmat odotukset yritysten vakavaraisuuden kehityksestä.

T&k ei kiinnostaEtelä-Pohjanmaan yrityksillä on pienimmät panostukset tuotekehitykseen seuraavan vuoden aikana.

Eniten ykkössijojaPääkaupunkiseutu 4 (henkilökunnan määrän kasvu, investointien kasvattaminen, liikevaihdon kehitys, vakavaraisuus)

Eniten jumbosijojaEtelä-Savo 4 (yleinen suhdannenäkymä, liike-vaihdon kasvattaminen, henkilökunnan määrän kasvu, kannattavuus)

Mihin pitäisi viedä?Päijät-Hämeen yrityksillä on heikoimmat odotukset viennistä.

Kymenlaakso

123Etelä-Karjala

107

Tasapaksua puurtamistaVarsinaissuomalaiset yri-tykset ovat asemoineet omat odotuksensa keskikastiin, ja vieläpä tarkasti. Investointiodotukset ovat muihin maakuntiin verrattuna sijal-la 7 ja liikevaihdon kasvuodotukset sekä kannattavuuden kehitys ovat sijoilla 12. Kaikki muut osatekijät sijoittuvat tähän väliin.

Pääkaupunkiseutu 31Helsinki 39

Kasvu jää, mutta tulosta tuleeLappilaiset yritykset ovat keskimää-räistä skeptisempiä liikevaihdon kasvat-tamisen suhteen (sija 16), mutta toisaalta kannattavuusodotukset ovat korkealla (sija 6).

Top 3

Missä on eniten valoa tunnelissa?

Läh

de:

Su

om

en Y

RITT

äJI

en p

k-ba

Rom

eTRI

II/2

013


Suunnitteletko omiStajanvaihdoSta tai yritySkauppaa? Balance Arvo -arvonmääritys antaa selkeän ja perustellun, ulkopuolisen asiantuntijan määrittämän arvion yrityksen osakekannan tai liiketoiminnan käyvästä arvosta.

Omistajanvaihdostilanteessa tai yrityskauppaa harkittaessa Balance Arvo palvelee sekä ostajaa että myyjää antamalla selkeän lähtökohdan hinnoitteluun. Balance Consulting on yritysjärjestelijöistä riippumaton arvonmäärittäjä.

Arvonmääritys perustuu yrityksen tilinpäätösanalyysiin, yritysjohdon haastatteluun ja arvioon tulevaisuuden näkymistä. Arvonmäärityksessä otetaan huomioon yrityksen liiketoiminta, asiakaskunta, kilpailijat, vahvuudet, riskit, investointitarpeet ja omaisuuserät. Raportti sisältää sekä lisäarvomallin mukaisen että kassavirtapohjaisen arvonmääritystarkastelun.

Kaikki kyselyt ja toimeksiannot käsitellään luottamuksellisesti – jo vuodesta 2003.

KYSY LISÄTIETOJA ARVONMÄÄRITYKSESTÄ:Soita: 010 665 2302 tai laita sähköpostia: [email protected]ätietoja myös osoitteesta www.balanceconsulting.fi/arvo

vapaalla36 8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tuomiokuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Heikko iTseTunTo. Veikkaus hankki Kauniin ja Rohkean Ridge Forresterin

todistelemaan, että suoma-lainen voittaa aina.

oHHoH. Italian viranomaiset löysivät vahingossa Berlus- coniakin kovemman veron-

kiertäjän, oman vero- virastonsa.

sorreTTu. Missä Li Anders-son, siellä ongelma… Vai

miten päin se meni.

elinkaarimalli. Ensin telakka saa jättituet, sen

jälkeen laivayhtiöt kuittaavat megalomaaniset tuet ja lopuksi valtion alkoholi- verotus hoitaa laivoille

matkustajat.

Vain 20 euron TäHden. Seuraavaksi julkisuudenkipeät

työmarkkinapomot tappele-vat siitä, että mitä tulikaan sovittua palkankorotusten

rahayksiköstä.

maksuajaT. VR perustelee 45 päivän maksuaikoja toimi-

alan yleisellä käytännöllä. Pienet yritykset eivät selvästi-kään ymmärrä, että mitä niin kovasti kilpailtu junatoimiala

Suomessa vaatii.

6 kysy- mystä

Hannu KorhonenTähtäimessä linnut ja jänis1 myyt kajaanissa aseita ja metsäs-

tysvarusteita. mitä metsästäjät ostavat tänä syksynä?

Asekaupassa näkyy selvästi hirvilupien mää-rän väheneminen. Metsäkanalinnuilla taas on ollut isot poikueet, minkä huomaa kau-passa myönteisellä tavalla. Varusteista voi mainita koiratutkan, joita on mennyt hyvin. Tutka alkaa olla joka ukolla, jolla on koira. Uudet GPS-tutkat ovat hienoja vehkeitä.

2 Huollat aseita. Varaudutaanko metsästyskauteen ajoissa vai näkyykö liikkeessä asiat viime

tinkaan jättäneitä?Syyskuussa tulee aina ryysis. Toisaalta on ihan ymmärrettävää, että aseita särkyy koeammunnoissa ja ne pitää korjata. Sitten joskus on asiakkaita, joiden aseet ovat olleet telakalla kolme vuotta ja he haluavat ne huomiseksi kuntoon.

3 onko aselain tiukkeneminen vaikuttanut metsästysase- kauppaan?

Asetta vaihdetaan harvemmin kuin aiem-min, sillä luvan saaminen mielletään hanka-

laksi, kun mukana on pällitesti. Ei kauppa ole loppunut, mutta nyt ne, joilla ei ole suur-ta tarvetta hankintaan ovat jääneet pois.

4 metsästätkö itse?Metsästän kaikkea muuta paitsi hirveä, siihen ei riitä aika. Metsäkana-

linnustus on ykkönen, beaglen kanssa met-sästän jänistä ja vielä sorsastan siihen päälle. Harrastamisen lisäksi tulee samalla testattua myyntiin tulevia vehkeitä, kuten koiratutka-uutuuksia ja patruunoita.

5 kumpi jalassa metsään, kumi-saapas vai kalvokenkä?Kalvokenkä – kumisaapas ei ole vaih-

toehto tänä päivänä. Jos joku on käyttänyt aiemmin kumisaapasta ja kokeilee vaellus-kenkää, on ihme, jos palaa vielä kumisaap-paaseen. Niin paljon mukavammat vaellus-kengät ovat.

6 ovatko kainuulaiset yrittäjät ahkeria metsästäjiä?Ovat. Toki täällä harrastetaan kaikilla

aloilla metsästystä, rajavartijat ehkä ahke-rimmin.

Tutka alkaa olla joka ukolla, jolla on koira.

kuka? Hannu korhonenikä: 46Työ: kauppiaana ja aseseppänä ase- ja optiikkahuolto H. korhosessa 16 vuotta. aluksi liike painottui huol-toon, nyt kauppaan. Työskennellyt aiemmin esimerkiksi kirvesmiehenä ja autonasentajana.Perhe: avovaimo ja tytär.unelma: Tämäkin päivä. olen raken-tanut firmaa pitkään ja nyt se on sellainen, mistä alussa unelmoin.

arto tulima


TapahtumiaBaanalla

PURKUPUHEITA. Kari Virranta (oik.) Pohjois-Savon Ely-keskuksesta nosti Yrittäjän päivän pääjuhlassa pöydälle yksikkönsä, jonka hän huokaisi uurastavan seitsemän ministeriön normiviidakossa. Temmi-läiset Päivi Kantanen, Pasi Järvinen ja Heikki Auras-maa olivat samoilla linjoilla: elämä helpottuisi, jos sääntelyjä purettaisiin.

YLISTÄJÄT. Mihin sopisi-kaan yrittämisen ylistämi-nen paremmin kuin 5.9. Yrittäjän päivän pääjuh-laan? Yrittäjäpäiväsäätiön sihteeri Jorma Aho hehkutti yrittäjyyden ja osaamisen merkitystä yhteiskunnan pyörimiselle ja yrittäjä Antti Vesterinen sanoi, ettei enää koskaan lähtisi vapaaehtoi-sesti toiselle töihin – ei edes kaaoksen keskellä.

Mitä ihmettä? Nokian irtisanottujen työllistämistä vauh- dittamaan rakennetun Bridge-ohjelman johtaja Matti Vänskä kehottaa heittämään luutuneet käsitykset siitä, että vain tietyn- laiset ihmiset voivat menestyä yrittäjinä, romukoppaan.

Rajoja ylittämään!

Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä mennään yli rajojen, haetaan uusia näkemyksiä, kehitetään osaamista,

verkotutaan ja ylipäätään ladataan akkuja.Päivät ovat maantieteellisesti lähellä itä-

rajaa. Niinpä heti perjantain seminaarissa paneudutaan Venäjään mahdollisuuksien markkinoina. Kielimuurit eivät haittaa. Luvassa on tulkkausta tarvittaessa.

Venäjä pysyy teemassa vahvasti illan tervetulojuhlassa, jossa yhtä sujuvasti toivotetaan zdravstvuj kuin tervetuloakin.

Perjantaista sunnuntaihin mennään isolla volyymillä. Menoon mahtuu etelä-karjalaista meininkiä, italialaista viiniä ja vahva latinki asiaa. Yrittäjäpäivät järjeste-tään Holiday Club Saimaassa, jonka lähi-maastossa Angry Birds -puiston asukkaat kurkkivat yrittäjyyden menoa.

Lauantaiaamun asia-annin avaa avaruustähtieteen professori Esko Valtaoja, joka ravistelee luutu-neita ajatuksia kääntämällä asioille uusia kulmia. Nyt kurkotetaan idän lisäksi ylös, avaruuteen ja tulevaisuuteen. Paneeli-keskustelussa palataan itärajan markki-noille. Mielenkiintoiset panelistit kertovat Venäjän-kaupan kokemuksistaan.

Gaalaillan juhlapuhuja talouskomisaari Olli Rehn tuo taatusti terveisiä suoraan EU:n ytimestä. Talous koskettaa jokaista.

Lappeenrannan Yrittäjäpäivien kruunaa sunnuntaiaamun puolen miljoonan litran show. Imatrankoski kuohuu suomalaisten yrittäjien kunniaksi komeana näytöksenä ja erityistilauksesta.

VENÄJÄNKAUPPAA. Leea Kuoppa YritysHelsingistä ja Mirja Tiri Suomalais-Venä-läisestä kauppakamarista vaihtoivat käyntikortteja

pääjuhlassa. Mirja Tiri vakuutti, että asiakkaita

Venäjällä riittää, ja nimen-omaan sellaisia, jotka ovat

valmiita panostamaan rahaa hankintoihinsa.

Mattoja jo 40 vuottaLappajärvellä on kudottu mattoja jo kymmeniä vuo-sia. 1970-luvulla kutomoja pe-rustettiin maaseudun rakennemuu-toksen myllerryksessä. Useimmat ovat sulkeneet ovensa. VM-Carpet Oy jatkaa menestyksekkäästi. Suomessa kudottuja laatumattoja viedään yli 20 maahan.

Arto ja Aila Viita-aho perustivat kutomonsa vuonna 1973. Tytär Maria Hanhisalo luotsaa yritystä edelleen. Lähiajan suunnitelmissa on avata uusi myymälä Helsingin Kannelmä-keen. Asiakkaista suurin osa on tänä päivänä pääkaupunkiseudulta.

Nelikymppisiään juhlivalle yrityk-selle jaettiin tämän vuoden Habitare- messuilla Vuoden Designteko -palkin-to. Kutomon mattojen suunnittelijoi-hin kuuluu nimekkäitä designereita, kuten Jukka Rintala, Ristomatti Ratia, Eero Aarnio ja Elina Helenius.

43 miljoonaa euroa lojuu suomalaisten pöytälaatikoissa ulkomaan valuuttana, jota ei ole vaihdettu takaisin matkan jälkeen. Summan selvitti Forex Bank.

43 milj.

Milloin: Yrittäjäpäivät Lappeenrannassa 18. – 20. lokakuuta Holiday Club Saimaassa.Ilmoittautuminen: www.yrittajapaivat.fi/ilmoittautuminen. Kannattaa olla nopea. Paikkoja rajoitetusti.

Kaikki eivät tahdo jäteiksiKahvi on kuumana koko

päivän, kun nakkilalainen Tilitupa Nina Vallin viettää kymppi-

juhlia 17. lokakuuta.Kymmenessä vuodessa on tapah-

tunut paljon. Ninan sukunimi on vaihtunut Välimäeksi. Vanhin tytär on varttunut kouluikäiseksi, ja asiakkai-den määrä on moninkertaistunut.

– Kaikki eivät kuitenkaan halua kasvaa valtavasti tai jättisuuriksi. Moni yrittäjä tahtookin tehdä töitä yksin. Työllistämisestä puhutaan paljon, mutta jo itsensä työllistäminen on lot-tovoitto, sanoo Satakunnan yksinyrit-täjien puolestapuhuja Nina Välimäki.

Kymmenvuotiasta tilipalveluyritystä luotsaava Välimäki katselee työhuo-neensa kaapistoa. Mappeja on monilta eri toimialoilta ja maantieteellisesti laajalta alueelta. Asiakkaita tulee Sata-kunnasta, mutta myös pääkaupungin ja Turun seudulta.

tulevat Eilakaislalta

PARHAAT PALVELUT38 8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingistä ja Lohjalta

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset

ja sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä ja tule käymään!

www.consista.fi www.paritilit.fi

Helsinki 09-6225 715Lohja 019-321 070

Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oyja

Lohjalla Paritilit Oy

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492

[email protected]

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI KARI SALKO

[email protected]

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTAPALKATPALKANLASKENTA TIETOSUUNTAOHJELMISTOT

TIETOSUUNTAKIRJANPITOKIRJANPITO

TIETOSUUNTAOHJELMISTOT

TIETOSUUNTATaloushallinnon ohjelmat

• Hinta-laatuvertailun voittaja• Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu

Laskutus

Kirjan-pito

Palkat

LaskutusohjelmaHelppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontraFinvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelmaNopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös

PalkanlaskentaohjelmaNopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontra ohjelmaHelppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

TIETOSUUNTAOSTORESKONTRAOSTORESKONTRA


TIETOSUUNTALASKUTUSLASKUTUS


Osto-reskontra

www.route-tracker.com

Paikannuksen edelläkävijäRoute-Tracker ajoneuvopaikannus seuraa koko autokalustosi kuljetuksia ja koneiden töitä reaali-aikaisena tietokoneella tai kosketusnäyttö-puhelimella. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan •Kuljetuksetjatyöthallintaan •Eiturhiaajoja-eipoikkeamiareitiltä •Eiunohtuvialaskutustöitäjakuljetuksia •Kustannuksetpysyvätkurissa-tiedottallentuvat ja pysyvät tallessa •Automaattinenseurantajatietojentallennus24/7

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

Saat automaattisesti ajopäiväkirjan verotukseen ja laskutukseen.

Automaattinen ajopäiväkirja

AJONEUVOPAIK ANNUSROUTE-TRACKER

TILITOIMISTOT

resumé398/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Arcada | Jan-Magnus Janssonin aukio 1 | Helsinki | www.arcada.fi

4.10.2013, KLO 9.00–16.00.

Sisältö: Työsopimusoikeus (työsuhteen alkaminen, muuttaminen ja päättäminen), vuosilomat (loman ansainta, pitäminen, lomapalkka, poissaolot), tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki (syrjintäkiel-lot työelämässä), erityislainsäädäntö (varusmies-palvelus, vuorotteluvapaa, opintovapaa), Työaikakysymykset (työaika, poissaolot, lisä- ja ylityö, mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen).

Hinta 200€ (alv 0€). Hinta sisältää kurssimateriaalin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen viimeistään 24.9: www.arcada.fi/tyooikeus Kurssi on suomenkielinen. Luennoitsijana toimii oik. kand. Max Lindholm.

PK- YRITTÄJÄN TYÖOIKEUS PÄHKINÄNKUORESSA

FURTHER EDUCATION

TÄYDENNYS-KOULUTUS

PArHAAT PALVeLuT

Hjälp med exporten. Viola Systems verkställande direktör Jyrki Penttonen har fått värdefull hjälp med exporthandeln genom att delta i utbildningen.


Han beslöt sig för att delta eftersom företaget behövde hitta instrument för att utarbeta en praxis för ex-

porthandeln. Företaget med säte i Åbo levererar trådlösa kommu-nikationslösningar för elnät, och största delen av företagets produk-ter och system exporteras till hela 40 länder.

Viola grundades år 2000 och verkar inom energibranschen. Fö-retaget hade även innan det anslöt sig till finansieringsprogrammet utnyttjat olika finansieringsar-rangemang för exporthandel, så-som remburs och kreditgarantier. Remburs är en skriftlig försäkran av köparens bank att betala köpe-summan till försäljaren.

– Vi ville göra en direkt affär med vår indiska kund Tata Group, utan mellanhänder. Inom ramen för programmet hörde jag talas om ett garantisystem för export-fordringar, som betyder att vi kan verka enligt principen om open credit med vår kund. På så sätt be-höver vi inga remburser, förklarar

verkställande direktör Jyrki Pent-tonen.

minimera riskerna. Innehållet i det några månader långa finansie-ringsprogrammet var skräddarsytt för företaget.

– När vi kan spara kostnaderna för att ordna med remburser kan vi optimera försäljningsbidraget. Ga-rantisystemet för exportfordringar fungerar för kunden helt enkelt så att vi gör upp en offert och de gör en beställning, varpå vi kommer överens om en betalningstid på 30 dagar, förklarar Penttonen.

Han påminner om att det är bra att göra affärsuppgörelsen så lätt som möjligt för kunden, så går af-färerna bättre.

– Finnvera granskade kundföre-tagets kreditvärdighet för garantin av exportfordringarna med hjälp av internationella kreditupplys-ningsföretag. Finansieringsbeslu-tet kom efter två månader. Det var ett smidigt arrangemang.

Viola Systems viktigaste mark-nader är Asien, Europa och Mellan-östern. Leverantören av trådlösa nätlösningar från Åbo försöker att öka handeln med Sydamerika och särskilt Brasilien. Även Spanien är en växande marknad.

Underlätta exporthandelnViola Systems Oy:s verkställande direktör Jyrki Penttonen deltog för ett år sedan i Finnveras finansieringsprogram för exporthandel.

Ansök till programmet• Syftet med Finnveras finansieringsprogram av exporthandel är att

förbättra företagens kunskaper om finansiering av exporthandel.

• Företagen väljs till programmet på basis av ansökningar.

• 78 företag har hittills deltagit i programmet. Höstens ansökningstid pågår fram till den 11 oktober i år.

– Det är inte möjligt att göra af-färer med till exempel Indien utan att fordran är tryggad, även om handelspartnern är ett stort och känt företag. Vi vill inte ta några

kreditrisker. Garantisystemet för exportfordringar innebär att om vi inte ser röken av några pengar så är vår risk fem procent. Finnvera står för resten av risken.

VESA-MATTI VÄÄRÄ


Du har precis startat en Facebook-sida för ditt företag, men det verkar

som att kunderna inte har hittat den ännu. Du får ett er-bjudande av en reklambyrå, som vänligt erbjuder sig att skaffa en viss mängd gillare av din sida. Är det en bra idé?

– Gillarna är endast värde-fulla om de är intresserade av företagets produkter el-ler tjänster, konstaterar Kari Roose som är forskningschef på Taloustutkimus.

Jari Lähdevuori, verkstäl-lande direktör för tankes-medjan Kurio, är av samma åsikt.

– Försäljning av gillare borde få varningsklockorna att ringa. Utgångspunkten borde vara företagets affärs-verksamhet och hur sociala medier kan ge företaget mer-värde.

För företagen är sociala

medier en marknadsförings- och interaktionskanal till kunderna och potentiella kunder. Om någon erbjuder företaget ett marknadsfö-ringspaket för sociala medier som låter alldeles fantastiskt kan en besvikelse vara i antå-gande.

– Det lönar sig inte att nap-pa på erbjudanden som lovar att lyfta din Facebook-sida till höga höjder. Det gör de säkert också, men sedan händer ing-et mer, säger Lähdevuori.

En brokig mängd aktörer erbjuder marknadsförings- och konsulttjänster för socia-la medier. Det är lätt att ta sig in i branschen: vem som helst kan börja kalla sig för gurun av sociala medier, konstate-rar Lähdevuori. Och fler är på kommande.

– Jag tror inte att vi ännu har nått toppen av hypen.

Håll i trådarna. Man kan ta kontrollen över sociala me-dier stegvis. Först lönar det sig dock att tänka igenom

Lönar det sig att köpa gillare på Facebook?

Bort med momsfelenI företagarnas momsdeklara-tioner förekommer oavsiktliga fel som skulle kunna undvikas med bättre information.

Sådana oavsiktliga fel före-kommer särskilt i samband med ändringar av skattereg-lerna. Uppgifterna framgår av en undersökning av Statens ekonomiska forskningscentral. I offentligheten framhåller man starka argument för hur den gråa ekonomin skadar den offentliga ekonomin. Det är dock inte alltid frågan om grå ekonomi, utan helt enkelt om oavsiktliga misstag.

Det är svårt att särskilja mel-lan omfattningen av avsiktliga och oavsiktliga fel med hjälp av normala uppföljningsmetoder.

Kämpa mot den gråa ekonominKampanjen Grå ekonomi – svart framtid uppmuntrar till ärligt företagande.

Den gråa ekonomin påver-kar den ärliga företagarens vardag genom att till exempel snedvrida konkurrensen och priset på produkter och tjänster. Dessutom lider kvaliteten och säkerheten på produkter och tjänster. Det här är budskapet i informationskampanjen som är en del av statsrådets sjätte åt-gärdsprogram för bekämpning av grå ekonomi och ekonomisk brottslighet för åren 2012–2015.

Fakta eller fiktion: Företagsledarna måste nöja sig med den månatliga löneförhöjningen på 20 euro som avtalades i inkomstuppgörelsen.Riksdagens talman Eero Heinäluoma

Om du erbjuds marknadsfö-ringstjänster för sociala medier, ta reda på företagets bakgrund. En Google-sökning berättar redan mycket.

Tänk på vad du gör. Starta till exempel inte en Facebook-sida om du inte har tid att uppdatera den.

Börja med det självklara: få dina befintliga kunder att börja följa sidan.

1

2

4 Om du skaffar hjälp utifrån, beställ konsulte-ring och sidans upplägg av olika aktörer.

Ditt företag dis-kuteras i vilket fall som helst redan på sociala medier – oberoen-de om du är med i diskussionen eller inte.

Måste du om du inte vill? Om dina kunder inte an-vänder Internet, behöver du inte.

5

6

vad man ska göra. Används Facebook-sidan till exempel endast som informationska-nal eller fungerar den som en fil till kundtjänsten?

– Sidan ska ge kunderna mervärde. Fundera om det betyder förmåner, erbjudan-den, information eller tjäns-ter, säger Roose.

3


Yksi työeläkeyhtiö pitää huolen siitä, että yrityksesi maksaa

työeläkemaksuja kuukausittain sen minkä pitää. Ei liikaa eikä

liian vähän.

Varsinkin epävakaissa suhdanteissa on hyvä juttu, että

kassassa on juuri sen verran kuin sinne kuuluu. Homma

hoituu yksinkertaisimmin Eteran kuukausi-ilmoituksen avulla.

Vaihda työeläkevakuutukset nopeaan ja sujuvaan Eteraan.

Lue lisää osoitteesta etera. /sujuvampi

PIDÄ OMAT RAHATOMASSA KASSASSA.

4–5 jalka irti jarrusta - yrittajat.fi · pk-yrityksistä löytyisi nykyisessäkin...

Documents