tasekirja 2014 - kauhajoki · tasekirja 2014 7 strategiset menestystekijÄt valtuustokaudelle 2013...

Tasekirja 2014 1

Tasekirja

2014

Khall 31.3.2015 / 68 §

Kvalt 22.6.2015 / 23 §

Tasekirja 2014 2

Sisällysluettelo Sivu

ARVOT .................................................................................................................................... 4 Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle........................................................................... 7

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 ................................................................... 12 1. KAUPUNGIN HALLINTO ............................................................................................. 12 1.1. Organisaatiokaaviot .........................................................................................................12

1.2 Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäsenet ..........................13 1.3 Henkilöstö .........................................................................................................................16

Koko henkilöstön määrä .........................................................................................................16 Henkilöstön määrä hallintokunnittain.....................................................................................16 2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS ................................................................... 17

Yleinen taloudellinen tilanne .................................................................................................. 17 Kansantalous ........................................................................................................................... 17

3. KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS .......................................... 17 3.1 Strategisten painopisteiden toteutuminen .........................................................................17 3.2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ...................................................................................20

3.3 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ............................................................................................................................ 21

4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN ..................................................... 22 Toimintatuotot ........................................................................................................................22 Toimintakulut .........................................................................................................................22

Verotulot .................................................................................................................................23 Valtionosuudet ........................................................................................................................23

Muut rahoitustuotot ja -kulut ..................................................................................................23 Vuosikate ................................................................................................................................23 5. TOIMINNAN RAHOITUS .............................................................................................. 27

6. KAUHAJOEN KAUPUNGIN TASE JA SEN TUNNUSLUVUT ................................ 30 KOKONAISTULOT JA -MENOT ..................................................................................... 31

7. KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS ....................................................................... 31 7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ............................................31 7.2 Konsernin toiminnan ohjaus .............................................................................................32

7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat.......................................................................32 7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut .............................................................................33

7.5 Kaupungin ja konsernijohdon lausuma sisäisestä valvonnasta ........................................37 7.6 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ..........................................38 7.7 Kuntalain 69 §:n mukainen selvitys tasapainottamisen toteutumisesta ............................38

8. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN

TOTEUTUMINEN ............................................................................................................... 40

8.1 KÄYTTÖTALOUSOSA................................................................................................. 40 8.1.1 Kaupunginhallitus .......................................................................................................... 40 8.1.3 Sivistyslautakunta .......................................................................................................... 51

8.1.4 Tekninen lautakunta.......................................................................................................65 8.1.5 Rakennuslautakunta ....................................................................................................... 71

8.2 INVESTOINTIOHJELMAN TOTEUTUMINEN ...................................................... 74 8.3 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU ............................................ 75 8.3.1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu päävastuualueitta in .............................................. 75

8.3.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta ............................................ 76 8.4 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU .......................................... 78

8.5. INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU................................................... 80

Tasekirja 2014 3

8.6 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU ......................................................... 82 9. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ....................................................................................... 85

9.1. Tuloslaskelma ..................................................................................................................85 9.2 Rahoituslaskelma ..............................................................................................................86

9.3. Tase ..................................................................................................................................87 9.4. Konsernin tuloslaskelma..................................................................................................89 9.5. Konsernin rahoituslaskelma.............................................................................................90

10. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT........................................................................... 93 Tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ....................... 93

9.1 Kaupungin tuloslaskelman liitetiedot ...............................................................................95 10.2 Taseen liitetiedot.............................................................................................................98 10.3 Konsernin liitetiedot .....................................................................................................104

12. KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS .............................................. 108 12.1 Kauhajoen kaupungin konserni, tytär- ja osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät (kaaviot)

............................................................................................................................................... 108 12.2 Konserniyhtiöiden toiminta ja talous ............................................................................ 110 Kauhajoen Lämpöhuolto Oy.................................................................................................110

Kauhajoen Tennishalli Oy ....................................................................................................110 Kauhajoen Vesihuolto Oy.....................................................................................................111

Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali ....................................................................... 112 Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus ........................................................................113 Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot............................................................................113

Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy.......................................................................................114 12.3. Kuntayhtymät............................................................................................................... 115 Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä............................................................................115

Suupohjan Koulutuskuntayhtymä.........................................................................................116 Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä ...................................................................117

13. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET .......................................................... 121 14. LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA ..................................................... 122 15. HENKILÖSTÖKERTOMUS ...................................................................................... 123

Tasekirja 2014 4

PERUSTEHTÄVÄ

Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueel-

laan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä asua, tehdä työtä, yri t-

tää ja harrastaa

VISIO 2020

Turvallinen ja viihtyisä Kauhajoki on elinvoimainen Kauhajoen

seudun hallinnollinen keskus sekä aktiivinen elinkeinoelämän ja

sidosryhmien

verkottaja, asiantunteva ja tehokas kumppani.

VISION TÄSMENNYS

Kaupunki yhdessä siihen liittyneiden kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen yhteisön, joka hyödyntää verkostoitu-

neita ja kehittyviä tuotanto- ja palvelumuotoja.

Asiantuntijayhteisö muodostaa toimintaympäristön, jossa toiminnot järjes-

tetään hyvinvointia edistävästi, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.

Kauhajoki tunnetaan laadukkaasta lasten kasvatuksesta ja opetuksesta sekä monipuolisista kulttuuri-, liikunta- ja muista vapaa-ajan palveluista.

Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkei-nojen, uusiutuvien energia-alojen, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaa-

jana.

ARVOT

avoimuus asiakaslähtöisyys,

turvallisuus,

kestävä kehitys, yhdessä menestyminen,

taloudellinen innovatiivisuus

Tasekirja 2014 5

Arvojen tarkoitukset:

Avoimuus

Mitä se tarkoittaa? Avoimuus tarkoittaa kaiken toiminnan läpinäkyvyyttä, avointa kommunikointia, avoin-

ta yhteistyötä sekä avoimuutta organisaatiota, yksilöitä ja yhteisöä koskevassa pää-töksenteossa ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Mitä se meiltä edellyttää?

Avoimuus edellyttää, että työyhteisöön ja päätöksentekoon luodaan avoin ja salliva ilmapiiri. Rakentava ja oikein annettu palaute viestii työntekijän ja hänen tekemänsä

työn merkityksellisyydestä.

Asiakaslähtöisyys

Mitä se tarkoittaa?

Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että näemme kuntalaiset itsenäisinä, vastuullisina ja kunnan kehitykseen myönteisesti vaikuttavina toimijoina ja palvelujen käyttäjinä.

Kaupunkiorganisaation eri toimialat toimivat yhteistyössä varmistaen laadukkaat pa l-

velut kuntalaisille.


Rakennamme asiakaslähtöisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tie-toja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Otamme asiakaspalautteen huomioon palveluja kehittäessämme.

Turvallisuus


Kaupunki yhteisönä tarjoaa kaikille turvallisen ympäristön ja puitteet kasvaa, kehittyä ja toimia.

Toimialoilla on käytössä ajantasaiset turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin suun-nitelmat.


Otamme kaikessa suunnittelussa ja tekemisessä huomioon turvallisuusnäkökohdat. Ennakoimme mahdolliset vaaratekijät.

Tasekirja 2014 6

Toteutamme suunnitelmat ja seuraamme aktiivisesti turva llisuuden ja terveyden ke-

hittymistä.

Kestävä kehitys


Meille on tärkeää, että yhdyskuntarakenne rakentuu tasapainoiseksi ja toiminnallises-ti taloudelliseksi.

Toimintamahdollisuudet ja elinolosuhteet turvataan tuleville sukupolville.


Päätöksenteossa ja toiminnassa huomioimme terveyden edistämisen ja ilmasto n-muutoksen hidastamisen, luonnon monimuotoisuuden sekä ympäristön ja luonnonva-

rojen vaalimisen. Edesautamme elinkeinoelämän perinteisten ja uusia innovaatioita hyödyntävien toi-

mialojen kehittymistä.

Yhdessä menestyminen Mitä se tarkoittaa?

Yhdessä menestyminen tarkoittaa, että tarvitsemme toisiamme saavuttaaksemme

tavoitteemme. Meille on tärkeää, että toimimme yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi kukin omalla

toimialallaan, kaupungin organisaatioissa, yrityksissä, yhteisöissä ja kodeissa.


Teemme kiinteää yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa vetovoimaisuuden lisäämiseksi.

Taloudellinen innovatiivisuus


Taloudellinen innovatiivisuus tarkoittaa erityisesti ennakkoluulotonta uusien toiminta-mallien käyttöönottoa palvelujen järjestämisessä ja palvelurakenteissa.


Taloudellinen innovatiivisuus edellyttää tulevaisuuden realistista hahmottamista ja siitä johdettuja toimenpiteitä, jotka parantavat tehokkuutta, lisäävät tuottavuutta ja

mahdollistavat palveluiden säilymisen kuntien keskiarvoa alhaisemmin kustannuksin.

Tasekirja 2014 7

STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VALTUUSTOKAUDELLE 2013 – 2016

1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus – kuntatalouden

tasapaino

2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus

3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus

4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen

Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle

Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite

1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus – kuntatalouden tasapaino

• Strategian toteutuminen -> • Kehittämis- ja rakenneohjelmien täytän-töönpano

• Laadukkaat ja tehokkaat palvelut ja tarkoi-tuksenmukainen palvelurakenne kaikilla toimialoilla

-> • Optimaalinen palvelurakenne toteutuu kai-kissa toiminnoissa ja palvelumuodoissa; perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, vapaa-aika- ja tukipalveluissa

• Kehityksen mahdollistava ja kannustava kuntatalous

-> • Toiminta ja talous sopeutuvat taloudelli-seen asemaan

• Tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen yhteisvastuullisesti

• Palvelut tuotetaan maan keskiarvoa te-hokkaammin

• Strategisesti järkevät investoinnit


• Aktiivinen elinkeinopolitiikka -> • Olemassa olevan ja uuden yritystoiminnan toimintaedellytysten mahdollistaminen

• Innovatiivisten uusien toimialojen käynnis-tymisen edistäminen

Tasekirja 2014 8

• Kauhajoen kehittäminen alueellisena kau-pan-, teollisuuden, koulutuksen ja hallinnon keskuksena

• Toisen asteen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen Suupohjan alueella

-> • Kestävä maankäytön suunnittelu ja aktiivi-nen maapolitiikka

• Hallinnolliset palvelut säilyvät

• Kauhajoen hyvä julkisuuskuva ja näkyvyys

-> • Viestinnän ja markkinoinnin toimintamuo-tojen tehostaminen ja konkretisointi

• Keskusta-alueen kehittäminen ja viihtyisä kaupunkiympäristö


• Seudullisten yhteisöjen strateginen johtami-nen

-> • Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toiminnan sopeuttaminen kuntarakenne-muutoksiin

• Suupohjan peruspalveluliikelaitos-kuntayhtymän toiminnan sopeuttaminen kuntarakennemuutoksiin

• Suupohjan koulutuskuntayhtymän toimin-nan sopeuttaminen kuntarakennemuutok-siin

• Suoran kuntalaisdemokratian toteutumi-nen

• Hallinnon yksinkertaistaminen • Perussopimusten tarkastelu

• Konserniyhtiöiden strateginen johtaminen

-> • Liike-, ym. kiinteistöjen hallinnoinnin uudel-leen järjestäminen

• Konserniohjeistuksen päivittäminen


• Hyvinvointiohjelma on osa kuntasuunnitte-lun ja talousarvion seurantaa.

-> • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen oh-jelma valmistellaan eri hallinnonalojen ja si-dosryhmien yhteistyönä

• Hyvinvointikertomus valtuustokausittain ja vaikuttavuuden seuranta vuosittain

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimin-noilla saavutetaan myönteisiä vaikutuksia

• Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen

-> • Palvelurakenteet tukevat syrjäytymisen eh-käisemistä ja terveyserojen kaventamista


• Hallinnollisesti, toiminnallisesti ja taloudelli-sesti vahva Kauhajoen kaupunki

-> • Valmistautuminen Kauhajoen seudun kunta-rakenteiden uudistuksiin vapaaehtoiselta poh-jalta • Kauhajoen seudun kuntaliitosjärjestelyt to i-meen valtuustokauden aikana

• Ennakkoluuloton yhteistyö yli kunta- ja maakuntarajojen

-> • Uusien yhteyksien avaaminen • Yhteistoiminta-alueiden laajentaminen

Tasekirja 2014 9

Strategiset painopisteet vuodelle 2014

1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus – kuntatalouden ta-sapaino

- Sitoutuminen tasapainottamisohjelmaan kaikilla tasoilla

- Taloudellisen selviytymisen mahdollistavien rakenteellisten toimenpiteiden to-teuttaminen

- Päivähoidon rakenneohjelman kolmannen vaiheen loppuun saattaminen

- Alakoulujen uudistetun palveluverkon toimeenpano

- Kiinteistöohjelman täytäntöönpano

- Henkilöstöä koskevan ohjeistuksen yhtenäistäminen

- Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen


- Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton valmistelu - Kestävä maankäytön suunnittelu – potentiaalisten alueiden kaavoitus ja

maanhankintatoimet - Ydinkeskusta-alueen maankäytön ja asumisvaihtoehtojen kehittäminen - Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttaminen - Viestintä- ja markkinointisuunnitelman toteuttaminen ja arkiviestinnän lisäämi-

nen


- kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovit-taminen

- LLKY:n palvelurakenneselvityksen ja tarvittavien toimenpiteiden jatkaminen


- Kaikkien hallintokuntien sitoutuminen valtuuston hyväksymän hyvinvointi-suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin

- Hyvinvoinnin edistämisen näkyväksi tekeminen - Vuosittainen hyvinvointikertomuksen laatiminen - Osallistuminen hyvinvoinnin suunnitteluun maakunnallisesti


- Kansalaisopiston ja Panula-opiston hallinnollinen yhdistäminen - Valmistautuminen kuntarakennemuutoksiin

Tasekirja 2014 10

Kaupunginjohtajan katsaus 2014 Kunnat muutoksessa

Helmikuussa 1865 voimaan tullut kunnallisasetus siirsi runsaasti tehtäviä, kuten köyhäin-hoidon, seurakunnilta kuntien vastattaviksi. Vuosi 2015 on kunnallisen itsehallinnon 150-vuotisjuhlavuosi. Tänä ajanjaksona kuntien tehtävät ja rooli on kasvanut merkittävästi. Erään tutkimuksen mukaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä oli vuonna 2013 yhteensä 535. Siitä tehtävien määrä on vielä lisääntynyt, vaikka valtio on luvannut karsia kuntien tehtäviä ja siten myös tasoittaa tehtävien hoidosta aiheutuvia kuntien kustannuksia. Kuntarakennelaki (aikaisemmin kuntajakolaki)astui voimaan heinäkuun alusta 2013. Kysei-sessä laissa mainitaan mm. kuntien yhteistyön selvitysvelvollisuudesta. Velvollisuus oli si-dottu sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistukseen, joka viime metreillä kaatui uudistusesityksen perustuslainvastaisuuteen. Kaupunki antoi vuoden mittaan lausuntoja mm. kyseisestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnok-sesta, valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta ja uudesta kuntalaista. Valtionosuusuudistus astui voimaan vuoden 2015 alusta. Laskennallisesti se hieman, 69 euroa/kuntalainen, kasvattaa Kauhajoen saamaa valtionosuutta. Viime vuonna kunnissa lausuntokierroksella ollut uusi kuntalaki hyväksyttiin nykyisen eduskunnan viimeisellä istun-toviikolla. Pitkään valmistelussa ollut laki tuo merkittäviä muutoksia kuntasektorille. Laki tiukentaa alijäämän kattamisvelvollisuutta, lisää sähköisen päätöksenteon edellytyksiä ja korostaa konsernijohtamista. Kuntastrategiasta tulee lakisääteinen ja hallintosääntö uudis-tuu siten, että siihen kerätään kunnan määräykset. Valtuuston toimikausi alkaa kesäkuussa, ja se tarkoittaa sitä, että nykyinen kaupunginvaltuusto ja muut määräajaksi valitut luotta-mushenkilöorganisaatiot jatkavat vuoden 2017 toukokuun loppuun saakka. Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen pitkään valmistellut lakiuudistukset kaatuivat eduskunnassa viimeisellä istuntoviikolla. Kaatuneet lait pitivät sisällään mm. järjestämislupi-en hakemista ja koulutuksen rahoitusta. Uuden eduskunnan ja hallituksen kiireisin ja tärkein tehtävä on saattaa sosiaali- ja tervey-denhuollon lainsäädäntövalmistelu päätökseen. Talous ja investoinnit

Viime vuoden tilinpäätös on oikean suuntainen, positiiviseksi vuosikatteeksi muodostui yli kolme miljoonaa euroa. Rakenneohjelmista ja palvelurakenneselvityksestä johdetut toimen-piteet ovat auttaneet siihen, että kaupungin oma toiminta on hoidettu noin miljoona euroa edullisemmin kuin vuonna 2013. Viime vuonna toteutettu henkilöstön lomautus ei tuottanut ihan sitä, mitä ennakoitiin, säästötavoite oli 580.000 ja todellinen tuotto reilut satatuhatta vähemmän. Lomautuksen taloudelliset vaikutukset näkyvät viime vuoden tilinpäätöksessä, mutta muut vaikutukset näkyvät vielä pitkään. Lomautukset ja talkoovapaat olivat yhteensä 4-5.000 työ-päivää ja se pakostakin näkyy jonkin verran asioiden etenemisen hitautena, joskin lakisää-teisistä tehtävistä on selviydytty säädettyinä määräaikoina. Koulukeskuksen, terveyskes-kuksen ja kahden päiväkodin suuret investoinnit on saatu valmiiksi, mutta edessä on vielä mm. Aron uuden koulun rakentaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi loppuvuodesta Aron koulun hankesuunnitelman. Työllisyystilanne on Kauhajoella edelleen vaikeahko. Vuodenvaihteessa vailla työtä oli 14 prosenttia paikkakunnan työikäisestä väestöstä. Huolestuttavaa tässä tilanteessa on nuor-ten, alle 25-vuotiaiden, suuri työttömyys.

Tasekirja 2014 11

Valtuuston ratkaisuja

Kaupunginvaltuusto kokoontui päättyneen vuoden aikana viisi kertaa, pykäliä 60 ja kaupun-ginhallitus 30 kertaa, käsiteltyjä pykäliä 282. Tämän lisäksi hallituksen nimeämä talouden tasapainottamisen ohjausryhmä kokoontui keskustelemaan talousasioista 11 kertaa. Talo-usarvio- ja tilinpäätösasioiden lisäksi kaupungin valtuusto päätti mm. tasa-arvo- ja yhden-vertaisuussuunnitelman, hallintosäännön muutoksen, Mustaisnevan ja Aronkylän Riutankal-lion tuulivoimaosayleiskaavat, Aron päiväkodin hankinnan, metsäalueiden kauppoja, kunta-laisaloitteen pohjalta Sahankylän koulun toiminnan jatkamisen ja koulun toiminnan siirtämi-sen Lustilan kylän koulukiinteistöön. Lisäksi valtuusto hyväksyi edellä mainitun Aron uuden koulurakennuksen hankesuunnitelman. Tulo-ja kiinteistöveroprosentit valtuusto päätti säilyt-tää entisellään sekä päätti lakkauttaa suunnittelupäällikön ja kehityspäällikön virat. Talous-arviosta päättäessään kaupunginvaltuusto päätti mm., että lomautus ei ole vuonna 2015 yhtenä säästökeinona, sijoitusriskiä pienennetään sijoitusomaisuuden hajauttamisella ja investoinnit puristetaan minimiin. Esitän parhaat kiitokset vuoden 2014 toiminnasta kaupungin työntekijöille, luottamushenki-löille ja kaikille yhteistyössä mukana olleille. Keijo Kuja-Lipasti kaupunginjohtaja

Tasekirja 2014 12

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

1. KAUPUNGIN HALLINTO

1.1. Organisaatiokaaviot

Henkilöstöjaosto5 jäsentä

Kaupunginhallitus

9 jäsentä

Kaupunginvaltuusto35 jäsentä

Kauhajoen kaupunki Luottamushenkilöorganisaatio

Yhteistoiminta-lautakunta14 jäsentä

Tekninenlautakunta

9 jäsentä

Rakennus-lautakunta

9 jäsentä

Sivistys-lautakunta

9 jäsentä

2013 - 2016

Tarkastus-lautakunta

5 jäsentä Vaalilautakunnat

Keskusvaali-

lautakunta

Vapaa-aika-johtokunta

9 jäsentä

Varhaiskasvatus-johtokunta

9 jäsentä

Päävastuualueiden tehtävät

Tekninen osastoTekninen johtaja

SivistysosastoSivistysjohtaja

Yhteistoiminta-lautakunta

Peruspalvelujohtaja

Hallinto-osastoHallintojohtaja

Hallintopalvelut

Talous- ja henkilöstöpalvelut

Elinkeinopalvelut

- Elinkeinoelämän kehittäminen ja matkailu

- Maatalouspalvelut

- Elintarvikelaboratorio

Hallinto

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Esiopetus ja perusopetus

Lukiokoulutus

Kansalaisopisto

Musiikkiopisto

Yleinen ja seudullinen kulttuuritoimi

Kirjasto- ja tietopalvelut

Varhaiskasvatus

Nuoriso- ja liikuntapalvelut

Kaupunkisuunnittelu

Kunnallistekniikka

Toimitilapalvelut

Rakennusvalvonta

Kaupunginjohtaja

Johtoryhmä

2013 - 2016

Kauhajoen kaupunki

Tasekirja 2014 13

1.2 Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäse-

net

Kaupunginvaltuusto Puheenjohtaja Hautala Lasse I varapuheenjohtaja Ylinen Marko II varapuheenjohtaja Ketola Jorma Valtuutetut

Marja Aalto Karisamuli Korpela Petteri Opas Antti Ala-Kokko Marja Koskimäki Merja Paananen

Petri Björkman Merja Kuusinen Tapio Pihlaja Paavo Haikonen Raija Kuusisto Mikko Rotola-Pukkila

Taija Hakola Jari Köykkä Heikki Santala Kirsi Hietalahti Hannu Marttila Tarja Tapanainen

Heikki Järviluoma Riitta Maunula-Craycroft Ilkka Tervonen Tero Kilpiö Niina Mustajärvi Satu Uitto

Olli Kiukkonen Mika Muurimäki Hannu Viertola Timo Koivula Petri Mäki-Pantti Sami Yli-Rahnasto

Kai Koivuniemi Markku Ojaniemi Poliittiset voimasuhteet 31.12.2013

KESK KOK SDP

15 7 3

PS VAS KD

8 1 1

YHTEENSÄ 35

Kaupunginhallitus Puheenjohtaja Kuusinen Merja I varapuheenjohtaja Tapanainen Tarja II varapuheenjohtaja Yli-Rahnasto Sami

Jäsenet Ala-Kokko Antti Paananen Merja Järviluoma Heikki Rinta-Halkola Katri Koivuniemi Kai Rotola-Pukkila Mikko

Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto

Puheenjohtaja Ylikoski Piia Varapuheenjohtaja Rotola-Pukkila Mikko

Jäsenet

Ketola Jorma Tapanainen Tarja Yli-Rahnasto Sami

Tasekirja 2014 14

Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Koskimäki Marja Varapuheenjohtaja Muurimäki Mika Jäsenet Ala-Kyyny Esa Pietari Maria Tervonen Ilkka

Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Kangasniemi Olavi Varapuheenjohtaja Nummikoski Tarmo

Jäsenet

Arola Soili Haikonen Riitta Uitto Jorma

Yhteistoimintalautakunta Puheenjohtaja Ranta-Muotio Aulis I varapuheenjohtaja Ketola Jorma II varapuheenjohtaja Hautaviita Timo

Jäsenet

Aalto Marja Niemelä Anne Sippola Eija Jokinen Riikka Ojaniemi Markku Syväluoma Saija Kalliomaa Seppo Rajala Veli Uitto Satu Saarinen Esa Leppäniemi Jukka (12.5.2014 saakka, hänen tilal-

leen valittiin Jorma Saarikoski)

Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Pihlaja Tapio Varapuheenjohtaja Marttila Hannu

Jäsenet

Björkman Petri Köykkä Jari Opas Petteri Heiniluoma Minna Mustajärvi Niina Uusi-Kokko Riitta Kuusisto Raija

Vapaa-aikajohtokunta Puheenjohtaja Hietalahti Kirsi Varapuheenjohtaja Maunula-Craycroft Riitta Jäsenet

Hautaviita Petri Rosenberg Jarno Tienhaara Niina Heikkilä Ritva Takanen Harri Uunila Kari Panula Jaakko

Tasekirja 2014 15

Varhaiskasvatusjohtokunta

Puheenjohtaja Ylinen Marko Varapuheenjohtaja Mäki-Pantti Petri

Jäsenet Grönstrand Kirsi Luukaslammi Katja Salonen Suvi Lahdenmaa Timo Pietari Seija Tumelius Sari Levä Pauli

Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Kilpiö Tero Varapuheenjohtaja Ojaniemi Markku

Jäsenet

Haanpää Paula Ilomäki Harri Mäki-Pantti Petri Hautamäki Harri Metsä-Turja Tanja Vantaa Emilia Heikkilä Marja

Rakennuslautakunta

Puheenjohtaja Viertola Hannu Varapuheenjohtaja Soini Pekka Jäsenet

Jerkku Anne Korpela Karisamuli Passi Esa Latva-Lusa Jarmo Koskela Päivi Peltonen Pirjo Leppiniemi Onerva

Tasekirja 2014 16

1.3 Henkilöstö

Vuoden viimeisenä päivänä työ- tai virkasuhteessa olevien määrä sisältää myös palkatto-malla virkavapaalla ja työlomalla olevat, sekä vuosi- ja sairaslomasijaiset. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 611 henkilöä, joista 465 koko-aikaista (76,1%), 70 osa-aikaista (11,5%), joista 8 on osa-aikaeläkeläistä. 62 sivutoimista (10,1 %) sekä työllistettyjä 14 (2,3%). Työntekijöitä on 29 vähemmän kuin edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön määrä vuodenvaihteessa oli 455 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni edellisvuoteen verrattuna 17 henkilöllä. Henkilöstöstä naisia oli 492 ja miehiä 119. Sairauspoissaolojen määrä on alentunut ollen 10,5 työpäivää /henkilö (ed. 12,42 pv/hlö).

Koko henkilöstön määrä

Henkilöstön määrä hallintokunnittain

Kokoaikaisia Työllistetyt Osa-aikaisia Sivutoimisia Yhteensä

31.12.2010 505 14 79 72 670

31.12.2011 510 14 83 72 679

31.12.2012 516 11 73 72 672

31.12.2013 472 23 77 68 640

31.12.2014 465 14 70 62 611

0100200300400500600700800

Hen

kilö

ä

Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö

Tasekirja 2014 17

2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS

Yleinen taloudellinen tilanne

Kansantalous

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteen mukaan palkansaajien yhteenlas-ketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan supistuneen 0,6 % vuonna 2014, toista vuotta peräkkäin. Ostovoiman supistumiseen ovat vaikuttaneet työllisyystilan-teen heikkeneminen, ansiokehityksen hidastuminen sekä veronkorotukset. Kuntien talouskehitys vuonna 2014

Kuntaliiton tiedotteen 11.2.2015 mukaan heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisä-

leikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna

1,2 mrd euroa.

Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketuissa vuosikatteissa oli kasvua 2 % edellisvuodesta.

Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi

poistoja pienemmäksi 133 kunnassa.

Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei

riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kas-

vun. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733

euroa jokaista asukasta kohti.

3. KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS

3.1 Strategisten painopisteiden toteutuminen

1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus –

kuntatalouden tasapaino

- Sitoutuminen tasapainottamisohjelmaan kaikilla tasoilla

- Taloudellisen selviytymisen mahdollistavien rakenteellisten toimenpiteiden to-teuttaminen

- Päivähoidon rakenneohjelman kolmannen vaiheen loppuun saattaminen

- Alakoulujen uudistetun palveluverkon toimeenpano

- Kiinteistöohjelman täytäntöönpano

- Henkilöstöä koskevan ohjeistuksen yhtenäistäminen

- Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen

Tasekirja 2014 18

Toteutuminen

Kaupungin oman toiminnan uudelleen organisointi

Perusopetuksen rakenneohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.12.2012. Kaupunginvaltuusto päätti 20.12.2013 hyväksymänsä talous- ja palvelurakenneselvityksen täytäntöönpanona, että perusopetuksen järjestämi-nen Sahankylän ja Lustilan kouluissa lopetetaan 1.8.2014 alkaen jolloin kou-lun oppilaat siirtyvät Kauhajoen koulukeskuksen oppilaiksi. Valtuusto kuitenkin päätti asiasta uudelleen 30.6.2014, § 28, ja kumosi 20.12.2013 tekemänsä päätöksen siten, että Lustilan koulu avattiin uudelleen luokille 1 – 4 ja kahdelle esiopetusryhmälle. Talouden tasapainotus Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 20.12.2013 talouden tasapainottamisoh-jelman vuodelle 2014 kaupungin talousarvion 2014 sekä taloussuunnitelman 2015 – 2017 yhteydessä. Talouden tasapainotuksen lähtökohdaksi otettiin tulevina vuosina tapahtuva eläköityminen ja sen hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. Tämä on tarkoittanut osittain palvelutarjonnan supistamista, palvelujen uusia järjestä-mistapoja. Painopiste palvelujen supistamisessa on erityisesti ei-lakisää-teisissä palveluissa. Pääpaino asetettiin toimintojen tehostamiseen omassa toiminnassa. Koko-naissäästötavoite palveluiden ja toimintojen osalta oli yhteensä 1.125.000 eu-roa kolmen vuoden aikana. Henkilöstökulujen säästötavoite kolmelle vuodelle oli 2.700.000 euroa. Tilinpäätöstiedoista selviää, että henkilöstökulut alenivat hieman yli miljoona euroa edellisvuoteen verrattuna. Lomautuksen osuus säästöstä on noin 0,45 milj. euroa. Moni merkittävä erä säästötoimenpiteisiin kirjatuista toimenpiteistä toteutui kesken tilivuoden ja siten niiden vaikutukset näkyvät vasta vuoden 2015 aika-na. Talouden säästötoimien voidaan katsoa onnistuneen myös muilla toimenpiteil-lä, sillä toimintakate aleni yli 1,1 milj. euroa. Taseen velkamäärä ja kattamaton alijäämä pienenivät ensimmäistä kertaa. Vuosien 2013 ja 2014 aikana tehtyjen toimenpiteiden johdosta Kauhajoki on välttänyt kriisikuntastatuksen.


- Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton valmistelu - Kestävä maankäytön suunnittelu – potentiaalisten alueiden kaavoitus ja

maanhankintatoimet - Ydinkeskusta-alueen maankäytön ja asumisvaihtoehtojen kehittäminen - Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttaminen - Viestintä- ja markkinointisuunnitelman toteuttaminen ja arkiviestinnän lisäämi-

nen

Tasekirja 2014 19

Toteutuminen

- tuulivoimakaavoitushankkeet ovat edenneet

- yleiskaavoitus keskeisillä alueilla jatkuu

- keskustaajaman kehittämishankkeet ovat toteutuneet

- viestintää on aikataulutettu ja painotettu sähköisiin muotoihin


- kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovit-taminen

- LLKY:n palvelurakenneselvityksen ja tarvittavien toimenpiteiden jatkaminen

- Toteutuminen

- kaupunginhallitus seuraa ja ohjeistaa konserniyhtiöiden päätöksentekoa kokouksissaan sekä yhteisöjen toimielimissä kaupungin edustajien välityk-sellä

- LLKY:n palvelurakenneselvitys jatkuu


- Kaikkien hallintokuntien sitoutuminen valtuuston hyväksymän hyvinvointi-suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin

- Hyvinvoinnin edistämisen näkyväksi tekeminen - Vuosittainen hyvinvointikertomuksen laatiminen - Osallistuminen hyvinvoinnin suunnitteluun maakunnallisesti

Toteutuminen

- hallintokuntia ohjeistettu hyvinvointinäkökulman huomioimiseen toimintan-sa suunnittelussa

- hyvinvointiraportit otettu suunnittelun perustiedoiksi


- Kansalaisopiston ja Panula-opiston hallinnollinen yhdistäminen - Valmistautuminen kuntarakennemuutoksiin

Toteutuminen

- selvittelytyö aloitettu mutta vielä kesken

- kuntarakenneselvitykseen ei ole edetty, koska naapurikunnat eivät ole ol-leet kiinnostuneita selvityksen tekemisestä

Tasekirja 2014 20

3.2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kauhajoen väestömäärä oli Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2014 lopussa 14.007 henkeä. Muutos -67 (ed. v.- 74) henkeä nettovähennystä edellisvuodesta, jolloin väkiluku oli 14.081. Työllisyystilanne heikkeni hieman vuoden loppua kohti ja työttömyys oli vuoden lopussa 14,0 % (ed. vuoden vastaava ajankohta 13,0 %). Työttömiä työnhakijoita oli 894 (ed. v. 843) ja työvoima 6407 (ed. v. 6 472) henkeä. Työttömiä työnhakijoita oli 51 henkilöä edellisvuo-den vastaavaa ajankohtaa enemmän. Keskimääräinen työttömyysaste oli vuoden aikana 11,6 %, (ed. vuoden k.a. 11,7 %). Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli vuoden aikana kes-kimäärin 18,3 % (ed. vuosi 17,8 %). Kunnallisveron tuotto perustui 22,00 %:n veroprosenttiin. Verotulojen kasvu oli 3,5 %, joka oli talousarvion mukainen.

Tilinpäätös päätyi alijäämäiseksi ja vahvistettua talousarviota heikommaksi. Tilikauden ali-jäämäksi muodostui 1.097.349 euroa. Kaupungin henkilöstökulut vähenivät 4,7 % edellisvuodesta. Palkat, palkkiot ja henkilöstö-kulut olivat tilinpäätösvuonna yhteensä 23,13 milj. euroa, Talouden hoidolle asetettu tavoite talouden tasapainottumisen suuntaan on tilinpäätöksen perusteella toteutunut. Toimintakulujen kasvu on taittunut ja taseen alijäämä on hieman supistunut. Kaupunginhallituksen päävastuualueen keskeinen tavoite on ollut kaupunginvaltuuston

vahvistamaan strategian täytäntöönpano. Hallituksen päävastuualueella toimineen elintarvi-kelaboratorion toiminnoista luovuttiin liikkeenluovutusperiaatteella Seilab Oy:lle 1.5.2014 alkaen. Toimitilasta laadittiin vuokrasopimus. Kiinteää ja irtainta omaisuutta on edelleen myyty kulujen vähentämiseksi ja lainanoton vä-hentämiseksi. Erityisesti koulu- ja päiväkoti-investointien rahoitukseen anottua harkinnanvaraista valtion-osuuden korotusta ei saatu. Vaikka talousarvion toimintakate ylittyi työllistämisen ja elinkeinojen kehittämisen vastuu-alueilla, kaupunginhallituksen toimintakate pieneni 52.512 euroa vuodesta 2013. Yhteistoimintalautakunnan kuudentena toimintavuonna lautakunnan työ on keskittynyt edelleen palvelusopimuksen selkiinnyttämiseen liikelaitoskuntayhtymän ja kuntien välillä. Vuosi 2014 oli tuotteistamisen käyttöönottovuosi siten, että tuotteistaminen sovitettiin kunti-en antamiin raameihin. Vuoden aikana sovittiin sitovuustasoista siten, että sitovuustaso on jäsenyhteisön kokonaistilauksen määrä. Tuotteistuksessa määriteltiin palveluille yhtenäinen hinta käynteinä, asumis- ja hoitopäivinä tai työaikana. Tuotteistaminen on tuonut toimintaan läpinäkyvyyttä. Llky tuottaa lautakunnalle kuukausittain palvelujen tuotteistuslaskelman. Lautakunta teki ensimmäisen tuotteistukseen perustuvan tilauksen varsinaisesti vuodelle 2015. Yhteistoimintalautakunnan nettomeno kasvoi maltillisesti edellisvuodesta eli 1,44 %, joka on 710 383 euroa. Aiempina vuosina kasvu on ollut huomattavasti suurempaa.

Tasekirja 2014 21

Sivistystoimi saavutti talousarviovuodelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.

Talousarvioon nähden alituksia syntyi erityisesti varhaiskasvatuksessa mutta myös mm. perusopetuksessa. Sivistystoimen nettomenon alennus oli huomattava eli 6,14 % eli 1,48 milj. euroa. Tekninen lautakunnan toimialueen toimintakulut ovat alentuneet edellisvuodesta yli

390.000 euroa. Nettomenojen kasvu edellisvuodesta selittyy sillä, että kiinteistöjen myyn-neistä tuloutuvat myyntivoitot vaihtelevat voimakkaasti vuosien välillä.

Talouden tasapainottamistoimina tekninen osasto on toteuttanut töiden uudelleen järjestely-jä, palvelujen laadun laskemista asiakkaan kanssa sopien, myös määräaikaisia työsuhteita on lopetettu ja suunnittelupäällikön virka lakkautettiin. Vakinaisen henkilöstön vähennys vuodesta 2013 on 7 henkilöä. Kaavoituksessa ovat valmistuneet tuulivoimayleiskaavat Mustaisnevan alueella, joka on lainvoimainen, Riutankallion kaava puolestaan on valitusprosessissa.

Kauan kaivattu kantateiden 44 ja 67 risteysjärjestelyiden ja kantatien 67 alikulun rakentami-nen toteutui Elyn ja kaupungin yhteisrahoituksella ja valmistui marraskuussa 2014. Kaavan sisäisten maanteiden luovutus kaupungille tapahtui 1.1.2015, jolloin kadut siirtyivät kaupungin kunnossapidettäviksi.

Investointien nettomääräraha alittui 2,5 miljoonaa euroa. Investointien kokonaistoteuma oli

5,58 miljoonaa euroa ja nettomenot 5,1 miljoonaa euroa.

3.3 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio toden-

näköisestä tulevasta kehityksestä

Talousarvion mukaan tilinpäätöksessä olisi tuloslaskelman kautta purettu taseesta vanha veronkorotus- ja käyttöpääomarahasto arvoltaan n. 1.990.000 euroa. Tilinpäätöksessä pää-dyttiin kumminkin purkamaan rahasto suoraan vanhojen yli-/alijäämien tilille – koskeehan rahaston muodostaminenkin olennaisesti jo päättyneitä tilikausia. Tilinpäätös päätyi siten alijäämäiseksi ja vahvistettua talousarviota heikommaksi. Tilikauden alijäämäksi muodostui 1.097.349 euroa. Jos rahasto olisi purettu tuloslaskelman kautta, olisi tulos ollut noin miljoona euroa ylijäämäinen. Lopputulos on kuitenkin purkamistavasta riip-pumatta sama: taseessa oleva aikaisempien vuosien alijäämä on 2014 lopussa rahaston verran pienempi. Taloustilanne on talousarvion laatimisajankohtaan verrattuna hieman parantunut ja yleiset kasvunodotukset ovat vuotta 2014 positiivisemmat. Siitä huolimatta kuntien talouden arvioi-daan kiristyvän valtion ja kuntien velkaantuessa samalla kun talouden tasapainotusvaati-mukset julkisessa taloudessa kasvavat.

Tasekirja 2014 22

Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi

Huolimatta ylijäämäisestä tilinpäätöksestä 2013, talousarvion 2014 alijäämäisyyden ja ta-louden epävarmuuden vuoksi talousarvioon kirjatut ja siihen liittyvä talouden tasapainotta-misen toimenpideohjelma toteutettiin valtuuston päätöksen mukaisesti. Tasapainotustarve on edelleen olemassa ja toimenpiteet tulee hallintokuntakohtaisesti yksi-löidä käyttösuunnitelmissa toiminnan konkreettisina muutoksina alkuvuoden kuluessa. Ta-lousarvion tarkistukset tulee käsitellä kesäkuussa kolmannesvuosikatsauksen yhteydessä.

4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN

Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmalla. Tuloslaskelma osoittaa, mi-ten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kat-tamiseen. Tilinpäätöksen tuloslaskelmaan ei sisällytetä kaupungin talousarviossa mukana olevia sisäisiä menoja tuloeriä, mistä johtuen tilinpäätöksen luvut poikkeavat talousarvion luvuista. Toimintakate kertoo sen, paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Verotuloilla ja valtionosuuksilla katettavaksi jäävä osuus kokonaismenoista oli kertomus-vuonna 77,94 miljoonaa euroa. Veroilla ja valtionosuuksilla pystyttiin kattamaan koko toi-mintakate. Tilikauden tulos muodostuu, kun vuosikatteeseen lisätään rahoitustuotot ja kulut ja vähen-netään suunnitelman mukaiset ja kertaluontoiset poistot (yhteensä 4,31 miljoonaa euroa). Tilikauden tulokseksi muodostuu -1,097 miljoonaa euroa. Toimintatuotot

Kauhajoen kaupungin ulkoiset toimintatulot vuonna 2014 olivat 46,64 miljoonaa euroa, (ed. vuosi 46,94 miljoonaa euroa). Suurimman osan toimintatuotoista muodostaa Suupohjan peruspalveluliikelaitokselle maksettavat kuntaosuudet, jotka laskutetaan Isojoelta, Karijoelta ja Teuvalta (37,93 miljoonaa euroa) Tuottojen sisällä maksutuotot kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä 11,6 %, muut toiminta-tuotot kasvoivat 4,5 %. Tuet ja avustukset kasvoivat 20,9 %.

Toimintakulut

Toimintakulut pienenivät edellisvuodesta 0,6 % kulujen ollessa yhteensä 124,71 miljoonaa euroa (aik. 125,44 miljoonaa euroa). Erityisesti pienenivät henkilöstökulut, joissa näkyy lo-mautuksen kertaluonteinen vaikutus. Pysyviä henkilöstökustannuksia alentavia muutoksia ovat mm. sijaisten käytön väheneminen sekä hieman alentuneet eläkemenoperusteiset maksut. Henkilöstökuluista palkat ja palkkiot vähenivät 4,7 % (eläkekulut -3,2 %). Palvelujen ostot kasvoivat 1 %. Palvelujen oston nousun selittää muiden kuntien LLKY ostot. Kaupungin oman toiminnan osalta palvelujen ostot vähenivät. Isoin kasvu tapahtui aineissa, tavaroissa ja tarvikkeissa, joiden kustannukset nousivat 1,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakate supistui edellisestä vuodesta 0,4 %, (ed. vuonna kasvu oli 0,5 %).

Tasekirja 2014 23

Verotulot

Kunnallisveron tuotto perustui 22,00 %:n veroprosenttiin.

Verotuloja kaupunki sai 44,84 miljoonaa euroa eli 1,53 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kasvua oli 3,5 %. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 38,09 miljoonaa euroa - kasvua 1,6 %. Kiinteistöveroa kertyi 3,36 miljoonaa euroa, jossa kasvua 19 %. Yhteisöveroa kertyi 3,39 miljoonaa euroa, jossa kasvua 13,3 %. Verotulot toteutuivat talousarvion mukaisina.

Valtionosuudet

Valtionosuudet olivat 36,11 miljoonaa euroa ja kasvoivat edellisvuodesta 2,9 %.

Muut rahoitustuotot ja -kulut

Muut rahoitustuotot olivat 1,26 miljoonaa euroa eivätkä ne sisällä kertaeriä, kuten osakkei-den luovutusvoittoja. Laskua edellisvuodesta (jolloin myytiin Fortum Oyj:n osakkeita) oli 78,6 %. Rahoitustuotot muodostuivat osinkotulojen lisäksi v sijoitusomaisuuden arvonnou-susta, jota kirjattiin Neste Oil Oyj:n osakkeelle. Osinkotuloja saatiin 1,03 miljoonaa euroa, pääosin Fortum Oyj:n ja Neste Oil Oyj:n osakkeista. Vuosikate Vuosikate toteutui muutosbudjetissa arvioitua parempana (muutostalousarvio 1,37 miljoo-naa euroa) ollen 3,17 miljoonaa euroa. Saavutettu vuosikate ei riitä kattamaan vuosittaisia poistoja. Poistojen määräksi kirjattiin 4,25 miljoonaa euroa, joka on samalla tasolla kuin edellisellä tilikaudella. Aron koulun purkamisesta johtuen tehtiin muutostalousarviossa varaus lisäpois-tolle. Lisäpoistoa tehtiin 0,06 miljoonan euron arvosta. Poistojen määrä yhteensä oli 4,31 miljoonaa euroa.

Tasekirja 2014 24

Tulos muodostui 1,142 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Poistoeron vähennyskirjauksen, 44.971,07 euroa jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu 1,097 miljoonaa euroa. Tehdyn rahastokirjauksen vuoksi taseen alijäämä aiemmilta vuosilta on pienentynyt ollen sen jäl-keen 9.222.359,96 euroa (2013 taseen alijäämä 11.222.293 euroa). Tilikauden tulos huo-mioiden taseessa on alijäämää 10.319.705,45 euroa. Taseen alijäämä on 738 eu-roa/asukas. Valtuuston vahvistamaan talousarvioon verrattuna, jossa muutosbudjetti on huomioitu, toi-mintakatteet (ulkoiset+sisäiset kustannukset) päävastuualueittain toteutuivat seuraavasti: kaupunginhallituksen päävastuualueella ylitystä 165.108 euroa, yhteistoimintalautakunta alitusta 99.880 euroa, sivistyslautakunta alitusta 1.058.387 euroa, tekninen lautakunta ali-tusta 126.825 euroa ja rakennuslautakunnalla ylitystä 6.108 euroa.

Tasekirja 2014 25

T U L O S L A S K E L M A

(ilman sisäisiä ja vyörytyseriä) 2014 2013

1000 Euroa tilinpäätös tilinpäätös

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 40 159 39 894

Maksutuotot 1 303 1 403

Tuet ja avustukset 1 549 1 474

Muut toimintatuotot 3 633 4 222

TOIMINTATUOTOT 46 644 46 993

119 195

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -17 370 -18 229

Henkilösivukulut

Eläkekulut -5 006 -5 173

Muut henkilösivukulut -938 -1 020

Palvelujen ostot -94 870 -93 896

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 636 -3 580

Avustukset -1 870 -2 214

Muut toimintakulut -1 015 -1 330

TOIMINTAKULUT -124 705 -125 443

T o i m i n t a k a t e -77 942 -78 255

Verotulot 44 840 43 307

Valtionosuudet 36 111 35 087

Rahoitustuotot ja -kulut 0 0

Korkotuotot 39 24

Muut rahoitustuotot 1 259 5 883

Korkokulut -1 130 -1 079

Muut rahoituskulut -4 -8

V u o s i k a t e 3 172 4 959

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -4 250 -4 248Kertaluontoiset poistot -64 0

Arvonalentumiset 0 0

Satunnaiset erät 0 0

T i l i k a u d e n t u l o s -1 142 711

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 45 52

Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0

Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+)

-1 097 763

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 37,46 %

Vuosikate / Poistot, % 116,73 %

Vuosikate, EUR /asukas 354,04

Asukasmäärä 14007

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN

TILIKAUDEN YLIJ- / ALIJÄÄMÄ

01.01 - 31.12.2014

Tasekirja 2014 26

Tasekirja 2014 27

5. TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelmalla tarkoitetaan tilikauden rahavirrat käsittävää laskelmaa, josta käy selvil-le varojen hankinta ja varojen käyttö. Rahoituslaskelman avulla ennakoidaan taloudellista tilannetta ja rahoitusaseman sekä rahoitusrakenteen muutoksia. Tuloslaskelmaan verrattu-na rahoituslaskelmassa käsitellään kunnan varsinaisen toiminnan lisäksi investoinnit ja ra-hoitustoiminta. Rahoituslaskelman alussa esitetään varsinaisesta toiminnasta kertyvä tulorahoitus. Tulora-hoitus kuvaa erää, joka käyttötaloudesta riittää investointien katteeksi. Vuonna 2014 tulora-hoitus oli 3,17 miljoonaa euroa positiivinen (2013 tulorahoitus oli 4,3 miljoonaa euroa). Investoinnit

Investointien kohdalla rahoituslaskelmassa käsitellään muun muassa aineellisten ja aineetto-mien hyödykkeiden hankinnasta suoritetut maksut sekä niiden myynnistä tai muusta luovutta-misesta saadut maksut. Tulovirtoina huomioidaan mm. saadut investointiavustukset. Käyttöomaisuusinvestointien kokonaismenot olivat 5,58 miljoonaa euroa. Investointien mää-rää nostaa (talousarvioon verrattuna) Aron päiväkodin rakentaminen omaan taseeseen lea-sing rahoituksen sijasta. Kaupunginvaltuusto päätti rahoitusmuutoksesta marraskuussa 2014. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta oli – 1,93 miljoonaa euroa, joten rahoitustoimintaan ei jäänyt rahaa käytettäväksi. 2014 investointeihin saatiin 166.400 euroa rahoitusosuuksia. Muut tulot ovat kiinteistöjen myynnistä saatuja myyntituloja 0,52 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelman kohdassa Rahoituksen rahavirta esitetään ne rahoitukselliset erät, joilla varsinaisesta toiminnasta ja investoinneista syntynyt rahoitustarve katetaan. Lainakannan muutokset

Pitkäaikaista lainaa nostettiin tilikautena 4,1 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 4,32 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten lainojen määrä väheni vuoden aikana 0,7 miljoonaa euroa. Lyhytai-kaista kuntatodistuslainaa käytetään maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kuntatodistuslainaa ”kierrätetään” vuoden sisällä – nosto ja takaisinmaksu tapahtuvat 12 kk:n aikana. Lyhytai-kaisen lainan määrä on sallittu kasvaa lyhytaikaisen koron tason ollessa edullinen. Uutta antolainaa ei annettu Kassavarojen kehitys

Kaupungin rahavarat lisääntyivät tilikauden aikana 0,3 miljoonaa euroa. Rahavaroihin laske-taan kassassa olevien rahojen lisäksi rahoitusarvopapereiden arvonkorotukset. Kassan riittävyys kuvaa maksuvalmiutta, joka vuoden lopussa oli 27 päivää (edellisvuosi 26 pv). Neste Oil Oyj:n osakkeiden hinta pörssissä 31.12.2014 oli 20,06 euroa osakkeelta. Tästä syystä osakkeiden kirjanpitoarvoksi kirjataan hankintahinta 15 €/osake eli yhteensä 2.134.200 euroa (31.12.2013 arvo oli 2.044.563,60 € eli 14,37 €/osake). Neste Oil Oyj:n osakkeiden arvonnousuksi voitiin siis kirjata 89.636 euroa. Osakkeita on 142 280 kpl. Fortum Oyj:n osakkeiden hinta pörssissä 31.12.2014 oli 17,97 euroa osakkeelta. Osakkei-den kirjanpitoarvo 31.12.2014 on osakkeiden hankinta-arvo; 191.438,23 euroa. Fortum

Tasekirja 2014 28

Oyj:n osakkeiden määrä vuoden lopussa on 902.640 kpl ja niiden markkina-arvo oli vuoden päätöskurssista laskettuna 16.220.441 euroa. Myydyistä Neste Oil -osakkeista muodostettujen sijoitussalkkujen markkina-arvo oli vuoden lopussa euroa 4.630.557 euroa. Sijoitussalkkujen kirjanpitoarvo on hankintahinta 3.908.481,99. Rahoituslaskelmasta laskettuja tunnuslukuja ovat toiminnan ja investointien rahavirran ker-tymä viideltä vuodelta, investointien tulorahoitusprosentti, lainanhoitokate sekä kassan riit-tävyys. 2014 kaupungin rahoitus on parantunut kaikilla tunnusluvuilla mitattuna. Kaupungin tunnusluvuissa on kuitenkin vielä paljon parannettavaa: Mm. toiminnan ja investointien ra-havirran tulisi olla positiivinen – Kauhajoella se on 26,28 miljoonaa euroa negatiivinen. In-vestoinneista voitiin kattaa tulorahoituksella 58,7 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulora-hoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainanhoitokate oli 0,8 %.

Tasekirja 2014 29

RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Tilinpäätös

2014 2013

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 1000 EUR 1000 EUR

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 172 4 929

Satunnaiset erät 0 0

Tulorahoituksen korjauserät -213 -613

* 2 958 4 317

Investointien rahavirta 0 0

Pysyvien vastaavien investoinnit -5 570 -10 566

Rahoitusosuudet investointeihin 166 12

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0

Käyttöomaisuuden myyntitulot 516 808

* -4 888 -9 746

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 929 -5 430

0 0

Rahoituksen rahavirta 0 0

A n t o l a i n a u k s e n muutokset 0 0

Antolainasaamisten lisäykset 0 0

Antolainasaam. vähennykset 137 77

* 137 77

L a i n a k a n n a n muutokset 0 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 4 100 15 600

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -4 317 -3 433

Lyhytaikaisten lainojen muutokset -700 -3 950

* -917 8 217

0 0

O m a n p ä ä o m a n muutokset 0 0

0 0

M u u t maksuvalmiuden muutokset 0 0

Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset 0 0

Vaihto-omaisuuden muutos 8 35

Saamisten muutos 1 251 -105

Korottomien velkojen muutos 1 059 -1 393

* 2 319 -1 464

Rahoituksen rahavirta 1 538 6 830

0

Rahavarojen muutos -391 1 400

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 9 973 10 364

Rahavarat 1.1. 10 364 8 964

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2 013

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -26 277 893 -32 795 901

Investointien tulorahoitus % 58,7 % 46,7 %

Lainanhoitokate % 0,8 % 1,3 %

Kassan riittävyys, pv 27 26

Asukasmäärä 14 007 14 081

Tasekirja 2014 30

6. KAUHAJOEN KAUPUNGIN TASE JA SEN TUNNUSLUVUT T A S E 31.12.2014

VASTAAVAA 2014 2013 VASTATTAVAA 2014 2013

1000 eur 1000 eur 1000 eur 1000 eur

PYSYVÄT VASTAAVAT 89 013 88 362 OMA PÄÄOMA 32 197 33 294

Aineettomat hyödykkeet 510 19 Peruspääoma 42 516 42 516

Aineettomat oikeudet 510 19 Muut omat rahastot 0 2 000

Edell. tilikausien yli-/alijäämä -9 222 -11 955

Aineelliset hyödykkeet 76 542 76 360 Tilikauden yli-/alijäämä -1 097 733

Maa- ja vesialueet 6 207 6 275

Rakennukset 60 780 58 415 582 627

Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 517 8 935 Kertynyt poistoero 582 627

Koneet ja kalusto 960 1 192

Muut aineelliset hyödykkeet 30 30 PAKOLLISET VARAUKSET

Ennakkomaksut ja keskener. hank. 50 1 513 Muut pakolliset varaukset 0 0

Sijoitukset 11 960 11 983 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 167 105

Osakkeet ja osuudet 10 647 10 533 Valtion toimeksiannot 38 52

Muut lainasaamiset 1 314 1 450 Lahjoitusrahastojen pääomat 129 53

Muut saamiset 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat 0 0

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 167 105 VIERAS PÄÄOMA 72 812 72 670

Valtion toimeksiannot 38 52 Pitkäaikainen 48 237 48 408

Lahjoitusrahastojen erityiskatt. 129 53 Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 47 108 47 176

Lainat julkisyhteisöiltä 917 1 083

VAIHTUVAT VASTAAVAT 16 578 18 228 Muut pitkäaikaiset velat 212 149

Vaihto-omaisuus 102 110

Aineet ja tarvikkeet 102 110 Lyhytaikainen 24 575 24 262

Valmiit tuotteet/ tavarat 0 0 Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 11 565 12 248

Lainat julkisyhteisöiltä 167 167

Saamiset 6 503 7 754 Saadut ennakot 0 0

Pitkäaikaiset 442 470 Ostovelat 7 889 7 421

Myyntisaamiset 442 470 Muut velat 454 733

Lyhytaikaiset 6 061 7 285 Siirtovelat 4 500 3 693

Myyntisaamiset 3 764 4 001 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 105 757 106 695

Lainasaamiset 17 84

Muut saamiset 1 847 2 827 TASEEN TUNNUSLUVUT 2014 2013

Siirtosaamiset 433 372 Omavaraisuus-% 30,99 % 31,79 %

Suhteellinen velkaantuneisuus,% 40,20 % 39,85 %

Rahoitusarvopaperit 6 194 6 101 Kertynyt yli-/alijäämä 1000 € -10 320 -11 222

Osakkeet ja osuudet 2 286 2 196 Kertynyt yli- alijäämä €/asukas -737 -797

Muut arvopaperit 3 908 3 905 Lainakanta 31.12. 1000 € 59 756 60 673

Lainat 31.12. €/asukas 4266,18 4308,87

Rahat ja pankkisaamiset 3 778 4 263 Lainasaamiset 31.12. 1000 € 1314 1450

VASTAAVAA YHTEENSÄ 105 757 106 695 Asukasmäärä 14007 14081

POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET

Tasekirja 2014 31

KOKONAISTULOT JA -MENOT

1000

euroa

%-

kok.tuloista

1000

euroa

%-

kok.menoista

Tulot Menot

Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta

Toimintatuotot 46 644 34,9 Toimintakulut 124 705 91,5

Verotulot 44 840 33,7 -valm.omaan käyttöön -119 -0,1

Valtionosuudet 36 111 27,0 Korkokulut 1 130 0,8

Korkotuotot 39 0,0 Muut rahoituskulut 4 0,0

Muut rahoitustuotot 1 259 0,9 Satunnaiset kulut

Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät

Tulorahoituksen korjauserät +/- pakollisten varausten muutos

-Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot -213 -0,2 -pysyvien vastaavien hyöd.luovutustappiot

Investoinnit Investoinnit

Rahoitusos.investointeihin 166 Investointimenot 5 570 4,1

Muut investointitulot

Pysyvien vastaavien hyöd.myyntitulot 516 0,4

Oman pääoman muutokset

Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten vähennys 137 0,1 Antolainasaamisten lisäys 0 0,0

Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4 317 3,2

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 100 3,1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 700 0,5

Oman pääoman vähennykset 0 0,0

Kokonaistulot yhteensä 133 598 100,0 Kokonaismenot yhteensä 136 307 100,0

Kokonaistulot ja -menot

7. KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS

7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä

Yhdistetty konsernitilinpäätökseen

Yhdistetty (kpl) Ei yhdistetty (kpl)

Tytäryhteisöt

Yhtiöt

Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3

Kunnallista liiketoimintaa

harjoittavat yhtiöt 2

Muut yhteisöt 2

Kuntayhtymät 7

Osakkuusyhteisöt 3 2

Yhteensä 17 2

Yhdistelemättömillä yhteis- ja omistusyhteysyhteisöillä ei ole olennaista merkitystä kaupun-gin konsernissa.

Seuraavilla sivuilla esitetään Kauhajoen kaupungin konserni- ja osakkuusyhteisöt, kaupun-gin omistusosuudet niissä, niiden yhdistely sekä konsernitilinpäätös kokonaisuudessaan.

Tasekirja 2014 32

7.2 Konsernin toiminnan ohjaus

Konserniyhteisöjen raportointi on toteutettu osana kaupungin seurantajärjestelmää. Kon-serniyhtiöiden tavoitteiden toteutuminen on liitetty talousarvioon sekä vuoden kuluessa laa-dittuihin osavuosikatsauksiin. Konserniyhteisöt ovat käyttäneet tasapainotetun tuloskortin mukaista ohjausjärjestelmää ja sen mukaista raportointia. 7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin lainakanta väheni - 0,7 % ollen 89,01 miljoonaa euroa (6340 €/as). Yksityiskohtaisemmat konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden tunnusluvut on esitetty liite-tietona sivulta 86 alkaen. Kaupungille ei tullut tilivuoden aikana uusia takauspyyntöjä.

Tasekirja 2014 33

7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut

KONSERNITULOSLASKELMA

1.1.-31.12.2014 2014 2013

1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 85 167 86 124

Toimintakulut -165 728 -167 609

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta 120 109

Toimintakate -80 442 -81 376

Verotulot 44 840 43 307

Valtionosuudet 43 330 42 455

Rahoitutuotot ja -kulut

Korkotuotot 36 68

Muut rahoitustuotot 1 288 5 897

Korkokulut -1 622 -1 575

Muut rahoituskulut -51 -59



Suunnitelman mukaiset poistot -7 566 -7 444

Kertaluonteiset poistot 0 0

Arvonalentumiset 0 -10

Satunnaiset erät 0 -35

Tilikauden tulos -188 1 228

Tilinpäätössiirrot -348 -281

Vähemmistöosuudet -38 33

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -574 980

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 51,4 % 51,4 %

Vuosikate / Poistot, % 98 % 117 %

Vuosikate, € /asukas 526,69 619,05

Asukasmäärä 14007 14081

Tasekirja 2014 34

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2014

2014 2013

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta


Satunnaiset erät 0 -35

Tulorahoituksen korjauserät -106 -669

Investointien rahavirta

Investointimenot -9 168 -16 083

Rahoitusosuudet investointimenoihin 169 64

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 763 848

Toiminnan ja investointien rahavirta -964 -7 148

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainauksen lisäykset 0 0

Antolainauksen vähennykset 8 8

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 813 20 732

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 440 -6 612

Lyhytaikaisten lainojen muutos -236 -3 950

Oman pääoman muutokset 208 74

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 40 35

Vaihto-omaisuuden muutos 195 -608

Saamisten muutokset 5 983 5 743

Korottomien velkojen muutokset -4 955 -5 492

Rahoituksen rahavirta 615 9 930


Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 17 270 17 666

Rahavarat 1.1. -17 619 -14 884


KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

2014 2013

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta,€ -28 688 735 -36 436 096

Investointien tulorahoitus, % 82,0 54,5

Lainanhoitokate 1,0 1,0

Kassan riittävyys 34 32

Tasekirja 2014 35

K O N S E R N I T A S E

31.12.2014 31.12.2013

V A S T A A V A A 1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 1 125 476

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 7 768 7 806

Rakennukset 91 766 89 520

Kiinteät rakenteet ja laitteet 13 543 14 268

Koneet ja kalusto 7 104 7 238

Muut aineelliset hyödykkeet 328 249

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 565 2 724

122 075 121 805

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 2 650 2 651

Muut lainasaamiset 79 86

Muut saamiset 26 26

2 754 2 763

PYSYVÄT VASTAAVAT yht. 125 954 125 043

TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 161 232

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 237 165

Muut toimeksiantojen varat 19 20

TOIMEKSIANTOJEN VARAT yht. 417 417

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 1 998 2 193

Saamiset

Pitkäaikaiset

Myyntisaamiset 642 702

642 702

Lyhytaikaiset

Myyntisaamiset 8 048 7 604

Lainasaamiset 18 84

Muut saamiset 2 019 2 494

Siirtosaamiset 2 095 2 898

12 179 13 081

Rahoitusarvopaperit 6 802 6 370

Rahat ja pankkisaamiset 10 468 11 297

VAIHTUVAT VASTAAVAT yht. 32 090 33 642

158 460 159 102

Tasekirja 2014 36


31.12.2014 31.12.2013

V A S T A T T A V A A 1 000 € 1 000 €

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 42 516 42 516

Arvonkorotusrahasto 528 539

Muut omat rahastot 2 246 4 244

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -7 572 -10 611

Tilikauden yli-/alijäämä -574 980

OMA PÄÄOMA yht. 37 144 37 668

VÄHEMMISTÖOSUUS 1 036 976


Kertynyt poistoero 3 377 3 101

Vapaaehtoiset varaukset 677 561

POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET yht. 4 054 3 663

PAKOLLISET VARAUKSET 717 498

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Valtion toimeksiannot 229 273

Lahjoitusrahastojen pääomat 256 186

Muut toimeksiantojen pääomat 25 17

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT yht. 510 477

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma

Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 73 835 74 330

Lainat julkisyhteisöiltä 917 1 170

Muut pitkäaikaiset velat 3 028 2 925

77 780 78 425

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 14 080 14 249

Lainat julkisyhteisöiltä 179 187

Lainat muilta luotonantajilta 0 0

Saadut ennakot 106 249

Ostovelat 8 715 8 419

Muut velat 1 720 2 288

Siirtovelat 12 418 12 004

37 219 37 396

VIERAS PÄÄOMA yht. 114 999 115 821

158 460 159 102

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2014 2013

Omavaraisuus-% 26,67 % 26,63 %

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 66,84 % 67,24 %

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € -8 146 -9 631

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), € /asukas -582 -684

Konsernin rahoitusvarallisuus € / asukas -6 054 -5 974

Konsernin lainakanta 31.12., 1000 € 89 011 89 936

Konsernin lainat € / asukas 6355 6387

Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 € 79 86


Tasekirja 2014 37

7.5 Kaupungin ja konsernijohdon lausuma sisäisestä valvonnasta

Toimintakertomukseen tulee sisällyttää kunnan johdon arviointi sisäisen valvonnan asian-mukaisuudesta ja riittävyydestä sekä sen perusteella laadittu lausuma sisäisen valvonnan tilasta ja olennaisista kehitystarpeista. Kaupunginhallituksen tulee ohjeistaa sisäinen valvonta. Lautakunnan, osastopäälliköiden ja tilivelvollisten tulee ohjeistuksen mukaan järjestää valvonta ja ylläpitää sitä. Kauhajoen kaupungin sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty kaupunginhallituksessa 22.12.2003, § 333. Ohjeet ovat tulleet voimaan 1.1.2004. Sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan tarkoituksena on tuottaa kunnan-hallitukselle ja -johtajalle sekä muille tilivelvollisille kohtuullinen varmuus kunnan ja kunta-konsernin

strategian toteutumisesta

palvelutuotannon tuloksellisuudesta sekä talousarviossa esitettyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta

toiminnan asian- ja lainmukaisuudesta sekä hyvän hallintotavan mukaisista menette-lyistä

omaisuuden ja resurssien asianmukaisesta käytöstä ja hoidosta sekä

toiminnallisen ja taloudellisen tiedon oikeellisuudesta ja riittävyydestä sekä rapor-toinnista

Vuoden 2014 aikana on toteutettu kaupunginvaltuuston vahvistamaa strategiaa. Strategi-set tavoitteet on jalkautettu päävastuualueiden (osastojen) ja vastuualueiden tuloskorttei-hin ja edelleen kehityskeskusteluissa henkilöstön tulostavoitteiksi. Kaupungin strategiset tavoitteet on saatettu myös konserniyhtiöiden huomioitavaksi konserniyhtiöiden johdon ja kaupungin johdon välisissä neuvotteluissa ja talousarvion ohjeistuksessa. Kaupungin ja konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden toteutumista on seurattu kolman-nesvuosikatsauksin. Katsausten perusteella on valtuustossa hyväksytty yksi muutosbud-jetti: 15.12.2014 § 52. Talousarvio on toteutunut pääosin hyvin eikä oleellisia poikkeamia syntynyt. Toiminnan asian- ja lainmukaisuutta seurataan päätösten täytäntöönpanon yhteydessä. Lautakuntien päätökset raportoidaan suullisesti kaupunginhallituksen kokouksissa ja pöy-täkirjat saatetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi. Viranhaltijapäätökset saatetaan tiedoksi ao. toimielimelle, ja siltä osin kuin päätöksiä ei toimiteta lautakunnille, esimiehillä on mah-dollisuus seurata niitä henkilöstötietojärjestelmässä. Sisäistä tarkkailua suoritetaan myös henkilöstöpäätösten ja tilinpidon osalta palkkalaskennan ja kirjanpidon yhteydessä syste-maattisesti sekä pistokokein. Voidaan todeta, että kaupungin ja konsernin toiminnassa toteutetaan sen talouden ja toi-minnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaisia menet-telytapoja. Toteutettu sisäinen valvonta antaa riittävän kuvan talouden ja toiminnan lailli-suudesta ja tuloksellisuudesta sekä varojen ja omaisuuden turvaamisesta. Valvonnan yh-teydessä ei ole havaittu oleellisia puutteita kuluneella tilikaudella.

Toiminnan kehittämiseksi organisaation sisäistä tiedonkulkua sekä sisäistä ja ulkoista viestintää parannetaan edelleen mm. tietojärjestelmiä kehittämällä sekä toimintaohjeita yh-tenäistämällä. Asianhallintajärjestelmän käyttöönotto on kaupungin osalta toteutunut hyvin

Tasekirja 2014 38

ja pääosin myös muissa seutukunnan kunnissa sekä liikelaitoskuntayhtymässä, koulutus-kuntayhtymässä ja elinkeinotoimen kuntayhtymässä.

7.6 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että 1. hyväksytään tilinpäätöksen muodostamiseksi seuraavat tilinpäätöskirjaukset: - poistoeron muutos, vähennystä 44.971,07 € 2. Tilikauden alijäämä 1.097.348,49 €, esitetään siirrettäväksi oman pääoman aikaisempien vuosien yli-/alijäämätilille. 3. Valtuuston päätöksen mukaisesti Veronkorotus- ja käyttöpääomarahastoista muodostettu rahasto puretaan. Rahasto (1.999.935,58 euroa) puretaan edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille.

7.7 Kuntalain 69 §:n mukainen selvitys tasapainottamisen toteutumisesta Kuntalain 69 §:n mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakerto-muksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasa-painottamiseksi. Vuoden 2014 alijäämän kirjaamiseen jälkeen taseen kertynyt alijäämä on -10.319.705 eu-roa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmassa vuosille 2015 -2017 oli huomioitu taseeseen kertyvä alijäämä. Taseen alijäämän kattami-seksi laadittiin toimenpideohjelma. Valtuuston hyväksymä rakenneohjelma yltää vuoteen 2020 asti, jolloin saavutetaan kuntalain edellyttämä talouden tasapaino. Taloussuunnitelmassa on määritelty rakenneselvityksen mukaiset tavoitteet toimintojen vuo-tuiselle tuotto- ja kulukehitykselle, mutta yksityiskohtaiset toimenpiteet on määrätty tehtä-väksi hallintokuntakohtaisesti. Hallintokunnille on laadittu toimenpideohjelmat, joilla talous-suunnitelman tuotto- ja kuluraami voidaan toteuttaa. Taloussuunnitelma ja toimenpideoh-jelma sisältävät periaatteet veroprosentin korottamiselle ja sijoitusomaisuuden tulouttamisel-le rahoitustarpeen täyttämiseksi. Palvelurakenneselvitys

Talousarviossa 2014 hallintokunnille on annettu seuraavat tavoitteet Hallinto-osasto

Säästötavoite: 253.200 € Toimintakatteen muutos: -52.512 € / -1,24 % Yhteistoimintalautakunta

Yhteistoimintalautakunta valvoo LLKY:n palvelurakenneselvityksen toteuttamista. Toimintakatteen muutos: 710.000 € / +1,44 % Sivistyslautakunta:

Säästötavoite: 1.027.500 € Toimintakatteen muutos: -1.481.866 € / -6,14 %

Tasekirja 2014 39

Tekninen lautakunta:

Säästötavoite: 278.000 € Toimintakatteen muutos: 454.773 € / +138,31 % Rakennuslautakunta:

Sisältyy teknisen lautakunnan säästötavoitteeseen Toimintakatteen muutos: +26.272 € / +14,55 % Yleisesti voidaan sanoa palvelurakenneselvityksen etenevän ja toimivan vaikuttavasti. Tär-kein mittari: kaupungin vuosikate on kehittynyt positiivisesti ollen nyt yli 3 miljoonaa euroa (ilman kertaeriä). Positiivisesta kehityksestä huolimatta talous ei vielä ole tasapainossa - vuosikatteella ei pystytä maksamaan poistoja. Tämän vuoksi talouden tasapainottamiseen on edelleen suhtauduttava vakavasti ja palvelurakenneselvityksen toimenpiteisiin on sitou-duttava. Palvelurakenneselvityksen lisäksi on aktiivisesti etsittävä uusia tapoja toteuttaa palveluita ja siten vaikuttaa suotuisasti kustannuskehitykseen. Olennainen osa talouden tasapainoon saattamisella on tulopuolen (erityisesti verotulojen) kääntäminen kasvuun. Tä-mä tarkoittaa ponnisteluja ja resurssien keskittämistä kaupungin kehittämiseen.

Tasekirja 2014 40

8. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TO-TEUTUMINEN

8.1 KÄYTTÖTALOUSOSA Päävastuualueiden toteutuneet tuotot, kulut ja toimintakate on esitetty taulukossa sivulta 70 alkaen.

8.1.1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus PERUSTEHTÄVÄ

Kaupunginhallitus johtaa strategisesti Kauhajoen kaupungin ja konserniyhtiöiden toimintoja ja taloutta kauaskantoisilla poliittisilla päätöksillä, hyvällä henkilöstö- ja aktiivisella kaupungin ja seutukunnan elinkei-nopolitiikalla vahvistaen samalla seutua ja Kauhajoen asemaa sen keskuksena.

Kaupunginhallituksen strategiset

menestystekijät 1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikutta-

vuus – kuntatalouden tasapaino 2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimai-

suus

3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohja-us

4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen

Strategiset tavoitteet 2014-2017

Toimenpiteet vuodelle 2014 Avainmittarit

Asiakas/ palvelutaso

1. Palvelutoiminnan ja päätöksen-teon tehokkuus ja vaikuttavuus

2. Hyvä maine ja imago

3. Elinkeinoelämän kilpailukyky ja

vireys

1. Tavoitteiden saavuttaminen; Palvelurakenneselvityksen täy-

täntöönpano 2. Myönteinen viestintä ja hallittu

tiedottaminen 3. Liike- ja teollisuustonttien riittä-

vä tarjonta

1. Seuranta ja raportointi Rakenneuudistuksen palve-

lutasovaikutusten arviointi 2. Viestintäsuunnitelman oh-

jeistus päivitetty 3. Maanhankinnan, kaavoituk-

sen ja markkinoinnin toteu-tuminen

Toteutuminen 31.12.2014 Palvelurakenteen muutokselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Maanhankintaa on tote u-

tettu harkitusti tulevia kaavoituksia ajatellen. Tonttitarjonta on edelleen riittävä. Osayleiskaavaa tarkist e-taan Viestinnän ja markkinoinnin parantamiseksi on talousarvion laadinnan yhteydessä tarkennettu vuosisuun-

nittelua yhteistyössä kulttuuri- ja markkinointitoimijoiden kesken

Prosessi/

4. Palvelujen tuottaminen ja järjes-

täminen optimaalisella tavalla omassa ja konserniyhteisöjen toiminnassa

5. Elinkeinojen kehittyminen ja

kaupungin vetovoimaisuuden

vahvistaminen 5.1 Toisen ja korkea-asteen koulu-

tuksen säilyttäminen ja edistä-

minen 6. Konsernin toiminnan ohjaus ja

4. Palvelurakenteen optimointi

yksikkökustannuksia alentavalla tavalla

5. Elinkeinopoliittisilla toimilla, kuten maankäyttö ja hankkeet, tuetaan työllisyyden pysyvyyttä

ja kasvua 5.1 Hanketoimin esitetään Sööpä-

rin koulutilojen ja SAIn toiminto-

jen jatkumista ja kehittymistä 6. Ohjeistuksen mukainen edusta-

4. Palvelurakenneuudistuksen

johdosta muuttuneet toimin-tatavat

5. Työttömyysaste on alle 9 %. Nuorten työttömyysaste on vuoden 2013 tasoa alhai-

sempi. 5.1 Sööpärin tiloihin saatu

jatkotoimintaa ja SAIn ope-

tus tukee yritystoimintaa 6. Konserniohjauksen toteutus,

Tasekirja 2014 41

hanketyön hallinta

7. Terveyden ja hyvinvoinnin edis-täminen

8. Alueellisen yhteistyön tiivistämi-nen

jien ohjeistaminen

7. Sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin panostetaan ennal-ta ehkäisevin toimenpitein

8. Yhteistyö- ja yhdistymisneu-vottelujen toteuttaminen

seuranta ja raportointi uudis-tettu

7. Sosiaali- ja terveydenhuol-lon kustannusten kasvu alentunut

8. Lain edellyttämät neuvotte-lut aloitettu

Toteutuminen 31.12.2014

- Palvelurakenteen muutosten johdosta erityisesti sivistyksen nettokustannukset ovat alentuneet, s a-moin monien muiden oman toiminnan kustannukset. - Työttömyys on pysytellyt korkeahkolla tasolla ja

nuorisotyöllisyydessä on edelleen haasteita huolimatta kaupungin ja LLKY:n työllistämistoimenpiteiden laajentamisesta ja työllistämiskustannusten kasvusta. - Kaupunki tekee laajaa yhteistyötä LLKY kans-sa työpajatoiminnan kehittämiseksi. Palvelurakennemuutoksia on toteutettu mm. kaupunginhallituksen

vastuualueelle (elintarvikelaboratorion lakkauttaminen). - Ympäristötukisopimusneuvottelut käyty ja uu-sittu sopimus tullut voimaan. - Sööpärin tilojen käyttö ei ole selkiintynyt. - Päivitetyt konserniohjeet otet-tu käyttöön vuoden alusta. –Sotu –kustannusten voimakas kasvu on taittunut. - kuntarakenneselvityk-

seen ei ole edetty, koska naapurikunnat eivät ole olleet kiinnostuneita selvityksen tekemisestä

Henkilöstö/ johtaminen

9. Esimiesten strateginen johta-misosaaminen

10. Aktiivinen ja oppimista kannus-tava henkilöstöpolitiikka ja hou-kutteleva työyhteisö

9. Esimieskoulutus strategisesta johtamisesta

10. Henkilöstöohjeistuksen päivi-tys

9. Henkilöstökoulutusta 2 pv /hlö säästötavoitteet huomi-oiden

10. Työnvaativuuden arviointi –järjestelmää sovelletaan käytännössä

Toteutuminen 31.12.2014

Henkilöstön lomautus, henkilöstövähennykset ja muut henkilöstötavoitteet ovat toteutuneet yt -neuvottelutuloksen mukaisesti. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat on hyväksytty. Koulutusseu-ranta toteutettu ja koulutuskorvaukset haettu.

Talous

11. Kaupungin toiminnallinen talo-us on tasapainoinen ja suunni-

telmakauden lopussa taseessa ei ole alijäämää

12. Kaupungin talous toimii kestä-vällä tavalla siten, että verotus- ja velkaisuusaste on alle maan kes-

kiarvon

11. Talouden tasapainottamisoh-jelman toteuttaminen taloussuun-

nitelman mukaisesti 12. Välttämättömien investointien

toteutus edullisimman vaihtoeh-don mukaisesti. Omaisuuden realisointi kokonaistaloudellisesti

järkevällä tavalla

11. Talousarviovuoden tilinpää-tös on toteutunut taloussuunni-

telman mukaisesti. 12. Keskeiset talouden tunnus-

luvut ovat parantuneet. Vel-kamäärän kasvu pysähtyy.

Toteutuminen 31.12.2014 Tilinpäätös 2014 toteutui talousarvion mukaisesti. Haasteet talouden tasapainottamiseksi edelleen jatku-vat. Alijäämän määrä / asukas, pitäminen alle 1000 €/as on toteutunut. Talouden tunnusluvuista velkaan-

tuminen on kääntynyt laskuun ja suhteellisen velkaantumisen tunnusluku on parantunut. Investointiohjel-ma on toteutunut suunnitelman mukaan.

Tasekirja 2014 42

HALLINTO-OSASTO TP 2013 TA 2014

TA

MUUTOS

TA 2014

+ muutos TP 2014

MUUTOS %

2013-2014

MUUTOS €

2013-2014

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 586 307 463 717 463 717 408 393 -30,34 % 177 914

Maksutuotot 46 110 53 250 53 250 45 332 -1,69 % 779

Tuet ja avustukset 238 817 143 000 143 000 244 654 2,44 % -5 837

Muut toimintatuotot 359 435 275 500 275 500 255 199 -29,00 % 104 236

TOIMINTATUOTOT yhteensä 1 238 586 935 467 0 935 467 953 577 -23,01 % 285 009

0

0

0

TOIMINTAKULUT 0

Henkilöstökulut -1 925 252 -1 781 724 -1 781 724 -1 793 937 -6,82 % -131 315

Palvelujen ostot -2 429 948 -2 327 500 -2 327 500 -2 446 943 0,70 % 16 995

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -90 877 -76 780 -76 780 -54 047 -40,53 % -36 830

Avustukset -596 195 -304 000 -80 000 -384 000 -523 532 -12,19 % -72 664

Muut toimintakulut -439 662 -391 190 -391 190 -325 953 -25,86 % -113 709

TOIMINTAKULUT yhteensä -5 481 934 -4 881 194 -80 000 -4 961 194 -5 144 413 -6,16 % -337 521

0

T o i m i n t a k a t e (SITOVA) -4 243 348 -3 945 727 -80 000 -4 025 727 -4 190 836 -1,24 % -52 512


Hallinto-osasto Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus Hallintopalvelut -yksikkö vastaa kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, keskusvaali-

lautakunnan ja kaupungin johtoryhmän sekä kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen asettamien eräiden toimikuntien ja työryhmien hallintopalvelujen tuottamisesta. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Kaupungin arvojen mukaista avoimuutta parannetaan ajantasaisella tiedottamisella kau-pungin omilla nettisivuilla, mm. kaikki esityslistat kaupunkilaisten luettavissa ennen kokous-ta ja kaupunginvaltuuston kokoukset seurattavissa internetin välityksellä reaaliaikaisesti. Hyvän tiedonhallintatavan toteutumiseksi kaupungin koko organisaatiossa annetaan opas-tusta ja koulutusta esimiehille ja henkilöstölle. Erityisesti talouden tasapainottamiseen liitty-en palvelurakennetta ja palveluketjuja kehitetään. Asiakaspalvelussa palautteet ja kehittä-misehdotukset hyödynnetään. Sähköisiä käytäntöjä edistetään, mm. kaupunginhallitus ja lautakunnat saavat kokousaineis-tot sähköisinä, jonka tavoitteena on tiedonvälityksen nopeutumisen lisäksi sekä henkilöstö- että materiaalikustannusten alentaminen. Elinkeinopalvelut

Elinkeinoelämän kehittäminen ja hallinto Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Kaupungin elinkeinoelämän kehittäminen kaupungin käytössä olevilla

toimenpiteillä. Kehittäminen Elinkeinoelämän kehittämistä sen vireyttä ja kilpailukykyä toteutetaan kaupungin omin toi-menpitein ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toimenpiteiden avulla, sekä yhteis-työssä alueellisten toimijoiden kanssa. Elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteena on luoda edellytykset yritysten kasvulle ja sen myötä työpaikkojen määrän lisääntymiselle.

Tasekirja 2014 43

Talousarvion yhteydessä on elinkeinopoliittisena periaatteena hyväksytty, että kaupunki ei osallistu yritysten toimitilojen rakentamishankkeisiin pääomaosuudella suunnitelmakauden aikana. Kuitenkin aikaisemman käytännön mukaisesti voidaan erillisillä päätöksillä osallistua teollisuus- ja liikealueiden perustamiseen pohja- ja piha-alueiden osalta lunastussopimuspe-riaatteella.

Ruokamessut

Kuten valtuusto on linjannut, tullaan ruokamessuja jatkamaan nykyisen valtuustokauden ajan vuoteen 2016. Sen jälkeen jatkosta päätetään erikseen. Messutapahtumassa oli 2014 noin 150 näytteilleasettajaa ja maksavaa yleisöä oli noin 13.000 henkilöä.

Vastuualue: Maatalouspalvelut Vastuualueen esimies: Maaseutuasiamies Tuomo Varsamäki

Aktiivisten maatilojen määrä pyritään säilyttämään. Tiloja on 503 kpl ja viljeltyä peltopinta-alaa 23.010 ha. Vuoden 2013 alusta lukien Suupohjan seutukunnan kuntien maaseutupalvelut on tuotettu yhteistoiminnassa Kauhajoen kaupungin isäntäkuntamallilla. Kaupungin palvelukseen siirtyi neljä viranhaltijaa yhteistoimintakunnista. Kustannukset jaetaan aktiivitilojen mukaan kunt i-en kesken. Maaseutupalvelut: toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen ja määrällinen ta-voite

TP 2013

TA 2014

Ennuste 31.12.2014

Toteutuma 31.12.2014

Maatiloja 520 510 503 503

Viljeltyä peltoa 23115 22000 22834 23010

Elintarvikelaboratorio Elintarvikelaboratorion toiminta on siirtynyt osaksi SeiLab Oy:n toimintaa 1.5.2014 alkaen.

Henkilöstö- ja talouspalvelut Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen

Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja talouspalvelut tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja kaupungin

koko organisaatiolle. Toimisto antaa toimistopalvelut myös yhteistoimintalautakunnalle. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy on tuottanut palkanmaksu-, kirjanpito-, laskutus, maksa-tus ja perintäpalveluja sekä ICT- ja puhelinvaihdepalvelut seutukunnan kunnille ja niiden konserniyhteisöille ja kuntayhtymille vuoden 2010 alusta lukien. Henkilöstöhallinto: Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto päättää työnantajan päätösval-

taan kuuluvista henkilöstöasioista siltä osin kun niitä ei ole hajautettu eri palvelulohkojen ja tulosyksiköiden päätettäväksi. Henkilöstöhallintoon liittyy myös yleissopimuksen mukainen yhteistyötoimikunnan toiminta.

Tasekirja 2014 44

Työllistäminen

Työllistämistoimenpiteiden piirissä, palkkatuella palkattuja, on ollut vuoden aikana eripituisia jaksoja yhteensä 47 eri henkilöä, työpanos yhteensä 22,24 henkilötyövuotta. Näistä työllis-tetyistä kaupungin yhteisin työllistämisvaroin palkattuja palkkatukityöllistettyjä henkilöitä oli 31 ja heidän työpanoksensa 16,54 henkilötyövuotta. Edellisien työllistettyjen lisäksi LLKY:lle kaupungin varoin palkkatukityöhön sijoitettuja oli yhteensä 30 henkilöä, yhteensä 17,21 htv.

Yli 500 päivää työttömänä olleiden Kela-maksut / passiivituki on toteutunut vuoden 2014

lopussa 280.128,47 €, joka on edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa hiukan korkeam-

pi (264.431,68 € vuonna 2013 ja 199.788,20 € v. 2012). TE -toimiston kautta kaupungille työllistettyinä on työkokeilussa ollut 12 henkilöä, joiden työaika on ollut yhteensä 1,97 henkilötyövuotta. Kuntouttavan työtoiminnan keinoin työllis-tettynä on ollut 7 henkilöä yhteensä 1,65 henkilötyövuoden työpanoksella. Työnsuunnittelijan palveluita on annettu myös LLKY:lle, jonka osalta tehdään palkkatukiha-kemukset ja -tilitykset sekä osittain työntekijöiden rekrytointi avoinna oleviin palkkatuki-, työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoihin. Alle 30-vuotiaiden nuorisotakuun toimenpiteet Kauhajoella v. 2014 (ajalla 01.01. – 31.12.2014).

Henkilöä Päivää Selitys

Nuorisotakuun alaiset nuoret

-

Perusopetus

- yhteishaku 150

yhteishaun piirissä / kevät 2015

Kaupungin työllistämistoimet

- työkokeilu 12

Jakson kesto 1 – 6 kk. Työaika 1 – 5 pv / vko, 4 – 8 h / pv. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa.

- palkkatuki 9

Työaika vähintään 85 % alan normaalista ko-konaistyöajasta. Toimenpide suoritetaan yhteis-

työssä TE-toimiston kanssa.

- kuntouttava työtoiminta 1

Jakson kesto 3 – 24 kk. Työaika 1 – 5 pv / vko,

4 – 8 h / pv. Toimenpide toteutetaan yhteis-työssä TE-toimiston ja sosiaalitoimen kanssa.

Nuorisopalvelut

- etsivän nuorisotyön kontaktit 63

yhteydenotot ja tavoitetut (tavoitettuja 43, joista toimenpiteessä 34)

- palveluseteli nuorille 130

á 250€

Tilintarkastus: Tarkastaa, että kaupungin hallintoa ja taloutta on hoidettu lakien ja kaupun-

ginvaltuuston asettamien tavoitteiden ja päätösten mukaisesti. Tarkastuslautakunnalle on talousarviossa varattu määräraha lautakunnan esityksen mukaisesti. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT, KHT, Nils Hellberg PwC Julkistarkastus Oy

Tasekirja 2014 45

Kehittäminen

Seutukunnallisesti Seutupalvelukeskus Oy:n toimesta hankittu asianhallintajärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2011 aikana. Vuoden 2012 alusta on aloitettu lautakuntien sähköi-nen kokouskäytäntö, jolloin kokousasiakirjat on toimitettu sähköisessä muodossa. Käytäntö on vakiintunut.

Henkilöstöhallinnon alueella on jatkettu työhyvinvointitoimintaa, jolla aktivoidaan henkilöstöä omaehtoiseen kuntoutumiseen. Tyky -toimintaa varten on varattu määräraha kaupunginhal-lituksen käyttösuunnitelmaan. Ohjelman keskeisenä toteuttajana on työterveyshuolto yhteis-työssä liikuntatoimen kanssa. Koko tilivuoden ajan on toteutettu henkilöstökustannusten säästötoimia hyväksytyn tasapai-nottamisohjelman mukaisesti. Vuoden 2014 aikana toteutettiin koko henkilöstöä koskevat 10 työpäivän lomautukset. Lomautusten säästöksi muodostui noin 446.000 euroa joka vas-taa n. 11,6 henkilötyövuoden työpanosta.

Tasekirja 2014 46

8.1.2 Yhteistoimintalautakunta

Yhteistoimintalautakunnan PERUSTEHTÄVÄ on järjestää yhteistoiminta -alueen asukkaille sosiaa-li- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta sekä järjestää ympäristönsuojelu-, ym-päristöterveydenhuolto- ja eläinlääkintäpalvelut

Lautakunnan strategiset menestystekijät

1. LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhdes-sä kuntien kanssa

2. Sosiaali- ja terveyspal-veluiden tehokkuus ja

vaikuttavuus

Valtuustoon nähden sitovat mittarit Toimintakate

Strategiset tavoitteet

vuosille 2014 - 2016 Toimenpiteet vuodelle 2014

Ko. näkökulmaa kos-keva mittari (vain oleel-

lisin, 0 - 3 kpl)

Asiakas / palvelu-

taso

1. Laadukkaiden, vaikut-

tavien, yhdenvertaisten ja oikea-aikaisten perus-palvelutason palvelujen

saatavuuden/ saavutet-tavuuden turvaaminen

2. Terveyden ja hyvin-

voinnin edistäminen ja hyvinvointi- ja terveysero-jen kaventaminen

3. Monialainen yhteistyö

1.1 Hoito-, hoiva- ja sosi-

aalitakuun (määräajat) noudattaminen

1. 2 LLKY:n suorittamien asiakastyytyväisyys-kyselyjen tulosten

käsittely lautakunnassa 2.1 Ennalta ehkäisevien ja

varhaisen tuen painotta-minen

2.2 Kuntien ja sote-alueen tavoitteiden yhteensovit-taminen hyvinvoinnin ja

terveyden edistämistyössä

3. Lasten, nuorten ja lap-siperheiden poikkitoimin-

nallinen johtoryhmä aloit-tanut toimintansa

1.1 Määräajat toteutuvat

100 %

1.2 Asiakastyytyväisyys hyvä

2.1 Laitossijoitusten ja

ympärivuorokautisen avuntarpeen vähenemi-nen

2.2 Hyvinvointikertomuk-

sessa valittujen indikaattori-arvojen paraneminen

3. Toimii kyllä/ei

1. Hoitotakuu

Yhteistoiminta-alueella hoitotakuu toteutuu seuraavasti: Ei-kiireelliseen hoitoon lääkärille pääsee 3-4 viikossa, vastaanoton hoitajalle samana päivänä. Tiedot jonotusajoista tulee julkaista neljän kuukauden välein vähintään internetissä.

Lautakunta on pyytänyt Llky:ää tiedottamaan lääkärin ajanvarausjärjestelmän toimivuudesta ja vastaanottoaikojen saatavuudesta, mihin Kauhajoen tarkastuslautakuntakin on kiinnittänyt huo-miota. Lautakunta on korostanut lääkäripalvelujen saatavuutta lähipalveluna tasapuolisesti.

Hoivatakuu Palvelutarpeen selvittäminen sekä kotihoidon palvelut ovat toteutuneet kaikissa kunnissa 7 vrk

sisällä. Omaishoidontuen päätökset on tehty kahden kuukauden sisällä ja ympärivuorokautiseen palveluasumiseen pääsy on toteutunut vuoden 2014 viimeisen puolen vuoden aikana Isojoella 0-1 kk:n ja Karijoella 0-2 kk:n sisällä. Kauhajoella palveluun on odotettu keskimäärin 0-6 kuukautta

ja Teuvalla 0-12 kuukautta.

Tasekirja 2014 47

Vammaisen henkilön palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä viranomaiseen otetusta yhteydenotosta ja päätökset palveluista ja tukitoimista on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Llky:lle saapui vuoden aikana

yhteensä 449 vammaispalveluhakemusta, joista kaikkia ei ehditty ottaa käsittelyyn määräajassa. Päätökset on tehty miltei kaikissa tapauksissa määräajassa.

Lastensuojeluilmoitukset on käsitelty lain asettaman seitsemän vuorokauden määräajassa, mut-ta kaikki lastensuojelutarpeen selvitykset eivät valmistuneet lain määräämässä kolmen kuuka u-den aikarajassa. Aluehallintovirasto seuraa määräaikojen toteutumista ja sille on annettu selvitys

viimeksi ajalta 1.4.-30.9.2014, jolloin selvityksistä valmistui määräajassa Kauhajoella 70 %, Teu-valla 65 %, Isojoella 70 % ja Karijoella 100 %.Loppuvuoden aikana tilanne lasten -suojelussa krii-siytyi ja lastensuojeluilmoitusten määrä ja lastensuojelun tarve kasvoi, joten loppuvuonna aloit e-

tuista selvityksistä aiempaa suurempi osa ei valmistu aikarajassa. Sosiaalityöntekijöiden työteh-täviä muutetaan vuonna 2015 ja muutosten avulla lastensuojeluun saadaan yksi kokoaikainen sosiaalityöntekijä helmikuun alusta. Vuoden 2014 lopulla on arvioitu laajemminkin lastensuojelun

resurssien riittävyyttä. Toimeentulotukilaissa olevat määräajat ovat toteutuneet.

1.2 Asiakastyytyväisyyskyselyt kotihoidossa, asumispalveluissa ja laitoshoidossa tehdään joka toinen vuosi. Viimeksi kysely on suoritettu syksyn 2014 aikana, mutta tuloksia ei ole vielä julkai s-

tu. Polikliinisessa toiminnassa palautelaatikot ovat käytössä ja palautteet käsitellään osastopal a-vereissa. Vastaanotot ja neuvolat ovat mukana Tampereen yliopiston joka toinen vuosi suoritt a-massa tutkimuksessa.

Sosiaaliasiamieheen v. 2014 yhteydenottoja (hoidettuja asiakokonaisuuksia) alueeltamme oli seuraavasti: Isojoki 4 (v. 2013 7), Karijoki 1 (0), Kauhajoki 16 (17) ja Teuva 11 (13). Enimmäk-seen asiat koskivat vammaispalvelua ja toimeentulotukea.

Llky:n omaan potilasasiamieheen v. 2014 yhteydenottoja on ollut yhteensä 74 kpl. Suurin osa koski lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanottoa, laitoshoitoa ja perusterveydenhuollon erikoishoi-toa. Toimenpiteinä enemmyysjärjestyksessä ovat olleet muistutusneuvonta, yleinen neuvonta,

potilasvahinkoneuvonta, kirjallinen avustaminen ja kanteluneuvonta. 2.1 Laitoshoitoa on purettu ja tilalle on perustettu tehostettua palveluasumista. Kauhajoen hoi-

vaosastolta on lakkautettu 5 paikkaa ja kuntouttava osasto on lakkautettu siirtämällä 20 paikkai-nen intervalliyksikkö Sanssin palvelukodin yhteyteen. Karijoella vanhainkoti on lakkautettu ja muutettu Saliininkodin kanssa 33-paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi. Isojoen osastolta poistuu

11 paikkaa ja se muutetaan asumispalveluyksiköksi. Lehtiharjun kaksi osastoa, yhteensä 34 paikkaa on lakkautettu ja muodostettu tilalle yksi 14-paikkainen asumispalveluyksikkö. Pitkäai-kaista laitoshoitoa annetaan Kauhajoen hoivaosastolla ja vielä toistaiseksi Teuvan kuntouttavalla

osastolla. 2.2. Kouluterveyskyselyjen tuloksista huolenaiheiksi nousevat erityisesti humalahakuinen juomi-

nen ja huumekokeilut sekä lasten ja nuorten ylipainoisuuden lisääntyminen. 3.Poikkihallinnollinen työryhmä on aloittanut kokoontumiset.

Prosessi

1. LLKY:n toimintojen strateginen ohja-

us yhdessä kuntien kans-sa /sitoutuminen palvelu-rakenneselvityksen toi-

menpiteisiin 2. Tilaaja-tuottaja-mallin

kehittäminen

1. Yhdessä sovittujen toimenpiteiden toteuttami-

nen LLKY:n jk/yht.toim.ltk

2.1 Mallin käyttöönotto,

tuotteistus

1. Yhteiset neuvottelut

2.1 SoTe-palvelut tuot-

teistettu, tilaaminen tuot-teistettujen palvelujen perusteella, toteutunut

kyllä/ei

Tasekirja 2014 48

2.2 Palvelusopimuksen kehittäminen

2.2 Tilaaminen muutos-blokkien avulla

1.Palvelurakenneselvityksen toimenpiteet jatkuivat, kuten laitoshoidon purku.

2.1 ja 2.2. Talousarvio 2014 valmisteltiin vielä kuntatunnisteittain. Tuotteistaminen tapahtui loppuvuodesta 2013 ja se sovitettiin jälkikäteen kuntien antamiin raameihin. Kesken vuoden johtokunta esitti tilaaja-tuottajamalliksi, että suoritteet olisivat sitovia eli tilaus sitoisi tilaajaa, mutta ei tuottajaa. Lautakunta ei hy-

väksynyt suoritekohtaista, yksityiskohtaista sitovuutta. Sitovuustasosta on määräykset myös llky:n perus-sopimuksessa. Tuotteistaminen on prosessi, josta kuluvan vuoden aikana on opittu s ekä tilaajan että tuot-tajan tahoilla ja prosessin kehittäminen jatkuu. Nyt jo tuotteistaminen on tuonut läpinäkyvyyttä.

Henkilöstö / joh-

taminen

1. Strategisen suunnitte-

lun ja hyvinvointijohtami-sen kehittäminen

1.1 Koulutus ja perehdytys

1.1 Toteutunut kyllä/ei

1.Huhtikuussa 2014 järjestettiin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille koulutuspäivä ”Hyvinvointijohtam i -

nen on kuntajohtamista”, mutta koulutus jouduttiin peruuttamaan vähäisen osallistujamäärän takia. Koul u-tus järjestettiin uudelleen syksyn aikana, mutta se sai laimean vastaanoton erityisesti luottamushenkilöi-den taholta. Peruspalvelujohtaja on kolmen kunnan sähköisen hyvinvointikertomuksen pääkäyttäjän om i-

naisuudessa osallistunut hyvinvointijohtamisen verkoston tilaisuuksiin. Vuosittaiset hyvinvointikertomukset on hyväksytty Kauhajoen ja Teuvan valtuustoissa. Ensimmäiset laajat kertomukset Isojoella ja Karijoella käsitellään vv. 2014-2015. Määräykset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kunnassa ovat terveyden-

huoltolaissa, mutta ne löytyvät myös sote-järjestämislakiluonnoksesta sekä uudesta sosiaalihuoltolaista. Alkuvuodesta eri työryhmät valmistelivat E-P:n shp:n johdolla varautumista sote-järjestämislain muutoksiin. Peruspalvelujohtaja toimi Hyvinvoinnin

edistäminen laaja-alaisessa yhteistyössä-työryhmässä.

Talous

1. Talouden hallinta (Yhteistoiminta-alueen resursseihin mitoitettu

talous)

1.1 Lautakunta seuraa LLKY:n suoritteiden ja talouden kehitystä

säännöllisesti

1.1. Budjetin pitävyys

Yhteistoimintalautakunnan hallinnon toteutuma 31.12.2014 vyörytyserineen oli 80,7 %. Lisämäärärahaa Llky:lle joulukuussa suorittivat Karijoki 149 019 euroa ja Teuva 855 561 euroa. Llky:n ylitys myönnettyjen

lisämäärärahojen/lisätilauksen jälkeen on yhteensä 435 040,92 euroa jakaantuen kuntien kesken: Kauha-joen kaupungille palautetaan 43 723,50 euroa ja Isojoen kunnalle 274 133,50 euroa. Lisää maksettavaksi tulee Karijoen kunnalle 7 940,50 euroa ja Teuvan kunnalle 744 957,42 euroa. Llky:n kasvuprosentti vuo-

desta 2013 oli 1,51 % jakaantuen kuntien kesken: Isojoki -1,7 %, Karijoki 2,65 %, Kauhajoki 1,53 % ja Teuva 2,66 %. Lautakunta on toistuvasti korostanut Llky:lle talousarviossa pysymistä ottamalla käyttöön kaikki mahdolliset keinot tuottavuuden lisäämisestä aina lomautuksiin saakka.

TP 2013 TA 2014

TA

MUUTOS

TA 2014

+ muutos TP 2014

MUUTOS %

2013-2014

MUUTOS €

2013-2014

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 37 379 863 36 458 336 1 004 580 37 462 916 37 927 118 1,46 % -547 255

Maksutuotot 0

Tuet ja avustukset 737 142 825 000 825 000 690 701 -6,30 % 46 441

Muut toimintatuotot 18 276 513 -97,19 % 17 763

TOIMINTATUOTOT yhteensä 38 135 280 37 283 336 1 004 580 38 287 916 38 618 332 1,27 % -483 052

0

0

0

TOIMINTAKULUT 0


Palvelujen ostot -86 351 801 -86 219 665 -1 004 580 -87 224 245 -87 645 170 1,50 % 1 293 369

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -80 -860 -860 -432 441,11 % 352

Avustukset 0

Muut toimintakulut -4 443 -5 250 -5 250 -11 103 149,88 % 6 660

TOIMINTAKULUT yhteensä -87 550 082 -87 508 400 -1 004 580 -88 512 980 -88 743 516 1,36 % 1 193 434

0

T o i m i n t a k a t e (SITOVA) -49 414 801 -50 225 064 0 -50 225 064 -50 125 184 1,44 % 710 383


YHTEISTOIMINTA-

LAUTAKUNTA

Tasekirja 2014 49

YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA

Yhteistoimintalautakunta sisältää yhteistoimintalautakunnan hallinnon menot sekä kuntien antamat määrärahat Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän sille tuottamien sosi-aali- ja terveyden-huollon, erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkin-nän palvelujen hankintaan. Yhteistoimintalautakunta sisältää lisäksi Kauhajoen kaupungille 31.12.2008 mennessä syntyneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä aiheutuvat eläkemenoperusteiset menot sekä valtion kaupungille maksaman perustoimeentulotuen valtionosuuden ennakon, jonka kaupunki maksaa liikelaitoskuntayhtymälle maksuosuuksissaan. Yhteistoimintalautakunnan tuotot ja kulut sisältyvät Kauhajoen kaupungin talousarvioon. Kunnat maksavat maksuosuuksissaan yhteistoimintalautakunnalle ja edelleen Liikelaitos-kuntayhtymälle peruspalveluihin varaamansa määrärahat sekä perustoimeentulotuen valti-onosuuden. Lautakunnan hallinnon menot jaetaan kunnille asukasluvun suhteessa. Kuntien yhteistoiminnasta on säädetty kuntalain 10. luvussa. Kuntalaki antaa laajat mahdol-lisuudet kuntien väliselle yhteistyölle. Sopimuksella voidaan siirtää kuntien tehtäviä yhteisön hoidettavaksi. Koko toiminnan siirtäminen yhteisön toteuttamaksi siirtää suoran taloudelli-sen vastuun ja talous-arviosidonnaisuuden Liikelaitoskuntayhtymälle. Tällöin myös toimin-taan liittyvä päätösvalta siirretään tietoisella päätöksellä oman kunnan ulkopuolelle. Yhteistoimintalautakunta toteuttaa osaltaan kuntien omistajaohjausta jäsenkuntien edusta-jana ja neuvotteluosapuolena vuotuisten palvelujen hankinnassa. Vuosi 2014 oli tuotteistamisen käyttöönottovuosi siten, että tuotteistaminen sovitettiin kunti-en antamiin raameihin. Vuoden aikana sovittiin sitovuustasoista siten, että sitovuustaso on jäsenyhteisön kokonaistilauksen määrä. Tätä puoltaa palvelujen tuotteistaminen oman toi-minnan osalta yhteishintaan ja toisaalta palvelujen läpilaskutus kunnilta toteutuneen talous-arvion mukaan kuten avustuksien, esimerkiksi omaishoidon tuki, toimeentulotuki ja henkilö-kohtainen apu. Ostopalvelut, kuten esimerkiksi ostot yksityisiltä asumispalveluyksiköiltä ja sairaanhoitopiiriltä, peritään kunnilta myös käytön mukaan läpilaskutuksena. Tuotteistuk-sessa määriteltiin palveluille yhtenäinen hinta käynteinä, asumis- ja hoitopäivinä tai työaika-na. Lautakunta päätti myös, että tilaajan suoritetilaus ei ole sitova huomioon ottaen palvelujen lakisääteisyys, asiakkaiden subjektiiviset oikeudet, kysynnän riippuvuus ulkoisista tekijöistä esim. yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja palvelukysynnän vaihtelevuus pienessä asu-kasmäärässä. Tuotteistaminen on tuonut toimintaan läpinäkyvyyttä. Llky tuottaa lautakunnalle kuukausit-tain palvelujen tuotteistuslaskelman. Lautakunta teki historiansa ensimmäisen tuotteistuk-seen perustuvan tilauksen varsinaisesti vuodelle 2015. Yhteistoiminta-alueella tulee pyrkiä siihen, että palveluja tuotetaan tasapuolisesti riippumat-ta asiakkaan kotikunnasta. Yhteistoimintalautakunnan tehtävänä on toimia kuntien yhteise-nä tilaajalautakuntana järjestettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yhteistoiminta- alueen asukkaille. Lautakunnan tulee huolehtia, että laissa turvattuja palveluja on saatavilla ja että kuntalaiset saavat nämä palvelut lain turvaamalla tavalla. Kunnilla on kuitenkin rahoi-tusvastuu lakisääteisten palvelujen kustannusten kattamisessa. Järjestettävien palvelujen kustannus-kehitykseen voidaan vaikuttaa määrätietoisella, kehittämishakuisella koko yhteistoiminta-alueen palvelurakenteen kehittämiseen tähtäävällä toiminnalla.

Tasekirja 2014 50

Ikäihmisten palvelurakenne vuoden 2014 lopussa.

Lautakunnan antaman ohjeen mukaan palveluasuminen tulee järjestää ensisijaisesti alueen omissa yksiköissä. Terveydenhuoltolaki antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita terveysasema joko oman kun-nan tai yhteistoiminta-alueen sisällä heti lain voimaantulosta alkaen ja koko maassa vuo-desta 2014 alkaen. Llky:n alueella 37 henkilöä on valinnut tällä hetkellä muun alueen toimi-pisteen ja 5 henkilöä muualta Llky:n alueen toimipisteen. Tilanne elää vuosittain.

Isojoki %

Karijoki %

Kauhajoki %

Teuva %

Suositus %

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet. % vastaavanikäisestä väestöstä (sisältyy tavallinen palveluasuminen ja yöpartio).

89.2 89.6 88.4 89.1 91 – 92

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat. % vastaavanikäisestä väestöstä.

13.0 9.5 11.6 11.0 13 – 14

Ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa 31.12 8.4 10.4 10.2 9.2 6 - 7

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. % vastaavanikäisestä väestöstä.

10.8 4.1 6.3 9,6 6 - 7

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12. % vastaavanikäisestä väestöstä.

2.4 0 1.6 1.7 2 - 3

Tasekirja 2014 51

8.1.3 Sivistyslautakunta PERUSTEHTÄVÄ Järjestää laadukkaat, monipuoliset ja kehittyvät sivistyspalvelut sekä tarjoaa mahdollisuuden elinikäise lle

oppimiselle.

STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja tiivis yhteistyö Kuntatalouden tasapaino

Konsernin ja kuntayhtyminen toimintojen ohjaus Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus palvelukeskuksena Kauhajoki koulutus- ja kulttuurikaupunkina

Strategiset tavoitteet

vuosille 2014 - 2017

Toimenpiteet vuodelle

2014

Ko. näkökulmaa koskeva

mittari

Asiakas / palvelutaso

Laadukkaiden, luotettavien ja monipuolisten varhais-kasvatuspalvelujen järjes-

täminen: päivähoidon eri muodot, avoin varhaiskas-vatus, varhainen ja erityi-

nen tuki sekä lasten koti-hoidon tuki

Varhaiskasvatusyksiköissä

on lapsen kehitystason mukainen ja toimiva kasvu-ympäristö sekä ajanmukai-

nen ja asiantunteva henki-löstö

Esiopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjes-täminen

Laadukas ja tavoitteellinen perusopetus ja lukiokoulu-

tus

Lukiokoulutuksen kolmisar-jaisuuden säilyminen ja

vetovoimaisuus

Oppilashuoltotyön kehittä-

Varataan riittävästi laaduk-kaita päivähoitopaikkoja päi-vähoidon rakenneohjelman

mukaisesti Varhaisen ja erityisen tuen

yhtenäistäminen perusope-tuksen kolmiportaisen tuen malliin

Edetään päivähoidon raken-neohjelman mukaisesti.

Toteutetaan päivähoidon koulutusta täydennyskoulu-tusvelvoitteen mukaisesti.

Järjestetään laadukasta esiopetusta ja ap/ip toimintaa

talousarvion puitteissa Yhtenäiskoulupedagogiikan

työn jatkaminen ja kehittämi-nen.

Oppimistulosten seuraami-nen

Laadukkaiden oppimis- ym-päristöjen monipuolinen käyt-

tö ja kehittäminen Sähköinen lukio

Lukion maakunnallinen markkinointi Lukion liikuntalinjan profiloi-

tuminen Kodin ja koulun yhteistyön

vahvistaminen oppilashuolto-työssä

Toteutunut (kyllä /ei)

Rakenneohjelman toteu-tumisaste ( %)

Valtakunnallinen ja paikalli-nen oppimistulosten arvi-ointi

Oppilaiden sijoittuminen perusopetuksen jälkeiseen

jatkokoulutukseen (%) Käytössä (kyllä/ei)

Tasekirja 2014 52

minen ja jalkauttaminen

Oppilaiden ja vanhempien

osallisuuden lisääminen koulujen toiminnassa

Turvallisuuden, terveyden

ja hyvinvoinnin edistäminen

Monipuoliset ja tasa-arvoisesti saatavilla olevat elämänlaatupalvelut

(yleinen kulttuuritoimi, nuo-riso- ja liikuntapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut,

kansalaisopisto, Panula-opisto).

Asiakastyytyväisyyskyselyt vastuualueittain kolmen

vuoden välein Moniammatillinen ja kehit-

tyvä yhteistyö

Tiedottaminen, viestinnän tehostaminen ja teknologi-an hyödyntäminen:

Koululääkäripalveluiden te-hokas käyttö syrjäytymisen

ehkäisemisessä ja terveys-erojen kaventamisessa

OPS 2016 mukaisen arvo-kyselyn suorittaminen

Turvallisuussuunnitelmat, terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat otetaan käyt-

töön Kuntalaisten viihtyvyyden ja

hyvinvoinnin sekä elämän-laadun lisääminen huomioi-den eri ikäryhmät

- Kulttuurin terveysvaiku-tusten huomioiminen hy-vinvointiohjelmassa

- Liikunnan kehittämis-suunnitelman 2011-2020: Liikkuva ja hyvin-

voiva Kauhajoki, toi-menpideohjelma

- Nuorisotyön erityistar-

peiden huomioinen ja kehittämissuunnitelman aloittaminen

- Lasten ja nuorten tavoit-teellinen taideopetus: TPO yleinen yhtenäinen

OPS - Kulttuurikeskus Sanssi

kansalaisopiston ja kult-

tuurin käytössä - Ajantasaisten kirjasto-

palveluiden turvaaminen

(lukutaito) Elämänlaatupalvelut järjestä-

vät asiakas-tyytyväisyyskyselyt

Toimiva- ja vuorovaikutteinen yhteistyö sidosryhmien kans-sa

Sosiaalisen median käytön tehostaminen koulutuksen

avulla Sähköisen viestinnän lisää-

minen - Wilma käytössä - Läsnä -atk-sovellus väli-

neeksi päivähoidossa olevien lasten ja henki-löstön läsnäoloseuran-

Toteutunut (kyllä / ei)

Asiakirjakokonaisuu-det:Toteutuneet (kyllä /ei)

Huomioitu (kyllä /ei)

Toteutunut (kyllä/ei)

Huomioitu (kyllä / ei)

Toiminnot %

Kulttuurikeskus Sanssissa Aukiolotunnit, käyttäjämää-

rät

Suoritettu (kyllä / ei)

Käytössä (kyllä/ei) Käyttöaste (%)

Tasekirja 2014 53

taan - Sähköinen asiointi eri

palveluissa


Sivistyksen hallinto- ja tukipalvelut Sivistyksen hallinto tarjoaa laadukkaat, monipuoliset ja kehittyvät hallintopalvelut sekä toimii joustavassa

yhteistyössä kaikkien sivistyksen sektorien kanssa. Varhaiskasvatus

Riittävät ja laadukkaat päivähoitopaikat on pystytty tarjoamaan olemassa olevissa kaupungin päivähoitoyk-siköissä sekä yksityisissä päiväkodeissa lakisääteisten määräaikojen puitteissa. Asiakastyytyväisyy skysely on toteutettu marraskuussa. 96 % asiakkaista oli joko täysin tai jokseenkin samaan mieltä, että palvelut ovat

kokonaisuudessaan laadukkaita. Yksikään vastaaja ei ollut täysin tyytymätön varhaiskasvatuksen (päivä-hoidon) laatuun. Kokonaisuudessa varhaiskasvatuspalvelujen laatu on parantunut kahden viimeisen vuoden aikana. Varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen malli on jalkautettu käyttöön. Asiakkaiden tiedottamista ja

viestintää on tehostettu sähköisellä reissuviholla Muksu-netillä sekä varhaiskasvatuksen nettisivuja on pidet-ty ajan tasalla sekä palveluohjaukseen kiinnitetty huomiota.

Opetus ja koulutus Esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti koulujen yhteydessä. Lisäksi Pukkilan, Hyypän ja Koulukeskuksen esiopetusryhmät toimivat Sahankylän koululla, Menninkotkon päiväkodilla ja Filppulan esiopetuspi steessä.

Koulukeskuksessa aloitti yksi uusi esiopetusryhmä 1.8.2014. Esiopetus toimii tiiviissä yhteistyössä sekä varhaiskasvatuksen että alkuopetuksen kanssa. Näin turvataan lasten siirtyminen päivähoidosta esiopetuk-seen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Esiopetus on aikaisemmin ollut Kauhajoella osa varhaiskasvatus-

ta, joten järjestäminen kouluilla on merkinnyt kulttuurin ja asenteiden muutosta. Muutoksen haasteisiin on pystytty vastaamaan hyvin vanhempien ja koulun henkilökunnan yhteistyöllä. Esi - ja alkuopetuksen oppilail-le on pystytty järjestämään maksullista aamu- ja iltapäivätoimintaa kattavasti koko kaupungissa.

Taloudellisten resurssien vähenemisestä huolimatta opetus ja koulutus on pystytty järjestämään pääsää n-töisesti laadukkaasti. Lomautusten ja muiden poissaolojen aiheuttamat opetusjärjestelyjen muutokset ovat

aiheuttaneet lisätyötä sekä opettajille että hallinnon henkilökunnalle. Yhtenäiskoulupedagogiikan kehittäm i-nen etenee yhdessä uuden OPS2016 valmistumisen kanssa. Jatkokoulutukseen sijoittuminen pyst ytään turvaamaan hyvällä perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyöllä.

Sähköiseen lukioon siirtyminen etenee ja opettajat ovat aloittaneet mm. sähköisten kokeiden toteuttam isen lukiossa. Lukiomme on edelleen vetovoimainen, mutta huolenaiheeksi on nousemassa paineet toisen as-

teen koulutusuudistuksista, joihin saadaan vastauksia vuoden 2015 aikana. Oppilashuoltotyön kehittäminen on edennyt 1.8.2014 voimaan tulleen uuden oppilas ja opiskelijahuollon

lain mukaisesti. Kauhajoella on pystytty vastaamaan lain vaatimuksiin erittäin hy vin ja voimme tarjota yh-teistyömahdollisuuden myös muille Suupohjan ja lähialueiden kunnille.

Sähköinen arvokysely on toteutettu keväällä 2014. Koulukohtaiset kyselyt ovat osa opetussuunnitelmaty ö-tä, joka jatkuu edelleen. Asiakastyytyväisyyskyselyä ei toteutettu vuoden aikana. Asiakaspalautetta saa-daan kuitenkin jatkuvasti osana koulun ja kodin yhteistyötä. Turvallisuussuunnitelmat, terveyden ja hyvi n-

voinnin suunnitelmat on päivitetty vuoden aikana. Moniammatillinen yhteistyö toimii opetuksessa ja koulutuksessa erittäin hyvin koulujen sisällä. Perusopetuk-

sen yhtenäistämisessä ei ole päästy toivottuihin tuloksiin. Kehittämistyötä haittaa resurssipula erityisesti ajankäytön suhteen. Päivittäisten työtehtävien lisäksi on ollut vaikeaa löytää yhteistä aikaa yhteistyölle. Myös muutokset hallinnossa ovat vaikeuttaneet kehittämistyötä. Tähän saataneen selkeyttä koko sivisty stä

koskevan organisaation muutoshankkeen myötä vuoden 2015 aikana. Etelä-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien yhteistyö toimii erittäin hyvin o petuksen ja koulutuksen eri osa-

alueilla. Maakunnallinen opetussuunnitelmatyö ja yhteiset koulutukset sekä rehtorien ja sivistysjohtajien säännölliset kokoontumiset edesauttavat yhteistyötä yli paikkakuntarajojen.

Kansalaisopisto Kansalaisopiston tulevaisuutta on värittänyt epävarmuus koko tilivuoden ajan. Rehtorin tehtävien hoito on

Tasekirja 2014 54

ollut valinkauhassa ja Teuvan kansalaisopiston kanssa tehty yhteistyö loppui. Vapaan sivistystyön hengessä järjestetty opetuksen volyymi on hieman pienentynyt, kuitenkin vähemmän kuin siihen saatu valtionosuus.

Panula-opisto Lasten ja nuorten TPO yhteistyö eteni käytännön tasolla – aikataulullisesti mahdollistettu eri taiteenalojen

harrastaminen. Elämänlaatupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely jäi hlöstöresurssin (virkavapaa) vuoksi tekemättä.

Kirjasto ja tietopalvelut Turvallisuussuunnitelma on päivitetty. Kuntalaisten viihtyvyyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua eri ikäryhmi ssä on huomioitu eri tavoin : Lukuinto-pilottiprojekti ja kirjavinkkaukset sekä arjen tiivis yhteistyö koulun kanssa

ottaa huomioon esioppilaat ja kouluikäiset, satutuokiot päiväkoti-ikäiset, Senior Surf aikuiset ja iäkkäät, Kult-tuurilla pitkään ikään –projekti kaikenikäiset vauvasta vaariin, mutta erityisesti aikuiset (Maalaislääkäri K i-minkisen vierailu ja ”Milloin mennä lääkäriin” ), TietoHoiva -kirjaston kotipalvelu tässä vaiheessa kotihoidon

enimmäkseen iäkkäät asiakkaat. On myös annettu opastusta ja koulutusta sähköisessä asioinnissa (mm. tabletit) ja Sarjakuvasäpinät 2014 huomioi eri ikäryhmät.

Ajantasaisten kirjastopalveluiden turvaamista haittasi kirjaston n. kuuden viikon kiinniolo kirjastojärjeste lmän konversion ja henkilökunnan kaksiviikkoisen lomautuksen vuoksi, joiden vuoksi aukiolotunnit, lainaukset ja kävijämäärät luonnollisesti pienenivät (esim. n. 30 000 lainaa).

Toimiva yhteistyö Krannit -kirjastojen ja muiden kirjastojen kanssa alueellisesti, koulun ja muiden oppilaitos-ten kanssa, kaupungin kotihoidon, kulttuuritoimen ja kolmannen sektorin kanssa. Toimiminen opiskelijaki r-jastona (Seamk).

Sosiaalinen media on käytössä tiedotuskanavana ja vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Sähkö inen viestintä on laajasti käytössä, sähköiseen asiointiin annetaan opastusta.

Nuoriso ja liikunta Toteutettu toiminta- ja käyttösuunnitelmia. Valmisteltu ja toteutettu yhteistyösuunnitelmia moniammatillisesti.

Valmistelussa edelleen nuorisotiedotus (JIBBO) täysjäsenyys. Valmius -sekä turvallisuussuunnitelmista Virkun asiakirja hyväksytty. Vuokrattavien tilojen ja tarvikkeiden päivitys on tehty. Sali -, ym. maksut on päivi-tetty. Ryhmä- ja opetushinnat on päivitetty. Parannettu tiedotusta ulkoliikunta -alueiden käytössä tilavaraus-

järjestelmän avulla. Verkostoyhteistyö seudullisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti, mm. Suupohjan kunnat ja laajemmi nkin,

Etelä-Pohjanmaan virkistysuimalat sekä urheilutalot ja UKTY ry/jäsenyys, PLU-Pohjanmaan Liikunta ja Ur-heilu ry, VAU ry ja AVI LSS/Liikunta ja nuoriso. Liikuntalain mukaiset avustusten jakoperusteet tarkiste ttu. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden perus- ja kohdeavustukset on jaettu. Walkers -kahvilatoiminnan erityisavus-

taminen (srk) 5.000 €/nuorisotyö. Virkun ohjattu liikuntatoiminta läpi vuoden (11kk). Kesän toimintoina pa i-nopiste on lasten uimakouluissa. Syys- ja kevätlukukaudella koululaisten uimakoulujen lisäksi kokoontuu 23 erilaista liikuntaryhmää vauvauinnista (3kk) senioriliikuntaan erityisryhmät huomioon ottaen. Lisäksi Virkus-

sa järjestetty resurssien mukaan tilattuja tyky -ja koulutuspäiviä. Ohjatun liikunnan lisäksi on tilattuja liikunta-infoja sekä kutsuttu koolle vuosittainen erityisliikunnan liikuntatoimikunta, joka on erityisliikuntaa järjestävien yhdistysten, järjestöjen ja seurojen yhteinen keskustelutilaisuus. Lasten uimakoulut Virkussa 2.6.-25.7.2014

viikon mittaisina kursseina 23 ja oppilaita 285. Lisäksi oli erityislasten uimakoulu (20 lasta). Karijoen kunnan uimakoulu Virkussa 2 ryhmää, yhteensä 30 lasta. Karvian alakoulujen uimakoulu (3 koulua) 4 ryhmää, y h-teensä 104 lasta. Isojoen kunnan uimakoulut 8 ryhmää, yhteensä 216 lasta. Vauvauinti (perhe): 20 ryhmää,

309 osallistujaa. Mini- ja eskariuimakoulut: 19 ryhmää, 345 lasta. Omien koululaisten uimaopetus 01 -04.2014 19 ryhmää, 224 lasta ja 09-12.2014 xx ryhmää, xxx lasta..

Nummijärven camping rantavalvonta ajalla 23.6. - 3.8.2014. Työtunteja yhteensä 170 tuntia viideltä valvon-ta-ajan viikolta. Rantavalvonnan ajankohdasta oli tiedotettu hyvissä ajoin ja tarvittavat huoltotoimenpiteet ranta-alueella tehty (viranomaistarkastus). Kävijät/pv kirjattu. Vain kolmena päivänä kuuden tunnin työjak-

solla ylittyi >100 kävijän raja/pv. 7. PlayCity FunGo ajalla 24.-27.6.2014 Kauhajoen Koulukeskuksessa. Yhteensä 9-12 –v. lapsia 180. Vanhempia ohjaajina eri päivinä yhteensä 90 ja leirillä oli 40 erilaista työpajaa lasten valittavana. Leirin päävastuunkantaja PLU yhteistyössä Kauhajoen kaupungin nuoriso- ja liikuntapal-

velut. Nuorten ohjaus - ja palveluverkoston sulautuminen seudulliseen lasten, nuorten ja lapsiperheiden joh-toryhmän verkostoon on aloitettu.

Tasekirja 2014 55

Asiakastyytyväisyyskyselyjä on tehty ja koottu Virkussa ja tapahtumakohtaisesti. Liikunnan kehittämissuu n-nitelman toimenpideohjelman päivitys; ohjausryhmän kokoontuminen kolme kertaa ja työryhmät y hdessä ohjausryhmän kanssa kerran sekä kerran ryhmissä. Tiedottamista ja viestintää on tehostettu osavastuual u-

eittain ja yhteistyössä kaupungin kokonaismarkkinoinnin kanssa.

Prosessi Kustannustehokkaat ja

laadukkaat päivähoito-, järjestelmät

Kuntien, kuntayhtymien ja

eri hallintokuntien yhteistyö Aron koulun suunnittelu ja rakentaminen

Tieto- ja viestintäteknologi-an käytön ajanmukaistami-

nen opetuksessa ja hallin-nossa

Aloitetaan OPS-2016 pro-sessi esi ja perusopetuk-sessa

Alakoulun palveluverkon

tiivistäminen Koulukeskuksen toiminta-

kulttuurin muodostaminen ja johtamisjärjestelmän sisään ajaminen

Lukion oppimisympäristöjen ja oppimateriaalin sähköis-

täminen

Päivähoidon rakenneohjel-

man toteuttaminen: - I-vaihe: Päiväkoti Pikku-

Äijän toiminnan sisään

ajaminen ja yhteisen pe-dagogiikan kehittäminen

- II vaihe: Uuden Aron

päiväkodin käyttöönotto kesällä 2014 sekä ryh-misten lakkauttaminen

mahdollisuuksi-en/palvelun kysynnän mukaan

- III-vaihe: Perhepäivähoi-tajien rekrytoiminen mahdollisuuksien ja tar-

peiden mukaan sekä yk-sityisen päivähoidon li-sääminen.

- Yksityisen hoidon tuen kaupunkilisäjärjestelmän muuttaminen palve-

lusetelitoiminnaksi Lasten, nuorten ja lapsiper-

heiden palvelujen (INNO) johtoryhmään kuuluminen ja toimintojen kehittäminen

Aloitetaan Aron koulun ra-kentamisen suunnittelu

Oppilashallinto-ohjelmien käytön laajentaminen

Reitti- Gis karttaohjelman käytön kehittäminen

Esi- ja perusopetuksen OPS – työn aloittaminen aloittami-

nen yhtenäisen esi- perus-opetuksen periaatteella

Alakoulun palveluverkkouu-distuksen toimeenpano

E-tiedon lähteillä hanke

Kokoontumiskerrat

Oppilashallinto-ohjelmien käyttöaste (%)

Hankkeen eteneminen

(valmiusaste %) Toteutunut (kyllä/ei)

Tasekirja 2014 56

Lukiokoulutuksen valmis-tautuminen uudistuviin yli-

oppilaskirjoituksiin

Kansalaisopiston, Panula-

opiston ja yleisen kulttuuri-toimen yhteistyön tiivistä-minen ja toiminta-alueiden

yhdenmukaistaminen

Kirjastotalon muutostyöt

Nuorisotyön ohjaus- ja pal-veluverkosto

Etsivä nuorisotyö

Liikuntapaikkojen rahoitus-suunnitelma vuosille 2015-2017 (ELY/OKM)

Koulupäivän liikunnallista-minen;toiminnan jatkami-

nen ja kehittäminen

Virkun virkistysuimalan

asiakasturvallisuus

Kansainvälisen toiminnan ylläpitäminen ja lisääminen

Lukion langaton verkko Lukion valmistautuminen

sähköisiin yo-kirjoituksiin Toiminnan vahvistaminen

- työryhmät (koordinoiva ja NuKuTe/työkalu)

Kansalaisopiston ja Panula-opiston hallinnon yhdistämi-sen valmistelu.

Kansalaisopistotunnustelut aloitetaan Teuvan kanssa.

Kirjastojärjestelmä Auroran päivitys Kirjasto- ja tietopalveluiden

viestintäsuunnitelman valmis-telu sekä TietoHoiva-kirjaston mobiilikotipalvelun

kehittäminen hankkeen turvin Työparitoiminnan jatkami-

nen: okm:n myöntämä avus-tus, yhteistyö LLKY

Rahoitussuunnitelman laa-dinta: >700.000€ hankkeet (avustusta haetaan) sekä

tiedot vähint. 20.000€ -hankkeista

Liikkuva koulu -hanke ja sii-

hen liittyvät koulutukset

Virkun virkistysuimalan ku-luttajaturvalain mukainen turvallisuus- ja asiakirjatar-

kistus Nykyisten kansainvälisten

hankkeiden jatkaminen talo-usarvion puitteissa

Kokoukset (lkm)

Päivitetty (kyllä /ei)

Päivitetty (kyllä/ei)

Liikuntapaikkojen perus-tamishankkeiden yhteen-

veto -lomake

Suoritettu (kyllä/ei)


Sivistyksen hallinto- ja tukipalvelut Hallinnossa on kehitetty uusia toimintatapoja sähköisten järjestelmien kokonaisvaltaisempaan käyttöön. Primus-oppilashallinto-ohjelman laajennus opettajatietohallintoon on aloitettu. Oppilasasioiden halli ntaan

käytetään sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen hallinto -ohjelmia. Varhaiskasvatus

Päivähoidon rakenneohjelma on edennyt suunnitelman mukaisesti. Aron uusi päiväkoti on aloittanut toimin-tansa 4.8.2014. Yksityisen hoidon tuen kaupunkilisä-järjestelmän on muutettu varhaiskasvatuksen palve-

Tasekirja 2014 57

luseteli –toiminnaksi 1.8.2014. Kesällä 2014 on päättynyt kolme ryhmäperhepäiväkodin (Lehmuksen, Met-sätähden ja Tähkän) sekä päiväkoti Kerttulin toiminta rakennesuunnitelmien mukaisesti. Lisäksi päivähoidon vähäisen kysynnän vuoksi Nummijärven ryhmiksen toiminta on päättynyt. Nummijärven alueen päivähoito

toteutetaan perhepäivähoitajan toimesta. Päivähoidon sähköisistä prosesseista on otettu käyttöön perhepäivähoitajien työaikasuunnittelun sähkö inen

versio sekä Muksu-netti ”reissuvihko” lasten vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja kasvatuskump-panuuteen. Myös vetuma-web:n hankinta on toteutettu talousarvioon vuodelle 2014 varatuin määrärahoin. Varhaiskasvatuksen vastuualue on mukana moniammatillisessa yhteistyössä eri

vastuualueiden, hallintokuntien, kuntayhtymien ja kuntien kanssa. Erilaisten suunnitelmien päivittämiseen on osallistuttu ja suunnitelmiin asettuja toimenpiteitä on noudatettu.

Opetus ja koulutus Aron koulun rakentamishanke eteni valtuustossa kesällä ja vanhan koulurakennuksen purku aloitettiin sy k-syllä 2014.

Kauhajoki on mukana OPS 2016 -uudistuksessa osana maakunnallista 18 kunnan Osaava -OPS ryhmää. Alueellisesti Kauhajoki tekee yhteistyötä Teuvan, Isojen ja Karijoen kanssa. Kauhajoelta on edustus maa-

kunnallisessa ohjausryhmässä ja vetovastuu Suupohjan opetussuunnitelmatyön koordinoinnis sa. Opettaji-en VESO –päivät käytetään opetussuunnitelmatyöhön. Muuhun kehittämiseen ei ole käytettävissä määrä-rahoja. Sähköisten oppimateriaalien ja oppimisympäristön käyttöä on lisätty opetuksessa aktiivisesti, mikä

mahdollistaa säästöt materiaalihankinnoissa tulevaisuudessa. Tvt -strategian päivittäminen on valmis ja lautakunta on hyväksynyt strategian. Käytännön toimenpiteet uusien sähköisten opetusmenetelmien s i-säänajossa on aloitettu. Koulutusta on kuitenkin lisättävä, jotta opettajat saavat uuden opet ussuunnitelman

mukaiset valmiudet sähköisten opetusmateriaalien ja välineiden käyttöön normaali opetuksessa. Koulukuljetusten suunnittelu Reitti-Gis –ohjelmalla on tuonut säästöjä, mutta lukujärjestysten ja kuljetusten

synkronoinnissa on vielä kehittämistä. Ohjelmassa on edelleen osa-alueita, jotka eivät ole käytössä. Pri-mus-oppilashallinto-ohjelma ja Reitti-Gis ovat yhteensopivat, joten niiden yhteiskäyttöä on kehitetään.

Alakoulun palveluverkko suunnitelman muutokset ovat osoittautuneet onnistuneiksi ja Sahankylän koulun toiminnan jatkaminen Lustilan entisessä koulurakennuksessa on vähentänyt koulukuljetuksia Lustilan al u-eella. Koulun toiminnan jatkuminen mahdollistaa esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön uuden ope-

tussuunnitelman mukaisena. Koulukeskuksen yhtenäiskoulun toiminta kehittyy hitaasti, siihen pyritään saamaan pontta yhteisten opettajien käytön lisäämisellä.

Lukion E-tiedon lähteillä hanke on loppunut, toimintaa jatketaan omilla resursseilla opettajien aloitettua valmistautumisen sähköisiä kirjoituksia varten. Lukion sähköistäminen vaatii rakennukseen tehtäviä kaape-litöitä, jotka on suunniteltu kesälle 2015.

Koulupäivän liikunnallistaminen etenee hitaasti. Pienemmillä kouluilla toteutuvat liikuntakerhot koulupäivien jälkeen, mutta koulukeskuksessa ei liikuntaryhmiin saada oppilaita. Tämä johtunee laajasta kerhojen iltatar-

jonnasta keskustan alueella. Kansainvälisen toiminnan ylläpitäminen on ollut lähinnä Comenius -hankkeen ja koulujen kielikerhojen varassa. Comenius-hanke loppui vuoden lopussa, joten kansainvälinen toiminta on hiipumassa perusopetuksessa. Myös kielten opiskelu lukiossa on vähen emään päin.

Kansalaisopisto

Teuvan kunnan halukkuudesta tehdä yhteistyötä kansalaisopistorintamalla ei ole saatu responssia, mutta yhteistyömahdollisuuksien suunnittelu jatkuu.

Panula-opisto Tilikaudella 2014 yleinen kulttuuritoimi sijoittui yleishallinnon kuntamarkkinointiosaston alaisuuteen. Pan ula-opiston ja Kansalaisopiston hallinnon yhdistämisen työryhmä kokoontui 5 kertaa. Panula-opiston rehtorin

virkavapaan (15.3.-31.12.2014) aikana tehtävät karsittiin minimiin. Hallinnollisena rehtorina toimi kansalais-opiston rehtori (7%) ja muut operatiiviset tehtävät jaettiin Panula -opiston opetushlöstön ja opistosihteerin kesken. Muun muassa kehittämis-, yhteistyö-, rahoituskanavien haku- sekä pedagogisen että henkilöstöjoh-

tamisen tehtäviä ei suoritettu. Kansainväliset vastavierailut peruttiin ja keskityttiin vain perustehtävään hen-kilöstön jaksamisen äärirajoilla.

Tasekirja 2014 58

Kirjasto ja tietopalvelut Eri hallintokuntien välistä yhteistyötä tehdään erityisesti kulttuuri- ja nuorisotoimen (Kriuhnaasut, Yökirjasto), koulun ja oppilaitosten , kotihoidon ja palvelukotien ja muiden perusturvan yksiköiden kanssa (Tiet oHoiva-

palvelu) ja kolmannen sektorin kanssa. Kirjaston ja koulun yhteistyön kirjaaminen on jo valtakunnallisesti esitetty kirjattavaksi tukevasti opetussuunnitelmiin, koska kirjasto- ja tietopalvelut ovat tärkeä koulutuksen ja opetuksen tukitoiminto. Kirjastojärjestelmä Aurora on päivitetty. TietoHoiva-kirjaston kotipalvelu on vakiintu-

nutta palvelutoimintaa ja jatkuu hankkeena vielä vuoden 2015. Viestintäsuunnitelman valmist elua ei olla vielä aloitettu.

Nuoriso ja liikunta Liikunnan kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman päivitys on hyväksytty ohjausryhmäss ä 11.12.2014 ja esitetty edelleen eri hallintokunnille hyväksyttäväksi sekä omaksuttavaksi resurssien mukaisesti paino-

alueina 1. Terveyttä edistävä liikunta, 2. Liikuntaympäristöt ja –olosuhteet ja 3. Nuoriso- ja kilpaurheilu. Liikunnan kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman sisällössä ovat asetetut tavoitteet, toimenpide -

ehdotukset, tulevaisuus sekä toteutus/vastuutaho ja aikatauluesitys. Terveyttä edistävässä liikunnassa pa i-notetaan - kouluikäisten liikunnan lisäämistä, - kouluikäisten liikunnan määrän lisäämistä, - arkiliikunnan tehostamista, - tiedottamisen tehostamista, - terveytensä kannalta riittävästi liikkuvaa kuntalaista. Liikun-

taympäristöissä ja –olosuhteissa ovat keskeisinä liikuntaympäristöjen ja –olosuhteiden kehittäminen Vapaa-aikakeskuksessa ja Sotkan ulkoilu- ja urheilukeskuksessa. Nuoriso- ja kilpaurheilussa olivat - keskeisinä koulutuksen ja harjoittelun yhteensovittaminen sekä - yhteistyön tehostaminen kolmannen sektorin kanssa.

Tärkeänä pidettiin liikuntalinjan vahvistamista ja profiloitumista sekä yhteyttä urheiluakatemiaan kehittämi-selle. Tärkeitä vuotuisia foorumeita: Liikuntafoorumi (avoin kaikille) ja Valmentajafoorumi (kutsufooru-mi).Yhteinen tekeminen ja yhteiset päämäärät; monipuolinen seuratoiminta.

Virkun turvallisuusasiakirjan sisältö on uudistettu. Turvallisuusasiakirjojen sisältöä on pohdittu yhdessä Trimmi –koulutuksen yhteydessä 23.5. Myös nuorisotalo Räimiskän turvallisuussuunnittelu asiakirjaksi on

aloitettu. Kv-toiminnan osalta on pidetty Allianssi ry:n työleiri yhteistyössä Lustilan Kyläyhdistyksen ja Äijön koulun

Vanhempainyhdistyksen kanssa ajalla 2. - 13.6. Osallistujia leirillä oli 7 ulkolaista (Hollannista, Slovakiasta, Kanadasta, Ranskasta ja Koreasta). Lisäksi mukana oli suomalainen hankevetäjä Allianssi ry:n kautta. Kauhajoen Karhun juniorikoripallojoukkueen pojat 2001 -syntyneet on kutsuttu osallistumaan European

Youth Basketball -liigaan ajalla 2014 - 2016. Pelejä pelataan Suomessa Tampereella, Puolassa ja Venäjäl-lä. EVS -nuoren hakuprosessi on käynnissä. Yhteistyön virittäminen vuoden 2015 tapaamiselle Saksassa nuorten (jalkapallo) välillä; Kauhajoen Karhu ja Saksan Main Tauberin alue/ Tauberbischofsheim-

Grossrinderfeld.

Henkilöstö / johtaminen

Henkilöstön kouluttautumi-nen

Yhteisen opetushenkilöstön käyttö

Työhyvinvoinnin lisääminen

Esimieskoulutuksen lisää-

minen

Työnohjauksen käytäntöjen selkeyttäminen

Henkilöstörakenteen jatku-va tarkastelu

Päivähoidon henkilöstön täydennyskoulutusvelvoit-teen toteuttaminen

OPS 2016 -koulutus Opetushenkilöstön tarkoituk-

senmukainen rekrytointi TYHY-toiminnan ohjeen mu-

kainen toiminta ja PAREE -hanke

Sisäiset sekä toimialakohtai-set koulutukset

Kaupungin talouden tasapai-nottamisohjelman mukaiset

toimenpiteet

Kehityskeskustelut (%)

Tasekirja 2014 59

Toteutuma 31.12.2014 Sivistyksen hallinto- ja tukipalvelut

Hallinnon henkilöstön koulutukset ovat olleet minimissä kuten muissakin yksiköissä. Henkilöstön vähent y-minen hallinnossa näkyy jatkuvana kiireenä ja työtehtävien lisääntymisenä osalla henkilökunnasta. S ivistyk-sen organisaation uudistushankkeelle on asetettu hallinnossakin suuria paineita. Työhyvinvointiin on kiinn i-

tetty huomiota järjestämällä viikottaiset osastopalaverit säännöllisesti. Kehityskeskustelut on käyty ja työteh-tävien määrään on kiinnitetty huomiota, mutta käytännössä työtehtävien uudelleen organisointi on ollut vai-keaa. Koko sivistyksen osalta keväällä 2014 järjestetty henkilökuntakysely on avannut kehittäm isen kohteita

ja tarpeita, joihin kohdistuvia toimintasuunnitelmia on tehty kaikissa yksiköissä. Hallinnon osalta kehittämis-toimet on aloitettu jo keväällä 2014.

Varhaiskasvatus Alkuvuodesta henkilöstön koulutuksista on toteutunut mm. Kolmiportaisen tuen –mallin koulutukset, yksik-kökohtaisia prosessikoulutuksia päiväkotien pedagogikasta ja toiminnan käynnistämisestä sekä Plu:n koul u-

tuksia. Kasvatuskumppanuus –koulutuksia on järjestetty syksyn aikana. Lisäksi on järjestetty seutukunnall i-nen varhaiskasvattajien koulutuspäivä ”Lastensuojelun laki päivähoidon näkökulmasta” sekä yhteinen va r-haiskasvatuksen ja ravintopalvelujen henkilöstön ravitsemuskoulutus.

Esimiesresurssien riittävyyttä/tarvetta on tarkasteltu suhteessa päivähoidon tarpeeseen. Esimiestyöhön liittyvää yhteistyötä ei Isojoen kunnan kanssa syntynyt, vaan riittävät esimiesresurssit ratkaistaan vastuu-alueen sisäisillä siirroilla. Yhden varhaiskasvatuksen alue -esimiehen viran täyttämiseen sisäisillä siirroilla on

saatu täyttölupa kaupungin johtoryhmältä 30.4.2014. Ko. henkilön työajasta 70 % on es imiestyötä ja 30 % lastentarhanopettajan työtä avoimessa päiväkodissa. Alaisten määrä alue-esimiestä kohti on kohtuullinen, ka. 28 alaista.

Varhaisen puuttumisen malli on käytössä ja kehityskeskusteluja on käyty. Henkilöstön rekrytoininnissa on muulta osin onnistuttu, mutta muodollisesti pätevien ja tehtävään soveltuvi-en lastentarhanopettajien rekrytointi on haastavaa.

Opetus ja koulutus Opetushenkilöstön rekrytoinnissa on huomioitu kaupungin talous. Lomautusten aiheuttamat poissaolot ovat

heikentäneet henkilökunnan työturvallisuutta ja hyvinvointia. Tästä huolimatta sairaspoissaolojen määrä ei noussut huomattavasti. Usealle viikolle sijoittuvat lomautusjaksot sekoittivat koulujen arkea ja työskentelyä. Henkilökunnan poissaolopäivien jättämiä aukkoja korjataan pitkään. Koulutus ja -kehitysmäärärahojen su-

pistaminen on aiheuttanut henkilökunnan motivaatioon selkeää laskua. Omaehtoinen kouluttautuminen ei ole mahdollista koulutusten korkean hinnan vuoksi. Koulutuksiin ei ole voitu lä hteä lomautustenkaan vuoksi, koska henkilökunta toimii toistensa otoina. Rehtoreiden työaikaseuranta on aloitettu elokuussa ja ensim-

mäinen seurantajakso päättyi lokakuussa, jolloin pidettiin rehtoreiden kehityskeskustelut. Opettajien keh i-tyskeskusteluja on pidetty sekä henkilökohtaisesti että ryhmissä. Työajan riittämätt ömyys on yleinen ongel-ma koko sivistyksessä. Rehtoreiden tehtäväkuvien päivittäminen on osa sivistyksen hallinnon uudistusta,

jonka valmistelu aloitettiin syksyllä. Kaikesta huolimatta henkilökunta on suoriutunut tehtävistään kunnialla ja osoittanut erinomaista ammattitaitoa koulujen arjen pyörittämisessä.

Kansalaisopisto Tasapainottamisohjelman mukaisia tasapainotustoimenpiteitä on mietitty.

Panula-opisto Panula-opiston esimiehen virkavapaan vuoksi kehityskeskusteluja ei käyty. Panula-opiston opetushlöstö

osallistui IV-kauden Osaava-rahoituksella ”Tuntiopettajasta kansansivistäjäksi” koulutuksiin sekä järjesti ”Sillanrakentajana” koulutuksen kohdennettuna alueen TPO opetushlöstölle.

Kirjasto ja tietopalvelut Henkilöstö on kouluttautunut työhön liittyvillä täydennyskoulutuksilla 42 henkilötyövuoden verran, lisäksi Aurora-järjestelmän koulutukset. Työhyvinvointiin liittyen on vuosittain pidetty Krannit –kirjastojen yhteinen

TYHY-päivä, joka syksyllä 2014 toteutui Teuvan kirjaston järjestämänä Teuvan Parr assa. Työhyvinvointia huomioidaan eri tavoin myös paikallisesti kirjastossa. Kehityskeskustelut toteutuivat henkilöstökyselyn käsi t-telyn yhteydessä ryhmäkeskusteluna. Kirjastossa pidetään pääsääntöisesti viikottain perjantaiaamuisin ty ö-

palaveri. Tasapainottamisohjelman mukaiset toimenpiteet on tehty-koko henkilökunnan lomautus samaan aikaan 7.7.-18.7.2014, jolloin kirjastoyksiköt olivat suljettuna.

Tasekirja 2014 60

Nuoriso ja liikunta Henkilöstön Trimmi -koulutus on pidetty. EA1 koulutus (16h) on pidetty toukokuulla yhteis työssä Kauhajoen kansalaisopiston kanssa. Kehityskeskustelut pidetty on pidetty. Pidetty vastuualueen yhteinen koul utus- ja

tyky -päivä, teemana turvallisuussuunnitelmat ja jaksaminen. Huomioitavaa, että työnsä ohessa opiskelijoita on nuorisopalveluissa kaksi hlöä ja liikuntapalveluissa yksi hlö.

Talous Toiminnan sopeuttaminen

talous- ja palveluraken-neselvityksen mukaiseksi

Tulojen osuuden lisäämi-nen toimintakatteesta

Ulkopuolisen kehittämisra-hoituksen hankkiminen

Koulukuljetuskustannusten tehostaminen

Rakenneohjelmien mukaiset

toimenpiteet

Maksut ja taksat tarkistetaan

Projektirahoituksen vastuu-henkilöt

Toteutetaan kustannusver-tailua paikallisella ja valta-

kunnallisella tasolla Koulukuljetussäännön päivi-

tyksen käyttöönotto

Tarvittavat vastuuhenkilöt nimettyinä (kyllä/ei)

Käytössä / ei

Toteutuma 31.12.2014 Sivistysosaston talousarvion toteutuminen osoittaa valtuustoon nähden sitovan talousarvion määrärahan

alitusta n. 1.058.000 euroa, jolloin toimintakate on 95,5 %. Toimintatuottoja kertyi n. 2.266.000 euroa (119,7 %) eli n. 373.000 euroa budjetoitua enemmän. Tuottojen arvioitua suurempi kehitys johtuu hankerahoituk-sista, varhaiskasvatuksen tulojen lisääntymisestä ja erilaisten myyntituottojen kasvusta. Toimint akulut olivat

n. 24.902.000 euroa (97,3 %), alituksen ollessa n. 686.000 euroa. Säästöjä on syntynyt henk ilöstökuluissa n. 573.000 euroa, palveluiden ostoista n. 76.000 euroa, joista koulukuljetuskustannusten lasku oli n. 56.000 euroa., ostoista n. 222.000 ja avustuksista 327.000 euroa. Sivistysosaston poistot ovat 1.872.000 euroa

(TA:n ylitys n. 281.000 €) ja sisäiset vyörytyserät n. 664.000 euroa (TA:n ylitys n. 19.000 €). Talousarvion sisäiset menot (sisältyvät toimintakuluihin ja vuokriin) alittuivat siivouspalveluiden osalta n.

140.000 euroa ja ylittyvät ravintopalvelusten osalta n. 236.000 euroa ja toimitilapalveluiden osalta n. 372.000 euroa. Vuoteen 2013 verrattuna siivouspalvelut laskivat n. 112.000 00 euroa, ravintopalvelut lask i-vat n. 33.000 euroa ja toimitilapalvelut n. 58.000 euroa. Sisäisten menojen lasku on ollut mahdollista to imiti-

lojen vähentymisen vuoksi. Laskennallisista eristä talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset nousivat arvioidusta n. 36.000 euroa.

Sivistysosaston lomautussäästö oli n. 327.000 euroa, josta vähennetään lomautuspäätöksistä (880 kpl) syntyvät kustannukset palkkalaskentaan ja henkilökunnan työtunteina (n. 1320 tuntia). Työtunteihin lask e-taan sekä hallinnossa tehtävät keskeytyspäätökset että tehtävien järjestelyt yksiköissä.

Sivistyksen hallinto- ja tukipalvelut Sisäiset menot (sisältyvät toimintakuluihin) alittuivat siivouspalveluiden osalta n. 140.000 euroa ja ylittyvät

ravintopalvelusten osalta n. 236.000 euroa ja toimitilapalveluiden osalta n. 372.000 euroa. Koulukuljetuskus-tannusten lasku oli n. 56.000 euroa.

Sivistyksen hallinnon ja tukipalveluiden osalta säästötoimenpiteet näkyvät lähinnä vakinaisen henkilöstön vähenemisenä. Hanketoimintaan saatavista rahoituksista ei ole tieto talousarvion laadinnan aikana, joten hanketoiminnasta johtuen hallinnon talousarvion toteutumisessa voi tulla suuriakin eroja. Toteutunut talous

on hallinnon ja tukitoimien osalta vuonna 2014 lähellä arviota. Toimintatuotot kasvoivat 122,3 % eli n. 62.000 euroa ja toimintakulut ylittyivät 104,2 %, ylityksen ollessa n. 47.000 euroa, joten toimi ntakate on alittunut 98,1 %, alituksen ollessa n. 15.000 euroa.

Varhaiskasvatus Talouden seurantaa on toteutettu kuukausittain.

Tasekirja 2014 61

Vuoden 2014 tilinpäätöksessä varhaiskasvatuksen vastuualueen toimintatuotot on 114,5 %, toimintak ulut 93,2 % ja toimintakate on 90,8 %. Vuoden aikana tuloja kertyi yhteensä 112 000 euroa arvioitua enemmän, joista päivähoitotuloja 87 000 euroa ja muita tuloja 25 000 euroa (myyntituloja muilta kunnilta, oppisopimus-

koulutuksen ohjauspalkkioita ja työllistämistukea). Toimintakulut alittuivat 503 000 e uroa, jotka koostuivat mm. henkilöstökuluista, palveluseteliavustuksista ja kotihoidon tuesta. Toimintakate alittui y hteensä 615 000 euroa. Vuoden 2014 talousarvioin laatiminen oli erittäin haasteellista päivähoidon rakenneohjelman lukui s-

ten muutosten vuoksi. Päivähoidon rakenneohjelman mukaisilla muutoksilla, vuoden 2013 lasten alhaisella syntyvyydellä ja lak-

kautettujen yksikköjen aiheuttamilla kerrannaisvaikutuksilla on ollut merkitystä kaikkiin toimintamenojen säästöihin (henkilöstökulut, aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä avustukset ja vuokrat). Vuoden 2014 aikana uusia päivähoitopaikkoja ei ole tarvinnut perustaa. Uusittu päivähoitorakenne on mahdollistanut lasten sijoi t-

tumisen olemassa oleviin omiin päivähoitoyksiköihin sekä yksityisiin päiväkoteihin. Rakennesu unnitelman mukaisesti lakkautettiin kolme ryhmistä ja yksi pieni päiväkoti kuukautta aikaisemmin kuin oli tal ousarvioon määrärahat varattu. Suunnitelmasta poiketen Nummijärven ryhmiksen toiminta on lakkautettu myös kesällä

lasten määrän vähennyttyä. Vuoden 2014 aikana päivähoitolasten lasten määrän suurella vaihtelulla on ollut vaikutusta sekä tulokert y-

mään että kulujen säästöihin. Keväällä lasten määrä on ollut 32 suurempi kuin vuonna 2013. Syyskaudella lasten määrä on sen sijaan ollut 40 lasta vähemmän kuin v. 2013. Syksyn tilanteeseen ovat vaikuttaneet Sahankylän (ent. Lustilan koulun) esioppilaiden päivähoito muuttuminen aamu - ja iltapäivätoiminnaksi, joka

vähensi päivähoitolasten lukumäärää 20 lapsella sekä vuoden 2013 syntyneiden lasten vähäisellä määrällä ja työelämän lomautuksilla ja työttömyydellä. Talousarvioon oli varattu keskiarvolta 560 lapsen päivähoitoon määrärahat ja toteutuman mukaan lasten keskiarvo oli 570 lasta.

Toimintatuottojen arvioitu suurempaan kertymään (87 000 euroa) on vaikuttanut valtakunnallinen päivähoi-don asiakasmaksujen indeksikorotus 1.8.2014 lukien, jota ei talousarvioin laadinnassa ole huomioitu sekä

kevätkauden päivähoitolasten suuri määrä (enimmillään 605 lasta). Henkilöstökulujen määrärahat alittuivat 190 000 euroa. Alitukseen johtivat rakenneohjelman mukaisten päi-

vähoitoyksikköjen toiminnan lakkauttamisesta johtuvat henkilöstömuutokset ja määräaikaisten työsuhteiden päättymiset. Yksikköjen suunniteltua aikaisemmasta lakkauttamista aiheutui noin 80 000 euron säästöt. Nykyisessä päivähoitorakenteessa sijaisten tarve on vähentynyt ja henkilöstön käyttö lyhytaikaisissa sija i-

suuksissa on tehostunut (sijaiskulut ovat pienentyneet 14 000 euroa vuodesta 2013). Lisäksi syksyllä selke-ästi vähäisemmästä päivähoidon tarpeesta johtuen kolmen eläkkeelle jääneen perhepäivähoitajan sekä perhepäivähoitajan äitiys- ja työloman sijaisuuksiin ei ole tarvinnut palkata uusia perhepäivähoitajia. Var-

haiskasvatuksen henkilöstön lomautukset toteutettiin ajalla 23. -27.6.2014 ja 30.6. -4.7.2014 ja siitä aiheutu-vat palkkasäästöt olivat 87 100 euroa.

Palvelujen ostoissa sisäiset ravintopalvelut ylittyivät 132 500 euroa, josta noin 100 000 euroa Päiväkoti Pik-ku-Äijässä ja 45 000 euroa Aron päiväkodissa. Alitusta oli Filppulan päiväkodissa 12 500 euroa. Ruokapal-velupäällikön selvityksen mukaan elintarvikekustannukset ylittyivät noin 50 000 eurolla, jota ei suunnittelu-

vaiheessa osattu ottaa huomioon. Kiinteistömenot lisättiin keskuskeittiöiden (Pikku-Äijä, Koulukeskuksen keskuskeittiö) talousarvioon ja keittiöiden muiden kulujan kanssa ne vyörytystaulukon mukaisesti vyörytettiin kouluille ja päiväkodeille lapsimäärien mukaan. Menot kuitenkin ylittyivät, tällä kuulla on kuluja vyörytetty

lisää keittiöille. Päiväkodeille on jonkin verran täytynyt hankkia uusia koneita ja laitteita, vanhojen koneiden ja laitteiden korjauskustannuksia. Nämä kustannukset siirtyivät käyttötalouspuolelle vuoden lopussa.

Yksityisen hoidon tuen kaupunkilisäjärjestelmästä palveluseteliksi muutokseen arvioidut määrärahat alittu i-vat 182 000 e. Määrärahojen varausta varhaiskasvatuksen palveluseteli –toimintaan oli vaikea arvioida, sillä

arviointi hetkellä ei ollut vielä tietoa, minkälainen toimintamalli yksityiseen toimintaan päätetään ja minkä suuruiset palvelusetelien kattohinnat ovat. Toiminta muuttui myös kesken talousarviovuoden. Kaikki palve-lusetelit eivät olleet vielä vuoden loppuun mennessä käytössä johtuen päivähoidon kysynnästä. Lasten kot i-

hoidon tuen määrärahojen alitus on 121 000 euroa, johon vaikutti vuoden 2013 alhainen syntyvyys sekä yksityisen hoidon tuen muuttuminen palveluseteliksi.

Vuokrien alitus on 69 000 euroa. Vuokrien alituksessa näkyy rakenneohjelman muutos sekä toimitilojen että koneiden osalta.

Tasekirja 2014 62

Opetus ja koulutus Kokonaisuutena opetuksen ja koulutuksen taloudessa on pystytty tekemään erinomaisen paljon säästöjä

perustoiminnoissa vuoden 2014. Esiopetuksen osalta toimintakulujen käyttöprosentti on 105,8 %, kulut yli t-tyivät n. 48.000 euroa, mikä johtuu siitä, että Sahankylän, Filppulan ja Koulukeskuksen esio petus on hoidet-tu alimitoitetulla budjetilla kolmen esiopetusryhmän puuttuessa talousarviosta. Esiopetuksen henk ilöstökulut

ovat 95,4 %, alitus n. 22.000 euroa. Osa Koulukeskuksen esiopetuksen henkilöstökuluista on kirjattu perus-opetuksen henkilöstökuluihin. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintakulut ylittyivät 146 % eli n. 69.000 euroa ja toimintakate oli 167 %, mikä selittyy sillä, että toiminnan siirtyminen kouluille on lisännyt alkuopetuksen

oppilaiden osallistumista toimintaan. Aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstökulut ovat 151 %, ylityksen ol-lessa n. 72.000 euroa, mikä johtuu myös toiminnan lisäyksestä.

Perusopetuksen alakoulujen osalta toimintakulut ylittyivät 103,5 %, ylityksen ollessa n. 185.000 euroa. Suu-rin ylitys syntyi Aron koulun väistötiloista ja niiden ylläpidosta. Alakoulujen toimintakate oli 103,5 %. Henk i-löstökulut ovat 99 %, alituksen ollessa n. 31.000 euroa. Perusopetuksen yläkoulun osalta toimintakulut ali t-

tuivat 91,3 % ja toimintakate 91,5 %, alituksen ollessa n. 302.000 euroa, henki löstökulut ovat 88,7 %, alituk-sen ollessa n. 283.000 euroa.

Lukiokoulutuksen osalta ovat toimintakulut 95,7 % ja alitus n. 63.000 euroa, toimintakate 95,1 % ja alitus n. 70.000 euroa ja henkilöstökulut 93,7 %, alituksen ollessa n. 74.000 euroa.

Erityisopetuksen toimintatuotot nousivat talousarvioon nähden 207,5 % eli n. 38.000 euroa. Toimintak ulut ovat 98,6 %, alituksen ollessa n. 35.000 euroa, toimintakate 93,6 %, alituksen ollessa n. 150.000 euroa ja henkilöstökulut 96 %, alituksen ollessa n. 95.000 euroa. Erityisopetuksessa on pystytty vastaamaan kustan-

nustehokkaasti uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksiin sekä kasvavaan oppilaiden tukitoimien tarpeeseen. Vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. kotikuntakorvauslaskutukset ja niihin nykyään kuuluva ai-heuttamisperiaate, joka mahdollistaa kohdennettujen henkilöstökulujen laskuttamisen oppilaan kot ikunnalta

(avustajapalvelut ). Perusopetuksen hankkeisiin on saatu rahoitusta n. 265.000 euroa ja kustannukset ovat olleet n. 313.000

euroa. Kaupungin omarahoituksen osuudeksi jää n. 48.000 euroa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon aiheuttamista lisäkustannuksista on selvitty hyvin.

Koulujen opetukseen ja muihin toimintoihin varattavaa koulujen tuntikehystä ei pystytty leikkaamaan luk u-vuodelle 2014 -2015, leikkausten suunnittelu on aloitettu uudelleen elokuussa ja uuteen tuntijakoon pääs-tään syksyllä 2015. Koulukuljetusten osalta on saatu säästöjä uuden suunnitteluohjelman avulla. Esioppila i-

den kuljetusrajan nostaminen 3 kilometriin tuo osaltansa säästöjä kuljetuksiin. Kansalaisopisto

Talousarvion rajoja on koeteltu mahdollisimman runsaan valtionosuuspohjan tavoittamiseksi, mutta silti suunta on alaspäin. Kansalaisopiston toimintatuotot alittuivat 97,9 %. Mutta euromääräinen alitus on vain n. 3.000 euroa. Jäsenkuntien maksuosuus on n. 6.500 euroa budjetoitua pienempi. Toimintakulut ylittävät

budjetin n. 19.000 euroa (103,1 %). Toimintakuluissa suurin ylitys on toimitilapal veluiden vuokrissa n. 13.000 euroa. Toimintakate on 104,7 %, ylityksen ollessa n. 22.000 euroa.

Panula-opisto Panula-opiston vuoden 2013 tarkistettu osalliskuntalaskutus tuloutui viiveellä ja Panula-opiston uusien oppi-laiden sisäänotto lähes tuplaantui. Nämä tekijät selittävät tulojen kasvua. Samaan aikaan rehtorin virkava-

paan ajaksi karsitut ja jaetut tehtävät opetushlöstön, opistosihteerin ja kansalaisopiston rehtorin kesken toivat säästöä 14 000€. Aloitettu ”Musiikkiakatemia” -hankeyhteistyö Kankaanpään ja Alajärven musiik-kiopiston Jalasjärven toimipisteen kanssa saatettiin menestyksekkäästi loppuun.

Yleinen kulttuuritoimi oli kaupunginhallituksen alaisuudessa vuoden 2014 budjetissa. Panula-opiston toimin-tatuotot ylittyivät 110,2 % eli n. 14.000 euroa. Ylitys johtuu jäsenkuntien maksuosuuksien tarkistuksesta ja

tilityksen kohdistumisesta vuodelle 2014. Toimintakuluissa on alitus 96,8 % eli n. 17.000 euroa Pan ula-opiston rehtorin virkavapaan sisäisten sijaisjärjestelyiden vuoksi. Suurin säästö näkyykin tuntipalkoissa. Toimintakate alittaa budjetin 32.000 euroa (92,2 %).

Kirjasto ja tietopalvelut Suunnitellut toimenpiteet on tehty. Lisäksi syntyi suunnittelematonta säästöä, kun kirjasto oli suljettu u uden

Tasekirja 2014 63

kirjastojärjestelmän konversion ja käyttöönoton valmistelun sekä koulutusten vuoksi eikä ennakkotil auksia voitu tehdä ajallaan. Sitä myös hidasti järjestelmän opettelu. Haittana oli ennakkoalennusten menettäminen ja aukot ajantasaisissa kokoelmissa. Maksut ja taksat on tarkistettu järjestelmän konversion y hteydessä.

Kirjasto ja tietopalvelujen toimintatuotot ylittivät budjetoidun n. 43.000 euroa (353,6 %). Ulkopuolista rahoi-tusta saatu AVI:lta v. 2014 neljään kirjastojen pieneen kehittämishankkeeseen (Kauhajoen sarjakuvasäpinät

2014 4 000€, Pohjalaista potkua Lukuintoon 4 500€, Kulttuurilla pitkään ikään 2 000€, IPadit kirjastoon-hanke 3 000€) yhteensä 13 500€. Käynnissä olevassa TietoHoiva-kirjaston mobiilikotipalvelu -hankkeessa oli rahoitusta jäljellä vuoden 2014 lopussa n. 10 000€ ( käyttöaikaa vielä v. 2015). Valtakunnallista ja alueel -

lista kustannusvertailua kirjastojen välillä löytyy eri suoritteilla mitattuna Aluehallintoviraston ylläpitämistä kuntien kirjastotilastoista. Toimintakulut alittuivat 95,8 % eli n. 31.000 euroa ja toimintakate 89,8 % eli 74.000 euroa.

Nuoriso ja liikunta Nuoriso- ja liikuntapalveluiden toimintatuotot ylittyivät n. 19.000 euroa (107,3 %) ja toimintakulut alittuivat n.

43.000 eurolla (96,8 %), joten vastuualueen toimintakate alittui n. 62.000 eurolla (94,3 %). Kustannuslaskentaa ja –vertailua on tehty vuoden 2014 aikana. Vertailuna vuodet 2012 - 2013. Taksat ja muut maksut on tarkistettu. Voimaan 1.9.2014 alkaen. Vertailussa on seurattu asiakas - sekä tulokertymiä

aiemmilta vuosilta. Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelma on päivitetty vuosille 2016 - 2019 (AVI/OKM). LIPAS -

liikuntapaikkojen valtakunnallisen tietopankin päivitys jatkuu. Uusia omia hankkeita ei ole suunniteltu (on-gelmana omarahoitusosuuden löytäminen). Ollaan oltu ammatillisesti apuna yhteistyöhankkeissa; esim. OKM/lasten ja nuorten liikunnan sekä aikuisten terveysliikunnan kehittämisavustusten hakeminen (Liikkuva

koulu- ja KKI -hankkeet). Etsivän nuorisotyö -projekti alkoi 1.10.2012, jatkuen vuoden kerrallaan. Menossa oleva jatkohanke 1.10.2013 - 30.9.2014. Uusi hankerahoitus 60 000€ mahdollistaa toiminnan jatkamisen 1.10.2014 - 30.9.2015. Hanke mahdollistaa kahden etsivän nuorisotyöntekijän palkkauksen.

TP 2013 TA 2014

TA

MUUTOS

TA 2014

+ muutos TP 2014

MUUTOS %

2013-2014

MUUTOS €

2013-2014

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 421 420 396 000 396 000 420 401 -0,24 % 1 019

Maksutuotot 1 160 478 1 007 150 1 007 150 1 111 612 -4,21 % 48 866

Tuet ja avustukset 352 714 303 977 303 977 472 564 33,98 % -119 850

Muut toimintatuotot 375 844 186 200 186 200 261 251 -30,49 % 114 593

TOIMINTATUOTOT yhteensä 2 310 401 1 893 327 0 1 893 327 2 265 827 -1,93 % 44 574

0

0

0

TOIMINTAKULUT 0


Palvelujen ostot -4 965 195 -4 524 513 -4 524 513 -4 600 788 -7,34 % -364 407

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -581 792 -791 197 -791 197 -569 492 -2,11 % -12 300

Avustukset -1 515 182 -1 627 000 -1 627 000 -1 299 794 -14,22 % -215 388

Muut toimintakulut -2 679 451 -1 969 620 -1 969 620 -2 329 257 -13,07 % -350 194

TOIMINTAKULUT yhteensä -26 428 176 -25 587 623 -25 587 623 -24 901 737 -5,78 % -1 526 439

0

T o i m i n t a k a t e -24 117 775 -23 694 296 0 -23 694 296 -22 635 909 -6,14 % -1 481 866


SIVISTYSLAUTAKUNTA

Tasekirja 2014 64

Toiminnan laajuus

Tavoite TP 2013 TA 2014 TP 2014 Päivähoitolasten määrä

- oma toiminta - kaupunkilisä

509 63

500 54

490 70

Esiopetuksen oppilasmäärä 125 130 147

Apip-toimintaan osallistuvien lukumäärä

96 120 142

Perusopetuksen 1-6 -vuosiluokkien oppilasmäärä

868 864 881

Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 – oppilasmäärät

475 453 459

Erityisen tuen piirissä olevien oppilasmäärä

147 140 138

Lukion opiskelijat 223 230 238 Kansalaisopiston opetustunnit 8 876 8 800 8491

Panula-opiston opetustunnit 7 500 7 400 7390 Kulttuuritoimen rahoittamat tilaisuuksien kävijämäärät

10 000 12 000 10 000

Kirjaston lainaukset Kirjaston aukioloajat (h)

280 892 3228

300 000 3 300

250304 2943

Nuorisotalon kävijät, kohdatut Nuorisopalveluiden

kohdatut

Etsivä nuorisotyö (til.yht.)

Walkers nuorisokahvilan

kävijät (lask.vuoden lo-pussa)

Bänditalo Peltomaa

28 000 28 000 16835

Virkistysuimala-urheilutalon kävijät

- uimala - urheilutalo

115 00

65 000

50 000

115 000

65 000

50 000

98559

Koulukeskuksen liikuntahallin kävijät

- koulut - vapaa-

ajankäyttö

30 000 60 000 64300

Sivistyksen sairauslomat / hen-kilö

9 9 9

Koulutuspäivät yhteensä 720 750 786

Tasekirja 2014 65

8.1.4 Tekninen lautakunta

Teknisen lautakunnan PERUSTEHTÄVÄ

Järjestää ja kehittää asiakkailleen asiantuntevasti ja laadukkaasti näiden tarvitsemat tekniset palvelut ja luo asiantuntevalla maankäytön suunnittelulla edellytyksen viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuin -, työ- ja vapaa-ajan ympäristön rakentumiselle

Teknisen lautakunnan strategiset menestystekijät

1. Palvelutoiminnan tehok-

kuus 2. Talouden tasapaino 3. Maankäytöllinen kehittä-

minen elinkeinojen ja kaupungin vetovoimai-suuden lisäämiseksi

Valtuustoon nähden sitovat mittarit

1. Henkilöstö-

määrä 2. Toimintakate 3. Nettoinves-

toinnit

´

Strategiset tavoit-teet vuosille 2014 - 2017 Toimenpiteet vuodelle 2014

Ko. näkökulmaa koskeva mittari (vain oleellisin, 0 - 3 kpl)

1. Yhdyskunta-

rakenteen ke-hittäminen

2. Tehokas pal-

velutoiminta

1.1. Osayleiskaava 2035 rakenne-

mallin hyväksyminen 1.2. Oikeusvaikutteisen osayleiskaa-

van laatiminen taajamaa ympä-

röiville, rakennemallissa osoite-tuille rakentamispaineisille alueil-le

1.3. Äijälän alueen kunnallistekniikan rakentaminen

1.4. Tonttien lohkominen Äijälän alu-

eella 1.5. Rakennusjärjestys, uudistaminen

yhteistyössä rakennusvalvonnan

kanssa

2.1. Suunnittelu- ja rakennuttamis-

palvelujen järjestäminen 2.2. Kiinteistöomaisuuden hoito ja kunnossapito

2.3.Ruoka-puhtaus,-ja varikkopalve-lujen järjestäminen 2.4. Metsäomaisuuden ylläpito- ja

hoito 2.5. Ammattitaitoinen palvelu ja hal-

linto sekä ajantasainen tiedotta-

minen

1.1. Hyväksytty ja vahvistettu

1.2. Hanke aloitettu

1.3..Toteutuma/ määräraha 1.4. kpl

1.5. Valmis 2014 loppuun

2.1.Suunnittelukoh-

teiden määrä 2.2. Vuosittaisten kunnossapitotoimi-en määrä

2.3. Suoritemäärät esim. ateria/ vuosi 2.4. Suoritemäärät

ha 2.5..Asioiden lyhyt käsittelyaika, tyy-tyväinen asiakas, reklamaatioiden

määrä/ käsittely


1.1. Osayleiskaava 2035. Viranomaispalaveri on pidetty. Osayleiskaavaluonnos sekä hanketta koskeva

tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 9.7.-15.9.2014. Tärkeitä lausuntoja ei saatu vuoden 2014 aikana, joten osayleiskaavan ehdotusvaihe siirtyy vuodelle 2015

1.2. Oikeusvaikutteisen OYK:n laatimista ei aloiteta taajaman lievealueille vuoden 2014 aikana

1.3 Äijälän alueen Pastorintien, Apupapinkujan ja Mamsellinkujan kunnallistekniikka on valmis. 1.3. Äijälän uuden kunnallistekniikan osalta valmistuneen alueen tontit 12 kpl on lohkottu. 1.4. Rakennusjärjestys on ollut ehdotuksena nähtävillä.

2.1. Suunnittelukohteiden määrä on 26 kpl. Kohteita ovat muun muassa: Sanssin palvelukodin korjaukset, Terveyskeskuksen B-osan saneeraus, Kuja-Kokon hankesuunnittelu, Aron uusi päiväkoti, Filppulan koulun

Asia

kas /

palv

elu

taso

Tasekirja 2014 66

piha- ja RAU-työt, koulukeskuksen M-siiven TATE-työt, keskuskeittiön IV-automatiikan uusiminen, Sans-sinkoulun vesikaton korjaustoimenpiteet, Aron koulun hankesuunnittelu ja väistötilat, Urheilukentän huolt o-rak. sosiaalitilojen kunnostus, Virkun lämmönjakohuoneen suunnittelu, Leirintäalueen pienet kunnostustoi-

met, Päntäneen neuvolan kuntotutkimus ja Lustilan koulun kattilahuoneen öljysäiliöt sekä Sahankylän ko u-lun tuottamat muutostyöt, Hämes- Havusen kattojen ym. kunnostukset Punainen tupa, Kuja -Kokko, pesula-hanke, kaupungintalo, Elintarvikelaboratorion energiamittausmuutos.

2.2. Kunnossapitotoimia on 17 eri kiinteistökohteella. Toteutunut mm. keskuskeittiön väliovien uusiminen, elintarvikelaboratorion energiamittauksen rakentaminen, hammashoitolan kompressorihuoneen eristys ja

kunnostus, Päntäneen koulun keittiön työtasojen uusiminen ja kirjaston tuloilmaan lisäsuodattimien ase n-nus, Aron koulun väistötilat, parakit ja Sanssin koulun varustaminen, ryhmiksien 4kpl toimitilojen tyhjäys, Lukion luokkien ilmastointikoneet 2 kpl, Filppulan koulun kiinteistöautomaation uusiminen, Kaupungintalon

ikkunoiden osittainen uusiminen ja ulkoseinien sammaloitumisen torjunta, Uimahallin vedenkäsittelylaitte i-den korjaus ja entisen pannuhuoneen muutos varastoksi, Yhteiskoulun M-osan talotekniikan uusiminen, urheilukeskuksen huoltorakennuksen ulkovuorauksen korjausta ja inva wc rakentaminen, terveyskeskuk-

sen keskusvaraston lastauslaiturin laajennus, terveyskeskuksen sanssinkodon yhdyskäytävän katon korj a-us, kirjaston kaukolämmön alajakokeskuksen uusimi nen ja Aravatalossa ent. Lehmuksen huoneiston pint a-remonttia.

2.3. Siivottava pinta-ala on 57954 m2. Kouluateriat 1760 annosta/pv, päiväkotiateriat 760 annosta/pv, ter-veyskeskuksen ateriat 670 annosta/pv ja kahvituksia 150 annosta/pv.

2.4. Taimikon varhaishoitoa 20 ha, taimikonhoitoa/nuoren metsän hoitoa (metsurityö) 2,7 ha, ennakk o-raivausta n. 25 ha (mukaan lukien Kalkunmäen puistoalueet), -ensiharvennusta Vuorenrannassa 3,7 ha ja

330 m3 (hakkuu aloitettu vuoden 2013 puolella, tullut valmista tammikuun alussa), Kalkunmäen puistoalu-eiden harvennusta n. 4 ha ja 330 m3, lisäksi lukuisa määrä erilaisia tukipalveluja eri toiminnoille. Puumyy n-tiä toteutunut tilivuoden aikana yhteensä 4200 m

3.

2.6. Ei reklamaatioita, käsittelyajat pidetään resurssit huomioiden mahdollisimman lyhyinä.

1. Kestävä maankäytön suunnittelu

2. Ydinkeskusta-alueen ke-

hittäminen

3. Kiinteistöohjelman täy-täntöönpano

4. Energiatehokkuutta kos-

kevan toimintosuunni-telman toteuttaminen

5. Uusiutuvien energiamuo-

tojen käyttöönoton val-

mistelu

1.1.Kaavoituskatsaus 2013 ja kaavoitusohjelma 2014-2016

1.2.Maapoliittinen ohjelma 1.3.Asemakaavojen muutokset ja

laajennukset kaavoitusohjelman mukaisesti

1.4. Maanhankinta tai -vaihdot keskusta-alueen läheisyydessä kaavoitettavaksi

2.1. Keskustan kehittämishank-keen tulokset, keskustakorttelei-

den yleiskaavamitoitus 3.1.Kiinteistöjen myynnin jatka-

minen ja uusien kohteiden val-mistelu myytäviksi 3.2. Kiinteistöjen toiminnallinen

tehokkuus, energiatehokkuus, kustannusten ja tuottojen hallinta

4.1.Määrärahojen puitteissa teh-dään energiatehokkuutta paran-tavia investointeja

4.2.Energian säästötoimet osaksi jokapäiväistä toimintaa 5.1.Tuulivoimakaava Mustaisne-

valle ja Riuttakallion alueelle

1.1. Laadittu 01/2014

1.2.Jatketaan laadintaa 1.3. Toteuma

1.4.Neuvottelut käyty ja han-kinnat määrärahojen puitteis-sa

2.1.Toteutunut

3.1. Tavoite €, kiinteistöme-

nojen vähennys €. Kiinteistö-massa lisääntynyt 3.2..Energiansääst.

tavoite.

4.1. Määrärahojen puitteissa. 4.2. Tietoiskut ja seuranta.

Tehdään jatkumona.

5.1.Vahvistettu vuoden 2014

aikana

Pro

ses

si

Tasekirja 2014 67

5.2. Tuulivoimakaavan valmistelu Vöyrinkankaalle ja mahd. muille tuulivoima-alueille

5.2. Käynnistetään


1.1. Kaavoituskatsaus- ja ohjelma hyväksytty valtuustossa 12.5.2014.

1.2.Pidetään asiaa esillä, ei ole valmistunut. Asemakaavat on yhdistetty ajantasa -asemakaavaksi. 1.3.Vuonna 2013 aloitettu asemakaavan muutoshanke valmistui, valtuustossa hyväksytty 12.5. Muita as e-makaavahankkeita ei ole käynnistetty.

1.4 Myyntikauppoja on toteutunut 14 kpl, mm. omakotitalo Toivakan alueelta tontteineen (voittoa vajaa 40.000 euroa), kaksi metsäkauppaa, jossa toisesta voittoa 120.000 euroa ja toisesta tappiota 4.576 euroa. Muista tonttikaupoista on voittoa tullut yhteensä vajaa 40.000 euroa. Paukkulan alueelta on ostettu kaa-

vaan rajoittuva peltoalue tukioikeuksineen 132.000 eurolla, pikkutila Kauhajoen Lentokenttä Oy purkami s-toimenpiteenä ja Tokerotien varresta 2000 m

2:n tila. Neva-Kokon alueen maakauppaneuvottelut ovat käyn-

nissä.

2.1. Kehittämishanke on saatettu loppuun. Keskustan yleiskaavallinen tarkastelu luonnoksena on asetettu nähtäville osayleiskaava 2035-kaavaluonnoksen osana.

3.1. Yrjänäisen koulukiinteistö on myyty. Nummikosken ja Äijön koulukiinteistöt ja liikenneterminaali ovat edelleen myynnissä. Syksyllä myytiin Heinämiehentiellä toiminut ryhmäperhepäiväkoti Tähkä ja myynnissä on vielä entinen Sahankylän koulukiinteistö. Myynnissä on myös Päntäneen neuvolarakennus. Myyntitoimia

tehostetaan käyttämällä myynnissä kiinteistönvälittäjää. Metsää on ollut myynnissä määräalat Puska 4 (49,3 ha), Puska 5 (76,2 ha), Kiiskilä (52,9 ha), Ruskeaharju

(59,2 ha) ja Jorri (63,3 ha). Tiloista on myyty Puskan määräalat (125,5 ha) ja Kiiskilän (52,9 ha) määräala. Ruskeaharjusta ja Jorrista ei saatu tarjouksia. Metsäti loista on saatu myyntivoittoa n. 115.000 €.

4.1. Kiinteistöjen energiakorjaushankkeisiin on varattu 80.000 €. Mm. kirjaston ja Sanssinkodon kaukoläm-mön alajakokeskusten uusiminen ja automatiikan päivittäminen on hankinnassa. Kotimaisen polttoaineen lämmityslaitteistojen kunnostustyöt ovat valmistuneet joulukuun aikana.

4.2.Energiansäästön seurantatoimia jatketaan, myös lämmönvaihtimia on uudistettu.

5.1. Tuulivoimakaavat on hyväksytty valtuustossa 12.5.2014. Mustaisnevan kaava on saanut lainvoiman, Riutankallion kaava on valitusprosessissa.

5.2. Vöyrinkankaan kaavan valmistelu aloitettiin sopimusneuvotteluilla uuden kaavoituspyynnön myötä. Kaavoitussopimus allekirjoitettiin vuoden 2015 puolella.

1. Toimiva palvelurakenne

2. Työhyvinvoinnin lisäämi-

nen

1.1. Tasapainottamisohjelman

mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpano

1.2.Henkilöstön koulutus ja työ-menetelmien kehittäminen, palve-lun tuottamismallien vertailu ja

kokeilu 2.1.Henkilöstön motivointi ja kan-

nustaminen 2.2.Työntekijät voivat mahdolli-suuksien mukaan vaikuttaa työ-

tehtäviensä sisältöön 2.3. Yhteishengen kohottaminen

2.4.Kehityskeskustelut 2.5. Varhaisen tukemisen malli 2.6.Työterveyshuollon kanssa

tehtävä yhteistyö

1.1. Ohjelman mukaisesti

toteutus ja sitoudutaan joka tasolla

1.2.. Määrärahojen puitteissa, säästötavoitteet palvelutuo-tannossa

2.1..Koulutustilaisuu-

den järjestäminen. 2.2..Tehtäväkuvien läpikäynti.

2.3.TYHY-päivän järjestämi-nen.

2.4 Käydään 2.5..Käytetään 2.6..Järjestetään tilaisuus

Hen

kil

östö

/ j

oh

tam

inen

Tasekirja 2014 68

Toteutuma 31.12.2014 1.1.Puhtauspalvelujen tasoa ja laatua on laskettu lopettamalla määräaikaiset työsuhteet ja vähentämällä ostopalvelua. Suunnittelupäällikön virka on lakkautettu 15.12. kaupunginvaltuustossa.

1.2. Henkilöstön koulutusmäärärahat on minimoitu ja toteutettu osaston säästöohjelman mukaisesti. 2.1. Koulutustilaisuutta ei ole järjestetty säästöohjelman mukaisesti. 2.2. Tehtävänkuvat on läpikäyty kehityskeskustelussa.

2.3. TYHY-päivä on järjestetty 6.6.2014 Reinon tuvalla Kurikassa. 2.4. Kehityskeskustelut on käyty. 2.7. Varhaisen tukemisen malli on käytössä.

2.6. Yhteistyötä tehdään työterveyshuollon kanssa.

1. Tasapainottamisohjel-maan sitoutuminen

2. Strategisesti järkevät in-

vestoinnit

1.1. Taloutta seurataan jatkuvasti ja toiminnot sopeutetaan an-nettuihin resursseihin

2.1.TK avohoito-osaston perus-korjaus jatkuu

2.2.Aronpäiväkodin rakentaminen 2.3.Aron koulun suunnittelemisen aloitus

1.1..Jatkuva seuranta, tulot, menot ja toimintakate

2.1 Toteuma hankkeittain ja kokonaisnettoinvestointien

toteuma.


1.1 Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat osastolla toteutuneet suunnitellusti. Toimintatuotot ovat toteutuneet 102,9 % ja toimintakulut 100,7 %. Osaston toimintakatteen alitus on 126.828 € (86,1 %).

1.2

7.625.670 € nettoinvestoinneista on toteutunut 5.101.148 € (investointimeno). Omaisuuden myynnistä on kertynyt investointituloja 302.900 €.

Kunnallistekniikan vastuualueella on syntynyt säästöjä, koska vähäluminen alkutalvi pienensi talvikunnos-sapidon menoja. Ulkoliikuntapaikoilla luistelumahdollisuus koululaisten liikuntaa varten pidettiin yllä. Alk u-talven pakkaskausi edesauttoi mm urheilukeskuksen kaukalon jäädytystä pienentäen tekojään sähkökuluja.

Talvikunnossapidon säästöillä on pystytty toteuttamaan asfalttirailojen paikkaamista ja liikenneturvallisuutta parantavia suojatie- ja ajoratamaalauksia ym toimenpiteitä, joita ei joka vuosi ole pystytty toteuttamaan. Kunnallistekniikan budjetti on toteutunut suunnitellusti. Kaavateiden kunnossapidon ja ulkoalueiden hoidon

tason laskua on toteutettu käyttötaloussuunnitelman mukaisesti. Tieavustusmäärärahaa on vähennetty 50.000 € vuonna 2014.

Kiinteistönhuoltopalvelujen ostoa on vähennetty vuodesta 2013. Teknisen sektorin järjes tämisvastuun tar-kastelua ja osittaista ulkoistamista on selvitetty mm. henkilöstölle suunnatulla sähköpostikyselyllä ja käsite l-ty kiinteistönhuollon palaverissa.

2.1.TK:n avohoito-osaston peruskorjaus valmistui sisäpuolisilta osin käyttökuntoon vuoden lo ppuun men-nessä, jälkityöt ja ulkopuolisten opastekylttien asennus jatkuu suunnitelmien mukaisesti.

2.2. Aron päiväkodin rakennusurakka on valmistunut kesäkuun loppuun. Päiväkodin ns. omana työnä r a-kennettavat pihatyöt ovat valmistuneet heinäkuun loppuun m ennessä. Päiväkoti on luovutettu varhaiskas-

vatuksen käyttöön 31.7.2014. 2.3. Aron koulun hankesuunnittelu on aloitettu ja kaupunginhallituksen nimeämä suunnittelun ohjausryhmä

on antanut lausunnot 22.5.2014 ja 19.11.2014 päätöksentekoa varten. Hankesuunni telma on hyväksytty 6.10.2014 kaupunginvaltuustossa. Tilaohjelma on tarkistettu kaupunginhallituksessa 8.12.2014.

Talo

us

Tasekirja 2014 69

TP 2013 TA 2014

TA

MUUTOS

TA 2014

+ muutos TP 2014

MUUTOS %

2013-2014

MUUTOS €

2013-2014

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 4 091 169 3 917 150 3 917 150 3 853 326 -5,81 % 237 843

Maksutuotot 51 646 24 570 24 570 32 295 -37,47 % 19 351

Tuet ja avustukset 144 591 97 720 97 720 140 402 -2,90 % 4 189

Muut toimintatuotot 5 911 762 5 123 580 5 123 580 5 402 385 -8,62 % 509 376

TOIMINTATUOTOT yhteensä 10 199 168 9 163 020 0 9 163 020 9 428 409 -7,56 % 770 759

0

192 463 181 190 181 190 118 284 -38,54 % 74 178

0

TOIMINTAKULUT 0


Palvelujen ostot -2 732 410 -2 506 387 -2 506 387 -2 597 152 -4,95 % -135 258

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 905 734 -2 633 500 -110 000 -2 743 500 -3 009 193 3,56 % 103 459

Avustukset -111 704 -68 000 -68 000 -57 924 -48,14 % -53 780


TOIMINTAKULUT yhteensä -10 720 426 -10 144 603 -110 000 -10 254 603 -10 330 261 -3,64 % -390 165

0

T o i m i n t a k a t e -328 795 -800 393 -110 000 -910 393 -783 568 138,31 % 454 773


TEKNINEN LAUTAKUNTA

Teknisen osaston käyttötalousmäärärahojen toteutumat vastuualueittain:

- Kaupunkisuunnittelun vastuualueella toimintatuottojen on saatu 232.220 € arvioitua

enemmän. 213.368 € on käyttöomaisuuden myyntivoittoa. Vastuualueen toimintakat-teen alitus 222.683 €.

- Toimitilapalvelujen vastuualueella toimintatuottojen ylitys on 16.458 €. Toimintakulujen

ylitys on 246.514 €. Vastuualueen toimintakatteen alitus 299.572 €.

Ruokapalveluissa toimintakulujen ylitys (146.765 €) johtuu pääosin Koulukes-kuksen ja Pikku-Äijän keskuskeittön määrärahojen alibudjetoinnista.

Kiinteistöpalveluissa toimintakulujen ylitys 165.276 € on aiheutunut jetoimatto-mista kunnossapito- ja korjaustöistä sekä käyttäjäsektoreiden tilaamista muu-tostöistä. Selvitys menojen ylityksestä on esityslistan lisätietona.

Siivouspalvelujen osalta toimintakulut ovat alittuneet 54.410 € johtuen laadun

laskemisesta ja henkilöstökuluissa töiden uudelleen järjestelystä sekä sijaisuuk-sien vähentämisestä talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti.

- Kunnallistekniikan vastuualueella on toimintatuottojen alitusta 16.806 € ja toimintaku-

lujen alitusta 105.703 € johtuen mm. urheilukeskuksen palkkamenojen säästöstä, se-kä katujen ja yleisten alueiden talvihoidossa syntyneistä säästöistä. Vastuualueen toimintakatteen alitus 129.119 €.

- Palo- ja pelastustoimen kustannuspaikalla on toimintakulujen alitusta yhteensä 74.689

€ (pelastustoimelta tullut palautus).

- Rakennusvalvonnan toimintatuotot ovat toteutuneet 78,7 % (alitus 31.661 €) ja toimin-takulut 92 % (alitus 28.223 €). Rakennusvalvonnan toimintakertomuksen ja tilinpäätök-sen hyväksyy rakennuslautakunta.

Talouden tasapainottamistoimina tekninen osasto on toteuttanut suunnitellusti mm. puhtaus- ja ruokapalveluissa on tehty töiden uudelleen järjestelyjä, laadun laskemista asiakkaidemme kanssa käytyihin neuvotteluihin perustuen ja määräaikaisia työsuhte i-ta on lopetettu. Suunnittelupäällikön virka on lakkautettu 15.12.2014 valtuustossa.

Tasekirja 2014 70

Kunnallistekniikassa on toteutettu säästötoimia henkilöstökulujen vähentämiseksi mm. vähennetty määräaikaisia työntekijöitä ja eläköitymiset on hyödynnetty suunnitellusti. Teknisen osaston vakinaisen henkilöstön vähennys vuodesta 2013 on 7 henkilöä. Vuonna 2014 tieavustusten määrää pienennettiin 50.000 €, vähennys kohdistui kun-nossapitoavustuksiin. Kunnallistekniikassa säästötoimina on lisäksi toteutettu kaava-teiden kunnossapidon sekä ulkoliikunta-alueiden hoidon tason laadun laskua. Kaavoitusohjelma 2014 - 2016 on hyväksytty valtuustossa 12.5.2014 Osayleiskaavaluonnos sekä hanketta koskeva tarkistettu osallistumis- ja arviointi-suunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 15.9.2014 saakka. Tärkeitä lausuntoja ei saatu vuoden 2014 aikana, joten osayleiskaavan ehdotusvaihe siirtyy vuodelle 2015. Mustaisnevan ja Riutankallion tuulivoimayleiskaavat on hyväksytty valtuustossa 12.5.2014. Mustaisnevan kaava sai lainvoiman, Riutankallion kaava on valitusproses-sissa. Tärkeimpinä talonrakennuskohteina on valmistunut terveyskeskuksen avo-hoito-osan peruskorjaus sekä Aron päiväkoti, joka on luovutettu varhaiskasvatuksen käyttöön 31.7.2014. Meneillään olevista talonrakennushankkeista tärkein on Aron koulun rakentaminen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankesuunnitelman 6.10.2014. Tilaohjelmaan on tarkistettu kaupunginhallituksessa 8.12.2014. Elyn ja kaupungin yhteisrahoituksella toteutettu hanke kantateiden 44 ja 67 risteysjär-jestelyiden ja kantatien 67 alikulun rakentaminen on valmistunut marraskuussa 2014. Kauan kaivattu liikenneturvallisuuden parantamiskohde on valmistunut ja kaupungin oma panostus hankkeeseen on ollut erittäin merkittävä. Ely on kesän aikana päällystänyt teitä ja kevyenliikenteen väyliä sovittuina toimenpi-teinä kaavan sisäisten maanteiden luovuttamiseksi kaupungille. Kadunpitopäätös teh-tiin teknisessä lautakunnassa lokakuussa 2014, kadut siirtyivät 1.1.2015 kaupungin kunnossapidettäviksi. Kaduiksi muuttuvien maanteiden yhteispituus on 10,925 kilo-metriä, josta aiheutuu jatkossa n. 60.000 €:/vuosi kunnossapitokustannusten lisäys kunnallistekniikan vastuualueelle. Äijälän alueen laajennusosan kunnallistekniikka on kaupungin töiden osalta valmis. Kiinteistöistä on myyty Yrjänäisen entinen koulukiinteistö. Metsätiloista on myyty Pus-ka määräala (125,5 ha) ja Kiiskilä (52,9 ha) määräala. Myynnissä ovat edelleen Sa-hankylän, Nummikosken ja Äijön koulukiinteistöt sekä liikenneterminaali. Vuoden 2014 työohjelmassa on kunnossapitotoimia 17 eri kiinteistökohteella. Suunnit-telu- ja rakennuttamispalvelut on hoidettu kohteisiin suurimmaksi osaksi kaupungin omana työnä.

Tasekirja 2014 71

8.1.5 Rakennuslautakunta

Rakennuslautakunnan PERUSTEHTÄVÄ

Rakennuslautakunta huolehtii toimialaansa kuuluvan lupamenettelyn sekä valvonta - ja neuvontatoimen asianmukaisesta järjestämisestä Kauhajoen kaupungissa. Rakennusvalvonta palvelee kaupunkilaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta sekä käsitte -

lee rakentamiseen tarvittavat luvat, suorittaa lupiin liittyvät tarkastukset ja antaa o hjeita rakentajille, seuraa rakentamisen yleistä kehitystä kaupungissa sekä vaikuttaa valmisteluun, joka liittyy rakentami -seen, maisema- ja kaupunkikuvaan sekä maankäytön suunnitteluun

Lisäksi lautakunnan tehtäviin kuuluu maa-aineslupien käsittely ja valvonta

Rakennuslautakunnan strategiset menestys-tekijät

Asiakaslähtöiset ja kus-tannustehokkaat perus-palvelut

Valtuustoon nähden sitovat mittarit Talousarvio

Strategiset tavoit-teet vuosille 2014 -

2017

Toimenpiteet vuodelle 2014

Ko. näkökulmaa kos-keva mittari (vain oleel-

lisin, 0 - 3 kpl)

Asiakas / palveluta-so Asiakaslähtöiset, jous-

tavat ja tehokkaat pro-sessit

Palvelujen tarkoituk-

senmukainen järjes-tämistapa

Oman palvelutoiminnan kehittäminen

Kaupungin positiivista

mainetta parannetaan aktiivisella tiedotuksella

Ollaan mukana järjes-tettävissä tapahtumissa

Tyytyväinen asiakas ja

käyttäjä. Hyvinvoiva kuntalainen ja yhteisö.

Lupakäsittelyn joustavuus ja asiakkaiden tarpeisiin

vastaaminen

Toteutuma 31.12.2014 - Lupakäsittely ollut joustavaa ja sujuvaa, käsittelyajat lyhyet

- Oman palvelun ja toiminnan kehittämistä tehdään koko ajan

Prosessi / Rakennusvalvonnan

pääprosessit ovat: - lupavalmistelu - tarkastus

- rakennetun ympäris-tön valvonta

Nykyaikaiset tieto-

järjestelmät

Tiedotuksen paranta-minen

Lupa-, ilmoitus- ja val-vontaprosessien kehit-

tämisen jatka-minen

Maa-aineksien ottamis-

toiminnan valvonnan ja tietojärjestelmän kehittä-minen

Kehitetään kotisivuja ja tehostetaan tiedotusta.

Rakennusjärjestyksen päivitystyön loppuun saat-

taminen Väestötietojärjestelmän

pysyvä rakennustunnus käyttöön

Hyödynnetään sosiaalista

mediaa tiedottamisessa Lupakäsittelyn joustavuus

Kuntarekisteriohjelman ja

aineistojen muutokset


- Rakennuslupia 175 kpl, toimenpidelupia 51 kpl, maisematyölupia 33 kpl, suunnittelutarveratkaisuja 7 kpl, poikkeamislupia 1 kpl ja maa-aineslupia 10 kpl.

- Rakennuslupien määrä omakoti- ja rivitalojen suhteen lähes aikaisempien vuosien tasolla, teollisuus-

ja liikerakentaminen hiljentynyt. - Rakennusjärjestysehdotus ollut nähtävillä loppuvuodesta ja voimaantulo loppukeväästä 2015. Hanke

vaatinut merkittävää työpanostusta.

- Kotisivuja päivitetty tarpeen mukaan, lomakkeita tarkistettu ja päivitetty vastaamaan muuttuneita lak e-ja ja määräyksiä.

- Pysyvän rakennustunnuksen käyttöönotto VRK:n toimesta toteutunut, kunnissa ohjelmistot päivittyvät

Tasekirja 2014 72

vuoden 2015 aikana.

Henkilöstö / johtami-

nen Henkilöstön koulutus ja tietojen ylläpito

Henkilöstön hyvä val-mius strategian toteut-

tamiseen. Henkilöstön osaami-

sen kehittäminen. Osaava, motivoitunut

ja vastuullinen henki-löstö

Riittävä resurssimitoitus

Työnjaon seuraaminen ja päivityksen toteuttaminen.

Henkilökohtaisten koulu-tustarpeiden huomioimi-nen.

Kehityskeskustelut käy-dään kerran vuodessa

Rakennusvalvonnan tieto-jen päivittäminen osallis-

tumalla koulutuksiin

Töiden oikea mitoitus. Projektityöntekijän työ-panoksen käyttö maa-

aineslupien ja valvonnan suorittamiseen jatkuu


- Töiden mitoitus ja seuranta on jatkuvaa, resurssia pystytty käyttämään myös keskeneräisten raken -nushankkeiden selvittämiseen.

- Maa-ainesluvat ja valvonta toiminut normaalisti.

- Osallistuttu rakennusvalvonnan RTY-koulutuspäiville ja maa-aineskoulutukseen. - Lomautukset vaikuttaneet osaltaan tehtäviin ja katselmusten suoritusmääriin. - Kehityskeskustelut käyty loka-marraskuussa.

- Projektityöntekijän työpanosta hyödynnetty teknisen toimen selvityksissä ja kunnallistekniikassa, myös jatkossa jaetaan työpanosta.

Talous Talouden hallinta

Tarkoituksenmukainen taksa

Kiinteistöverokertymä ja keskeneräiset raken-

nushankkeet

Maksut ja taksat kus-

tannusten nousun mu-kaisesti ajan tasalle

Toiminta suunnitellaan

siten, että toimintakate saavutetaan; edellyttää, että resursseja voidaan

panostaa myös maa-ainesasioihin

Taksojen tarkistus, taso-korotus ja elinkustannus -indeksin huomioiminen

Keskeneräisten hankkei-den loppuunsaattaminen

Toimintakate talousarvion

mukainen, korkeat eläke-maksut verottavat toimin-takatetta

Lupamaksujen kattavuu- den parantaminen

Kiinteistöjen verotusarvon kasvu, joka ei kuitenkaan

näy suoraan rakennusvalvonnan taloudessa

Toteutuma 31.12.2014 - Rakennushankkeiden pienemmästä kokoluokasta johtuen tulot eivät ole muodostuneet arvion mukai -

sesti, teollisuus- ja liikerakentamisessa edelleen hiljaista. - Keskeneräisiin rakennushankkeisiin käytetty edelleen työpanosta, kuitenkin lomautusten vaikutus

näkyy.

- Tuulivoimarakentaminen on työllistänyt voimakkaasti lupavaiheessa, tämä asia on huomioitu taks ojen tarkistuksessa.

- Lautakunta päätti taksojen tarkistuksista loppuvuodesta ja uudet taksat tulevat voimaan 1.1.2015.

- Maa-ainesoton valvontamaksut taloustilanteesta johtuen arvioitua pienemmät, koska monien lupien osalta ei ottotoimintaa. Uusia lupia myönnetty keskimääräistä enemmän, mutta ottotoimintaa ei ole aloitettu.

Tasekirja 2014 73

TP 2013 TA 2014 TA MUUTOS

TA 2014

+ muutos TP 2014

MUUTOS %

2013-2014

MUUTOS €

2013-2014

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 0 0 0

Maksutuotot 137 996 148 600 148 600 116 544 -15,55 % 21 452

Tuet ja avustukset 756 0 395 -47,75 % 361

Muut toimintatuotot 0 0

TOIMINTATUOTOT yhteensä 138 752 148 600 0 148 600 116 939 -15,72 % 21 813

0

2 332 3 000 3 000 330 2 002

0

TOIMINTAKULUT 0

Henkilöstökulut -268 779 -279 370 -279 370 -271 513 1,02 % 2 734

Palvelujen ostot -32 182 -50 750 -50 750 -32 979 2,47 % 796

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 488 -4 800 -4 800 -2 460 -1,15 % -29

Avustukset 0 0


TOIMINTAKULUT yhteensä -321 640 -352 320 0 -352 320 -324 096 0,76 % 2 456

0

T o i m i n t a k a t e -180 556 -200 720 0 -200 720 -206 828 14,55 % 26 272


RAKENNUSLAUTAKUNTA

Tasekirja 2014 74

8.2 INVESTOINTIOHJELMAN TOTEUTUMINEN Investointiohjelman toteutumisvertailu on esitetty taulukossa sivuilla 75-76. Investointien kokonaismenot olivat 5,582 miljoonaa euroa, johon tuloja kirjattiin 0,481 mil-joonaa euroa. Nettomenoiksi muodostui siten 5,101 miljoonaa euroa. Suurimpia yksittäisiä kohteita olivat terveyskeskuksen B-osan saneeraus, 16 milj. euroa, Aron päiväkodin loppuosan rakentaminen 1,42 milj. euroa. Talonrakennuksen menot olivat yhteensä 3,574 milj. euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamiseen käytettiin yhteensä 0,979 miljoonaa eu-roa; siitä katujen rakentaminen 0,257 miljoonaa euroa, katujen päällystäminen 0,17 miljoo-naa euroa ja suurimpana osuus Aronkylän kantatien alikulun rakentamiseen 0,512 milj. eu-roa. Irtaimistohankintoihin käytettiin yhteensä nettomenona 0,226 miljoonaa euroa. Suurimpana kohteena oli sivistysosaston irtaimistohankinnat. Viemärilaitosinvestoinnit olivat yhteensä 0,28 miljoonaa euroa. Siitä sadevesiverkoston ra-kentaminen maksoi 0,186 miljoonaa euroa.

Tasekirja 2014 75

HALLINTO-OSASTO TA 2014 TA muutos

TA 2014 +

muutos Toteutuma Poikkeama

Tulot 935 467 935 467 953 576,93 -18 109,93

Valmistus omaan käyttöön 0,00

Menot -4 881 194 -80 000 -4 961 194 -5 144 412,55 183 218,55

Toimintakate

SITOVA -3 945 727 -80 000 -4 025 727 -4 190 835,62 165 108,62

YHTEISTOIMINTA-

LAUTAKUNTA TA 2014 TA muutos

TA 2014 +


Tulot 37 283 336 1 004 580 38 287 916 38 618 332,05 -330 416,05

Menot -87 508 400 -1 004 580 -88 512 980 -88 743 516,00 230 536,00

Toimintakate

SITOVA -50 225 064 0 -50 225 064 -50 125 183,95 -99 880,05

SIVISTYS


TA 2014 +


Tulot 1 893 327 1 893 327 2 265 827,41 -372 500,41

Menot -25 587 623 -25 587 623 -24 901 736,60 -685 886,40

Toimintakate

SITOVA -23 694 296 0 -23 694 296 -22 635 909,19 -1 058 386,81

TEKNINEN


TA 2014 +


Tulot 9 163 020 9 163 020 9 428 408,92 -265 388,92

Valmistus omaan käyttöön 181 190 181 190 118 284,01 62 905,99

Menot -10 144 603 -110 000 -10 254 603 -10 330 261,07 75 658,07

Toimintakate

SITOVA -800 393 -110 000 -910 393 -783 568,14 -126 824,86

RAKENNUS-


TA 2014 +


Tulot 148 600 148 600 116 938,66 31 661,34

Valmistus omaan käyttöön 3000 3 000 330,00 2 670,00

Menot -352 320 -352 320 -324 096,41 -28 223,59

Toimintakate

SITOVA -200 720 0 -200 720 -206 827,75 6 107,75

KÄTYTTÖTALOUS

YHTEENSÄ TA 2014 TA muutos

TA 2014 +


Tulot 49 423 750 1 004 580 50 428 330 51 383 083,97 -954 753,97

Valmistus omaan käyttöön 184 190 0 184 190 118 614,01 65 575,99

Menot -128 474 140 -1 194 580 -129 668 720 -129 444 023 -224 697

Toimintakate -78 866 200 -190 000 -79 056 200 -77 942 324,65 -1 113 875,35

8.3 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU

8.3.1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu päävastuualueittain

Tasekirja 2014 76

8.3.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta

Ulkoinen + sisäinen Määräraha Tuloarvio

KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2014 muutos

TA

+muutos

Toteutuma

31.12.2014 Poikkeama TA 2014 muutos

TA

+muutos

Toteutuma

31.12.2014 Poikkeama

Tulosalue

Hallinto-osasto 4 881 194 80 000 4 961 194 5 144 413 -183 219 935 467 935 467 953 577 -18 110

Yhteistoiminta-

lautakunta 87 508 400 1 004 580 88 512 980 88 743 516 -230 536 37 283 336 1 004 580 38 287 916 38 618 332 -330 416

Sivistyslautakunta 25 587 623 25 587 623 24 901 737 685 886 1 893 327 1 893 327 2 265 827 -372 500

Tekninen lautakunta 9 963 413 110 000 10 073 413 10 211 977 -138 564 9 163 020 9 163 020 9 428 409 -265 389

Rakennuslautakunta 349 320 349 320 323 766 25 554 148 600 148 600 116 939 31 661

KÄYTTÖTALOUSOSA YHT. 128 289 950 1 194 580 129 484 530 129 325 409 159 121 49 423 750 1 004 580 50 428 330 51 383 084 -954 754

TULOSLASKELMAOSA 0

Verotulot 44 785 000 44 785 000 44 839 747 -54 747

Valtionosuudet 35 438 800 300 000 35 738 800 36 110 504 -371 704

Korkotulot 47 000 47 000 38 720 8 280

Muut rahoitustulot 3 605 000 -2 450 000 1 155 000 1 258 800 -103 800

Korkokulut 1 300 000 1 300 000 1 129 680 170 320

Muut rahoitusmenot 3 000 3 000 4 082 -1 082

Satunnaiset erät

TULOSLASKELMAOSA YHT. 1 303 000 0 1 303 000 1 133 762 169 238 83 875 800 -2 150 000 81 725 800 82 247 771 -521 971

Tasekirja 2014 77

INVESTOINTIOSA

Tietokoneohjelmistot 0

Maa- ja vesialueet 140 000 140 000 130 058 9 942 0 203 058 -203 058

Talonrakennus 2 884 000 2 700 000 5 584 000 3 823 474 1 760 526 0 249 342 -249 342

Kiinteät rakenteet ja laitteet 985 000 985 000 985 721 -721 0 6 303 -6 303

Irtaimistohankinnat 377 600 377 600 226 339 151 261 0 0

Osakkeet ja osuudet 127 070 127 070 133 988 -6 918 0 20 450 -20 450

Viemärilaitos-

investoinnit 412 000 412 000 282 691 129 309 0 1 969 -1 969

INVESTOINTIOSA YHT. 4 925 670 2 700 000 7 625 670 5 582 270 2 043 400 0 0 0 481 122 -481 122

RAHOITUSOSA

Antolainasaamisten lisäykset 50 000 50 000 0 50 000 0

Antolainasaamisten vähennykset 0 85 000 85 000 136 502 -51 502

Lainakannan muutokset 0 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 4 100 000 4 100 000 4 100 000 0

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4 288 700 4 288 700 4 316 720 -28 020 0 0

Lyhytaikaisten lainojen muutos 700 000 -700 000 1 337 070 1 337 070 1 337 070

Oman pääoman muutokset 0 0

Muut maksuvalmiuden

muutokset 0 2 318 604 -2 318 604

Vaikutus maksuvalmiuteen (kassavarojen muutos) 0 35 700 5 040 000 5 075 700 391 078 4 684 622

RAHOITUSOSA YHT. 4 338 700 0 4 338 700 5 016 720 -678 020 5 557 770 5 040 000 10 597 770 6 946 184 3 651 586

KAIKKI YHTEENSÄ 138 857 320 3 894 580 142 751 900 141 058 161 1 693 739 138 857 320 3 894 580 142 751 900 141 058 161 1 693 739

Tasekirja 2014 78

8.4 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU

TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 01.01 - 31.12.2014

TA TA TA 2014+ TOTEUTUMA Poikkeama

ulkoinen+sisäinen EUR 2014 MUUTOS MUUTOS 2 014

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 41 235 203 1 004 580 42 239 783 42 609 238 -369 455

Maksutuotot 1 233 570 1 233 570 1 305 782 -72 212

Tuet ja avustukset 1 369 697 1 369 697 1 548 716 -179 019

Muut toimintatuotot 5 585 280 5 585 280 5 919 348 -334 068

TOIMINTATUOTOT yhteensä 49 423 750 1 004 580 50 428 330 51 383 084 -954 754

0

184 190 184 190 118 614 65 576

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -24 316 628 -24 316 628 -23 313 224 -1 003 404

Palkat ja palkkiot -17 985 874 -17 985 874 -17 369 522 -616 352

Henkilösivukulut -6 330 754 -6 330 754 -5 943 702 -387 052

Eläkekulut -5 314 620 -5 314 620 -5 005 778 -308 842

Muut henkilösivukulut -1 016 134 -1 016 134 -937 924 -78 210

Palvelujen ostot -95 628 815 -1 004 580 -96 633 395 -97 323 031 689 636

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 507 137 -110 000 -3 617 137 -3 635 623 18 486

Avustukset -1 999 000 -80 000 -2 079 000 -1 881 250 -197 750

Muut toimintakulut -3 022 560 -3 022 560 -3 290 893 268 333

TOIMINTAKULUT yhteensä -128 474 140 -1 194 580 -129 668 720 -129 444 022 -224 698

T o i m i n t a k a t e -78 866 200 -190 000 -79 056 200 -77 942 324 -1 113 876

Verotulot 44 785 000 44 785 000 44 839 747 -54 747

Valtionosuudet 35 438 800 300 000 35 738 800 36 110 504 -371 704

Rahoitustuotot ja -kulut 2 349 000 -101 000 163 758 -264 758

Korkotuotot 47 000 47 000 38 720 8 280

Muut rahoitustuotot 3 605 000 -2 450 000 1 155 000 1 258 800 -103 800

Korkokulut -1 300 000 -1 300 000 -1 129 680 -170 320

Muut rahoituskulut -3 000 -3 000 -4 082 1 082

V u o s i k a t e 3 706 600 -2 340 000 1 366 600 3 171 685 -1 805 085


Suunnitelman mukaiset poistot -4 111 740 -4 111 740 -4 250 038 138 298

Kertaluontoiset poistot -78 000 -78 000 -63 966 -14 034

Arvonalentumiset

T i l i k a u d e n t u l o s -405 140 -2 418 000 -2 823 140 -1 142 319 -1 680 821

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 44 971 -44 971

Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 1 990 000 1 990 000 1 990 000

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -405 140 -428 000 -833 140 -1 097 348 264 208


Tasekirja 2014 79

Tasekirja 2014 80

8.5. INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU

INVESTOINNIT 2014KATE TA 2014 Muutos TA + Muutos Toteutuma Poikkeama

KP kp:lla 31.12.2014

MAA- JA VESIALUEET

9020 Maan hankinta -130 000 0 -130 000 -130 058,00 58,00

" tulot 0 0 0 203 058,29 -203 058,29

9025 Metsätilojen perusparantaminen -10 000 0 -10 000 0,00 -10 000,00

Maa- ja vesialueet yhteensä -140 000 0 -140 000 73 000,29 -213 000,29

TALONRAKENNUS

9135 Terveyskeskus 0 0 0 -12 960,00 12 960,00

9137 Sanssin palvelukoti -195 000 0 -195 000 -60 483,39 -134 516,61

9142 Terveyskeskus/B-osan saneeraus -1 600 000 0 -1 600 000 -1 619 781,45 19 781,45

" tulot 0 0 0 166 400,00 -166 400,00

" tulot, muut tulot 753,40 -753,40

9147 Helppis, keh.vam.asuntola -80 000 0 -80 000 0,00 -80 000,00

9149 Kuja-Kokon palvelukoti -40 000 0 -40 000 -5 203,90 -34 796,10

LLKY:n käytössä ol.kiint. yhteensä -1 915 000 0 -1 915 000 -1 531 275,34 -383 724,66

9117 Aron päiväkoti 0 -2 700 000 -2 700 000 -1 426 403,61 -1 273 596,39

" tulot, muut tulot 2 286,89 -2 286,89

9200 Aron koulu -100 000 0 -100 000 -29 281,04 -70 718,96

9203 Yrjänäisen koulu 0 0 0 79 391,91 -79 391,91

9204 Anin koulu -40 000 0 -40 000 0,00 -40 000,00

9206 Sanssin koulu -210 000 100 000 -110 000 -61 440,74 -48 559,26

9210 Filppulan koulu -25 000 0 -25 000 -20 534,85 -4 465,15

9213 Koulukeskus/ M,L ja J-osa -130 000 -100 000 -230 000 -231 595,89 1 595,89

" tulot, muut tulot 510,00 -510,00

9280 Lukio -20 000 0 -20 000 0,00 -20 000,00

9320 Vapaa-aikakeskus -99 000 0 -99 000 -60 188,38 -38 811,62

9360 Vapaa-aikatoimen pienet hankkeet -20 000 0 -20 000 -10 534,51 -9 465,49

Sivistys yhteensä -644 000 -2 700 000 -3 344 000 -1 757 790,22 -1 586 209,78

9080 Elintarviketutkimuslaitos -10 000 0 -10 000 -23 490,40 13 490,40

9380 Kaupungintalon korjaustyöt -105 000 0 -105 000 -52 303,85 -52 696,15

9450 Kiint.energiatal.parantaminen -80 000 0 -80 000 -101 039,92 21 039,92

9475 Teknisen pienet hankkeet -100 000 0 -100 000 -104 027,01 4 027,01

9485 Eri kiinteistökohteiden suunnittelu -30 000 0 -30 000 -4 204,60 -25 795,40

Tekninen yhteensä -325 000 0 -325 000 -285 065,78 -39 934,22

Talonrakennus yhteensä -2 884 000 -2 700 000 -5 584 000 -3 574 131,34 -2 009 868,66

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET

9600 Katujen rakentaminen -285 000 0 -285 000 -257 326,05 -27 673,95

9605 Katujen päällystäminen ja päällyst.korj. -110 000 0 -110 000 -170 724,53 60 724,53

" tulot, muut tulot 6 302,92 -6 302,92

9607 Kantatie 67 alikulku -490 000 0 -490 000 -512 046,44 22 046,44

9620 Puistojen rakentaminen -20 000 0 -20 000 0,00 -20 000,00

9640 Ympäristöhankkeet -25 000 0 -25 000 -15 216,53 -9 783,47

9700 Tievalaistus -55 000 0 -55 000 -30 407,23 -24 592,77

Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä -985 000 0 -985 000 -979 417,86 -5 582,14

Tasekirja 2014 81

Irtaimistohankinnat

TIETOKONEOHJELMISTOT JA

MUUT KONEET JA KALUSTOT

9835 Sivistyst.rakennushankk.irtain -180 000 0 -180 000 -152 448,56 -27 551,44

9840 Sivistystoimen muut irtaimistohank. -50 000 0 -50 000 -13 345,00 -36 655,00

9850 Teknisen osaston irtaimisto -147 600 0 -147 600 -60 545,11 -87 054,89

Irtaimistohankinnat yhteensä -377 600 0 -377 600 -226 338,67 -151 261,33

Muut investoinnit

OSAKKEET JA OSUUDET

9880 Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet 0 0 0 -150,00 150,00

9880 Osakkeet ja osuudet -20 000 0 -20 000 0,00 -20 000,00

" tulot 0 20 450,00 -20 450,00

KUNTAYHTYMÄOSUUDET

9885 Koulutuskuntayhtymä -107 070 0 -107 070 -133 838,38 26 768,38

Osakkeet ja osuudet yhteensä -127 070 0 -127 070 -113 538,38 -13 531,62

VIEMÄRILAITOSINVESTOINNIT

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET

9920 Viemäriverkoston rakentaminen -412 000 0 -412 000 -96 117,67 -315 882,33

9925 Sadevesiviem.rakentaminen 0 0 0 -186 573,32 186 573,32

" tulot, muut tulot 1 968,65 -1 968,65

Viemärilaitosinvestoinnit yhteensä -412 000 0 -412 000 -280 722,34 -131 277,66

Investointimenot -4 925 670 -2 700 000 -7 625 670 -5 582 270,36 -2 043 399,64

Investointitulot, käyttöomaisuuden myynti 302 900,20 -302 900,20

Investointitulot, rahoitusosuus 166 400,00 -166 400,00

Investointitulot, muut tulot 11 821,86 -11 821,86

Investoinnit yhteensä netto -4 925 670 -2 700 000 -7 625 670 -5 101 148,30 -2 524 521,70

Tasekirja 2014 82

8.6 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU

RAHOITUSLASKELMA EUR TA TA+muutos Tilinpäätös Poikkeama Poikkeama

2014 TA-muutos 2014 2014 TA/TOT

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 706 600,00 -2 340 000,00 1 366 600,00 3 171 684,43 -1 805 084,43 -3 562 455,01

Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00

Tulorahoituksen korjauserät -320 000,00 -320 000,00 -213 368,30 -106 631,70 292 529,41

* 3 386 600,00 -2 340 000,00 1 046 600,00 2 958 316,13 -1 911 716,13 -3 269 925,60

Investointien rahavirta 0,00

Pysyvien vastaavien investoinnit -4 925 670,00 -2 700 000,00 -7 625 670,00 -5 570 448,50 -2 055 221,50 2 940 398,17

Rahoitusosuudet investointeihin 166 400,00 -166 400,00 -11 614,85

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 320 000,00 320 000,00 320 000,00 320 000,00

Käyttöomaisuuden myyntitulot 0,00 516 268,50 -516 268,50 -808 010,35

* -4 605 670,00 -2 700 000,00 -7 305 670,00 -4 887 780,00 -2 417 890,00 2 440 772,97

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 219 070,00 -5 040 000,00 -6 259 070,00 -1 929 463,87 -4 329 606,13 -829 152,63

0,00

Rahoituksen rahavirta 0,00

A n t o l a i n a u k s e n muutokset 0,00

Antolainasaamisten lisäykset -50 000,00 -50 000,00 -50 000,00 -50 000,00

Antolainasaam. vähennykset 85 000,00 85 000,00 136 501,98 -51 501,98 7 954,38

* 35 000,00 0,00 35 000,00 136 501,98 -101 501,98 -42 045,62

L a i n a k a n n a n muutokset 0,00

Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 4 100 000,00 4 100 000,00 4 100 000,00 0,00 -11 500 000,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -4 288 700,00 -4 288 700,00 -4 316 720,00 28 020,00 -855 458,00

Lyhytaikaisten lainojen muutokset 1 337 070,00 1 337 070,00 -700 000,00 2 037 070,00 5 287 070,00

* 1 148 370,00 0,00 1 148 370,00 -916 720,00 2 065 090,00 -7 068 388,00

O m a n p ä ä o m a n muutokset 0,00

0,00

M u u t maksuvalmiuden muutokset 0,00

Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset 0,00

Vaihto-omaisuuden muutos 8 163 -8 162,78 -34 963,76

Saamisten muutos 1 251 432 -1 251 431,91 105 401,97

Korottomien velkojen muutos 1 059 009 -1 059 009,30 1 393 396,09

* 0,00 0,00 0,00 2 318 603,99 -2 318 603,99 1 463 834,30

Rahoituksen rahavirta 1 183 370,00 0,00 1 183 370,00 1 538 385,97 -355 015,97 -5 646 599,32

Rahavarojen muutos -35 700,00 -5 040 000,00 -5 075 700,00 -391 077,90 -6 475 751,95 -6 475 751,95

0,00

Rahavarat 31.12. 9 972 750,24 -10 363 828,14 -10 363 828,14

Rahavarat 1.1. 10 363 828,14 -8 963 776,19 -8 963 776,19

Rahavarojen muutos -391 077,90 -1 400 051,95 -1 400 051,95

Tasekirja 2014 83

Tasekirja 2014 84

Tasekirja 2014 85

9. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 9.1. Tuloslaskelma

TULOSLASKELMA 01.01 - 31.12.2014

2014 2013 muutos-%

EUR tilinpäätös tilinpäätös tp2013 / tp2014

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 40 159 447,93 39 894 026,13 0,7 %

Maksutuotot 1 302 705,92 1 403 337,27 -7,2 %

Tuet ja avustukset 1 548 716,07 1 474 018,44 5,1 %

Muut toimintatuotot 3 633 294,85 4 221 658,76 -13,9 %

TOIMINTATUOTOT yhteensä 46 644 164,77 46 993 040,60 -0,7 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 118 614,01 194 794,80 -39,1 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -23 313 224,45 -24 422 918,49

Palkat ja palkkiot -17 369 522,41 -18 229 188,18 -4,7 %

Henkilösivukulut

Eläkekulut -5 005 777,54 -5 173 277,23 -3,2 %

Muut henkilösivukulut -937 924,50 -1 020 453,08 -8,1 %

Palvelujen ostot -94 870 403,28 -93 896 352,35 1,0 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 635 623,40 -3 579 917,35 1,6 %

Avustukset -1 870 499,96 -2 213 651,84 -15,5 %

Muut toimintakulut -1 015 352,35 -1 330 269,85 -23,7 %

TOIMINTAKULUT yhteensä -124 705 103,44 -125 443 109,88 -0,6 %

T o i m i n t a k a t e -77 942 324,66 -78 255 274,48 -0,4 %

Verotulot 44 839 747,02 43 307 246,95 3,5 %

Valtionosuudet 36 110 504,00 35 086 588,00 2,9 %

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 38 720,09 24 225,93 59,8 %

Muut rahoitustuotot 1 258 800,02 5 883 414,83 -78,6 %

Korkokulut -1 129 679,98 -1 079 296,06 4,7 %

Muut rahoituskulut -4 082,06 -7 850,16 -48,0 %

V u o s i k a t e 3 171 684,43 4 959 055,01 -36,0 %


Suunnitelman mukaiset poistot -4 250 038,03 -4 248 231,81 0,0 %

Kertaluontoiset poistot -63 965,96

Arvonalentumiset

T i l i k a u d e n t u l o s -1 142 319,56 710 823,20 -260,7 %

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 44 971,07 51 782,41 -13,2 %

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ -1 097 348,49 762 605,61 -243,9 %

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT


Vuosikate / Poistot, % 74,63 % 116,73 %

Poisto-% 3,33 % 3,39 %

Vuosikate, EUR /asukas 226,44 352,18


Tasekirja 2014 86

9.2 Rahoituslaskelma

RAHOITUSLASKELMA EUR Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos

2014 2013 %

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 171 684,43 4 929 055,01 -36 %

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät -213 368,30 -612 529,41 -65 %

* 2 958 316,13 4 316 525,60 -31 %


Pysyvien vastaavien investoinnit -5 570 448,50 -10 566 068,17 -47 %

Rahoitusosuudet investointeihin 166 400,00 11 614,85 1333 %

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Käyttöomaisuuden myyntitulot 516 268,50 808 010,35 -36 %

* -4 887 780,00 -9 746 442,97 -50 %

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 929 463,87 -5 429 917,37 -64 %


A n t o l a i n a u k s e n muutokset

Antolainasaamisten lisäykset

Antolainasaam. vähennykset 136 501,98 77 045,62 77 %

* 136 501,98 77 045,62 77 %

L a i n a k a n n a n muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 4 100 000,00 15 600 000,00 -74 %

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -4 316 720,00 -3 433 242,00 26 %

Lyhytaikaisten lainojen muutokset -700 000,00 -3 950 000,00 -82 %

* -916 720,00 8 216 758,00 -111 %

O m a n p ä ä o m a n muutokset

M u u t maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos 8 163 34 963,76 -77 %

Saamisten muutos 1 251 432 -105 401,97 -1287 %

Korottomien velkojen muutos 1 059 009 -1 393 396,09 -176 %

* 2 318 603,99 -1 463 834,30 -258 %

Rahoituksen rahavirta 1 538 385,97 6 829 969,32 -77 %

Rahavarojen muutos -391 077,90 1 400 051,95 -128 %

Rahavarat 31.12. 9 972 750,24 10 363 828,14 -4 %

Rahavarat 1.1. 10 363 828,14 8 963 776,19 16 %

Rahavarojen muutos -391 077,90 1 400 051,95 -128 %

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2 014 2 013

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €-26 277 893 -32 795 901

Investointien tulorahoitus % 58,7 % 46,7 %

Lainanhoitokate % 0,8 % 1,3 %

Kassan riittävyys, pv 27 26

Asukasmäärä 14 007 14 081

Tasekirja 2014 87

9.3. Tase

VASTAAVAA Tilinpäätös Tilinpäätös muutos

2014 2013 %

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 510 322,31 19 213,48 2556,1 %

510 322,31 19 213,48 2556,1 %


Maa- ja vesialueet 6 206 863,86 6 274 573,83 -1,1 %

Rakennukset 60 779 647,33 58 415 039,66 4,0 %

Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 516 708,44 8 934 907,53 -4,7 %

Koneet ja kalusto 959 727,47 1 192 121,49 -19,5 %

Muut aineelliset hyödykkeet 30 004,40 30 004,40 0,0 %

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 49 539,84 1 513 347,33 -96,7 %

76 542 491,34 76 359 994,24 0,2 %

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 10 646 693,39 10 533 155,01 1,1 %

Muut lainasaamiset 1 313 558,92 1 450 060,90 -9,4 %

Muut saamiset (siirr.ryhmään pitkäaik.saamiset) 0,00 0,00

11 960 252,31 11 983 215,91 -0,2 %

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 89 013 065,96 88 362 423,63 0,7 %


Valtion toimeksiannot 37 557,51 51 724,69 -27,4 %

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 128 964,38 52 914,75 143,7 %

TOIMEKSIANTOJEN VARAT yht. 166 521,89 104 639,44 59,1 %

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 101 985,30 110 148,08 -7,4 %

Valmiit tuotteet/ tavarat

101 985,30 110 148,08 -7,4 %

Saamiset

Pitkäaikaiset

Myyntisaamiset 441 606,87 469 577,82 -6,0 %

Lyhytaikaiset

Myyntisaamiset 3 763 519,76 4 001 243,73 -5,9 %

Lainasaamiset 17 358,67 84 251,85 -79,4 %

Muut saamiset 1 847 300,05 2 826 768,92 -34,6 %

Siirtosaamiset 433 095,05 372 469,99 16,3 %

6 061 273,53 7 284 734,49 -16,8 %

Rahoitusarvopaperit


Muut arvopaperit 3 908 481,99 3 904 641,32 0,1 %

6 194 495,13 6 101 018,06 1,5 %

Rahat ja pankkisaamiset 3 778 255,11 4 262 810,08 -11,4 %

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 16 577 615,94 18 228 288,53 -9,1 %

105 757 203,79 106 695 351,60 -0,9 %

Tasekirja 2014 88

T A S E 31.12.2014

VASTATTAVAA Tilinpäätös Tilinpäätös

2014 2013

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 42 516 238,30 42 516 238,30 0,0 %

Muut omat rahastot 0,00 1 999 935,58 -100,0 %

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -9 222 356,96 -11 954 898,15 -22,9 %

Tilikauden yli-/alijäämä -1 097 348,49 732 605,61 -249,8 %

OMA PÄÄOMA yht. 32 196 532,85 33 293 881,34 -3,3 %


Kertynyt poistoero 582 293,13 627 264,20 -7,2 %

PAKOLLISET VARAUKSET

Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00



Lahjoitusrahastojen pääomat 128 964,38 52 914,75 143,7 %

Muut toimeksiantojen pääomat 0,00 0,00

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT yht. 166 521,89 104 639,44 59,1 %

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 47 108 188,00 47 175 728,00 -0,1 %

Lainat julkisyhteisöiltä 916 540,00 1 083 220,00 -15,4 %

Muut pitkäaikaiset velat 212 348,93 149 058,14 42,5 %

48 237 076,93 48 408 006,14 -0,4 %

Lyhytaikainen


Lainat julkisyhteisöiltä 166 680,00 166 680,00 0,0 %

Saadut ennakot 0,00 0,00

Ostovelat 7 889 000,85 7 420 775,29 6,3 %

Muut velat 454 473,24 733 365,62 -38,0 %

Siirtovelat 4 499 584,90 3 693 199,57 21,8 %

24 574 778,99 24 261 560,48 1,3 %

VIERAS PÄÄOMA yht. 72 811 855,92 72 669 566,62 0,2 %

105 757 203,79 106 695 351,60 -0,9 %

TASEEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 0,0 %

Omavaraisuus-% 30,99 % 31,79 % -2,5 %

Oman pääoman sidottujen erien osuus, % 40,20 % 39,85 % 0,9 %

Rahoitusvarallisuus EUR /asukas -4015 -3866 3,8 %

Lainakanta 31.12. EUR *) 59 756 448 60 673 168 -1,5 %

Lainat EUR /asukas 4266 4309 -1,0 %

Suhteellinen velkaantuneisuus -% 57,07 % 57,97 % -1,6 %

Suhteellinen velkaantuneisuus -% (ilman muiden kuntien maks. os) 80,78 % 82,54 % -2,1 %

Lainasaamiset 31.12. EUR 1 313 559 1 450 061 -9,4 %

Kertynyt ylijäämä / alijäämä -10 319 705 -11 222 293 -8,0 %

Kertynyt ylijäämä / alijäämä, EUR /asukas -737 -797 -7,6 %

Asukasmäärä 14007 14081 -0,5 %

*) (Lainakanta =pankkilainat; ostovelat, siirtovelat ja muut pitkäaikaiset velat erotettu pois)

Tasekirja 2014 89

9.4. Konsernin tuloslaskelma

KONSERNITULOSLASKELMA

1.1.-31.12.2014 2014 2013

Toimintatuotot 85 166 540,53 86 124 027,11

Toimintakulut -165 728 367,26 -167 609 405,93

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta 119 740,10 108 879,10

Toimintakate -80 442 086,63 -81 376 499,72

Verotulot 44 839 747,02 43 307 246,95

Valtionosuudet 43 329 905,99 42 454 610,83

Rahoitutuotot ja -kulut

Korkotuotot 35 932,65 68 080,19

Muut rahoitustuotot 1 287 574,05 5 897 317,03

Korkokulut -1 622 250,10 -1 575 010,18

Muut rahoituskulut -51 416,26 -58 876,09

Vuosikate 7 377 406,72 8 716 869,01


Suunnitelman mukaiset poistot -7 565 550,19 -7 444 263,79

Kertaluonteiset poistot 0,00 0,00

Arvonalentumiset 0,00 -10 000,00

Satunnaiset erät 0,00 -34 684,37

Tilikauden tulos -188 143,47 1 227 920,85

Tilinpäätössiirrot -347 507,46 -280 660,94

Vähemmistöosuudet -38 430,43 32 834,38

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -574 081,22 980 094,29

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013


Vuosikate / Poistot, % 98 % 117 %

Vuosikate, € /asukas 526,69 619,05


Tasekirja 2014 90

9.5. Konsernin rahoituslaskelma

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA

1.1. - 31.12.2014

2014 2013

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 7 377 406,72 8 716 869,01

Satunnaiset erät 0,00 -34 684,37

Tulorahoituksen korjauserät -105 701,25 -658 924,38


Investointimenot -9 167 937,01 -16 082 527,20

Rahoitusosuudet investointimenoihin 169 161,60 63 609,80

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 762 693,68 848 071,18

Toiminnan ja investointien rahavirta -964 376,26 -7 147 585,96


Antolainauksen muutokset

Antolainauksen lisäykset 0,00 0,00

Antolainauksen vähennykset 7 721,00 7 721,45

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 813 037,70 20 731 827,46

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 439 527,05 -6 611 990,93

Lyhytaikaisten lainojen muutos -236 375,02 -3 950 000,00

Oman pääoman muutokset 207 883,84 74 303,30

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 39 596,37 34 896,45

Vaihto-omaisuuden muutos 194 644,40 -607 589,88

Saamisten muutokset 5 983 030,43 5 742 653,48

Korottomien velkojen muutokset -4 954 888,91 -5 491 870,89

Rahoituksen rahavirta 615 122,76 9 929 950,44

Rahavarojen muutos -349 253,50 2 782 364,48

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 17 270 115,24 17 666 463,75

Rahavarat 1.1. -17 619 368,74 -14 884 099,26

Rahavarojen muutos -349 253,50 2 782 364,48

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

2014 2013

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta,€ -28 688 735 -36 436 096

Investointien tulorahoitus, % 82,0 54,4

Lainanhoitokate 1,0 1,0

Kassan riittävyys 34 32

Tasekirja 2014 91

9.6. Konsernitase


31.12.2014 31.12.2013

V A S T A A V A A € € muutos-%

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 1 124 659,35 475 580,80 136,5 %


Maa- ja vesialueet 7 767 959,51 7 805 717,66 -0,5 %

Rakennukset 91 765 864,00 89 520 275,71 2,5 %

Kiinteät rakenteet ja laitteet 13 543 287,54 14 267 698,61 -5,1 %

Koneet ja kalusto 7 103 950,33 7 238 393,66 -1,9 %

Muut aineelliset hyödykkeet 328 245,43 248 844,03 31,9 %

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 565 439,80 2 724 066,13 -42,5 %

122 074 746,61 121 804 995,80 0,2 %

Sijoitukset


Muut lainasaamiset 78 547,62 86 269,06 -9,0 %

Muut saamiset 25 783,38 25 803,28 -0,1 %

2 754 201,20 2 762 787,33 -0,3 %

PYSYVÄT VASTAAVAT yht. 125 953 607,16 125 043 363,93 0,7 %



Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 237 090,67 165 252,88 43,5 %

Muut toimeksiantojen varat 18 720,30 20 085,53 -6,8 %

TOIMEKSIANTOJEN VARAT yht. 417 141,36 416 995,83 0,0 %

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 1 998 499,64 2 193 347,51 -8,9 %

Saamiset

Pitkäaikaiset

Myyntisaamiset 641 779,23 701 614,19 -8,5 %

641 779,23 701 614,19 -8,5 %

Lyhytaikaiset

Myyntisaamiset 8 047 644,76 7 603 860,62 5,8 %

Lainasaamiset 17 613,53 84 251,85 -79,1 %

Muut saamiset 2 018 833,48 2 494 310,88 -19,1 %

Siirtosaamiset 2 095 025,11 2 898 093,02 -27,7 %

12 179 116,88 13 080 516,37 -6,9 %

Rahoitusarvopaperit 6 802 444,18 6 369 959,28 6,8 %

Rahat ja pankkisaamiset 10 467 671,06 11 296 504,47 -7,3 %

VAIHTUVAT VASTAAVAT yht. 32 089 510,99 33 641 941,82 -4,6 %

158 460 259,51 159 102 301,58 -0,4 %

Tasekirja 2014 92


31.12.2014 31.12.2013 0,9 %

V A S T A T T A V A A € €

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 42 516 238,30 42 516 238,30 0,0 %

Arvonkorotusrahasto 527 981,63 539 021,63 -2,0 %

Muut omat rahastot 2 246 331,10 4 243 653,23 -47,1 %

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -7 572 177,96 -10 610 848,91 -28,6 %

Tilikauden yli-/alijäämä -574 081,22 980 094,28 -158,6 %

OMA PÄÄOMA yht. 37 144 291,85 37 668 158,53 -1,4 %

VÄHEMMISTÖOSUUS 1 036 266,67 975 848,45 6,2 %


Kertynyt poistoero 3 376 881,20 3 101 345,81 8,9 %

Vapaaehtoiset varaukset 676 936,03 561 168,83 20,6 %

POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET yht. 4 053 817,23 3 662 514,64 10,7 %

PAKOLLISET VARAUKSET 716 776,13 497 926,84 44,0 %



Lahjoitusrahastojen pääomat 255 810,98 186 462,74 37,2 %

Muut toimeksiantojen pääomat 25 018,47 17 008,58 47,1 %

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT yht. 509 962,32 476 508,24 7,0 %

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma


Lainat julkisyhteisöiltä 916 505,69 1 169 569,05 -21,6 %

Muut pitkäaikaiset velat 3 028 085,26 2 925 403,62 3,5 %

77 779 992,52 78 425 261,64 -0,8 %

Lyhytaikainen vieras pääoma


Lainat julkisyhteisöiltä 179 475,55 186 975,55 -4,0 %

Saadut ennakot 106 162,85 248 520,55 -57,3 %

Ostovelat 8 715 300,37 8 419 301,14 3,5 %

Muut velat 1 720 408,31 2 288 012,61 -24,8 %

Siirtovelat 12 417 775,92 12 004 071,30 3,4 %

37 219 152,79 37 396 083,24 -0,5 %

VIERAS PÄÄOMA yht. 114 999 145,31 115 821 344,88 -0,7 %

158 460 259,51 159 102 301,58 -0,4 %

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2014 2013

Omavaraisuus-% 26,67 % 26,63 %

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 66,28 % 67,24 %

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € -8 146 -9 631

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), € /asukas -582 -684

Konsernin rahoitusvarallisuus € / asukas -6 054 -5 974

Konsernin lainakanta 31.12., 1000 € 89 011 89 936

Konsernin lainat € / asukas 6355 6387

Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 € 79 86


Tasekirja 2014 93

10. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Käyttöomaisuuden arvostus

Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankinta-menoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuun-nitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perus-teet.

Kaupunginvaltuusto on vahvistanut 1.1.2013 voimaan tulevan uuden poistosuunnitelman (24.6.2013 § 234). Vuosina 2013 ja 2014 valmistuneille hyödykkeille poistot on laskettu uu-den poistosuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2013 on tarkistettu myös vanhojen, ennen vuotta 2013 valmistuneiden hyödykkeiden poistoajat ja tehty niihin korjauksia (poistoaikoja lyhennetty). Tämä muutos on lisännyt vuoden 2013 poistojen määrää 387.304,00 euro. Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määrästä Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa ker-ryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Jaksotusperiaatteet

Tulot ja menot on jaksotettu vuodelle suoriteperusteen mukaan, poikkeuksena verotulot, jotka on kirjattu maksuperusteen mukaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden pe-rusteella.

Rahoitusomaisuus

Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Muut erät Lomapalkat ja lomarahat on kohdistettu tilikaudelle, jolle lomapäivien perusteena olevat palkat merkitään. Tuloslaskelman toimintakulut sisältävät tilikauden aikana ansaittujen lomi-en ja niihin liittyvien henkilösivukulujen osuudet. Velkana taseessa on huhti - joulukuussa 2014 ansaitut lomat sekä mahdollisesti muut pitä-mättömät lomat sekä niihin liittyvät henkilösivukulut.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Vuoden 2013 tuloslaskelmaan on kirjattu osakkeiden myyntivoittoa 3.810.542,17 euroa. Ilman myyntivoittoa vuosikate olisi ollut 1.118.512,84 euroa ja tilikauden alijäämä -3.077.936,56 euroa.

Tasekirja 2014 94

Verotulojen kertymäjaksojen ja sitä kautta tilitysajankohdan aikaistaminen on lisännyt vero-tuloja vuonna 2013 n. 500.000 euroa. Vuonna 2014 on rahastopääoma, 1.999.935,58 euroa, siirretty edellisten tilikausien yli- /alijäämään. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen laajuus

Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kau-punki on jäsenenä. Kauhajoen Lentokenttä Oy:n toiminta on loppunut vuonna 2014, yhtiö on yhdistettynä vuoden 2013 konsernitilinpäätökseen, mutta vuoden 2014 konsernitilinpää-töksessä se ei ole mukana. Vuoden 2014 tilinpäätökseen on yhdistetty kolme osakkuusyh-teisöä. Yhdistämättömillä osakkuusyhteisöillä ei ole saatu tilinpäätöstietoja ja niillä on vä-häinen merkitys konsernitilinpäätökseen. Keskinäisen omistuksen eliminointi

Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomene-telmällä. Kuntayhtymien yhdistely on tehty peruspääoman jäsenosuuksien suhteessa. Sisäiset liiketapahtumat ja katteet

Sisäiset velat ja saamiset on eliminoitu samoin periaattein kuin keskinäinen omistus. Sisäi-set tuotot ja kulut on eliminoitu tuloslaskelman eristä samoin kuin edellä. Sisäiset tulorahoi-tuksen korjauserät, lainauksen muutokset, oman pääoman muutokset ja rahoituslaskelman erät on eliminoitu samoin kuin edellä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Vapaaehtoisista varauksista ja poistoeroista vähemmistöosuutta ei ole eliminoitu. Vähemmistöosuudet on erotettu kon-sernin tuloksesta. Suunnitelmapoistojen oikaisu

Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistot on muutettu vastaamaan kaupungin poistosuunnitelmaa. Osakkuusyhteisöt

Osakkuusyhteisöt on yhdistetty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Kauhajoen Lentokenttä Oy on yhdistettynä vuoden 2013 konsernitilinpäätökseen, mutta vuoden 2014 konsernitilinpäätöksessä sitä ei ole mukana. Yhtiön toiminta on loppunut vuonna 2014. Kauhajoen kaupungin kirjanpidossa vuonna 2014 on rahastopääoma, 1.999.935,58 euroa, siirretty edellisten tilikausien yli- /alijäämään.

Tasekirja 2014 95

9.1 Kaupungin tuloslaskelman liitetiedot

Toimintatuotot tehtäväalueittain

2014 2013

Hallinto-osasto 900 948,59 1 140 386,00

Yhteistoiminta 38 618 332,05 38 135 280,39

Sivistys 2 254 451,27 2 300 662,51

Tekninen 4 756 570,45 5 248 717,11

Rakennusvalvonta 113 862,41 137 994,59

Toimintatuotot yhteensä 46 644 164,77 46 963 040,60

Yhteistoiminta sisältää Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän

jäsenkunnilta laskutetut kuntaosuudet, 37.927.117,77 euroa (vuonna 2013

37.318.614,19 euroa), jotka ovat läpikulkueriä.

Verotulojen erittely

2014 2013

Kunnan tulovero 38 089 530,89 37 491 831,40

Osuus yhteisöveron tuotosta 3 394 770,23 2 996 383,71

Kiinteistövero 3 355 445,90 2 819 031,84

Verotulot yhteensä 44 839 747,02 43 307 246,95

tulovero -%

verotettava

tulo 1000 € muutos-%

Verovuosi 2003 18,0 129 689 2,4 %

Verovuosi 2004 18,0 131 769 1,6 %

Verovuosi 2005 18,5 136 107 3,3 %

Verovuosi 2006 19,0 142 691 4,8 %

Verovuosi 2007 19,5 154 688 8,4 %

Verovuosi 2008 19,5 163 449 5,7 %

Verovuosi 2009 20,0 159 794 -2,2 %

Verovuosi 2010 21,0 160 552 0,5 %

Verovuosi 2011 21,0 165 713 3,2 %

Verovuosi 2012 21,0 168 396 1,6 %

Verovuosi 2013 21,5 173 196 2,9 %

Verovuosi 2014 (ennuste) 22,0 175 001 3,9 %

Valtionosuuden erittely

2014 2013

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 37 928 546,00 37 076 015,00

Siitä: Verotuloihin perustuva valtionosuuden

tasaus 8 654 301,00 8 114 192,00

Järjestelmämuutoksen tasaus 220 634,00 220 634,00

Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionsouudet -1 818 042,00 -1 989 427,00

Harkinnanvarainen valtionos.korotus 0,00

Valtionosuudet yhteensä 36 110 504,00 35 086 588,00

Tasekirja 2014 96

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista kunnan tilinpäätöksessä

Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitel-maa, jonka valtuusto on päivittänyt (24.6.2013 § 62) vastaamaan kirjanpitolautakunnan yleisohjetta. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenois-ta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat poistopro-sentit ovat:

PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013 –


Poistoaika Poistomenetelmä

Kehittämismenot

3 tasapoisto

Muut pitkävaikutteiset menot ATK ohjelmistot (ei lisenssit)

3 tasapoisto

Järjestelmät

3 tasapoisto

Muut pitkävaikutteiset menot

3 tasapoisto

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet

ei poistoaikaa

Kiinteistöjen liittymismaksut

ei poistoaikaa

Vuokraoikeudet, liittymismaksut

ei poistoaikaa

Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset

ei poistoaikaa

Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset 1.1.2010 ja sen jälkeen valmistuneet hallinto- ja laitosrakennukset

Kvalt 29.12.2011 § 77

50 tasapoisto

Ennen 1.1.2010 valmistuneet hallinto- ja laitosrakennukset

enintään

20 tasapoisto

Tehdas- ja tuotantorakennukset

20 tasapoisto

Talousrakennukset

20 tasapoisto

Vapaa-ajanrakennukset

20 tasapoisto

Asuinrakennukset

20 tasapoisto

Rakennusten perusparannukset

15 tasapoisto

Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit, puistot

15 % menojäännöspoisto

Sillat, laiturit ja uimalat


Muut maa- ja vesirakenteet


Vedenjakeluverkosto


Viemäriverkko


Kaukolämpöverkko


Sähköjohdot, ulkovalaistuslaitteet


Liikenteen ohjauslaitteet


Muut putki- ja kaapeliverkot


Vesilaitoksen koneet, laitteet


Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet


Muut kiinteät koneet ja rakenteet


Tasekirja 2014 97

Koneet ja kalusto

Perustamisirtaimisto / uudet hallinto- ja laitosrakennukset


Irtaimisto


Muut kevyet koneet


Muut kuljetusvälineet


Atk-laitteet


Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat

käytön mukainen poisto

Arvo- ja taide-esineet

ei poistoa

Ennnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

ei poistoaikaa

Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet

ei poistoaikaa

Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2013-2016

Suunnitelman mukaiset poistot 4 490 497

Poistonalaisten investointien omahankintameno 6 638 244

Poikkeama (€) -2 147 746

Poikkeama (%) -32

Selvitys poikkeaman syistä

Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu osin siitä, että tarkastelujaksoon

ajoittui poikkeuksellisen suuria investointihankeita.

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot- ja tappiot

2014 2013

Muut toimintatuotot

Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 197 925,21 333 046,92

Rakennusten myyntivoitot 20 019,09 282 846,76

Myyntivoitot yhteensä 217 944,30 615 893,68

Muut toimintakulut

Maa- ja vesialueiden myyntitappiot -4 576,00 -3 364,27

Myyntitappiot yhteensä -4 576,00 -3 364,27

Myyntivoittojen ja tappioden erotus 213 368,30 612 529,41

Tasekirja 2014 98

10.2 Taseen liitetiedot

Pysyvät vastaavat


Aineettomat

oikeudet

Muut pitkäv.

menot

Ennakkomak-

sut Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 19 213,48 0,00 0,00 19 213,48

Lisäykset tilikaudella (inv) 13 345,00 509 917,41 523 262,41

Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00

Tilikauden poisto -17 989,21 -14 164,37 -32 153,58

Lisäpoistot 0,00 0,00

Poistamaton hankintahinta 31.12. 14 569,27 495 753,04 0,00 510 322,31

Kirjanpitoarvo 31.12. 14 569,27 495 753,04 0,00 510 322,31


Maa- ja

vesialueet Rakennukset

Kiint.rakentee

t ja laitteet

Koneet ja

kalusto

Muut

aineelliset

hyödykkeet

Ennakkomaks.j

a keskener.

hankinnat Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 6 274 573,83 58 415 039,66 8 934 907,53 1 192 121,49 30 004,40 1 513 347,33 76 359 994,24

Lisäykset tilikauden aikana (inv) 135 348,32 3 744 338,06 768 628,61 223 528,18 41 354,54 4 913 197,71

Siir.ed.vuoden keskeneräisistä 1 503 385,53 -1 503 385,53 0,00

Siirto tase-erien välillä 0,00 0,00 0,00

Rahoitusosuudet tilikaudella -166 400,00 0,00 -166 400,00

Vähennykset tilikauden aikana -203 058,29 -79 391,91 0,00 0,00 -282 450,20

Tilikauden poisto -2 578 336,07 -1 186 827,70 -452 720,68 -4 217 884,45

Lisäpoistot -58 987,94 0,00 -3 201,52 -1 776,50 -63 965,96

Poistamaton hankintameno 31.12.6 206 863,86 60 779 647,33 8 516 708,44 959 727,47 30 004,40 49 539,84 76 542 491,34

Kirjanpitoarvo 31.12. 6 206 863,86 60 779 647,33 8 516 708,44 959 727,47 30 004,40 49 539,84 76 542 491,34

Pysyvien vastaavien sijoitukset

Osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset

Osakkeet

konserniyhtiöt

Kuntayhtymä-

osuudet

Osakkeet

omistusyht.

yhteisöt

Muut osakkeet

ja osuudet

Saamiset

konserniyhteisöt

Saamiset muut

yhteisöt Yhteensä

Hankintameno 1.1. 1 920 210,45 7 569 102,72 146 752,38 897 089,46 1 409 529,91 40 530,99 11 983 215,91

Lisäykset (inv) 150,00 133 838,38 133 988,38

Vähennykset -20 450,00 0,00 0,00 -136 501,99 0,01 -156 951,98

Arvonalentumiset 0,00 0,00

Hankintameno 31.12. 1 899 910,45 7 702 941,10 146 752,38 897 089,46 1 273 027,92 40 531,00 11 960 252,31

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 899 910,45 7 702 941,10 146 752,38 897 089,46 1 273 027,92 40 531,00 11 960 252,31

Tasekirja 2014 99

Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset

Tase-arvo 1.1.

Lisäykset

tilikaudella

Vähennykset

tilikaudella

Tasearvo

31.12.

Kunnan osuus

kuntayhtymän

peruspääomasta Ero

Eskoon

sosiaalipalvelujen ky 80 134,15 0,00 0,00 80 134,15 235 622,31 -155 488,16

Etelä-Pohjanmaan

sairaanhoitopiiri 4 752 238,93 0,00 0,00 4 752 238,93 4 215 774,80 536 464,13

Seinäjoen

koulutuskuntayhtymä 84 548,07 0,00 0,00 84 548,07 1 255 496,42 -1 170 948,35

Omistukset muissa yhteisöissä

Kuntakonsernin osuus (1000 euroa)

Nimi Kotipaikka

Kunnan

omistus-

osuus %

omasta

pääomasta

vieraasta

pääomasta

tilikauden

voitosta/

tappiosta

Tytäryhtiöt

Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Kauhajoki 100 % 684 8 099 158

Kauhajoen Tennishalli Oy Kauhajoki 93 % 159 75 -1

Kauhajoen Vesihuolto Oy Kauhajoki 84,00 % 2 539 323 2

Kiinteistö Oy Kj. Liikenneterminaali Kauhajoki 100 % 186 46 -12

Kiinteistö Oy Kj. Teknologiakeskus Kauhajoki 64,28 % 677 1 035 0

Kiinteistö Oy Kj. Vuokra-asunnot Kauhajoki 100 % 672 15 123 0

Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy Teuva 51,40 % 115 299 34Yhteensä 5 032 25 000 181

Kuntayhtymät

Eskoon sosiaalipalvelujen ky Seinäjoki 3,95 % 350 378 12

Etelä-Pohjanmaan Liitto Seinäjoki 7,11 % 73 35 16

Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Seinäjoki 7,50 % 3 563 12 447 -166

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Seinäjoki 5,52 % 3 202 581 196

Suupohjan Elinkeinotoimen ky Karijoki 47,57 % 137 681 68

Suupohjan Koulutuskuntayhtymä Kauhajoki 54,20 % 2 272 734 50

Suupohjan peruspalveluliikelaitosky Kauhajoki 59,00 % 855 7 359 0

Yhteensä 10 452 22 215 176

Osakkuusyhteisöt

Suupohjan Seutuverkko Oy Kauhajoki 41,10 % 233 2 042 0

Kauhajoen Kunnallislehti Oy Kauhajoki 20,0 % 94 27 7

Botniarosk Oy Teuva 29,0 % 633 228 90

Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt

Päntäneen Vesihuolto Oy Kauhajoki 51%/äänivalta 25 % -- --

Länsi-Suomen Luontomatkailu Oy Kauhajoki 28,0 % -- -- --

Yhteensä 960 2 297 97

Yhdistämättömistä osakkuusyhteisöillä ei ole olennaista merkitystä konsernissa.

Tasekirja 2014 100

Saamisten erittely

Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Saamiset tytäryhteisöiltä

Myyntisaamiset 17 004,14 2 422,78

Lainasaamiset 44 810,24

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Yhteensä 0,00 17 004,14 0,00 47 233,02

Saamiset kuntayhtymiltä, joissa

kunta on jäsenenä

Myyntisaamiset 0,00 141 197,66 0,00 466 017,73

Muut saamiset 735 591,51

Siirtosaamiset 46 227,75 45 777,75

Yhteensä 0,00 187 425,41 0,00 1 247 386,99

Saamiset yhteensä 0,00 204 429,55 0,00 1 294 620,01

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät2014 2013

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Tulojäämät

Siirtyvät korot ja korkosaamiset 47 575,47 47 085,55

Kelan korvaus työterveyshuollosta 109 700,00 114 370,00

EU-tuet ja avustukset 19 529,32 56 457,44

Ely-keskuksen maksamat työllistämistuet 46 915,99 67 534,04

Henkilösivukulujen saamiset 100 200,00

Muut tulojäämät 109 174,27 87 022,96

Tulojäämät yhteensä 433 095,05 372 469,99

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 433 095,05 372 469,99

20132014

Rahoitusarvopaperit2014 2013

Osakkeet ja osuudet

Jälleenhankintahinta 19 074 577,60 17 055 466,80

Kirjanpitoarvo 2 286 013,14 2 196 376,74

Erotus 16 788 564,46 14 859 090,06

Muut arvopaperit

Jälleenhankintahinta 4 051 401,05 3 945 471,93

Kirjanpitoarvo 3 908 481,99 3 904 641,32

Erotus 142 919,06 40 830,61

Yhteensä rahoitusarvopaperit 6 194 495,13 6 101 018,06

Tasekirja 2014 101

Oma pääoma erittely 31.12.2014 31.12.2013

Peruspääoma 1.1. 42 516 238,30 42 516 238,30

Peruspääoma 31.12. 42 516 238,30 42 516 238,30

Muut omat rahastot

Käyttörahaston pääoma 1.1. 1 999 935,58 1 999 935,58

Siirrot rahastoon tilikaudella 0,00

Siirrot rahastosta tilikaudella -1 999 935,58 0,00

Käyttörahaston pääoma 31.12. 0,00 1 999 935,58

Muut omat rahastot 31.12. 0,00 1 999 935,58

Edellisten tilikausien alijäämä 1.1. -11 222 292,54 -11 954 898,15

Tilikauden ali- /ylijäämä -1 097 348,49 732 605,61

Siirto rahastosta 1 999 935,58

Edellisten tilikausien alijäämä 31.12. -10 319 705,45 -11 222 292,54

Oma pääoma yhteensä 32 196 532,85 33 293 881,34

Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin

viiden vuoden kuluttua

2014 2013

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 31 673 028 32 010 568

Lainat julkisyhteisöiltä 249 820 416 500

Pitkäaikaiset velat yhteensä 31 922 848 32 427 068

Vieras pääoma

Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Velat tytäryhteisöille

Ostovelat 244 231,15

Yhteensä 0,00 250 023,25 0,00 244 231,15

Velat kuntayhtymille, joissa

kunta on jäsenenä

Ostovelat 5 906 051,28 5 984 993,15

Muut velat 980,00 0,00

Siirtovelat 644 618,30 51 646,58

Yhteensä 0,00 6 551 649,58 0,00 6 036 639,73

Vieras pääoma yhteensä 0,00 6 801 672,83 0,00 6 280 870,88

20132014

Tasekirja 2014 102

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

2014 2013

Lyhytaikaiset siirtovelat

Menojäämät

Lomapalkkajaksotus ja hen.sivukulut 2 457 791,59 2 489 985,45

Menojäämäpalkka-ajot 112 370,19 89 225,38

Korkojaksotukset 235 633,97 240 830,35

Valtionosuus/ -avustusennakot 267 712,57 376 739,49

Henkilöstön vakuutusmaksut 404 805,13 377 548,53

Perustoimeentulotuen valtionos.palautus 70 637,02 60 484,00

Suupohjan peruspllky, tasauslasku 435 040,92

Suupohjan peruspllky, tasauslasku Isojoen kunta 274 133,50

Hyvityslaskut Suupohjan peruspllky:lle 162 919,36

Muut menojäämät 78 540,65 58 386,37

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 4 499 584,90 3 693 199,57

Siirtovelat yhteensä 4 499 584,90 3 693 199,57

Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus

2014 2013

Taseen saamisiin merkitty määrä 31.12. 0,00 18 275,00

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen)

2014 2013

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 50 309,91 26 776,43

Myöhemmin maksettavat 69 352,48 38 468,88

Yhteensä 119 662,39 65 245,31

Vastuusitoumukset

2014 2013

Takaukset samaan konserniin kuuluvien

yhteisöjen puolesta

Alkuperäinen pääoma 28 119 322,40 27 469 322,40

Jäljellä oleva pääoma 18 388 732,91 19 154 801,81

Takaukset muiden puolesta

Alkuperäinen pääoma 4 788 534,92 4 788 534,92

Jäljellä oleva pääoma 3 274 746,71 3 416 081,71

Jäljellä oleva pääoma yhteensä 21 663 479,62 22 570 883,52

Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista

2014 2013

Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista

takausvastuista 31.12. 64 256 198,57 61 733 195,59

Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus

takauskeskuksen rahastoista 31.12 44 424,91 41 401,66

Tasekirja 2014 103

Muut taloudelliset vastuut 2014 2013

Arvonlisäveron palautusvastuu 7 106 169 7 184 832

Yhteensä 7 106 169 7 184 832

Kauhajoen kaupunki on tehnyt 6.3.2007 rahoitusyhtiön kanssa koronvaihtosopimuksen,

jonka pääoma 31.12.2014 on 3 milj. euroa.

Pääoma alenee vuosittain ja sopimus päättyy 27.3.2022.

Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot

Henkilöstön lukumäärä 31.12.

2014 2013

Hallinto-osasto 23 29

Yhteistoiminta 1 1

Sivistys 442 455

Tekninen 140 150

Rakennusvalvonta 5 5

Yhteensä 611 640

Henkilöstökulut 2014 2013

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 17 638 346,19 18 424 651,00

Henkilösivukulut

Eläkekulut 5 005 777,54 5 173 277,23

Muut henkilösivukulut 937 924,50 1 020 453,08

Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -268 823,78 -195 462,82

Yhteensä tuloslaskelman mukaan 23 313 224,45 24 422 918,49

Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 315 957,34 293 600,74

Henkilöstökulut yhteensä 23 629 181,79 24 716 519,23

Tilintarkastajan palkkiot 2014 2013

PwC Julkistarkastus Oy

Tilintarkastuspalkkiot 13 330,00 14 945,75

Muut tilintarkastajan lausunnot 93,00 0,00

Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 0,00

Muut palkkiot 0,00

Palkkiot yhteensä 13 423,00 14 945,75

Tasekirja 2014 104

10.3 Konsernin liitetiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

Toimintatuotot tehtäväalueittain, konserni

2014 2013

Hallinto-osasto ja elinkeinopalvelut 5 593 805,73 5 696 777,34

Sosiaali- ja terveyspalvelut 63 688 351,22 62 965 103,43

Opetus- ja kulttuuripalvelut 3 867 767,46 5 226 655,11

Yhdyskuntapalvelut 12 016 616,12 12 235 491,23

Muut palvelut 0,00 0,00

Toimintatuotot yhteensä 85 166 540,53 86 124 027,11

Yhteistoiminta sisältää Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän

jäsenkunnilta laskutetut kuntaosuudet, 37.877.249,42 euroa (vuonna 2013

37.318.614,19 euroa), jotka ovat läpikulkueriä.

Valtionosuuksien erittely

2014 2013

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 37 928 546,00 37 076 015,00

Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionsouudet -1 818 042,00 -1 989 427,00

Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitus 7 219 401,99 7 368 022,83

Valtionosuudet yhteensä 43 329 905,99 42 454 610,83

2014 2013

Satunnaiset kulut

Fuusiotappio 0,00 34 684,37

Satunnaiset kulut yhteensä 0,00 34 684,37

2014 2013

Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1. 497 926,84 446 275,96

Lisäykset tilikaudella 339 369,10 184 679,61

Vähennykset tilikaudella -120 519,81 -133 028,73

Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12. 716 776,13 497 926,84

Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely

Konserni

Pakollisten varausten muutokset

Konserni

Tasekirja 2014 105

Taseen vastaavaa koskevat liitetiedot

2014 2013

Maa- ja vesialueet

Arvo 1.1. 73 293,33 73 293,33

Arvonkorotukset 0,00 0,00

Arvonkorotusten purku 0,00 0,00

Arvo 31.12. 73 293,33 73 293,33

Rakennukset

Arvo 1.1. 465 728,30 592 818,30

Arvonkorotukset

Arvonkorotusten purku -11 040,00 -127 089,00

Arvo 31.12. 454 688,30 465 729,30

Arvonkorotukset yhteensä 527 981,63 539 022,63

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä on tehnyt arvonkorotuksia valtiolta saatuun

käyttöomaisuuteen. Rakennuksiin kohdistuvat arvonkorotukset on tehty ennen

vuotta 2005 varovaisuuden periaatetta noudattaen. Arvonkorotus on tehty

kaikkiin maa-alueisiin. Konsernitilinpäätökseen arvonkorotus on otettu

omistusosuuden mukaan.

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

2014 2013

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Tulojäämät

Siirtyvät korot 47 575,47 47 085,55

Projektien saamiset 300 662,41 566 172,45

Työllistämistuet 105 121,75 139 183,92

Valtionosuussaamiset 202 770,05 0,00

Kelan korvaus työterveyshuollosta 216 138,00 239 228,36

Muut tulojäämät 1 222 757,43 1 906 422,74

Tulojäämät yhteensä 2 095 025,11 2 898 093,02

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 2 095 025,11 2 898 093,02

Konserni

Arvonkorotukset

Konserni

Tasekirja 2014 106

Taseen vastattavaa liitetiedot

2014 2013

Peruspääoma 1.1. 42 516 238,30 42 516 238,30

Lisäykset 0,00 0,00

Vähennykset 0,00 0,00

Peruspääoma 31.12. 42 516 238,30 42 516 238,30

Arvonkorotusrahasto 1.1. 539 021,63 666 111,30

Lisäykset 0,00 0,00

Vähennykset -11 040,00 -127 089,67

Arvonkorotusrahasto 31.12. 527 981,63 539 021,63

Muut omat rahastot 4 243 653,23 4 243 653,23

Muutos -1 997 322,13 0,00

Muut omat rahastot yhteensä 31.12. 2 246 331,10 4 243 653,23

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -7 572 177,96 -10 610 848,91

Tilikauden yli- alijäämä -574 081,22 980 094,28

Alijäämä yhteensä -8 146 259,18 -9 630 754,63

Oma pääoma yhteensä 37 144 291,85 37 668 158,53

Kauhajoen kaupunkin on tilinpäätöksessä 2014 siirtänyt rahastopääoman

1.999.935,58 euroa kohdasta "Muut ovat rahastot" kohtaan "Edellisten

tilikausien yli-/alijäämä".

Kauhajoen Lentokenttä Oy on purettu vuonna 2014, se osuus konsernin

alijäämästä vuoden 2013 lopussa on ollut 58.641,09 euroa.

Oman pääoman erittely

Konserni

Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin

viiden vuoden kuluttua

2014 2013

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 48 325 835,98 48 250 183,41

Lainat julkisyhteisöiltä 249 820,00 416 500,00

Pitkäaikaiset velat yhteensä 48 575 655,98 48 666 683,41

Pakolliset varaukset

2014 2013

Muut pakolliset varaukset

Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 716 776,13 497 926,84

Muut pakolliset varaukset 716 776,13 497 926,84

Tasekirja 2014 107

Muiden velkojen erittely

Pitkä- ja lyhytaikaiset 2014 2013

Liittymismaksut 2 815 736,00 2 776 345,00

Muut velat 1 932 757,00 2 437 072,00

Muut velat yhteensä (pitkä- ja lyhytaikaiset) 4 748 493,00 5 213 417,00

2014 2013

Lyhytaikaiset siirtovelat

Tuloennakot

Menojäämät

Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotus 10 029 459,79 9 959 797,26

Korkojaksotukset 325 901,38 339 618,06

valtionosuusennakot 269 983,64 388 431,95

Muut menojäämät 1 792 431,11 1 316 224,03

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 12 417 775,92 12 004 071,30

Siirtovelat yhteensä 12 417 775,92 12 004 071,30

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Konserni

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

2014 2013

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta

Vakuudeksi annetut kiinnitykset 9 283 244,50 10 292 700,73

Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 9 283 244,50 10 292 700,73

2014 2013

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 469 252,56 393 422,50

Myöhemmin maksettavat 710 797,34 598 308,79

Yhteensä 1 180 049,90 991 731,29

2014 2013

Vuokravastuut 9 226 992,23 11 705 592,75

Professuurit 44 468,78 73 187,55

Arvonlisäveron palautusvastuu 8 888 117,89 8 940 772,15

Muut taloudelliset vastuut yhteensä 18 159 578,90 20 719 552,45

Muut taloudelliset vastuut

Konserni

Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin

Konserni

Leasingvastuiden yhteismäärä

Konserni

Tasekirja 2014 108

12. KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS

12.1 Kauhajoen kaupungin konserni, tytär- ja osakkuusyhteisöt sekä kun-

tayhtymät (kaaviot)

Kauhajoen kaupunki

Kauhajoen Vesihuolto Oy

81,2 %

Kauhajoen Tennishalli Oy

93 %

Kiinteistö Oy Kauhajoen

Vuokra-asunnot

100 %

Suupohjan

Seutupalvelukeskus Oy

51,4 %

Kauhajoen Lämpö-

huolto Oy

100 %


Teknologiakeskus

64,28 %


Liikenneterminaali

100 %

KAUHAJOEN KAUPUNGIN

KONSERNI

31.12.2014


84,00 %


93 %


Vuokra-asunnot

100 %

Suupohjan

Seutupalvelukeskus Oy

51,4 %


Liikenneterminaali

100 %

Kauhajoen Lämpö-

huolto Oy

100 %


Teknologiakeskus

64,28%

Suupohjan perupalvelu-

liikelaitoskuntayhtymä

59 %

KAUHAJOEN KAUPUNGIN

TYTÄRYHTEISÖT, Kuntalain 16 a §mukaiset

tytäryhteisöt

31.12.2014

(Osakepääoma >50 %, määräysvalta yhtiössä)

Tasekirja 2014 109

Päntäneen Vesihuolto Oy

51,0 % (äänivalta 25 %)

Kauhajoen

Kunnallislehti Oy

20,4 %

Botniarosk Oy

29,0 %

KAUHAJOEN KAUPUNGIN

OSAKKUUSYHTEISÖT

31.12.2014

(Omistus >20 %, ei määräysvaltaa)

Suupohjan

Seutuverkko Oy

41,1%

Länsi-Suomen

Luontomatkailu Oy

28 %

Kauhajoen kaupunki

Suupohjan

Elinkeinotoimen

Kuntayhtymä

47,57%

Suupohjan koulutus-

Kuntayhtymä

53,40%

Eskoon sosiaali-

palvelujen ky.

3,95%

Etelä-Pohjanmaan

sairaanhoitopiiri

7,50%

Etelä-Pohjanmaan liitto

7,11%

Seinäjoen koulutuskunta-

Yhtymä

5,52 %

KAUHAJOEN KAUPUNKI

31.12.2014

Kuntayhtymät, jotka eivät ole tytäryhteisöjä

Tasekirja 2014 110

12.2 Konserniyhtiöiden toiminta ja talous

Kauhajoen Lämpöhuolto Oy

Kauhajoen Lämpöhuolto Oy TP 2012 TA 2013 TA 2014 TP 2014

Kaupungin omistusosuus 100 % 100 % 100 % 100 %

Henkilöstö 9 9 9 10

Tulot / Liikevaihto 4 294 708 4 381 000 4 096 700

Menot -3 288 000 3 009 000

Poistot -660 000 929 600

Tilikauden tulos 62 700 433 000 158 100 Toimitusjohtajan katsaus 31.12.2014

Kauhajoen Lämpöhuolto Oy tuotti vuonna 2014 lämpöä reilut 65 GWh. Vuoden 2014 keski-lämpö oli toiseksi lämpimin yli kahteenkymmeneen vuoteen. Tämä näkyi erityisesti lämmön-tarpeessa sekä raskaan öljyn säästönä. Pääasiallisena polttoaineena oli palaturve(53%) sekä puuhake(40%). Lisäksi poltettiin jonkin verran raskasta polttoöljyä(7%). Biopolttoaineen koste-us on ollut keskimäärin turpeen osalta 34,72% ja hakkeen osalta 38,08%. Erityisesti hakkeen osalta pitää kosteutta saada alaspäin, ettei hake pääse talvella jäätymään polttoaineasemiin. Ensi kesänä terminaalin puupinot järjestellään eri tavalla, jotta ne pääsevät kuivamaan pa-remmin. Toimitusjohtaja Tapio Suonvieri


Kauhajoen Tennishalli TP 2012 TA 2013 TA 2014 TP 2014

Kaupungin omistusosuus 95 % 95 % 95 % 95 %

Henkilöstö - - - -

Tulot / Liikevaihto 21 347 19491 19000 17589

Menot 18 782 18920 18500 18317

Tilikauden tulos 2 565 571 500 -728 Toimitusjohtajan katsaus 31.12.2014 Tilikausi toteutui toiminnallisesti normaaliin tapaan, lukuun ottamatta liikehdintää käyttäjien määrässä. Yhtiö kerää tuottonsa vuoromaksuista, muista vuokratuloista ja mainostilasta. Halli-tilaa käyttävät yritykset, järjestöt, kaupungin koulut, muun muassa liikuntalukio ja yksityiset asiakkaat. Yhtiölle on realisoitumassa pieni luottotappio asiakkaan saneerausmenettelyssä, mutta muita tulosta heikentäviä uhkia ole tiedossa. Tilivuoden tulos on hieman tappiollinen. Tulosta on heikentänyt myytyjen vuorojen vähenemi-nen normaalisti suhdanneriippuvaisuudesta johtuen. Toimitusjohtaja Hannu Törrönen

Tasekirja 2014 111


Kauhajoen Vesihuolto Oy TP 2012 TA 2013 TA 2014 TP 2014

Kaupungin omistusosuus 82,50 % 82,50 % 82,50 % 84,00 %


Tulot / Liikevaihto 2 533 842 2 624 005 2 720 147 2 806 496

Menot -2 402 580 -2 581 820 -2 620 311 -2 644 366

Poistot -114 700 -57 364 -159 530

Tilikauden tulos 131 262 -72 515 42 472 2 600

Toimitusjohtajan katsaus 31.12.2014

Kauhajoen Vesihuolto Oy:n 69 toimintavuoden toiminnassa vuosi 2014 oli vesijohtoverkoston ja lähteiden saneerauksen vuosi. Viemärilaitoksen ja puhdasvesipuolen yhdistyminen sujui jo hyvin ja yhteinen organisaatio toimii hyvin. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2014 puhdasvesipuolella n.828 t € ja muut tuotot n.35 t € sekä viemärilaitospuolella n.1,97 milj. € ja muut tuotot n.26 t €. Koko yhtiön liikevaihto oli yhteensä n. 2,8 milj. € ja muut tuotot n. 61 t €. Kauhajoen Vesihuolto Oy:n v.2014 aikana uusia kiinteistöjä liitettiin puhtaanveden runkover-kostoon 23kpl. Uusien vesiliittymien määrä väheni kymmenellä edellisvuodesta. Vuoden lo-pussa kulutuspisteitä oli kaikkiaan 4 589 kappaletta. Jätevesiliittymiä liitettiin 13 kpl. Vuoden lopussa kulutuspisteitä oli kaikkiaan 2241 kappaletta.

Viemärilaitoksen toiminta-alueella myytiin vettä 539 383 m3, josta teollisuuden osuus 175963 m3 ja puhdistamo otti vastaan 1 039 165 m3 joka on 2847 m3 vuorokausikeskiarvona. Vuoto-vesien osuus oli 48,1 %, joka suhteellisen suuri. Tulevina vuosina täytyy panostaa viemärien saneeraukseen ja sadevesiviemäreiden rakentamiseen vanhoille viemäröidyille alueille mistä puuttuu sadevesiviemärit.

Veden kokonaismyynti oli 1 746 828 m3 ja veden myynti kasvoi edellisvuoteen nähden 81 536 m3, joka on 4,9 %. Suurimman verkostoon pumpatun vesimäärän tammikuun 186485 m3/kk seuraavana heinäkuu 183147 m3/kk ja pienimmän kulutuskuukauden marraskuun 146942 m3/kk välinen ero oli 1276 m3/d. Tammikuulla pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 6015m3/d ja vedenottoluvat yhteensä ovat 6300 m3/d. Tammikuun suuri vedenotto selittyy Sotkanrinteiden lumetuksesta ja isosta vuodosta joenalituksessa Aronkylässä, jota etsittiin viikkoja. Vedenoton reservi on noin 4,5 % vuorokaudessa huippukuukautena joka pitäisi olla vähintään 30 %.

Runko- ja vesijohtolinjoja rakennettiin yhteensä n.2,8 km Kauhajoen kaupungin taajama- ja haja-asutusalueille. Vanhoja linjoja saneerattiin n.0,9 km jotka poistuivat ja näiden tilalle asen-nettiin 0,5km uutta linjaa. Täysin uusia linjoja asennettiin n.2,3 km. Yksittäisiä kaivantoja teh-tiin 109 kpl ja lisäksi linjarakentamisen kaivannot.

Vesijohtoverkoston pituus vuoden lopussa oli kaikkiaan noin 501,7 kilometriä.

Aluehallintovirasto on hyljännyt Kirkasveden ja Uitonmäen vedenottamoita koskevat lupaha-kemukset. Se miksi päätös on kielteinen perustuu lähinnä Päntäneenjoessa ja Möykkyluomassa esiinty-vään taimenkantaan, joka lisääntyy luontaisesti.

Tasekirja 2014 112

Vaasan hallinto-oikeudelle on tehty Kirkasvedestä ja Uitonmäen päätöksestä valitus 1.10.2014.

Aluehallintovirasto myönsi 24.11.2014 Kauhajoen Vesihuolto Oy:lle Siniharjun pohjavedenot-

tamon rakentamiseen Kauhajoen kaupungissa tilan Leiriranta 232-411-41 -0 alueelle ja pohja-

veden ottamiseen siitä lupamääräyksessä 1 sanotun määrän hakemukseen liitetyn suunnitel-

man mukaisesti.

1. Pohjavettä saa ottaa Siniharjun vedenottamosta kuukausikeskiarvona laskettuna enin-

tään 3000 m3/d.

Päätöksestä kuitenkin tehtiin kolme valitusta valitusajan 29.12.2014 mennessä. Vaasan hallinto-oikeudelle osoitettu vastine on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallin-tovirastoon viimeistään 2.3.2015.

Toimitusjohtaja: Pekka Mäkinen

Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali

Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali TP 2013 TA 2014 TP 2014

Kaupungin omistusosuus 100,00 % 100,00 % 100,00 %

Henkilöstö - -

Tulot / Liikevaihto 45 839,40 46 300,00 45 586,65

Menot -30 919,73 -33 380,00 -30 026,40

Tilikauden tulos -12 363,68 -14 580,00 -12 363,68 Toimitusjohtajan katsaus 31.12.2014

Yhtiön tarkoituksena on ylläpitää kiinteistöä, jossa on toimitilat autokatsastukselle ja jossa on myös jonkin verran muuta hallitilaa. Yhtiön osakkeet omistaa 100 %:sti Kauhajoen kaupunki. Yhtiön tulot muodostuvat kaupungilta perittävistä pääoma- ja hoitovastikkeista ja vuokrista sekä pieneltä osin kiinteistön käyttäjiltä perittävistä sähkökuluista. Näillä tuloilla saadaan katettua kaikki kiinteistön ylläpito- ja lainan-hoitokulut sekä osa poistoista. Osa poistoista on jouduttu kirjaamaan yhtiöllä tappioksi. Kau-punki vuokraa tiloja edelleen ja tilat ovat vuoden alussa olleet 100 % käytössä. Kuntarahoitukselta otettua lainaa yhtiöllä on jäljellä 33 645,00 €. Yhtiön hallitukseen kuuluu Jussi Sillanpää pj. , Pauli Hautala, Pentti Kujanpää, Unto Lyly-Yrjänäinen ja Tuomo tuuri. Kaupunkia yhtiökokouksessa edustaa Markku Ojaniemi ja varalla Petri Mäki-Pantti. Yhtiön toiminta on jatkunut aikaisempien vuosien tapaan vakaana. Yhtiö on hyväksynyt uusi-tun yhtiöjärjestyksen, joka otetaan käyttöön v. 2015 alusta. Toimitusjohtaja: Kari Männistö

Tasekirja 2014 113

Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus

Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus TP 2012 TA 2013 TA 2014 TP 2014


Henkilöstö - - -

Tulot / Liikevaihto 283 386 527 300 499 171

Menot -282 322 -527 635 -499 259

Tilikauden tulos 1 064 -335 -88 Toimitusjohtajan katsaus 31.12.2014

Toimintavuoden 2014 aikana yhtiön toiminnan laadussa tai laajuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yhtiön talous on tarkasteluaikana toteutunut talousarvion mukaisesti käyttökatteen ollessa 43 %. Kiinteistön toiminta ja siihen läheisesti liittyvät muut palvelut ovat hyvällä vakiintuneella tasolla. Toimintavuoden 2014 aikana saatettiin valmiiksi pysäköintiä parantavia toimia lisäämällä ta-lossa työskentelevien lämmityspistokepaikkoja sekä vierailijapaikkoja. Toimistotilojen käyttö-aste vuoden lopussa oli n. 87 % (edellinen 93 %). Käyttöasteessa tapahtui vuoden lopulla jonkin verran laskua, mutta alkuvuodesta on jo tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan. Toimitusjohtaja Tarja Pienimäki

Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot

Kiinteistö Oy

Kauhajoen Vuokra-asunnot TP 2012 TA 2013 TA 2014 TP 2014


Henkilöstö - - - -

Tulot / Liikevaihto 2 472 043 2 365 700 2 566 909

Menot -2 472 072 -1 398 555 -1 902 245

Poistot -781 738 -664 640

Tilikauden tulos 29 185 407 25 Toimitusjohtajan katsaus 31.12.2014 Vuosi 2014 toteutui pääosin laaditun budjetin mukaisena. Kiinteistö Oy Kauhajoen Aarnenku-jan sulauduttua emoyhtiöön 31.12.2013 kasvoi yhtiön liikevaihto ja kulut vastaavasti. Vuok-rausaste saatiin pidettyä lopulta budjetoidulla vähintään 90 %:in tasolla, toteutuman ollessa 90.28%. Yhtiön toiminnan merkittävimpinä tapahtumina kertomusvuonna voitaneen pitää kiinteistöjen ulkoalueiden näkyvää kunnossapitoa mm. Kalkunmäen kiinteistökohteiden osalta, missä yh-teensä neljän erillisen kiinteistökohteen tiilikatot saneerattiin peruspuhdistuksen ja maalauk-sen toimin. Edelleen usean kiinteistökohteen ulkoalueilta poistettiin merkittävästi puustoa, joka on kuormittanut rakennusten ulkopintoja. Näillä toimin on pyritty pidentämään rakennusten ulkomaalipintojen kestoikää ja pienentämään vuotuista kertyvää korjausvelkaa.

Tasekirja 2014 114

Yhtiön taloudenpidossa on onnistuttu ja tämä näkyy mm. asuintalovarauksen kirjaamisena jo kolmantena vuonna peräkkäin. Taseen loppusummasta 16.6M€ on omaa pääomaa 0,67M€ ja poistoeroa sekä asuintalovarausta yhteenlaskettuna yhteensä 0,85 M€. Kaukolämpökohteiden lämmönohjausautomatiikka on uudistettu ja ohjausparametreja voidaan päivittää etäkäytön avulla. Toimitusjohtaja Tuomas Kuusinen

Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy

Suupohjan

Seutupalvelukeskus Oy TP 2012 TA 2013 TA 2014 TP 2014



Tulot / Liikevaihto 2 287 662 2 295 776 2 597 203 2 739 146

Menot -2 276 085 -2 608 445 -2 588 342 2 673 914

Tilikauden tulos -11 577 -12 469 8 861 65 232 Toimitusjohtajan katsaus 31.12.2014

Vuosi 2014 on tasaisen toiminnan vuosi. Henkilöstömenojen osuus kaikista menoista on yli puolet. Lisäksi kiinteät ohjelmistokustannukset muodostavat suuren osan menoista. Luonnol-lisen poistuman avulla on henkilöstömenoja pystytty vähentämään. Toimitusjohtaja: Antti Niemi-Aro

Tasekirja 2014 115

12.3. Kuntayhtymät

Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä Kulunut toimintavuosi 2014 oli Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän (SEK) kahdeksas-toista. Suomen talous on jatkanut alavireisenä 2008 lähtien eikä näköpiirissä ole oleellisia pi-ristyksen merkkejä. Suupohjan seutukunta ei ole välttynyt taantuman negatiivisilta vaikutuksil-ta. Etelä-Pohjanmaalla työttömyys on kasvanut suhteellisesti eniten Suupohjan seutukunnassa. Työttömien työnhakijoiden tasossa ei lähiaikoina odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Julkisen talouden kestävyysvaje on valtionvarainministeriön arvion mukaan pysynyt 10 miljar-din suuruisena. Tämä on 4,7 % BKT:sta. Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta tulee sopeuttaa, jotta julkiset velvoitteet voidaan hoitamaan ilman, että velkaantuminen pitkällä ajalla karkaa kestämättömälle uralle. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin haasteena on suurten ikäluokkien siirtyminen pois työelämästä ja odotettavissa oleva hoivan tarve. Siksi verotulot eivät pitkällä ajalla riitä kattamaan julkisia menoja. Ongelmana on kärjistynyt tuotan-topohjan rapautumisen sekä julkisten hyvinvointipalvelujen heikon tuottavuuskehityksen takia. Elinkeinoelämän keskusliiton näkemyksen mukaan tärkeimmät keinot kestävyysvajeen selät-tämiseksi ovat vanhuseläkeiän nostaminen sekä julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen ja tehtävien karsiminen. Yrittäjyys on Suupohjan seutukunnan kehityksen voimavara. Alueella kehitetään kasvuhakuis-ta ja monialaista yritystoimintaa. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toimialueen merkit-tävimpiä elinkeinovahvuuksia ovat maataloustuotanto ja elintarvikkeiden jatkojalostus, metalli- ja koneteollisuus sekä huonekalu- ja puusepänteollisuus. Vuonna 2014 yritysten määrä pysyi edellisten vuosien tasolla. Starttirahojen kysyntä Suupohjan alueella oli vaisua. Elinkeinoelä-män investointien aktiivisuuteen on vaikuttanut negatiivisesti mm. EU rakennerahasto-ohjelman sekä maaseudun kehittämisrahapäätöksen viivästyminen. Pk-barometrin mukaan yritysten arviot lähitulevaisuuden suhdannenäkymistä ovat kuitenkin kohtuullisen myönteisiä. Toisaalta ekonomistien arviot suhdannetilanteen kehittymisestä synkkenivät loppukesällä. Myös Euroopan mittakaavassa loppuvuoden talousindikaattorit osoittivat aikaisempaa vai-sumpaa kehitystä. Taustalla oli epävarmuuden lisääntyminen, johon vaikuttivat osaltaan Uk-rainan kriisin seuraukset, Venäjän taloudellinen alamäki ja Kreikan valtion velkaantuminen ja taloudellinen ahdinko. Vuoden 2014 aikana SEK:ssä kartoitettiin avaintoimialoja/-toimintoja, joihin sekä taloudellisia että henkisiä voimavaroja tullaan panostamaan. Tällaisia toimintoja ovat digitaalisuus, uusiu-tuva energia, kasvuyrittäjyys ja kansainvälisyys. Digitaalisuuden osalta SEK on ollut mukana kansainvälisessä Engage –hankkeessa, joka keskittyi laadukkaan kuituverkon rakentamiseen haja-asutusalueella. Loppuvuonna alettiin suunnitella Engage II –jatkohanketta, jonka tarkoi-tuksena on edistää mm. sellaisten digitaalisten palvelukonseptien syntyä ja kehitystä, jotka vastaavat erityisesti haja-asutusalueiden tarpeisiin ja haasteisiin sekä auttavat aluetta nouse-maan digitaaliseksi referenssikohteeksi koko Euroopan haja-asutusalueille. Uusiutuvilla ener-gialähteillä tarkoitetaan mm. aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa. SEK on ollut aktiivisesti mu-kana tuulivoimaan ja bioenergiaan liittyvissä kehityshankkeissa, joiden liiketaloudellisena ta-voitteina on tuoda Suupohjan alueelle uusia työpaikkoja ja investointeja. Kansainvälisyys –teeman puitteissa SEK on ollut mukana Arktisuus –hankkeessa, jonka tarkoituksena on edesauttaa Suupohjan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia Pohjois-Norjan ja Ruotsin alueil-la. Maatalouslomituksen lomituspalvelut ovat merkittävä osa Suupohjan elinkeinotoimen kuntayh-tymää. Lomitustyö on luonteeltaan vaativaa eikä onnettomuuksilta ja vahingoilta ole voitu vält-

Tasekirja 2014 116

tyä. SEK:ssä sairauspoissaolojen määrä henkilöä kohden vuodessa oli noin 30 päivää. Lomi-tusyksikön työhyvinvoinnin parantamiseksi käynnistettiin ”Hyvä Sulo” –hanke. Hankkeen pyr-kimyksenä on vähentää sairauspoissaolojen määrää ja parantaa yksikön työntekijöiden työhy-vinvointia. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) irtisanoi SEK:n ja MELA:n välisen yhteistyö-sopimuksen marraskuussa 2014. Irtisanominen johtui Kurikan ja Jalasjärven kuntaliitoksesta. Lomituspalveluiden uudelleenjärjestely tulee vähentämään lomituspäivien määrää n. 30 %:lla vuoden 2016 alusta. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä hallinnoi kansainvälisyyskeskus INKA:n toimintaa. INKA palvelee Suupohjan alueella ja Kurikassa asuvia maahanmuuttajia sekä heidän perhei-tään. INKA:n tehtävänä on auttaa työnantajia, joilla on ulkomaalaistaustaista työvoimaa sekä yrityksiä, jotka suunnittelevat rekrytointia ulkomailta. Aktiiviasiakkaita on n. 180 viidestätoista eri maasta. Kuntayhtymän talous kehittyi vuonna 2014 suotuisasti. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 142.356,18 euroa. Vuoden 2014 kuntalaskutus alitti vuoden 2014 talousarviossa arvioidun kuntalaskutuksen 91.516 eurolla. Yhtymän perinteinen elinkeinotoiminta toteutui budjetoidun mukaisesti ja osoitti 0-tulosta, mutta lomituspalvelun hallinnon tehokkuus ja lomapalkkojen jaksotuksen muutoskäytäntö vaikuttivat ylijäämän suuruuteen. Suupohjan alueen asukaskoh-tainen maksuosuus oli 27,54 euroa. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 156 työntekijää. Näistä 9 työntekijää oli hallintopalveluissa, eri projekteissa ja yrityspalveluis-sa. 6 työntekijää työskenteli lomituspalveluiden hallinnossa ja 151 lomitustoiminnoissa. Työn-tekijöiden keski-ikä oli 44,57 vuotta. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän kehitysjohtaja Timo Vesiluoma siirtyi Satakuntaliiton aluekehitysjohtajaksi syksyllä 2014. Kehitysjohtajan virkaa ei täytetty vaan aluekehitystoiminta siirtyi elinkeinojohtaja Olli Forstènin vastuulle. Sa-massa yhteydessä määräaikaiseksi kehittämiskoordinaattoriksi nimitettiin DI Paavo Laakso-nen. Olli Forstèn elinkeinojohtaja

Suupohjan Koulutuskuntayhtymä Opetus ja kulttuuriministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan opiskelijapaikkamäärä vuodelle 2014 pieneni 20 paikalla, joka pienentää noin 200.000 euroa toimintatuottoja. Suurin pudotus opiskelijapaikoissa on vuodelle 2015, 100 opiskelijapaikkaa, minkä johdosta sopeut-tamistoimet opintolinjojen suhteen olisi tullut tehdä talousarvion mukaisesti vuoden 2014 alus-sa niin, että jo lukuvuoden 2014–2015 tarjontaan olisi reagoitu paikkojen leikkauksen vaati-malla voimakkuudella. Syksyllä 2014 alkavassa koulutuksessa vain puualan perustutkintoon ei enää otettu uusia opiskelijoita. Tästä seurasi merkittävä ylitäyttö vuodelle 2015 ja sopeutta-mistoimien päätökset myöhäisellä aikataululla. Toiminnan taloudellisuuden kannalta opiskelija-ryhmä koolla on erittäin suuri merkitys. Vuoden 2014 keskimääräinen opiskelijaryhmä koko oli 13,5 opiskelijaa, joka on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Tarjottavien linjojen ryhmä-kokoon tulee kiinnittää erityistä huomiota jatkossa. Kuntayhtymän koulutuksen järjestämisluvassa on opetus ja kulttuuriministeriö määräys järjes-täjäverkon rakenteellisesta kehittämisestä. Ministeriö edellyttää kuntayhtymää käynnistämään aktiiviset kehittämisen toimenpiteet koulutustoiminnan fuusioimiseksi Seinäjoen koulutuskun-tayhtymään 11.6.2013 päivätyn aiesopimuksen mukaisesti. Neuvotteluja käytiin kesäkuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana ja ne päätettiin keskeyttää poikkeaviin näkemyk-seen siitä, mitä linjoja koulutustarjonnassa Kauhajoella säilyisi. Yhtymähallitus on päättänyt jatkaa neuvotteluja Seinäjoen koulutuskuntayhtymän kanssa syyskuussa 2015.

Tasekirja 2014 117

Vuonna 2013 aloitettu, Suomessakin ensimmäisten joukossa oleva tuulivoima-asentajakoulutus toteutettiin ESR-rahoituksena ja ensimmäiset asentajat valmistuivat loka-kuussa 2014. Toinen ryhmä on koulutuksessa aikuiskoulutuksen rahoituksella. Jatkossa tulee arvioitavaksi, laajeneeko tuulivoimakoulutus osaksi uusiutuvien energioiden koulutuskokonai-suutta missä, mukana olisivat muiden muassa aurinko, biokaasu ja muut energiaa säästävät ratkaisut. Kuntayhtymän ISO -laatujärjestelmän osalta tehtiin kahden standardin osalta ulkoinen audi-tointi ja sertifioinnin uudistaminen. Tämän lisäksi kuntayhtymälle luovutettiin joulukuussa eri-tyismaininta ISO -laatujärjestelmän kehittämisestä oppilaitosympäristössä. Erityismaininnan luovutti sertifiointilaitos DNV-GL. Ammatillisten koulutuksenjärjestäjien laatujärjestelmien it-searviointi suoritetaan vuoden 2015 alussa ja sillä on osaltaan merkitystä koulutuksen järjes-tämislupien uudistamisessa. Kuntayhtymän lähivuosien merkittävin investointi on uuden navetan rakentaminen. Vuonna 2015 valmistuvan omana rakentamisen toteutetun hankkeen kokonaisinvestointi on noin 1,3 m€, mistä vuoden 2014 osuus on noin 800.000 €. Hanke etenee suunnitellun aikataulun mu-kaisesti. Jatkossa tulee arvioitavaksi se, kuinka suureneva lietelantamäärä käsitellään? Yhte-nä vaihtoehtona on biokaasulaitoksen avulla, minkä selvitykset ja suunnittelu etenee ja tulee päätettäväksi kevään 2015 aikana. Lokakuussa yhtymähallitus teki päätöksen käynnistää yhteistoimintaneuvottelut tuotannollis-taloudellisten syiden johdosta. Merkittävä toimintatuottojen alenema vähentyvien opiskelija-paikkojen johdosta edellyttää merkittäviä toiminnan kulujen karsimista. Neuvottelut käynnistyi-vät 26.11.2014 ja jatkuvat tarvittavan ajan. Keskeiset kysymykset ovat; millä mallilla vähenne-tään hallitusti kokonaisopiskelijamäärää sekä miten henkilöstövähennykset toteutetaan? Tä-män lisäksi tulee löytää toiminnallisia muutoksia joiden avulla saadaan käyttötalouden kustan-nustehokkuutta lisättyä. Rehtori Ari Loppi

Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Johtajan katsaus

Maakunnan liitto oli tilannut THL:lta jatkovalmistelun sote-uudistukseen. Työryhmien työsken-tely päättyi helmikuussa 2014. Tavoitteeksi oli asetettu vuosi 2016. Valtakunnan tasolla maa-liskuussa 2014 Eduskunnan poliittisten puolueiden johtajat tekivät yllättäen aivan uudet linja-ukset. Niiden mukaan sote-palvelujen järejstäminen tulisi 5 suurelle alueelle ja tuotanto jakau-tuisi pienemmille alueille kuten maakunnan kokoisille kuntayhtymille. Tavoitteeksi asetettiin tuotannon aloittaminen uudella tavalla 2017. Rahoitus oli auki ja siitä julki tulleet laskelmat kuntien kustannusmuutoksiksi olivat ristiriitaisia sisältäen suuria muutoksia nykytilanteeseen. STM ei julkaissut omia laskelmiaan. Tämä aiheutti sen, että merkittävä määrä kuntia käynnisti sote-palvelujensa ulkoistamisprosessin. Etelä-Pohjanmaalla erityisesti itäiset alueet lähtivät tähän mukaan (Alavus, Ähtäri, Kuortane ja Soini). Ulkoistuksen valmistelu heikensi ratkaise-vasti koko maakunnan kattavan sote-tuotantokuntayhtymän perustamismahdollisuuksia. Val-takunnan tason ”poukkoilu” ja sekavuus on aiheuttanut suurta vahinkoa sille, että saataisiin sote uudelleen organisoiduksi EP:lla edes vuonna 2018. Rahoitus on edelleen avoinna. Yh-teistoiminta-alueiden ja kuntien sote-vastuuhenkilöiden työtä on paljon mennyt hukkaan vaik-kakin suurta osaa siitä voitaneen jatkossa toki hyödyntää. Tuotteistuksen osalta vuoden 2013 tilinpäätöstietoihin pohjautuen tehtiin laskelma mainitusta vuodesta. Vuoden 2014 talousarviossa tuotteistus oli jo mukana ja sen mukaisesti tehtiin kuu-kausiraportointi sekä tilinpäätöslaskelmat. Tuotteistus on tuonut merkittävästi läpinäkyvyyttä toimintaan ja palvelujen kustannukset tasa-arvoisiksi kaikkien jäsenkuntien kannalta. Talous-

Tasekirja 2014 118

arviossa lähtökohtaisesti Teuvan osalta oli varattu liian vähän määrärahaa suhteessa talous-arvion valmistelutietoihin. Teuvan kunta korjasi tämän kohdan syksyllä. Tämän korjauksen jälkeen tuotteistukseen perustuva kustannusten jakautuma jäsenkunnille perustui todelliseen palvelujen käyttöön. Hoidon ja hoivan palveluissa suuri toiminnallinen muutos oli Etelä-Pohjanmaan yhteisen poti-lastietojärjestelmän käyttöönotto 1.4.2014. Toiminnalliset muutokset olivat kaikissa toiminnois-sa merkittäviä. Myös eReseptin käyttöönotto oli samanaikaisesti meneillään. EPPotin käyt-töönotossa oli paljon suuria hankaluuksia tietojärjestelmien toiminnassa ja tietojen siirrossa sekä yhtenäisten käytäntöjen käyttöönotossa. Työterveyshuolto kärsi muutoksesta pitkään, koska sen laskutus oli käytännössä seisahduksissa puoli vuotta. Onneksi merkittäviltä tappioil-ta vältyttiin, mutta ongelma vaikutti mm. tuotteistusraportoinnin oikeellisuuteen pitkään. Jäsenkuntien maksuosuudet olivat talousarviossa tuotteistuslaskelman mukaan 86 570 185 €, lisätalousarviossa 87 149 826 € ja toteutuivat lopulta 87 584 867 €. Ylitys alkuperäiseen talo-usarvioon oli noin 1 014 700 € ja lisätalousarvioon verrattuna 435 040,92 €, josta yhteistoimin-talautakunta on tehnyt kattamispäätöksen, jolloin LLKY:n tulos on 0 €. Nyt viimeistään on näh-tävissä, että palvelutuotannon kannalta koko alueen olisi hyvä olla yksi kunta. Tällöin talousar-vio olisi toteutunut loppuvaiheessaan 0,4 % tarkkuudella, mikä vastaa noin yhden ihmisen raskaampia terveyspalveluja vuodessa. Nyt kuitenkin kuntakohtaiset erot ovat vielä suuret, kun Isojoki saa huomattavan palautuksen ja Teuva maksaa merkittävästi lisää asiakaspalvelu-jensa käytöstä. Maksu tulee nyt käytön mukaan, joten myös Teuvan asukkaat käyttävät palve-luja tuon kustannuksen verran. Erikoissairaanhoitoon oli varattu 28 003 570 €, lisätalousarvion jälkeen 28 116 031 € ja lopulta toteutui 28 942 573 €. Ylitys alkuperäiseen talousarvioon oli siten noin 939 000 € ja lisätalous-arvioon verrattuna noin 826 500 €. Ylitys kertyi syksypainotteisesti, joten sen ennakointi oli vaikeata. Oman toiminnan ja siihen liittyvien välittömien ostopalvelujen osalta talousarviossa oli kuntien maksuosuudeksi varattu 58 566 615 €, lisätalousarvion jälkeen 59 033 796 € ja toteutui 58 642 295 €. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylitystä oli noin 75 600 € ja lisätalousar-vioon verrattuna alitusta noin 391 000 €. Myös investointien poistot toteutuivat noin 91 900 € talousarviota pienempänä. Tuotannon ja johtamisen ohjaustoimia on tehty jatkuvasti. Tuotteistuksen käyttöönotto on ta-pahtunut vuoden aikana ”opiskellen”. Talousarvio tehtiin vielä kuntatunnisteille, joten seuran-nassa on vielä ollut hankaluuksia. Vuodelle 2015 kuntatunnisteilta siirtyivat yhteiset-tunnisteelle tuotteistettujen palvelujen määrärahat, mikä helpottaa seurantaa. Oman toiminnan osalta on tehty henkilöstökulujen seurantaan ja hallintaa koko vuoden ja tu-los on nähtävissä. Tässä esimiehet ja henkilöstö ovat tehneet hyvää yhteistyötä. Oman toi-minnan kustanusten säästöllä on lopulta voitu rahoittaa erikoissairaanhoidon kustannusten ylitystä. Sosiaalipalveluihin varattiin talousarvion tuotteistuslaskelmassa jäsenkuntaosuuksiin 17 147 688 €, lisätalousarviossa varaus oli 18 011 449 € ja lopulta toteutui 18 313 285 €. Ylitys alku-peräiseen talousarvioon verrattuna oli noin 1 166 000 € ja lisätalousarvioon verrattuna noin 302 000 €. Hoidon ja hoivan palveluissa talousarvion tuotteistuslaskelmassa oli varattu jäsenkuntaosuuk-siin 40 018 736 €, lisätalousarviossa 40 047 076 € ja toteutui 39 501 111 €. Alitus talousarvi-oon verrattuna oli noin 518 000 € ja lisätalousarvioon verrattuna noin 546 000 €.

Tasekirja 2014 119

Ympäristöpalveluissa jäsenkuntien maksuosuuksiin oli varattu talousarviossa 975 271 €, lisä-talousarviossa samoin 975 271 € ja toteutui 827 899 €. Alitusta syntyi noin 147 000 €. Merkittävää on, että LLKY:n omien palvelujen tuotteistuksen osuus oli talousarviossa 39 904 886 €, lisätalousarviossa 39 977 279 € ja toteutui 39 633 870 €. Tuotteistettu osa alitti talousarvion noin 281 000 € ja lisätalousarvion noin 363 000 €. Merkittävä osa säästöstä to-teutui arvion mukaan henkilöstökustannusten hallinnalla. Tuotteistuksessa mukana olevat (mm. lastensuojelun palvelujen ostot, ostettavat tukipalvelut, asumispalvelut, ostopalvelulääkärit, hoitotarvikejakelu, avustukset ym.) oman toiminnan ostot olivat talousarviossa 18 661 729 €, lisätalousarviossa 19 056 517 € ja toteutuivat 19 008 192 €. Ylitystä talousarvioon verrattuna oli noin 347 000 € ja alitusta lisätalousarvioon verrattuna noin 48 000 €. Vuoden aikana Lehtiharjun osasto 3 toiminta päättyi maaliskuussa, osasto 2 toiminta päättyi toukokuussa ja uutena perustettiin Lehtiharjun tehostetun asumisen 14-paikkainen palvelukoti kesäkuussa. Muutos edellytti pitkän prosessin niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin osalta, koska toiminta muuttui merkittävästi. Saliininkodin laajennus valmistui keväällä. Toiminta 33-paikkaisena tehostetun palveluasumi-sen yksikkönä käynnistyi huhtikuussa. Samalla Karijoen vanhainkodin toiminta viimeisenä vanhainkotina päättyi. Luppokodon osalta toiminta oli käytännössä paljon enemmän hoitoisuutta vaativaa kuin oli oletettu talousarvion valmistelussa. Kustannukset Luppokodon osalta toteutuivat huomatta-vasti korkeampana kuin talousarviossa oli ennakoitu. Isojoen Koivukartanon osaston muutos palvelukodiksi käynnistettiin. Osaston toiminta päättyi vuoden lopussa. Entinen Koivukodin palvelukoti loppui vuoden lopussa. Koivukodin ja Koivu-kartanon tiloissa jatkaa uusi Koivukartanon palvelukoti vuonna 2015. Samalla asukaspaikko-jen määrä on selvästi pienempi kuin aikaisempien potilas-/asukaspaikkojen yhteenlaskettu määrä. Prosessin valmistelu tapahtui kuten Teuvalla Lehtiharjussa. Isojoella kunta rakensi terveyskeskuksen välittömään yhteyteen asuntoja ikäihmisille. Tältä osin toiminta käynnistyi syksyllä yhteistyössä kotihoidon ja palveluasumisen kanssa. Yöpartio-toiminta tuli uutena mukaan Isojoelle. Kauhajoella valmisteltiin syksyn aikana suuri muutos koskien kahta palvelualuetta. Validiako-din toiminta päättyi Kauhajoella vuoden lopussa. Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen os-tot loppuivat ja tilalle tuli uusi vastaava oman toiminnan yksikkö Asuuliin. Asuuliin siirtyvät sa-malla kehitysvammahuollon Helppiksen ja Kuja-Kokon asukkaat vuonna 2015. Prosessin val-mistelutyö tapahtui erityisesti asiakkaat ja työntekijät kohderyhminä. OSAKE-koulutus on strategisesti tärkeä ja sitä jatketaan edelleen uusin kohderyhmin. Sen kautta kehitetään toimintaa mukana olevissa työyksiköissä kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on asiakkaan aktivoiminen ja omatoimisuuden selkeä lisääminen. Onnistuessaan toiminta vaikut-taa kustannuksiinkin. Festarit järjestetään jälleen vuonna 2015 ja niillä esitellään yleisölle ja erityisesti päättäjille LLKY:ssä tehtyä kehittämistyötä. Hankkeita on ollut pajatoiminnassa ja työvoiman rekrytoinnissa. Adelante-hanke on onnistunut erityisen hyvin. Syksyllä järjestettiin asiasta suuri seminaari, johon osallistuivat mm. maakun-nan liitto, Espanjan suurlähetystö, Espanjan EURES ja Työ- ja elinkeinoministeriö. EP:n alu-eelle luotu työnantajien verkostoa osallistava rekrytointimalli tulee myös ministeriön ohjeistuk-sessa huomioiduksi jatkossa. Adelante-hankkeessa on rekrytoitu sairaanhoitajia, hammaslää-käreitä ja lääkäreitä. Hanke jatkuu vielä vuonna 2015. Maakunnassa maakuntakorkeakoulun

Tasekirja 2014 120

kautta alkoi sairaanhoitajien aikuiskoulutus Kauhajoella. Siitä valmistuvat sairaanhoitajat vuo-den 2018 alussa. Ympäristöpalveluissa syntyneestä säästöstä osa selittyy sillä, että toimistosihteeri siirtyi työs-kentelemään sisäisessä tukipalvelussa ja toisaalta sillä, että valvontaeläinlääkärin viranhoito piti järjestää määräaikaisin ratkaisuin. Sisäinen tukipalvelu sisältäen hallinnon pysyi talousarvion määrärahoissa vuonna 2014. Jäsenkuntien väestörakenne on sellainen, että Kauhajoella työikäistä väestöä on suhteellisesti eniten ja muissa kunnissa puolestaan ikäihmisten osuus on suurempi. Tämä haastaa erityi-sesti pienempien kuntien osalta talouden resursseja. Siksi toteutetut palvelurakennemuutokset raskaampien palvelujen vähentämiseksi kaipaavat jatkotoimenpiteitä. Samanaikaisesti on jat-kettava työtä alueen ehjän palvelukokonaisuuden luomiseksi huomioiden tulevat sote-ratkaisut. Henkilöstön osaamista tulee määrätietoisesti pyrkiä kohottamaan ja monipuolista-maan. Ilahduttavaa on, että jo toisena vuonna on voitu Isojoen kunnalle palauttaa jäsenkun-nan maksuosuuksia. Siihen toki on varaa, kun lasketaan asukaskohtaiset sote-kustannukset, jotka vieläkin ovat alueen korkeimmat. Alueen kustannuksia voidaan parhaiten alentaa yhte-näisillä toimintatavoilla. Vuoden aikana on myös yhteistyötoimikunnan työskentely saatu hyvään vauhtiin. Henkilöstö-järjestöjen luottamushenkilöiden kanssa pidettiin myös epävirallisia neuvonpitoja vuoden aika-na. Vuosi 2014 oli erittäin suurten muutosten vuosi. Vastuullisia viranhaltijoita, esimiehiä ja kaikkia työntekijöitä voidaan hyvällä syyllä kiittää jaksamisesta ja erittäin hyvin tehdystä työstä. Asiak-kaille on tuotettu palvelut. Olemme asiakkaita varten! Tavoitteet saavutettiin hyvin. Ministeri Risikon sanoin: LLKY on tehnyt sitä työtä, mitä valtakunnassa haluttiin tehtävän suuressa mit-takaavassa. Kiitos kaikille!

Kari Nuuttila Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja

Tasekirja 2014 121

13. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Kauhajoella 31.3.2015

Kaupunginjohtaja _____________________________

Kaupunginhallitus _____________________________

______________________________ _____________________________

______________________________ _____________________________

______________________________ _____________________________

______________________________ _____________________________

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu ti lintarkastuskertomus

Kauhajoella ______. päivänä __________kuuta 2015

PwC Julkistarkastus Oy

JHTT-yhteisö ________________________________

Nils Hellberg

JHTT, KHT

Tasekirja 2014 122

14. LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA SEKÄ NIIDEN SÄILYTTÄMISTAVOISTA 2014

Käytetty ohjelmisto:Pro Economica TALOUSHALLINTO

Kirjanpito

Päiväkirjat vuosittain viimeinen Säilytystapa

Tositelajit tositenumero käytetty

alaraja - yläraja tos.n:o

100 Pankkitositteet (tiliotekirj.) 00001 - 10000 1198 Paperituloste

110 Kassat 10001 - 20000 10290 Paperituloste

200 Muistiotositteet 20001 - 25000 21625 Paperituloste

300 Ostolaskut 30001 - 70000 30497 Paperituloste

320 Ostolaskut, sähköinen kierrätys 150001-210000 162950 Sähköinen arkisto

400 Ostolaskujen suoritus 71001 - 73000 71982 Paperituloste

600 Palkkatositteet, liittymä 75001 - 76000 75277 Paperituloste

610 Matkalaskut, liittymä 76001-76200 76024 Paperituloste

700 Yleislaskutus, kanslia 80001 - 81000 80101 Paperituloste

705 Yleislaskutus, elinkeinopalvelut 81001 - 82000 81239 Paperituloste

710 Yleislaskutus, raha 82001 - 83000 82085 Paperituloste

720 Yleislaskutus, sivistys 90001 - 93000 90368 Paperituloste

725 Yleislaskutus, tekninen 93001 - 96000 93119 Paperituloste

730 Yleislaskutus, ympäristö 96001 - 97000 96237 Paperituloste

750 Liittymä, laskutus EFFICA 100001 - 110000 102199 Paperituloste

760 Liittymä, laskutus Elintarv.tutk.laitos120101 - 120200 120413 Paperituloste

770 Yleislaskutus, sivistys (uusi) 400001 - 450000 402550 Paperituloste

780 Yleislaskutus, tekninen (uusi 500001 - 550000 501609 Paperituloste

800 Myyntiresk.suoritukset 121001 - 125000 121791 Paperituloste

810 Myyntiresk.sekal.suoritukset ja poistot125001 - 130000 125647 Paperituloste

900 Käyttöomaisuuskirjanpito 130001 - 130100 130049 Paperituloste

910 Vyörytystapahtumat 130201 - 130500 130322 Paperituloste

999 Avaava tase 999001 - 999010 -

90 Konsernitositteet 000001 - 001000 78 Paperituloste

Päiväkirjat kuukausittain

aj. 1.1. - 31.12.2014 ------> Raportit kuukausittain,

talousarviotilien tapahtumat arkistointi sähköisesti Rondossa

Pääkirja kustannuspaikoittain

aj. 1.1. - 31.12.2014 ------> Vientien listaus päävastuualueittain,

talousarviotilien tapahtumat arkistointi sähköisesti Rondossa

Pääkirja

aj. 1.1. - 31.12.2014 ------> Vientien listaus,

tasetilien tapahtumat arkistointi sähköisesti Rondossa

ReskontratOstoreskontra

aj. 1.1. - 31.12.2014

Laskupäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin)

Maksatuslistat (päivittäiset maksatuslistat)

Suorituspäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin)

Reskontralistat (tapahtumat ajettu Rondoon)

Myyntireskontra

aj. 1.1. - 31.12.2014

Laskupäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin koontina)

Suorituspäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin koontina)

Reskontralistat (tapahtumat ajettu Rondoon)

Säilytetään paperitulosteena (muut paitsi reskontralistaukset sekä pääkirjatja päiväkirjat Rondossa, ks.edellä))

Tasekirja 2014 123

15. HENKILÖSTÖKERTOMUS

KAUHAJOEN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖKERTOMUS

VUODELTA 2014

Tasekirja 2014 124

JOHDANTO ........................................................................................................................ 125 KAUPUNGIN HALLINTO-ORGANISAATIO .............................................................. 125 HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET ............................................................ 126

PALKKA- JA HENKILÖSTÖKULUT ............................................................................ 126 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ ................................................................................................ 127

Koko henkilöstön määrä .......................................................................................................128 Henkilöstön määrä hallintokunnittain...................................................................................128 Vakinainen henkilöstö ..........................................................................................................129

Henkilöstömäärä sopimusaloittain........................................................................................130 Henkilöstömäärä palkkausmuodoittain ................................................................................131

Palkattomalla työ-/virkavapaalla olevien lukumäärä............................................................132 Henkilöstö ammattinimikkeittäin .........................................................................................132 Palkkatuella palkatut ja oppisopimussuhteessa olleet henkilöt ............................................133

Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika ..........................................................................135 Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus .................................................................................136

HENKILÖTYÖVUOSI ...................................................................................................... 136 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN ......................................................................................... 138 HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE .................................................... 140

Henkilöstön sukupuolijakauma ikäryhmittäin ......................................................................143 POISSAOLOT..................................................................................................................... 144

Terveysperusteiset poissaolot ...............................................................................................144 Sairaslomat, työ- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitaudit ...............................................145 Koulutuspäivät ......................................................................................................................147

Koulutuskorvaus ...................................................................................................................148 Säästövapaat .........................................................................................................................149

ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN ...................................................................................... 149 Eläkkeelle siirtyneet vuonna 2014 ..................................................................................... 149 Eläkkeelle siirtyneiden keski- ikä ..........................................................................................149

Kaupungin maksamat Varhe-maksut....................................................................................150 Vanhuuseläkkeelle siirtyvät vuosina 2015 – 2022 ...............................................................151

TYÖTERVEYSHUOLTO ................................................................................................. 152 Työhyvinvointi .....................................................................................................................154 HENKILÖSTÖKYSELY ................................................................................................... 156

YHTEISTOIMINTA .......................................................................................................... 158 Työsuojelutoimikunta ...........................................................................................................159

JOHTAMINEN ................................................................................................................... 160 TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA ........................................ 161 Tiedotus, seuranta sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman ylläpito ......................162

Tasekirja 2014 125

JOHDANTO

Henkilöstökertomus sisältää kaupungin henkilöstöä kuvailevia tunnuslukuja,

jotka kertovat henkilöstön määrästä, tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Tar-kastelun tehtävänä on aikaansaada arviointia henkilöstövoimavarojen nykyti-lanteesta ja konkreettisista kehittämistarpeista. Tulosten perusteella on tehtävä

johtopäätöksiä sekä ennakoitava tulevia kehityssuuntia laadittaessa henkilöstö-poliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista kuvaavat sairastavuus- ja pois-saolotilastot. Ikääntyvän henkilöstön eläkkeellesiirtymisen myöhentäminen on lähivuosien keskeisiä tavoitteita työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeää paitsi taloudellisesti myös odotettavissa olevan työvoimapulan ehkäisyssä.

KAUPUNGIN HALLINTO-ORGANISAATIO

KAUPUNGINVALTUUSTO 35 jäsentä

KAUPUNGINHALLITUS 9 jäsentä

KAUPUNGINHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO

5 jäsentä

Puheenjohtaja Piia Ylikoski varaj. Kai Koivuniemi Varapuheenjoh-

taja Mikko Rotola-

Pukkila

varaj. Timo Koivula

Jäsenet varajäsenet

Jorma Ketola Seija Pietari Tarja Tapanainen Heikki Ahola Sami Yli-Rahnasto Katri Rinta-Halkola

Henkilöstöjaoston toimialana on hoitaa kunnan luottamushenkilöitä ja henkilöstöä koskevat henkilöstöasiat. Henkilöstöjaoston kokouksia on pidetty 5 kpl. Henkilöstölle on laadittu seuraavat ohjeistukset: Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille 2015 - 2017 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Koulutussuunnitelma 2014 - 2015 Päivitettiin Kauhajoen kaupungin päihdeohjelma/hoitoonohjausjärjestelmä Päivitettiin OVTES:n sopimusalueen työn vaativuuden arviointia, mutta asia on vielä kesken. Uusi TVA on tarkoitus ottaa käyttöön 1.8.2015.

Tasekirja 2014 126

Lautakunnat ja esimiesasemassa olevat viranhaltijat päättävät henkilöstöasi-oista hallintosäännön antamin valtuuksin.

HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET

Henkilöstöpoliittinen ohjelma sisältää ne arvot ja päämäärät, joihin pyritään kaupungin henkilöstöhallintoa hoidettaessa. Päämääränä on kaupunkilaisille tuotettavien palvelujen korkea taso hyvin mo-tivoidun ja tehtävänsä hallitsevan henkilökunnan avulla. Yleistavoitteena henkilöstösuunnittelussa on saada kaupungin palvelukseen sellainen henkilöstö, joka vastaa määrällisesti ja rakenteellisesti organisaatiol-le kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia. Palkka- ja palvelussuhdeasioissa edistetään työn tuloksellisuutta oikeudenmu-kaisilla palkkaratkaisuilla sekä muilla sosiaalisilla etuuksilla. Sopimusten sovel-taminen ja riitaisuuksien ratkaiseminen toteutetaan yhteistyössä henkilöstön ja ammattijärjestöjen kanssa. Yhteistoimintajärjestelmillä turvataan henkilöstölle vaikutusmahdollisuudet omaa työtään, työn toteuttamista ja työyhteisöä koskevien päätösten valmiste-lussa sekä mahdollisuus parantaa henkisten ja taloudellisten voimavarojen hyväksikäyttöä Henkilöstön kehittämisessä tavoitteena on parantaa työvalmiuksia, ylläpitää ja kehittää niitä. Työsuojelun tehtävä on lisätä työsuojelullisin toimenpitein henkilöstön työtur-vallisuutta. Työterveydenhuoltotoimenpiteet suunnataan ensisijaisesti työpaikkojen ter-veydellisten olojen kehittämiseen ja ennalta ehkäisevään terveydenhuoltotyö-hön. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn kohdistuvalla toiminnalla pyri-tään välttämään sairauksien syntyä ja hidastamaan niiden kehitystä. Päihdeongelmista kärsivää henkilöä rohkaistaan ja ohjataan hakeutumaan hoitoon. Henkilöstöpalveluilla pyritään turvaamaan toimintakykyinen ja työssään viihty-vä henkilöstö. Toimintamuotoja ovat työpaikkaruokailu, lasten päivähoidon jär-jestäminen, harrastus-, virkistys- ja tyky -toiminta sekä henkilöstön merkkipäi-vien ym. huomioiminen.

PALKKA- JA HENKILÖSTÖKULUT

Palkat, palkkiot ja henkilöstökulut olivat tilinpäätösvuonna yhteensä 23,6 milj. euroa, joka on noin 1,08 milj. edellisvuotta vähemmän. Henkilöstökulujen osuus palkoista v. 2014 oli 33,95 %, koulutuksen osuus 0,19 % ja työterveys-huollon osuus 0,37 %. Palkat ja palkkiot laskivat edellisvuoteen verrattuna 4,73 % ja henkilösivukulut vähenivät yhteensä 4,22 %. Koulutuksen osuus oli 6,15 % edellisvuotta pienempi. Työterveyshuoltoon käy-tettiin 2,96 % edellisvuotta vähemmän.

Tasekirja 2014 127

Kuntien yhteistoimintaan henkilöstösivukuluihin sisältyy kaupungin vastuulle jääneet Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään siirtyneen henkilös-tön eläkemenoperusteiset ja VARHE -maksut. Investointeihin sisältyvät palkat on esitetty erillisenä taulukossa. Koulutus-kohtaan sisältyvät atk-ohjelmistokoulutuspalvelut ja henkilöstön muut koulu-tuspalvelut. Euromäärät ilmenevät seuraavasta taulukosta.

PALKKA- JA HENKILÖSTÖKULUT 2014

Vastuualue Palkat ja

palkkiot

Henkilösivukulut Yhteensä Koulutus Työterveys-

huolto

Koulutus/

palkat %

Työterv.

huolto/

palkat %

Hallintopalvelut 577 809,44 175 963,35 753 772,79 1 995,00 2 081,68 0,35 % 0,36 %

Elinkeinopalvelut 287 856,74 102 812,89 390 669,63 0,00 556,00 0,00 % 0,54 %

Talous-ja henkilöstöpalvelut 501 489,53 148 005,49 649 495,02 4 433,98 292,69 0,88 % 0,20 %

yht.kaupunginhallitus 1 367 155,71 426 781,73 1 793 937,44 6 428,98 2 930,37 0,47 % 0,16 %

Kuntien yhteistoiminta 92 983,32 993 828,13 1 086 811,45 0,00 195,00 0,00 % 0,02 %

Sivistys 12 591 521,14 3 510 884,64 16 102 405,78 33 383,20 62 222,39 0,27 % 0,39 %

Tekninen 3 117 409,74 941 146,86 4 058 556,60 4 215,70 22 759,68 0,14 % 0,56 %

investointien palkat 270 493,46 45 463,88 315 957,34

Rakennusvalvonta 200 452,50 71 060,68 271 513,18 1 860,00 323,00 0,93 % 0,12 %

17 640 015,87 5 989 165,92 23 629 181,79 45 887,88 88 430,44 0,26 % 0,37 %

Osuus palkkasummasta % 33,95 % 0,19 % 0,37 %

Vuosi 2013 18 474 652,38 6 241 866,85 24 716 519,23 48 711,46 91 051,79 0,26 % 0,37 %

Muutos -834 636,51 -252 700,93 -1 087 337,44 -2 823,58 -2 621,35 0,34 % 0,24 %

Muutos % -4,73 % -4,22 % -4,60 % -6,15 % -2,96 %

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vuoden viimeisenä päivänä työ- tai virkasuhteessa olevien määrä sisältää myös palkattomalla virkavapaalla ja työlomalla olevat, sekä vuosi- ja sairaslo-masijaiset. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 611 henkilöä, joista 465 kokoaikaista (76,1%), 70 osa-aikaista (11,5%), joista 8 on osa-aikaeläkeläistä. 62 sivutoimista (10,1 %) sekä työllistettyjä 14 (2,3%). Työnteki-jöitä on 29 vähemmän kuin edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön määrä vuo-denvaihteessa oli 455 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni edellis-vuoteen verrattuna 17 henkilöllä. Henkilöstöstä naisia oli 492 ja miehiä 119.

Tasekirja 2014 128

Koko henkilöstön määrä

Kokoaikaisia Työllistetyt Osa-aikaisia Sivutoimisia Yhteensä

31.12.2010 505 14 79 72 670

31.12.2011 510 14 83 72 679

31.12.2012 516 11 73 72 672

31.12.2013 472 23 77 68 640

31.12.2014 465 14 70 62 611

0100200300400500600700800

He

nki

löä

Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö

Henkilöstön määrä hallintokunnittain

Osastoittain suurin henkilöstömäärä 31.12.2014 (sis. määräaikaiset ja sijaiset) oli sivistysosastolla 312 henkilöä (51,1% henkilöstöstä) ja teknisellä osastolla 145 henkilöä (23,7%). Kolmanneksi suurin oli varhaiskasvatus 130 henkilöä (21,3%). Hallinto- ja elinkeinopalvelujen henkilöstö, yhteensä 24 henkilöä edustaa 3,9 %:n osuutta koko henkilöstöstä. Henkilöstömäärä sisältää myös työllistetyt (14). Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden kuluessa, joten keski-määräinen luku poikkeaa hiukan vuoden lopun tilanteesta.

Tasekirja 2014 129

PALVELUSSUHTEESSA

31.12.2014 Miehet Naiset Yhteensä

Muutos%

ed.vuodesta

Vakinaiset 81 374 455

Määräaikaiset 38 118 156

- joista työllistettyjä 6 8 14

Yhteensä 125 500 611 MÄÄRÄAIKAISUUDEN PÄÄASIALLISIMMAT PERUSTEET

Lkm Miehet Naiset

Määräaikainen virka/tehtävä 103 28 75

Oppisopimussuhteinen 1 1

Työllistämistuki 14 6 8

Sijaisuudet 38 5 33

Yhteensä 156 39 117

Vakinainen henkilöstö

VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ VUODEN LOPUSSA

Vuosi Kokoaik. Osa-aik. Osa-

aikaeläk-

keellä

Sivutoim. Yht. % koko

henkilökun-

nan

määrästä

Muutos

hlöä

31.12.2006 620 88 7 715 73,18 %

31.12.2007 628 84 6 718 70,67 % 3

31.12.2008 663 87 5 755 69,20 % 37

31.12.2009 429 65 6 500 70,92 % -255

31.12.2010 413 64 2 479 71,49 % -21

31.12.2011 405 64 2 471 69,37 % -8

31.12.2012 414 54 4 472 70,24 % 1

31.12.2013 418 51 3 472 73,75 % 0

31.12.2014 402 41 8 4 455 74,47 % -17

413405

414 418402

6464

54 51

41

8

360

380

400

420

440

460

480

500

31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014

Sivutoim. 2 2 4 3 4

Osa-aikaeläk-keellä 8

Osa-aik. 64 64 54 51 41

Kokoaik. 413 405 414 418 402

KAUHAJOEN KAUPUNKIVakinaisen henkilöstön määrä (31.12) vuosina 2010 - 2014

Tasekirja 2014 130

VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ PÄÄVASTUUALUEITTAIN 2014

v. 2014 v. 2014 v. 2013

Kokoaik. Osa-aik. Sivutoim. Yht. yht. erotus

Yleishallinto 19 3 22 27 -5

Varhaiskasv. 101 8 109 115 -6

Sivistys 174 29 4 207 206 1

Tekninen 107 10 117 124 -7

Yhteensä 401 50 4 455 472 -17

Yleishallinto;22; 4,8 %

Varhaiskasvatus; 109; 24,0 %

Sivistys 207; 45,5%

Tekninen; 117; 25,7 %

Vakinainen henkilöstö päävastuualueittain v. 2014

Henkilöstömäärä sopimusaloittain

VAKINAISET HENKILÖT SOPIMUSALOITTAIN 31.12.2014

Hlöä %

KVTES 248 54,5 %

OVTES 123 27,0 %

KANSAL.OP. 4 0,9 %

MUSIIKKIKOULU 12 2,6 %

PERH.PV.HOIT. 32 7,0 %

TS 25 5,5 %

TTES 11 2,4 %

455 100,0 %

Työntekijöistä 54,5 % on KVTES:n alaisia. OVTES:n alaisuuteen kuuluu yh-teensä 30,5 % työntekijöistä, joista toiseksi suurin ryhmä ovat opettajat (27,0 %). OVTES:n alaisuuteen kuuluvat myös kansalaisopiston (0,9 %) ja musiikki-koulun opettajat (2,6 %). KVTES:n LIITTE 12 piiriin (perhepäivähoitajat) kuuluu 7,0 % työnteki-jöistä. Teknisen sopimuksen alaisia on 5,5 % ja tuntipalkkaisia 2,4 % vakinai-sesta henkilöstöstä.

Tasekirja 2014 131

Henkilöstömäärä palkkausmuodoittain

VAKITUISET HENKILÖT PALKKAUSMUODOITTAIN 31.12.2014Palkkausmuoto Lkm %

Kuukausipalkka 300 65,9 %

Tuntipalkka 11 2,4 %

Periodityö 142 31,2 %

Muu 2 0,4 %

Yht 455 100,0 %

Kuukausipalkka 300 / 65,9%

Tuntipalkka11 / 2,4 %

Periodityö142 /31,2,0 %

Muu 2 / 0,4%

Vakituisen henkilöstön määrä palkkausmuodoittain 31.12.2014

Tasekirja 2014 132

Kuukausipalkka 300 / 65,9%

Tuntipalkka11 / 2,4 %

Periodityö142 /31,2,0 %

Muu 2 / 0,4%

Vakituisen henkilöstön määrä palkkausmuodoittain 31.12.2014

Palkattomalla työ-/virkavapaalla olevien lukumäärä

Palkattomalla työ-/ virkavapaalla 31.12.2014 oli 44 vakinaista työntekijää, jois-ta miehiä 3 ja naisia 41, sekä 9 määräaikaista työntekijää, jotka kaikki olivat naisia.

Henkilöstö ammattinimikkeittäin

Erilaisia ammattinimikkeitä oli käytössä 119 kpl. Perusopetuksen luokanopet-tajan nimikkeellä oli eniten työntekijöitä (44kpl). Perusopetuksen lehtorin (32), lastenhoitajan (31) ja perhepäivähoitajan nimikkeellä (30 kpl). Tilahuoltajia oli (22 kpl) ja keittäjiä (20 kpl). Nimikkeitä, joissa oli vain yksi työntekijä, oli 67 kpl.

Tasekirja 2014 133

VAKINAISEN HENKILÖSTÖN AMMATTINIMIKKEITÄ

2014

39454 perusopetuksen luokanopettaja 44

39453 perusopetuksen lehtori 32

26110 lastenhoitaja 31

39407 perhepäivähoitaja 30

76931 tilahuoltaja 22

17840 keittäjä 20

26170 lastentarhanopettaja 17

56401 tuntiopettaja (päätoiminen) 14

76290 koulunkäyntiohjaaja 14

81458 koulunkäyntiohjaaja-aamu-ja iltapäi 12

10277 erityisluokanopettaja 10

78611 päivähoidon avustaja 10

54980 toimistosihteeri 8

328 lukiokoulutuksen lehtori 7

10289 erityisopettaja,peruskoulussa 7

20010 kirjastovirkailija 6

25449 laitoshuoltaja 6

72061 kouluhuoltaja 6

73486 palvelusihteeri 6

33704 musiikkiopiston opettaja 5

23034 koulusihteeri 4

50500 talonmies 4

72505 ravitsemistyöntekijä 4

73591 kiertävä perhepäivähoitaja 4

75253 vastaava lastentarhanopettaja 4

77286 lukiokoulutuksen lehtori 4

77344 aamu-ja iltapäivätoiminnanohjaaja 4

79291 varhaiskasvatuksen alue-esimies 4

Palkkatuella palkatut ja oppisopimussuhteessa olleet henkilöt

PALKKATUELLA PALKATUT SEKÄ

SEKÄ OPPISOPIMUSSUHTEESSA OLLEET HENKILÖT

Vuosi Kaupunki LLKY

Palkka-

tuki yht Oppisop. Yhteensä

2008 76 0 76 5 81

2009 41 12 53 10 63

2010 40 14 54 6 60

2011 33 27 60 7 67

2012 28 13 41 6 47

2013 34 30 64 5 69

2014 47 30 77 1 78

Tasekirja 2014 134

TYÖHARJOITTELU / TYÖELÄMÄVALMENNUS, TYÖKOKEILU JA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA

Vuosi Työharj. Työkok. Kuntoutt.työt. Yhteensä

2008 76 12 16 104

2009 35 9 11 55

2010 30 8 10 48

2011 41 5 12 58

2012 34 8 4 46

2013 0 19 7 26

2014 0 12 7 19 Työllistämistuella palkattuna kaupungille on vuoden 2014 aikana ollut 47 hen-kilöä (8118 pv / 22,24 henkilötyövuotta) ja Suupohjan peruspalveluliikelaitos-kuntayhtymälle 30 henkilöä (6281 pv / 17,21 henkilötyövuotta), kuntouttava työtoiminta 7 henkilöä (602 pv / 1,65 henkilötyövuotta) ja työkokeilussa 12 henkilöä (720 pv / 1,97 henkilötyövuotta). Harjoittelut ym. ovat työnantajalle maksuttomia vaihtoehtoja. Nuorisotoimen kautta toteutetulla palvelusetelillä kesätyötä sai kaikkiaan 127 nuorta, eli 13 vähemmän kuin edellisvuonna. Seteleitä jaettiin 133 kpl ja niistä jäi käyttämättä 6 kpl. Määrärahaa oli vuonna 2014 käytettävissä 35.000 €, eli sama määrä kuin edellisvuonna. Kauhajoen kaupunki työllisti 43 nuorta (2013/41) ja Suupohjan peruspalvelulii-kelaitoskuntayhtymä 2 nuorta (2013/15). Kauhajokelaisista yrityksistä kesätyötä sai 51 nuorta, 5 vähemmän kuin edel-lisvuonna. Kauhajoen karhun eri jaostot työllistivät 10 (2013/8), yhdistykset 7 (2013/8), yksityishenkilöt 0 (2013/2), Kauhajoen Seurakunta 6 (2013/5) ja Suupohjan Koulutuskuntayhtymä 8 nuorta (2013/5). Palveluseteleitä jäi hake-matta 7 kpl. Oppisopimussuhteessa on ollut 1 lastenhoitaja.

Tasekirja 2014 135

Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika

43 42

84 84

51

25

6066

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

0-2v 3-4v 5-9v 10-14v 15-19v 20-24v 25-29v Yli 30v

He

nki

löä

KAUHAJOEN KAUPUNKI Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika 31.12.2014

Kauhajoen kaupungin palveluksessa henkilöstö on viihtynyt pitkään. Työnte-kijöistä 202 (44,4 %) on ollut palveluksessa 15 vuotta tai yli. Yli 30 vuotta pal-veluksessa olleita on 66 (14,51 %). Alle 5 vuotta palveluksessa olleita on 85 (18,68 %).

0-2 v./9,45 %

3-4 v./ 9,23 %

5-9 v./18,46 %

10-14 v./18,46 %

15-19v./11,21%

20-24 v./5,49 %

25-29 v./13,19 %

Yli 30 v/14,51 %

Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika 31.12.2014

Tasekirja 2014 136

Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus

v. 2014

palvelukseen

tulleet

v. 2014

palveluksesta

eronneet

vakinaiset

henkilöt

vakinaiset

henkilöt *)

Elintarvikelaboratorio 5

Varhaiskasvatus 4 10

Sivistys 4 8

Tekninen 6 12

Yhteensä 14 35

Palvelukseen tulleista 7 henkilöä on vakinaistettu.

*) eläkkeelle siirtyneet mukana

Tulovaihtuvuus 2,97 %

Lähtövaihtuvuus 7,42 % Vakinaisen henkilökunnan tulovaihtuvuus laskettuna vuoden 2013 vakinaisen henkilökunnan määrästä on 2,97 % ja lähtövaihtuvuus on 7,42 %. Elintarvikelaboratorion toiminnot myytiin SeiLab Oy:lle 1.5.2014 lukien. Sen seurauksena kolme henkilöä siirtyi uuden työnantajan palvelukseen, yksi siirtyi eläkkeelle, yksi teknisen osastolle ja yhden työsopimus irtisanottiin. Koska osa työsuhteista oli osa-aikaisia, yhteensä laboratorion toimintojen poistuessa henkilöstömäärä väheni 5,75 henkilötyövuotta.

HENKILÖTYÖVUOSI

Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuo-den työpäiviin (esim. työssä 1.3. - 31.5. = 92 / 365 = 0,25 henkilötyövuotta). Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet lasketaan yhteen. Henkilö-työvuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muuallakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon.

Henkilötyövuodet Miehet Naiset Yhteensä

Muutos%

ed.vuodesta

Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 87,44 354,9 442,34

Tasekirja 2014 137

2013 2014 Erotus

htv

Muutos % Osuus

työajasta

(v.2013),

%

Hallintopalv. 8,94 8,6 -0,34 -3,80 % 1,9 %

Elinkeinopalv. 12,92 9,14 -3,78 -29,26 % 2,1 %

Tal.-ja henk.palv. 2,76 2,33 -0,43 -15,58 % 0,5 %

Varhaiskasvatus 112,00 104,01 -7,99 -7,13 % 23,5 %

Opetushlöstö 161,96 142,07 -19,89 -12,28 % 32,1 %

Sivistys, muut 58,53 65,46 6,93 11,84 % 14,8 %

Tekninen 115,08 110,74 -4,34 -3,77 % 25,0 %

Yhteensä 472,19 442,35 -29,84 -6,32 % 100,0 %

0 50 100 150 200

Hallintopalv.

Elinkeinopalv.

Tal.-ja henk.palv.

Varhaiskasvatus

Opetushlöstö

Sivistys, muut

Tekninen

Henkilötyövuodet 2013 - 2014

2014

2013

Suurin suhteellinen vähennys vuosityöajassa on tapahtunut elinkeinopalveluis-sa, opetushenkilöstössä ja talous- ja henkilöstöpalveluissa. Lisäystä vuosi-työajassa on sivistysosastolla muun kuin opetushenkilöstön keskuudessa. Elinkeinopalvelujen vuosityöajan vähennys johtuu elintarvikelaboratorion siir-tymisestä SeiLab Oy:lle 1.5.2014 alkaen. Suurin työaika tehdään sivistys- ja teknisellä osastolla, sekä varhaiskasvatuk-sessa.

Tasekirja 2014 138

TYÖAJAN JAKAUTUMINEN

Vuosityöaika oli vuonna 2014 yhteensä 435,29 henkilötyövuotta ja vuonna 2013 yhteensä 472,19. Vähennystä edellisvuoteen oli 36,90 henkilötyövuotta. Teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tar-koittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä ja toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Tehty työaika = teoreettinen säännöllinen työaika – vuosilomat – terveysperus-teiset poissaolo – kaikki muut palkalliset poissaolot – kaikki muut palkattomat poissaolot – vapaana annetut työaikakorvaukset + rahana korvatut lisä- ja yli-työt. Mahdollisesti kalenteripäivinä kerätyt poissaolot muutetaan työpäiviksi kerto-malla ne luvulla 5/7. lisä- ja ylityötunnit muutetaan työpäiviksi laskukaavalla: tunnit x 5 / säännöllinen viikkotyöaika. Säännöllinen työaika on kunkin henkilön oman työaikamuodon mukainen. Jakaumaa ei tehdä niistä opettajista, joille maksetaan tuntiperusteinen palkkio (lähinnä sivutoimiset tuntiopettajat). Palkkakustannukset eivät sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja mui-ta sosiaaliturvan kulu-ja.

Tasekirja 2014 139

TYÖAJAN JAKAUTUMINEN / ei opettajia mukana

Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden

päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa

vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla joissa työskennellään

ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7).

työpäivät %

teoreett.s

äänn.

vuosityö-

ajasta

1000

euroa

% palkka-

kustan-

nuksista

17640

Kalenterivuoden päivät

-vähennetään lauantait, sunnuntait,

työaikaa lyhentävät arkipyhät

= Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) 103738 100,0 %

Vähennetään työpäivinä:

-Vuosilomat -12150 -11,7 % 1265 7,17 %

- Terveysperusteiset poissaolot -4531 -4,4 % 391 2,22 %

- Perhevapaat -2775 -2,7 % 47 0,27 %

- Koulutus -680 -0,7 % 41 0,23 %

- Muut palkalliset poissaolot -413 -0,4 % 28 0,16 %

- Muut palkattomat poissaolot -5667 -5,5 % 0 0,00 %

+ Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 4566 4,4 %

= Tehty vuosityöaika 82088 79,1 %

TYÖAJAN JAKAUTUMINEN / OPETTAJAT

Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden

päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa

vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla joissa työskennellään

ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7).

työpäivät %

teoreett.s

äänn.

vuosityö-

ajasta

1000

euroa

% palkka-

kustan-

nuksista

17640

Kalenterivuoden päivät

-vähennetään lauantait, sunnuntait,

työaikaa lyhentävät arkipyhät

- vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl.laskennallinen vuosiloma ja veso-päivät)

= Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) 36079 100,0 %

Vähennetään työpäivinä:

- Vuosilomat -84 -0,2 % 50 0,28 %

- Terveysperusteiset poissaolot -862 -2,4 % 118 0,67 %

- Perhevapaat -1506 -4,2 % 75 0,43 %

- Koulutus -213 -0,6 % 30 0,17 %

- Muut palkalliset poissaolot -128 -0,4 % 13 0,07 %

- Muut palkattomat poissaolot -2918 -8,1 % 0 0,00 %

= Tehty vuosityöaika 30368 84,2 %

Tasekirja 2014 140

HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 51,1 vuotta. Alhaisin kes-ki-ikä on talous- ja henkilöstöhallinnossa (47,0 v.) ja korkein hallintopalveluissa (57,8 v). Keski-ikä on noussut edellisvuodesta 0,9 vuotta. Vakinaisen henkilös-tön naisten keski-ikä on 49,8 vuotta ja miesten 53,8 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasekto-reilla, eli 45,7 vuotta.

Hallintopalv. Elinkeinopalv.Tal.-ja

henk.palv.Sivistys Tekninen Kaikki yht.

2010 53,3 46,4 43,0 47,7 52,5 49,6

2011 54,7 50,5 44,0 47,4 52,7 49,9

2012 55,6 47,4 45,0 48,9 47,6 49,4

2013 56,6 51,2 46,0 48,0 52,4 50,2

2014 57,8 51,2 47,0 49,0 52,8 51,1

-5,0

5,0

15,0

25,0

35,0

45,0

55,0

65,0

Ke

ski-

ikä

KAUHAJOEN KAUPUNKIVakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina 2010 - 2014

Hallintopalv. Elinkeinopalv.Tal.-ja

henk.palv.Sivistys Tekninen Kaikki yht.

Miehet 60,5 50,0 0,00 51,2 55,5 53,8

Naiset 55,9 51,5 47,0 48,2 51,2 49,8

60,5

50,0

0,00

51,255,5

53,855,9

51,547,0 48,2

51,2 49,8

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

KAUHAJOEN KAUPUNKI Vakinaisen henkilöstön keski-ikä sukupuolittain v. 2014

Tasekirja 2014 141

Määräaikaisen ja tilapäisen henkilökunnan keski-ikä oli 41,0 vuotta. Vuonna 2013 se oli 39,2vuotta.

52,7

48,3

35,5

0,0

47,5

42,1 40,6

30,0

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

Vakinainen Määräaikainen Työllistetty Oppisopimus

KAUHAJOEN KAUPUNKIHenkilöstön keski-ikä palvelussuhteen laaduttain

ja sukupuolittain v. 2014

Miehet

Naiset

Henkilöstön osuus ikäryhmissä 58 – 68 vuotta on 25,05 % vakinaisesta henki-löstöstä. Miehiä on 29 ja naisia 85, eli yhteensä 114 henkilöä.

19

17

15

11

15

7

0 01

0 0

5 5

3 34

5

1

3

0 0 00

5

10

15

20

58 v. 59 v. 60 v. 61 v. 62 v. 63 v. 64 v. 65 v. 66 v. 67 v. 68 v.

Vakinaisen henkilöstön osuus ikäryhmissä 58 - 68 vuotta

Miehet

Naiset

Tasekirja 2014 142

Ikäryhmittäin suurimmat henkilömäärät ovat ikäryhmissä 50 – 59 -vuotiaat (36,7 %), 40 – 49 (27,03 %) ja 30 – 99 -vuotiaat (18,24 %), yhteensä 373 hen-kilöä. Yli 60 -vuotiaita oli henkilöstöstä 14,95 %, alle 30 -vuotiaita puolestaan 3,08 %.

14

83

123

167

64

4

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli

KAUHAJOEN KAUPUNKIVakinaisen henkilöstön ikäjakauma

ikäryhmittäin

31.12.2014

Määräaikaisista henkilöistä suurimmat ikäryhmät ovat 40 – 49 ja 30 - 39 -vuotiaat 50,64 %. Ikäryhmissä 50 - 59 ja 60 – 64 -vuotiaat on 25,64 % henki-löstöstä, ja ikäryhmissä 65 ja yli oli 9,62 % henkilöstöstä. Alle 30 -vuotiaita oli 14,10 % henkilöstöstä.

22

37

42

31

9

15

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli

He

nki

löä

KAUHAJOEN KAUPUNKITilapäisen ja määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma ikäryhmittäin 31.12.2014

Tasekirja 2014 143

Henkilöstön sukupuolijakauma ikäryhmittäin

Vakinaisesta henkilöstöstä 82,2 % on naisia ja 17,8 % miehiä. Ikäjakaumal-taan miesten keski-ikä on neljä vuotta naisten keski-ikää korkeampi eli 53,8 v. (52,4) vuotta ja naisten 49,8 v. (49,3) vuotta. Keski-ikä on noussut sekä mies-ten että naisten osalta.

19

17

35

163

13

74

106

132

48

10

20

40

60

80

100

120

140

alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli

KAUHAJOEN KAUPUNKIVakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma

ikäryhmittäin 31.12.2014

Miehet Naiset

3

8 9 10

35

19

29

33

21

6

10

0

5

10

15

20

25

30

35

alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli

He

nki

löä

KAUHAJOEN KAUPUNKI

Tilapäisen ja määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma sukupuolittain31.12.2014

Miehet

Naiset

Määräaikaisesta henkilöstöstä 75,64 % on naisia ja miehiä on 24,36 %.

Tasekirja 2014 144

POISSAOLOT

Henkilöstön poissaoloja ovat sairaslomat, työ- ja työmatkatapaturmat, erilaiset koulutusvapaat sekä perhepoliittiset vapaat kuten äitiyslomat, vanhempainlo-mat, hoitovapaa, isyyslomat ja tilapäiset hoitovapaat. Koulutusvapaista tilastoissa ovat ainoastaan ne, joista palkkalaskenta on saa-nut tiedon.

Terveysperusteiset poissaolot

TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT / TAPAUKSET

Vuosi Kesto 1-3 pv Kesto 4-29 pv Kesto 30-60 pv Kesto 61-90 pv Kesto 91-180 pv Kesto 181-365 pv Yhteensä

2013 1127 386 19 10 3 2 1547

2014 1162 326 28 7 0 0 1523

1127

386

19 10 3 2

1162

326

28 7 0 00

200

400

600

800

1000

1200

1400

Kesto 1-3 pv Kesto 4-29 pv

Kesto 30-60 pv

Kesto 61-90 pv

Kesto 91-180 pv

Kesto 181-365 pv

Terveysperusteiset poissaolot/tapauksetv. 2013 - 2014

2013

2014

Vuonna 2014 poissaolotapauksia sairauslomien, työ- ja työmatkatapaturmien takia oli yhteensä 1523. 1-3 kpv sairauslomia on ollut 1162 kertaa, 4-29 kpv 326, 30-60 kpv 28, 61-90 kpv 7, 91-180 kpv ja 181-365 kpv ei kenelläkään. Viisi poissaolokertaa 1-3 kpv tai useammin on ollut 59 henkilöllä jakautuen seuraavasti: 24 kertaa 1 henkilö 14 kertaa 1 henkilö

Tasekirja 2014 145

12 kertaa 2 henkilöä 11 kertaa 3 henkilöä 10 kertaa 2 henkilöä 9 kertaa 2 henkilöä 8 kertaa 4 henkilöä 7 kertaa 5 henkilöä 6 kertaa 13 henkilöä 5 kertaa 26 henkilöä Vuoden 2014 aikana 243 henkilöllä ei ollut yhtään sairauslomapäivää.

Sairaslomat, työ- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitaudit

SAIRAUSLOMAT JA TAPATURMAT 2011 - 2014 KALENTERIPÄIVINÄ

Sairaus-

loma

Tapatur-

mat/am

mattitauti

Sairaus-

loma

Tapatur-

mat/am

mattitauti

Sairaus-

loma

Tapatur-

mat/am

mattitauti

Sairaus-

loma

Tapatur-

mat/am

mattitauti

2011 2011 2012 2012 2013 2013 2014 2014

Hallintopalv. 88 43 35 43 183 9

Elinkeinopalv. 19 253 66 89

Varh.kasv. 1981 2291 3 2231 36 2135 188

Sivistys 3570 25 2961 20 3123 11 2142

Tekninen 3562 74 2792 9 2768 155 2205 47

Yhteensä 9220 142 8332 32 8231 202 6754 244 Sairauspoissaolot ovat vähentyneet edellisvuodesta 1477 kalenteripäivää, mutta tapaturmat ovat lisääntyneet 42 kalenteripäivää. SAIRAUSLOMAT JA TAPATURMAT KALENTERIPÄIVINÄ 2014

Henkilöstön SAIRAUSLOMAT TYÖTAPATURMAT

lukumäärä* kal.pv pv/henkilö kal.pv pv/henkilö

Hallintopalv. 15 183 12,41

Elinkeinopalv. 14 89 6,59 9 0,67

Varhaiskasvatus 143 2135 14,93 188 1,31

Sivistys 320 2142 6,69 0,00

Tekninen 151 2205 14,65 47 0,31

YHTEENSÄ 642 6754 10,52 244 0,38

* Henkilöstön lukumäärä on keskiarvo tilastointipäivien: 31.3., 30.6.; 30.9. ja 31.12.2014 lukumääristä. Keskimäärin sairauspoissaoloja v. 2014 oli 10,52 kalenteripäivää /hlö. Tapa-turman johdosta poissaoloja oli keskimäärin 0,38 kalenteripäivää /hlö. Vuoden 2013 vastaavat luvut olivat 12,82 ja 0,31 kalenteripäivää. Sairauslomien määrä on vähentynyt viime vuodesta 2,3 kpv / henkilö ja työta-paturmat ovat lisääntyneet 0,07 kpv / henkilö. Vuosittaiset vaihtelut erityisesti pienissä yksiköissä ovat suuret. Pitkät sairauslomat johtuivat pääsääntöisesti muusta kuin työstä tai työoloista aiheutuneista sairauksista. Määräaikaisella kuntoutustuella v. 2014 oli 2 henkilöä. Kelan kuntoutuspäiviä oli 11 henkilöllä yhteensä 103 pv.

Tasekirja 2014 146

Kunta 10-tutkimuksen mukaan vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli keskimää-rin 16,7 päivää työntekijää kohti.

0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

Hallintopalv. Elinkeinopalv. Varh.kasv. Sivistys Tekninen Kaikki yht. keskim.

Sairauspoissaolot osastoittain/kpv/henkilö vuosina 2010-2014

2011

2012

2013

2014

0

50

100

150

200

250

300

350

400

Hallintopalv. Elinkeinopalv. Varh.kasv. Sivistys Tekninen Yhteensä

Tapaturmat/ammattitaudit/kpv/osastoittain vuosina 2010 -2014

2010

2011

2012

2013

2014

Sairauspoissaolojen palkkakustannukset ilman sosiaalikuluja olivat v. 2014 yh-teensä 491.956,53 €, kun ne edellisvuonna olivat 509.353,21 €. Työtapaturmien palkkakustannukset olivat v. 2014 9.104,35 € ja työmatkata-paturmien palkkakustannukset 6.987,35 €.

Tasekirja 2014 147

TERVEYSPERUSTEISTEN POISSAOLOLOJEN KUSTANNUKSET V. 2014

Kesto

Kalenteri-

päivät

1000

euroa

% palkka-

kustannuk-

sista

1 - 3 kpv 2121 158 0,90

4 - 29 pv 3268 237 1,34

30 - 60 kpv 1101 75 0,43

61 - 90 kpv 508 38 0,22

61 - 180 kpv 0 0 0

Yli 180 kpv 0 0 0

Yhteensä 6998 508 2,88

Keskimäärin / henkilötyövuosi 19,2 htv

Palkkasumma

17 640

Em. poissaoloista erikseen

työtapaturmat 144 9 0,05

työmatkatapaturmat 100 7 0,04

ammattitaudit 0 0 0,00

Yhteensä 244 16 0,09

Koulutuspäivät Keskeytyspäätösten mukaisten koulutuspäivien määrä v. 2014

KOULUTUS 2014

Koulutus/

työnantaja

Opinto-

vapaa

Oppiso-

pimus-

koulutus

Yhteensä

Hallintopalv. 14 14

Elinkeinopalv. 70 70

Varhaiskasvatus 125 92 84 301

Sivistys 337 148 485

Tekninen 66 66

Yhteensä 612 240 84 936 Keskeytyspäätösten mukaisten koulutuspäivien määrä v. 2010 – 2014

Koulutuspäivät vuosina 2010 - 2014

2010 2011 2012 2013 2014

Hallintopalv. 40 93 31 9 14

Elinkeinopalv. 28 32 21 55 70

Varhaiskasvatus 152 275 375 335 301

Sivistys 504 458 353 608 485

Tekninen 114 54 141 119 66

838 912 921 1126 936

Tasekirja 2014 148

Koulutusten palkkakustannukset ilman sosiaalikuluja olivat yhteensä 59.825,69 €, kun ne edellisvuonna olivat 71.051,73 €.

Koulutuspäivät ovat vähentyneet 190 päivää edellisvuoteen verrattuna, ja kou-lutusten palkkakustannukset ovat vähentyneet 15,8 % edellisvuoteen verrattu-na. Kustannusten vähentyminen johtuu siitä, että koulutuksia on järjestetty pai-kallisesti, jolloin ne ovat edullisempia ja osallistujia on siten voinut olla enem-män. Koulutuspäivät ovat vähentyneet, varhaiskasvatuksessa, sivistyksessä ja teknisellä osastolla.

Opintovapaalla on ollut 3 henkilöä yhteensä 240 päivää, keskimäärin 80 päi-vää/henkilö. Oppisopimuskoulutuksessa on ollut 4 henkilöä yhteensä 84 päi-vää, keskimäärin 21 päivää/henkilö. Vuorotteluvapaalla on ollut 8 henkilöä yh-teensä 1153 pv, keskimäärin 144 päivää/henkilö.

Koulutuskorvaus

Koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämä koulutus perustuu työnantajan laatimaan koulutussuunnitelmaan. Koulutuskor-vauksen perusteena olevan koulutuksen tulee olla työnantajan järjestämää koulutusta, joka ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. Lisäksi koulutuksen tulee perustua edellä mainittuun koulutussuunnitelmaan. Koulutuksen tulee liittyä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin työnanta-jan palveluksessa. Koulutuskorvaukseen oikeuttava koulutus voi olla erilaista työntekijöille annettavaa lisä- tai täydennyskoulutusta, kuten esimerkiksi ulko-puolisen järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit, sekä sisäiset koulutukset. Korvaukseen oikeuttava koulutus voi tähdätä myös lakisääteisten vaatimusten täyttämiseen, esimerkiksi työssä tarvittavien lupien suorittamiseen. Koulutus voidaan järjestää myös verkkokoulutuksena. Koulutuskorvausta voi saada enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohti vuodessa. Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulu-tuksesta tai koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto kalenterivuonna on vähintään kuusi tuntia. Laskennallisesti yksi koulutuspäivä vastaa siten 6 tun-nin koulutusta, kaksi koulutuspäivää 12 tunnin koulutusta ja kolme koulutus-päivää 18 tunnin koulutusta. Koulutuskorvauksen perusteena oleva palkkakustannus lasketaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivi-en määrällä. Koulutuskorvauksen määrä on 10 prosenttia koulutuskorvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta. Koulutuskorvausta oli mahdollisuus hakea ensimmäisen kerran vuodelta 2014. Korvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien lukumäärä oli yhteensä 361 päivää ja 55 työntekijällä oli oikeus yhteen (1) koulutuspäivään, 36 työntekijällä kah-teen (2) ja 78 työntekijällä kolmeen (3) koulutuspäivään. Koulutuskorvausta haettiin työttömyysvakuutusrahastolta viimeistään tammi-kuun 2015 loppuun mennessä. Palkkasumma, josta korvausta haettiin, oli 60 409,74 euroa ja korvauksen määrä em. palkkasummasta oli 6 040,97 euroa. Kauhajoen kaupungin koulutussuunnitelma vuosille 2015 – 2015 hyväksyttiin kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa 4.11.2014 § 32.

Tasekirja 2014 149

Säästövapaat

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan viranhaltija/työntekijä voi säästää 15 vuosilomapäivää ylittävän osan kultakin lomanmääräytymisvuodel-ta ansaitsemistaan vuosilomapäivistä säästövapaaksi, ja pitää ne myöhemmin työnantajan kanssa sopimana ajankohtana. Vuoden 2014 lomavuoden tilanne säästövapaiden osalta oli seuraava: Kaikkiaan säästövapaita oli 31.12.2014 mennessä pitämättä 597 päivää, joka vastaa noin kahden vuoden vuosityöaikaa. Vuonna 2013 säästövapaapäiviä oli 557 päivää, joten vuoden aikana pitämättömät säästövapaat ovat lisääntyneet 40 päivällä. Säästövapaapäiviä on keskimäärin n. 18 pv/henkilö.

SÄÄSTÖVAPAAT 31.12.2014

Osasto / vastuualue Säästöva-

paapäivät

Henkilöiden

lukumäärä

Henkilöt,

joilla 15

pv tai alle

Henkilöt,

joilla yli 15

pv

Henkilöt,

joilla 30

pv tai yli

Hallintopalvelut 141 3 0 0 3

Elinkeinopalvelut 10 1 1 0 0

Tal.-ja henk.palv. 0 0 0 0 0

Varhaiskasvatus 178 10 6 1 3

Sivistys 166 10 6 2 2

Tekninen 102 9 6 3 0

Yht 597 33 19 6 8

Vuodessa on n. 254 työpäivää

597/254 =n. 2,3 htv.

ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN

Eläkkeelle siirtyneet vuonna 2014

Eläkkeelle siirtyi neljä enemmän kuin edellisvuonna. Vanhuuseläkkeelle siirty-neitä oli 20, kun edellisvuonna heitä oli 16. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 4 työntekijää. Uusia osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli kaksi. Uusia osa-aikaeläkkeitä aloitettiin kaksi ja kuntoutustuella oli 2 henkilöä. Vuoden lopussa osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 3 ja osa-aikaeläkkeellä 7 henkilöä. ELÄKKEELLE 2010-2014 JÄÄNEET HENKILÖT

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

31.12.

2014

työssä

olevien

määrä

Vanhuuseläke 3 18 11 5 16 13 17 14 17 16 20

Työkyvyttömyyseläke 6 2 2 8 3 4 1 4 0 4 2

Osatyökyvyttömyyseläke 4 1 3 2 2 1 0 1 2 0 3

Osa-aikaeläke 2 1 2 6 5 6 5 0 0 2 7

Kuntoutustuella 1 1 3 1 1 0 0 2 3 2 2

Yhteensä 14 24 20 16 28 24 25 25 21 24 26 10

Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä

Tasekirja 2014 150

VanhuuseläkeTyökyvyttömyys

eläkeOsatyökyvyttöm

yyseläkeOsa-aikaeläke Kuntoutustuella

2010 17 1 1 6 0

2011 14 4 0 5 2

2012 17 0 1 0 3

2013 16 4 2 0 2

2014 20 2 0 2 2

0

5

10

15

20

25

He

nki

löä

Eläkkeelle jääneiden jakauma eläkemuodon mukaan v. 2010 - 2014

Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,9 vuotta, osa-aika- ja osatyö-kyvyttömyysseläkkeelle siirtyneiden 60,8 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden 60,0 vuotta. Kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,2 vuotta, kun se edellisvuonna oli 61,0 v. Eläkkeelle on siten siirrytty noin pari vuotta myöhemmin kuin edel-lisvuonna. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuo-teen 2030 mennessä.

Kaupungin maksamat Varhe-maksut

Omavastuumaksut on korvattu vuoden 2006 alusta varhaiseläkemenoperus-teisella maksulla. Omavastuujärjestelmästä poiketen varhaiseläkemenoperus-teiseen maksuun (varhe-maksu) vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeiden, yksilöl-listen varhaiseläkkeiden ja työttömyyseläkkeiden lisäksi myös kuntoutustuet. Varhe-maksuun eivät vaikuta eläkkeelle jäävän henkilön ikä tai sukupuoli ku-ten omavastuumaksuissa. Eläkelajilla ei ole vaikutusta maksun suuruuteen, eikä palvelussuhteen kesto vaikuta maksuvelvollisuuden syntymiseen. Ikäriippuvuuden poisto varhaiseläkemenoperusteisessa maksussa tekee työn-antajalle selvästi aikaisempaa kannattavammaksi pyrkiä pitämään ikääntyvät työntekijät mukana työelämässä vanhuuseläkeikään asti, koska lähellä eläke-ikää alkavasta työkyvyttömyyseläkkeestä seuraa entistä omavastuuta suu-rempi varhe-maksu. Toisaalta nuoresta työkyvyttömyyseläkkeelle jäävästä ei aiheudu aikaisempaan tapaan suurta kertamaksua.

Tasekirja 2014 151

VARHE-MAKSUT Lopullinen Lopullinen Lopullinen Lopullinen Tilinp.arvio

2010 2011 2012 2013 2014

Omiin eläkemenoihin perust.varhe-maksu 113 523,20 100 390,12 101 077,71 80 321,38 98 132,04

Palkkasummaperusteinen varhe-maksu 127 451,31 100 779,52 100 031,78 75 892,91 76 666,16

Yhteensä 240 974,51 201 169,64 201 109,49 156 214,29 174 798,20

Muutos/euroa -24 598,82 -39 804,87 -60,15 -44 895,20 18 583,91

Muutos ed.vuoteen % -9,26 % -16,52 % -0,03 % -22,32 % 11,90 %

Osuus palkkakustannuksista % 1,36 % 1,13 % 1,08 % 0,85 % 0,99 %

Vanhuuseläkkeelle siirtyvät vuosina 2015 – 2022

Vanhuuseläkeikä täyttyy vuosina 2015 – 2022 yhteensä 123 henkilöllä, joka on 27 % vakinaisesta henkilöstöstä. Eläkeiän täyttyvien lukumäärä vaihtelee 5 henkilöstä 24 henkilöön vuodessa. Keskimääräinen eläkkeelle jäävien määrä on n.15 henkilöä vuodessa. Suhteessa eniten vakinaisesta henkilöstöstä eläk-keelle jää ko. ajanjaksona hallintopalveluista (46 %), elinkeinopalveluista (22 %), varhaiskasvatuksesta (30 %), sivistyksestä (21 %) ja tekniseltä osastolta (32 %). Vuodet 2016 (24 henkilöä) ja 2018 (23 henkilöä) ovat suurimmat elä-keiän täyttymisvuodet. Suurimpana ryhmänä vakinaisia perhepäivähoitajia oli vuoden lopussa 30 ja heistä jää eläkkeelle vuosina 2015 - 2022 yhteensä 14 henkilöä.

ARVIO VANHUUSELÄKKEELLE VUOSINA 2015 - 2022 JÄÄVIEN LUKUMÄÄRÄSTÄ

Osasto /

vastuualue

2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yht. Osuus nyk

hlöstöstä %

Hallintopalv. 1 1 2 2 6 46 %

Elinkeinopalv. 2 2 22 %

Varh.kasvatus 1 6 7 6 5 5 1 2 33 30 %

Sivistys 10 9 4 9 5 4 1 2 44 21 %

Tekninen 4 6 2 6 6 3 3 8 38 32 %

Kaikki yht. 15 24 14 23 16 12 5 14 123 27 %

46 %

22 %

30 %

21 %

32 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

Hall.palv.

Elink.palv.

Varh.kasv.

Sivistys

Tekninen

Vanhuuseläkeiän vuosina 2015 - 2022 täyttävien osuus osaston vakinaisesta henkilöstöstä, %

Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63–68-vuotiaana tai alle 63-vuotiaana, jos kuntatyöntekijän ammatillinen eläkeikä on tätä alempi. Osa kuitenkin jatkaa

Tasekirja 2014 152

töissä vanhuuseläkeiän alarajan täyttämisen jälkeen. Kuntatyöntekijän kannat-taakin jatkaa työssä ns. henkilökohtaiseen eläkeikäänsä saakka, jottei eläke pienene. Jos henkilökohtainen eläkeikä on esimerkiksi 64 vuotta ja henkilö jääkin eläkkeelle jo 63-vuotiaana, hän menettää lisäeläkeoikeuden ja eläke pienenee. Yli 63-vuotiaita kannustaa jatkamaan myös parempi eläkekarttuma; 63–68 -vuotiaana eläkettä karttuu 4,5 prosenttia.

Eläketurvakeskuksen mukaan julkisen sektorin eläkkeellesiirtymisikä nousi vuonna 2014. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,2 -vuotiaana. Edellisenä vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-vuotiaana.

2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

Hallintopalv. 1 1 2 2

Elinkeinopalv. 0 2 0 0

Varh.kasvatus 1 6 7 6 5 5 1 2

Sivistys 10 9 4 9 5 4 1 2

Tekninen 4 6 2 6 6 3 3 8

0

2

4

6

8

10

12

He

nki

löä

Arvio vanhuuseläkeiän täyttävien määrästä vuosina 2015 - 2022

TYÖTERVEYSHUOLTO Kauhajoen Kaupunki ostaa työterveyshuoltopalvelut Suupohjan Peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymältä. Työterveyshuolto toimii kaikissa LLKY:n kunnissa. Kauhajoella työterveyshuollon palvelut on keskitetty Teknologiakeskus Logisti-aan. Kauhajoen Kaupungilla on ennaltaehkäisevä työterveyshuoltosopimus ja lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoitosopimus, mikä kattaa työterveyslääkä-rin lähetteellä myös erikoislääkärin konsultaation. Työterveyshuollon Kauhajoen toimipisteen henkilökunta: - kaksi työterveyslääkäriä, joista toinen osa-aikaisena - työterveyspsykologi - osastonhoitaja/työterveyshoitaja - viisi työterveyshoitajaa, joista yksi toimii ajanvarauksessa - kaksi työfysioterapeuttia, jotka toimivat myös Teuvalla ja Karijoella - osastonsihteeri

Työterveyshuolto toimii myös Isojoella, Teuvalla ja Karijoella. Isojoella on yksi työterveyshoitaja ja osastonsihteeri, Teuvalla on kaksi työterveyshoitajaa.

Tasekirja 2014 153

Työterveyslääkärit, työfysioterapeutit ja työterveyspsykologi ovat Teuvalla ja Karijoella sovittuina päivinä.

Työterveyshuolto on työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntija, joka työ-paikkojen kanssa yhteistyössä huolehtii henkilöstön työ- ja toimintakyvyn yllä-pitämisestä sekä työturvallisuudesta. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa ovat työpaikkaselvitykset, tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus, terveystarkastukset, työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaami-nen, työyhteisöjen toimivuuden edistäminen ja osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen edistäminen. Ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi työter-veyshuolto toteuttaa työterveyspainotteista sairaanhoitoa sovitulla laajuudella. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa on pyritty tehostamaan mm. terveystarkastuksilla, työterveysneuvotteluilla ja työpaikkaselvityksillä. Ennal-taehkäisevä toiminta ja sen vaikutukset vähentävät pidemmällä aikavälillä myös sairauspoissaoloja.

Terveystarkastuksia tehtiin vuonna 2014 sivistysosaston opetushenkilöstölle (lukio ja yläkoulu), ruokapalvelun toimialalle (terveyskeskuksen keittiö), var-haiskasvatuksen toimialalle (Saturepun henkilökunta). Terveystarkastuksina on tehty myös terveydenseurantakäyntejä esim. pitkään sairauslomalla olleille, työ- tai terveysasioissa tukea tarvitseville, kuntoutukseen hakeutuville tai kun-toutuksen seurantakäynteinä. Työterveyshoitajan ja –lääkärin tekemistä terve-ystarkastuksista on tarvittaessa ohjattu työterveyspsykologin tai työfysiotera-peutin vastaanotolle. Ryhmä-TYK –kuntoutusta haettiin opettajille ja kuntoutuksen ensimmäinen jakso on tammikuussa 2015. Työpaikkaselvitys tehtiin Päiväkoti Satureppuun. Perusselvitysten lisäksi työfy-sioterapeutti on tehnyt ergonomisia kartoituksia eri osastojen työpisteisiin, esim. opetus, varhaiskasvatus, puhtaus- ja ruokapalvelut.

Työterveyspsykologipalveluja on käytetty sekä yksilö- että ryhmätasolla. Yksi-lökäyntejä ovat olleet terveystarkastukset, osatyökykyisen kuntoutustarpeen ja selviytymisen seuranta sekä muut kuntoutusohjaukset, tietojen anto, neuvonta ja ohjaus. Ryhmäohjaukset ovat olleet suunnatun selvityksen/psykososiaalisen kuormituksen selvityksen perusteella toteutettua ohjausta ja seurantaa rajatulle ryhmälle, työyhteisölle. Työterveyspsykologi on osallistunut myös työterveys-neuvotteluihin.

Työfysioterapeutin palveluja on käytetty sekä yksilö- että ryhmätasolla. Yksilö-käyntejä ovat olleet terveystarkastukset, osatyökykyisen kuntoutustarpeen ja selviytymisen seuranta sekä muut kuntoutusohjaukset, tietojen anto, neuvonta ja ohjaus. Työfysioterapeutti on tehnyt ergonomisia kartoituksia eri osastojen työpistei-siin, esim. opetus, varhaiskasvatus, puhtaus- ja ruokapalvelut. Ryhmäohjaukset ovat olleet esim. perusselvitysten ja terveystarkastusten pe-rusteella toteutettua ohjausta ja seurantaa rajatulle ryhmälle, työyhteisölle. Työfysioterapeutti on tarpeen mukaan osallistunut myös työterveysneuvotte-luihin.

Kauhajoen Kaupungilla on käytössä Varhaisen tuen malli. Työterveyshuollon yhteistyö työnantajan/esimiesten ja työntekijöiden kanssa on mallin mukaisen toiminnan myötä lisääntynyt. Varhaisen tuen mallin ja vuoden 2012 lakiuudis-tusten tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn tukeminen, työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisy ja toipumisen ja työhön paluun helpottaminen sairaus-

http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/mita/tehtavat/tyopaikkaselvitykset

Tasekirja 2014 154

poissaolon jälkeen. Työterveysneuvotteluja on käyty yksittäisten työntekijöiden terveys- ja työkykyasioissa sekä työyhteisöasioissa. Työterveysneuvotteluihin on työterveyshuollosta osallistunut tarpeen mukaan työterveyslääkäri, työter-veyshoitaja, työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti. Työterveysneuvottelujen tuloksena on ollut esim. työntekijän ammatillinen kuntoutus työkokeiluna, osa-sairauspäivärahamahdollisuuden hyödyntäminen, kuntoutustuki.

Kauhajoen kaupunki on ollut savuton työpaikka 1.6.2011 alkaen. Työnantaja on sitoutunut korvaamaan ”Tupakasta vieroituksen yksilöohjausmallin” mukai-set käynnit työterveyshuollossa työterveyshoitajalla tai lääkärillä sekä osallis-tumaan vieroitushoidon lääke- ja korvaushoitokustannuksiin.

Kauhajoen kaupungin sisäilmatyöryhmässä työterveyshuollon edustaja(t) toi-mii asiantuntijana. Sisäilmaongelmat ovat koko ajan lisääntyneet ja sisäilma-työryhmä kokoontuu säännöllisesti.

Työterveyshuolto osallistuu Kauhajoen kaupungin Paree –työhyvinvointiohjelman toteuttamiseen.

Kela:lta haettiin korvausta vuodelta 2013 työterveyshuollon kustannuksiin seu-raavasti: korvausluokassa I 90.854,25 €, hyväksytty 90,854,25 €, korvaus 60 % 54.512,55 € korvausluokassa II 122.604,26 €, hyväksytty 122.604,26 €, korvaus 50 % 61.302,13 €. Kela:n korvaukset yhteensä 115.814,68 €. TYÖTERVEYSHUOLTO 2014

Käynnit Lääkäri ErikoislääkäriTerv.hoitaja Työfysioterap.TyöpsykologiRav.terapeuttiYhteensä

Terveystarkastus 214 735 261 103 1 1314

Sairauskäynti 1996 210 2081 4287

Yhteensä 2210 210 2816 261 103 1 5601

Lääkäri ErikoislääkäriTyöterveys-

hoitajaTyöfysio-

terapeuttiTyöpsykologi

Ravitesemus-terapeutti

2013 1364 68 1685 218 135 0 3470

2014 2210 210 2816 261 103 1 5601

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

Käynnit työterveyshuollossa 2013 - 2014

Työhyvinvointi Vuoden 2004 aikana aloitettua Paree -työhyvinvointihanketta on jatkettu edel-leen normaalina toimintana. Hanke on toteutettu henkilöstöhallinnon, työterve-

Tasekirja 2014 155

yshuollon ja liikuntatoimen yhteistyönä. Liikuntaryhmät jakaantuvat toiminnall i-sesti kahteen osaan; perusryhmään ja jatkoryhmään. Perusryhmä on osallistu-jille maksuton ”kutsuryhmä”, joka kokoontuu 6 kuukauden ajan kerran viikos-sa. Tämän jälkeen kannustetaan jatkamaan liikuntaa muiden toimijoiden liikun-taryhmissä tai Paree –jatkoryhmissä. Jatkoryhmiä on järjestetty kaksi kertaa viikossa osallistujilta saatujen toiveiden mukaan: ohjattu kuntosaliryhmä Virkun kuntosalilla ja vaihtuvalla ohjelmalla toteutettava Teemajumppa Virkun pai-nisalilla. Jatkoryhmän ohjausmaksun osallistuja maksaa itse (15€/kevät/syksy). Jatkoryhmään voi osallistua kuka tahansa kaupungin työn-tekijä. Jatkoryhmän suosio on ollut suuri. Vuonna 2014 jatkoryhmiä ohjattiin 58 ker-taa ja osallistujakertoja kertyi 1031 eli keskimäärin jokaiselle jumppakerralle osallistui yli 17 henkilöä. Nämä luvut kertovat henkilöstön todellisesta sitoutu-misesta näihin omiin liikuntaryhmiin! Syksyllä 2013 aloittanut painonhallintaryhmä jatkoi toimintaansa vielä kevään 2014 ajan. Ryhmään oli yleinen haku, josta työterveyshuolto valitsi ryhmään 23. osallistujaa. Kurssin tavoitteena oli pudottaa painoa ja ehkäistä liikapainon kertyminen siten, että kurssilainen sai käytännön vinkkejä painonhallintaan ja terveelliseen ruokavalioon. Kurssille pääsyn yhtenä kriteerinä oli painoindeksi 28-35, tällöin osallistujien liikapaino on helpommin hallittavissa kuin vielä enemmän painavien. Noin puolet ryhmäläisistä jatkoi käyntejä aktiivisesti ja saivat painoa pudotettua. He onnistuivat myös painonhallinnassa. Yksittäisenä toimintana Pareen järjestämänä tarjottiin maksullinen InBody-mittaus, johon osallistui kahden päivän aikana myös kymmeniä kaupungin työntekijöitä (mittaus oli kaikille maksaville asiakkaille avoin). Paree-ryhmiin osallistuneille tehtiin vapaamuotoinen kysely keväällä 2014, tar-koituksena oli selvittää miten osallistujat kokivat liikuntatarjonnan sekä osallis-tumismaksun määrän. Kyselyn yhteenveto on liitteenä.

Tavoitteeksi projektille on asetettu sairauspoissaolojen vähentäminen pitkällä aikavälillä 10 % sekä eläköitymisajankohdan myöhentäminen nykyisestä. Teh-tävillä toimenpiteillä lisätään työssä jaksamista ja kehitetään työterveyshuollol-le edullisia ja tehokkaita menetelmiä, joilla työkykyä voidaan oleellisesti paran-taa työssäkäynnin ohessa paikallisia liikuntamahdollisuuksia käyttäen. Hankkeen selvityksen mukaan toiminnan vaikuttavuus on erittäin hyvä. Suor i-tetun kyselyn mukaan osallistujat ovat kokeneet ohjatun toiminnan erittäin myönteisenä. Pareesta on vuosien kuluessa tullut tuttu toimintamalli kaupun-gin työntekijöiden keskuudessa. Ryhmään haluavien ja siihen motivoituneiden määrä on edelleen säilynyt hyvänä. Ryhmiin pyritään jatkossakin valitsemaan henkilöitä, joilla on työkyvyn alentumisen uhka tai sairaus- ja oiretaustaa. Näin on jatkossa mahdollisuus saada ryhmään mukaan henkilöitä, jotka eniten tar-vitsevat myös työterveyshuollon tukea työkyvyn ylläpitämiseksi. Projektin tavoite, liikunnan aktivoinnin vakiinnuttaminen tavanomaiseksi toi-minnaksi, on toteutunut.Toimintaa jatketaan vuosittain nyt hyväksi havaitun toimintamallin mukaisesti. Toiminnan tarvitsema määräraha on budjetoitu hen-kilöstöhallinnon vastuualueelle.

Paree hanketta käytännössä toteuttavat: Maarit Kaari (erityisliikunnan suunnit-telija, hankkeen koordinaattori, Kauhajoen kaupunki), kaikki Virkun ohjaajat

Tasekirja 2014 156

(ohjaavat liikuntaryhmiä) sekä Mari Ala-Kokko-Nevala (työterveyshoitaja, LLKY) ja Satu Korpi-Filppula (työfysioterapeutti, LLKY) Puheeksi ottamisia on ollut vuonna 2014 aikana yhteensä 14 kpl (10 kpl), eli neljä enemmän kuin edellisvuonna. Liikunta- ja kulttuuriseteleitä, jonka arvo oli 30 €/työntekijä, lunastettiin yhteen-sä 700 kpl (v.2013/857 kpl). Seteleiden jako on hajautettu esimiehille, joten se on lisännyt niiden käyttöä. Seteleistä 21,0 % käytettiin kaupungin järjestämiin palveluihin ja 79,0 % ulkoisille palvelun tarjoajille. Kustannukset yhteensä 7.000 € (v.2013/8.570) euroa.

HENKILÖSTÖKYSELY

Kauhajoen kaupungin henkilöstölle järjestettiin henkilöstön työhyvinvointikysely toukokuussa 2014. Kysely toteutettiin Webropol -ohjelmistolla.

Nyt toteutettu kysely toimitettiin 481 henkilölle, sähköpostin kautta 467 henki-lölle ja julkisen linkin kautta vastauksia saatiin 14. Määrään sisältyy vakinaisen henkilöstön lisäksi myös määräaikaisessa työsuhteessa olevia. Kyselyä ei lä-hetetty pitkään virkavapaalla/työlomalla oleville.

Kyselyn avulla kootut tiedot on raportoitu vastuualuekohtaisina yhteenvetoina, joten yksittäisiä vastauksia tai vastaajan henkilöllisyyttä ei voida tunnistaa. Yk-sikkökohtaiset tulokset on raportoitu vain, mikäli vastaajia on ollut vähintään kymmenen.

Henkilöstöltä kysyttiin työyhteisöä koskien seuraavia asioita: - tavoitteellisuus (perustehtävän ja tavoitteiden tuntemus, oma ja työyhtei-

sön onnistuminen työssä) - tuki työlle (palkitseminen, kouluttautumismahdollisuudet ja vastuut) - minä ja työ (oman työnteon arviointi) - työhyvinvointi (työyhteisön toimintakyky, ristiriitojen selvittämiskyky) - työssäjaksaminen (henkinen ja fyysinen kuormittavuus) - työyksikön toiminta (kehityskeskustelut ja palaverit) - työterveyshuollon palveluista - johtamiskulttuuri ja esimiestyö (yhteisön ja esimiehen yhteistyökyky, työn-

jako ja motivointi) - työyksikön toiminnan arviointi (epäasiallisen kohtelun ja häirinnän kokemi-

nen, kehityskeskustelut)

Lisäksi kysyttiin sanallista arviointia; työterveyshuollon palveluista, työolosuh-teista, työilmapiiristä ja esimiestyöstä sekä ehdotuksia työolosuhteiden ja esi-miestyön parantamiseksi.

Vastauksia saatiin yhteensä 305 kpl (63,41 %), jota voidaan pitää hyvänä. Vastausprosentti on hieman alempi kuin edellisen kyselyn vastausprosentti, joka oli 67,54 %. Vastauksia saatiin yleishallinnosta 18 kpl, sivistystoimesta 229 ja tekniseltä osastolta 58 kpl. Vastaajan sukupuolta ei kysytty, koska miesten vähyyden vuoksi vastaaja olisi mahdollisesti voitu tunnistaa. Esimiehiä vastaajista oli 30 (9,8%). Vakinaisessa työ/virkasuhteessa vastaajista oli 270 (88,5%) ja määräaikaisia 35 (11,5%).

Tasekirja 2014 157

Kysyttäessä epäasiallisen kohtelun kokemusta työyhteisössä, vastaajista 74,1% (ed.76,6%) ilmoitti, ettei ole sellaista kokenut. Osittain tai täysin eri miel-tä oli 40 (ed.72) vastaajaa, 39 (ed.63) vastasi, ettei osannut sanoa. Sanallisis-sa vastauksissa ei ilmene millaista epäasiallista kohtelua oli koettu.

Kysyttäessä, että ”En omalta osaltani kohtaa häirintää työyhteisössäni”, 85,2% (90,1%) ilmoitti olevansa samaa mieltä. Vastaajista 24 oli osittain tai täysin eri mieltä ja 21 ei osannut sanoa. Esimiesten ja alaisten vuorovaikutustaidot eivät kaikilta osin ole parhaat mahdolliset. Ongelmaa esiintyy vain määrätyissä työ-yksiköissä.

Yleisesti tarkastellen Kauhajoen kaupungin työyhteisöissä ei ilmennyt erityisiä huolenaiheita, vaan henkilöstö viihtyy hyvin, on osaavaa ja tehtäviinsä motivoi-tunutta. Lomautukset ovat aiheuttaneet jännitteitä ja ongelmia työn normaalille sujumiselle.

Tuloksista voidaan todeta, että - organisaation ja työyhteisöjen sisäistä tiedonkulkua sekä työnjakoa tulee

edelleen parantaa erilaisin toimenpitein. - esimiestyötä tulee kehittää esimiehille suunnattavalla koulutuksella. - erityisesti työyhteisöjen keskustelukulttuuria ja - ristiriitojen ratkaisutaitoja tulee parantaa.

Edellä mainitut epäasiallinen kohtelu ja häirintä ovat työyhteisön toiminnan kannalta ns. nollatoleranssin asioita, joihin tulee ehdottomasti puuttua. Työyh-teisöjen onkin selvitettävä, mitä todellisuudessa on koettu epäasialliseksi koh-teluksi ja häirinnäksi. Mikäli kysymys on työntekijöiden keskinäisestä tai esi-miesten aiheuttamista tuntemuksista, tulee työnantajan ryhtyä välittömästi toi-menpiteisiin ongelman poistamiseksi.

Mikäli kyseessä on asiakkaiden taholta koettu epäasiallinen kohtelu tai häirin-tä, tulee työnantajan ryhtyä toimenpiteisiin työntekijöiden suojelemiseksi epä-asialliselta toiminnalta. Kyselyn johdosta tehdyt toimenpiteet: Esimiehille on järjestetty esimiesseminaari 9.10.2014, jossa on esitelty kyselyn tuloksia sekä työyhteisön toimintatapoja tulosten saattamiseksi käytännön toi-menpiteiksi.

Osastojen ja vastuualueiden esimiesten tulee esitellä kyselyn tulokset henki-löstölleen koko kaupungin, oman osaston ja ko. vastuualueen osalta.

Henkilöstölle on järjestettävä mahdollisuus keskusteluun oman vastuualueen-sa / yksikkönsä tulosten johdosta.

Jokaisella vastuualueella tulee valita keskimäärin kolme ko. vastuualueella tär-keimmäksi koettua kehittämisen kohdetta ja päättää toimenpiteistä, joihin ni-metyn asian johdosta ryhdytään.

Vastuualueilla sovittaville kehittämistoimille on nimettävä vastuuhenkilöt ja ai-kataulu. Kyselyn johdosta tehtävät toimenpidesuunnitelmat esimiesten tuli toimittaa tie-doksi oman osastonsa päällikölle ja henkilöstösihteerille 30.11.2014 mennes-sä.

Tasekirja 2014 158

Kyselyn tulokset on käsitelty osastoilla esimiesten toimesta, ja kirjattujen toi-menpiteiden toteutumista seurataan vuonna 2015 tehtävällä kyselyllä.

YHTEISTOIMINTA

Kauhajoen kaupungissa noudatetaan lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta 13.4.2007/449.

Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yh-teisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämi-seen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisö-ään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palve-lutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua.

Työnantajan ja työntekijöiden yhteisiä toimielimiä ovat yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta. Yhteistyötoimikunnan kokouksia on pidetty 5 kpl.

Yhteistoimintamenettelyssä henkilöstöjärjestöjen kanssa on keskusteltu henki-löstökustannusten kokonaisvaltaisesta säästöohjelmasta. Sen tavoitteet ja toimenpiteet kohdentuvat mm. sairauspoissaolokustannusten alentamiseen, lyhytaikaisten sijaisuuksien vähentämiseen ja palkkapolitiikan linjauksiin tulok-sellisuuden lisäämiseksi. Kaupunginhallituksen hyväksymässä palvelurakenneohjelmassa henkilös-tösäästön tavoitteeksi on asetettu 2,7 milj. euroa vuosien 2014 – 2016 aikana. Säästötavoitteen saavuttamiseksi käytetään kaikkia mahdollisia toimenpiteitä paikallisesta sopimisesta ja vapaaehtoisista palkattomista vapaista ym. aina lomautuksiin, osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin saakka. Henkilöstön eläköity-minen pyritään hyödyntämään tehtäväjärjestelyin. Yt-neuvottelut todettiin yhteistyötoimikunnan osalta päättyneeksi 20.11.2014, jolloin yt-toimikunta jätti yksimielisen esityksen kaupunginhallitukselle vuoden 2015 toteutettavista toimenpiteistä. Eläköityvien ja irtisanoutuvien työntekijöiden toimien täyttämättä jättämisellä saavutetaan oleellisia säästöjä vuosien 2015 -2017 aikana. Säästöjä hae-taan myös säästövapaiden ja vuosilomien pitämisellä, jolloin lomapalkkavel-ka taseessa vähenee. Nyt käsitellyn ohjelman pysyvillä toimenpiteillä henki-löstökustannusten haettava säästövaikutus odotetaan olevan vuoden 2015 osalta yhteensä n. 23 henkilötyövuotta eli 0,82 milj. euroa. Työntekijäjärjestöt eivät suostuneet paikallisen sopimuksen tekemiseen sääs-töjen aikaansaamiseksi. Yt- neuvottelujen päätteeksi Kauhajoen kaupunki päätti lomauttaa koko henkilöstön 10 kalenteripäivän ajaksi v. 2014. Osa henkilöstöstä jäi erityisistä syistä lomautusten ulkopuolelle. Syynä oli mm. se, että erityisluokanopettajia ei voinut lomauttaa, koska opetusryhmiä ei pe-rusopetusasetuksen mukaan voi yhdistää. Musiikkiopiston opettajat jäivät lo-mautuksen ulkopuolelle, koska osa-aikaisten lomautuksen järjestäminen olisi ollut epätarkoituksenmukaista vain Kauhajoen tuntien osalta. Samoin kansa-laisopiston sivutoimisia tuntiopettajia ei lomautettu. Pääluottamus- ja luotta-musmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja ja heidän varahenkilöitään ei lomautettu

Tasekirja 2014 159

työsopimuslain määräysten johdosta. Lomautus koski kaikkiaan 395 henkilöä. Lomautusaika kalenteripäivinä oli 4243 kal. pv = 11,62 htv. (osaan lomautus-päivistä sisältyy myös viikonloppuja). Lomautuksilla säästettiin yhteensä 446.315,81 € sosiaalikuluineen. Vuonna 2014 vapaaehtoisia ”talkoovapaita” pidettiin ainoastaan 69 päivää, joista kertyi säästöä 3.889,29 €. Talkoovapaisiin osallistui 11 henkilöä. Sijais-kielto lyhyissä, 1 – 3 päivän sijaisuuksissa oli edelleen käytössä. Sijaisuusku-luissa säästöä syntyi 243.744 €:a edellisvuoteen verrattuna. Eläköitymisen johdosta jätettiin 11 virkaa/tointa täyttämättä = 8,15 htv. Henkilöstön asemaa ja etuuksia koskettavia asioita käsitellään myös ammatti-järjestöjen ja työnantajan välisissä paikallisneuvotteluissa. Paikallisneuvottelu-ja on järjestetty yksittäisten ammattijärjestöjen kanssa sekä kaikkien kanssa yhdessä esim. järjestelyvaraerää käsiteltäessä. Paikallisneuvotteluja on pidet-ty 5 kpl. Perhepäivähoitajien rekrytoinnin edistämiseksi päivähoidossa yksityisenä yrit-täjänä toimittu aika luetaan kokonaisuudessaan työkokemuslisään oikeutta-vaksi ajaksi KVTES:n määräyksistä poikkeavasti. Kauhajoen kaupunki on käynnistänyt yhteistoimintamenettelyn osana talouden tasapainottamisohjelman toimeenpanoa. Kaupunginhallitus on päättänyt aloit-taa yhteistoimintamenettelyn kokouksessaan 1.9.2014 I § 176.

Menettelyn aikana päätetään niistä toimista, joilla kaupunki hakee säästöä henkilöstömenoistaan vuosien 2015 - 2017 aikana yhteensä 2,2 miljoonaa eu-roa.

Työsuojelutoimikunta Uusi työsuojelutoimikunta aloitti toimintansa 1.1.2014. Toimikausi on 2014 – 2017. Työsuojelutoimikunnassa on työsuojelupäällikkö joka edustaa työnantajapuol-ta, työntekijöiden edustajina kaksi työsuojeluvaltuutettua, toimihenkilöiden työ-suojeluvaltuutettu sekä heidän lisäkseen neljä työntekijöiden edustajaa ja kak-si kaupunginhallituksen edustajaa. Toimikunta piti 5 kokousta vuonna 2014. Yksi kokous pidettiin Pikku-Äijässä ja

muut kokoukset olivat kaupungintalolla.

Aluehallintoviraston toimesta työpaikoilla on tehty seuraavat työsuojelutarkas-tukset: - päiväkoti Pikku-Äijä - Aron päiväkoti - Filppulan päiväkoti - päiväkoti Kuusenkolo - johdon tarkastus

Johdon tarkastuskertomuksessa todettiin, että - työnantajan eri työpaikoilta puuttuivat osittain ajan tasalla olevat vaarojen

kartoitukset ja arvioinnit, asian on oltava kunnossa 31.1.2015 - työnantajalta puuttuivat menettelytavat työpaikkojen kosteus- ja homeo-

ngelmien ehkäisemiseksi ja ilmenneiden tapausten hoitamiseksi sekä työti-lojen kunnon seuraamiseksi, asian on oltava kunnossa 30.4.2015

Tasekirja 2014 160

- työsuojelun toimintaohjelma, asian on oltava kunnossa 30.4.2015 - työpaikalla ei ollut käsitelty työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen

työsuojelukoulutuksen järjestämistä

Kaupunginhallituksen edustajat ovat osallistuneet kokouksiin seuraavasti: Tarja Tapanainen ja varajäsen Kai Koivuniemi ovat osallistuneet kahteen ko-koukseen ja Marko Ylinen on osallistunut yhteen kokoukseen. Annettiin lausunnot seuraavista suunnitelmista: - työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2015 – 31.12.2017 - tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma - Kauhajoen kaupungin päihdeohjelma/hoitoonohjausjärjestelmä Päivitettiin työsuojelutoimikunnan tiedote ja laitettiin jakoon kaupungin henki-löstölle sähköisesti. Perhepäivähoitajille lähetettiin paperiversio. Tiedote löytyy myös osoitteesta: intra.kauhajoki.fi. Koulutuksissa on osallistuttu seuraavasti: - Työsuojeluvaltuutettu Leena Muotio on käynyt JHL:n järjestämissä työsuo-

jeluvaltuutetulle suunnatuissa koulutuksissa

- Työsuojeluvaltuutettu Ossi Viitala on ollut Seinäjoella työturvallisuuskes-kuksen järjestämässä koulutuksessa

- Työturvallisuuskeskus järjesti Seinäjoella 2.12.2014 koulutuksen ”Parempi

kuntatyö aktiivisella yhteistyöllä, alueelliset tietoiskut työhyvinvoinnista kunnille ja kuntayhtymille”, johon osallistuivat työsuojelutoimikunnasta Ossi Viitala, Kari Männistö, Leena Muotio, Pirkko Haavisto, Terttu Majamäki ja Tarja Tapanainen.

Ensiapukoulutuksen tarpeen kartoitus henkilöstölle tehtiin syksyllä ja koulutuk-set järjestetään alkuvuodesta 2015. Kouluttajana toimii Timo Koivula.

EAI 36 henkilöä EA2 8 henkilöä

EAI ja EA2 10 henkilöä

Käsiteltiin kaksi työsuojeluilmoitusta. Kauhajoen kaupungin henkilöstön työtapaturmavakuutukset ovat siirtyneet 1.7.2014 alkaen uudelle vakuutusyhtiölle. LähiTapiolasta tulee nyt tiedot tapa-turmista myös työsuojelutoimikunnan puheenjohtajalle ja sihteerille tiedoksi. Marraskuussa aloitettiin LähiTapiolan kouluttajan Jonna Lahtisen kanssa yh-teinen koulutus, jonka tavoitteena on parantaa ja kehittää Kauhajoen kaupun-gin työsuojelun tilannetta ja sitä kautta vaikuttaa vahinkotapahtumiin vähentä-västi. Sovittiin, että koulutusta jatketaan v. 2015 puolella.

JOHTAMINEN Henkilöstöpoliittisia haasteita ovat edelleen henkilöstön ikääntyminen ja sen edellyttämät uudet johtamistavat sekä henkilöstön työkunnon ja työssä jaksa-misen säilyttämiseen tähtäävät toimenpiteet. Esimiestyössä tasapuoliseen kohteluun ja työyhteisöjen ilmapiiriin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Tasekirja 2014 161

Esimiehille järjestettiin esimiesseminaari 9.10.2014. Talouskatsauksessa talo-uspäällikkö selvitti tasapainottamisohjelman toteutumista, osavuosikatsausta ja talousarvion toteutumisennustetta. Henkilöstöasioiden tilannekatsauksessa henkilöstösihteeri kertoi valmistelussa olvista asioista ja henkilöstökyselyn alustavia tuloksia. Kaupunginjohtajan sih-teeri esitteli Intra:a ja sen käytön ohjeistusta. Hallintojohtaja kertoi yhteistoi-mintamenettelylle asetetuista tavoitteista. Kaupungin henkilöstölle järjestettiin 25.11.2014 tiedotustilaisuus valtuustosa-lissa. Tilaisuudessa kerrottiin vuoden 2014 henkilöstösäästöjen toteutumises-ta, ja toimenpiteistä vuoden 2015 henkilöstösäästöjen toteuttamiseksi.

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Kaupunginvaltuusto hyväksyi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman ko-kouksessaan 12.5.2014 § 4. Tasa-arvon edistäminen on osa Kauhajoen kaupungissa tapahtuvaa toiminnan kehittämistä ja johtamista. Kaupungin henkilöstön kehittämisohjelmien, työky-kyä edistävien ja ylläpitävien ohjelmien samoin kuin virka- ja työehtosopimus-ten toteuttamisen periaatteisiin kuuluu työntekijöitten tasa-arvoinen ja oikeu-denmukainen kohtelu. Tasa-arvolain soveltamisen tavoitteena on edistää tasa-arvoisen ajattelutavan juurruttamista työpaikan henkilöstöön ja työympäristön suunnitteluun sekä valmisteluun ja päätöksentekoon niin, että kaikilla on yhtä-läiset mahdollisuudet toimia työtehtävässään. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely on toteutettu Kauhajoen kaupungissa viimeksi vuonna 2013 suunnitelman valmistelun yhteydessä.

Kyselyssä kysyttiin asteikolla 5 – 1 naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, eri-ikäisten yhdenvertaisuudesta, erilaisissa työ- ja virkasuhteissa olevien ja vähemmistöjen kohtelusta työpaikalla. Näiden kysymysten vastaukset olivat keskiarvon yläpuolella 3,68 – 3,88.

Työn ja elämänalueiden yhteensovittamisessa työkiireet olivat työyhteisössä suurin ongelman aiheuttaja.

Eniten syrjintää oli tapahtunut työtoverin, ja toiseksi eniten esimiehen taholta.

Seksuaalisen häirinnän osalta muutama henkilö on havainnut sitä tai joutunut kohteeksi. Eniten seksuaalinen häirintä on ollut luonteeltaan kaksimielisyyksi-en tai härskiyksien puhumista. Seksuaalista häirintää on eniten tapahtunut työkaverin taholta.

Epäasiallista kielenkäyttöä on havaittu ja koettu, ja suurin syy siihen ovat hen-kilökohtaiset ominaisuudet.

Kyselyn perusteella koettiin tarpeelliseksi kehittää tasa-arvo- ja yhdenvertai-suuskoulutusta.

Suunnitelman mukaan tasa-arvokysymyksiä, yhdenvertaisuutta ja vuosittaisia edistämishankkeiden toteutumista seurataan työsuojeluorganisaatiossa ja yh-teistoimintaryhmässä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä ja tasa-arvon kehi-tyksestä laaditaan vuosittain katsaus henkilöstökertomukseen. Tilastoinnissa pyritään keräämään tietoja myös sukupuolittain eriteltynä.

Tasekirja 2014 162

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain soveltamisen tavoitteena on edistää tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen ajattelutavan juurruttamista työpaikan henkilöstöön ja työympäristön suunnitteluun sekä valmisteluun ja päätöksentekoon niin, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet toimia työtehtävässään. Tilivuoden aikana tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviksi katsottavia toi-menpiteitä ovat olleet palkkaratkaisut, joissa erityisesti on suunnattu järjestely-varoja samapalkkaisuuden edistämiseen samaa vaativuusastetta olevissa teh-tävissä.

Tiedotus, seuranta sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman yl-läpito

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tarkistetaan ja kehittämiskohteet laaditaan vuosittain osana työsuojeluohjelmaa.

Yhteistyötoimikunta, palkka-asiamies, työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupääl-likkö vastaavat suunnitelman uusimisesta. Myös tasa-arvotyöstä tiedottaminen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta kuuluvat pääasiallisesti yhteistyötoimikunnalle, palkka-asiamiehelle ja työsuojelupäällikölle. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu ennen kaikkea esimie-hille ja päätöksentekijöille, mutta myös kaikille työyhteisöjen työntekijöille.

tasekirja 2014 - kauhajoki · tasekirja 2014 7 strategiset menestystekijÄt valtuustokaudelle 2013...

Documents