suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma sipoossa...sipoon suomenkielisen koulutoimen...

Suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma Sipoossa

Oikoluettu 10.6.2005

Hyväksytty Sipoon suomenkielisessä koulujaostossa 4.3.2005

2

1. 3HUXVWHHW�� 4 1.1. Arvot ja toiminta-ajatus 1.2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 1.3. Perusopetuksen rakenne 1.4. Toimintakulttuuri, oppimisympäristöt ja työtavat 1.5. Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen 1.6. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen

2. <KWHLVW\|� 12

2.1. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa 2.2. Kodin ja koulun yhteistyö 2.3. Yhteistyö muiden tahojen kanssa 2.4. Kerhotoiminnan järjestäminen 2.5. Aamu- ja iltapäivätoiminta 2.6. Yhteistyö ruotsinkielisen koulutoimen kanssa

3. 2SSLODVDUYLRLQWL��16 3.1. Opinnoissa etenemisen periaatteet 3.2. Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet 3.3. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja

päättöarvioinnin kriteereihin 3.4. Käyttäytymisen arviointi 3.5. Arviointimenettelyt ja todistukset

4.��2SSLODVKXROWR�MD�PXX�WXNLWRLPLQWD�� 23�� 4.1. Oppilashuollon tavoitteet

4.2. Yhteistyön järjestäminen 5��2SSLODDQRKMDXV�� 24 �

5.1. Oppilaanohjauksen yleiset tavoitteet 5.2. Oppilaanohjauksen luokkatuntien keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9 5.3. Ohjauksen järjestäminen 5.4. Työelämään tutustumisen järjestelyt 5.5. Arviointi

6��2SLVNHOXQ�WXNL��28�

� 6.1. Tukiopetuksen järjestäminen 6.2. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 6.3. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opetus

7.��7LHWRVWUDWHJLD��31

8.��7XQWLMDNR��35�

3

9.��.LHOLRKMHOPD�� 37

10.�2SHWXNVHQ�WDYRLWWHHW�MD�VLVlOO|W�YXRVLOXRNLWWDLQ� 37 �� 10.1. Äidinkieli 37 10.2.1. Ruotsi A-kielenä 53 10.2.2. Ruotsi B-kielenä 57 10.3. Englannin kieli (A) 58 10.4. Saksa (A) 62 10.5. Valinnaiset kielet (B2) 65 10.6. Matematiikka 68 10.7. Ympäristö- ja luonnontieto 81 10.8. Uskonto ja elämänkatsomustieto 102 10.9. Historia ja yhteiskuntaoppi 123 10.10. Musiikki 129 10.11. Kuvataide 136 10.12. Tekstiilityö, tekninen työ ja kotitalous 142 10.13. Liikunta ja terveystieto 156 �11.�.LHOLN\OS\RSHWXV��168�

Liitteet: Järjestyssäännöt, Valtakunnalliset kielen taitotasot, Todistuskaavakkeet, Viimeiset kiusaukset, Kriisiohjelma, Oppilashuollon ohjeet, Kielikylpy ops, Kielikylpyopetusjärjestely luokilla 7-9 , TVT-passi

4

1. PERUSTEET 1.1. Arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perusta on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Sipoon kunnan toiminnan visio on: 6LSRR�RQ�LWVHQlLQHQ��NDNVLNLHOLQHQ��OXRQQRQOlKHLQHQ�MD XXGLVWXVKDNXLQHQ�NXQWD��MRVVD�RQ�K\Yl�HOll��DVXD�MD�WHKGl�W\|Wl. Sipoon suomenkielisen koulutoimen visioksi on tästä johdettu: (YllW�K\YllQ�HOlPllQ�� Sipoon suomenkielisen koulutoimen arvopohjassa tulee esiin jokaisen oppijan ominaislaadun kunnioittaminen ja pyrkimys luoda jokaiselle hyvät mahdollisuudet käyttää kykyjään ja osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan. Suomenkielinen koulutoimi edistää kestävän kehityksen toteumista toiminnassaan. Sipoolaisia koulutusarvoja ovat myös turvallisen yhteisöllisyyden rakentaminen kouluihin sekä halu uudistaa opetusta tulevaisuuden tarpeita täyttäväksi. Koulujen kehitystyö tukeutuu monipuolisiin opetusmenetelmiin, yhteistyöhön kotien kanssa sekä lapsen aloitteellisuuteen ja toiminnallisuuteen. Kaksikielisessä kunnassa tärkeä arvo on ruotsinkielisen kulttuurin arvostaminen ja yhteistyö molempien kieliryhmien välillä. Sipoon kunnan voimassaoleva koulutuspoliittinen ohjelma määrittelee Sipoon koulutoimen toiminta-ajatukseksi: .RXOXLVVD�RSLVNHOODDQ�WXUYDOOLVLVVD�MD�LQQRYDWLLYLVLVVD�RSSLPLV\PSlULVW|LVVl��MROORLQ�WDYRLWWHHQD�RQ�NDVYX�LKPLV\\WHHQ�MD�\KWHLVNXQQDQ�MlVHQ\\WHHQ��WDUSHHOOLVWHQ�WLHWRMHQ�MD�WDLWRMHQ�KDOOLQWDDQ��WDVD�DUYRRQ�MD�HOLQLNlLVHHQ�RSSLPLVHHQ�� 1.2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä suvaitsevuutta, yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yksilöllisten oppimisvalmiuksien huomioimisella pyritään kiireettömyyteen ja oppimisen ilon säilymiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 1.3. Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Tätä kokonaisuutta tukevat esimerkiksi aihekokonaisuudet sekä opettajien yhteistyötä vaativat opetuksen nivelkohdat.

5

Vuosiluokkien 1í��RSHWXNVHVVD�WXOHH�RWWDD�KXRPLRRQ�YDUKDLVNDVYDWXNVHQ��HULW\LVHVWL�esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaan valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8í��PXRGRVWDYDW�SHUXVRSHWXNVHQ�SllWWövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Kuvaukset valinnaisaineista löytyvät koulujen työsuunnitelmista. 1.4. Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet kirjataan vuosittain työsuunnitelmaan tai opetussuunnitelman koulukohtaiseen osioon. Sen kehittymistä ja tilaa arvioidaan vuosittain koulun toimintakertomuksessa. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuluu ilmapiiri, varsinainen koulurakennuksen sekä muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Oppimisympäristön on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalla tulisi olla mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristöjen paikalliset kuvaukset tehdään koulun työsuunnitelmaan tai koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin. Erityisesti kuvataan oppimisympäristön koulutyön tavoitteiden toteutumista edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Kouluissa tehdään vuosittain itsearviointi ja sen tuloksista raportoidaan toimintakertomuksissa. Toimintakertomuksessa arvioidaan kuinka vahvuuksia on pystytty käyttämään hyväksi ja mitä on voitu tehdä oppimisympäristön kielteisille tekijöille. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tietoja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja

6

taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Erilaisten työtapojen käyttöä ja niistä saatuja kokemuksia kuvataan koulujen toimintakertomuksissa. 1.5. Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Eheytetyn opetuksen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat, varsinkin kokonaan ainejakoisessa opetuksessa, kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuudet on jaettu eri luokka-asteille siten, että

• jokaista aihekokonaisuutta opetetaan vähintään kaksi kertaa perusopetuksen aikana • aihekokonaisuutta käsitellään samanaikaisesti vähintään kolmessa eri oppiaineessa

Aihekokonaisuutta käsitellään ainakin niissä oppiaineissa, jotka on mainittu ko aihekokonaisuuden kohdalla.

Koulun vuosittaiseen työsuunnitelmaan tulee sisällyttää aihekokonaisuuksien toteuttamissuunnitelma, jonka ko. oppiaineita opettavat opettajat tekevät yhdessä. Aihekokonaisuudet ovat: 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Käsitellään ainakin 3. ja 7.luokalla seuraavissa oppiaineissa 3.luokka: uskonto, elämänkatsomustieto, liikunta ja musiikki 7.luokka : biologia, uskonto, elämänkatsomustieto, liikunta Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET Oppilas oppii

• ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan

• arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän • tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle • tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana • toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.

KESKEISET SISÄLLÖT • fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden

tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä • oikeudenmukaisuus, tasa-arvo • esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta • opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen

7

• toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja.

2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Käsitellään ainakin 5. ja 8.luokalla seuraavissa oppiaineissa 5.luokka:äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto, elämänkatsomustieto, musiikki 8.luokka: historia, maantieto, vieraat kielet, musiikki/ kuvataide �Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

• tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria

• ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä

• tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä

• ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. �KESKEISET SISÄLLÖT • oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus • muita kulttuureita ja monikulttuurisuus • ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen

yhteistyön edellytyksiä • kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa • tapakulttuurien merkitys. 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO

Käsitellään ainakin 5. ja 7.luokalla seuraavissa oppiaineissa 5.luokka: vieraat kielet, äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide 7.luokka vieraat kielet, äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide Viestintä- ja mediataito aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.

TAVOITTEET

Oppilas oppii • ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää • kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään

hankkimaansa tietoa • suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja

esteettisiä arvoja viestinnässä • tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti

8

• käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

KESKEISET SISÄLLÖT • omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa • viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja

monimediaalisuus • median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen • yhteistyö median kanssa • lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus • viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. �4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

Käsitellään ainakin 4. ja 9.luokalla seuraavissa oppiaineissa 4.luokka: kuvataide, ympäristö- ja luonnontieto, äidinkieli ja kirjallisuus 9.luokka: matematiikka, historia, maantieto, terveystieto �Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä,

toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta • muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen • osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta

omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä • kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan

yritteliäästi ja aloitteellisesti • toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan

omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia • tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja

yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT�• perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä

työnjaosta • demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa • erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa • verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi • osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan

vaikuttavuuden arviointi • yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä

työelämään tutustuminen.

9

5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, KESTÄVÄ KEHITYS

Käsitellään ainakin 2. ja 7.luokalla seuraavissa oppiaineissa 2.luokka: kuvataide, ympäristö- ja luonnontieto, käsityö 7.luokka: kuvataide, maantieto, biologia, uskonto ja elämänkatsomustieto

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja

niiden välisen yhteyden • havaitsemaan ympäristössä�ja ihmisten hyvinvoinnissa�tapahtuvia muutoksia, selvittämään

syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi • arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän

kehityksen edellyttämiä toimintatapoja • edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja

mahdollisuuksia globaalilla tasolla • ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä

tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. �KESKEISET SISÄLLÖT • ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja

elinympäristössä • yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista • ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa • ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari • oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot • toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.

6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Käsitellään ainakin 1. ja 9.luokalla seuraavissa oppiaineissa 1.luokka: liikunta, ympäristö- ja luonnontieto, matematiikka 9.luokka: liikunta, uskonto, elämänkatsomustieto, äidinkieli ja kirjallisuus Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

• tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi

• edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti • toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti • toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä • vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen

10

• tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.

KESKEISET SISÄLLÖT • onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä • työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus • terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa�edistäviä toimintamalleja • väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa • keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt • muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet • lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen�• turvallisuutta edistävät palvelut 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Käsitellään ainakin 6. ja 8.luokalla seuraavissa oppiaineissa 6.luokka: fysiikka ja kemia, äidinkieli ja kirjallisuus, käsityö 8.luokka: maantieto, biologia, käsityö

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen�suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden�käyttöä. �TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri

sektoreilla ja ympäristössä • käyttämään teknologiaa vastuullisesti • käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin • ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien

päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. �KESKEISET SISÄLLÖT • teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä • teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri

aikakausina • teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari • tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö • teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset • tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.

Kooste siitä, millä luokilla aihekokonaisuudet ainakin käsitellään perusopetuksen aikana:

1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk 6 5 1 4, 3, 2 7, 3, 1,5 7, 2, 4,6

11

1.6. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 1.6.1. Arvioinnin tavoitteet Perusopetuksen tavoitteiden toteutumista seurataan arvioinnin ja kehittämisen avulla. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa perusopetus vastaa ajan haasteisiin tekemällä jatkuvaa, prosessinomaista kehitystyötä. Kouluja kehitetään oppiviksi organisaatioiksi. Koulutuksen tuloksellisuutta arvioidaan sekä pedagogiselta että taloudelliselta kannalta. Pedagoginen arviointi käsittää muun muassa koulun kasvatustyön onnistumisen, monipuolisten työtapojen käytön sekä tiedollisten tulosten tarkkailua. Taloudellinen arviointi sisältää resurssien riittävyyden arviointia sekä sitä, onko annettuja resursseja käytetty optimaalisesti. 1.6.2. Itsearviointi Yksittäisen opettajan itsearvioinnin tavoitteena on arvioida opetussuunnitelmassa ja vuosittaisessa työsuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista omassa työssään. Arvioinnista saamiensa kokemusten pohjalta opettaja suunnittelee monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja, jotka parhaiten soveltuvat tiettyihin opetustilanteisiin ja opetusjaksoihin. Opettajan, oppilaiden ja vanhempien keskusteluissa opettaja saa palautetta opetustyöstään ja kotien opetukseen ja kasvatukseen liittyvistä toiveista. Kehityskeskusteluissa opettajalla on mahdollisuus arvioida työskentelyään yhdessä rehtorin kanssa. 1.6.3 Arviointi koulun tasolla Koulun tasolla arviointia tapahtuu keskusteluissa opettajien, oppilaiden ja vanhempien kesken. Opettajainkokoukset, vanhempainillat, vanhempainyhdistysten kokoukset, erilaiset kyselyt ja kolmikantakeskustelut ovat esimerkkejä koulun tason arviointifoorumeista. Osana koulun itsearviointia on osallistuminen kunnan koordinoimaan koulutuksen arviointiin. Arviointitehtävä voi olla joko koulutusjaoston määräämä tai oman koulun aloitteesta tapahtuvaa toimintaa. Koulun arviointivastaavan tehtävänä on koordinoida ja vastata oman yksikkönsä koulutuksen arvioinnista. Koulujen rehtorit vastaavat koulujensa pedagogisesta kehittämisestä sekä taloudellisten resurssien tehokkaasta käytöstä yhteistyössä opettajakunnan ja muun henkilökunnan kanssa. Työsuunnitelmissa ja toimintakertomuksissa selvitetään koulujen toiminnan tavoitteita ja niiden toteutumista. 1.6.4. Arviointi kunnan tasolla Kunnan tasolla koulutuksen järjestäjä arvioi antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Arvioinnin tarkoituksena on turvata koulutusta koskevan lainsäädännön tarkoituksen toteutuminen, tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen arvioija edistää koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tuottamalla päätöksentekijöille ja kehittäjille luotettavaa arviointitietoa, joka tukee koulutuksen laadun kehittämistä. Kunnan tasolla arvioidaan oppimistuloksia, oppimisympäristöä, keskeisiä kasvatus- ja opetustavoitteita sekä tehdään erilaisia tila-arviointeja. Arvioinnin kehittämisen yhtenä tavoitteena on tukea koulujen uudistumista. Arvioinnin tulee myös tukea opettajaa työssään. Paikallisen ja yksikkötason oman arvioinnin kehittymistä edistetään muun muassa määrittelemällä hyvän koulutuksen, opetuksen ja arvioinnin tunnuspiirteitä, kehittämällä erilaisia arviointimalleja ja menetelmiä sekä mittareita yhteistyössä. Arviointijärjestelmä Arviointijärjestelmän kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota arviointiraporttien johtopäätösten selkeyteen, luotettavuuteen, tiedottamiseen, avoimuuteen ja arviointiyhteistyöhön. Arvioinnin tulee

12

olla myös koulutuspolitiikan toimivuuden ja koulutuksen kehittämistarpeiden kannalta osuvaa. Sipoon kunnan koulutusjohtajasta ja koulujen opettajaedustajista koostuu säännöllisesti kokoontuva arviointivastaavien ryhmä, joka suunnittelee ja koordinoi koko kunnan tasolla tapahtuvaa arviointia. Arviointivastaavat käyvät läpi arviointien tulokset opettajienkokouksissa toimenpide-ehdotuksineen ja esittelevät koulutusjohtajan tukena koulutusjaostolle arviointien tuloksia ja toimenpidesuosituksia. Arviointitiedon kumulatiivisuuden seuraamiseksi luodaan arviointipankki, jonka tietoja kaikki asianosaiset voivat hyödyntää. Arviointitiedon pitää olla helposti saatavilla. It-teknologiaa hyödynnetään arviointiympäristön käytössä. Tavoitteena on, että arviointitulokset, toimenpidesuositukset ja muu tärkeä arviointitieto julkistetaan ja levitetään viiveettä. Arviointitieto toimitetaan avoimuusperiaatteen mukaisesti niille, joille tieto on päätöksenteon, kehittämisen tai muun koulutuksellisen syyn vuoksi merkityksellistä. Arviointitapa Koulutuksen järjestäjän oman arvioinnin tulee olla systemaattista ja säännöllistä, ja sen tulee kattaa myös oppilaitoskohtainen arviointi. Arvioinnin tulee olla johdonmukaista, ennakoitavissa olevaa ja tavoitteiden mukaista kehitystä tukevaa. Sipoon kunnan koulutoimelle luodaan oma arviointisuunnitelma. Kunnan arviointivastaavat luovat "Hyvän opetuksen kriteerit". Koulutuspoliittisen ohjelman pohjalta muokattujen "Hyvän opetuksen kriteereiden" tarkoituksena on antaa vanhemmille ja päättäjille tietoa Sipoon koulutoimen tilasta. Arvioinnin ohjelma, toimintaperiaatteet ja kriteerit tehdään näkyviksi, jotta kaikilla toimijoilla olisi tiedossa, miten eri kohteita ja toimintaa arvioidaan. Arvioinnin vaikuttavuus Koulutuksen arvioinnin vaikuttavuutta voidaan lisätä tiedottamalla arviointituloksista tehokkaasti ja analysoimalla arviointien merkitystä ja jalostamalla kehitystoimia. Toimenpide-ehdotuksista keskustellaan. Keskeiseksi kehittämiskohteeksi nostetaan tulosten tehokas käyttäminen uusia tavoitteita asetettaessa ja toimintaa suunniteltaessa. Korjaaviin toimenpiteisiin tulisi varata resursseja ja riittävästi aikaa. Ulkopuolinen arviointi Koulutuksen järjestäjä osallistuu toimintaansa koskevaan ulkopuoliseen arviointiin. Sipoon kunnan koulut osallistuvat kansallisiin arviointeihin kuten oppimistulosten arviointeihin kansallisen arviointiohjelman mukaan. 2. YHTEISTYÖ 2.1. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Esikoululaiset vierailevat alueensa koulussa vähintään kerran lukuvuodessa oman opettajansa kanssa. Jokaisesta koulusta valitaan yhdysopettaja, joka vastaa yhteistyöstä alueen esiopetuksen kanssa. Kunkin koulun ja esikoulun väliset yhteistyömuodot määritellään tarkemmin työsuunnitelmassa. Esikouluissa laaditaan jokaiselle lapselle oma esiopetussuunnitelma ja tämän kaavakkeen kopio annetaan tulevalle luokanopettajalle. Keväisin esikoulunopettaja keskustelee yhdessä lasten tulevan opettajan kanssa jokaisesta koulutulokkaasta. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kouluun siirtymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Siirtymävaiheessa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä lapsen huoltajien sekä muiden hänen kanssaan toimivien tahojen kesken. Tällöin on varmistettava, että informaatio lapsesta kulkee erityisesti

13

päiväkodin opettajien, koulun opettajien ja huoltajien välillä. Kiertävä erityisopettaja välittää tietoa koululle erityistä tukea tarvitsevista lapsista. Keväällä ennen koulun alkua käytävä seurantapalaveri voidaan järjestää päiväkodissa tai tulevassa koulussa, jolloin mukana ovat huoltajien lisäksi mahdollisuuksien mukaan kaikki lapsen opetuksessa ja kuntoutuksessa mukana olevat henkilöt. 2.2. Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö on luonnollinen jatke kotien ja varhaislapsuuden yhteistyökumppanien neuvolan, päivähoidon ja esiopetuksen kanssa alkaneelle yhteistyölle. Kodin ja koulun yhteistyöllä pyritään tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista tervettä kasvua ja hyvää oppimista yhdessä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntijoiden kanssa. Koulun ja kodin yhteistyössä sitoudutaan toimimaan yhdessä lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Sipoon suomenkielisissä kouluissa oppilaiden sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön tulee pohjautua keskinäiseen luottamukseen, tasavertaisuuteen ja toistensa kunnioittamiseen. Tavoitteena on ennaltaehkäistä vaikeuksia oppimisessa ja sosiaalisessa ympäristössä. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla avoin ja molemminpuolinen yhteydenpito osapuolten kesken.

Kodin ja koulun roolijako

Huoltajien rooli Oppivelvollisuuden suorittaminen on vanhempien/huoltajien vastuulla. +XROWDMLOOD�RQ�HQVLVLMDLQHQ�YDVWXX�ODVWHQ�MD�QXRUWHQ�NDVYDWXNVHVWD��NHKLW\NVHVWl�MD�K\YLQYRLQQLVWD� Huoltajien tehtävänä on esimerkiksi valvoa läksyjen tekoa, huolehtia lapsen ja nuoren nukkumaanmenoajoista sekä monipuolisesta ja riittävästä ravinnosta. Huoltajien ja opettajien tulee yhteistyössä sopia kasvatustavoitteiden ja sääntöjen sisällöstä, sekä keinoista joilla tavoitteisiin pyritään. Kestävän hyvinvoinnin saavuttaminen edellyttää huoltajien kiinnostusta ja huolenpitoa omien lasten ja nuorten elämästä ja opiskelusta. Lapsille ja nuorille on tärkeää, että huoltajat arvostavat heidän koulutyötään. Monessa asiassa huoltajat ovat lastensa parhaat asiantuntijat. On tärkeää, että tämä tieto lapsesta välittyy kouluun. Huoltajan tulee myös tiedottaa oppilaan poissaolosta ja sen syystä koululle mahdollisimman pian. Oppilaan koulutyön sujumisen kannalta koulun on hyvä tietää lisäksi poikkeustilanteista kotona, esim. sairaudesta tai kriiseistä.

Koulun rooli Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu tukee käytettävissä olevin keinoin huoltajia niin, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä. Koululla on aloitteellinen rooli kodin ja koulun yhteistyön järjestämisessä. Koulun tehtävänä on tiedottaa vanhempia/huoltajia opetussuunnitelmasta, koulun käytännöistä, opetuksen järjestämisestä, oppilaan edistymisestä, luokan tilanteesta, oppilashuollosta, kodin ja koulun yhteistyöstä sekä vanhempien/huoltajien mahdollisuuksista osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Koulun tulee yhteistyössä kotien kanssa opettaa hyvää käytöstä, toisten kunnioittamista sekä edistää oppilaiden henkistä ja fyysistä turvallisuutta. Kodin ja koulun välinen yhteistyö järjestetään siten, että moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Jokaisella oppilaalla tulee olla yhdysopettaja, jonka kautta oppilashuollon toimenpiteet toteutuvat. Yhteistyö pulmatilanteissa Opettajalla on näkemys oppilaan toimimisesta koulun ryhmätilanteissa, oppimisessa ja vuosiluokan tavoitteiden mukaan etenemisestä. Kasvatukseen, hyvinvointiin tai oppimiseen liittyvissä pulmatilanteissa yhteistyö kodin kanssa tiivistyy. Erityisistä pulmatilanteista ilmoitetaan välittömästi huoltajille. Opettaja käy neuvotteluja oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa erilaisista tukitoimien

14

mahdollisuuksista. Koulussa toimivasta oppilashuoltoryhmästä löytyy mm. kouluterveydenhoidon, lasten psykologian ja sosiaalityön asiantuntijuutta. Tarvittaessa opettaja voi ohjata perhettä ottamaan yhteyttä myös perheneuvolaan tai koululääkärille. Pulmatilanteiden selvittelyssäkin yhteistyön tulee tapahtua myönteisessä ja rakentavassa hengessä kotien kanssa.

Vanhempainillat Jokainen luokanvalvoja/luokanopettaja pitää ainakin yhden oman luokan vanhempainillan lukuvuodessa. Koko koulun vanhempainiltoja ajankohtaisista teemoista järjestetään ainakin yksi lukuvuoden aikana. Niiden toteutuksesta vastaa koulu yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa. Vanhempainilta pidetään myös, mikäli luokanvalvoja vaihtuu kesken lukuvuoden.

Henkilökohtaiset tapaamiset Koulu järjestää ainakin kolme keskustelutuokiota (vanhempainvartti/kolmikantakeskustelu) luokkien 1-6 aikana. Lisäksi keskustelu järjestetään 7. luokan syksyllä ja 9. luokan keväällä. Muutoin keskusteluja järjestetään tarpeen mukaan. Koulu määrittelee tapaamisten sisällön ja vastuuopettajan (luokanopettaja, luokanvalvoja, aineenopettaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja). Tapaaminen voi olla esim. arviointikeskustelu, joka täydentää tai korvaa kirjallisen väliarvioinnin.

Luokkatyöskentelyyn tutustuminen Vanhemmat/huoltajat voivat tulla kouluun seuraamaan työskentelyä luokissa. Tutustumisesta on hyvä sopia etukäteen opettajan tai rehtorin kanssa. Vuosiluokilla 7-9 järjestetään huoltajille koulupäivä kerran kolmen vuoden aikana.

Tiedottaminen

0ROHPPLQSXROLQHQ��K\YLQ�DMRLWHWWX�WLHGRWWDPLQHQ�RQ�HWHQNLQ�OXRNNDWDVRQ�\KWHLVW\|VVl�HULWWlLQ�WlUNHll�� Jokainen koulu tiedottaa koteja lukuvuoden toiminnastaan heti koulutyön alettua. Opettaja ilmoittaa mitä tiedotusmuotoa hän käyttää luokassaan. Huoltajille tulee antaa tieto luokanvalvojan pitempiaikaista poissaoloista sekä siitä, kuka hoitaa luokanvalvojan tehtäviä poissaolon aikana. Huoltajien tulee saada tietoa myös kouluissa työskentelevistä kasvatus- ja opetustyötä tukevista yhteistyöryhmistä. ( seurakunta, urheiluseurat, poliisi, yritykset, yhteisöt, terveydenhuollon ammattilaiset jne.) Koulun tulee huolehtia siitä, että huoltajien on helppo tavoittaa lapsensa luokanvalvoja työpäivän aikana. Opettajien tulee olla tarvittaessa tavattavissa myös henkilökohtaisesti mahdollisimman pian.

Yhteistoiminnalliset tapahtumat Toiminnallista yhteistyötä koulutasolla ovat erilaiset retket, juhlat, teemapäivät ym. tapahtumat. Koulun vanhempainyhdistys, kunnan nuorisotoimi, seurakunta ja erilaiset järjestöt voivat toimia tapahtumien osapuolina ja apuna järjestelyissä.

Yhteistyön tehostaminen ja kehittäminen Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Oppilaiden huoltajille tulee antaa mahdollisuus Sipoon kunnan opetussuunnitelman jatkuvaan kehittämiseen ja arviointiin esimerkiksi koulujen arviointisivuilla Internetin avulla. Opetuksen järjestämiseen voi tutustua koulun työsuunnitelman avulla, joka myös on nähtävissä Internetissä. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee hyödyntää esim. arvioinnin, teemojen ja tapahtumien yhteydessä.

Vanhempainyhdistystoiminta Vanhempainyhdistystoiminnan tavoitteena Sipoon kunnassa on kodin ja koulun yhteistyön tukeminen. Yhdistys toimii vanhempien keskustelufoorumina ja vaikutuskanavana koulun toiminnan kehittämiseksi. Yhdistys keskittyy etupäässä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja koulutyön

15

edistämiseen sekä toimii voimavarana turvallisen oppimisympäristön rakentamisessa. Yhdistys voi järjestää yhdessä koulun kanssa kasvatuksellisia vanhempainiltoja. Vanhempainyhdistykset toimivat alueellisessa yhteistyössä Puhveli-toiminnan kautta (Sipoon suomenkielisten koulujen vanhempainyhdistysten puheenjohtajien tapaamiset yhdessä koulutoimen edustajan kanssa). 2.3. Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Jatkuvan koulun sisäisten ja ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävän yhteistyön tulee olla merkittävä osa koulun kulttuuria. Yhteistyö Sipoon kunnan kulttuuri-, ympäristö- ja vapaa-ajan palveluiden, taide- ja muiden yhteisöjen, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa monipuolistaa koulujen toimintakulttuuria ja avartaa oppimisympäristön käsitettä aina alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin saakka. Yhteistyöhankkeet sekä kunnan omien toimijoiden kanssa että kansainvälisissä puitteissa rikastuttavat opiskelua.

2.4. Kerhotoiminnan järjestäminen �Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä persoonan monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuden myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Koulut järjestävät kerhotoimintaa omista tarpeistaan lähtien ja resurssiensa rajoissa. Kerhotoiminnan järjestäminen tulee kirjata vuosittain koulun työsuunnitelmaan. Kerhotoiminnan järjestämisessä koulut voivat tarpeen mukaan tehdä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat • kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen • lasten ja nuorten osallisuuden tukeminen • sosiaalisten taitojen kehittäminen ja yhteisöllisyyteen kasvaminen • onnistumisen ja osaamisen kokemuksen antaminen • luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen • lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan • oppilaan parempi huomioiminen yksilönä • harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. 2.5. Aamu- ja iltapäivätoiminta �Sipoossa aloitettiin perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen syksyllä 2004. Käytännössä lakisääteistä toimintaa järjestetään ainakin toistaiseksi vain iltapäivisin, koska valtionosuuteen oikeuttava vuosittainen tuntimäärä ei riitä myös aamutoiminnan järjestämiseen. Toiminnan järjestämistä varten on laadittu ja hyväksytty erillinen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma. Siinä määritellään mm. toiminnan järjestämisen periaatteet, hallinto, tavoitteet, sisällöt ja arviointi. Sipoossa lakisääteisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoimen hallinnosta vastaa sivistystoimi ja toimintaa järjestetään kouluissa rehtorin johdolla. Kunkin koulun rehtori päättää, millä tavoin aamu- ja iltapäivätoiminta käytännössä toteutetaan. Koulu voi järjestää toiminnan joko kokonaan tai osittain itse tai ostopalveluna. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toteutuksessa koululla voi olla myös yhteistyökumppaneita esim. seurakunta, urheiluseurat sekä muut järjestöt ja yhdistykset.

16

Aamu ja iltapäivätoimintaa tarjotaan Sipoossa ainakin kaikille 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä kaikille erityisopetukseen otetuille tai siirretyille 1-6 vuosiluokkien oppilaille. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen on oppilaille vapaaehtoista. Jos jossakin koulussa ei ole tarkoituksenmukaista järjestää iltapäivätoimintaa, järjestetään kyseisen koulun oppilaille mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan jossakin toisessa koulussa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoitus ja tavoitteet on määritelty toimintasuunnitelmassa hyvin laajasti mutta toisaalta myös hyvin yksityiskohtaisesti. Lyhyesti määriteltynä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Yleistavoitteen lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnalle on määritelty tarkempia osatavoitteita, jotka ovat

- kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen - lapsen tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen - lapsen eettisen kasvun tukeminen - osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen

Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on sisällöllisesti oma erityisluonteensa, jolle on ominaista toiminnan monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä ja toteuttaja määrittelevät ja valitsevat yksityiskohtaiset sisällöt sekä mahdolliset painotukset. Toiminnan yksityiskohtaisiin sisältöihin vaikuttavat paikalliset olosuhteet ja tarjonta, toteuttajien omat vahvuudet, painotukset sekä käytännön mahdollisuudet. Sisältöjen tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Aamu- ja iltapäivätoiminta rahoitetaan valtionosuudella ja vanhemmilta perittävillä kuukausimaksuilla. Kunnan rahoitusosuus rajoittuu ainakin toistaiseksi vain hallinnon kulujen kattamiseen. 2.6. Yhteistyö ruotsinkielisen koulutoimen kanssa Opetus järjestetään lain mukaan erikseen suomen- ja ruotsinkielisille oppilaille. Yhteistyötä ruotsinkielisen koulutoimen kanssa järjestetään ottaen huomioon kielen ja kulttuurin erityispiirteet. Kielikylpyopetus järjestetään 7-9 luokilla yhteistyössä Kungsvägen skolan kanssa. Muut yhteistyömuodot ovat koulukohtaisia ottaen huomioon oppilaan ikä, koulujen läheisyys ja muut opetusjärjestelyt. Jokaisella suomenkielisellä koululla tulisi olla ruotsinkielinen nimikkokoulu. Koulujen työsuunnitelmissa kuvataan yhteistyön laajuus ja sisältö.

3. OPPILASARVIOINTI

Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arvioinnin periaatteet Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon arvioinnin merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

17

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tietoja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. 3.1. Opinnoissa etenemisen periaatteet Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle on mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot suorittamalla erillinen koe lukuvuoden koulutyön päätyttyä 30.6. mennessä. Ko. kokeen suorituspäivä määrätään kunkin koulun vuosittain hyväksyttävässä työsuunnitelmassa. Tällöin luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. 3.2. Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 3.3. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin

18

Arvioitavat oppiaineet Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1í��DUYLRLGDDQ�\KWHQl�NRNRQDLVXXWHQD�\PSlULVW|- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5í��ELRORJLD�MD�PDDQWLHWR�DUYLRLGDDQ�\KWHQl�NRNRQDLVXXWHQD��VDPRLQ�I\VLLNND�MD�kemia. Vuosiluokilla 7í��DUYLRLGDDQ�biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen esimerkiksi todistuksen kohdassa lisätietoja.

Arvosanojen kriteerit

Arvosanojen kriteerien kuvauksia numeroarvioinnissa vuosiluokilla 4-9

Arvosana Kriteeri

erinomainen (10)

Oppilas • hallitsee erinomaisesti oppiaineen kriteereiden edellyttämän tason. • osaa soveltaa oppimaansa. • osoittaa erityisen myönteistä asennetta ja kiinnostusta oppiaineen aihepiiriä kohtaan. • osallistuu tuntityöskentelyyn erittäin aktiivisesti. • suorittaa vastuullisesti ja tunnollisesti tehtävänsä.

kiitettävä (9) Oppilas • hallitsee vahvasti oppiaineen kriteereiden edellyttämän tason. • osoittaa myönteistä asennetta oppiaineen aihepiiriä kohtaan. • osallistuu tuntityöskentelyyn aktiivisesti. • suorittaa tunnollisesti tehtävänsä.

hyvä (8) Oppilas • osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista; joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittämisellä. • osoittaa yleensä myönteistä asennetta oppiaineen aihepiiriä kohtaan. • osallistuu tuntityöskentelyyn yleensä aktiivisesti. • suorittaa yleensä tunnollisesti tehtävänsä.

tyydyttävä (7) Oppilas • osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen kriteerit edellyttävät. • työskentelee yritteliäästi, mutta saattaa tarvita tukea. • osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti. • suorittaa pääsääntöisesti tehtävänsä.

19

kohtalainen (6)

Oppilas • osoittaa joidenkin oppiaineen kriteerien edellyttämää osaamista. • asennoituu yleensä passiivisesti. • osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti ja tarvitsee tukea. • jättää toisinaan tehtävänsä tekemättä.

välttävä (5) Oppilas • pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. • asennoituu passiivisesti. • osallistuu tuntityöskentelyyn heikosti ja tarvitsee jatkuvaa tukea. • jättää usein tehtävänsä tekemättä.

Arvosanat 5-10 osoittavat oppiaineen hyväksyttyä ja arvosana 4 oppiaineen hylättyä suorittamista. Hyväksytyn suorituksen raja on noin 25 % oppiaineen tavoitteiden edellyttämästä osaamisesta. Todistuksissa käytetään numeroarvostelun lisäksi seuraavia lyhenteitä: S = suoritettu hyväksytysti, O = osallistunut, K= kesken, H = hylätty 3.4 Käyttäytymisen arviointi Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa omaa ja toisten työtä ja noudattaa koulun sääntöjä ja hyviä tapoja. Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikäkausi. Käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. 1-3 luokilla käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti sanallisen arvioinnin liitteenä, 4-9 luokilla käyttäytyminen arvioidaan numerolla ja sitä voidaan täydentää sanallisesti erillisellä liitteellä. Käyttäytymistä ei arvioida päättötodistuksessa. Pyydettäessä käyttäytyminen arvioidaan, ja siitä annetaan erillinen liite.

Käyttäytymisen arviointi ja kriteerit vuosiluokilla 4-9

Arvosana Kriteerit erinomainen 10

- ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä vaikuttaa myönteisellä esimerkillään selvästi muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin - toimii rakentavasti oman ryhmänsä ja kouluyhteisön parhaaksi erilaisissa tilanteissa - osoittaa oma-aloitteisuutta yhteisten asioiden hoitamisessa - noudattaa esimerkillisesti koulun sääntöjä ja hyviä tapoja - on rehellinen

kiitettävä 9

- ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön koulutyössä - toimii vastuullisesti kouluyhteisössä sovittujen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti - käyttäytyy ystävällisesti ja avuliaasti, pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan hyvän ilmapiirin muodostumiseen - noudattaa koulun sääntöjä ja hyviä tapoja - on rehellinen

hyvä 8

- noudattaa useimmiten koulun sääntöjä - käyttäytyy yleensä hyvien käytöstapojen mukaisesti - pystyy yleensä ratkaisemaan ristiriitatilanteita oma-aloitteisesti - osaa toimia ryhmässä - on yleensä rehellinen

tyydyttävä - käyttäytyy vaihtelevasti tilanteeseen sopivalla tavalla

20

7 - tuntee ja hyväksyy koulun säännöt - joutuu usein ristiriitatilanteisiin ja kykenee vain ohjatusti ratkaisemaan ne - osaa tuetusti toimia ryhmässä - on toisinaan epärehellinen

kohtalainen 6

- on usein ongelmia suhteessa muihin ihmisiin, koulutyöhön ja/tai kouluympäristöön - rikkoo toistuvasti koulun sääntöjä - aiheuttaa asenteillaan ja teoillaan kielteistä ilmapiiriä - tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja neuvontaa käyttäytymisessä - on usein epärehellinen

välttävä 5

- on erittäin paljon ongelmia suhteessa kanssaihmisiin, koulutyöhön ja/tai kouluympäristöön - syyllistyy jatkuvasti rangaistaviin rikkomuksiin - estää muiden työskentelyn - ei noudata sääntöjä eikä hyviä tapoja - on epärehellinen

3.5. Arviointimenettelyt ja todistukset Luokilla 1-3 oppilaalle annetaan sanallinen arviointi. Sanallinen arviointi voidaan antaa käyttämällä liitteenä olevaa kaavaketta tai käyttämällä arvioinnissa suorasanaisia lauseita. 1-3 luokilla väliarviointi voidaan korvata arviointikeskustelulla. Sanallisessa arvioinnilla oppilaan käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan erillisenä liitteenä. Oppilaan itsearviointi on osa arviointimenettelyä. Itsearvioinnissa käytettävät lomakkeet voidaan laatia koulukohtaisesti. Lomakkeet ovat liitteenä koulujen työsuunnitelmissa. luokat välitodistus lukuvuositodistus itsearviointi 1 – 3 lk sanallinen välitodistus

käyttäen liitteenä olevaa kaavaketta tai suorittaen arviointi suorasanaisin lausein tai arviointikeskustelu

sanallinen välitodistus käyttäen liitteenä olevaa kaavaketta tai suorittaen arviointi suorasanaisin lausein

x

4-6 lk numerotodistus, jota täydennetään tarvittaessa sanallisesti

numerotodistus, jota täydennetään tarvittaessa sanallisesti

x

7-9 lk jaksotodistus numerotodistus, jota täydennetään tarvittaessa sanallisesti

x

��Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja, lukuun ottamatta sanallisen arvioinnin käyttäytymisen ja työskentelytaitojen arviointiliitettä, joka voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Oppilaan itsearviointi�Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse

21

opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. 3.5.1 Todistukset ja niiden käyttö �Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat: �Lukuvuositodistus Välitodistus Erotodistus Päättötodistus Oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.

22

Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan henkilötunnus, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Todistuskaavakkeet ovat liitteinä. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio�tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan.�Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä–erinomainen) ja numeroin (5–10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Taito- ja taideaineista todistukseen merkitään oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina. Taito- ja taideaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.

Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”. Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin.�Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.�Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

23

Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä.

Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio�varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.

Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

��Muut todistukset Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

4. OPPILASHUOLTO 4.1. Oppilashuollon tavoitteet Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus sekä edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö sekä suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja keskinäisen vuorovaikutuksen edistäminen perustuu yhteistyöhön kotien kanssa, lakien ja yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattamiseen sekä ongelmien ilmaantuessa mahdollisimman varhaiseen asioihin puuttumiseen. Tavoitteena on myös yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa.

24

4.1. Oppilashuollon järjestäminen Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyössä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Jokaisella koululla on säännöllisesti kokoontuva, nimetty, moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, johon kuuluu rehtori, erityisopettaja, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja tarpeen mukaan opettajia sekä muita asiantuntijoita. Koulu toimii aloitteellisesti muiden viranomaisten kanssa, kun havaitaan, että koulun omat tukitoimet lapsen auttamiseksi eivät riitä. Oppilashuollon malli löytyy ”Oppilashuolto Sipoon esi- ja perusopetuksessa” - asiakirjasta. Oppilashuollollisia toimenpiteitä: - eri asiantuntijoiden ja kodin yhteistyö sekä paikallisten tukiverkkojen palvelut - tarvittaessa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatiminen ja seuraaminen (HOJKS) - kiusaamisen ehkäiseminen ja toimintamalli kiusaamistapauksissa laaditun suunnitelman mukaisesti. Malli on ”Viimeiset kiusaukset” asiakirjassa. - oppilaan tukeminen erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty - toimintamalli onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalle kriisisuunnitelman mukaan - poissaolojen seuranta - tupakointi ja päihteiden käytön ennaltaehkäiseminen - koulujen yhteiset järjestyssäännöt - koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden huomioiminen - kouluruokailun järjestämisessä terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen huomioiminen

4.2. Yhteistyön järjestäminen Jatkuva koulun sisäisten ja ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävän yhteistyön tulee olla merkittävä osa koulun kulttuuria. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilashuoltohenkilöstön, oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Erityistä tukea tarvitsevat tulee huomioida ohjauksessa koko perusopetuksen ajan. 5. OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Ohjauksen avulla tuetaan oppilasta itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemuksen kehittämiseen. Oppilaanohjaus tukee opintojen sujumista sekä tavoitteiden ja suunnan löytymistä peruskoulun jälkeisille opinnoille. Oppilaanohjauksen tehtävänä on lisätä hyvinvointia koulussa. Tämän kaikille suunnatun ohjauksen lisäksi tuetaan erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia. Henkilökohtaisen ohjauksen avulla pyritään pienentämään syrjäytymisriskiä. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on osa toimivaa oppilaanohjausta.

5.1. Oppilaanohjauksen yleiset tavoitteet Oppilas • saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa • oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tietoja viestintäteknologian tarjoamia

25

mahdollisuuksia • oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa • saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa • oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. Luokkamuotoisen ohjauksen tavoitteena on, että oppilas saa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista. Oppilas oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankinta-kanavia sekä arvioimaan opiskelutaitojaan. Oppilas ja huoltajat saavat tietoa Suomen koulujärjestelmästä. Oppilas oppii etsimään tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista, työelämästä ja eri ammattialoista. Henkilökohtaisen ohjauksen aikana oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihin, koulutus- ja ammatinvalintaan sekä muihin elämäntilanteisiin liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmäohjauksessa oppilas oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia ohjauksellisia kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatko-opiskeluvalinnoissa sekä annetaan tietoa yhteiskunnan tarjoamista ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluista. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. 5.1.1. Ohjauksen tavoitteet luokka-asteittain VUOSILUOKAT 1–2 Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Oppilaanohjaus toteutetaan vuosiluokkien 1-2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta tulee ohjata suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Aloitetaan työelämään tutustuminen. VUOSILUOKAT 3–6 Vuosiluokilla 3-6 tavoitteena on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta ohjataan kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta ohjataan myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Jatketaan tutustumista ammatteihin ja työelämään. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3–6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja. Myös vuosiluokkien 3–6 oppilaiden tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Perusopetuksen nivelkohdissa opettajat ja opinto-ohjaajat tekevät kiinteää yhteistyötä. VUOSILUOKAT 7–9 Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokkien oppilaanohjaus tulee järjestää siten, että se tarjoaa oppilaalle

26

kokonaisuuden, joka muodostuu - luokkamuotoisesta ohjauksesta - yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta - sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta - työelämään tutustumisesta 5.2. Oppilaanohjauksen luokkatuntien keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9 7. luokka koulu tutuksi kouluyhteisössä toimiminen itsetuntemus perusopetuksen rakenne opiskelun taidot ja eteneminen oppilaan arviointi valinnaisuus 8. luokka tulevaisuuden suunnittelu- ja päätöksentekotaidot työelämätietous elinkeinorakenne koulutusalat ammattialat ja yrittäjyys itsetuntemus 9. luokka Suomen koulutusjärjestelmä jatko-opintomahdollisuudet itsetuntemus yhteishaku hakeutuminen jatko-opintoihin kansainvälisyys ja opiskelu ulkomailla tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä 5.3. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Oppilaan ohjaukseen osallistuvat opettajat sekä perusopetuksen 7-9 luokilla myös opinto-ohjaaja. Ohjauksen jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Opinto-ohjaajalla on päävastuu oppilaanohjauksen suunnittelusta, järjestämisestä ja toteutuksesta. Opinto-ohjaaja tekee luokilla 7-9 ohjauksen suunnittelutyötä yhdessä rehtorin, opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Ohjaus tapahtuu oppilaanohjauksen tunneilla, muun opetuksen yhteydessä ja henkilökohtaisena tai pienryhmissä tapahtuvana ohjauksena. Ohjauksessa käytetään työskentelymenetelmiä, jotka ohjaavat oppilasta kehittämään yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ryhmän jäsenenä. Opettajan tehtävät luokilla 1-9 - oppilaan opiskelutaitojen ja työtapojen kehittäminen - tarvittaessa erityisen tuen piiriin ohjaaminen

27

- tiedon välittäminen opettajien ja muun henkilöstön kesken opintojen nivelkohdissa - tiedottaminen oppilaalle ja huoltajille koulun työtavoista ja valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppimiselle ja oppilaan tulevaisuudelle - järjestää huoltajille tilaisuuksia keskustella oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista - luoda ja ylläpitää turvallinen ja oppimiselle suotuista ilmapiiri luokassa - työelämään tutustuttaminen Opinto-ohjaajan tehtävät luokilla 7-9 - oppilaan persoonallisen ja terveen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen - tiedon välittäminen opettajien ja muun henkilöstön kesken opintojen nivelkohdissa - tiedottaminen oppilaalle ja huoltajille koulun työtavoista ja valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppimiselle ja oppilaan tulevaisuudelle - järjestää huoltajille tilaisuuksia keskustella oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista - tukea ja ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa - järjestää oppilaille luokilla 7-9 työelämään tutustumista

Kielikylpyoppilaat osallistuvat oppilaanohjaukseen sekä Sipoonjoen että Kunsvägen skola:ssa.

5.4. Työelämään tutustumisen järjestelyt Työelämään tutustumisen (TET) jaksoja järjestetään oppilaan koulutus- ja ammatinvalinnan perustaksi sekä työn arvostuksen lisäämiseksi. Näiden aikana oppilaalla on mahdollisuus hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidossa työympäristössä. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Työelämään tutustuminen järjestetään seuraavasti: Kahdeksannella luokalla työelämään tutustumisjakson pituus viisi päivää. Lisäksi oppilaat tutustuvat koulun henkilökunnan töihin yhden päivän ajan. 9. luokalla oppilaat ovat työpaikoilla kymmenen päivää. Ennen TET-jaksoja oppilaalle annetaan ohjeet työpaikan hankkimisesta ja opastetaan työelämän pelisääntöihin. Erityisesti painotetaan hyvää käytöstä, täsmällisyyttä, rehellisyyttä ja oikeaa asennetta työhön. Oppilaita kannustetaan hankkimaan itselleen TET-paikka omien tavoitteidensa mukaisesti. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö ja työelämään tutustuminen. Työelämään tutustumista kehitetään huomioimalla koulutuksessa ja elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset. Integrointi muihin oppiaineisiin ja yhteistyö eri aineiden opettajien kanssa on tutustumista laajentava ja rikastuttava tekijä. Yhteistyötä voidaan tehdä valmistauduttaessa tutustumisjaksoon, sen aikana sekä sen jälkeisessä raportoinnissa. 5.5. Arviointi Oppilaanohjauksessa ei toteuteta numeroarviointia. Sen sijaan annetaan henkilökohtaista

28

ohjaavaa ja kannustavaa sanallista arviointia, jolla tähdätään oppilaan itseluottamuksen parantamiseen. Oppilaanohjauksessa kannustetaan oppilaita jatkuvaan itsearviointiin, jolla tavoitellaan oppilaan itsetuntemuksen parantumista ja siten tavoitteellista ja suunnitelmallista opiskelua. Oppilas arvioi itseään myös työelämään tutustumisen yhteydessä ja tehdessään ainevalintoja, jotka vaikuttavat oman opiskelun suunnitteluun. Lisäksi oppilas arvioi itseään hakeutuessaan peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Erityisesti oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulussa yhteistyötä muiden tahojen kanssa sekä koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

6. OPISKELUN TUKI

6.1.Tukiopetuksen järjestäminen

Tukiopetus on yksilöllistä opetusta eriyttävien tehtävien, ajankäytön ja ohjauksen suhteen. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu. Ennen kuin oppilaan menestyminen arvioidaan heikoksi jossakin oppiaineessa (numeroarvioinnissa 4 tai 5), hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti opettaja. Oppilaan huoltajille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.

Tukiopetusta tulee järjestää tarkoituksenmukaisesti oppilaan koulumenestyksen kannalta katsottuna. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.

6.2. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

�Eri tukimuodot Erityisen tuen tavoitteena on auttaa oppilasta suorittamaan oppivelvollisuus omien edellytystensä mukaan sekä taata mahdollisuus jatko-opintoihin. Keskeistä on oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen mahdollisimman varhain, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Yhteistyö huoltajien ja oppilashuoltohenkilökunnan (kts. liite 2SSLODVKXROWR 6LSRRQ�NRXOXLVVD) kanssa on välttämätöntä. Oppilaan yksilölliset oppimisvalmiudet tulee huomioida opetusta toteutettaessa ja järjestää oppimisympäristö hänelle sopivaksi. Ensisijaisena tavoitteena on erityisopetuksen järjestäminen mahdollisimman pitkälle yleisopetuksen yhteydessä. Erityistä tukea tarvitsee

- oppilas, jonka kasvu, kehitys ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai muun syyn vuoksi

- oppilas, joka tarvitsee psyykkistä tai sosiaalista tukea - oppilas, jolla on kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä

�Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppivelvollisuus alkaa vuotta muutoin säädettyä aikaisemmin eli 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Ns. nollaluokan opetuksen sisällöt ja opetuksen tavoitteet määritellään yksilökohtaisesti. Opetuksesta huolehtivat nollaluokalla esiopetuksesta vastaavat henkilöt.

29

Erityisopetusta voidaan antaa osa-aikaisena, mikäli tukiopetus ei riitä. Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Sen laativat yleensä oppilas, huoltaja, luokanopettaja ja erityisopettaja. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Osa-aikainen erityisopetus �Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseen, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen yhteydessä samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Sitä annetaan oppilaalle mahdollisesti tehdyn oppimissuunnitelman mukaan ja sen tulee nivoutua tavoitteellisesti oppilaan muuhun opetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen siirretyille oppilaille. �Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus �Erityisopetukseen otetaan oppilas, jolle tehdään erityisopetuspäätös ennen koulun alkua. Erityisopetukseen taas siirretään oppilas, jolle erityisopetussiirtopäätös tehdään koulun aloittamisen jälkeen. Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Opetuksen perustana ovat oppilaan vahvuudet ja hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ennen päätöstä erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä tulee neuvotella oppilaan huoltajan kanssa, sekä jos mahdollista hankkia oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai sosiaalinen selvitys. Koulutusjohtaja tekee päätöksen oppilaan erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä. Samalla päätetään oppilaan opetussuunnitelmasta. Opiskelupaikkana voi olla oman koulupiirin yleisopetuksen luokka tai jokin muu soveltuva luokka. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Mikäli oppilaan opetusta ei voida järjestää omassa kunnassa, oppilas käy koulua valtion tai toisen kunnan erityiskoulussa tai -luokassa. Jos oppilas siirretään takaisin yleisopetukseen eli erityisopetuspäätös puretaan, toimitaan samoin kuin oppilasta erityisopetukseen siirrettäessä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea opiskelua niin, että oppilas saavuttaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet. Jos se ei ole mahdollista, oppimäärä yksilöllistetään. Oppilaan tavoitetason määritteleminen oppilaan edellytysten mukaiseksi eli RSSLPllUlQ�\NVLO|OOLVWlPLQHQ on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. 2SSLPllUlQ�\NVLO|OOLVWlPLQHQ�HGHOO\WWll�HULW\LVRSHWXNVHHQ�RWWDPLVHQ�WDL�VLLUWlPLVHQ�SllW|VWl. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene.

30

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää osittain toisin kuin koulun tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioiden perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa tulee tällöin määritellä ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun tuntijaosta. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma �Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan seuraavia tietoja:

- kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista

- opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet - oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä

oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä - niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen

oppimäärä - opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja

oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit - kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä tai

erityisopetuksen ryhmässä - henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän

vastuualueensa - oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet HOJKS:n tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset ja erityisesti myönteiset havainnot oppilaan edistymisestä sekä oppilaan oppimista ja kehitystä tukevista onnistuneista opetusjärjestelyistä ja toimintatavoista. HOJKS:n toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti erityisesti nivelkohdissa ja luokalta toiselle siirryttäessä. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu HOJKS:ssa. ( kts. 3.3. Arviointi ) HOJKS:n laatimiseen osallistuu oppilas, huoltaja, opettajat, tarvittaessa koulun muuta henkilöstöä sekä muita asiantuntijoita sen mukaan kuin ko. oppilaan kohdalla on tarpeen.

Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain �Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, se tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. 0RWRULVWHQ�WDLWRMHQ oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä: motoristen toimintojen suunnittelu ja ohjaus, tasapaino, koordinaatio, rytmi, kestävyyden ja lihasvoiman kehittäminen. .RPPXQLNDDWLRWDLWRMHQ��oppimisen tavoitteena on kommunikaatiovalmiuden muodostuminen sekä erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä. 6RVLDDOLVWHQ�WDLWRMHQ oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Tavoitteena on oppia vuorovaikutustaitoja ja itsehillinnän taitoja. 3lLYLWWlLVWHQ�WDLWRMHQ oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Opiskeluun sisältyy terveys ja turvallisuus, arjen elämäntaidot, asuminen ja ympäristössä liikkuminen sekä vapaa-ajan vietto.

31

.RJQLWLLYLVWHQ�WDLWRMHQ oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetukseen sisältyy aistien stimulointia, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen oppimisen harjoituksia. �6.3. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opetus

Sipoon suomenkielinen koulutustoimi pyrkii erillisin sopimuksin naapurikuntien kanssa järjestämään joko omakielistä tai valmistavaa opetusta sellaisille sipoolaisille oppilaille, joiden suomen kielen taidot ovat joko täysin tai lähes kokonaan puutteelliset. Äidinkielen taitojen ylläpitämiseksi pyritään perusopetuksen ajan joko suomenkielisen koulutustoimen itsensä järjestämänä tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa tarjoamaan maahanmuuttajaoppilaille omakielistä opetusta kaksi tuntia viikossa. Opetustilanteissa tulee huomioida oppilaan kasvatus- ja kulttuuritausta.

7. TIETOSTRATEGIA

7.1. Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT) tarkoitetaan kaikkia laitteita, välineitä ja menetelmiä, joilla tietoa etsitään, hallitaan ja käsitellään ja joita käytetään kommunikaatiossa sekä viestinnässä. Tieto- ja viestintätekniikka korvaa ja laajentaa vanhentuneita ja suppeita käsitteitä, kuten ATK (automaattinen tietojen käsittely) tai TT (tietotekniikka). Perinteisen tietotekniikan kanssa tasa-arvoiseen asemaan ovat nyt nousseet sähköiset viestintävälineet, kuten internet, sähköposti ja matkaviestimet sekä AV(audiovisuaaliset) -laitteet eli esitystekniikkaan liittyvät laitteet, kuten televisiot, videot, piirtoheittimet ja dataprojektorit. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategialla tarkoitetaan sellaisia toimintamalleja, joiden avulla kehitetään oppilaitoksen tietoja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa. Strategian keskeisiä piirteitä ovat jatkuva kehittäminen ja organisaation toimintaprosessin arviointi. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian tavoitteena on vastata opetuksessa ja oppimisessa tapahtuviin nopeisiin muutoksiin, joista keskeisimpiä ovat uudenlaisten aktivoivien opetus- ja opiskelumenetelmien käyttöönotto sekä oppimisedellytysten ja kansalaisten uusien työmuutokseen perustuvien välttämättömien perusvalmiuksien luominen.

Koulukirjastojen toiminta on osa tietostrategiaa. Tavoitteena on, että koulukirjastot kehittyvät tietoja mediafoorumeiksi, joista ajankohtaista tietoa voidaan etsiä useilla eri tavoilla. Koulukirjastojen hoitajat tekevät yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan kunnan kirjastotoimen kanssa.

7.2. OPPILAAT 7.2.1 Luokkien 1-2 TVT- opetussuunnitelma Oppilas - osaa käynnistää ja sammuttaa tietokoneen - osaa käyttää hiirtä (oikea ote, kaksoisklikkaus) - osaa käyttää perusnäppäimistöä (kirjaimet, numerot, Enter, välilyönti, korjausnäppäin) - osaa tallentaa ja avata tiedoston opettajan ohjeiden mukaan - osaa käynnistää ohjelman kuvakkeesta - osaa tuottaa omaa tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla - osaa tuottaa oman piirroksen - osaa tulostaa opettajan ohjeiden mukaan - on tutustunut Internetiin - on tutustunut koulun opetusohjelmiin

32

- on tutustunut koulun CD-ROM -ohjelmiin - on tutustunut tietokoneeseen, radioon, televisioon, cd-soittimeen ja puhelimeen viestintävälineinä Arviointi Oppimista arvioidaan TVT -passin avulla. Oppilas saa passin ensimmäisellä luokalla ja se on käytössä luokilla 1-9. Passiin merkitään, kun oppilas on saavuttanut jonkun tavoitteista. Lisätietoja kohdassa opettaja voi tarkentaa, mitä oppilas on tehnyt. Työtavat Tieto- ja viestintätekniikka ei ole oma oppiaine, vaan se integroidaan muihin aineisiin. Näin myös työtavat määräytyvät kyseisen aineen mukaan. Tietotekniikan käytön opetusta toteutetaan opettajien välisellä yhteistyöllä eri luokkatasoilla työjärjestyksen, tilojen ja välineiden antamien resurssien mukaan. 7.2.2 Luokkien 3 - 6 TVT - opetussuunnitelma Oppilas - osaa tallentaa ja avata tiedoston opettajan ohjeiden mukaan - osaa käyttää tekstinkäsittelyohjelman perustoimintoja (kirjasinlaji ja -koko, kopiointi, tekstin siirtäminen, leikkaaminen ja liittäminen, tekstin muotoilu, otsikointi ja kappalejaottelu) - suunnittelee, muokkaa, korjaa ja viimeistelee omaa tekstiä - osaa käyttää piirrosohjelman perustoimintoja (sivellin, kumi, viiva, täyttöväri, muodot) - osaa käyttää apuohjelmia kuten laskinta - käyttää koulun opetusohjelmia oppimisprosessin tukemisessa - osaa etsiä tietoa koulun CD-ROM -ohjelmista - osaa etsiä ja valita käyttökelpoista tietoa Internetistä (tekstiä ja kuvia) - on tutustunut tietojen keräämiseen, tallettamiseen ja esittämiseen (taulukot, diagrammit) - tuottaa pienimuotoisia esityksiä eri oppiaineisiin - on tutustunut ja käyttänyt sähköpostia omaan viestintäänsä (viestin lähettäminen, viestiin vastaaminen, viestin poistaminen (postilaatikon hoito)) - on käyttänyt digitaalikameraa kuvaukseen - on tutustunut digitaaliseen kuvan käsittelyyn - tekee kuvallisen suunnitelman käsityötuotteesta - tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa - on tutustunut radioon, televisioon, cd-soittimeen, puhelimeen, videonauhuriin, DVD - soittimeen ja digitaaliseen videokameraan viestintävälineinä - tiedostaa tietoturvaan ja nettietikettiin liittyviä asioita Arviointi Oppimista arvioidaan TVT-passin avulla. Passiin merkitään, kun oppilas on saavuttanut jonkun tavoitteista. Lisätietoja kohdassa opettaja voi tarkentaa, mitä oppilas on tehnyt. Työtavat Tieto- ja viestintätekniikka ei ole oppiaine, vaan se integroituu muihin aineisiin. Näin myös työtavat määräytyvät kyseisen aineen mukaan. Esimerkiksi tekstin muotoilua ja muokkaamista voidaan harjoitella äidinkielessä prosessikirjoituksessa. Tietotekniikan opetusta ja sen hyödyntämistä opetuksessa toteutetaan opettajien välisellä yhteistyöllä eri luokkatasoilla työjärjestyksen, tilojen ja välineiden antamien resurssien mukaan. 7.2.3 Luokkien 7- 9 TVT - opetussuunnitelma Oppilas - osaa käyttää tekstinkäsittelyohjelman perustoimintoja - on tutustunut taulukkolaskentaohjelman perustoimintoihin - osaa etsiä tietoa ja arvioida sen sisältöä itsenäisesti Internetin hakukoneista

33

- osaa käyttää sähköpostia - hyödyntää tietoverkon kulttuuripalveluja elämysten lähteinä - osaa käyttää digitaalikameraa - osaa käyttää verkko-oppimisympäristöä - osaa käyttää esitysgrafiikkaohjelmaa - ymmärtää tietoturvan keskeisimmät riskit - tuottaa esityksiä eri oppiaineisiin Arviointi TVT-passin käyttöä jatketaan. Luokkien 7 - 9 tietoja viestintätekniikan tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan myös opetustilanteissa tai tarvittaessa peruskoulun päättövaiheessa näyttökokeen avulla. Työtavat Tieto- ja viestintätekniikka ei ole oma oppiaine, vaan se integroituu muihin aineisiin. Näin myös työtavat määräytyvät kyseisen aineen mukaan. 7.3. OPETTAJAT 7.3.1 Opettajien osaaminen Opettajien tulee hallita tietotekniikan perustaidot, joita ovat mm. tekstinkäsittely, sähköpostin ja Internetin hyötykäyttö sekä audio-visuaalisten laitteistojen hallinta ja ohjelmistojen perustuntemus. Opettajilla on oltava perusvalmiudet tietoja viestintätekniikan hyödyntämiseen omassa opetus- ja kasvatustyössään Tavoitteena on luoda koulujen sisällä jatkuva TVT-koulutusperinne, jotta työyhteisössä huolehditaan esim. uusien opettajien koulutuksesta ja työtekijöiden TVT-taitojen ylläpidosta riittävällä tasolla. 7.4. LAITTEET, OHJELMAT JA KALUSTEET Kouluille järjestetään kyselyjä, joilla selvitetään vuosittain tilanne TVT-laitteiden, ohjelmien ja kalusteiden osalta. Tavoitteena on että kouluilla on riittävä laitekanta ja ajanmukaiset ohjelmat. Työasemien ergonomiaa kehitetään. 7.5. KOULUN LÄHIVERKKO JA VERKKOYHTEYDET Kouluille järjestetään kysely, joilla selvitetään vuosittainen tilanne tietoliikenneyhteyksien ja niiden toimimisen osalta. Kaikissa kouluissa tulee olla kiinteä verkkoyhteys. 7.6. TIETOTURVA Tavoitteet Viruksia vastaan suojaudutaan mahdollisimman tehokkaasti huolehtimalla kaikkien koneiden virustorjuntaohjelmien ja palomuurien päivityksistä. Sipoon kunnan kouluille tehdään yhteinen tietoturvastrategia ja henkilöstö on koulutettava vastaamaan sen haasteisiin. 7.7. TUKIHENKILÖT JA LAITEVASTAAVAT Kouluissa tarvitaan tietoja viestintätekniikan tekninen tukihenkilö, tietoja viestintätekniikan pedagoginen tukihenkilö, AV-laitevastaava ja sähköisen viestinnän vastaava. Laitekannan kasvaessa ja tietoja viestintätekniikan yleistyessä tukea resursoidaan riittävästi.

34

7.7.1 Tekninen tuki Teknisen tukihenkilön toimenkuvaan kuuluu opettajien auttaminen, tukeminen ja opastaminen teknisissä kysymyksissä sekä ohjelmien, tietokoneiden, oheislaitteiden ja verkkoyhteyksien asentaminen ja toimivuudesta huolehtiminen sekä tietoturvasta ja lisensseistä huolehtiminen. Tavoitteet Opetushallituksen Tietoyhteiskunnan rakenteet –työryhmä suosittelee, että teknisiä tukipalveluja tulee olla ammattilaisen antamina siten, että yhtä kokopäivätoimista teknistä tukihenkilöä kohden on korkeintaan 50 työasemaa. Koulujen tekninen tuki toteutetaan joustavasti kunkin koulun tilanne huomioiden. Teknisen tuen lisäksi tarvitaan myös TVT - suunnittelua, johon koulutoimeen erikoistuneen teknisen tukihenkilön pitäisi pystyä erottamaan osa ajastaan. Suunnittelu tehdään opettajien ja muun henkilöstön kanssa yhteistyössä. Jokaisella koululla tulee olla yksi opettaja, joka toimii koulun ja teknisen tuen yhteyshenkilönä. Yhteyshenkilöä koulutetaan ja hänelle maksetaan palkka tehdystä työstä. 7.7.2 Pedagoginen tuki Pedagoginen tuki tarkoittaa ohjelmien, laitteiden ja verkkojen opetuskäyttöön liittyvää suunnittelua ja opastusta sekä näiden käyttökoulutuksen antamista. Pedagogista tukea voi antaa oman koulun opettaja toisille koulunsa opettajille. Pedagoginen tuki suuntautuu välillisesti opettajan tukemisen kautta oppilaiden eduksi. Tavoitteet Opetushallituksen Tietoyhteiskunnan rakenteet –työryhmä suosittelee, että kaikkien opettajien tulee saada tietoja viestintätekniikan opetuskäytön pedagogisia tukipalveluja. Joka koululle valitaan pedagoginen tukihenkilö, jotta tuki käytännössä toimisi ja olisi helposti tarvittaessa saatavilla. Pedagogiselle tukihenkilölle maksetaan palkka tehdystä työstä ja hänellä tulee olla jatkuva koulutusmahdollisuus. Pedagoginen tukihenkilö ei välttämättä toimi teknisenä tukihenkilönä. 7.7.3 AV-vastaava Av-tukihenkilö hoitaa esitystekniikkaan (televisiot, videot, piirtoheittimet ja dataprojektorit) liittyviä asioita. Tavoitteet Jokaisella koululla on AV-vastaava, jonka tehtäviin ei kuulu toimiminen tietokoneiden teknisenä tukena eikä pedagogisena tukena. AV-vastaava saa tarvitsemaansa koulutusta ja tehdystä työstä maksetaan palkka. 7.7.4 Sähköisen viestinnän vastaava Tavoitteet Koulujen kotisivujen tulee olla helposti päivitettäviä ja ne pitää päivittää säännöllisesti. Koulujen kotisivujen sisältöä tulee kehittää ja laajentaa vuorovaikutteisemmiksi. Keski-Uudenmaan verkkokoulu kehittää uusia menetelmiä sivujen laatimisen ja ylläpidon järjestämiseen. Kotisivuvastaava voi kuulua koulun henkilökuntaan tai olla yksityinen henkilö. Koulut päättävät itse, miten järjestävät omien kotisivujen päivityksen. Tästä työstä maksetaan erillinen palkka. 7.8. ARVIOINTI Sipoon kunnan tietoja viestintätekniikan opetuskäytön strategian toteutumista arvioidaan säännöllisin väliajoin, esim. koulujen toimintakertomuksissa tai Sipoo Instituutin keskitetyssä strategian päivityksessä.

35

8. TUNTIJAKO Ainejakoisessa opetuksessa noudatetaan seuraavaa tuntijakoa. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. §: n 3. momentin säännöksiä. Valinta- ja painotustuntien luokittainen sijoittaminen oppiaineisiin määritellään kunkin koulun vuosittain hyväksyttävässä työsuunnitelmassa. Eheytetyssä opetuksessa kunkin vuosiluokan ainekohtaiset tavoitteet toteutuvat opettajan laatiman työsuunnitelman mukaan.

36

Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (1 vuosiviikkotunti= 38 oppituntia)

$LQH� �� <KW� Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 A-kieli - - - - - - - - - - - 2 2 2 2 2 3 3 16

B-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristöoppi 2 2 3 2 Biologia ja maantieto 2 1 2 3 2 Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 Terveystieto 1 1 1

31

Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 1 2 1 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 1 2 2 3 10 Taide- ja taitoaineet Musiikki 1 1 1 1 1 1 1 0,5 Kuvataide 1 1 1 1 1 2 2 0,5 Käsityö 1 1 1 1 2 2 3 Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2

56

1) Koulun valinta taitoja taideaineissa 1 1 2 2 2 2

Kotitalous - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - 3 0 0 3

Oppilaanohjaus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - 0,5 0,5 1 2 2) Painotus/ Valinnaiset aineet 1 1 2 1 0 0 1 6 6 18

Oppilaan tuntimäärä 20 20 24 23 24 25 30,5 30,5 30 227

Vapaaehtoinen A-kieli - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 2 2 2 (12) Oppilaalla yhteensä 20 20 24 25 26 27 31,5 30,5 30 ��

37

1) Koulu sijoittaa luokilla 1-6 valintatunnit haluamaansa taitoja taideaineeseen.

2)Painotus 1-6 luokilla niin että painotustunti voidaan käyttää koulun valinnan mukaan. ( ) = Opetetaan valinnaisena

39

9. KIELIOHJELMA Perusopetus: A1-kieli: - 3.luokalta alkava yhteinen kieli: englanti �A2-kieli: - 4.luokalta alkava vapaaehtoinen kieli: ruotsi ja saksa

B1-kieli: - 7.luokalta alkava yhteinen kieli: ruotsi B2- kieli: - 8.luokalta alkava vapaaehtoinen kieli: saksa ja ranska

10. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN

10.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli on keskeinen ajattelun, elämänhallinnan ja oppimisen väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan ajattelua, ilmaisua, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumista sekä oppilaan kulttuurista identiteettiä. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä, joka osallistuu ja vaikuttaa yhteisössään. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taitoja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: Tekstit ovat merkityksellisiä kokonaisuuksia, jotka vaativat aina tulkintaa. Ne ovat puhuttuja ja kirjoitettuja; kuvitteellisia ja asiatekstejä; sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien yhdistelmiä; painettuja ja verkkotekstejä. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista. Se koostuu toisiinsa kietoutuneista prosesseista, joissa tieto ja tietoisuus kielestä ja sen mahdollisuuksista lisääntyvät uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. Opetus ohjaa tuntemaan ja arvostamaan omaa kieltä ja kulttuuria, mutta lisää myös muiden kulttuurien tuntemusta ja ihmiskunnan yhteisen kulttuuriperinnön ymmärtämistä. Äidinkielen taitoja kartutetaan kaikkien aineiden opetuksessa. Äidinkieli soveltuu hyvin myös yhteistyöaineeksi monien oppiaineiden kanssa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman osa-alueita ovat yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot, tekstien tulkinta- ja käyttötaidot, tekstien tuottamistaidot sekä kielitietous. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt on rakennettu tämän luokituksen mukaisesti yhtenäiseksi jatkumoksi alkuopetuksesta perusasteen loppuun. Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot -osion lähtökohtana ovat oppilaan ilmaisutarpeet. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisällöllisillä ja menetelmällisillä valinnoilla ohjataan vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppilaan kasvamista yhteisön jäseneksi. Puheviestintätaitojen perustan muodostavat kielelliset, puhetekniset ja nonverbaaliset valmiudet sekä puhumisen ja kuuntelemisen taidot. Opetuksen tavoitteena on myös antaa oppilaalle eri yhteisöissä ja yhteiskunnassa toimimiseen tarvittavia valmiuksia. Tekstien tulkinta- ja käyttötaitojen opetuksen tavoitteena on, että oppilas harjaantuu kaunokirjallisuuden ja asiatekstien aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi sekä kuuntelijaksi. Hän oppii

40

valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa ja pitämään yllä lukuharrastustaan. Kaunokirjallisuuden opetuksen tarkoituksena on antaa elämyksiä, kehittää eettistä näkemystä ja tutustuttaa omaan ja vieraaseen kulttuuriin. Opetus ohjaa purkamaan lukukokemuksia sekä elämyksellisesti että tietoisesti kirjallisuuden peruskäsitteitä käyttäen. Kirjallisuustieto karttuu erittelemällä kirjallisuutta ja hankkimalla tietoa kirjailijoista. Kirjallisuus avaa esteettisen kokemusmaailman ja vahvistaa moraalista tietoutta oikeasta ja väärästä. Erilaisia asiatekstejä opitaan avaamaan tarkoituksenmukaisia lukutapoja käyttäen. Tekstien tuottamistaitojen opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ilmaisemaan ajatuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Alkuvaiheessa kirjoittamisen opetuksen pääpaino kohdentuu kirjoittamisen perustaitojen luomiseen ja harjoittelemiseen. Myöhemmin kirjoittamisen opetuksen tavoitteena on, että oppilas kehittyy selkeiden ja omaäänisten tekstien tuottajana. Opetus ohjaa kirjoittamaan asia- ja kaunokirjallisia tekstejä. Tekstejä kirjoitetaan omalla käsialalla ja tekstinkäsittelyohjelmia käyttäen. Kirjallisten tekstien rinnalla harjaannutetaan taitoa tuottaa suullisia tekstejä. Opetus antaa valmiuksia arkisiin puhetilanteisiin sekä muodollisiin suullisiin esityksiin. Tekstien tuottamistaitojen kehittyessä oppilaan varmuus ja edellytykset toimia yhteiskunnassa lisääntyvät. Tuottamiensa tekstien välityksellä hän osallistuu ympäröivään kulttuuriin. Kielitietouden opetuksen tarkoituksena on harjaannuttaa kielen ilmiöiden tietoiseen tarkkailuun. Kieliopin opetuksessa käytetään päättelyä, vertailua ja luokittelua. Opetus ohjaa ilmaisemaan omasta kielestä tehdyt havainnot kieliopin peruskäsitteiden avulla ja vertaamaan oman kielen ilmaisukeinoja vieraaseen kieleen. Kielitietouden opetuksen yhteydessä käsitellään jo alaluokilta lähtien kokonaisia tekstejä ja opitaan tekstilajeja sekä tarkastellaan merkityksen rakentumista. Kielitietouden avulla opitaan myös oikeinkirjoituskäytänteitä ja kielenhuoltoa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa arvioinnin tulee tukea oppilaan kehitystä ja ohjata häntä ymmärtämään oman työskentelynsä merkitystä. Äidinkielen taitoja arvioidaan kokonaisuuksina suhteessa hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin. Yhteisistä aihekokonaisuuksista äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen kytkeytyvät kiinteästi kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä- ja mediataito, jotka ovat luonnostaan oppiaineen sisältöalueita kaikilla luokka-asteilla. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys liittyvät opetukseen erityisesti kriittisen lukutaidon ja vaikuttamisen taitojen kannalta. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä turvallisuus ja liikenne näkyvät esimerkiksi käsiteltävien ja tuotettavien tekstien sisällöissä. Ihmisen ja teknologian suhdetta tarkastellaan tietoverkkojen ja teknologian kriittisen, vastuullisen ja tarkoituksenmukaisen käytön yhteydessä. Ihmisenä kasvaminen liittyy luonnollisesti myös äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Äidinkieli ja kirjallisuus 1. luokka

Tavoitteet Sisällöt

Puhuminen ja kuunteleminen Oppilas �KDOXDD��URKNHQHH�MD�RVDD�LOPDLVWD�LWVHllQ�

suullisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy �KDUMRLWWHOHH�NXXQWHOXD �KDUMRLWWHOHH�NHVNXVWHOHPLVWD�N\V\PlOOl��

vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia

Puhuminen ja kuunteleminen �RPLHQ�NRNHPXVWHQ��KDYDLQWRMHQ�MD�

tapahtumien selostamista (oppilas tietää tulevansa kuulluksi) ja tarinoiden kertomista pienryhmälle �NXXQWHOHPDDQ�RSHWWHOHPLVWD

41

tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään Lukeminen ja kirjoittaminen �RSSLL�OXNHPLVHQ�MD�NLUMRLWWDPLVHQ�SHUXVWHNQLLNDQ�

sekä niihin liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, sana ja alustavasti myös lause ja teksti �RSSLL�WDUNNDLOHPDDQ�OXNHPLVWDDQ�MD�OXHWXQ�

ymmärtämistään �RSSLL�WDUNNDLOHPDDQ�NLUMRLWWDPLVWDDQ �RSSLL�\PPlUWlPllQ�KDUMRLWWHOXQ�MD�VllQQ|OOLVHQ�

lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä Kirjallisuus �WXWXVWXX�PRQLSXROLVHVWL�NLUMDOOLVXXWHHQ�

kuunnellen, kuvia katsellen ja tasonsa mukaan lukien; näin hän saa elämyksiä ja kasvattaa sanavarastoaan �RSHWWHOHH�YDOLWVHPDDQ�LWVHllQ�NLLQQRVWDYDD�

luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja

�RVDOOLVWXPLVWD�HULODLVLLQ�NHVNXVWHOXLKLQ Lukeminen ja kirjoittaminen �llQQH- ja kirjainvastaavuus �VDQRMHQ�WDYXLWWDLQ�OXNHPLQHQ �OXHWXQ�\PPlUWlPLQHQ �RSHWetuilla kirjainmalleilla kirjoittaminen �RLNHLQNLUMRLWXNVHQ�KDUMRLWWHOX

Kirjallisuus �HULODLVLLQ�WHNVWHLKLQ�WXWXVWXPLVWD�NXXQQHOOHQ�

aikuisen ääneen lukemista �NLUMDVWRRQ�WXWXVWXPLQHQ

Äidinkieli ja kirjallisuus 2. luokka


Puhuminen ja kuunteleminen Oppilas �KDOXDD��URKNHQHH�MD�RVDD�LOPDLVWD�LWVHllQ�

suullisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy �NXXQWHOHH�NHVNLWW\HQ�MD�HOl\W\HQ�WLODQWHHQ�PXNDDQ �RVDOOLVWXX�NHVNXVWHOXXQ�N\V\PlOOl��YDVWDDPDOOD��

kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään Lukeminen ja kirjoittaminen �RSSLL�OXNHPLVHQ�MD�NLUMRLWWDPLVHQ�SHUXVWHNQLLNDQ�

sekä niihin liittyviä käsitteitä kuten aakkoset ja aakkosjärjestys, lause ja teksti �RSSLL�WDUNNDLOHPDDQ�OXNHPLVWDDQ�ja luetun

ymmärtämistään �RSSLL�YlKLWHOOHQ�RPDD�WHNVWLl�NLUMRLWWDHVVDDQ�

ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä �VDD�PDKGROOLVXXNVLD�NHKLWWll�OXNX- ja

kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä kehittää viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä �WXWXVWXX�NLHOHHQ�LOPL|Ql�NXXQQHOOHVVDDQ��

lukiessaan ja kirjoittaessaan tekstejä sekä tottuu jo tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja Kirjallisuus �NXXQWHOHPDOOD�MD�OXNHPDOOD�NLUMDOOLVXXWWD

Puhuminen ja kuunteleminen �RPLHQ�NRNHPXVWHQ��KDYDLQWRMHQ�MD�

tapahtumien selostamista (oppilas tietää tulevansa kuulluksi) ja tarinoiden kertomista pienryhmälle �HVLWWlYll�NHUWRPLVWD�HUL�WDYRLQ �NHVNLWW\Q\WWl��DNWLLYLVWD�MD�SllWWHOHYll�

kuuntelemista �RVDOOLVWXPLVWD�HULODLVLLQ�NHVNXVWHOXLKLQ

Lukeminen ja kirjoittaminen �PRQLSXROLVWD�OXkemista päivittäin �HULODLVWHQ�WHNVWLHQ�OXNHPLQHQ�\PPlUWlHQ �RSHWHWXLOOD�NLUMDLQPDOOHLOOD�NLUMRLWWDPLQHQ �RLNHLQNLUMRLWXNVHQ�YDKYLVWDPLQHQ �RPDQ�WHNVWLQ�WXRWWDPLQHQ

Kirjallisuus �HULODLVLLQ�WHNVWHLKLQ�WXWXVWXPLVWD�

kuunnellen aikuisen ääneen lukemista

42

- rikastuttaa sana- ja ilmaisuvarastoaan sekä mielikuvitustaan - saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa - saa mahdollisuuden löytää kirjallisuuden kiehtova maailma - tutustuu kirjakieleen

�HULODLVWHQ�WHNVWLHQ�MD�NLUMRMHQ�OXNHPLVWD�MD�lukukokemusten jakamista �NLUMDVWRQ�Nl\WWlPLQHQ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Puhuminen ja kuunteleminen Oppilas �RVDD�WRLPLD�WDUNRLWXNVHQPXNDLVHVWL�DUNLSlLYlQ�SXKHWLlanteissa, seuraa opettajan ja muiden

oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä �RQ�WRWWXQXW�LOPDLVHPDDQ�LWVHllQ�VXXOOLVHVWL��Kän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja

kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa; hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. Lukeminen ja kirjoittaminen Oppilas �S\VW\\�WHNHPllQ�LNlNDXGHOOHHQ�RPLQDLVLD�KDvaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän

rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä �RQ�HGHnnyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin

lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä, hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa; häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen �RQ�NHKLWW\Q\W�OXHWXQ�\PPlUWlPLVHQ�WDLGRLVVD�SllWHOPLHQ�WHNHPLVHHQ��KlQ�RQ�DONDQXW�MR�WDUNNDLOOD�

lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, että ymmärtämisen apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä �KDOXDD�LOPDLVWD�LWVHllQ�P\|V�NLUMDOOLVHVWL��RQ�NRNHLOOXW�NLUMRLWWDD�HUL�WDUNRLWXNVLLQ�MD�RVDD�P\|V�

käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan �NHKLWWll�NLUMoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo

sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella; helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Kirjallisuus Oppilas �HWVLL�LWVHOOHHQ�VRSLYDD�MD�PLHOXLVDD�OXHWWDYDD��KlQ�Nl\WWll�OXNXWDLWRDDQ�YLLKW\PLVHHQ�MD�MRVNXV�

myös löytääkseen tietoa �RQ�OXNHQXW�DLQDNLQ�PXXWDPLD��OXNXWDLWRDDQ�Yastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa

riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen. Äidinkieli ja kirjallisuus 3. luokka


43

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot

Oppilas

�RVDD�NRKGHQWDD�VDQRPDQ�NXXOLMDOOH�MD�sopeuttaa sen tilanteen tarkoituksiin ja normeihin. �KDUMRLWWHOHH�RPDQ�LOPDLVXNLHOHQ��

eleiden, ilmeiden ja liikkeen sekä äänen ja puheen käyttöä vuorovaikutus- ja esiintymistilanteissa.

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot �NHKLWWll�OXNHPLVHQ�VXMXYXXWWD�MD�OXHWXQ�

ymmärtämistä. �KDUMRLWWHOHH�YDOLWVHPDDQ�LWVHOOHHQ�

kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa. �NDVYDD�VllQQ|OOLVHHQ�

lukuharrastukseen. �RSHWWHOHH�HWVLPllQ�WLHWRD�HULODLVLVWD�

ikäkaudelleen sopivista lähteistä.

Tekstin tuottamistaidot

�URKNHQHH�MD�RVDD�UDNHQWDD�HULODLVLD�tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti. osaa kuunnella eläytyen.

Kielitietous

�DONDD�SRKWLD�NLHOHQ�WHKWlYll�MD�

olemusta yleensä ja verrata omaa ja vierasta kieltä.

�RSSLL�\PPlUWlPllQ�VDQRMHQ�ryhmittelyä.


�(Ol\W\YlQ�NXXQWHOHPLVHQ�KDUMRLWWHOXD�VDWXMHQ��

tarinoiden ja tapahtumien selostusten avulla. �.HVNLWW\PLV- ja rentoutumisharjoituksia. �3XKXPLVHQ��N\Vymisen ja puheenvuoron käytön

harjoittelua keskusteluissa. �,OPDLVXWDLGRQ�KDUMRLWXNVLD��HVLP��QXNNHWHDWWHULD��

pienten roolien esittämistä. �.LUMDVWRQ�Nl\W|Q�KDUMRLWWHOXD�

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot �.DXQRNLUMDOOLVXXV

Luetaan ja kuunnellaan satuja, lastenkertomuksia ja -kirjoja, runoja, loruja, Kalevalan kertomuksia , sarjakuvia. Tekstejä esitellään suullisesti luokassa, näytellään, piirretään ja kirjoitetaan ja siten harjoitellaan luetun erittelyä ja lukukokemuksen jakamista. Harjoitellaan lukemisen sujuvuutta ääneen ja hiljaa lukien. �.LUMDOOLVXXVWLHWR

Tutustutaan seuraaviin kirjallisuuden peruskäsitteisiin: juoni, päähenkilö, sivuhenkilö. Esitellään seuraavat runon peruskäsitteet: säkeistö, säe ja riimi. �7HNVWLWLHWR

Harjoitellaan luetun ymmärtämistä, esim. ennakoiden tekstiä kuvien ja otsikoiden avulla. Luetaan lastenlehtiä sekä harjoitellaan ikäkaudelle sopivien tietokirjojen käyttöä. Tekstin tuottamistaidot �9DUPHQQHWDDQ�NlVLDODD�MD�RLNHLQNLUMRLWXVWD�

Iso alkukirjain ja päättövälimerkit. �+DUMRLWHOODDQ�HULODLVWHQ�WHNVWLHQ�VXXQQLWWHOXD�MD�

kirjoittamista, esim. ajatuskartta, juonellinen kertomus, asiateksti, viesti, päiväkirja, runo. �+DUMRLWHOODDQ�PLHOLSLWHHQ�HVLWWlPLVWl��HVLP��

puheenvuoroja ja kertomista. Kielitietous �3RKGLWDDQ�Nlsitteitä: kieli, äidinkieli, vieras kieli �$DNNRVWDPLQHQ �6DQRMHQ�OXRNLWWHOX �9HUELQ�SHUVRRQDPXRGRW �6XEVWDQWLLYLW��HULVQLPHW�MD�\OHLVQLPHW��\NVLNN|�MD�

monikko �$GMHNWLLYLHQ�YHUWDLOX

44

�(ULODLVWHQ�ODXVHLGHQ�WXQQLVWDPLQHQ��NlVN\-, kielto-, kehotus-, kysymys- ja toteamuslauseet �3llWW|YlOLPHUNLW�MD�SLONNX�OXHWWHORVVD �+DUMRLWHOODDQ�\KG\VVDQRMHQ�WXQQLVWDPLVWD �6\QRQ\\PLW�MD�YDVWDNRKGDW �3XKXWXQ�MD�NLUMRLWHWXQ�NLHOHQ�HUR�




Oppilas �RVDD�NXXQQHOOD�DUYRVWDHQ�MD�DUYLRLGHQ �KDUMRLWWHOHH�KDYDLWVHPDDQ�MD�WXONLWVHPDDQ�

sanallista ja sanatonta ilmaisua. �RSSLL�SXKHLOPDLVXQ�OXRYDD�Nl\WW|l� �WXWXVWXX�WHDWWHULWDLWHHVHHQ� �RSSLL�HULODLVLVVD�YLHVWLQWlWLODQWHLVVD

aktiivisen viestijän taitoja; rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään.

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot

�NHKLWW\\�WDUNNDLOHPDDQ�MD�DUYLRLPDDQ�itseään lukijana �RSSLL�SRKWLPDDQ�MD�LOPDLsemaan tekstien

herättämiä ajatuksia �OXNHH�ODVWHQNLUMDOOLVXXWWD�MD�RSSLL�

valitsemaan omien lukumieltymystensä mukaisia kirjoja �PRQLSXROLVWDD�MD�NHKLWWll�OXNXWDLWRDDQ �S\UNLL�VllQQ|OOLVHHQ�OXNXKDUUDVWXNVHHQ

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot �+DUMRLWHOODDQ�NXXQWHOHPLVWD�VDWXMHQ��WDULQRLGHQ�MD�

tapahtumien selostusten avulla. �6XXOOLVHQ�LOPDLVXQ�U\KPl- ja yksilöharjoituksia,

esim. improvisointi- ja pantomiimiharjoituksia (äänenkäyttö, ilmeet, eleet ja liikkeet). �+DUMRLWHOODDQ�WLHGRQKDQNLQWDD�MD�–välittämistä, esim.

haastattelemista, opiskelutehtävien esittämistä, puhelimen käyttöä. �3LGHWllQ�HVLWHOPl� �+DUMRLWHOODDQ�GUDDPDQ�Nl\WW|l�LOPDLVXPXRWRQD�

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot �.DXQRNLUMDOOLVXXV

Luetaan ja kuunnellaan useita yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia, esimerkiksi seikkailu- ja eläinkirjoja sekä –kertomuksia. Tutustutaan lastenkirjailijoihin ja heidän teoksiinsa. Luetaan eri maiden satuja ja tarinoita, sarjakuvia ja lastenrunoja. Kirjojen esittelyä luokassa, esim. selostamista, keskusteluja, visualisointeja, kirjoittamista, dramatisointeja. �.LUMDOOLVXXVWLHWR

Tutustutaan sadun ja kertomuksen rakenteeseen sekä näytelmäkirjallisuuteen. �7HNVWLWLHWR

Avataan tietotekstejä ja mediatekstejä etsimällä pääasioita, esittämällä kysymyksiä, tekemällä muistiinpanoja. Harjoitellaan tietokirjojen käyttöä (sisällysluettelo, hakemisto). Tutustutaan harrastelehtiin ja sanomalehtiin.

45

Tekstien tuottamistaidot

�S\VW\\�WXRWWDmaan ja tulkitsemaan erilaisia kirjallisia tekstejä. �RSSLL�WXQQLVWDPDDQ�MD�Nl\WWlPllQ�

vaihtelevia virkkeitä ja lauseita. �YDUPHQWDD�RLNHLQNLUMRLWXVWDDQ� �RSSLL�NLUMRLWWDPDDQ�VXMXYDVWL�NlVLQ�

Kielitietous

�VRYHOWDD�NLHOLWLHWRXGHQ�WLHWRMDDQ�MD�taitojaan eri oppiaineissa

Tekstien tuottamistaidot �+DUMRLWHllaan oikeinkirjoitusta. �.l\GllQ�OlSL�NLUMRLWXVSURVHVVLQ�YDLKHHW��VXXQQLWWHOX��

miellekartta, aloitus, käsittely, lopetus, otsikointi. �+DUMRLWHOODDQ�NLUMRLWXNVHQ�DVHPRLQWLD� �7HKGllQ�NlVLDODKDUMRLWXNVLD� �.LUMRLWHWDDQ�SLHQLl�WHNVWHMl�WLHWRNRQHHOOD�MD�

harjoitellaan tiedoston avaamista, tallentamista ja tulostamista. �7XRWHWDDQ�HUL�WHNVWLODMHMD� �-DNVRWHWDDQ�SXKH-esityksen jaksottamista ja

havainnollistamista: .HNVLWllQ�MD�HVLWHWllQ�YXRURVDQRMD�

Kielitietous �9LUNNHLGHQ�MD�ODXVHLGHQ�WDUNDVWHOXD �Sanojen roolit lauseessa ( tekeminen tai

tapahtuma, tekijä,) �9HUELHQ�P\|QWHLQHQ�MD�NLHOWHLQHQ�PXRWR�ODXVHHVVD �/DLQDXVPHUNLW�WDL�YXRURVDQDYLLYD �1XPHUDDOLW �3URQRPLQLW�MD�QLLGHQ�SHUXVWHKWlYl �2PLVWXVOLLWH �6DQDOXRNNLHQ�NHUWDDPLQHQ�MD�V\YHQWlPLQHQ




Oppilas �RVDD�HULWHOOl�NXXOWXD�MD�WLLYLVWll�

sen. �RVDD�VRSHXWWDD�VDQRPDQ�

tilanteen mukaisesti. �RSSLL�HUL�PHGLRLGHQ�YLHVWLHQ�

tarkasteluun �WXWXVWXX�WHDWteriin ja sen keinojen

käyttöön oman ilmaisun tukena


�YDKYLVWDD�OXNXKDUUDVWXVWDDQ�MD�oppii seuraamaan sen kehittymistä. �PRQLSXROLVWDD�

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot �+DUMRLWHOODDQ�SXKXWXQ�WHNVWLQ�WLLYLVWlPLVWl� �+DUMRLWHOODDQ�HULODLVLD�SXKHWLODQWHLWD��NRQWDNWLQ�RWWDPLVWD�

yleisöön, äänenkäytön selkeyttämistä. �7DUNDVWHOODDQ�HUL�PHGLRLGHQ�YLHVWHMl� �7XWXVWXWDDQ�WHDWWHULWDLWHHVHHQ�RPDQ�LOPDLVXQ�WXkena,

esimerkiksi musiikin, valaistuksen, puvustuksen ja lavastuksen käyttöön. 7HKGllQ�PDKGROOLVXXNVLHQ�PXNDDQ�WHDWWHULYLHUDLOX�

Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot Kaunokirjallisuus �/XHWDDQ�MD�NXXQQHOODDQ�LNlNDXGHOOH�MD�HULODLVLOOH�OXNLMRLOOH�

sopivaa kaunokirjallisuutta eri teemoista ja lajityypeistä (esim. huumori-, seikkailu- ja fantasiakirjat). Yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia 4 – 5 / lukuvuosi.

46

lukutottumuksiaan. �WXWXVWXX�XXVLLQ�

kaunokirjallisuuden lajeihin. �KDUMRLWWHOHH�Näyttämään luetun

ymmärtämistä parantavia strategioita.


�NHKLWWll�RPDD�NlVLDODDQVD� �VDD�NRNHPXNVLD�NLUMRLWHOPDQ�

tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla. �NHKLWWll�WDLWRDDQ�LOPDLVWD�

itseään. �WRWWXX�DUYLRLPDDQ�RPDD�

ilmaisuaan. �WXQQLVWDD�MD�KDUMRLWWHOHH�

vaihtelevia tekstirakenteita ja käytänteitä.

Kielitietous

�RSSLL�OLVll�YHUELHQ�Nl\W|VWl�MD�merkityksestä. �YDKYLVWDD�WLHWRMDDQ�VDQRMHQ�

luokittelusta. �\PPlUWll�NLUMRLWHWXQ�MD�SXKXWXQ�

kielen eroja.

Runsaasti lyhyempiä tekstejä: kertomuksia, novelleja, satuja, runoja, loruja, sarjakuvia. �7XWXVtutaan Kalevalaan ja kansanrunouteen sekä vanhaan

ja uuteen perinteeseen. /XNXNRNHPXVWHQ�MDNDPLVWD��HVLP��OXNXSLLULW��NLUMRMHQ�VXXOOLVHW�

ja kirjalliset esittelyt ja selostukset, parilukeminen, visualisoinnit ja dramatisoinnit.) Kirjallisuustieto 6\YHQQHtään kirjallisuustieteen peruskäsitteiden tuntemusta

ja luetaan suomalaista kansanrunoutta. Tekstitieto Harjoitellaan tietoja mediatekstien avaamista erilaisten keinojen avulla: kysymykset, väliotsikot, keskeisen sisällön tiivistäminen, muistiinpanot, päätelmien tekeminen, luetun ja kuullun arviointi, miellekartat ja kaaviot. Harjaannutaan pohtimaan merkityksiä ja vertailemaan tekstejä. Tekstin tuottamistaidot �+DUMRLWHOODDQ�RLNHLQNLUMRLWXVWD� �7HNVWLHQ�MlVHQQ\VWl�MD�UDNHQQHWWD�MlQWHY|LWHWllQ�

harjoittelemalla erilaisia tekstityyppejä laaditaan esimerkiksi uutinen, mainos, tietoteksti, kertomus. �.l\WHWllQ�WLHWRWHNQLLNNDD�HULODLVWHQ�WHNVWLHQ�WXRWWDPLVHVVD� �6XXQQLWHOODDQ�MD�WDUNDVWHOODDQ�RPLD�SXKH-esityksiä,

käytetään tukisanalistaa. �+DUMRLWHOODDQ�Hsityksen jaksottamista ja havainnollistamista. �9DOPLVWHWDDQ�GUDDPD�HVLW\NVLl�

Kielitietous �WHNVWLQ�MDNVRWWHOX��NDSSDOHMDNR��YlOLRWVLNRLQWL �YHUELQ�SHUXVPXRWR��SHUVRRQDPXRGRW��DNWLLYL�MD�SDVVLLYL��

menneisyyden ja nykyisyyden ilmaiseminen �SDUWLNNHOit �VDQDOXRNNLHQ�NHUWDXVWD��SURWRW\\SSLVWHQ�VDQRMHQ�MDNDPLVWD�

sanaluokkiin �VDQRMHQ�WDLYXWXV��WXWXVWXPLQHQ�VLMDPXRWRLKLQ �VXEMHNWL�MD�SUHGLNDDWWL��WXWXVWXPLQHQ�REMHNWLLQ �SllODXVH��HULODLVHW�VLYXODXVHHW��YlOLPHUNLW �SXKXWXQ�MD�NLUMRLWHWXQ�NLHOHQ�HURMD: oma murre, lehtikieli

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän �URKNHQHH�LOPDLVWD�LWVHllQ�VHNl�VXXOOLVHVWL�HWWl�NLUMDOOLVHVWL�HULODLVLVVD�WLODQWHLVVD�MD�KDOXDD�NHKLWWll�

ilmaisuja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa �NHUWRR�MD�NXYDLOHH�RPLD�KDYDLQWRMDDQ�MD�DMDWXNVLDDQ�VHNl�YHUWDLOHH�QLLWl�WRLVWHQ�KDYDLQWRLKLQ��KlQ�

pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen

47

ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan �RVDD�NXXQQHOOD�WRLVWHQ�DMDWXNVLD�MD�RVDD�P\|V�PXRGRVWDD�RPLD�PLHOLSLWHLWl�MD�S\UNLL�

perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa �RVDD�WHKGl�SXKXWXVVD�MD�NLUMRLWHWXVVD�WHNVWLVVl�Nl\WHW\LVWl�NHLQRLVWD�YLHVWLQ�VLVlOW|l�MD�

viestintätilannetta koskevia päätelmiä �S\VW\\�SLWlPllQ�WXWXOOH�\OHLV|OOH�SLHQLPXRWRLVHQ��VHONHlQ�VXXOOLVHQ�HVLW\NVHQ��KlQ�RVDOOLVWXX�

aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän �RQ�VDDYXWWDQXW�VXMXYDQ�SHUXVOXNXWDLGRQ �RVDD�Nl\WWll�OXHWXQ�\PPlUWlPLVWl�SDUDQWDYLD�VWUDWHJLRLWD �WXQWHH�WLHGRQKDQNLQQDQ�SllYDLKHHW �RQ�WRWWXnut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja

sähköisistä lähteistä �O|\Wll�SllDVLDW��P\|V�WHNVWHLVWl��MRLVVD�RQ�VDQRMD��llQWl�MD�NXYLD �HURWWDD�PLHOLSLWHHQ�LNlLVLOOHHQ�VRSLYDVWD�WHNVWLVWl�MD�SRKWLL�WHNVWLQ�OXRWHWWDYXXWta ja merkitystä

itselleen �Nl\WWll�OXNXWDLWRDDQ�VHNl�K\|G\NVHHQ�HWWl�KXYLNVHHQ�

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän �RVDD�WXRWWDD�NLUMDOOLVHVWL�MD�VXXOOLVHVWL�HULODLVLD�WHNVWHMl�NXWHQ�NHUWRmuksen, kuvauksen ja ohjeen �VXXQQLWWHOHH�MD�LGHRL�WHNVWLQVl�VLVlOW|l�MD�S\VW\\�UDNHQWDPDDQ�WLHWRRQ��NRNHPXNVHHQ�MD�

mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto �\PPlUWll�ODXserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää

tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti

osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala �RVDD�WXRWWDD�WHNVWLl�P\|V�WHNVWLQNlVLWWHO\RKMHOPLOOD �KDOOLWVHH�RLNHLQNLUMRLWXNVHVWD�SHUXVDVLDW�LVRQ�MD�SLHQHQ�DONXNLUMDLPHQ�Nl\W|VVl�MD�\KG\VVDQRMHQ�

muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän �K\|G\QWll�NLHOHOOLVLl�KDYDLQWRMDDQ�MD�WDLWRMDDQ�RPLHQ�MD�PXLGHQ�WHNVWLHQ�\PPlUWlPLVHVVl�MD�

tuottamisessa �RQ�WRWWXQXW�WDUNDVWHOHPDDQ�WHNVWLl�NRNRQDLVXXWHQD�MD�HURWWHOHPDDQ�VHQ�RVLD��RVDD�HWVLl�MD�

luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin �WLHWll��HWWl�YHUEHLOOl�YRL�LOPDLVWD�DLkaa ja persoonaa �KDKPRWWDD�\NVLQNHUWDLVHQ�WHNVWLQ�ODXVHLVWD�VXEMHNWLQ�MD�SUHGLNDDWLQ�VHNl�KDKPRWWDD�ODXVHHQ�

tekstin osaksi �WXQWHH�SXKXWXQ�MD�NLUMRLWHWXQ�NLHOLPXRGRQ�HURMD�MD�K\|G\QWll�QLLGHQ�W\|QMDNRD�MR�RPDVVD�

ilmaisussaan �RQ�OXNHQXW�OXRNDQ�\KWHLVHW kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia

kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin �S\VW\\�YDOLWVHPDDQ�LWVHOOHHQ�PLHOXLVWD�OXHWWDYDD�MD�RVDD�NXYDLOOD�LWVHllQ�OXNLMDQD��KlQ�ODDMHQWDD�

lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan �RQ�WXWXVWXQXW�P\|V�HORNXYDQ��WHDWWHULQ�MD�PXXQ�PHGLDQ�NHLQRLQ�UDNHQQHWWXXQ�ILNWLRRQ�

48




Oppilas �Nl\WWll�OXRYDD�LOPDLVXNDSDVLWHHWWLDan. �KDUMDDQWXX�HVLLQW\PllQ�PXRGROOLVLVVD�

puhetilanteissa. �YDKYLVWDD�SXKH- ja ilmaisutaitojaan myös

koulun yhteisissä tapahtumissa.


�RSSLL�O|\WlPllQ�LWVHQlLVHVWL�VRSLYDD�

luettavaa. �YDKYLVWDD�WDLWRDDQ�WXRWWDD�VHONHitä ja

ymmärrettäviä tekstejä. �KDUMDDQWXX�WDYRLWWHHOOLVHVWL�WRLPLPDDQ�

puhujana ja kirjoittajana erilaisissa viestintätilanteissa ja -ympäristöissä.


�NHKLWW\\�PRQLSXROLVHNVL�MD�RPDllQLVHNVL�

tekstien tekijäksi. �RSSLL�Nl\WWlPlän tietokonetta järkevästi ja

kriittisesti viestinnän välineenä. �RSSLL�VllWHOHPllQ�YLUNNHLGHQVl�UDNHQQHWWD�

ja pituutta.

Kielitietous

�RSSLL�NHUWRPDDQ�NLHOHOOLVLVWl�KDYDLQQRLVWDDQ�

kieliopin käsitteiden avulla. �Nl\WWll�NLHOLWLHWRXWWDDQ�DNWLLYLVHVWL�

hyväkseen parantaakseen

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot �+DUMRLWHOODDQ�PXRGROOLVLD�SXKHWLODQWHLWD� �-lUMHVWHWllQ�HULODLVLD�NHVNXVWHOXMD� �2VDOOLVWXWDDQ�NRXOXQ�WLODLVXXNVLHQ�VXXQQLWWHOXXQ�MD�

järjestämiseen mahdollisuuksien mukaan. �2VDOOLVWXX�GUDDPDQ�WRWHXWWDPLVHHQ� �2SHWHOODDQ�KDNHPDDQ�WLHWRD�YHUNRVWD�MD

käyttämään sähköpostia. Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot �.DXQRNLUMDOOLVXXV�

klassisia draama- ja proosakatkelmia myyttisiä tarinoita. uusia ja klassisia nuortenkirjoja. yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia luettuina ja kuunneltuina, 2 – 5 lukuvuodessa. �.LUMDOOLVXXVWLHWR

Kaunokirjallisuuden lajit: romaani, novelli, näytelmä, runo. Draaman peruskäsitteitä: näytös, kohtaus, dialogi, monologi, repliikki. �7HNVWLWLeto

Sanomalehti: uutinen, pääkirjoitus Tietotekstin tiivistäminen Tekstin tuottamistaidot

�+DUMRLWHOODDQ�MlVHQQHOW\Ml�NLUMRLWHOPLD� �+DUMRLWHOODDQ�WHNVWLQ�VXMXYDD�NLUMRLWWDPLVWD�MD�

muokkaamista tietokoneella. �6lKN|SRVWLNLUMH� �.LUMRLWHWDDQ�NDXQRNLUMallisia tekstejä (juoni,

käännekohdat, henkilö- ja luontokuvaus). �$UYLRLGDDQ�LWVH�RPLD�NLUMRLWHOPLD� �+DUMRLWHOODDQ�PXRGROOLVLD�SXKHWLODQWHLWD��SXKHHQ�

suunnittelu ja väittelyn alustus. �2SHWHOODDQ�NlVLNLUMRLWXNVHQ�WHNHPLVWl�

Kielitietous �SllODXVH��erilaiset sivulauseet ja välimerkit �SHUHKW\PLQHQ�VDQRMHQ�WDLYXWXNVHHQ��QRPLQLHQ�

sijamuodot, nominatiivi, genetiivi, partitiivi, paikallissijat ja tutustuminen harvinaisiin sijamuotoihin �YHUELHQ�DLNDPXRGRW �DGMHNWLLYLHQ�YHUWDLOXDVWHHW��SRVLWLLYL��NRPSDratiivi ja

49

oikeinkirjoitustaan. superlatiivi �\KG\VVDQDW��QRPLQDWLLYL- ja genetiivialkuiset

substantiivit �LVRW�DONXNLUMDLPHW�HULVQLPLHQ�RLNHLQNLUMRLWXNVHQ�

kannalta




Oppilas �V\YHQWll�WLHWRMDDQ�NLHOHQ�UDNHQWHLGHQ�

merkityksistä ja käytöstä. �NHKLWWll�YXRURYDLNXWXV- ja yhteistyötaitojaan. �RSSLL�Nl\WWlPllQ�HULODLVLD�WLHGRQOlKWHLWl�

tarkoituksenmukaisesti ja arvioimaan niiden luotettavuutta. �KDUMDDQQXWWDD�DNWLLYLVWD�MD�NULLWWistä luku- ja

kuuntelutaitoaan.


�WXWXVWXX�NDXQRNLUMDOOLVXXGHQ�SllODMHLKLQ�MD�

kirjallisuuden peruskäsitteistöön. �RSSLL�DQDO\VRLPDDQ�OXNHPDDQVD�NLUMDOOLVXXWWD�

ja ilmaisemaan mielipiteensä siitä sekä tuomaan esiin omaa subjektiivista lukukokemustaan. �VDD�NlVLW\NVHQ�NLHOHQ�HVWHHWWLVLVWl�

ilmaisukeinoista, kuten kuvallisuudesta ja rytmiikasta.


�9DKYLVWHWDDQ�MD�V\YHQQHWllQ�WlKlQ�PHQQHVVl�saavutettuja vuorovaikutustaitoja. �3LGHWllQ�SLHQLPXRWRLVLD�LPSURYLVRLWXMD�MD�

valmisteltuja suullisia esityksiä. �2SHWHOODDQ�DQWDPDDQ�MD�VDDPDDQ�HVLW\Nsistä

rakentavaa palautetta. �2SHWHOODDQ�WHNHPllQ�W|LWl�SDUHLWWDLQ�MD�

erikokoisissa, vaihtuvissa ryhmissä. �2SHWHOODDQ�KDQNNLPDDQ�WLHWRD�NULLWWLVHVWL�HUL�

lähteistä ja yhdistämään sitä omakohtaisiin kokemuksiin. �+DQNLWDDQ�WLHWRMD�PXLGHQ�NRNHPXNVLVWD�

haastattelujen avulla. �9DOPLVWHWDDQ�MD�SLGHWllQ�HVLWHOPl�OXRNDOOH�LWVH�

valitusta aiheesta ja harjoitellaan sen yhteydessä havainnollistamiskeinojen käyttöä. Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot �9DOLWDDQ�RPDOOH�LNlNDXGHOOHHQ�VRSLYDD�

kirjallisuutta. �7XWXVtutaan koti- ja ulkomaisen

nuortenkirjallisuuden tarjontaan. �/XHWDDQ�YlKLQWllQ�NROPH�NRNRQDLVWHRVWD� �7RWXWDDQ�NXYDLOHPDDQ�VXXOOLVHVWL�MD�NLUMDOOLVHVWL�

omaa lukuelämystä. �7XWXVWXWDDQ�NDXQRNLUMDOOLVXXGHQ�SllODMHLKLQ�MD�

seuraaviin kirjallisuuden peruskäsitteisiin: ennakointi, takauma, aikasuhteet, kertoja ja näkökulma. �3HUHKG\WllQ�UXQRQ�NHLQRLKLQ��NXWHQ�

kuvakieleen, rytmiikkaan, toistoon ja runon puhujaan. �7XWXVWXWDDQ�DVLDWHNVWLODMHLKLQ�MD�-tyyppeihin sekä

opitaan erittelemään niitä. �/XHWDDQ�VDQRPD- ja aikakauslehtiä kriittisesti.

50


�YDOPLVWDD�KDQNNLPDVWDDQ�MD�YDOLNRLPDVWDDQ�tiedosta suullisen ja kirjallisen esityksen. �RSSLL�antamaan ja vastaanottamaan

rakentavaa palautetta. �RSSLL�WXRWWDPDDQ�HULODLVLD�NDXQRNLUMDOOLVLD�MD�

asiatekstejä sekä ottamaan huomioon viestintävälineen ja vastaanottajan. �WXWXVWXX�DLNDNDXVL- ja sanomalehtien

tekstityyppeihin ja niiden tyyli- sekä vaikutuskeinoihin.

Tekstin tuottamistaidot �/DDGLWDDQ�VXXOOLVLD�MD�NLUMDOOLVLD�NHUWRPXNVLD��

kuvauksia, dialogeja ja haastatteluja. �/DDGLWDDQ�YDSDDYDOLQWDLVHVWD�DLKHHVWD�NLUMDOOLQHQ�

tutkielma, joka esitetään luokalle suullisesti. �2SHWellaan käsitekartan laatimista erilaisista

aiheista, mm. asiatekstistä. �/DDGLWDDQ�UHIHUDDWWL�DVLDWHNVWLVWl� �+DUMRLWHOODDQ�HULODLVLD�PXLVWLLQSDQRWHNQLLNRLWD� �2SHWHOODDQ�VXXQQLWWHOHPDDQ�RPLD�NLUMRLWHOPLD�HUL�

keinoin, esim. miellekartan, listauksen tai muistiinpanojen avulla. �.LUMRLWHWDDQ�HULODLVLD�WHNVWHMl�RPLHQ�NRNHPXVWHQ��

mielikuvituksen ja toisten tekstien pohjalta. �3\ULWllQ�YDKYLVWDPDDQ�RPDQ�WHNVWLQ�UDNHQQHWWD�

harjoittelemalla jaksotusta, virke- ja lauserakennetta, välimerkkien käyttöä ja suoraa esitystä. �3LGHWllQ�\OOl�VHONHll�NlVLDODD� �2SHWHOODDQ�WHNVWLQ�DVHWWHOXQ�VllQW|Ml�MD�

tekstinkäsittelytaitoja. Kielitietous �9DKYLVWHWDDQ�VDQDOXRNNLHQ�MD�YHUELHQ�

aikamuotojen tuntemusta. �.HUUDWDDQ�VLMDPXRGRW�MD�YHUUDWDDQ�VXRPHQ�

kielen muoto-oppia vieraisiin kieliin.




Oppilas �NHKLWWll�SHUXVWHOXWDLWRMDDQ�MD�

tutustuu kielen vaikutuskeinoihin. �WXWXVWXX�HUL�PHGLRLKLQ�MD�QLLGHQ�

kuvallisiin ja kielellisiin vaikutuskeinoihin. �KDUMDDQWXX�PHGLRLGHQ�MD�QLLGHQ�

kielen kriittiseen tarkasteluun.


�NHUll�PHGLD-aiheisen portfolion. �ODDWLL�LWVH�HULW\\SSLVLl�PHGLDWHNVWHMl�

suullisesti ja kirjallisesti.

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot �7XWXVWXWDDQ�VlKN|LVHHQ�PHGLDDQ�MD�VHQ�YlOLWWlPLLQ�

viesteihin ja harjoitellaan niiden analysointia. �.l\WHWllQ�YLGHRNDPHUDD�HVLW\NVLHQ�\KWH\GHVVl� �6HXUDWDDQ�DNtiivisesti eri viestimiä ja kerätään

mediateksteistä oma portfolio. �3LGHWllQ�SLHQLPXRWRLQHQ�SXKH�OXRNNDWRYHUHLOOH� �2VDOOLVWXWDDQ�NLUMDOOLVXXVNHVNXVWHOXXQ� �+DUMRLWHOODDQ�RPDQ�PLHOLSLWHHQ�HVLWWlPLVWl�MD�SHUXVWHOXD�

suullisesti ja kirjallisesti. Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot �7XWXVWXWDDQ�IDQWDVLD-, kauhu-, jännitys- ja

tieteiskirjallisuuden lajipiirteisiin ja luetaan valinnan mukaan jokin näihin lajeihin kuuluva teos. �/XHWDDQ�HULPDDODLVLD�MD�HULW\\SSLVLl�QRYHOOHMD�MD�

51

�NXYDD�YLGHRNDPHUDOOD�MD�on itse kuvauksen kohteena. �OXNHH�NROPH�NRNRQDLVWHRVWD� �PRQLSXROLVWDD�OXNXKDUUDVWXVWDDQ�MD�

osallistuu kirjallisuusaiheisiin keskusteluihin. �WXWXVWXX�NLUMDOOLVXXGHQ�HUL�JHQUHLKLQ��

jännitys-, kauhu-, fantasia- ja tieteiskirjallisuuteen. �WXWXVWXX�ODDMasti novellikirjallisuuteen

ja oppii analysoimaan novelleja.


�NLUMRLWWDD�RPDQ�QRYHOOLQ�

Kielitietous

�RSLVNHOHH�YHUELQ�PRGXNVHW�MD�NDLNNL�lauseenjäsenet. �ODDWLL�MD�SLWll�SXKHHQ�

luokkayleisölle. �WXWXVWXX�6XRPHQ�HWX- ja

sukunimistöön ja tekee projektityön omasta nimestään.

analysoidaan niitä. �7XWXVWutaan proosan tulkinnan avainkäsitteisiin: aihe,

teema, juoni, kertoja, pää- ja sivuhenkilöt, miljöö, näkökulma. �.LUMRLWHWDDQ�OXHWXLVWD�NRNRQDLVWHRNVLVWD�NLUMDHVVHHW��

joissa tulkitaan teosta edellä mainittujen avainkäsitteiden avulla ja tuodaan esiin oma lukukokemus. �7XWXVWXWDDQ�HUL�DVLDWHNVWLHQ��NXWHQ�PLHOLSLGHNLUMRLWXVWHQ��

vaikutuskeinoihin. �6\YHQQHWllQ�HULODLVWHQ�PHGLDWHNVWLHQ�WXQWHPXVWD�

Tekstin tuottamistaidot �+DUMRLWHOODDQ�YDLNXWWDPDDQ�S\UNLYll�NLUMRLWWDPLVWD�

laatimalla mielipidekirjoitus ja vastine toisen kirjoittamaan mielipidekirjoitukseen. �9DKYLVWHWDDQ�WHNVWLQ�UDNHQWHHQ�KDOOLQWDD�NLLQQLWWlPlOOl�

huomiota jäsentely-, aloitus- ja päätäntätapoihin. �.LUMRLWHWDDQ�QRYHOOL� �.LUMRLWHWDDQ�MD�SLGHWllQ�SXKH��MRND�S\ULWllQ�YLGHRLPDDQ� �/DDGLWDDn tv- tai lehtimainoksia. �.LUMRLWHWDDQ�HORNXYD- tai näytelmäarvostelu. �7HKGllQ�NLUMDOOLQHQ�QLPLSURMHNWL�

Kielitietous �.HUUDWDDQ�YHUELRSSLD�MD�RSHWHOODDQ�PRGXNVHW� �2SHWHOODDQ�NDLNNL�ODXVHHQMlVHQHW� �9DUPHQQHWDDQ�MD�NHKLWHWllQ�RLNHLQNLUMRLWXVWD� Tarkkaillaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja

kielenkäytön vaihteluja eri tilanteissa.




Oppilas �WLHGRVWDD�RPDW�YDLNXWXVPDKGROOLVXXWHQVD�

sekä yksilö- että ryhmäviestinnässä. �S\VW\\�RWWDPDDQ�KXRPLRRQ�HULODLVHW�

mielipiteet ja näkökannat sekä tuomaan esiin ja perustelemaan omat mielipiteensä.


�WXWXVWXX�VXRPDODLVHHQ�NDQVDQUXQRXWHHQ�MD�

Kalevalaan elämyksellisesti esim. draaman keinoin.

Yhteisön jäsenyys ja vuorovaikutustaidot �9lLWHOOllQ�SDUHLWWDLQ�MD�U\KPLVVl� �.HVNXVWHOODDQ�DMDQNRKWDLVLVWD�DVLRLVWD�MD�

esitetään perusteltuja mielipiteitä. �3RKGLWDDQ�SXKHNXOWWXXULHQ�MD�-kontekstien välisiä

eroja. Tekstien tulkinta- ja käyttötaidot �7XWXstutaan suomalaiseen kansanrunouteen ja

tehdään siitä esityksiä. �/XHWDDQ�.DOHYDODD�MD�WXWXVWXWDDQ�VHQ�

myyttiseen kuvastoon ja merkitykseen

52

�WXWXVWXX�6XRPHQ�NLUMDOOLVXXGHQ�YDLKHLVLLQ��klassikkokirjailijoihin ja –teoksiin. �RSSLL�WHNVWLHQ�W\\OLOOLVHQ�SllMDRQ��

romantiikka, realismi, modernismi. �OXNHH�YlKLQWllQ�NROPH�NRNRQDLVWHRVWD�


�NHKLWW\\�WLHGonhankinnan ja –käytön taidoissa ja monenlaisten lähteiden kriittisessä hyödyntämisessä. �VDDYXWWDD�\KWHLVNXQQDQ�MlVHQHOWl�HGHOO\WHW\W�

oikeinkirjoitus- ja tekstitaidot sekä ilmaisuvalmiudet.

Kielitietous

�RSSLL�\PPlUWlPllQ�lLGLQNLHOHQ�PHUNLW\NVHQ�ihmisen kehitykselle ja kulttuurille. �WXWXVWXX�VXRPHQ�VXNXNLHOLLQ�MD�VXRPHQ�

asemaan omassa kielikunnassaan ja maailman kielten joukossa. �WXQWHH�VXRPHQ�NLHOHQ�RPLQDLVSLLUWHHW��

ominaislaadun ja historian. �WXWXVWXX�VXRPHQ�NLHOHQ�SllPXUWHLVLLQ�

suomalaiselle identiteetille ja kulttuurille. �7XWXVWXWDDQ�XONR- ja kotimaisiin klassikoihin ja

kotimaisiin nykykirjoihin. �2SLWDDQ�WXQQLVWDPDDQ�OXHWXVWD�WHRNVHVWD�VHQ�

edustaman tyylisuunnan ominaispiirteet. Tekstin tuottamistaidot �/DDGLWDDQ�DLQHLVWRSRKMDLQHQ�NLUMRLWHOPD� �.LUMRLWHWDDQ�RPDDQ�NRNHPXNVHHQ�SHUXVWXYD�

pohdiskeleva kirjoitelma. �/DDGLWDDQ�HVVHHW\\SSLnen koevastaus

asiatekstin pohjalta. �.LUMRLWHWDDQ�NLUMDHVVHLWl�OXHWXLVWD�

kokonaisteoksista. �7HKGllQ�WLLYLVWHOPl�NDQVDQSHULQQHDLQHLVWRVWD�

jaettavaksi muulle luokalle. �/DDGLWDDQ�NLUMDOOLVXXVDLKHLQHQ�WXWNLHOPD�

kotimaisesta klassikkokirjailijasta ja hänen tuotannostaan. �3DLQRWHWDDQ�WHNVWLQ�VXXQQLWWHOXQ��PXRNNDXNVHQ�

ja viimeistelyn merkitystä. �2KMDWDDQ�RSSLODVWD�DUYLRLPDDQ�NULLWWLVHVWL�RPLD�

tuotoksiaan. Kielitietous �7XWXVWXWDDQ�VXRPHQ�NLHOHQ�DVHPDDQ�PDDLOPDQ�

kielten joukossa ja omassa kielikunnassaan sekä käsitteisiin sukukieli ja kielisukulaisuus. �2SHWHOODDQ�VXRPHQ�NLHOHQ�RPLQDLVSLLUWHHW� �3HUHKG\WllQ�VXRPHQ�NLUMDNLHOHQ�KLVWRULDDQ� �7XWXVWXWDDQ�VXRPHQ�NLHOHQ�SllPXUWHLVLLQ� �7XWXVWXWDDQ�VXRPHQ�NLHOHQ�VDQDVWRRQ��VHQ�

historiaan, nykyisyyteen ja kehitykseen. �7HKGllQ�KDYDLQWRMD�NLHOHQ�YDLKWHOXLVWD�HUL�

tilanteissa sekä puhe- ja kirjakielen eroista. �.HUUDWDDQ�RLNHDNLHOLV\\VVllQQ|W�

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän: �KDOXDD ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin

esiintyessään �RVRLWWDD�NXXQWHOHPLVHQ�MD�PXLGHQ�KXRPLRLPLVHQ�WDLWRD �RVDD�RVDOOLVWXD�DNWLLYLVHVWL�MD�UDNHQWDYDVWL�NHVNXVWHOXXQ�MD�PXLKLQ�YXRURYDLNXWXVWLODQWHLVLLQ �RWWDD�KXRPLRRQ�MD�NXQQLRLWWDD�PXLGHQ�PLHOLSLWHLWl

53

�WXQWHH�NHVNHLVLPPlW�SXKXWXQ�MD�NLUMRLWHWXQ�NLHOLPXRGRQ�HURW�MD�RWWDD�KXRPLRRQ�YLHVWLQWlWLODQWHHQ��vastaanottajan ja välineen kielimuotoa valitessaan �S\VW\\�Nl\WWlPllQ�WDUNRLWXNVHQPXNDLVHVWL�NLHOHQ�HUL rekistereitä �S\VW\\�KDYDLQQRLPDDQ�MD�DUYLRLPDDQ�lLGLQNLHOHQWDLWRMDDQ��KlQ�RWWDD�YDVWDDQ�SDODXWHWWD�MD�

hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän: �WXQQLVWDD�HULODLVLD�WHNVWHMl�MD�Nl\WWll�DNWLLYLVWD�OXNXWDSDD��KlQ�RVDD�N\V\l��WLLYLVWll��

kommentoida, väittää vastaan, tulkita ja arvioida sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa �WXQWHH�HULODLVLD�WHNVWHMl�MD�QLLGHQ�Nl\WW|PDKGROOLVXXNVLD�MD�RVDD�VXXQQLVWDD�PRQHQODLVHVVD�

tekstiympäristössä �OXNHH�WHNVWHMl��P\|V�PHGLD- ja verkkotekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen �WXQWHH�WDYDOlisten tekstityyppien keskeiset ominaisuudet �WXQQLVWDD�WDYDOOLVLD�NDXQRNLUMDOOLVXXGHQ��PHGLDQ�MD�DUMHQ�WHNVWLODMHMD �RVDD�YHUWDLOOD�WHNVWHMl��O|\Wll�VLVlOO|Q�\GLQDVLDW�VHNl�WHNLMlQ�PLHOLSLWHHQ�SHUXVWHOXW �S\VW\\�HULWWHOHPllQ�MD�OXRQQHKWLPDDQ�ILNWLLYLVWä tekstiä ja löytämään sen keskeiset rakenteelliset

ominaisuudet �RVDD�HWVLl�NDXQRNLUMDOOLVHVWD�WHNVWLVWl�PHUNLW\NVLl�MD�WXONLWD�QLLWl �WLHWll��HWWl�WHNVWLOOl�RQ�WHNLMl�MD�WDUNRLWXV��MRWND�YDLNXWWDYDW�VHQ�VLVlOW||Q��PXRWRRQ�MD�LOPDLVXXQ �S\VW\\�WHNHPllQ havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista �S\VW\\�WHNHPllQ�KDYDLQWRMD�NLHOHQ�NHLQRLVWD�MD�KXRPDD�HVLPHUNLNVL�VDQDYDOLQWRMHQ��Nl\WHW\Q�

kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn �S\VW\\�Nl\WWlPllQ�RSHWHWWXMD�NLHOLWLHGRQ�NlVLWWHLWl�NLHOWl�KDYDLQQRLGHVVDDQ�MD�NLUMDOOLVXXVWLHWRD�

fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän: �RVDD�Nl\WWll�WLHGRQ�OlKWHHQl�NLUMDVWRD��WLHWR- ja kaunokirjallisia teoksia, tietoverkkoja sekä

suullisesti välitettyä tietoa; hän osaa valita tietolähteensä ja myös ymmärtää ilmoittaa ne �WXQWHH�SXKH-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstiä

tuottaessaan �NRNRDD�HVLW\NVHHQVl�ULLWWlYlVWL�DLQHNVLD��MlVHQWHOHH�QLLWl�VHNl�WXR�DVLDVWD�HVLOOH�ROHQQDLVHQ��

hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata �S\VW\\�ODDWLPDDQ�VXXOOLVLD�MD�NLUMRLWHWWXMD�WHNVWHMl�HUL�WDUNRLWXNVLLQ, mm. kuvauksia, kertomuksia,

määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä �S\VW\\�WXRWWDPDDQ�WHNVWLQVl�VHNl�NlVLQ�HWWl�WHNVWLQNlVLWWHO\RKMHOPDOOD�MD�PXXWHQNLQ�

hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä �RVDD�K\|G\QWll�NLHOLWLHWRDDQ�WHNVWLHQ�WXRWWDPLVHVVD�MD�WHKGl�W\\OLOOLVLl��VDQDVWROOLVLD�MD�

rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tiivistää tekstiään �VRYHOWDD�teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja

oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän: �RQ�VDDYXWWDQXW�OXNXWDLGRQ��MRND�ULLWWll�P\|V�SLWNLHn tekstien lukemiseen �O|\Wll�LWVHllQ�NLLQQRVWDYDD�WLHWR- ja kaunokirjallisuutta sekä mediatuotteita ja osaa perustella

valintojaan �RQ�OXNHQXW�VHNl�NRWLPDLVHVWD�HWWl�XONRPDLVHVWD�NDXQRNLUMDOOLVXXGHVWD�UXQRMD��VDWXMD��WDULQRLWD��

novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän

54

�WXQWHH�NLUMDOOLVXXGHQ�SllODMLW��WHNVWLHQ�W\\OLOOLVHQ�SllMDRQ�VHNl�MRLWDNLQ�NLUMDOOLVXXGHQ�NODVVLNNRja, jotka edustavat eri aikakausia �S\VW\\�MDNDPDDQ�NDWVHOXNRNHPXNVHQVD�PXLGHQ�NDQVVD �RQ�VDDQXW�WLHWRD�NLHOHQ�UDNHQWHHVWD�MD�VDQDVWRVWD��KlQ�WXQWHH�VDQDOXRNDW��ODXVHHQMlVHQHW�MD�

niiden määrittelyongelmat �\PPlUWll��HWWl�NLHOLRSLQ�NlVLWWHHW�RYDW�YlOLQHLtä, joilla kieltä kuvataan �WXQWHH�VXRPHQ�NLHOHQ�NHVNHLVLPPlW�RPLQDLVSLLUWHHW�MD�S\VW\\�YHUWDLOHPDDQ�VXRPHQ�NLHOWl�PXLKLQ�

kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä �\PPlUWll��HWWl�VXRPHQ�NLHOL�YDLKWHOHH�WLODQWHHQ��Nl\WWlMlQ�ja alueen mukaan �\PPlUWll�NLHOHQ�PXXWWXPLVWD�MD�lLGLQNLHOHQ�DVHPDQ�PXLGHQ�NLHOWHQ�MRXNRVVD�MD�

monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

TOINEN KOTIMAINEN JA VIERAAT KIELET Yleistä Kielten opetuksen päämääränä on antaa oppilaille valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Koska kieli ja kulttuuri liittyvät läheisesti toisiinsa, vieraat kielet antavat oppilaille huomattavan kulttuuripääoman. Kieli on taitoaine, ja sen opiskelu edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppilaita ohjataan omaksumaan hyvät opiskelutottumukset heti kieliopintojen alusta lähtien. Tunneilla käytetään ajanmukaisia ja monipuolisia opetusmenetelmiä. Opetuksen tehtävänä on rohkaista oppilaita käyttämään vierasta kieltä omien edellytystensä mukaisesti korostaen suullisen kielitaidon merkitystä. Tärkeää on myös luoda hyvä pohja ja positiivinen asenne läpi elämän jatkuvalle vieraiden kielten ja kulttuureiden opiskelulle. Arvioinnin perustana on opetussuunnitelman perusteissa mainitut ja asetetut kieltenopetuksen tavoitteet. Arviointi on monipuolista perustuen kaikkien kielen osa-alueiden (kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen) arviointiin. Arvioinnissa käytetään mm. erityyppisiä kokeita, testejä, kirjallisia kuulusteluja yms. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuntityöskentelyyn, joka edellyttää säännöllistä osallistumista. Muita kriteerejä ovat tuntiaktiivisuus, annettujen kotitehtävien suorittaminen, edistyminen, oppilaan asenne oppiainetta kohtaan sekä itsearviointi. Opettajan tulee antaa kannustavaa palautetta. Palautteen tarkoituksen on, että oppilas totutetaan jatkuvaan itsearviointiin. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa oppilaan ja opettajan oikeusturvaaja motivoi kielenoppijan opintoja. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan lievät oppimisvaikeudet, jos häntä ei ole siirretty erityisopetukseen. Nivelkohdissa (6. ja 9. luokka) on esitetty hyvän osaamisen kriteerit, arvosana 8, noudattaen valtakunnallista kielten taitotasoasteikkoa. (ks. liite) Päättöarvioinnissa oppilas saa arvosanan kahdeksan, (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Valinnaisten kielten (A2- ja B2-kielen) oppimäärät voidaan arvioida myös suoritusmerkinnällä, mikäli huoltaja ei halua päättöarvosanaa todistukseen.

55

10.2.TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä ymmärtämään pohjoismaisia kulttuureita. Opetuksen tulee myös tarjota uusia näkökulmia omaa kieltä ja kulttuuria kohtaan. Koko ruotsin kielen opiskelun ajan pyritään hyödyntämään Sipoon ja Itä-Uudenmaan kaksikielisyyttä monipuolisesti opetuksessa.

10.2.1. RUOTSI A-KIELENÄ Ruotsin A-oppimäärää voidaan opiskellaan vapaaehtoisena (A2) kielenä. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A2-Ruotsi Ruotsi A2 4.vuosiluokka


A2 kielen aloitusvuonna painotetaan suullista viestintää, sekä ymmärtävää että itse tuotettua. * Tavoitteena on että oppilas: - ymmärtää yksinkertaisia jokapäiväisiä tilanteita käsittelevää normaalitempoista suomenruotsalaista puhetta - oppii viestimään yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa - oppii kertomaan perusasioita itsestään ja lähipiiristään - harjoittelee luontevaa ja sujuvaa ääntämistä Kirjallisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas: - harjoittelee omaa kirjallista tuottamista - ymmärtää tekstejä ja dialogeja, jotka liittyvät jokapäiväisiin tilanteisiin - tutustuu suomenruotsalaiseen ja pohjoismaisiin tapoihin ja kulttuuriin

Kartutetaan ruotsinkielen perussanastoa ja sanontoja -itsestä kertominen: nimi, ikä, asuminen -tervehtiminen ja hyvästely -ruuat, juomat, pöytäkeskustelu -harrastuksia -koulu -kello -lukusanat -värit -viikonpäivät -vuodenajat -kuukaudet -raha, ostaminen ja myyminen -viestin kirjoittaminen -juhlapäiviä Rakenneasioita - en-sanojen yksikkö - ett-sanojen yksikkö -kysymyssanoja -prepositioita - s-genetiivi alustavasti -preesens -tapahtumat -tienviitat -kaupat -ruotsinkieliset koulut

56

- kirjasto

Ruotsi A2 5.vuosiluokka


Painotus edelleen suullisessa viestinnässä. Tavoitteena on ,että oppilas - ymmärtää ikäistensä arkielämää koskevaa puhetta, tarvittaessa tilanneyhteyden tukemana - oppii kertomaan perusasioita itsestään ja lähipiiristään - oppii viestimään luontevasti arkipäivän puhetilanteissa - ymmärtää suomenruotsalaista ääntämistä, tutustuu ruotsinruotsalaiseen ääntämiseen - harjoittelee luontevaa ja sujuvaa ääntämistä Kirjallisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas: - harjoittelee omien tekstien tuottamista, jotka liittyvät käsiteltyihin aiheisiin - oppii käyttämään uusia sanoja rakenteita tuotoksissaan - oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintakeinoja tekstin tuottamisen apuna - ymmärtää yksinkertaisia jokapäiväisiä tilanteita käsitteleviä tekstejä ja dialogeja - tutustuu suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen ja pohjoismaiseen kulttuuriin ja historiaan

Laajennetaan sanavarastoa -syntymäpäivät -ulkonäön kuvaileminen -sää -puhelimessa asiointi -ambulanssin tilaaminen -lääkärissä käynti -huonekalut -mielipiteen ilmaiseminen -kortin kirjoittaminen -perustietoja ja nähtävyyksiä Pohjoismaista - itsestä ja harrastuksista kertominen -pettymyksen ilmaiseminen -matkareitistä keskusteleminen -huoneet Rakenneasioita - s-genetiivi - en-sanojen taivutus - ett-sanojen yksikkö - kysymyssanoja - prepositioita - lukusanat, järjestyslukuja - persoonapronominit - adjektiivin taivutus - verbin preesens ja imperatiivi, alustavasti imperfektejä - kielteinen lause - sanajärjestys

Ruotsi A2 6.vuosiluokka


Päätavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana, arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa tavoitteisiin. Suullisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas

-sukulaisia -ammatteja -ravintola, kahvila -eläimiä -tien kysyminen ja

57

-osaa viestiä arkipäivän puhetilanteissa ja osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään - ymmärtää jokapäiväisiä tilanteita ja tapahtumia käsittelevää normaalitempoista puhetta - on omaksunut mahdollisimman luontevan ja sujuvan ääntämisen - ymmärtää suomenruotsalaista ja ruotsinruotsalaista ääntämistä Kirjallisen viestinnän tavoitteena on, että oppilas - ymmärtää yksinkertaisia jokapäiväisiä tilanteita käsitteleviä tekstejä ja dialogeja -osaa tuottaa oppikirjan aiheisiin perustuvia omia lyhyitä tekstejä -oppii käyttämään uusia sanoja ja rakenteita luontevasti omissa tuotoksissaan -osaa käyttää itsenäisesti oppikirjoja, sanakirjaa ja muita tiedonhankintamenetelmiä opiskeluapuna.

neuvominen -ostoksilla -esineiden kuvailua -lipun ostaminen kulkuvälineeseen -nähtävyyksiä -puhelinkeskustelu -tietokone -viestin ja runon kirjoittaminen Rakenteet: -omistusmuodot -adjektiivi omistussanan jälkeen -imperfekti -järjestysluvut -objektimuodot -komparatiiveja ja alustavasti superlatiiveja - den här-rakenne

Rua6

Hyvän osaamisen kriteerit, arvosana 8, on esitetty noudattaen valtakunnallista kielten taitotasoasteikkoa. (ks. liite )

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

A1.3 A1.2 A1.3 A1.2

Vuosiluokat 7-9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa , ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.

Ruotsi A 7.vuosiluokka


* Oppilas oppii viestimään suullisesti ja kirjallisesti lähiympäristöstään, harrastuksistaan ja vapaa-ajan vietostaan. * Hän ymmärtää kouluikäisen nuoren elämään liittyvää selkeää yleiskielistä

* Keskeisimpiin aihepiireihin kuuluvat koti, koulu, ystävät, harrastukset ja vapaa-ajan vietto. * Viestintätilanteista harjoitellaan mm. kirjeen kirjoittamista, puhelinkeskusteluja sekä erilaisia ostostilanteita.

58

puhetta ja tekstiä. * Oppilas oppii tehokkaita työtapoja.

* Rakenteista kerrataan substantiivien, adjektiivien ja verbien perustaivutukset, harjoitellaan sanajärjestystä sekä opetellaan käyttämään adjektiivien vertailumuotoja.



* Oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin, ja hän oppii käyttämään tilanteisiin sopivia viestintästrategioita. * Oppilaan rohkeus käyttää ruotsin kieltä kasvaa. * Harjoitellaan tietoja viestintätekniikkataitoja. * Kielten tunneilla oppilas tutustuu pohjoismaiden kulttuuriin ja oppii maantuntemusta.

* Viestintätilanteista harjoitellaan mm. asioimista puhelimessa, pankissa, kaupassa ja sairaalassa. * Matkustaminen, harrastukset ja vapaa-aika ovat keskeisiä sisältöjä. * Oppilas tekee yksin tai parin kanssa pienen suullisen/kirjallisen esitelmän valitsemastaan aiheesta. * Kieliopin rakenteista harjoitellaan sanajärjestystä, substantiivin ja adjektiivin yhteistaivutusta ja tavallisimpia pronomineja. * Lisäksi opetellaan konditionaali ja s-passiivi. * Oppilas opettelee oman kielitaidon tarkkailua ja arviointia.



*Oppilas oppii käsittelemään ikäluokalleen ajankohtaisia aiheita kuten peruskoulun jälkeiset opinnot, ammatinvalinta, elämänkatsomukset ja teini-iän paineet niin suullisesti kuin kirjallisestikin. * Oppilaan kielitaito kehittyy, ja hän kykenee ymmärtämään laajempaa yleistietoa sisältävää selvästi jäsenneltyä tekstiä. * Pohjoismaiden tuntemusta laajennetaan edelleen. * Opitaan tiedostamaan suomenruotsin ja riikinruotsin keskeisimpiä eroavaisuuksia.

* Oppilas harjoittelee ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti omaan elämään läheisesti liittyvissä asioissa. * Pohditaan ympäristöasioita ja ammatinvalintakysymyksiä. * Pohjoismaista esittelyvuorossa on Islanti. * Lisäksi kerrataan ja syvennetään aiemmin opittuja viestintätilanteita, ääntämistä ja kielioppia. * Uusina rakenneasioina tulee mm. partisiippirakenteet.

9. luokan päättyessä noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia päättöarvioinnin kriteerejä arvosanalle 8. Rua9 �

59



A2.2 A2.1 A2.2 A2.1

10.2.2. RUOTSI B-KIELENÄ

7.-9. VUOSILUOKAT Ruotsin kielen opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiuksia toimia erilaisissa viestintätilanteissa. Opetus edistää oppilaan kielenopiskelutaitoja. Tärkeä osa opetusta on tutustuminen suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kulttuuriin sekä muiden Pohjoismaiden kulttuureihin ja niiden välisiin eroihin. Ruotsi B 7.vuosiluokka


* Oppilas selviytyy ruotsin kielellä yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista. * Hän ymmärtää helppoja ruotsinkielisiä tekstejä. * Oppilas pystyy kertomaan ja kirjoittamaan itsestään ja elinpiiristään.

* Aihepiireinä ovat tervehdykset sekä itsestä ja perheestä kertominen. * Ikäkauteen ja kiinnostuksen kohteisiin sopivia aiheita ovat myös koulu, urheilu, musiikki, eläimet, ruokailu ja matkailu. * Tutustutaan Pohjoismaihin sekä vertaillaan suomenruotsalaista ja ruotsalaista kulttuuria. * Rakenteista opetellaan verbin perusmuotoa ja preesensiä, apuverbejä, substantiivien ja adjektiivien taivutusta sekä persoonapronomineja ja niiden omistusmuotoja. * Lauseopista käsitellään päälauseen sanajärjestys.

Ruotsi B 8.vuosiluokka


• Oppilas selviytyy hieman vaativammista viestintätilanteista. * Hän ymmärtää pidempiä

* Yleisinä aihepiireinä ovat tienneuvominen ja –kysyminen, asiointi eri paikoissa, asuminen, sairaudet sekä säästä kertominen. * Lisäksi oppilaiden kiinnostukseen sopivasti vaats ja muoti

60

ruotsinkielisiä tekstejä.

* Oppilas pystyy ilmaisemaan itseään laajemmin sekä suullisesti että kirjallisesti.

sekä harrastukset. * Syvennetään Pohjoismaihin ja niiden kulttuureihin tutustumista. * Rakenteista opitaan imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti, adjektiivien vertailu, järjestysluvut ja päiväykset, persoonapronominien objektimuodot sekä adverbit.

Ruotsi B 9.vuosiluokka


* Oppilas hallitsee keskeisen sanaston, perusrakenteet ja riittävän ääntämistaidon. * Hän ymmärtää melko vaativia ruotsinkielisiä tekstejä. * Oppilas pystyy ilmaisemaan ajatuksiaan ruotsin kielellä.

* Aihepiireinä ovat nuorten maailma, vapaa-aika sekä tulevaisuus, ammatit ja opiskelu. * Yleisinä teemoina ovat ympäristönsuojelu ja hyvinvointi. * Tutustutaan tarkemmin kunkin Pohjoismaan elämään ja kulttuuriin. * Rakenteista on keskeisesti esillä verbioppi; opitaan verbin imperatiivi, konditionaali, infinitiivin käyttö ja refleksiiviverbit. * Lisäksi käsitellään s-passiivi ja man-rakenne.

* Lauseopista uutena asiana esitetään sivulause.

Rub9



A2.1 A1.3 A2.1 A1.3

10.3. ENGLANTI

Nyky-yhteiskunnassa englannin kielen taito on erittäin tärkeä jatko-opiskelun ja työelämän kannalta. Englannin kielen opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille edellytykset toimia erilaisissa viestintätilanteissa, solmia kontakteja ja edistää suvaitsevaisuutta. Taitoaineena ja kommunikaation välineenä kielen opiskelu vaatii pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään englannin kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen lisäten kirjallista viestintää. Oppilaan tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia mutta eivät eriarvoisia.

61

Oppilaan tulee omaksua hyviä kielenopiskelutottumuksia.

Englanti A1 3.vuosiluokka


Oppilas: - omaksuu myönteisen asenteen kielten opiskelua, eri kieliä ja kulttuureja kohtaan - ymmärtää ja tunnistaa tavallisimpia sanoja ja fraaseja - ymmärtää lyhyitä käskyjä, kieltoja ja kehotuksia - opettelee kirjoittamaan tuttuja sanoja ja fraaseja lähinnä mallin mukaan - oppii vastaamaan häntä koskeviin kysymyksiin lyhyesti - tutustuu englannin kielen kirjoitus- ja äänneasujen erilaisuuteen - tutustuu tavallisimpiin ääntämismerkkeihin

Rakenteet: - yksikön pronominit - be-, have- ja can-verbien preesensin käyttöä – substantiivien säännöllinen monikko – tavallisimpia kysymyssanoja – tavallisimpia prepositioita – lukusanat 1-20 - lauseenmuodostuksen alkeita. Sanasto ja aihepiirit: - tervehtiminen, esittäytyminen, iän kertominen - jokapäiväinen elämä - värejä, harrastuksia, ruokia, eläimiä, kehonosia, perhesanastoa - tavallisimpia adjektiiveja



- kolmannen luokan tavoitteiden lisäksi, - oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään - oppilas osaa viestiä englanniksi yksinkertaisissa puhetilanteissa - oppilas harjoittelee sekä puheen että kirjoitetun kielen keskeisen sisällön ymmärtämistä - oppilas aloittaa tutustumisen suomalaisen kulttuurin ja englantilaisen kulttuurin eroihin ja yhtäläisyyksiin

Rakenteet: - yksikön ja monikon pronomineja, myös omistusmuotoja - s-genetiivi yksikössä - be-, have- ja can-verbien käytön vahvistaminen - do ja does-apuverbit - yleispreesensiin tutustuminen - substantiivien epäsäännöllisiä monikkomuotoja - lisää kysymyssanoja sekä prepositioita Sanasto ja aihepiirit: - kerrataan 3.luokan aihepiirien sanastoa - lisäksi opitaan aakkoset, viikonpäivät, kuukaudet, kellonajat, urheilulajeja, oppiaineita, sääilmaisuja, maiden nimiä

62



Oppilas: -ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja lauseita -puhumisen osuus lisääntyy; oppilas oppii asioimaan eri tilanteissa esim. kauppa, osaa antaa yksinkertaisia ohjeita ja pystyy osallistumaan yksinkertaiseen vuoropuheluun. -oppilas ymmärtää yksinkertaista itselleen läheistä tekstiä. -oppilas osaa kirjoittaa lauseita ja pieniä viestejä. -oppilas osaa tehdä kysymyksiä suullisesti ja kirjallisesti -oppilas tutustuu Englantiin maana ja sen kulttuuriin

Rakenteet

-kysymysten vahvistaminen - yleis- ja kestopreesensin vahvistaminen - adjektiivien vertailu -säännöllinen imperfekti -tutustutaan epäsäännölliseen imperfektiin. -possessiivi pronominit -pers.pronominien objektimuodot

Sanasto ja aihepiirit

- kerrataan 4.luokan sanastoa

- opetellaan arkielämän tilanteita, tien neuvomista ja kirjeen kirjoittamista



-oppilas ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja selvittää aihepiirin ja keskeisen sisällön puheesta, joka on tuttua -oppilas selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteista -oppilas osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään -käyttää pari ja pienryhmäkeskustelua -ymmärtää yksinkertaisia omiin kokemuksiin liittyviä tekstejä -osaa tehdä pieniä kirjoitelmia itselleen läheisistä aiheista -pystyy tiivistämään itselleen tuttua tekstiä ja tekemään yksinkertaisia saneluja -oppi itsenäiseen opiskeluun, käyttää apuvälineitä mm. sanakirjaa

Rakenteet

-kerrataan 5 luokan kielioppi -epäsäännöllinen imperfekti -sanajärjestys -tutumpia verbi + prepositio -tutustutaan futuuriin

Sanasto ja aihepiirit

- kerrataan aiempien luokkien sanastoa

- opiskellaan matkailuun liittyvää sanastoa

63

En A6



A2.1 A1.3 A2.1 A1.3

Vuosiluokat 7-9 Englannin kielen opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan kielitaitoa yhä vaativammissa viestintätilanteissa. Oppilasta rohkaistaan käyttämään kielitaitoaan monipuolisesti ja perehtymään kyseisen kielialueen kulttuureihin. Pyrkimyksenä on luoda myönteisiä asenteita vieraiden kielten opiskeluun ja antaa valmiuksia jatkuvaan kielitaidon ylläpitämiseen. Englanti A1 7.vuosiluokka


* Oppilas oppii kertomaan itsestään, perheestään, harrastuksistaan ja lähiympäristöstään suullisesti sekä kirjallisesti. * Kielenopiskelun työtavat ja –strategiat kehittyvät ja oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa ja vieraita kulttuureja.

* Vuosiluokilla 3-6 opitun lisäksi aihepiireinä ovat mm. kansallisuudet, perhe, minuus, koti ja arkielämä. * Rakenteista kerrataan ja opetellaan kaikki perusaikamuodot, sanajärjestys ja pronomineja.



* Oppilas oppii viestimään yhä monipuolisemmin sekä suullisesti että kirjallisesti ja harjoittelee mediataitojaan. * Hän selviytyy luontevasti vaativammista kurssien aihepiireihin kuuluvista arkipäivän tilanteista ja oppii käyttämään kiertoilmauksia kielitaitonsa puutteiden täydentämiseksi.

* Aihepiirejä ovat mm. koulu, ihmissuhteet, harrastukset ja kuntoilu sekä matkailu ja terveys. * Uusina rakenteina opetellaan mm. I konditionaali, pronomineja, futuuri, epäsuoria kysymyslauseita sekä adverbin muodostus ja vertailu.

64



* Oppilas kykenee käsittelemään kirjallisesti ja suullisesti ikäiselleen ajankohtaisia aiheita, kuten opiskelua ja ammatinvalintaa ja muita teini-iän paineita. * Lisäksi hänen tulisi ymmärtää yleistietoa sisältävää tekstiä ja puhetta sekä tuntea englannin kielen eri variantteja.

* Viestintätilanteet laajenevat yhä. Aihepiireinä mm. opiskelu ja työ, suomalaisuus ja kulttuurierot sekä ympäristö, viihde ja media. * Verbioppia kerrataan ja uusina rakenteina opetellaan mm. passiivi, II konditionaali, infinitiivi ja ing-muoto.

En A9



B1.1 A2.2 B1.1 A2.2

10.4. SAKSA

Saksa A-kielenä Vapaaehtoinen saksan kielen opiskelu alkaa 4.luokalla. Saksan kielen opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiuksia toimia erilaisissa viestintätilanteissa. Saksan tunneilla harjoitetaan kielitaidon eri osa-alueita painottaen suullista kielitaitoa. Samalla tutustutaan saksankielisiin maihin kasvattaen oppilaan maantuntemusta ja kulttuuritietoutta. Pitkäjänteisestä ja sitkeästä saksan opiskelusta saa pohjan kielten opiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille. Saksan kielen opetuksen tavoitteena luokilla 4-6 on herättää oppilaan mielenkiinto uutta kieltä ja kulttuuria kohtaan. Oppilas oppii ymmärtämään jokapäiväistä, yksinkertaista kieltä ja ilmaisemaan itseään jokapäiväisissä viestintätilanteissa. Oppilasta rohkaistaan puhumaan vierasta kieltä heti opintojen alusta alkaen. Saksa A 4.vuosiluokka


* Tavoitteena on antaa oppilaalle rohkeus puhua vierasta kieltä ja selviytyä arkipäivän yksinkertaisissa

* Vuosiluokan 4 aihepiirinä on itsestään , kavereistaan, perheestään ja elinympäristöstään kertominen. * Rakenteista opetellaan substantiivin suvut,

65

tilanteissa. * Hän ymmärtää alkeistekstejä ja tottuu kuulemaan puhuttua kieltä.

tärkeimmät pronominit, muutamia prepositioita, luvut 1-100, verbejä (sein/haben) ja muita keskeisiä verbejä ja adjektiiveja.

Saksa A 5.vuosiluokka


* Tavoitteena on, että oppilas selviytyy yksinkertaisista keskusteluja viestintätilanteista. * Oppilas oppii käyttämään kielen opiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja kuten uusien sanojen ja rakenteiden käyttöä puheessa ja kirjoituksessa.

* Vuosiluokan 5 aihepiirinä on koti, ystävät, suku, vapaa-aika ja harrastukset, luvut 100- ja rahat ja hinnat ja juhlapäivät. * Rakenteista opitaan substantiivin monikko, s-genetiivi, akkusatatiivi, poss. pronominit, modaaliverbejä, komparatiivi sekä eriäviä yhdysverbejä.



* Tavoitteena on, että oppilas uskaltaa käyttää saavuttamaansa kielitaitoa yksilöllisten edellytystensä mukaisesti jokapäiväisessä suullisessa kielenkäyttötilanteessa. * Oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä apuneuvoja käyttäen, hallitsee perustiedot kielialueen maista ja sen kulttuureista. * Hän oppii kuulemaan ja ymmärtämään tavallista puhuttua kieltä.

* Aihepiireinä ovat menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. * Sen lisäksi terveys, sairaus ja asioiminen. * Kohdekielen maat, matkustaminen ja liikenne sekä media kuuluvat myös 6. luokan aihepiireihin. * Rakenteista opitaan perfekti, imperfekti, datiivi, vaihtoprepositiot ja modaaliverbit.

Saa6



A1.3 A1.2 A1.3 A1.2

66

Vuosiluokat 7-9 Saksan kielen opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita. Saksa A 7.vuosiluokka


* Oppilas oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää selkeää tekstiä ja puhetta. * Hän osaa itse kertoa vastaavanlaisista asioista kuten perheestä ja vapaa-ajasta suullisesti ja kirjallisesti. * Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa. * Oppilas oppii käyttämään kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita sekä arvioimaan omaa kielitaitoaan.

* Vuosiluokkien 4-6 sisältöjen lisäksi aihepiireinä ovat mm. vapaa-ajan vietto, harrastukset ja matkustaminen. * Rakenteista kerrataan aiemmin opitut aikamuodot ja sijajärjestelmää. * Opetellaan sivulauseen sanajärjestys, adjektiivien vertailu ja akkusatiivi- ja datiiviprepositiot. * Suullista kielitaitoa harjoitellaan erilaisten parikeskustelujen avulla esim. ravintolassa asioiminen ja hotellihuoneen varaaminen.



* Oppilas oppii ymmärtämään hieman vaikeampia suullisia ja kirjallisia viestejä. * Hän oppii käyttämään tilanteisiin sopivia viestintästrategioita sekä korvaamaan puuttuvan kielitaidon likimääräisellä ilmauksella. * Suullinen ilmaisu kehittyy siten, että oppilas selviytyy luontevasti arkipäivän tilanteista kohdekulttuurin hyväksymällä tavalla. * Oppilas pääsee harjoittelemaan tietoja viestintätekniikkataitojaan pienimuotoisissa projektitöissä. * Oppilas oppii vastuullista työskentelyä yksin, parin kanssa ja ryhmässä.

* Viestintätilanteet laajenevat (ravintola, majoituspalvelut ja tien neuvominen). * Matkailun ohella tutustutaan Sveitsiin ja Itävaltaan. * Muita aihepiirejä ovat asuminen, terveys ja mediat. * Rakenteista kerrataan sijamuodot ja sanajärjestys. * Uusina asioina tulevat mennen ajan aikamuodoista imperfekti ja pluskvamperfekti, vaihtoprepositiot sekä adjektiivin taivutus.

67



* Oppilas kykenee käsittelemään ikäluokalleen ajankohtaisia aiheita kuten opiskelu, ammatinvalinta ja teini-iän paineet niin suullisesti kuin kirjallisestikin. * Hän oppii ymmärtämään yleistietoa sisältävää tekstiä ja puhetta sekä pystyy ilmaisemaan itseään luontevasti esim. aloittamaan puheenvuoron tai antamaan palautetta. * Oppilas oppii myös näkemään yhtäläisyyksiä ja eroja oman ja kohdekulttuurin välillä.

* Oppitunneilla käsitellään nuorten elämään läheisesti liittyviä asioita kuten peruskoulun jälkeistä opiskelua, työelämää, tulevaisuuden näkymiä sekä ympäristöasioita. * Kieliopissa kerrataan aiemmin opittua sekä opitaan uusina asioina mm. järjestysluvut, futuuri, konditionaali ja passiivi. * Opetuksessa painotetaan suullisen kielitaidon sekä kohteliaan kielenkäytön merkitystä.

Sa a9



A2.2 A2.1 A2.2 A2.1

10.5. VALINNAISET KIELET (B2) Sipoon kunnassa valinnaisena B2-kielenä voi opiskella saksaa tai ranskaa. Valinnaista B2-kieltä opiskellaan 8. ja 9. luokalla 2 kurssia. Valinnaisen kielen opetuksessa painotetaan suullista kielitaitoa kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa. Samalla opetus toimii johdantona pitempikestoiselle kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. 10.5.1. SAKSA B2 Opetuksen keskeisenä tavoitteena on herättää oppilaan mielenkiinto saksan kieltä ja saksalaisen kielialueen kulttuureja kohtaan. Kaksivuotinen oppimäärä tähtää peruskielitaidon saavuttamiseen, jonka avulla oppilas kykenee selviytymään erilaisissa yksinkertaisissa viestintätilanteissa. Oppilasta kannustetaan rohkeasti käyttämään kielitaitoaan opintojen alusta lähtien.

68

Saksa B2 8.vuosiluokka


* Oppilas tutustuu saksan kielen keskeisimpiin kieliaineksiin ja oppii perustaidot ääntämisessä ja tapakulttuurissa. * Oppilas oppii ymmärtämään hyvin yksinkertaista puhuttua tai kirjoitettua kieltä, joka käsittelee arkielämän tapahtumia. * Oppilas uskaltaa viestiä suullisesti puhekumppaninsa tukemana hyödyntäen aiempia vieraiden kielten opintoja. * Hän oppii myös kirjoittamaan suppeita viestejä

* Oppilas oppii kertomaan itsestään, lähiympäristöstään ja vapaa-ajastaan. * Samalla hän oppii keskustelemaan jokapäiväisistä aiheista ja selviytymään arkipäivän viestintätilanteista, kuten ostostilanteista, ruokailemisesta ja matkustamisesta. * Oppilas omaksuu ääntämisen perusteita. * Rakenteista opitaan verbiopin perusteet, päälauseen sanajärjestys, kysymysten teko sekä substantiivien suku. * Oppilas ymmärtää kohteliaan kielenkäytön (esim. teitittelyn) merkityksen saksalaisessa kulttuurissa.

Saksa B2 9.vuosiluokka


* Lisätään oppilaan tietoa saksankielisistä maista ja niiden kulttuureista. * Oppilas oppii tuntemaan suomalaisen ja saksalaisen kulttuurin keskeisiä yhtäläisyyksiä ja eroja. * Laajennetaan kielenkäyttötilanteita sekä opitaan kertomaan menneessä aikamuodossa. * Oppilas oppii kirjoittamaan ohjatusti pienimuotoisia kirjoitelmia. * Oppilas pysyy arvioimaan omia saksan opiskelutaitojaan.

* Syvennetään saksankielisten maiden kulttuurien tuntemusta ja opitaan esittelemään Suomea ulkomaalaisille. * Viestintätilanteet laajenevat, ja keskeisinä aihepiireinä ovat koulu, ystävyys, pukeutuminen ja Suomi. * Oppilas pystyy osallistumaan keskusteluun monista jokapäiväisistä asioista. * Rakenteista tutuiksi tulevat substantiivien sijajärjestelmä, sivulauseet sekä uutena aikamuotona perfekti.

Sab9

9. luokan päättyessä noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia päättöarvioinnin kriteerejä arvosanalle 8.


A1.3 A1.2 A1.3 A1.2

69

10.5.2. RANSKA B2

Opetuksen keskeisenä tavoitteena on herättää oppilaan mielenkiinto ranskan kieltä ja ranskankielistä kulttuuria kohtaan. Kaksivuotinen oppimäärä tähtää sellaisen peruskielitaidon saavuttamiseen, jonka avulla oppilas pystyy selviytymään yksinkertaisista viestintätilanteista. Ranskan kielen opiskelussa on varsinkin alussa tinkimättömästi keskityttävä kielen ääntämiseen ja muoto-opin, varsinkin tavanomaisimpien verbien taivutuksen alkeisiin, koska nämä taidot muodostavat välttämättömät edellytykset yksinkertaisenkin puheen ymmärtämiselle ja tuottamiselle. Ranska B2 8.vuosiluokka


* Oppilas tutustuu ranskan kielen keskeisimpiin kieliaineksiin, oppii perustaidot ääntämisessä ja muoto-opissa. * Oppilas ymmärtää hyvin yksinkertaista puhetta ja kirjoitettua kieltä, joka käsittelee jokapäiväisen elämän tilanteita ja tapahtumia. * Oppilas uskaltaa viestiä suullisesti puhekumppaninsa tukemana hyödyntäen aiempia vieraiden kielten opintoja. * Hän oppii myös kirjoittamaan suppeita viestejä.

* Oppilas oppii kertomaan itsestään, lähiympäristöstään ja vapaa-ajastaan. * Samalla hän oppii muodostamaan perusfraaseja ja vastaamaan lyhyesti kysymyksiin arkipäivän viestintätilanteissa, joita ovat ruokaileminen, ostokset ja matkustaminen. * Rakenteista opitaan verbiopin perusteet keskittyen kuitenkin tavallisimpiin apuverbeihin ja –er-päätteisiin verbeihin. * Tutustutaan artikkelien käyttöön, nominien taivutukseen sekä à ja de prepositioiden käyttöyhdistelmiin. * Oppilas ymmärtää kohteliaan kielenkäytön merkityksen ranskalaisessa kulttuurissa. * Opetukseen sisällytetään mahdollisimman usein kielistudioharjoituksia, ennen kaikkea ääntämisen ja puheen ymmärtämisen tehostamiseksi.

Ranska B2 9.vuosiluokka


* Lisätään oppilaan tietoa ranskankielisistä maista ja ranskankielisestä kulttuurista. * Oppilas oppii tuntemaan suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin keskeisiä yhtäläisyyksiä ja eroja. * Laajennetaan kielenkäyttötilanteita ja opitaan käyttämään useampia verbien taivutusryhmiä preesensissä sekä rajoitetusti menneen ajan aikamuodoissa.

* Syvennetään ranskankielisen kulttuuripiirin tuntemusta. * Opitaan ääntämään oikein kansainvälisesti tunnettujen ranskankielisten maiden, paikkakuntien, elintarvikkeiden ja ruokalajien nimet. * Harjoitellaan myös jokapäiväisiin aterioihin kuuluvaa pöytäkeskustelua. * Viestintätilanteet laajenevat ja keskeisinä aihepiireinä ovat koulu, ystävyys, pukeutuminen,

70

Ranska ja Suomi. * Oppilas pystyy osallistumaan keskusteluun ja kirjeenvaihtoon yksinkertaisista jokapäiväisistä asioista. * Rakenteita lisätään ja kielistudiota käytetään yhä mahdollisuuksien mukaan. Oppilas harjoittelee verbien aikamuotojen, myös perfektin ja imperfektin muodostamista ja käyttöä.

Rab9

9. luokan päättyessä noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia päättöarvioinnin kriteerejä arvosanalle 8.


A1.2 A1.2 A1.3 A1.2

10.6. MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti í�VH�YDLNXWWDD�RSSLODDQ�KHQNLVHHQ�NDVYDPLVHHQ�VHNl�HGLVWll�RSSLODDQ�tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Konkretisointi toteutetaan ajanmukaisia opetusvälineitä käyttäen. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. Oppilasryhmät muodostetaan 9. vuosiluokalla siten, että ne tukevat oppilaiden jatko-opintoja.

10.6.1. VUOSILUOKAT 1-2

Yleiset tavoitteet: �Luvut ja laskutoimitukset� Tavoitteet 1.luokka Sisällöt 1.luokka Oppilas lukualueena luonnolliset luvut 0 – 100

71

- oppii keskittymään, kuuntelemaan ja kommunikoimaan sekä kehittämään ajatteluaan. Oppilas kokee tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta.

- saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä. Käsitteidenmuodostus-prosessissa keskeisiä ovat puhuttu kieli, välineet ja symbolit.

- ymmärtää lukukäsitteen ja oppii yhteen - ja vähennyslaskutaitoja

- oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään sekä suullisesti että konkreettisin mallein ja välinein.

- oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja.

harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista.

Taviotteet 2.luokka

- oppii työskentelemään pitkäjänteisesti. Oppilas kokee tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta.

- saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä. Käsitteidenmuodostus-prosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet ja symbolit. Oppilaan tulee huomata käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen.

- ymmärtää lukukäsitteen ja oppii yhteen - ja vähennys- sekä kertoja jakolaskutaitoja

- oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään sekä kirjallisesti/ suullisesti että konkreettisin mallein ja välinein.

- oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy – seuraussuhteita.

- harjaantuu tekemään havaintoja eteen

eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: esim. palikoita ja kymmenjärjestelmä-välineitä, sekä lukusuora lukumäärä, lukusana ja numerosymboli

lukujen ominaisuudet: lukujen suuruusvertailu, luokittelu (parillinen – pariton, yksinumeroinen – kaksinumeroinen), järjestykseen asettaminen, hajottaminen ja kokoaminen ( 3 = 1+1+1 = 2+1 = 1+2 jne.)

kymmenjärjestelmän rakentuminen

yhteen - ja vähennyslasku lukualueella 0 – 100, keskittyen lukualueelle 0 – 20.

erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän

tutkimista (kombinatoriikka)

Sisällöt 2.luokka lukualueena luonnolliset luvut 0 – 1000 eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: esim. palikoita ja kymmenjärjestelmä-välineitä, sekä lukusuora

lukujen ominaisuudet: lukujen

suuruusvertailu, luokittelu (kaksinumeroinen – kolminumeroinen, esim. neljän kertotauluun kuuluvat), järjestykseen asettaminen, hajottaminen ja kokoaminen ( 125 = 100+20+5) kymmenjärjestelmän rakentuminen

yhteen - ja vähennyslasku lukualueella 0 – 1000 ja laskutoimitusten väliset yhteydet

kertolaskun periaate, kertotaulut 1 – 5

jakolaskua konkreettisin välinein

yksinkertaisia murtolukuja konkreettisin välinein

72

tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista

erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän tutkimista (kombinatoriikka)

� Algebrallinen ajattelu �1. luokka 2. luokka

• säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista

• säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista�

• yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen�

��Geometria 1. luokka 2. luokka

• ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu (esim. yllä, alla, edessä, takana, vasemmalla, oikealla)

• kaksi- ja kolmiulotteisten muotojen

tunnistaminen

• geometriset peruskäsitteet: piste, jana ja suora

• kaksiulotteisten muotojen rakentaminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten kappaleiden rakentaminen

• hahmottamiskyvyn ja geometrisen pohdinnan käyttö ongelmanratkaisussa

• ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen

• kaksi- ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen

• geometriset peruskäsitteet: piste, jana,

suora, puolisuora, kulma ja murtoviiva

• kaksiulotteisten muotojen rakentaminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten kappaleiden rakentaminen ja tunnistaminen

• hahmottamiskyvyn ja geometrisen

pohdinnan käyttö ongelmanratkaisussa

• yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia

Mittaaminen 1. luokka 2. luokka

• mittaamisen periaate

• mittavälineiden käytön harjoittelu • mittaustuloksen arviointi • pituus, pinta-ala, aika ja raha

• mittaamisen periaatteen varmistaminen • mittavälineiden käyttö, vertailu ja

muuntaminen

• mittaustuloksen arviointi

• pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika ja raha

�

73

Tietojen käsittely ja tilastot 1. luokka 2. luokka

• tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen

• yksinkertaisten taulukoiden ja

diagrammien lukeminen

• tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen

• yksinkertaisten taulukoiden ja

diagrammien lukeminen

• koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä

Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas - osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle - pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti - osaa tehdä vertailua, mm. pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <.�

Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas - tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen - hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut - tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä - ymmärtää yhteen -, vähennys-, kertoja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa - osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa - tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa. �

Geometria Oppilas - tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, mm. nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin - osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.

74

Mittaaminen Oppilas - osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika - osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen. 10.6.2. VUOSILUOKAT 3í� Vuosiluokkien 3í��PDWHPDWLLNDQ�RSHWXNVHQ�\GLQWHKWlYLQl�RYDW�PDWHPDDWWLVHQ�DMDWWHOXQ�kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. YLEISET TAVOITTEET Oppilas - saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa - oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä - oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä - oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita - perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille - oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta - oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita - oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. Matematiikka 3. luokka


Luvut ja laskutoimitukset Oppilas - tutustuu lukualueeseen 0-10 000 - oppii pyöristämään - oppii peruslaskutaitoja - oppii ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita - työskentelee keskittyneesti ja pitkäjänteisesti -osaa toimia ryhmässä

- lukualue 0-10 000 - pyöristäminen täysiksi kymmeniksi ja sadoiksi - lukujen suuruusvertailu, luokittelu, järjestäminen - yhteen - ja vähennyslaskun kertaus ja syventäminen - kertotaulut 1-10 - kertolaskut allekkain (kertojana yksi tekijä) - jakolasku päässälaskuna ja sen tarkistus - laskujärjestys

Mittayksiköt oppilas - hallitsee kellon käytännön tilanteissa - harjoittelee lyhyitä aikavälejä - oppii käyttämään kalenteria ja merkitsemään päivämäärän - tutustuu pituuden, massan ja tilavuuden yksiköihin

-analoginen ja digitaalinen kello -aikakäsitys (s,min,h,d) -rahayksiköt (¼�VQW� -pituus(mm, cm, dm, m, km) -massa (g, kg) -tilavuus (dl, l)

75

- harjoittelee mittaamista ja soveltamista

Algebrallinen ajattelu oppilas - tulkitsee ja kirjoittaa lukujonoja

-lukujonot

Geometria oppilas -tutkii ja sisäistää erilaisten geometristen tasokuvioiden ominaisuuksia

-kulma, kolmio, nelikulmio, neliö, suorakulmio, ympyrä -ympärysmitta

Tietojen käsittely ja tilastot oppilas -harjoittelee etsimään, tulkitsemaan, muokkaamaan ja soveltamaan tietoa teksteistä, taulukoista ja diagrammeista

-tekstit, taulukot, diagrammit

Matematiikka 4. luokka


Luvut ja laskutoimitukset Oppilas - ymmärtää viisi- ja kuusinumeroiset luvut lukujärjestelmässämme - oppii arvioimaan ja tarkistamaan laskutoimitusten tuloksia - hallitsee kertotaulut - harjoittelee kaksinumeroisen luvun jakamista yksinumeroisella luvulla - harjoittelee jakamaan luvun jakokulmassa yksinumeroisella jakajalla - oppii murtoluvun ja sekaluvun kuvamallin, symbolimerkinnän ja lukutavan - sisäistää desimaaliluvun käsitteen - ymmärtää murto- ja desimaaliluvun yhteyden

-lukualue 1 - 1 000 000 -lukujen suuruusvertailu, luokittelu, järjestäminen - yhteen- ja vähennyslaskun kertausta - kerrataan kertotaulut -kertolasku kaksinumeroisella kertojalla -jakokulma -murtolukukäsite - samannimisten murtolukujen yhteen - ja vähennyslaskua -desimaalilukukäsite - päässälaskua yksidesimaalisilla luvuilla - allekkainlaskemista kaksidesimaalisilla luvuilla

Algebra Oppilas - harjoittelee lausekkeen laatimista sanallisesta tehtävästä - tulkitsee ja kirjoittaa vaativampia lukujonoja

-lausekkeen käsite -lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen

Geometria Oppilas - oppii tunnistamaan ja piirtämään teräväkulmaisen, tylppäkulmaisen ja suorakulmaisen kolmion -osaa nelikulmioiden luokittelun

-piste, suorat, nelikulmioiden luokittelu -ympyrä ja sen osia(keskipiste, kehä, säde, halkaisija), ympyrän piirtäminen harpilla

Mittayksiköt Oppilas - ymmärtää mittayksiköiden muutettavuuden

-kalenteri ja päivämäärä -päivä, viikko, kuukausi, vuosi -mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen -mittaustulosten arviointia ja mittauksen tarkistaminen

Tietojenkäsittely ja tilastot Oppilas

-tietojen etsiminen ja tulkinta teksteistä, diagrammeista ja taulukoista

76

-osaa etsiä, tulkita, muokata, soveltaa tietoa teksteistä, taulukoista ja diagrammeista

- opetellaan tietojen havainnollistamista erilaisilla diagrammeilla



Luvut ja laskutoimitukset Oppilas - varmentaa yhteen-, vähennys-, kertoja jakolaskun laskemista positiivisilla kokonaisluvuilla - ymmärtää jaollisuuden ja oppii soveltamaan jaollisuussääntöjä - oppii sulkeiden käyttöä - tutustuu negatiivisen kokonaisluvun käsitteeseen - osaa ratkaista lausekkeen oikeassa järjestyksessä - oppii arvioimaan laskutoimitusten tuloksia sekä tarkistamaan saadun tuloksen - harjoittelee päässälaskuja

- yhteen -, vähennys-, kertoja jakolasku päässä ja allekkain positiivisilla kokonaisluvuilla -jaollisuus -sulkeet ja laskujärjestys -negatiivisen kokonaisluvun käsite

Algebra Oppilas - oppii arvioimaan laskun tulosta laskemalla sen päässälaskuna pyöristetyillä luvuilla - harjoittelee lausekkeiden muodostamista - ymmärtää laskujärjestyssopimuksen lausekkeita ratkaistaessa - tutkii lukujen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia - harjoittelee ratkaisemaan yhtälöitä ja epäyhtälöitä päättelemällä

-laskun tuloksen arviointi -lausekkeen laatiminen ja ratkaisun etsiminen päättelemällä -lausekkeen arvon laskeminen laskujärjestyssopimuksen mukaisesti -lukujen säännönmukaisuudet, suhteet ja riippuvuudet

Geometria Oppilas - ymmärtää mittaamisen käsitteen ja oppii käyttämään erilaisia mittavälineitä - oppii käyttämään harppia ja piirtämään sillä esim. määrätynkokoisen ympyrän - oppii mittaamaan kulman piirtokolmiolla ja piirtämään kolmion avulla määrätynkokoisen kulman - tutustuu pinta-alan yksiköihin sekä ymmärtää ja osaa käyttää niitä - tutustuu piirin ja pinta-alan laskemiseen - ymmärtää pinta-alayksiköiden välisen suhdeluvun ja harjoittelee yksiköiden välisiä muunnoksia - ymmärtää pituuden ja massan yksikköjärjestelmät kymmenjärjestelminä sekä harjoittelee niiden käyttöä, vertailua ja muuntamista

-mittaaminen ja mittavälineet -ympyrän piirtäminen harpilla -kulman mittaaminen piirtokolmiolla ja tietynkokoisen kulman piirtäminen kolmiolla -piirin ja pinta-alan laskeminen -pinta-alayksiköiden suhdeluku ja yksiköiden väliset muunnokset -pituuden, massan, tilavuuden ja pinta-alan yksikköjärjestelmät -yksikkömuunnokset - mg ja ml -neliömillimetri, neliösenttimetri, neliödesimetri, neliömetri, aari, hehtaari ja neliökilometri

Murtoluvut Oppilas - oppii muuntamaan murtoluvun sekaluvuksi ja päinvastoin

-murtoluku sekaluvuksi ja päinvastoin -murtoluvun laventaminen ja supistaminen -erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku

77

- oppii laventamaan ja supistamaan murtolukuja - oppii laskemaan yhteen ja vähentämään toisistaan erinimisiä murtolukuja - oppii samannimisten sekalukujen yhteen ja vähennyslaskun - oppii kertomaan ja jakamaan murtolukuja luonnollisilla luvuilla - harjoittelee murtoluvun muuntamista desimaaliluvuksi ja päinvastoin

- samannimisten sekalukujen yhteen- ja vähennyslasku -murtolukujen kertominen ja jakaminen luonnollisilla luvuilla -murtoluku desimaaliluvuksi ja päinvastoin

Desimaaliluvut Oppilas - ymmärtää desimaaliluvun käsitteen - harjoittelee desimaalilukujen yhteen-, vähennys-, kertoja jakolaskua luonnollisilla luvuilla - hahmottaa pyöristämisen periaatteet - oppii murtoluvun, desimaaliluvun ja prosenttiluvun välisen yhteyden

-desimaaliluvun käsite -desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslasku päässä ja allekkain -desimaalilukujen kertoja jakolasku luonnollisella luvulla päässä ja allekkain -päättymättömän jakolaskun katkaiseminen ja osamäärän pyöristäminen -murtoluvun, desimaaliluvun ja prosenttiluvun välinen yhteys

Tietojen käsittely ja tilastot Oppilas - oppii laskemaan annettujen lukujen keskiarvon - harjoittelee yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukemista - tutustuu tiedon etsintään, keräämiseen, tallentamiseen ja esittämiseen - tutustuu koordinaatistoon

-keskiarvo -pylväs- viiva- ja sektoridiagrammi -koordinaatisto

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas - osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla - pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla - osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla - osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä - osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi - osaa noudattaa sääntöjä. Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas - ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla - osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen

78

tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden - osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia. Geometria Oppilas - osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta - tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot - ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä - osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas - osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja -osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen. 10.6.3. VUOSILUOKAT 6í� Vuosiluokkien 6í��PDWHPDWLLNDQ�RSHWXNVHQ�\GLQWHKWlYlQl�RQ�V\YHQWll�PDWHPDDWWLVWHQ�NlVLWWHLGHQ�ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. Yleiset tavoitteet Oppilas oppii - luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa - ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä - laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - loogista ja luovaa ajattelua - soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn - ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään - esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella - näkemään säännönmukaisuuksia - työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. Matematiikka 6. luokka


Luvut ja laskutoimitukset Oppilas - tuntee lukujärjestelmän miljardiin asti - hallitsee peruslaskutoimitukset edellä mainituilla lukualueilla - käyttää kirjaimia yksinkertaisten ongelmien ratkaisussa - osaa käyttää yhdistettyjä laskutoimituksia sisältäviä lausekkeita soveltamistehtävissä - osaa matemaattiset ajanyksiköt ja aikavälin laskemisen

- lukukäsite miljardiin asti - laskutoimitukset em. lukualueella - yhdistetyt laskutoimitukset ja niiden yhdistäminen lausekkeeksi - ajan yksiköt ja aikavälin laskeminen - prosenttikäsite ja prosenttiarvon laskeminen - kirjainten käyttäminen ongelmissa

79

- tuntee prosentin käsitteen ja osaa laskea yksinkertaisia prosenttiarvoja, kuten 10%, 20%, 25%, 50% luvusta

Algebra Oppilas - hallitsee yksinkertaisten yhtälöiden kirjoittamisen ja ratkaisemisen kokeilemalla - muodostaa laskulausekkeita - osaa arvioida tuloksen mielekkyyttä

- laskulausekkeen muodostaminen - yhtälöiden kirjoittaminen ja ratkaisu

Geometria Oppilas - tunnistaa ja osaa piirtää geometrisiä kuvioita, monikulmioita, ympyrän ja suorakulmaisen särmiön ja tunnistaa niiden osat - osaa laskea suunnikkaan ja kolmion pinta-alan - osaa pinta-alayksiköt ja niiden muunnokset - osaa laskea suorakulmaisen särmiön tilavuuden - osaa tilavuuden yksiköitä ja niiden yhteyden aiemmin opiskeltuihin yksiköihin - osaa käyttää piirroksia ja välineitä geometrisen ajattelun tukena - osaa arvioida pituuksia, pinta-aloja ja tilavuuksia ja osaa yhdistää kyseisiä suureita ongelmien ratkaisuissa

- kuvioiden ja kappaleiden piirtäminen - suunnikkaan ja kolmion pinta-alat - pinta-alayksiköt - suorakulmaisen särmiön tilavuus - tilavuuden yksiköitä - pituuden, pinta-alan ja tilavuuden arvioimista - piirrosten ja välineiden käyttö

Murtoluvut Oppilas - osaa esittää murtolukuja välineillä, kuvilla ja osaa hahmottaa konkreettisesta mallista murtoluvun paperille - osoittaa murtoluvun ymmärtämistä - osaa erinimisten ja samannimisten murtolukujen ja sekalukujen yhteen- ja vähennyslaskuja yksinkertaisilla luvuilla - osaa murtoluvun kertomisen luonnollisella luvulla - tuntee murtoluvun ja desimaaliluvun välisen yhteyden

- murtolukujen hahmottaminen - murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku - murtoluvun kertominen luonnollisella luvulla

Desimaaliluvut Oppilas - osaa arvioida desimaalilukujen pyöristämisen järkevällä tarkkuudella - osaa desimaalilukujen peruslaskutoimituksia yksinkertaisilla luvuilla - osaa desimaalilukujen katkaisemisen ja pyöristämisen järkevällä tarkkuudella

- desimaalilukujen järkevä tarkkuus - desimaalilukujen pyöristäminen - desimaalilukujen peruslaskutoimitukset

Tilastot Oppilas - ymmärtää keskiarvon käsitteen ja osaa laskea keskiarvon

- keskiarvo käsitteenä ja keskiarvon laskeminen



Luvut ja laskutoimitukset - peruslaskutoimitusten varmentaminen

- luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut ja niillä laskeminen

80

- lukukäsitteiden omaksuminen - murtolukulaskutaitojen vahvistaminen - laskulausekkeiden muodostaminen

- vastaluku, itseisarvo, käänteisluku - alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä - luokittelua, vertailua ja järjestämistä - murtolukulaskennan kertaaminen - laskutulosten pyöristäminen ja arviointi

Algebra - muuttujalausekkeisiin tutustuminen ja niiden soveltaminen - lukujonoihin tutustuminen

- lauseke - muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen - ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen - lukujonot - todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut

Funktiot - riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen koordinaatistossa

- lukuparin esittäminen koordinaatistossa - funktion kuvaajan piirtäminen - sääntöjen ja riippuvuuksien etsiminen ja esittäminen

Geometria - tasokuviokäsitteiden vahvistaminen

- tasokuvioiden piirtäminen ja niihin liittyvät käsitteet - kulmien piirtäminen ja mittaaminen - kulmien väliset yhteydet - monikulmioiden piirin ja pinta-alan laskeminen



Luvut ja laskutoimitukset - lukukäsitteiden laajentaminen - prosenttikäsitteen vahvistaminen - potenssi - ja juurikäsitteen omaksuminen

- reaaliluvut - suhde - potenssi, eksponenttina kokonaisluku - prosenttilaskenta - juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella - laskimen käyttö

Algebra - polynomeihin tutustuminen - ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisemisen taitojen vahvistaminen

- lausekkeen muodostaminen, sieventäminen ja sen ratkaiseminen - matemaattisten tekstien tulkinta - potenssilauseke ja sen sieventäminen - polynomin käsite, polynomilaskenta - verrannollisuus

Funktiot

Geometria - ympyrään ja kolmioihin liittyvien käsitteiden syventäminen

- yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys - kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä - trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion

81

ratkaiseminen - Pythagoraan lause - matematiikan historiaan tutustuminen - ympyrän kehän pituus ja pinta-ala

Todennäköisyys ja tilastot - tulosten esittäminen diagrammeina ja niiden tulkitseminen

- diagrammien piirtäminen ja tulkitseminen



Luvut ja laskutoimitukset - aikakäsitteen syventäminen

- aikalaskuja

Algebra - yhtälökäsitteen syventäminen - polynomilaskennan taitojen vahvistaminen

- yhtälö, epäyhtälö - vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen - yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti - polynomilaskenta

Funktiot - funktiokäsitteen omaksuminen

- riippuvuuden esittäminen muuttujien avulla - vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö - funktion käsite - yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon - funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen - lineaarinen funktio - suoraan ja kääntäen verrannollisuus

Geometria - tutustuminen kolmiulotteisiin kappaleisiin

- kappaleiden nimeäminen ja luokittelu - kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen - kappaleiden rakentaminen

Todennäköisyys ja tilastot - tilastollisten käsitteiden omaksuminen - tilastojen käytön ymmärtäminen

- todennäköisyyden käsite - frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi - keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen - hajonnan käsite - kombinatoristen ongelmien ratkaisemista - diagrammien tulkinta - tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen

82

PÄÄTTÖARVIOINTI Päättöarvioinnissa huomioidaan jatkuva arviointi painottaen oppilaan viimeisten vuosien kehitystä. Laaja-alaisessa arvioinnissa huomioidaan oppilaan matemaattisen ajattelun kehittyminen. Arviointiin vaikuttavat oppilaan suulliset ja kirjalliset taidot sekä vuorovaikutustaidot oppimistilanteissa. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas - huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet - osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa - osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon - osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden - osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa - osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa - arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito - korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. - ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta - käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Oppilas osaa - ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön - sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita - potenssien laskutoimitukset - muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä - käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen - arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Oppilas - osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta - osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan - osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan - osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta - tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria Oppilas osaa - tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet - soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja

83

- käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen - löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa - soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa - käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen - suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa - määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa - lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. 10.7. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 10.7.1 Vuosiluokat 1-2 Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan. Opetuksen tulee olla kokemuksellista ja elämyksellistä. Lähtökohtana ovat oppilaan omaan ympäristöön liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat. Opetus suunnitellaan eheytetyiksi kokonaisuuksiksi ja opiskelutilanteissa harjoitellaan yksilöllisesti ja ryhmässä sekä ulkona että sisällä. Tavoitteet1.lk

Sisällöt 1.lk

Oppilas - saa elämyksiä ja kokemuksia luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja kokemalla - opettelee huolehtimaan ympäristöstään - tutustuu yksinkertaisiin havainto-, opiskelu- ja tutkimusvälineisiin sekä erilaisiin tiedonlähteisiin - tutustuu tarkasteltaviin kohteisiin, ilmiöihin ja tapahtumiin vertailemalla

eliöt ja elinympäristöt - elollinen ja eloton

- oma lähiympäristö sekä tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja

- luonto eri vuodenaikoina - ruoan alkuperään ja tuotantoon

tutustuminen oma lähiympäristö ja maapallo ihmisen elinpaikkana

- oman lähiympäristön luonnonilmiöiden ja ihmistoimintojen havainnointi

- lähiympäristön hahmottaminen ja havainnollistaminen

- vuorokauden- ja vuodenaikoihin liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä

- kestävä kehitys: roskaamattomuus, kierrätys

fysikaaliset ilmiöt ja niihin liittyvät tekniset sovellukset

- sääilmiöiden havainnointi - liikkeen tutkiminen - lämmönlähteiden tutkiminen ja

lämpötilan mittaaminen

84

- oppii ymmärtämään oman turvallisuuden ja terveyden merkityksen - oppii toimimaan turvallisesti liikenteessä

aine

- veden ja ilman ominaisuuksia ja olomuotoja

- arkielämään kuuluvien erilaisten materiaalien kuten lasin, muovin, puun, paperin, metallien ja tekstiilien tutkiminen

terveys ja turvallisuus - ihmisen kehon kasvuun ja kehitykseen

tutustuminen - henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista

huolehtiminen ja niitä tukevien sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen

- oman ja toisten fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen

- vaaratilanteiden välttäminen - turvallinen liikennekäyttäytyminen

Tavoitteet 2.lk Sisällöt 2.lk Oppilas - oppii pohtimaan hyvän ympäristön merkitystä sekä opettelee huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti - oppii arvioimaan hankkimaansa tietoa - hankkii eri tavoin tietoja ja kokemuksia luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä - oppii käyttämään erilaisia havaintoja opiskelu- ja tutkimusvälineitä sekä tiedonlähteitä - oppii vertailemaan ja luokittelemaan tarkastelemiaan kohteita, ilmiöitä ja tapahtumia

eliöt ja elinympäristö - oman kunnan erilaiset elinympäristöt - Sipoon tyypillisiin kasvi-, sieni- ja

eläinlajeihin tutustuminen - luonnon tutkiminen eri vuodenaikoina - ruoan tuotantoon tutustuminen

oma lähiympäristö ja maapallo ihmisen elinpaikkana

- luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön osatekijöiden tunnistaminen

- sipoolaisen maiseman ja maaston hahmottaminen ja havainnollistaminen

- maapallo ihmisen elinpaikkana - vuorokauden- ja vuodenaikoihin liittyviä

käsitteitä ja ilmiöitä - kestävä kehitys: roskaamattomuus,

kierrätys, energiansäästö -

fysikaaliset ilmiöt ja niihin liittyvät tekniset sovellukset

- sääilmiöiden syiden tutkiminen - liikkumisen tutkiminen - valon ja äänen sekä niiden lähteiden ja

ominaisuuksien tutkiminen, kuulon ja näön suojaaminen

teknologiaan, erityisesti sähkön käyttöön, turvallisuuteen ja säästämiseen tutustuminen aine

- lähiympäristön maa- ja kallioperä - erilaisten materiaalien säästävä käyttö ja

kierrätys

85

- oppii ymmärtämään oman ja toisten turvallisuuden ja terveyden merkityksen - oppii toimimaan turvallisesti liikenteessä

- aineen muuttumiseen tutustuminen esimerkkinä palaminen ja paloturvallisuus

- terveys ja turvallisuus

- terveellisten elämäntapojen merkityksen ymmärtäminen

- oman toiminnan vaikutuksen ymmärtäminen omaan ja toisten henkiseen sekä fyysiseen hyvinvointiin

- vaaratilanteiden välttäminen ja niissä toimiminen

- sairastaminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet

- turvallinen liikennekäyttäytyminen

10.7.2.Vuosiluokat 3 - 4

Tavoitteet 3.lk Sisällöt 3.lk

Eliöt ja elinympäristöt

oppilas - osaa luokitella eliöitä - oppii tuntemaan lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä

Oma lähiympäristö ja maapallo ihmisen elinpaikkana oppilas - oppii lukemaan ja laatimaan erilaisia karttoja sekä käyttämään kartastoja - oppii käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään - oppii hahmottamaan Sipoon osana Suomea

Fysikaaliset ilmiöt ja niihin liittyvät tekniset sovellukset oppilas - oppii tekemään yksinkertaisia luonnontieteelli- siä kokeita - oppii esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa

Eliöt ja elinympäristöt - selkärankaiset ja selkärangattomat - erilaisten koulua ympäröivien elinympäristöjen havainnointia ja vertailua ja niihin kuuluvien eliö- ja kasvilajien tunnistamista Oma lähiympäristö ja maapallo ihmisen elinpaikkana - Sipoo - Itä-Uusimaa kotimaakuntana - ympäristön kuvaaminen kartan avulla - kartan peruskäsitteistöä ja nimistöä Fysikaaliset ilmiöt ja niihin liittyvät tekniset sovellukset - äänen synty ja eteneminen eri väliaineissa - lämmittäminen, lämmön mittaaminen ja siirtyminen - sähkön käyttö, sen säästäminen ja sähköturvallisuus

86

Aine

oppilas - oppii veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset

Terveys ja turvallisuus

oppilas

- oppii terveyteen ja sairauteen liittyvää sanastoa

- oppii tekemään terveyttä edistäviä valintoja

- oppii turvallista liikennekäyttäytymistä

Aine - veden kiertokulku Terveys ja turvallisuus - terveellinen ruoka, hygienia, liikunta, uni ja lepo - rahan käyttäminen ja toisen omaisuuden kunnioittaminen - perhe, ystävät ja kouluyhteisö hyvinvoinnin perustana - kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen - hyvät tavat ja toisen huomioiminen, sopimukset - liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen

Tavoitteet 4.lk Sisällöt 4.lk

Eliöt ja elinympäristöt oppilas - osaa vertailla ja luokitella tarkastelemiaan kohteita Oma lähiympäristö ja maapallo ihmisen elinpaikkana oppilas - hahmottaa Suomen osana Pohjoismaita Fysikaaliset ilmiöt ja niihin liittyvät tekniset sovellutukset oppilas - oppii tekemään havaintoja eri aisteilla ja erilaisia tutkimusmenetelmiä käyttäen - ympäristökasvatus

Eliöt ja elinympäristöt - lisätään koulua ympäröivien elinympäristöjen eliö- ja kasvilajien tuntemusta - kasvien ja eläinten elämänvaiheet - eläinten talvehtiminen - ravintoketjut Oma lähiympäristö ja maapallo ihmisen elinpaikkana - Pohjoismaat - pää- ja väli-ilmansuunnat

Fysikaaliset ilmiöt ja niihin liittyvät tekniset sovellutukset - yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteet - rakenteiden lujuuden tutkiminen - magnetismi ja sähköiset ilmiöt -äänen ja valon eteneminen ja valon heijastuminen - yksinkertaisen virtapiirin rakentaminen pariston, lampun ja johtimien avulla

87

Aine oppilas

- oppii tuntemaan ja kierrättämään arkielämään kuuluvia aineita

- oppii veden ominaisuuksia Terveys ja turvallisuus oppilas

- oppii ihmisen kehon ja kasvun sekä kehityksen vaiheet pääpiirteissään

- oppii huolehtimaan omasta terveydestään ja turvallisuudestaan

Aine - myrkylliset aineet kotona - veden ominaisuuksia

Terveys ja turvallisuus - ihmisen aistit ja niiden käyttö - omien ja toisten tunteiden tunnistaminen - murrosiän merkit -fyysinen koskemattomuus, avun hakeminen ongelma- tilanteissa -onnettomuustilanteissa toimiminen ja ensiavun alkeita

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidot Oppilas • osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen

olennaisiin piirteisiin • osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten

ominaisuuksien perusteella • osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja

rakennettuun ympäristöön • osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa • osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen

ja piirtäen.

Eliöt ja ympäristöt Oppilas • ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri

elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä

• tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen

• tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan • osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja

vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä

• ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään

• osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa • oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden

alueiden maisemallisen rikkauden

88

• ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen elinpaikkana.

Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas� • osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina • osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja

luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä • osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia

erilaisten rakenteiden lujuutta • osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee

kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti

• tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen� ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen

• tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti

• osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa

• ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä

• tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita

• osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä. �Ihminen ja terveys Oppilas • osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen

tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja • tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo,

ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen

• osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä

• osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa.�

�Turvallisuus Oppilas • osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden

fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä

• tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei • tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa

liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.

10.7.3 BIOLOGIA JA MAANTIETO

89

10.7.3.1. Biologia ja maantieto vuosiluokat 5. - 6.

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.

Biologia ja maantieto 5.luokka

Tavoitteet: Sisällöt

Eliöt ja elinympäristöt

Oppilas oppii: • tunnistaa eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä sopeutumista elinympäristöihinsä. • liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa. Ihmisen rakenne , elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys oppilas oppii • perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista. • arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta. • pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä • ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset.

Luonnon monimuotoisuus

oppilas oppii

Eliöt ja elinympäristöt: • lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu • elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet Ihmisen rakenne , elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys: • ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset. • oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu.

Luonnon monimuotoisuus: • luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet.

90

• ympäristölukutaitoa, ympäristöystävällistä toimimista sekä lähiympäristöstä huolehtimista ja luonnonsuojelua.

Eurooppa osana maailmaa: oppilas oppii • tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä lähteinä. • perehtyy Euroopan maantietoon, kansoihin ja kulttuureihin sekä oppii arvostamaan niitä.

Eurooppa osana maailmaa: • Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuva. • Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen toiminta.

Biologia ja maantieto 6.luokka

Tavoitteet: Sisällöt:

Eliöt ja elinympäristöt:

Oppilas oppii: • hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä. • ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta.

Ihmisen rakenne , elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys: oppilas oppii • arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta. • pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä

Luonnon monimuotoisuus:

Oppilas oppii

• kehittämään edelleen ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti aja huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa.

Eliöt ja elinympäristöt:

• Eliöiden elinympäristöjen, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö. • kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen. Ihmisen rakenne , elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys: • oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu • ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu.

Luonnon monimuotoisuus:

• luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet

91

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla

Oppilas oppii • ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset. • laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä lähteinä. • hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön • ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla • perehtyy maapallon muihin alueisiin, kansoihin ja kulttuureihin sekä oppii arvostamaan niitä.

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla

• maailmakartan keskeinen nimistö ja karttatiedot • sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä • luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä


Luonnon tutkimisen taidot Oppilas • osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa • osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia • tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti.

Eliöt ja elinympäristöt Oppilas • tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä • tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla • osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla • ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän • osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella.

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Oppilas • osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista • osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä • osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta • tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa.

Karttataidot Oppilas • osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen

92

karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja • osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä • osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja.

Eurooppa osana maailmaa Oppilas • tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa. Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Oppilas • tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet • tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä • osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä • osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä

10.7.3.2. Biologia ja maantieto vuosiluokat 7. - 9.

BIOLOGIA Biologia on elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä tutkiva oppiaine. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Opetus perustuu osittain tutkivaan oppimiseen ja sen tarkoitus on kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa, niin että oppilaalle syntyy myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia. Oppilaiden kotiseutu- ja ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa.

Yleiset tavoitteet

Oppilas · tuntee biologialle ominaisia käsitteitä · oppii kuvaamaan elämän perusilmiöitä · tuntee eliölajeja, niiden rakennetta ja toimintoja sekä elinympäristöjä · osaa havainnoida ja tutkia luontoa

93

Biologia vuosiluokka 7

Tavoitteet Sisältö

Oppilas · hahmottaa ekosysteemin perusrakenteen

Ekosysteemit · kotiseudun keskeisten eliölajien tunnistaminen sekä ohjattu vesikasvien kerääminen · ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, esimerkkinä vesiekosysteemin ominaispiirteet sekä sen omakohtainen tutkiminen · eliöiden luokittelun perusteet · mikroskoopin käyttäminen



Oppilas · tietää perusasiat ihmisen elimistön rakenteesta ja elintoiminnoista · ymmärtää seksuaalisuuden osaksi ihmisen persoonallisuutta

Ihminen · ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot · ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen · fysiologisia tutkimuksia esim. erilaisten mittareiden ja kudosten avulla Elämä ja luonto · elämän perusominaisuudet · solurakenne ja solun toiminta · metsäekosysteemiin tutustuminen · metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen · luonnon monimuotoisuus · mikroskoopin käyttö · retkeily mahdollisuuksien mukaan



Oppilas · tietää perinnöllisyyteen ja biotekniikkaan liittyviä keskeisiä käsitteitä · ymmärtää, että ihminen on osa muuta eliökuntaa · huolehtii lähiympäristöstään · tunnistaa ympäristömuutoksia sekä niiden syitä ja pystyy esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia

Perinnöllisyys, evoluutio ja ympäristö · perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä · eliökunnan synty ja kehitys · ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet · biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset · ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet · oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen · ekologisesti kestävä kehitys · oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen · ekologisesti kestävä kehitys sekä

94

ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa · käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan · työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti · toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa · jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja · kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan · nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä · tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia · selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä · kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio Oppilas osaa · kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta · selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta · kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä · selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet · jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen Oppilas osaa · kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet · selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja · selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen · käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa · kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä · tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta · kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. MAANTIETO Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita paikalliselta globaalille tasolle. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta. Maantiedolla on keskeinen asema oppilaiden maailmankuvan luomisessa, ja se yhdistää luonnontieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä tietoa.

95

Opetusta järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnon- ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eripuolilla maapalloa ja oppii arvostamaan erilaisuutta. Opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään tarkasteltavien alueiden menneisyyttä, ajankohtaisia kysymyksiä sekä tulevaisuutta.

Yleiset tavoitteet

Oppilas oppii · käyttämään karttoja ja maantieteellistä havainnollistamista · maantieteellisiä käsitteitä ja keskeisen nimistön · määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet · ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta · vertailemaan maapallon eri osia toisiinsa luonnon- ja kulttuurimaantieteen näkökulmasta · ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa

Maantieto vuosiluokka 7


Oppilas oppii · ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla

Maapallo - ihmisen kotiplaneetta · maailman alueellinen jäsentäminen karttojen avulla · maantieteellisen ajattelun kehittäminen · maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat · Pohjois- ja Etelä-Amerikan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu



Oppilas oppii · ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa

Eurooppa · Euroopan karttakuva · Euroopan maiseman muotoutuminen · luonnonolojen ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla · Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa



Oppilas oppii · tuntemaan Suomen ja kotiseudun keskeiset luonnon- ja kulttuurimaantieteen piirteet · ymmärtämään omat vaikutusmahdollisuutensa omassa elinympäristössään

Suomi maailmassa · Suomen karttakuva ja luonnonmaiseman muotoutuminen · luonnon ja ihmisen vuorovaikutus eri alueilla · Suomen väestö ja elinkeinot · Suomi osana maailmaa · vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön

96

suunnittelussa ja kehittymisessä · oman lähiympäristön tutkiminen

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Maantieteelliset taidot Oppilas osaa · etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa · tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa · havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla · vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen Oppilas osaa · hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet · soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa · kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden · vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen Oppilas osaa · selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla · kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa · analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat · osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen · suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia · tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit · kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa · selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma · kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa · kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja

97

tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista.

10.7.4. FYSIIKKA JA KEMIA

10.7.4.1. Fysiikka ja kemia vuosiluokat 5. - 6. Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja

kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.

Fysiikka ja kemia 5.luokka


Oppilas oppii: • työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita. • tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta. • tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia

Energia ja sähkö: • lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sekä sähköturvallisuus. • erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä energiavarat. Luonnon rakenteet: • turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen. • Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas. Aineet ympärillämme: • veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena, luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen.

Fysiikka ja kemia 6.luokka


Oppilas oppii 5. vuosiluokan tavoitteiden lisäksi: • tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja

Luonnon rakenteet: • Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä.

98

kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita. • käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä. • ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden.

Aineet ympärillämme: • ilman koostumus ja ilmakehä. • maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekä aineiden erotusmenetelmiä. • elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö. • vaikuttavat aineet päihteissä ja huumaavissa aineissa ja niiden haitat.


Luonnon tutkimisen taidot Oppilas • osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita • osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin • osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää • osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen • osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa • osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

Energia ja sähkö Oppilas • tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen • tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.

Luonnon rakenteet Oppilas • osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä • osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja liikenteessä • tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta • osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä.

99

Aineet ympärillämme Oppilas • tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä • osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan • osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista • tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaa- resta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta • tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista.

10.7.4.2. Fysiikka ja kemia vuosiluokat 7. - 9.

VUOSILUOKAT 7–9 Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. KEMIA VUOSILUOKAT 7–9 Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.

100

Fysiikka ja kemia 7. - 9.

Fysiikan tavoitteet Sisällöt

Oppilas oppii · työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa · luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen · havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tietoja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen · suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia · muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta · käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita · arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta · käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa · tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita

Liike ja voima · vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä · liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit · voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho Värähdys- ja aaltoliike · erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait · äänen ja valon merkitys ja sovellukset · optisten laitteiden toimintaperiaatteita Lämpö · kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset · energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona Sähkö · kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat · tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa · sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona Luonnon rakenteet · luonnon rakenteet ja mittasuhteet · rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa · radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen

Kemian tavoitteet Sisällöt

Oppilas oppii · työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen · käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan

Ilma ja vesi · ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle · vesi ja veden ominaisuuksia, kuten

101

kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tietoja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä · tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia · aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle · tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä · aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja · kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla · soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa · tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle.

happamuus ja emäksisyys · aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä Raaka-aineet ja tuotteet · tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys · sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset · alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuksien vertailu · reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen · alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla Elollinen luonto ja yhteiskunta · fotosynteesi ja palaminen, energialähteet · orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö · hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita · hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina · pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit

Fysiikan ja kemian opetusjärjestelyt

OPS:n perusteiden mukainen oppiaines jaetaan seitsemäksi yhden vuosiviikkotunnin laajuiseksi kurssiksi. Kokonaisuuksien sisällöt ovat seuraavat:

FYSIIKKA 1 · luonnontieteellinen tutkimus, ilmiöt ja energia · värähdys- ja aaltoliike · äänen synty ja ominaisuuksia, äänioppia · valo ja näkeminen · peilit ja linssit, optiset laitteet · maailmankaikkeus · Aurinko ja planeetat · Linnunrata ja muut galaksit

102

FYSIIKKA 2 · vuorovaikutukset · liikeilmiöt · työ, teho ja energia · mekaaniset koneet · energiamuodot, energian säilyminen · lämpöenergia, lämpötila · lämpöilmiöt, aineiden lämpöominaisuudet · energia ja ympäristö, energialähteet

FYSIIKKA 3 · sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset, sähköilmiöt · sähkövaraus, sähköinen virtapiiri · sähkövirta ja jännite. Ohmin laki · sähkölaitteet, teho ja työ, sähköenergia · tasa- ja vaihtosähkö, sähkömagneettinen induktio, muuntaja · radioaktiivisuus, ionisoiva säteily · säteilyn vaikutukset ja käyttö, säteilyltä suojautuminen · ydinreaktio ja ydinenergia

KEMIA 1 · laboratoriotyöskentely, työturvallisuus · puhtaat aineet ja seokset, erotusmenetelmiä · aineiden ominaisuuksia · alkuaineiden kemialliset merkit · kemiallinen reaktio · tärkeitä alkuaineita ja kemiallisia yhdisteitä · veden kemiaa · happamat ja emäksiset aineet

KEMIA 2 · atomin rakenne ja atomimalli · jaksollinen järjestelmä · kemiallinen sidos, ioni- ja molekyyliyhdiste · hapot ja emäkset, neutraloituminen · hapettuminen ja pelkistyminen · sähkökemiaa · metallit ja niiden valmistus · korroosio

KEMIA 3 · hiilen kemiaa · hiilivedyt · muita orgaanisia yhdisteitä · luonnon raaka-aineet ja niiden jalostaminen · luonnossa tapahtuvia kemiallisia prosesseja · kemian teollisuuden tuotteita ja prosesseja · tuotteen elinkaari, lajittelu ja kierrätys · ihmisen toiminnan ympäristövaikutukset

FYSIIKKA JA KEMIA 4 Fysiikka · fysiikan kurssien 1- 3 kertausta

103

· kaavojen käyttöä · rakenteita ja järjestelmiä · elektroniikka · digitaali- ja tietoliikennetekniikkaa · kokeellisia tutkimus- ja työmenetelmiä Kemia · kemian kurssien 1-3 kertausta · suhteellinen atomimassa, molekyyli- ja kaavamassa, ainemäärä · kemiallinen analyysi · pitoisuus ja konsentraatio · orgaanisten yhdisteiden nimeäminen · kokeellisia tutkimus- ja työmenetelmiä

FYSIIKAN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot Oppilas · osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa · osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa · osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä · osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä · tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. KEMIAN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas · osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä · osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta · osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä · tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen · tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa · tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja · tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä · osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana · osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia · osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit · osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen · osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön · osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä Ops:n perusteiden mukaan opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan. Opetuksen on

104

kehitettävä oppilaan käden-, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että työskentely-ympäristö on turvallinen, asianmukaisia oppilasvälineitä on riittävästi ja ryhmäkoko on rajoitettu kuuteentoista. 10.8. USKONTO JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimilliseen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Tutustumalla omaan suomalaiseen uskontoja katsomusperinteeseen sekä tutkimalla Raamatun kulttuurivaikutuksia, tutkimalla eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta mm. erilaisia kirkkokuntia ja tutustumalla vallitseviin maailmanuskontoihin sekä eettiseen ajatteluun oppilas löytää oman kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittää valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. 10.8.1. Evankelisluterilainen uskonto Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin, Raamatun ja kirkon opetukseen ja antaa virikkeitä oppilaiden oman minäkuvan ja vakaumuksen muodostumiseksi. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

Evankelis-luterilainen uskonto 1.luokka


Raamatun kertomuksia ja opetuksia �2SSLODV�WXWXVWXX�5DDPDWWXXQ��HULW\LVHVWL�8XWHHQ�

testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin Arvokas ja ainutlaatuinen elämä Oppilas oppii arvostamaan omia juuriaan ja kunnioittamaan toisen ihmisen elämää Eettisyyteen kasvaminen �2SSLODV�SRKWLL�HHWWLVLl�N\V\P\NVLl�NULVWLQXVNRQ�SRKMDOWD�MD�

opettelee soveltamaan oppimaansa arkipäivän tilanteisiin Luottamus ja turvallisuus

Oppilas tutustuu Raamatun käsitykseen Jumalasta

Raamatun kertomuksia ja opetuksia �-HHVXNVHQ�ODSVXXV�MD�NRWLPDD �-HHVXV�– Hyvä paimen, opettaja,

parantaja Arvokas ja ainutlaatuinen elämä �(OlPlQ�MD�WRLVHQ�LKPLVHQ�

kunnioitus Eettisyyteen kasvaminen �+\Y\\WWä ja pahuutta lapsen

maailmassa �,ORD�MD�VXUXD�ODVWHQ�PDDLOPDVVD �(ULODLVXXV�MD�VXYDLWVHYDLVXXV

Luottamus ja turvallisuus

105

Taivaan Isänä Luterilaisen kirkon elämä �2SSLODV�WXWXVWXX�NLUNROOLVLLQ�WRLPLWXNVLLQ �2SSLODV�WXWXVWXX�OXWHULODLVHQ�NLUNRQ�WRLPLQWDDQ�6LSRRVVD �2SSLODV�WXWXVWXX�NLUNNRYXRGHQ�MXKODSHULQWHHVHHQ �2SSLODV�Wutustuu virsiin ja hengellisiin lauluihin

�-XPDODQ�KXROHQSLWR �5XNRXV

Luterilaisen kirkon elämä �.DVWH�MD�PXXW�WRLPLWXNVHW��HVLP��

häät, hautajaiset, konfirmaatio) �0HVVu, pyhäkoulu, kerhot, leirit �.LUNNRYXRGHQ�MXKODW�MD�QLLKLQ�

liittyviä virsiä ja hengellisiä lauluja �/DVWHQYLUVLl�MD�KHQJHOOLVLl�ODXOXMD



Raamatun kertomuksia ja opetuksia �2SSLODV�WXWXVWuu Raamattuun, erityisesti Uuteen

testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin �2SSLODV�WXWXVWXX�5DDPDWXQ�NlVLW\NVHHQ�

Jumalasta Isänä ja Luojana Eettisyyteen kasvaminen �2SSLODV�SRKWLL�HHWWLVLl�N\V\P\NVLl�NULVWLQXVNRQ�

pohjalta ja opettelee soveltamaan oppimaansa arkipäivän tilanteisiin Luottamus ja turvallisuus �2SSLODV�RSSLL�OXRWWDPXVWD�HOlPllQ�MD�LWVHHQVl

Luterilaisen kirkon elämä �2SSLODV�WXWXVWXX�OXWHULODLVHHQ�NLUNNRRQ�6LSRRVVD �2SSLODV�WXWXVWXX�NLUNNRYXRGHQ�MXKODSHULQWHHVHHQ �2SSLODV�tutustuu virsikirjaan lauluja

rukouskirjana Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma �2SSLODV�WXWXVWXX�PXLKLQ�NLUNNRLKLQ�MD�XVNRQWRLKLQ��

mikäli ne kuuluvat oppilaan arkipäivään

Raamatun kertomuksia ja opetuksia �,Vl�PHLGlQ�–rukous �-HHVXNVHQ�RSHWXNsia �-HHVXV�– Jumalan Poika, Vapahtaja �/XRPLQHQ

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä �(OlPlQ�MD�WRLVHQ�LKPLVHQ�NXQQLRLWXV

Eettisyyteen kasvaminen �+\Y\\WWl�MD�SDKXXWWD�ODSVHQ�PDDLOPDVVD �,ORD�MD�VXUXD�ODVWHQ�PDDLOPDVVD �(ULODLVXXV�MD�VXYDLWVHYDLVXXV

Luottamus ja turvallisuus �2SSLODLGHQ�NRNHPXNVLVWD�MD�

elämänkysymyksistä nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita Luterilaisen kirkon elämä �6LSRRQ�NLUNRW��OlKLNLUNNR��UDNHQQXV�MD�

toiminta) �.LUNNRYXRGHQ�MXKODW�MD�QLLKLQ�OLLWW\YLl�YLUVLl�MD�

hengellisiä lauluja �9LUVLNLUMD �/DVWHQYLUVLl�MD�KHQJHOOLVLl�ODXOXMD

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma �(VLP��RUWRGRNVLNLUNNR��NDWROLQHQ�NLUNNR��

helluntaiseurakunta, islam

Evankelis-luterilainen uskonto 3. luokka


106

�2SSLODV�tutustuu tärkeimpiin Vanhan testamentin kertomuksiin �2SSLODV�SRKWLL�HOlPlQN\V\P\NVLl�9DQKDQ�

testamentin kertomusten ja henkilöiden sekä omien kysymystensä kautta . Oppilas oppii luottamusta ja kunnioitusta elämää ja itseään kohtaan · Oppilas pohtii omien ja muiden tekemien valintojen eettisiä ulottuvuuksia · Oppilas pohtii hyvän yhteiselämän eväitä 10 käskyn pohjalta · Oppilas havainnoi pyhän ulottuvuutta omassa ja muiden elämässä · Oppilas perehtyy kirkkovuoden juhlaperinteeseen · Oppilas tutustuu juhliin liittyvään virsiperinteeseen · Oppilas tutustuu alustavasti lähiympäristön muuhun uskonnollisuuteen

Raamatun kertomuksia ja opetuksia · Alku- ja patriarkkakertomukset · Egyptistä luvattuun maahan Luottamus ja turvallisuus · Herran siunaus · Raamatun opetukset Jumalan huolenpidosta · Oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia asioita Arvokas ja ainutlaatuinen elämä · Toisten ihmisten ja luonnon kunnioittaminen (Luomiskertomus) Eettisyyteen kasvaminen · Yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus · Valintojen tekeminen · 10 käskyä Luterilaisen kirkon elämä · Seurakunta oppilaan elämässä · Kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja · Virret ja muut hengelliset laulut Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma · Ne kirkot, uskonnot ja yhteisöt, jotka liittyvät oppilaiden elämään



· Oppilas tutustuu Uuteen testamenttiin ja erityisesti Jeesuksen elämänvaiheisiin · Oppilas oppii luottamusta elämään ja itseensä · Oppilas oppii punnitsemaan asioita lähimmäisen (toisen ihmisen) näkökulmasta · Oppilas saa rohkeutta kohdata tulevaisuuden haasteineen · Oppilas tutustuu kotiseudun kirkkoihin

Raamatun kertomuksia ja opetuksia · Jeesuksen elämä Luottamus ja turvallisuus · Raamatun ja kristinuskon opetukset Jumalan huolenpidosta Eettisyyteen kasvaminen · Rakkauden kaksoiskäsky · Yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus · Vastuu itsestä ja toisista Arvokas ja ainutlaatuinen elämä · Valintojen tekeminen ja vastuullisuus · Suvaitsevaisuus Luterilaisen kirkon elämä · Sipoon kirkot (myös muut kuin lähikirkko)

107

· Oppilas oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden · Oppilas tutustuu luterilaisen kirkon ja erityisesti Sipoon suomalaisen seurakunnan toimintaan · Oppilas perehtyy virsilauluperinteeseen · Oppilas oppii ymmärtämään pyhän ulottuvuutta ja sen ilmentymistä omassa ja ympäristönsä elämässä · Oppilas tutustuu lähiympäristön muuhun uskonnollisuuteen · Oppilas hahmottaa uskonnon vaikutusta lähiympäristön elämään

· Kirkko- ja kalenterivuoden juhlia, ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja · Seurakunnan keskeisiä toimintoja kuten messu, kirkolliset toimitukset, diakonia (Mahdollisesti yhteistyö Sipoon suomalaisen seurakunnan kanssa) · Virret ja muut hengelliset laulut (Mahdollisesti yhteistyö seurakunnan kanttorin kanssa) · Lucia-pyhimys ja –perinne Sipoossa Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma · Sipoossa ja lähiympäristössä vaikuttavat kirkot, uskonnot ja ei-uskonnolliset katsomukset



· Oppilas perehtyy keskeisiin Jeesuksen opetuksiin · Oppilas pohtii eettisiä kysymyksiä Jeesuksen opetusten pohjalta · Oppilas oppii kristillisen etiikan (lähimmäisenrakkaus) soveltamista · Oppilas pohtii omien ja muiden tekemien valintojen eettisiä ulottuvuuksia · Oppilas tutustuu luterilaisen kirkon opin perusasioihin · Oppilas muodostaa yleiskuvan Sipoon kirkon historiasta · Oppilas tunnistaa juhlaperinteestä ja taiteesta kristillisen aineksen ja hahmottaa k.o. perinteen ja taiteen merkitystä omassa ja muiden elämässä · Oppilas tutustuu alustavasti maailmalla vaikuttavien kirkkojen ja uskontojen kirjoon · Oppilas oppii vertailemaan (erot ja yhtäläisyydet) uskontojen keskeisiä asioita · Oppilas oppii alustavasti arvioimaan uskontojen vaikutusta ihmisten ja kansakuntien elämään

Raamatun kertomuksia ja opetuksia · Jeesuksen opetukset Eettisyyteen kasvaminen · Kultainen sääntö ja rakkauden kaksoiskäsky · Yhdessä elämisen kysymykset · Oikeudenmukaisuus · Rauha Arvokas ja ainutlaatuinen elämä · Valintojen tekeminen ja vastuullisuus · Suvaitsevaisuus Luterilaisen kirkon elämä · Luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta · Vanha kirkko, (Pyhä Sigfrid), yleiskatsaus Sipoon seurakunnan historiaan · Seurakunnan lähetystyö (Mahdollisesti yhteistyö Sipoon suomalaisen seurakunnan kanssa) · Kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä luterilaisia sisältöjä ja tapoja · Kristilliset symbolit kirkossa ja arjen keskellä, kirkkotaide sekä virret ja muut hengelliset laulut Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

108

· Kirkkovuoden juhlien perinteitä sekä taidetta muissa kristillisissä kirkoissa (katolisuus, ortodoksisuus) · Suomessa ja maailmalla vaikuttavat kirkot, uskonnot ja ei-uskonnolliset katsomukset (valikoiden) · Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä · Uskontojen näkyminen maailmantilanteissa ja -kriiseissä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen Oppilas • tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia • tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja Sipoon suomalaisen seurakunnan toimintaa • tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita lähellä vaikuttavia kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä Oppilas • ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta • tuntee uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia • tunnistaa uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas • hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta • osaa tarkastella ja pohtia itselleen läheisiä elämänkysymyksiä • pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas • kykenee eettiseen pohdintaan oppilasta lähellä olevissa asioissa • tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja pystyy ottamaan niitä huomioon omassa elämässään arjen tilanteissa Evankelis-luterilainen uskonto 6.luokka


Oppilas - tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä - tutustuu uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitykseen ihmisen ja yhteisön elämässä - perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja

Raamattu - Raamatun synty ja sisältö - Raamattu pyhänä kirjana -profeetat, kuninkaiden aika, psalmit - Apostolien teot Kristilliset kirkkokunnat

109

pyhänä kirjakokoelmana - perehtyy luterilaisen kirkon sekä muiden kristillisten kirkkokuntien uskonkäsitykseen -osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä - tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa

- Yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus - Uskonnonvapaus - Luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne - Suomalaisen muinaisuskon, katolisen keskiajan, uskonpuhdistuksen ja sen jälkeisen ajan keskeiset asiat Ihminen eettisenä olentona - Kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen - Kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta - Elämän merkitys ja rajallisuus



Oppilas - tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä - tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään -osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä - tutustuu uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuteen ihmisen ja yhteisön elämässä - tutustuu Vanhan testamentin rakenteeseen ja muutamiin henkilöihin niin, että voi havaita yhteyksiä juutalaisessa ja kristillisessä perinteessä

Maailmanuskonnot -keskeisten maailmanuskontojen pääpiirteet ja levinneisyys -uskonnon vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin -edelliseen liittyen Sipoon yläasteella oppilaat saavat vastuita yleiseettisten ja erilaisia katsomustapoja tutuksi tekevien päivänavausten järjestämisestä -osin päivänavaukset toteutetaan yhteistyössä paikallisseurakunnan kanssa Vanha testamentti - Vanhan testamentin rakenne pääpiirteissään sekä juutalaisen ja kristillisen perinnön keskeiset yhtäläisyydet



Oppilas - tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä - perehtyy kristinuskoon sekä sen

Kristinusko - keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä - kristillinen usko, painopisteenä luterilainen uskonkäsitys sekä Uuden testamentin keskeinen

110

merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä - perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen; tutustuu omaan kotiseurakuntaan Sipoossa - kykenee oman uskonnollisen kulttuurinsa tuntemisen kautta kunnioittamaan eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä

sanoma kristillisen uskon pohjana - edelliseen liittyen Sipoossa rippikouluinformaatio saadaan seurakunnan nuorisotiloissa, ja samalla voidaan tutustua paikkakuntakohtaisesti seurakunnan sisäiseen työnjakoon - kristilliset symbolit - kristilliset kirkkokunnat ja ekumenia - edelliseen liittyen Sipoon yläasteella oppilaat saavat vastuita yleiseettisten ja erilaisia katsomustapoja tutuksi tekevien päivänavausten järjestämisestä, ja osin tämä toteutuu yhteistyössä paikallisseurakunnan kanssa



Oppilas - tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä - oman uskonnollisen kulttuurinsa tuntemisen kautta kykenee kunnioittamaan eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä - tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä keinoja soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa

Etiikka ja moraali -eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen -kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen - Raamatun arvomaailman yhdistäminen nykypäivään -ihmisen vapaudet ja vastuut oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta -elämän merkitys ja rajallisuus -uskon ja tiedon suhde Suomalainen katsomusperinne -yleiskuva Suomen uskontotilanteesta -uskonnottomuus ja uskonnonvapaus -edelliseen liittyen Sipoon yläasteella oppilaat saavat vastuita yleiseettisten ja erilaisia katsomustapoja tutuksi tekevien päivänavausten järjestämisestä, ja osin tämä toteutuu yhteistyössä paikallisseurakunnan kanssa

. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT JA ARVIOINTITAVAT Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta Oppilas - tuntee Raamatun keskeisen sisällön - tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet - tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen - ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

111

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas - ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta - tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa - tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet - arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas - tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen - hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä - kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. Oppilas - kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan - tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. PÄÄTTÖARVIOINNIN TEKEMINEN Päättöarvioinnissa oppilaalle annetaan uskonnosta arvosana (5-10) päättötodistukseen. Päättöarvioinnin tehtävänä on kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon oppiaineen kriteereiden sisältämät työskentelytaidot. Arviointipalautetta voidaan antaa ennen päättötodistuksen antamista lukuvuositodistusten lisäksi jaksotodistusten avulla, tiedottein, arviointikeskustelussa, kotiin nähtäväksi vietävien kokeiden ja kirjallisten läksynkuulustelujen avulla tai muilla tavoin. Arvioinnin pohjana voivat olla tuntiaktiivisuus, kokeet, läksynkuulustelut, esitelmät sekä ryhmä- ja projektityöt sekä muut oppilaan tuotokset. Arvioinnin apuna voi olla portfolio, kehityskeskustelu ja itsearviointi. 10.8.2. Ortodoksinen uskonto Tehtävä Ortodoksisen uskonnon opetuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on luoda läheinen yhteys ortodoksiseen kirkkoon. Omaan uskontoon kuuluvien tietojen, tapojen ja kokemusten välittäminen auttaa oppilasta ymmärtämään ja arvostamaan uskontoaan. Tavoitteena on kasvattaa oppilaille valoisa, ortodoksinen maailmankuva. Oppilaalle annetaan mahdollisuus kokea pyhyyttä sekä näkyvän ja näkymättömän seurakunnan todellisuutta. Pyhyyden tuntemus tulee esille jokaisen uskontotunnin alussa ja lopussa pidettävissä rukoushetkissä. Yhdessä oppilaat sytyttävät luokassa ikonin eteen lampukan tai tuohuksen, lukevat rukouksia sekä laulavat kirkkoveisuja. Kirkkovuoden juhlat ja paastonajat huomioidaan rukouksissa. Kirkollisessa hallinnossa Sipoon ortodoksit kuuluvat Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan. Oppilaan kiinnostus ja myönteinen suhtautuminen omaan kirkkoon pyritään osaltaan tuomaan esille jumalanpalveluselämän kautta. Kouluvuoden aikana oppilaat osallistuvat koululaispalveluksiin ja ehtoollisen sakramenttiin kotikirkossaan. Ortodoksisen uskonnon opetus voi mahdollisuuksien mukaan ekumeenisessa hengessä toimia myös osana muuta koulutyötä. Tällaista toimintaa on esimerkiksi ortodoksisen uskonnon opettajan pitämä vierailutunti tai ortodoksisen papin vierailu siunaamassa koulun oppilaiden tekemiä virpomavitsoja. Ortodoksista uskontoa voidaan myös integroida muihin koulun oppiaineisiin kuten

112

esimerkiksi kuvaamataitoon, musiikkiin, historiaan tai kotitalouteen. Uskonnonopetus tukee ja vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa, kasvattaa häntä lähimmäisenrakkauteen ja ohjaa kunnioittamaan elämää sen kaikessa moninaisuudessa. Oppilas oppii arvioimaan omaa toimintaansa, perustelemaan sitä ja ottamaan vastuuta. Oppilaalle pyritään jakamaan mahdollisimman laajasti paitsi oman kirkon kulttuuriperinnettä myös muita erilaisia maailmankatsomuksellisia aineksia. Tämä auttaa jäsentämään omaa maailmankatsomusta, kunnioittamaan erilaisuutta ja ymmärtämään muita kulttuureita. Yleiset tavoitteet Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1-2 on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi. Ortodoksisen uskonnon opetuksen lähtökohtia · opetuksessa otetaan huomioon perheiden ekumeenisuus · opetuksessa käytetään hyväksi tietotekniikkaa ja verkossa olevia ortodoksisen uskonnon oppimisympäristöjä · opetusryhmien heterogeenisuuden ja monikulttuurisuuden aiheuttamiin haasteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota · yhdysluokkien hajanaisuuden (jopa luokat 1 - 6 yhdessä) aiheuttamat ongelmat ovat erityisen haasteelliset kiireettömän oppimisympäristön luomiselle · opettajan tietojen ja taitojen ajanmukaistaminen vaatii säännöllistä koulutusta ja vuorovaikutusta kollegojen kanssa

Ortodoksinen uskonto 1.luokka


Oppilas - oppii ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä - oppii tuntemaan kirkkovuotta - tutustuu oman seurakunnan toimintaan - tutustuu Jeesuksen kotimaahan ja Jeesuksen elämän keskeisiin vaiheisiin lähinnä kirkkovuoden kautta - osallistuu ortodoksiseen liturgiaan - tutustuu ekumeenisessa hengessä alustavasti luterilaisuuteen - oppii ottamaan huomioon lähimmäisensä opetusryhmässä ja sen ulkopuolella

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset -tärkeimmät kirkkovuoden juhlat kuten pääsiäinen, joulu, teofania -oppilaan oma taivaallinen esirukoilija ja nimipäivä -paasto - joitakin kirkon pyhiä ihmisiä kuten pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä sekä pyhittäjät Sergei ja Herman Kirkon jäsenenä -risti, ristinmerkki ja ikoni -rukous kuten Isä meidän -rukous -seurakunnan lapsityö -evankelis-luterilainen kirkko Raamattu pyhänä kirjana

113

- Raamatun osat - Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia - Jeesuksen kotimaa Liturginen elämä -kirkkomatka syksyllä ja keväällä -osallistuminen ehtoollisen sakramenttiin -yleisimmät rukoukset -yleisimmät kirkkoveisut -kirkko rakennuksena Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen -ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena -Isä, Poika ja Pyhä Henki -oikea ja väärä -ystävyys ja suvaitsevaisuus

Ortodoksinen uskonto 2.luokka


Oppilas: - syventää ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä - oppii tuntemaan kirkkovuotta - tutustuu oman seurakunnan toimintaan - tutustuu Jeesuksen elämään ja opetuksiin - osallistuu ortodoksiseen liturgiaan ja ehtoollisen sakramenttiin - tutustuu alustavasti muihin uskontoihin - oppii ottamaan vastuun omista teoistaan

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset -tärkeimpien kirkkovuoden juhlien perinteitä ja tapoja -oppilaan nimikkopyhä -paasto - joitakin kirkon pyhiä ihmisiä kuten Johannes Kastaja, Georgios Voittaja, pyhä Lucia Kirkon jäsenenä -ortodoksinen perinne perheessä -ortodoksina koulussa ja kotipaikkakunnalla -kodin siunaaminen -liturgia -seurakunnan lapsityö -lähiympäristön kirkkoja ja uskontoja Raamattu pyhänä kirjana - Raamatun pääosiin tutustuminen - niitä Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia, jotka eivät tule esille suurten juhlien yhteydessä - Jeesuksen opetuksia Liturginen elämä -nimenanto -kaste ja ehtoollinen -kirkkomatka syksyllä ja keväällä -yleisimmät rukoukset ja kirkkoveisut -kirkko pyhänä paikkana -yleisimmät liturgiset värit Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen -ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena -lähimmäisenrakkaus

114

-väärin tekeminen ja katumus

Työtavat -luokkaopetus, keskustelu, jumalanpalveluksiin osallistuminen, retket, vierailut, vieraat -askartelu, piirtäminen, käsityöt, veisujen opettelu, kirjalliset tehtävät -kerronta, lukeminen, roolipelit -eriyttävinä ja täydentävinä elementteinä voidaan käyttää sähköisiä oppimisympäristöjä Ortodoksinen uskonto 3. luokka


Oppilas - oppii ortodoksisuuden peruskäsitteitä - perehtyy kirkkovuoteen ja pyhien ihmisten elämään - tutustuu oman seurakunnan elämään - perehtyy Vanhan testamentin kertomuksiin - osallistuu ortodoksiseen liturgiaan ja ehtoollisen sakramenttiin - oppii pohtimaan omaan elämään liittyviä eettisiä kysymyksiä - tutustuu oman lähiympäristönsä uskontoihin

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset -suurista juhlista teofania, helatorstai ja helluntai - oman kirkon pyhän elämäkerta -suuren paaston käytäntöjä ja merkitys - Johannes Kastaja Kirkon jäsenenä -ortodoksinen perinne kotipaikkakunnalla -kotiseurakunta ja sen toiminta -lähiympäristön muut uskonnot Raamattu pyhänä kirjana -alkukertomukset: luomiskertomus, syntiinlankeemus, vedenpaisumus -patriarkkakertomukset: Aabrahamin, Iisakin, Jaakobin ja Joosefin elämänvaiheita - Mooses – Israelin kansan vapauttaja -saapuminen Luvattuun maahan - Jeesuksen elämä pääpiirteissään kirkkovuoden tapahtumien mukaan -ylösnousemus pääsiäisen yhteydessä Liturginen elämä -sakramenteista kaste, voitelu, katumus ja ehtoollinen -kirkkomatka syksyllä ja keväällä: liturgia ja sen toimittajat -yleisimmät rukoukset ja kirkkoveisut -suurten juhlien tropareja kuten pääsiäisen tropari -kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana -suurten juhlien ikoneita Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - Pyhän Kolminaisuuden persoonat -ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena -kirkon ja seurakunnan tehtävä - kymmenen käskyn etiikka -väärin tekeminen ja katumus -anteeksi antaminen ja anteeksi saaminen -pelastus ja iankaikkinen elämä pääsiäisen yhteydessä

115

Ortodoksinen uskonto 4. luokka


Oppilas - oppii ortodoksisuuden peruskäsitteitä - perehtyy laajemmin kirkkovuoteen ja pyhien ihmisten elämään - tutustuu oman kirkon perinteeseen ja tapoihin kuten vedenpyhitys, ristisaatto, virpominen - perehtyy Uuden testamentin kertomuksiin - perehtyy Jeesuksen elämään evankeliumeiden kertomusten valossa - osallistuu ortodoksiseen liturgiaan ja ehtoollisen sakramenttiin - tutustuu luostarilaitokseen

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset -juhlista erityisesti suuren viikon ja pääsiäisen tapahtumat -joulu -pyhistä ihmisistä mm Sergei ja Herman Valamolaiset, Arseni Konevitsalainen Kirkon jäsenenä -kotiseurakunta osana hiippakuntaa -piispa - muita ortodoksisia seurakuntia ja hiippakunnat Raamattu pyhänä kirjana - Palestiina Jeesuksen aikaan - Jumala valitsee Neitsyt Marian Jumalanäidiksi - Jeesuksen syntymä - Jeesuksen julkinen toiminta: ihmeteot ja niiden merkitys vertaukset Jumalan valtakunnasta ja Jumalasta opetuskeinona -opetuslasten tehtävä Liturginen elämä -sakramenteista sairaanvoitelu, avioliitto, pappeus -kirkkomatka syksyllä ja keväällä -yleisimmät rukoukset ja kirkkoveisut -suurten juhlien tropareja kuten joulun tropari -pyhien ihmisten ikoneita -ikonostaasi ja kirkon esineistöä Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen -lähimmäisenrakkaus Jeesuksen opetusten valossa

Ortodoksinen uskonto 5. luokka


Tavoitteet: -myönteinen suhtautuminen omaan kirkkoon perehtymällä pyhien ihmisten elämään ja ortodoksisuuden peruskäsitteisiin -oppilas perehtyy Jeesuksen opetustoimintaa ja Vuorisaarnan keskeisimpiin kohtiin -oppilas ymmärtää kirkkovuoden suurten juhlien ja

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset -juhlista erityisesti suuren viikon ja pääsiäisen tapahtumat -joulu -pyhistä ihmisistä mm Sergei ja Herman Valamolaiset, Arseni Konevitsalainen

116

paastoaikojen merkityksen kirkon elämässä -oppilas tietää kirkon marttyyreja -oppilas tuntee kirkon opin Pyhästä Kolminaisuudesta -oppilas pohtii kirkon pelastusnäkemystä -oppilas tuntee lähiympäristönsä kristillisiä kirkkoja ja muita uskontoja

Kirkon jäsenenä -kotiseurakunta osana hiippakuntaa -piispa - muita ortodoksisia seurakuntia ja hiippakunnat Raamattu pyhänä kirjana - Palestiina Jeesuksen aikaan - Jumala valitsee Neitsyt Marian Jumalanäidiksi - Jeesuksen syntymä - Jeesuksen julkinen toiminta: ihmeteot ja niiden merkitys vertaukset Jumalan valtakunnasta ja Jumalasta opetuskeinona -opetuslasten tehtävä Liturginen elämä -sakramenteista sairaanvoitelu, avioliitto, pappeus -kirkkomatka syksyllä ja keväällä -yleisimmät rukoukset ja kirkkoveisut -suurten juhlien tropareja kuten joulun tropari -pyhien ihmisten ikoneita -ikonostaasi ja kirkon esineistöä Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen -lähimmäisenrakkaus Jeesuksen opetusten valossa

Sipoon näkökulma -oppilas ymmärtää olevansa Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsen - tutustuu oman kotiseurakuntansa työntekijöihin: pappiin, kanttoriin ja uskonnonopettajaan - tutustuu omaan kotikirkkoonsa sekä Uspenskin katedraaliin seurakunnan suurimpaan kirkkoon Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilas tuntee tiedon hankinnan pohjaksi keskeiset asiat ortodoksisuudesta Oppilas - tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään - tuntee ortodoksisen ihmisnäkemyksen sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään - tuntee liturgia –jumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää. Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia Oppilas - tuntee pääpiirtein Vanhan ja Uuden Testamentin erilaisen luonteen - tuntee Kristuksen opetuksia ja elämänvaiheet

117

-osaa pohtia Raamatun kertomuksen kautta sekä omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas -tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsiteitä -tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää -hänellä on käytössään aineksia ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi -kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään. Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja. Oppilas - tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä - tunnistaa oman perheen uskonnollisen tausta - tuntee oman kotiseurakunnan toimintaa - tuntee lähiympäristössä olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. Oppiaineen arvioinnin tavat nivelvaiheessa Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekä perustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaan oppimisvaikeudet huomioidaan arvioinnissa tarjoamalla hänelle esimerkiksi mahdollisuus suulliseen kokeeseen. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Tietoa annetaan oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa lukuvuositodistusten lisäksi jaksotodistusten avulla, tiedottein, arviointikeskusteluissa, kotiin nähtäväksi vietävien kokeiden ja kirjallisten läksynkuulustelujen avulla tai muilla tavoin. Arvioinnin pohjana voivat olla tuntiaktiivisuus, kokeet, läksynkuulustelut, esitelmät sekä ryhmä- ja projektityöt sekä muut oppilaan tuotokset. Arvioinnin apuna voi olla portfolio, kehityskeskustelu ja itsearviointi.

VUOSILUOKAT 6 - 9 Aihekokonaisuudet ·ortodoksisen uskonnon tavoitteisiin kuuluu kokemuksellisuus, joka kasvattaa oppilasta pyhän kokemiseen ·ortodoksisen ihmiskuvan esikuvina käytetään kirkon pyhiä ihmisiä, joiden elämässä Jumalan pyhyys on tullut erityisesti ilmi ·lisäksi ortodoksisen uskonnon opetuksessa korostuu Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ja Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ·teknologian käyttö tiedon hankinnassa kehittää jatkuvasti viestintää ja mediataitoja 6. LUOKKA TAVOITTEET · oppilas tutustuu Israelin kuninkaiden ja profeettojen aikaan · oppilas tutustuu viisauskirjallisuuteen · oppilas tutustuu alkuseurakunnan elämään ja apostolien lähetystyöhön · oppilas laajentaa käsitystään ajan

SISÄLLÖT Raamattu · profeetat, kuninkaiden aika, psalmit · apostolien aika Kirkkohistoria · kristinuskon synty ja alkuvaiheet Liturgiikka ja uskonoppi

118

pyhittämisestä · oppilas tutustuu sakraaliesineisiin

· vuorokauden jumalanpalvelukset ja rukouspalvelukset eri tilanteissa · kirkkorakennus ja sakraaliesineistö Etiikka · apostoli Paavalin etiikka

7. LUOKKA TAVOITTEET · oppilas tutustuu kirkon historiaan ja jakaantuneen kristikunnan nykyiseen tilanteeseen · oppilas tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet

SISÄLLÖT Kirkkohistoria · kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat · kirkon jakaantuminen · ekumenia · Suomen ortodoksisen kirkon historia ja hallinto · uskonnollinen elämä Suomessa

8. LUOKKA TAVOITTEET · oppilas perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana · oppilas tuntee Raamatun perusrakenteen · oppilas tutustuu maailmanuskontoihin pääpiirteittäin · oppilas osaa arvostaa myös eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä · oppilas tutustuu lähiympäristössään oleviin uskontopohjaisiin ilmiöihin

SISÄLLÖT Raamattu · Raamatun synty ja rakenne Maailmanuskonnot · juutalaisuus, islam, hindulaisuus, buddhalaisuus ja Kiinan ja Japanin uskonnot · itämaisiin uskontoihin pohjautuvia ilmiöitä

9. LUOKKA TAVOITTEET · oppilas ymmärtää sakramenttien merkityksen · oppilas tuntee ortodoksisen kirkon eettisen opetuksen ja osaa soveltaa kirkon opetuksia omassa elämässään · oppilas ymmärtää ikonien ja muun kirkkotaiteen merkityksen uskonelämälle

SISÄLLÖT Liturgiikka, uskonoppi ja etiikka · sakramentit · muut pyhät toimitukset · kirkkotaide · uskonoppi · etiikka

Päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvioinnin tekeminen Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta. Oppilas - tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan

119

ortodoksista kirkkovuotta - tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen - on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista - tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen - tuntee kirkon eettisen opetuksen ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä. Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön. Oppilas - tuntee Raamatun sisäisen rakenteen - ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen - tuntee Raamatun käytön ortodoksikristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgisen käyttöyhteyden. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa. Oppilas - tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt -osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa - tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen - tuntee oman seurakunnan toimintaa - tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa - tuntee Suomen ortodoksisen kirkon ja seurakunnan hallintoa. Oppilas tuntee maailmanuskontoja. Oppilas - ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle - tunnistaa suuret maailmanuskonnot -osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä. 10.8.3. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Elämänkatsomustieto on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille, sekä niille oppilaille joille ei oman uskontokunnan mukaista opetusta ole tarjolla. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. YLEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-5 Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. Elämänkatsomustiedon opetus ei pyri antamaan valmista maailmankuvaa ja hyvän elämän kuvausta vaan tarjoamaan eväitä näiden omakohtaiseen muodostamiseen. Edellytyksenä itsenäiselle hyvän elämän pohtimiselle on oppilaan kehittyminen kriittiseksi ja

120

arvostelukykyiseksi kansalaiseksi. Opetuksen tule ohjata oppilaita perustelemaan näkemyksiään ja tunnistamaan arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet. Arkipäiväisiä ongelma ja valintatilanteita sekä erilaisia elämäntapoja esittelemällä tuodaan esille yksilö osana ympäristöä ja yhteiskuntaa. Oppilaita ohjataan näin kohti suvaitsevaista ja sivistynyttä kansalaisuutta, jossa tunnistetaan vastuu omasta itsestä, muista ihmisistä, eläimistä ja luonnosta. Opinnoissa tutustutaan suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin, ja eettisen ajattelun taitoja ja vaatimuksia kasvatetaan siirryttäessä ylemmille vuosiluokille. Alemmilla luokilla painopiste on lähiympäristössä ja arkipäivän kohtaamisissa, mutta päämääränä on hyvään elämään liittyvien käsitteiden pohdinta. Hyvän elämän merkityksiä ja aineksia pohdittaessa tulee myös tuoda esille yksilö toisten ihmisten hyvän elämän etsinnän mahdollistajana. Maailmankuvan muodostamisen kannalta on tärkeätä tuoda esiin kriittiseen asenteeseen liittyvä tieteellisen ja epätieteellisen tiedonhankinnan erottelu. Elämänkatsomukselliseen pohdintaan kuuluu myös ihmisen ja koneen välisen eron käsitteleminen. Elämänkatsomustiedon tulee myös kasvattaa oppilasta sietämään epävarmuutta ja muutosta. Työskentelytapojen tulee edistää oppilaan ilmaisutaitoja ja rohkaista ilmaisemaan perusteltuja mielipiteitä sopivissa tilanteissa. 1. vuosiluokan tavoitteiden ja sisällön kuvausta Opetuksen painopiste on arkipäiväisten tilanteiden ja ilmiöiden käsittelyssä. Ystävyyden ja kaveruuden tunnusmerkkeihin tutustutaan esittelemällä tilanteita, joissa avuliaisuus olisi suotavaa, sekä pohditaan toiset huomioonottavia ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Opetellaan asettumaan toisen asemaan jokapäiväisissä kohtaamisissa ja arvostamaan toisten tunteita. Käsitellään huomaavaisuuden ja hyvien tapojen merkitystä osana myönteisen ja yhteisen tulevaisuuden rakentamista. Tuodaan esille piittaamattomuuden seuraamuksia, ja korostetaan näin yksilön vastuuta arkipäivän ratkaisuissa. Elämänkatsomustieto 1.luokka


• Terveen itsetunnon ja minäkuvan kehittyminen • Erilaisuuden kunnioittaminen • Kehittyminen toisen kohtaamisessa ja hänen asemaansa asettumisessa • Elämän ja luonnon kunnioittaminen • Kehittyminen yhteiselämän perusasioiden kuten sääntöjen, sopimusten, lupausten, rehellisyyden ja reilun pelin käsitteiden käytössä • Toisen yksityisyyden ja omaisuuden kunnioittaminen • Onnistumisen ja epäonnistumisen hyväksyminen

• Arkipäivän ristiriitatilanteet, ilo ja suru • Ystävyyden tunnusmerkkejä • Avuliaisuutta arkipäivän elämässä • Luonnon, kaiken elollisen, toisten ihmisten ja heidän omaisuutensa arvo • Elollisen ja elottoman ero • Johdatusta kestävään kehitykseen • Rehellisyyden tunnusmerkkejä • Säännöt ja niiden tärkeys sekä hyvät tavat • Erilaisia tapa ja juhlaperinteitä

121

• Elämän ylä- ja alamäet •Turvallisuus ja pelot

2. vuosiluokan tavoitteiden ja sisällön kuvausta Ensimmäisellä luokalla aloitettujen aiheiden käsittelyä jatketaan, mutta painopiste siirtyy näiden aiheiden merkitykseen osana hyvän elämän rakennusaineita. Hyvän elämän aineksia lähestytään pohtimalla, minkälaisista asioista ihmiset saavat iloa ja elämyksiä. Muita maita ja kulttuureja esittelemällä tuodaan esille näiden asioiden riippuvuus ympäristöstä. Muiden maiden ja kulttuurien lasten elämään ja koulunkäyntiin tutustumalla herätetään oppilaita kiinnittämään huomiota oman elämän arkipäivään ja ratkaisuihin. Muiden maiden kulttuureista tuodaan esille myös elämän kulkua rytmittäviä juhlia ja tapoja. Elämänkatsomustieto 2.luokka


• Hyvän elämän aineksien kulttuurisidonnaisuuden havaitseminen • Erilaisten elämäntapojen hyväksyminen • Toisen kohtaamisen kehittyminen ja monikulttuurisuuden arvostaminen

• Erilaisia elämäntapoja • Koulunkäynti muissa maissa ja kulttuureissa • Elämää menneinä aikoina • Naapurimaiden elämää • Elämän kulkua rytmittäviä juhlia ja tapoja

Työtapoja jotka sopivat yllä olevien aiheiden käsittelyyn ovat kertomusten lukeminen ja niistä keskusteleminen ryhmässä ja opettajan johdolla, näytelmät ja niiden roolihenkilöiden toiminnan arviointi, vastuulliseen toimintaan liittyvät kotitehtävät, kulttuureihin tutustuminen ryhmätöin sekä leikit ja pelit. Kestävän kehityksen teemaa voi lähestyä tutustumisretkillä luonnonsuojelua ja kierrätystä edistäviin kohteisiin. 3-5. vuosiluokan tavoitteiden ja sisällön kuvausta Opetuksen painopiste siirtyy arkipäivän asioista ja ilmiöistä yleisemmälle tasolle. Kolmannella luokalla aloitetaan kotimaan kulttuurin ja kulttuurivähemmistöjen esittelyllä. Näistä asioista siirrytään käsittelemään yksilön ratkaisujen ja tekojen osuutta yhteisön toimintakulttuurin muodostumisessa. Pohditaan yhdessä yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuuksia paitsi omaan lähiympäristöönsä, myös kotimaansa ja koko maailman asioihin. Suvaitsevaisuuden ja syrjinnän rooleja ristiriitatilanteissa havainnollistetaan ottamalla esille kansainvälisiä konflikteja, joissa nämä ovat olleet oleellisina vaikuttajina. Esimerkiksi tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden ajamiseen liittyneitä historiallisia tapahtumia esitellään viidennelle luokalle asti. Näin luodaan kuvaa ihmisistä yrittämässä rakentaa kaikille parempaa tulevaisuutta ja edellytyksiä hyvän elämän löytämiselle. 1-2 luokilla aloitettua muiden maiden ja kulttuurien esittelyä syvennetään tarkastelemalla eri kulttuureja edustavien ihmisten käsityksiä onnellisesta elämästä. Kulttuuri käsitteenä otetaan tarkastelun kohteeksi tavoitteena lisätä ymmärrystä ihmisestä merkityksiä luovana elollisena. Neljännen luokan lisäviikkotunti käytetään lisäämällä elämänkatsomuksen luomisen kannalta keskeisten käsitteiden merkitysten pohdintaa. Tämä liittyy osaltaan ajattelun taitojen kehittämiseen ja kriittisen ajattelun harjoittamiseen. Tieteellisen ja epätieteellisen toiminnan eroja pohtimalla, lähestytään tiedon käsitteen analyysiä. Tieteellisen toiminnan yhteydessä otetaan esille tieteellinen käsitys elämän synnystä ja kehityksestä. Samalla esitellään myös epätieteellisiä kertomuksia

122

näistä asioista ja keskustellaan näiden näkemysten eroista. Tieteen saavutusten yhteydessä käsitellään ihmisen ja tieteellisen toiminnan vastuuta ympäristöstä. Tieteen ja luonnon keskinäisen suhteen miettimiseen liitetään kestävän kehityksen ja luonnonsuojelun teemoja. Viidennellä luokalla otetaan esille yhteiselämän perusteisiin liittyviä käsitteitä ja niihin liittyviä yhteisten asioiden hoitamiseen liittyviä käsitteitä kuten ihmisoikeudet ja demokratia. Eettisiä ongelmia lähestytään monimutkaisemmilla käsitteillä ottamalla esille eri arvoteorioita. Tähän liittyy pohdinta arvojen ja ihmisen suhteesta. Elämänkatsomustieto 3.luokka


• Kotimaan erilaisten tapojen ja kulttuurien tiedostaminen ja kunnioittaminen • Lisätä ymmärrystä omista vaikutusmahdollisuuksista yhteisön toimintakulttuurin luomisessa • Lisätä ymmärrystä ihmisen vaikutusmahdollisuuksista paitsi lähiympäristön, myös kotimaan ja koko maailman asioihin • Herättää pohtimaan hyvän elämän rakennusaineiden kulttuurisidonnaisuutta • Kehittää kriittisen ajattelun taitoa • Omien mielipiteiden muodostaminen ja niiden perusteleminen

• Kieli ja kulttuurivähemmistöt Suomessa • Suvaitsevaisuus ja tahdikkuus arkipäivän tilanteissa • Rooliodotukset eri kulttuureissa • Erilaisten päätöksentekotapojen esittely • Ihmisen ja luonnon suhde • Kulttuuri käsitteenä ja ihminen kulttuuria luovana elollisena • Onnellisuus ja hyvä elämä eri kulttuureissa • Tiedon hankinta • Keskusteleminen, toisen kuunteleminen ja mielipiteen perusteleminen

Elämänkatsomustieto 4.luokka


• Elämänkatsomukseen liittyvien keskeisten käsitteiden monipuolinen pohtiminen • Ajattelun taitojen kehittäminen ja kriittisen ajattelun kehittyminen • Herättää pohtimaan ihmiskunnan ja tieteen vastuuta luonnosta • Kestävän kehityksen periaatteen ymmärtäminen

• Ihmisen hyvyys, oikea ja väärä, oikeudenmukaisuus, hyvä elämä, arvot • Tieteellisen ja epätieteellisen toiminnan ero • Tieteellinen käsitys elämän synnystä ja kehityksestä • Esitellään epätieteellisiä kertomuksia elämän synnystä ja pohditaan näiden näkemysten perustelujen pätevyyttä • Kestävä kehitys ja siihen liittyvät käytännön toimet

123

Elämänkatsomustieto 5.luokka


• Yhteiselämän perusteiden hallinta • Yhteisten asioiden hoitamiseen liittyviin käsitteisiin tutustuminen • Eettisten ongelmien monipuolinen pohdinta

• Sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys osana yhteiskuntaa • Demokratia, tasa-arvo ja rauha • Erilaiset arvoteoriat

Elämänkatsomustieto 6. luokka


* kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

* Arkipäivä • suvaitsevaisuus arkipäivän elämässä • ajankohtainen nuorisokulttuuri • katsomusten ja uskontojen rooli ajankohtaisissa tapahtumissa


Tavoittet Sisällöt

* laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.

* Katsomusten maailma • katsomusten historiaa, katsomusvapaus • maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus • tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen • uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus



* omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään,

* Kulttuuri • kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto

124

toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta • kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus • käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen * Etiikka ja hyvä elämä • etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu • ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka • monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä



* etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan

* Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta • yhteiskuntateorian perusteet, demokratia • politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys * Tulevaisuus • tulevaisuuden tutkiminen • luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö • minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas · osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä · tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat · kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun · kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas · tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja

125

· kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin · ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron · osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas · tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron · hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön · pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden · tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä · tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvoja oikeusvaatimusten perusteita · tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma Oppilas · ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita · tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia · osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia. 10.9. HISTORIA

Historia opetusaineena Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi ja tulevaisuuden tekijäksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle välineitä rakentaa identiteettiään, vahvistaa aikakäsitystä ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikuttimia sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. VUOSILUOKAT 5–6 Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen. Historia 5. luokka

TAVOITTEET SISÄLLÖT

Omat juuret ja historiallinen tieto

Oppilas oppii • ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä • ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa

Omat juuret ja historiallinen tieto * oman perheen ja kotiseudun historia * muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit

126

historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika • tunnistamaan muutoksia oman perheen tai Sipoon historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä • tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa • esittämään muutoksille syitä.

* kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena * maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään Eurooppalaisen sivilisaation synty * antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri * antiikin heijastuminen tähän päivään Keskiaika * uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema • Suomen liittäminen osaksi Ruotsia • Sipoon asutuksen synty ja leviäminen (Sibbesborg, Sipoon vanhakirkko) Lisäksi jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri, maa tai alue, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka. Aiheen käsittelyssä voidaan painottaa joitakin seuraavista teemoista: a) kaupankäynnin kehitys b) kulttuurin kehitys c) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys d) väestössä tapahtuneet muutokset Euroopan ulkopuoliseen osaan voidaan perehtyä portfoliotyöskentelynä. Siinä kootaan kansiota, johon sisällytetään kyseiseen kulttuuriin, maahan tai alueeseen liittyvää materiaalia muistakin oppiaineista pääpainotuksen ollessa kuitenkin historiallisen kehityksen tarkastelu. Portfoliota voidaan täydentää mahdollisuuksien mukaan seuraavilla vuosiluokilla. Portfolion tarkoitus on paitsi toimia vertailukelpoisena dokumenttina oppilaan ajattelun ja kielellisten kykyjen kehityksestä myös perehdyttää pitkällä aikavälillä asiantuntija-ajatteluun ja tutkivaan työtapaan.

Historia 6. luokka

TAVOITTEET SISÄLTÖ

Oppilas oppii • ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä • ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika

Uuden ajan murros • eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä Suomi Ruotsin valtakunnan osana • elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina • suomalaisen kulttuurin muotoutuminen

127

• tunnistamaan muutoksia oman perheen tai Sipoon historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä • tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa • esittämään muutoksille syitä.

• Sipoon kotiseutumuseo (Sibbesgård) Vapauden aate voittaa alaa • Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset Lisäksi jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri, maa tai alue, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka. Aiheen käsittelyssä voidaan painottaa joitakin seuraavista teemoista: a) kaupankäynnin kehitys b) kulttuurin kehitys c) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys d) väestössä tapahtuneet muutokset Euroopan ulkopuoliseen osaan voidaan perehtyä portfoliotyöskentelynä. Siinä kootaan kansiota, johon sisällytetään kyseiseen kulttuuriin, maahan tai alueeseen liittyvää materiaalia muistakin oppiaineista pääpainotuksen ollessa kuitenkin historiallisen kehityksen tarkastelu. Portfoliota voidaan täydentää mahdollisuuksien mukaan seuraavilla vuosiluokilla. Portfolion tarkoitus on paitsi toimia vertailukelpoisena dokumenttina oppilaan ajattelun ja kielellisten kykyjen kehityksestä myös perehdyttää pitkällä aikavälillä asiantuntija-ajatteluun ja tutkivaan työtapaan.


Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas • osaa erottaa faktan mielipiteestä • osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas • tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä. • tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta. • osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen. Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas • osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta

128

• tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu. VUOSILUOKAT 7–9 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. Historia 7 luokka


Oppilas oppii * erottamaan historiallisen faktan mielipiteestä sekä lähteen ja siitä muodostetun tulkinnan *ymmärtämään ensimmäisen ja toisen käden lähteen eron * jakamaan menneisyyden eri aikakausiin ja nimeämään yhteiskuntien ja aikakausien keskeiset piirteet * sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen * selittämään, miksi eri elämänalueilla toimittiin ennen toisin kuin nyt * tunnistamaan ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakausina * esittämään historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia * vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin eri lähteistä saatavan informaation kautta

Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate • elämää 1800-luvun Suomessa • 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa • kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa elämää 1800-luvun Sipoossa (mahdollisuus museokäyntiin esim. Sibbesgård) Teollinen vallankumous • teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään • kaupungistuminen teollistumisen alku Sipoossa (Brobölen saha ja sähkölaitos) Murrosten aika Suomessa • sääty-yhteiskunnan mureneminen • Suomen venäläistäminen ja sen vastustus sortokausien aika Sipoossa Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen • imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille • ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset • Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset • Suomen itsenäistyminen ja sisällissota Itsenäisyysaika ja sisällissodan tapahtumat Sipoossa

Historia 8 luokka


Oppilas oppii Laman ja totalitarismin aika

129

* yhdistelemään tietoja eri lähteistä ja tulkitsemaan niitä * selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia ja sijoittamaan historialliset ilmiöt omaan aikaansa * käsittämään ettei muutos merkitse samaa kuin edistys, eikä se myöskään tarkoita samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta * eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja selittämään, miksi ihmiset eri aikakausina ajattelivat ja toimivat eri tavoin * muodostamaan käsiteltävästä tapahtumasta tai ilmiöstä kertomuksen, jossa selittää asian toimijoiden kannalta ja liittää tapahtuman tai ilmiön eri vaiheet toisiinsa * tulkitsemaan asioita eri tavoin ja selittämään miksi näin voidaan tehdä * esittämään tapahtumista ja ilmiöistä omia kriittisiä näkemyksiä ja arvioimaan niitä

• maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan • elämää demokratioissa ja diktatuureissa Toisen maailmansodan aika • toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset • Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen Sota-aika Sipoossa ja Itä-Uudellamaalla Suomi 1950-luvulta nykypäivään • elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään • suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Sipoo kehityksen ja kulttuurin omaleimaisuus Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun • kylmä sota • maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa • länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön • tiedonvälityksen kehitys Lisäksi jonkin Euroopan ulkopuolisen kulttuurin, maan tai alueen kehitystä voidaan tarkastella 1800-luvulta nykyaikaan saakka jatkamalla portfoliotyötä. Tätä voidaan painottaa jollakin seuraavista teemoista: a) tasa-arvoisuuden kehitys b) kulttuurin kehitys c) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys d) Euroopan yhdistyminen ja sen vaikutukset suhteisiin Euroopan ulkopuolisen kulttuurin, maan tai alueen kanssa. Portfolioon voidaan liittää mahdollisuuksien mukaan materiaalia muidenkin oppiaineiden tunneilta. Seuraavat aineet tulevat ainakin kysymykseen: maantieto, kirjallisuus (äidinkieli), uskonto, kuvaamataito ja musiikki sekä valinnaiset aineet soveltuvin osin.


Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas • osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä • pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas • kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.

130

• osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. • osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas • pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota • pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. 10.9.1 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta Yhteiskuntaoppi 9 luokka


Oppilas • saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta • oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana • oppii tuntemaan julkiset palvelut • saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen • oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä • oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään • kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta • oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana • tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset.

Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö yhteisön jäsenenä • perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit • yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa Yksilön hyvinvointi • hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet • tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi Vaikuttaminen ja päätöksenteko • kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa • demokratia, vaalit ja äänestäminen • politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla • media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kansalaisen turvallisuus • oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä Oikeudellinen vastuu • liikenneturvallisuus • turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus

131

Taloudenpito • yksityisen taloudenpidon periaatteet • työnteko ja yrittäjyys Kansantalous • yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina • ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys. Tästä voidaan liittää materiaalia oppilaan historian portfolioon. Talouspolitiikka • talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin • julkinen talous ja verotus

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen Oppilas • kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä • pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista • osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen Oppilas • ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja • ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. 10.10. MUSIIKKI Oppiaineen tehtävät Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia.

132

VUOSILUOKAT 1–4 Vuosiluokilla 1–4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan. TAVOITTEET Oppilas oppii • käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin • kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia • käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina • ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta • toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana. KESKEISET SISÄLLÖT • äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen sopivia laululeikkejä • lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia • yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja soitto-ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodia- ja sointusoittimilla lähtökohtana perussyketajua kehittävät harjoitukset • monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua • musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoinnin keinoin • musiikin elementteihin – rytmiin, melodiaan, harmoniaan, dynamiikkaan, sointiväriin ja muotoon – liittyvää peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä • laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista Musiikki 1. luokka


Laulaminen ja äänenkäyttö - äänenkäytön harjoittaminen - lauluohjelmiston monipuolistaminen Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia - kuuntelukyvyn harjaannuttaminen Rytmi - helppoihin rytmiharjoituksiin tutustuminen Soittaminen - kuullun esimerkin mukaan

Laulaminen ja äänenkäyttö - äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen - lastenlauluja, ajankohtaisia lauluja, vuodenaikoihin liittyviä lauluja, kansanlauluja jne. Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia - kuuntelukyvyn harjaannuttaminen kuunteluharjoituksin - korkea - matala - hiljainen - voimakas - iloinen - surullinen Rytmi - helppoja rytmiharjoituksia: hidas - nopea, kaikurytmit, taa, ti-ti, tauko, kehorytmit, sanarytmit Soittaminen - yksinkertaisia soittoharjoituksia rytmi-, keho- ja melodiasoittimilla kuullun mallin mukaan - rytmisoitinten nimet, soittoasennot ja -tekniikat

133

Musiikki 2. luokka


Laulaminen ja äänenkäyttö - äänenkäytön harjoitteleminen - soolo-tutti -vuorottelu - AB-muodon havaitseminen Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia - duuri - molli Rytmi - Kirjoitettujen rytmien käyttäminen - 3-jakoinen ja tasajakoinen rytmi Soittaminen - soittaminen kuullun esimerkin ja titioidun rytmikaavion mukaan

Laulaminen ja äänenkäyttö - äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, soolo-tutti -vuorottelu, AB-muodon havaitseminen Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia - elämyksellistä kuuntelua - duuri-molli Rytmi - opetellaan lukemaan ja käyttämään kirjoitettuja rytmejä tititoidun rytmikaavion mukaan - 3-jakoinen ja tasajakoinen rytmi Soittaminen - soittoharjoituksia tititoidun rytmikaavion mukaan

Musiikki 3. luokka


Laulaminen ja äänenkäyttö - äänenkäytön harjoittelua - monipuolista lauluohjelmistoa - moniäänisyyteen valmentaminen Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia -musiikin muotorakenteiden. dynaamisten käsitteiden ja eri säveltasojen hahmottamista kuuntelun avulla - mielikuvien ja kokemusten herättäminen Rytmi - perussykkeen ylläpito - tititointitaitojen kehittäminen - rytmillisten kokonaisuuksien seuraaminen

Laulaminen ja äänenkäyttö - äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen - äänellistä kokeilua, kaanonlauluja - ikäkauteen ja ajankohtaan sopivaa lauluohjelmistoa, josta osa harjoitellaan ulkoa - moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia, esim. kaanon Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia - mielikuvien ja kokemusten kuvailua kuuntelun avulla - eri säveltasojen kuuntelua - tutustutaan kuuntelun avulla dynaamisiin käsitteisiin - opetellaan hahmottamaan musiikin erilaisia muotorakenteita ikäkauteen sopivan materiaalin avulla - elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan Rytmi - harjoitellaan perussykkeen ylläpitämistä - syvennetään tititointitaitoja - opetellaan seuraamaan rytmillisiä kokonaisuuksia

134

Soittaminen - yhteissoiton harjoitteleminen - perussykkeen ylläpito, ostinatorytmit, yksinkertaiset säestystehtävät

Soittaminen - monipuolisia yhteissoittoon valmentavia harjoituksia keho-, rytmi-, sointu- tai melodiasoittimilla - helppoja improvisointiharjoituksia

Musiikki 4. luokka


Laulaminen ja äänenkäyttö - äänellinen kokeilu - monipuolisen lauluohjelmiston harjoitteleminen, osittain ulkoa - moniäänisyyteen valmentaminen Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia - kuuntelun avulla eri säveltasojen, dynaamisten käsitteiden ja musiikillisten muotorakenteiden hahmottamista Rytmi - Perussykkeen ylläpito - tititointitaitojen syventäminen - rytmillisten kokonaisuuksien seuraaminen Soittaminen - yhteissoiton harjoitteleminen - perussykkeen ylläpito. ostinatorytmit, yksinkertaiset säestystehtävät

Laulaminen ja äänenkäyttö - äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen - äänellistä kokeilua - ikäkauteen ja ajankohtaan sopivaa lauluohjelmistoa, josta osa harjoitellaan ulkoa - moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia - mielikuvien ja kokemusten kuvailua kuuntelun avulla - eri säveltasojen kuuntelua - tutustutaan kuuntelun avulla dynaamisiin käsitteisiin - opetellaan hahmottamaan musiikin erilaisia muotorakenteita ikäkauteen sopivan materiaalin avulla - elämyksellistä liikkumista musiikin mukaan Rytmi - harjoitellaan perussykkeen ylläpitämistä - syvennetään tititointitaitoja - opetellaan seuraamaan rytmillisiä kokonaisuuksia Soittaminen - monipuolisia yhteissoittoon valmentavia harjoituksia keho-, rytmi-, sointu- tai melodiasoittimilla - perussyke, ostinatorytmejä ja yksinkertaisia säestystehtäviä - helppoja improvisointiharjoituksia

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ * Oppilas osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun * hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon * hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa * osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa * tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla

135

* osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet * Jonkun tai joidenkin musiikillisten osa-alueiden vahva osaaminen voi kompensoida jotain muuta osa-aluetta, mikä voidaan ottaa huomioon arvostelussa VUOSILUOKAT 5–9 5.–9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä. TAVOITTEET Oppilas • ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän jäsenenä toimien • oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan • oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä • rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin. KESKEISET SISÄLLÖT • äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa • yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa • monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti • omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen Musiikki 5. luokka


Laulaminen ja äänenkäyttö - monipuolisen lauluohjelmiston harjoittelu, osittain ulkoa - murrosikää lähestyvän nuoren lauluinnostuksen ylläpitäminen - melodialinjan tunnistaminen nuottikirjoituksessa Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia - monipuolisen kuunteluohjelmiston läpikäymistä ja sen jäsentäminen ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti - tutustutaan orkesterisoittimiin ja perinteisiin soitinluokituksiin - opetellaan äänialat (S, A, T, B)

Laulaminen ja äänenkäyttö - ikäkauteen ja ajankohtaan sopivaa lauluohjelmistoa, josta osa opetellaan ulkoa - omien musiikillisten ideoiden kokeilua ja tuottamista laulaen - tutustutaan mahdollisuuksien mukaan äänenkäytön sähköiseen vahvistamiseen Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia - käydään läpi monipuolista kuunteluohjelmistoa - tutustutaan orkesterisoittimiin ja opitaan tuntemaan perinteiset soitinluokitukset - opetellaan äänialat (S, A, T, B)

136

Rytmi - nuottien ja taukojen aika-arvot - eri maiden kansanmusiikin rytmeihin tutustuminen Soittaminen - vahvistetaan alemmilla luokilla aloitettuja yhteissoittotaitoja

Rytmi - opetellaan nuottien ja taukojen aika-arvot - tutustutaan eri maiden kansanmusiikin rytmeihin Soittaminen - käydään c-duuriasteikon avulla läpi sävelten nimet - omien musiikillisten ideoiden kokeilua

Musiikki 6. luokka


Laulaminen ja äänenkäyttö - käydään läpi monipuolista lauluohjelmistoa, josta osa ulkoa - murrosikää lähestyvän nuoren lauluinnostuksen ylläpitäminen - melodialinjan tunnistaminen nuottikirjoituksessa Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia - käydään läpi monipuolista kuunteluohjelmistoa, jota jäsennetään ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti - tutustutaan joihinkin klassisen musiikin perusteoksiin ja säveltäjiin - muiden kulttuurien musiikkiin tutustuminen Rytmi - nuottien ja taukojen aika-arvot - tutustutaan eri maiden kansanmusiikin rytmeihin Soittaminen - vahvistetaan alemmilla luokilla opittuja yhteissoittotaitoja

Laulaminen ja äänenkäyttö - ikäkauteen ja ajankohtaan sopivaa lauluohjelmistoa, josta osa opetellaan ulkoa - omien musiikillisten ideoiden kokeilua ja tuottamista laulaen - tutustutaan mahdollisuuksien mukaan äänenkäytön sähköiseen vahvistamiseen Kuuntelu ja musiikillisten peruselementtien havainnointia - käydään läpi monipuolista kuunteluohjelmistoa, jota jäsennetään ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti - tutustutaan joihinkin klassisen musiikin perusteoksiin ja säveltäjiin - tutustutaan muiden kulttuurien musiikkiin Rytmi - opetellaan nuottien ja taukojen aika-arvot - tutustutaan eri maiden kansanmusiikin rytmeihin Soittaminen - käydään c-duuriasteikon avulla läpi sävelten nimet - käsitellään eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa - omien musiikillisten ideoiden kokeilua

Musiikki 7. luokka


Laulaminen ja äänenkäyttö - perehdytään terveeseen äänenkäyttöön äänenmurroksen aikana - tutustutaan äänialoihin, lauluyhtyeisiin sekä kuorotyyppeihin

Laulaminen ja äänenkäyttö - perehdytään terveeseen äänenkäyttöön äänenmurroksen aikana - tutustutaan äänialoihin, lauluyhtyeisiin sekä kuorotyyppeihin - lauletaan erityylistä lauluohjelmistoa sekä

137

Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia - sinfoniaorkesterin työskentelyyn tutustuminen - orkesterisoittimien luokittelu ja tunnistaminen - muiden maiden kansanmusiikkiin sekä aikamme populaarimusiikkiin perehtyminen Soittaminen - kerrataan ja syvennetään aikaisemmin hankittuja musisointitaitoja Rytmi - eri kulttuurien rytmiikka - tutustutaan eri maiden vanhaan ja uuteen musiikkiin sekä niille tyypillisiin soittimiin - sovelletaan käytäntöön aikaisemmin opittuja musiikinteorian peruselementtejä

akustisesti että sähköisesti vahvistettuna Kuuntelu ja musiikin peruselementtien havainnointia - sinfoniaorkesterin työskentelyyn tutustuminen ja kuunteluesimerkkejä klassisesta musiikista - opetellaan tunnistamaan ja luokittelemaan orkesterisoittimet - perehdytään Suomen ja muiden maiden kansanmusiikkiin sekä aikamme populaarimusiikkiin Soittaminen - kerrataan ja syvennetään aikaisemmin hankittuja musisointitaitoja - laajennetaan mahdollisuuksien mukaan soitinvalikoimaa bändisoittimiin - keskitytään erityisesti kitaransoittoon - siirretään kuunneltua musiikkia soitto-ohjelmistoon - käydään läpi sähköisiin soittimiin liittyviä käytänteitä ja termejä Rytmi - harjoitellaan eri kulttuureille tyypillistä rytmiikkaa - tutustutaan eri maiden vanhaan ja uuteen musiikkiin sekä niille tyypillisiin soittimiin

Musiikki 8. luokka


- syvennetään olemassa olevia taitoja ja tietoja musiikin eri osa-alueilla - laajennetaan osaamista näyttämömusiikin suuntaan - tutustutaan musiikkialan tarjoamiin työ- ja jatkokoulutusmahdollisuuksiin

- lauletaan ja soitetaan populaarimusiikkia - käsitellään näyttämömusiikin eri lajeja esim. oopperaa, balettia, musikaalia jne. - tutustutaan musiikkialan tarjoamiin työ- ja jatkokoulutusmahdollisuuksiin - perehdytään alaan myös yrittäjäperspektiivistä käsin esimerkiksi erilaisilla tutustumiskäynneillä

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas · osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti · hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon · osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan

138

· osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa · tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia · tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää · osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä · osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. 10.11. KUVATAIDE

Perusopetuksen kuvataidekasvatuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on tutustuminen monimuotoiseen visuaaliseen kulttuuriin havainnoimalla, itse tekemällä ja kuvanlukutaitoa harjoittamalla, oli sitten kyseessä taiteen, median tai ympäristön tarkastelu. Oman kulttuurin ymmärtäminen ja arvostaminen luo pohjaa vieraiden kulttuurien arvostamiselle. Kestävän kehityksen huomioiminen kuuluu luontevasti kuvataideopetuksen periaatteisiin. Opetuksen tavoitteena on, että oppijalle syntyy henkilökohtainen ja ennakkoluuloton suhde kuvataiteeseen. Oppilaan mielikuvitusta, luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja kehitetään. Lähtökohtina kuvataideopetuksessa ovat havaittu ympäristö, kuvataiteen maailma, mielikuvat ja elämykset. Kosketuspinta oppilaan todellisuuteen näkyy valituissa aihepiireissä ja teemoissa. Kuvataiteen opetukselle on ominaista oppiaineen sisäinen ja muiden aineiden kanssa tapahtuva integraatio, joka mahdollistaa kiireettömän ja pitkäjänteisen työskentelyn ilmapiirin. Kuvataiteen opetuksen lähtökohtana ovat lapsen omat kokemukset, elämykset ja mielikuvitus. Leikin ja tekemisen avulla opetellaan kuvailmaisun perustaitoja. Omaan työskentelyyn omaksutaan vähitellen kuvataiteellisen prosessin eri vaiheet: suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi, sekä työvälineiden huolto, töiden viimeistely ja säilyttäminen. Oppilas tuntee iloa tekemisestään ja onnistumisestaan. Oppilasta ohjataan arvostamaan omia ja muiden tuotoksia. Taideteoksia tarkastelemalla ja vierailemalla museoissa tai näyttelyissä oppilas saa kokemuksia kuvataiteen eri alueilta. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan sipoolaisiin taiteilijoihin ja heidän tuotantoonsa. Kuvataide 1.lk


Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Oppilas - harjoittelee ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin - oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tekniikoita - saa valmiuksia avaruudellisen ajattelunsa kehittymiseen - opettelee tarkastelemaan sekä arvostamaan omia töitään ja työskentelyään

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - erilaisilla piirtimillä piirtäminen - vesi- ja peiteväreillä maalaaminen - pää- ja välivärit, spektri, värien sekoittaminen - yksinkertaisia painantamenetelmiä (grafiikka) - sommittelun alkeita kuvia tarkastellen - muovailu ja rakentelu erilaisilla materiaaleilla Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen - taidekuvien katselua ja niistä keskustelua - taiteilijan työhön tutustuminen Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

139

- luonnonympäristöön ja rakennettuun lähiympäristöön tutustumista - oma esineympäristö Media ja kuvaviestintä - tarinasta kuvaksi - kuvakerronnan perusteita: rajaamisen ja sommittelun vaikutus kuvaan, teksti kuvan osana - värien ja symbolien tulkinta esim. liikennemerkit ja opasteet

Kuvataide 2.lk


Oppilas - ilmaisee itseään kuvataiteen keinoin - oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tekniikoita - kehittää avaruudellista ajatteluaan - opettelee tarkastelemaan sekä arvostamaan omia töitään ja työskentelyään

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - erilaisilla piirtimillä piirtäminen (hiili, rasvaliidut, grafiittikynä), viivaimen käyttö - vesi- ja peiteväreillä maalaaminen - kylmät ja lämpimät värit, värien sävyt, värien sekoittaminen - yksinkertaisia painantamenetelmiä (grafiikka) - sommittelu, johdatusta tilan kuvaamisen keinoihin kuvia tarkastellen - muovailu ja rakentelu erilaisilla materiaaleilla Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen - keskusteleminen - vierailijat - joidenkin suomalaisten taiteilijoiden töihin tutustumista Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu - sipoolaiseen luontoon ja lähiympäristöön tutustumista - oman koulun, kylän ja kunnan erityispiirteiden tutkimista - käyttö- ja koriste-esine Media ja kuvaviestintä - tarinasta kuvaksi - kuvakerronnan perusteita: rajaamisen ja sommittelun vaikutus kuvaan, teksti kuvan osana - värien ja symbolien tulkinta esim. liikennemerkit ja opasteet

140

Kuvataide 3.lk


1. ja 2. luokan tavoitteiden lisäksi oppilas - kykenee keskustelemaan kuvista harjoitellen kuvataiteen peruskäsitteiden käyttöä - oppii havainnoimaan, esim. mallia - tutustuu oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvalliseen ilmaisuun ja perinteeseen - oppii tarkastelemaan ympäristöään sen toimivuutta ja viihtyisyyttä arvioiden - oppii käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - piirtämistä ja maalaamista eri tekniikoin - johonkin grafiikan painomenetelmään tutustuminen - värin murtaminen, valööri - tasapaino, jännite ja rytmi kuvassa - 3-ulotteisuuden tarkastelua muovaillen ja rakennellen eri materiaaleilla Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen 1. ja 2. luokan sisältöjen lisäksi - Suomen kultakauden mestareita ja esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaiteesta Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu - ympäristön muuttumisen havainnointia Media ja kuvaviestintä - erilaisia kuvia: sarjakuva, mainoskuva, uutiskuva, valokuva

Kuvataide 4.lk


1.,2. ja 3. luokkien tavoitteiden lisäksi oppilas - oppii ymmärtämään erilaisia näkemyksiä kuvataiteesta - oppii omien esteettisten valintojensa perustelemista - oppii tuntemaan nykytaidetta - oppii tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - piirtämistä ja maalaamista eri tekniikoin - johonkin grafiikan painomenetelmään tutustuminen - vastavärit, värin taittaminen - tasapaino, jännite ja rytmi kuvassa - 3-ulotteisuuden tarkastelua muovaillen ja rakennellen eri materiaaleilla Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen 1. , 2. ja 3. luokan sisältöjen lisäksi - näyttelykäynti Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu - arkkitehdin ja muotoilijan ammatit - jonkin lähiympäristön merkittävän rakennuksen tutkimista

141

Media ja kuvaviestintä - median kuvaviestien (tietokonepelit, TV, elokuvat, mainokset) kriittinen tarkastelu

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4.LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas -osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi - osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia - osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna - osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista - osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan - osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä - tietää mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua - osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä - osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa - tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa - tietää mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä - osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan - osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja - osaa käyttää jotakin kuvaviestinnän välineitä - osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa Opetuksessa korostuu kuvan merkitys oman ilmaisun ja viestinnän välineenä. Kuvallisen ilmaisun perustaitoja syvennetään. Opetellaan mediateknologian hallintaa. Kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvan tulkinta- ja arviointitaitoja. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista lisääntyy. Oppilaan oma työskentely ja myönteinen vuorovaikutus toisten kanssa tukee oppilaan kuvallisen ajattelun monipuolistumista. Kuvataide 5.lk


Oppilas - oppii kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä omassa ilmaisussaan - nauttii omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - maalaus- ja piirustustekniikoiden ja väriopin kertausta ja varmistamista - reliefi eli korkokuva - grafiikka: kuvan suunnittelu, painolaatan valmistaminen ja vedostaminen - kuvasommittelun tietoinen käyttö omassa

142

- oppii arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja käyttäen kuvataiteen keskeisiä käsitteitä - ymmärtää taiteellisen prosessin (suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen, arviointi, säilyttäminen) ominaislaatua oman työskentelynsä kautta - tutustuu jonkin itselleen vieraan kulttuurin kuvalliseen ilmaisuun (integrointi muihin oppiaineisiin) - oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä

ilmaisussa, perspektiivin käsite, valo ja varjo Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen - keskeisiä piirteitä taiteen historiasta ja jonkin vieraan kulttuurin kuvamaailmasta liittyen muiden aineiden oppisisältöihin - tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu - sipoolainen kulttuurimaisema - Sipoon vanha kirkko - vanhat, perinteiset käyttöesineet, käyttötarkoituksen, materiaalin ja esteettisyyden tarkastelua. Media ja kuvaviestintä - kuvan käyttötarkoituksien tarkastelua mediassa - kuvakerronta: sarjakuva ja liikkuva kuva, kuvakoot ja kuvakulmat - valokuvauksen tai videokuvauksen ja kuvankäsittelyn harjoittelua

Kuvataide 6.lk


5.luokan tavoitteiden lisäksi Oppilas - tutustuu Sipoon ajankohtaiseen kulttuuritarjontaan (Kulttuurikalenteri) - oppii käyttämään sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedonhankinnan ja elämysten lähteenä sekä omien ajatusten ilmaisemisessa - oppii tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja - arvioi omaa ja toisten kuvallista ilmaisua - työskentelee itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - pakopisteperspektiivi - ruutusuurennos - väripsykologia ja värisymboliikka - kipsimuotista valokseksi Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen - jatketaan tutustumista taidehistoriaan ja jonkin vieraan kulttuurin kuvamaailmaan integroiden muihin aineisiin - ohjattu museo- tai näyttelyvierailu Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu - tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista - pienoismalli mittakaavassa Media ja kuvaviestintä - mainosten, elokuvien ja tv-ohjelmien tutkimista, rakenteellinen ja sisällöllinen tarkastelu

143

Kuvataide 7.lk


5. ja 6. luokan tavoitteiden lisäksi Oppilas - oppii ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua ja oman työskentelynsä kulkua - oppii tarkastelemaan ja arvottamaan kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta - oppii hyödyntämään yleisiä ja oman kunnan kulttuuripalveluja

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin - kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite ja rytmi - kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa - keramiikan perusteita - kuvanveiston käsitteisiin ja ilmaisuun tutustumista Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen - nykytaiteen esimerkkejä, näyttelykäynti - kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista ja sisällöllistä tulkintaa - oman ja jonkin vieraan kulttuurin kuvamaailman tuntemuksen syventämistä integroiden muiden aineiden oppisisältöihin Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu - suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista - arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista Media ja kuvaviestintä - graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita - elokuva-analyysi

Kuvataide 8.lk, mediakurssi


Oppilas oppii tarkastelemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan median (= joukkoviestinnän tekniset välineet) kirjoa kriittisesti ja itsenäisesti.

Kurssilla keskitytään elokuvaan, mainontaan ja www-sivuihin. Pohditaan median tiedonvälityksen ja viihdyttämisen ulottuvuuksia. Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - rajaukset, kuvakulmat, kamera-ajot - kuvasommittelu - kuvasymboliikka - omien ajatusten ja mielikuvien ilmaisu Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen - nuorisokulttuurin näkyminen mediassa - mediaesityksen esteettinen analysointi

144

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu - esineet ja miljöö mielikuvien luojina Media ja kuvaviestintä - elokuva-analyysi - mediaesityksen rakenteellista ja sisällöllistä tarkastelua - liikkuvan kuvan erityispiirteitä - mainonnan ilmaisukeinoja - valokuvausta, video- ja digitaalista kuvausta - tietotekniikan käyttö

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa - ilmaista itseään kuvallisin keinoin - käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita - valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita - selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin - tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen - tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia - hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja - erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia - tunnistaa suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään - tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä - kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua - analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta - havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään - taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa - tehtävän mukaisesti sekä itsenäisen työskentelyn että vuorovaikutteisen yhteistyön taidot - ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä 10.12. TEKSTIILITYÖ, TEKNINEN TYÖ JA KOTITALOUS 10.12.1.Käsityö Käsityön opetuksen tehtävänä on löytää oppilaan kanssa käsityön tekemisen ilo ja sitä kautta hänen itsetuntonsa voi kasvaa ja hän kokee onnistumista työssään. Oppilaasta kasvaa vastuuntuntoinen ja ympäristöään kunnioittava, ja hän näkee oman työnsä tuloksia. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein kokeillen, tutkien ja keksien, edeten kohti kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja fyysis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä

145

teknologian arkipäivän ilmiöistä. Käsityön opetuksessa tulee ottaa huomioon Sipoon kunnan kulttuuritarjonta. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. Käsityön opetuksen järjestäminen 1.-4. –luokilla kaikille oppilaille annetaan käsityöopetusta, johon sisältyy sekä tekstiilityön että teknisen työn aineksia. Neljännen luokan keväällä oppilas valitsee joko tekstiilityön tai teknisen työn, jota hän opiskelee viidennestä luokasta alkaen. Viidenneltä luokalta alkaen opetus käsittää myös toisen osa-alueen sisältöjä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisprojektein tai ns. vaihtokurssein. Projektien tai kurssien aikana oppilaan tulee voida toteuttaa tavoitteiden mukaisia kokonaisprosesseja. Käsityöopettajat määrittelevät projektien ja kurssien sisällöt vuosittain koulun toimintasuunnitelmaan. Käsityöopetuksen yleiset tavoitteet Seuraavat tavoitteet ovat yhteisiä kaikille vuosiluokille. * Oppilas suunnittelee mahdollisimman paljon omaa työtään ja työskentelyään. Taitojen kehittyessä hän alkaa huomioida tuotteen toimivuutta ja esteettisyyttä. Käytettävän tekniikan hallinta vaikuttaa suunnittelun laajuuteen. * Oppilas oppii käytettävien työvälineiden ja tekniikoiden nimitykset ja käyttötarkoitukset. * Oppilas huomioi turvallisuuden työskentelyssään. * Oppilas suhtautuu työhön myönteisesti, yrittää parhaansa ja osaa arvostaa omaa sekä toisen työtä. * Oppilas huolehtii välineistä, tarvikkeista ja tiloista yhteisvastuullisesti. * Oppilas käyttää materiaaleja taloudellisesti. * Oppilas ymmärtää, että tuotteella on elinkaari. * Oppilas tutustuu suomalaisen kulttuurin käsityöperinteeseen. * Oppilas tutustuu ammattiin, jossa vaaditaan kädentaitoja. * Oppilas arvioi omaa työtään ja työskentelyään sekä toisten töitä.

Vaihtotyöskentelyn yleiset tavoitteet 5.-7. -luokilla Vaihtotyöskentelyn aikana käsitellään arkielämän kuluttajatietoon liittyviä asioita ja valmistetaan oppilaan ikäkauteen soveltuvia hyöty- ja käyttöesineitä sekä tekstiilejä. * Oppilas vahvistaa taitoaan käyttää ompelukonetta. * Oppilas perehtyy luonnonkuituihin (puuvilla, pellava, villa, silkki). * Oppilas osaa huoltaa ja pestä vaatteita (esim. napin ompelu, lahkeen lyhentäminen, paikkaaminen, silittäminen, pesuainetietous). * Oppilas tutustuu tavallisimpien tekstiilien hoito-ohjeisiin. * Oppilas vahvistaa taitoaan käyttää teknisen työn menetelmiä ja välineitä. * Oppilas tutustuu kodin turvallisiin korjaus- ja kunnostustöihin (esim. lampun vaihto, sulakkeen toiminta, sähköturvallisuus, huonekalun kunnostus). * Oppilas tutustuu polkupyörän huoltoon. Vuosiluokilla 8.-9. käsityötä opetetaan valinnaisaineena. Koulu määrittelee vuosittain valinnaiskurssien tavoitteet ja sisällöt.

146

Vuosiluokkakohtaiset tavoitteet ja sisällöt Seuraavassa on esitetty vuosiluokkakohtaiset perustavoitteet ja –sisällöt. Kunkin vuosiluokan kohdalle on kirjattu painotukseltaan muuttuvat ja uutena opittavat asiat. Taitoja harjaannutetaan ja syvennetään vuosittain toistuvilla opetussisällöillä. Käsityö 1. luokka

tavoitteet sisällöt

Työskentely- ja suunnittelutaidot Oppilas harjoittelee erilaisia työtapoja ja opettelee niihin liittyviä käsitteitä.

Työtapoihin tutustuminen: käsinompelu, lankatyöt, kankaan koristelu, kudonta, pujottelu, huovutus, leikkaaminen, liimaaminen, sahaaminen, naulaaminen, hiominen, taittelu ja rakentelu.

Työvälineet ja materiaalit Oppilas tutustuu keskeisiin työvälineisiin ja materiaaleihin.

* erilaiset kankaat ja langat * puu ja muut luonnonmateriaalit * metalli * sakset * neulat * saha * vasara * hiomapaperi

Käsityö 2. luokka


Työskentely- ja suunnittelutaidot Oppilas osaa käyttää perustyötapoja ja tuntee käsitöihin liittyvää merkkikieltä

Opetettujen työtapojen käyttäminen: käsinompelu, lankatyöt, kankaan koristelu, kudonta, pujottelu, huovutus, leikkaaminen, liimaaminen, sahaaminen, naulaaminen, hiominen, taittelu ja rakentelu

Työvälineet ja materiaalit Käsityön keskeisten materiaalien tunnistaminen ja keskeisten työvälineiden tunteminen.

* erilaiset kankaat ja langat * puu ja muut luonnonmateriaalit * metalli * sakset * neulat * virkkuukoukku * saha * vasara * hiomapaperi

Tekstiilityö 3. lk


Työskentely- ja suunnittelutaidot Oppilas harjoittelee kirjallisen työohjeen seuraamista.

Työvälineet ja materiaalit Oppilas oppii käyttämään ja yhdistämään erilaisia materiaaleja ja työskentelemään erilaisilla työvälineillä.

* eri materiaalit ja niiden yhdistäminen * erilaisiin työvälineisiin

147

tutustuminen

Koneompelu Oppilas tutustuu ompelukoneeseen, oppii käyttämään sitä ja osaa nimetä sen tärkeimmät osat. Oppilas harjoittelee leikkaamista valmiin kaavan avulla. Oppilas oppii käsitteet sauma ja huolittelu. Oppilas harjoittelee silittämistä.

* koneen osat * langoitus ja puolaus * suoran ompeleen ja siksakin säätäminen * yhdyssauma ja siksak-huolittelu * ompelun aloitus ja lopetus * silittäminen ja lämpötilan säätäminen

Lankatekniikat Oppilas tutustuu erilaisiin virkkaussilmukoihin. Oppilas syventää tietojaan virkkauksesta.

* kiinteä silmukka * oikea työasento

Kankaan kuviointi Oppilas harjoittelee konekirjontaa. Oppilas tutustuu kaaviopainantaan.

* konekirjonta suoran ompeleen ja siksakin avulla. * kaaviopainanta

Erikoistekniikat Oppilas tutustuu huovutukseen.

* esim. tasohuovutus

Tekninen työ 3.lk


Työskentely-, ja suunnittelutaidot. Oppilas harjoittelee työn hahmottelua ja työohjeiden seuraamista. Oppilas harjoittelee mittaamista ja merkitsemistä.

* työohjeet * viivain * suorakulma

Puutyöt Oppilas harjoittelee katkaisusahaamista. Oppilas tutustuu helppoihin liitosmenetelmiin. Oppilas harjoittelee puun poraamista. Oppilas tutustuu alustavasti puun työstötekniikoihin. Oppilas harjoittelee puun viimeistelytekniikoita.

* puun pintakäsittely esim. petsi, öljy tai vesiohenteinen maali. * sahat * liimaaminen * naulaaminen * poraus * kapean pinnan höylääminen * viilaaminen * hiominen

Metallityöt Oppilas tutustuu alustavasti metalliin työstettävänä materiaalina. Oppilas harjoittelee mittaamista ja merkitsemistä ohutlevylle. Oppilas tutustuu metallin yksinkertaisiin työstötapoihin: leikkaamiseen, taivuttamiseen.

* ohutlangat * rautasaha * viila

Muut materiaalit Oppilas saa kokemuksia muista ala-asteen tn-materiaaleista opettajan valinnan mukaan.

esim. muovi, lastu, nahka, kaarna, paju

148

Tekstiilityö 4.lk


Työskentely- ja suunnittelutaidot Oppilas suunnittelee ja toteuttaa käsityötuotteen opettajan ohjauksessa.

Työvälineet ja materiaalit Oppilas oppii käyttämään ja yhdistämään erilaisia materiaaleja ja työskentelemään erilaisilla työvälineillä.

* erilaiset materiaalit ja niiden yhdistäminen * erilaisten työvälineiden käyttö

Koneompelu Oppilas vahvistaa koneompelutaitojaan. Oppilas osaa jäljentää kaavan ja piirtää saumanvarat.

* kaavan jäljentäminen ja saumanvarojen lisääminen * leikkuusuunnitelmaan tutustuminen * napin ompelu

Lankatekniikat Oppilas oppii neulonnan alkeet.

* oikea työote * silmukoiden luominen ja päätteleminen * oikea silmukka ja edestakaisneule

Erikoistekniikat Oppilas syventää huovutustaitojaan.

* esim. neulahuovutus

Tekninen 4.lk


Työskentely-, ja suunnittelutaidot. Oppilas harjoittelee suunnitelmien tekemistä töistään. Oppilas harjoittelee ja kertaa itsenäisesti tarkkaa mittaamista ja merkitsemistä.

* viivainten käyttö * purasin * piirtopuikko

Puutyöt Oppilas harjoittelee sahausta. Oppilas tutustuu pylväsporakoneen käyttöön. Oppilas harjoittelee leveän pinnan höyläämistä, sekä puun talttaamista. Oppilas harjoittelee viimeistelemään kaarevia puupintoja. Oppilas tutustuu uusiin pintakäsittelytekniikoihin.

* halkaisu- ja katkaisusahaaminen * suora- ja kourutaltta, * erilaiset viilat ja hiekkapaperit * esim pinnan polttaminen, petsaus

Metallityöt Oppilas tutustuu ohutlevyn leikkaamiseen. Oppilas tutustuu metallin sahaamiseen, viilaamiseen ja poraamisen.

* peltisakset * 0.5-1.0 mm levyt * metalliviila * rautasaha

Tekniikka ja ympäristö Oppilas tutustuu yksinkertaisen virtapiirin toimintaan. Oppilas tutustuu polkupyörän yksinkertaiseen huoltamiseen

* paristo * lamppu * johdin

149

* kytkin * renkaan täyttö * ketjun rasvaaminen

Muut materiaalit Oppilas tutustuu uusiin materiaaleihin ja niiden työstämiseen opettajan valinnan mukaan.

* tuohi * tina * kivi * lasi

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas * osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen * työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen * hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja * työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä * ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita * arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia * suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön. Tekstiilityö 5.lk


Työskentely- ja suunnittelutaidot Oppilas syventää käsityötuotteen suunnittelu- ja toteutustaitojaan.

Työvälineet ja materiaalit Oppilas tietää puuvillan ja villan ominaisuudet ja tuotteen hoidon.

* puuvillan ominaisuudet ja puuvillaisen tuotteen hoito * villan ominaisuudet ja villatuotteen hoito * lankavyöte

Koneompelu Oppilas syventää koneompelutaitojaan. Oppilas osaa tehdä yksinkertaisen leikkuusuunnitelman.

* käsitteet päärme ja käänne * reunan huolittelu esim. vinokaitaleella * leikkuusuunnitelma, langansuunta

Lankatekniikat Oppilas syventää neulontataitojaan. Oppilas valmistaa pienen virkkaustyön.

* aloitus- ja lopetuslankojen päättely * nurja silmukka * suljettu neule * virkkauksen perussilmukoita esim. puolipylväs, pylväs, piilosilmukka

Kankaan kuviointi Oppilas harjoittelee päällikeompelutekniikkaa.

* päällikeompelu * käsinkirjonta viivaa piirtävin ja pintaa peittävin pistoin, esim. vapaa kirjonta, peittokirjonta, virvittäin ompelu,

150

Oppilas harjoittelee yhtä tai useampaa sisällöissä mainittua käsinkirjontatekniikkaa.

etupistokirjonta, ristipistokirjonta

Erikoistekniikat Oppilas valmistaa pienen työn jollakin sisällöissä mainitulla erikoistekniikalla.

* valinnan mukaan erikoistekniikoita, esim. pirtanauha, ommeltu ryijy, kehyskudonta

Tekninen työ 5.lk


Työskentely-, ja suunnittelutaidot Oppilas harjoittelee suunnitelmien tekemistä töistään. Oppilas oppii itsenäisesti tarkan mittaamisen ja merkitsemisen käyttäen eri välineitä.

* kulmaviivaimet * harppi

Puutyöt Oppilas harjoittelee uusien käsityövälineiden käyttöä. Oppilas tutustuu pylväs- ja käsiporakoneen käyttöön opettajan harkinnan mukaan. Oppilas oppii ruuviliitoksen tekemisen. Oppilas tutustuu uusiin pintakäsittelytekniikoihin.

* käsin höyläys * pylväsporakoneen turvallinen käyttö ja säätäminen (opettajan harkinnan mukaan) * akkuporakoneen käyttö (opettajan harkinnan mukaan) * ruuviliitoksen tekeminen

Metallityöt Oppilas harjoittelee tarkkaa mittaamista. Oppilas tutustuu metallintyöstön perinteeseen. Oppilas harjoittelee metallin liittämistapoja.

* esim. kylmätaivutus ja pakottaminen

Tekniikka ja ympäristö Oppilas tutustuu yksinkertaisiin sähkökomponentteihin ja virtapiirin toimintaan. Oppilas voi tutustua polkupyörän yksinkertaiseen huoltamiseen.

* paristo * lamppu * johdin * kytkin * renkaan täyttö * ketjun rasvaaminen

Muut materiaalit Oppilas tutustuu eri materiaaleihin opettajan valinnan mukaan

* muovi * lasi * peili

Tekstiilityö 6.lk


Työskentely- ja suunnittelutaidot Oppilas syventää käsityötuotteen suunnittelu- ja toteutustaitojaan.

* kuvaus työn vaiheista esim. portfolio

Koneompelu Oppilas syventää koneompelutaitojaan.

* vetoketju * napinläpi * ompelukoneen huolto

151

Lankatekniikat Oppilas neuloo lapaset tai muun vastaavan neuletyön. Oppilas tutustuu erilaisiin kirjoneuleisiin.

* suljettu neule * nurja silmukka * kaventaminen

Kankaan kuviointi Oppilas harjoittelee yhtä tai useampaa sisällöissä mainittua käsinkirjonta- tai konekirjontatekniikkaa.

* käsinkirjonta viivaa piirtävin ja pintaa peittävin pistoin, esim. vapaa kirjonta, peittokirjonta, virvittäinompelu, etupistokirjonta, ristipistokirjonta

Erikoistekniikat Oppilas valmistaa pienen työn jollakin sisällöissä mainitulla erikoistekniikalla.

* valinnan ja mahdollisuuksien mukaan erikoistekniikoita, esim. tilkkutyöt, marmorointi, silkkimaalaus, nahkatyöt

Tekninen työ 6.lk


Työskentely- ja suunnittelutaidot Oppilas harjoittelee teknisen piirtämisen perusteita Oppilas harjaantuu omien työsuunnitelmien tekemisessä ja niiden toteuttamisessa

* piirtämistekniikat * kokoamisohjeiden tulkinta

Puutyöt Oppilas syventää osaamistaan puuntyöstämisessä, liittämisessä ja viimeistelyssä. Oppilas oppii integroimaan puuta eri materiaaleihin.

* puuntyöstömenetelmät * hiomakone (opettajan harkinnan mukaan)

Metallityö. Oppilas tutustuu uusiin metallin työstömenetelmiin. Oppilas pystyy liittämään metalleja eri materiaaleihin.

* niittaus * taonta

Tekniikka ja ympäristö Oppilas tutustuu elinympäristönsä huolto ja korjauskohteisiin.

* kodin luvalliset sähkötyöt ja sähköturvallisuus. * oman polkupyörän huolto ja korjaus.

Tekstiilityö 7.lk


Työskentely- ja suunnittelutaidot Oppilas tuntee tuotesuunnitteluprosessin vaiheet. Oppilas osaa ohjatusti suunnitella toteuttamiskelpoisia tuotteita. Oppilas huomioi taloudellisuuden, kestävän kehityksen, huollettavuuden ja muodin suunnitellessaan ja valmistaessaan työtään. Oppilas osaa käyttää erilaisia työohjeita.

työprosessin dokumentointi eri menetelmin

Koneompelu Oppilas osaa käyttää ompelun työvälineitä.

* ompelukoneen monipuolinen käyttö ja perushuolto

152

Oppilas tuntee vaateompelun työvaiheet. * saumurin käyttö (ompelu, ompeleen purkaminen) * joustavien materiaalien ompelu * mittojen ottaminen * kaavakoon valinta * kaavamerkit (LS, KE, KT, muotolaskos, napinläpi, kohdistusmerkki) * kaavan piirtäminen kaava-arkilta * kaavan kuosittelu (lyhentäminen - pidentäminen, leventäminen - kaventaminen) * leikkuusuunnitelma * työjärjestyksen sujuva käyttö * napinläpi * vetoketju vaatteessa

Lankatekniikat * erilaiset neulepinnat oikeiden ja nurjien silmukoiden avulla * silmukoiden lisääminen * neulemerkit * sanallinen ja kuvallinen neuleohje * esim. sukan neulominen

Tekstiilitieto ja kuluttajakasvatus Oppilas osaa käyttää tekstiilimateriaaleja tarkoituksenmukaisesti ja luovasti.

* neulokset (valmistus, ominaisuudet) * tekokuidut (valmistus, ominaisuudet) * erilaisia vaatetuskankaita ja -neuloksia * kustannuslaskelma, kriittinen kuluttaja * oma pukeutuminen, muoti * tekstiilituotteen hoito (esim. hoito-ohjemerkit, tahranpoisto, vaatteen silittäminen)

Muuta Oppilas tutustuu käsityön historiaan ja käsityöläisperinteeseen. Oppilas tutustuu tietotekniikan tuomiin mahdollisuuksiin käsityötuotteen suunnittelussa.

* tutustuminen käsityönäyttelyyn * esim. käsityösivustot internetissä, kirjontaohjelmat

Tekninen työ 7. lk.


Työskentely ja suunnittelutaidot Oppilas ymmärtää suunnittelun merkityksen. Oppilas pystyy hahmottelemaan suunnitelmiaan moniulotteisesti. Oppilas harjoittelee teknistä piirtämistä eri menetelmin.

* erilaiset ongelmanratkaisumenetelmät. * piirtämistekniikat ja perspektiivit. * työskentely yksin ja ryhmässä. * eri materiaalien yhdistäminen. * tarkoituksenmukainen mitoitus, hahmomallit.

Puutyöt Oppilas harjoittelee koneellista puuntyöstöä. Oppilas tutustuu puun liitostapoihin. Oppilas tutustuu yleisimpiin pintakäsittelytekniikoihin.

* koneellinen sahaaminen, höylääminen, poraaminen, sorvaus ja hionta. * liimalevy

153

* poratappiliitos * maalit, öljyt, lakat, ohenteet.

Metallityöt Tutustuminen eri metalleihin ja perinteisiin työstömenetelmiin. Tutustuminen metallin koneelliseen työstämiseen. Pintakäsittelymenetelmien harjoittelu

* hitsaustekniikat * juottaminen. * sahaus, poraus, viilaus, hionta. * pintakäsittelyaineet, ja -tekniikat.

Tekniikka ja ympäristö Oppilas tutustuu sähkön ominaisuuksiin ja yksinkertaiseen sähköjärjestelmään. Oppilas tutustuu elektroniikan perusteisiin.

* sähköturvallisuus * elektroniikan peruskomponenttien toiminta. * yksinkertaisen laitteen rakentaminen.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas * havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus * ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle * dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa * osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas * työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä * hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen * osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä * osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia * osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas * kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan * havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa * osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti * arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein * ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia * muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. Alemmilla luokilla arvioinnissa painottuvat työskentelytavan ja työn teknisen suorittamisen arviointi.

154

Suoriutuakseen hyväksytysti oppilaan tulee osallistua tunneille ja saada aikaan valmis käsityötuote. 10.12.2. KOTITALOUS Vuosiluokat 7-9 Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalouden opetuksen perustuu käytännön toimintaan , ryhmässä toimimiseen ja oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen sekä kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa. TAVOITTEET Oppilas - ymmärtää hyvien tapojen ja ihmissuhteiden merkityksen - oppii arvioimaan mahdollisuuksiaan arkielämän valinnoissa - oppii ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyvät perustaidot oppii käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävänkehityksen mukaisia aineita ja työtapoja - toimii harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana - arvostaa kansallista kulttuuriaan, mutta ymmärtää myös monikulttuurisuuden tuomat mahdollisuudet - ymmärtää kodin merkityksen KOTITALOUSOPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT: Perhe ja yhdessä eläminen - hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat - sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri - tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä Ravitsemus ja ruokakulttuuri - ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka - ruuan laatu ja turvallisuus - perusruuanvalmistusmenetelmät - aterioiden suunnittelu ja suomalainen ruokakulttuuri - ruokakulttuurien muuttuminen Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta - oman rahankäytön suunnittelu - kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet - tuotteiden ja palveluiden hankinta ja käyttö

155

- kulutuksen ympäristövaikutukset Koti ja ympäristö - asunnon ja tekstiilien hoito - lähiympäristön hoito ja jätehuolto - kotitalouskoneiden käyttö Kotitalous 7 luokka


7. luokka

Perhe ja yhdessä eläminen

Oppilas

- oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvonmerkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta

* Hyvät tavat oppilastovereita, opettajaa ja muita lähimmäisiä kohtaan. * Kauniit pöytätavat ja sopiva käyttäytyminen. * Toisen huomioonottaminen, "auttamisen henki" mm. työtehtäviä tehdessä. * Tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä; "jaetaan työt, niin kaikki viihtyvät paremmin!" * Kalenterivuoden juhlat suomalaisessa kulttuurissa, kodin juhlat

Ravitsemus ja ruokakulttuuri Oppilas -tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa -osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemissuositukset huomioon ottaen - tutustuu suomalaiseen ruokaperinteeseen ja kalenterivuoden juhliin -osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti -osaa oppii käsittelemään ja säilyttämään ruokaa hygieenisesti

* Suomalaiset ravitsemussuositukset * Terveellinen ruuan valinta, pakkaus-merkinnät * Oikea ja hygieeninen ruokien käsit-tely ja säilyttäminen * Turvalliset työmenetelmät * Perusruuanvalmistus- ja kypsennys-menetelmiä * Arkiruuan ja leivonnaisten valmistus * Ruokatottumusten ja -kulttuurien muuttuminen * Kansallinen ruokaperinteemme * Aterioiden suunnittelu ja ruuan hinta

156

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta Oppilas -osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä -osaa tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja ja pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta -osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa - tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu- ja vaikutusmahdollisuudet

* Koululaisen rahankäyttö * Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet; kuluttaja valintatilanteessa * Ruuan hintavertailua itse tehden ja valmiina * Ympäristön huomioon ottaminen ostovalinnoissa, kierrätys

Koti ja ympäristö Oppilas -osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä -osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä -osaa valita ympäristöystävällisiä ja tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita -osaa toimia ympäristöä säästäen ja huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta

* Asunnon ja tekstiilien hoito * Siivoustyön suunnittelu * Lähiympäristön hoito ja jätehuolto, kierrätys * Kotitalouskoneiden ja -laitteiden energiataloudellinen ja turvallinen käyttö

Kotitalous 8.-9. luokka


8.-9. luokka

Perhe ja yhdessä eläminen Oppilas - oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta

* Hyvät tavat oppilastovereita, opettajaa ja muita lähimmäisiä kohtaan. * Kauniit pöytätavat ja sopiva käyttäytyminen. * Toisen huomioonottaminen, "auttamisen henki" mm. työtehtäviä tehdessä. * Tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä; "jaetaan työt, niin kaikki viihtyvät paremmin!" * Kalenterivuoden juhlat suomalaisessa kulttuurissa, kodin juhlat

Ravitsemus ja ruokakulttuuri Oppilas - tutustuu suomalaiseen ruokaperinteeseen ja kalenterivuoden juhliin - tutustuu eri maiden ruokakulttuureihin - saa tietoa eri ruokavalioista

* Säilöntä, luonnonvaraisten tuotteiden käsittely ja käyttö * Ajankohtaisia asioita ravitsemuksesta ja ruuan turvallisuudesta

157

* Erityisruokavaliot * Kansainvälinen ruokakulttuuri * Arki- ja juhlaruokien ja leivonnaisten valmistus * Ruuanvalmistuksen ja leipomisen perustaitojen syventäminen * Ruokatottumusten ja -kulttuurien muuttuminen * Kansallinen ruokaperinteemme * Aterioiden suunnittelu ja ruuan hinta

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta Oppilas - oppii toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia

* Mitä eläminen maksaa? * Kodin perustaminen * Erilaisten palveluiden ja itse tehdyn vertailu * Ympäristön huomioon ottaminen ostovalinnoissa, kierrätys

Koti ja ympäristö Oppilas -oppii tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia

* Asunnon ja tekstiilien hoito * Siivoustyön suunnittelu * Lähiympäristön hoito ja jätehuolto, kierrätys * Kotitalouskoneiden ja -laitteiden energiataloudellinen ja turvallinen käyttö

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Oppilas * osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä * tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa. Käytännön työtaidot Oppilas * tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa * osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen

158

* osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti * osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä * osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä * osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot Oppilas * osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta * osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa * tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet. 10.13. LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO

10.13.1. Liikunta Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. VUOSILUOKAT 1í� Vuosiluokkien 1í��OLLNXQQDQ�RSHWXNVHVVD�WXOHH�RWWDD�KXRPLRRQ�RSSLODDQ�YDOPLXGHW�VHNl yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia.

YLEISET TAVOITTEET

Oppilas · oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa · oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon, mikäli uimaopetusta voidaan pitkäjänteisesti järjestää · harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista

YLEISET SISÄLLÖT

· juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin · voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä · musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja · leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja · luontoliikuntaa · talviliikuntaa

159

· oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä.

· veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia, mikäli uimaopetusta voidaan järjestää · liikunnallisia leikkejä

�� Tavoitteet Sisällöt 1.luokka Oppilas: - oppii toimimaan ryhmässä reilun pelin sääntöjä noudattaen - oppii huolehtimaan liikuntavarusteistaan ja hygieniastaan - harjaantuu liikunnan perustaidoissaan 2.lk Oppilas: - ymmärtää reilun pelin säännöt - osaa huolehtia liikuntavarusteistaan ja hygieniastaan - kehittää liikunnan perustaitojaan

1.luokka liikuntataitojen oppimista leikinomaisesti liikuntalajien perusvalmiuksien harjoittaminen:

- perusliikunnassa - luontoliikunnassa

- palloleikeissä - voimistelussa - luistelussa - hiihdossa - veteen totuttautuminen vesileikeissä

musiikkiliikunta ryhmäleikit, pihaleikit, perinneleikit 2.luokka liikuntataitojen kehittämistä liikuntalajien perusvalmiuksien harjoittaminen:

- perusliikunnassa - luontoliikunnassa - palloleikeissä - voimistelussa - luistelussa - hiihdossa - leikinomaisissa uintiharjoituksissa

musiikkiliikunta, pikkutanssit, luovat tanssiharjoitteet pelien pelaamista leikkien ohella

3. luokka


- perustaitojen ohella harjoitellaan tasapainoa, koordinaatiota, reaktiokykyä, ketteryyttä ja rytmitajua - liikunnan ilo ja positiiviset elämykset - sääntöjen noudattaminen, reilu peli sekä voittamaan ja häviämään oppiminen

- harjoitellaan tavanomaisimpien palloilulajien lajitaitoja leikinomaisesti - harjoitellaan juoksujen, hyppyjen ja heittojen tekniikkaa leikinomaisesti - harjoitellaan yleisurheilulajeja - liikutaan luonnossa luontoa kunnioittaen

160

- harjoitellaan tavallisimpia karttamerkkejä ja kartan käyttöä - musiikkiliikuntaleikit - harjoitellaan kehonhallintaliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä - musiikkiliikuntaleikit - harjoitellaan monipuolisesti uintitekniikoita (mahdollisuuksien mukaan) - harjoitetaan monipuolisesti talviliikuntaa olosuhteiden mukaan - harjoitellaan tekniikoita hiihdossa ja luistelussa

4. luokka


- sovelletaan ja syvennetään jo opittuja taitoja - keskeisenä sosiaalisena tavoitteena on edelleen reilu peli ja sääntöjen noudattaminen

- sovelletaan tavanomaisimpien palloilulajien lajitaitoja viite- ja pienpeleissä - kehitetään eri yleisurheilulajien tekniikoita - tutustutaan uusiin yleisurheilulajeihin - kehitetään taitoja permanto-, väline-, ja telineliikunnassa - musiikkiliikuntaleikit - liikutaan luonnossa luontoa kunnioittaen - osataan suunnistaa koulun lähiympäristössä - osataan uida yhtäjaksoisesti 25m (mikäli uimaopetusta on voitu järjestää) - varmennetaan hiihdon ja luistelun lajitaitoja


Oppilas · hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa · osaa juosta, hypätä ja heittää · osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä · osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan · osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä · osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen · osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen · pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti · pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä (mikäli uimaopetusta on voitu järjestää) · toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa · osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan · toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen. VUOSILUOKAT 5í� Vuosiluokkien 5í��OLLNXQQDQRSHWXNVHVVD�WXOHH�RWWDD�KXRPLRRQ�WlVVl�NHKLW\VYDLKHHVVD�NRURVWXYDW�

161

sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua.

TAVOITTEET

Oppilas · kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja · oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä · oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään · kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja · oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa · oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä · opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta · tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista.

KESKEISET SISÄLLÖT

· juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa · voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä · musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia · pallopelejä · suunnistusta ja retkeilyä · talviliikuntaa · uintia ja vesipelastusta · toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa · uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta

162

5. -luokka

Tavoitteita: -liikunnan ilon kokeminen -eri liikuntalajeihin tutustuminen -fyysisen kunnon kehittymisen tukeminen -monipuoliseen liikuntaan rohkaiseminen -erilaisuuden kunnioittaminen -minäkuvan kehittäminen -ryhmässä toimiminen -sääntöjen noudattaminen -koulun opettajien, oppilaiden ja yhteistyötahojen osaamisen hyödyntäminen

Sisällöt: Palloilu Lajit mm: Kori-, jalka-, pesä- ja lentopallo sekä salibandy - syvennetään lajitaitoja ja pelataan - lisäksi harjoitellaan viite- ja pienpelein esim. koulukoris, pitsku, koppipallo..

Yleisurheilu - syvennetään ja monipuolistetaan juoksujen, hyppyjen ja heittojen tekniikoita - harjoitellaan yleisurheilulajeja

Voimistelu - harjoitellaan lihashallintaa, liikkuvuutta, tasapainoa ja koordinaatiokykyä - tuetaan lihaksiston kehittymistä - liikutaan musiikin tahdissa - harjoitellaan kiipeämis-, riipunta-, heilunta- ja nojaliikkeitä Suunnistus - suunnistetaan koulun lähiympäristössä - liikutaan luontoa kunnioittaen - opetellaan kartanlukua Talviliikunta - vahvistetaan perusluistelutaitoja ja pelataan jääpelejä - harjoitellaan hiihtotyylejä ja hiihdetään - toteutetaan olosuhteiden mukaan Uinti (mahdollisuuksien mukaan) - varmennetaan eri uintitekniikoita - harjoitellaan veteen hyppäämistä ja sukeltamista - harjoitellaan matkauintia

6. –luokka

Tavoitteet: -liikunnan ilon kokeminen -eri liikuntalajeihin tutustuminen -fyysisen kunnon kehittymisen tukeminen -monipuoliseen liikuntaan rohkaiseminen -erilaisuuden kunnioittaminen -minäkuvan kehittäminen -ryhmässä toimiminen -sääntöjen noudattaminen -koulun opettajien, oppilaiden ja yhteistyötahojen osaamisen hyödyntäminen

Sisällöt:

Palloilu Lajit mm: Kori-, jalka-, pesä- ja lentopallo sekä salibandy - syvennetään lajitaitoja ja pelataan paljon Yleisurheilu - syvennetään ja monipuolistetaan juoksujen, hyppyjen ja heittojen tekniikoita - harjoitellaan yleisurheilulajeja - tutustutaan uusiin lajeihin Voimistelu - kehitetään lihashallintaa, liikkuvuutta, tasapainoa ja koordinaatiokykyä

163

- tuetaan lihaksiston kehittymistä - liikutaan musiikin tahdissa - harjoitellaan kiipeämis-, riipunta-, heilunta- ja nojaliikkeitä - monipuolistetaan ja syvennetään aikaisemmin opittuja taitoja Suunnistus - suunnistetaan lähiympäristössä ja maastossa - liikutaan luontoa kunnioittaen - syvennetään lajitaitoja Uinti (mahdollisuuksien mukaan) - varmennetaan eri uintitekniikoita - harjoitellaan veteen hyppäämistä ja sukeltamista - harjoitellaan matkauintia Talviliikunta - vahvistetaan perusluistelutaitoja - pelataan paljon - vahvistetaan hiihtotyylejä ja hiihdetään matkahiihtoa - toteutetaan olosuhteiden mukaan

164

7.luokka Tavoitteet:

oppilas - kehittää uimataitoaan - ymmärtää liikunnan merkityksen

terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä - oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä - toimii turvallisesti ja asianmukaisesti

liikuntatilanteissa - kehittää motorisia perustaitoja - oppii lajitaitoja - oppii hyväksymän itsensä ja

suvaitsemaan erilaisuutta - tutustuu liikunnalliseen

harrastusympäristöön - hankkii tietoa liikuntamahdollisuuksista - oppii tarkkailemaan ja kehittämään

toimintakykyään

Sisällöt: uinti (mahdollisuuksien mukaan)

- jokainen oppilas näyttää uimataitonsa ja eri uomatekniikoiden hallinnan

- uimataidottomille järjestetään uimaopetusta

suunnistus

- kartanlukutaitojen kehittämistä luonnossa liikkuen ja tarvittaessa teoriaopetusta

- tutustutaan jokamiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin

yleisurheilu

- kehitetään juoksu- , hyppy- ja heittolajien taitoja

palloilu - kehitetään yleisimpien pallotaitojen

taitoja voimistelu

- kerrataan voimistelun aj telinevoimistelun perustaitoja

- tutustutaan kuntosalityöskentelyyn kuntopiirin muodossa

- vaihtoehtoina voi olla aerobic tai circuit-harjoitus

tanssi- ja rytmiliikunta

- harjoitellaan erilaisia seura- ja juhlatansseja sekä tanssietikettiä

hiihto

- jokainen oppilas näyttää hiihtotaitonsa - tarvittaessa hiihdon opettelua

luistelu ja jääpelit

- vahvistetaan luistelun perustaitoja - opetellaan ja harjoitellaan jääpelejä

8. luokka Tavoitteet oppilas

- kehittää uimataitoa - hankkii vedestä pelastamistaitoja - ymmärtää liikunnan merkityksen

terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä - toimii turvallisesti ja asianmukaisesti

liikuntatilanteissa - oppii toimimaan ryhmässä ja itsenäisesti - kehittää motorisia taitoja - osaa etsiä tietoa

Sisällöt uinti (mahdollisuuksien mukaan)

- opetellaan vedestä pelastamista - harjoitellaan eri uintityylejä - matkauintia

suunnistus

- harjoitellaan kartanlukua - harjoitellaan kompassin käyttöä - tutustutaan jokamiehen oikeuksiin ja

velvollisuuksiin

165

harrastusmahdollisuuksista - kehittää ja tarkkailee toimintakykyään - oppii hyväksymään itsensä - oppii suvaitsemaan erilaisuutta

yleisurheilu

- harjoitellaan juoksu- , heittoja hyppylajeja

palloilu -harjoitetaan pelitaitoja pienpelien ja ohjauspelien avulla voimistelu ja telinevoimistelu

- harjoitellaan perustaitoja - opetellaan uusia liikkeitä ja liikesarjoja - harjoitellaan kuntosalityöskentelyä - tehdään kuntopiiriharjoittelua - tehdään aerobic tai circuit-harjoittelua

tanssi ja rytmiliikunta

- harjoitellaan seura- ja juhlatansseja - opetellaan tanssietikettiä

hiihto

- tarvittaessa hiihdonopetusta luistelu ja jääpelit

- vahvistetaan luistelutaitoa - harjoitetaan pelitaitoja pienpelien ja

ohjauspelien avulla

9.luokka Tavoitteet oppilas

- kehittää uimataitoa - hankkii vedestä pelastamistaitoja - ymmärtää liikunnan merkityksen

terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä - toimii turvallisesti ja asianmukaisesti

liikuntatilanteissa - oppii toimimaan ryhmässä ja itsenäisesti - kehittää motorisia taitoja - osaa etsiä tietoa

harrastusmahdollisuuksista - kehittää ja tarkkailee toimintakykyään - oppii hyväksymään itsensä - oppii suvaitsemaan erilaisuutta

Sisällöt uinti (mahdollisuuksien mukaan)

- opetellaan vedestä pelastamista - harjoitellaan eri uintityylejä - matkauintia

suunnistus

- harjoitellaan kartanlukua - harjoitellaan kompassin käyttöä - tutustutaan ratamestarin tehtäviin - tutustutaan jokamiehen oikeuksiin ja

velvollisuuksiin yleisurheilu

- harjoitellaan juoksu- , heittoja hyppylajeja

- kokeillaan vähemmän harrastettuja lajeja - opetellaan oman harjoitusohjelman

laadintaa palloilu -harjoitetaan pelitaitoja pienpelien ja ohjauspelien avulla

166

- tutustutaan vähemmän pelattuihin peleihin voimistelu ja telinevoimistelu

- harjoitellaan perustaitoja - opetellaan uusia liikkeitä ja liikesarjoja - harjoitellaan kuntosalityöskentelyä - suunnitellaan omaa kuntosaliohjelmaa - tehdään kuntopiiriharjoittelua - tehdään aerobic tai circuit-harjoittelua

tanssi ja rytmiliikunta

- harjoitellaan seura- ja juhlatansseja - opetellaan tanssietikettiä

hiihto

- tarvittaessa hiihdonopetusta luistelu ja jääpelit

- vahvistetaan luistelutaitoa harjoitetaan pelitaitoja pienpelien ja ohjauspelien avulla


Oppilas · osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa · osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä · osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa · osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan · osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista · osaa luistella sujuvasti · hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat · hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja (mikäli uimaopetusta on voitu järjestää) · tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä · osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään · osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan · toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta.

10.13.2. TERVEYSTIETO Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi.

167

Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja kouluja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1–4 osana ympäristö- ja luonnontieto- oppiaineryhmää, vuosiluokilla 5–6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa ja itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7–9. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa. Terveystieto 7.lk


Oppilas oppii - tuntemaan ihmisen kasvun ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja ymmärtämään siihen liittyvää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. - kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja - tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja - ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä

Kasvu ja kehitys

- ihmisen elämänkulku, elämänkaari - fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä liikunta, ravitsemus ja terveys - nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus - omasta terveydestä huolehtiminen Terveys arkielämän valintatilanteissa - tupakka ja riippuvuus Voimavarat ja selviytymisen taidot - tunteet ja niiden tunnistaminen ja ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot - kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri - hyvät tavat

168

Terveystieto 8.lk


7.luokan tavoitteiden lisäksi oppilas oppii - ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisen hyvinvoinnissa - huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa

Kasvu ja kehitys - psyykkinen kasvu ja kehitys; itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet, mielen ja ruumiin tasapaino - seksuaalisuus - omasta terveydestä huolehtiminen Terveys arkipäivän valintatilanteissa - tupakka, alkoholi ja muut päihteet - ristiriitojen selvittäminen - seksuaaliterveys - tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, tunnistaminen, sairastaminen ja itsehoito Voimavarat ja selviytymisen taidot - tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot - elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri - lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö

Terveystieto 9.lk


7. ja 8. lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas oppii - ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä - arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta - käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi

Kasvu ja kehitys - sosiaalinen kasvu ja kehitys, yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito - omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen Terveys arkipäivän valintatilanteissa - tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus - vuorovaikutustaidot, vaikeistakin asioista

169

puhuminen - seksuaaliterveys; seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit - allergiat ja erityisruokavaliot - liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, ensiapu Voimavarat ja selviytymisen taidot - terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat - tunteet ja niiden ilmaiseminen, vuorovaikutustaidot, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot - kriisit ja niistä selviytyminen Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri - kulttuurin tarjoamat palvelut osana hyvinvointia - kansantaudit - ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys - keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ - hyvät tavat

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys Oppilas - tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta - osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia - osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista - tietää miten voi hoitaa itseään ja terveyttään -osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas - tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä - osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä - tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta -osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä

170

pääpiirteissään - tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas - osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla - osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet - osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja - osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas - tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä - osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään - tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti - osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä 11. KIELIKYLPYOPETUS Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus 5XRWVLQ�NLHOHQ�NLHOLN\OS\RSHWXV�MD�YLHUDVNLHOLQHQ�RSHWXV��Eri oppiaineiden opetuksessa on mahdollista käyttää myös muuta kuin koulun opetuskieltä, jolloin kieli ei ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohde vaan myös väline eri oppiaineiden sisältöjen oppimisessa. Yleensä tällöin puhutaan vieraskielisestä opetuksesta tai kielikylpyopetuksesta. Nimityksestä päättää opetuksen järjestäjä. Keskeisenä tavoitteena on se, että oppilaat voivat saada vankemman kielitaidon kuin tavallisessa opetuksessa kielten opetukseen varatuilla tunneilla. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään koulun opetuskieltä.

Koulun opetuskielellä ja vieraalla tai kielikylpykielellä annettu opetus muodostavat kokonaisuuden. Tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa ovat samat kuin suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa. Huolimatta siitä, miten laajaa vieraskielinen opetus tai kielikylpy on, oppilaan tulee saavuttaa koulun opetuskielessä ja vieraassa tai kielikylpykielessä sellainen kielitaito, että eri oppiaineiden tavoitteet voidaan saavuttaa. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä, mitä oppiaineita ja kuinka paljon opetetaan vieraalla kielellä tai kielikylpykielellä. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä vieraan tai kielikylpykielen opetussuunnitelmat laaditaan opettajien yhteistyönä�niin, että kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt tulevat katetuiksi ja tavoitteet on mahdollista saavuttaa. �Kielikylpyopetusta antavan koulun opetussuunnitelmassa kuvataan opetuksen toteuttaminen.

171

Kielikylpy on monikielinen ohjelma, jossa alueen enemmistökieltä puhuvien perheiden lasten esi.- ja perusopetus annetaan aluksi muulla kuin lapsen äidinkielellä. Sipoossa kylvetyskielenä on ruotsi. Myös vieraan kielen, englannin, opetusta aikaistetaan. Sipoossa on käytössä ns. varhainen, täydellinen kielikylpy, jossa kielikylpyopetus alkaa päiväkodista. Tällaisessa kielikylvyssä opettaja käyttää vain ruotsin kieltä, mutta ymmärtää lapsen äidinkieltä. Perusopetuksen ensimmäisten vuosiluokkien alussa lähes kaikki opetus on ruotsinkielistä. Äidinkielinen opetus lisääntyy asteittain saavuttaen n. 50 % opetuksesta perusopetuksen vuosiluokilla 5-9. Oppilas opiskelee myös äidinkielellään alusta alkaen. Kielikylpyopetuksessa Sipoossa on turvattu oppilaan äidinkielen kehitys lisäämällä äidinkielen opetukseen käytettävää tuntimäärää koulutusjaoston hyväksymän päätöksen mukaisesti. Kielikylpyopetusta annetaan Sipoossa Leppätien koulussa vuosiluokilla 1-6 . Lukuvuodesta 2005-2006 alkaen ensimmäiset kielikylpyoppilaat siirtyvät peruskoulun 7.luokalle. Opetus vuosiluokilla 7-9 .järjestetään Sipoonjoen koulussa. Opetuksen käytännön toteutukseen osallistuu myös ruotsinkielinen Kungsvägens skola, jolta suomenkielinen koulutoimi ostaa ruotsinkieliset palvelut. Oppilaat kielikylpyopetukseen Leppätien kouluun otetaan sivistyslautakunnan suomenkielisen koulutusjaoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. kielikylpyopetuksen tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Se tarkoittaa sellaista kielitaitoa, jolla oppilas kykenee selviytymään ikätasolleen tyypillisissä arkipäivän tilanteissa. Kielikylpyopetusta antavat koulut päättävät kielikylpyluokkiin otettavista uusista oppilaista perusopetuksen aikana. Edellytyksenä on, että luokassa on tilaa ja että oppilaalla on kielikylpyopetukseen vaadittavat kielelliset taidot ja valmiudet. Koulu kartoittaa testeillä oppilaan valmiudet.

VUOSILUOKAT 1–9 TAVOITTEET Vieras kieli tai kielikylpykieli Tavoitteet vieraassa kielessä tai kielikylpykielessä sopeutetaan vieraskielisen opetuksen tai kielikylvyn laajuuteen. Tavoitteissa määritellään ainakin, millaiseen tasoon pyritään kuullun ja luetun ymmärtämisen taidoissa, puhumisessa, kirjoittamisessa ja kulttuurisessa osaamisessa perusopetuksen aikana. Jos osa oppilaista puhuu kyseistä vierasta tai kielikylpykieltä äidinkielenään, heille määritellään vaativammat tavoitteet kuin koulun opetuskieltä äidinkielenään puhuville oppilaille. �Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi tai ruotsi) Huolimatta siitä, onko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärää alennettu valtioneuvoston asetuksen (1435/01 8 §:n 1 mom.)�sallimissa rajoissa vai ei, tulee äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa koko perusopetuksen aikana saavuttaa samat tavoitteet kuin niissäkin kouluissa, joissa koko opetus on järjestetty koulun opetuskielellä. �KESKEISET SISÄLLÖT Vieras kieli tai kielikylpykieli Opetuksen järjestäjä määrittelee sisällöt tavoitteita vastaaviksi. Opetuksen järjestäjä päättää, kummalla kielellä opetetaan ensiksi lukemaan ja kirjoittamaan. Opetussuunnitelmassa määrätään, mitä eri oppiaineiden opiskelua tukevia aihealueita käsitellään vieraan kielen tai kielikylpykielen opetuksessa. ��.LHOLN\OS\RSHWXVWD�DQWDYDQ�/HSSlWLHQNRXOXQ�RSHWXVVXXQQLWHOPDVVD�PllULWHOOllQ�NLHOLN\OS\NLHOHQ�MD�lLGLQNLHOLVHQ�RSHWXNVHQ�RVXXGHW�YXRVLOXRNNLHQ��RVDOWD��.LHOLN\OS\RSHWXNVHVVD�OXNHPDDQ�MD�NLUMRLWWDPDDQ�RSLWDDQ�HQVLNVL�UXRWVLQ�NLHOHOOl��bLGLQNLHOLVHQ�RSHWXNVHQ�RVXXV�OLVllQW\\�\OHPPLOOH�YXRVLOXRNLOOH�VLLUU\WWlHVVl��5XRWVLQ�NLHOWl�OXNXXQ�RWWDPDWWD�NLHOLN\OS\RSHWXNVHVVD�QRXGDWHWDDQ�VDPDD�SHUXVRSHWXNVHQ�\OHLVRSHWXNVHQ�RSHWXVVXXQQLWHOPDD�NXLQ�NXQQDQ�PXLVVDNLQ�VXRPHQNLHOLVLVVl�NRXOXLVVD��9DVWDDYDW�RVLRW�YXRVLOXRNNLHQ��NRKGDOWD�PllULWWHOHH�6LSRRQMRHQ�NRXOX��

172

�Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi tai ruotsi) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä vieraan tai kielikylpykielen opetuksen välillä voi olla siirtovaikutusta erityisesti silloin, kun vieraan tai kielikylpykielen tuntimäärä on suuri ja opetus alkaa varhain. Siirtovaikutuksen määrä vaihtelee sisältöalueittain. Seuraavaksi on lueteltu alueita, joilla siirtovaikutus on vähäistä ja joiden kohdalla on erityisesti huolehdittava siitä, että oppilaat saavat riittävästi opetusta koulun opetuskielellä: �Vuorovaikutustaidot

• kertominen ja selostaminen, oman mielipiteen esittäminen ja puolustaminen, asioiminen, kysymysten tekeminen, keskustelupuheenvuoron käyttäminen, kuuntelemisen ja kohteliaisuuden harjoitteleminen

• puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen

• kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstäminen improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla

Lukeminen ja kirjoittaminen

• kirjain-äännevastaavuus,�puheen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittaminen kirjain-äännevastaavuudeltaan oikein�

• oikeinkirjoitus sana- ja lausetasolla • eris- ja yleisnimet, iso ja pieni alkukirjain • yhdyssanat ja yhdysmerkin käyttö • lukusanojen käyttö ja merkitseminen • välimerkkien käyttö ja lauseiden yhdistäminen • kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustuminen. • omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien

tuottaminen �Tekstinymmärtäminen

• keskittyvä, tarkka ja päättelevä sekä ymmärtävä ja arvioiva kuunteleminen • tärkeiden asioiden erottaminen yksityiskohdista, muistiinpanojen teko, päätelmien teko ja

luetun arviointi • puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyvät näkemykset, arvot ja asenteet • tekstin sisällön tiivistäminen, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen

tunnistaminen, erittely ja arviointi vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaaminen eri näkökulmista

• tekstilajit • kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu

�Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin

• monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen ja erilaisten tekstien runsas lukeminen • kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen • tekstien tyylillinen pääjako • fiktion rakenteiden erittely�• kirjallinen keskustelu, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka

sekä juoni; luetun liittäminen omaan elämään sekä aiemmin kuultuun ja nähtyyn�• luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä valinnaisten kirjojen

lukeminen, kuunteleminen ja käsittely�• kirjallisuuden keskeiset käsitteet ja niiden käyttö�• kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen: keskeiset teokset ja niiden kirjoittajat, Kalevala,

kansanperinne ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet�

173

• perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta ja äidinkielen merkityksestä

• suomen kielen tilanteenmukainen, sosiaalinen ja maantieteellinen vaihtelu sekä omien ilmaisutapojen tarkastelu

• suomen kielen vaiheet �Tiedonhankintataidot

• tietotekstien avaaminen • kirjaston käyttö ja tiedonhaku tietoverkoista, tarvittavien tietojen hankinta erityyppisistä

lähteistä • muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen

valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi �Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen

• tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen

• omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittely ja tekstintekoprosessien vakiinnuttaminen

• sanaston järjestelmällinen rikastuttaminen�ja ilmaisukeinojen monipuolistaminen • tavallisten jäsentelytapojen harjoitteleminen, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon

varmentaminen • tekstien suuntaaminen eri kohderyhmille sekä erilaisiin viestintävälineisiin kirjoittaminen

käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen • omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden

tuottaminen • yleispuhekieli ja kohtelias, kuulijan huomioon ottava ilmaisuja viestintätapa • kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen • erilaisten tekstilajien kirjoittaminen

�Kielen tehtävät ja rakenne

• sanojen käsitteellinen ja kieliopillinen luokitteleminen, sanojen muodon ja merkityksen pohdiskeleminen

• sanaluokat ja sanataivutus, prototyyppisten sanojen ryhmitteleminen pääluokkiin • verbin aikamuotojen ja sijamuotojen merkitystehtävä • lauseiden jäsentäminen • tekstien sanastolliset, rakenteelliset ja tyylilliset piirteet • suomen kielen rakenteen peruskäsitteet

ARVIOINTI Arvioinnin tulee antaa opettajalle, oppilaalle ja huoltajille riittävästi tietoa oppilaiden kielitaidon kehittymisestä suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Vieraan tai kielikylpykielen ymmärtämisen karttumista on seurattava erityisesti vieras- tai kielikylpykielisen opetuksen käynnistyessä eri oppiaineissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden taitojen kehittyminen edellyttää tarkkaa seurantaa koko perusopetuksen ajan. Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että tavoitteiden saavuttaminen saattaa alussa viivästyä, jos lukemaan opitaan ensiksi vieraalla tai kielikylpykielellä. Äidinkieleen ja kirjallisuuteen 2. ja 5. luokan päätteeksi laadittuja hyvän osaamisen kuvauksia ei tarvitse käyttää arvioinnin perustana, mutta päättöarvioinnin tulee perustua arvosanan 8 kriteereihin. Eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita riippumatta siitä, millä kielellä niitä on opetettu.

suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma sipoossa...sipoon suomenkielisen koulutoimen...

Documents