kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen …kestävän kehityksen ja tulevaisuuden ajattelemisen...

Kauniaistensuomenkielisen perusopetuksen

TULEVAISUUS-OHJELMA

lv 2013–2017

© 2012 Dream School

Perusopetuksen tehtävä on kasvun ja oppimisen tukeminen. Tulevaisuusohjelmassa linjataan, kuinka Kauniaisten suomenkielisessä perusopetuksessa toimitaan ja toteutetaan opetussuunnitelmaa:

�� ihmisyys, hyvän elämän eväät, oppija on pedagogiikan keskiössä

��oppimisen eheyttäminen: taitojen oppiminen tapahtuu oppijan elämässä kokonaisuutena

��oikeus kiireettömyyteen, oppimisen iloon, onnistumisen tunteiden kokemiseen vaatii joustavuutta oppimisessa

�� kannustava, innostava, avoin oppimisilmapiiri

Kauniaisten suomenkielinen perusopetus antaa eväät

hyvään elämään.

Perusopetuksen toiminta perustuuyhdessä sovittuihin arvoihin


Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva, luova, sisukas ja muutokselle avoin ihminen. Itsearvostus ja luottamus omiin kykyihin kehittyvät turvallisessa kasvuyhteisössä.

Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen visio lukuvuosille 2013–2017

Visio jalkautuu koulujen arkeenlukuvuositeemojen kautta


�� lv 2013–2014 Opin ja kasvan yhteisössä – yhdessä olemme enemmän

�� lv 2014–2015 Ruoki luovuutta – aikaa ja tilaa ajatuksille�� lv 2015–2016 Taidolla, ei tuurilla – turvallisuus tehdään yhdessä�� lv 2016–2017 Sisulla tulevaisuuteen!

Oppijantaitokartta


Oppijan taidoilla ja valmiuksilla tarkoitetaan sellaisia laaja-alaisia toimintavalmiuksia, jotka pohjautuvat yhteisiin arvoihin ja joissa yhdistyvät tiedot, taidot ja kyky soveltaa opittua.

Koulun toimintamallien kehittämiseksi on tärkeää yhdessä pohtia, millaisia tietoja, taitoja, valmiuksia oppija elämässään tarvitsee – näin on koottu taitokartta. Näiden koottujen taitojen pohjalta pystytään sitten kehittämään toimintaa, kun hahmotetaan omat mahdollisuudet.

Täydellistä listaa tulevaisuudessa tarvittavista taidoista on luonnollisesti mahdoton tehdä. Koululla täytyy kuitenkin olla kyky ja halu olla tekemässä ja suunnittelemassa tulevaisuutta ja myös selkeä ymmärrys siitä, että sen tekemillä valinnoilla ja päätöksillä on vaikutusta tulevaisuuden muodostumiseen.

Oppijan taidot ja valmiudet eli Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen ydinprosessit


Vuorovaikutuksen taidotVuorovaikutus on taito kuunnella, ilmaista itseään, ajatuksiaan, tunteitaan, havaintojaan, pyrkimyksiään ja aiottua toimintaansa niin, että kuulija ja vastaanottaja ymmärtää asian ytimen ja tarkoituksen. Vuorovaikutuksen taitoihin kuuluu myös hyvä käytös. Hyvät vuoro- vaikutustaidot kehittävät rohkeutta osallistua tilanteisiin ja tapahtumiin sekä auttavat toimimaan ristiriitojen ilmaantuessa.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Koulun tehtävä on opettaa positiivisen vuorovaikutuksen taitoja.

Käden ja ilmaisun taidotKäden ja ilmaisun taidot tukevat oppijan omien vahvuuksien löytämistä ja itsetuntemuksen kehittymistä sekä kokonaisvaltaista kasvua.

Koulun tehtävä on tukea taitojen monipuolista kehittymistä, jokaisen oppijan luontaiset taipumukset huomioiden. Luovuuden ja ilmaisun ilo löytyvät yhdessä tekemällä.

Viestinnälliset taidotMonipuolisten viestintätapojen hallitseminen on kansalaistaito. Tärkein viestintä tapahtuu kasvokkain. Laaja-alainen luku-, kirjoitus- ja kielitaito on viestinnän perusta. Monipuoliset oppimisympäristöt ja oppimisen tavat kehittävät vuoro- vaikutustaitoja ja tutustuttavat oppijat erilaisiin viestinnän välineisiin.

Luonnontieteellinen ja matemaattinen ajattelu

Oppijan taidot ja valmiudet tarkemmin kuvattuna


Luku- ja mediataidotHyvä, laaja-alainen lukutaito auttaa oppilasta ymmärtämään luettua ja selviytymään lukemisestaan näppärästi. Oppilas osaa myös käyttää lukemaansa hyödyksi tietojen ja valmiuksien kehittämisessä. Lukeminen kehittää oppijassa mielikuvitusta ja syy–seuraussuhteiden oivaltamista.

Mediataidot ovat kansalaistaitoja, joiden osaaminen vaatii riittä-vien teknisten valmiuksien hallintaa. Tavoitteena on lisätä oppi-laan ymmärrystä mediasta ja sen toiminnasta yhteiskunnassa ja omassa elämässä sekä kykyä toimia median tuottajana, kulutta-jana ja vaikuttajana. Mediataituruus vaatii myös kriittisyyttä ja kykyä soveltaa sekä erottaa oleellinen.

Ongelmanratkaisutaidot, luova ajattelu ja kekseliäisyysOngelmanratkaisutaidoilla ja kekseliäisyydellä tarkoitetaan, että oppija osaa ratkaista vastaantulevia ongelmia useilla tai uusilla eri tavoilla.

Ongelmanratkaisutaidot aktivoivat oppijan oppimisprosessia. Taidot kehittyvät, kun oppija kohtaa erilaisia ongelmatilanteita ja keksii niihin ratkaisumalleja.

Luovuus on omaperäistä ajattelua ja toimintaa. Luovassa kasvu-yhteisössä vallitsee avoin ja luottava ilmapiiri. Koulun tehtävänä on rohkaista ja kannustaa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä luovuutta ja kekseliäisyyttä.


Luonnontieteellinen ja matemaattinen ajattelu pohjautuvat tieteelliseen maailmankuvaan. Maailmankuvan avartuminen ja syventyminen vaativat syy–seuraussuhteiden sekä kokonaisuuk-sien hahmottamista ja ymmärtämistä. Ajattelun taitojen kehitty-mistä tukee tekemällä ja kokeilemalla oppiminen. Koulun tehtävä on innostaa ja rohkaista oppijaa tutkimaan.

Talouden ja teknologian tuntemusTalouden perusrakenteiden ja teknologian tuntemus ovat kansa-laistaitoja. Perusopetuksen tehtävänä on antaa oppijalle tietoja ja taitoja vastuulliseen oman talouden hallintaan ja kansantalouden ymmärtämiseen.

Teknologian käyttö tukee monipuolisesti oppijan yksilöllisiä tapo-ja oppia. Perusopetuksen tehtävänä on varmistaa tasa-arvoinen mahdollisuus oppia tuntemaan ja hyödyntämään teknologiaa sekä rohkaista oppijaa teknologiataitojen soveltamisessa.

Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset taidotYhteiskunnallisen ja kulttuurisen osaamisen kehittyminen tar-koittaa maailmaa koskevan ymmärryksen rakentumista sekä yhteiskunnan aktiiviseksi ja luovaksi jäseneksi kasvamista.

Koulun tehtävänä on tukea oppijan oman kulttuurin perinteiden tuntemusta sekä kulttuurien ymmärryksen ja arvostamisen kehittymistä. Oppijalle tarjotaan erilaisia osallistumisen mahdol-lisuuksia vaikuttamisen halun herättämiseksi ja häntä kannuste-taan vaikuttamaan yhteiskuntaan.

kokonaisvaltaisessa ja kokemuksellisessa vuorovaikutuksessa lapselle tärkeiden ihmisten kanssa.

Koulussa opettajan merkitys ja rooli oppimisen ohjaajana ja minäkäsityksen sekä itsetunnon kehittäjänä on keskeinen.

Sisukkuus ja yritteliäisyysSisukkuus on asian tekemistä loppuun asti, vaikka se ei aina menisi halutulla tavalla, sekä kykyä toimia joustavasti muuttu-vissa tilanteissa. Sisukkuus vaatii työtä.

Oppija on luonnostaan utelias. Hän pitää haastellisia tilanteita oppimisen mahdollisuuksina. Koulun tehtävänä on tukea sisuk-kuutta ja yritteliäisyyttä oppijaa lannistamatta.

Terveys- ja turvallisuustaidotOppija tarvitsee tietoa omasta ja lähiympäristönsä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä taitoa vaikuttaa niihin. Koulu tukee oppijan kasvua kohti fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti terveellistä ja turvallista elämäntapaa sekä ohjaa ottamaan vastuuta arjen hallinnasta.

Kestävän kehityksen ja tulevaisuuden ajattelemisen taidotTulevaisuus rakennetaan kestävälle pohjalle, kun oppija oppii ylläpitämään sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista hyvinvointia luonnon monimuotoisuutta vaalien, luonnonvaroja tuhlaamatta ja luonnon kestokykyä ylittämättä.

Koulun kasvatus- ja opetustehtävänä on huolehtia, että jokaiselle oppijalle kehittyy sellaisia tietoja, taitoja, valmiuksia ja näkemyksiä, että kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen ja kestävään elämäntapaan sitoutuminen onnistuu.

Itsetunto ja -tuntemusTerve itsetunto on ominaista ihmiselle, joka kokee itsensä kyvyk-kääksi selviämään elämän haasteista sekä osaa iloita niin omasta kuin muiden onnellisuudesta.

Terve itsetunto kehittyy ihmiselle, joka tuntee itsensä: omat vahvat ja heikot puolensa, omat rajansa, mitä haluaa elämältään, mistä unelmoi, missä haluaa kehittyä ja mitä oppia.

Itsetuntemus kehittyy koko ajan, ja vaikuttaa itsetuntoon. Terve itsetunto voidaan nähdä oppimistuloksena, joka kehittyy


Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen toimintamallit,jotka tukevat oppijan taidoissa ja valmiuksissa kehittymistä eli tukiprosessit



PEDAGOGIIKKA – Unelmakoulun pedagogiikka Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen unelmana ja kantavana voi-mana on kirkas näkemys Hyvästä Elämästä, joka syntyy yhdessä tekemällä. Perusopetuksen tehtävänä on antaa oppijalle vahvat juuret ja siivet.

Unelmakoulun pedagogiikka pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen. Sen mukaisesti koulussa vallitsee innostava ja avoin ilmapiiri, jossa oppilas on pedagogiikan keskiössä. Oppilaiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta korostetaan. Koulun aikuiset ja koti yhdessä tukevat oppilaan positiivisen minäkuvan kehittymistä ja oppilaan kasvamista yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi.

Opettaja on oppijan tukija ja opettajan eettisyys on pedagogiikan kivijalka. Monipuoliset oppimisen ja arvioinnin tavat tukevat yksilöllistä oppimispolkua, jonka tavoitteena on sisäisen motivaation, ilon, intohimon ja uteliaisuuden syttyminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään oppiminen oman elämänsä kannalta tärkeäksi.

OppimisympäristöOppimisympäristöllä tarkoitetaan aikaa, paikkaa ja olotilaa, missä oppimista tapahtuu. Hyvä oppimisympäristö on pedagogisesti tarkoituksenmukainen ja se tukee erilaisia ja yksilöllisiä tapoja oppia. Se haastaa uteliaisuuteen sekä innostaa oppimiseen ja erilaisten verkostojen luomiseen. Hyvin toteutetussa oppimisympäristössä on tilaa yritykselle ja erehdykselle.

Monipuoliset oppimisympäristöt tukevat oppijan motivaatiota sekä edistävät hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat luonteva osa oppimista.

Toimintamallit tarkemmin kuvattuna


OppilashuoltoOppilashuolto on oppijan oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitä-mistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.

Oppilashuoltotyötä tekevät kaikki koulussa työskentelevät aikui-set. Toiminnan tavoitteena on luoda terve ja turvallinen kasvuyh-teisö sekä tukitoiminta koulun arjessa. Tiivis yhteistyö huoltajien ja muiden oppilaan kasvun ja oppimisen kannalta tärkeiden toimijoiden kanssa auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Oppilaan ohjausJokaisen oppilaan oikeus on saada laadukasta opetusta, ohjausta ja tukea koulunkäyntiin, oppilaan edellytykset ja tarpeet huomioi-den. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri oppimis- yhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppi-mista koko elämänkaaren ajan. Häntä ohjataan kohti Hyvää Elämää ja siinä tarvittavia opiskelu- ja arjenhallintataitoja. Koulu huolehtii oppilaanohjauksesta oppilaan ikätason huomioiden. Oppilaanohjaus on kaikkien koulun aikuisten tehtävä. Ohjaus on erityisen tärkeätä koulunkäynnin nivelvaiheissa sekä opintoihin liittyviä valintoja tehtäessä.

TyöyhteisöKaikki kasvuyhteisön jäsenet kuuluvat työyhteisöön. Työyhteisön toiminnan ytimessä ovat yhteisesti sovitut tavoitteet ja arvot, joihin visio kytkeytyy. Hyvä ja toimiva sekä moniammatillinen työyhteisö mahdollistaa työn laadukkaan tekemisen ja yhteisössä viihtymisen. Työyhteisö kykenee kehittymiseen ja muutoksiin

sekä ristiriitojen kohtaamiseen. Rikastavassa työyhteisössä vallitsee luovuuteen ja innovatiivisuuteen kannustava ilmapiiri.

Kehittämisen avainasemassa ovat esimiehet, jotka luovat osaltaan henkiset, aineelliset ja toiminnalliset edellytykset työ-yhteisölle. Sen jokainen jäsen on vastuussa myönteisestä ja turvallisesta ilmapiiristä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa muiden työyhteisön jäsenien kanssa. Työyhteisön toiminta on tavoitteellista. Tavoitteet määritellään lukuvuosisuunnitelmassa, joka perustuu opetussuunnitelmaan.

SuunnittelujärjestelmäPerusopetuksen suunnittelujärjestelmä perustuu neljävuotiseen visioon. Visiosta johdetaan vuosittainen toimintasuunnitelma eli lukuvuosisuunnitelma, jossa asetetaan lukuvuoden toiminnalliset ja kehitykselliset tavoitteet. Suunnittelu on yhteistoiminnallista ja sen ydin on tiimien lukuvuosisuunnittelussa. Arviointi tapah-tuu säännöllisesti. Oppilaita kannustetaan osallistumaan koulun kehittämistyöhön.

TurvallisuusTyöyhteisön jäsenillä on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, joka kattaa sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen turvalli-suuden ulottuvuudet.

Puitteet turvallisuudelle luo turvallinen ja terveellinen oppimis-ympäristö ja koulurakennus. Turvallisuuden rakentamiseen tarvitaan opiskelun edellyttämiä välineitä ja muita aineellisia puitteita. Työyhteisön jäsenten vuorovaikutus sekä myönteinen

ja kannustava ilmapiiri luo turvallisuuden tunnetta. Fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden arvostaminen on ehdotonta. Oppilaan hyvinvoinnista huolehtimiseen kuuluu vaikeuksien ennalta ehkäi-seminen ja varhainen puuttuminen. Tavoitteena on myönteinen minä-kuva ja terve itsetunto. Koulujen järjestyssäännöt opastavat toiminnassa ja kriisi-tilanteiden varalle on tehty toimintaohjeet. Kaikki kasvuyhteisön jäsenet ovat vastuussa siitä, että sääntöjä noudatetaan ja yhdessä luodaan turvallisuuden tuntua. Turvallisen kasvuyhteisön rakentaminen perustuu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun koulun henkilöstön yhteiseen työhön. Toimiva oppilashuolto auttaa asiantuntijana.

OppilastoimintaOppilastoiminnan päämääränä on järjestää oppilaille mahdollisuus osallis-tua ja vaikuttaa yhteisön toimintaan. Osallisuus ymmärretään laajasti sekä sosiaalisena että poliittisena osallisuutena.

Sosiaalisen osallisuuden tavoitteena on ryhmäytyminen ja hyvä yhteis-henki. Oppilaan kasvua osaksi yhteisöä tukevat opettajat ja lähiympäristön toimijat. Sosiaalista osallisuutta pyritään edistämään kerho- ja tukioppilas-toiminnalla.

Poliittisella osallisuudella tarkoitetaan vallan jakamista, päätöksentekoon osallistumista ja vaikuttamista. Oppilaiden toiminnan tarkoituksena oppi-lasparlamenteissa ja yläkoulun oppilaskunnan hallituksessa on vahvistaa tunnetta, että oppilaat ovat yhteisön jäseniä ja että heidän mielipiteillään on vaikuttavuutta.


OstopalvelutSuomenkielinen koulutoimi hoidetaan pääsääntöisesti omana toimintana. Muut tarvittavat palvelut ostetaan yhteistyökump-paneilta, muun muassa luokkamuotoinen erityisopetus. Tieto-tekniset palvelut ostetaan hankintalakeja noudattaen yksityisiltä yrityksiltä.

MarkkinointiMarkkinoinnin tavoite on toisaalta saada koululaisten vanhem-pia muuttamaan Kauniaisiin ja toisaalta lähikuntien huoltajia valitsemaan Kauniaisten perusopetuksen. Kauniaisten kouluja markkinoidaan edistyksellisinä ja dynaamisina kasvuyhteisöinä. Markkinoinnissa korostetaan myös monipuolista pedagogiikkaa ja opettajien ammattitaitoa. Markkinoinnin tulee olla ajankoh-taista ja ammattimaista.

BudjetointiKoulutoimen käyttömenojen budjetointi tapahtuu tunnusluku-pohjaisesti. Tunnuslukujen pohjana ovat tuntikehys, joka indikoi opettajanpalkkoja sekä oppilaskohtainen toimintamääräraha, jolla suoritetaan hankinnat (tavarat ja palvelukset) sekä katetaankulloinkin tarvittavat vuokra- ja leasingkulut. Muiden kuin opetushenkilöstön palkat budjetoidaan tunnuslukujen ulkopuo-lella. Henkilöstötarpeen mitoituksen kehittyminen selvitetään ennen varsinaisen talousarvion laatimista.

Toiminnan resurssoinnin taso vastaa kehittyviin tarpeisiin. �� rahassa. Tulevaisuusraportin perusteella laadittavien koulutus- ja kehittämisohjelmien rahoitus otetaan talousarvioon.


Pääomabudjetoinnissa kehittyminen ilmaistaan toimintaohjel-mina, jotka ovat valtuustokauden tai usean vuoden mittaisia. Talonrakennus- ja saneerauskohteista laaditaan toimintaohjelma kullakin valtuustokaudella.

Henkilöstön ammatillinen kehittyminenVisioon pohjautuva lukuvuosisuunnitelma määrittelee kunkin lukuvuoden painopistealueet. Rehtorit ja koulutoimenjohtaja kartoittavat ja resursoivat yhteisölliset kehittämistarpeet liittyen lukuvuoden teemaan.

Työnantaja järjestää työyhteisön osaamisen kannalta tärkeää, kaikille yhteistä pedagogista koulutusta. Työnantajan vastuulla on tietoja viestintätekniikkaan liittyvä koulutus, joka koskee kaikkia opettajia.

Työyhteisön jäseniä kannustetaan kouluttautumaan. Tiimit kartoittavat lukuvuoden painopistealueista nousevat kehittymis-tarpeensa lukuvuoden alussa. Koulutuksiin haetaan puolto tiimiltä. Jokainen työyhteisön jäsen huolehtii ammatillisesta kehittymisestään ja jakaa tietotaitoaan. Työntekijällä on velvollisuus ottaa selvää työyhteisön toimintamalleista.


JohtaminenJohtaminen lähtee yhteisistä arvoista, visiosta ja strategiasta. Oppivan asiantuntijaorganisaation johtaminen on tavoitteellista ja valmentavaa ja perustuu ydin- ja tukiprosesseihin.

Organisaatio muodostuu yhteistoiminnallisista tiimeistä ja toi-minnallista yksiköistä. Tähän toimintaan sopii jaettu johtajuus, joka lisää henkilökunnan keskinäistä luottamusta. Jokainen työ-yhteisön jäsen suhtautuu organisaation toimintaan rakentavasti ja kokonaisvastuullisesti.

Jatkuvassa muutoksessa organisaation johtamisen peruspilareita ovat osaamisen johtaminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen. Monipuolinen arviointi on johtamisen keskeinen työkalu.

Kodin ja koulun yhteistyöKoulu vastaa oppilaan oppimisen ja kasvun tukemisesta kouluyh-teisön jäsenenä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasva-tuksesta. Koulun tehtävä on antaa huoltajille tietoa niin, että he voivat seurata ja edistää lapsensa koulunkäyntiä. Luottamuksel-linen ja kunnioittava kodin ja koulun välinen yhteistyö mahdollis-taa yhteisen vastuun ottamisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnista. Yhteistyö on välttämätöntä oppilaan koulunkäynnin onnistumi-sen kannalta ja sitä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Viestintä ja verkostoituminenViestinnän tarkoituksena on tiedon välittäminen ja yhteisen ymmärryksen tuottaminen. Perusopetuksessa tärkein viestintä tapahtuu henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa.


Organisaation sisäinen ja ulkoinen viestintä on tarkoituksen- mukaista, ajantasaista ja asiallista. Koulun viestintä on moni-kanavaista ja monitahoista, työnantajan tarjoamia viestintä-välineitä ja -alustoja käyttäen. Työyhteisön jokaisella jäsenellä on velvollisuus säännöllisesti seurata ja käyttää organisaation yhteisöllisiä viestintävälineitä. Koulun virallisesta viestinnästä huolehtii rehtori.

Verkostoituminen on ihmisten välistä sosiaalista toimintaa. Verkostoitumista tapahtuu kasvokkain ja yhä enenevässä määrin sosiaalisen median kautta. Verkostoituminen on myös suhteiden hoitamista koulun ulkopuolisiin yhteistyötahoihin. Verkostoitu-misen etuna on kokemusten ja osaamisen jakaminen ja välitty-minen, ideoiden syntyminen ja uuden oppiminen. Organisaation kehittymisen kannalta jokaisen työyhteisön jäsenen verkostoitu-minen on merkityksellistä.

Kolmiportainen tukiKoulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehityk-selle ja oppimiselle on mahdollisimmat suotuisat edellytykset. Oppimisen ja kasvun tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppi-misympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista.

Oppilas saa tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuki on jousta-vaa ja pitkäjänteisesti suunniteltua ja sen muotoja ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Kodin ja koulun yhteistyö on onnis-tuneen tuen edellytys.

Kolmiportaisen tuen toteuttamisen muodot on kuvattu Kauniaisten perusopetuksen opetussuunnitelmassa.


ArviointiArvioinnin tehtävänä on tukea ja ohjata oppilasta myönteisellä tavalla ja kannustaa häntä opinnoissaan. Oppimista, työsken-telyä, osaamista ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti ja säännöllisesti koko opintojen ajan. Arviointi on läpinäkyvää, oikeudenmukaista, ohjaavaa, motivoivaa ja reilua.

Arviointia tapahtuu kaikissa koulun vuorovaikutustilanteissa. Oppilas rakentaa itsestään kuvaa oppijana arvioinnin perus-teella. Hänen tulee voida osoittaa edistymistään ja osaamistaan monella tavalla. Näin jokaiselle oppijalle tarjoutuu mahdollisuus onnistua.

Arviointi tuottaa tietoa myös opettajille ja huoltajille sekä tule-vaisuutta varten. Arviointi ei ole yksin opettajan tehtävä vaan arvioinnissa edellytetään säännöllistä vuoropuhelua oppilaiden ja kotien kanssa. Oppijan itsearviointikyvyn kehittymisen tulee olla keskeinen osa arviointijärjestelmää.

Laadukas opetus toteutuu arvioinnin kautta. Koko kasvuyhtei-söllä on mahdollisuus kehittyä valitsemaansa suuntaan moni-puolisesti toteutettavan arvioinnin ansiosta.

kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen …kestävän kehityksen ja tulevaisuuden ajattelemisen...

Documents