jyväskylän seudun asumiskatsaus - laukaa · tilastokeskus: väestöennuste 2015 iän mukaan...

Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2017Jyväskylän kaupunkiLaukaan kuntaMuuramen kunta

Jyväskylän Puukuokka

Muuramen Paavalinvuori ja Vuorenlahti

Laukaan asuntomessualue – Valon Herra

18.5.2017

Asumiskatsauksen toteutusKatsauksen tarkoitus• Jyväskylän seudun asumiskatsaus on laadittu Jyväskylän kaupungin sekä Muuramen ja Laukaan kuntien yhteistyönä.• Katsauksen tarkoituksena on tuottaa tietoa asumisen seudullisista ilmiöistä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä

luottamushenkilöille että kaupunki‐ ja kuntaorganisaatioissa toimiville virkamiehille ja suunnittelijoille. Katsauksessa on esitetty tietoa menneestä kehityksestä, tunnistettu asumisessa ja asuinrakentamisessa havaittavia trendejä sekä ennakoitu tulevaa. Tarkastelun aikajakso on pääasiassa vuodesta 2010 eteenpäin.

• Jyväskylän seudulla tuotettiin aiemmin vuoteen 2012 saakka seudullista asuntokatsausta, jossa mukana olivat Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Katsauksen säännöllinen laatiminen päättyi hallinnollisten muutosten ja resurssien puutteen vuoksi, mutta tarve katsaustyön jatkamiselle on ollut olemassa koko ajan.

• Tämä katsaus on tuotettu osana Jyväskylän kaupungin ja MAL‐verkoston yhteishanketta MAL‐GIS: seudullisen asumiskatsauksen paikkatietopohjainen malli. Referenssinä hankkeessa on Jyväskylän seutu. MAL‐GIS‐hankkeessauudistetaan asuntokatsauksen sisältö uudeksi paikkatietopohjaiseksi asumiskatsausmalliksi siten, että samaa tietopohjaa ja tietolähteitä voidaan soveltaa valtakunnallisesti laajemmin eri kaupunkiseuduilla ja siten tuottaa vertailupohjaa seutujen väliselle vertailulle.

• Jyväskylän seudun asumiskatsaus on jatkossa tarkoitus tuottaa vuosittain. Sisältöä teemoitetaan ja fokusoidaan tarpeen mukaan eri vuosina. Tiettyjä teemoja, kuten rakentamista seurataan kuitenkin vuositasolla myös jatkossa.

Kohdealueen rajaus• Tässä katsauksessa seutu koostuu Jyväskylästä, Laukaasta ja Muuramesta. Näiden kolmen kunnan yhteistyönä on

aiemmin tehty mm. yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI 2025. Vuonna 2016 Laukaa liittyi Jyväskylän kaupungin ylläpitämään Locus‐paikkatietojärjestelmän seutukäyttäjäksi. Seutukäyttö on mahdollistanut mm. kaikkien kolmen kunnan ajantasaisten rakennus‐ ja huoneistorekisteri‐, rakennuslupa‐ ja väestötietojen hyödyntämisen asumiskatsauksen laadinnassa. Muurame on ollut Locus‐seutukäyttäjänä jo aiemmin.

• Katsauksen on laatinut kaavoitustutkija Anna Isopoussu Jyväskylän kaupungilta. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, jossa mukana ovat olleet seuraavat henkilöt: Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunkiMari Holmstedt, kaavoitusjohtaja, Laukaan kuntaJulia Virtanen, tekninen johtaja, Muuramen kunta

2

JYVÄSKYLÄ

LAUKAA

MUURAME

UURAINEN

PETÄJÄVESI

TOIVAKKA

HANKASALMI

JYVÄSKYLÄ, LAUKAA, MUURAME:Osuus koko seudun väestöstä ja Asuntokannasta 92 %

92%

8%

Muu seutu ‐ Hankasalmi, Petäjävesi,Toivakka, Uurainen:Osuus koko seudun väestöstä ja asuntokannasta 8 %

3

Seudullisen asumiskatsauksen teemat

VÄESTÖN KEHITYS ja MUUTTOLIIKE2010‐2016

Väestökehityksen alueellinen erilaistuminen?Väestömäärän kehitys ja muutos alueittain

Väestörakenteen erilaisuus?Ikärakenteen muutos kunnittain

Seudun väestönkasvun dynamiikka?Luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton merkitys

Väestönkasvun näkymät tulevaisuudessa?

Lapsiperheiden muutto keskuskunnasta kehyskuntiin?Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen välisen muuttoliikkeen dynamiikka

TUNNE VÄESTÖSI

TUNNE ASUNTOKANTASI JA ASUNTOMARKKINAT

TUNNE ALUEESIASUNTOTUOTANTO ja ASUNTOKANNAN RAKENTEEN MUUTOS 2010‐2016

Hiipuva pientalotuotanto?Pientalorakentamisen määrä, maaseutu vs. asemakaava‐alueet, luovutetut pientalotontit, myönnetyt rakennusluvat

Kerrostalorakentamisen buumi ja asuntotuotannon fokusoituminen pieniin asuntoihin?Kerrostalorakentamisen määrä, valmistuneet asunnot huoneistokoon mukaan

Stabiili rivitalotuotanto?

Asuntojen hallintamuodon alueellinen erilaisuus ja erilaistuminen?

Mitä ikäryhmiä uudisasuntotuotanto on palvellut?

ASUNTOKUNNAT 2010‐2016

Pienten asuntokuntien määrän kasvu?Asuntokuntien määrän ja keskikoon muutos

Miten eri ikäryhmät asuvat keskus‐ ja kehyskunnissa?

Lapsiperhevaltaiset pientaloalueet vs. kasvava ikääntyvän pientaloväestön joukko?Pientaloasuntokuntien määrä nuorimman asukkaan mukaan

4

Väestön kehitys ja muuttoliike2010‐2016

Kävelykadun ihmisvilinää Jyväskylässä© Merja Huovelin

5

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016MUUTOS

2010‐2016

MUUTOS2010‐

2016 %

Jyväskylä 130 816 132 062 133 482 134 658 135 780 137 368 138 850 8 034 6,1 %

Laukaa 18 142 18 286 18 481 18 588 18 709 18 865 18 970 828 4,6 %

Muurame 9 256 9 438 9 569 9 572 9 700 9 791 9 941 685 7,4 %

YHTEENSÄ 158 214 159 786 161 532 162 818 164 189 166 024 167 761 9 547 6,0 %

Väestömäärän kehitys vuosina 2010‐2016: Kasvua yhteensä lähes 9500 asukasta. Suhteellinen kasvu suurinta Muuramessa

• Kaksi viimeistä vuotta väestönkasvu on ollut koko seudun tasolla ja erityisesti Jyväskylässä keskimääräistä suurempaa. Vuonna 2016 Muuramen väestönkasvu oli seudun kunnista suhteellisesti suurinta.

• Väestömäärän alueellinen jakautuminen kunnittain on pysynyt 2010‐luvulla vakiona – 83 % seudun väestöstä asuu Jyväskylässä. Jyväskylän ja Muuramen osuus 2010‐luvun väestönkasvusta on ollut hieman Laukaata suurempaa verrattuna kokonaisväestömäärän kunnittaiseen jakautumiseen.

Keskimääräistä suurempi väestönkasvu

84%9%7%

83%11%

6%

JYVÄSKYLÄ LAUKAA MUURAME

Kunnittaiset osuudet seudunväestönkasvusta 2010‐2016

Kunnittaiset osuudet seudun väestöstä 2016

MUUTOS / VUOSI 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

KESKI‐MÄÄRIN / VUOSI

2010‐2016

Jyväskylä 1 193 1 246 1 420 1 176 1 122 1 588 1 482 1 318

Laukaa 167 144 195 107 121 156 105 142

Muurame 25 182 131 3 128 91 150 101

YHTEENSÄ 1 385 1 572 1 746 1 286 1 371 1 835 1 737 1 562Lähde:Tilastokeskus: Väestö alueittain 2010‐2016

6

ALUEET VÄESTÖNKASVUN SUHTEELLISEN MUUTOKSEN MUKAAN 2010 2016 Muutos Muutos %

Palokka Läntinen 5384 7164 1780 33,1 %

Kinkomaa 1088 1443 355 32,6 %

Keljonkangas 4614 5507 893 19,4 %

Kypärämäki‐Kortepohja 10103 11369 1266 12,5 %

Kuohu‐Vesanka 2118 2340 222 10,5 %

Leppävesi 3105 3379 274 8,8 %

Jyväskylän keskusta 24626 26658 2032 8,3 %

Muuramen maaseutu 1169 1261 92 7,9 %

Huhtasuo 8691 9373 682 7,8 %

Kuokkala 16974 18155 1181 7,0 %

Laukaan kirkonkylä 5196 5528 332 6,4 %

Muuramen keskusta 6929 7181 252 3,6 %

Laukaan maaseutu 4877 5032 155 3,2 %

Vihtavuori 2158 2226 68 3,2 %

Puuppola 2771 2845 74 2,7 %

Halssila 5409 5514 105 1,9 %

Lohikoski 4650 4713 63 1,4 %

Hupeli ‐ Leppälahti ‐ Oravasaari 1018 1031 13 1,3 %

Palokka Itäinen 7679 7759 80 1,0 %

Vaajakoski 13570 13694 124 0,9 %

Säynätsalo 3340 3350 10 0,3 %

Korpilahti 2640 2628 ‐12 ‐0,5 %

Korpilahti maaseutu 2353 2332 ‐21 ‐0,9 %

Lievestuore 2733 2708 ‐25 ‐0,9 %

Tikkakoski 5401 5290 ‐111 ‐2,1 %

Keltinmäki‐Myllyjärvi 7922 7731 ‐191 ‐2,4 %

Väestönmuutos alueittain vuosina 2010‐20165 suurimman suhteellisen kasvun aluetta (punaiset) ja väestömäärältään pienentyneet alueet (siniset)

Lähde:Tilastokeskus: Väestö osa‐alueittain 2010‐2016

8

• Osa‐aluetasolla tarkasteltaessa suurimpia suhteellisen väestönkasvun alueita ovat olleet Läntinen Palokka, Keljonkangas, Kinkomaa, Kortepohja sekä Kuohu‐Vesangan alue.

• Tarkemmalla tasolla nähdään, että alueiden sisällä on havaittavissa väestömäärän suhteen erisuuntaista kehitystä. Esimerkiksi nopeasti kasvaneen Keljonkankaan sisällä on myös alueita, joissa väestö on vähentynyt.

• Myös maaseutualueilla väestömäärät ovat paikoitellen jopa kasvaneet. Kuohu‐Vesangalla kasvu on keskittynyt erityisesti Vesangan kyläalueelle. Korpilahdella kasvua näkyy mm. joissain osissa Tikkalaa. Samoin Puuppolassa sekä Muuramen Isolahdessa.

Lähde:YKR aineisto 2010, Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen rakennus‐ ja huoneisto‐ sekä väestörekisteri 2017

Väestönmuutos 2010 – 03/2017

väestömäärä pienentynyt

väestömäärä kasvanut

+/‐ 3 asukkaan väestömuutokset/ ruuturajattu pois

47%

66%

41%

46%

28%

26%

52%

31%

25%

8%

7%

23%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

Seutu yhteensä

luonnollinen väestönlisäys kuntien välinen nettomuutto nettosiirtolaisuus

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

KESKI‐MÄÄRIN / VUOSI

2010‐2016

Jyväskylä 1 708 1 714 1 668 1 581 1 588 1 570 1 445 1 611

Laukaa 256 226 246 260 273 239 236 248

Muurame 105 119 112 107 111 106 83 106

SEUTU YHTEENSÄ 2 069 2 059 2 026 1 948 1 972 1 915 1 764 1 965

Väestönmuutoksen eri osatekijöiden vaikutus väestönkasvuun vuosina 2010‐2016: Seutu kasvaa pääosin kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton vaikutuksesta

Keskimääräistä suurempi syntyvyys

Syntyvyys vuosina 2010‐2016: syntyvyys laskussa kaikissa kunnissa

• Keskeiset käsitteet:Kuntien välinen nettomuutto = kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus.Nettosiirtolaisuus = maahanmuuton ja maastamuuton erotus.Luonnollinen väestönlisäys = syntyneiden enemmyys kuolleiden määrään nähden.

• Seudun kuntien välillä väestönkasvun eri tekijöiden vaikutukset vaihtelevat. Laukaa on kasvanut etenkin luonnollisen väestönlisäyksen johdosta. Muuramen väestönkasvu pohjautuu suurelta osin kuntien väliseen muuttovoittoon. Jyväskylässä luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton osuuksien keskinäinen suhde on tasaisempi. Nettosiirtolaisuuson kasvattanut merkitystään väestönkasvuun vaikuttavana tekijä.

• Vuonna 2016 syntyvyys oli kaikissa seudun kunnissa keskimääräistä pienempi. Lapsia syntyi seudulle noin 200 vähemmän kuin vuonna 2010‐luvulla keskimäärin. Syntyvyys putosi viime vuonna suhteellisesti eniten Muuramessa. Määrällisesti pienempi syntyvyys näkyy etenkin Jyväskylässä, jossa syntyi 166 lasta vähemmän kuin keskimäärin. Laukaassa syntyneiden määrän vuosittainen vaihtelu on ollut pienempää ja vuonna 2016 syntyvyys oli vain hieman alle keskitason.Lähde:

Tilastokeskus: Elävänä syntyneet 2010‐2016 alueittain

Lähde:Tilastokeskus: Kaikki väestönmuutokset alueittain 2010‐2015, Väestönmuutosten ennakkotiedot 2016

9

Väestön ikärakenne vuonna 2016: Muurame ja Laukaa ovat Jyväskylää lapsivaltaisempia• Muuramen ja Laukaan väestörakenne on Jyväskylää lapsivaltaisempi. Lasten määrä on kasvanut suhteellisesti eniten Laukaassa. Tämä näkyy etenkin alle kouluikäisten määrän kasvussa, joka on ollut Laukaassa selvästi suurempaa Jyväskylään ja Muurameen verrattuna. Jyväskylässä 0‐6‐vuotiaiden määrä on kääntynyt laskuun.

• Jyväskylässä 16‐29‐vuotiaiden ikäluokka on taas kehyskuntia suurempi. Sekä Muuramessa että Laukassa tämän ikäluokan koko on pienentynyt.

• Lapsi‐ ja opiskelijaikäluokkia lukuun ottamatta muissa ikäluokissa suhteelliset erot eivät ole suuria. 30‐45‐vuotiaiden ikäluokka on kasvanut kaikissa kolmessa kunnassa, mutta 46‐64‐vuotiaiden osalta ainoastaan Muuramessa hieman.

• Väestön ikääntyminen näkyy kaikissa kunnissa. Yli 64‐vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 2010 yhteensä jo noin 6500:lla. Jyväkylässä yli 64‐vuotiaita on jo enemmän kuin alle 16‐vuotiaita.

8%

11%

10%

8%

9%

13%

14%

10%

23%

12%

12%

21%

21%

21%

22%

21%

22%

25%

25%

22%

17%

18%

16%

17%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

Seutu

0‐6‐vuotiaat 7‐15‐vuotiaat 16‐29‐vuotiaat 30‐45‐vuotiaat 46‐64‐vuotiaat yli 64‐vuotiaat

‐2 % (‐239)

8 % (1 013)

4 % (1243)

10 % (2 653)

‐6 % (‐1 901)

28 % (5 265)

9 % (166)

9 % (207)

‐10 % (‐263)

6 % (233)

‐6 % (‐297)

29 % (782)

2 % (19)

6 % (80)

‐3 % (‐43)

5 % (113)

2 % (57)

40 % (459)

0 % (‐54)

8 % (1 300)

3 % (937)

9 % (2 999)

‐5 % (‐2 141)

29 % (6 506)

‐20% ‐10% 0% 10% 20% 30% 40% 50%

0‐6‐vuotiaat

7‐15‐vuotiaat

16‐29‐vuotiaat

30‐45‐vuotiaat

46‐64‐vuotiaat

yli 64‐vuotiaat

Seutu

Muurame

Laukaa

Jyväskylä

Väestön ikärakenteen muutos vuosina 2010‐2016: Lasten määrän kasvu nopeaa Laukaassa. Väestön ikääntyminen näkyy vahvasti kaikissa kunnissa.

Lähde:Tilastokeskus: Väestö iän mukaan alueittain2010‐2016

10

LAUKAAAlle 16‐vuotiaat: + 127 (4703): + 2,8 %16‐64‐vuotiaat: ‐ 148 (10 769): ‐1,4 %Yli 65‐vuotiaat: + 868 (4 345): + 25,0 %KOKO VÄESTÖ: + 847 (19 817): + 4,5 %

JYVÄSKYLÄAlle 16‐vuotiaat: + 63 (23 600): + 0,3 %16‐64‐vuotiaat: + 3 062 (94 300): + 3,4 %Yli 65‐vuotiaat: + 5 925 (30 000): + 24,6 %KOKO VÄESTÖ: + 9 050(147 900): + 6,5 %

MUURAMEAlle 16‐vuotiaat: ‐ 59 (2 292): ‐2,5 %16‐64‐vuotiaat: +108 (6 086): +1,8 %Yli 65‐vuotiaat: + 552 (2 164): + 34,2 %KOKO VÄESTÖ: + 601 (10 542): + 6,0 %

• Väestömäärän ennakoidaan kasvavan yhteensä lähes 10 500 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Suhteellinen kasvu ennakoidaan nopeimmaksi Jyväskylässä ja Muuramessa.

• Väestöarvion pohjana on Tilastokeskuksen trendiennuste, joka osoittaa mihin suuntaan väestömäärä kehittyy jos kehitys jatkuu nykyisellään. Jyväskylän osalta väestöennustetta on tarkistettu toteutuneeseen kehitykseen peilaten, sillä mm. kokonaisväestönkasvu on ollut ennakoitua suurempaa. Laukaan ja Muuramen osalta toteutunut kehitys on vastannut hyvin Tilastokeskuksen ennustetta.

• Laukaassa lapsimäärän ennakoidaan kasvavan, kun taas Muuramessa ja Jyväskylässä määrän ennakoidaan pysyvän likimain nykyisellä tasollaan.

• Työikäisten määrässä suurimman suhteellisen kasvun ennakoidaan kohdistuvan Jyväskylään. Myös Muuramessa työikäisten määrän ennakoidaan kasvavan, kun taas Laukaassa määrän ennakoidaan vähentyvän jonkin verran.

• Ikääntyneen väestön määrän ennakoidaan kasvavan suhteellisesti eniten Muuramessa tulevina vuosina, mutta myös Jyväskylässä ja Laukaassa varsinkin määrällinen kasvu on merkittävää.

• Väestöllisen huoltosuhteen kannalta väestörakenne on tällä hetkellä suotuisin Jyväskylässä – 66 % väestöstä on työikäisiä. Muuramessa vastaava prosenttisosuus on 60 % ja Laukaassa 58 %. Prosenttiosuuden ennakoidaan pienentyvän kaikissa kunnissa. Jyväskylässä ja Muuramessa ‐2 % ja Laukaassa hieman enemmän ‐3 %.

Lähde:Tilastokeskus: Väestöennuste 2015 iän mukaan alueittain 2015‐2040 + Jyväskylän kaupungin väestöarvio vuoteen 2030

Väestöennuste vuoteen 2025:muutos vuosina 2016‐2025, määrä vuonna 2025 ja suhteellinen muutos

11

Jyväskylän nettomuuttoliike yhteensä vuosina 2010‐2015: Muuttovoitto pohjautuu suurilta osin 15‐24‐vuotiaisiin. Muuttotappio näkyy erityisesti 0‐4‐ sekä 25‐34‐vuotiaissa.

• Jyväskylän nettomuuttovoitto perustuu opiskelijakaupunkina lähes yksinomaan 15‐24‐vuotiaisiin. Muilta osin Jyväskylä on muuttotappiollinen. Tämä näkyy erityisesti 25‐34‐vuotiaissa sekä 0‐4‐vuotiaissa. Vastaavanlainen ilmiö on tyypillistä myös muille suurille ja keskisuurille kaupungeille.

• Seudullisesti muuttovirrat suuntautuvat pääosin Jyväskylästä kehyskuntiin, mutta niiden merkitys on kaventunut viime vuosina (kts. seuraava sivu). Seudullisen muuttoliikkeen merkitys näkyy erityisesti 0‐4‐vuotiaissa, joiden kohdalla suurin osa nettomuuttotappiosta kohdistuu seudun muihin kuntiin. 25‐34‐vuotiaiden nettomuutosta suurin osa kohdistuu taas muualle kuin Jyväskylän seudulle.

• 25‐34‐vuotiaiden poismuutosta huolimatta ikäryhmän koko on ajanjaksolla kasvanut ja ikäryhmän poismuuttovolyymi on ollut pienempi verrattuna ikävuosina 15‐24 Jyväskylään muuttaneisiin.

Jyväskylän keskimääräinennettomuuttoliike / vuosi 2010‐2015

Muurame ‐89

Laukaa ‐80

Muu Jyväskylän seutu** ‐32

MUU SUOMI 529

YHTEENSÄ 328

Kokoväestö 0‐4 5‐9 10‐14 15‐24 25‐34 35‐44 45‐54 55‐64 65 +

Nettomuutto: Muu Suomi 3171 ‐279 ‐10 33 6359 ‐2507 ‐170 ‐112 ‐162 19Nettomuutto: Muu Jyväskylän seutu** ‐190 ‐192 ‐46 12 439 ‐275 ‐79 ‐36 ‐39 26Nettomuutto: Laukaa ‐481 ‐325 ‐48 28 538 ‐622 ‐89 ‐27 48 16Nettomuutto: Muurame ‐531 ‐223 ‐58 ‐8 295 ‐391 ‐99 ‐14 ‐18 ‐15Ikäluokan koon muutos 2010‐2015 6552 ‐256 999 191 630 1048 1305 ‐916 ‐957 4508NETTOMUUTTO YHTEENSÄ 1969 ‐1019 ‐162 65 7631 ‐3795 ‐437 ‐189 ‐171 46

‐4000

‐2000

0

2000

4000

6000

8000

** Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen

Lähde:Tilastokeskus: Kuntien välinen muuttoliike iän ja muuton suunnan mukaan alueittain 2010‐2015

12

Kaikkiikäluokat 0‐4 5‐9 10‐14 15‐24 25‐34 35‐44 45‐54 55‐64 65 +

2010 ‐2,46 ‐22,29 ‐4,35 3,16 10,34 ‐14,72 ‐2,96 ‐0,60 0,00 0,87

2011 ‐2,59 ‐17,95 ‐6,44 ‐2,00 9,77 ‐10,62 ‐4,90 ‐1,33 ‐1,07 ‐0,21

2012 ‐1,66 ‐14,94 ‐5,39 0,94 10,63 ‐9,40 ‐4,06 ‐1,53 ‐0,36 ‐0,05

2013 ‐1,10 ‐11,97 ‐1,38 0,00 8,89 ‐8,21 ‐2,67 ‐0,12 ‐0,24 ‐0,38

2014 ‐0,87 ‐14,13 ‐2,69 0,00 10,61 ‐9,62 ‐1,88 ‐0,19 0,68 0,87

2015 ‐0,42 ‐11,51 ‐1,44 2,69 9,73 ‐7,68 ‐0,74 ‐0,95 0,50 0,22

‐25,00

‐20,00

‐15,00

‐10,00

‐5,00

0,00

5,00

10,00

15,00

Kaikkiikäluokat 0‐4 5‐9 10‐14 15‐24 25‐34 35‐44 45‐54 55‐64 65 +

2010 1,5 ‐33,7 ‐2,7 4,7 61,1 ‐30,8 ‐6,3 ‐4,0 ‐1,4 1,2

2011 2,1 ‐26,8 ‐7,3 ‐2,2 65,8 ‐30,7 ‐5,7 ‐1,8 ‐3,7 0,1

2012 2,5 ‐17,3 ‐5,4 1,2 59,8 ‐26,7 ‐6,8 ‐1,6 ‐2,1 ‐1,8

2013 1,4 ‐17,3 ‐1,1 0,0 53,0 ‐31,2 ‐4,3 ‐1,4 ‐2,0 ‐0,3

2014 1,8 ‐17,4 ‐6,7 ‐1,2 53,2 ‐26,1 ‐6,0 ‐2,2 ‐2,2 1,7

2015 5,3 ‐15,2 0,3 7,2 66,9 ‐31,5 1,0 ‐0,5 1,3 1,2

‐40,0

‐20,0

0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

Ulkopaikkakunnille (koko Suomi) suuntautuva muuttoalttius ikäryhmän mukaan Jyväskylässä vuosina 2010‐2015: 0‐4‐vuotiaiden poismuuttoalttius vähentynyt, opiskelijaikäisten tulomuuttoalttius kasvanut

Kehyskuntiin* suuntautuva muuttoalttius ikäryhmän mukaan Jyväskylässä vuosina 2010‐2015: Merkitys vähentynyt vuotta 2015 kohden.

• Keskeiset käsitteet:Maassamuuttoalttius = tietyn ikäryhmän todennäköisyys muuttaa alueelle tai alueelta pois. Luku ilmoitetaan muuttaneiden määrä per keskiväkiluvun 1000 henkeä kohden. Keskiväkiluku tarkoittaa kahden ajankohdan välistä keskiarviota väestömäärästä. Esim. muuttoalttius ‐22 kertoo, että poismuuttajia on keskimäärin 22 henkilöä / 1000 ikäluokan edustajaa.

• Erityisesti 0‐4‐vuotiaiden poismuuttoalttius on pienentynyt vuodesta 2010. 25‐34‐vuotiaiden osalta poismuuttoalttius on pysynyt likimain samana. Opiskelija‐ikäisten tulomuuttoalttius on kasvanut.

• Kehyskuntiin suuntautuvan muuton merkitys on kaventunut. Tämä näkyy erityisesti 0‐4 ja 25‐34‐vuotiaissa. 25‐24‐vuotiaden poismuutto Jyväskylästä ei siis ole vähentynyt, mutta yhä pienempi osa heistä muuttaa Jyväskylästä kehyskuntaan. Tämä viittaa siihen että poismuuttojen syyt ovat yhä enemmän työ‐ kuin asumisperusteisia.

* Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen

13

Kokoväestö 0‐4 5‐9 10‐14 15‐24 25‐34 35‐44 45‐54 55‐64 65 +

NETTOMUUTTO YHTEENSÄ 226 364 70 ‐27 ‐838 740 49 ‐44 ‐77 ‐11Ikäluokan koon muutos 2010‐2015 723 76 192 76 ‐72 ‐123 144 ‐176 ‐96 702Nettomuutto: Muu Suomi ‐242 43 19 2 ‐297 92 ‐34 ‐49 ‐14 ‐4Nettomuutto: Muu Jyväskylän seutu ‐102 ‐16 ‐2 ‐8 ‐19 ‐2 ‐26 ‐21 ‐18 10Nettomuutto: Jyväskylä 570 337 53 ‐21 ‐522 650 109 26 ‐45 ‐17

‐1000

‐750

‐500

‐250

0

250

500

750

1000

Laukaan nettomuuttoliike 2010‐2015

• Laukaan ja Muuramen nettomuuttoprofiilit ovat hyvin samankaltaiset. Päinvastoin kuin Jyväskylässä nettomuuttovoitto näkyy erityisesti 0‐4‐ sekä 25‐34‐vuotiaissa ja vastaavasti nettomuuttotappio erityisesti 15‐24‐vuotiaissa.

• Sekä Laukaan että Muuramen nettomuuttovoitto perustuu hyvin pitkälti tulomuuttoon Jyväskylästä, sillä ilman keskuskunnasta suuntautuvaa muuttoa nettomuutto olisi tappiollinen. Laukaan osalta 25‐34‐vuotiaiden tulomuuttoalttius keskuskunnasta että muualta Suomesta on hieman pienentynyt vuotta 2015 kohden. Muilta osin muuttoliikkeen volyymeissa ei ole Laukaassa havaittavissa erityistä muutosta.

Laukaan keskimääräinennettomuuttoliike / vuosi 2010‐2015

Jyväskylä 95

Muu Jyväskylän seutu ‐17

Muu Suomi ‐40

YHTEENSÄ 38


14

Kokoväestö 0‐4 5‐9 10‐14 15‐24 25‐34 35‐44 45‐54 55‐64 65 +

NETTOMUUTTO YHTEENSÄ 259 223 48 4 ‐476 367 97 ‐24 2 18Ikäluokan koon muutos 2010‐2015 535 11 40 50 ‐10 ‐60 83 52 ‐15 384Nettomuutto: Muu Suomi ‐228 ‐1 ‐3 ‐1 ‐187 3 1 ‐33 ‐13 6Nettomuutto: Muu Jyväskylän seutu ‐44 1 ‐7 ‐3 6 ‐27 ‐3 ‐5 ‐3 ‐3Nettomuutto: Jyväskylä 531 223 58 8 ‐295 391 99 14 18 15

‐1000

‐750

‐500

‐250

0

250

500

750

1000

Muuramen nettomuuttoliike 2010‐2015

Laukaan keskimääräinennettomuuttoliike / vuosi 2010‐2015

Jyväskylä 89

Muu Jyväskylän seutu ‐7

Muu Suomi ‐38

YHTEENSÄ 43

• Muuramen ja Laukaan muuttovolyymit ovat määrältään samaa luokkaa molemmissa kunnissa. Kunnan väestömäärään suhteutettuna Jyväskylästä suuntautunut tulomuutto on siten Muuramen kannalta ollut merkittävämpi ilmiö ja väestönkasvuun vaikuttanut tekijä.

• Muuramen osalta on nähtävissä, että tulomuuttoalttiudessa sekä Jyväskylästä että muualta Suomesta on vuosittaista vaihtelua. Tulomuuttoalttius Jyväskylästä pienentyi hieman vuosina 2013‐2014, mutta kääntyi jälleen nousuun vuonna 2015.


15

YhteenvetoVäestö ja muuttoliike 2010‐2016

• Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen väestömäärä on kasvanut lähes 9500 asukkaalla. Erityisesti kahtena edellisenä vuotena väestömäärä on kasvanut seudulla keskimääräistä enemmän. Muuramen väestönkasvu on ollut seudun kunnista suhteellisesti suurinta.

• Suurimman suhteellisen väestönkasvun painopisteet ovat olleet Kinkomaa – Keljonkangas –akselilla sekä Läntisessä Palokassa. Määrällisesti eniten on kasvanut Jyväskylän keskusta‐alue. Suhteellisesti eniten väestöään ovat menettäneet Tikkakoski, Korpilahden maaseutualueet, Keltinmäki‐Myllyjärvi sekä Lievestuore.

• Laukaa on kasvanut etenkin luonnollisen väestönlisäyksen johdosta. Muuramen väestönkasvu pohjautuu suurelta osin kuntien väliseen muuttovoittoon. Jyväskylässä luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton osuuksien keskinäinen suhde on tasaisempi. Nettosiirtolaisuus on kasvattanut merkitystään väestönkasvuun vaikuttavana tekijä.

• Muuramen ja Laukaan väestörakenne on Jyväskylää lapsivaltaisempi. Lasten määrä on kasvanut erityisesti Laukaassa, kun taas Jyväskylässä alle kouluikäisten määrä on jo kääntynyt laskuun. Etenkin Jyväskylässä ja Muuramessa vuosi 2016 oli syntyvyyden suhteen 2010‐luvun heikoin vuosi. Väestön ikääntyminen näkyy kaikissa kunnissa. Vuodesta 2010 yli 64‐vuotiaiden määrä on kasvanut Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa yhteensä jo lähes 6 500:lla.

• Seudullisesti muuttovirrat suuntautuvat pääosin Jyväskylästä kehyskuntiin, mutta niiden merkitys on kaventunut viime vuosina. Tämä näkyy erityisesti 0‐4‐ ja 25‐34‐vuotiaissa. 25‐24‐vuotiaden poismuutto Jyväskylästä ei sinänsä ole vähentynyt, mutta yhä pienempi osa heistä muuttaa Jyväskylästä kehyskuntaan. Tämä viittaa siihen että poismuuttojen syyt ovat yhä enemmän työ‐ kuin asumisperusteisia. 16

Asuntokannan muutos 2010‐2016

Eri aikakausien rakennuskerrostumaa Laukaassa17

Asuntokanta talotyypin mukaan vuosina 2010 ja 2015: Suurin osa seudun asuntokannasta kerrostaloissa. Kerrostalojen osuus kasvanut.

• Muuramen ja Laukaan asuntokanta on hyvin pientalopainotteista. Laukaassa tämä näkyy vahvemmin kuin Muuramessa. Jyväskylässä asuntokannasta suurin osa on kerrostaloissa ja viidessä vuodessa kerrostalojen osuus on hieman kasvanut.

• Jyväskylän asuntokannasta hieman yli puolet on yksiöitä tai kaksioita. Yleisin huoneistotyyppi on kaksio. Muuramen ja Laukaan asuntokannat ovat huoneluvun mukaan tarkasteltuna hyvin samantyyppisiä ja jakaumaltaan tasaisia. Lähes puolet asunnoista on vähintään neljän huonetta sisältäviä.

• Asuntojen huoneluvun suhteen painopisteet eivät ole juurikaan muuttuneet seututasolla. Muuramessa ja Laukaassa isojen (4 huonetta tai isompien) asuntojen osuus on hieman kasvanut.

• Kokonaisuudessaan seudun asuntokanta koostui vuonna 2015 lähes 90 000 asunnosta. Koska seudun vuosittaiset asuntotuotanto‐määrät ovat olleet keskimäärin 1300 / vuosi, asuntokannan kokonaisjakauma muuttuu suhteellisen hitaasti.

25%

25%

66%

66%

58%

58%

31%

30%

13%

13%

21%

20%

18%

19%

14%

14%

60%

61%

11%

12%

23%

22%

53%

54%

1%

1%

2%

3%

1%

1%

1%

1%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2010

2015

2010

2015

2010

2015

2010

2015

Jyväskylä

Laukaa

Muu

rame

Seutu

yhteen

sä

Erillinen pientalo

Rivi‐ tai ketjutalo

Asuinkerrostalo

Muu rakennus

17%

17%

10%

10%

9%

8%

16%

16%

36%

36%

24%

23%

23%

22%

34%

34%

22%

22%

21%

21%

20%

20%

22%

22%

15%

14%

24%

24%

23%

24%

16%

16%

10%

11%

20%

21%

22%

23%

12%

12%

1%

0%

1%

1%

3%

2%

1%

1%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2010

2015

2010

2015

2010

2015

2010

2015

Jyväskylä

Laukaa

Muu

rame

Seutu

yhteen

sä

1 h

2 h

3 h

4 h

5 h

Tuntematon

Asuntokanta huoneluvun mukaan vuosina 2010 ja 2015: Yleisin huoneistotyyppi on kaksio. Kehyskunnissa huoneistokokojakauma on tasaisempi kuin Jyväskylässä.

Lähde:Tilastokeskus:Asunnot talotyypinmukaan 2010/2015

Lähde:Tilastokeskus:Asunnot huoneistotyypinmukaan 2010/2015 18

Asuntokanta hallintamuodon mukaan vuosina 2010 ja 2015: muiden vuokra‐asuntojen kuin arava‐ tai korkotukivuokra‐asuntojen osuus kasvanut.

• Muuramen ja Laukaan asuntokanta on vahvasti omistusasuntopainotteista, Laukaassa hieman enemmän kuin Muuramessa.

• Kasvavana ilmiönä asuntorakentamisessa ovat olleet sijoittajavetoiset vuokra‐asunnot. Tämä näkyy asuntojen hallintamuodon kehityksessä etenkin Jyväskylässä. Arava‐ ja korkotukivuokra‐asuntojen osuus on pienentynyt ja vastaavasti muiden, vapaa‐rahoitteisten, vuokra‐asuntojen osuus asuntokannasta on kasvanut 5 %. Muuramessa arava‐ ja korkotukivuokra‐asuntojen osuus on taas päinvastoin kasvanut hieman.

• Vapaarahoitteisten vuokra‐asuntojen määrää olevat lisänneet myös aravarajoituksista vapautuneet asunnot. Vapaarahoitteisiin vuokra‐asuntoihin sisältyvät lisäksi yksityishenkilöiden vuokraamat asunnot.

• Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta on edelleen pieni – vain 3 % seudun asuntokannasta. Laukaassa asumisoikeusasuntojen osuus jää alle 1 %.

• Asunnon huoneluvun ja hallintamuodon välillä on yhteys. Kaikista seudun yksiöistä vain 14 % on omistusasuntoja. Omistusasuntojen osuus kasvaa mitä suuremmasta huoneluvusta kyse ja vastaavasti vuokra‐asuntojen osuus pienenee. Trendi on vuoteen 2010 verrattuna vahvistunut.

21%

21%

58%

58%

50%

51%

26%

26%

28%

28%

14%

15%

18%

20%

27%

26%

22%

17%

11%

10%

13%

14%

20%

17%

18%

23%

8%

9%

8%

7%

17%

21%

3%

3%

2%

2%

3%

3%

7%

7%

9%

8%

9%

6%

7%

7%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2010

2015

2010

2015

2010

2015

2010

2015

Jyväskylä

Laukaa

Muu

rame

Seutu

yhteen

sä

Omistaa talon Omistaa asunnon osakkeetAravavuokra‐ tai korkotukivuokra‐asunto Muu vuokra‐asuntoAsumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste

Lähde: Tilastokeskus: Asunnot huoneistotyypin ja hallintaperusteen mukaan 2010/2015

14%

34%

62%

85%

93%

32%

23%

13%

4%

1%

42%

31%

15%

4%

2%

1%

4%

4%

2%

11%

8%

7%

5%

4%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

1h

2h

3h

4h

5h +

Omistus Aravavuokra/korkotuokivuokra Muu vuokra ASO Tuntematon

Seudun asuntokanta hallintamuodon ja huoneistotyypin mukaan vuonna 2015: Pienet asunnot suurelta osin vuokrakäytössä.

19

Asuntotuotanto2010‐2016

Pientaloja nousee Muuramen Kinkomaalle

Valmistuneet asunnot 2010‐2016: Vuosi 2016 asuntotuotannoltaan ennätysvuosi Jyväskylässä ja Muuramessa. • Vuosina 2010‐2016 seudulle on

valmistunut keskimäärin 1312 asuntoa / vuosi. Kunnittain:

– Jyväskylään 1152– Laukaaseen 86– Muurameen 74

• Kahtena edellisenä vuotena asuntotuotanto on ollut muuta ajanjaksoa keskimääräistä vilkkaampaa. Etenkin Muurameen ja Jyväskylään valmistui selvästi keskimääräistä enemmän asuntoja.

• Kehyskunnista Laukaassa vuosittainen asuntotuotanto on pääsääntöisesti ollut Muuramea suurempaa, mutta vuonna 2016 valmistui enemmän asuntoja Muurameen kuin Laukaaseen.

• Jyväskylän osuus kokonaisasuntotuotannosta on ollut keskimäärin 88 %. Vuodesta 2014 eteenpäin osuus on ollut tätä korkeampi. Suhteutettuna kunnan väestömäärään Muuramen asuntotuotanto on ollut kehyskunnista vilkkaampaa.

88%7%6%

JYVÄSKYLÄ

LAUKAA

MUURAME

Kuntien osuus seudun asuntotuotannosta

2010‐2016

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016Jyväskylä 1047 1097 1176 1115 1092 1168 1372Laukaa 88 118 85 121 50 94 47Muurame 38 99 87 75 54 50 113Seutu yhteensä 1173 1314 1348 1311 1196 1312 1532

‐100

100

300

500

700

900

1100

1300

1500

21Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus‐ ja huoneistorekisterit 2017

18%

8%

70%

3%

0%

Asuntotuotanto talotyypeittäin 2010‐2016Laukaa pientalotuotantopainotteisin, Jyväskylässä vahva kerrostalopainotus

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

Seutuyhteensä

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus‐ ja huoneistorekisterit 2017

78%

9%

10% 2%

78%

9%10%

0% 2%

Pientalot

Rivitalot

Kerrostalot

Asuntolat, vanhusten palvelutalot.

Muut

64%

16%

14%

2% 4%

24%

9%

63%

3%

1%

22

Sääksvuoren uutta pientalomiljöötä

Pientalorakentaminen 2010‐2016

Valmistuneet pientalorakennukset ja ‐asunnot 2010‐2016:Pientalorakentaminen hiipunut. Paritalorakentaminen kasvussa.

• Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan alueelle valmistuneiden pientalojen määrä on vähentynytvuoden 2011 huippumäärästä lähes puoleen.

• Jyväskylä on menettänyt osuuttaan pientalorakentamisen kohdekuntana, mutta suurin osa pientaloista rakennetaan edelleen Jyväskylään.

• Myös Laukaassa valmistuneiden pientalojen määrä on vähentynyt. Muuramessa määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena ja viime vuonna valmistuneiden pientaloasuntojen määrä oli koko 2010‐luvun suurin.

• Muuramessa pientaloasunto‐tuotannon kasvua selittää etenkin paritalorakentaminen. Vuonna 2016 valmistuneista asunnoista 42 % oli paritaloasuntoja.

• Paritalorakentamisen määrä on kasvanut kaikissa kolmessa kunnassa tasaisesti koko 2010‐luvun. Yhteensä vuonna 2016 valmistuneista pientalo‐asunnoista lähes kolmasosa oli paritaloasuntoja. Vuonna 2010 vastaava osuus oli vielä alle 10 %.

Valmistuneet pientaloasunnot 2010‐2016, jakautuminen kunnittain:Jyväskylän osuus kaventunut.

68% 64% 65% 62% 72%58% 55%

22% 22% 22% 23%16%

26%17%

10% 14% 12% 15% 12% 16%28%

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

JYVÄSKYLÄ: Pientaloasuntoja 219 269 233 213 203 141 142

Pientaloja 201 264 215 203 181 123 124

LAUKAA: Pientaloasuntoja 71 93 79 79 45 63 43

Pientaloja 68 84 78 75 41 59 38

MUURAME: Pientaloasuntoja 34 58 44 51 34 38 72

Pientaloja 33 54 42 46 30 33 55

YHTEENSÄ: Pientaloasuntoja 324 420 356 343 282 242 257

Pientaloja 302 402 335 324 252 215 217

0

50

100

150

200

250

300


24

TIKKAKOSKI

PUUPPOLA

KINKOMAASÄÄKSVUORI

PALOKKA

LEPPÄVESI

VIHTAVUORI

LIEVESTUORE

LAUKAA

MUURAMENKESKUSTA

VAAJAKOSKI

KORPILAHTI

Valmistuneet pientaloasunnot 2010‐2016:Sääksvuori – Kinkomaa –akselilla suuri uusien pientalojen keskittymä

• Pientaloja on valmistunut paljon etenkin Sääksvuori –Kinkomaa –akselille. Yhteensä näille alueille on valmistunut 2010‐luvun pientalotuotannosta 12 % (Keljonkangas 176 ja Kinkomaa 96 pientaloa).

• Lisäksi Jyväskylässä yksittäisistä alueista esiin nousevat Puuppola, Tikkakosken Tunnelinmäki, Läntinen Palokka, Halssilanmäki, Huhtasuon Pysäkkivuori, Vääräjärvi sekä Kangasvuori, Äijälänrannan asuntomessualue –Samulinniemi sekä Vaajakoski, jossa rakentamista on ollut etenkin Savonmäessä, Kaunisharjussa ja Hupelissa. Maaseutualueista erottuu myös Vesangan kyläalue.

• Laukaassa yksittäisistä alueista pientaloja on valmistunut eniten Kirkonkylän tuntumaan. Muista Laukaan taajamista eniten pientaloja on valmistunut Leppävedelle ja tämän jälkeen Vihtavuoreen.

• Muuramessa Kinkomaan lisäksi yksittäisinä uusien pientalojen keskittyminä erottuvat Seunavuori ja Tervamäki.

• Valmistuneiden pientalojen keskikoko seudulla oli 174 k‐m2. Muuramessa omakotitalot ovat olleet hieman keskimääräistä suurempia (180 k‐m2), Laukaassa pienempiä (170 k‐m2), Jyväskylässä seudun keskitasoa.

VESANKA HUHTASUO


25

Rakentaminen asemakaava‐alueelle / maaseudulle 2010‐2016: Kolme neljäsosaa pientaloista rakentunut asemakaava‐alueille

• Keskimäärin 76 % seudulle vuosina 2010‐2016 valmistuneista pientaloista on rakennettu asemakaava‐alueille. Kyläkaava‐alueille valmistuneiden osuus on 11 % ja muille maaseutualueille 13 %. Asemakaava‐alueelle rakentamisen osuus on vahvistunut hieman vuotta 2016 kohden.

• Kunnittain osuudet vaihtelevat jonkin verran. Jyväskylässä ja Muuramessa asemakaava‐alueiden osuus on ollut keskimäärin 79 % ja Laukaassa 61 %.

• Maaseuturakentamisessa on myös kunnittaisia eroja. Jyväskylässä suurin osa maaseuturakentamisesta on kohdistunut kyläkaava‐alueille. Muuramessa ja Laukaassa suurin osa maaseuturakentamisesta tapahtuu kyläkaava‐alueiden ulkopuolella.

• Määrällisesti Jyväskylän maaseudulle, myös kyläkaava‐alueiden ulkopuolelle, on rakennettu enemmän kuin Muuramen ja Laukaan maaseudulle yhteensä.

78% 73% 73% 76% 80% 77% 78%

11%13% 10%

12% 7% 12% 10%

11% 14% 17% 13% 13% 11% 12%

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Asemakaava Maaseutu, kyläkaava Maaseutu, ei kaavaa


26

82% 75% 77% 79% 82% 79% 78%

10%14% 11% 12% 7% 12% 14%

7% 11% 11% 9% 10% 8% 8%

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Rakentaminen asemakaava‐alueelle / maaseudulle 2010‐2016 kunnittain: Osuudet asemakaava‐, kyläkaava‐ ja kyläkaava‐alueiden ulkopuolelle valmistuneista pientaloista

Jyväskylä

62% 58% 49%64% 62%

73% 69%

14%12%

14%

14% 10%10% 8%

24% 30% 37%22% 29%

18% 23%

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Laukaa

Muurame

79% 80% 77% 76%88%

71%83%

9% 12%6%

3%14%

2%12% 8%

23% 18% 9% 14% 16%

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Asemakaava Maaseutu, kyläkaava Maaseutu, ei kaavaa

Luovutetut pientalotontit kunnittain vuosina 2010‐2016

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016Jyväskylä 106 106 71 94 49 34 86Laukaa 27 31 28 22 33 20 17Muurame 34 23 26 23 28 37 27Yhteensä 167 160 125 139 110 91 130

020406080

100120140160180

• Rakentamisen osuus asemakaava‐, kyläkaava‐ ja kyläkaavojen ulkopuolisten alueiden välillä on pysynyt Jyväskylässä suhteellisen vakiona. Myös Muuramessa asemakaava‐alueelle kohdistuneen rakentamisen osuus on pysynyt korkeana.Maaseutualueella kyläkaava‐alueiden ja sen ulkopuolelle jäävän alueen osuudet rakentamisesta ovat vaihdelleet Muuramessa enemmän.

• Laukaassa asemakaava‐alueelle rakentamisen osuus on ollut näistä kolmesta kunnasta matalin, mutta osuus on kasvanut 2010‐luvun alkuvuosiin verrattuna.

• Kaupungin/kunnan pientalotontteja on luovutettu vuodessa Jyväskylässä keskimäärin 78, Laukaassa 25 ja Muuramessa 28. Yhteensä keskiarvo on 132 tonttia / vuosi. Vuosittain luovutettujen tonttien määrä on vaihdellut Jyväskylässä paljon. Tätä selittää pitkälti vuoden 2014 poikkeuksellisen pieni pientalotonttitarjonta, jota laskettiin Kankaan investointeihin varautumisen vuoksi.


27

Myönnetyt pientaloluvat 2010 – 2016: Pientalorakentamisessa havaittavissa elpymistä vuonna 2016


0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

• Pientalorakentamisessa on havaittavissa elpymisen merkkejä. Etenkin Jyväskylässä myönnettyjen pientalolupien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2016, mutta kokonaisuutena vuotta 2014 edeltävälle tasolle kasvu ei yltänyt. 2010‐luvun alun kaltaista pientalorakentamisen kysyntää ei ole todennäköisesti enää odotettavissa jatkossa.

• Muuramessa myönnettyjen pientalolupien määrä oli 2010‐luvun vuosista korkein, Laukaassa taas pienin.

• Vuonna 2017 Jyväskylässä pientalolupia on myönnetty tähän saakka 44, Laukaassa 20 ja Muuramessa 9. Vuoden 2017 kehitys on siten ollut edellisvuoden kaltainen, paitsi Muuramessa joissa uusia pientalolupia on tähän saakka ollut hieman vähemmän edellisvuoteen suhteutettuna.

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennusluparekisteri 2017

28

Ketä uusissa pientaloissa asuu? Hieman yli kaksi kolmasosaa lapsiperheitä.

• 2010‐luvulla valmistuneissa pientaloasunnoissa asuu 8200 henkilöä. Pientaloasuntokunnista 69 % on lapsiperheitä (vähintään yksi alle 16‐vuotias). Osuus on hieman korkeampi Laukaassa (72 %) ja Muuramessa (70 %) kuin Jyväskylässä (68 %).

• Myös uusien pientaloasuntokuntien keskimääräinen koko on Laukaassa (3,69) ja Muuramessa (3,52) hieman suurempi kuin Jyväskylässä (3,34). Keskimääräinen vuosina 2010‐2016 valmistuneiden pientalojen asuntokuntakoko seudulla on 3,43.

• Lähes kolmasosassa uusista pientaloasuntokunnista ei asu lainkaan lapsia. Yhteensä uusista pientalo‐asuntokunnista noin 11 % on asuntokuntia, joissa asukkaat ovat 20‐40‐vuotiaita ja 10 % pientasunto‐kunnissa asukkaat ovat 41‐63‐vuotiaita.

• Varsinaisia senioriasuntokuntia (nuorin asukas yli 64‐vuotias) on ainoastaan 3 %. Pientalorakentaminen on ikääntyvän väestön osalta siis varsin marginaalinen ilmiö.

• Kokonaisuudessaan 7 % asuntokunnista ei ole suoraviivaisesti luokiteltavissa asukkaiden iän perusteella mihinkään selkeään luokkaan. Tässä luokassa asukkaiden iät osuvat useaan eri ikäluokkaan 20. ikävuodesta ylöspäin.

• Yhden asunnon pientaloihin verrattuna paritaloasuntokunnista pienempi osa, 61 %, on lapsiperheitä. Muuramessa osuus jää 49 %:iin, Jyväskylässä 59 %:iin ja Laukaassa osuus on 80 %.

Vuosina 2010‐2016 valmistuneiden pientalojen asuntokunnat asukkaiden iän mukaan 03/2017

68%

72%

70%

69%

12%

10%

11%

11%

10%

8%

8%

10%

3%

3%

3%

3%

7%

6%

8%

7%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

Seutu

Lapsiperheet Vain 20‐40v vain 41‐63‐v Vain 64 + Muut

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus‐ ja huoneistorekisterit sekä väestötietojärjestelmä 2017

29

Kerrostaloasumista Jyväsjärven äärellä Lutakossa

Kerrostalorakentaminen 2010‐2016

Kerrostaloasumista Laukaassa

Valmistuneet kerrostaloasunnot 2010‐2016:Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä kasvussa.

MANNISENMÄKI JAMANNILA

KORTEPOHJAKESKUSTA

HUHTASUO

KUOKKALA


2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

JYVÄSKYLÄ 759 721 779 801 794 908 1132

kerrostalorakennuksia 19 27 39 24 25 31 36

LAUKAA 0 21 0 42 0 0 0


MUURAME 0 21 23 0 0 0 27


YHTEENSÄ 759 763 802 843 794 908 1159


0

200

400

600

800

1000

1200

1400

• Keskimäärin seudulle on valmistunut 861 kerrostaloasuntoa / vuosi. Kunnittain:

– Jyväskylään 842 (keskimäärin 26 taloa / vuosi)– Laukaaseen 9 (keskimäärin 1 talo / 3 vuotta)– Muurameen 10 (keskimäärin 1 talo / 3 vuotta)

• 2010‐luvun kerrostalotuotanto on keskittynyt 98 %:sti Jyväskylään. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä on ollut kasvussa ja vuonna 2016 valmistui huomattavasti keskimääräistä enemmän kerrostaloasuntoja. Muuramessa on kunnan väestömäärään suhteutettuna ollut enemmän kerrostalotuotantoa kuin Laukaassa.

• Vaikka vuosi 2016 oli valmistuneiden kerrostaloasuntojen suhteen huippuvuosi, valmistui kuitenkin vuonna 2012 määrällisesti enemmän kerrostaloja. Uudet kerrostalokohteet ovat siten olleet asuntomäärältään suurempia. 31

Vuosina 2010‐2016 valmistuneet kerrostaloasunnot huoneistokoon mukaan: koko seutuVuonna 2016 ennätysmäärä valmistuneita yksiöitä. • Vuosina 2010‐2016

valmistuneista kerrostaloasunnoista suurin yksittäinen huoneistokokoluokka olivat kaksiot. Vuonna 2016 valmistui ennätysmäärä yksiöitä. Kokonaisuudessaan pienten asuntojen, yksiöiden ja kaksioiden, osuus kokonaisasunto‐tuotannosta on ollut tasaisessa kasvussa.

• Vuonna 2016 valmistuneista asunnoista 83 % oli yksiöitä tai kaksioita. Alimmillaan pienten asuntojen osuus on ollut vuonna 2011 –yhteensä 68 %. Vuoden 2009 laman vaikutukset näkyvät vuoden 2010 asuntotuotannossa, jolloin valmistui prosentuaalisesti jopa enemmän yksiöitä ja kaksioita vuoteen 2016 verrattuna, mutta kokonaisasuntotuotanto‐määrä oli tuolloin huomattavasti pienempi.

• Muuramessa ja Laukaassa valmistuneiden yksiöiden osuus on ollut marginaalinen verrattuna Jyväskylään.

343

140

288

331

207

353

544

289

425

342

308

405

426

418

102

226

221

184

270

230

197

12

38

32

18

40

24

14

0 200 400 600 800 1000 1200 1400

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

1h

2h

3h

4h +

46%

17%33% 42%

22%34%

47%

39%

51%39%

36%

44%41%

36%

14%27% 24% 21%

29%22% 15%

2% 4% 4% 1% 4% 2% 1%

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

35%

2%

8%

34%

41%

49%

32%

41%

22%

43%

59%

22%

3%

6%

0%

3%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

Seutu

Vuosina 2010‐2016 valmistuneiden kerrostaloasuntojen huoneistokokojakauma kunnittain

Vuosina 2010‐2016 valmistuneiden kerrostaloasuntojen huoneistokokojakauma: koko seutuYksiöiden osuus kokonaisasuntotuotannosta kasvussa.

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus‐ ja

huoneistorekisterit 2017 32

2010 2011 2012 2013 2014 2015 20161h (30,8 m2) 25,4 33,3 29,2 32,8 34,4 34,5 29,42h (48,8 m2) 49,5 49,7 50,5 49,7 50,3 47,9 44,73h (69,4 m2) 67,6 72,0 71,6 72,1 69,2 66,9 65,64h + (93,3 m2) 92,7 95,5 95,9 99,1 89,6 89,9 100,3Kaikkien valmistuneiden kerrrostaloasuntojen

keskimääräinen koko (48,4 m2) 41,6 54,9 50,5 48,8 54,0 48,5 41,7

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

110,0

Vuosina 2010‐2016 valmistuneiden kerrostaloasuntojen keskimääräinen huoneistoala:Uudet asunnot kooltaan entistä pienempiä myös huoneistoalassa mitattuna

(Suluissa keskimääräinen koko)

• Valmistuneiden kerrostaloasuntojen keskimääräinen huoneistoala on pienentynyt 2010‐luvulla. Tämä näkyy etenkin kaksioissa ja kolmioissa, vuoden 2016 osalta myös yksiöissä.

• Neliöiden tai tätä isompien kerrostaloasuntojenasuntojen keskimääräisessä koossa on enemmän vuosittaista hajontaa mutta toisaalta näiden tuotanto on kokonaisuutta katsoen pientä.


33

m2

• Myönnettyjen kerrostalolupien määrä jatkoi kasvuaan asunnoissa mitattuna vuonna 2016. Jyväskylässä myös alkuvuosi 2017 on jatkunut yhä vilkkaana, kuten edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Odotettavissa on, että vuoden 2017 kerrostalotuotanto jatkuu edelleen keskimääräistä voimakkaampana.

• Muuramessa ja Laukaassa vuonna 2017 tähän saakka ei ole myönnetty kerrostalolupia.


0

400

800

1200

1600

2000

Myönnetyt kerrostaloluvat* 2010 – 2016: Kerrostaloasuntojen lupamäärä jatkoi kasvuaan. Vuonna 2016 ennätysvuosi Jyväskylässä.

asuntoja

*Mukana myös vanhusten palvelutaloja

34


• Vuosina 2010‐2016 valmistuneissa kerrostaloissa asuu lähes 8 400 asukasta. Vaikka kerrostaloasuntotuotanto on ollut huomattavasti suurempaa kuin pientaloasuntotuotanto, ylittää 2010‐luvun kerrostaloissa asuvan väestön määrä uusissa pientaloissa asuvan väestömäärän (8200) vain niukasti. Keskimäärin uusien kerrostalojen asuntokuntien koko on ollut Jyväskylässä 1,44. Laukaassa keskikoko on suurempi 1,53 ja Muuramessa Jyväskylän tasoa 1,45.

• Kokonaisuutena kerrostaloasuntojen uudistuotanto on palvellut etenkin 16‐45‐vuotiaita verrattuna näiden ikäluokkien suhteelliseen osuuteen koko väestöstä.

• Lapsiperheiden osuus uusien kerrostalojen asukkaista on pieni ja kehyskunnissa osuus on marginaalinen. 2010‐luvulla rakennetuissa kerrostaloissa ei asu Laukaassa lainkaan lapsiperheitä.

• Alueellinen vaihtelu näkyy myös ikääntyvän väestön osalta. Jyväskylässä uusissa kerrostaloissa asuvien yli 64‐vuotiaiden osuus on muuta seutua pienempi. Muuramessa ja Laukaassa taas suurin osa uusissa kerrostaloasunnoissa asuvista on yli 64‐vuotiaita.

Vuosina 2010‐2016 valmistuneiden kerrostaloasuntojen asukkaiden ikäjakauma 03/2017Jyväskylässä painottuminen nuoriin, kehyskunnissa ikääntyviin.

9%

2%

8%

30%

1%

3%

30%

28%

6%

11%

28%

15%

15%

14%

15%

18%

79%

69%

20%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

SEUTU

alle 15‐vuotiaat 16‐25‐vuotiaat 26‐45‐vuotiaat 46‐64‐vuotiaat yli 65‐vuotiaat


Omarantaisia rivitaloja Mankolassa

Rivitalorakentaminen 2010‐2016

Valmistuneet rivitaloasunnot 2010‐2016Valmistuneiden rivitalojen määrässä vuosittaista vaihtelua

• Keskimäärin seudulle on valmistunut 116 rivitaloasuntoa / vuosi. Kunnittain:– Jyväskylään 97 (keskimäärin 21 taloa / vuosi)– Laukaaseen 7 (keskimäärin 1 taloa / vuosi)– Muurameen 12 (keskimäärin 3 taloa / vuosi)

• 2010‐luvun rivitaloasuntotuotannosta 83 % on kohdistunut Jyväskylään, 10 % Muurameen ja 6 % Laukaaseen.

• Rivitalojen keskikoko seudulla on ollut 454 k‐m2. Noin kolme neljäsosaa rivitaloista on ollut yksikerroksisia ja neljäsosa kaksikerroksisia. Muuramessa ja Laukaassa uudet rivitalot ovat olleet yli 90 %:sti yksikerroksisia, Jyväskylässä vastaava osuus on 68 %.

• Vuoden 2016 rivitalotuotanto oli kokonaisuudessaan ajanjakson pienin.Rivitalotonteille on ollut Jyväskylässä ja Muuramessa suurempi kysyntä kuin mitä tarjontaa on ollut. Myös Laukaassa rivitalotonteista on kysyntää Leppävedellä.

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016JYVÄSKYLÄ 68 107 157 100 94 92 64 rivitalorakennukset 16 27 31 20 20 18 12LAUKAA 17 4 6 0 5 16 4 rivitalorakennukset 3 1 1 0 1 2 1MUURAME 4 15 18 17 16 7 8 rivitalorakennukset 1 3 5 3 4 2 2YHTEENSÄ 89 126 181 117 115 115 76 rivitalorakennukset 20 31 37 23 25 22 15

0

40

80

120

160

200

LÄNTINEN PALOKKA

HAUKKALA

KESKUSTA

KANGASVUORIHALSSILA

KUOKKALA

KELJONKANGAS

LEPPÄVESI

MUURAME


37

5

1

7

1

15

13

52

34

25

25

6

68

58

96

58

47

63

41

31

50

32

34

43

34

43

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

1h

2h

3h

4h +

Vuosina 2010‐2016 valmistuneiden rivitaloasuntojen huoneistokokojakauma:Painopiste kolmiossa ja tätä suuremmissa asunnoissa.

4% 1% 5% 1%13% 10%

29% 26%22% 20%

7%

60%46%

53% 44%41% 52%

46%

27%40%

18% 26%37% 28%

48%

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

2%

2%

21%

15%

5%

19%

47%

58%

62%

49%

30%

27%

33%

30%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

Seutu

Vuosina 2010‐2016 valmistuneiden rivitaloasuntojen huoneistokokojakauma kunnittain

• Rivitaloissa tuotanto on painottunut erityisesti kolmioihin ja tätä suurempiin asuntoihin. Vuonna 2016 valmistui etenkin isompia asuntoja.

• Vuosina, jolloin rivitalotuotanto on ollut keskimääräistä suurempaa, myös kaksioita on valmistunut jonkin verran. Yksiöiden määrä rivitalotuotannossa on marginaalinen.

• Alueellisissa eroissa korostuu Muuramen ja Laukaan rivitalotuotannon kolmiovaltaisuus. Jyväskylässä pienten rivitaloasuntojen osuus on suurempi. Neliöiden tai tätä suurempien asuntojen osuus kokonaistuotannosta on eri kunnissa samalla tasolla.


38

Vuosina 2010‐2016 valmistuneiden rivitaloasuntojen huoneistokokojakauma

Vuosina 2010‐2016 valmistuneiden rivitaloasuntojen keskimääräinen huoneistokokoHuoneistoalan kehityksessä ei selkeää trendiä havaittavissa.

• Rivitaloissa keskimääräisessä huoneistokoossa on enemmän vuosittaista vaihtelua verrattuna kerrostalotuotantoon johtuen pienemmistä tuotantomääristä.

• Kokonaisuutena huoneistojen pienentyminen näkyy rivitaloissa kolmioissa, joiden keskimääräinen koko on hieman pienentynyt vuodesta 2010.

2010 2011 2012 2013 2014 2015 20161h (53,5 m2) 57,9 67,0 56,02h (65,8 m2) 74,1 62,5 60,6 66,9 71,9 64,9 69,93h (79,8 m2) 80,8 87,6 77,9 78,0 79,2 77,1 78,84h + (102,5 m2) 112,7 106,1 94,4 94,6 104,7 97,4 105,1Kaikkien valmistuneiden rivitaloasuntojen

keskimääräinen koko (83,7 m2) 88,6 91,2 75,8 78,3 87,1 80,3 90,8

0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

100,0

120,0


(Suluissa keskimääräinen koko)

39

m2

• Myös rivitalorakentamisessa on odotettavissa kasvua myönnettyjen rakennuslupien perusteella. Kokonaisuudessaan myönnettyjen rivitalolupien määrä asunnoissa mitattuna kävi seututasolla alimmillaan vuonna 2015.

• Vuosi 2017 on näyttänyt tähän saakka vastaavalta kuin edellisvuosi ainakin Jyväkylässä. Laukaassa on myönnetty lupa kahdelle rivitalolle, mikä on yleistä vuosikeskitasoakin enemmän.

Myönnetyt rivitaloluvat 2010 – 2016: Rivitalorakentamisessa odotettavissa kasvua.



0

50

100

150

200

250asuntoja

40

• Vuosina 2010‐2016 valmistuneissa rivitaloissa asuu lähes 2 000 asukasta. Keskimäärin uusien rivitalojen asuntokuntien koko on ollut 2,26. Jyväskylässä keskikoko on ollut hieman alhaisempi (2,21), Laukaassa hieman korkeampi (2,39) ja huomattavasti seudun keskitasoa korkeampi Muuramessa (2,60).

• Kokonaisuutena rivitaloasuntojen uudistuotanto on palvellut etenkin lapsiperheitä ja 26‐45‐vuotiaiden ikäryhmää verrattuna näiden ikäryhmien suhteelliseen osuuteen koko väestöstä. Kunnittaiset erot ikäryhmien suhteellisissa osuuksissa ovat pieniä verrattuna uusien kerrostalojen väestöjakaumaan.

• Ikääntyvän väestön osuus on pieni suhteutettuna ikäryhmän osuuteen kokonaisväestöstä, mutta myös rivitaloasumisella on ollut oma kohderyhmänsä ikääntyvien joukossa.

Vuosina 2010‐2016 valmistuneiden rivitaloasuntojen asukkaiden ikäjakauma 03/2017Painotus lapsiperheissä ja 26‐45‐vuotiaissa


26%

29%

30%

27%

6%

7%

5%

6%

43%

48%

41%

43%

18%

13%

17%

18%

7%

3%

8%

7%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

SEUTU


41

Vuosina 2010‐2016 valmistuneiden rivitaloasuntojen asukkaiden ikäjakaumaUudet rivitalot vetäneet erityisesti lapsiperheitä sekä 26‐45‐vuotiaita.

26%

29%

30%

27%

6%

7%

5%

6%

43%

48%

41%

43%

18%

13%

17%

18%

7%

3%

8%

7%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

SEUTU


• Vuosina 2010‐2016 valmistuneissa rivitaloissa asuu noin 1 970 asukasta. Uusien rivitaloasuntokuntien keskikoko seudulla oli 2,26. Jyväskylässä keskikoko oli hieman muuta seutua pienempi (2,21), Laukaassa hieman keskitason yläpuolella (2,39) ja selkeästi korkein Muuramessa (2,60). Uusien rivitalojen asukaskunnassa korostuu erityisesti 26‐45‐vuotiaiden ikäryhmä ja lapset.

• Kerrostaloihin verrattuna lapsiperheiden osuus on jo huomattavasti suurempi etenkin Muuramessa ja Laukaassa. Ikääntyvien osalta Laukaassa osuus on pienempi Jyväskylään ja Muurameen verrattuna. Kokonaisuutena uusi rivitalotuotanto on palvelut keskimääräistä vähemmän ikääntyvää väestöryhmää suhteessa tämän ikäluokan kokoon, mutta pientalorakentamiseen verrattuna rivitalorakentamisella näyttää olevan oma kohderyhmänsä myös ikääntyvien joukossa.

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan

kuntien rakennus‐ ja huoneistorekisterit sekä väestötietojärjestelmä 2017

YhteenvetoAsuntotuotanto ja asuntokannan rakenteen muutos 2010‐2016• Valmistuneiden pientalojen määrä on vähentynyt vuoden 2011 huippumäärästä lähes puoleen. Vuonna 2016

pientaloja valmistui seudulle 217. Suurin osa pientaloista rakennetaan edelleen Jyväskylään, mutta Jyväskylän ja Laukaan suhteellinen osuus kokonaistuotannosta on pudonnut jonkin verran Muurameen verrattuna. Vuonna 2016 myönnettyjen lupien perusteella pientalorakentamisessa on havaittavissa elpymistä.

• 2010‐luvulla valmistuneista pientaloasunnoista keskimäärin 76 % on rakennettu asemakaava‐alueille, kyläkaava‐alueille 11 % ja muille maaseutualueille 13 %. Asemakaava‐alueiden osuus on Jyväskylässä ja Muuramessa suurempi kuin Laukaassa.

• Paritalorakentamisen määrä on kasvanut tasaisesti koko 2010‐luvun. Vuonna 2016 valmistuneista pientaloasunnoista lähes kolmasosa oli paritaloasuntoja. Tämä näkyy etenkin Muuramessa.

• Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen 2010‐luvun kerrostalotuotanto on keskittynyt 98 %:sti Jyväskylään. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä on ollut kasvussa ja vuonna 2016 valmistui huomattavasti keskimääräistä enemmän kerrostaloasuntoja. Myös vuoden 2017 kerrostaloasuntotuotannosta odotetaan keskitasoa suurempaa. Jyväskylässä kerrostaloasuntojen uudistuotanto on palvellut etenkin 16‐45‐vuotiaita verrattuna tämän ikäryhmän suhteelliseen osuuteen koko väestöstä, Laukaassa ja Muuramessa taas erityisesti ikääntyvää väestöä.

• Vuosina 2010‐2016 valmistuneista kerrostaloasunnoista suurin yksittäinen huoneistokokoluokka olivat kaksiot. Vuonna 2016 valmistui ennätysmäärä yksiöitä. Kokonaisuudessaan pienten asuntojen, yksiöiden ja kaksioiden, osuus kokonaisasuntotuotannosta on ollut tasaisessa kasvussa. Samalla valmistuneiden asuntojen keskimääräinen huoneistoala on pienentynyt. Tämä näkyy etenkin kaksioissa ja kolmioissa, vuoden 2016 osalta myös yksiöissä.

• Kasvavana ilmiönä asuntorakentamisessa ovat olleet sijoittajavetoiset vuokra‐asunnot. Tämä näkyy asuntojen hallintamuodon kehityksessä etenkin Jyväskylässä. Arava‐ ja korkotukivuokra‐asuntojen osuus on pienentynyt ja vastaavasti vapaarahoitteisten vuokra‐asuntojen osuus asuntokannasta on kasvanut. Muuramen ja Laukaan asuntokanta on vahvasti omistusasuntopainotteista Jyväskylään verrattuna ja painotus on 2010‐luvulla vahvistunut hieman.

42

Muuramen keskustaa43

Asuntokunnat 2010‐2016


2010 2015 2010 2015 2010 2015

Kaikki talotyypit 2,00 1,96 2,40 2,40 2,46 2,43

Erillinen pientalo 2,78 2,74 2,73 2,74 2,90 2,85

Rivi‐ tai ketjutalo 2,20 2,18 1,86 1,84 2,05 2,05

Asuinkerrostalo 1,61 1,59 1,46 1,42 1,64 1,58

Muu rakennus 1,74 1,55 1,93 1,85 2,06 1,93

Asuntokuntien keskikoko vuosina 2010 ja 2015: Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt ‐ eniten Jyväskylässä. Laukaassa keskikoko on säilynyt ennallaan. Muuramessa isoimmat asuntokunnat.

• Vuosien 2010 ja 2015 välillä asuntokuntien määrä kasvoi seudulla yli 4850:lla. Tämä kasvu näkyy etenkin yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrässä. Tätä suurempien asuntokuntien määrä ei juurikaan muuttunut.

• Pienten asuntokuntien määrän kasvu näkyy asuntokuntien keskikoon pienentymisenä. Eniten asuntokuntien keskikoko on pienentynyt Jyväskylässä. Laukaassa kaikkien asuntokuntien keskikoko on sen sijaan pysynyt nykyisellään ja pientalojen osalta jopa kasvanut.

• Jyväskylässä peräti 44 % asuntokunnista on yhden hengen asuntokuntia. Osuus on kasvanut vuoteen 2010 verrattuna. Muuramessa ja Laukaassa vastaava osuus jää noin 30 %:iin. Kahden hengen asuntokuntien suhteellisissa osuuksissa sen sijaan ei ole juurikaan eroa

• 3‐4 hengen asuntokuntien osuus on vähentynyt hieman Jyväskylässä ja Muuramessa. Tätä suurempien asuntokuntien osuus on sen sijaan pysynyt ennallaan. Laukaassa asuntokuntien kokojakauma on pysynyt ennallaan. Muuramessa pienten asuntokuntien osuus on kasvanut hieman.

Asuntokuntajakauma asukasmäärän mukaan vuosina: 2010 ja 2015

43%

44%

32%

32%

29%

29%

41%

42%

33%

33%

34%

34%

33%

34%

33%

33%

11%

10%

13%

13%

15%

13%

11%

11%

9%

8%

12%

12%

15%

15%

9%

9%

4%

4%

9%

9%

9%

8%

5%

5%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2010

2015

2010

2015

2010

2015

2010

2015

Jyväskylä

Laukaa

Muu

rame

Seutu

yhteen

sä

1 2 3 4 5 +Lähde: Tilastokeskus: Asuntokunnat koon ja asunnon talotyypin mukaan 2010‐2015

44

Miten eri ikäryhmät asuvat keskus‐ jakehyskunnissa?

• Muuramessa ja Laukaassa pientalo on suosituin yksittäinen asuntotyyppi kaikissa ikäryhmissä. Vahvimmin tämä näkyy Laukaassa. Jyväskylässä ainoastaan 0‐15‐vuotiaiden ikäryhmästä puolet asuu pientaloissa, muiden ikäryhmien osalta jäädään tämän alle.

• 25‐34‐vuotiaiden osalta rivitaloasuminen on selvästi suositumpaa Muuramessa ja Laukaassa kuin Jyväskylässä. Jyväskylässä taas 0‐15‐ ja 35‐44‐vuotiaiden joukossa. Jyväskylässä rivitaloasumisen osuus kääntyy laskuun 35‐45 ikäryhmän jälkeen kun taas Muuramessa ja Laukaassa rivitalossa asuvien osuus jatkaa nousuaan tämän ikäryhmän jälkeen aina 75‐84‐vuotiaiden ikäluokkaan saakka.

• Kerrostaloissa asuvien osuus on alimmillaan 0‐15‐vuotiaiden sekä 35‐54‐vuotiaiden joukossa, minkä jälkeen osuus kasvaa iän myötä. Jyväskylässä näkyy etenkin suuri kerrostaloissa asuvien opiskelija‐ikäisten osuus.

• Koska kehyskuntien asuntokantarakenne on hyvin pientalovaltainen, tämä tarkastelu ei vielä anna kuvaa siitä, poikkeaako eri talotyyppien väestön ikärakenne toisistaan eri kunnissa (vrt. seuraava sivu).

Pientaloissa asuva osuus ikäryhmästä 03/2017: Väestöprofiilit samankaltaisia kaikissa kunnissa. Muuramessa ja Laukaassa pientalo on suosituin yksittäinen asuntotyyppi kaikissa ikäryhmissä.

Rivitaloissa asuva osuus ikäryhmästä:03/2017: Kehyskunnissa rivitaloasuminen suosituinta erityisesti 25‐34‐vuotiaiden ikäryhmässä – Jyväskylässä taas 0‐15‐ ja 35‐44‐vuotiaiden joukossa.

Kerrostaloissa asuva osuus ikäryhmästä 03/2017: Kerrostaloissa asuminen suosituinta opiskelija‐ ja nuorten aikuisten ikäryhmissä sekä ikääntyvien joukossa. Alimmillaan osuus on lasten ja sekä 354‐vuoidiaiden ikäryhmissä.


0%

20%

40%

60%

80%

100%

0%

10%

20%

30%

0%

20%

40%

60%

80%

45

25%

27%

27%

8%

7%

8%

8%

9%

8%

15%

15%

16%

15%

13%

15%

14%

13%

12%

11%

10%

9%

4%

4%

3%

1%

1%

1%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

21%

20%

21%

8%

10%

9%

17%

15%

16%

15%

11%

14%

12%

12%

12%

12%

14%

12%

10%

11%

10%

5%

6%

5%

1%

2%

1%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

11%

9%

14%

21%

10%

11%

22%

9%

12%

10%

8%

10%

8%

9%

12%

10%

12%

15%

10%

19%

13%

6%

17%

11%

2%

7%

3%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

0‐15‐vuotiaat 16‐24‐vuotiaat 25‐34‐vuotiaat 35‐44‐vuotiaat 45‐54‐vuotiaat

55‐64‐vuotiaat 65‐74‐vuotiaat 75‐84‐vuotiaat yli 85‐vuotiaat

Pientalojen väestöjakauma 03/2017

Rivitalojen väestöjakauma 03/2017

Kerrostalojen väestöjakauma 03/2017

Minkä ikäistä väestöä eri talotyypeissä asuu? Pien‐ ja rivitalojen osalta ei suurta eroa kunnittain.

• Talotyypeittäin tarkasteltuna pientaloissa ja rivitaloissa asuvan väestön ikäjakaumat ovat hyvin samankaltaisia Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa. Jyväskylässä pientaloissa väestö hieman enemmän ikääntyneempää.

• Kaikista asuntotyypeistä rivitaloissa asuvien ikäjakauma on tasaisin. Rivitaloasuminen näyttäytyy tässä tarkastelussa asuntotyyppinä, joka palvelee hyvin laajasti kaikenlaisia ikäryhmiä, vaikka uudisasunto‐tuotannon osalta painopiste onkin ollut lapsiperheissä. Muuramen ja Jyväskylän osalta ikäjakaumat hyvin samanlaisia, Laukaassa rivitaloissa asuu enemmän ikääntyviä.

• Muuramessa ja erityisesti Laukaassa kerrostaloissa asuva väestö on Jyväskylään verrattuna selvästi enemmän ikääntynyttä.


46

Ikääntyvien pientaloasuntokuntien määrä 03/2017

• Kokonaisuudessaan 37 %:ssa seudun pientaloasuntokunnista nuorin asukas on vähintään 55‐vuotias.

• Alueita, joiden pientaloasuntokunnista keskimääräistä suurempi osuus on ikääntyneitä, ovat erityisesti maaseutuvaltaiset alueet. Etenkin Korpilahden maaseutualueilla ikääntyneiden pientaloasunto‐kuntien osuus on suuri. Lisäksi ikääntyneen väestön pientaloalueina korostuvat Itäinen Palokka, Kypärämäki‐Kortepohja, Lohikoski, Säynätsaloja Lievestuore. Lisäksi esiin nousee myös Kuokkala, jossa ikääntyvien asuntokuntien määrä painottuu kuitenkin vahvasti vielä 55‐65‐vuotiaisiin.

• Määrällisesti ikääntyviä pientalokuntia on eniten Vaajakoskella, Laukaan maaseudulla, Kuokkalassa, Itäisessä Palokassa, Muuramen keskustassa, Tikkakoskella sekä Korpilahden maaseudulla.

102 (27 %)

165 (43 %)

142 (33 %)

192 (41 %)

202 (37 %)

261 (46 %)

185 (32 %)

242 (39 %)

328 (43 %)

339 (43 %)

286 (34 %)

268 (32 %)

309 (37 %)

355 (42 %)

430 (47 %)

286 (31 %)

331 (34 %)

349 (34 %)

280 (26 %)

517 (45 %)

350 (30 %)

443 (37 %)

485 (31 %)

653 (41%)

737 (41 %)

1005 (38 %)

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000

Kinkomaa

Vaajakosken maaseutu

Huhtasuo

Muuramen maaseutu

Halssila

Lohikoski

Vihtavuori

Korpilahden kirkonkylä

Säynätsalo

Lievestuore

Kuohu‐Vesanka

Keltinmäki‐Myllyjärvi

Jyväskylän keskusta

Kypärämäki‐Kortepohja

Korpilahden maaseutu

Puuppola

Leppävesi

Laukaan kirkonkylä

Palokka Läntinen

Palokka Itäinen

Keljonkangas

Tikkakoski

Muuramen keskusta

Kuokkala

Laukaan maaseutu

Vaajakoski

Lapsiperhe Nuorin 16‐24‐vuotias Nuorin 25‐34‐vuotias Nuorin 35‐44‐vuotias

Nuorin 45‐54‐vuotias Nuorin 55‐64‐vuotias Nuorin 65‐74‐vuotias Nuorin 75‐84‐vuotias

Nuorin 85‐vuotias


Luku = pientaloasuntokuntien määrä ja suluissa %‐osuus pientaloasuntokunnista, joissa nuorin asukas vähintään 55‐vuotias

47


26%

29%

30%

27%

6%

7%

5%

6%

43%

48%

41%

43%

18%

13%

17%

18%

7%

3%

8%

7%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

SEUTU






YhteenvetoAsuntokunnat 2010‐2016

• Asuntokuntien määrän kasvussa näkyy etenkin pienten, yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrän kasvu. Tätä suurempien asuntokuntien määrä ei ole seututasolla juurikaan kasvanut. Asuntokuntien pienentyminen heijastuu myös asuntotuotantoon, joka on ollut kerrostalojen osalta yksiö‐ ja kaksiopainotteista.

• Talotyypeittäin tarkasteltuna pientaloissa ja rivitaloissa asuvan väestön ikäjakaumat ovat hyvin samankaltaisia Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa. Rivitaloasuminen palvelee hyvin laajasti kaikenlaisia ikäryhmiä, vaikka uudisasuntotuotannon osalta painopiste on ollut lapsiperheissä. Muuramessa ja erityisesti Laukaassa kerrostaloissa asuva väestö on Jyväskylään verrattuna selvästi enemmän ikääntynyttä.

• Väestörakenteen ikääntyessä myös pientalojen asuntokuntarakenne ikääntyy. Nykyisin 37 %:ssa seudun pientaloasuntokunnista nuorin asukas on vähintään 55‐vuotias. Alueita, joiden pientaloasuntokunnista keskimääräistä suurempi osuus on ikääntyneitä, ovat erityisesti maaseutuvaltaiset alueet.

48

Loppuyhteenveto ja asumiskatsauksen jatkokehitys

Rivitaloasumista Laukaassa49


26%

29%

30%

27%

6%

7%

5%

6%

43%

48%

41%

43%

18%

13%

17%

18%

7%

3%

8%

7%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jyväskylä

Laukaa

Muurame

SEUTU






50

YhteenvetoSeudullinen asumiskatsaus ja jatkokehitys• Asuntomarkkinat ja työssäkäyntirajat eivät noudattele

kuntarajoja. Jyväskylän kaupungin sekä Laukaan ja Muuramen kuntien asumiskatsauksessa on avattu asumisen seudullisia ilmiöitä. Keskus ja –kehyskunnat poikkeavat toisistaan niin asuntokannaltaan kuin väestörakenteeltaankin. Maantieteellisesti kuntarajojen tuntumassa näkyy etenkin Keljonkangas‐Kinkomaan ja Laukaan Leppäveden alueen vahvistuminen niin asuntotuotannollisesti kuin väestöllisesti.

• Tässä asumiskatsauksessa on keskitytty ilmiöiden tutkimiseen pääasiassa kuntatasolla ja luotu siten pohjaa yleiskuvan saamiseksi. Jatkossa tavoitteena on päästä syvemmälle myös kuntien sisällä olevien eri alueiden kehitykseen.

• Jyväskylän seudun asumiskatsaus on jatkossa tarkoitus tuottaa vuosittain. Sisältöä teemoitetaan ja fokusoidaan tarpeen mukaan eri vuosina. Tiettyjä ilmiöitä, kuten rakentamista tullaan kuitenkin seuraamaan vuositasolla myös tulevissa katsauksissa. Seuraavissa asuntokatsauksissa yhtenä esiin nostettavan ilmiönä voi olla esimerkiksi alueelliset asuntomarkkinat. Lisäksi tavoitteena on tuoda katsaukseen jatkossa lisää paikkatietopohjaista havainnollistamista ja kehittää sisältöä MAL‐GIS‐hankkeen kehittämisehdotusten mukaisesti.

jyväskylän seudun asumiskatsaus - laukaa · tilastokeskus: väestöennuste 2015 iän mukaan...

Documents