taloussuunnitelma - ylivieska · väestöennuste ylivieska / tilastokeskus 2015 vuosi yhteensä 0 -...

TALOUSSUUNNITELMA

Talousarvio 2017

Taloussuunnitelma 2017 – 2020

Kaupunginvaltuuston 12.12.2016 hyväksymä

SISÄLLYSLUETTELO

1. YLIVIESKAN STRATEGIA 2020 ........................................................ 1

2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT ................................................................. 4

2.1 Väestö ................................................................................... 5

2.2 Työllisyys ja työpaikat ......................................................... 9

2.3 Asuminen ........................................................................... 10

2.4 Henkilöstö .......................................................................... 11

3. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT .............................................. 16

3.1 Yleinen taloudellinen kehitys ............................................ 17

3.2 Sote- ja maakuntauudistus .................................................. 19

3.3 Alijäämän kattaminen ja arviointimenettely ...................... 20

3.4 Ylivieskan kaupungin talous .............................................. 21

3.5 Tulo- ja menoperusteet ....................................................... 25

3.6 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ..................... 28

3.7 Talousarvion sitovuus ........................................................ 29

3.8 Talouden kehitys ja muutokset........................................... 31

3.9 Kuntalain 110 §:n mukainen toimenpideohjelma .............. 34

4. KÄYTTÖTALOUSOSA ...................................................................... 36

5. TULOSLASKELMA .......................................................................... 121

6. INVESTOINTIOSA ........................................................................... 130

7. RAHOITUSOSA ................................................................................ 137

8. LIITTEET

Liite 1 Yhteisöjen avustukset vuodelle 2017…………………...142

1

1. VISIO JA STRATEGIA

2

Ylivieskan kaupungin strategia Elinvoimainen Ylivieska 2020

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 1.6.2015 Ylivieskan kaupungin uuden strategian

Elinvoimainen Ylivieska 2020.

Ylivieskan visio 2020 on: Elinvoimainen Ylivieska – työtä, kauppaa, koulutusta ja

hyvinvointia.

Strategia jakautuu viiteen strategiseen näkökulmaan, jotka jäsentävät strategiasisällön.

Jokaiselle näkökulmalle on luotu strategian toteutumista osoittavia mittareita, jolloin

strategian suorituskyvyn seuranta on mahdollista. Strategiaa seurataan ja päivitetään

vuosittain valtuustoseminaareissa.

Strategian keskiössä on talouden tasapainotus. Talouden tasapainotus on välttämätön-

tä, jotta Ylivieska voi jatkaa itsenäisenä kuntana.

Ylivieskan strategian keskeinen motiivi on: positiivinen itsekkyys.

3

Ylivieskan strateginen suorituskyky 2016

Punainen väri osoittaa, että strategista tavoitetta ei ole vielä saavutettu ja keltainen vä-

ri, että tavoite on vasta osittain saavutettu. Vihreällä merkittyjen asioiden osalta toteu-

tuminen on tavoitteen mukainen.

4

2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT

5

2.1. Väestö Ylivieskan kaupungin asukasluku oli vuoden 2015 lopussa 15.039. Väki-

luku kasvoi edellisestä vuodesta 63 uudella asukkaalla. Vuosina 2012-

2014 asukasluku kasvoi yli 200 asukkaalla vuodessa. Vuosien 2015 ja

2016 aikana asukasluvun kasvu on hidastunut. Vuoden 2016 lopussa yli-

vieskalaisia arvioidaan olevan noin 15 100.

Tilanne 31.12 Väestö Muutos %

1994 13.536 +105 +0,8

1995 13.521 -15 -0,1

1996 13.435 -86 -0,6

1997 13.357 -78 -0,6

1998 13.263 -94 -0,7

1999 13.276 +13 +0,1

2000 13.248 -28 -0,2

2001 13.235 -13 -0,1

2002 13.220 -15 -0,1

2003 13.185 -35 -0,3

2004 13.343 +158 +1,2

2005 13.482 +139 +1,0

2006 13.571 +89 +0,7

2007 13.650 +79 +0,6

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

e 2016

13.803

13.895

14.067

14.266

14.533

14.748

14.976

15.039

15.100

+153

+92

+172

+199

+267

+215

+228

+63

+61

+1,1

+0,7

+1,2

+1,4

+1,9

+1,5

+1,6

+0,4

+0,4

Ylivieskan kaupungin

väestötavoite

Tilastokeskus

vuodelta 2015

2017 15.200

2020 15.500 16.114

2030 17.000 17.397

2040 18.000 18.035

6

Väestönmuutokset

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 e2016

Syntyneet 209 187 196 212 216 208 205 225 231 251 213 200

Kuolleet 110 126 112 107 99 95 118 103 107 112 104 110

Syntyneiden enemmyys 99 61 84 105 117 113 87 122 124 139 109 90

Kuntaan muutto 755 793 727 811 820 780 829 947 880 900 890 920

Kunnasta muutto 711 769 732 762 845 721 717 802 789 811 936 949

Muuttovoitto/-tappio 44 24 -5 49 -25 59 112 145 91 89 -46 -29

Väestönmuutos +143 +85 +79 +154 +92 +172 +199 +267 +215 +228 +63 +61

Asukasmäärä 13 482 13 571 13 650 13 803 13 895 14 067 14 266 14 533 14 748 14.976 15.039 15.100

Taulukosta voidaan havaita, että luonnollinen väestönkasvu on säilynyt

Ylivieskassa pitkään hyvänä. Vuonna 2016 syntyneiden enemmyys on

jäämässä alle sadan. Muuttovoittoa on saatu varsinkin vuosina 2010-

2014. Vuosien 2004-2015 väestönlisäys on yhteensä 1.854 henkilöä, eli

keskimäärin 1,1 % vuodessa.

Tehdyn selvityksen mukaan tulomuuttajien ikärakenne oli vuosina 2006-

2010 seuraava: lapsia (alle 15 vuotiaita) 14 %, 15-24-vuotiaita 46,8 %,

25-34-vuotiaita 22,1 %, 35-44-vuotiaita 6,8 %, 45-54 vuotiaita 5,2 %,

55-64-vuotiaita 3,3 % ja yli 65-vuotiaita 1,8 %. Neljä viidestä (82,8 %)

muuttajista oli alle 35-vuotiaita.

7

Viime vuosina lapsiperheet ovat selvästi suurimmat väestöryhmät Yli-

vieskaan muuttavista. Ikäryhmistä 0-10 ja 20-30 -vuotiaat muodostavat

yhdessä noin ⅔ kaikista muuttavista. Ylivieskasta muuttaa eniten pois

15-24 vuotiaista, jotka lähtevät joko opiskelemaan tai saavat työpaikan

muualta.

Väestön ikärakenne

Tilastokeskuksen ennuste väestön ikärakenteen kehityksestä Ylivieskas-

sa on seuraava:

Väestöennuste Ylivieska / Tilastokeskus 2015

Vuosi Yhteensä 0 - 14 v. % 15 - 64 v. % 65 - v. %

2015 15 039 3 225 21,4 9 187 61,1 2 627 17,5

2020 16 114 3 533 21,9 9 494 58,9 3 087 19,2

2025 16 846 3 642 21,6 9 699 57,6 3 505 20,8

2030 17 397 3 613 20,8 10 007 57,5 3 777 21,7

2035 17 772 3 611 20,3 10 274 57,8 3 887 21,9

2040 18 035 3 619 20,1 10 516 58,3 3 900 21,6

Muutos 2015-2020 1 075 308 307 460

Muutos 2015-2030 2 358 388 820 1 150

Muutos 2015-2040 2 996 394 1 329 1 273

8

Yli 65-vuotiaiden määrä ja suhteellinen osuus kasvaa Tilastokeskuksen

ennusteen mukaan voimakkaasti myös Ylivieskassa. 65-vuotiaita tai

vanhempia oli 2627 henkilöä vuonna 2015 ja ennusteen mukaan 3087

henkilöä vuonna 2020, 3777 henkilöä vuonna 2030 ja 3900 henkilöä

vuonna 2040.

Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde

Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Ylivieskassa / Tilastokeskus 2016

Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+

vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään. Lapsia ja

vanhuksia 100 työikäistä kohti

Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla ei-työllisten määrä, eli

työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, työllisten määrällä. Saatu

luku on kerrottu sadalla.

Huoltosuhteet ovat kehittyneet huonompaan suuntaan niin koko maassa

kuin Ylivieskassakin. Saman kehityksen ennustetaan jatkuvan myös tu-

levina vuosina.

Väestön keski-ikä Ylivieskassa / Tilastokeskus

Vuosi Väestöllinen Taloudellinen huoltosuhdeAlle15-vuotiaiden 65 vuotta täyttäneiden

huoltosuhde huoltosuhde osuus % osuus %

2009 54,8 143,6 20,6 14,8

2010 55,5 140,8 20,4 15,3

2011 56,3 135,5 20,6 15,4

2012 57,9 140,9 20,9 15,8

2013 59,7 146,7 21,2 16,2

2014 62,0 153,4 21,6 16,7

2015 63,7 .. 21,4 17,5

Vuosi Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä

molemmat sukupuolet miehet naiset

2009 38,3 36,8 39,8

2010 38,5 37,1 39,9

2011 38,5 37,0 39,9

2012 38,4 36,9 40,0

2013 38,4 37,0 39,9

2014 38,3 37,0 39,7

2015 38,7 37,2 40,2

9

2.2. Työllisyys ja työpaikat

Pitkään jatkuneen talouden taantuman seurauksenaYlivieskan työttömyysaste nousi

13,4 %:iin vuonna 2015 ja on noin 13 % vuonna 2016. Yleisen taloustilanteen elpyes-

sä työllisyystilanne paranee ja työttömyysasteen ennustetaan kääntyvän hitaaseen las-

kuun suunnitelmakaudella 2017-2020.

Vuoden 2014 lopussa Ylivieskassa oli yhteensä 6.218 työpaikkaa (Tilastokeskus) ja

vuoden 2017 lopussa arviolta noin 6.500 työpaikkaa. Työpaikkojen lisäys vuosina

2016-2020 on ennusteen mukaan noin 60 työpaikkaa vuodessa. Palvelualojen

työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on noin 75 %.

10

2.3. Asuminen

Asuntotuotanto Valmistuneet asunnot vuosina 2000 – 2016

Vuosi Omakoti-

asunnot

Rivitalo-

asunnot

Kerrostalo-

asunnot

Asunnot

muissa

rakenn.

Yhteensä

2016e 33 34 53 120

2015 44 42 72 158

2014 54 38 46 138

2013 77 23 45 1 146

2012 69 48 42 - 159

2011 90 50 32 - 172

2010 68 24 12 1 105

2009 63 21 22 1 107

2008 84 20 14 1 119

2007 64 37 - 2 103

2006 62 51 14 - 127

2005 66 45 34 12 157

2004 47 41 2 10 100

2003 54 18 21 12 105

2002 35 21 2 6 64

2001 42 26 - - 68

2000 31 34 16 5 81

Suunnitelmavuosien 2017 – 2020 laskennallinen asuntotuotantotarve on

noin 125 asuntoa/vuosi, kun otetaan huomioon väestönkehitys, asunto-

kuntien rakenteen ja määrän muutos, asuntovarauma ja asuntojen pois-

tuma.

Pientalotontit

Kaupungilla on vuoden 2017 rakentajille luovutettavia pientalotontteja

Männistön kaupunginosassa Olmalan alueella sekä Hollihaassa Kurulan

alueella yhteensä 22 kpl.

Suunnitelmakaudelle 2017 - 2020 kaavoitetaan maata pientalorakenta-

miseen Hollihaassa Kurulan alueella, Salmiperällä sekä Kiviojalla. Ta-

voitteena on, että kaupungilla on vuosittain luovutettavia tontteja noin 40

– 50.

Vuonna 2016 kaupungilta varattiin 15 tonttia omakoti-, paritalo- ja rivi-

talorakentamiseen.

11

Kerrostalotontit

Kaupungilla ei tällä hetkellä ole luovutettavia kerrostalotontteja.

Kaupunki on hyväksynyt keskustan alueella asemakaavan muutoksen

kerrostalotonttitarjonnan lisäämiseksi. Alueelle muodostuu kaksi luovu-

tettavaa kerrostalotonttia. Lisäksi kaupunki on käynnistänyt keskustan

alueella asemakaavan muuttamisen kerrostalotonttia varten, mikä mah-

dollistaa niin sanotun senioritalon rakentamisen.

Myös muualla asemakaava-alueella suoritetaan samanlaista tarkastelua

kerrostalotonttitarjonnan lisäämiseksi ja tarvittaessa ryhdytään asema-

kaavan muuttamiseen.

Vuokra-asuminen

Aravavuokra-asuntoja kaupungin sekä muiden yhteisöjen hallinnassa on

kaikkiaan noin 660 kpl. Korkotuki- ja muita vuokra-asuntoja on yhteen-

sä noin 200 kpl.

Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on merkittävin vuokra-asuntoja hallin-

noiva ja tarjoava yhtiö ja on samalla myös kaupungin vuokra-asuntojen

hankintayhtiö. Yhtiöllä on valmius rakentaa, ostaa ja perusparantaa kul-

loisenkin tarpeen mukaisia vuokra-asuntoja.

2.4. Henkilöstö Kaupungin virasto-organisaatio vuonna 2016 ja 2017 on seuraava:

12

Kaaviossa ei ole otettu huomioon tulevaa maakuntauudistusta, jonka

mukaan 1.1.2019 alkaen pelastustoimen järjestämisestä vastaavat maa-

kunnat. Ylivieskan kaupungin palveluksesta siirtyy tällöin maakunnan

palvelukseen noin 580 pelastustoimen henkilöstöä ja lisäksi VPK-

henkilöstö.

980 969 988 975 1065 1088 1141

1300 1300 1300 1300 1300

475 470 473 484 495 527 603

700 700 700 700 700

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Henkilö

ä

Henkilöstömäärä 2009 - 2020

Koko henkilöstö Vakinainen henkilöstö

13

Kaavion tarkastelujaksolla on tapahtunut seuraavia merkittäviä muutok-

sia henkilöstömäärissä:

Vuoden 2009 alusta lukien vakinaistettiin 32 pitkään määräaikaisesti

hoidettua tehtävää.

Vuoden 2012 alusta lukien vakinaistettiin 14 pitkään määräaikaisesti

hoidettua tehtävää.

Jokilaaksojen pelastuslaitokselle siirtyi vuonna 2013 ensihoitopalve-

luiden järjestäminen Raahen alueelta, jolloin 17 henkilöä siirtyi

RASHKY:ltä liikkeenluovutuksella Ylivieskan kaupungin/ Jokilaak-

sojen pelastuslaitoksen palvelukseen. Pelastuslaitoksen johtokunta

perusti lisäksi ensihoitopäällikön ja kahden ensihoitoesimiehen virat.

Vuosina 2014-2015 Jokilaaksojen pelastuslaitokseen palkattiin noin

70 uutta ensihoitajaa, kun ensihoitopalveluiden tuottaminen laajeni

edelleen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueella.

Vuoden 2015 alusta lukien Vieskan liikelaitoskuntayhtymän palve-

luksesta siirtyi 38 henkilöä puhdistus- ja ruokapalveluyksikköön. Ta-

lous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Heta liikelaitos yhtiöitet-

tiin 1.1.2015, jolloin kaupungin palveluksesta siirtyi 25 työntekijää

perustettuun yhtiöön.

Vuoden 2016 alusta Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasva-

tuspalvelujen Ylivieskan henkilöstö siirtyi Ylivieskan kaupungin

palvelukseen sivistystoimen toimialaan.

Edellä mainitut henkilöstömuutokset tulee ottaa huomioon vertailtaessa

tarkastelujakson henkilöstö- ja talouslukuja.

14

27,5 29,0 29,8 30,6 34,0 35,4

40,2

46,6 46,8 47,7 48,2 48,8

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

milj

. e

uro

a

Palkat ja muut henkilöstömenot 2009 - 2020

8550 7647

9470

8065 8288 7183

9694

14000 14000 14000 14000 14000

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Kale

nte

ripäiv

iä

Henkilöstön sairauspoissaolot 2009 - 2020

15

Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,6 vuotta 31.12.2015.

Kevan ennuste Ylivieskan kaupungin eläkepoistumasta (KuEL ja VaEL)

vuoteen 2035 mennessä. Luvut muuttuvat lähivuosina mm. varhaiskas-

vatuspalvelujen siirryttyä vuoden 2016 alusta kaupungin toiminnaksi ja

pelastustoimen siirtyessä vuonna 2019 maakunnan alaisuuteen. Kaavios-

sa ei myöskään ole otettu huomioon vuonna 2017 voimaan tulevaa elä-

keuudistusta.

27

79 86

117

39 27

61 64

83

20

0

20

40

60

80

100

120

140

alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v 60 - v

henkilö

stö

määrä

Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma sukupuolen mukaan 31.12.2015

Naiset

Miehet

23 19

22 22 25

21 24

18 22

17 18 17 20

12 12 12 13 14 15

5

5

5 5 4

4

4

4

4

4 4 4

4

4 4 4 4 4 4

0

5

10

15

20

25

30

35

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035

Eläkepoistuma 2017 - 2035

Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk.

16

3. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT

17

3.1. Yleinen taloudellinen kehitys

Kansantalous

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan maltillisesti noin 3-5 prosenttia

vuodessa vuosien 2016-2018 aikana. Kiinan talouskasvu on hidastunut

ja Venäjän talouskehityksessä ei ole nähtävissä nopeaa toipumista. Yh-

dysvaltojen talouskasvu hieman hidastuu vuonna 2016 ja jää 1,7 prosent-

tiin. Vuosina 2017 ja 2018 Yhdysvaltojen talouskasvun ennustetaan

nousevan yli kahden prosentin. Euroalueen maltillinen talouskasvu on

käynnistynyt ja kasvua kertyy noin neljä prosenttia vuosien 2016-2018

aikana. Euroalueen ja erityisesti Suomen kasvua hidastaa Ukrainan krii-

sistä johtuvat Venäjälle asetetut talouspakotteet ja Venäjän asettamat

vastapakotteet.

Suomen talous kasvaa vuonna 2016 noin 1,1 % edelliseen vuoteen ver-

rattuna. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen

ja investointien suotuisa kehitys. Vuonna 2017 talous kasvaa noin pro-

sentin. Kokonaiskuva ennustejakson 2016-2018 talouskasvusta on kui-

tenkin edelleen hyvin vaimea.

Työmarkkinoiden tilanne Suomessa pysyy edelleen heikkona, vaikka

työttömyysaste on kääntynyt hienoiseen laskuun. Työttömyysasteen ar-

vioidaan olevan noin 9 % vuonna 2016 ja 8,8 % vuonna 2017. Pitkäai-

kaistyöttömien määrä on edelleen nousussa.

Inflaatiokehitys on edelleen hyvin hidasta. Suomen kuluttajahinnat nou-

sevat vuonna 2016 noin 0,4 % ja vuonna 2017 noin 1,1 prosenttia.

Euroopan keskuspankki on alentanut ohjauskoron 0,00 prosenttiin. Ly-

hyet markkinakorot pysyvät negatiivisina vuosina 2016 ja 2017. Pitkissä

koroissa ennustetaan nousua 2017 ja 2018.

Kansantalouden keskeisiä ennustelukuja (VVM):

2014 2015 2016e 2017e

BKT, määrän muutos, % -0,7 0,2 1,1 0,9

Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,0 8,8

Työllisyysaste, % 68,3 68,1 68,5 68,8

Kuluttajaindeksi, muutos % 1,0 -0,2 0,4 1,1

Kulutus

yksityinen

julkinen

2014

0,6

-0,5

2015

1,5

0,4

2016e

1,2

-0,1

2017e

0,7

-1,3

Korot

lyhyet korot, 3 kk

pitkät korot, 10 v. (valtion

obligaatiot)

0,2

1,4

0,0

0,7

-0,3

0,3

-0,3

0,4

18

Julkinen talous

Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista, työeläkerahastoista

ja muista sosiaaliturvarahastoista. Julkinen talous on ollut vuodesta 2009

lähtien syvästi alijäämäinen ja pysyy edelleen alijäämäisenä ennustejak-

solla 2016-2018 eri hallitusten sopeutustoimista huolimatta. Alijäämä

kuitenkin pienenee vähitellen. Valtio on julkisen talouden sektoreista

eniten alijäämäinen.

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti julkisen talouden alijäämä

ei saa ylittää 3 prosenttia eikä julkisyhteisöjen velka nousta yli 60 pro-

sentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen julkisyhteisöjen ali-

jäämä ylitti vuonna 2014 kolmen prosentin tason, mutta alijäämä painui

viitearvon alle vuonna 2015. Alijäämä on pysymässä ennustejaksolla

2016-2018 alle kolmen prosentin viitearvon. Julkinen velka on kasvanut

yli 60 prosentin suhteessa BKT:hen.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2017 on noin 5,5 mrd. euroa alijää-

mäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 2017 lopussa val-

tionvelan arvioidaan olevan noin 111 mrd. euroa.

Julkisen talouden keskeisiä ennustelukuja (VVM):

2014 2015 2016e 2017e

Julkiset menot, % BKT:sta 58,1 57,7 57,4 56,6

Jyhteisöjen rahoitusjäämä,

% BKT:stä -3,2 -2,8 -2,4 -2,6

Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -3,7 -3,0 -2,8 -2,8

Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 62,6 64,3 65,8

Valtionvelka, % BKT:sta 46,3 47,7 49,7 51,2

Kuntatalous

Kuntatalouden tila oli odotettua parempi vuonna 2015. Koko kun-

tatalouden kirjanpidollinen tulos pieneni edellisestä vuodesta huomatta-

vasti, mutta oli kuitenkin ennakoitua parempi päätyen noin 350 milj.

euroon. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna

2015 lähes 2,7 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista 96 prosenttia. Kuntien

lainakanta jatkoi kasvuaan ja nousi noin 15,5 mrd. euroon eli 2.840

euroon/asukas.

Kuntien toimintamenot ovat kehittyneet erittäin maltillisesti. Kunnat

ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä mm. henkilö-

stömenoja. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa myös

kunnallisverotuksen korotuksia. Vuodelle 2016 tuloveroprosenttia ko-

rotti 45 kuntaa.

Ennusteen mukaan kuntatalouden kokonaismenot ja –tulot kehittyvät

vuosina 2016-2020 historiaan nähden hyvin vaimeasti. Tilikauden tulos

19

vahvistuu vuosina 2016-2017, mutta heikkenee jälleen vuosikymmenen

loppua kohden. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet

vuonna 2016 sekä hallitusohjelman suorat sopeutustoimet.

Kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua ja

työllisyyttä. Myös kuntatalous hyötyy pitemmällä aikavälillä yleisestä

talouskasvusta ja työllisyyden parantamisesta. Lyhyellä aikavälillä

kilpailukykysopimus on julkista taloutta heikentävä. Sopimukseen sisäl-

tyy useita toimia, jotka vähentävät kuntatyönantajan yksikkötyökustan-

nuksia. Tällaisia toimia ovat mm. lomarahojen leikkaus 30 prosentilla

vuosina 2017-2019 sekä sosiaalivakuutusmaksujen painopisteen siirtä-

minen työnantajilta työntekijöille. Menohelpotusten ohella osa toimen-

piteistä merkitsee kuntien tulopohjan heikkenemistä. Palkansaajien

sosiaalivakuutusmaksujen korotus kasvattaa palkansaajien verovähen-

nyksiä ja pienentää kuntien ansiotuloverotuottoja. Kuntien valtionosuuk-

sia vähentämällä rahoitetaan kaikille työnantajille suunnattua sairausva-

kuutusmaksun alennusta.

Kuntien ja kuntayhtymien talous

2014 2015 2016e 2017e

Toimintakate, mrd € -26,67 -27,56 -27,88 -27,01

Vuosikate, mrd € 2,88 2,70 3,18 3,46

Vuosikate % poistoista 109 102 115 121

Tilikauden tulos, mrd € 2,16 0,37 0,68 0,86

Kuntien ja kuntayhtymien toimintame-

nojen kasvu %

0,3 -0,8 1,1 -2,8

Kunta-alan palkkasumman kehitys, % -0,5 -1,0 0,1 -1,8

Kuntien verotulojen muutos, % 2,6 2,8 0,9 -0,7

Kuntien valtionosuuksien muutos, % -1,1 0,4 6,9 -4,9

Tulovero%, painotettu keskim. 19,74 19,82 19,86 19,91

Tulovero%, aritmeettinen keskim. 20,36 20,53 20,60 20,67

Yhteisöveroprosentti 20,0 20,0 20,0 20,0

Kuntien osuus yhteisöverosta, % 35,56 36,87 30,92 30,34

Lainat, mrd € 16,53 17,40 18,01 18,50

Lainakanta 31.12., €/as 2694 2835 3000 3200

Konsernin lainakanta 31.12.,€/as 5768 5978 6200 6400

3.2. Sote- ja maakuntauudistus

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta ja

kuntayhtymiltä 18 itsehallintoalueelle. Tavoitteena on julkisen talouden

kestävyysvajeen pienentäminen 3 mrd. eurolla vuoteen 2029 mennessä.

Maakuntien vastuulle on siirtymässä 1.1.2019 alkaen myös pelastustoi-

mi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut

kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät.

20

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä lakeja ei ehditä hyväksyä vuoden

2016 aikana. Siksi Kuntaliitto suosittelee, että kunnat ja kuntayhtymät laativat

vuosien 2019-2020 taloussuunnitelmansa siten, että luvuissa ei huomioida

mahdollista tulevaa uudistusta.

Ylivieskan kaupungin taloussuunnitelmassa 2017-2020 ei ole huomioitu vuo-

den 2019 alusta mahdollisesti tulevaa sote- ja maakuntauudistusta.

Valtiovarainministeriössä tehdyn arviolaskelman mukaan sote- ja maakunta-

uudistuksesta aiheutuva laskennallinen muutospaine kunnallisveroprosenttiin

Ylivieskalle on -0,35 prosenttiyksikköä, eli muutos olisi arviolaskelman mu-

kaan kaupungin talouden kannalta positiivinen.

3.3. Alijäämän kattaminen ja arviointimenettely

Uudessa kuntalaissa kuntien alijäämän kattamisvelvollisuutta on tiukennettu.

Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa ti-

linpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Säännöstä sovel-

letaan ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kerty-

neeseen alijäämään. Vuoden 2015 tilinpäätöksen taseen alijäämä tulee kattaa

viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Jos alijäämää on yli 500 euroa asu-

kasta kohti, alijäämä on katettava viimeistään vuoden 2022 tilinpäätöksessä.

Jos kunta ei saa alijäämäänsä katetuksi säädettynä aikana, kunta voi joutua

valtion asettamaan arviointimenettelyyn. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa

päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijämä laissa mainittuna ajanjakso-

na katetaan.

Kunta voi joutua valtion asettamaan arviointimenettelyyn taseen kattamatto-

man alijäämän lisäksi, jos se täyttää kuntalain 118 §:n mukaiset erityisen vai-

keassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan kriteerit.

Arviointimenettely voidaan käynnistää

Jos asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä ti-

linpäätöksessä vähintään 1.000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vä-

hintään 500 euroa. TAI

Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja

kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttä-

neet raja-arvot - kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen (ilman harkinnanvaraista vo:n korotusta)

- kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä. korkeampi kuin kaikkien kun-

tien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti

- asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntien kuntakonserni-

en keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla

- kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia

Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 2017.

Vuosina 2015 ja 2016 arviointimenettelyyn sovelletaan kunnan peruspalvelu-

21

jen valtionosuudesta annetun lain ja asetuksen mukaisia peruskuntien tunnus-

lukuja.

Ylivieskan kaupungin taseessa 31.12.2015 on katettavaa alijäämää 6,2 milj.

euroa, eli 412 euroa asukasa kohti.

3.4. Ylivieskan kaupungin talous

Ylivieskan kaupungin taloudellinen tilanne on kehittymässä tuloslaskelman

tunnusluvuilla arvioiden parempaan suuntaan ja taseen alijäämä on mahdollis-

ta kattaa vuosien 2017-2020 aikana. Tämän edellytyksenä on, että käyttöta-

louden nettomenojen kasvu toteutuu taloussuunnitelman tavoitteen mukaisesti

hyvin maltillisena. Verorahoituksen arvioidun positiivisen kehityksen perusta-

na on kaupungin kasvun jatkuminen ja yleisen taloustilanteen elpyminen.

Taloussuunnitelman tavoitteet

2017 2018 2019 2020

Toimintakatteen muutos % +0,3 +1,3 +1,9 +1,6

Verorahoituksen muutos % +2,8 +0,2 +2,6 +1,6

Erittäin mittavasta investointiohjelmasta johtuen velkamäärä on kasvamassa

yli 90 milj. euron suunnitelmakauden 2017-2020 loppuun mennessä. Korkeas-

ta velkamäärästä aiheutuu kasvavat lainanhoitomenot ja korkotason merkittä-

väänkin kasvuun on varauduttava pitkällä aikavälillä.

Vieskan liikelaitoskuntayhtymä puretaan ja kuntayhtymän omistamat raken-

nukset ja niihin liittyvät koneet ja laitteet siirtyvät Ylivieskan kaupungin omis-

tukseen Ylivieskan terveyskeskus –kiinteistön sekä Joukahaisen päiväkodin ja

Työkeskus Kipinän kiinteistön osalta. Omaisuus siirtyy vuoden 2016 puolella.

Kuntayhtymän pitkäaikaiset lainat liittyen Joukahaisen päiväkoti-, Ylivieskan

terveyskeskus- ja Työkeskus Kipinä investointien rahoittamiseen siirtyvät

Ylivieskan kaupungille (noin 10 milj. euroa). Lainat siirtyvät vuoden 2016

puolella.

Vieskan liikelaitoskuntayhtymän omaisuuden ja velkojen siirtyminen kaupun-

gille on huomioitu vuoden 2017 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Vai-

kutuksia on käyttötalousosassa teknisten palveluiden lautakunnan tilapalvelui-

den vuokratuottoihin ja kiinteistökuluihin, tuloslaskelmassa lainojen korko-

menoihin ja rakennusten poistoihin sekä rahoituslaskelmassa lainojen lyhen-

nyksiin.

22

Vuosikate

Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja

lainan lyhennyksiin. Vuoden 2017 talousarvion vuosikate on

6,8 milj. euroa.

Talousarviossa 2017 vuosikate prosenttia poistoista on 149,5 %.

23

Tilikauden yli-/alijäämä

Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai

vähentää kaupungin omaa pääomaa. Vuoden 2017 ylijäämä on 2,2 milj. euroa.

Tavoitteena on saada taseen 31.12.2015 kertynyt alijäämä 6,2 M€ katettua vuosien

2017 - 2020 aikana. Vuoden 2016 ylijäämäarvio on talousarvion mukainen. Kuvassa

ei ole huomioitu Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkamisen vaikutusta ylijäämään.

24

Omarahoituksen riittävyys ja velkamäärän kehitys

Omarahoitus ei riitä kattamaan nettoinvestointeja vuosina 2017-2020.

Velkamäärä kasvaa merkittävästi suunnitelmakauden 2017-2020 aikana. Vuoden 2016

luvussa mukana Vieskan liikelaitoskuntayhtymältä siirtyvät lainat.

25

3.5. Tulo- ja menoperusteet

Tuloperusteet

1. Verotulot

Kunnallisverotuloja ennustetaan kertyvän 46,1 milj. euroa vuonna 2017.

Muutos vuoden 2016 toteumaennusteeseen on +0,7 %. Kilpailukykysopimuk-

seen sisältyvät palkkojen nollakorotukset ja julkisen sektorin lomarahaleikka-

ukset pienentävät kunnallisveron kasvua. Vuonna 2018 kunnallisverotuloja

kertyy ennusteen mukaan 46,4 milj. euroa (+ 0,7 %), vuonna 2019 noin 48,2

milj. euroa (+ 3,9 %) ja vuonna 2020 noin 49,5 milj. euroa (+2,7 %). Tulove-

roprosentti on 21,50 % vuonna 2017. Vuosien 2018-2020 tuloveroprosenttina

on käytetty 21,50 %.

Yhteisöverotuloja kertyy noin 3,1 milj. euroa vuonna 2017. Kuntaryhmän

osuus yhteisöverosta on alustavasti 30,34 % vuonna 2017. Talouden elpymi-

nen lisää yhteisöverotulojen kasvua. Vuonna 2018 yhteisöveroa arvioidaan

kertyvän 3,2 milj. euroa, vuonna 2019 3,3 milj. euroa ja vuonna 2020 3,4 milj.

euroa.

Verovuodesta 2002 alkaen kuntakohtaiset yhteisöveron jako-osuudet on mää-

ritelty etukäteen lopullisina ja ne lasketaan kahden viimeksi valmistuneen ve-

rotuksen tietojen perusteella. Verovuoden 2017 jako-osuudet määräytyvät

vuosien 2014 ja 2015 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien

keskiarvona.

Kiinteistöveron tuotto vuonna 2017 on noin 5,1 milj. euroa. Vuonna 2018

kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,2 milj. euroa, vuonna 2019 5,3 milj. eu-

roa ja vuonna 2020 5,4 milj. euroa. Kiinteistöveron tuottoon vaikuttaa kiinteis-

töjen määrän kasvu, verotusarvojen kohoamisen, veroperustemuutokset ja ve-

roprosenttien korotukset.

2. Valtionosuudet

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: val-

tiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtion-

osuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö

Peruspalvelujen uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2015 alus-

ta. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveyden-

huollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustan-

nukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuu-

ritoimen laskennalliset perusteet. Uudessa järjestelmässä peruspalvelujen las-

kennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään so-

velletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttö-

myysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulu-

tustausta.

26

Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta las-

kennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on

kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri.

Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteel-

la. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikka-

omavaraisuus ja saamelaisuus.

Lisäksi osana valtionosuusjärjestelmää on verotuloihin perustuva valtion-

osuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin. Tasausrajan ala-

puolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja

kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %).

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden

siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vanhaan järjes-

telmään verrattuna Ylivieskan valtionosuuksien yhteismäärä kasvoi noin

24 e /asukas.

Valtionosuudet maksetaan kunnille kuukausittain ilman korvamerkintää yhte-

nä eränä.

Vuoden 2017 valtionosuuksiin vaikuttaa merkittävästi kilpailukykysopimuk-

sesta liittyvä valtionosuuden vähennys ja perustoimeentulotuen rahoituksen ja

maksatuksen siirto Kelalle. Lisäksi kuntien valtionosuuksiin tehdään lisäleik-

kaus vuonna 2017 yhteensä 125 milj. euroa.

Valtionosuuksiin vaikuttaa lisäävästi valtion ja kuntien välinen kustannusten-

jaon tarkistus ja veroperustemuutosten kompensaatio valtionosuusjärjestelmän

kautta.

Julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi kuntien valtionosuuksia leikataan

vuosina 2012-2019. Leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta

vuoden 2017 tasolla noin 2 mrd. euroa. Leikkausten vaikutuksesta Ylivieskal-

ta jää saamatta valtionosuuksia vuoden 2017 tasolla noin 5,6 milj. euroa.

Ennakkolaskelmien perusteella valtionosuuksia kertyy vuonna 2017 noin 34,7

milj. euroa, josta verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta 8,5 milj.

euroa, eli tasausta kertyy 550.000 euroa edellisvuotta enemmän. Valtion-

osuuksien yhteismäärä kasvaa vuodesta 2016 noin 0,9 milj. euroa, eli 2,7 %.

Vuonna 2018 valtionosuuksia on laskettu kertyvän noin 34,4 milj. euroa,

vuonna 2019 noin 34,7 milj. euroa ja vuonna 2020 noin 34,7 milj. euroa. Ve-

rotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on 8,2-8,5 milj. euroa vuodessa.

27

3. Maksut ja taksat

Vesihuoltolaitoksen taksojen taso määrätään tuloslaskelman perusteella. Ta-

voitteena on saada vesihuoltolaitoksen kokonaistulos pysyvästi ylijäämäiseksi.

Teknisten palvelujen lautakunta vahvistaa vesihuoltolaitoksen jäteveden käyt-

tömaksun, joka on 2,70 e (alv 0 %) vuonna 2017, eli sama kuin vuonna 2016.

Muissa palvelumaksuissa tehdään pääsääntöisesti vähintään kustannustason

muutosta vastaavat korotukset. Pitemmällä aikavälillä tavoitteena on nostaa

palvelujen omakatteisuustasoa ja kaupungin maksutulojen kokonaismäärää,

mikäli palvelujen kysyntä sen mahdollistaa.

Menoperusteet

1. Henkilöstömenot

Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017

saakka. Kunta-alalle on hyväksytty uudet virka- ja työehtosopimukset, jotka

toteuttavat kilpailukykysopimusta. Sopimuskausi on 1.2.2017-31.1.2018.

Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Lomarahoja leikataan

30 prosentilla sopimuskauden 2014-2016 tasosta. Lomarahojen leikkaus koske

1.2.2017-30.9.2019 maksettavia lomarahoja.

Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat. Vuonna 2017 Ylivieskan käyt-

tämät työnantajan sosiaalivakuutusmaksut ovat:

- sairausvakuutusmaksu 1,06 %

- työttömyysvakuutusmaksu 3,05 %

- tapaturmavakuutusmaksu 0,50 %

- KuEL-palkkaperusteinen maksu 17,05 %

- VaEL-palkkaperusteinen maksu 17,05 %

Työnantajan KuEL-maksu jakaantuu palkkaperusteiseen maksuun (17,05 %),

eläkemenoperusteiseen maksuun ja varhaiseläkemaksuun. Palkkaperusteinen

maksu kohdistuu eri hallintokuntien menoksi palkkojen suhteessa. Eläke-

menoperusteinen maksu ja varhaiseläkemaksu kohdennetaan eri hallintokunti-

en menoksi aiheuttamisperiaatteen mukaan.

Palvelujen ostot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa Peruspalvelukuntayhtymä Kal-

lio. Määrärahavaraus vuodelle 2017 yhteensä 46,5 milj. euroa, josta ostetun

erikoissairaanhoidon osuus on 16,8 milj. euroa.

Pelastuspalvelut tuottaa Jokilaaksojen pelastuslaitos. Ylivieskan osuus vuoden

2017 kuntamaksuosuuksista on 13,31 %, eli 1.543.120 euroa. Kuntien käyttö-

28

talouden maksuosuuteen sisältyy myös pelastuslaitoksen nettoinvestoinnit

500.000 euroa.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuottaa Kuntien Hetapalvelut Oy.

Määrärahavaraus vuodelle 2017 on yhteensä 520.000 euroa (sis. pelastuslai-

toksen). Menot kohdistetaan hallintokunnille palvelujen käytön mukaisessa

suhteessa.

Maaseutuhallintopalvelut ostetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti isän-

täkuntana toimivalta Nivalan kaupungilta. Määrärahavaraus ostopalveluihin

vuodelle 2017 on 85.600 euroa.

Elinkeinopalvelut ostetaan Ylivieskan kaupungin konserniyhtiö YTEK Oy:ltä.

Määrärahavaraus vuodelle 2017 on 185.000 euroa.

3.6. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne

Kuntalain mukainen taloudenohjaus ja talousarvion rakenne

Kunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja

laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja talous-

suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto.

Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sovel-

tuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjei-

ta ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpito-

lautakunnan kuntajaosto.

Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan kolmeksi tai useammaksi vuodeksi laa-

dittavalla taloussuunnitelmalla. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäi-

nen vuosi. Talousarviossa tulee ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vas-

tuut ja velvoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava vähintään neljäksi vuo-

deksi, alijäämän kattamiskaudeksi, jos kunnan taseessa on kattamatonta ali-

jäämää.

Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslasken-

nan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta.

Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kaupungin palvelutoimintaa. Käyt-

tötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäville stra-

tegiaan ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset ta-

voitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarvi-

ot.

Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kaupungin tilikaudelle jaksotettu tulo-

rahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, korkoihin ja muihin

rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukai-

siin poistoihin.

29

Investointiosan avulla ohjataan kaupungin investointeja. Se sisältää inves-

tointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointiosan mää-

rärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain.

Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat.

Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa ra-

havirtojen vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana.

Valtuusto vahvistaa kunkin tilivuoden talousarviorakenteen. Vuoden 2017 ta-

lousarviorakenne vastaa vuoden 2016 rakennetta lisättynä liikuntapalveluiden

tuloslaskelmalla.

3.7. Talousarvion sitovuus

Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kau-

punginhallitusta ja muita kaupungin toimielimiä ja viranhaltijoita.

Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toi-

minnalliset tavoitteet tehtävittäin. Tehtävän sitovuustaso on toimintamäärära-

han ja tulotavoitteen erotus, eli toimintakate.

Vesihuoltolaitoksesta, Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta ja Ylivieskatalo Akus-

tiikasta ja liikuntapalveluista laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelmassa val-

tuustoon nähden sitova taso on liikeyli-/alijäämä. Vesihuoltolaitoksen tulos-

laskelmassa korvaus jäännöspääomasta vuodelle 2017 on laskettu 3,5 %:n

vuosikorolla. Vesihuoltolaitoksesta muodostetaan 1.1.2017 alkaen itsenäinen

taseyksikkö.

Toimielimet velvoitetaan kantamaan ja hakemaan tehtäväalueiden tulot talo-

usarvioon hyväksytyn mukaisesti.

Tehtäväalueiden palveluajatus, strategiset menestystekijät ja toiminta- ja talo-

ussuunnitelman perustelut ovat lähinnä ohjeellisesti sitovia.

Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 ovat valtuustoon nähden sitovia ja nii-

den toteutumista seurataan ja toteutumisesta raportoidaan valtuustolle.

Investointiosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat hankeryhmittäin

tai hankkeittain. Hankeryhmän ja hankkeen bruttomääräiset määrärahat ovat

valtuustoon nähden sitovia. Poikkeuksena hankeryhmä Maa- ja vesialueet,

jossa sitovuustaso on nettotaso.

Vuonna 2017 hankekohtaisia sitovia talonrakentamisen määrärahoja ovat Ka-

tajan koulu, kaupungintalon peruskorjaus, Hakalahden päiväkodin laajennus,

palvelukoti ja hoivakoti.

Kunnallistekniikan ja liikunta-alueiden nimetyt kohteet ovat myös sitovia.

Vuonna 2017 hankekohtaisia sitovia määrärahoja ovat keskustan liikennejär-

jestelyt, jalkapallohallin (yksityinen) perustustyöt ja pesäpallokentän hiekka-

tekonurmen uusiminen.

30

Investointiosan poistonalaisena irtaimen omaisuuden hankintana pidetään vä-

hintään 10.000 euron arvoista hyödyke tai hyödykeryhmän hankintaa. Irtai-

men omaisuuden määrärahat ovat sitovia toimielintasolla.

Hallintokunnat velvoitetaan kantamaan ja hakemaan investointien valtion-

osuudet ja muut tulot talousarvioon merkityn mukaisesti. Hankkeen, hanke-

ryhmän tai irtaimen omaisuuden määrärahaa ei saa käyttää ennen talous-

arvioon hyväksytyn tulorahoituksen varmistumista.

Tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan valtuuston hyväksymien menoja tu-

loerien toteutumisen valvontavastuu on kaupunginhallituksella. Valtuustoon

nähden sitovat määrärahat, tuloarviot ja ohjeellisesti sitovat perustelut on esi-

tetty tuloslaskelman ja rahoituslaskelman perusteluissa.

Talousarviossa olevat tunnusluvut eivät ole valtuustoon nähden sitovia, mutta

suoritetavoitteita tulee pitää ohjeellisina.

Suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja.

Tilivelvolliset

Kuntalain 125 §:n (uusi kuntalaki) mukaisesti tilivelvollisina pidetään kau-

punginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäseniä, esittelijöitä sekä toi-

mialan johtavia viranhaltijoita. Edellä mainittujen lisäksi tilivelvollisina voi-

daan pitää itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita. Val-

tuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvol-

lisuus rajaa ne henkilöt, joiden kohdalta on erikseen tehtävä tilinpäätöksen yh-

teydessä päätös siitä, voidaanko heille myöntää vastuuvapaus vai kohdiste-

taanko heihin joku muistutus. Tilivelvollisuudella tarkoitetaan oikeudellisen

vastuunalaisuuden lisäksi vastuunalaisuutta tehokkaasta johtamisesta tavoit-

teiden saavuttamiseksi.

Vahvistaessaan talousarvion valtuusto hyväksyy tilivelvolliset.

Tilivelvollisia vuonna 2017 ovat:

- kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet

- kaupunginjohtaja

- toimialajohtajat: hallintojohtaja, talousjohtaja, sivistysjohtaja, tekninen joh-

taja ja pelastusjohtaja

- varhaiskasvatusjohtaja, kulttuurijohtaja, kirjastotoimenjohtaja, musiikkiopis-

ton rehtori, kansalaisopiston rehtori ja apulaisrehtori, nuorisotoimenjohtaja,

liikuntajohtaja, liikuntapalvelujen toimistopäällikkö, sivistyspalvelujen talo-

uspäällikkö, kuntatekniikan päällikkö, rakennuspäällikkö, kaupunginarkkiteh-

ti, palvelujohtaja, ympäristöpäällikkö ja johtava rakennustarkastaja

31

3.8. Talouden kehitys ja muutokset

Seuraavissa kuvissa on esitetty hallinnonalojen brutto- ja nettomenojen osuus

kaikista käyttötalouden menoista ilman Jokilaaksojen pelastuslaitosta.

32

Tehtäväalueiden toimintakate (nettomenot) 2016 / 2017. Käyttötalouden sitovat mää-

rärahat valtuustoon nähden.

Perusteluja:

- Yleishallinnon nettomenojen kasvu johtuu työllistämistoimenpiteiden

määrärahojen kasvusta

- Elinkeinotoimen nettomenojen kasvu johtuu leader –hankkeiden kuntarahoituksen

kasvusta

- Liikuntapalveluiden nettomenojen kasvu johtuu liikunta-alueiden hoidon siirtämi-

sestä teknisestä palveluista liikuntapalveluihin

- Teknisten palveluiden nettomenojen pienentyminen liittyy Vieskan liikelaitoskun-

tayhtymän purkamiseen ja kiinteistöjen ja lainojen siirtymiseen kaupungille. Muu-

toksesta aiheutuu menoja kiinteistöjen ylläpidossa, lainojen korkomenoissa ja ly-

hennyksissä sekä suunnitelman mukaisissa poistoissa. Muutoksesta johtuvia tuloja

rakennusten käyttö- ja pääomavuokrissa.

- Vesihuoltolaitoksen hulevesien käsittely siirretty katujen kuivatukseen

Talousarvio

2016

Talousarvio

2017 Muutos € Muutos %

Vaalit 0 38 870 38 870

Tilintarkastus 35 871 46 860 10 989 30,6

Yleishallinto 1 785 675 1 829 510 43 835 2,5

Elinkeinotoimi 418 000 433 000 15 000 3,6

Pelastuspalvelut (Ylivieskan osuus pelastuslai-

toksen menoista) 1 554 270 1 560 120 5 850 0,4

Yhteisötuet 770 000 785 000 15 000 2,0

Maaseutuelinkeinojen kehittäminen 90 552 92 440 1 888 2,1

Sosiaali- ja terveyspalvelut / PPKY Kallio

(ilman varhaiskasvatusta) 29 500 000 29 700 000 200 000 0,7

Erikoissairaanhoito (ostettu) / PPKY Kallio 16 000 000 16 800 000 800 000 5,0

Muu sosiaali- ja terveystoimi 2 150 000 1 920 000 -230 000 -10,7

Jokilaaksojen pelastuslaitos

(taseyksikkö, nettotulo=investoinnit netto) -500 000 -500 000 0 0,0

Yleissivistävä koulutus 15 750 237 16 418 000 667 763 4,2

Varhaiskasvatus 8 498 862 8 908 310 409 448 4,8

Nuorisotoimi 290 000 298 440 8 440 2,9

Kirjastotoimi 645 000 644 000 -1 000 -0,2

Kulttuuritoiminta 328 741 320 000 -8 741 -2,7

Musiikkiopiston toiminta 904 112 900 760 -3 352 -0,4

Kansalaisopiston toiminta 639 998 669 000 29 002 4,5

Liikuntapalvelut 1 000 000 1 261 690 261 690 26,2

Tekniset palvelut (sis. puhdistus- ja ruokapalvelut) 2 797 096 635 910 -2 161 186 -77,3

Vesihuoltolaitos (nettotulosyksikkö, ylijäämä

ennen poistoja) -680 200 -747 180 -66 980 9,9

Jätelautakunta (menot laskutetaan Vestia Oy:ltä,

bruttomenot 140.000 e) 0 0 0

Käyttötalous netto, yhteensä 81 978 214 82 014 730 36 516 0,04

33

Seuraavassa taulukossa on verrattu tilinpäätöksen 2015, talousarvion

2016 ja talousarvion 2017 keskeisiä taloustietoja.

Taloustietoja (tilinpäätös 2015, talousarvio 2016 ja talousarvio 2017)

Tp2015 Ta2016 Ta2017 Muutos Muutos

ta16/ta17 tp15/ta17

Kokonaismenot 141 081 998 145 810 400 3,4

Kokonaistulot 141 081 998 145 810 400 3,4

Toimintakate 79 488 129 81 478 214 81 714 730 0,3 2,8

Investointimenot 7 220 430 7 950 000 14 015 000 76,3 94,1

Vuosikate 4 323 321 4 641 786 6 755 270 45,5 56,3

Verotulot 53 352 889 53 000 000 54 300 000 2,5 1,8

Valtionosuudet 30 852 767 33 550 000 34 700 000 3,4 12,5

Tilikauden tulos 260 729 541 786 2 237 270

Tilikauden yli-/alijääämä 159 344 541 786 2 237 270

Lainakanta 55 183 351 67 000 000 73 800 000 6 800 000sis. Vieskalta siirtyvät lainat

Lainat e asukas 3 669 4 437 4 850

Vuosikate % poisoista 113,3 113,2 149,2

Vero% 21,50 21,50 21,50

Asukasluku 15039 15100 15200

34

3.9. Kuntalain 110 §:n mukainen toimenpideohjelma

Kuntalain 110 §:n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai

ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään

neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden

alusta lukein. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä

toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Tavoiteaikataulu alijäämän kattamiseen:

Toimenpiteet alijäämän kattamiseksi:

1. Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkaminen 1.1.2017 lukien

2. Maa- ja metsäomaisuuden, rakennusten ja osakkeiden tehostettu

myynti 2017-2018

3. Liikuntapalveluiden ja tilapalveluiden muuttaminen kunnalliseksi

liikelaitoksiksi 1.1.2018 lukien

4. Siirtyminen yhteen valmistuskeittiöön vuosien 2019-2020 aikana

5. Eläköitymisen hyödyntäminen. Kaupunginhallituksen lupa vaaditaan

kaikkien vapautuvien vakanssien täyttämiseen.

Alijäämän kattaminen vuosina 2015 - 2020,

Ei Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkamisen vaikutusta mukana

Taloussuunnitelma Tilinp Tal.arvio Tal.arvio Suunn. Suunn. Suunn.

2015 2016 2017 2018 2019 2020

Taseen alijäämä, 1000 e -6 193 -5 651 -3 414 -2 288 -731

Taseen ylijäämä, 1000 e 491

Alijäämän kattaminen vuosina 2015 - 2020, Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkaminen mukana

Arvio kaupungin nettovarallisuusosuudesta 2,4 milj. euroa

Taloussuunnitelma Tilinp Tp-ennuste Tal.arvio Suunn. Suunn. Suunn.

2015 2016 2017 2018 2019 2020

Taseen alijäämä, 1000 e -6 193 -3 500 -1 300 -200

Taseen ylijäämä, 1000 e 1300 2500

35

6. Tarvittaessa veroprosenttien korottaminen 2018-2020

tuloveroprosentin korottaminen 0,25 % -yksikköä

vaikutus +550.000 e

kiinteistöveroprosenttien korottaminen 0,10 % -yksikköä

vaikutus +550.000 e

36

4. KÄYTTÖTALOUSOSA

37

Vastuutoimielin: 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija Hallintojohtaja

Tehtävä: 100 Vaalit

PALVELUAJATUS

Kuntavaalien, valtiollisten vaalien ja europarlamenttivaalien toimittaminen.

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017–2020

Kuntavaalit toimitetaan huhtikuussa 2017.

Suunnitelmakaudella toimitetaan presidentinvaali vuonna 2018 ja todennäköisesti

presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä ensimmäiset maakuntavaalit.

Eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit toimitetaan vuonna 2019.

TUNNUSLUVUT

TP 2015

TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020

Äänestysalueet 1 1 2 2 2 2

Äänioikeutettuja 11513 11520 11520 11600 11600 11600

38

Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020

Tehtävän nimi VAALIT

Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020

TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot

Maksutulot -23 318 -46 500 -47 400

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot

TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -23 318 -46 500 -47 400

Valmistus omaan käyttöön

TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot 14 505 19 700 29 100 29 200

Henkilösivumenot

Eläkemenot 1 986 2 070 3 700 3 800

Muut henkilösivumenot 615 900 1 100 1 200

Palvelujen ostot 5 446 14 200 10 400 11 400

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 360 2 000 1 400 1 400

Avustukset

Muut toimintamenot 69 200 200

TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 22 981 38 870 45 900 47 200

TOIMINTAKATE (NETTO) -337 38 870 -600 -200

Poistot ja arvonalentumiset

Suunn.mukaiset poistot

Arvonalentumiset

TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET -337 38 870 -600 -200

39

Vastuutoimielin: 15 TARKASTUSLAUTAKUNTA

Tehtävä: 110 Tilintarkastus

PALVELUAJATUS

Kuntalain mukaisesti kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakun-

ta ja JHTT-tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston

päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko val-

tuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslauta-

kunnan tehtävänä on myös arvioida kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja

tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta.

Varsinainen tilintarkastus on JHTT-tilintarkastajan tehtävänä. Valtuusto on valinnut

vuosien 2013–2016 ja 2017 tilintarkastajaksi JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:n.

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017–2020

Tarkastuslautakunta kokoontuu 12-16 kertaa vuodessa. Tilintarkastukseen käytetään

noin 20 tarkastuspäivää vuodessa. Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät on eriytetty

tarkastuspäivistä.

TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017

Toteutetaan hallinnon ja talouden tarkastus tehokkaasti ja luotettavasti, jolla varmiste-

taan kaupungin ja kaupunkikonsernin hallinnon ja taloudenpidon laillisuus, tulokselli-

suus ja tarkoituksenmukaisuus, sisäisen valvonnan toimivuus ja kirjanpidon ja tilin-

päätöksen sekä muun laskentatoimen oikeellisuus ja riittävyys.

Tilintarkastajan valinnan valmistelu valtuustolle.

Tarkastustoiminta toteutetaan uuden kuntalain edellyttämässä laajuudessa.

TUNNUSLUVUT

TP 2015

TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020

Tarkastuspäiviä:

Jhtt-tarkastaja+ tarkastus- 20+13 20+14 20+16 20+14 20 +14 20+14

lautakunnan kokoukset

40


Tehtävän nimi TILINTARKASTUSMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot

Maksutulot

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot

TOIMINTATULOT YHTEENSÄ


TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot 9 987 9 000 12 000 33,3 12 000 12 000 12 000

Henkilösivumenot

Eläkemenot 569

Muut henkilösivumenot 69 571 560 -1,9 600 600 600

Palvelujen ostot 20 047 24 100 32 400 34,4 28 400 26 900 26 900

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 36 600 400 -33,3 400 400 400

Avustukset

Muut toimintamenot 2 187 1 600 1 500 -6,2 1 500 1 500 1 500

TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 32 895 35 871 46 860 30,6 42 900 41 400 41 400

TOIMINTAKATE (NETTO) 32 895 35 871 46 860 30,6 42 900 41 400 41 400



Arvonalentumiset

TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 32 895 35 871 46 860 30,6 42 900 41 400 41 400

41

Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja

Tehtävä: 120 Yleishallinto

PALVELUAJATUS

Kaupunginvaltuusto ylimpänä päätöksentekoelimenä päättää kaupungin strategiasta,

palvelutasosta ja toiminnan keskeisistä tavoitteista ja osoittaa tavoitteiden toteutta-

miseen tarvittavat resurssit. Kaupunginvaltuusto on Ylivieska-konsernin ylin valvoja.

Kaupunginhallitus huolehtii kokonaisuutena kaupungin hallinnosta, palveluista, toi-

minnoista, organisaatiosta ja taloudesta. Kaupunginhallitus vastaa myös paikallisesta

ja alueellisesta yhteistyöstä ja edunvalvonnasta sekä edistää Ylivieskan vetovoimai-

suutta ja elinkeinoelämän myönteistä kehittymistä. Kaupunginhallitus ohjaa ja johtaa

Ylivieska-konsernia.

Kaupunginhallituksen alaisena sisäisenä palveluyksikkönä toimiva keskusvirasto tuot-

taa tukipalveluja muille hallintokunnille ja vastaa sisäisestä ja ulkoisesta laskentatoi-

mesta ja tietohallinnosta sekä huolehtii osaltaan kaupungin tiedotus-, neuvonta- ja

asiakaspalvelu-tehtävistä.

YLEISHALLINNON STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT

Kaupungin elinvoiman kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen.

Kaupunkistrategian toteuttaminen.

Luotettava ja nopea asioiden valmistelu ja täytäntöönpano.

Laadukkaat asiantuntijapalvelut.

Osaavan henkilöstön varmistaminen.

Tasapainoinen kuntatalous.

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 – 2020

Uuden kuntalain mukaisten säädösten toimeenpano.

Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen aktiivinen seuranta ja vaikuttaminen.

Kaupungin edunvalvonnasta huolehtiminen.

Kaupunkistrategian jalkauttaminen.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus ja jalkauttaminen.

Työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentäminen työllistämistoimenpiteitä

tehostamalla.

Johtamisjärjestelmän ja hallintorakenteen kehittäminen.

Tukipalvelujen uudelleenjärjestely vastaamaan muuttuvaa tilannetta.

42


ASIAKASNÄKÖKULMA

Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Nykyaikaiset, sähköistä asiointia

tukevat tietojärjestelmät.

Palvelutietovaranto ja sähköisiä lo-

makkeita käytössä.

Asiointi tietoverkossa ja käyttökoke-

mukset.

Hyvä asiakaspalvelu. Tyytyväiset asiakkaat.

Kotisivujen kehittäminen.

Asiakaslähtöinen palvelu

Asioiden käsittelyn nopeus ja virheet-

tömyys. Kotisivujen kuntapalaute ja

kyselytulokset.

Saatu palvelukokemus

TALOUSNÄKÖKULMA

Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Tehokkaasti tuotetut yleishallinnon

palvelut.

Tehokas palvelutuotanto. Yleishallin-

non kustannukset vähintään 10 % alle

kuntien keskiarvon.

Yleishallinnon nettokustannukset eu-

roa/asukas.

Työmarkkinatuen kuntarahoitusosuu-

den pienentäminen

Vuodelle 2017 arvioitu rahoitusosuus

kääntyy laskuun

Työmarkkinatuen saajat ja työttömyy-

den perusteella maksettujen tukipäivien

määrä.

PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA

Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Tehokas kokoustyöskentely Sähköinen kokoushallinta käytössä

laajasti.

Kokouskustannukset

Toimiva sisäinen valvonta ja riskien-

hallinta.

Sisäinen valvonta sisäistetty koko

organisaatiossa. Sopimushallintajär-

jestelmän hyödyntäminen.

Toiminnan riskit hallinnassa.

HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA

Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Henkilöstön työhyvinvointi. Toimiva työterveyshuolto ja TYKY-

toiminta

Sairauslomapäivät/työntekijä

Työhyvinvointimittaukset

Liikunta- ja kulttuuriavustusten käyt-

täminen

Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimiva johtamisjärjestelmä Kehityskeskustelut

43

TUNNUSLUVUT

TP 2015 TA 2016

TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020

Kv:n päätökset 74 100 100 100 100 100

Kh:n päätökset 248 300 300 300 300 300

Yleishallinnon nettokustannukset

€ /asukas (sis. yhteisötuet)

149 150 150 150 150 150

Keskimäärin kunnissa € /asukas

160 170 170 170 170 170

Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot,

päivinä

9.694 10.000 14.000 14.000 14.000 14.000

Henkilöstö

- keskusvirasto 8 8 8 8 8 8

- ATK-tuki 3 3 3 3 3 3

- talous- ja velkaneuvonta

- työllistämisprojektit (ohjaajat, työnjohto)

2

4

2

4

2

4

2

4

2

4

2

4


Tehtävän nimi YLEISHALLINTOMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot -157 693 -154 200 -153 300 -0,6 -154 300 -155 250 -156 210

Maksutulot -268 -500 -5 500 ##### -5 500 -5 500 -5 500

Tuet ja avustukset -228 351 -256 600 -301 800 17,6 -302 800 -303 800 -305 000

Muut toimintatulot -144 861 -47 100 -155 400 229,9 -155 400 -155 400 -155 400

TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -531 173 -458 400 -616 000 34,4 -618 000 -619 950 -622 110


TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot 904 698 964 500 1 074 450 11,4 1 064 700 1 074 350 1 089 010

Henkilösivumenot

Eläkemenot 272 975 340 883 296 850 -12,9 295 000 296 800 299 300

Muut henkilösivumenot 35 226 61 157 49 600 -18,9 49 000 49 400 50 500


Aineet, tarvikkeet ja tavarat 51 079 73 520 94 020 27,9 83 520 74 120 74 120

Avustukset 23 367 43 900 25 700 -41,5 24 500 24 500 24 500

Muut toimintamenot 198 965 151 865 190 690 25,6 177 690 178 690 177 690

TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 986 847 2 244 075 2 445 510 9,0 2 387 710 2 391 160 2 408 420

TOIMINTAKATE (NETTO) 1 455 674 1 785 675 1 829 510 2,5 1 769 710 1 771 210 1 786 310


Suunn.mukaiset poistot 83 155 72 000 64 000 -11,1 64 000 64 000 64 000

Arvonalentumiset

TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET1 538 829 1 857 675 1 893 510 1,9 1 833 710 1 835 210 1 850 310

44

Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja

Tehtävä: 130 Elinkeinotoimi

PALVELUAJATUS

Ylivieskan kaupunki ostaa elinkeino- ja kehittämispalvelut sekä asiantuntijapalvelut Yli-

vieskan Teknologiakylä YTEK Oy:ltä.

YTEK Oy hallinnoi yritystoimintaa edistäviä kehittämishankkeita ja tukee korkeaan

osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kehittämistä yhteistyöverkostojen kautta.


YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa sol-

mitussa ostopalvelusopimuksessa.

Painopistealueet vuonna 2017 ovat:

- mikro- ja yksinyrittäjien aktivointi yhteistyöhön ja liiketoiminnan kehittämiseen

- yritysten liiketoimintaedellytysten, omistajavaihdosten ja kasvun tukeminen

- eri rahoituslähteiden tehokas hyödyntäminen kehittämistoiminnassa

- uusien yrityshankkeiden edistäminen

- alueen suurhankkeiden mahdollisuuksien hyödyntäminen

- kaupungin strategian mukaisten kärkihankkeiden edistäminen ja toteuttaminen

- Centrian / TKI- toiminnan ja kaupungin / YTEK Oy:n välinen yhteistyö

- yhteistyössä kaupungin kanssa toteuttaa ja kehittää kuntamarkkinointia ja edistää uu-

den yritystoiminnan sijoittumista kaupunkiin

Elinkeino- ja kehittämispalvelut kootaan vuoden 2017 alusta YTEK- yrityspalvelut

palvelukokonaisuuden alle tunnettavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Kaupungin ja YTEK Oy:n välinen ostopalvelusopimus (185.000 euroa) palvelujen tuot-

tamisesta sisältää myös hankkeiden kuntarahoitusosuudet ja YTEK Oy:n yritysrahoi-

tusosuudet. Vuonna 2017 ostopalvelusopimus sisältää hankkeiden kuntarahoitusta seuraa-

vasti:

- RAJATON / Yritysten liiketoiminnan ja liikeideoiden uudistumisen, kasvun

ja muutosvaiheiden hallinta

- KESTÄVÄÄ KASVUA / Vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistami-

nen, palveluliiketoiminnan uudistaminen, uudet teknologiat, synnyttää uutta

liiketoimintaa, palveluinnovaatioita ja palveluyrityksiä.

Taloudellisten resurssien puitteissa muiden yrityslähtöisten kehittämishankkeiden kunta-

rahoituksesta päätetään tapauskohtaisesti.

45

Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017:

- uusia yrityksiä teknologiakyläympäristöön 5 kpl

- teknologiakyläympäristön työpaikkojen nettolisäys yhteensä 15 kpl

- vuokrattavien tilojen käyttöaste 100 %

- Rajaton-hankkeessa mukana 60 yritystä Ylivieskassa

- hankerahoituksella henkilöresurssien lisääminen (1)

- yritysten tarvitsemien toimitilaratkaisujen edistäminen yhteistyössä eri

toimijoiden kanssa

Rieska-Leader ry:n hallinnoimiin hankkeisiin on varattu yhteensä 60.000 euroa vuonna

2017 kaupungin rahoitusosuutena.

Linjaliikenteen tukemiseen on varattu 180.000 euroa vuodelle 2017 (mm. koululaiskulje-

tukset).

Kutsutaksiliikenteen tukemiseen on varattu 10.000 euroa.

Toiminnallisia tavoitteita muille konserniyhteisöille:

Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on 100-prosenttisesti kaupungin omistama yhtiö, jolle

kaupunki on luovuttanut vuokra-asuntojen hallinnan ja vuokra-asuntojen rakennuttamisen.

Tavoitteet vuodelle 2017:

- Erikokoisten asuntojen kysyntä ja tarjonta pidetään tasapainossa.

- Asuntokanta pidetään hyvässä kunnossa ja yhtiön taloutta hoidetaan niin, että

toiminnan kaikki kulut voidaan kattaa tulorahoituksella.

- Toiminnan kulut on katettu tulorahoituksella.

- Yhtiön hallinnassa olevien vuokra-asuntojen käyttöaste vähintään 90 %

Muut taloustavoitteet konserniyhteisöille

Ylivieskan Vuokra- YTEK Oy Ylivieskan Teolli- Vieskan Teolli-

asunnot Oy suuskiinteistöt Oy suustalo Oy

Tavoite vuodelle 2017:

Käyttökate-% 40,0 30,0 40,0 20,0

Omavaraisuus-% 30,0 40,0 20,0 40,0

46

TUNNUSLUVUT

TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU2018 SU2019 SU2020

Yritysten lukumäärä 1052 1070 1090 1110 1130 1150

Työpaikat 6476 6500 6550 6600 6650 6700

Aloittaneet yritykset 64 60 60 60 60 60

Lopettaneet yritykset 10 10 10 10 10 10

Työpaikkojen lisäys 55 50 50 50 50 50

Työttömyysaste % 13,4 13,0 12,5 12,0 11,5 11,0


Tehtävän nimi ELINKEINOTOIMIMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot

Maksutulot

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot -231 -2 000 -2 000 -2 000 -2 000 -2 000

TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -231 -2 000 -2 000 -2 000 -2 000 -2 000


TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot

Henkilösivumenot

Eläkemenot

Muut henkilösivumenot

Palvelujen ostot 350 440 375 000 375 000 375 000 375 000 375 000

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 231

Avustukset 44 482 45 000 60 000 33,3 60 000 60 000 60 000

Muut toimintamenot





Arvonalentumiset


47


Tehtävä: 150 Pelastuspalvelut

PALVELUAJATUS

Pelastustoimen alueiden muodostamisesta koskevan lain mukaiset pelastustoimialueet

aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa. Jokilaaksojen pelastustoimialueeseen kuu-

luu 1.1.2015 yhteensä 17 kuntaa. Jokilaaksojen pelastustoimialueen hallinnosta vastaa

sopimuskuntana toimiva Ylivieskan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa

pelastustoimilain 4 §:n mukaisten tehtävien hoitamisesta alueella. Pelastuslaitoksen

hallintoa varten valtuusto on asettanut Jokilaaksojen pelastustoimen johtokunnan.

TALOUSSUUNNITELMA 2017–2020

Pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Ylivieskan kaupunki. Pelastuslaitos on

itsenäinen taseyksikkö Ylivieskan kaupungin kirjanpidossa.

Pelastustoimessa sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia. Pelastuslaitoksen johtokunnan

alaisuudessa toimiva Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii pelastuspalvelujen tuottajana.

Ylivieskan kaupungin maksuosuus on budjetoitu kaupunginhallituksen alaiselle pelas-

tuspalvelujen tehtäväalueelle.

Pelastuslaitos on vastannut ensihoidon palveluista 1.1.2015 alkaen.


Pelastustoimen toiminnalliset tavoitteet on asetettu tehtäväkohdassa Pelastuslaitoksen

johtokunta / Pelastustoimi.

Kuntien maksuosuudet määräytyvät yhteistoimintasopimuksen mukaisesti siten, että

60 % kustannuksista muodostuu asukasluvun perusteella ja 40 % kunnan riskiluoki-

tuksen perusteella.

Ylivieskan kaupungin osuus alueellisen pelastustoimen kustannuksista oli vuonna

2007 10,2 %, vuonna 2008 11,3 %, vuosina 2009-2010 12,5 %, vuosina 2011- 2012

12,55 % vuonna 2013 12,65 %, vuonna 2014 12,72 %, vuonna 2015 12,94 % ja

vuonna 2016 13,16 % ja vuonna 2017 13,31 %.

48


Tehtävän nimi PELASTUSPALVELUTMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot -16 000

Maksutulot

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot -31 138 -15 000 -100,0

TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -47 138 -15 000 -100,0


TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot

Henkilösivumenot

Eläkemenot 22 216 17 000 17 000 17 000 17 000


Palvelujen ostot 1 454 339 1 569 270 1 543 120 -1,7 1 676 700 1 709 500 1 740 900

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Avustukset

Muut toimintamenot

TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 476 555 1 569 270 1 560 120 -0,6 1 693 700 1 726 500 1 757 900



Suunn.mukaiset poistot 53 035 50 000

Arvonalentumiset

TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 1 482 452 1 604 270 1 560 120 -2,8 1 693 700 1 726 500 1 757 900

49

Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja, talousjohtaja

Tehtävä: 175 Yhteisötuet

PALVELUAJATUS

Tehtäväalue sisältää kaupungin verotuskustannusosuuden, yhteistoimintaosuudet

(Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ylivieskan Seutukuntayhdistys, Kerttu Saalasti säätiö,

Suomen Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos), jäsenmaksut ja yhteisöjen

avustamisen sekä maaseutuelinkeinojen kehittämisen avustaminen.

TALOUSSUUNNITELMA 2017–2020

Yhteistoimintaosuuksiin varaus 340.000 euroa: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ylivieskan

seutukunta, Suomen Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kerttu Saalasti säätiö.

Kaupungin verotuskustannusosuus verohallinnolle noin 350.000 e.

Jäsenmaksut seuraaville yhteisöille: Teosto, Kopiosto, Gramex, Jokilaaksojen Kauppaseu-

ra, Oulun Kauppakamari, Rieska-Leader, Pohjois-Suomen syöpäyhdistys, Pohjois-

Pohjanmaan kesäyliopisto.

Yhteisöavustuksilla tuetaan ensisijaisesti sellaista yhteisöjen toimintaa, joka täydentää

kaupungin palveluja ja edistää työllisyyttä ja vapaaehtoistyötä.

Kaupunginhallitus myöntää erillisavustuksia yhteisöille liitteen nro 1 mukaisesti

47.900 euroa.

Kylätoimintaan, kylien kehittämisen avustamiseen ja 4H yhdistyksen avustamiseen on

varattu yhteensä 36.000 euroa. Avustuksen piirissä olevat kyläyhdistykset: Löytyn ky-

läyhdistys ry, Niemelänkylän kyläyhdistys ry, Savela-Ojakylän kyläyhdistys ry, Sorviston

kyläyhdistys ry, Vähäkangas-Pylväs kyläyhdistys ry, Raudaskylän kyläyhdistys ry, Kan-

tokylän Maa- ja kotitalousseura ry ja Kankaan Nuorisoseura ry.

TUNNUSLUVUT

TP 2015 TA 2016

TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020

Avustettavat yhteisöt (sis. 4H)

Avustettavat kyläyhdistykset

12

8

12

8

9

8

9

8

9

8

9

8

50


Tehtävän nimi YHTEISÖTUETMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot

Maksutulot

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot



TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot

Henkilösivumenot

Eläkemenot




Avustukset 75 695 85 000 85 000 85 000 85 000 85 000

Muut toimintamenot 9 552 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000





Arvonalentumiset


51


Tehtävä: 1291 Sosiaali- ja terveyspalvelut /

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

PERUSTEHTÄVÄ JA PALVELUSTRATEGIAN LINJAUKSET

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestää ja tuottaa Peruspalvelukuntayhtymä

Kallio. Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelut.

Kallion palvelustrategian linjaukset:

Kallion palvelut ovat

- Arjessa pärjäämistä tukevia

- Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä

- Asiakaslähtöisiä ja asiakastarpeiden mukaisesti kohdennettuja

Kallio

- Muodostaa yhden yhtenäisen palvelualueen

- Oman toiminnan palvelurakenne ja tilat vastaavat tulevaisuuden tarpeita

- Järjestää palveluja monituottajamallilla

- Digitalisaation edistäminen maakunnallisen sote-valmistelun linjausten mukaisesti

Palvelustrategiakauden erityiset kehittämisen ja resursoinnin painopisteet

- Ikäihmisten palvelut

- Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

- Mielenterveys- ja päihdepalvelut

- Vammaispalvelut

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020

Kallion toiminta perustuu sopimusohjaukseen ja omistaja-ohjaukseen. Sopimusohjaus on

prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja

laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palve-

lutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perus-

tana.

Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun

toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta.

Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla laske-

taan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuo-

ritteina suunniteltujen/käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa.

Tuoteryhmät:

- Vastaanottopalvelut

- Suun terveydenhuolto

- Erikoissairaanhoito

- Aikuispsykososiaaliset palvelut

52

- Hoito- ja hoivapalvelut

- Kuntoutuspalvelut

- Perhepalvelut

- Vammaispalvelut

- Ympäristöterveydenhuolto

- Työterveyshuolto

- Toimeentulotuki ja työllistäminen

- Projektit


Peruspalvelukuntayhtymä Kallion vuoden 2017 talousarvion ja suunnitelmakauden 2018-

2019 toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat Kallion palvelustrategiaan.

Palvelutuotannon keskeisin kehittämiskohde on, että ihmiset pärjäävät omassa arjessaan.

Kuntalaisten omassa arjessa pärjäämisen edistämiseksi kehitetään ja optimoidaan palvelu-

rakennetta, parannetaan prosessien johtamista sekä asiakas- ja kustannusvaikuttavuutta.

Ennaltaehkäisevää näkökulmaa vahvistetaan niin hyvinvointi- kuin terveyspalveluissa.

Kärkihankkeena on mielenterveyspalveluiden vahvistaminen. Tavoitteena on vähentää

asumispalveluiden käyttöä ja kohdentaa tästä vapautuvia resursseja uudelleen.

Visalan sairaalan toiminta on mahdollisesti loppumassa. Sairaalasta siirretään avohoitoon

potilaita, jotka voivat vaatia runsaasti tukea. Kalliossa valmistellaan kotikuntoutuksen

toimintamallia, jonka avulla potilaita pystytään paremmin auttamaan selviämään arjessa

mahdollisimman itsenäisesti.

Kallion talousarviossa 2017 on vahvistettu sitovat tavoitteet hyvinvointipalveluille, terve-

yspalveluille ja hallinto- ja tukipalveluille.

Omistajaohjaukseen liittyvät toiminnallisia tavoitteita:

- Toimintolaskennan kehittäminen

- Raportoinnin edelleen kehittäminen

- Benchmarkkaus verrokkitoimijoihin ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen

- Palvelustrategian jalkauttaminen.

Talouden tasapainottamiseen 2017 - 2020 liittyvät tavoitteet:

Kallion oman toiminnan nettomenojen muutos ( % ) jää pienemmäksi, kuin kaupungin ve-

rorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) muutos ( % ).

53

Kallion talousarvion taloudelliset tavoitteet Ylivieskan osalta vuonna 2017:

Kunta: Ylivieska

Tilinpäätös

2014

Tilinpäätös

2015

Talousarvio

2016

Talousarvio

2017

TA 2017 /

TA 2016

TA 2017 /

TP 2015

Muutos

TA 2017 /

TA 2016

Muutos

TA 2017 /

TP 2015

Vertailutaso Netto Netto Netto Netto % % eur eur

Vastaanottopalvelut 4 388 174 4 737 027 4 677 547 4 809 873 2,8 % 1,5 % 132 326 72 845

Suun terveydenhuolto 1 521 684 1 551 327 1 654 146 1 559 491 -5,7 % 0,5 % -94 656 8 164

Erikoissairaanhoito 15 618 402 17 005 070 16 558 058 17 461 973 5,5 % 2,7 % 903 916 456 904

- josta ostettu erikoissairaanhoito 15 108 337 16 462 746 15 976 942 16 840 000 5,4 % 2,3 % 863 058 377 254

Aikuispsykososiaaliset palvelut 1 604 492 1 699 439 1 921 964 2 091 724 8,8 % 23,1 % 169 760 392 286

Hoito- ja hoivapalvelut 11 427 003 12 204 771 12 278 607 12 597 738 2,6 % 3,2 % 319 131 392 967

Kuntoutuspalvelut 749 259 769 214 865 043 880 610 1,8 % 14,5 % 15 567 111 396

Perhepalvelut 2 676 756 2 833 077 2 625 230 2 720 258 3,6 % -4,0 % 95 028 -112 819

Vammaispalvelut 2 653 556 2 812 945 3 007 130 3 131 675 4,1 % 11,3 % 124 545 318 729

Ympäristöterveydenhuolto 330 735 367 393 386 498 371 800 -3,8 % 1,2 % -14 698 4 407

Työterveyshuolto -16 456 -5 731 -3 819 27 662 -824,3 % -582,7 % 31 481 33 393

Toimeentulotuki ja työllistäminen 2 012 715 1 431 400 1 530 375 913 171 -40,3 % -36,2 % -617 204 -518 230

Projektit 11 942 13 961 872 2 969 240,6 % -78,7 % 2 097 -10 992

Yhteensä* 41 744 803 44 747 425 44 774 374 46 423 818 3,7 % 3,7 % 1 649 445 1 676 394

Varhaiskasvatus 7 918 934 8 441 552

Työmarkkinatuen kuntaosuus 613 344

Perustoimeentulotuki 620 116 672 469 727 276 145 125 -80,0 % -78,4 % -582 151 -527 344

Yhteensä 50 897 196 53 861 445 45 501 650 46 568 944 2,3 % -13,5 % 1 067 294 -7 292 502

*ilman työmarkkinatuen kuntaosuutta, varhaiskasvatusta ja perustoimeentulotukea

Ostettu ESH 15 108 337 16 462 746 15 976 942 16 840 000 5,4 % 2,3 % 863 058 377 254

Oma toiminta** 27 256 581 28 957 148 29 524 708 29 728 944 0,7 % 2,7 % 204 236 771 796

** ilman varhaiskasvatusta ja työmarkkinatuen kuntaosuutta

54


Tehtävän nimi SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot

Maksutulot

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot



TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot

Henkilösivumenot

Eläkemenot


Palvelujen ostot 37 398 699 29 500 000 29 700 000 0,7 30 000 000 30 500 000 31 000 000


Avustukset

Muut toimintamenot




Suunn.mukaiset poistot 11 619 12 000 -100,0

Arvonalentumiset

TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 37 410 318 29 512 000 29 700 000 0,6 30 000 000 30 500 000 31 000 000

55


Tehtävä: 1292 Erikoissairaanhoito (ostettu) /

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

PALVELUAJATUS

Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan Kallion omana toimintana oman henkilö-

kunnan toimesta, mutta suurin osa palveluista on ostopalveluja.

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio hankkii erikoissairaanhoidon palveluja Pohjois-

Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, Keski-Pohjanmaan keskussairaalalta ja muilta palve-

lujen tuottajilta.


Hoitoon pääsyn turvaaminen riittävän nopeasti terveysongelma huomioon ottaen.

Hoitoketjun hyvinvointipalvelut – perusterveydenhuolto – erikoissairaanhoito opti-

maalinen toimivuus.

Talouden tasapainottamiseen liittyvät tavoitteet:

Ostetun erikoissairaanhoidon menojen kasvun hillitseminen mm. Kallion omaa palve-

lutoimintaa vahvistamalla, kilpailuttamista lisäämällä ja hoidonporrastamista tehosta-

malla.

56


Tehtävän nimi ERIKOISSAIRAANHOITOMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot

Maksutulot

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot



TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot

Henkilösivumenot

Eläkemenot




Avustukset

Muut toimintamenot





Arvonalentumiset


57

Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Talousjohtaja

Tehtävä: 1293 Muu sosiaali- ja terveydenhuolto

Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon siirtyneen henkilöstön ja muun sosiaali- ja tervey-

denhuollon henkilöstön kaupungin maksuosuus eläkemenoperusteisesta eläkemaksus-

ta ja varhaiseläkemaksusta. Määrärahavaraus 820.000 euroa.

Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksetaan henkilöstä, jolle on maksettu työttömyyden

perusteella työmarkkinatukea yli 300 päivää. Tämän jälkeinen työttömyysaika rahoite-

taan puoliksi valtion ja puoliksi työmarkkinatuen saajan kotikunnan varoista siihen as-

ti, kunnes henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 1000 päiväl-

tä. 1000 päivän jälkeen työttömän kotikunnan rahoitusvastuu nousee 70 %:iin. Työ-

markkinatuen kuntaosuuden määrärahavaraus 1.100.000 euroa.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 5.9.2016 sopimuksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-

keskuksen kanssa 25 oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan vastaanottamisesta.

Kotouttamisen määrärahavaraus 50.000 e. Valtionavustus kotouttamiseen 50.000 e.


Tehtävän nimi MUU SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMINTAMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot

Maksutulot

Tuet ja avustukset -50 000 -50 000 -50 000 -50 000

Muut toimintatulot -940

TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -940 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000


TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot

Henkilösivumenot

Eläkemenot 713 551 680 000 820 000 20,6 820 000 820 000 820 000


Palvelujen ostot 50 000 50 000 50 000 50 000


Avustukset (työmarkkinatuen kuntaosuus) 1 063 553 1 020 000 1 100 000 7,8 1 100 000 1 100 000 1 100 000

Muut toimintamenot 451 879 450 000 -100,0


TOIMINTAKATE (NETTO) 2 228 043 2 150 000 1 920 000 -10,7 1 920 000 1 920 000 1 920 000



Arvonalentumiset


58


Tehtävä: 180 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen

PALVELUAJATUS

Ylivieskan kaupungin maataloushallinto on siirretty uuden maataloushallintoalueen

hoidettavaksi 1.1.2012 alkaen. Uudessa maaseutuhallinto yksikössä ovat Kärsämäen,

Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kunnat, isäntäkuntana toimii Nivalan kau-

punki. Yksikön tehtäviin kuuluvat hallintoasiat sekä maaseudun kehittäminen. Yli-

vieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämisen tehtäviä ovat yhteistyöalueen

Ylivieskan maksuosuuden talousarviovalmistelu ja valvonta.

TALOUSSUUNNITELMA 2017 - 2020

Hallintoyksikön kuusijäsenisessä lautakunnassa on yksi jäsen Ylivieskasta, Sievistä,

Oulaisista ja Kärsämäeltä sekä kaksi jäsentä Nivalasta. Ylivieskan kaupungin maaseu-

tuelinkeinojen kehittämisen tehtäviä ovat talousarviovalmistelun lisäksi kylien kehit-

tämisrahan ja 4H yhdistyksen avustuksen sekä maaseudun kehittämisrahan ohjaus ja

hallinnointi.

TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODLLE 2017

Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa

Seutukunnassa toimivien emotrin hank-

keiden hyödyntäminen maaseudun kehit-

tämisessä.

Toiminta ohjausryhmissä sekä tiedotta-

minen viljelijöille. Ylivieskalaisten viljeli-

jöiden osallistuminen.

Tukipäätösten tallennus, käsittely ja mak-

satus hoidetaan mahdollisimman nopeasti.

Tallennus ja tukipäätösten muu käsittely

sekä maksatus määräpäiviin mennessä.

Sukupolvenvaihdosten tekeminen 1-4 kpl

vuodessa.

Toteutuneet sukupolvenvaihdokset ja luo-

pumistuet.

59

TUNNUSLUVUT Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Su 2018 Su 2019 Su 2020

Aktiivitilojen määrä kpl

(tukea hakeneet tilat)

151 148 145 142 139 136

Maksettavat palkkiot milj.€

( kunta + TE-keskus )

5,6 5,6 5,6

5,6 5,6 5,6

Käsitellyt EU-hakemukset 2485 2400 2400 2400 2400 2400

Viljelyssä oleva peltopinta-ala ha 7457 7500 7500 7500 7500 7500

Sukupolvenvaihdokset 4 4 4 4 4 4

Sähköisen asioinnin maatilat 132 132 132 130 130 130


Tehtävän nimi MAASEUTUPALVELUTMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot

Maksutulot

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot



TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot

Henkilösivumenot

Eläkemenot



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 434 1 300 1 300 1 300 1 300 1 300

Avustukset






Arvonalentumiset


60

Vastuutoimielin: 35 PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Pelastusjohtaja

Tehtävä: 190 Pelastustoimi / Jokilaaksojen pelastuslaitos

VISIO

Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä

PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT

Vision toteuttamiseksi pelastuslaitos tuottaa palvelunsa säädösten ja sopimusten mukai-

sesti mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti:

ylläpitämällä pelastustoiminnan toimintavalmiutta kaikissa turvallisuustilanteissa eri-

laisia onnettomuus- ja uhkatilanteita varten,

huolehtimalla aktiivisesti onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöstä,

toimimalla alueellaan valmiussuunnittelun ja varautumisen asiantuntijana sekä

toimittamalla erillisiin sopimuksiin perustuen ensihoidon palveluja,

tekemällä yhteistyötä alueen asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa

Palvelujen tuottamisen ja kehittämisen lähtökohtana on henkilöstön osaamisen hyödyn-

täminen ja kehittäminen Osaava Jokilaakso - mallin mukaisesti sekä joustavuuden säilyt-

täminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Palvelut toteutetaan alueen sopi-

muspalokuntatoimintaa hyödyntäen ja tukien sekä eri yhteistyöverkostojen kanssa.

Pelastuslaitos voi ottaa tehtäväkseen myös muita tehtäviä silloin kun se lakisääteisiä teh-

täviä vaarantamatta on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Pelastuslaitoksen strategiset tavoitteet

Pelastuslaitos on alueellaan keskeisessä roolissa pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen

suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden

tahojen kanssa.

Pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelut toteutetaan tasapuolisesti, laadukkaasti ja tehok-

kaasti säädöksiin, palvelutasopäätökseen sekä sopimuksiin perustuen kaikissa turvalli-

suustilanteissa.

Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnetto-

muuksien ja vahinkojen määrä vähenee.

Päätoimisen ja sopimushenkilöstön määrä ja toimintakyky on tehtävien kannalta riittävä.

Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi.

Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Kehittämistoimenpiteet tukevat tehok-

kaasti päätöksentekoa ja palvelutuotantoa.

61

Pelastuslaitoksen strategiset menestystekijät

Pelastuslaitos kykenee tasapuolisesti ja tehokkaasti tuottamaan säädösten, palvelu-

tasopäätöksen ja sopimusten edellyttämät palvelut kaikissa turvallisuustilanteissa.

Pelastuslaitoksen toimenpitein ja yhteistyöverkostojen avulla kyetään vaikuttamaan

alueella tapahtuvien onnettomuuksien määrään ja niistä aiheutuneisiin vahinkoihin.

Pelastuslaitoksella on palvelujen edellyttämä riittävän toimintakykyinen, osaava ja

motivoitunut henkilöstö.

Pelastuslaitoksella on riittävät taloudelliset resurssit palvelutuotannon edellyttämän

henkilöstön ja kaluston ylläpitoon sekä kehittämiseen.

Pelastuslaitos on keskeinen asiantuntijataho alueen valmiussuunnittelussa ja varautu-

misen yhteistyön kehittämisessä.

Pelastuslaitos kehittää toimintojaan kyetäkseen tukemaan kuntien kriisihallintakykyä

ja kriisijohtamista.

Pelastuslaitoksella on tehokasta toimintaa tukeva organisaatiokulttuuri, jota ylläpide-

tään ja kehitetään määrätietoisesti.

Pelastuslaitoksen lakisääteinen palvelutuotanto ja sopimusperusteinen ensihoitopalve-

lu tukevat arjessa toisiaan ja henkilöstön käytettävyys on mahdollisimman laajaa.

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 – 2020

Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella

Suomessa ollaan toteuttamassa merkittävää hallinnollista uudistusta osana julkisen talou-

den sopeuttamistarpeita. Osana tätä uudistusta kunnallinen pelastustoimi siirtyy osaksi

maakuntahallintoa, johon muodostetaan uudet pelastuslaitokset 1.1.2019 alkaen. TTS

2017 – 2020 valmisteluvaiheessa ei vielä ole varmaa tietoa siitä miten monta pelastuslai-

tosta Suomessa on vuoden 2019 jälkeen.

Valmistelut pelastustoimen sisällölliseksi uudistamiseksi ovat käynnistyneet valtakunnan

tasolla sisäministeriön ja nykyisten pelastuslaitosten yhteisessä pelastustoimen uudistus-

hankkeessa, josta vetovastuu on sisäministeriön pelastusosastolla. Pohjois-Pohjanmaan

Liiton toimesta on käynnistetty uuden maakuntahallinnon esivalmistelut. Uusiin maakun-

tiin ja muihin hallinnollisiin rakenteisiin sekä rahoitukseen liittyvä lainsäädäntö menee

eduskuntakäsittelyyn alkutalvella 2017.

Oleellista kansalaisten ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja – taloudellisuuden nä-

kökulmasta on, että tulevissa uudistuksissa kyetään säilyttämään pelastuslaitoksilla mah-

dollisuus olla myös tulevaisuudessa ensihoidon palveluntuottajina mikäli ensihoidon jär-

jestämisvastuussa oleva taho niin päättää.

Muita valtakunnallisia muutostekijöitä:

• Alan tietotekninen kehitys on nopeaa ja pelastuslaitoksen on oltava siinä mukana. Ta-

voitteena on yhtenäistää pelastuslaitosten tietojärjestelmiä ja siten osaltaan mahdollis-

taa tuleva integraatiokehitys osana maakuntahallintoon siirtymistä.

• Tietojärjestelmäuudistukset edellyttävät pelastuslaitokselta henkilöresursointia.

• Rakenteellisten uudistusten valmistelu ja toteutus pelastuslaitosten osalta sitoo merkit-

tävällä tavalla pelastuslaitoksen henkilöresursseja.

62

Kuntakentässä pelastustoimialueella tapahtuvat muutokset:

• Alueen kuntien taloudellinen tilanne ohjaa pelastuslaitosta edelleen kehittämään tuot-

tavuutta ja toteuttamaan tiukkaa taloutta.

• Väestörakenne muuttuu ja lähes kaikkien kuntien väkiluku vähenee.

• Alueen riskit keskittyvät kasvukuntiin jolla on pitkävaikutteisia vaikutuksia palvelu-

tuotannon järjestämiseen sekä organisointiin.

Muut muutokset:

• Pelastuslaitoksen asiakas- sekä yhteistyötahojen rajapinnassa tapahtuu jatkuvia muu-

toksia, joihin on kyettävä reagoimaan omassa toiminnassa.

• Pelastuslaitosten kumppanuusverkostoyhteistyö tuo synergiaetuja.

• Alueen elinkeinoelämän suurhankkeet vaikuttavat pelastuslaitoksen toimintaan, re-

surssitarpeisiin ja varautumisjärjestelyihin.

Toiminnan painopistealueita

Tulevan maakuntauudistuksen aiheuttaessa henkilöstön keskuudessa väistämättä epävar-

muutta tulevaisuudesta, nousevat merkittäviksi painopisteiksi pelastuslaitoksen sisäisen

viestinnän, työhyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen.

Turvallinen ja laadukas pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävistä suoriutuminen edellyt-

tää henkilöstöltä hyvää toimintakykyä. Vaihtoehtoisiin työuriin ja tehtävien uudelleen jär-

jestelyihin on hyvin vähän vaihtoehtoja. Seurataan aktiivisesti valtakunnallisen työhyvin-

vointihankkeiden tuloksia ja arvioidaan niiden käytettävyyttä omassa pelastuslaitoksessa.

Pelastuslaitoksen on kyettävä rekrytoimaan osaavaa ja toimintakykyistä henkilöstöä.

Toimintaympäristön edellyttää syvenevän erikoisosaamisen kehittämistä ja palvelutuotan-

non laadun sekä eri prosessien ja toimintojen kehittämistä. Sopimushenkilöstön sitoutumi-

seen ja tehokkaaseen koulutukseen on kiinnitettävä entistäkin enemmän huomiota.

Organisaatiokulttuurin ja toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen entistäkin laaduk-

kaammiksi ja tehokkaammiksi on tärkeää. Painopisteenä ovat pelastustoiminnan johtami-

nen, toimintavalmius koko pelastustoimialueella ja onnettomuuksien ehkäisytyön laadun

parantaminen. Pelastuslaitoksen oma varautuminen on myös tärkeä kehittämiskohde ja

kuntien varautumisen tukeminen vahvistuu entisestään.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa laaditun yhteistoimintasopimuksen mukaan

pelastuslaitos tuottaa edelleen omalla pelastustoimialueella (pl. Reisjärvi) kiireellisen en-

sihoidon palvelut ja siten pelastuslaitos osaltaan toteuttaa myös sairaanhoitopiirin ensi-

hoidon palvelutasopäätöstä.

Jokilaaksojen pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti maakuntauudistuksen toteuttamiseen

yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa sekä pelastustoimen uudistamiseen kansallisella ta-

solla sisäministeriön ja pelastuslaitosten yhteisessä hankkeessa.

Pelastuslaitoksen säästöohjelman 2015 – 2017 tavoitteet on pääosin saavutettu. Säästöoh-

jelman osalta vuonna 2017 keskitytään jo toteutettujen toimenpiteiden viimeistelyyn ja to-

teutumisen seurantaan. Erillisiä merkittäviä säästötoimenpiteitä ei ole kirjattu vuoden

2017 tavoitteisiin.

63

ASIAKASNÄKÖKULMA

Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Pelastustoiminnan suorituskyky

täyttää palvelutasopäätöksen vaa-

timukset

Kiireellisistä tehtävistä 90 %:ssa 1.

pelastusyksikkö on kohteessa riski-

ruudun edellyttämässä tavoiteajassa ja

tehokas pelastustoiminta käynnistyy

90 % tehtävistä tavoiteajassa.

Toteutuma riskiruuduittain

Onnettomuuksien ehkäisyssä val-

vontatoiminnan tavoitteet saavute-

taan ja turvallisuusviestintä toteu-

tuu tavoitteiden mukaisesti.

Yritys- laitoskohteiden tarkastukset

tehdään valvontasuunnitelman mu-

kaan.

Asuinkohteiden omavalvonta toteutuu

valvonta-suunnitelman mukaisesti

Turvallisuusviestinnän kohderyhmien

tavoitetaan voimassaolevan turvalli-

suustyön toimintaohjeen mukaisesti

Valvontatoiminnan toteutuma-

prosentit.

Turvallisuusviestinnän kohde-

ryhmäkohtainen toteutuma.

Ensihoitopalvelut toteutetaan sai-

raanhoitopiirin kanssa sovitulla

laatu- ja valmiustasolla

Valmiustaso kyetään pitämään sopi-

muksen mukaisena.

Laadun arvioimiseksi kehitetään mit-

taristoa

Valmiuspoikkeamien lukumää-

rä 0

Ensihoidon taso- ja lääketent-

tien läpäisevyys 100%

TALOUSNÄKÖKULMA


Talousarvion suunnitelman mukai-

nen toteutuma

Jatkuva aktiivinen talouden seuranta,

raportointi johtokunnalle neljännes-

vuosittain

Talouden seuranta ja toteutu-

maprosentti

Pelastuslaitoksen erillisen 2014 –

2017 säästöohjelman toteuttaminen

Säästöohjelmassa 2014 – 2016 toteu-

tettujen toimenpiteiden viimeistely

Toimenpiteiden toteutuminen



Pelastuslaitoksen valmiussuunnit-

telu on ajantasainen

Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma

ja evakuointisuunnitelma ovat ajan-

tasaisia.

Ensihoidon osalta valmiussuunnittelua

tehdään yhteistyössä PPSHP:n kanssa.

Suunnitelmien tarkistus ja tar-

vittaessa päivitys kerran vuo-

dessa

Kuntien valmiussuunnittelun tu-

keminen on koordinoitua ja kunti-

en valmiussuunnitelmat ovat ajan-

tasaisia

Kunnille tarjotaan neuvonta-apua

valmiussuunnitelman ja evakuointi-

suunnitelman tekoon

Alueen kuntien valmiussuunni-

telmien yleiset osat ja evaku-

ointisuunnitelmat ovat ajan-

tasaiset

64



Henkilöstön työhyvinvointi

Toteutetaan työhyvinvointikysely

Vakinaisen henkilökunnan kehitys-

keskustelujen toteutuma 100 %

Tulosten analysoinnin jälkeiset

toimenpiteet

Toteutumaprosentti

Tavoitteena nolla työtapaturmaa ja

hyvä työympäristö

Työsuojelua kehitetään järjestelmälli-

sesti

Suoritetaan vuonna 2017 työpaikka-

käynti 12 paloasemalla

Työtapaturmien lukumäärä ja

työpaikkakäyntien määrä

Riittävä ja kelpoisuusehdot täyttä-

vä henkilöstö

Pelastustoimen viroissa ja toimissa

muodolliset kelpoisuusehdot täyttävän

henkilökunnan osuus 95 % (ml. sijai-

set)

Ensihoidon henkilökunnan pätevyys-

vaatimukset toteutuvat 100 %:sti

Sopimushenkilöstön hälytysosaston

minimitavoitevahvuus toteutuu kaikil-

la paloasemilla

Kelpoisuusehdot täyttävien

osuus henkilökunnasta, tarkas-

telu tulosalueittain.

Sopimushenkilöstön hälytys-

osaston vahvuus

65

Pelastustoiminnan ja ensihoidon tunnusluvut

TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE2017

Pelastustoiminnan hälytystehtävät 2 006 1 970 2 132 1950 1950

EVY 748 755 877 850 850

Ensihoitotehtävät (ambulanssi) 12 755 13 590 27 666 27 000 27 000

YHT 15 509 16 315 30 675 29 800 29 800

Toteutunut toimintavalmiusaika ( *

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TAE 2016 TAE2017

* ( 1 ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika 87 % 84/92 % 89/94% 90 % 90 %

Riskienhallinnan tunnusluvut

Valvontatoiminta TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE 2017

Asuinkohteiden tarkastukset TA *(2 1 097 1 056 3 250 3250 3 338

Asuinkohteiden omavalvonta tavoite TA 2 862 3 561 1 091 3250 3 000

Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP 2 160 2 414 255

Asuinkohteiden fyysisen tarkastuksen määrä (omavalv.tot.vaikuttaa) 1 097 1 056 76 300

Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP 828 665 76

*(2 Talousarvion ennakkotieto. Sisältää myös postilta palautuvat - tuntemattomat osoitteet ja autioituneet kohteet

Asuinkohteiden omavalvonta suoritus % TP 75 % 68 % 24

Asuinkohteiden fyysinen tarkastus % TP 75 % 63 % 1

Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA 965 816 989 1000 1161

Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP 954 814 989

Muut valvonnat (asiakirja, ylimääräiset palot. Ym) TP 1002 254 232

Kaikki valvontasuoritukset yhteensä 5 213 4 538 1221 4499

Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset % TP 98,9 % 99,8 % 100 100 % 100 %

2 000

7 000

12 000

17 000

22 000

27 000

32 000

TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE2017

Ensihoitotehtävät (ambulanssi)

0

1 000

2 000

3 000

4 000

TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE2017

Pelastustoiminnan tehtävät

Pelastustoiminnan hälytystehtävät EVY

0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 000

TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE 2017Asuinkohteiden omavalvonta tavoite TA

Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP

Asuinkohteiden fyysisen tarkastuksen määrä (omavalv.tot.vaikuttaa)

Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP

600

700

800

900

1000

1100

1200

TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE

2016

TAE

2017

Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TAYritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP

66

Turvallisuuusviestintä TP2013 TP2014 TP2015 TAE 2016 TAE2017

Tavoiteprosentti alueen väestöstä TA 15 15 20 Ryhmät 100% Ryhmät 100% *(3

Koulutetut henkilöt TP 25 480 26 721 24 934 Ryhmät 100% Ryhmät 100% *(3

Turvallisuusviestinnän toteutuma väestöstä 21 % 22 % 20 Ryhmät 100% Ryhmät 100% *(3

*(3 Turvallisuusviestinnän toimintaohjeessa vuosittain määritellyt kohderyhmät saavutettu 100 %:sti

Henkilöstö

TP 2013 TP 2014 TP2015 TAE 2016 TAE2017

Vakinainen henkilöstö 155 166 216 224 234


Tehtävän nimi JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOSMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot -23 284 589 -25 252 181 -24 886 410 -1,4 -25 184 346 -25 427 050 -25 663 255

Maksutulot -259 359 -388 244 -521 790 34,4 -519 700 -439 700 -439 700

Tuet ja avustukset -282 937 -72 000 -48 000 -33,3 -48 000 -48 000 -48 000


TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -23 863 988 -25 721 425 -25 480 200 -0,9 -25 776 046 -25 938 750 -26 174 955


TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot 13 972 304 15 192 568 15 448 690 1,7 15 599 446 15 732 750 15 844 155

Henkilösivumenot

Eläkemenot 2 445 424 2 677 654 2 707 350 1,1 2 721 800 2 744 700 2 763 600



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 756 236 1 598 634 1 750 930 9,5 1 712 700 1 712 700 1 712 700

Avustukset 70 889 74 000 70 000 -5,4 74 000 74 000 74 000

Muut toimintamenot 2 293 460 2 862 570 2 476 000 -13,5 2 654 300 2 654 800 2 655 300


TOIMINTAKATE (NETTO) -654 675 -500 000 -500 000 -500 000 -500 000 -500 000


Suunn.mukaiset poistot 553 299 500 000 500 000 500 000 500 000 500 000

Arvonalentumiset

Varausten muutos (+ / -) 101 386 0 0 0 0 0

TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 10 0 0 0 0 0

67

PELASTUSLAITOKSEN TULOSLASKELMA 2017

Liikevaihto

Myyntituotot 13 300 040

Kuntien maksuosuudet 11 586 370

Maksutuotot 521 790

Tuet ja avustukset 48 000

Muut tuotot 24 000


Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -15 448 690

Henkilösivukulut -3 274 630

Ostot tilikaudella

Palvelujen ostot -1 959 950

Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 750 930

Muut kulut

Muut toimintakulut -2 546 000

Poistot -500 000

Liikeyli-/alijäämä 0

Rahoitustulot ja -menot

Korkomenot 0

Korvaus jäännöspääomasta 0

Yli-/alijäämä ennen varauksia 0

Investointivarauksen lisäys -500 000

Poistoeron vähennys 500 000

Varausten muutos (lisäys) 0

Tilikauden yli-/alijäämä 0

68

Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Sivistysjohtaja

Tehtävä: 220 Yleissivistävä koulutus

STRATEGIA JA PALVELUAJATUS

Yleissivistävän koulutuksen strategia ja palveluajatus on kirjattu sivistyskeskuksen

strategiaan.

SIVISTYSKESKUS

luo laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla

edellytyksiä väestön menestymiselle työ-

elämässä, omaehtoiselle harrastustoiminalle

ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää ter-

veyttä ja hyvinvointia.

Asiakasulottuvuus

Omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Asiakkaiden tarpeista lähtevä palvelutarjonnan laatu ja saavutettavuus tasa-

painossa

Henkilöstö

Osaava ja motivoitunut henkilöstö

Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen

Prosessit ja rakenteet

Alueellisen vetovoimaisuuden vahvistaminen

Joustava ja tehokas organisaatio

Toiminnan suunnittelussa toteutetaan ennakoivaa vaikutusten arviointia

Taloudelliset resurssit

Tasapainoinen talous

Pitkäjänteinen ennakoiva arviointi talouden suunnittelun pohjana

Kult

tuu

rito

imi

Kou

luto

imi

Kir

jast

o

Nuo

riso

toim

i

Kan

sala

isopis

to

Lii

ku

nta

toim

i

Musi

ikkio

pis

to

69


ASIAKASNÄKÖKULMA

Kriittinen menestys-

tekijä

Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittarit

Toimiva ja tarkoituk-

senmukainen koulu-

verkko

Asutus ja kouluverkko

tasapainossa

Toimivat, turvalliset,

terveelliset ja ajanmu-

kaiset oppimisympäris-

töt

Ennakoiva opetuksen jär-

jestelyn suunnittelu

Katajan koulun peruskor-

jaus ja laajennus

Yhtenäiskoulun suunnittelu

Yhteistyö TEVIn kanssa

Oppilasennusteet

Sisäilman laadun seuranta

Oppimisympäristön ja

ops:n yhteensopivuus

Opetuksen järjestelyt Laadukas opetus

Oppimistulosten paran-

taminen

Uuden OPS:n toteutu-

minen

Pätevät opettajat ja avusta-

jat

Päättötodistus 100 %

Jatko-opintoihin 100 %

Yo-tulos valtakunnan kes-

kitasossa

Opiskelun tuen järjestämi-

nen - menetelmien kehit-

täminen

Tarjottu valinnaisuus to-

teutuu tasapuolisesti

Paikat täytetään

Tilastot

Yhteistyö Etsivän nuoriso-

työn kanssa

Tilastot

Tukiratkaisujen ja mene-

telmien tulosten arviointi

Kysynnän ja tarjonnan

seuranta

Oppilashuolto Terveyden ja hyvinvoin-

nin edistäminen

Oppilashuollon toiminta-

mallin toteutuminen

Kuraattori- ja psykologi-

toiminta lain edellyttämällä

tasolla

Henkilökohtaista avustajaa

tarvitsevista huolehditaan

ensisijaisesti

Oppilashuollon toiminta

arviointikohteena

Oppilaan saaman tuen seu-

ranta

Vaikuttavuutta seurataan

mm. ongelmien määrän

muutoksilla

TALOUSNÄKÖKULMA


tekijä


Tavoitteiden ja resurs-

sien tasapaino

Talousprosessit

Kustannusrakenteen

analysointi

Toiminta kustannuste-

hokasta

* riittävät resurssit

* talous tasapainossa

Kustannustietoisuus kai-

kille toiminnan tasoille

Koulujen tasapuoliset

toimintamahdollisuudet

Kustannustehokas koulutus

Resurssit pedagogisin pe-

rustein

Seuranta koulun tasolle

saakka

Koulu- ja oppilaskohtainen

seuranta sekä vertailu

Valtakunnalliset ja alueelli-

set tunnusluvut

Talousraportit

Omat tilastot

70



tekijä


Päätöksen teko

Terveyden ja hyvinvoin-

nin edistäminen oh-

jenuorana

Laadun arviointi osana

kehittämis- ja johtamis-

työtä

Ihmisiin kohdistuvien vai-

kutusten arviointi

Laadunarvioinnin toteut-

taminen

Laatukriteerit



tekijä


Osaamisen varmista-

minen

Osaava henkilöstö Koulutussuunnitelman

laatiminen työyksiköissä

OSAAVA- koulutus-

hanke

VESO / täydennyskoulu-

tus

Suunnitelman toteutuminen

Koulutustilaisuuksiin osal-

listuminen

Työsuhdeturva Henkilöstön pysyvyys Määräaikaisia työsuhtei-

ta vähennetään mahdol-

lisuuksien mukaan

Suunnitelman toteutuminen

Työhyvinvointi Motivoitunut henkilöstö Hyvä työtyytyväisyys

Sairauspoissaolojen

vähentäminen

Työhyvinvointitutkimus

Tilastot

71

TUNNUSLUVUT

YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS

Suoritetavoitteet TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020

Oppilasmäärä 20.9.

Esiopetus 111 120 108 115 111 121

Vuosiluokat 1 - 6 1264 1297 1296 1313 1353 1369

Vuosiluokat 7 - 9 573 575 610 616 629 624

Peruskoululaiset 1837 1872 1906 1929 1982 1993

Peruskoulu ml esikoululaiset 1 948 1 992 2 014 2 044 2 093 2 114

Lukio 238 250 278 289 282 297

yli 18 v / etälukiolaiset 5 5 5 5 5 5

Aineopiskelijat 22 28 20 20 20 20

Lukio yhteensä (tutkintotavoitteiset) 243 255 283 294 287 302

Tehokkuus / Taloudellisuus

Opetusryhmien keskikoko keskimäärin (1-9 vsl) 19 20 20 20 21 21

Käyttökustannukset € / oppilas

Peruskoulu, mukaan lukien esiopetus 7 266 € 6 979 € 7 160 € 7 105 € 7 009 € 6 990 €

Lukio 8 523 € 7 390 € 6 994 € 6 781 € 6 990 € 6 695 €

Ateriakustannus € / oppilas 2,55 2,89 2,83 2,84 2,86 2,87

Toiminnan laajustiedot

Peruskoulujen lukumäärä 10 10 10 10 10 10

Lukioiden lukumäärä 1 1 1 1 1 1

Vakanssit 20.9.

Opettajat / peruskoulu yhteensä 133 133 138 139 139 139

Virat 126 127 132 133 133 133

Tuntiopettajat 7 6 6 6 6 6

Opettajat / lukio yhteensä 22 22 22 22 22 22

Virat 21 21 21 21 21 21

Tuntiopettajat 1 1 1 1 1 1

Opetusresurssit yhteensä 155 155 160 161 161 161

Koulujen muu henkilökunta 4 4 4 4 4 4

Koulunkäyntiavustajat (vak.toimet) 33 43 43 43 43 43

Koulunkäyntiavustajat (määräaikaiset) 27 25 25 25 25 25

Oppilashuolto 1 3 4 4 4 4

Koulu/siv.toimen hallinto 3,5 4 4 4 4 4

Tilat

Koulut, lkm 11 11 11 11 11 11

72


Tehtävän nimi YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUSMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot -431 993 -485 400 -613 400 26,4 -613 900 -583 900 -583 900

Maksutulot -96 358 -105 500 -111 600 5,8 -111 600 -111 600 -111 600





TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot 1 865 658 1 606 840 1 747 820 8,8 1 773 100 1 791 100 1 808 400




Avustukset

Muut toimintamenot 1 406 009 1 467 279 1 562 787 6,5 1 550 287 1 550 287 1 550 287





Arvonalentumiset


73

Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Varhaiskasvatuksen johtaja

Tehtävä: 293 Varhaiskasvatuspalvelut

Perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus, palvelusetelit, yksityisen hoidon tuki ja

yksityisen hoidon tuen kuntalisä, kotihoidon tuki, joustava ja osittainen hoitoraha,

avoin varhaiskasvatus / kerhotoiminta.

PALVELUAJATUS

Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on vanhempien kasvatuskumppaneina toimien

tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista.

STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT

1. Varhaiskasvatuksen toimintatavat tukevat lapsen kasvua, oppimista ja kehitystä.

2. Palvelutarpeet, kustannukset ja resurssit ovat tasapainossa

3. Varhaiskasvatuspalveluissa kehitetään pedagogiikkaa, toimintatapoja ja palvelu-

rakennetta

4. Osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen


ASIAKASNÄKÖKULMA


Lasten ja perheiden hy-

vinvointia tuetaan vaikut-

tavilla palveluilla.

Varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset

yhtenäiset toimintatavat toteutuvat kun-

nallisissa ja yksityisissä varhaiskasva-

tuspalveluissa.

Lapset puheeksi- toimintamalli on osa-

na arjen toimintaa.

Kaikille lapsille on laadittu yhteistyös-

sä vanhempien kanssa varhaiskasva-

tussuunnitelma 3 kk:n kuluessa päivä-

hoidon alkamisesta.

-Toteutuminen vuoden lopussa.

Lapsiryhmän varhaiskasvatussuunni-

telmien määrä kunnallisissa ja yksityi-

sissä palveluissa.


Käytyjen Lapset puheeksi- keskustelu-

jen ja Lapset puheeksi –varhaiskasva-

tussuunnitelmien määrä kunnallisessa

päivähoidossa.


TALOUSNÄKÖKULMA


Palvelut järjestetään kus-

tannustehokkaasti.

Palvelutarpeiden ja kustannusten seu-

ranta.

Riskejä:

- Mahdolliseen palveluiden kysynnän

lisääntymiseen ei ole varauduttu bud-

jetissa

- Sijaismäärärahan tarve ja välttämätön

tarve erityisen tuen lisäresurssointiin.

Talouden toteutumatiedot.

Palveluiden piirissä olevien lasten

määrä.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutu-

minen.

74

Palvelut järjestetään monituottajamallil-

la.

Yksityisten palveluiden valvonta toteu-

tetaan valvontasuunnitelman mukaises-

ti.

Yksityisten palveluiden (palvelusetelit

ja yksityisen hoidon tuet) prosentti-

osuus varhaiskasvatuspalveluiden kus-

tannuksista ja lapsimääristä lukuun

ottamatta lasten kotihoidon tukea.

Mahdolliseen lisääntyvään palveluiden

kysyntään vastataan ensisijaisesti laa-

jentamalla kunnallisia palveluita.

Valvontakäyntien määrä: 1 krt /vuosi

/yksikkö.



Varhaiskasvatuspalvelui-

den pedagogiikan, proses-

sien ja palvelurakenteen

kehittäminen

Syksyllä 2016 valmistuvan valtakunnal-

listen varhaiskasvatussuunnitelman

perusteiden pohjalta käynnistetään kun-

takohtaisen varhaiskasvatussuunnitel-

man laatiminen. Kuntakohtainen var-

haiskasvatussuunnitelma otetaan käyt-

töön 1.8.2017 alkaen.

Kuvataan kuntakohtainen vasu-

prosessi lasten, vanhempien ja henki-

löstön osallisuuden toteutumisen nä-

kökulmasta tarkasteltuna.

Palvelurakennetta monipuolistetaan

vakinaistamalla elokuusta 2017 alkaen

kokeiluna käynnistetty avoimen var-

haiskasvatuksen kerhotoiminta. Etusi-

jalla kerhotoimintaan ovat päiväkoti- ja

perhepäivähoitoryhmistä siirtyvät lap-

set.

Kerhotoiminnan piirissä olevien lasten

määrä kesimäärin /kk.

Lapsille ja vanhemmille tehtyjen asia-

kaskyselyiden tulokset.

Effican atk-ohjelmistojen käytön laa-

jentaminen ja sähköisten palveluiden

lisääminen

Käyttöön otetut atk-ohjelmistot ja säh-

köiset palvelut (investointisuunnitel-

mat 2016 - 2017):

Kohderyhmänä

- lasten vanhemmat (Effica: Muk-

sunet, Wilma)

- henkilöstö (Effica: perhepäivähoita-

jien työaika)

- yksityiset palveluntuotajat (Effica-

satelliitti)

Varhaiskasvatuspalveluilla on käytös-

sään toimivat ja asianmukaiset toimiti-

lat.

Hakalahden vuorohoitopäiväkodin

(avoinna 24 /7) tilakysymykset on

ratkaistu kaupungin investointiohjel-

massa.


75


Osaava ja ammattitaitoi-

nen henkilöstö päivittää ja

täydentää osaamistaan

sekä sen myötä kehittää

toimintaa.

Vahvistetaan henkilöstön osaamista ja

tuetaan henkilöstön työhyvinvointia.

Kehitys- tai tiimin kehityskeskustelut 1

x vuosi.

Täydennyskoulutuspäiviä vähintään

kolme päivää /vuosi /hlö.

TUNNUSLUVUT

TP 2015

(Kallio) TA 2016

TA 2017

SU 2018 SU 2019 SU 2020

Talous

Budjetti 8 441 552 € 8 498 862 € 8 908 310 € 9 166 606 € 9 427 890 € 9 507 626 €

Palveluiden piirissä oleva lapsi

€ / v

6 813 € 6 751 € 6 708 € 6 795 € 6 881 € 6 939 €

Palveluiden piirissä olevien lasten määrä keskimäärin /kk

Päiväkotihoito

(sis. kunnalliset ja yksityiset

palvelut)

512 527 550 571

592

592

josta yksityisten päiväkotien

palvelusetelit

148 160 180 180 180 180

Perhe- ja ryhmäperhepäivä-

hoidossa (sis. kunnalliset ja

yksityiset palvelut)

332 312 333 333 333 333

josta yksityisen perhepäivä-

hoidon palvelusetelit

166 140 173 173 173 173

Yksityisen hoidon tuki 25 30 30 30 30 30

Kotihoidon tuki 370 390 370 370 370 370

Avoin varhaiskasvatus:

leikkikerhotoiminta - - 45 45 45 45

Yhteensä 1239 1259 1328 1349 1370 1370

Palvelusetelien ja yksityisen hoidon tuen osuus (TA2017), poislukien lasten kotihoidon tuki ja avoimen

varhaiskasvatuksen kerhotoiminta, on 33 % talousarviosta (€:sta) ja 39 % päivähoidossa olevista lapsista.

Henkilöstö

Henkilöstötyövuodet

(vakinaiset)

109,8 113 108,1 116,1 119,1 119,1

Henkilöstötyövuodet

(määräaikaiset)

*) sis. toimien vakinaistamis-

esitystä koskevat hlötyövuodet

7,6 8,9*) 3,9 3,9 3,9

76


Tehtävän nimi VARHAISKASVATUSPALVELUTMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot -49 100 -50 100 2,0 -50 100 -50 100 -50 100

Maksutulot -825 000 -874 000 5,9 -904 000 -934 000 -934 000

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot

TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -874 100 -924 100 5,7 -954 100 -984 100 -984 100


TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot 3 607 950 3 595 500 -0,3 3 832 426 4 071 710 4 130 944

Henkilösivumenot

Eläkemenot 655 817 611 750 -6,7 652 000 692 900 703 100

Muut henkilösivumenot 190 151 122 280 -35,7 140 100 151 200 154 100

Palvelujen ostot 970 090 1 013 760 4,5 1 013 760 1 013 760 1 020 860

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 60 650 84 570 39,4 77 870 77 870 77 872

Avustukset 3 390 000 3 775 000 11,4 3 775 000 3 775 000 3 775 000

Muut toimintamenot 498 304 629 550 26,3 629 550 629 550 629 850

TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 9 372 962 9 832 410 4,9 10 120 706 10 411 990 10 491 726

TOIMINTAKATE (NETTO) 8 498 862 8 908 310 4,8 9 166 606 9 427 890 9 507 626


Suunn.mukaiset poistot 36 000 148 000 311,1 148 000 214 000 214 000

Arvonalentumiset

TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 8 534 862 9 056 310 6,1 9 314 606 9 641 890 9 721 626

77

Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Nuorisotoimenjohtaja

Tehtävä: 230 Nuoriso- ja raittiustoimi

PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT

Nuorisotoimen palveluajatuksena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismah-

dollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Tavoitteena on tukea

nuorten omaehtoista toimintaa, harrastamista, kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä,

niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista sekä toimintaa kansalaisyhteiskunnassa.

Tavoitteen toteutumisen lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja

kansainvälisyys, kestävä kehitys, monialainen yhteistyö, terveet elämäntavat sekä ym-

päristön ja elämän kunnioittaminen.. Nuorilla tarkoitetaan nuorisolain mukaisesti alle

29-vuotiaita.

Nuorisotyö luo vahvaa pohjaa lasten ja nuorten osallisuudelle, viihtymiselle paikka-

kunnalla, yhteisöllisyydelle, kiinnittymiselle yhteiskuntaan sekä yhteisen tulevaisuu-

den rakentamiselle. Keskeiset nuorisotoimen osa-alueet ovat tilatoiminta, nuorten

oman toiminnan tukeminen, harrastusmahdollisuudet, nuorisoalan ehkäisevä päihde-

työ, nuorten vaikuttamismahdollisuudet, monialainen yhteistyö, monikulttuurinen ja

kansainvälinen toiminta, koulunuorisotyö, etsivä työ, sosiaalinen vahvistaminen sekä

nuorten syrjäytymisvaarassa olevien kanssa tehtävä työ. Kaikessa toiminnassa huomi-

oidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.


Keskeiset nuorisotoiminnan strategiset menestystekijät ovat:

1. innovatiivinen, laadukas, tasapuolinen, nuoria tavoittava ja aktivoiva nuoriso-

toiminta

2. nuorisolain sisältöjä vastaava nuorisotyö ja -politiikka

3. hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden edistäminen.

4. henkilöstön työhyvinvointi

5. nuorisotilojen ja välineiden hyvä ja ajantasainen kunto.

TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2020

Nuorisotyön ydin on laadukas, monipuolinen ja osallistava toiminta, joka tavoittaa

laajasti nuoria aktivoiden heitä omaehtoiseen toimintaan. Nuorisotyö seuraa aikaa ja

muuntautuu tarpeen mukaan. Uusina työmuotoina kehitetään työtä vihapuheen ehkäi-

syssä ja yhdenvertaisuuden edistämisessä ja ohjaamotoimintaa monialaisena yhteis-

työnä Ylivieskan Jelppiverkon toiminnan yhteydessä. Sosiaalisen median ja verkko-

nuorisotyön käytännöt ovat työntekijöillä hallussa. Nuorten osallisuus on vahvaa, vai-

kuttamismahdollisuuksia on sekä nuorisovaltuuston että verkkovaikuttamisen kautta.

Yhteistyö eri toimijoiden välillä on monipuolista työtä nuorten hyvinvoinnin ja paik-

kakunnalla viihtymisen tueksi. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat luonteva osa

toimintaa. Kaikilla työntekijöillä on toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet.

78


ASIAKASNÄKÖKULMA


Lasten ja nuorten kasvun ja it-

senäistymisen sekä yhteisöllisyyden

tukeminen tarjoamalla laadukasta,

nuoret tavoittavaa toimintaa huo-

mioiden perheet, turvallisuuden

sekä terveyden ja hyvinvoinnin

edistämisen.

Toiminta monipuolista ja laajaa

vastaten nuorisolakiin ja ajan

haasteisiin tavoittaen laajan ikä-

ryhmän. Toimitilat hyväkuntoiset

ja varustetasoltaan laadukkaat.

Kävijämäärät, järjestetyn toimin-

nan määrä, tilojen varustetaso ja

käyttöaste.

Osallisuuden ja vaikutus-

mahdollisuuksien toteutuminen:

toimiva nuorisovaltuusto ja nuorten

verkkovaikuttaminen, nuorten

oman toiminnan ja järjestötoimin-

nan tukeminen, harrastusmahdolli-

suuksista tiedottaminen

Nuorisovaltuuston aktiivinen toi-

minta.

Nuorten ideat-kanavan aktiivinen

käyttö.

Nuorisojärjestöjen ja -ryhmien

aktivoiminen sekä harrasteoppaan

ajan tasalla pitäminen.

Nuorisovaltuuston kokousten mää-

rä, käsitellyt asiat sekä järjestetyt

aktiviteetit.

Nuorten ideat-kanavan ideoiden ja

niihin saatujen vastausten määrä.

Nuorisojärjestöjen ja -ryhmien

määrä, avustusten määrä.

Nuorisotoiminnan sisällöt ajanmu-

kaiset sisältäen tilatoiminnan lisäksi

mm. nuorisoalan ehkäisevän päih-

detyön, Jelppiverkon palvelut, Oh-

jaamotoiminnan, etsivän työn ja

koulunuorisotyön. Uutena painopis-

teenä vihapuheen ehkäisy ja yhden-

vertaisuuden edistäminen.

Ehkäisevän päihdetyön toiminta-

mallin uudistaminen.

Jelppiverkko tavoittaa sekä syr-

jäytymisvaarassa olevat että pit-

kään kotona olleet nuoret.

Ohjaamo toimii.

Etsivä työ toimivaa ja laaja-

alaista, tavoittaa jo varhaisessa

vaiheessa apua tarvitsevia nuoria.

Koulunuorisotyö säännöllistä,

yhdenvertaisuushankkeen käyn-

nistäminen ja toiminta.

Nuorisoalan ehkäisevän päihde-

työn suunnitelman uudistaminen

sekä työn määrä.

Jelppiverkon nuorten positiivisten

sijoittumisten määrä, etsivän työn

kontaktien määrä.

Ohjaamokäyntien määrä.

Koulunuorisotyön määrä: päivys-

tykset, kouluvierailut. Yhdenver-

taisuushankkeessa tavoitettujen

määrä ja hankkeessa järjestetty

toiminta.

TALOUSNÄKÖKULMA


Resurssien ja toiminnan tasapaino

sekä toimintojen kehittäminen.

Resursseja tarpeeksi toiminnan

ylläpitoon ja kehittämiseen.

Talousseuranta, toiminnalliset

tavoitteet ja raportointi.

Talousprosessien kehittäminen. Resurssien lisääminen nuorisotoi-

mintaan, tarvittaessa hankkeiden

kautta.

Toteutuneet hankkeet.



Nuorisotoiminnan tunnettavuuden

ja saavuttavuuden parantaminen,

markkinoinnin ja tiedonvälityksen

tehostaminen. Ajan tasalla pysy-

minen nuorten ilmiöissä.

Eri kanavien hyödyntäminen

markkinoinnissa ja tiedottamises-

sa, nuorten käyttämien some-

kanavien käytön tehostaminen

Toteutetaan nuorille kysely, jossa

mitataan mitä kautta tieto saavuttaa

nuoret parhaiten.

Monialaisen yhteistyön ja nuoriso-

toiminnan yhteistyöverkostojen

kehittäminen.

Monialaisen nuorten ohjaus- ja

palveluverkoston toiminnan ja

muun yhteistyön kehittäminen.

Kokoukset, toimenpiteet ja tiedot-

teet

79



Ammattitaitoinen ja osaava työs-

sään viihtyvä henkilökunta, koko-

naisvaltaiseen työhyvinvointiin

panostaminen.

Kehityskeskustelut ja säännölliset

työntekijäpalaverit, kannustaminen

Tyky-toimintaan osallistumiseen

työkyvyn ylläpitämiseksi.

Henkilöstöpalaverien määrä. To-

teutuneet kehityskeskustelut. Sai-

rauspoissaolojen määrä.

Henkilöstön osaamistason ylläpito

ja kehittäminen sekä henkilöstö-

resurssien riittävyys. Henkilöstön

työsuhteiden vakinaistaminen.

Tarpeellisiin ja ajantasaisiin koulu-

tuksiin osallistuminen. Riittävä

määrä työntekijöitä.

Vakinaistetut työsuhteet.

Koulutuspäivien määrä.

Henkilöstön määrä.

Työsuhteiden vakinaisuus.

Turvallinen ja terveellinen työym-

päristö

Nuorisotoimen tilat ja käytettävät

laitteet ja välineet ovat ajanmukai-

sessa kunnossa.

Palautteen kerääminen työnteki-

jöiltä ja nuorilta.

TUNNUSLUVUT

TP 2015

TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020

0–28-vuotiaiden nuorten määrä 6.010 6.012 6.010 6.010 6.010 6.010

Nettomenot € /

0–28 -vuotiaat

49,12 48,24 49,50 48,69 46,81 47,13

Nettomenot €/asukas 19,63 19,36 19,66 19,25 18,39 18,45

Henkilöstö 3 3 5 5 5 5

Hanketyöntekijä 3 3 2 2 0 0

80


Tehtävän nimi NUORISOTOIMIMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot -1 105 -4 600 -100,0

Maksutulot -14 064 -14 000 -16 500 17,9 -16 500 -15 500 -15 500


Muut toimintatulot -2 985 -5 400 -4 400 -18,5 -4 400 -4 400 -4 400

TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -160 824 -137 500 -136 200 -0,9 -136 200 -90 200 -90 200


TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot 39 071 38 931 41 610 6,9 41 600 34 600 34 900




Avustukset 6 686 7 500 7 000 -6,7 7 000 7 000 7 000






Arvonalentumiset


81

Vastuutoimielin: 60 KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Kirjastotoimenjohtaja

Tehtävä: 225 Kirjastotoimi

PALVELUAJATUS

Kirjastopalvelut ovat osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluja. Tiekkö-

kirjastostrategiassa 2015-2020 Tiekkö-kirjastojen arvoiksi on määritetty sivistys, ta-

sa-arvo ja demokratia. Kirjaston tehtävänä on turvata laadukkaiden kirjastopalvelu-

jen saanti asuinpaikasta riippumatta tarjoamalla pääsy tietoon ja kulttuurisisältöihin.

Ylläpitämällä monipuolista ja uusiutuvaa aineistokokoelmaa kirjasto edistää lukemista

ja kirjallisuuden harrastamista. Kirjaston tehtävänä on tarjota tiloja oppimiseen, har-

rastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja

kulttuurista vuoropuhelua. Kehittyneet, asiakkaiden tarpeita vastaavat ja maksuttomat

kirjasto- ja tietopalvelut vähentävät tiedollista syrjäytymistä. Kirjaston tarjoama laa-

dukas kirjastoaineisto tuottaa elämyksiä ja lukemisen iloa ja lisää henkistä hyvinvoin-

tia.

Kirjaston palveluverkko muodostuu pääkirjastosta sekä kirjastoautosta ja hakeutuvasta

toiminnasta (siirtokokoelmat, kotipalvelu).

Riittävä ja osaava henkilöstö mahdollistaa asiakkaiden tarvitsemat kirjastopalvelut ja

niiden jatkuvan kehittämisen.

Kirjaston asiakkaiden käytettävissä tulee olla uusiutuva kirjastoaineisto ja tiedonhaku-

välineistö sekä toimivat, turvalliset kirjastotilat.

TOIMIALAN STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT

- Kirjasto on käytetyin kunnallinen kulttuuripalvelu ja sillä on hyvä status

- Kirjaston asema kaikenikäisten kansalaisten peruspalveluna perustuu kirjastotoi-

minnan monipuolisuuteen, maksuttomuuteen ja tilojen vapaaseen käyttöön

- Laadukkaat kirjastopalvelut lisäävät kaupunkilaisten viihtyvyyttä, elämänlaatua ja

yhteisöllisyyttä sekä tukevat opiskelua ja harrastustoimintaa.

- Kirjasto ja kirjastoverkko ovat kaikkien ulottuvilla. Kirjastopalvelujen saavutetta-

vuus on hyvä.

- Maksuttomat kirjastopalvelut vähentävät tiedollista ja sosiaalista syrjäytymistä ja

eriarvoistumista.

- Käytettävissä on asiakkaiden tarpeita vastaava uusiutuva aineistokokoelma

- Kirjastopalveluja kehitetään jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden tarpeita

- Seudullisen kirjastoyhteistyö auttaa kehittämään kirjastopalveluja yhdessä tehok-

kaasti ja taloudellisesti

- Kirjastolla on toimivat yhteydet yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin


Uusi kirjastolaki tulee voimaan 1.1.2017. Uuden lain voimaantulon myötä kirjasto

päivittää käyttösääntönsä.

82

Ylivieskan kaupunginkirjasto tekee tiivistä yhteistyötä Alavieskan, Kalajoen, Merijär-

ven, Nivalan, Oulaisten ja Sievin kirjastojen kanssa. Tiekkö-kirjastojen toiminta-

ajatuksena on että, Tiekkö-kirjastot kehittävät alueen kirjastopalveluja yhdessä tehok-

kaasti ja taloudellisesti.

Kirjaston perustehtävä, toimiminen kirjastona ja kirjasto-osaaminen, halutaan hoitaa

hyvin ja tässä ajassa pysyen. Kirjastotyön keskiössä ovat jatkossakin kirjat ja kirjalli-

suus eri muodoissaan, lukemisen edistäminen ja sivistys. Tärkeää on kansalaisval-

miuksien edistäminen (mediataidot) ja hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukeminen.

Kirjastolla on tärkeä rooli lukemisen edistäjänä. Kirjasto tarjoaa sisältöjä kaikille,

mutta erityispainopisteessä ovat lapset ja nuoret sekä seniorit ja erityisryhmät: Kirjas-

tossa kokoontuvat kerran kuukaudessa yhdessä kansalaisopiston kanssa toteutettu kir-

jallisuuden päiväpiiri ja iltaisin kokoontuva kirjallisuuspiiri. Kirjasto ja koulu ovat laa-

tineet yhteistyösuunnitelman, jonka tavoitteena on lukemaan innostaminen ja aktiivi-

sen lukuharrastuksen virittäminen sekä tiedonhakutaitojen kehittäminen. Kirjavinkka-

us ja lukudiplomin suorittaminen innostavat lukemaan. Satutunti tutustuttaa lapset kir-

joihin ja kirjastoon. Kirjasto järjestää kirjallisuusiltoja sekä aikuisille että kouluikäisil-

le ja osallistuu helmikuussa järjestettävien kirjamessujen toteuttamiseen.

Celia-kirjaston yhteistyökumppanina kirjasto palvelee lukurajoitteisia asiakkaitaan vä-

littämällä heille aineistoa Celia-kirjaston kokoelmista.

Kirjaston liityttyä yleisten kirjastojen konsortioon, kirjasto hankkii e-aineistoja yhteis-

hankintana muiden yleisten kirjastojen kanssa. Kirjastossa tullaan järjestämään ope-

tustilaisuuksia kirjaston e-aineistojen käytöstä.


Kirjastotoimen toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupungin Elinvoimainen Yli-

vieska 2020 -strategiasta. Laadukkaat kirjastopalvelut lisäävät paikkakunnan elinvoi-

maa, tukevat koulutusta ja mahdollistavat omaehtoisen harrastustoiminnan ja elinikäi-

sen oppimisen sekä edistävät terveyttä ja hyvinvointia ja parantavat elämänlaatua.

ASIAKASNÄKÖKULMA

Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari

Kirjastopalvelut takaavat tasa-

arvoisen tiedon ja kulttuurin saan-

nin.

Tietoyhteiskunnan kirjastopal-

velut, välineet ja opastus ovat

maksutta kaikkien saatavissa.

Pääkirjastossa riittävät aukiolo-

ajat.

Asiakkaiden tarpeita vastaavat

kirjastoautopalvelut.

Kirjasto välittää asiakkailleen

Celia-kirjaston palveluja

Pääkirjaston aukioloajat ovat samat

kuin vuonna 2016.

Kirjastoauton reittiaikataulu vastaa

asiakkaiden tarpeita.

Kohderyhmät ovat selvillä siitä, että

voivat lainata Celia-kirjaston aineis-

toa oman kirjastonsa kautta

Kävijä- ja lainausmäärät.

Asiakkaiden tarpeita vastaava uu-

siutuva aineistokokoelma.

Kirjastossa on monipuolinen ja

ajantasainen aineistokokoelma,

joka sisältää käyttäjien tarpeita

Kirjojen uushankinnan tavoitteena

400 kirjaa / 1000 asukasta/vuosi.

Av-aineiston (erityisesti DVD-

83

vastaavat kokoelmat kauno- ja

tietokirjallisuutta, lehtiä, mu-

siikkia, muita tallenteita ja

verkkoaineistoa. Kokoelman

uusiutumisesta pidetään aktiivi-

sesti huolta.

elokuvien ja äänikirjojen) hankinnan

tavoitteena on 100 yksikköä/1000

asukasta/vuosi. Tavoitteena on, että

poistot ovat vähintään 6% aineisto-

kokoelmasta.

Kirjaston käyttöä mitataan tunnuslu-

vulla lainaa/asukas.

Kirjasto ylläpitää yhteisönsä hen-

kistä hyvinvointia, ehkäisee syrjäy-

tymistä ja on elinikäisen oppimisen

paikka.

Asiantunteva opastus kirjaston

käytössä ja tiedonhaussa.

Kirjaston henkilöstöllä on ak-

tiivinen asiakaspalveluote.

Lukuharrastuksen edistämiseksi kir-

jastossa kokoontuu kaksi kirjalli-

suuspiiriä.

Kirjastossa järjestetään kirjallisuusil-

toja ja kirjavinkki-iltoja ja annetaan

kirjastonkäytön opetusta.

Koululaisia innostetaan lukemaan

lukudiplomin avulla.

Satutunnit, kirjavinkkaus ja lapsille

suunnatut projektit tutustuttavat lap-

set kirjoihin ja kirjastoon. Tapahtu-

mien määrä/osallistujamäärät

TALOUSNÄKÖKULMA


Tavoitteiden ja resurssien tasapaino

ja riittävä osuus käyttöbudjetista.

Riittävät taloudelliset resurssit

toimintaan ja kehittämiseen.

Käytettävissä riittävät toimintakulut

/asukasluku.

Tavoitteena Pohjois-Pohjanmaan

keskitaso (n. 56 €/asukas).

Käytettävissä riittävä kirjastoaineis-

tomääräraha. Tavoitteena 20% kirjas-

ton käyttömenoista.

Kirjastojen yhteiset hankkeet Kirjasto osallistuu kirjastojen

yhteisiin hankkeisiin ja yhteis-

hankintoihin.

Kirjasto on mukana Tiekön aineis-

tonkuljetusrenkaan lisäksi Oulun

kaupunginkirjastomaakuntakirjaston

organisoimassa Pohjois-Suomen

kaukolainojen kuljetusrenkaassa.

Kirjasto hankkii kirjastoaineiston

yhteishankintana.



Tiekkö-kirjastojen yhteistyön kehit-

täminen

Tiekkö-kirjastoilla on ajan-

tasainen ja yhtenäinen palvelu-

kulttuuri, joka tukeutuu ammat-

titaitoiseen paikalliseen asian-

tuntijuuteen ja alueellisesti

järjestettyyn yhteistyöhön.

1.1.2017 voimaan tuleva Kirjastolaki

tuo muutoksia kirjaston käyttösään-

töihin ja asiakkailta perittäviin mak-

suihin.

Toimivat yhteydet yhteistyö-

kumppaneihin ja muihin sidosryh-

miin.

Kirjasto tekee yhteistyötä alu-

eensa muiden organisaatioiden

kanssa.

Koululuokat käyvät vuosittain ohja-

tuilla kirjastokäynneillä

Kirjasto osallistuu paikkakunnalla

järjestettäviin tapahtumiin yhteis-

työssä eri toimijoiden kanssa.

Tapahtuma- ja kävijämäärät

84



Riittävä, osaava ja motivoitunut

henkilöstö

Kirjaston virat ja toimet on täytet-

ty ammattikoulutetulla henkilö-

kunnalla kirjastoasetuksen

406/2014 mukaisesti

Ammattiaan arvostava ja itseään

kehittävä henkilöstö.

Kaikki kirjaston virat ja toimet on

täytetty kirjastoasetuksen

406/2014 mukaisesti.

Suositus: 1 henkilötyövuosi/1000

asukasta.

Tasapuolinen mahdollisuus osallis-

tua ammatilliseen täydennyskoulu-

tukseen. Suositus: 6 koulutuspäi-

vää/henkilö/vuosi.

Säännölliset kehityskeskustelut.

Henkilöstön työhyvinvoinnista

huolehtiminen

Terve, hyvinvoiva työyhteisö Osallistuminen TYKY-toimintaan.

Selkeät työnkuvat, kehityskeskus-

telut

Henkilökunnan käytössä ajanmu-

kaiset työvälineet.

TUNNUSLUVUT

TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018

SU 2019 SU 2020

Kirjojen uushankinta,

kpl/1000 as./vuosi

Tavoite: 400 kpl/1000 as.

387 400 400 400 400 400

Lainausten määrä, lainaa/asukas

Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keski-

taso

18,72 18,7 18,7 18,7 18,7 18,7

Käyntien määrä, käyntiä/asukas


taso

9,1 9,1 9,1 9,1 9,1 9,1

Toimintakulut/asukasluku


taso

43,5 € 56 € 56 € 56 € 56 € 56 €

Kirjastoaineistomääräraha,

%-osuus käyttömenoista

Tavoite: 20 %

17,1 17,6 19,5 20 20 20

Poistot, %-osuus kokoelmasta

Tavoite: 6 %

Henkilöstön määrän kehitys

5,3

9

6

9

6

9

6

9

6

9

6

9

85


Tehtävän nimi KIRJASTOTOIMIMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot

Maksutulot -13 911 -13 576 -100,0

Tuet ja avustukset -3 500

Muut toimintatulot -1 424 -10 000 602,2 -10 000 -10 000 -10 000



TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot 278 141 277 740 274 770 -1,1 277 500 280 420 283 020

Henkilösivumenot

Eläkemenot 82 037 81 216 71 060 -12,5 71 400 71 900 72 400




Avustukset


TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 652 301 660 000 654 000 -0,9 656 800 660 320 663 620

TOIMINTAKATE (NETTO) 634 890 645 000 644 000 -0,2 646 800 650 320 653 620



Arvonalentumiset

TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 654 599 665 000 664 000 -0,1 666 800 670 320 673 620

86

Vastuutoimielin: 60 KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Kulttuurijohtaja

Tehtävä: 235 Kulttuuritoiminta

PALVELUAJATUS

Kulttuuritoiminta on osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita. Toiminta

tukee ja edistää kulttuurielämää ja kulttuurikasvatusta. Tavoitteina on tuottaa monipuo-

lisia kulttuuripalveluita taidenäyttelyiden, teatteriesitysten, konserttien ja erilaisten kult-

tuuritapahtumien merkeissä. Kulttuuritoiminta tukee moniarvoista taiteiden harjoitta-

mista ja harrastamista, kolmannen sektorin sekä eri kulttuuri- järjestöjen toimintaa.

Kulttuuritoimi vaalii kaupungin historiaa, huolehtii Puuhkalan kotiseutumuseosta sekä

kulttuurihistoriallisista kohteista.

TOIMIALAN STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT

- Kulttuuritoiminnalla on kattava profiili kaupungin tapahtumien järjestäjänä

- Huomioidaan tapahtumissa kaupungissa olevat kulttuuritoiminnan ammattilaiset,

harrastajat, yhdistykset, järjestöt ja oppilaitokset

- Toimiva yhteistyö ja verkostoituminen eri tahojen kanssa kuten perusopetus, seu-

rakunta ja seutukunnalliset oppilaitokset

- Tapahtumissa on ilmaiskonsertteja sekä lippuhinnaltaan huokeita konsertteja, mi-

kä mahdollistaa kulttuurin saannin jokaiselle kaupunkilaiselle.

- Otetaan huomioon kaupunkilaisten toiveita artistivalinnoissa

- Kehitetään ja innovoidaan uusia yhteistyökanavia ja toimintamalleja

- Kulttuuripalvelut ovat korkeatasoinen ja ammattitaitoinen yksikkö kaupungissa


Ylivieskan kulttuuritoimi tekee ja kehittää erilaisia tapahtumia itsenäisesti sekä

toimii yhteistyössä taiteen eri tahojen kanssa. Myös kulttuuritoimen alaisuuteen

kuuluvaa museotoimintaa kehitetään.

Ylivieskan Kulttuurikeskus Akustiikka on kaupungin kulttuurielämän ydin. Akus-

tiikka mahdollistaa puitteiltaan ja tekniikaltaan valtakunnallisesti tunnettuja artis-

teja ja ammattilaisryhmiä konsertoimaan ja esiintymään konserttitalossa. Kulttuu-

rikeskus toimii myös yhteistyössä taiteen harrastajien, järjestöjen ja kolmannen

sektorin kanssa. Myös yhteistyö Ylivieskan seudun musiikkiopiston ja Pohjois-

Pohjanmaan Kesäyliopiston kanssa on tiivistä.

Ylivieskan kaupunki on vireä kulttuurikaupunki. Kaupungissa on monia erilaisia

tapahtumia ja pienimuotoisia konsertteja, joissa monissa kulttuuritoimi on yhteis-

työkumppanina ja osajärjestäjänä.

Kulttuurikasvatustyötä tehdään yhdessä kirjaston, perusopetuksen ja eri oppilaitos-

ten kanssa yhteistyöprojektien merkeissä.

87


Toiminnalliset tavoitteet (valtuustoon nähden sitovat): ASIAKASNÄKÖKULMA


Hyvä ja joustava asiakaspalvelu

sekä kulttuuripalvelujen monipuoli-

suus.

Monipuolinen tarjonta.

Ylivieskatalo Akustiikassa järjeste-

tään vuosittain monipuolisesti kon-

sertteja, näyttelyitä, kansalaisjuhlia,

koulutuksia ja seminaareja.

Laatuajattelun, organisaation ja ar-

vioinnin kehittäminen.

Tuetaan eri kulttuurien osa-alueita

(elokuva, teatteri, musiikki, sanatai-

de, kuvataiteet, tanssi ja kansanpe-

rinne).

Kävijämäärät, käyttöasteet ja tu-

loskehitys.

Arviointi välittömästi tilaisuu-

den/tapahtuman jälkeen, asiakas-

palaute.

Kotisivujen palaute.

Ylivieskan historiaa ja taidetoimin-

taa laaja-alaisesti edustavat kulttuu-

ripalvelut.

Painopistealueena Puuhkalan muse-

olla markkinointi ja perusnäyttelyi-

den ja tapahtumatuotannon uudista-

minen ja kehittäminen. Kävijämää-

rien lisääntyminen.

Kävijämäärät, tuloskehitys.

Syrjäytymisen estäminen, mielen-

terveyden parantaminen ja sosiaali-

suuden lisääminen.

Ylivieskatalo Akustiikassa ja Puuh-

kalan museolla järjestettävissä tilai-

suuksissa huomioidaan mielenter-

veyttä ja sosiaalisuutta lisäävät tar-

peet. Kehittää yhteistyötä ja -

toimintaa eri tahojen kanssa.

Osallistujamäärät.

Lasten ja nuorten kulttuurikasvatus. Yhteistyö perusopetuksen kanssa

(kuvataide, museo/historia, konser-

tit)

Tilaisuuksien ja projektien määrä.

Tavoite 3 vuodessa.

TALOUSNÄKÖKULMA


Tehokkaasti tuotetut kulttuuripalve-

lut. Taloudellinen toiminta.

Riittävät taloudelliset resurssit toi-

mintaan ja kehittämiseen.

Talousarvion toteutuminen.

Taloudenseuranta.



Kulttuuritoimen yhteistyön

kehittäminen yritysten ja yhdistys-

ten kanssa.

Ylivieskatalo Akustiikan, yleisen

kulttuuritoimen ja Puuhkalan muse-

on ohjelmatuotannosta yritys- ja

yhdistystoiminnan osuus on merkit-

tävä.

¾ kulttuuritilaisuuksista ja ko-

kouksista on ns. ulkoista tuotantoa.

88



Paras asiakaspalveluyksikkö,

oman työn osaamisen arvostus.

Motivoitunut henkilökunta.

Työympäristön turvallisuus ja toi-

mivuus.

Monipuolisen työtehtäväympäristön

haasteet käännettävä vahvuudeksi.

Positiivisen kokonaisilmapiirin luo-

minen.

Vakituisen henkilöstön EA-

valmiudet vähintään EA-1 tasoa.

Miellyttävä työympäristö.

Tyytyväiset asiakkaat ja tyytyväi-

nen sekä motivoitunut henkilökun-

ta.

Asiakastyytyväisyyskyselyt käy-

tössä.

Tiimipalaverit viikoittain.

Sairauspoissaolojen seuranta.

EA-taitojen jatkuva ylläpito.

Siisteys.

Mahdollisuus tyky-toimintaan työ-

ajan ulkopuolella.

Kaupungin tyky-toiminta.

Työhyvinvoinnin seuranta käytös-

sä.

Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käyty koko hen-

kilöstön kanssa.

Kehityskeskusteluihin osallistunut

100 % henkilöstöstä.

TUNNUSLUVUT

TP 2015 TA 2016

SU 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020

Kulttuuritoiminta

Ylivieskatalo Akustiikan

palvelujen käyttäjämäärät

50.000 55.000 57.000 58.000 59.000 60.000

Akustiikan omakatteisuus %

46 % 42 % 46 % 46 % 46 % 46 %

Museotoiminta

Puuhkalan museon, iltatorin ja He-

laalan Myllyn (2017 lähtien) kävi-

jämäärä

Yleinen kulttuuritoimi

2.000 2.500

2.000

3.000

2.500

4.000

3.000

5.000

3.000

5.000

3.000

Henkilöstö 3 2/3 4 2/3 6 2/3 6 2/3 6 2/3 6 2/3

89


Tehtävän nimi KULTTUURITOIMINTAMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot -31 982 -30 800 -54 750 77,8 -54 750 -54 750 -54 750

Maksutulot -21 433 -56 000 -14 500 -74,1 -14 500 -14 500 -14 500

Tuet ja avustukset -4 243 -3 200 -2 000 -37,5 -2 000 -2 000 -2 000




TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot 28 931 33 744 37 390 10,8 37 735 38 170 38 506




Avustukset 7 550 9 000 9 000 9 000 9 000 9 000






Arvonalentumiset


90

YLIVIESKATALO AKUSTIIKAN TULOSLASKELMA 2017

Liikevaihto

Myyntituotot 48 750

Maksutuotot 9 000

Vuokratuotot 65 000

Muut tuotot 102 000

Valmistus omaan käyttöön 0

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -198 900

Henkilösivukulut

Eläkekulut -36 780

Muut henkilösivukulut -6 780

Ostot tilikaudella

Palvelujen ostot -84 890

Aineet, tarvikkeet, tavarat -49 900

Muut kulut

Sisäiset vuokrat -84 811

Muut toimintakulut, -24 500

Poistot -29 000

Liikeyli-/alijäämä -290 811


Korkomenot 0


Yli-/alijäämä ennen varauksia -290 811

Varausten muutos 0

Tilikauden yli-/alijäämä -290 811

Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, ei poistoja) 46,19

Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, sis. poistot) 43,59

Ylivieskan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys ry:lle v. 2003

myönnetyn antolainan 610.000 euroa lyhennys v. 2017 n. 10.000 e.

Lainaa jäljellä vuoden 2016 lopussa n. 46.000 euroa.

91

Vastuutoimielin: 65 MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Musiikkiopiston rehtori

Tehtävä: 240 Musiikkiopiston toiminta

PALVELUAJATUS

Ylivieskan seudun musiikkiopisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, joka antaa mu-

siikin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta sekä tarjoaa kulttuurikasva-

tusta järjestämällä konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämi-

seen liittyvää toimintaa.

Strategiset menestystekijät: 1. Musiikkiopisto tunnetaan laadukkaista palveluistaan ja innovatiivisuudestaan.

2. Musiikkiopisto on alallaan keskeinen ja näkyvä toimija toimialueen kuudessa jä-

senkunnassa.

3. Oppilaitoksessamme vallitsee tervehenkinen, luovaa toimintaa tukeva ilmapiiri.

4. Yhteistyötä muiden hallintokuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa

ylläpidetään ja kehitetään edelleen.


Toiminnan ydin on laadukas ja monipuolinen opetus kaikissa toimialueen kunnissa.

Taiteen perusopetus itsessään tarjoaa tavoitteellisena harrastustoimintana pääasiassa

lapsille ja nuorille hyvää vapaa-ajan toimintaa. Avoimen osaston palvelutuotannon

kautta myös aikuisopiskelijoilla on mahdollisuus saada korkeatasoista musiikin ope-

tusta. Ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointiin ja henkilöstön koulutukseen kiinnite-

tään. Koulurakentamisen yhteydessä Kalajoella on tavoitteena saada toimivat tilat mu-

siikkiopiston opetukselle toimipisteessä. Toiminnallisten tavoitteiden asettelussa pyri-

tään myös vastaamaan hyvinvoinnin- ja terveydenedistämis-suunnitelman haasteisiin

mm. kiinnittämällä huomiota henkilöstön työhyvinvointiin ja erilaisten musiikkielä-

mysten tarjoamiseen mahdollisimman monenlaisille kuulijatahoille. Uutena hyvin-

vointisuunnitelmaan perustuvana palvelutoimintana kehitetään edelleen ikäihmisille

suunnattua toimintaa. Yhteistyöllä eri hallintokuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhtei-

söjen kanssa musiikin kautta välitetään hyvinvointia kaikille ikäryhmille.


ASIAKASNÄKÖKULMA


Musiikkiopiston toiminnan näky-

vyys ja toiminnasta tiedottaminen.

Jokaisessa toimipisteessä on

toteutettu tiedotuskampanja

ja/tai avoimet ovet -päivä.

Toteutuneiden tiedotteiden, leh-

tijuttujen, tapahtumien jne. mää-

rä

Kulttuurikasvatus sekä instrument-

ti- että musiikin perusteiden ope-

tuksessa.

Oppilas osallistuu kuulijana

ja/tai toteuttajana neljään kon-

serttiin tai projektiin vuosittain.

Yhteinen konserttimatka.

Kysely oppilaille.

Osallistuneiden määrä.

92

TALOUSNÄKÖKULMA


Soittimien säännöllinen ja riittävä

huolto.

Huoltorahojen riittävä resursoin-

ti ja huoltosuunnitelman toteu-

tuminen.

Suunnitelman mukaisesti toteu-

tuneet huollot.

Varhaisiän musiikkikasvatuksen

vetovoimaisuus.

Valmennusopetuksen kehittäminen

maksullisena palvelutuotantona.

Musiikkileikkikoululaisten mää-

rän ylläpitäminen.

Valmennusopetuksen lisääminen

Alavieskan ja Kalajoen toimipis-

teissä.

Musiikkileikkikoululaisten mää-

rä.

Valmennusryhmien määrä.



Musiikista elämyksiä monipuolisil-

le kohderyhmille eri ympäristöissä.

Ikäihmisille suunnatun palvelu-

toiminnan käynnistäminen.

Yhteistyötahojen löytyminen

sekä perustetut ryhmät.

Musiikkiopisto kulttuuritoimijana

näkyvästi koko toimialueella.

Yhteistyö alueen kulttuuritoimi-

en, yritysten ja yhteisöjen kans-

sa, Suomi 100-teemalla järjestet-

tävät konsertit erilaisille kohde-

ryhmille.

Teemakonserttien/ projektien

kohderyhmät ja määrä kunnit-

tain. Konserttien kuulijamäärä.

Esiintymisten määrä toimialueen

kunnissa.

Luonteva edistyminen tasolta toi-

selle.

Vanhempien sitouttaminen lap-

sen harrastuksen tukemiseen.

Toteutuneet vanhempainvar-

tit/vanhempainillat.



Asianmukaiset työtilat.

Hallintohenkilökunnalle asian-

mukaiset työtilat.

Kalajoen toimipisteen tilatarpei-

den huomioiminen kouluraken-

tamisen yhteydessä.

Löytyneet tilat.

Tilojen toteutuminen rakenta-

misvaiheessa.

Monipuolinen henkilöstörakenne. Soitinvalikoiman tasapainoinen

ylläpito.

Hakija- ja oppilasmäärä suhtees-

sa henkilöstöresursseihin.

Luovan toiminnan ilmapiiri, joka

antaa tilaa henkilöstön osaamiselle.

Opettajakonsertin tai yhteis-

produktion järjestäminen.

Toteutuneet tapahtumat.

93

TUNNUSLUVUT

TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020

Tuntimäärät à 45 min.

- vuodessa (35 viikkoa) 17 496 18 130 18 200 18 200 18 200 18 200

- viikossa 500 518 520 520 520 520

Oppilasmäärä yhteensä 697 739 699 699 699 699

- musiikin perus- ja opistotaso 367 379 379 379 379 379

- musiikkileikkikoulu ja valmen-

nusryhmät

330 360 320 320 320 320

Todistukset 30 25 25 25 25 25

suorituksia/opettaja 1 1 1 1 1 1

Bruttomenot

euroa/tunti 76 € 79 € 77 € 78 € 79 € 79 €

euroa/oppilas 1 919 € 1 945 € 2 016 € 2 034 € 2 051 € 2 067 €

Viikkotunnin hinta vuodessa 937 € 1 051 € 977 € 1 002 € 1 024 € 1 047 €

Henkilöstö 28 28 28 28 28 28

Ylivieskan kaupungin arvioitu osuus nettomenoista vuodelle 2017 on 205.183 euroa.

Musiikin perus- ja opistotason oppilaita Ylivieskassa on 150, viikkotuntimäärä 210.

94


Tehtävän nimi MUSIIKKIOPISTON TOIMINTAMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot -280 212 -331 140 -310 270 -6,3 -310 300 -310 300 -310 300

Maksutulot -175 391 -191 780 -187 440 -2,3 -187 500 -187 500 -187 500


Muut toimintatulot -11 604 -10 600 -10 450 -1,4 -10 400 -10 400 -10 400



TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot 178 318 184 243 178 510 -3,1 180 200 181 700 183 300




Avustukset






Arvonalentumiset


95

Vastuutoimielin: 70 KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Kansalaisopiston rehtori ja apulaisrehtori

Tehtävä: 245 Kansalaisopiston toiminta

PALVELUAJATUS

Kansalaisopisto on paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuva oppilaitos,

joka tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle, kansalaisvalmiuksien kehit-

tämiselle ja työelämän tarpeisiin. Kansalaisopiston tarkoituksena on järjestää elinikäi-

sen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kan-

salaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen ta-

voitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanval-

taisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvä-

lisyyden toteutumista. Kansalaisopisto-opinnoissa korostuvat omaehtoinen oppiminen,

yhteisöllisyys ja osallisuus.

Ylivieskan seudun kansalaisopisto järjestää koulutusta, jonka tavoitteena on edistää

sivistyksellistä tasa-arvoa vapaan sivistystyön arvojen ja ihanteiden pohjalta. Koulu-

tuksessa painottuvat kielet, taide- ja taitoaineet, tietotekniikka ja terveyttä ja hyvin-

vointia edistävät aineet. Opisto järjestää suomen kielen ja kulttuurin koulutusta maa-

hanmuuttajille. Lisäksi opisto järjestää lapsille ja nuorille musiikin opetusta sekä ku-

vataiteen, teatteri-ilmaisun, sanataiteen ja käsityön taiteen perusopetusta. Kansalais-

opisto voi järjestää myös koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämis-

ja palvelutoimintaa.

Toiminta-alueena ovat Ylivieskan kaupunki sekä Alavieskan ja Sievin kunnat.

KANSALAISOPISTON ARVOT

Kansalaisopiston toimintaa ohjaavat arvot ovat laatu, luotettavuus, asiakaslähtöisyys

ja suvaitsevaisuus.

STRATEGIA JA STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT

Kansalaisopiston strategia on johdettu Ylivieskan kaupungin strategiasta ja sisältyy

sivistyskeskuksen strategiaan. Kansalaisopiston toiminnan keskeisin tavoite on toi-

minta-alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Strategiset menestystekijät ovat

1. Asiakkaiden tarpeista lähtevä laadukas ja monipuolinen opetus.

2. Kansalaisopisto tunnetaan aktiivisena ja yhteistyökykyisenä oppilaitoksena, jolla

on laaja sidosryhmäverkosto.

3. Kansalaisopistolla on riittävät henkilöstö- ja talousresurssit opetustoiminnan yl-

läpitämiseen ja kehittämiseen.

4. Kansalaisopistossa on hyvinvoiva, osaava ja motivoitunut henkilöstö.

96


ASIAKASNÄKÖKULMA


Paikallisten koulutus- ja sivistystar-

peiden huomioon ottava ja kysyntää

vastaava laadukas ja monipuolinen

terveyttä ja hyvinvointia edistävä

opetus.

490 kurssia.

10 890 opetustuntia

58 toimipaikkaa

3 570 opiskelijaa

7 850 osallistujaa

Kurssien määrä

Opetustuntien määrä

Toimipaikkojen määrä

Opiskelijoiden määrä

Osallistujien määrä

TALOUSNÄKOKULMA


Tehokas ja taloudellinen toiminta. Talousarvion toteutuma

Taloudenseuranta ja toteutuma-

prosentti

Talousarvion suhteuttaminen

kysyntään

Resurssit jaettu tarpeiden mukai-

sesti.

Talousseuranta, toiminnalliset

tavoitteet ja raportointi.

Toimiva reaaliaikainen talousseu-

ranta

Talousseurannan ajantasaisuus Tulokertymän ajantasaisuus



Toimintaan liittyvät avainprosessit

(opintosuunnitelman laadinta, tie-

dottaminen ja markkinointi, ilmoit-

tautuminen, opetus-prosessit ja

arviointi) tunnistettu, suunniteltu,

käyttöönotettu ja arviointien pohjal-

ta parannettu.

Päätoimisen henkilökunnan osal-

listuttaminen ja perehdyttäminen

avainprosessien merkitykseen.

Käynnistetään palvelumuotoilu-

prosessi.

Sujuva toiminta

Asiakaspalautteet

Arviointi- ja laatutyö osana kehit-

tämis- ja johtamistyötä

CAF laadunarviointijärjestelmä

käytössä

Arviointien tulokset



Ylivieskan seudun kansalaisopis-

tossa on osaava ja ammattitaitoinen

osaamistaan kehittävä tyytyväinen,

hyvinvoiva ja motivoitunut henki-

lökunta.

Henkilöstön osallistuminen

OSAAVA -koulutuksiin.

Hyvä työtyytyväisyys ja työhy-

vinvointisuunnitelman seuranta.

Sairauspoissaolojen seuranta

Koulutuspäivien määrä.

Sairauspoissaolot, henkilöstö-

raportti

Henkilöstön kehittäminen perustuu

avoimeen vuorovaikutukseen.

Päätoimiselle henkilöstölle kehi-

tyskeskustelut.

Henkilöstöinfo viikoittain.

Kehityskeskustelujen määrä

Viikkoinfot

Turvallinen ja terveellinen työym-

päristö

Käytössä olevat tilat ovat kun-

nossa, käytettävät välineet ja

laitteet asianmukaiset.

Käyttäjäpalautteet

97

TUNNUSLUVUT

TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020

Opetustunnit 10 919 11 150 10 890 10 900 10 900 10 900

Opiskelijamäärä 3 674 3 750 3 570 3700 3 700 3 700

Toimipaikkojen määrä 60 60 58 58 58 58

Kustannukset €/t 79,84 80,72 85,76 90,17 90,77 91,35

Kustannukset €/opiskelija 237,32 239,99 261,62 264,65 267,40 269,11

Tuloilla katettu % 31,54 28,89 28,37 27,11 26,94 26,76

Opintomaksuilla katettu, % 19,12 20,33 20,06 19,21 19,08 18,96

Henkilöstö (sivutoimisia tuntiopetta-

jia n. 170 / v)

7 8 8 8 8 8


Tehtävän nimi KANSALAISOPISTOMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot -86 146 -77 040 -76 950 -0,1 -77 000 -77 000 -77 000

Maksutulot -162 502 -182 960 -187 450 2,5 -188 800 -188 800 -188 800


Muut toimintatulot -2 179 -600 -700 -700 -700



TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot 130 633 135 643 116 290 -14,3 123 300 124 300 125 300


Palvelujen ostot 131 046 138 305 127 210 -8,0 127 100 127 100 127 100

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 663 9 160 7 610 -16,9 5 530 5 530 5 530

Avustukset 6 200






Arvonalentumiset


98

Vastuutoimielin: 75 LIIKUNTALAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Liikuntajohtaja, liikuntapalvelujen toimistopäällikkö

Tehtävä: 250 Liikuntapalvelut

PALVELUAJATUS

Liikuntatoimen strategia ja palveluajatus on yhtenevä koko sivistyskeskuksen kanssa;

luoda laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä väestön menestymiselle

työelämässä, omaehtoiselle harrastustoiminnalle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edis-

tää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnalla on keskeinen rooli kuntalaisten harrastustoi-

minnassa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvoivat terveet kuntalai-

set ovat kuntatalouden kivijalka.


ASIAKASNÄKÖKULMA


Monipuoliset ja tasokkaat kansa-

laistoimintaa, seuroja ja ihmisten

omatoimisuutta palvelevat liikun-

tapaikat.

Laajoja kansalaisryhmiä palvelevat

liikuntapaikat kunnossa ja kunnos-

sapito tasokasta.

Asiakaspalaute.

Tilojen käyttöaste.

Asiakkaiden tarpeista lähtevä mo-

nipuolinen liikuntapalvelutarjonta.

”Kaikenikäiset liikkumattomat

liikkumaan”

Erityisliikuntapalveluiden tason

säilyttäminen.

Uudet palvelumuodot ja tapahtu-

mat vakiinnutetaan.

Entistä useampi harrastaa arki- /

terveysliikuntaa.

Asiakaspalaute/Kyselyt.

Tilojen käyttöaste.

Osallistujamäärät.

Kyselyt, seuranta.

TALOUSNÄKÖKULMA


Liikuntapaikkojen rakentamis- ja

kunnossapito-ohjelma.

Ennakoiva ja pitävä suunnittelu

rakentamis- ja kunnossapito-

ohjelmien laadinnassa.

Suunnitelmien aikataulutus ja pitä-

vyys.

Ihmisten omaehtoinen terveyslii-

kunta nähdään kehittyvän kuntata-

louden merkittävänä osana.

Terveysliikuntaan ohjaaminen

nähdään oleellisena osana terveys-

palveluja.

Yhteistyön määrä ja laatu.

Liikuntaneuvonnan määrä.

Terveyskyselyjen tulokset.



Toimiva yhteistyö liikuntapaikka-

suunnittelussa ja rakentamisessa.

Vastata liikuntapaikkojen kunnos-

sapidosta.

Avoin ja ennakoiva yhteistyö hal-

lintokuntien/toteuttajien välillä

suunnittelussa ja rakentamisessa.

Liikuntatoimella asiantuntijarooli.

Yhteistyön ja asiantuntijaroolin

toteutuminen.

Toimiva yhteistyö urheiluseurojen,

kolmannen sektorin, eri hallinto-

kuntien ja PPKY Kallion kanssa.

Yhteiset, helposti tavoitettavat

tapahtumat.

Kävijämäärät.

Liikunta keskeisenä terveyden ja

hyvinvoinnin sisältönä.

Liikunnan mittareita on sisällytetty

hyvinvointikertomukseen.

Kyselyjen tulokset.

99



Palvelutuotantoa vastaava, ammat-

titaitoinen ja motivoitunut henki-

lökunta.

Henkilöstöllä riittävä aika-, koulu-

tus- ja toimintaresurssi.

Työhyvinvoinnista huolehtiminen.

Asiakaspalautteet.

Sairauspoissaolot.

Omaehtoinen liikunta-aktiivisuus.

Toimiva yhteistyö ja avoin tiedon-

kulku.

Säännölliset henkilökuntapalaverit.

Kehittämiskeskustelut.

Henkilöstön palaute ja

henkilökuntapalaverien lukumäärä.

TUNNUSLUVUT

TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020

Uimahallin kävijämäärät 62720 63000 63000 63000 63000 63000

Keilahallin ratatunnit 8459 8100 8500 8500 8500 8500

Liikuntasalin käyttöaste

Iltatunnit 1.9.–31.5.

77 % 80 % 80 % 80 % 80 % 80 %

Tennishallin käyttöaste

Iltatunnit 1.9.–31.5.

73 % 75 % 75 % 75 % 75 % 75 %

Jäähallin käyttöaste

Iltatunnit elo-huhti

97 % 98 % 98 % 98 % 98 %

Erityisryhmien liikuntatilaisuudet 480 600 600 600 600 600

Liikuntalautakunnan nettomenot eu-

roa/asukas

59

67

60 60 60 60

Henkilöstö 9,5 8,5 14,0 14,0 14,0 14,0

100


Tehtävän nimi LIIKUNTAPALVELUTMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot -648 433 -577 300 -675 200 17,0 -675 200 -675 200 -675 200

Maksutuotot


Muut toimintatuotot -32 567 -22 700 -24 800 9,3 -24 800 -24 800 -24 800

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -684 083 -600 000 -700 000 16,7 -700 000 -700 000 -700 000


TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut 64 436 71 347 101 150 41,8 100 700 101 500 102 100

Muut henkilösivukulut 9 021 20 983 24 520 16,9 23 700 23 800 24 100



Avustukset 141 674 108 000 111 000 2,8 111 000 111 000 111 000

Muut toimintakulut 676 102 643 980 602 180 -6,5 602 400 602 400 602 400

TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 1 578 031 1 600 000 1 961 690 22,6 1 958 300 1 963 950 1 975 550

TOIMINTAKATE 893 948 1 000 000 1 261 690 26,2 1 258 300 1 263 950 1 275 550


Suunn.mukaiset poistot 244 095 279 000 349 000 25,1 349 000 349 000 349 000

Arvonalentumiset

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 1 138 043 1 279 000 1 610 690 25,9 1 607 300 1 612 950 1 624 550

101

LIIKUNTAPALVELUT TULOSLASKELMA 2017

Liikevaihto

Myyntituotot 675 200

Vuokratuotot 21 600

Muut tuotot 3 200


Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -101 150


Ostot tilikaudella

Palvelujen ostot -463 600


Avustukset

Avustukset yhteisöille -111 000

Muut kulut

Sisäiset vuokrat -586 350

Muut toimintakulut, -15 830

Poistot -349 000

Liikeyli-/alijäämä -1 610 690


Korkomenot 0


Yli-/alijäämä ennen varauksia -1 610 690

Varausten muutos 0

Tilikauden yli-/alijäämä -1 610 690

Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, ei poistoja) 35,68

Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, sis. poistot) 30,29

102

Vastuutoimielin: 80 TEKNISTEN PALVELUIDEN

LAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Tekninen johtaja, palvelujohtaja (puhdistus- ja ruokapalvelut)

Tehtävä: 255 Tekniset palvelut

PALVELUAJATUS

Tekniset palvelut osaltaan turvaa hyvinvoinnin perustan ja luo ihmisille ja yrityksille

edellytykset menestymiseen ja viihtymiseen Ylivieskassa. Teknisten palveluiden kes-

keisiä tehtäviä ovat kaupunkirakenteen kehittäminen sekä liikenneväylien ja muun

kunnallistekniikan sekä puistojen ja liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito.

Toimiala huolehtii myös omistamiensa rakennusten rakennuttamisesta ja ylläpidosta,

kaupungin ruokapalveluista, kaupunkiympäristön siisteydestä, viihtyisyydestä, turval-

lisuudesta ja kaavoituksesta sekä rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viran-

omaistehtävistä.


1. Kasvun hallittu ohjaaminen

ennakoiva ja ohjaava kaavoitus keskustaa tiivistäen

monipuolinen tonttitarjonta

aktiivinen maanhankinta ja elinkeinopolitiikka

2. Tehokas palvelutuotanto

hyvät, toimintaa tukevat tilat ja liikuntapaikat sekä -alueet

ennalta ehkäisevä työ ja yleinen turvallisuus

kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet

3. Talouden aktiivinen tasapainottaminen

elinvoimainvestointien ja hankkeiden turvaaminen

TOIMINTA-/TALOUSSUUNNITELMA 2017 – 2020

Palveluyksikkö

Palveluyksikkö hoitaa teknisten palveluiden lautakunnan ja palvelukeskuksen yleis- ja

taloushallinto sekä tuki- ja asiakaspalvelutehtäviä. Sähköiset palvelut lisääntyvät

suunnitelmakaudella. Talouden seurantaan käytetään erilaisia raportteja ja talouden to-

teutumista vertaillaan muihin kuntiin maisemamallin avulla. Suunnitelmakauden alus-

sa valmistaudutaan tuleviin teknisten palveluiden organisaation rakenteellisiin uudis-

tuksiin sekä uuteen kuntaan. Kuntavaalit lisäävät luottamushenkilöstön koulutusta

vuoden 2018 loppupuolella.

Vakinaista henkilökuntaa on 3.

103

Kuntatekniikanyksikkö

Kuntatekniikan palvelutuotanto muuttuu liikuntapalvelujen osalta vuoden 2018 alusta

henkilöstön siirtyessä liikuntapalveluihin. Liikuntapaikkojen rakentamisen ja kunnos-

sapidon työnjohto säilyy kuntatekniikanyksikössä. Palvelujen tuottamisessa haetaan

uusia edullisempia tuottamistapoja. Katuvalaistuksen hoidon- ja kunnossapidon osto-

palvelua jatketaan.

Vuonna 2017 jatketaan kuntatekniikan investointeja Olmalan asuinalueella, Kurulan

ja Pakolan asuinalueilla, Savarin teollisuusalueella, Salmiperän asuinalueella kunnal-

listekniikkaa rakennetaan maankäytön kehittymisen mukaan. Osallistutaan Ouluntien

ja Savelantien liikennevalojärjestelyihin. Hulevesiviemäröinnin rakentamista ja katu-

jen parantamista jatketaan Koskipuhdossa ja Toivonpuistossa. Suunnitelmakaudella

uusitaan katuja liikuntapaikkojen valaistuksia. Kaikki elohopeavalaisimet vaihdetaan

energiataloudellisiin led-valaisimiin.

Kaupunkikeskustan liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena. Erityiskohteena

ovat Valtakatu ja sen risteykset ryhmittymiskaistoineen ja liikennevaloineen. Valtaka-

dun kunnostaminen alkaa toimintavuonna. Viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta paranne-

taan huomioiden kevyen liikenteen turvallisuus sekä joustavuus. Katuverkoston toi-

mivuutta, pyörä- ja kävelyreittien turvallisuutta katujen risteämiskohdissa paranne-

taan. Lisäksi toimenpiteillä sovitetaan ajoneuvoliikenteen nopeustaso ydinkeskustan

liikenneympäristöön. Muualla kaupungissa tarvittaessa rakennetaan hidasteita ja pois-

tetaan pyöräteiden epäjatkuvuuskohtia. Osallistutaan Valtatie 27:n kunnostuksiin vuo-

sina 2017 ja 2018 sekä ratapihan peruskorjaukseen vuonna 2019. Peruskorjaus sisältää

kevyen liikenteen yhteyden radan alitse. Närhitien ratasillan suunnitelmat tehdään

vuonna 2017 ja rakentaminen toteutetaan vuonna 2018. Koskipuhdontien alikulkutun-

nelin peruskorjaus ajoittuu vuosille 2019-2020. Kuntatekniikan ympärivuorokautista

palautejärjestelmää kehitetään edelleen.

Leikkipuistojen turvallisuutta lisätään kunnostamalla leikkivälineitä. Puistojen raken-

taminen etenee hyväksytyn rakentamis- ja kunnostamisohjelman mukaisesti. Talous-

arviovuonna toteutetaan Olmalan leikkipuisto.

Liikuntapaikkaverkoston hoito- ja kunnossapitotyöt kohdistetaan tason säilyttämisen

kannalta keskeisimpiin tehtäviin. Liikuntapaikkojen investoinneissa noudatetaan hy-

väksyttyä investointiohjelmaa.

Työllistämisprojektin työllistämistehtäviä ohjataan yksikön kautta. Työllistämisen hal-

linnoinnista vastaa yleishallinto.


Tilapalveluyksikkö

Tilapalveluyksikön toimintaa kehitetään tavoitteena muodostaa yksiköstä kunnallinen

liikelaitos vuoden 2018 alusta. Yksikön organisoinnin lisäksi järjestellään kiinteistöjä.

Tuleva liikelaitos huolehtisi vain kouluista, päiväkodeista sekä muista julkisista ra-

kennuksista. Kiinteistöjen määrää vähentämällä parannetaan yksikön kilpailukykyä,

104

tuodaan toimintaan läpinäkyvyyttä ja varmistetaan asianmukaiset toimitilat kaupungin

palvelutoiminnoille. Valmistautuminen liikelaitoksen muodostamiseen aloitetaan vuo-

den vaihteen jälkeen. Vuoden 2017 alusta yksikön henkilöstö, joka ei osallistu kiin-

teistönhoitoon, siirtyy liikunta- ja kulttuuritoimeen (3 henkilöä).

Suunnitelmakauteen sisältyy merkittävä määrä talonrakennusinvestointeja. Kaupungin

väestönkasvu edellyttää toimitilojen osalta uusia kouluja, koulujen ja päiväkotien laa-

jennuksia sekä peruskorjauksia. Kasvavat tilatarpeet pakottavat harkitsemaan vaihto-

ehtoisia toteuttamis- ja rahoitusratkaisuja.

Vuoden 2017 alusta Vieskan liikelaitoskuntayhtymä puretaan. Yhtymän omistuksessa

olevat Ylivieskan terveyskeskus, työkeskus Kipinä sekä Joukahaisen päiväkoti siirty-

vät kaupungin omistukseen. Vuoden 2017 rakennushankkeita ovat kaupungintalon pe-

ruskorjaus ja Katajan koulun laajennus ja peruskorjaus sekä Hakalahden vuoropäivä-

kodin laajennus.

Muita talonrakennuksen investointihakkeita ovat Raudaskosken koulun liikuntasalin

korjaus, atk-keskuksen rakentaminen palolaitokselle sekä erilaisia piha-alueiden sa-

neerauksia ja laajennuksia. Koulujen ja päiväkotien pihojen aitauksia ja leikkivälineitä

uusitaan erillisen suunnitelman mukaisesti.

Rakennusten on oltava terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä sekä toimintaa tukevia niitä

käyttäville henkilöille. Suunnitelmakaudella kehitetään ennakoivaa korjaus- ja huolto-

toimintaa. Rakennuksissa havaitut vauriot korjataan välittömästi. Näin lisätään raken-

nusten käyttöikää ja vähennetään energiankulutusta. Tavoitteena on rakennuskannan

arvon säilyttäminen.


Maankäyttöyksikkö

Maankäytön toiminnan painopiste on yleiskaavan toteuttamista tukevan maapolitiikan

edistäminen asemakaavoituksessa ja raakamaan hankinnassa. Maapolitiikan apuväli-

neenä käytetään vuosittain tarkistettavaa toteuttamisohjelmaa. Tonttivarantotavoite on

noin 40 rakennuskelpoista pientalotonttia ja 1–2 kerrostalotonttia. Maanhankintaa to-

teutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisilla kaupoilla. Rakentamattomilla tonteilla ja raa-

kamaan hankinnassa käytetään tarvittaessa apuna myös rakentamiskehotuksia ja lu-

nastusmenettelyä.

Suunnitelmakaudella Vähäkankaan, Raudaskylän sekä Ojakylä-Savelan osayleiskaa-

vojen tarkistus käynnistetään. Vähäkankaan ja Raudaskylän osayleiskaavojen tarkis-

tuksen yhteydessä ohjataan myös Kalajokilaakson maisema-alueen maankäyttöä.

Asemakaavoitus toteutetaan ensisijaisesti kaupungin omistukseensa hankkimilla maa-

alueilla. Maa-alueet, joilla kaupungin omistus on vähäisempää, mutta jotka ovat kas-

vavien keskustatoimintojen välittömässä läheisyydessä, otetaan asemakaavoituksen

piiriin. Keskustassa käynnistyy vuosittain muutamia hankekaavoja. Asemakaavoitus

tapahtuu pääasiassa omana työnä. Merkittävät yleiskaavat sekä kaavoihin tarvittavat

laajat selvitykset hankitaan ostopalveluna.

Toimintavuonna kaavoituksen merkittävimpiä kaavahankkeita ovat:

105

- Hollihaan, Kaisaniemen ja Niemenrannan (Kurula-Lampi) asuntoalueiden asema-

kaavan laajennus ja asemakaavan muutos,

- Savarin laajennusalueen (Pyörreperä) teollisuuden ja kaupan alueen asemakaava,

- Toivonpuiston, Salmiperän asuntoalueen asemakaava ja asemakaavan muutos,

- Kiviojan asuntoalueen asemakaava ja asemakaavan muutos,

- Keskustan kirkkopuiston ja lähiympäristön asemakaavan muutos

Yksityiskohtaisempi kaavahankkeiden kuvaus ja tarkempi aikataulutus esitetään vuo-

sittain tarkistettavassa kaavoituskatsauksessa.

Jokirantojen käytön tehostamista ja jokimiljööseen liittyvää asumista tarkastellaan

Pohjois-Pohjanmaan hallinnoiman KAAPO -hankkeen yhteydessä laadittujen idea-

luonnosten pohjalta, jossa kohdealueina ovat Atrian sekä Hamarin myllyn alueet. Alu-

eiden asemakaavoitus pyritään aloittamaan suunnitelmakaudella.

Kunta GML -yhteensopivan standardimuotoisen paikkatietopalvelurajapinnan ja tieto-

palvelun kehittämistä jatketaan aineistoja parantamalla ja ohjelmistoja päivittämällä

sekä uusimalla. Kiinteistöinsinöörin palvelut ostetaan paikalliselta maanmittaustoimis-

tolta. Laserkeilausaineistoa hyödynnetään suunnitelmakaudella maastomallien sekä

kartta- ja suunnitteluaineiston pohjana.

Metsien hoidossa ja hakkuissa noudatetaan vuosittain metsäsuunnitelmaa. Pienet yk-

sittäiset metsäpalstat myydään.


Puhdistus- ja ruokapalveluyksikkö

Puhdistus- ja ruokapalveluyksikkö tuottaa teknisesti ja toiminnallisesti laadukkaita

palveluja asiakkaille. Yksikön toiminnan tavoitteena on luoda yleistä viihtyvyyttä,

turvallisuutta sekä ylläpitää kiinteistöjen arvoa ja kuntoa. Puhdistuspalveluiden kes-

keisimmät palvelutehtävät ovat siivoustyön mitoituksen mukaisesti tehtävät ylläpito-

ja perussiivouspalvelut. Siivottavia kohteita ovat koulut, virastot, pelastuslaitos ja Pe-

ruspalvelukuntayhtymä Kallion käyttämiä tiloja, kuten terveyskeskus, Sipilän palve-

lukeskus, Koskitupa ja Kotitupa. Siivottavaa huoneistoalaa on 54 600 m2.

Vuoden

2017 aikana puhdistuspalvelusopimukset päivitetään ja tarkistetaan.

Ruokapalveluiden toiminta-ajatuksena on laadukkaiden, ravitsemuksellisesti täysipai-

noisten ja asiakkaiden hyvinvointia edistävien aterioiden tuottaminen. Ruuanvalmis-

tuskeittiöitä on kolme: Jokirannan, Sipilän ja terveyskeskuksen keittiöt. Suunnitelma-

kaudella siirrytään yhteen valmistuskeittiöön. Keittiön paikka ja toteuttamisvuosi rat-

kaistaan muiden talonrakennusinvestointien yhteydessä.

Keittiöt valmistavat päivän kaikkia aterioita asiakkaiden tarpeiden mukaan. Aterioita

tehdään mm. kouluille, päiväkodeille, palveluasuntoihin, terveyskeskukseen, kotiin

(kotipalveluateriat) ja työpaikkaruokailuun. Jokirannan keittiön ruokaohjeet on vakioi-

tu ja ohjeiden vakiointia jatketaan muihin valmistuskeittiöihin.


106

TOIMINNALLISET TAVOITTEET

ASIAKASNÄKÖKULMA


Ennakoiva ja ohjaava kaavoitus

keskustaa tiivistäen.

Kaavojen ajantasaisuus tarkiste-

taan hankkeiden yhteydessä.

Keskusta-alueen aluetehokkuutta

kasvatetaan.

Kaupunkirakennetta tiivistetään

hankekaavoituksella keskustan

runko-/yleiskaavan pohjalta.

Kaavoituksessa huomioidaan

sosiaalinen ja rakenteellinen tur-

vallisuus.

Prosessissa olevat kaavat (kpl)

Aluetehokkuus, ea.

Asemanseudun kaavoitus käyn-

nistyy

Kaavoitus- ja maankäyttösopi-

mukset (kpl)

Toimiva liikennejärjestelmä ja -

verkosto

Ympärivuotinen, turvallinen lii-

kennöinti.

Ydinkeskustan liikennejärjestelyt.

Savontien liikennejärjestelyt.

Radan alitukset.

Katualueita hoidetaan ohjeiden ja

määräysten mukaisesti.

Huonokuntoisia katuja kunnoste-

taan.

Toimiva informaatio- ja palaute-

järjestelmä.

Liikenneonnettomuudet katuver-

kolla (kpl)

Onko investointihanke turvattu ja

eteneekö suunnitelman mukaan.

Katuverkon kunnosta johtuvat

vahingot (kpl).

Kunnostetut kadut (m)

Asiakaspalaute (kpl)

Terveelliset, turvalliset ja tarkoi-

tuksenmukaiset toimitilat

Käyttäjillä optimaaliset tilat käy-

tössä – tilantarvetta ja käyttöastet-

ta seurataan.

Kiinteistöjen kuntoa seurataan

aktiivisesti.

Väistötilojen määrä vähenee.

Huoltokirjat kaikissa kiinteistöis-

sä.

Asiakaspalaute (kpl)

Toimitilamäärä (m2) / käyttäjä

Kunnossapitosuunnitelmat

Tilapäiset tilat (k-m2)

Kiinteistöt, joilta puuttuvat huol-

tokirjat (kpl)

Huoltokirjojen käytön raportointi

Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja

terveyden edistäminen

Kaavoituksessa huomioidaan

riittävät ulkoilu- ja virkistysalueet.

Liikuntapaikat ja -reitit käytössä.

Tuoteturvallisuus.

Omavalvonnan aukoton noudat-

taminen.

Ulkoilu- ja virkistysalueet kaa-

voissa (%)

Asiakastyytyväisyyskyselyt

Liikuntapaikat ja -reitit (kpl)

Omavalvontaraportit

Tilastot

Puistojen leikkivälineiden tarkas-

tukset tms.

107

TALOUSNÄKÖKULMA


Talouden hallinta

Toimintamenot hallinnassa

Palvelutason arviointi

Hankintojen kilpailutus hallinnas-

sa

Tuottavuus kasvaa

Tulopohjan vahvistaminen

Metsiä hoidetaan metsäsuunni-

telman mukaisesti

Kuukausiraportit

Maisemamalli (verrokit)

Toimintoja tuotteistettu (kpl)

Ostopalvelujen hintakehitys

Tuottavuus (mittari/yksikkö,vrt

edellisvuosiin)

Tulokehitykset: maanmyyntitulot,

tontinmyyntitulot, vuokratulot,

sopimustulot)

Metsänmyyntitulot (€)

Kasvun hallittu ohjaaminen Monipuolinen tonttitarjonta Rakentamiskelpoiset tontit

Aktiivinen maanhankinta ja elin-

keinopolitiikka

Maanhankintoja kaupunkiraken-

teen kehittämissuunnissa

Maakaupat (ha/kpl)

Raakamaatilanne: asuintarpeisiin,

kaavoitettua, rakentamisvalmista

Investointien hallinta Investointien toteutuksen seuranta

hallinnassa

Investointien pts-suunnitelma

suunnitelmakauden mittainen

Kuukausiraportit

Pts-suunnitelmat

Hankesuunnitelmat (tarveselvi-

tykset)

Infran ja kiinteistöjen arvon säi-

lyminen

Korjausvelan alentaminen perus-

korjauksilla

Huolto- ja kunnossapidot ajallaan

Laaditaan kiinteistökohtaisia

energiansäästöohjelmia

Korjausvelka (laskennallinen)

Kunnossapitosuunnitelmat (ta-

lo/infra)

Kulutuslukemat (talo/infra)

Tuottavuus/energiansäästö (ver-

tailu edellisvuoteen)



Tehokas palvelutuotanto

Palvelutason arviointi

Onko palvelutuotteille laskettu

tuotantohinnat.

Taloudellisesti ja tehokkaasti jär-

jestetyt palvelut.

Kustannukset nousevat korkein-

taan julkisten menojen hintaindek-

sin verran.

Palvelutuotantoa vastaava henki-

löstö.

Tuotantohinnat

Asiakastyytyväisyys

Kustannusten nousu (%)

Henkilöstömitoitus

Määräaikaiset virat täytetään

Sähköinen asiointimahdollisuus

Sähköisiä asiointimahdollisuuksia

lisätään.

Otetaan käyttöön uusia ohjelmis-

toja.

Toimipisteet (kpl)

Uudet ohjelmistot (kpl)

Uusien ohjelmistojen/osioiden

käyttöönottoaste (%)

Palvelujen kilpailuttaminen ja

ostopalveluiden hallinta

Uusia palvelujen tuottamismalleja

kehitetään.

Ostopalvelusopimukset (kpl)

108



Henkilöstömitoitus

Toimiva työyhteisö

Onko tavoitteelliset henkilöstömi-

toitukset toteutettu

Hyvinvoiva, motivoitunut ja

osaava henkilöstö

Työtyytyväisyys

Vertailu muihin kuntiin

Täyttämättömät virat ja toimet

TYKY-toiminta

Sairauspoissaolot (%)

Työtapaturmat (kpl)

Osaaminen muuttuvassa työympä-

ristössä

Osallistutaan täydennyskoulutuk-

siin.

Koulutuspäivät (kpl/henkilö)

Toimivat informaatio- ja osallis-

tumisjärjestelmät

Työpaikkakokoukset Viikko- ja kuukausipalaverit

Hyvä työympäristö Työvälineiden kuntotarkastus Luettelot puutteista

109

TUNNUSLUVUT

Tunnusluku TP 2015 TA 2016 SU 2017 SU 2018 SU 2019

Henkilöstö tekninen toimi 137 145 140 135 100

Kuntatekniikanyksikkö:

Katujen rakentaminen (m) 980 1 000 1 300 1 000 1 000

Katupäällysteet (m2) 25 300 18 000 25 000 27 000

Yksityisteiden hoito (€/as) 9,09 6 7 7 7

Liikennealueet (€/as) 65,39 66 66 66 66

Liikuntapaikat (€/as) 30,90 31

Maankäyttöyksikkö:

Rakennuskelpoiset

- asuntotontit

- kerrostalotontit

- liiketontit

- teollisuustontit

- muut tontit

38

-

6

25

-

40

2

5

5

1

40

4

5

5

3

40

4

5

5

2

40

4

5

5

2

Tonttijaot 8 15 15 15 15

Tontin ja yl.al. lohkomiset 34 60 60 60 60

Rakennusval. mittaukset 184 200 200 200 200

Kaavat ja kaavanmuutokset 8 8 8 8 8

TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019

Puhdistus- ja ruokapalvelui-

den tunnusluvut

Siivouspalvelut:

toimintamenot (€) 2 177 399 2 318 702 2 090 670 2 107 878 2 125 390

- siivousala (m2/ työnt.) 1 270 1 298 1 263 1 263 1 263

Ruokapalvelut: kolme valmis-

tuskeittiötä

- toimintamenot (€) 2 856 977 3 016 437 2 997 290 3 013 292 3 029 503

- ateriamäärät (kpl) 1 090 055 1 085 286 1 059 839 1 059 839 1 059 839

- ateriahinta (€/ateria) 2,54 2,78 2,83 2,84 2,86

Tilapalveluyksikkö

Energian kulutus 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA

Kaukolämpö (GWh) 11,7 11,3 10,6 9,9 12,6

Öljy (GWh) 0,9 0,7 0,7 0,85 0,8

Sähkö (GWh) 6,5 6,8 7,0 6,5 9,1

Yhteensä 19,2 18,8 18,3 17,25 22,4

kWh/m3

61,4 55,8 57,4 62 60

kWh/m2

260,2 246,5 253,2 281 251

Tilojen käyttö

- toimitilat (m2/oppilas) 13,93 14 14

- toimintameno (€/oppilas) 588 890 900

110

TEKNISET PALVELUT /VIRANOMAISTEHTÄVÄT

Ympäristöyksikkö

Ympäristöyksikkö vastaa rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvistä, sektorin

lainsäädännön edellyttämistä viranomaistehtävistä Ylivieskan kaupungin alueella. La-

eissa tarkoitettuna viranomaisena toimii rakennus- ja ympäristölautakunta.

Viranomaistoiminnan lähtökohtana on asiakaskohtainen, helposti tavoitettava, tasa-

puolinen ja oikeudenmukainen, sekä myös muuhun kaupungin hallintoon nähden riip-

pumaton palvelutuotanto.

Lupapiste (www.lupapiste.fi) on valtakunnallisesti kehitetty palvelukanava, jossa lu-

pahakemukset ja niihin liittyvät aineistot saadaan kunnan järjestelmiin suoraan säh-

köisessä muodossa. Vuonna 2016 Lupapisteen käyttö vakiintui ja sähköinen arkistoin-

ti otetaan käyttöön rakennusvalvonnassa. Tavoitteena on aloittaa aiemmin kertyneen

arkiston muuttaminen sähköiseksi.

Lainsäädännön muutoksiin varaudutaan lupaviranomaisen ja henkilöstön kouluttami-

sella. Lisäksi varaudutaan perehdyttämään valittavaa uutta viranomaislautakuntaa.

Rakentaminen on Ylivieskassa kaupungin kokoon nähden runsasta. Rakennuskohteet

ovat monialaisia ja vaativia, minkä lisäksi asemakaavoitetun alueen lähiympäristön

poikkeamiset tekevät rakentamisen ohjauksesta haasteellista. Vilkkaan asuinrakenta-

misen lisäksi vireillä on useita pienteollisuuden laajennushankkeita.

Korjausavustusten myöntäminen siirtyy vuonna 2017 Asumisen rahoitus- ja kehittä-

miskeskukselle (ARA). Kunnalla kuitenkin säilyy avustuksiin liittyviä muita tehtäviä,

kuten kohteiden tarkastuskäyntejä.

Siirto- ja alueviemäröinnin suunnittelu ja rakentaminen on viranomaisnäkökulmasta

katsottuna tärkeä rakentamiseen vaikuttava ja sitä ohjaava tekijä. Kaupungin nopea

kehittyminen lisää käsiteltävien ympäristölupahakemusten määrää ja toimintojen val-

vontatarvetta.

Kehittyvä kaupunki vaatii yhä enemmän myös jatkuvalta valvonnalta. Jatkuvaa val-

vontaa on tehty viime vuosien aikana aiempaa enemmän ja siihen on jatkossakin syytä

resursoida henkilöstön työaikaa.

Ympäristöyksikön keskeisinä tavoitteina suunnitelmakaudella ovat sähköisten palve-

luiden kehittämisen ohella myös asiakkaiden hankkeiden suunnittelutyön tason nos-

taminen, tiedottamisen tehostaminen, pitkäjänteinen työ kaupunkikuvan ja viihtyisän

vetovoimaisen ympäristön edistämiseksi sekä tiivis yhteistyö teknisen palvelukeskuk-

sen muiden yksiköiden kanssa. Rakennus- ja ympäristölautakunta lisää osallistumis-

taan kaavoitusprosesseihin.

Rakennusvalvonnassa lainsäädännön muutokset ovat tuoneet lautakunnan ratkaista-

viksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluvia poikkeamis-

päätöksiä.

http://www.lupapiste.fi/

111

Ympäristönsuojelussa noudatetaan vuodesta 2017 alkaen lain edellyttämää valvonta-

suunnitelmaa ja -ohjelmaa. Ympäristönsuojelulaki mahdollistaa kuntien myöntämien

ympäristölupien valvonnan maksullisuuden, mihin myös siirrytään..



ASIAKASNÄKÖKULMA


Asiakaskohtainen, sujuva ja laa-

dukas viranomaistoiminta.

Asiakastyytyväisyys ympäristöyk-

sikön palveluihin.

Sähköisen arkistoinnin käyttöönot-

to.

Rakennusluvat (kpl)

Käsittelyajat

Sähköisten hakemusten osuus

kaikista rakennusvalvonnan ha-

kemuksista (%).

Toiminnan avoimuus. Tiedottaminen lainsäädännön muu-

toksista, merkittävistä linjauksista

sekä lupien valmistelusta ja ratkai-

suista.

Tiedotteiden lukumäärä (kpl)

Viihtyisä, vetovoimainen ja tur-

vallinen ympäristö.

Jatkuva valvonta: Ympäristökat-

selmuksen suorittaminen touko-

kesäkuussa.

Vuoden 2017 ympäristö-palkinto

jaetaan maailman ympäristöpäivä-

nä.

Katselmuksen toteutuminen,

katselmuspäivät (kpl)

Palkinnon jakaminen.

TALOUSNÄKÖKULMA


Talouden hallinta. Yksikön nettomenot ovat hallin-

nassa.

Yksikön menojen kattavuus

tuloihin verrattuna (%)



Asiantunteva ja riippumaton vi-

ranomaistoiminta.

Lautakunnan perehdyttäminen

(lautakunnan koulutuspäivän järjes-

täminen esim. yhteistyössä alueen

muiden kuntien kanssa).

Koulutuspäivät (kpl/jäsen)



Henkilöstön osaaminen ja jaksa-

minen muuttuvassa työympäris-

tössä.

Henkilöstön riittävä täydennyskou-

lutus.

Koulutuspäivät (kpl/ henkilö)

Toimiva työyhteisö ja sisäinen

informaatiojärjestelmä.

Ympäristöyksikön henkilöstön

palaverit kuukausittain.

Tiimipalaverien lukumäärä (kpl)

112

TUNNUSLUVUT

Tunnusluku TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019

Henkilöstö 4 4 4 4 4

Korjausavustukset, € 70 000 70 000 70 000 70 000 70 000

Myönnetyt rakennusluvat, kpl 246 280 280 280 280

Myönnetyt ympäristöluvat, kpl 10 10 10 10 10

113


Tehtävän nimi TEKNISET PALVELUTMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot -4 832 752 -4 265 590 -4 134 260 -3,1 -4 134 260 -4 134 260 -4 134 260

Maksutulot -316 539 -327 100 -283 600 -13,3 -297 600 -291 600 -296 600

Tuet ja avustukset -49 358 -2 000 -100,0

Muut toimintatulot -6 055 539 -6 227 963 -8 903 280 43,0 -9 227 378 -9 219 178 -9 219 178

TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -11 254 188 -10 822 653 -13 321 140 23,1 -13 659 238 -13 645 038 -13 650 038


TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot 4 642 021 4 913 464 4 553 052 -7,3 4 703 296 4 745 788 4 789 456

Henkilösivumenot

Eläkemenot 1 140 512 1 169 028 1 049 680 -10,2 1 075 500 1 082 900 1 089 700




Avustukset 12 755 18 000 18 000 18 000 18 000 18 000

Muut toimintamenot 1 416 755 1 477 405 1 652 428 11,8 1 655 267 1 654 831 1 654 831


TOIMINTAKATE (NETTO) 2 112 662 2 797 096 635 910 -77,3 419 367 484 253 530 921


Suunn.mukaiset poistot 1 721 460 1 680 000 2 277 000 35,5 2 376 000 2 545 000 2 845 000

Arvonalentumiset


114

Vastuutoimielin: 80 TEKNISTEN PALVELUIDEN

LAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Tekninen johtaja

Tehtävä: 260 Vesihuoltolaitos

PALVELUAJATUS

Vesihuoltolaitos huolehtii jätevesien keräilystä ja poisjohtamisesta.

TOIMINTA/TALOUSSUUNNITELMA 2017 – 2020

Vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti eriytetty yksikkö. Hulevesien

viemäröinti (sadevesiviemäröinti) siirretään vuodenvaihteessa kirjanpidossa kaupun-

gin taseessa kohtaan kadut/kiinteät rakenteet. Sadevesiviemäröinti on katujen kuiva-

tukseen tarkoitettu eikä se liity vesihuoltoon. Vesihuoltolaitoksesta muodostetaan

1.1.2017 alkaen takautuvasti taseyksikkö, jolle laaditaan tase, tuloslaskelma ja rahoi-

tuslaskelma sekä niiden liitetiedot.

Viemäriverkoston saneerausta jatketaan laaditun ohjelman mukaisesti. Uutta viemäri-

verkkoa rakennetaan asemakaavan laajentumista vastaavasti.

Haja-asutusalueen viemäriverkostoa laajennetaan laaditun yleissuunnitelman mukai-

sesti. Suunnitelma noudattelee alueellista siirtoviemäröintiä. Vuosittain toteutetaan

enintään yksi hanke.

Jäteveden käyttömaksua tarkistetaan vuosittain kustannusnousua vastaavasti.

TUNNUSLUVUT

TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018

SU 2019 SU 2020

Viemärien rakentaminen (m):

- jätevesiviemärit

- sadevesiviemärit

2 100

2 600

1 500

3 000

1 500

1 500

1 500

1 500

Puhdistettu jätevesimäärä, m3 1 107 000 923 000 990 000 950 000 850 000 800 000

Laskutettu jätevesimäärä, m3 658 000 615 000 640 000 640 000 650000 650000

Nettomenot €/m3 -0,88 -1,11 -1,1 -1,1 -0,93 -0,93

115


Tehtävän nimi VESIHUOLTOLAITOSMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot -1 722 382 -1 872 500 -1 878 000 0,3 -1 878 000 -1 878 000 -1 878 000

Maksutulot -850

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot -26 704 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000



TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot 17 697 18 155 13 770 -24,2 13 500 13 500 13 500

Muut henkilösivumenot 922 1 289 1 020 -20,9 1 000 1 000 1 000

Palvelujen ostot 1 067 704 1 109 335 1 049 250 -5,4 1 049 250 1 049 250 1 049 250


Avustukset



TOIMINTAKATE (NETTO) -579 980 -680 200 -747 180 9,8 -749 270 -749 070 -748 870



Arvonalentumiset

TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 43 116 -20 200 -327 180 -329 270 -329 070 -328 870

116

VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA 2017

Liikevaihto

Myyntituotot 1 878 000

Maksutuotot 0

Muut tuotot 30 000


Henkilöstökulut


Henkilösivukulut

Eläkekulut -13 770


Ostot tilikaudella

Palvelujen ostot -1 049 250


Muut kulut

Muut toimintakulut -6 400

Poistot -420 000

Liikeyli-/alijäämä 327 180


Korvaus jäännöspääomasta (3,5 %) -150 000

Yli-/alijäämä ennen varauksia 177 180

Poistoeron muutos 0

Varausten muutos 0

Tilikauden yli-/alijäämä 177 180

117

Vastuutoimielin: 90 JÄTELAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Ympäristöpäällikkö

Tehtävä: Jätelautakunta

PALVELUAJATUS

Jätelautakunta on jätelain edellyttämä ja kuntalain mukainen yhteinen lautakunta kun-

tien omistaman, jätehuollon palvelutehtävästä huolehtivan Vestia Oy:n toimialueella.

Jätelautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan kunnalle kuuluvista jätehuollon viran-

omaistehtävistä siten kuin jätelaissa on säädetty.

Viranomaistoiminnan lähtökohtana on asiakaskohtainen, helposti tavoitettava, tasa-

puolinen ja oikeudenmukainen sekä myös riippumaton palvelutuotanto.

Jätelautakunnan toiminnan keskeisiä tehtäviä vuonna 2017 ovat:

- Uusien jätehuoltomääräysten soveltaminen ja niistä tiedottaminen.

- Jätteen kuljetustietoja koskevan rekisterin täydentäminen ja ylläpitäminen ja uu-

den järjestelmän viranomaissovelluksen käyttöönottaminen.

- Sako- ja umpikaivolietteiden käsittelytaksan sekä kuljetustietojen hallinnointi.

- Jätemaksutaksan, myös lietetaksojen, käsitteleminen.

- Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko kuule-

misineen.

- Yhteistoiminnan edistäminen Westenergy Oy:n toimialueen muiden jätelautakun-

tien kanssa.

Lisäksi keskeinen osa lautakunnan toimintaa ovat jätetaksaan liittyvät tehtävät, kuten

maksuunpano- ja perintäluetteloiden hyväksyminen sekä maksumuistutusten käsitte-

leminen ja maksujen kohtuullistamispäätökset. Lautakunnan alaisia työntekijöitä työl-

listävät myös poikkeamisratkaisut jätehuoltomääräyksistä, kiinteistökohtaiseen jät-

teenkuljetukseen liittymättömät sekä jätteen kuljetuksen rekisterin ylläpitotehtävät.

Varaudutaan kesällä 2017 toimintansa aloittavan uuden viranomaislautakunnan pe-

rehdyttämiseen.

Lautakunta on jo valmistellut sako- ja umpikaivolietteiden kuljetustietojen sähköistä

kokoamista, mikä liittyy myös myöhempään kuljetusjärjestelmän tarkasteluun. Lisäksi

lautakunnan tehtävänä on jätelain mukaisesti päättää lietteiden käsittelytaksat.

Lautakunnan alaisen henkilökunnan määrä on 1,5 htv. Lisäksi lautakunnalla on käytet-

tävissä em. rekisterien valmisteluun ja ylläpitämiseen määräaikaisesti 1 htv.

118


ASIAKASNÄKÖKULMA


Toiminnan avoimuus. Tiedottaminen jätelainsäädännön

mukaisista velvoitteista, lauta-

kunnan toiminnasta sekä alueen

asukkaita ja yhteisöjä koskevien

asioiden valmistelusta ja niihin

liittyvistä ratkaisuista.

Tiedotteiden lukumäärä (kpl).

Lautakunnan tunnettuus. Lautakunnan toimialueen ja teh-

tävien tekeminen tunnetuksi koko

toimialueella.

Lautakunnan profiloituminen:

oppaiden ja nettisivujen toteutus.

TALOUSNÄKÖKULMA


Talouden hallinta. Lautakunnan menot ovat hallin-

nassa.

Lautakunnan menojen kuukausi-

seuranta verrattuna talousarvioon.



Asiantunteva ja riippumaton vi-

ranomaistoiminta.

Uuden viranomaislautakunnan

perehdyttäminen.

Koulutus- ja perehdyttämistilai-

suudet (kpl/jäsen).



Henkilöstön osaaminen ja jaksa-

minen muuttuvassa työympäris-

tössä.

Henkilöstön riittävä täydennys-

koulutus.

Koulutuspäivät (kpl/ henkilö).

TUNNUSLUVUT

Tunnusluku TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019

Henkilöstö (htv) 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5

119


Tehtävän nimi JÄTELAUTAKUNTAMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot -133 524 -140 000 -138 000 -1,4 -138 800 -140 100 -141 100

Maksutulot

Tuet ja avustukset

Muut toimintatulot



TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot 14 364 14 105 13 870 -1,7 14 000 14 200 14 300



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 95 600 1 000 66,7 1 200 1 300 1 300

Avustukset


TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 133 523 140 000 138 000 -1,4 138 800 140 100 141 100

TOIMINTAKATE (NETTO) -1



Arvonalentumiset

TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET -1

120


Tehtävän nimi KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄMuutos


TULOSLASKELMA

TOIMINTATULOT

Myyntitulot -31 626 811 -33 239 851 -32 970 640 -0,8 -33 270 956 -33 485 910 -33 724 075

Maksutulot -1 083 993 -2 104 660 -2 202 380 4,6 -2 292 200 -2 236 100 -2 193 700


Muut toimintatulot -6 653 800 -6 525 187 -9 360 780 43,5 -9 684 428 -9 676 228 -9 676 228



TOIMINTAMENOT

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot 7 018 378 7 707 606 7 826 170 1,5 7 940 535 8 029 070 8 085 406

Muut henkilösivumenot 1 485 487 2 075 473 1 378 920 -33,6 1 414 770 1 438 570 1 554 570



Avustukset 1 452 851 4 800 400 5 260 700 9,6 5 263 500 5 263 500 5 263 500

Muut toimintamenot 6 915 988 8 034 632 7 598 153 -5,4 7 731 995 7 733 059 7 732 659




Suunn.mukaiset poistot 4 062 587 4 100 000 4 518 000 10,2 4 741 000 4 976 000 5 376 000

Arvonalentumiset

Varausten muutos (+ / -) 101 386 0 0 0 0 0


121

5. TULOSLASKELMAOSA

122

TULOSLASKELMA

Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittävätkö toimintatulot, verotulot, valtion-

osuudet ja rahoitustulot palvelujen tuottamisesta ja rahoituksesta aiheutuvien menojen

kattamiseen. Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään seuraavat tiedot:

Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla

ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnilla aina negatiivinen, koska tärkeimmät tu-

lolähteet verotulot ja valtionosuudet ovat tuloslaskelmassa toimintakatteen jälkeen.

Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien

(omarahoitusosuus) ja lainanlyhennysten kattamiseen. Vuosikatteen tulisi olla vähin-

tään vuosipoistojen suuruinen, mutta pitemmällä aikavälillä keskimäärin nettoinves-

tointien suuruinen.

Tilikauden tulos ilmoittaa talousarviovuoden tulojen ja menojen erotuksen, kun vuosi-

katteen jälkeen huomioidaan vielä suunnitelman mukaiset poistot ja satunnaiset menot

ja tulot.

Tilikauden yli-/alijäämä ilmoittaa talousarviovuoden yli-/alijäämän pakollisten ja va-

paaehtoisten varausten ja muiden tuloksen käsittelyä koskevien erien jälkeen.

Tuloslaskelman sitovat määrärahat ja tuloarviot:

Tuloslaskelmassa esitetään myös valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot

sekä ohjeellisesti sitovat perustelut.

Tuloslaskelmassa sitovia eriä ovat: korkomenot ja muut rahoitusmenot yhteensä. Ve-

rotulojen, valtionosuuksien ja rahoituserien poikkeamisista on raportoitava valtuustol-

le talousarviovuoden aikana.

Talousarvion 2017 tuloslaskelma

Tuloslaskelma osoittaa, että toimintakate on 81.714.730 euroa negatiivinen. Toiminta-

tulot ovat 45.388.400 euroa ja toimintamenot 127.103.130 euroa. Toimintatuloilla ka-

tetaan toimintamenoista 35,7 prosenttia.

Vuosikate on 6.755.270 euroa positiivinen. Vuosipoistojen määrä vuonna 2017 on

noin 4.518.000 euroa. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että toimintakatteen muu-

tos on enintään +0,3 % ja verotulot kasvavat vähintään 0,8 % ja valtionosuudet 2,7 %

kuluvan vuoden verorahoituksen toteumaennusteesta.

Talousarviovuoden 2017 tulos on positiivinen 2.237.270 euroa ja tilikauden ylijää-

mäksi muodostuu 2.237.270 euroa.

123

Taloussuunnitelmakauden 2018 – 2020 tuloslaskelmat

Suunnitelmavuoden 2018 vuosikate on 5.867.344 euroa positiivinen. Vuosikatteen

toteutuminen edellyttää, että toimintakatteen muutos on enintään +1,3 % ja verotulot

kasvavat vähintään 0,9 %. Valtionosuudet ovat jäämässä noin prosentin edellistä vuot-

ta pienemmiksi, koska verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus pienenee noin

400.000 euroa

Vuosipoistojen määrä on n. 4.741.000 euroa. Suunnitelmavuoden 2018 ylijäämäksi

muodostuu 1.126.344 euroa.

Suunnitelmavuoden 2019 vuosikate on 6.532.391 euroa positiivinen. Vuosikatteen to-

teutuminen edellyttää, että toimintakatteen muutos on enintään 1,9 % ja verotulot kas-

vavat noin 3,6 %. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus kasvaa edellisestä

vuodesta, mutta valtionosuuksien kokonaismäärän kasvu jää alle prosentin.

Vuosipoistojen määrä on noin 4.976.000 euroa. Suunnitelmavuoden 2019 ylijäämäksi


Suunnitelmavuoden 2020 vuosikate on 6.598.424 euroa positiivinen. Vuosikatteen to-

teutuminen edellyttää, että toimintakatteen muutos on enintään +1,6 % ja verotulot

kasvavat noin 2,6 %. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus pysyy edellisen

vuoden tasolla. Valtionosuuksien kokonaismäärä ei kasva edellisestä vuodesta.

Vuosipoistojen määrä on noin 5.376.000 euroa. Suunnitelmavuoden 2020 ylijäämäksi


Alijäämä taseessa

Kertynyt alijäämä taseessa 31.12.2016 on 6.192.917 euroa. Taloussuunnitelmassa

2017-2020 alijäämä on katettu suunnitelmakauden aikana.

124

TULOSLASKELMA 2017-2020

TILINPÄÄT TALOUSARVIO TALOUSARVIO Muutos SU-VUOSI SU-VUOSI SU-VUOSI

2015 2016 2017 % 2018 2019 2020

Toimintatulot 41 843 009 42 821 998 45 388 400 6,0 46 280 684 46 387 338 46 584 303

Myyntitulot ( + ) 31 626 808 33 239 851 32 970 640 -0,8 33 270 956 33 485 910 33 724 075

Maksutulot ( + ) 1 083 992 2 104 660 2 202 380 4,6 2 292 200 2 236 100 2 193 700

Tuet ja avustukset ( + ) 920 289 452 300 554 600 22,6 533 100 489 100 490 300

Muut toimintatulot ( + ) 7 371 315 6 525 187 9 360 780 43,5 9 684 428 9 676 228 9 676 228

Maa-alueiden my-voitot ( + ) 840 606 500 000 300 000 500 000 500 000 500 000

Toimintamenot -121 331 138 -124 300 212 -127 103 130 2,3 -129 083 340 -130 724 947 -132 255 879

Henkilöstömenot ( - ) -40 163 835 -46 545 300 -46 715 451 0,4 -47 603 000 -48 229 193 -48 729 423

Palvelujen ostot ( - ) -66 945 391 -58 929 348 -60 540 561 2,7 -61 558 119 -62 584 569 -63 611 669

Aineet ja tarvikkeet ( - ) -5 853 023 -5 990 532 -6 988 265 16,7 -6 926 726 -6 914 626 -6 918 628

Avustukset ( - ) -1 452 851 -4 800 400 -5 260 700 9,6 -5 263 500 -5 263 500 -5 263 500

Muut toimintamenot ( - ) -6 916 037 -8 034 632 -7 598 153 -5,4 -7 731 995 -7 733 059 -7 732 659

TOIMINTAKATE -79 488 129 -81 478 214 -81 714 730 0,3 -82 802 656 -84 337 609 -85 671 576

Verotulot ( + ) 53 352 889 53 000 000 54 300 000 2,5 54 800 000 56 800 000 58 300 000

Valtionosuudet ( + ) 30 852 767 33 550 000 34 700 000 3,4 34 400 000 34 700 000 34 700 000


Korkotulot ( + ) 9 379 40 000 40 000 0,0 40 000 40 000 40 000

Muut rahoitustulot ( + ) 36 154 60 000 60 000 0,0 60 000 60 000 60 000

Korkomenot ( - ) -409 841 -500 000 -600 000 20,0 -600 000 -700 000 -800 000

Muut rahoitusmenot ( - ) -29 899 -30 000 -30 000 0,0 -30 000 -30 000 -30 000

VUOSIKATE 4 323 321 4 641 786 6 755 270 45,5 5 867 344 6 532 391 6 598 424

Suunnitelmapoistot ( - ) -4 062 591 -4 100 000 -4 518 000 10,2 -4 741 000 -4 976 000 -5 376 000

Satunnaiset erät

Satunnaiset tulot ( + ) 0 0 0 0 0 0

Satunnaiset menot ( - ) 0 0 0 0 0 0

TILIKAUDEN TULOS 260 729 541 786 2 237 270 1 126 344 1 556 391 1 222 424

Varausten muutos (+/-) -101 386 0 0 0 0 0

YLI-/ALIJÄÄMÄ 159 344 541 786 2 237 270 1 126 344 1 556 391 1 222 424

TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT

Toimintatulot / Toimintamenot, % 34,5 34,5 35,7 35,9 35,5 35,2

Vuosikate / Poistot, % 106,4 113,2 149,5 123,8 131,3 122,7

Vuosikate, euro / asukas 287 307 444 383 424 426

Kertynyt yli- / alijäämä, 1000e -6193 -5651 -3414 -2288 -732 491

Asukasmäärä 31.12. 15039 15100 15200 15300 15400 15500

127

Verorahoitus

Tuloslaskelman verorahoitus muodostuu verotuloista ja valtionosuuksista yhteensä.

Verotulot

Verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon ja kiin-

teistöverosta. Valtuusto on vahvistanut vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 21,50 % ja

kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: yleinen 1,30 %, vakituisten asuinrakennusten

0,70 %, muiden asuinrakennusten 1,15 %, voimalaitosten 2,85 %, rakentamattomien

rakennuspaikkojen 3,00 % ja yleishyödyllisten yhteisöjen 0,00 %.

Kaupungin osuus yhteisöverosta perustuu vuosittain vahvistettavaan kuntakohtaiseen

suhteelliseen osuuteen kunnille tilitettävistä yhteisöveroista. Kuntien osuus yhteisö-

verosta on noin 30,3 vuonna 2017. Vuoden 2017 kuntakohtainen yhteisövero-osuus

määräytyy verovuosien 2014 ja 2015 verotustietojen ja toimipaikkatietojen perusteella

laskettuna jako-osuutena.

Kunnallisveron tuottoon vaikuttaa tuloveroprosentin taso ja veronalaisten tulojen kehi-

tys. Kiinteistöveron tuottoon vaikuttaa kiinteistöveroprosenttien taso ja kiinteistöjen

VERORAHOITUSLASKELMA 2017-2020 (nykyiset veroprosentit)

Tilinpäätös Talousarvio Toteutuminen Muut% Talousarvio Muutos € TA-SUUNN TA-SUUNN TA-SUUNN

VEROTULOT 2015 2016 2016 15/16 2017 Tot 16/ta 17 2018 2019 2020

Kunnan tulovero 45 824 315 45 700 000 45 800 000 -0,1 46 100 000 300 000 46 400 000 48 200 000 49 500 000

Yhteisövero 2 697 707 2 200 000 3 050 000 13,1 3 100 000 50 000 3 200 000 3 300 000 3 400 000

Kiinteistövero 4 830 867 5 100 000 5 000 000 3,5 5 100 000 100 000 5 200 000 5 300 000 5 400 000

VEROTULOT YHTEENSÄ 53 352 889 53 000 000 53 850 000 0,9 54 300 000 450 000 54 800 000 56 800 000 58 300 000

Muutos % (edell. vuoteen) 3,9 -0,7 0,9 0,8 0,9 3,6 2,6

VALTIONOSUUDET Tilinpäätös Talousarvio Toteutuminen Muutos%Talousarvio Muutos € TA-SUUNN TA-SUUNN TA-SUUNN

2015 2016 2016 15/16 2017 Tot 16/ta 17 2018 2019 2019

Peruspalvelujen valtionosuus 24 347 784 26 500 000 26 550 000 9,0 26 400 000 -150 000 26 400 000 26 400 000 26 400 000

Verotuloihin perustuva tasaus 7 379 796 7 950 000 7 950 000 7,7 8 500 000 550 000 8 200 000 8 500 000 8 500 000

Järjestelmämuutoksen tasaus 0 0

Opetus- ja kulttuuritoimen

muut valtionosuudet -874 813 -900 000 -700 000 -20,0 -200 000 500 000 -200 000 -200 000 -200 000

VALT.OSUUDET YHTEENSÄ 30 852 767 33 550 000 33 800 000 9,6 34 700 000 900 000 34 400 000 34 700 000 34 700 000

Muutos % (edell. vuoteen) 5,7 8,7 9,6 2,7 -0,9 0,9 0,0

VERORAHOITUS YHT. 84 205 656 86 550 000 87 650 000 4,1 89 000 000 1 350 000 89 200 000 91 500 000 93 000 000

Muutos % (edell. vuoteen) 4,6 2,8 4,1 1,5 0,2 2,6 1,6

M uuto s 16/ 17

Tuloveroprosentti 21,50 21,50 21,50 21,50 0,00 21,50 21,50 21,50

Kiinteistöveroprosentit:

yleinen 1,30 1,30 1,30 1,30 0,00 1,30 1,30 1,30

vakituisten asuinrakennusten 0,70 0,70 0,70 0,70 0,00 0,70 0,70 0,70

muiden asuinrakennusten 1,15 1,15 1,15 1,15 0,00 1,15 1,15 1,15

voimalaitosten 2,85 2,85 2,85 2,85 0,00 2,85 2,85 2,85

rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 0,00 3,00 3,00 3,00

yleishyödyllisen yhteisön 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

128

määrän ja arvon kehitys. Yhteisöveron tuottoon vaikuttaa jako-osuusmuutokset (val-

tio/kunnat) ja yritysten tuloksissa ja työpaikkamäärissä tapahtuvat muutokset.

Kunnallisveron osuus kaikista verotuloista vuonna 2017 on 84,9 %, kiinteistöveron

9,4 % ja yhteisöveron 5,7 %.

Valtionosuudet

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiova-

rainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja

kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota

hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö

Uusi peruspalvelujen uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan 1.1.2015. Peruspalve-

lujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusope-

tuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen

perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uudessa

järjestelmässä peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikä-

ryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sai-

rastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus

ja koulutustausta.

Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallis-

ten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille

asukasta kohti yhtä suuri.

Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisä-

osissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja

saamelaisuus.

129

Lisäksi osana valtionosuusjärjestelmää on verotuloihin perustuva valtionosuuksien ta-

saus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin. Tasausrajan alapuolella oleville kun-

nille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotu-

lon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %).

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirty-

mäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vanhaan järjestelmään ver-

rattuna Ylivieskan peruspalvelujen valtionosuuksien yhteismäärä kasvoi noin

24 e /asukas. Lisäksi verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on kasvanut, kun

tasausraja nostettiin 100 prosenttiin.

Valtionosuudet maksetaan kunnille kuukausittain ilman korvamerkintää yhtenä eränä.

Korkotulot ja muut rahoitustulot

Korkotulot muodostuvat antolainojen koroista sekä sijoitusten, talletusten ja kassa-

varojen korkotuloista. Korkotulot ovat n. 40.000 euroa vuonna 2017. Ylivieskalla ei

ole pitkäaikaisia sijoituksia tai talletuksia.

Muihin rahoitustuloihin kirjataan mm. verotilitysten korot, osingot ja provisiotuotot,

viivästyskorot, arvopapereiden myyntivoitot ja muut rahoitustulot. Muut rahoitustulot

ovat yhteensä n. 60.000 euroa vuonna 2017.

Korkomenot ja muut rahoitusmenot

Korkomenot muodostuvat lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten lainojen korkomenoista.

Lainojen korkomenoihin ja korkosuojauksista aiheutuviin menoihin on varattu yhteen-

sä 600.000 euroa vuodelle 2017. Vieskan liikelaitoskuntayhtymältä siirtyy purkamisen

yhteydessä kaupungille noin 9,5 milj. euroa velkakirjalainoja.

Muihin rahoitusmenoihin kirjataan mm. verotilitysten korkomenot, viivästyskorot ja

sosiaalikustannusten oikaisut. Muut rahoitusmenot ovat yhteensä n. 30.000 euroa

vuonna 2017.


Suunnitelmapoistot lasketaan valtuuston vahvistaman poistosuunnitelman mukaisilla

poistoajoilla ja -perusteilla. Poistot ovat n. 4,5 milj. euroa vuonna 2017. Mittavasta in-

vestointiohjelmasta ja Vieskan liikelaitoskuntayhtymältä siirtyvistä omaisuuseristä

johtuen poistojen määrää kasvaa voimakkaasti vuosina 2017-2020.

Varausten muutos

Investointi- /poistoerovarausten muutos määräytyy Jokilaaksojen pelastuslaitoksen

nettoinvestointien ja vuosipoistojen erotuksesta. Vuonna 2017 nettoinvestoinnit ovat

vuosipoistojen mukaiset (500.000 euroa), joten varausten muutosta ei tapahdu.

130

6. INVESTOINTIOSA

131

INVESTOINNIT 2017 - 2020Sitovuustaso merkitty harmaalla värillä

HANKERYHMÄ/ TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TALOUSARVIO Suunnitelma Suunnitelma Suunnitelma

HANKE 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Maa- ja vesialueet

Vastuutoimielin: Kaupunginhallitus

Vastuuviranhaltija: kaupunginjohtaja, tekninen johtaja

Menot 810 940 300 000 300 000 300 000 300 000 300 000

Tulot 929 066 800 000 800 000 800 000 800 000 800 000sis. myyntivoitot

Netto -118 126 -500 000 -500 000 -500 000 -500 000 -500 000

Perustelut: Maa-alueiden ostot ja myynnit.

Osakkeet ja osuudet


Vastuuviranhaltija: kaupunginjohtaja, talousjohtaja

Menot 325 584 0 0 0 0 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 325 584 0 0 0 0 0

Perustelut: Ei määrärahavarausta vuodelle 2016.

Irtain omaisuus


Vastuuviranhaltija: talousjohtaja

Yhteiset atk-hankinnat Menot 47 901 30 000 70 000 50 000 50 000 50 000

Tulot 125 428 0 0 0 0 0

Netto -77 527 30 000 70 000 50 000 50 000 50 000

Perustelut: Atk-laite- ja ohjelmistohankinnat. Atk-verkon kehittäminen.

Vuonna 2017 mm. rakennusvalvonnan sähköinen arkisto.

Vastuutoimielin: Pelastuslaitoksen johtokunta

Vastuuviranhaltija: pelastusjohtaja

Pelastuslaitos Menot 676 909 500 000 512 000 500 000 500 000 500 000

Tulot 22 224 0 12 000 0 0 0

Netto 654 685 500 000 500 000 500 000 500 000 500 000

Perustelut:

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ajoneuvokalusto- ja muut hankinnat.

Vuonna 2017 mm. puomitikasauto, maastoautot ja tarkastusautot.

132


HANKE 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Vastuutoimielin: Sivistyslautakunta

Vastuuviranhaltija: sivistysjohtaja

Peruskoulut ja lukio Menot 24 514 50 000 50 000 60 000 60 000 60 000

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 24 514 50 000 50 000 60 000 60 000 60 000

Perustelut: Koulujen atk- ja kalustohankinnat.

Vastuuviranhaltija: varhaiskasvatusjohtaja

Varhaiskasvatus Menot 0 30 000 37 000 0 0 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 0 30 000 37 000 0 0 0

Perustelut: Effica-ohjelman laajennus ja päiväkotien kalusteet.

Vastuutoimielin: Kansalaisopiston johtokunta

Vastuuviranhaltija: Kansalaisopiston rehtori ja apulaisrehtori

Kansalaisopisto Menot 0 0 0 0 0 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 0 0 0 0

Perustelut: Puutyötuvan toiminnan jatkamisen vaihtoehtoja selvitetään.

Vastuutoimielin: Liikuntalautakunta

Vastuuviranhaltija: Liikuntajohtaja, toimistopäällikkö

Liikuntapalvelut Menot 6 842 0 40 000 14 000 0 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 6 842 0 40 000 14 000 0 0

Perustelut: V. 2017 kelaleikkuri ja imuri-harjakone (korvaavat vanhat).

Vastuutoimielin: Teknisten palveluiden lautakunta

Vastuuviranhaltija: tekninen johtaja

Tekniset palvelut Menot 30 259 50 000 50 000 30 000 30 000 30 000

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 30 259 50 000 50 000 30 000 30 000 30 000

Perustelut: Ympäristonhoidon ja ruokapalveluiden koneet ja kalusto.

Irtain omaisuus Menot 786 425 660 000 759 000 654 000 640 000 640 000

yhteensä Tulot 147 652 0 12 000 0 0 0

Netto 638 773 660 000 747 000 654 000 640 000 640 000

133


HANKE 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Talonrakentaminen


Vastuuviranhaltija: tekninen johtaja, rakennuspäällikkö

Katajan koulu Menot 0 2 000 000 4 200 000 0 0 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 0 2 000 000 4 200 000 0 0 0

Perustelut: Katajan koulun peruskorjaus ja laajennus

Kustannusarvio: 5,2 milj. euroa, v. 2016-2017

Yhtenäiskoulu Menot 0 0 0 5 000 000 4 000 000 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 0 5 000 000 4 000 000 0

Perustelut: Uusi yhtenäiskoulu

Kustannusarvio: n. 9 milj. euroa v. 2018-2019

Vähäkankaan koulu Menot 0 0 0 0 0 3 400 000

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 0 0 0 3 400 000

Perustelut: Uusi koulu Vähäkankaalle

Kustannusarvio: n. 3,4 milj. euroa, v. 2020-2021

Jokirannan koulu Menot 0 0 0 0 1 000 000 2 300 000

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 0 0 1 000 000 2 300 000

Perustelut: Jokirannan koulun korjaustyöt.

Kustannusarvio: n. 3,3 milj. euroa, v. 2019-2020.

Valmistuskeittiö Menot 0 0 0 1 500 000 1 500 000 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 0 1 500 000 1 500 000 0

Perustelut: Uusi valmistuskeittiö, siirtyminen yhteen valmistuskeittiöön.


Hakalahden päiväkoti Menot 0 0 1 000 000 1 000 000 0 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 1 000 000 1 000 000 0 0

Perustelut: Hakalahden päiväkodin laajennus


134


HANKE 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Kaupungintalo Menot 0 2 000 000 2 400 000 0 0 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 0 2 000 000 2 400 000 0 0 0

Perustelut: Kaupungintalon peruskorjaus

Kustannusarvio: 3,4 milj. euroa, v. 2016-2017

Palvelukoti Menot 0 0 500 000 1 600 000 0 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 500 000 1 600 000 0 0

Perustelut: Uusi 15-paikkainen kehitysvammaisten palvelukoti. Kallion esitys.


Hoivakoti Menot 0 0 1 000 000 2 000 000 0 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 0 0 1 000 000 2 000 000 0 0

Perustelut: Uusi 30-paikkainen vanhusten hoivakoti. Kallion esitys.


Muut talonrakennus- Menot 235 791 500 000 580 000 500 000 300 000 300 000

investoinnit Tulot 5 078 0 0 0 0 0

Netto 230 713 500 000 580 000 500 000 300 000 300 000

Perustelut: muut rakennusten pienemmät korjaukset ja kunnostukset sekä piha-alueiden kunnostukset

Vuonna 2017 Raudaskosken koulu ja alueelliset atk-palvelintilat paloasemalle (vuokrataan PVP Oy:lle).

Teknisten palveluiden lautakunta päättää kohdesuunnitelman ja kustannusarviot.

Talonrakentaminen Menot 3 013 376 4 500 000 9 680 000 11 600 000 6 800 000 6 000 000

yhteensä Tulot 740 078 0 0 0 0 0

Netto 2 273 298 4 500 000 9 680 000 11 600 000 6 800 000 6 000 000

135


HANKE 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Liikennealueet


Vastuuviranhaltija: tekninen johtaja, kuntatekniikan päällikkö

Menot 1 240 064 1 500 000 2 250 000 5 450 000 2 850 000 1 500 000

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 1 240 064 1 500 000 2 250 000 5 450 000 2 850 000 1 500 000

Perustelut: Katujen ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen, katujen päällystäminen, sillat ja katuvalaistus.

Määräraha sisältää nimetyt ja nimeämättömät kohteet. Nimettyjen kohteiden erittely alla.

Teknisten palveluiden ltk päättää kohteiden tarkemman kustannusarvion ja kohdesuunnitelman nimeämättömille.

Puistoalueet


Vastuuviranhaltija: tekninen johtaja ja kuntatekniikan päällikkö

Menot 73 740 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000

Tulot 0 0 0 0 0 0

Netto 73 740 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000

Perustelut: Puistojen rakentaminen ja kunnostaminen.

Teknisten palveluiden ltk päättää kohteiden tarkemman kustannusarvion.

Liikunta-alueet

Vastuutoimielin: Liikuntalautakunta

Vastuuviranhaltija: liikuntajohtaja ja liikuntapalvelujen toimistopäällikkö

Menot 35 140 60 000 350 000 210 000 160 000 60 000

Tulot 66 500 0 0 0 0 0

Netto -31 360 60 000 350 000 210 000 160 000 60 000

Perustelut: Liikuntapaikkojen ja -alueiden rakentaminen ja kunnostaminen

Määräraha sisältää nimetyt ja nimeämättömät kohteet. Nimettyjen kohteiden erittely alla.

Liikuntalautakunta päättää kohdesuunnitelman ja tarkemmat kustannusarviot yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen kanssa.

Vesihuoltolaitos


Vastuuviranhaltija: tekninen johtaja ja kuntatekniikan päällikkö

Menot 935 161 800 000 650 000 650 000 650 000 650 000

Tulot 1 010 0 0 0 0 0

Netto 934 151 800 000 650 000 650 000 650 000 650 000

Perustelut: Viemärilinjojen ja pumppaamojen rakentaminen ja kunnostaminen.

Asuin-, teollisuus- ja liikealueet. Jätevesiviemärien saneeraus.

Teknisten palveluiden ltk päättää kohteiden tarkemman kustannusarvion ja kohdesuunnitelman nimeämättömille.

136


HANKE 2015 2016 2017 2018 2019 2020

INVESTOINNIT Menot 7 220 430 7 900 000 14 069 000 18 944 000 11 480 000 9 230 000

YHTEENSÄ Tulot 1 884 306 800 000 812 000 800 000 800 000 800 000

Netto 5 336 124 7 100 000 13 257 000 18 144 000 10 680 000 8 430 000

Kunnallistekniikan nimetyt kohteet 2017-2020 TALOUSARVIO Suunnitelma Suunnitelma Suunnitelma

2017 2018 2019 2020

Keskustan liikennejärjestelyt 1,2 milj. e 600 000 600 000

Vt 27 (Savontie), kaupungin osuus 1,2 milj. e 600 000 600 000

Ratapiha, kaupungin osuus 1,5 milj. e 750 000 750 000

Närhitien ratasilta 2,2 milj. e 150 000 2 000 000

Liikuntapaikkarakentamisen nimetyt kohteet 2017-2020

Jalkapallohallin (yksityinen) perustustyöt* 170 000

Pesäpallokentän hiekkatekonurmen uusiminen 120 000

Keskusurheilukentän kunnostus 150 000 100 000

*Jalkapallohallin (yksityinen) perustustöiden määrärahan käytöstä päätetään valtuuston eri päätöksellä.

137

7. RAHOITUSOSA

138

RAHOITUSLASKELMA

Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksu-

valmiuteen. Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen in-

vestointien kassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan muutokset

osoittavat, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten

ylijäämäinen nettokassavirta on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen.

Tuloslaskelmasta rahoituslaskelmaan tuodaan vuosikate sekä satunnaiset tulot ja me-

not. Investointiosasta rahoituslaskelmaan tuodaan investointimenot yhteensä ja inves-

tointien rahoitustulot (mm. valtionosuudet) sekä käyttöomaisuuden myyntitulot.

Tuloslaskelmasta ja investointiosasta siirtyvien menoja tuloerien lisäksi rahoitus-

laskelmassa arvioidaan antolainojen ja ottolainojen muutokset.

Rahoituslaskelman pitkäaikaisten lainojen lisäys -kohtaan arvioidaan, kuinka paljon

talousarviovuonna ja suunnitelmavuosina tarvitaan pitkäaikaista lainaa kattamaan ra-

hoitustarvetta. Vastaavasti lyhytaikaisten lainojen muutokset -kohtaan arvioidaan ly-

hytaikaisen rahoituksen lisäysten ja vähennysten muutos.

Rahoituslaskelman sitovat määrärahat ja tuloarviot sekä ohjeellisesti sitovat pe-

rustelut:

Rahoituslaskelmassa esitetään valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot

sekä ohjeellisesti sitovat perustelut.

Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat: antolainasaamisten lisäykset ja lainakannan

muutos (pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen lisäys/pitkäaikaisten ja lyhytaikais-

tenlainojen vähennys).

Kaupungin ottamien korollisten velkakirja- ja kuntatodistuslainojen määrä on vuoden

2017 lopussa noin 73,8 milj. euroa ja suunnitelmakauden lopussa vuonna 2020 noin

93,6 milj. euroa. Summat pitävät sisällään Vieskan liikelaitoskuntayhtymältä vuonna

2016 siirtyvät lainat. Lainoista noin 98 % on markkinakorkoon sidottuja lyhyt- tai pit-

käaikaisia vaihtuvakorkoisia lainoja. Vuoden 2021 loppuun mennessä vaihtuvakor-

koisten lainojen osuus on 100 %.

Koron nousuun liittyviltä riskeiltä on suojauduttu ja suojaudutaan pitkäaikaisille ko-

ronvaihtosopimuksilla. Vaihtuvakorkoisen lainakannan suojausaste vuodesta 2017 al-

kaen pidetään keskimäärin 50-60 prosentissa. Suojausaste voi jonakin vuonna alittaa

ja jonakin vuonna ylittää tavoitteen mukaisen suojausasteen.

Talousarvion 2017 rahoituslaskelma

Vuoden 2017 talousarvion rahoituslaskelma osoittaa, että toiminnan ja investointien

rahavirran vaikutus on maksuvalmiuden kannalta negatiivinen 6.801.730 euroa.

Investointien tulorahoitus-% on 48,1 %, eli 51,9 % investoinneista (investointimenot

- investointien rahoitusosuudet) on rahoitettu omaisuuden myyntituloilla ja lainalla.

139

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat arviolta 4.000.000 euroa ja lainojen lisäykset

10.800.000 euroa. Lainakannan lisäys vuonna 2017 on noin 6,8 milj. euroa.

Antolainojen muutoksissa on Ylivieskan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys ry:lle

myönnetyn antolainan lyhennyksiä noin 10.000 euroa vuodessa.

Talousarvion 2017 vaikutus maksuvalmiuteen on 0 euroa.

Taloussuunnitelmakauden 2018 – 2020 rahoituslaskelmat

Vuoden 2018 rahoituslaskelma osoittaa, että toiminnan ja investointien rahavirran

vaikutus on maksuvalmiuden kannalta negatiivinen 12.776.656 euroa.

Investointien tulorahoitus-% on 31,0 %, eli 69,0 % investoinneista on rahoitettu omai-

suuden myyntituloilla ja lainalla.

Lainojen lyhennykset ovat arviolta 4.000.000 euroa ja lainojen lisäykset 16.800.000

euroa. Lainakannan lisäys vuonna 2018 on noin 12,8 milj. euroa.













140

RAHOITUSLASKELMA 2017-2020TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TALOUSARVIO SU-VUOSI SU-VUOSI SU-VUOSI

2015 2016 2017 2018 2019 2020

TOIMINNAN RAHAVIRTA

Vuosikate ( +/- ) 4 323 321 4 641 786 6 755 270 5 867 344 6 532 391 6 598 424

Satunnaiset erät ( +/- ) 0 0 0 0 0 0

Tulorahoituksen korjauserät (+/-) -840 606 -500 000 -300 000 -500 000 -500 000 -500 000

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investointimenot ( - ) -7 219 420 -7 950 000 -14 069 000 -18 944 000 -11 480 000 -9 230 000

Rahoitusosuudet investointimen (+) 828 802 0 12 000 0 0 0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 1 054 494 800 000 800 000 800 000 800 000 800 000

luovutustulot ( + )

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN -1 853 409 -3 008 214 -6 801 730 -12 776 656 -4 647 609 -2 331 576

RAHAVIRTA

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Antolainauksen muutokset

Lisäykset ( - ) 0 0 0 0 0 0

Vähennykset (+) 12 000 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 0 11 300 000 10 800 000 16 800 000 8 700 000 6 300 000

Pitkäaik. lainojen vähennnys ( - ) -3 233 331 -8 300 000 -4 000 000 -4 000 000 -4 000 000 -4 000 000

Lyhytaik. lainojen muutos ( +/- ) 1 000 000 -1 786 -8 270 -33 344 -62 391 21 576

Muut maksuvalmiuden muutokset 2 679 165 0 0 0 0 0

VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -1 395 575 0 0 0 0 0

Rahavarat 31.12 1 343 421 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000

Rahavarat 1.1. 2 738 996 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000

TAVOITTEET JA TUNNUSLUKUJEN TAVOITEARVOT

Toiminnan ja investointien rahavirran

kertymä (investointien omarahoitustavoite) -1 853 409 -4 861 623 -11 663 353 -24 440 009 -29 087 618 -31 419 194

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä

ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi.

Lainanhoitokate; tulorahoitus riittää lainojen 0,5 0,7 2,1 1,9 2,2 2,3

hoitoon, jos tunnusluvun arvo 1 tai suurempi

Kassan riittävyys; monenko päivän kassasta 4 4 4 4 4 4

makstut voidaan kattaa rahavaroilla 31.12.

141

Lainanotto ja lainakannan muutos 2015- 2020

LAINAT

(1000 euroa)

TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020

Lainanotto

1 000 11 300 10 800

16 800 8 700 6 300

Lainojen ly-

hennykset

3 233 8 300 4 000 4 000 4 000 4 000

Pitkäaikaiset

lainat

15 183 17 000 23 800 36 600 41 300 43 600

Lyhytaikaiset

lainat

40 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000

Lainakanta

55 183 67 000 sis. Vieska

73 800 86 600 91 300 93 600

Lainat

€ /asukas

3 669 4 440 4 850 5 660

5 930 6 040

142

8. LIITTEET

143

Liite 1

YHTEISÖJEN AVUSTUKSET VUODELLE 2017

ANOJA MYÖNNETTY ANOTTU PÄÄTÖS

2016 2017 2017

Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto / Ylivieskan toimipaikka 20 000 25 000 20 000

Ylivieskan Sotaveteraanit ry, toiminta-avustus 12 000 15 000 13 000

(Ylivieskan Sotainvalidit ry lakkautettu 31.12.2016)

Mielikit ry / Mielikkitalo (vuokra-avustus) 13 000 13 000 13 000

Yhteisestä Ovesta ry, toiminta-avustus 1 000 3 000 1 000

Ylivieskan Vapaaseurakunta, ruoka-aputoimintaa varten 4 800 500

Oulun Seudun Ilco ry (Jokilaaksojen kerho) 100 360 100

Kala- ja Pyhäjokilaakson Diabetesyhdistys ry 100 1 000 100

Jokilaaksojen AVH ry 100 1 000 100

Vieskan Parkinsonkerho 200 100

Vähäkangas-Pylväs kyläyhdistys ei summaa 0Wanahat Wehkeet Kylätiellä -tapahtuman järjestämiseen

Muut 1600 0 0

YHTEENSÄ 47 900 63 360 47 900

taloussuunnitelma - ylivieska · väestöennuste ylivieska / tilastokeskus 2015 vuosi yhteensä 0 -...

Documents