ennuste alueittain 2016–2025 vÄestÖennuste 2016–2050...vÄestÖennuste 2016–2050 ennuste...

HELSINGIN JA HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖENNUSTE 2016–2050

Ennuste alueittain 2016–2026

HELSIN

GIN

JA H

ELSING

IN SEU

DU

N VÄ

ESTÖEN

NU

STE 2016–2050

Julkaisutilauksetp. 09 310 36293Internetwww.hel.fi /tietokeskus

HELSINGIN JA HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖENNUSTE 2016–2050Ennuste alueittain 2016–2025

Tässä julkaisussa esitetään vuonna 2016 laadittu Helsingin ja Helsinginseudun väestöennuste 1.1.2016–2050 sekä Helsingin alueittainenennuste vuosiksi 2016–2026, joka on tehty myös ruotsinkieliselleväestölle. Lisäksi esitellään Helsingin ja Helsingin seudun viime vuosien väestökehityksen keskeisiä piirteitä sekä kuvataan kaupungin ja seudun väestökehityksen tärkeimmät riippuvuudet ja niiden perusteella toteutettu väestöennustemalli. Alueittaisenennusteen menetelmä ja lähtökohdat esitellään myös lyhyesti.

Ennusteesta on saatavilla verkkojulkaisu tietokeskuksen sivuilla (www.hel.fi /www/tieke/fi ), josta liitetaulukot on ladattavissa excel-muodossa. Lisäksi ennusteen keskeisimmät taulukot sisältyvät Helsingin seudun Aluesarjat -tilastotietokantaan (www.aluesarjat.fi), ja ne ovat saatavilla myös avoimen datantietokannassa Helsinki Region Infoshare (www.hri.fi ).

30

TILASTOJA2016

30

TILAS

TOJA

201

6

30

TILAS

TOJA

201

6

PEKKA VUORI & SEPPO LAAKSO

TIEDUSTELUTFÖRFRÅGNINGARINQUIRIESPekka Vuori, p. – tel. +358 9 310 [email protected] Petri Berglund, p. – tel. +358 9 310 [email protected]

JULKAISIJAUTGIVAREPUBLISHERHelsingin kaupungin tietokeskusHelsingfors stads faktacentralCity of Helsinki Urban Facts

OSOITEADRESSADDRESSPL 5500, 00099 Helsingin kaupunki(Siltasaarenkatu 18–20 A)PB 5500, 00099 Helsingfors stad(Broholmsgatan 18–20 A)P.O.Box 5500, FI-00099 City of HelsinkiFinland (Siltasaarenkatu 18–20 A)

PUHELINTELEFONTELEPHONE+358 9 310 1612

INTERNETWWW.HEL.FI/TIETOKESKUS/

TILAUKSET, JAKELUBESTÄLLNINGAR, DISTRIBUTIONORDERS, DISTRIBUTIONp. – tel. +358 9 310 [email protected]

TIETOKESKUKSEN KIRJASTOFAKTACENTRALENS BIBLIOTEKCITY OF HELSINKI URBAN FACTS LIBRARYSiltasaarenkatu 18-20 ABroholmsgatan 18-20 Ap. - tel. +358 9 310 [email protected]

TILASTOJA

STATISTIK

STATISTICS

2016:30

HELSINGIN JA HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖENNUSTE 2016–2050Ennuste alueittain 2016–2026

BEFOLKNINGSPROGNOS FÖR HELSINGFORS OCH HELSINGFORSREGIONEN 2016–2050Prognosen områdesvis 2016–2026

PEKKA VUORI & SEPPO LAAKSO

KÄÄNNÖKSET

ÖVERSÄTTNING

TRANSLATIONS

Magnus Gräsbeck

KUVIOT

FIGURER

GRAPHS

Pekka Vuori, Petri Berglund

TAITTO

OMBRYTTNING

GENERAL LAYOUT

Petri Berglund

KANSI

PÄRM

COVER

Tarja Sundström-Alku

Kansikuva | Pärmbild | Cover picture

Visit Helsinki / Jussi Hellsten

PAINO

TRYCKERI

PRINT

Edita Prima Oy, Helsinki 2016

ISSN-L 1455-7231

ISSN 1796-721X

3

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

SISÄLLYSLUETTELO

Liitetaulukkoluettelo �� 4

Esipuhe �� 5

Förord �� 6

1 Johdanto�� 7

2 Ennusteen taustaa �� 7

3 Väestökehityksen viimeaikaisia piirteitä �� 8Väestökehitys Helsingissä ja Helsingin seudulla �� 8Muuttoliike alueittain �� 9Muuttoliike äidinkielen mukaan �� 10Muuttoliikkeen ikärakenne �� 11

4 Väestökehitys aluetalouden osana �� 12Väestökehityksen riippuvuudet �� 12Muuttoliikkeen ja työmarkkinoiden yhteys �� 12Muuttoliike ja suhdannevaihtelut �� 13

5 Asuntomarkkinat ja väestöennuste �� 14Asuntomarkkinat ja asuntotuotantomahdollisuudet �� 14Tonttimaan tarjonta ja asuntotuotannon mahdollisuudet �� 15Asumiskysynnän muutokset �� 15

6 Väestöprojektion aluetaloudelliset oletukset �� 16

7 Väestöprojektion demografiset oletukset �� 17

8 Helsingin ja Helsingin seudun väestöprojektiot �� 17Helsinki �� 17Helsingin seutu �� 18Helsingin väestöprojektio ikäryhmittäin �� 19

9 Alueittainen väestöennuste 2016–2026 ��21Ennustemenetelmä ��21Asuntotuotantoennuste 2016–2025 ��21Väestö uustuotannossa ��22Ennusteiden yhdistäminen ��22Ennuste alueittain ja ikäryhmittäin ��23

10 Ruotsinkielisten ennuste – Prognosen för den svenskspråkiga befolkningen ��26Ruotsinkielisten ennuste alueittain ��27Prognosen för den svenskspråkiga befolkningen ��29Prognosen områdesvis för de svenskspråkiga ��29Ruotsinkielisten ennusteen erityisehdot ��30

Lähteet ja kirjallisuus ��31

Liitetaulukot ��32

Liite: Helsingin piirijakojärjestelmä / aluejakokartta

4

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

LIITETAULUKKOLUETTELOKeskeisimmät liitetaulukot 1.–8. on taitettu julkaisun loppuun. Kaikki liitetaulukot saa excel-muodossa julkaisun verkkoversiossa (Tilastoja 2016:30) tietokeskuksen sivuilta (www.hel.fi/www/tieke/fi) ja Hel- singin kaupungin tietokeskuksesta, puh. (09) 310 36377. Ennustetaulukot on ladattavissa myös Helsinki Region Infoshare -verkkopalvelussa (www.hri.fi) sekä Helsingin kaupungin Helmi-intranetissa.

* Helsingin seutu / Helsingforsregionen: - pääkaupunkiseutu / huvudstadsregionen: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen - kehyskunnat / kranskommunerna: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti

Liitetaulukko 1. Helsingin väestö 1.1.2016 ja ennustevaihtoehdot 1.1.2017–2050 iän mukaan .................32

Liitetaulukko 2. Helsingin ja Helsingin seudun* väestönmuutokset 1950–2015 ja ennuste 2016–2050 ...34

Liitetaulukko 3. Helsingin väestö piireittäin ja osa-alueittain 1.1.2016 ja ennuste 1.1.2017–2026 sekä muutos 2016–2026 ..................................................................................................................36

Liitetaulukko 4. Uustuotannossa asuva Helsingin väestö osa-alueittain 1.1.2017–2026 (vuosittainen kertymä) ...................................................................................................................................39

Liitetaulukko 5. Helsingin väestö ikäryhmittäin ja osa-alueittain 1.1.2016 sekä ennuste 1.1.2017–2026 ...........................................................................................................................42

Liitetaulukko 6. Asuntorakentamisen ennuste Helsingissä osa-alueittain 2016–2025, valmistuvaa asuntokerrosalaa, 1000 k-m2 ..................................................................................................75

Liitetaulukko 7. Helsingin väestö ja asuinrakennusten kerrosala osa-alueittain 1.1.2016 sekä ennuste 2021 ja 2026 ...............................................................................................................78

Liitetaulukko 8. Helsingin ruotsinkielinen väestö ikäryhmittäin ja peruspiireittäin 1.1.2016 ja ennuste 1.1.2017–2026 ............................................................................................................81

Liitetaulukko 9. Helsingin ja Helsingin seudun (14 kuntaa) väkiluku iän mukaan (1 v.) 1.1.2016 ja ennustevaihtoehdot vuosille 2017–2050

Liitetaulukko 10. Helsingin ja Helsingin seudun (14 kuntaa) väestö (1 v.) 1.1.2016 ja ennusteen perusvaihtoehto sukupuolen mukaan 1.1.2017–2050

Liitetaulukko 11. Helsingin ja Helsingin seudun (14 kuntaa) ruotsinkielinen väestö (1 v.) 1.1.2016 ja ennuste sukupuolen mukaan 1.1.2017–2050

http://www.hel.fi/www/tieke/fihttp://www.hri.fi

5

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

Esipuhe

Tässä raportissa julkaistaan Helsingin seudun ja Helsingin kaupungin uudet vaihtoehtoiset ennus-teet vuosille 2016–2050 taulukkoina sekä Helsingin alueittainen ennuste vuosille 2016–2026. Ennus- teen perusvaihtoehdon mukaan Helsingin väestö saavuttaa 650 000 asukkaan rajapyykin vuonna 2020, ja 700 000 asukkaan raja ylittyy vuonna 2028.

Helsingin kaupunki on laatinut omia väestöen-nusteita 1940-luvulta alkaen. Vuodesta 1992 alkaen väestöennuste on laadittu menetelmällä, jossa Hel-singin seudulle laaditaan erilaisiin aluetaloudellisiin näkemyksiin perustuvat väestöprojektiot. Siten Hel-singin väestöennustevaihtoehdot riippuvat osaltaan seudun kehitysnäkymistä, osaltaan Helsingin kau-pungin alueella tarjolla olevista ja rakennettavista asuntotuotantomahdollisuuksista.

Alueittainen ennuste on laadittu kymmeneksi vuodeksi, ja se koskee Helsingissä vakituisesti asu-via asukkaita. Ikärakennetiedot ovat tämän julkai-sun taulukoissa palvelujen suunnittelun kannalta merkittävistä ikäryhmistä.

Ennustetaulukot ovat 1-vuotisikäryhmittäin alle 20-vuotiaista ja 5-vuotisryhmittäin näitä vanhem-mista ikäryhmistä. Taulukot ovat ladattavissa inter-netissä Helsingin seudun Aluesarjat-tilastotieto-kannassa (www.aluesarjat.fi). Tietokantaan pääsee myös tietokeskuksen sivulta (www.hel.fi/tietokes-kus/). Lisäksi ennustetaulukot ovat ladattavissa csv-muodossa avoimen datan verkkopalvelussa Helsinki Region Infoshare (www.hri.fi) sekä Excel-muodossa Helsingin kaupungin HELMI-intranetissä.

Ennuste on laadittu tietokeskuksen, kaupungin-kanslian talous- ja suunnitteluosaston ja kaupunki-suunnitteluviraston yhteistyönä. Työryhmään ovat kuuluneet strategiapäällikkö Marko Karvinen kau-punginkansliasta, valtiot. tri Seppo Laakso Kaupunki-tutkimus TA Oy:stä, joka on laatinut koko kaupungin ennusteen ja järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori, joka on laatinut alueittaisen ennusteen, myös ruotsin-kielisistä. Työryhmässä asuntotuotantoennusteen laadinnasta vastasivat suunnittelija Timo Meuro-nen kaupunginkansliasta sekä yleiskaavasuunnit-telija Jussi Mäkinen kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Julkaisun toteuttamisesta ovat vastanneet Pekka Vuori ja tilastonlaatija Petri Berglund. Haluan kiittää lämpimästi kaikkia ennustetyöhön osallistuneita.

Helsingissä elokuussa 2016

Ari JaakolaTilasto- ja tietopalvelupäällikkö

Lisätietoja:Pekka Vuori, (09) 310 36300Petri Berglund, (09) 310 36395

http://www.aluesarjat.fihttp://www.hel.fi/www/tieke/fihttp://www.hel.fi/www/tieke/fihttp://www.hri.fi

6

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

Förord

I denna rapport publiceras de nya alternativa prog-noserna för dels Helsingforsregionen, dels själva Helsingfors för åren 2016–2050 i tabellform, samt en prognos områdesvis för Helsingfors 2016–2026. Enligt grundscenariot växer Helsingfors befolkning till 650 000 personer inför år 2020 och till 700 000 in-för år 2028.

Allt sedan 1940-talet har Helsingfors stad upprät-tat egna befolkningsprognoser. Sedan 1992 har be-folkningsprognosen för Helsingfors tagits fram en-ligt en metod som utgår från projektioner baserade på olika scenarier om regionens ekonomi. Sålunda beror de olika prognosalternativen dels på regionens ekonomiska utsikter, dels på de möjligheter till bo-stadsproduktion som står till buds inom själva Hel-singfors.

Den områdesvisa prognosen tas fram årligen för de tio närmaste åren och gäller stadigvarande bo-satta personer i Helsingfors. Uppgifterna om ålders-struktur i tabellerna i denna publikation gäller de ål-dersgrupper som är av betydelse för planeringen av kommunal service.

Prognostabellerna visas i ettårsintervaller för de under 20 år och i femårsintervaller för de över 20 år. Tabellerna kan laddas ned från Områdesdata-basen för Helsingforsregionen (www.aluesarjat.fi). Man kommer till databasen även från Faktacentra-lens webbplats (www.hel.fi/tietokeskus/). Dessut-om kan prognostabellerna laddas ned i csv-format från öppendatatjänsten Helsinki Region Infosha-re (www.hri.fi) samt i Excel-form från Helsingfors stads intranät HELMI.

Prognosen har tagits fram i samarbete mellan Fakta-centralen, Stadskansliets ekonomi- och planerings-avdelning och Stadsplaneringskontoret. I arbets-gruppen deltog strategichef Marko Karvinen från Stadskansliet, pol.dr. Seppo Laakso från stadsforsk-ningsföretaget Kaupunkitutkimus TA Oy, som fram-ställde prognosen för hela staden och systemchef Pekka Vuori från Faktacentralen, som tog fram rap-portens områdesvisa prognoser – även de svensk-språkiga. I arbetsgruppen sköttes prognosen avse-ende bostadsproduktion av planerare Timo Meu-ronen från Stadskansliet och generalplanerare Jussi Mäkinen från Stadsplaneringskontoret.

För sammanställandet av publikationen svarade Pekka Vuori och statistikförare Petri Berglund. Jag vill rikta ett varmt tack till alla som deltog i prognos-arbetet.

Helsingfors, augusti 2016

Ari JaakolaStatistik- och informationstjänstchef

Upplysningar:Pekka Vuori, +358 9 310 36300Petri Berglund, +358 9 310 36395

http://www.aluesarjat.fihttp://www.hel.fi/www/tieke/fihttp://www.hri.fi

7

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

1 JOHDANTO

2 ENNUSTEEN TAUSTAARaportissa esitellään keskeiset tulokset kesällä 2016 laadituista Helsingin ja Helsingin seudun väestöpro-jektioista, jotka ulottuvat vuoteen 2050 asti.

Väestöprojektiolla tarkoitetaan erityisellä lasken-tamallilla laadittavaa ja tehtyihin oletuksiin perus-tuvaa laskelmaa, joka kuvaa tulevaa väestökehitystä siinä tapauksessa, että tehdyt oletukset toteutuvat. Suunnittelukäyttöön valittua väestöprojektiota ni-mitetään tässä raportissa ennusteeksi.

Helsingin ja Helsingin seudun väestökehitykses-tä laadittiin tänä vuonna kolme vaihtoehtoista pro-jektiota:

• perusvaihtoehto, • hidastuvan kasvun vaihtoehto ja • nopea vaihtoehto.

Vaihtoehdot perustuvat erilaiseen näkemykseen Helsingin seudun aluetalouden kehityksestä sekä Helsingin kaupungin alueella tarjolla olevista ja ra-kennettavista asuntotuotantomahdollisuuksista. Projektioiden perusvaihto vuoteen 2026 asti valit-tiin Helsingin koko kaupungin väestöennusteeksi, joka toimii pohjana Helsingin kaupungin alueelli-selle väestöennusteelle.

Helsingin seudulla tarkoitetaan 14 kunnan muo-dostamaa aluetta, johon kuuluvat pääkaupunki-seudun kunnat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Van-taa sekä kehyskunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Helsingin ulommalla työ-markkinavyöhykkeellä tarkoitetaan Helsingin seu-

dun ulkopuolista osaa Uudenmaan maakunnasta sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntia. Ulkomaalaisten muutolla tarkoitetaan ulkomaan kansalaisten muuttoa ulkomaiden sekä Helsingin / Helsingin seudun välillä. Muu kotimainen muutto sisältää muun maassamuuton sekä Suomen kansa-laisten ulkomaisen muuton. Ennusteessa käytetty muuttoliikkeen jaottelu poikkeaa väestönmuutosti-lastoissa yleisesti käytetystä jaosta: ”kuntien välinen muutto” / ”maahan- ja maastamuutto”.

Kaupungin palvelut tuotetaan pääasiassa asukkaille. Asukkaat myös tuottavat kunnallisveron ja palvelu-maksujen kautta suurimman osan kaupungin tulois-ta. Näin ollen väestön määrä, rakenne ja alueellinen sijoittuminen nyt ja tulevaisuudessa ovat kaupungin hallinnon, suunnittelun ja palveluiden tuottamisen keskeisintä tietopohjaa.

Suomessa on hyvin toimiva ja laadukas väestötie-tojärjestelmä, jonka avulla asukkaiden määrästä ja perusominaisuuksista voidaan tuottaa luotettavia ti-lastoja ja monipuolisia analyyseja. Kaupungin talou-den, palveluiden ja maankäytön suunnittelu edellyt-tävät nykytilanteen lisäksi perusteltuja arvioita siitä, miten väestön määrä ja rakenne kehittyvät tulevai-suudessa. Tätä varten Helsingin kaupungin tietokes-kus laatii joka vuosi alueittaisen ja ikäryhmittäisen väestöennusteen, jonka aikajänne on 10 vuotta.

Palvelu- ja perusrakenneinvestoinneissa sekä maan-käytön suunnittelussa näkökulma ulottuu väistä-mättä pitemmälle, jopa vuosikymmenien päähän. Väestökehityksen taustalla vaikuttavat monimutkai-set taloudelliset ja demografiset prosessit, joiden ke-hityksen ennustaminen on epävarmaa lyhyelläkin ajalla, puhumattakaan vuosista ja vuosikymmenistä. Näin ollen väestöennusteisiin liittyy erittäin paljon epävarmuutta. Silti väestökehityksen arvioiminen pitkän ajan päähän on erehtymisen riskin uhallakin perusteltua, sillä vaihtoehtona on, että päätöksiä pit-kävaikutteisista investoinneista ja kaavoitusratkai-suista tehtäisiin pelkästään nykytilannetta koskevan tiedon perusteella. Tästä syystä Helsingin väestöen-nusteisiin on liittynyt myös pitemmän aikavälin vä-estökehitysvaihtoehtojen analyysi.

8

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

3 VÄESTÖKEHITYKSEN VIIMEAIKAISIA PIIRTEITÄ

Kuvio 2� Syntyneet ja kuolleet Helsingissä 1980–2015 Kuvio 3� Väestönmuutoksen osatekijät Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1980–2015

Väestökehitys Helsingissä ja Helsingin seudulla

Helsingin väestö kasvoi 7 493 hengellä vuonna 2015. Edellisenä vuonna 2014 kaupungin asukasmäärä li-sääntyi jonkin verran enemmän, 8 051 hengellä. Vii-meksi kuluneiden viiden vuoden aikana Helsingin väestö on kasvanut keskimäärin 7 900 henkeä vuo-dessa, nopeammin kuin kertaakaan 1960-luvun alun jälkeen. Väestökehitys on vaihdellut voimakkaasti talouden suhdanteiden, asuntomarkkinoiden sekä maahanmuuttoon vaikuttaneiden muutosten vuok-si. Erityisen suuria vaihtelut ovat muuttoliikkeessä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen nettomuutto on vaihdellut 1 500 hengen muuttotappiosta lähes 7 000 hengen muuttovoittoon. Vuonna 2015 muuttovoit-toa kertyi 5 547 henkeä. Muuttoon verrattuna luon-nollinen väestönkasvu on ollut vakaata ja kuluval-la vuosikymmenellä loivasti kasvavaa. Vuonna 2015 syntyneiden enemmyys oli 1 881 henkeä, neljännes koko väestönkasvusta. Syntyneiden määrä on pysy-nyt Helsingissä pitkään hyvin vakaana, ja vuodesta 2008 alkaen syntyneiden määrä on noussut vuosit-tain. Kuolleiden määrässä vuosittaiset vaihtelut ovat olleet suhteellisen vähäisiä.

Kuvio 1� Väestönmuutos ja sen osatekijät Helsingissä 1980–2015 (Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin liitetyn alueen väestö ei sisälly muutokseen)

Koko Helsingin seudulla (14 kuntaa) väestö kasvoi 17 606 henkeä vuonna 2015. Kasvu on hidastunut hieman vuodesta 2013, jolloin seudun väestö lisään-tyi 18 401 henkeä, joka oli suurin kasvu 1960-luvun jälkeen. Seudun muuttovoitto kasvoi hieman edel-lisistä vuosista, ja oli 11 655 henkeä viime vuonna. Toisin kuin Helsingissä, koko Helsingin seudun ta-

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015Nettomuutto Luonn. kasvuVäestönmuutos

-1 000

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Syntyneet Kuolleet Synt. enemmyys

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015Nettomuutto Luonn. kasvuVäestönmuutos

solla luonnollinen väestönkasvu kuitenkin väheni viime vuonna, kuten myös useana edellisenä vuo-tena, koska syntyneiden määrä väheni ja kuolleiden määrä kasvoi. Seudun väestönkasvun suurten vaih-teluiden tärkein lähde on Helsinki ja erityisesti sen voimakkaasti vaihteleva muuttoliike. Helsinkiin ver-rattuna Espoon, Vantaan ja kehyskuntien väestön-muutosten vaihtelut ovat olleet pienempiä, vaikka niidenkin vuosittainen nettomuutto vaihtelee tuntu-vasti. Helsingin seudun ja erityisesti Helsingin muut-tovoittoon vaikuttivat vuosina 2014–2015 alentavasti maasta muuttaneiksi todettujen ulkomaan kansa-laisten poistaminen väestötilastosta.

9

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

Kuvio 4� Väestönmuutos alueittain Helsingin seudulla 1990–2015 (Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin liitetyn alueen väestö ei mukana Helsingin eikä kehysalueen muutoksessa)

Muuttoliike alueittain

Helsingin nettomuutto on seuraavassa kuviossa (kuvio 5) jaettu osiin muuttoalueen mukaan. Net-tomuutto on kehittynyt hyvin eri tavoin muutto-alueittain tarkasteltuna. Helsingin seudun sisäi-sessä muutossa Helsingin muuttotappio muualle seudulle kääntyi kasvuun vuonna 2014 ja kasvu jat-kui 2015, jolloin tappio oli noin -1 600 henkeä, oltu-aan pienimmillään -370 vuonna 2013. Tätä ennen seudun sisäinen muuttotappio supistui vuodesta 2008 alkaen, jota ennen jaksolla 2002–2007 se oli -4 000–(-5 000) henkeä vuosittain. Helsingin muut-totappion vaihtelut seudun sisäisessä muutossa ovat olleet merkittävin muuttuva osatekijä Helsingin vä-estökasvussa viime vuosina. Seudun sisäisen muut-totappion pieneneminen vuoteen 2013 asti perustui sekä lähtömuuton vähenemiseen että tulomuuton kasvuun. Vuonna 2014 lähtömuutto kuitenkin kään-tyi uudelleen kasvuun, joka voimistui edelleen vuonna 2015. Helsingin muuttotappion kääntymi-nen uudelleen kasvuun vaikuttaa erityisesti Helsin-gin lasten määrään, koska lähtömuutto Helsingistä koostuu erityisesti lapsiperheistä. Sen sijaan Helsin-kiin tulomuutto muulta seudulta, joka myös kasvoi vuonna 2015, painottuu nuoriin aikuisiin. Helsin-gin seudun ulomman työmarkkina-alueen (Hel-singin seudun ulkopuolella sijaitsevat Uudenmaan kunnat sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maa-kunnat) muuttotase on ollut Helsingille positiivinen vuodesta 2010 alkaen, ja se kasvoi hieman edelleen vuonna 2015. Viime vuosikymmenellä Helsinki kär-si joinakin vuosina muuttotappiota myös ulommal-le työmarkkina-alueelle, jonne muuttaa Helsingis-tä paljon lapsiperheitä ja näiltä alueilta Helsinkiin

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Helsinki Espoo+Kaun. Vantaa Kehysalue

nuoria aikuisia. Helsingin muu kotimainen muut-tovoitto (Suomesta ulomman työmarkkina-alueen ulkopuolelta ja Suomen kansalaisten ulkomainen nettomuutto) kääntyi viime vuonna kasvuun. Viime vuonna muuttovoittoa kertyi muualta maasta noin 3 700 henkeä. Muualta Suomesta muuttaa Helsinkiin pääasiassa nuoria aikuisia, joista Helsinki saa muut-tovoittoa. Muu kotimainen muuttoliike on vahvasti sidoksissa työmarkkinoihin.

Ulkomaalaisten muutto (tässä yhteydessä ulkomaan kansalaisten maahan- tai maastamuutto) on vaikuttanut merkittävästi Helsingin väestökehityk-seen 2000-luvulla. Ulkomaalaisten muuttovoitto kasvoi voimakkaasti viime vuosikymmenen puolivä-lissä ja on sen jälkeen ollut väestönkasvun yksi mer-kittävimmistä osatekijöistä. Ulkomaalaisten muut-

Kuvio 5� Helsingin nettomuutto muuttoalueittain 2000–2015

-6 000

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Ulompi työmark.-alue Seudun sisäinenMuu kotimainen Ulkomaalaiset

10

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0 Kuvio 6� Helsingin seudun nettomuutto muutto-

alueittain 2000–2015

Kuvio 7� Nettomuutto äidinkielen mukaan Helsingissä 2000–2015

Kuvio 8� Nettomuutto äidinkielen mukaan Helsingin seudulla 2000–2015

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Ulompi työmark.-alue (Seudun sisäinen)Muu kotimainen Ulkomaalaiset

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Suomi, ruotsi ja saameMuu kieli

Muuttoliike äidinkielen mukaan

Muuttoalueiden rinnalla muuttoliikettä voidaan tar-kastella äidinkielen suhteen. Vieraskielisyys (muut äidinkielet kuin suomi, ruotsi ja saame) ovat henki-lön lähes pysyvä ominaisuus ja kuvaavat maahan- muuttajataustaa paremmin kuin kansalaisuus, joka on muuttuvampi ominaisuus kansalaisuuden muu-tosten vuoksi. Helsinkiin ja Helsingin seudulle muut-taa vieraskielistä väestöä paitsi suoraan ulkomailta myös varsin paljon muualta Suomesta. Viime vuo-sina Helsingistä on muuttanut kuitenkin huomatta-vasti enemmän vieraskielisiä seudun muihin kuntiin kuin näistä kunnista Helsinkiin.

Vieraskielisen väestön nettomuutto on ollut posi-tiivista koko 2000-luvun ajan, mutta se on supistunut viime vuosina. Vuonna 2015 vieraskielisten muutto-voitto oli 3 500 henkeä. Kotimaankielisten muutto-voitto väheni Helsingissä viime vuonna 2 000:een. Helsingissä vieraskielisten osuus muuttovoitosta oli viime vuonna 64 %. Koko Helsingin seudulla vieras-kielisten muuttovoitto väheni 9 600:aan ja kotimaan-kielisten kasvoi 2 200:aan viime vuonna. Vieraskie-listen osuus muuttovoitosta oli koko seudulla kui-tenkin korkeampi, 81 %, kuin Helsingissä.

tovoitto supistui vuonna 2015 noin 2 900 henkeen oltuaan enimmillään noin 4 300 vuonna 2012. Vä-henemiseen vaikutti edellä mainittu maasta muut-taneiksi todettujen ulkomaan kansalaisten poista-minen tilastosta.

Helsingin seudun nettomuutossa näkyvät osin samat kehityssuunnat kuin Helsingissä. Koko seudun tasolla muuttotappio ulommalle työmarkkina-alu-eelle on ollut merkittävä tekijä, mutta sen vaikutus on kääntynyt jo negatiivisesta positiiviseksi. Seudun muuttovoitto tältä alueelta nousi noin 500 henkeen vuonna 2015, kun se oli enimmillään negatiivinen yli -2 000 henkeä viime vuosikymmenellä. Muu ko-timainen (ulomman työmarkkina-alueen ulkopuo-linen) muuttovoitto kasvoi tuntuvasti vuonna 2015 ja oli noin 5 800 henkeä. Ulkomainen muuttovoitto väheni tuntuvasti noin 6 300:aan vuonna 2015 oltu-aan enimmillään 8 500 henkeä vuonna 2013. Osa- syynä vähenemiseen oli edellä mainittu maasta muuttaneiksi todettujen ulkomaan kansalaisten poistaminen tilastosta.

Helsingin seudun orastava talouskasvu vuodesta 2014 alkaen on vaikuttanut positiivisesti työllisyy-teen. Tämä on heijastunut erityisesti muuttovoittoon ulommalta työmarkkina-alueelta ja muualta koti-maasta.

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Suomi, ruotsi ja saameMuu kieli

11

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

Muuttoliikkeen ikärakenne

Vaikka muuttoliikkeen kokonaismäärä ja erityises-ti nettomuuton määrä vaihtelee vuosittain kaikissa muuttosuunnissa, muuton ikärakenne pysyy vuo-desta toiseen varsin samanlaisena.

Lähtömuutto Helsingistä seudun muihin kun-tiin painottuu 20–35-vuotiaisiin aikuisiin sekä pie-niin lapsiin. Tulomuutossa 18–30-vuotiaiden osuus on erittäin korkea huipun ollessa 20–21-vuotiais-sa. Vaikka sekä lähtö- että tulomuuton määrä on 2000-luvulla vaihdellut voimakkaasti, muuttajien ikäjakaumassa on ollut vain vähäisiä muutoksia. Eri-tyisesti lasten ja alle 20-vuotiaiden nuorten osuus muuttajista on pysynyt lähes vakiona. Toisin sanoen, seudun sisäisen muuton vilkastuessa tai hiljentyes-

Kuvio 9� Muuttajien ikäjakauma (ikäluokkien %-osuus muuttajista); muutto Helsingistä muualle Helsingin seudulle 2007–2015

Kuvio 10� Muuttajien ikäjakauma (ikäluokkien %-osuus muuttajista); muutto muualta Helsingin seudulta Helsinkiin 2007–2015

sä, yleensä asuntomarkkinoihin liittyvien tekijöiden vuoksi, muutos kohdistuu suhteellisen tasaisesti ja samassa suhteessa kaikkiin ikäryhmiin. Kuitenkin vuosien 2013–2015 keskimääräisissä osuuksissa on nähtävissä huipun laskua edellisiin jaksoihin verrat-tuna: lähtömuutossa 26–30-vuotiailla ja tulomuutos-sa 20–21-vuotiailla, joka voi liittyä nuorten aikuisten ikäluokkien pienenemiseen.

Sama johtopäätös muuttajien ikäjakauman va-kaudesta koskee myös muuta kotimaista muuttoa sekä ulkomaista muuttoa. Tosin ulkomaisessa muutossa muuttajien ikäjakauman muutokset ovat suu-rempia, mutta syynä lienee muuttajien pienempi lu-kumäärä, joka saa aikaan enemmän satunnaisvaih-telua. Systemaattista trendiä ulkomaalaisten muut-tajien ikäjakauman muutoksessa ei ole 2000-luvulla.

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Osu

us, %

Ikä, vuotta

2007–20092010–20122013–2015

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Osu

us, %

Ikä, vuotta

2007–20092010–20122013–2015

12

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

4 VÄESTÖKEHITYS ALUETALOUDEN OSANAVäestökehityksen riippuvuudet

Aluetaloudella on keskeinen rooli koko seudun, mutta myös yksittäisten kuntien väestökehitykses-sä. Aluetalouden muutokset välittyvät väestökehi-tykseen ennen kaikkea alueiden välisen muutto-liikkeen kautta. Kansainvälinen ja valtakunnallinen talouskehitys (vientikysyntä, kotimainen kysyntä, rahoitusmarkkinat ym.) sekä seudun vetovoima ja kilpailukyky suhteessa muihin alueisiin (osatekijöi-tä mm. perusrakenne, kustannustaso, palvelutaso, asuntojen tarjonta ja hinnat, työmarkkinat ja palkka-taso) vaikuttavat oleellisesti yritysten sijoittumiseen alueelle, investointeihin ja viime kädessä tuotannon määrään. Kansainvälisiin ja valtakunnallisiin tekijöi-hin liittyy lyhyelläkin ajalla voimakkaita suhdanne-vaihteluita, kun taas seudun kilpailukykyyn ja veto-voimaan liittyvät tekijät muuttuvat yleensä hitaasti ja vaikuttavat ennen kaikkea pitkällä aikavälillä.

Tuotanto ja sen vaihtelut määräävät pitkälti työ-voiman kysyntää, joka yhdessä kantaväestön työvoi-man tarjonnan kanssa heijastuu muuttoliikkeeseen sekä sen ohella seudulle ulkopuolelta suuntautu-vaan työssäkäyntiin eli pendelöintiin. Yrityslähtöis-ten kysyntätekijöiden ohella asuntojen tarjonta vai-kuttaa oleellisesti muuttoliikkeen toteutumiseen. Asuntojen saatavuus, laatu ja ominaisuudet sekä asunalueiden saavutettavuus ja palvelutaso ovat vetovoimatekijöitä, asuntojen hinta- ja vuokrataso toimivat rajoitteina. Asuntojen tarjonnalla on vai-kutusta myös pendelöintiin, sillä Helsingin seudul-la asuminen on osalle työllisistä vaihtoehto seudun ulkopuolella asumiselle ja sieltä käsin työssäkäyn-nille. Asuntojen tarjonnan taustalla vaikuttaa tont-titarjonta uustuotannon tärkeimpänä edellytyksenä.

Muuttoliikkeen ja työmarkkinoiden yhteys

Muuttoliikkeen voimakkaat vaihtelut ovat yhteydes-sä seudun työmarkkinoihin. Koko Helsingin seudun tasolla työpaikkojen, työllisten määrän, työikäisen väestön sekä nettomuuton välillä on erittäin vah-va keskinäinen riippuvuus. Tämä käy havainnolli-sesti ilmi seuraavasta kuviosta, jossa on esitetty työ-paikkojen muutos sekä kumulatiivinen nettomuutto vuodesta 1971 vuoteen 2015. Kuluneiden 45 vuoden aikana nettomuuton suoraan aikaansaama väestön-kasvu on ollut noin 300 000 henkeä ja työpaikkakas-vu noin 275 000 eli 25 000 vähemmän. Työpaikko-

Kuvio 11� Työpaikkojen muutos ja nettomuutto kumula-tiivisesti Helsingin seudulla 1971–2015

jen määrän vuosittaiset vaihtelut ovat olleet erittäin suuria verrattuna nettomuuton vaihteluihin, jotka nekin ovat olleet merkittäviä. Ajoittain trendit ovat erkaantuneet, mutta jonkin ajan kuluttua taas lähen-tyneet toisiaan, sillä pitkäaikainen työpaikkakasvu edellyttää vastaavaa työvoiman tarjonnan lisäystä ja toisaalta muuttovoitto hiipuu ilman työpaikkakas-vun aikaansaamaa vetovoimaa. Kansainvälisestä fi-nanssikriisistä alkaneen taantuman aikana vuodes-ta 2009 alkaen Helsingin seudun työpaikkakasvu on jäänyt jälkeen nettomuutosta.

Työmarkkinoiden ja muuttoliikkeen keskinäinen riippuvuus ei perustu siihen, että yksilötason muut-topäätökset olisivat aina välittömässä yhteydes-sä työnhakuun tai työpaikan saantiin. Monien tut-kimusten mukaan yksilötason muuttopäätöksissä ihmissuhteisiin, opiskeluun ja ympäristön vaihta-misen haluun liittyvät syyt ovat yleisiä välittömästi työmarkkinoihin liittyvien tekijöiden rinnalla. Kui-tenkin pitemmän ajan kuluessa työmahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi siihen, jäävätkö opinto-jen tai ihmissuhteiden vuoksi aikaisemmin alueelle muuttaneet ihmiset sinne vai muuttavatko takaisin lähtöalueelleen tai edelleen muualle. Tämä koskee sekä maassamuuttoa että maahanmuuttoa.

Seudullisten työmarkkinoiden muutokset heijas-tuvat voimakkaasti erityisesti Helsinkiin, koska Hel-sinki on seudun suurin työpaikka- ja opiskelukes-kittymä sekä työmarkkina-alueen ulkopuolelta – ko-timaasta ja ulkomailta – muuttavien pääasiallinen sijoittumisalue.

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

1970 1980 1990 2000 2010Nettomuutto Työpaikkojen muutos

13

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

Muuttoliike ja suhdannevaihtelut

Helsingin seutu on kärsinyt talouden taantumasta koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Seudun ta-lous on kuitenkin kääntynyt loivaan kasvuun vuo-desta 2014 alkaen, mikä on vaikuttanut positiivises-ti työllisyyteen. Helsingin seudulla työllisten määrä on noussut taantumaa edeltävää vuoden 2008 ta-soa korkeammaksi, ja kehitys on ollut suotuisampaa kuin koko maassa. Tämä on heijastunut erityisesti muuttovoittoon ulommalta työmarkkina-alueelta ja muualta kotimaasta. Helsingin seudun työllisyyden kasvu perustuu rakentamisen, informaatiopalve- luiden, liike-elämän palveluiden, kotitalouspalve-luiden sekä matkailun vauhdittaman majoitus- ja ravitsemisalan nousuun. Sen sijaan teollisuudessa, kaupassa ja liikenteessä työllisten määrä on vähen-tynyt vuoden 2016 alkuun asti. Työikäinen väestö on kuitenkin kasvanut enemmän kuin työllisyys, jolloin työttömyys on kasvanut voimakkaasti sa-maan aikaan.

Helsingin seudulla tuotanto kääntyi kasvuun vuoden 2014 alkupuolella, ja kasvu on jatkunut aina-kin vuoden 2016 alkupuolelle asti, vuositasolla noin 1 %:n vauhdilla. Silti tuotannon määrä on edelleen alle vuoden 2008 tason. Tuotannon kasvu on vaikut-tanut positiivisesti työllisyyteen, joka on Helsingin seudulla noussut taantumaa edeltävää vuoden 2008 tasoa korkeammaksi, ja kehitys on ollut suotuisam-paa kuin koko maassa. Sekä tuotannon että työlli-syyden suhteen Helsingin seutu on alkanut toipua taantumasta aikaisemmin ja voimakkaammin kuin muu Suomi. Tämä on vaikuttanut selvästi Helsingin seudun ja muun maan väliseen maassamuuttoon.

14

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

5 ASUNTOMARKKINAT JA VÄESTÖENNUSTEAsuntomarkkinat ja asuntotuotantomahdollisuudet

Asuntomarkkinat vaikuttavat koko seudun tasolla aluetalouden ja väestön kehitykseen, koska asunto-jen tarjonta on yksi koko seudun kilpailu- ja vetovoi-matekijä ja toisaalta asuntojen hinta- ja vuokrataso vaikuttaa rajoitteena tulomuuttoon. Vielä suurempi merkitys asuntomarkkinoilla on seudun sisäiseen väestökehitykseen, jossa seudun sisäinen muutto-liike toimii pääasiallisena sopeutumismekanismi-na asuntojen tarjonnan alueellisille eroille. Seudulli-silla asuntomarkkinoilla asuntojen tarjonta pohjau-tuu pääosin olemassa olevaan asuntokantaan, joka jakautuu segmentteihin omistus- ja vuokra-asumi-sen, talotyypin, sijainnin ja lukuisten muiden tekijöi-den suhteen. Asuntojen uustuotanto määräytyy vii-me kädessä rakennuttajien tuotantopäätösten kaut-ta. Niihin vaikuttavat vanhojen asuntojen hinnat ja vuokrat, joiden perusteella rakennuttajat arvioivat valmistuvista asunnoista saatavaa tuloa. Kustannus-puolella vaikuttavat rakennuskustannukset, maan hankinta-kustannukset ja sen taustalla yhteiskun-nalliset päätökset, kuten kuntien halukkuus ja mah-dollisuudet kaavoittaa maata asuntotuotannolle sekä toteuttaa muut edellytykset, kuten liikenneyh-teydet ja paikalliset palvelut. Myös yksittäisten ko-titalouksien omakotitalojen rakentamispäätöksiin vaikuttavat suurelta osin samat asiat. Näiden lisäksi asuntotuotantoon vaikuttaa myös yhteiskunnan tuki asuntotuotannolle siihen liittyvine ohjauksineen.

Uustuotannon määrä suhteessa koko asunto-kantaan on viime vuosina ollut Helsingin seudulla noin 1,5 % vuodessa. Tästä syystä asuntojen tarjon-ta sopeutuu hitaasti asumisen kysynnän muutok-siin. Asuntotuotanto pystyy vasta melko pitkällä ajal-la vaikuttamaan merkittävästi asuntojen tarjontaan. Koko Helsingin seudulla on valmistunut viimeisen 25 vuoden aikana keskimäärin noin 10 000 asuntoa vuodessa, josta Helsingissä noin 3 600 asuntoa. Vuo-desta 2011 alkaen Helsingin seudun asuntotuotanto on ollut 10 000–11 000 asuntoa vuodessa, painuttu-aan sitä ennen viime vuosikymmenen jälkipuolella ennätyksellisen matalalle tasolle.

Helsingissä valmistui 4 059 asuntoa vuonna 2015. Määrä vastasi suunnilleen kuluvan vuosikymme-nen keskimääräistä tasoa. Asuntoja aloitettiin 5 967 kpl, joka oli huomattavasti edellisiä vuosia suurem-pi määrä ja kuluvan vuosituhannen tähänastinen huippu. Aloitusten suuri määrä ennakoi valmistu-vien asuntojen määrän huomattavaa kasvua vuonna

2016. Viime vuosina uusista asunnoista noin 10 % on tuotettu käyttötarkoituksen muutoksella.

Helsingin osuus koko seudun asuntotuotannos-ta oli keskimäärin 36 % jaksolla 2010–2015. Osuus on noussut huomattavasti viime vuosikymmenen jälkipuoliskoon verrattuna. Kuluvan vuosikymme-nen alussa vahvistunut kaupunkimaisen asumisen kysynnän kasvu vaikuttaa selvästi Helsingin asun-totuotannon kokonaisuuteen. Kysyntään voidaan myös vastata kantakaupungin suurten projektialuei-den tarjoamien tuotantomahdollisuuksien ansiois-ta. Vastaavasti omakotitalojen kysynnän hiipuminen on vaikuttanut hiljentävästi erityisesti seudun kehys-alueen asuntotuotantoon. Espoossa ja Vantaalla tuo-tanto painottuu vahvasti uusien ratavyöhykkeiden, Kehäradan ja Länsimetron, keskuksiin. Espoon ja Vantaan asuntotuotanto on ollut vakaampaa kuin Helsingissä tai kehyskunnissa. Myös kehyskunnissa rakentamisen painopiste on siirtynyt omakotitalois-ta ratavyöhykkeiden taajamien kerrostalokohteisiin.

Vaikka asuntotuotanto on lisääntynyt kuluvalla vuosikymmenellä sekä Helsingissä että koko seudul-la, määrä ei ole riittänyt vastaamaan nopean väes-tönkasvun aikaansaamaan asuntokysyntään. Tämä on näkynyt asuntojen hinta- ja vuokratason erojen kasvuna yhtäältä pääkaupunkiseudun ja muun Suo-men välillä ja toisaalta pääkaupunkiseudun eri alu-eiden välillä. Vuosikymmenien ajan kasvanut asu-misväljyys on kääntynyt laskuun Helsingissä ja kasvu on pysähtynyt myös muualla pääkaupunkiseudulla. Sen sijaan muualla Suomessa asumisväljyyden kas-vu on jatkunut.

Rahoitusmarkkinoiden voimakkaat muutokset sekä väestönkasvun, työllisyyden ja tulojen vaihte-lut yhdistettynä tarjonnan hitaaseen sopeutumiseen saavat aikaan suuria vaihteluita asuntojen hinnois-sa ja asuntotuotannon määrässä. Silti monista hy-vin tunnetuista kitkatekijöistä huolimatta, pitkällä aikavälillä asuntojen tarjonta sopeutuu tutkimusten mukaan kohtuullisen hyvin asuntokysynnän muu-toksiin. Väestöprojektioissa Helsingin seudun asun-tomarkkinoiden arvioidaan sopeutuvan asuntotuo-tannon avulla väestönkasvun ja asumisväljyyden nousun aikaansaamaan kysynnän lisäykseen pitkän ajan kuluessa, vaikka lyhyellä ajalla ilmenee monen-laisia kitkatekijöitä. Sen sijaan asuntojen hintojen ja markkinavuokrien ero muuhun maahan verrattuna tuskin tulee supistumaan.

15

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

Tonttimaan tarjonta ja asuntotuotannon mahdollisuudet

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maan-käytön, asumisen ja liikenteen sopimus vuosil-le 2016–2019 allekirjoitettiin 9.6.2016. Uudessa so-pimuksessa tavoitteena on 60 000 asunnon raken-taminen Helsingin seudulla koko jakson aikana (keskimäärin 15 000/vuosi) siten, että tuotanto on 13 500 asuntoa vuonna 2016 ja kasvaa vuosittain 1 000 asunnolla ollen vuonna 2019 yhteensä 16 500 asuntoa. Helsingin osalta tavoitteena on 24 000 asuntoa koko jakson aikana, keskimäärin 6 000 asuntoa/vuosi. Vastaavat tavoitteet on asetettu asuntotonttien kaavoitukselle sopimusjakson ajaksi: Helsingin seutu 1 533 000 kem2 ja Helsinki 597 500 kem2 vuodessa.

Uusi sopimus on jatkoa edelliselle MAL-aiesopi-mukselle 2012–2015. Uuden sopimuksen asuntotuo-tantotavoite on 20 % korkeampi kuin edellisellä jak-solla sekä koko seudun että Helsingin tasolla. Hel-sinki jäi jälkeen edellisen kauden tavoitteesta 11 %. Asuntotonttien asemakaavoitusta koskeva tavoite on Helsingin seudulla 27 % ja Helsingissä 33 % korke-ampi kuin edellisellä jaksolla. Helsinki ylitti edelli-sellä kaudella asetetun kaavoitustavoitteen noin 5 %.

Koko Helsingin seudulla on asemakaavoissa las-kennallisesti noin 9,2 milj. kem2:n varanto asunto-tuotantoa varten1, josta kerrostalovarannon osuus on 3,5 milj. kem2. Helsingin osuus koko laskennal-lisesta varannosta on 2,9 milj. kem2, josta tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla 1,7 milj. kem2. Kun kyseinen aidosti käytettävissä oleva varanto suhteutetaan uu-den MAL-aiesopimuksen mukaiseen asuntotuotan-non tavoitetasoon, varanto riittää Helsingissä alle 3 vuoden asuntotuotantoon. Lisääntyneen kaavoituk-sen ansiosta varanto on kääntynyt kasvuun Helsin-gissä. Tästä huolimatta aidosti käytettävissä olevan varannon niukkuus rajoittaa myös tulevina vuosi-na toteutuvaa asuntotuotantoa sekä väestönkasvua.

1 MAL-aiesopimuksen seuranta-aineistot, kevät 2016. HSY.

Asumiskysynnän muutokset

Asumisväljyyden kehitys on asuntokannan kasvu-tarpeen suhteen ratkaiseva tekijä. Helsingin seudul-la bruttoasumisväljyys (asuntokannan kokonais- kerrosala suhteessa väestöön) on kasvanut viimei-sen 30 vuoden aikana keskimäärin noin 0,3 kem2/henkilö / vuosi. Tämä on merkinnyt sitä, että keski- määrin noin kolmannes asuntotuotannosta on mennyt asumisväljyyden kasvun ja kaksi kolman-

nesta väestönkasvun aikaansaaman kysynnän tyy-dyttämiseen. Väljyyden kasvu on vähitellen hidastu-nut, ja vuodesta 2007 alkaen asumisväljyyden kasvu on käytännössä pysähtynyt Helsingin seudulla. Hel-singissä väljyys on kääntynyt laskuun.

Väestöprojektioiden laadinnan yhteydessä on arvioitu tarvittavaa asuntokannan kasvua kussakin projektiovaihtoehdossa eri väljyyskehitysvaihtoeh-doilla Helsingin seudulla ja Helsingissä. Nämä las-kelmat toimivat perustana arvioitaessa seuraavina vuosikymmeninä tarvittavan tonttimaatarjonnan ja sen edellyttämän kaavoituksen volyymia. Asun-tokannan kasvu on asuntotuotanto vähennettynä asuntokannan poistumalla. Näiden vaihtoehtojen vaikutuksesta tarvittavan asuntotuotannon mää-rään eri ennustevaihtoehdoissa on esitetty laskel-mia raportissa Laakso (2012).

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunni-telman (HLJ 2015) ja maankäyttösuunnitelman (MASU) laadinnan lähtötiedoksi laaditussa seudun nopean kasvun väestöprojektiossa vuoteen 2050 asti oletetaan asumisväljyyden muutoksen hidastuvan, mutta samalla eriytyvän Helsingin seudulla alueel-lisesti. Helsingin kantakaupungissa keskimääräisen asumisväljyyden ei odoteta enää juuri kasvavan, kun taas toisessa ääripäässä kehyskuntien maalais-kunnissa väljyyden oletetaan edelleen nousevan ai-kaisempien vuosien tapaan, mutta hidastuen. Hel-singin esikaupunkien, Espoon, Vantaan ja kehys-kaupunkien väljyyskehityksen oletetaan sijoittuvan näiden äärivaihtoehtojen väliin.

16

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

6 VÄESTÖPROJEKTION ALUETALOUDELLISET OLETUKSETHelsingille ja Helsingin seudulle esitetään kolme väestöprojektiovaihtoehtoa, jotka perustuvat erilai-siin seudun taloudellisen kehityksen skenaarioihin. Projektioiden lähtökohtana on Helsingin ja seudun väestö 1.1.2016 ja projektiot on laadittu vuoteen 2050 asti. Vaihtoehdoille on annettu seuraavat ni-mitykset:

• Nopea vaihtoehto• Perusvaihtoehto• Hidastuva vaihtoehto.

Kaikki projektiot ovat luonteeltaan tasaisen kasvun laskelmia, joissa ei pyritä ennakoimaan suhdanne-vaihteluiden ajoittumista ja suuruutta. Todellisuu-dessa sekä talouden että väestön kehitys tulee tule-vaisuudessakin olemaan Helsingin seudulla syklistä, kuten on ollut ennen.

Laskelmat perustuvat toisistaan poikkeaviin alue-taloudellisiin ja Helsingin seudun asuntomarkkinoi-ta koskeviin oletuksiin, jotka kuvataan tiiviisti seu-raavassa. Projektioita laadittaessa ei ole otettu kantaa vaihtoehtojen todennäköisyyksiin. Lähtökohtana on kuitenkin, että kaikki esitettävät vaihtoehdot ovat mahdollisia. Kokonaisuutena vaihtoehdoista muo-dostuu haarukka, jonka vaihteluvälin rajaamaan vä-estökehitykseen on perusteltua varautua.

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunni-telman (HLJ 2015) ja maankäyttösuunnitelman2 (MASU) laadinnan lähtökohtana oli varautuminen nopeaan kasvuvaihtoehtoon, jotta pystytään varau-tumaan pitkäjänteisesti kasvun vaatimuksiin lii- kennejärjestelmälle ja maankäytölle sekä luomaan edellytyksiä kestävän kasvun toteutumiselle.

Nopea vaihtoehto perustuu taloudelliseen ske-naarioon, jonka mukaan Helsingin seudun talous elpyy lähivuosina talouden taantumasta, ja jatkos-sa tuotanto ja työllisyys kasvavat pitkällä ajalla jon-kin verran nopeammin kuin EU-alue keskimäärin ja myös nopeammin kuin Suomi kokonaisuutena. Nopeampi kasvu perustuu oletukseen, että Helsin-gin seutu pysyy toimivana ja kilpailukykyisenä alu-eena, joka hyödyntää kasautumis- ja saavutettavuus- etujaan ja on vetovoimainen sijoittumispaikka kil-pailukykyiselle ja kasvavalle yritystoiminnalle. Li-säksi oletetaan, että Helsingin seutu pystyy kaa-voittamaan riittävästi tonttimaata väestönkasvun edellyttämälle asuntotuotannolle, ja että alueen lii-kennejärjestelmä ja palveluverkosto pystytään pi-tämään jatkuvasti taloudellisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisina.

Nopeassa vaihtoehdossa Helsingin seudun muut-tovoiton oletetaan olevan koko jakson ajan (vuo-teen 2050 asti) vuosittain jonkin verran vuosien 2013–2015 keskimääräistä tasoa pienempää ja muuttovoitosta noin 70 % odotetaan tulevan maa-hanmuuttajista. Helsingin oletetaan saavan lähes kaksi kolmannesta seudun ulkopuolisesta muutto-voitosta, mutta menettävän muuttajia muualle Hel-singin seudulle.

Perusvaihtoehto perustuu taloudelliseen ske-naarioon, jonka mukaan Helsingin seutu elpyy hi-taasti talouden taantumasta, ja pitkällä ajalla seu-dun tuotanto ja työllisyys kasvavat vain hieman nopeammin kuin Suomi ja EU-alue keskimäärin. Nopeaan vaihtoehtoon verrattuna vetovoima ei ole yhtä vahva. Lisäksi tonttimaan niukkuus ja liikenne-järjestelmän ruuhkautuminen muodostavat ajoit-tain pullonkauloja kehitykselle.

Perusvaihtoehdossa Helsingin seudun muutto-voiton oletetaan alenevan vähitellen kolmanneksel-la viime vuosien tasosta. Helsingissä seudun sisäisen muuttotappion odotetaan kasvavan ja ulkopuolisen muuttovoiton supistuvan sekä ulkomaisessa muu-tossa että maassamuutossa. Kuitenkin Helsingin odotetaan saavan 60 % Helsingin seudulle tulevasta seudun ulkopuolisesta muuttovoitosta.

Hidastuvassa vaihtoehdossa oletetaan, että Helsingin seudun tuotanto ja työllisyys kasvavat hi-taammin kuin Suomi ja EU-alue keskimäärin. Toi-sin sanoen Helsingin seudun vetovoima hiipuu pit-käaikaisesti. Tähän liittyen joudutaan tinkimään ta-voitteista, koska heikko talouden kehitys ja korkean työttömyyden aiheuttamat sosiaaliset kustannukset eivät mahdollista investointeja liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen.

Hidastuvassa vaihtoehdossa Helsingin seudun muuttovoiton oletetaan alenevan vähitellen noin kolmannekseen viime vuosien tasosta. Muuttovoi-ton odotetaan tulevan kokonaan maahanmuutta-jista. Helsinki menettää muuttajia muualla seudulle, mutta saa muuttovoittoa maahanmuuttajista ja seu-dun ulkopuolisesta maassamuutosta.

2 Kumpikin suunnitelma on hyväksytty Helsingin seudun päätöksen-tekoelimissä vuonna 2015.

17

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

7 VÄESTÖPROJEKTION DEMOGRAFISET OLETUKSET

8 HELSINGIN JA HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖPROJEKTIOT

Syntyneiden määrän laskenta perustuu hedelmälli-syysikäisten (15–49-v.) naisten ikäkohtaisiin erikois-hedelmällisyyslukuihin, joina käytetään viimeisen kolmen vuoden (2013–2015) keskimääräisiä luku-ja, jotka on laskettu erikseen Helsingistä ja muualta Helsingin seudulta. Samoja lukuja käytetään muut-tumattomina koko projektioperiodin ajan.

Kuolleiden määrän laskenta perustuu ikä- ja suku-puolikohtaisiin kuolemanvaaralukuihin, joiden pe-rusluvut on laskettu viiden vuoden (2011–2015) kes-kiarvoina erikseen Helsingille ja muualle seudulle. Projektiossa noudatetaan Tilastokeskuksen ennus-teen (2015) mukaista menettelyä kuolemanvaara-aleneman oletuksesta.

Helsinki

Helsingissä oli 628 208 asukasta vuoden 2016 alussa.Perusvaihtoehdon mukaisen väestöprojektion

mukaan väestö kasvaa 683 198 asukkaaseen vuonna 2025 sekä 756 500 asukkaaseen vuonna 2050. Vuo-den 2016 alusta Helsingin väestö kasvaa vuoteen 2025 mennessä 55 000 asukkaalla ja vuoteen 2050 mennessä 128 000 asukkaalla.

Perusvaihtoehdossa väestönkasvun arvioidaan hidastuvan viime vuosiin verrattuna. Väestön enna-koidaan kasvavan 7 600 hengellä vuonna 2016, ja sen jälkeen 6 000–6 500 asukkaalla vuodessa vuoteen 2020 asti. Vuosien 2021–2030 kasvu on 4 500–5 500 henkeä vuodessa, ja sen jälkeen väestönkasvu hidas-tuu 2 000–3 000 henkeen vuodessa. Väestönkasvusta vajaat kaksi kolmasosaa on muuttovoittoa ja loput luonnollista väestökasvua koko ennustejakson ajan.

Helsingin arvioidaan saavan muuttovoittoa lähes yhtä paljon ulkomaalaisista kuin työmarkkina-alu-een ulkopuolelta kotimaasta tulevista muuttajista.

Kuvio 12� Helsingin väestö 1�1�1980–2016 ja väestö-projektion vaihtoehdot vuoteen 2050

Kuvio 13� Helsingin väestö 1�1�1980–2016 sekä väestö-projektion perusvaihtoehdot laadintavuosilta 2016, 2015, 2014

Helsingin seudun sisäisen muuttoliikkeen arvioi-daan olevan Helsingille tappiollista. Seudun sisäisen muuttotappion ennakoidaan kasvavan asteittain vii-me vuosien tasosta. Kuitenkin Helsingin muuttotap-pion arvioidaan jäävän koko ennustejakson ajan pie-nemmäksi kuin se on ollut 2000-luvulla keskimäärin, koska Helsingin uusien asuinalueiden ennakoidaan ottavan vastaan suuren osan lapsiperheiden muu-tosta muun Helsingin seudun sijasta. Luonnollinen väestönkasvu nousee 2020-luvulle asti syntyvien las-ten määrän lisääntymisen ansiosta. Luonnollinen kasvu alkaa vähentyä kuolleisuuden kasvun vuoksi 2020-luvulla, mutta sen arvioidaan pysyvän positii-visena koko periodin ajan.

Nopeassa vaihtoehdossa Helsingin väestön ar-vioidaan kasvavan 695 000 henkeen vuonna 2025 ja 866 000 henkeen vuonna 2050. Hidastuvan kasvun vaihtoehdossa Helsingin väestön arvioidaan kasva-van 674 000 henkeen vuonna 2025 ja 715 000 asuk-kaaseen vuonna 2050.

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

800 000

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

Ennuste 2014Ennuste 2015Ennuste 2016Toteutunut

450 000

500 000

550 000

600 000

650 000

700 000

750 000

800 000

850 000

900 000

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

NopeaPerusvaihtoehtoHidastuvaVäkiluku 1980–2016

18

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

Kuvio 14. Helsingin seudun väestö 1.1.1980–2016 ja väestöprojektion vaihtoehdot vuoteen 2050

Taulukko 2. Helsingin seudun väestö 1.1.2016 ja ennusteen perusvaihtoehto 1.1.2017–2050 iän mukaan

Taulukko 1. Helsingin väestö 1.1.2016 ja ennusteen perusvaihtoehto 1.1.2017–2050 iän mukaan

Helsingin seutu

Koko Helsingin seudulla (14 kuntaa) oli 1 437 890 asukasta vuoden 2016 alussa. Ennusteen perusvaih-toehdon mukaan seudun väestö kasvaa 1 888 000 asukkaaseen vuonna 2050, joten väestön arvioidaan kasvavan 450 000 asukkaalla seuraavan 34 vuoden aikana.

Nopeassa vaihtoehdossa seudun väestö kas-vaa vuoteen 2050 mennessä 2 000 000 asukkaaseen (muutos 560 000), ja hidastuvan kasvun vaihtoehto kasvattaisi väestöä 300 000 hengellä, jolloin asukasluku olisi 1 737 000 vuonna 2050.

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800

2 000

2 200

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

NopeaPerusvaihtoehtoHidastuvaVäkiluku 1980–2016

Tuhatta (1 000)

Vuosi Väestö 0–14 15–29 30–44 45–59 60–74 75+Lkm Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm %

2016 628 208 87 908 14,0 136 518 21,7 146 508 23,3 118 825 18,9 95 250 15,2 43 199 6,92017 635 832 90 003 14,2 136 801 21,5 149 854 23,6 118 278 18,6 95 930 15,1 44 965 7,12018 642 087 92 032 14,3 135 695 21,1 153 570 23,9 117 651 18,3 97 773 15,2 45 366 7,1

2020 654 886 95 916 14,7 132 715 20,3 161 510 24,7 117 206 17,9 99 080 15,1 48 458 7,42030 708 981 107 764 15,2 128 125 18,1 170 236 24,0 130 425 18,4 101 520 14,3 70 911 10,02040 736 006 102 400 13,9 140 645 19,1 147 827 20,1 157 134 21,4 103 607 14,1 84 393 11,52050 756 473 98 258 13,0 143 056 18,9 152 523 20,2 142 989 18,9 129 398 17,1 90 250 11,9


2016 1 437 890 242 348 16,9 282 127 19,6 319 894 22,3 285 965 19,9 218 927 15,2 88 629 6,22017 1 456 078 245 727 16,9 283 497 19,5 325 296 22,3 286 342 19,7 221 400 15,2 93 816 6,42018 1 472 871 248 889 16,9 283 786 19,3 331 227 22,5 286 557 19,5 226 689 15,4 95 724 6,5

2020 1 506 658 254 271 16,9 283 084 18,8 344 379 22,9 288 693 19,2 231 880 15,4 104 351 6,92030 1 660 869 270 080 16,3 294 180 17,7 366 242 22,1 315 935 19,0 248 320 15,0 166 112 10,02040 1 780 061 276 032 15,5 313 822 17,6 357 406 20,1 362 304 20,4 264 464 14,9 206 034 11,62050 1 887 869 284 249 15,1 323 748 17,2 377 224 20,0 359 513 19,0 309 252 16,4 233 884 12,4

19

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

Helsingin väestöprojektio ikäryhmittäin

Helsingin väestön ikärakenne tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana. Ikärakenteessa suurin muutos tulee olemaan iäk-käiden asukkaiden määrän ja väestöosuuden kasvu. Lasten, nuorten ja työikäisten määrissä tulee tapah-tumaan ikäryhmien välisiä siirtymiä.

Kuvio 15� Helsingin väestö ikäryhmittäin (15-v�) 1�1�1980–2016 ja väestöprojektion perus-vaihtoehto 2017–2050

Lasten määrä tulee Helsingissä muuttumaan edel-leen. Alle kouluikäisten, 0–6-vuotiaiden määrän vii-me vuosikymmenellä alkaneen kasvun ennakoi-daan jatkuvan 2020-luvun jälkipuolelle asti. Lapsi-perheiden lähtömuuton väheneminen on osaltaan

0

25 000

50 000

75 000

100 000

125 000

150 000

175 000

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

0–1415–2930–4445–5960–7475+

Kuvio 17� Helsingin 20–29-vuotiaat ikäryhmittäin 1�1�1980–2016 ja ennusteen perusvaihtoehto 2017–2050

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

25–29-vuotiaat

20–24-vuotiaat

Kuvio 16� Helsingin lapset ja nuoret ikäryhmittäin 1�1�1980–2016 ja ennusteen perusvaihtoehto 2017–2050

vaikuttanut alle kouluikäisten määrää lisäävästi. Peruskouluikäisten 7–15-vuotiaiden määrä kääntyi nousuun vuosikymmenen alussa, ja kasvun enna-koidaan jatkuvan 2030-luvulle asti. 16–18-vuotiai-den määrän muutaman vuoden kestänyt lasku on jo hidastunut, ja heidän määränsä ennakoidaan kään-tyvän nousuun vuosikymmenen lopulla.

Nuorten aikuisten (20–24-vuotiaat) määrä kasvoi Helsingissä voimakkaasti 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2014 asti, jolloin tapahtui käänne laskuun, jonka ennakoidaan jatkuvan 2020-luvun puoliväliin asti. Käänne perustuu vuosina 1993–2002 syntynei-den ikäluokkien pienenemiseen vuosittain. Tämän vuoksi Helsingin kantaväestöstä varttuu vähemmän nuoria 20–24-vuotiaiden ikäryhmään, mutta sen li-säksi vaikutus tulee muuttoliikkeen kautta, koska muualla maassa on lähivuosina vähemmän poten-tiaalisia Helsinkiin muuttavia nuoria aikuisia. Vas-taavasti 25–29-vuotiaiden määrän arvioidaan kään-tyvän laskuun ensi vuosikymmenen vaihteesta alka-en, ja lasku tulee kestämään noin 10 vuotta.

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

0–6-vuotiaat

13–15-vuotiaat

7–12-vuotiaat

16–18-vuotiaat

20

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0 Kuvio 18� Helsingin yli 55-vuotiaat ikäryhmittäin

1�1�1990–2016 ja ennusteen perusvaihtoehto 2017–2050

Yli 55-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan, mutta ikäluokkien suurten kokoerojen vuoksi ikäryhmien muutokset ovat erilaisia ikäryhmien välillä. Erityi-sesti suurten ikäluokkien (v. 1945–1949 syntyneet) ikääntymisen eteneminen vaikuttaa kehitykseen. Ikäryhmään 55–64 kuuluvien määrä laski kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina, mutta suunta on jo kääntynyt. 65–74-vuotiaiden määrä on jo useita vuo-sia ollut jyrkässä kasvussa, ja heidän määränsä tu-lee Helsingissä kasvamaan vuoteen 2020 mennessä, jonka jälkeen kasvu pysähtyy toistaiseksi. Ikäryhmän 75–84 määrä kasvaa vähitellen, mutta jyrkin kasvu-vaihe ajoittuu jaksolle 2018–2027. Heidän määrän-sä tulee Helsingissä kasvamaan yli 80 % nykyises-tä 2020-luvun loppuun mennessä. Yli 85-vuotiaden määrä kasvaa tasaisesti vuoteen 2030 asti, jolloin kasvu nopeutuu huomattavasti. Heidän määrän-sä tulee ennusteen mukaan lähes kolminkertaistu-maan vuoteen 2040 mennessä. 0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

100 000

110 000

1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

55–64-vuotiaat

75–84-vuotiaat

65–74-v.

Yli 85-vuotiaat

21

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

9 ALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE 2016–2026Ennustemenetelmä

Alueittainen ennuste on laadittu vuonna 1992 laadi-tulla SAS-ohjelmistolla. Ennuste lasketaan erikseen vanhaan asuntokantaan ja uustuotantoon, joiden summa täsmätään koko kaupungin ennusteeseen. Ennuste lasketaan vuosittain 10 vuoden jaksolla osa-alueittain 1-vuotisikäluokittain.

Vanhan kannan ennusteessa otetaan huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen alu-eelliset erot.

Yleensä muuttoliike- ja hedelmällisyysparametrit on laskettu osa-alueiden edellisten kolmen–viiden vuoden muutoista alueen koosta riippuen, ja pie-nimmillä alueilla on käytetty tätäkin pitempiä aika-sarjoja satunnaistekijöiden minimoimiseksi. Väes-törakenteeltaan nopeasti muuttuvilla uusilla alueilla tai erityisen pienillä alueilla käytetään muiden vas-taavan kaltaisten alueiden kertoimia.

Kuolleisuudesta käytetään koko kaupungin keski-määräisen kuolleisuuden ikärakennetta, ja kuollei-suuden tasoa korjaamalla otetaan huomioon aluei-den väliset erot.

Koska kaupunkiasumisen suosion kasvaminen ja vuonna 2008 alkanut taantuma vähensivät erityises-ti lapsiperheiden muuttoja esikaupunkien suurem-piin asuntoihin, ja lasten määrä on kasvanut nope-asti pienasuntovaltaisessa kantakaupungissa. Sama kehitys on nyt nähtävissä myös kantakaupunkia ym-päröivällä esikaupunkivyöhykkeellä kuten Lautta-saaressa ja Haagassa. Vuoden 2013 jälkeen muut-totappio naapurikuntiin on jälleen alkanut kasvaa.

Uustuotannon ennusteessa tuotantotyypit jaotel-laan talotyypin, rahoitusmuodon ja hallintasuhteen mukaisiin ryhmiin, joilla on toisistaan poikkeava si-sään muuttavan väestön asumisväljyys ja ikäraken-ne. Myöhempi väestönkehitys ennustetaan tyypeille määritellyillä hedelmällisyys-, kuolleisuus- ja netto-muuttokertoimilla.

Rakentamisennusteen osuvuus on merkittävin uustuotannon ennusteen toteutumiseen vaikuttava tekijä. Asuntotuotanto on arvioitu hankekohtaise-na toteutumisennusteena. Toteutumisennuste laa-ditaan kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyö-nä. Ennuste perustuu rakennusvalvonnan tilastoi-hin, asunto-ohjelmarekisteriin, rakentamisprojek-tien tuotantoaikatauluihin ja tietoihin kaavoituksen edistymisestä. Samalla laaditaan ennuste ohjel-moimattomalle asuntorakentamiselle, jollaista on etenkin pientaloalueiden hajarakentaminen.

Tästä alueittaisesta ennusteesta tehdään pienalue-tasoinen muunnos 0–18-vuotiaista opetusviraston oppilasennustejärjestelmään. Tässä otetaan huomi-oon väestön jakautuminen pienalueille ennusteen lähtövuonna sekä uustuotannon kertymä pienalu-eille.

Vaikka ennustemalli tuottaakin yksityiskohtaiset tulokset sekä alueittain että ikäryhmittäin, sisältyy olettamuksiin monia epävarmuustekijöitä. Palve-lujen suunnittelun kannalta tärkeimpiä niistä ovat uustuotannon ajoittumiseen liittyvät ongelmat. Vuosittaiset tuotantomäärät eivät koskaan toteudu sellaisenaan koko ennustejaksolle. Myöskään van-hojen alueiden väestökehityksen ennustamisessa ei ole aina mahdollista ennakoida ennustekauden ai-kana tapahtuvia muutoksia alueiden väestökehityk-sessä, koska ennustemenetelmä perustuu pääosin menneen kehityksen projisointiin. Epävarmuus kas-vaa mentäessä yhä kauemmas ajassa yhä pienem-mille alueille ja yhä tarkempiin väestöryhmiin. Asuntotuotantoennuste 2016–2025

Väestöennustetta varten laadittiin rakentamisen-nuste valmistuvista asunnoista vuosiksi 2016–2025. Asuntotuotantoennuste perustuu Asumisen ja sii-hen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa 2016 päätettyyn asuntotuotantotavoitteeseen, mikä vas-taa tällä ajanjaksolla keskimäärin 6 300 valmistuvan asunnon vuosituotantoa. Vuosina 2000–2015 Hel-sinkiin valmistui keskimäärin 3 600 asuntoa.

22

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0 Kuvio 19� Helsingissä valmistuneet asunnot vuosina 2000–2015 sekä ohjelmoitu asuntotuotanto vuosiksi 2016–2025

Taulukko 3� Rakennettavaan asuntokantaan muuttavan väestön asumisväljyys asuntotuotanto- tyypeittäin muuttoa seuraavana vuonna

Väestö uustuotannossa

Asuntotuotanto ennustettiin asuntokerrosalana, joka jaoteltiin 17 rakennustyyppiin. Jaottelu perus-tuu tutkimukseen uusiin asuntoihin muuttaneista sekä viimeisimpiin tietoihin uusien asuntojen asu-kasrakenteesta. Projektialueiden asuntotuotanto-tyyppien asumisväljyysoletus on tarkistettu, ja en-nusteiden erot johtuvat osittain myös tästä. Useim-missa asuntotuotantotyypeissä on kuitenkin käytetty edellisten ennusteiden parametreja, koska viime vuosien vähäisestä asuntotuotannosta ei voitu muo-dostaa riittävän suurta tutkimusaineistoa. Valmistu-vien asuntojen sisään muuttovuoden asumisväljyys ja muuttajien ikärakenne vaihtelee huomattavasti riippuen talotyypistä, asuntojen hallintaperusteesta ja rahoitusmuodosta sekä myös sijainnista.

Uustuotannon tuotantotyypit ja alkuväljyydet ovat seuraavat, sekä ennusteessa käytettyinä kerros-alaneliömetreinä että huoneistoalana, joka on las-kettu kertoimella 0,8 (taulukko 3).

Ennusteiden yhdistäminen

Ennusteiden yhdistäminen tapahtuu laskemalla yh-teen uustuotannon ja vanhan kannan ennusteet ja täsmäyttämällä summa koko kaupungin vastaavaan ennusteeseen. Täsmäytys tapahtuu siten, että van-han kannan ennusteeseen tehdään ohjelmallisesti tarpeelliset korjaukset ikäryhmittäin. Ennen yhden-nystä pyritään kuitenkin siihen, että vanhan kannan ja uustuotannon ennusteet tuottavat mahdollisim-man lähellä koko kaupungin ennustetta olevan tu-loksen, jotta ennusteparametrit olisivat eri aluetyy-peissä mahdollisimman oikeat.

1. OO-pientalot, Länsi-Pohjoinen 41 32,82. Hitas-rivitalot + ASO-pientalot 34 27,23. OO-kerrostalot, ei hitas, Etelä-Länsi 53 42,44. OV-kerrostalot 36 28,85. HITAS-kerrostalot, Etelä-Länsi 43,5 34,86. HITAS-kerrostalot, muu Helsinki 40 32,07. AV-kerrostalot, ei kaupungin 40 32,08. AV-kerrostalot, kaupungin 32 25,69. Opiskelija- ja nuorisoasuntolat 34 27,210. Vanhusten asuntolat 40 32,011. Omakotitalot 45 36,012. Vuokrapientalot 28 22,413. OO-kerrostalot, ei hitas, muu Helsinki 42 33,614. ASO-kerrostalot 42 33,615. OO-pientalot, muu Helsinki 44 35,216. OO-kerrostalot, projektialueet 49 39,217. OV-kerrostalot, projektialueet 42 33,6

Alkuväljyydet m2 / asukasKerros-ala, m2

(ash, m2)

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000As

unto

ja, k

plValmistuneet 2000–2015 Ohjelmoitu tuotanto

23

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

Kuvio 20� Väestö suurpiireittäin 1�1�1990–2016 sekä ennuste 2017–2026

Kuvio 21� 0–6-vuotiaat suurpiireittäin 1�1�1990–2016 sekä ennuste 2017–2026

Kuvio 22� 7–15-vuotiaat suurpiireittäin 1�1�1990–2016 sekä ennuste 2017–2026

Kuvio 23� Yli 75-vuotiaat suurpiireittäin 1�1�1990–2016 sekä ennuste 2017–2026

Ennuste alueittain ja ikäryhmittäin

Asukasluku kasvaa vuoteen 2026 mennessä eniten, noin 14 000 asukkaalla, Keskisessä ja Kaakkoises-sa suurpiirissä. Eteläisen suurpiirin kasvu on noin 11 000 ja Läntisen 7 500 henkeä.

Vuoteen 2026 saakka laaditun alueittaisen väestö-ennusteen tärkeimmät kasvualueet ovat asuntora-kentamiseen vapautuneilla satama-alueilla Jätkä-saaressa, Kalasatamassa ja Sompasaaressa, Kruunu- vuorenrannassa ja Kuninkaantammessa. Muita tär-keitä kasvualueita ovat Mellunmäki, Keski-Pasila, Malmin lentokenttä ja Myllypuro.

0–6-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2026 men-nessä Keskisessä suurpiirissä 1 700 hengellä, ja Kaak-koisen suurpiirin kasvu on 1 400 henkeä. Eteläises-sä ja Läntisessä suurpiirissä kasvua on 1 000–1 100 henkeä.

Peruskouluikäisten määrän ennustetaan olevan ny-kyistä korkeampi kaikissa suurpiireissä Östersundo-mia lukuun ottamatta vuonna 2026. Määrä kasvaa nykyisestä Eteläisessä suurpiirissä 2 600 hengellä, Keskisessä ja Läntisessä suurpiirissä 2 400–2 500 hengellä. Koillisessa ja Kaakkoisessa suurpiirissä kasvu on 1 600–1 700 henkeä. Itäisessä ja Pohjoises-sa suurpiirissä koululaisten määrä kasvaa 600–900 hengellä.

Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2026 men-nessä eniten Eteläisessä ja Itäisessä suurpiirissä, 4 300–4 400 hengellä, Koillisessa 3 200:lla ja Länti- sessä 2 650 hengellä. Keskisessä ja Kaakkoises-sa suurpiirissä kasvu on 1 900–2 300 henkeä. Myös muissa suurpiireissä vanhusväestön määrä kasvaa.

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025

Etel.

Itäinen

Länt.

Kesk.

Koill.

Kaakk.

Pohj.

Östers.

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025

Itäinen

Koill.

Länt.

Etel.

Kaakk.

Kesk.

Pohj.

Östers.7–15

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025

Itäinen

Etel.

Länt.

Koill.

Kesk.

Kaakk.

Pohj.

Östers.75–

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025

Itäinen

Koill.

Länt.

Etel.

Kesk.

Kaakk.

Pohj.

Östers.0–6

24

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0 Kuvio 24� Ennustettu väkiluvunmuutos osa-alueittain 1�1�2016–2026

Päivähoitoikäisten määrän kasvun ennustetaan jat-kuvan ennustekaudella, ja kasvu tapahtuu etenkin uusilla asuntoalueilla. Myös useilla kantakaupungin alueilla, joilla ei rakenneta, päivähoitoikäisten mää-

rä on kasvanut viime vuosina, mutta kasvun ennus-tetaan hidastuvan etenkin satama-alueiden asunto-tuotannon edetessä.

Kuvio 25� 1–6-vuotiaat: Ennustettu väkiluvunmuutos osa-alueittain 1�1�2016–2021

Väkiluvun muuto 2016-2026Väestö yhteensä

6 0001 200

-1 200

-12 000

Väkiluvun muutos 2016-20211-6-vuotiaat

600

30060

-60

25

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

Kuvio 26� 6–11-vuotiaat: Ennustettu väkiluvunmuutos osa-alueittain 1�1�2016–2021

Kuvio 27� Yli 75-vuotiaat: Ennustettu väkiluvunmuutos osa-alueittain 1�1�2016–2021

Peruskouluikäisten määrän 10 vuotta kestänyt lasku pysähtyi 2012, ja nyt koululaisten määrä on käänty-nyt kasvuun. Ala-asteikäisten määrän ennustetaan nyt kasvavan paitsi rakennettavilla alueilla myös useimmilla muillakin alueilla eri puolilla Helsinkiä.

Ikääntyneen väestön määrä kasvaa vanhimpia esi-kaupunkialueita lukuun ottamatta lähes kaikilla alueilla, etenkin itäisillä esikaupunkialueilla. Useil-la kantakaupungin alueilla yli 75-vuotiaiden määrä alkaa myös jälleen kasvaa, samoin pientaloalueilla.

Väkiluvun muutos 2016-20216-11-vuotiaat

500

25050

-50

Väkiluvun muutos 2016-2021Yli 75-vuotiaat

400

20040

-40

26

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

Kuvio 30� Ruotsinkielisten syntyneiden enemmyys ja nettomuutto sekä väestönmuutos yhteensä Helsingissä 1980–2015 ja ennuste 2016–2050

10 RUOTSINKIELISTEN ENNUSTE – PROGNOSEN FÖR DEN SVENSKSPRÅKIGA BEFOLKNINGEN

Kuvio 28� Ruotsinkielisen väestön määrä ja osuus koko väestöstä Helsingissä 1�1�1980–2016 sekä ennuste 2017–2050

Ruotsinkielisen väestön ennuste tehdään saman-kaltaisella demografisella projektiomenetelmäl-lä kuin koko väestön ennuste. Koko kaupungin en-nuste ulottuu vuoteen 2050 ja alueittainen ennuste kymmeneksi vuodeksi vuoteen 2026 saakka.

Helsingin ruotsinkielinen väestö on viime vuosi-kymmeninä pienentynyt tuhansilla. Ruotsinkielinen väestö on ollut varsin vanhuspainotteinen, ja väki-määrän väheneminen on johtunut pitkälti kuollei-den enemmyydestä syntyneisiin nähden.

Vuodesta 2008 lähtien ruotsinkielisten määrä on kasvanut hienoisesti, ja kasvun ennustetaan jatku-van tulevina vuosina. Ennusteessa muuttovoitto-oletuksena on käytetty edellisen neljän vuoden kes-kitasoa. Syntyneisyys on myös hieman alentunut. Syntyneiden määrän ennustetaan kuitenkin ylittä-vän kuolleiden määrän vuodesta 2025 lähtien jopa 200 hengellä vuosittain, mikäli kuolleisuus- ja synty-vyyskehitykset jatkuvat nykyisen kaltaisina.

Figur 28� De svenskspråkigas antal och deras andel av Helsingfors folkmängd 1�1�1980–2016, samt prognos för 2017–2050

Figur 30� Födelseöverskott och flyttningsnetto samt sammanräknad folkökning bland de svensk-språkiga i Helsingfors 1980–2015 samt prognos för 2016–2050

Kuvio 29� Ruotsinkieliset syntyneet ja kuolleet sekä syntyneiden enemmyys Helsingissä 1980–2015 ja ennuste 2016–2050

Figur 29� Svenskspråkiga födda och avlidna samt svenskspråkigt födelseöverskott i Helsing-fors 1980–2015, samt prognos för 2016–2050

0,01,02,03,04,05,06,07,08,09,010,0

05 000

10 00015 00020 00025 00030 00035 00040 00045 00050 000

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

%

Lukumäärä/AntalOsuus/Andel, %

-800

-600

-400

-200

0

200

400

600

800

1 000

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

Syntyneet/Födda

Kuolleet/Döda

Synt.enemmyys/Födelseöverskott

-1 000

-800

-600

-400

-200

0

200

400

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

Synt.enemmyys/FödelseöverskottNettomuutto/FlyttningsnettoMuutosyht./Folkökning

Ruotsinkielisen väestön ennustetaan kasvavan vuo-teen 2026 mennessä lähes 37 500:een, eli 1 400 hen-gellä ja vuoteen 2050 mennessä 42 400 henkeen eli 6 400 nykyistä väestömäärää suuremmaksi.

27

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0

Kuvio 31� Ruotsinkielisten lasten ja nuorten määrä Helsingissä 1�1�1990–2016 sekä ennuste 2017–2050

Taulukko 4� Helsingin ruotsinkielinen väestö 1�1�2016 ja ennusteen perusvaihtoehto 1�1�2017–2050 iän mukaan

Kuvio 32� Ruotsinkielisten yli 55-vuotiaiden määrä Helsingissä 1�1�1990–2016 sekä ennuste 2017–2050

Tabell 4� Svenskspråkiga i Helsingfors åldersgruppsvis 1�1�2016 och prognos för 1�1�2017–2050

Pienten lasten määrä on kasvanut huomattavasti vii-me vuosina, mutta kasvun ennustetaan pysähtyvän tällä vuosikymmenellä ja jatkuvan vasta 2020-luvul-la. Sen sijaan peruskoululaisten määrä on nyt alka-nut kasvaa, ja toisen asteen opetuksen ikäluokan kasvu alkaa vuosikymmenen lopulla

Ruotsinkielisen väestön ikärakenne poikkeaa suomenkielisestä siten, että eläkeikäisen väestön

Figur 31� Antal svenskspråkiga barn och unga i Helsingfors 1�1�1990–2016, samt prognos för 2017–2050

osuus on ollut selvästi suurempi ja viime vuosikym-meninä laskenut nopeasti. Siksi suurten ikäluokki-en tulo eläkeikään ei kasvata ruotsinkielisten ikään-tyneiden määrää samalla tavalla kuin suomen-kielisillä. Yli 75-vuotiaiden määrä on kuitenkin jo alkamassa kohota jälleen, ja nopeampi kasvu alkaa 2020-luvulla.

Figur 32� Antal svenskspråkiga över 55-åringar i Helsingfors 1�1�1990–2016 samt prognos för 2017–2050

Ruotsinkielisten ennuste alueittain

Ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan erityisesti Eteläisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä. Eteläisessä suurpiirissä ruotsinkielisten määrän en-nustetaan kasvavan lähes 600 hengellä ja Kaakkoi-sessa yli 400 hengellä vuoteen 2026 mennessä. Eri-tyisesti Jätkäsaaren alueen oletetaan vetävän myös ruotsinkielistä väestöä. Vaikka ruotsinkielisten mää-rän ennustetaan kasvavan, ruotsinkielisten osuuden

koko väestöstä ennustetaan pienenevän. Suomen- ja vieraskielisten määrän ennustetaan nimittäin kasva-van ruotsinkielisten määrää nopeammin.


2016 36 004 5 876 16,3 8 021 22,3 6 629 18,4 5 193 14,4 6 323 17,6 3 962 11,02017 36 000 5 855 16,3 8 117 22,5 6 600 18,3 5 147 14,3 6 175 17,2 4 106 11,42018 36 100 5 950 16,5 8 116 22,5 6 698 18,6 5 111 14,2 6 079 16,8 4 146 11,5

2020 36 349 6 140 16,9 8 066 22,2 6 979 19,2 4 996 13,7 5 824 16,0 4 343 11,92030 38 256 6 880 18,0 8 327 21,8 7 846 20,5 5 329 13,9 4 705 12,3 5 170 13,52040 39 983 7 084 17,7 9 162 22,9 7 783 19,5 6 436 16,1 4 656 11,7 4 860 12,22050 42 379 7 327 17,3 9 743 23,0 8 570 20,2 6 722 15,9 5 405 12,8 4 613 10,9

0

1 000

2 000

3 000

4 000

1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

0–67–1213–1516–18

01 0002 0003 0004 0005 0006 0007 0008 0009 000

10 00011 00012 000

1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

55–64yli/över 65yli/över 75yli/över 85

28

HELS

INGI

N JA

HEL

SING

IN S

EUDU

N VÄ

ESTÖ

ENNU

STE

2016

–205

0 Kuvio 33� Ruotsinkielisten määrä suurpiireittäin Helsingissä 1�1�2000–2016 sekä ennuste 2017–2025Figur 33� Antalet svenskspråkiga stordistriktsvis i Helsingfors 1�1�2000–2016 samt prognos för 2017–2025

Vuoteen 2026 mennessä ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan erityisesti Lauttasaaren, Laa-jasalon ja Kampinmalmin peruspiireissä. Ennuste on epävarmin sellaisilla alueilla, joil

ennuste alueittain 2016–2025 vÄestÖennuste 2016–2050...vÄestÖennuste 2016–2050 ennuste...

Documents