kirkkonummen suomenkielisen lukiokoulutuksen

Kirkkonummensuomenkielisenlukiokoulutuksenopetussuunnitelma2016 (valmis)

Kirkkonummen suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma 2016 (valmis) Tulostettu: 7.6.2016

Kopio: Autero, Matti 1/338

SisällysluetteloKirkkonummen suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma 2016 (valmis)

Suomenkielisen nuorten lukiokouluksen opetussuunnitelma

1 OPETUSSUUNNITELMA

1.1 Opetussuunnitelman laatiminen


1.2 Opetussuunnitelman sisältö

Paikalliset kirjaukset: Opetussuunnitelman rakenteesta


2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA

2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä

Lukiokoulutuksen tehtävä

2.2. Arvoperusta

Toiminnan arvopohjan toteuttaminen

2.2. Arvoperusta

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

3.1 Oppimiskäsitys

3.1 Oppimiskäsitys

3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät

Oppimisympäristöt, digitalisaatio ja itseohjautuva opiskelu Porkkalan lukiossa


LIITE: Porkkalan lukion digisuunnitelma

Porkkalan lukion digisuunnitelma (2016)

3.3 Toimintakulttuuri

Paikalliset kirjaukset: Porkkalan lukion toimintakultturista


3.4 Opintojen rakenne

Paikalliset kirjaukset: Kurssien suoritusjärjestys


4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN

4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

Paikalliset kirjaukset


LIITE: Suunnitelma kodin ja koulun yhteistyöstä

Yhteistyö huoltajien kanssa (2016)

4.2 Ohjaus

Paikalliset kirjaukset: Ohjaus ja ohjaussuunnitelma

4.2 Ohjaus



LIITE: Porkkalan lukion ohjaussuunnitelma

Ohjaus nivelvaiheissa

Ohjaus nivelvaiheissa (2016)

Ohjaustehtävien jakautuminen henkilöstön kesken

Ohjaustehtävien jakautuminen henkilöstön kesken (2016)

Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet

Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet (2016)

Ohjausyhteistyö huoltajien kanssa

Ohjausyhteistyö huoltajien kanssa (2016)

Yhteistyö sidosryhmien kanssa

Yhteistyö sidosryhmien kanssa (2016)

4.3 Oppimisen ja opiskelun tuki



LIITE: Erityisopetuksen suunnitelma

Erityisopetus Porkkalan lukiossa (2016)

Lukio-opintojen erityisjärjestelyt (2016)

Opetuksen järjestäminen osittain toisin (2016)

Ylioppilastutkinto ja erityisjärjestelyt (2016)

4.4 Opiskeluhuolto

4.4 Opiskeluhuolto

4.4.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet


Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä

4.4.2 Opiskeluhuollon suunnitelmat ja niiden laatiminen



Opiskeluhuolto opetussuunnitelmassa

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laadinta

LIITE: Porkkalan lukion opiskeluhuollon suunnitelma (4.4.2, kohdat 1-5)

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut (2016)

2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat (2016)

2a. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

2a. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (2016)



2b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

2b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa (2016)

3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen (2016)

Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut

Opiskeluterveydenhuolto

Monialaisen asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien

järjestämisen periaatteet

Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys

Opiskeluhuollon yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa

Sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö

oppilaitoksessa

Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi

Tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa

4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa (2016)

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen (2016)

4.5 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä


4.5 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä

4.6 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä


Kielen ja kulttuurin tukeminen

Käytänteitä

5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet


Koulukohtaisen tarjonnan tavoitteet ja painopisteet

Koulukohtaisten kurssien tehtävä ja tavoitteet

Liikuntapainotus

Porkkalan lukion liikuntapainotus

Taidepainotus

Porkkalan lukion taidepainotus

Kieliohjelma ja kielten opiskelu

Kielet (otsikko)

Tiedeopinnot

Tiedeopinnot Porkkalan lukiossa



Ilmiöpohjainen ja oppiaineita integroiva opiskelu

Ilmiöpohjainen opiskelu ja oppiaineiden integrointi

5.2 Aihekokonaisuudet


1. Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

Aktiivinen kansalaisuus

Työelämän tuntemus

Yrittäjyys

2. Hyvinvointi ja turvallisuus

Hyvinvointi ja turvallisuus

3. Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA JA GLOBAALI VASTUU PORKKALAN LUKIOSSA

4. Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

Kansainvälisyys

Kulttuurien tuntemus

5. Monilukutaito ja mediat

Mediaopetus ja mediakasvatus

Monilukutaito

6. Teknologia ja yhteiskunta

Teknologia ja yhteiskunta

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus


5.3.1. Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä

5.3.1. Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärä

ÄI Koulukohtaiset kurssit

10. Luova kirjoittaminen (ÄI10)

11. Yhteisöviestintä (ÄI11)

12. Miten tämä kirjoitetaan oikein (ÄI12)

13. Mediatekstit tietoverkoissa (ÄI13)

14. Äidinkielen nivelkurssi (ÄI14)

5.3.2 Ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärä



5.3.3 Saamen kieli ja kirjallisuus ‑oppimäärä



5.3.4 Romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärä





5.3.5 Viittomakieli ja kirjallisuus ‑oppimäärä



5.3.6 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärä



5.3.7 Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä



5.3.8 Suomi saamenkielisille ‑oppimäärä



5.3.9 Ruotsi saamenkielisille ‑oppimäärä



5.3.10 Suomi viittomakielisille ‑oppimäärä



5.3.11 Ruotsi viittomakielisille ‑oppimäärä



5.3.12 Muu opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärä



5.4 Toinen kotimainen kieli

5.4.1 Ruotsi

5.4.1 Ruotsi


5.4.1.1 Ruotsi, A-oppimäärä


RUA Koulukohtaiset kurssit

9. Aktuellt (RUA9)

10. Abi-ruotsi: Kertausta yo-kokeeseen

11. Kieliopin tehokurssi (RUA11)

5.4.1.2 Ruotsi, B1-oppimäärä




RUB Koulukohtaiset kurssit

8. Aktuellt (RUB8)

9. Kertausta ja vahvistusta B-ruotsiin (RUB9)

10. Nivelkurssi: Kohennusta ruotsiin (RUB10)




5.4.1.4 Ruotsi, äidinkielenomainen oppimäärä



5.4.2 Suomi (Finska)



5.4.2.1 Suomi, A-oppimäärä



5.4.2.2 Suomi, B1-oppimäärä






5.4.2.4 Suomi, äidinkielenomainen oppimäärä



5.5 Vieraat kielet

5.5 Vieraat kielet

5.5.1 Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä

5.5.1 Vieraat kielet, englanti A-oppimäärä

ENA Koulukohtaiset kurssit

9. Abi Review (ENA9)

10. Current A airs (ENA10)

11. A Cultural Tour in the English-speaking World (ENA11)

12. Back-up English (ENA12)

13. Polish Your Writing and Listening Skills (ENA13)

14. Science in English (ENA14)

5.5.2 Vieraat kielet, A-oppimäärä




Vieraat A-kielet Porkkalan lukiossa

Vieraat A-kielet

5.5.3 Vieraat kielet, B1-oppimäärä




Paikalliset kirjaukset: B2-kielet


Koulukohtaiset kurssit

9. Lyhyen vieraan kielen abikurssi


Paikalliset kirjaukset: B3-kielet


5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä


5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet B3-oppimäärä

Kieliohjelmaan kuulumattomien vieraiden kielten opintojen hyväksiluku Porkkalan lukiossa

5.5.7 Vieraat kielet, saame, A-oppimäärä


5.5.7 Vieraat kielet, saame A-oppimäärä

5.5.8 Vieraat kielet, saame, B2-oppimäärä


5.5.8 Vieraat kielet, saame B2-oppimäärä




5.5.10 Vieraat kielet, latina, B2-oppimäärä


5.5.10 Vieraat kielet, latina B2-oppimäärä




5.6 Matematiikka

Paikalliset kirjaukset: Matematiikka

5.6 Matematiikka

5.6.1 Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus





5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä


MAA Koulukohtaiset kurssit

14. Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14)

15. Talousmatematiikka (MAA15)

16. Geometrian ja vektoreiden täydennyskurssi (MAA16)

17. Analyysi (MAA17)

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä


MAB Koulukohtaiset kurssit

9. Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9)

10. Geometrian täydennyskurssi (MAB10)

11. Tutkivaa matematiikkaa (MAB11)

12. Matematiikan nivelkurssi (MAB12)

5.7 Biologia

Paikalliset kirjaukset: Biologia

5.7 Biologia

BI Koulukohtaiset kurssit

6. Biologian kertauskurssi (BI6)

7. Havainnoivan biologian kurssi (BI7)

8. Biologian työkurssi (BI8)

9. Mikrobit ja ihminen (BI9)

10. Solujen biokemiaa ja molekyylibiologiaa (BI10)

5.8 Maantiede

Paikalliset kirjaukset: Maantiede

5.8 Maantiede

GE Koulukohtaiset kurssit

5. Maantieteen kertauskurssi (GE5)

6. Kehitysmaantiede (GE6)

7. Maantieteen työkurssi (GE7)

5.9 Fysiikka

Paikalliset kirjaukset: Fysiikka

5.9 Fysiikka

FY Koulukohtaiset kurssit

8. Fysiikan kertauskurssi (FY8)

9. Tutkiva fysiikka (FY9)

10. Moderni fysiikka (FY10)

11. Laskennallinen fysiikka (FY11)



5.10 Kemia

Paikalliset kirjaukset: Kemia

5.10 Kemia

KE Koulukohtaiset kurssit

6. Kemian kertauskurssi (KE6)

7. Kemian työkurssi (KE7)

8. Laskennallinen kemia (KE8)

9. Makromolekyylit (KE9)

5.11 Filoso a

Paikalliset kirjaukset: Filoso a

5.11 Filoso a

FI Koulukohtaiset kurssit

5. Filoso an seminaarikurssi (FI5)

6. Filoso an kertauskurssi (FI6)

5.12 Psykologia

Paikalliset kirjaukset: Psykologia

5.12 Psykologia

PS Koulukohtaiset kurssit

6. Psykologian tutkimuskurssi (PS6)

7. Kriisipsykologia (PS7)

8. Psykologian kertauskurssi (PS8)

5.13 Historia

Paikalliset kirjaukset; Historia

5.13 Historia

HI Koulukohtaiset kurssit

10. ITÄMEREN MAIDEN HISTORIA (HI10)

7. MAAILMA ENNEN JA TÄNÄÄN (KERTAUSKURSSI) (HI7)

8. MAAILMA 2000 (HI8)

9. ANTIIKIN KULTTUURIHISTORIA (HI9)

5.14 Yhteiskuntaoppi

Paikalliset kirjaukset: Yhteiskuntaoppi


YH Koulukohtaiset kurssit

5. SUOMEN YHTEISKUNTA JA TALOUS - PITKÄN AJAN KEHITYSLINJAT (KERTAUSKURSSI) (YH5)

6. MEDIA JA YHTEISKUNTA (YH6)

7. OSALLISTUVA JA AKTIIVINEN KANSALAISUUS (YH7)

8. TULEVAISUUS YRITTÄJÄNÄ? (YH8)

9. ITÄMEREN MAIDEN YHTEISKUNNAT (YH9)



5.15 Uskonto

Paikalliset kirjaukset: Uskonto

5.15 Uskonto

5.15.1 Evankelis-luterilainen uskonto


UE Koulukohtaiset kurssit

7. Uskonnon kertauskurssi (UE7)

5.15.2 Ortodoksinen uskonto



5.15.3 Katolinen uskonto



5.15.4 Islam


5.15.4 Islam

5.15.5 Juutalainen uskonto



5.15.6 Muut uskonnot



5.16 Elämänkatsomustieto

Paikalliset kirjaukset: Elämänkatsomustieto


ET Koulukohtaiset kurssit

7. Elämänkatsomustiedon kertauskurssi (ET7)

5.17 Terveystieto

5.17 Terveystieto

TE Koulukohtaiset kurssit

4. Ylioppilaskirjoituksiin valmistava terveystiedon kurssi (TE4)

5. Terveys tieteissä (TE5)

5.18 Liikunta

Paikalliset kirjaukset: Liikunta

5.18 Liikunta



LI Koulukohtaiset kurssit

Merellinen sukelluskurssi (LI6)

Mailapelikurssi (LI7)

Joukkuepelikurssi (LI8)

Talviliikuntakurssi (LI9)

Aktiivinen ulkoliikkuja (LI10)

Nopeus ja liikkuvuus (LI11 )

Lihaskuntoharjoittelun perusteet (LI12)

Toiminnallinen harjoittelu (LI13)

Kestävyys (LI14)

Koordinaatio ja kehonhallinta (LI15)

5.19 Musiikki

Paikalliset kirjaukset: Musiikki

5.19 Musiikki

MU Koulukohtaiset kurssit

5. Musiikkiprojekti (MU5)

6. Bändipaja (MU6)

7. Laulukurssi (MU7)

8. Porkkala Steel Band (MU8)

9. Musiikkiprojektin valmistelukurssi (MU9)

10. Rytmikurssi (MU10)

5.20 Kuvataide

Paikalliset kirjaukset: Kuvataide

5.20 Kuvataide

KU Koulukohtaiset kurssit

5. Nykytaiteen työpaja (KU5)

6. Piirustus ja maalaus (KU6)

7. Taidegra ikan työpaja (KU7)

8. Valokuvauksen työpaja (KU8)

9. Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet (KU9)

10. Taide ja tiede kohtaavat (KU10)

5.21 Ilmaisutaito ja draama

5.21 Ilmaisutaito ja draama (koulukohtainen oppiaine)

ILO Koulukohtaiset kurssit

1. Ilmaisutaidon iloa – Ilmaisutaidon peruskurssi (ILO1)

2. Iloa ilmassa - Ilmaisutaidon jatkokurssi (ILO2)

3. Draamaprojekti – teatteria tekemään (ILO3)



5.22 Opinto-ohjaus

Paikalliset kirjaukset; Opinto-ohjaus

5.21 Opinto-ohjaus

OP Koulukohtaiset kurssit

3. Opi oppimaan (OP3)

4. Jatko-opintoja työelämäportfolio (OP4)

5.23 Teemaopinnot


5.23 Teemaopinnot

TO1-TO3 Valtakunnallisten teemaopintojen toteuttaminen Porkkalan lukiossa

1. Monitieteinen ajattelu (TO1)

2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2)

3. Osaaminen arjessa (TO3)

TO4- Koulukohtaiset teemaopinnot Porkkalan lukiossa

4. Opiskelijan tietoja viestintätekniikka, TVT (TO4)

5. Tutortoiminta (TO5)

6. Yhteisötoiminta (TO6)

7. Opiskelijakuntatoiminta (TO7)

8. Opintomatka (TO8)

9. Syventävä perehtyminen teema-alueeseen (TO9)

10. Syventävä perehtyminen teema-alueeseen (TO10)

11. Luonnontuntemus (TO11)

12. Tieteentuntemus (TO12)

13. Teknologiantuntemus (TO13)

14. Taiteentuntemus (TO14)

15. Oppilaitoksen sisäinen teemakurssi (TO15)

5.24 Lukiodiplomit


5.24 Lukiodiplomit

Lukiodiplomien suorittaminen Porkkalan lukiossa

Lukiodiplomin suorittaminen

Liikunnan lukiodiplomi

Liikunnan lukiodiplomi (LILD4)

Kuvataiteen lukiodiplomi

Kuvataiteen lukiodiplomi (KULD2)

Kirjallisuuden lukiodiplomi

Kirjallisuuden lukiodiplomi (KILD9)

Musiikin lukiodiplomi

Musiikin lukiodiplomi (MULD6)



Median lukiodiplomi

Median lukiodiplomi (MELD5)

MEDIAN LUKIODIPLOMIN POLKU PORKKALAN LUKIOSSA

5.25 Taiteiden väliset kurssit


TA1-TA3 Taiteiden väliset kurssit Porkkalan lukiossa

1. Monitaiteellinen musiikkiprojekti (TA1)

2. Nykytaiteen keinoin (TA2)

3. Taidetta kaikilla aisteilla (TA3)

6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

6.1 Arvioinnin tavoitteet



6.2 Kurssisuorituksen arviointi


6.2.1 Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät


Kurssisuorituksen kriteerit


Koulukohtaisten kurssien arviointi

6.2.1. Koulukohtaisten kurssien arviointi

Keskeytyneen kurssin uusiminen

Keskeytynyt kurssi

6.2.2 Itsenäisesti suoritettu kurssi



Itsenäisen opiskelun ja etäopiskelun arviointi

Itsenäisen kurssin arviointi

6.2.3 Suullisen kielitaidon kurssien arviointi


6.2.4 Opinnoissa edistyminen


Opintojen seuranta ja etenemisesteen asettaminen


Hylätyn kurssiarvosanan korottaminen


Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen

Hyväksytyn kurssin uusiminen



6.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen



Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen


Osaamisen tunnustaminen ja hyväksilukeminen


6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi


6.4 Lukion oppimäärän suoritus


6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot


Liitteet

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO


Liitteet:

LIITE 2 VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOLAISSA TARKOITETUN KOULUTUKSEN YLEISISTÄ

VALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JA TUNTIJAOSTA (942/2014)

VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOLAISSA TARKOITETUN KOULUTUKSEN YLEISISTÄ

VALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JA TUNTIJAOSTA (942/2014)

LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT

JA OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA

OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN OPISKELIJAN OMAN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET,

KESKEISET SISÄLLÖT JA OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

Liitteet:

6. Tekstit ja vaikuttaminen (OÄI6)



Kirkkonummen suomenkielisen lukiokoulutuksenopetussuunnitelma 2016 (valmis)

Suomenkielisen nuorten lukiokouluksen opetussuunnitelmaTämä opetussuunnitelma on Kirkkonummen suomenkielisen nuorten lukiokoulutuksen ja samallaPorkkalan lukion opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu 27.10.2015 annettuihin lukionopetussuunnitelman perusteisiin ja astuu voimaan 1.8.2016.

1 OPETUSSUUNNITELMA1.1 Opetussuunnitelman laatiminen


Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat

lukiolaki (629/1998) ja -asetus (810/1998)valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista jatuntijaosta (942/2014)Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteistakoulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelmalukioasetuksen (810/1998) 3 §:n mukainen vuosittainen suunnitelma.

Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman näiden lukionopetussuunnitelman perusteiden mukaan, jollei opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästäjärjestämisluvasta muuta johdu. Jos lukiokoulutuksen järjestämislupaan liittyy erityinen koulutustehtävä,siihen liittyvät määräykset otetaan huomioon opetussuunnitelmaa laadittaessa. Opetussuunnitelmassapäätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman pohjaltalukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisenopiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon muiden oppilaitosten opetustarjonta sekä lukiontoimintaympäristö, paikalliset osaamisvahvuudet ja erityisresurssit. Lukiopaikkakunnan tai -alueen luontoja ympäristö, historia, kieliolosuhteet sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaanpaikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun elämänläheisyyttä jasyvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myös ajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissamäärättyjä asioita.

Koulutuksen järjestäjä hyväksyy lukion opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa erikseensuomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetustavarten.

Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa onturvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava oppimisen ja opiskeluntuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiinvalintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen.

Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteidenpohjalta. Lukion opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä lukion henkilöstön, opiskelijoiden,opiskelijoiden vanhempien ja huoltajien sekä säännösten edellyttämiltä osin lisäksi sosiaali- ja



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/1-opetussuunnitelma

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/1-opetussuunnitelma/1ol

terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Yhteistyötäopetussuunnitelman laatimisessa voidaan tehdä myös muiden koulutuksen järjestäjien ja erisidosryhmien kanssa. Kaikilla opiskelijoiden vanhemmilla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustuaopetussuunnitelmaan. Ennen opetussuunnitelman hyväksymistä koulutuksen järjestäjän tulee kuullaopiskelijakuntaa ja lukion henkilöstöä sekä varata lukion kaikille opiskelijoille mahdollisuus ilmaistamielipiteensä siitä. Yhteistyöllä eri tahojen kanssa pyritään varmistamaan lukiokoulutuksenkorkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekä koko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihintavoitteisiin ja toimintatapoihin.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa pyritään ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria, tukevatopiskelijoiden hyvinvointia, jaksamista ja osallisuutta, rohkaisevat resurssien joustavaan ja tehokkaaseenkäyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikusta lukion sisällä ja suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.


Paikalliset kirjaukset: Opetussuunnitelman rakenteestaTämä opetussuunnitelma on laadittu valtakunnallisten lukion opetussuunnitelman perusteiden 2015mukaisesti siten, että osa näissä perusteissa edellytetyistä erillisistä suunnitelmista julkaistaanopetussuunnitelman liitteinä. Näiden suunnitelmien toteutumista ja ajanmukaisuutta arvioidaanlukuvuosittain ja päivitetään tarvittaessa hyväksyttäväksi Porkkalan lukion opetussuunnitelmaanperustuvan lukuvuosittaisen suunnitelman liitteenä. Nämä suunnitelmat sekä muut lukuvuosittaisensuunnitelman yhteydessä päivitettävät, opetussuunnitelmaan perustuvat toimintamallit ja käytännöt onmainittu opetussuunnitelman tekstin varsinaisissa luvuissa. Tavoitteena on käsikirjamainen rakenne,jossa opetussuunnitelman sitovien määräysten ohjaamina ja niiden rajoissa voidaan päivittääoppilaitoksen käytänteitä lukuvuosittain ajantasaisesti.


Nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat:

toiminta-ajatus ja arvopainotuksetkoulutuksen järjestäjän hyväksymä lukion tuntijakokieliohjelmatoimintakulttuurin pääpiirteetopiskeluympäristöt ja ‑menetelmätitsenäisen opiskelun periaatteetaihekokonaisuudetoppiaineen tehtävä, oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet ja arviointitavoitteet ja keskeiset sisällöt kursseittainkodin ja oppilaitoksen yhteistyöyhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssayhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muiden oppilaitosten ja tahojen kanssatieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelmaohjaussuunnitelmaoppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuskieli- ja kulttuuriryhmien opetusopiskeluhuoltoopiskelijan oppimisen arviointitoiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/1-opetussuunnitelma/1os

Lukion opetussuunnitelmassa tulee kuvata kaikkien siihen sisältyvien kurssien tavoitteet ja keskeisetsisällöt.

Mikäli lukio järjestää vieraskielistä opetusta, etäopetusta tai mahdollisuuden suorittaa lukiodiplomeita taitaideopintokursseja, se tulee määritellä opetussuunnitelmassa.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 13 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, ettäopiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainenopiskeluhuoltosuunnitelma.

Lukiolain 21 §:n 3 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) koulutuksen järjestäjän tuleelaatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta,kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista.Kyseinen suunnitelma on kirjattava oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan [Oppilas- jaopiskelijahuoltolaki (1287/2013), 13 §].

Lukiolain 21 §:n 3 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) koulutuksen järjestäjän tuleelaatia ja ohjeistaa opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihinliittyvistä menettelytavoista.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a §:n mukaan (609/1986, muutettu lailla1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Vuosittaisen tarkastelun sijastasuunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla. Tasa-arvosuunnitelma voidaansisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.

Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 6 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittavasiitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.Yhdenvertaisuussuunnitelma voi sisältyä opetussuunnitelmaan.

2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä

Lukiokoulutuksen tehtävä

Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutuksessayleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen jaitsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti jamenestyksekkäästi. Lukioaikana opiskelija kartuttaa olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa jayhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. Lukio-opetus harjaannuttaa opiskelijaa ymmärtämäänelämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja-alaisiailmiöitä.

Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutuksen aikana opiskelija rakentaaidentiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa.Samalla opiskelija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja suuntautuu tulevaisuuteen. Lukiokoulutussyventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia työelämään jatyöhön.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/2ltja

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/2ltja/2lt

Lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Se antaa yleiset jatko-opintovalmiudetyliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään perustuvaan ammatilliseen koulutukseen.Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella,lukiodiplomeilla ja muilla näytöillä. Lukiokoulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmienlaadintaan ja elinikäiseen oppimiseen.

0 kommenttia

2.2. Arvoperusta

Toiminnan arvopohjan toteuttaminenPaikallisesti korostuvia, opetussuunnitelman perusteisiin tukeutuvia lukion toimintaa ohjaavia arvoja ovattuloksellisuus lukion koulutustehtävissä, laadukasta oppimista tukeva monipuolinen pedagogiikka,opiskelumyönteisyys, hyvinvointi ja yksilöllisyyden huomioiminen, oikeudenmukaisuus jayhdenvertaisuus, ihmiskeskeisyys yhteisöllisen toiminnan perustana, moderni kansalaisuus sekäajanmukaisten teknologia- ja mediataitojen edistäminen. Lukion arvopohja toteutuu sen monipuolisessaopetustarjonnassa, arjen toimintakulttuurissa sekä oppilaitoksen käytänteissä, joita kaikkia määritelläänja kuvataan tässä opetussuunnitelmassa ja sen liitteissä.

2.2. Arvoperusta

Lukion opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu suomalaiselle sivistysperinteelle, jonkamukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. Sivistys on yksilöiden ja yhteisöjentaitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnanavulla. Sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan todellisuudenvälisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsimällä. Sivistys ilmenee huolenpitona,avarakatseisuutena, laaja-alaisena todellisuuden hahmottamisena ja sitoutumisena toimintaanmyönteisten muutosten puolesta. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen jaoikeudenmukaisuuteen. Lukio-opetus kehittää arvo-osaamista käsittelemällä julkilausuttujen arvojen jatodellisuuden välisiä jännitteitä.

Lukio-opetuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä ihmisarvonloukkaamattomuus. Opiskelija muodostaa lukioaikanaan jäsentyneen käsityksen perus- jaihmisoikeuksien taustalla olevista arvoista, keskeisistä perus- ja ihmisoikeusnormeista sekä näitäoikeuksia edistävistä toimintatavoista. Lukio-opetus pohjautuu keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin, kutenLapsen oikeuksien sopimukseen.

Lukio-opetus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia ja demokratiaa. Lukio-opetus onopiskelijoita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttääkaupallisen vaikuttamisen välineenä. Lukio-opetus kannustaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan jakansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia. Osallisuus, toimijuus jayhteisöllisyys korostuvat kaikessa lukion toiminnassa.

Lukio-opetuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyyssekä rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten hyvinvointia edistävälle taloudelle.Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässäkäytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Lukio-opetuskannustaa kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n kehitystavoitteidensuunnassa.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/2ltja/2lt/lt#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/2ltja/2-2-arvoperusta

Jokainen lukio on yhteisö, jossa monista kieli-, katsomus- ja uskontotaustoista tulevilla ihmisillä onmahdollisuus tunnistaa yhteisiä hyvän elämän arvoja ja periaatteita sekä harjaantua yhteistyöhön.Lukiossa kannustetaan keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon. Luovuutta, aloitteellisuutta,rehellisyyttä ja sisua arvostetaan. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena jaluovuuden lähteenä. Kulttuuriperintöjä vahvistetaan välittämällä, arvioimalla ja uudistamalla niihinliittyvää tietoa ja osaamista.

Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa.Arvoperusta toteutuu lukion toimintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja työskentelynorganisoinnissa. Lukion arvoperustaa syventävät näissä lukion opetussuunnitelman perusteissa kuvatutaihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin.

0 kommenttia

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN3.1 Oppimiskäsitys

3.1 Oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seuraustaopiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Oppimisprosessin aikanaopiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä informaatiota, rakentaa uutta tietoa jasyventää siten osaamistaan aikaisempien kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Ohjaus ja rakentavapalaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemääntarkoituksenmukaisella tavalla.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjenkanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen jakulttuuriin, jossa se tapahtuu. Lukio-opinnoissa opiskelijoita ohjataan havaitsemaan käsitteiden,tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissatilanteissa. Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioida ja kehittää opiskelu- jaajattelutaitojaan. Näin kehittyvät myös elinikäisen oppimisen edellyttämät taidot. Opintoihin liittyvätonnistumiset ja muut myönteiset kokemukset edistävät oppimista ja innostavat osaamisenkehittämiseen.

0 kommenttia


Oppimisympäristöt, digitalisaatio ja itseohjautuva opiskelu PorkkalanlukiossaMonipuoliset oppimisympäristöt kokonaisvaltaisen kasvun ja oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelulla tuodaan lukio-opiskeluun ajanmukaisuutta sekä monipuolisia, kehittyviä jainnostavia työskentelyn tapoja. Lukion oppimiskäsitystä seuraten erilaiset oppimisympäristötkannustavat kokonaisvaltaiseen oppimiseen, jossa nuorella on mahdollisuus tunnistaa vahvuuksiaan jakäyttää oppimisessaan persoonansa eri puolia.

Erilaisten oppimisympäristöjen, myös koulun ulkopuolisten, hyödyntäminen rikastaa opiskelua paitsi



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/2ltja/2-2-arvoperusta/2-2-arvoperusta#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/3ot

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/3ot/3-1-oppimisk%C3%A4sitys

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/3ot/3-1-oppimisk%C3%A4sitys/3-1-oppimisk%C3%A4sitys#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/3ot/3ojm

tiedollisesti myös kokemusten ja elämysten kautta. Niiden käyttö oppiaineiden luonteen mukaisesti antaaopiskelijalle myös tietoa ja näkemystä jatko-opintojen suunnitteluun. Lukion toiminnallisten liikunta- jataidepainotusten yksi tehtävä on antaa opiskelijalle mahdollisuuksia monipuolisiin oppimiskokemuksiinmyös henkilökohtaisen kasvunsa sekä muun oppimisen tueksi.

Digitaaliset oppimisympäristöt ja lukion digisuunnitelma

Digitaalista tietoja viestintätekniikkaa (TVT) käytetään monipuolisesti kaikkien oppiaineiden opiskelussaja opettamisessa sekä yhteisön viestinnässä. TVT luo osaltaan perustaa henkilökohtaisille oppimispoluillesekä avoimelle, vuorovaikutteiselle ja yhteisölliselle lukion toimintakulttuurille.

Lukiossa digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja ei käytetä itsetarkoituksellisesti, vaan ne tarjoavat yhdentärkeän oppimisympäristön siihen kuuluvine työtapoineen ja opetusmenetelmineen. Tieto- javiestintätekniikan opiskelukäytössä opiskelija kehittää samalla oppimisen taitojaan sekä oppimaanoppimisen taitojaan, kuten myös tiedonhakuun, tietoturvaan, tiedonkäsittelyyn ja tiedon arviointiinliittyviä taitojaan. TVT:n käytön keskeisenä perusteena on edistää sekä oppimista että ajanmukaista lukionpedagogiikkaa.

Osana digitaalisia oppimisympäristöjä lukiossa käytetään myös sähköisiä opiskelun aineistoja sekäsähköisiä koeympäristöjä ja muita arvioinnin välineitä. Digitaalisilla käytänteillä ja työtavoilla tuetaanopiskelijoiden valmiuksia osallistua sähköisiin ylioppilaskirjoitusten kokeisiin.

Porkkalan lukion digisuunnitelma on tämän opetussuunnitelman liitteenä. Siinä kuvataanyksityiskohtaisemmin lukion digitaalisia käytäntöjä. Digisuunnitelma päivitetään tarvittavin osinlukuvuosittain ja hyväksytään opetussuunnitelmaan perustuvan lukuvuosisuunnitelman yhteydessä.

Etäopiskelu ja itsenäinen opiskelu

Porkkalan lukiossa etäopiskelu tarkoittaa ohjattua ja rytmitettyä opiskelua, jossa opiskelijan tuleenoudattaa opettajan laatimaa kurssiohjelmaa. Etäkurssi suoritetaan kokonaan kahden peräkkäisenopetusjakson aikana. Kurssiin voi sisältyä tarpeellinen määrä lähiopetusta ja muuten työskentelyperustuu opettajan ja opiskelijan yhdessä sopimaan etätyöskentelyn tapaan. Pääsääntöisesti tämävuorovaikutus tapahtuu oppilaitoksen käyttämissä sähköisissä oppimisympäristöissä.

Kurssin opiskelussa kokonaan itsenäisesti opiskelija vastaa itseohjautuvasti opinnoistaan opettajanperusohjeistuksen tuella. Osaamisen näytöistä kurssin arvioimiseksi sovitaan opettajan ja opiskelijankesken kurssin alkaessa. Kokonaan itsenäinen kurssi tulee suorittaa kahden peräkkäisen opetusjaksonaikana opiskelijan ja opettajan keskenään sopimalla aikataululla.

Osittain itsenäisessä opiskelussa osa kurssista opiskellaan opettajajohtoisesti lähiopetuksena ja osaopiskelijan itsenäisenä työskentelynä. Kurssi aikataulutetaan ja arvioidaan kuten vastaava lähiopetuksenkurssi huomioiden tarkoituksenmukaiset näytöt myös itsenäisesti opiskelluista osuuksista. Opiskelijanitsenäisen työskentelyn osuuksista päätetään kurssin alkaessa.

Sekä etäopiskelu että itsenäinen opiskelu edellyttävät opiskelijalta valmiuksia itseohjautuvuuteen.Lähtökohtana näille opinnoille ovat näytöt hyvistä oppimistuloksista ja opiskelun taidoista oppiaineenedeltävissä opinnoissa. Kokonaan itsenäisen opiskelun lähtökohtana kiinnitetään huomiota myösopiskelijan erityiseen ja osoitettuun kiinnostukseen oppiaineen opintoja kohtaan.

0 kommenttia



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/3ot/3ojm/pk#comments


Lukion opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä koskevien ratkaisujen lähtökohtana ovat oppimiskäsitys sekäopetukselle asetetut tavoitteet. Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien valinnan ja kehittämisenperustana ovat myös opiskelijoiden edellytykset, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilöllisettarpeet.

Koska oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa aiemmin hankittuun osaamiseen, käytetään lukiossamonipuolisia opetus-, ohjausja opiskelumenetelmiä. Menetelmien valinnassa otetaan huomioon erioppiaineissa edellytetty käsitteellinen ja menetelmällinen osaaminen. Tutkimiseen, kokeilemiseen jaongelmanratkaisuun perustuvat opiskelumenetelmät edistävät oppimaan oppimista ja kehittävät kriittistäja luovaa ajattelua. Menetelmällisillä ratkaisuilla voidaan rakentaa kokonaisuuksien hallintaa jaoppiainerajat ylittävää osaamista.

Lukion opetus- ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijoiden aktiivista työskentelyä jayhteistyötaitojen kehittymistä. Opiskelijoita ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta-ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Heitä ohjataan myös käyttämäänmonipuolisesti tietoja viestintäteknologiaa. Lisäksi opiskelumenetelmien valinnassa ja työskentelynohjauksessa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen jamuuttamiseen.

Merkitykselliset oppimiskokemukset sitouttavat ja innostavat opiskeluun. Opiskelijoille tarjotaanmahdollisuuksia työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot ja taidot sekä heidän kokemuksiinsa ettäympäristössä ja yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin. Opiskelijoita rohkaistaan ratkomaan avoimia jariittävän haastavia tehtäviä, havaitsemaan ongelmia sekä esittämään kysymyksiä ja etsimään vastauksia.

Lukiossa opiskelijat toimivat turvallisissa ja terveellisissä opiskeluympäristöissä. Tavoitteena on, ettäopiskeluympäristöt ovat monipuolisia ja että ne rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksia ja edistävätopiskelumotivaatiota. Opiskeluympäristöjen kehittämisellä tuetaan vuorovaikutusta ja yhdessä oppimistaitsenäisen työskentelyn ohella. Opiskeluympäristöjä koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon, ettäoppimista tapahtuu mitä moninaisimmissa tilanteissa ja paikoissa. Rakennettuja tiloja ja luontoahyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu ja tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista.Opiskeluympäristöjä laajennetaan oppilaitoksen ulkopuolelle myös tietoja viestintäteknologiaa käyttäen.Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, kirjastojen, liikunta- ja luontokeskusten,taide- ja kulttuurilaitosten, työelämän ja yritysten sekä muiden tahojen tarjoamia opiskeluympäristöjähyödynnetään monin tavoin.

Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja työvälineitä erimuodossa esitetyn informaation hankintaan ja arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja jakamiseen.Opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden jamateriaalien hankinnasta, ellei koulutuksen järjestäjä niitä tarjoa.

Opiskelijoiden yksilöllistä etenemistä, henkilökohtaisia oppimispolkuja ja verkko-opiskelutaitojenkehittymistä tuetaan tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia suorittaa opintoja myös etäopiskeluna.Etäopiskeluna suoritettu kurssi koostuu opettajan ohjaamasta itsenäisestä opiskelusta, ja siinä käytetäänmonipuolisesti tietoverkkoja sekä muuta tietoja viestintäteknologiaa. Etäopiskelussa pyritäänkäyttämään myös yhteisöllisiä työtapoja. Lukiokurssi voidaan järjestää myös monimuoto-opetuksena,jolloin verkossa tapahtuvan etäopetuksen ja -opiskelun lisäksi kurssi sisältää myös lähiopetusta ja -ohjausta.



Itsenäistä opiskelua järjestettäessä otetaan huomion opiskelijan edellytykset suorittaa opintojaopetukseen osallistumatta sekä hänen ohjauksen ja tuen tarpeensa.

0 kommenttia

LIITE: Porkkalan lukion digisuunnitelma

Porkkalan lukion digisuunnitelma (2016)Porkkalan lukiossa tietoja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti ja tuloksekkaasti oppimisessa jaopettamisessa kaikissa oppiaineissa sekä viestinnässä. TVT luo perustaa henkilökohtaistenoppimispolkujen toteuttamiselle sekä avoimelle, vuorovaikutteiselle ja yhteisölliselle lukiontoimintakulttuurille. TVT:n käytössä kehittyvät tärkeät oppimisen taidot, kuten tiedonhaku, tietoturva,tiedonkäsittely ja tiedon arviointitaidot. TVT-toiminnan tavoitteena on parantaa oppimista ja helpottaaopettamista. Digisuunnitelma tarkistetaan lukuvuosittain ja päivitetään tarvittaessalukuvuosisuunnitelmaan.

Jokaisella lukion opiskelijalla tulee olla käytössään oma henkilökohtainen päätelaite, joka täyttää Digabinkriteerit sähköisissä yo-kokeissa vaadittavillle laitteille. Lukiolainen voi osallistua koneellaan sähköisiin yo-kokeisiin.

LINKKI kotisivuilla oleviin ohjeisiin opiskelijan kannettavan tietokoneen hankintaan.LINKKI YTL:n DIGABI-sivuille. (YO-kokeiden sähköistämisprojekti.)

Porkkalan lukiossa on käytössä sähköinen oppimisalusta, jonka käyttöön opiskelijat perehdytetäänopintojen alussa. Alustan mukana opiskelija saa käyttöönsä mm. sähköpostiosoitteen ja yleisimmättoimisto-ohjelmat. Oppimisalustalla opiskelija pääsee käyttämään muiden jakamaa materiaalia sekätuottamaan materiaalia myös itse tai yhteistyössä muiden kanssa

Myös muita interaktiivisia sähköisiä opetusalustoja ja -materiaaleja käytetään Porkkalan lukiossamonipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Opiskelija voi seurata opintojensa edistymistä sähköisessä opiskelijatietojärjestelmässä.

Eri oppiaineiden kursseilla opiskellaan TVT-taitoja kuten medialukutaitoa, tekijänoikeuksia ja netikettiä.

Osa kurssien kokeista järjestetään sähköisesti ja käytetään sähköisen arvioinnin menetelmiä. Porkkalanlukiossa opiskelijat tutustuvat YTL:n käyttämään DIGABI-koeympäristöön. Tämä valmentaa opiskelijaaosallistumaan sähköisiin ylioppilaskokeisiin.

Laitteita ja ohjelmistoja ei käytetä itsetarkoituksellisesti, vaan ne täydentävät muita työtapoja jaopetusmenetelmiä.0 kommenttia


Paikalliset kirjaukset: Porkkalan lukion toimintakultturistaPorkkalan lukion toimintakulttuuri korostaa valtakunnallisia toimintakulttuurin kehittämistä ohjaaviateemoja seuraten ja arvolähtöisesti opiskelumyönteisyyttä, laadukasta pedagogiikkaa ja tuloksellisuuttalukion perustehtävissä, ihmiskeskeisyyttä ja oikeudenmukaisuutta yhteisön toiminnan järjestämisessä,



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/3ot/3ojm/nimet%C3%B6n-6e01#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/3ot/3ojm/3d

http://porkkalanlukio.fi/doc/ohje_kannettavan_tietokoneen_hankintaan.pdf

https://digabi.fi/

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/3ot/3ojm/3d/pld#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/3ot/3t

nuorten yksilöllisten tarpeiden ja hyvinvoinnin huomioimista, nuorten kasvua moderniin kansalaisuuteen,uuden teknologian tarkoituksenmukaista käyttöä, ajanmukaisia mediataitoja sekä toimivia organisaationkäytänteitä.

Lukion koulutustehtävien kannalta keskeisiä toiminnan lähtökohtia ovat kannustavan ja opiskelullemyönteisen ilmapiirin luominen opiskelijoita ja heidän työskentelyään arvostavilla toimintatavoilla.Aktiivisen opiskelijan identiteettiä tuetaan kiinnostavan opetustarjonnan lisäksi innostavilla työskentelyntavoilla ja arvioinnin käytännöillä, monipuolisilla oppimisympäristöillä, riittävällä henkilökohtaisellaohjauksella sekä ohjaamalla opiskelijoita kannustavien tavoitteiden asettamiseen ja vastuun ottamiseenomista opinnoistaan.

Opiskelijoiden osallisuutta ja laadukasta oppimista edistävät lukion liikunta- ja taidepainotukset ja muuyhteistoiminnallisuutta korostava opiskelu, kuten myös yhteisölliset tapahtumat, teemapäivät, retket jaopintomatkat sekä koulun juhlat. Opiskelijakunnan toimintaa sekä opiskeiljoiden tutor-toimintaavaalitaan yhteisöllisenä voimavarana ja opiskelijoita kuullaan heidän arkeensa liittyvissä asioissa.Opiskelijoiden erilaisuus rikastaa osaltaan opiskeluyhteisöä.

Oppivana yhteisönä lukio kykenee uudistumaan kehittämällä pedagogiikkaansa, muita toimintatapojaansekä käytänteitään ajanmukaisesti palautteen ja itsearvioinnin kautta.0 kommenttia


Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisönkaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa,ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvattoimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotkaheijastuvat oppilaitoksen toimintaan.

Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia jaosallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille.Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien jayhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekämahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa.

Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavatteemat.

Oppiva yhteisö

Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseentyöskentelyyn. Sen rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä jayksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutusvoi luoda edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaaopiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaatulevaisuuden taidoille ja elinikäiselle oppimiselle. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselleniin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä kotien,muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuomahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- jatietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa jaglobalisoituneessa maailmassa.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/3ot/3t/pk#comments

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseenkansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luo heillemonipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojenkehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioistapäättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaanaktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta. Osallisuutta jayhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön jayhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetäänyhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllistentoimintatapojen ja ryhmänohjauksen merkitys korostuvat lukio-opintojen aloitusvaiheessa.

Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus

Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Opiskelijoitarohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinensuhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöttukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisönvuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmatulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuoltoovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaistaohjausta ja tukea ottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetäänyhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä vaanniitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaan terveyttä, hyvinvointia jaoppimista edistävään sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointiaedistävää toimintakulttuuria.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävätrinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- javähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellistamoninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessasekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella ontapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön erinäkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuutieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisestahallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja.

0 kommenttia


Paikalliset kirjaukset: Kurssien suoritusjärjestysKielissä, matematiikassa ja äidinkielessä oppiaineen pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.Muissa aineissa tulee ensin opiskella oppiaineen ensimmäinen pakollinen kurssi, minkä jälkeen kurssiensuoritusjärjestys on vapaa.

Syventävien kurssien sijoittamisesta opinto-ohjelmaan voidaan lukuvuotta koskien antaa sitoviaohjeistuksia. Oppiaineiden opettajat antavat ohjeita ja suosituksia soveltavien, koulukohtaisten kurssien



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/3ot/3t/3t#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/3ot/3or

sijoittelusta opintoihin. Lukiodiplomikurssi tehdään, kun diplomikokonaisuuteen liittyvät muut kurssit onkäyty.

Poikkeuksista suoritusjärjestyksessä tulee keskustella oppiaineen opettajan ja tarvittaessa rehtorinkanssa.0 kommenttia


Nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Lukio-opinnotmuodostuvat lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaostaannetun valtioneuvoston asetuksen (942/2014) mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavistakursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, pääasiassa oppiaineen pakollisiin kursseihinvälittömästi liittyviä jatkokursseja. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat valtioneuvoston asetuksessa(942/2014) tarkoitettuja syventävinä opintoina tarjottavia kursseja, joihin Opetushallitus on laatinutopetussuunnitelman perusteet. Näitä kursseja opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintäänkymmenen. Valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi lukiossa voi olla opetussuunnitelmassamääriteltyjä paikallisia syventäviä kursseja.

Soveltavat kurssit ovat menetelmäkursseja, saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamiaammatillisia opintoja, aineksia eri oppiaineista sisältäviä eheyttäviä kursseja tai muita lukion tehtäväänsoveltuvia opintoja. Soveltaviin kursseihin kuuluu valtakunnallisia soveltavia kursseja ja lukionopetussuunnitelmassa määriteltyjä paikallisia soveltavia kursseja. Valtakunnallisia soveltavia kurssejaovat eri aineissa ja aineryhmissä suoritettavat koulutuksen järjestäjän tarjoamat valtakunnallistenopetussuunnitelman perusteiden mukaiset lukiodiplomit sekä ne taideopintokurssit, joille Opetushallituson laatinut valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet näiden lukion opetussuunnitelmanperusteiden luvussa Taiteiden väliset kurssit.

Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa.

0 kommenttia

4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

Paikalliset kirjauksetKodin ja koulun yhteistyössä noudatetaan opetussuunnitelman perusteiden määräyksiä ja ohjaaviaperiaatteita. Suunnitelma kodin ja koulu yhteistyöstä on laadittu opetussuunnitelman liitteeksi ja sitävoidaan tarvittavilta osin päivittää opetussuunnitelmaan perustuvan lukuvuosittaisen suunnitelmanyhteydessä.

Lukion tulee tiedottaa huoltajia lukion käytänteistä siten, että huoltajilla on mahdollista seurata ja tukeaopiskelijan opintojen etenemistä sekä huolehtia huoltajan velvoitteista esimerkiksi poissaolojenhyväksymisessä. Huoltajia kannustetaan opintojen seurantaan ja tarvittaessa yhteydenpitoon koulunhenkilöstön kanssa. Ensisijainen ja virallinen vuorovaikutuksen väline on lukion sähköiseenopiskelijahallintojärjestelmään liitetty viestintäpalvelu, johon huoltaja saa henkilökohtaisenkäyttäjätunnuksen.

Lukio järjestää lukuvuosittain vanhempainiltoja eri ikäluokkien opiskelijoiden huoltajille sekä tarvittaessa



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/3ot/3or/pk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/3ot/3or/3or#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4kjoy

erillisteemoihin paneutuvia vanhempainiltoja. Toimintamalleja yhteydenpidosta koulun ja huoltajienkesken opiskelijoiden ohjauksessa, opiskeluhuollossa ja muussa tuen tarpeessa kuvataan näitävastaavissa suunnitelmissa tässä opetussuunnitelmassa ja sen liitteissä. Lukion kotisivut antavat japäivittävät perusinformaatiota lukion toiminnasta ja tarpeellisista yhteystiedoista myös huoltajille.0 kommenttia


Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (lukiolaki 629/1998, 2 §).Yhteistyönlähtökohtana on avoin ja yhdenvertainen vuorovaikutus sekä keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö tukeeopiskelijan oppimisen edellytyksiä, tervettä kehitystä ja hyvinvointia. Sen tarkoituksena on edistää myösopiskelijoiden, huoltajien ja kotien osallisuutta sekä oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia jaturvallisuutta. Yhteistyö huoltajien ja kotien kanssa kuuluu lukion toimintakulttuuriin, ja se jatkuuopiskelijan koko lukio-opiskelun ajan.

Yhteistyö on monipuolista, ja sen toteuttamisen tapoja kehitetään suunnitelmallisesti. Lukiostakoulutusmuotona ja sen käytänteistä tiedotetaan huoltajia ja heitä kannustetaan osallistumaantoiminnan kehittämiseen ja yhteistyöhön. Opiskelijan työskentelyä ja opintojen edistymistä seurataanyhdessä opiskelijan kanssa ja niistä annetaan tietoa hänen huoltajilleen. Lisäksi opiskelijoille ja huoltajilleannetaan tietoa ohjauksesta, opiskeluhuollosta sekä oppimisen ja opiskelun tuesta.

Opiskelijan yksilölliset edellytykset ja tarpeet ohjaavat yhteistyön toteutusta. Yhteistyössä otetaanhuomioon aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyys ja oma vastuullisuus. Yhteistyössähuomioidaan myös perheiden moninaisuus ja yksilöllisyys. Huoltajien osaamisen hyödyntäminenyhteistyössä vahvistaa toimintakulttuuria. Yhteistyö korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, opintojensuunnittelussa ja huolenpidossa mahdollista tukea tarvitsevasta opiskelijasta.

Vastuu yhteistyön kehittämisestä, sen edellytysten ja toimintatapojen luomisesta on koulutuksenjärjestäjällä. Koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmassa kodin ja oppilaitoksen yhteistyönjärjestämistavasta. Koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidänhuoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta (lukiolaki 629/1998, 27 §).Opetussuunnitelma laaditaan kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali-ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

0 kommenttia

LIITE: Suunnitelma kodin ja koulun yhteistyöstä

Yhteistyö huoltajien kanssa (2016)Porkkalan lukio tiedottaa huoltajille koulun käytännöistä ja tapahtumista. Virallinen tiedotuskanava onkunnan sähköiseen oppilashallintojärjestelmään liitetty viestintäpalvelu. Lukio tiedottaa uusienopiskelijoden huoltajia henkilökohtaisten järjestelmätunnusten hankkimisesta, opastaa niiden käytössä jaedellyttää, että jokaisen alaikäisen opiskelijan huoltajalla on käytössään voimassa oleva tunnus.

Tarvittaessa huoltajia voidaan informoida myös kirjallisesti opiskelijoille jaettavilla tiedotteilla. Lukionkotisivuille päivitetään myös huoltajille hyödyllistä tietoa koulun toiminnasta sekä tarpeellisia koulunyhteystietoja.

Sähköisen viestintäkanavan kautta huoltajat voivat halutessaan olla yhteydessä niin ryhmänohjaajiin jamuihin opettajiin kuin rehtoriin ja muuhun hallintoon. Lukion opiskeluhuollon palveluihin on yhteystiedot



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4kjoy/pk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4kjoy/4kjoy#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4kjoy/skjky

koulun kotisivuilla. Opinto-ohjauksen osalta yhteistyö huoltajien kanssa on kuvattu Porkkalan lukionohjaussuunnitelmassa (luku 4.2.).

Kokonaisvaltaisen tiedottamisen sekä kodin ja koulun rakentavan vuorovaikutuksen kannalta keskeinentoimintapa ovat vanhempainillat, joita järjestetään vähintään kerran lukuvuodessa sekä ensimmäisenvuoden opiskelijoiden että vanhempien opiskelijoiden huoltajille. Kutsut vanhempainiltoihin lähetetäänvirallisen sähköisen viestinnän kautta.

Arjen yhteistyötä kodin ja koulun välillä tukevat osaltaan sellaiset koulun toimintaan liittyvät tilaisuudet jatapahtumat, jotka on suunnattu myös huoltajille.

4.2 Ohjaus

Paikalliset kirjaukset: Ohjaus ja ohjaussuunnitelmaPorkkalan lukiossa opiskelijoiden ja opintojen ohjausta toteutetaan kokonaisuutena, jossa korostetaanopintojen sujuvaa etenemistä, ohjauksen riittävää yksilöllisyyttä sekä ohjauksellista tukea jatko-opintojenpohdinnassa. Opinto-ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta vastaavat lukion opinto-ohjaajatyhteistyössä rehtorin kanssa.

Ohjauksen toimintamallit ja käytännöt sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön roolit ohjauksessa on kuvattuyksityiskohtaisesti tämän opetussuunnitelman liitteenä Porkkalan lukion ohjaussuunnitelmassa. Se onlaadittu opetussuunnitelman perusteiden määräysten perusteella ja suunnitelma päivitetään sekähyväksytään lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan lukuvuosisuunnitelman liitteenä.

0 kommenttia

4.2 Ohjaus

Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukio-opintojen erivaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja jaratkaisuja. Ohjaustoiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksiaitsetuntemuksen ja -ohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen.Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan.Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä.Opiskelijoiden opintojen sujumista seurataan ja heidän opintojensa etenemistä tuetaan. Opiskelijoidenopiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien jaopiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä. Opinto-ohjaajalla onpäävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta jatoteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaaopettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukeeopiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. Opiskelija onohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeusohjaukseen. Ohjausta voidaan järjestää kurssimuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena japienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-2-ohjaus

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-2-ohjaus/pk#comments

Opiskelijan tulee saada lukio-opintojensa aikana ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi. Ohjauksenavulla opiskelija ymmärtää erilaisten lukioaikaisten valintojen vaikutuksen ura- ja jatko-opintomahdollisuuksiinsa. Opiskelijan opiskelutaidot sekä kyky arvioida taitojaan kehittyvät. Häntätuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana sekä käyttämään hänelle soveltuviaopiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekävastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen.Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia jatko-opintoihin jaurasuunnitteluun liittyviä vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi sekä ohjataanopiskelijaa näihin liittyvässä tiedonhaussa. Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin jatyöelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitääsisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opintoja urasuunnitelman.Opiskelija päivittää suunnitelmiaan oppilaitoksen ohjaushenkilöstön tuella.

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoalukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekätarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijatperehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Opiskelijoille järjestetäänlukioaikana mahdollisuuksia tutustua sekä työelämään että opiskeluun jatko-opiskelupaikoissa. Jatko-opintoihin siirtymiseen kiinnitetään huomiota lukio-opintojen loppuvaiheessa.

Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekämissä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea. Osaksi opetussuunnitelmaa laaditaanohjaussuunnitelma, joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä.Ohjaussuunnitelmasta tulee käydä ilmi ohjaustoiminta ja sen tavoitteet, ohjaukseen liittyvien tehtävien jatyön jakautuminen lukion koko henkilöstön kesken, ohjaus koulutuksen nivelvaiheissa, kuvaus ohjaustakoskevan yhteistyön järjestämisestä keskeisten yhteistyökumppaneiden, kuten jatko-opintopaikkojen,työelämän ja muiden lukion ulkopuolisten tahojen, kanssa. Ohjaussuunnitelmasta tulee käydä ilmi myöshuoltajien kanssa tehtävä ohjaukseen liittyvä yhteistyö.

0 kommenttia

LIITE: Porkkalan lukion ohjaussuunnitelmaOhjaus nivelvaiheissa

Ohjaus nivelvaiheissa (2016)

Peruskoulusta lukioon

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Porkkalan lukio tarjoaa tietoaperusopetuksen oppilaille järjestämällä tiedotustilaisuuksia sekä oppilaille että heidän huoltajilleen.Porkkalan lukio osallistuu Kirkkonummella ja Espoossa järjestettäville koulutusmessuille. Oppilaillejärjestetään Porkkalan lukioon tutustumisiltapäiviä, jolloin lukio-esittely suunnitellaan oppilaidenmielenkiinnon kohteita kuunnellen. Porkkalan lukion opinto-ohjaajat vierailevat Kirkkonummen kunnanpäättöluokkalaisten tunneilla, jolloin lukio-opinnoista kertovat opinto-ohjaajien lisäksi myös tutorit.Porkkalan lukion luonnontieteellisten aineiden opettajat opiskelijaryhmineen, työskentelevät yhdessäyläkoulun aineenopettajien ja oppilaiden kanssa yhteisen luma-kurssin puitteissa.Lukio-opintojen alkuvaiheen perehdyttämisessä ovat mukana koko koulun henkilökunnan lisäksitäsmennetysti ryhmänohjaajat, tutorit ja opinto-ohjaajat. Keväällä ja kesällä tehdään aloittavien lukio-opiskelijoiden kanssa lukujärjestyksiä, jolloin sekä tutorit että opinto-ohjaajat kertovat lukio-opinnoista.Lukion ensimmäisen jakson aikana Porkkalan lukion toimintaa ja käytäntöjä avataan uusille opiskelijoille.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-2-ohjaus/4-2-ohjaus#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-2-ohjaus/plo2

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-2-ohjaus/plo2/on

Ensimmäisellä viikolla lukio-opiskelija tutustuu omaan opiskelijaryhmäänsä, ryhmänohjaajaansa ja koulunhenkilökuntaan. Lukion ohjaussuunnitelma esitellään jokaiselle aloittavalle lukio-opiskelijalleryhmänohjaustunnilla. Ryhmänohjaus muodostaa lukion aloittavalle opiskelijalle turvallisen siirtymänuuteen oppilaitokseen ja sen uusiin käytänteisiin.

Lukiosta jatko-opintoihin

Lukio-opintojen aikana opiskelija tutustuu eri oppilaitoksiin opo2-kurssin aikana, jolloin jokainenopiskelija vierailee sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston tutustumispäivissä. Porkkalan lukiotoivottaa myös tervetulleiksi eri oppilaitosten edustajat opiskelijoineen kertomaan toiminnastaan.Työelämään tutustumista korostetaan Porkkalan lukiolla lukiolaisten TET-päivien kautta. Oppilaitos- jatyöelämävierailuista opiskelijan on mahdollista kerätä tunteja henkilökohtaiseen portfolioon, joka liittyyohjauspassiin. Porkkalan lukiolla järjestetään vuosittain teemapäiviä, jolloin vierailijoiksi kutsutaanedustajia niin jatko-opintopaikoista kuin työelämästäkin. Lukio-opintojen loppuvaiheessa jokainenopiskelija työstää henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman, mikä kuuluu pakollisten opo-kurssienohjelmaan. Näillä käytännönläheisillä toimintatavoilla varmistetaan se, että jokainen opiskelija saisimahdollisimman toimivat lähtökodat omalle lukio-opiskelupolulleen.

Lukion keskeyttäminen ja siirtyminen ammatilliseen- tai muuhun toisen asteen oppilaitokseen Opiskelijan on mahdollista hakeutua uudelleen jatko-opintoihin, mikäli lukio-opinnot osoittautuvat

vääräksi valinnaksi. Jatko-opintoihin hakeudutaan keväällä toteutettavan yhteisvalinnan kautta. Täysi-ikäisten kohdalla on mahdollista hyödyntää myös aikuisopiskelijoille tarjottuja opintopolkuja. Opinto-ohjaajat neuvovat nuorta yhteishaun tekemisessä yhteistyössä huoltajan kanssa. Ilman jatko-opintosuunnitelmaa lukion keskeyttäneet nuoret ilmoitetaan etsivään nuorisotyöhön.

Ohjaustehtävien jakautuminen henkilöstön kesken

Ohjaustehtävien jakautuminen henkilöstön kesken (2016)Ohjaus on opiskelijalle koko lukioajan kestävä prosessi, johon osallistuu koko lukiohenkilöstö. Ohjauksentehtävät ja vastuualueet on Porkkalan lukiossa jaettu seuraavasti:

Rehtori

Rehtori vastaa ohjausresurssien riittävyydestä ja laadukkaan ohjauksen toimintaedellytyksistä. Rehtoriosallistuu ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyvään ohjaukseen yhdessä apulaisrehtorin ja opinto-ohjaajien kanssa. Rehtori tekee päätökset opiskelijan opiskelun suorittamisesta osittain toisin. Rehtoriosallistuu opiskeluhuoltotyöhön.

Apulaisrehtori

Apulaisrehtori osallistuu opetuksen ja ohjauksen lukuvuosisuunnitteluun ja - tiedottamiseen sekäylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyvään ohjaukseen yhdessä rehtorin ja opinto-ohjaajien kanssa.Apulaisrehtori tekee yhteistyötä erityisopettajan kanssa ylioppilastutkinnon erityisjärjestelyidentoimeenpanossa.Apulaisrehtori vastaa urheilijaryhmän ohjauksen koordinoinnista. Apulaisrehtori osallistuuopiskeluhuoltotyöhön.

Aineenopettaja



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-2-ohjaus/plo2/ojhk

Aineenopettaja vastaa oman oppiaineensa opiskelun ohjauksesta sekä kursseilla että ylioppilastutkintoonvalmistautumisessa. Aineenopettaja havainnoi opiskelijoiden arkipäivän hyvinvointia ja opiskelijanopiskelujen etenemistä tuntitilanteissa ja ottaa poikkeavat havainnot puheeksi opiskelijan kanssa.Aineenopettaja ilmoittaa poikkeavista havainnoistaan opiskeluhuoltoryhmälle sekä ryhmänohjaajalle.Aineenopettaja huomioi opetuksessa ja arvioinnissa erilaiset oppijat ja tarvittaessa konsultoitoimenpiteistä erityisopettajaa. Aineenopettaja käyttää hyödyksi opetuksessaan oman oppiaineensatyöelämäyhteyksiä ja jatkokoulutusmahdollisuuksia.

Erityisopettaja

Opiskelutekniikoiden ja oppimistapojen ohjaus sekä opetuksen järjestäminen osin muulla tavoin kuuluvaterityisopettajan tehtäviin. Erityisopettaja työskentelee yhdessä opiskelijan ja aineenopettajien kanssa jatavoitteena on edistää opiskelijan oppimista.

Erityisopettaja järjestää lukiseulan ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja tekee sen pohjalta tarvittavatlukitestit. Erityisopettaja vastaa lukitestien ja lausuntojen toimittamisesta ylioppilastutkintolautakuntaanja ylioppilastutkinnon erityisjärjestelyiden toimeenpanosta lukiossa yhdessä apulaisrehtorin kanssa.

Oppimiskurssin käytännön toteutuksen suunnittelu ja päävastuu on erityisopettajalla. Erityisopettajaosallistuu opiskeluhuoltotyöhön.

Koulusihteeri

Ottaa vastaan ja kirjaa uudet opiskelijat oppilaitoksen hallintojärjestelmään (Helmi). Koulusihteeri ottaavastaan ylioppilastutkintoilmoittautumiset ja toimittaa ne ylioppilastutkintolautakunnalle. Koulusihteerikirjaa muissa oppilaitoksissa tehdyt opinnot osaksi opiskelijan opintoja. (hyväksiluku). Koulusihteeri ohjaaopiskelijoita opintotukeen, koulumatkatukeen sekä opiskelijan matka-alennuksiin liittyvissä asioissa.

Kuraattori

Kuraattorityön tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvoinnin, sosiaalisen kehityksen ja opiskelun tukeminen.Kuraattorin työ on osa koulun yksilöllistä ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa.

Opinto-ohjaaja

Opinto-ohjaajan päävastuualueena on opiskelijan opintojen suunnittelun ja uravalintojen ohjaus. Opinto-ohjaaja opettaa opinto-ohjauksen oppitunnit, antaa pienryhmä- ja yksilöohjausta opintojensuunnitteluun, ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja jatko-opintoihin liittyen, järjestää opiskelijoillemahdollisuuksia tutustua jatko-opintoihin ja työelämään sekä osallistuu opiskeluhuoltotyöhön. Opinto-ohjaaja ratkoo opinnoissa esiintyviä pulmia yhdessä opiskelijan kanssa ja ohjaa opiskelijaa tarvittaessamuiden palvelujen piiriin. Opinto-ohjaaja vastaa ryhmänohjauksen suunnittelusta ja tuutor-toiminnasta.

Psykologi

Psykologin työn tavoitteena on edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja tukea opiskelutavoitteidensaavuttamista. Psykologi tarjoaa opiskelijoille psykologista ohjausta ja neuvontaa eri elämäntilanteissasekä tarvittaessa tukikeskusteluja tai arviointia liittyen mm. tunne-elämän ja oppimisen haasteisiin taierilaisiin kriisitilanteisiin. Lisäksi psykologi osallistuu koulun yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön.

Ryhmänohjaaja

Ryhmänohjaaja toimii ensisijaisesti ohjausryhmänsä lähiohjaajana. Lähiohjaus toteutetaanryhmänohjaustuokioiden muodossa. Ryhmänohjaajan tehtävänä on seurata opiskelijoiden läsnäoloa ja



ryhmänohjaustuokioiden muodossa. Ryhmänohjaajan tehtävänä on seurata opiskelijoiden läsnäoloa jakurssisuoritusten kertymistä säännöllisesti sekä tiedottaa huolen aiheistaan opiskeluhuoltoryhmälle.Ryhmänohjaaja osallistuu pedagogiseen seurantaryhmään vuosittain sekä tarpeen mukaanopiskeluhuoltoryhmään. Ryhmänohjaaja pitää ensimmäisen vuoden opiskelijoille tutustumishaastattelun.

Terveydenhoitaja

Ohjaa kohti terveellisiä elämäntapoja ja tukee terveydellisiä haasteita kokevia opiskelijoita sekä ohjaatarvittaessa opiskeluhuollon muiden toimijoiden tai ulkopuolisten asiantuntijoiden palvelujen piiriin.Terveydenhoitaja osallistuu opiskeluhuoltotyöhön.0 kommenttia

Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet

Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet (2016)Ohjaustoiminta on opiskelijalle koko lukioajan kestävä prosessi, johon osallistuvat opiskelijan itsensälisäksi koko lukiohenkilöstö ja tuutorit. Ohjaustehtävien jakautuminen henkilöstön kesken on kuvattutarkemmin ohjaussunnitelmassa.

Ohjauksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ja tukea lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnonsuunnitteluun ja suorittamiseen sekä jatko-opintojen suunnitteluun siten, että otetaan huomioonopiskelijan yksilölliset lähtökohdat ja elämäntilanne.

Ohjausyhteistyö huoltajien kanssa

Ohjausyhteistyö huoltajien kanssa (2016)Opintojen ohjausta tehdään ensisijaisesti yhteistyössä opiskelijan kanssa. Sen lisäksi, mitä osiossa 4.1.todetaan kodin ja oppilaitoksen välisestä yhteistyöstä, lukio on tarvittaessa yhteydessä huoltajiinalaikäisen opiskelijan ohjausta koskevissa kysymyksissä, jotka ovat erityisen merkittäviä tämän opintojenetenemiselle, ja myös silloin, jos alaikäinen opiskelija on aikeissa vaihtaa oppilaitosta.

Yhteistyö sidosryhmien kanssa

Yhteistyö sidosryhmien kanssa (2016)Jatko-opintokohteisiin ja työelämään tehdään vierailuja ja kutsutaan vastavuoroisesti vierailijoita erialoilta oppitunneille sekä lukion tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Lukio-opiskelijoita rohkaistaan osallistumaanjatko-opintotapahtumiin kuten tutustumispäiviin ja opintomessuille.

Opinto-ohjaajat osallistuvat säännöllisesti eri alojen ja oppilaitosten esittelyihin ja siten luovat sekäylläpitävät kontakteja yhteistyötä varten. Työelämäkontakteja ylläpidetään lähialueen yrityksiin japaikalliseen yrittäjäjärjestöön.

Alumnitoiminnassa Porkkalan lukiosta valmistuneet käyvät kertomassa opiskeluistaan jatyöelämäpolustaan nykyisille opiskelijoille.




https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-2-ohjaus/plo2/ojhk/ojhk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-2-ohjaus/plo2/ojst

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-2-ohjaus/plo2/yhteisty%C3%B6

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-2-ohjaus/plo2/ysk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4ojot

Paikalliset kirjauksetPeriaatteita ja toimintamalleja tuloksellisen opiskelun tukemiseksi

Osana opiskelumyönteistä toimintakulttuuria opiskelijoiden opintojen etenemistä suhteessatavoiteltavaan tutkintoon seurataan opintosuoritusten valmistumisena. Opiskelijoita kannustetaanetenemään opinnoissaan tasapainoisesti eri oppiaineet huomioiden. Opiskelun tukemiseksiryhmänohjaaja haastattelee ensimmäisen vuoden opiskelijat ja varmistaa yhteistyössä opinto-ohjauksenkanssa, että opiskelija kutsutaan tarvittaessa ohjauskeskusteluun opintosuunnitelman päivittämiseksi.

Opiskelumyönteisen toimintakulttuurin osana Porkkalan lukio tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksiaopiskelun ja oppimisen tukeen sekä harkinnanvaraisiin erityisjärjestelyihin opintojen etenemiseksituloksellisesti. Koulun tarjoamista tukitoimista ja edellytyksistä niiden käyttämiseksi tiedotetaanopiskelijoita ja huoltajia lukuvuosittain. Yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi edellytetään opiskelijaltaaktiivista opiskelua sekä tarpeellista sitoutumista tukitoimien vaikuttavaan toteuttamiseen käytännössä.

Mahdollisen tuen tarpeen havaitsemiseksi opiskelijoiden opintoja seurataan ja tarvittaessa opiskelijalletarjotaan aktiivisesti käytössä olevia koulun omia tukitoimia. Lukuvuoden aikana seurataan välittömästiopiskeluun liittyvinä seikkoina opintojen etenemistä sekä opiskelijan mahdollisia poissaoloja opetus- jaohjaushenkilöstön yhteistyönä sekä tarvittaessa huoltajien kanssa.

Kaikki opetus- ja ohjaushenkilöstön edustajat voivat harkintansa mukaan ja omasta aloitteestaankeskustella opiskelijan kanssa tuen tarpeista opiskelussa ja yhteistyössä opiskelijan kanssa tarvittaessaohjata tätä tarkoituksenmukaisten tukitoimien piiriin sekä tehdä aloitteita yksilöllisistä tukitoimista. Myösopiskelija itse tai hänen huoltajansa voivat pyytää opettajilta arvioita tarvittavista opiskelun tukitoimista.

Oppimisen tueksi opiskelijalle voidaan harkinnan mukaan ja resurssien sallimissa rajoissa tarjotatukiopetusta yksilöllisesti tai pienryhmässä. Opiskelija voi myös pyytää oppiaineessa tarpeellistatukiopetusta, jonka saaminen edellyttää opiskelijan aktiivista työskentelyä myös tukiopetukseentarpeeseen liittyvissä muissa oppiaineen opinnoissa. Opiskelija voidaan myös ohjata valitsemaanopetussuunnitelman mukaisia nivelkursseja esimerkiksi matematiikan ja kielten opinnoissa.

Opiskelijahuolto voi tukea opiskelijaa muun muassa motivaatiopulmissa, koejännittämisessä jaelämänhallinnassa. Opiskeluhuollon tärkeänä lähtökohtana on opiskelijan hyvinvoinnin tukeminensujuvasti etenevän opiskelun perustana. Opiskeluhuollon toimintamalleja ja käytäntöjä on kuvattuPorkkalan lukion opiskeluhuollon suunnitelmassa tämän opetussuunnitelman liitteenä.

Erityisopetuksen toimintamallit ja erityisopetuksen suunnitelma

Lukion erityisopetus auttaa opiskelijoita opiskelutaitojen kehittymisessä ja antaa tarvittaessa yksilöllistätukea oppimisen ja opiskelun vaikeuksissa. Lukion erityisopettaja vastaa erityisopetuksen koordinoinnistaja kehittämisestä yhteistyössä rehtorin ja muun opetus- ja ohjaushenkilöstön kanssa.

Erityisopettaja tekee yhteistyötä aineenopettajien kanssa yksittäisten opiskelijoiden opintojentukemisessa esimerkiksi yksittäisten kurssien suorittamiseksi. Aineenopettaja vastaa tällöin opiskelunsisällöistä opetussuunnitelman mukaisesti sekä opintosuoritusten arvioinnista.

Oppimisvaikeuksia voidaan kartoittaa lukiseuloilla ja -testeillä sekä tarvittaessa muilla tavoin yhteistyössälukiopsykologin kanssa.



Lukion erityisopetuksen toimintamallit ja käytännöt kuvataan opetussuunnitelmaan perustuvassaerityisopetuksen suunnitelmassa, joka päivitetään vuosittain tarpeellisilta osin ja hyväksytäänopetussuunnitelmaan perustuvan lukuvuosisuunnitelman liitteenä.

Opiskelijan opiskelun järjestäminen osittain toisin

Milloin opiskelijalle aktiivisesta työskentelystä sekä tarpeellisista tukitoimista huolimatta jonkin kurssinsuorittaminen normaaleilla kurssin opetuskäytänteillä osoittautuu ylivoimaiseksi, hänelle voidaan tarjotamahdollisuus kurssin suorittamiseen osasuorituksina. Luvan tähän menettelyyn erillisenä kurssina antaarehtori opiskelijaa ja aineenopettajaa kuultuaan ja tällöin kurssin suorittamisesta tehdään sen alkaessasuunnitelma, jota opiskelijan tulee noudattaa.

Terveydellisistä tai muista painavista syistä opiskelijalle voidaan myöntää oikeus suorittaa lukiokurssejaosittain tai kokonaan itsenäisesti. Päätöksen tekee opiskelijan sekä tarvittaessa aineenopettajankuulemisen jälkeen rehtori.

Erityisen painavista syistä opiskelijalle voidaan myöntää lupa painottaa kurssin suorittamisessa joitakinopetussuunnitelman perusteissä määriteltyjä sisältöjä ja jättää joitakin sisältöjä vähemmälle tai kokonaanpois. Lukiolain 13 §:n mukaisen opetussuunnitelman perusteista poikkeamispäätöksen tekee rehtori.

0 kommenttia


Oppimisen ja opiskelun tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa. Tukijärjestetään ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, vahvuudet ja kehitystarpeet.Oppimisen ja opiskelun tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekäopiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Keskeisiä asioita ovat oppimisen esteettömyys,oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Jokaisella opiskelijalla tulee ollamahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa jasivistyä ihmisenä. Huomiota kiinnitetään opiskelijan oppimisen valmiuksiin, oppimaan oppimisen taitojenkehittämiseen ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelustaan, sen suunnittelusta,toteuttamisesta ja arvioinnista.Opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksistaja huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan opiskelijan tavoitteellista oppimista.

Opiskelija voi olla tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan, tai tuen tarve voi johtua esimerkiksikielellisestä, matemaattisesta, motorisesta tai tarkkaavaisuuden häiriöstä. Se voi liittyä myös sosiaalisiinvaikeuksiin, mielenterveyden tai elämäntilanteen ongelmiin. Lähtökohtana tuen tarpeen arvioinnissa onyhteistyö ja vuorovaikutus opiskelijan ja mahdollisuuksien mukaan myös huoltajien kanssa. Tuen tarpeentunnistaminen voi pohjautua perusopetuksesta perusopetuslain 40 §:n perusteella (628/1998, muutettulailla 1288/2013) saatuun tietoon, opiskelijan omiin, opettajien tai muun henkilöstön havaintoihin taierilaisiin arviointeihin. Tuen suunnittelu perustuu saatavilla olevaan tietoon opiskelijan tuen tarpeesta jamahdollisesti aiemmin annetusta tuesta. Tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaanmahdollisimman varhaisessa vaiheessa.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4ojot/pk#comments

Lukiossa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja opiskeluympäristöjä sekä niidensoveltuvuutta opiskelijalle tarkastellaan ja niihin pyritään löytämään opiskelijan opiskelua tukeviaratkaisuja. Opettaja suunnittelee tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa sekä yhteistyössä muidenmahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Jokaisen opettajan tehtävänä on antaa kannustavaa palautetta jaohjata tukea tarvitsevaa opiskelijaa siten, että hänen itseluottamuksensa, itsearviointitaitonsa jaoppimaan oppimisen taitonsa sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Opiskelijan tarvettaerityisjärjestelyihin ylioppilastutkinnon kokeissa arvioidaan hänen lukioaikana tarvitsemansa ja saamansatuen pohjalta. Häntä ohjataan tarvittavien lausuntojen hankkimisessa sekä sovitaan yhteistyöstäopiskelijan tarvitsemien erityisjärjestelyjen kokeilemiseksi ja harjoittelemiseksi.

Tukimuotoina voivat olla opetuksen eriyttäminen ja muut pedagogiset ratkaisut, kurssienvalintamahdollisuuksien hyödyntäminen, monipuolinen opinto-ohjausja ryhmänohjaajan tuki.Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaanhuomioon. Lukiolain 13 §:n (629/1998, muutettu lailla 478/2003) mukaan opiskelijan opiskelu voidaanjärjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja ‑asetuksessa säädetään ja lukion opetussuunnitelmassamäärätään. Tarvittavat tukitoimet ja tuki eri oppiaineissa voidaan sopia kirjattavaksi opiskelijanhenkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan lukiolain 29 §:n 2momentin mukaisia palveluja. Oppimisen ja opiskelun tuen rinnalla opiskelija voi saada myösyksilökohtaista opiskeluhuoltoa.

LIITE: Erityisopetuksen suunnitelma

Erityisopetus Porkkalan lukiossa (2016)Porkkalan lukiossa erityisopetus painottuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin löytämiseen sekäitsetunnon vahvistamiseen. Erityisopetusta voidaan toteuttaa kurssimuotoisena sekä yksilö- japienryhmä- opetuksena. Opetussuunnitelman mukaisten oppiaineiden opettaminen ja tarvittaessatukiopetus voidaan toteuttaa yhteistyössä aineen- ja erityisopettajan kanssa eli ns.samanaikaisopetuksena tai perinteisenä tukiopetuksena aineenopettajilta saatavien ohjeiden mukaisesti.Tarvittaessa erityisopettaja voi osallistua opiskelijan arviointiin ja ohjaukseen.

Erityisopettaja tekee vuosittain kaikille uusille opiskelijoille kirjoittamisen ja lukemisen kartoituksen elilukiseulan ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana. Seulan tulosten perusteeella opiskelija voidaan kutsuavarsinaiseen lukitestiin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Testi voidaan tehdä myös sellaisilleopiskelijoille, joiden mahdollinen lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus tulee ilmi vasta myöhemmin lukio-opintojen aikana.

Opiskelijalle, jolla on todettu lukivaikeus tai jokin muu oppimisvaikeus, voidaan laatia kirjallinen erityisentuen suunnitelma (ETS). Suunnitelma laaditaan yhteistyössä opiskelijan, aineenopettajan, tarvittaessalukiopsykologin ja opiskelijan huoltajan/huoltajien kanssa. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain taitarvittaessa.

Lukion erityisopettaja voi pitää opinto-ohjauksen opi oppimaan -kurssia yhteistyössä aineenopettajienkanssa (op3). Kurssin keskeinen sisältö löytyy ainekohtaisesta opetussuunnitelmasta. Kurssi arvioidaansuoritusmerkinnällä.0 kommenttia

Lukio-opintojen erityisjärjestelyt (2016)



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4ojot/es

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4ojot/es/epl#comments

Erityisjärjestelyihin ovat oikeutettuja kaikki sellaiset Porkkalan lukion opiskelijat, joilla on vähintäänkeskivaikea lukivaikeus tai jokin muu oppimista hankaloittava vaikeus. Tällaisia voivat olla esim. dysfasia,ADD, ADHD, Aspergerin oireyhtymä tai jokin psyykkinen tai fyysinen haitta tai vamma. Erityisjärjestelyitävoivat olla pidennetty koeaika, pitkäkestoinen kuullunymmärtämisen koe, tietokoneen käyttö vastauksienlaadinnassa tai jokin muu yhdessä opiskelijan ja opiskelijahuollon kanssa sovittu tukimuoto.

Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään niin, että opiskelijan yksilölliset tarpeet tulevat otetuksihuomioon oppituntien ja kokeiden aikana. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle voidaan antaamahdollisuus kokeen suulliseen täydentämiseen, apuvalineiden käyttöön, yksilöllisiin koe- jaoppimistehtäviin sekä muihin yhdessä sovittaviin tukimuotoihin. Tarvittavista tukimuodoista voidaanlaatia kirjallinen erityisentuensuunnitelma (ETS).

0 kommenttia

Opetuksen järjestäminen osittain toisin (2016)Terveydellisistä tai muista painavista syistä opiskelijalle voidaan myöntää oikeus suorittaa lukiokurssejaosittain tai kokonaan itsenäisesti. Päätöksen tekee opiskelijan kuulemisen jälkeen rehtori.

Erityisen painavista syistä opiskelijalle voidaan myöntää lupa painottaa kurssin suorittamisessa joitakinopetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä sisältöjä ja jättää joitakin sisältöjä vähemmälle tai kokonaanpois. Opetussuunnitelmasta poikkeaminen vaatii kirjallisen suunnitelman. Lukiolain 13§:n mukaisenopetussuunnitelman perusteista poikkeamispäätöksen tekee rehtori.

Ylioppilastutkinto ja erityisjärjestelyt (2016)Opiskelija, jolla on todettu oppimiseen liittyvä vaikeus, psyykkinen tai fyysinen haitta tai vamma, voi hakeaylioppilastutkintolautakunnalta oikeutta erityisjärjestelyihin ylioppilatutkinnon kirjallisiin jakuullunymmärtämisen kokeisiin. Hakemus tehdään yhdessä lukion rehtorin ja erityisopettajan kanssalautakunnan määräysten mukaisesti.

Opiskelija voi hakea lautakunnalta esim. lisäaikaa 1-2 tuntia kirjallisiin kokeisiin, pitkäkestoistakuullunymmärtämisen koetta, erillistilaa kokeiden suorittamiseen, tietokoneen köyttöoikeuttavastauksien laadintaan. Tarkemmat määräykset ja ohjeet löytyvät ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta (ylioppilastutkinto. .).0 kommenttia

4.4 Opiskeluhuolto

4.4 Opiskeluhuolto

Lukion opetussuunnitelman perusteissa käytetään lukiolain mukaisen käsitteen opiskelijahuolto sijastaoppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitettä opiskeluhuolto.

Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia jahuolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta.Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. [Oppilas- jaopiskelijahuoltolaki (1287/2013) 2 ja 3 §.]



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4ojot/es/lel#comments

http://www.ylioppilastutkinto.fi/

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4ojot/es/yjel#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto

Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymänopetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- jakuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestävastaa lähtökohtaisesti oppilaitoksen sijaintikunta. Yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio koulutuksenjärjestäjänä voi päättää järjestää näitä palveluja kokonaan tai osittain omana toimintanaan ja omallakustannuksellaan. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseenosallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja.Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa opiskelijoiden käytettävissä olevastaopiskeluhuollosta ja opiskelijaa ohjataan hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. [Oppilas- jaopiskelijahuoltolaki 3, 9 (muutettu lailla 1409/2014) ja 11 §.]

Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssasiten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössäopiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.Opiskeluhuollossa huolehditaan kaikkien opiskelijoiden mahdollisuudesta osallistua opiskeluhuollonsuunnitteluun ja kehittämiseen. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien jaopiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisönhyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ja 4 §, lukiolaki629/1998, 27 § (1268/2013).]

0 kommenttia



Näissä opetussuunnitelman perusteissa määrätään opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista,opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista sekä opetussuunnitelman ja oppilaitoskohtaisenopiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta [lukiolaki 10 §, 29 a § (muutettu lailla 1289/2013), oppilas- jaopiskelijahuoltolaki 13 §].

0 kommenttia

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä yhteisöllisenä opiskeluhuoltona.Opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoidenosallisuutta, oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista vastuullisuutta. Lisäksi edistetään jaseurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta jaesteettömyyttä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 §.)

Yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana on opiskelijan osallisuus,myönteinen vuorovaikutus sekä aikuistuvan nuoren itsenäistymisen tukeminen. Kaikilla opiskelijoillatulee olla mahdollisuus osallistua yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapojen kehittämiseen jamielipiteensä ilmaisemiseen opiskelijoita ja oppilaitosyhteisöä koskevissa asioissa [lukiolaki 27 §(muutettu lailla 1268/2013), oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 §]. Huoltajien mahdollisuutta osallistuayhteistyöhön tuetaan. Huoltajia kannustetaan osallistumaan yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseenja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja yhteistyön vahvistamiseen. Yhteistyötä tehdään myös kunnassanuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4-4-opiskeluhuolto#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4okp

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4okp/4okp#comments

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön [lukiolaki 21 § (muutettu lailla 1268/2013)].Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana onopiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuusopiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaaturvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksentoimintakulttuuria, ja se otetaan huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa.

0 kommenttia

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluhuollonpalveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuollon palvelut, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelutsekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto, jota toteutetaanmonialaisessa asiantuntijaryhmässä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 §.)

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekätunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myösvarhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä.

Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan.Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä itseään koskevissa toimenpiteissä jaratkaisuissa. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamustarakentava vuorovaikutus sekä opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä.Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossasekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilas-ja opiskelijahuoltolaki 11 ja 18 §.)

0 kommenttia

Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä

Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on osaopiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) opiskeluhuollon ohjausryhmä, 2)oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä 3) tapauskohtaisesti koottava monialainenasiantuntijaryhmä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 §.)

Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisenopiskeluhuoltoryhmän. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassaasiantuntijaryhmässä. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä onmukana opetushenkilöstöä, opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujaedustavia jäseniä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyväkokoonpano.

Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestäsuunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muutehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjänyhteinen. Sama ryhmä voi olla useamman koulutusmuodon yhteinen.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4okp/yo#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4okp/yo2#comments

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen opiskeluhuollonsuunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjännimeämä edustaja. Koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessäsen kokoonpanosta sekä tehtäviin liittyvistä toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuullaasiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin jaturvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuentarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön taiopiskeluhuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmäntapauskohtainen kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinävaadittavaan osaamiseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan,tai, ellei hänellä poikkeuksellisesti ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänenhuoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Opiskelijanyksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittaviaopiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 §).

0 kommenttia


Paikalliset kirjauksetPorkkalan lukion opiskeluhuollon suunnitelma on laadittu valtakunnallisen opetussuunnitelmanmääräysten mukaisesti tämän opetussuunnitelman liitteeksi. Suunnitelman toteutumista arvioidaanlukuvuosittain ja se päivitetään tarvittavilta osin hyväksyttäväksi opetussuunnitelmaan perustuvanlukuvuosisuunnitelman liitteenä.0 kommenttia


Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa.Suunnitelmat ovat 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy opiskeluhuoltoa koskevaosuus, 2) opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskeluhuollosta sekä 3) oppilaitoskohtainenopiskeluhuoltosuunnitelma. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 ja 13 §, lastensuojelulaki 417/ 2007, 12 §(muutettu lailla 1292/2013), lukiolaki 10 § (muutettu lailla 478/2003), terveydenhuoltolaki (1326/2013) 17§.]

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatima kunnan taikuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, lastensuojelunjärjestämiseksi ja kehittämiseksi. Se hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaanvähintään kerran neljässä vuodessa. [Lastensuojelulaki 12 § (muutettu lailla 1292/2013).]

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä jaturvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa opetussuunnitelmanopiskeluhuoltoa koskevaa osuutta sekä oppilaitoskohtaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia.

0 kommenttia

Opiskeluhuolto opetussuunnitelmassa



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4okp/omy#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4osjnl

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4osjnl/pk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4osjnl/4osjnl#comments

Opetussuunnitelmassa kuvataan käytännön tasolla opetussuunnitelman perusteissa määrättyjenasioiden toteutus, opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä linjauksetoppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelma laatimiseksi.

Opetussuunnitelma tulee opiskeluhuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollontehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa [lukiolaki 10 § (muutettu lailla 478/2003), terveydenhuoltolaki 17§]. Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten jayhteistyökumppaneiden kanssa.

Osa oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyvistä asioista on tarkoituksenmukaistakuvata yhdenmukaisesti kaikissa koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa siten, että niitä täsmennetään jatäydennetään oppilaitoskohtaisesti. Tämä tukee opiskeluhuollon palvelujen yhdenvertaista laatua jasaatavuutta (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2 §).

0 kommenttia

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laadinta

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä vartenlaaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myöskahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen jaopiskeluhuollon henkilöstön sekä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Se on tarkistettava vuodenkuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. (Oppilas- jaopiskelijahuoltolaki 13 §.)

Oppilaitoksen opiskelijakuntaa kuullaan ennen suunnitelman vahvistamista [lukiolaki 27 § (muutettu lailla1268/2013)]. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten jayhteistyökumppaneiden kanssa.

Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat:

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa esitetään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissäolevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnantarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevienopiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa.Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa.

Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön jaympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiäja seurantatietoja, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoiltasaatavaa tietoa.

Opiskeluhuoltohuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio oppilaitoksen käytettävissä olevistaopiskeluhuoltopalveluista, joita ovat opiskeluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut.

Lisäksi suunnitelmassa kuvataan

opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujentoteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä palveluista tiedottaminen ja niihin ohjaaminen



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4osjnl/oo#comments

opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön jayhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan.


Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestäminenopiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi.

Suunnitelmassa kuvataan

toimenpiteet yhteisöllisyyden edistämiseksi oppilaitosyhteisössä

toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuudenedistämiseksi

yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi

yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi

oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt

opiskeluhuollon kokonaisuudesta tiedottaminen

yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseentarvittavien tahojen kanssa

terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö

opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen

toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi opiskeluympäristössä

tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa

tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnintarkastuksissa

suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa.

Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö:

a) Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma [lukiolaki 21§ (muutettu lailla 1268/2013), oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §].

Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden jaaikuisten väliset vuorovaikutussuhteet oppilaitoksessa.

Suunnitelman tulee sisältää seuraavat kuvaukset:

kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen



edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla

yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että senkohteena olevan osalta

yhteistyö huoltajien kanssa

yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille jayhteistyötahoille

suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

b) Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa.Suunnitelmassa otetaan huomioon myös toimintavalmiudet ylioppilastutkinnon kokeiden aikanamahdollisesti tapahtuvassa äkillisessä uhka- ja vaaratilanteessa. Kriisisuunnitelma valmistellaanyhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteitakoskevat ohjeistukset, kuten pelastussuunnitelma [pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetuspelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 §)].

Suunnitelmassa kuvataan

kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa

johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihinvarautumisessa

sisäisen ja ulkoisen sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedottamisen javiestinnän periaatteet

psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille jayhteistyötahoille

toimintavalmiuksien harjoittelu

suunnitelman arviointi ja päivittäminen.


Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamistavat ja yhteistyöopiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä tarvittavienyksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi:

opiskeluterveydenhuolto- sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestäminen ja keskinäinen työn-ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittava yhteistyö

monialaisen asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllistentukitoimien järjestämisen periaatteet

opiskeluhuollon yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa



opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys

sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyöoppilaitoksessa

opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi

tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa(erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi jne.).


Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelmassakuvataan

opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä jaarvioimisessa

opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyynliittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä

opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen opiskelijaltaja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa

käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissasekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä

käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskeluhuollonhenkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta

menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessaasiantuntijaryhmässä.

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen sekä sosiaali- jaterveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta (oppilas- jaopiskelijahuoltolaki 26 §).

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi(omavalvonta). Suunnitelmassa esitetään seurattavat asiat, tietojen kokoamiseksi käytettävätmenetelmät, seurannan aikataulu sekä vastuussa oleva taho. Tämän lisäksi kuvataan seurantatietojenkäsittely ja niiden hyödyntäminen opiskeluhuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksistatiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille.

0 kommenttia

LIITE: Porkkalan lukion opiskeluhuollon suunnitelma (4.4.2,kohdat 1-5)1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevatopiskeluhuoltopalvelut



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4osjnl/ool#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4osjnl/plos

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4osjnl/1oplmsp

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevatopiskeluhuoltopalvelut (2016)

PORKKALAN LUKION OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA

Opiskeluhuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut.Sivistystoimi vastaa psykologi- ja kuraattoripalveluista ja perusturva vastaa opiskeluterveydenhuollonpalveluista. Kunnan omaa palvelutuotantoa täydennetään tarvittaessa ostopalveluna.

Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki edellyttää, että opiskelijoilla on käytettävissään psykologi- jakuraattoripalvelut esiopetuksessa, perusopetuksessa sekä toisella asteella. Kirkkonummen kunnanLasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa opiskelijamääräsuositusten osalta viitataan Kirkkonummenkunnan palvelustrategiaan, jossa on linjattu, että opiskelijahuoltohenkilöstön tavoiteltu asiakaspohja on800 opiskelijaa/työntekijä. Valtakunnallisissa suosituksissa linjataan, että asiakaspohja tulisi ollakorkeintaan 600 opiskelijaa/työntekijä ja toimintaa yhdellä työntekijällä enintään 2-3 kouluyhteisössä.Suositus opiskeluhuollon terveydenhoitajan opiskelijamäärästä on 600 opiskelijaa/työntekijä. Lukionpsykologi ja kuraattori toimivat myös perusopetuksen puolella, kokonaisopiskelijamäärä ylittää 800opiskelijan. Opiskeluterveydenhoitaja työskentelee lukion lisäksi myös Luksian Kirkkonummentoimipisteen Valma-koulutuksessa opiskelevien kanssa.


2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat (2016)PORKKALAN LUKION OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA

• Toimenpiteet yhteisöllisyyden edistämiseksi oppilaitosyhteisössä

Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on lisätä opiskelijan vaikutusmahdollisuuksia sekä vahvistaaopiskelijan kokemusta kuulumisesta yhteisöön. Osallisuus tukee sekä opiskelijan hyvää työskentelyä ettäopiskelijan viihtyvyyttä.

Yhteisöön kuulumista vahvistetaan mm. ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmäyttämisellä. Koulussaon tutortoimintaa sekä aktiivinen oppilaskunta, jota kuullaan erilaisten asioiden yhteydessä. Muita tapojavahvistaa yhteisöön kuulumista ovat mm. erilaiset teemapäivät, vierailijat ja musaprojekti. Myös koulunperinteiset tapahtumat esim. penkkarit ja vanhojen tanssit luovat kouluun yhteenkuuluvuuden ilmapiiriä.

Myös opiskelumenetelmillä on mahdollista aktiivisen oppimisen lisäksi vahvistaa opiskelijan osallisuuttakouluyhteisössä. Näistä esimerkkinä erilaiset painotukset oppiaineissa, toiminnalliset työskentelytavat jailmiöpohjainen opiskelu.

Tavoitteena on, että yhteisössä on hyvä ilmapiiri, jonka luomiseen vaikuttavat monet, usein pienetkinasiat. Kaikki koulussa olevat huomioivat toisensa, tervehditään, käyttäydytään myönteisesti. Koulussakiinnitetään huomiota tilojen toiminnallisuuteen, luodaan opiskelijoille yhdessäoloa mahdollistaviapaikkoja.

• Toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuudenedistämiseksi.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4osjnl/2yosjt

Lakisääteiset tarkastukset tukevat opiskeluympäristön terveyden ja turvallisuuden edistämistä. Lukiossatoteutetaan lukuvuosittain pelastautumisharjoitukset.

Opiskelijoilta seurataan kyselyin heidän hyvinvointiin ja viihtyvyyteen liittyviä asioita. Opiskelijoitakannustetaan kertomaan havaitsemistaan ongelmista.

Lukiossa on myös näkyvää valvontaa, mikä tuo turvallisuutta. Lukion järjestyssäännöt luovat yleisenohjeistuksen käyttäytymiselle. Havaittuun kielteiseen käyttäytymiseen puututaan.

• Yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi

Oppilaskuntaa kannustetaan aktiiviseen, omaan toimintaan. Lukioon liittyvissä kysymyksissä oppilaskuntaedustaa opiskelijoiden näkemystä. Myös lukion erilaisiin kokouksiin voidaan kutsua opiskelijajäseniä.

• Yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi

Huoltajille tiedotetaan aktiivisesti kouluun liittyvistä asioita vanhempainilloissa sekä Helmi-postilla.Huoltajien toiveita yhteistyöstä ja osallisuudesta kuullaan. Huoltajien edustaja voidaan kutsua myösyhteisöllisen opiskeluhuollon kokoukseen.

• Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt

Lukion opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata opiskeluhuollon suunnittelusta, toteuttamisesta jaarvioinnista. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen.

Ryhmää johtaa joko rehtori tai apulaisrehtori. Opiskeluhuoltoryhmä on monialainen ja siihen kuuluurehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi opinto-ohjaajat, opiskeluhuollon terveydenhoitaja, kuraattori japsykologi sekä erityisopettaja. Lisäksi opiskeluhuoltoryhmään voidaan kutsua mukaan opiskelijoiden,huoltajien, lukion henkilökunnan tai yhteistyötahojen edustajia. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessakuulla myös muita asiantuntijoita.

Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu tarpeen mukaan. Kokouksen aihepiirinä ovat erilaiset,keskeiset teemat. Kokouksissa päivitetään oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma ja siihenliittyvät suunnitelmat esim. suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta jahäirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Lisäksi kerran jaksossa onkokous, joka on yhteisöllisen ja pedagogisen kehittämisen tueksi. Kokouksissa käsitellyt aiheet jamahdolliset toimenpiteet kirjataan. Muistiot säilytetään koulun kansliassa.

• opiskeluhuollon kokonaisuudesta tiedottaminen

Lukion opiskeluhuoltosuunnitelma on luettavissa koulun kotisivuilla. Huoltajille tiedotetaanopiskeluhuollon käytännöistä vanhempainilloissa sekä Helmi-viestinnällä. Opiskelijoille kerrotaanopiskeluhuollosta yleisesti esimerkiksi lukuvuoden alkuinfoissa. Yksittäinen opiskelija ohjataanpalveluihin, kun on huoli hänen opiskelusta tai hyvinvoinnista.

• Yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseentarvittavien tahojen kanssa

Kunnassa on useampia monialaisia yhteistyöryhmiä, esimerkiksi POSE, aluetyöryhmät, KINUVA. Näissä ryhmissä pyritään jakamaan tietoutta ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä sekä kehittämään



Näissä ryhmissä pyritään jakamaan tietoutta ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä sekä kehittämäänyhteistyötä. Opintonsa keskeyttävien osalta tehdään yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa.Nuorisotoimi esittelee nuorisofoorumin toimintaa.

• terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö

Kouluterveyskysely tehdään kahden vuoden välein. Yhteistyöpalaverien avulla voidaan suunnitella, kuinkaesim. kyselyn tuloksia voidaan jalkauttaa toimintaan. Yhteistyöpalaverit ovat myös muutoin mahdollisiaterveystiedon opetuksen ja terveysneuvonnan välillä.

• opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen

Opiskelijoiden läsnäololla opetuksessa on suuri merkitys opintojen etenemisessä. Lukuvuoden alkaessaryhmänohjaajat käsittelevät opiskelijoiden kanssa koulun poissaolokäytänteet. Kurssin aikana opiskelijanon selvitettävä poissaolonsa. Alle 18-vuotiaiden kohdalla poissaoloselvityksen tekee opiskelijan huoltaja.

Tavoitteena on, että opiskelija tekee kurssivalintansa hyvissä ajoin edellisen jakson aikana, jotenkurssivalinnat ovat ajan tasalla ennen uuden opetusjakson alkua. Opiskelijoita tuetaan, jotta hepystyisivät etenemään opiskelussa suunnitelmansa mukaisesti. Erityisopettajan tukea hyödynnetäänmonipuolisesti.

Opintoja seurataan säännöllisesti. Ryhmänohjaajat ja muut aineenopettajat tekevät yhteistyötä.Viikoittain kokoontuu pedagoginen ryhmä, jossa seurataan opiskelijoiden opiskelun etenemistä japoissaoloja. Ryhmässä mietitään tuki opiskelijalle, jonka opiskelun etenemisessä on vaikeutta.

Opiskelijalla saattaa olla henkilökohtaisia syitä, joiden takia säännöllinen osallistuminen kurssille voiepäonnistua. Painavista syistä opiskelijalle voidaan antaa mahdollisuus suorittaa kurssi joustavasti,osittain olemalla läsnä opetuksessa ja osittain työskentelemällä itsenäisesti. Luvan joustavaan opiskeluunmyöntää rehtori yhteistyössä opiskelijan ja tämän huoltajan kanssa.

• toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi opiskeluympäristössä

Opiskeluympäristössä on pyritty esteettömyyteen. Haasteiden ilmetessä asiat ratkaistaantapauskohtaisesti.

• tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa

Tapaturmien ehkäisy on osa kokonaisvaltaista turvallisuuden edistämistä oppilaitoksessa.

Opetushenkilöstön vastuulla on toteuttaa opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetustatapaturmista ja turvallisuudesta. Lisäksi oppilaitoksen johdon tulee huolehtia, että oppilaitoksessa onriittävästi ensiaputaitoista henkilökuntaa, jotta toiminta hätätilanteessa on mahdollisimman tehokasta.Opettajien ja muun koulun henkilökunnan ensiaputaitoja ja näiden valmiuksien ylläpitämistä edistetäänsäännöllisillä koulutuksilla.

Suunnitelmallinen tapaturmien seuranta on suositeltavaa ja tuottaa tietoa suoraan oppilaitoksessatehtävän ennaltaehkäisytyön tueksi.

• tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Päihteiden ja tupakkatuotteidenkäyttö on koulun alueella kielletty. Oppilaitoksen henkilökunnan tehtävänä on huolehtia valvonnasta.



käyttö on koulun alueella kielletty. Oppilaitoksen henkilökunnan tehtävänä on huolehtia valvonnasta.Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen edellyttää päihteiden vastaisentyön kehittämistä oppilaitosyhteisössä. Tavoitteena on myös tunnistaa mahdollisimman varhaisessavaiheessa päihteiden kanssa vaikeuksiin joutunut nuori ja puuttua tarkoituksenmukaisin keinoin hänenelämäntilanteeseensa.

Oppilaitoksessa käsitellään päihteiden ja tupakkatuotteiden käytön terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksiasekä riippuvuuden syntymistä ja merkitystä osana normaalia opetusta. Yleinen asennevaikuttaminensekä itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamiseen tähtäävät keinot ovat keskeisiä päihteiden käyttöäehkäiseviä toimia. Vanhempainilloissa voidaan antaa ajankohtaista tietoa päihdeasioista sekävahvistetaan vanhemmuutta nuorten elämänhallintataitojen kehittämiseksi.

Alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön puututaan aina. Kunnassa on laadittu päihdestrategia.

Tuntemattomien henkilöiden oleskeluun työpäivän aikana oppilaitoksessa tai oppilaitoksen alueellapuututaan. Muutokset opiskelijan opiskelutavassa, käyttäytymisessä ja olemuksessa sekäselittämättömien poissaolojen lisääntyminen voivat liittyä päihteiden käyttöön.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa puututaan päihteiden käyttöön, sitä suuremmat mahdollisuudet onvaikuttaa ja ehkäistä kierteen paheneminen. Huolen herätessä opiskelija ohjataan terveydenhoitajalle.Asiaa voidaan käsitellä myös monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Alaikäisen nuoren vanhempiin otetaanyhteyttä ja tarvittaessa otetaan yhteyttä verkoston muihin toimijoihin. Avoin ja luottamuksellinenyhteistyö kotien kanssa on tärkeää. Tarvittaessa järjestetään verkostokokouksia ja nuori ohjataanasianmukaiseen hoitoon.

Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen sosiaaliviranomaisille, jos on huolissaan lapsesta tainuoresta. Laki velvoittaa opetus- ja opiskeluhuollon henkilöstöä lastensuojeluilmoituksen tekemiseen.

• yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnintarkastuksissa

Oppilaitosyhteisön ja –ympäristön on suojattava terveyttä. Hyvät työ- ja oppimisolosuhteet luovatedellytykset koko yhteisön hyvinvoinnille, työkyvyn säilyttämiselle sekä tulokselliselle oppimiselle.Opiskelijan terveyden edistämiseksi on oppilaitosyhteisön ja oppimisympäristön terveellisyys jaturvallisuus tarkastettava yhteistyössä oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden, opiskeluterveydenhuollon,terveystarkastajan, henkilöstön, työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittavien muidenasiantuntijoiden kanssa. Työolot tutkitaan säännöllisesti työsuojeluviranomaisten aloitteesta.Oppilaitosyhteisön ja –ympäristön tulee olla terveellinen, turvallinen, esteetön ja esteettisesti viihtyisä.Fyysiset työolot, kuten sisäilman laatu, opiskelun ergonomia, tapaturmavaarat, kalusteiden,sosiaalitilojen, säilytystilojen ja oppilaitoksen siivouksen asianmukainen taso huomioidaantarkastuksessa. Tarkastuksesta laaditaan raportti ja samoin todetuista puutteista ja niiden korjaamisestalaaditaan suunnitelma. Arvioinnissa todettujen puutteiden korjaamista seurataan vuosittain.

2a. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta,kiusaamiselta ja häirinnältä

2a. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiseltaja häirinnältä (2016)



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4osjnl/xx

Lukiolain 21 § nojalla opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjäävelvoitetaan laatimaan suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältäkoulussa. Pahoinpitely on rikos. Rikoslain 27 luvussa toisen solvaaminen tai herjaaminen on säädettyrangaistavaksi teoksi.

Kiusaamisen ilmenemismuotoja

Kiusaaminen on henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi selän takana pahanpuhumista, ilkeiden juorujen ja valheiden levittämistä, tönimistä, lyömistä, ulkopuolelle jättämistä, netissätapahtuvaa loukkaamista tai väärien tietojen levittämistä, ilkeiden tai uhkaavien tekstiviestien taisähköpostien lähettämistä tai mitä tahansa toimintaa, joka vahingoittaa tai loukkaa toista. Näinmääriteltynä kiusaaminen voi myös täyttää väkivallan ja rangaistavaksi säädetyn teon tunnusmerkit.

Kiusaaminen esiintyy usein verhotusti ja siksi sitä voi olla vaikea havaita. Kiusaaminen on kiusatullesubjektiivinen kokemus ja tulee sellaisena ottaa vakavasti.

Räikeitä loukkauksia ovat myös esimerkiksi seksuaalinen häirintä ja ahdistelu sekä henkilönominaisuuksiin liittyvä vähättely tai syrjintä.

Toimenpiteitä kiusaamisen ehkäisemiseksi

Lukiolaki ja järjestyssäännöt asettavat puitteet sallitulle käyttäytymiselle. Yhteisöllisillä toimilla tuetaanoppilaitoksen toimintakulttuuria, jolla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia,terveyttä ja sosiaalista vastuullisuutta sekä erilaisuuden hyväksymistä. Opiskelijoiden yhteenkuuluvuuttapyritään vahvistamaan mm. tutortoiminnalla ja uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisellä.

Opiskelijoille tehtävissä kyselyissä on myös kiusaamista koskevia kohtia. Toimenpiteitä kiusaamisenehkäisemiseksi pyritään kehittämään.

Kiusaamistapausten käsittely

Henkilöstön velvollisuus on puuttua havaitsemaansa kiusaamiseen ja tarvittaessa ilmoittaa asiastarehtorille. Opiskelijoita rohkaistaan tuomaan rehtorille tai opiskeluhuollolle tiedoksi kouluyhteisössäkokemansa tai havaitsemansa kiusaaminen tai muu epäasiallinen kohtelu. Jokaista tiedoksi saatuakiusaamistapausta aletaan selvittää mahdollisimman nopeasti. Mahdollisuuksien mukaan kuullaankaikkia osapuolia.

Tarvittaessa kiusatulle ja kiusaajalle järjestetään opiskeluhuollon tuki. Seurantakeskustelut järjestetäänasianosaisten kanssa sovitulla tavalla. Seuranta on tärkeää, jotta saadaan kiusaaminen todellapäättymään.

Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen

Suunnitelma käydään yhteisesti läpi henkilöstön kanssa lukuvuoden alussa ja tarpeen mukaanlukuvuoden aikana. Uusi henkilöstö perehdytetään suunnitelman sisältöön.

Suunnitelma päivitetään yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä.

Päivitetty suunnitelma liitetään lukuvuosisuunnitelmaan.



2b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

2b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa (2016)

PORKKALAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

Päivitetty: 4/2016

Kriisiryhmä kutsutaan koolle, kun jokin äkillinen tapahtuma aiheuttaa kriisin kouluyhteisössä. Kyseessävoi olla kuolemantapaus, onnettomuus tai jokin muu traumaattinen tapahtuma tai vakava uhkatilanne.

Koulupäivän aikana onnettomuustapauksissa, sairauskohtauksessa tai kuolemantapauksessa onjokaisella henkilökunnan edustajalla velvollisuus antaa ensiapua, kutsua apua hätäkeskuksesta (112) jatiedottaa rehtoria tapahtumasta. Porkkalan lukion pelastussuunnitelmassa kuvataanpelastautumistoimet.

Koulussa tapahtuneen tai ulkopuolelta saadun kouluyhteisöä tai opiskelijoita koskettavastatraumaattisesta tapahtumasta tiedonsaannin jälkeen kootaan mahdollisimman pian koolle kriisiryhmä,joka suunnittelee tapahtuneesta tiedottamista ja psykososiaalisen tuen tarjoamista.

Yksittäistä opiskelijaa kohdanneen kriisin (esim. läheisen kuolema) jälkeen, tiedonsaanut pyytää lupaaopiskelijalta olla asiasta yhteydessä opiskeluhuoltoon, jotta opiskelijalle voidaan tarjota keskustelutukea.

Porkkalan lukion kriisiryhmä:

Rehtori Matti Autero p. 050 310 7078

Apulaisrehtori Ville Mäkelä p. 050 414 3602

Kuraattori Tarja Knuutila p. 040 126 9638

Psykologi Saara Pikkarainen p. 040 1269749

Terveydenhoitaja Tiina Heikurainen p. 050 414 1286

Opinto-ohjaaja Satu Seppälä p. 040 1269669

Kriisiryhmään kutsutaan tilanteen mukaan tarvittaessa muu henkilökunnan jäsen, jolla kriisitoiminnankannalta merkityksellistä tietoa käsillä olevasta asiasta.

Kun oppilas tai opettaja loukkaantuu pahoin tai kuolee koulupäivän aikana:

onnettomuustapauksessa, sairauskohtauksessa tai kuolemantapauksessa on paikalla olevallaopettajalla tai muulla henkilökunnan jäsenellä velvollisuus antaa ensiapua, kutsua apuahätäkeskuksesta (112) ja tiedottaa asiasta rehtoriakuolemantapauksesta koulussa on poliisin tehtävä tiedottaa omaisille

Kun oppilas tai opettaja loukkaantuu pahoin tai kuolee:

Kun koulu saa tiedon tapahtuneesta, tiedon vastaanottaja pyytää lupaa tiedottaa rehtoria ja koulunkriisiryhmää, koska koululla on tapana ottaa asia yhdessä käsiteltäväksi. Näin:



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4osjnl/cc

voidaan estää huhupuheiden leviämistävoidaan huolehtia opiskelijoista, joissa tapahtunut voi herättää voimakkaita ajatuksia jatunteita

Koulun ulkopuoliset onnettomuudet ja traumaattiset tapahtumat

Kriisiryhmä kutsutaan koolle ja kerätään saatavilla oleva tieto. Selvitetään, onko koulun opiskelijoitatai henkilökuntaa osallisena. Kriisiryhmä päättää asiasta tiedottamisesta ja asian käsittelystäkoulussa.

Tiedon saanut ottaa yhteyttä rehtoriin tai tämän poissa ollessa apulaisrehtoriin.

Rehtori /apulaisrehtori

kutsuu koolle kriisiryhmän puhelimitse tai tekstiviestillä. Vastaanottajan tulee vahvistaa viestintulleen perille.rehtori vastaa sekä sisäisestä että ulkoisesta tiedottamisesta

Kriisiryhmä kokoontuu mahdollisimman nopeasti ja:

kerää tiedon tapahtuneesta, on tarvittaessa yhteydessä omaisiin tai koulun ulkopuolisiinviranomaisiinvarmistaa, mitä on lupa kertoaarvioi, keitä asia koskettaa, ketkä ovat osallisia

sopii mitä ja miten tiedotetaan ja kenelle (henkilökunta ja opiskelijat, huoltajat)tekee alustavan toimintasuunnitelman ja sopii työnjaosta; tukena opiskelijahuollon ylläpitämäkriisikansiokokoontuu tarvittaessa useamman kerran suunnitelman tarkentamiseksi ja myös lopuksi arvioitoiminnan sujumistasopii seurannasta

Kriisiryhmälle tueksi tiedottamisen ja jälkihuollon suunnitteluun:

Tiedottaminen opettajille ja henkilökunnalle

mitä on tapahtunut?

mitä tietoa annetaan opiskelijoille ja kuka tiedon antaa ja miten?

keitä asia ehkä koskettaa eniten, tarvittaessa opiskeluhuolto mukaan keskustelemaan ja antamaantietoa näille ryhmille.

Opiskelijoille tiedottaminen

tiedottaminen luokassa esim. ryhmänohjaajan toimestaannetaan opiskelijoille mahdollisuus ryhmissä keskustella tapahtuneesta:

mahdollisuus kertoa, kuinka he saivat tietää ja keneltä, milloinkäydään läpi tiedossa olevat faktatannetaan tilaa kysymyksillä ja keskustelulle, asian herättämille ajatuksille ja tunteille



kerrotaan millaisia reaktioita tilanne voi herättää ja mihin voi ottaa yhteyttä, jos haluaakeskustella tilanteesta lisääopiskeluhuolto voi olla mukana keskustelun tukena tarvittaessa

kriisiryhmä antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita asian käsittelystä

Tarvittaessa järjestetään kriisi-istunto

tarvittaessa voidaan järjestää koulun ulkopuolisten ammattilaisten vetämä kriisi-istuntoopiskelijoille tai henkilökunnalle, jossa tapahtunutta voidaan käydä läpi

Koululla voidaan pitää muistohetki tai hiljainen hetki

tiedotetaan tästä myös omaisia

Kriisiryhmä suunnittelee mahdollisen muistohetken tai muun muistamisen

Seuranta ja jälkityö

tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille mahdollisista traumaattisen kriisin oireista sekämahdollisuudesta ottaa yhteyttä opiskeluhuoltoon

myös opettajat seuraavat opiskelijoiden reaktioita ja ohjaavat tarvittaessa opiskelijaakeskustelemaan opiskeluhuoltoonHenkilökuntaa voidaan ohjata ottamaan tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoonjoissakin tapauksissa voidaan sopia seurantatapaaminen jollekin ryhmälle opiskeluhuollontoimesta

Kriistoiminta ja yo-kokeet

Ylioppilaskirjoituksen aikana tarvittava kriisitoiminta järjestetään edellä sanotun mukaisesti huomioidenyo-kokeen järjestämiseen liittyvät erityisvaatimukset. Pelastustoiminta kuvataan pelastussuunnitelmassa.

Kriisisuunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen

Kriisisuunnitelma käydään yhteisesti läpi henkilöstön kanssa lukuvuoden alussa ja tarpeen mukaanlukuvuoden aikana. Uusi henkilöstö perehdytetään kriisisuunnitelman sisältöön.

Kriisiryhmä kokoontuu lukuvuoden alussa sekä muuten tarpeen mukaan ylläpitämääntoimintavalmiuttaan ja päivittämään kriisisuunnitelman.

Päivitetty kriisisuunnitelma liitetään lukuvuosisuunnitelmaan.

0 kommenttia


3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen (2016)PORKKALAN LUKION OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA

Opiskelijalla on oikeus halutessaan yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, joka on tarkoitettu opiskelijantueksi.

Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon sisältyvät



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4osjnl/cc/2t-kjujv#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4osjnl/yy

yksittäiselle opiskelijalle annettavat kuraattorin, psykologin sekä opiskeluterveydenhuollonpalvelut, sekä

monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan sekä tilanteen mukaan hänenhuoltajiensa tai muiden läheistensä kanssa, huomioiden toiveet ja yksilölliset tarpeet. Opiskelijalla onyksilöllisessä opiskeluhuollossa ikänsä ja kehitystasonsa mukainen itsenäinen asema. Huoltajalla ei oleoikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluita

Opiskeluterveydenhuolto- sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestäminen; keskinäinen työn- javastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittava yhteistyö

Oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa asetetaan määräajat, minkä sisällä opiskelijalla on oikeus saadaopiskeluhuoltopalveluja. Laki edellyttää, että opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustellahenkilökohtaisesti psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä senjälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa keskustelu on järjestettävä samana taiseuraavana päivänä. Keskustelumahdollisuus on järjestettävä myös opiskelijan huoltajan tai muunhenkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta/ohjaus tai joskeskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Mikäli oppilaitoksen oma kuraattori taipsykologi ei pysty määräajassa järjestämään aikaa, johtava koulupsykologi ohjaa tarvittaessa saamaanlainmukaisia opiskeluhuollon palveluita muuta kautta.

Oppilaitoksen yksilöllisen opiskeluhuollon yksi työmuoto on myös konsultointi, jolloin opettaja/huolenkantaja voi suoraan keskustella opiskelijan tilanteesta opiskelijahuollon työntekijän kanssa.

Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut

Kuraattori on sosiaalityön asiantuntija oppilaitosyhteisössä. Kuraattori tarkastelee sosiaalisia ilmiöitäkokonaisvaltaisesti yksilön, perheen, ryhmän ja oppilaitosyhteisön tasolla. Kuraattorityössä edistetäänopiskelijoiden sosiaalista kasvua ja arjen sujumista, toimintakykyä ja vuorovaikutussuhteita.Kuraattorityön tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvoinnin, sosiaalisen kehityksen ja opiskelun tukeminensekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sosiaalityön keinoin.

Psykologi on nuoren psykologisen kehityksen ja psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen psykologianasiantuntija. Psykologin työn tavoitteena on edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja tukeaopiskelutavoitteiden saavuttamista. Työn painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja varhaisessa tuentarjoamisessa. Psykologi työskentelee sekä yksilötasolla että yhteisötasolla.

Psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänenopiskeluunsa ja kehitykseensä liittyen vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelijavoidaan ohjata saamaan myös muita kun opiskeluhuollon palveluita.

Opiskeluterveydenhuolto

Lukiossa opiskeleville nuorille on tarjolla opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskelijat kutsutaanensimmäisenä vuonna terveydenhoitajan tekemään terveystarkastukseen ja tässä yhteydessä heilletarjotaan mahdollisuus lääkärintarkastukseen joko ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena.Kutsuntaikäiset käyvät opiskeluterveydenhuollossa sekä terveydenhoitajan että lääkärinennakkotarkastuksessa. Terveystarkastuksessa on tärkeä saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä jahyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Terveyden edistämisen



lisäksi opiskeluterveyshuollon tavoitteena on tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijatmahdollisimman varhain. Terveystarkastuksessa kiinnitetään erityisesti huomioita opiskelijanelämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon, psykososiaaliseen hyvinvointiin ja mielialaan, päihteisiin sekäseksuaaliterveyteen.

Opiskeluterveydenhuollossa toteutetaan terveysneuvontaa ja – ohjausta, niin yksilö- kuin ryhmätasolla.Neuvonnassa painotetaan sekä yksilön että kansanterveyden kannalta keskeisiä asioita mm.mielenterveys, väkivalta ja koulukiusaaminen, ravitsemus, tupakoinnin, päihteiden ja huumaavienaineiden käytön ehkäisy ja lopettaminen, uni ja lepo sekä liikunnallinen elämäntapa. Yksilö- jaryhmäneuvontaa toteutetaan suunnitelmallisesti ja opiskelijoiden tarpeet huomioiden kohdennettunaopiskelijoille ja heidän huoltajilleen.

Monialaisen asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjensopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet

Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeenselvittämiseksi ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi, kun tarvitaan moniammatillista näkökulmaaja osaamista. Ryhmän kokoaa opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden edustaja, jolla on huoliopiskelijan tilanteesta. Koollekutsuja keskustelee ensin huolestaan ja ryhmän kokoonpanosta opiskelijanja tarvittaessa hänen huoltajiensa kanssa. Ryhmään osallistuvat luvan saaneet opiskeluhuollon jaopetuksen työntekijät. Asian käsittelyyn on mahdollista pyytää neuvoa ja konsultaatiota myös muiltaasiantuntijoilta. Kirjallisella suostumuksella ryhmään voi osallistua myös tarvittavia koulunulkopuolisiayhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Opiskelijalla on oikeus kieltää huoltajan osallistuminen asiansakäsittelyyn, jos syy on painava ja sosiaali- tai terveysalan ammattihenkilö arvioi opiskelijan riittävänkypsäksi päättämään asiasta.

Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys

Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisella valitaan vastuuhenkilö, joka kirjaa sovitut asiatoppilashuoltokertomukseen ja neuvottelee tarvittaessa opetuksen erityisjärjestelyistä.

Oppilashuoltokertomukset tallennetaan oppilashuoltorekisteriin, jota ylläpitää Kirkkonummen kunta.Oppilashuollon esimies toimii rekisterin vastuuhenkilönä. Kirjauksiin saavat tutustua asian käsittelyynosallistuneet henkilöt.

Opiskeluhuollon yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa

Opiskeluhuolto tukee opiskelijaa opinnoissa ja jatko-opintoihin suuntautumisessa yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa. Opinto-ohjaus ja yhteistyö on laajemmin kuvattu ohjaussuunnitelmassa.

Sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksenjärjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa

Kokonaisvastuu nuoren sairauden hoidosta ja lääkkeiden annosta on aina nuorella ja vanhemmilla.Nuoren ja hänen vanhempiensa tehtävänä on kertoa sairaudesta ja sen hoidosta oppilaitokselle.Tarvittavista erityisjärjestelyistä on aina sovittava tapauskohtaisesti kodin ja oppilaitoksenyhteisymmärryksessä.



Kun nuorella on vakava tai pitkäaikainen sairaus, on mahdollista järjestää hoitoneuvottelu, johonosallistuvat henkilöt kootaan tapauskohtaisesti opiskelijan toiveen ja tarpeen mukaisesti.Hoitoneuvottelussa selvitetään nuoren selviytymistä ja tarvittaessa sovitaan tarpeellisistaerityisjärjestelyistä. Hoitoneuvotteluun pyydetään mukaan terveydenhoitaja ja tarvittaessa lääkäri.

Hoitoneuvottelu sovitaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun nuorella on todettu vakava taipitkäaikainen sairaus, joka vaikuttaa nuoren vointiin. Hoitoneuvottelua voi ehdottaa myös oppilaitoksenhenkilöstö kun nuoren voinnissa ja jaksamisessa tapahtuu havaittavia muutoksia. Jokaisenhenkilökuntaan kuuluvan on velvollisuus auttaa parhaan kykynsä mukaan, jos nuorella on hätätilannekuten epilepsiakohtaus, insuliinishokki tai vakava allerginen reaktio.

Pysyvistä erityisruokavalioista, kuten keliakiaruokavaliosta ja diabeetikon ruokavaliosta sekä vaikeistaruoka-allergioista, huoltaja / oppilas täyttävät erityisruokavalion tarpeesta kertovan todistuksen. Ruoka-aine allergioiden kohdalla lomakkeen liitteenä tulisi olla alle kaksi vuotta vanha lääkärinlausuntovälttämisruokavalion tarpeellisuudesta. Lomake toimitetaan terveydenhoitajan kautta koulukeittiöön.

Kansallisen Allergiaohjelman mukaisesti lieviä oireita (ohimenevä suun kutina tai kirvely tai ihon punoitus)aiheuttavia ruoka-aineita ei tule enää hoitaa välttämisellä vaan altistamalla ja vähitellen siedättämällä.Näin ollen lievistä allergiaa aiheuttavista ruoka-aineista ei enää laadita välttötodistusta. Uskonnollisista jaeettisistä ruokarajoituksista vanhemmat ilmoittavat erillisellä lomakkeella suoraan koulukeittiöön.

Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa jaohjaus niihin hakeutumiseksi

Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille.Terveydenhoitajat tapaavat opiskelijoita mahdollisuuksien mukaan sairausvastaanoton merkeissä,tarvittaessa opiskelijat voivat käyttää myös terveysasemien palveluita. Lisäksi opiskeluterveydenhuollossatehdään yhteistyötä myös muiden hoitotahojen kanssa sekä ohjataan asiakkaita mielenterveys-, päihde-että seksuaaliterveyspalveluihin.

Tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen jayhteistyökumppaneiden kanssa

Opiskelijan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tehdä yhteistyötä huoltajien ja muiden nuorta tukevientahojen kanssa. Keskeistä on varmistaa opiskelijan kokonaisvaltainen tukeminen. Näin voidaan välttääpäällekkäisiä tukitoimia. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Yksittäistäopiskelijaa koskevassa opiskeluhuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskeviasäännöksiä.

Opiskeluhuollon keskeisistä yhteistyökumppaneista nuorisotoimi, nuorten hyvinvointiasema jalastensuojelu on kuvattu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Oppilaitos tekee tarvittaessayhteistyötä poliisin kanssa tilanteissa, joissa opiskelijan tai kouluyhteisön turvallisuus on vaarantunut.Yhteistyötä ohjaavat oppilaitoksen toimintaohjeet äkillisessä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa.

Lääkärin lähetteellä opiskelija voidaan ohjata hoidon tarpeen arviointiin tai jatkotutkimuksiinerikoissairaanhoitoon esimerkiksi neurologian, foniatrian tai psykiatrian poliklinikoille. Tarvittaessa onmahdollista käsitellä yhteistyössä kirkkonummelaisen nuoren tilannetta ja tuen tarvetta myös Lasten januorten kuntoutustyöryhmässä. Muilta paikkakunnilta lukiota käyvien osalta hoitoon ohjausta jayhteistyötä tehdään tarvittaessa myös nuoren asuinkunnan palveluiden tarjoajien kanssa.




4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa (2016)

PORKKALAN LUKION OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA

Opiskeluhuollossa opiskelijan ja huoltajan kanssa tehtävässä yhteistyössä keskeistä onluottamuksellisuus, vapaaehtoisuus ja opiskelijan näkemyksen kunnioittaminen. Opiskelijalle ja huoltajilleannetaan riittävä tieto palveluista ja niitä koskevista käytänteistä. Yksittäisen opiskelijan asiaa käsitelläänopiskelijan/huoltajan suostumuksella.

Opiskelijalla on yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa itsenäinen asema. Painavasta syystä opiskelija voikieltää huoltajaansa osallistumasta opiskeluhuoltoon koskevan asian käsittelyyn tai antamasta tälleopiskeluhuoltoasiaansa koskevia tietoja. Edellytyksenä on, ettei se ole opiskelijan oman edun vastaista.Arvion tästä tekee aina sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.

Lain mukaan huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä opiskelijaa käyttämästä opiskeluhuollonpalveluja.

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen jaseuraaminen

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen (2016)Opiskeluhuoltosuunnitelman toimivuus ja ajanmukaisuus tarkastetaan lukuvuosittain oppilaitoksenopiskeluhuoltoryhmässä. Opiskeluhuoltosuunnitelma arvioidaan lukuvuoden päättyessä ja tehdääntarvittavat muutosesitykset. Opiskeluhuoltosuunnitelma käsitellään osana opetussuunnitelmaanperustuvaa lukuvuosisuunnitelmaa.

4.5 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihinliittyvistä menettelyistä

Paikalliset kirjauksetPorkkalan lukion suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoistalaaditaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti erillisenä suunnitelmana yhteistyössäoppilaitoksen henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma päivitetään tarvittaessa lukuvuosittainopetussuunnitelmaan perustuvan lukuvuosittaisen suunnitelman yhteydessä. Opiskelijoita tiedotetaansuunnitelman sisällöstä.0 kommenttia

4.5 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistämenettelyistä

Lukiolain 21 §:n (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseenopiskeluympäristöön. Lukioyhteisön yhteistyö ja erilaiset pedagogiset ratkaisut luovat edellytyksiä hyväntyörauhan rakentumiselle. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus käyttää myös lukiolain mukaisia



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4osjnl/ww

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4-4-opiskeluhuolto/4osjnl/tt

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4skkjnlm

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4skkjnlm/pk#comments

kurinpitokeinoja.

Lukiolain 21 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaasuunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallitus antaamääräykset suunnitelman laatimisesta opetussuunnitelman perusteissa. Suunnitelman tarkoituksena onvarmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu.Suunnittelu tukee myös oppilaitoksen järjestyssääntöjen toteutumista.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaankäyttää vain lainmukaisia keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiäoikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiinsyihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten,että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tuleeolla oikeassa suhteessa tekoon, eikä niitä saa käyttää asiaan kuulumattomassa tarkoituksessa, kutenesimerkiksi häpäisemistarkoituksessa.

Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistämenettelytavoista yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Ennen suunnitelmanhyväksymistä tai sen päivittämistä koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ja oppilaitoksenhenkilöstöä sekä varata lukion kaikille opiskelijoille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä siitä. Yhteistyöopiskelijoiden huoltajien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaistahojenkanssa tukee suunnitelman laatimista ja toteuttamista.

Suunnitelman kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista tulee sisältääseuraavat asiakokonaisuudet:

menettelytavat rike- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- jakirjaamismenettelyt

periaatteet hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamiseen kurinpitokeinojakäytettäessä

henkilökunnan osaamisen varmistaminen kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä

suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpitokeinoista tiedottaminen eritahoille

yhteistyö eri viranomaistahojen ja huoltajien kanssa

menettelytavat suunnitelman seurantaa sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.

Suunnitelma voi sisältyä opetussuunnitelmaan, tai se voi olla erillinen.

0 kommenttia



Kaikkien opiskelijoiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, lukion opetussuunnitelman perusteidenmukaisia tavoitteita ja periaatteita. Opiskelijoiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan lukio-opetuksessa huomioon. Jokaisen opiskelijan kielija kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti.Opiskelijoita ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan perustuslain mukaista oikeutta jokaisen omaan



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4skkjnlm/4skkjnlm#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4kjklk

kieleen ja kulttuuriin. Opiskelijoita ohjataan tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eritilanteissa.

Tavoitteena on ohjata opiskelijoita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- jamonikielisyyttä ja siten vahvistaa opiskelijoiden kielellistä tietoisuutta ja metakielellisiä taitoja. Lukio-opiskeluun voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita.

Lukiokoulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myössaame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan lukiolain 6 §:n 1 momentin mukaisestiantaa muulla kuin edellä mainitulla opiskelijan omalla kielellä. Opetussuunnitelmaan tulee tällöin kirjata,missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin edellä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa taiopiskelussa.

Saamelaiset ja saamenkieliset

Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa otetaan huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla onoma kieli ja kulttuuri. Saamelaisopiskelijoiden lukio-opetuksen erityisenä tavoitteena on, että nuoretvoivat kasvaa omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä rakentaa omaa identiteettiään. Lukio-opetus voi tukea myös menetetyn alkuperäiskielen uudelleen oppimista ja kielen elvyttämistä. Lukio-opetus edistää oman historian, kulttuurin ja usean valtion alueelle ulottuvan saamelaisyhteisöntuntemusta, tietoisuutta saamelaisista yhtenä maailman alkuperäiskansoista ja antaa mahdollisuuksiaperinteisen tiedon oppimiseen. Lukio-opetus edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia saamen kielen jasaamenkielisiin korkea-asteen opintoihin Suomessa ja naapurimaissa.

Suomessa puhuttuja saamen kieliä – inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea – voidaan opettaalukiossa lukiolain 8 §:n mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä. Saamen kieltä voidaan opettaamyös vieraan kielen eripituisina oppimäärinä tai lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Saamen kieltävoidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä, vaikka lukio ei antaisikaan opetusta saamenkielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville opetetaan suomen kieltä tai ruotsin kieltä joko erillisensaamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomen kieli ja kirjallisuus tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Saamelaisille opiskelijoille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta oppia saamea omassaympäristössään, voidaan tarjota saame vieraana kielenä -opetusta.

Saamen kieli voi olla lukio-opetuksen opetuskieli, ja perusopetuksessa saamenkielistä opetusta saaneilleopiskelijoille pyritään turvaamaan saamenkielisen opetuksen jatkuminen myös lukiossa. Saamenkielisenopetuksen erityisenä tavoitteena on opiskelijoiden tukeminen heidän kasvamisessaan kaksikielisyyteen.Opetus tukee myös saamelaisten yhdenvertaisia opiskelu- ja toimintamahdollisuuksia sekä saamen- ettäsuomenkielisessä yhteisössä. Saamenkielisessä opetuksessa eri oppiaineiden opetus ja opiskelu tukevatsaamen kielen taitojen kehittymistä. Saamenkielisessä opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmanperusteita ottaen huomioon saamelaisen kulttuurin erityispiirteitä. Opetuksessa painotetaansaamelaisten oman historian sekä saamelaisyhteisön perinteisten elinkeinojen, perinteisen tiedon,saamelaisalueen luonnon sekä saamelaisen musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta.Opetuksen resursseina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisiayhteyksiä muille saamelaisalueille.

Romanit

Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien asema etnisenä jakulttuurisena vähemmistönä. Lukio-opiskelun erityisenä tavoitteena on, että nuoret voivat kasvaa omaankieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä rakentaa yhteiskunnallista osallisuuttaan ja omaaidentiteettiään. Tavoitteena on lisäksi edistää romaniopiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin.



Romanikieltä voidaan opettaa lukiossa lukiolain 8 §:n mukaisesti äidinkielen ja kirjallisuudenoppimääränä. Romanikieltä voidaan opettaa myös lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena.Romanikielen lukio-opetus edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia sekä kielen elvyttämiseen ettäromanikielen korkea-asteen opintoihin. Romanikielen opetus lukiossa vahvistaa romaniopiskelijoidenidentiteettiä ja antaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään siten, että huomioidaanheidän kotoaan, yhteisöstään ja perusopetuksesta saamansa taidot ja tiedot sekä heidän oma halunsailmaista identiteettiään. Opetus edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekätietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa. Romanikielen opetusta voidaan järjestää myösyhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opiskelussa voidaan hyödyntää lähiympäristöä,romaniyhteisöä ja romanikielistä mediaa.

Viittomakieliset

Viittomakielisten lukiokoulutuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden viittomakielistäidentiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisenaenemmistökielen ja ‑kulttuurin rinnalla. Viittomakieltä käyttävät opiskelijat voivat olla kuuroja,huonokuuloisia tai kuulevia.

Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan lukion yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteitasoveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Opetuskielenä voi olla suomalainen taisuomenruotsalainen viittomakieli, jolloin suomea tai ruotsia käytetään luku- ja kirjoituskielenä.Viittomakieliä tai niistä johdettuja kommunikaatiomenetelmiä voidaan käyttää myös suomen- tairuotsinkielisen opetuksen rinnalla. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään viittomakielisiä tulkki- jayhteiskuntapalveluja. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavanäänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustavatoimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Viittomakieltä voidaan opettaaäidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä, vaikka lukio ei antaisikaan opetusta viittomakielellä.Viittomakieltä äidinkielenä opiskeleville opetetaan suomen tai ruotsin kieltä joko erillisen viittomakielisilletarkoitetun oppimäärän mukaan tai suomen kieli ja kirjallisuus tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimääränmukaan.

Koska suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli ovat vähemmistökieliä, opetuksessa tuleekiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen opiskeluympäristön luomiseen.Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisenkielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Opetuksessa hyödynnetään tietoja viestintäteknologianmahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin.

Viittomakielisiä opiskelijoita on informoitava heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

Vieraskieliset opiskelijat

Vieraskielisten opiskelijoiden opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan yhteisiä, lukionopetussuunnitelman perusteiden ja lukion opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita ja periaatteitahuomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat, kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli,suomalaisen lukiokoulutuksen ja opiskelukulttuurin tuntemus sekä aikaisempi koulunkäynti. Opetus jaopiskelu lukiossa tukevat opiskelijan opetuskielen hallintaa, monikielistä identiteettiä, oman kieli- jakulttuuritaustan arvostusta sekä kasvua kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan aktiiviseksi jatasapainoiseksi jäseneksi.

Vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi/ruotsi toisena kielenä jakirjallisuus -oppimäärän mukaan. Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärä on opiskelijalletarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakinkielitaidon osa-alueella. Opiskelijan omaa äidinkieltä voidaan opettaa lukiokoulutusta täydentävänä



opetuksena. Opiskelijan omaa äidinkieltä voidaan myös opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppimääränälukiolain 8 §:n mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten suomi tai ruotsi toisena kielenä jakirjallisuus ‑opetus, omakielinen opetus ja opiskelijan oman äidinkielen opetus järjestetään ja milloin sitäon tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä.

Vieraskielisiä opiskelijoita on informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan ja tukijärjestelyistälukiossa sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

Jos opiskelija on suorittanut lukiokoulutuksen kursseja maahanmuuttajille ja vieraskielisillejärjestettävässä lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, ne voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin.

0 kommenttia

Kielen ja kulttuurin tukeminen

KäytänteitäPorkkalan lukiossa kannustetaan opiskelijoita oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Opiskelijoitavoidaan kannustaa esimerkiksi kansalaisopiston kursseille. Koulussa opiskelijan oma kieli ja kulttuuri voitulla näkyväksi oppitunneilla ja erilaisilla teemapäivillä. Oppitunneilla voidaan mahdollisesti käyttääopiskelijan omalla äidinkielellä tuotettua aineistoa.

Jokainen opettaja pyrkii kielitietoiseen opettamiseen avaamalla oman aineensa tieteenalan käsitteistöä.

5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISETSISÄLLÖT5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet


Lukion opetus ja muu toiminta järjestetään valtioneuvoston asetuksessa (942/2014) määriteltyjenlukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuuskasvaa sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi, hankkia muuttuvan toimintaympäristön edellyttämiä tietojaja taitoja sekä kartuttaa elinikäisen oppimisen taitoja. Tavoitteet korostavat laaja-alaisen yleissivistyksenja kokonaisuuksien ymmärtämisen merkitystä sekä kannustavat eettisesti vastuulliseen ja aktiiviseentoimijuuteen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Lukio-opetus vahvistaa opiskelijan tietoisuutta ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristön tilaan. Opetusohjaa opiskelijaa ymmärtämään kestävän elämäntavan välttämättömyyden ja moniulotteisuuden. Opetuskannustaa opiskelijaa tunnistamaan ja käsittelemään eettisiä kysymyksiä, ristiriitoja ja jännitteitä monistanäkökulmista. Se rohkaisee opiskelijaa vaikuttamaan ja toimimaan nykyistä oikeudenmukaisemman,kestävämmän ja ihmisoikeuksia paremmin kunnioittavan yhteiskunnan ja maailman puolesta.

Lukioaikana opiskelija saa monipuolisia kokemuksia uuden tiedon ja osaamisen rakentamisesta myösoppiainerajat ylittäen. Opiskelija kehittää tiedonhankinta- ja soveltamistaitojaan sekäongelmanratkaisutaitojaan. Opiskelija saa kokemuksia tutkivasta oppimisesta sekä osallisuudesta tieteenja tutkimuksen tekoon. Opetus vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa niin, että hän ymmärtää tieteen- jataiteenaloille ominaista kieltä sekä osaa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Opiskelija tottuu arvioimaantiedon luotettavuutta. Lukio-opetuksessa arvostetaan ja tuodaan näkyväksi kieliä monipuolisesti.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4kjklk/4kjklk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/oojt/4kjklk/omat-kirjaukset

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5oyt

Opiskelija harjaantuu toimimaan sekä molemmilla kotimaisilla kielillä että vierailla kielillä. Opetus ohjaaopiskelijaa syventämään ymmärrystään tietoja viestintäteknologiasta sekä käyttämään sitätarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja turvallisesti niin itsenäisessä kuin yhteisöllisessäkintyöskentelyssä.

Lukio-opiskelu rakentaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistamalla vuorovaikutus-,yhteistyö- ja ilmaisutaitoja. Opiskelussa saadaan kokemuksia tavoitteellisesta toiminnasta javertaisoppimisesta tiimeissä ja projekteissa. Lukio-opetus kannustaa opiskelijoita eri taiteenaloilleominaiseen ilmaisuun ja toimintaan sekä taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen. Fyysinen aktiivisuusja terveelliset elämäntavat ymmärretään terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiksi.

Lukioaikana opiskelijan oppimaan oppimisen taidot kehittyvät ja monipuolistuvat. Opiskelija oppiituntemaan vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan oppijana sekä luottamaan mahdollisuuksiinsa oppia.Opiskelija ymmärtää sitoutumisen merkityksen oppimiselleen, mikä vahvistaa hänenitseohjautuvuuttaan. Lukio-opetus auttaa opiskelijaa tunnistamaan hänelle sopivia opiskelustrategioita jakehittymään niissä taitavaksi. Lukioaikana opiskelijalle muodostuu vankka elinikäisen opiskelun taito jatahto.

Lukio-opetus lujittaa opiskelijan identiteettiä ja ohjaa oman ainutlaatuisuuden ymmärtämiseen jaarvostamiseen. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden ymmärtäminen luoedellytyksiä sukupuoli- ja tasa-arvotietoiselle opetukselle. Opetus antaa opiskelijallekoulutusmahdollisuuksista, yhteiskunnasta ja työelämästä tietoja ja kokemuksia, joiden avulla hän osaasuunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opetus vahvistaaopiskelijoiden yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan sekä tehdäopiskeluaikaisia ja tulevaisuutta koskevia valintoja.

0 kommenttia

Koulukohtaisen tarjonnan tavoitteet ja painopisteet

Koulukohtaisten kurssien tehtävä ja tavoitteetPorkkalan lukio toimii yleislukiona, jossa eri aloista kiinnostuneille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksiamonipuolistaa ja syventää lukion valtakunnallisia oppisisältöjä oppiaineiden koulukohtaisilla kursseillasekä oppiaineita integroivilla kursseilla.

Opetustarjonnan lähtökohtia ovat opiskelumyönteisen kulttuurin vahvistaminen sekä tavoitteellisuuslukion perustehtävien toteutumisessa. Näitä ovat erityisesti ajantasaisen yleissivistyksen, hyvien jatko-opintovalmiuksien sekä opiskelutaitojen antaminen. Koulukohtainen opetustarjonta tukee hyviäoppimistuloksia, aktiivista kansalaisuutta sekä aktiivisen opiskelijan identiteettiä ja innostaa elinikäiseenoppimiseen.

Tavoitteita ja painopisteitä koulukohtaisessa opetustarjonnassa ovat:

- oppiaineen valtakunnallisten oppisisältöjen syventäminen ja laajentaminen siten, että opiskelijalla onmahdollisuus perehtyä oppiaineeseen ja sen sovellusalueisiin jatko-opintojaan, työelämää ja moderniakansalaisuutta ajatellen- riittävä valinnaisuus jatko-opintotavoitteisen opiskelun tueksi- opiskelijoiden perehdyttäminen oppiaineen ominaisluonteeseen, esimerkiksi tiedeperustaan, sekätähän liittyviin työskentelyn tapoihin- oppiaineiden välisten yhteyksien avaaminen ja havainnollistaminen oppiaineita integroivalla sekäilmiöpohjaisilla opetustarjonnalla



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5oyt/5oyt#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5oyt/ko

- oppiaineen hyvän hallinnan vahvistaminen kertauskursseilla, joilla samalla luodaan kokonaiskuvaaoppiaineesta ja edistetään valmiuksia laajempien kokonaisuuksien oivaltamiseen ja omaksumiseen

- omakohtaisen eettisen pohdinnan, kokemuksellisuuden ja elämyksellisyyden vahvistaminen lukio-opinnoissa osana lukion sivistys- ja kasvatustehtävää sekä tueksi itsenäistyvän nuoren identiteettityölle

- myönteisen yhteisöllisyyden, osallisuuden sekä hyvinvoinnin ja luovuuden tukeminen - aineenhallinan perustan vahvistaminen tarvittaessa nivelkursseilla lukio-opintoihin siirryttäessä

Koulukohtaiset kurssit ja niiden tavoitteita kuvataan oppiaineiden yhteydessä. Myös lukion ns.teemaopintoihin sisältyy koulukohtaista tarjontaa, joka kuvataan tässä opetussuunnitelmassa.

Liikuntapainotus

Porkkalan lukion liikuntapainotusLiikuntapainotuksen kurssit tarjoavat liikunnasta ja hyvinvoinnista kiinnostuneelle opiskelijalle tavallisestalukioliikunnasta osittain poikkeavia tuntisisältöjä. Kurssit tarjoavat haasteita ja elämyksiä sopivassakeskinäisessä suhteessa. Kurssien sisällöillä pyritään kattamaan monipuolisesti yksilön fyysisentoimintakyvyn eri osa-alueet. Kursseilla toteutettavilla työtavoilla ohjataan opiskelijaa toimimaan niinyksilönä, pienryhmän osana kuin isomman joukkueen jäsenenä.

Taidepainotus

Porkkalan lukion taidepainotusTaideopinnot ovat klassisen yleissivistyksen perusta. Niiden kautta vahvistuvat tunnetaidot ovat kaikenoppimisen ja inhimillisen vuorovaikutuksen edellytys.

Taideopinnot antavat opiskelijalle mahdollisuuden ilmaista itseään ja käsitellä ja rikastaa tunteita.Taideopinnot vahvistavat itsetuntemusta ja tarjoavat monipuolisia taidollisia ja tiedollisia valmiuksiajatko-opintoihin ja elämään.

Taidepainotus tarjoaa monipuolisesti koulukohtaisia kursseja kirjallisuudessa, kuvataiteessa, musiikissa jailmaisutaidossa.

Kuvataiteen kursseilla tutustutaan kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin eri ilmiöihin historiastanykypäivään. Ne antavat laaja-alaiset valmiudet visuaalista lukutaitoa ja kuvataiteellista ilmaisukykyäedellyttävien alojen pääsykokeisiin ja jatko-opintoihin. Omakohtaisen taiteellisen työskentelyn kautta voinauttia taiteesta, ilmaista itselle tärkeitä asioita ja kokea onnistumisen tunteita. Viimeisenä kuvataiteenkurssina voi halutessaan suorittaa kuvataiteen lukiodiplomin, joka on taideaineen valtakunnallinenpäättötyö.

Musiikissa painotetaan erityisesti erilaisia toiminnallisia kursseja laulamisesta ja soittamisestakiinnostuneille. Opiskelija pääsee ryhmän jäsenenä osallistumaan musiikin tekemiseen, jokainen omistalähtökohdistaan. Myös musiikissa voi suorittaa lukiodiplomin osoituksena aktiivisesta lukioaikaisestamusiikinharrastuksesta.

Ilmaisutaidon ja draaman kursseilla opiskelija oppii ilmaisemaan itseään ja heittäytymään draamanmaailmaan. Hän löytää rohkeutta ilmaista itseään ja ymmärtää ryhmädynamiikan merkityksen, silläilmaisutaidon kurssit perustuvat vuorovaikutukseen. ILO3 -kurssilla pääsee toteuttamaanteatteriprojektin.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5oyt/liikuntapainotus

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5oyt/taidepainotus

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa erityisesti kirjallisuuspainotteinen kurssi on Luova kirjoittaminenÄI10. Opiskelijalla on myös mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi, jossa hän perehtyy monipuolisestisuomalaiseen ja eurooppalaiseen kirjallisuuteen. Kirjallisuus on keskeinen sisältö kaikilla oppiaineenkursseilla, ja kaunokirjallisuuden sekä lukemisen ja kirjoittamisen maailmaan perehtyminen on keskeinenosa oppiaineen luonnetta.

Taidepainotuksessa voidaan integroida kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin ja ilmaisutaidon opintojamyös ilmiöpohjaisiksi poikkitaiteellisiksi projekteiksi, joissa esimerkiksi jotakin tyylisuuntaa, aikakautta taiyhteiskunnallista ilmiötä tarkastellaan eri oppiaineiden näkökulmasta ja tuotetaan sisältöjämonipuolisesti eri teknologioita hyödyntäen.0 kommenttia

Kieliohjelma ja kielten opiskelu

Kielet (otsikko)Porkkalan lukio jatkaa Kirkkonummen perusopetuksen kieliohjelmaa lukion oppimäärän opintoina, jolloinA-kielinä voivat toteutua opiskelijoiden valinnoista riippuen ruotsi, englanti, saksa ja ranska, sekä lisäksivenäjä.

B-kielissä toteutuvat kaikki perusopetuksessa alkavat kielet, ja kaikkiaan B-kielinä opetetaan ruotsia,saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa.

Muualla suoritettuja ja muiden kuin tässä mainittujen kielten opintoja voidaan hyväksilukea opiskelijanlukio-opintoihin tässä opetussuunnitelmassa kuvattujen hyväksiluvun periaatteiden mukaisesti.

Porkkalan lukio kannustaa opiskelijoita monipuolisiin kieliopintoihin ja kurssitarjontaa järjestetäänmahdollisuuksien mukaan siten, että monipuoliset valinnat voivat toteutua. Tarjonnan järjestämiseksiseurataan opiskelijoiden kielivalintoja perusopetuksessa ja vieraiden A-kielten jatkamiseksi myös pienissäryhmissä opetusta voidaan soveltuvin osin antaa joustavin opetusjärjestelyin, esimerkiksi toteuttamallaopetusta osittain, eriyttäen ja kielen tason vaatimukset huomioiden, pitkälle edenneen B-kielen ryhmänkanssa.

Tiedeopinnot

Tiedeopinnot Porkkalan lukiossaTiede on keskeinen osa nykykulttuuria niin ajattelun ja maailmankuvan kuin sovellustensa jayhteiskunnan käytänteiden kannalta. Moderniin yleissivistykseen kuuluu riittävä tieteen tuntemus jamonilta osiltaan lukio-opetus perustuu tieteelliseen ajatteluun yleensä ja toisaalta eri tieteenalojensaavutuksiin, luonteeseen ja erityispiirteisiin. Porkkalan lukiossa tiedettä tehdään opetuksessa näkyväksiläpäisyperiatteella siten, että opiskelija saa näkemystä tieteen ominaispiirteistä, oppiaineidentiedeperustasta sekä tieteiden kentästä jatko-opintojensa näkökulmasta.

Opiskelija voi suunnitella opintojensa kokonaisuutta, erityisesti syventäviä opintojaan osana lukionoppimäärää, myös tieteentuntemuksen näkökulmasta ja siten tavoitella laaja-alaista näkemystäluonnossa, yhteiskunnassa ja kulttuureissa esiintyvistä ilmiöistä. Opiskelija voi myös sisällyttäämahdollisia soveltuvia yliopisto-opintoja lukio-opintoihinsa tässä opetussuunnitelmassa kuvattujenhyväksilukemisen periaatteiden mukaisesti.0 kommenttia



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5oyt/taidepainotus/plt#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5oyt/kjko

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5oyt/tiedeopinnot

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5oyt/tiedeopinnot/tkpl#comments

Ilmiöpohjainen ja oppiaineita integroiva opiskelu

Ilmiöpohjainen opiskelu ja oppiaineiden integrointiIlmiöpohjaisen opiskelun perustavoitteena on kehittää kykyä omaksua ja hahmottaa kokonaisuuksia,tunnistaa oppisisältöjen keskinäisiä yhteyksiä sekä sitoa oppiaineiden sisältöjä myös konkreettisiin arjenilmiöihin sekä erilaisiin tulkinnallisiin konteksteihin. Ilmiöpohjaisella työskentelyllä innostetaan jamotivoidaan opiskelijoita laaja-alaisen ja ajanmukaisen yleissivityksen kehittämiseen. Oppiainerajojarikkomalla tuetaan opiskelijoiden jatko-opinto-orientaatiota ja jatko-opintojen suunnittelua. Ilmiölähtöistäajattelua voidaan vahvistaa erilaisilla työskentelyn tavoilla ja oppimisympäristöillä, kuin myös kouluntapahtumilla ja teemapäivillä sekä yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella koulun ulkopuolisten sidosryhmienkanssa.

Porkkalan lukiossa toteutetaan ilmiöpohjaista opetusta ja opiskellaan ilmiölähtöisesti niin yksittäisilläkursseilla kuin laajemmissa opintokokonaisuuksissa. Eräitä ilmiöiksi jäsennettäviä sisältöalueitaopiskellaan läpäisyperiaatteella koko lukio-opintojen ajan eri oppiaineissa ja näitä integroivissaopinnoissa. Tällaisia aihepiirejä ovat esimerkiksi tiede sekä monet opetussuunnitelmassa erikseenkuvatut aihekokonaisuudet. Läpäisyperiaatteella ilmiöinä voidaan tarkastella ja opiskella myös erilaisiataitoja, kuten mediataitoja ja kulttuurien tuntemusta.

Ilmiöt oppiaineiden kursseilla, pedagoginen lähestymistapa:Ilmiöpohjaisen oppimisen tavoitteena on, että opetuksessa luotaisiin todenmukainen kokonaiskuvamaailman ilmiöistä, välttäen turhaa tiedon sirpaloitumista. Tähän voi pyrkiä kaikkien oppiaineidenkursseilla, kun opetuksessa pidetään esillä laajempi konteksti, johon opiskeltava asia liittyy.

Ilmiöt ja oppiaineiden integrointi:Ilmiöpohjaista opiskelua voidaan toteuttaa erilaisilla kahta tai useampaa oppiainetta integroivillakoulukohtaisilla kursseilla. Opettajat tekevät mahdollisuuksien mukaan jatkuvaa oppiainerajat ylittävääyhteistyötä tavoitteena tarjota opiskelijoille mahdollisimman laaja ymmärrys yhteiskunnasta jaympäröivästä maailmasta. Yhteistyö voi valtakunnallisten kurssien kohdalla olla esimerkiksi yhteisiäoppitunteja, vierailuja tai projekteja sillon kun kurssisisällöt sen sallivat.

Ilmiöt ja teemapäivät tai laajemmat kokonaisuudet:Porkkalan lukiossa järjestetään mahdollisuuksien mukaan erilaisia teemapäiviä tai pidempikestoisiateemakokonaisuuksia, joissa keskitytään tiettyyn ilmiöön eri oppiaineiden näkökulmasta.



Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovatajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat oppiainerajat ylittäviä teemoja jalaaja-alaisia osaamisalueita. Aihekokonaisuudet on otettu huomioon perusteiden oppiainekohtaisissaosuuksissa sekä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavissa teemoissa.

Kaikkien aihekokonaisuuksien yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija

havainnoi ja analysoi nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5oyt/io

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a

ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä, vuorovaikutussuhteita ja keskinäisriippuvuuksia sekä osaajäsentää laaja-alaisia kokonaisuuksia tiedon- ja taidonalat ylittävästi ja yhdistävästi

saa mahdollisuuksia osaamisen jakamiseen, vertaisoppimiseen, ratkaisujen yhdessä ideointiin jatuottamiseen sekä luovaan ongelmanratkaisuun ja ajatteluun

osaa esittää perusteltuja käsityksiä toivottavista muutoksista sekä rohkaistuu toimimaan hyväntulevaisuuden puolesta.

Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat

aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

hyvinvointi ja turvallisuus

kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

monilukutaito ja mediat

teknologia ja yhteiskunta.

Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan muitaaihekokonaisuuksia.

Aihekokonaisuuksia täydennetään ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa. Aihekokonaisuudet otetaanhuomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja lukion toimintakulttuurissa. Teemaopintojen sisältöjävoidaan valita aihekokonaisuuksista. Vapaaehtoistyö, työharjoittelu tai jokin muu lukion ulkopuolinentoiminta voivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

Aihekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden tahtoa ja taitoa toimia aktiivisina kansalaisinasekä lisätä heidän työn, työelämän ja yrittäjyyden tuntemustaan. Aihekokonaisuus antaa opiskelijoilleoppimiskokemuksia, jotka kannustavat aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan, yhteistyöhön,vastuullisuuteen sekä rakentavaan ja tietoperustaiseen kriittisyyteen. Osallistumis-, vaikuttamis- jatyökokemukset sekä niiden re ektointi ovat aihekokonaisuuden keskeistä sisältöä.

Tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen vallan toimintaperiaatteita, analysoiyhteiskunnallisia kysymyksiä ja laajentaa työelämän tuntemustaan

ymmärtää työelämän ja yrittäjyyden lähtökohtia sekä perehtyy yrittäjyyden ja työn tekemisen erimuotoihin, talouden toimintaperiaatteisiin ja tulevaisuuden näkymiin

saa kokemuksia toimijuudesta kansalaisyhteiskunnassa sekä työ- ja yrityselämässä sekä löytääomia kiinnostuksen kohteita, toimintatapoja ja -kanavia

kehittää ja käyttää kansalaisyhteiskunnan sekä työelämän edellyttämiä taitojaan, kuten kieli-,viestintä- ja vuorovaikutustaitoja

osaa käyttää sananvapauttaan sekä analysoida ajankohtaisten esimerkkien valossa vastuullisensananvapauden rajoja



harjaantuu suunnittelemaan omaa toimintaansa, oppii ennakoivaa ajattelua ja tilannearviointiasekä ottamaan kohtuullisia riskejä ja kestämään myös epäonnistumista ja pettymyksiä

rohkaistuu ideoimaan, tekemään aloitteita, käynnistämään keskusteluita ja vaikuttamaan eriyhteisöissä

tunnistaa omia taipumuksiaan, vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä osaa tehdäopintoihin ja työhön liittyvät valintansa harkiten.

Aihekokonaisuuden toteuttamista tukevia opiskeluympäristöjä kehitetään yhteistyössä opiskelijoidensekä muiden toimijoiden, kuten erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Lähidemokratia, media erimuodoissaan sekä nuorten toimintaryhmät tarjoavat väyliä aktiiviseen kansalaisuuteen. Elinkeino- jatyöelämän sekä yrittäjyyden tuntemusta opiskelijat rakentavat perehtymällä näihin elämänalueisiinkäytännössä ja erilaisten tietolähteiden avulla. Harjoitusyritystoiminta sekä yritysten, korkeakoulujen jamuiden oppilaitosten kanssa tehtävät yhteiset projektit voivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Hyvinvointi ja turvallisuus

Aihekokonaisuuden tavoitteena on luoda yleiskuva hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteenvaikuttavista psyykkisistä, sosiaalisista, fyysisistä, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista tekijöistä.Elämänhallinnan taidot ja itsetuntemus sekä terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät tiedot,taidot, asenteet, arvot ja tahto ovat aihekokonaisuuden keskeisiä sisältöjä. Aihekokonaisuudellaedistetään liikunnallisen elämäntavan omaksumista, vahvistetaan mielenterveyden suojatekijöitä jaopitaan tunnistamaan mahdollisia riskitekijöitä.


osaa kuvata psyykkistä, sosiaalista, fyysistä ja kulttuurista hyvinvointia ymmärtäen inhimillistämoninaisuutta sekä ihmisten erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita

ymmärtää omaan, lukioyhteisön ja yhteiskunnan hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttaviatekijöitä ja osaa pohtia, miten niiden ylläpitämiseen voi osallistua

tunnistaa hyvinvointia heikentäviä tekijöitä, kuten kiusaamisen, häirinnän, rasismin ja yhteisönulkopuolelle jättämisen, sekä osaa puolustaa itseään ja muita näiltä

osaa käsitellä ristiriitoja ja kon ikteja rakentavasti ja myös sovittelun keinoin

osaa toimia ongelma- ja poikkeustilanteissa sekä tarvittaessa hakeutua ja ohjata toisiahakeutumaan palvelujärjestelmän tarjoaman avun piiriin

osaa toimia oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi lukiossa, lähiyhteisöissä jayhteiskunnallisesti

tuntee hyvinvoinnin ja turvallisuuden yhteiskunnallisia edistämiskeinoja sekä osaa kohdatamuuttuvan maailman epävarmuutta.

Aihekokonaisuus on osa lukion hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää toimintakulttuuria, jossayhteisöllisyys ja keskinäinen huolenpito korostuvat. Hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmat liittyvät myösopiskelijakunnan toimintaan, kodin ja oppilaitoksen yhteistyöhön, oppilaitosruokailuun sekäopiskeluhuoltoon. Aihekokonaisuuden toteuttamiseksi lukio voi tehdä yhteistyötä nuoriso-, liikunta-,kulttuuri- ja sosiaalitoimen sekä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa.

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu



Aihekokonaisuuden tavoitteena on kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaankestävän kehityksen puolesta. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyiselle ja tulevillesukupolville hyvän elämän mahdollisuudet paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti. Lähtökohtana onihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnonympäristöjen kantokykyyn ja luonnonvarojen rajallisuuteensekä ekosysteemipalveluiden toimivuudesta huolehtiminen. Pyrkimyksenä on opiskelijoiden kasvaminenvastuullisiksi toimijoiksi, joilla on taito ja tahto toimia kestävän tulevaisuuden puolesta omassaelämässään.


tuntee perusasiat kestävän elämäntavan ekologisesta, taloudellisesta sekä sosiaalisesta jakulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden yhteensovittaminen tekeeelämäntavasta kestävän

osaa analysoida ja arvottaa luonnonympäristöissä, rakennetuissa ympäristöissä ja sosiaalisissaympäristöissä tapahtuvia muutoksia sekä rohkaistuu toimimaan myönteisten ratkaisujen puolesta

tuntee ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen vaikuttavia tekijöitäsekä tiedostaa niiden merkityksen ympäristölle ja ihmisen toiminnalle

osaa analysoida globalisoitumista ja sen vaikutuksia kestävään elämäntapaan paikallisesti jamaailmanlaajuisesti sekä tuntee keinoja köyhyyden ja eriarvoisuuden lievittämiseksi

osaa analysoida kestävän elämäntavan, tuotanto- ja kulutustapojen sekä poliittisten päätöstenvälisiä yhteyksiä

osaa noudattaa luontoperustastaan ja kulttuuriperinnöstään ylisukupolvisesti huolehtivaaelämäntapaa

osaa tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa edistääkseen yhteisvastuullisesti kestävää jaoikeudenmukaista kehitystä.

Aihekokonaisuuden toteuttamisessa luodaan yleiskuva muutostarpeista ja niiden mittavuudesta sekätuodaan esiin jo tehtyjä korjauksia ja muutosmahdollisuuksia. Kasvaakseen kestävän kehityksenaktiiviseksi edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla valinnoillaan ja teoillaan onmerkitystä.

Globaalin vastuun näkökulman sisällyttäminen lukion toimintaan edistää kestävän elämäntavanoppimista. Lukio voi tukea kestävän kehityksen toteutumista laatimalla oman kestävän kehityksenohjelman. Keskeistä kestävän kehityksen ohjelman toteuttamisessa on opiskelijoiden osallisuus sekäyhteistyö järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

Aihekokonaisuuden tavoitteena on kartuttaa opiskelijoiden kulttuurien tuntemusta ja monikielisyyttä,antaa aineksia kulttuuri-identiteettien rakentamiseen sekä vahvistaa heidän toimijuuttaan kulttuurisestimoninaisissa toimintaympäristöissä. Aihekokonaisuuden keskeisenä lähtökohtana on lukionopiskelijoiden oma kokemusmaailma, jossa erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävätrinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia tutkia, mistäosallisuus ja toimintakykyisyys muodostuvat kulttuurisesti moninaistuvassa yhteiskunnassa,kansainvälistyneessä työelämässä ja monitulkintaisessa, keskinäisriippuvuuksien muovaamassamaailmassa.




tuntee ihmisoikeuksia ja osaa pohtia ihmisoikeuksien edistämistä kulttuurisesti jakatsomuksellisesti moninaisissa yhteisöissä

osaa re ektoida kulttuuriperintöjä, arvoja, taloudellisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja,joiden pohjalle kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat omassa arjessa, suomalaisessayhteiskunnassa ja maailmassa

vahvistaa myönteisiä kulttuuri-identiteettejään ja kulttuurien tuntemustaan sekä oppii näkemäänasioita toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin ja harjaantuu toimimaan kulttuuritulkkina

ymmärtää, miten aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö ovat muodostuneet sekä mikä voi ollahänen ja hänen yhteisöjensä tehtävä kulttuuriperinnön vaalimisessa ja uusintamisessa

vahvistaa kielitietoisuuttaan, monikielisyyttään ja monilukutaitoaan

osaa toimia kulttuurisesti moninaisissa verkostoissa ja toimintaympäristöissä pyrkien keskinäiseenkunnioitukseen ja aitoon vuorovaikutukseen

saa tilaisuuksia harjoitella ja kartuttaa maailmankansalaisen osaamistaan tehden luovaa,monenkeskistä yhteistyötä hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Aihekokonaisuuden teemoja käsitellään mahdollisuuksien mukaan autenttisissa ja monikielisissäopiskeluympäristöissä. Opiskeluympäristöjen rakentamisessa lukio voi hyödyntää kansainvälisentoiminnan verkostojaan ja kotikansainvälisyyden keinovalikoimia. Yhteistyötä tehdään eri toimijoidenkanssa. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kielija kulttuuriympäristönä sekähyvien tapojen edistämiseen. Lukion traditiot, juhlat ja muut tapahtumat voivat olla osaaihekokonaisuuden toteutusta.

Monilukutaito ja mediat

Aihekokonaisuus syventää opiskelijoiden ymmärrystä monilukutaidosta ja medioista sekä niidenkeskeisestä asemasta ja merkityksestä ihmisenä kasvamiselle ja kulttuurille. Monilukutaidollatarkoitetaan taitoja tulkita, tuottaa ja arvottaa tekstejä eri muodoissa ja konteksteissa. Medialukutaito onosa monilukutaitoa. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit ovatsanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen tai kinesteettisten symbolijärjestelmien tai niidenyhdistelmien muodostamia kokonaisuuksia. Monilukutaito tukee ajattelun ja oppimisen taitojenkehittymistä sekä syventää kriittistä lukutaitoa ja kielitietoisuutta. Erilaiset lukutaidot kehittyvät kaikessaopetuksessa ja kaikissa oppiaineissa.


syventää ja kehittää monilukutaitoaan, erityisesti monimuotoisten tekstien tulkintaa, tuottamista jaarvottamista

syventää käsitystään eri tieteenja taiteenalojen kielten merkityksestä opiskelussa ja työelämässä

harjaantuu hakemaan, valitsemaan, käyttämään ja jakamaan monenlaisia tekstiaineistojatiedonhankinnassa ja opiskelussa

syventää vuorovaikutus- ja vaikuttamistaitojaan kehittämällä yhteisen mediatuottamisenosaamistaan yhdessä muiden kanssa eri viestintäympäristöissä ja eri välinein

harjaantuu mediakriittisyyteen perehtymällä medioiden toimintaan vaikuttaviin yhteiskunnallisiin,taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin



tuntee tekijänoikeuksia ja sananvapautta koskevia keskeisiä normeja sekä osaa analysoidamedioihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä

osaa käyttää monilukutaitoa ja medioita itseilmaisussa ja vuorovaikutuksessa sekä toimiavastuullisesti sisällön tuottajana, käyttäjänä ja jakajana.

Opiskelijoiden monilukutaidon kehittymistä tukee oppiaineiden välinen yhteistyö, opiskelumonipuolisissa opiskeluympäristöissä, opiskelijoiden omien ideoiden ja toimintaympäristöjenhyödyntäminen sekä yhteistyö esimerkiksi medioiden, kirjastojen sekä tutkimus- ja kulttuurilaitostenkanssa. Opiskelijat oppivat erilaisia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä mediassa toimimisen tapoja esimerkiksiosallistumalla mediamateriaalin laatimiseen. Lukion tietoja viestintäteknologian opetuskäytönsuunnitelma voi tukea aihekokonaisuuden toteutusta.

Teknologia ja yhteiskunta

Aihekokonaisuuden tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä teknologisen ja yhteiskunnallisenkehityksen vuorovaikutteisuudesta. Teknologian avulla ihminen rakentaa maailmaa tarpeidensa pohjaltauusia ratkaisuja etsien ja luoden. Teknologisten ratkaisujen perustana on tietämys luonnonlaeista ja‑ilmiöistä. Luovuus ja ongelmanratkaisu, tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus sekä kestävä tulevaisuusovat näkökulmia teknologian kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen keskeisiä sisältöjäovat elämäntapojen, toimintaympäristön ja yhteiskunnan muuttuminen. Aihekokonaisuutta voidaanlähestyä historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista.


käyttää eri oppiaineiden tietoja ja taitoja arvioidessaan teknologian eri ilmentymiä sekäpohtiessaan teknologisten innovaatioiden vaikutuksia ja teknologian moninaisiakehittämismahdollisuuksia

ymmärtää ihmisen suhdetta teknologiaan sekä osaa pohtia teknologian osuutta ja merkitystäelämäntapojen muotoutumisessa, yhteiskunnan muutoksissa ja ympäristön tilaan vaikuttavanatekijänä

ymmärtää tieteen, taiteen ja teknologian kehityksen keskinäistä vuorovaikutusta

rohkaistuu käyttämään omia mahdollisuuksiaan, luovuuttaan ja ongelmanratkaisutaitojaanhakiessaan ratkaisuja käytännöllisiin ongelmiin sekä oppii suhtautumaan erehdyksiin luovaanprosessiin kuuluvana kokemuksena

oppii yhteistyön taitoja ja yrittäjyyttä sekä tutustuu teknologisilta ratkaisuiltaan kiinnostaviinyrityksiin ja innovatiivisiin työelämän toimijoihin

osaa tehdä järkeviä teknologiaa koskevia valintoja kansalaisena ja kuluttajana

osaa pohtia teknologian, talouden ja politiikan vuorovaikutusta sekä teknologisten vaihtoehtojenvaikutusta työpaikkojen kehitykseen, työn sisältöön ja työllisyyteen

Ihmisen suhdetta teknologiaan pohditaan kodin, työelämän ja vapaa-ajanvieton näkökulmista.Teknologisen kehityksen suuntia ja vaihtoehtoja arvioidaan eettisin ja taloudellisin perustein sekähyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmista. Opiskelijoita kannustetaan ottamaan kantaa teknologiankehittämiseen ja osallistumaan sitä koskevaan päätöksentekoon pitäen esillä pyrkimyksiä kestäväänelämäntapaan. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla teknologioidensoveltamiseen eri aloilla. Työskentely digitaalisissa ympäristöissä ja teknologia-alan eri toimijoiden kanssa



voi olla osa aihekokonaisuuden toteutusta. Ohjauksella voidaan edistää tasa-arvoa opiskelijoidenvalinnoissa.

0 kommenttia

1. Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

Aktiivinen kansalaisuusAktiivisen kansalaisuuden aihekokonaisuus näkyy Porkkalan lukion toiminnassa monipuolisesti niintyöskentelytapojen valinnassa kuin koulun käytänteiden tasolla. Arvopohjana on demokraattinen ja tasa-arvoinen toiminta ja päätöksenteko. Monien aineiden valtakunnalliset ja koulukohtaiset kurssisisällöttähtäävät kansalaistaitojen kehittämiseen.0 kommenttia

Työelämän tuntemusPorkkalan lukiossa opiskelijoiden työelämän tuntemusta edistetään erilaisin yhteistyömuodoin. Koulutoimii aktiivisessa yhteydessä erityisesti lähialueen yrityksien ja muiden työelämän toimijoiden kanssa.Erilaiset projektit sekä opinto-ohjauksen toimintamallit tukevat opiskelijoiden työelämän tuntemusta.0 kommenttia

YrittäjyysPorkkalan lukiossa opiskelijat tutustuvat yrittäjyyteen valtakunnallisten ja koulukohtaisten kurssienkautta. Lisäksi aktiiviset yhteydet erityisesti lähiseudun yrittäjiin ja yhteistyö mm. vierailuiden ja erilaistenprojektien kautta tarjoavat opiskelijoille ajankohtaisen käsityksen yrittäjyydestä nykymaailmassa.0 kommenttia

2. Hyvinvointi ja turvallisuus

Hyvinvointi ja turvallisuusPorkkalan lukiossa kiinnitetään huomiota turvallisen opiskeluympäristön luomiseen huomioimalla niinfyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset näkökohdat. Lukiossa toteutettavalla liikuntapainotuksella on tärkeärooli opiskelijoiden terveyden sekä hyvän fyysisen kunnon tukemisessa. Liikuntapainotuksen keskeisenätavoitteena on ohjata opiskelijoita sisäistämään liikunnan ja hyvinvoinnin välinen yhteys. Toiminnallinentaidepianotus ja osallisuutta edistävä toimintakulttuuri edsitävät osaltaan hyvinvointia. Monialainenoppilashuoltotyö tukee opiskelijoiden hyvinvointia ennaltaehkäisevästi sekä tarvittavilla tukitoimilla.0 kommenttia

3. Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA JA GLOBAALI VASTUU PORKKALAN LUKIOSSAKestävää elämäntapaa painotetaan ja tehdään näkyväksi erilaisina tempauksina, projekteina,teemapäivinä sekä ilmiöpohjaisena oppimisena. Opetuksen tavoite on tukea opiskelijoita tiedostamaankestävän elämäntavan ja globaalin vastuun merkitys omassa elämässä ja yhteiskunnassa.

4. Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/5a#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/1akyjt

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/1akyjt/ak#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/1akyjt/tt#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/1akyjt/yritt%C3%A4jyys#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/2hjt

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/2hjt/hjt#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/3kejgv

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/4ktjk

KansainvälisyysPorkkalan lukiossa kielten opiskelu nähdään tärkeänä tienä kansainvälisyyteen, erilaisten kulttuurienymmärtämiseen ja tärkeänä osana lukion yleissivistävää tehtävää. Opiskelijoita kannustetaanmonipuolisiin kielivalintoihin. Porkkalan lukion toiminnassa kansaivälisyyttä voidaan edistää vierailuina jaopintomatkoina.

0 kommenttia

Kulttuurien tuntemusKulttuurien tuntemusta edistetään Porkkalan lukiossa erityisesti kielten ja humanististen aineiden sekätaideaineiden opiskelussa. Lähtökohtana on suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuriperimän tuntemussekä sen laajentaminen globaalin kulttuuriympäristöön. Tavoitteena on tuoda opiskelijoidenmonikulttuurisia taustoja näkyviksi kouluyhteisöä rikastuttavana voimavarana.0 kommenttia

5. Monilukutaito ja mediat

Mediaopetus ja mediakasvatusTieto- ja viestintätekniikan kurssi pyrkii takamaan oppilaille riittävät sähköisen median käyttötaidot. Erioppiaineissa käytetään monipuolisia mediavälineitä ja -lähteitä oppimisen tukena. Mediaan liittyvätäidinkielen ja kuvataiteen kurssit antavat käytännön mediavalmiuksia ja tarjoavat pohjan medianlukiodiplomin suorittamiseen.0 kommenttia

MonilukutaitoPorkkalan lukion opetuksen tavoitteena on vastuullinen ja kriittinen mediankäyttäjä, joka on tietoinenmyös keinoista, joilla vastaanottajaan pyritään vaikuttamaan. Opiskelija osaa erottaa näennäistiedonluotettavasta informaatiosta, ja taitoja harjoitetaan eri oppiaineissa monilukutaitoa painottaen. Laajantekstikäsityksen mukaan käsitellään myös multimodaalisia tekstejä ja kuvaa.0 kommenttia

6. Teknologia ja yhteiskunta

Teknologia ja yhteiskuntaPorkkalan lukiossa edistetään luontevaa siirtymistä kehittyvän yhteiskunnan edellyttämiin sähköisiintyöskentelytapoihin. Opiskelijoiden omat digitaaliset laitteet tuodaan tarkoituksenmukaisella tavallaosaksi opetusta ja opiskelua.0 kommenttia





https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/4ktjk/kansainv%C3%A4lisyys#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/4ktjk/kt#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/5mjm

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/5mjm/mjm#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/5mjm/monilukutaito#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/6tjy

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5a/6tjy/tjy#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk

Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine. Setarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen sekä oman identiteetin rakentamiseen. Opetuskehittää ajattelemisen taitoja ja vahvistaa sekä arjessa että opiskelussa tarvittavia oppimaan oppimisentaitoja ja vuorovaikutusosaamista. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurintutkimuksesta. Oppiaine on osa lukion kieli-, kulttuuri-, media- sekä kansalais- ja demokratiakasvatusta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on taito ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti eritilanteiden vaatimalla tavalla. Opetus tähtää sellaiseen kielen ja kirjallisuuden tuntemukseen sekäkielenkäyttö-, teksti-, moniluku-, vuorovaikutus- ja mediataitoihin, joita jatko-opinnot, työelämä jayhteiskunnassa toimiminen edellyttävät. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstitvoivat koostua sanoista, kuvista, äänistä, numeroista tai niiden yhdistelmistä tai muistasymbolijärjestelmistä. Opetus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn,tulkintaan ja eettiseen pohdintaan.

Kirjallisuudenopetuksen tavoitteena on sekä kauno- että tietokirjallisuuden ymmärtäminen,lukukokemusten syventäminen sekä tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kirjallisuustarjoaa elämyksiä ja tukee kriittisen ajattelun, empatian ja identiteetin sekä eettisen ja esteettisenpohdinnan kehittymistä ja kulttuuriperintöön tutustumista. Kirjallisuuden lukeminen monipuolistaa omaailmaisua.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus mahdollistaa omasta kielellisestä ja kulttuurisesta taustasta lähtevänidentiteetin rakentamisen moninaisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Tavoitteena on oppiaarvostamaan monikielisyyttä, kulttuurista monimuotoisuutta, kielellisiä ihmisoikeuksia, tasa-arvoa jayhdenvertaisuutta.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tietoja taitoalueet ovat yhteydessätoisiinsa. Opiskelussa käytetään monipuolisia menetelmiä ja vaihtelevia opiskeluympäristöjä, kutenverkkoympäristöjä, kirjastoja ja kulttuurilaitoksia, sekä opiskelijoille merkityksellisiä, elämyksellisiä jaoppimisen iloa tuottavia tehtäviä. Tekstejä tuotetaan, tulkitaan ja jaetaan sekä yksin että yhdessä, myöstieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärien opetuksessatehdään yhteistyötä oppimäärien välillä ja muiden oppiaineiden kanssa.

0 kommenttia

5.3.1. Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä

5.3.1. Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärä

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen taitoa,moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta.Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurienmerkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille. Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsinkielen asema kansalliskielinä sekä suomen kielen asema Suomen enemmistökielenä ja opetuksen kielenäsekä saamen kieli maan alkuperäiskansan kielenä. Suomen kieli on sekä opetuksen kohde että välinemuiden oppiaineiden opiskelussa. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kielija vuorovaikutustaitojenmerkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen jakirjallisuuden opintoja korkea-asteella.

Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen,vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihinsiten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5-jko#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5skjko

kehitetään kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaankaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kokonaisteosten lukeminen ja laajojentekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.

Opetuksen tavoitteet

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

syventää ja monipuolistaa suomen kielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan niin, ettähän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen ja vuorovaikutukseensyventää ja monipuolistaa tietojaan kielestä, kauno- ja tietokirjallisuudesta, mediasta sekävuorovaikutuksesta ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitäsyventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaaerilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteistamonipuolistaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioida erilaisiavuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista, niihin liittyvistävuorovaikutusilmiöistä ja -taidoista sekä vuorovaikutusetiikastaymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden, tiedon- ja tieteenalojen kielen merkityksen jahallitsee yleiskielen normitsyventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaayleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa jaidentiteettiäänosaa kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta jatarkoitusperiä sekä etsiä ja valikoida tilanteeseen sopivan tietolähteenymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia ja käyttää lähteitä oikeinosaa hyödyntää tietoja viestintäteknologiaa monipuolisesti kaikilla oppimäärän osa-alueilla sekäymmärtää digitaalisuuden vaikutuksia kieleen, teksteihin ja vuorovaikutukseennauttii kielestä ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta sekä ymmärtää niidenhistoriallisten juurten merkityksen ja näkyvyyden nykykulttuurissa.

Arviointi

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteistajohdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettajaettä opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainentavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan.Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muuttuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa,oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avullaopiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana jatulkitsijana.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsasekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hänharjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajanaerilaisissa ympäristöissä.

Tavoitteet



Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii hahmottamaan tekstejä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksinakehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapojamonipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta, lukemisesta ja puhumisesta vuorovaikutuksellisena,yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönäsyventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajanalisää tietojaan ja taitojaan puhumisesta ja ryhmäviestinnästä.

Keskeiset sisällöt

oman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijanatekstin käsite ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit ja niidenyhdistelmättekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön, rakenteen janäkökulmien erittely sekä tiedon soveltaminen omaan ilmaisuuntekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassatekstien moniäänisyysproosan erittely ja tulkinta: ktiiviset ja faktatekstit, erityisesti romaanien ja novellien analyysitiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittauksettekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessä kirjoittaminenryhmäviestintätaidot ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa

1. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2)

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielenvaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan siitä,mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet


syventää kielija tekstitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen,yksilöllisen, yhteisöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävänoppii ymmärtämään kielen rakenteita ja käyttämään kieliopillisia käsitteitä tekstejä eritellessäänymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossaymmärtää Suomen kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, äidinkielen ja kielitaidon sekä tiedon-ja tieteenalojen kielten merkityksenoppii suunnittelemaan, muokkaamaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä,antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä arvioimaan puhe- ja kirjoitustaitojaan.


kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessakielen rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien ilmaisutapojen analyysi, kielen metaforisuussuomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielen normit,kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys,monikielisyys, kielten elinvoimaisuuskurssin teemaan liittyviä ktiivisiä ja faktatekstejäkirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely,palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely



informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen sekä palautteen antaminen javastaanottaminen

1. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisestamerkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaankaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet


harjaantuu lukemaan ktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen sekä omaa lukemistaanre ektoidensyventää käsitystään kaunokirjallisuudesta ja sen vaikutuskeinoistamonipuolistaa taitoaan eritellä ja tulkita kaunokirjallisuutta sopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaahyödyntäen ja oppii perustelemaan tulkintaansaoppii ymmärtämään kielen poeettista luonnettasyventää ryhmäviestintätaitojaan.


kaunokirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuusmonitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa ja omissateksteissäproosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta, erityisesti näytelmien ja runojen analyysimonimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin, elokuvan jataidekuvien erittelyä ja tulkintaakirjallisuuden pohjalta kirjoittaminentavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojennäkökulmasta

1. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutustaerityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinninkeinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet


syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaanosaa perustella niin kirjoittajana kuin puhujanakin monipuolisesti näkemyksiäänoppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja esimerkiksi ideologisista jaeettisistä lähtökohdistaosaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuuristamerkitystä.


vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinotvaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot



tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedon- ja tieteenalojenpuhetavat ja näkökulmat, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyyssananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikkikantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajejaargumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu

1. Teksti ja konteksti (ÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään,tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Tavoitteet


oppii tarkastelemaan tekstejä niiden maantieteellisissä, kielellisissä, ajallisissa ja kulttuurisissakonteksteissa ja suhteessa muihin teksteihinoppii erittelemään tekstien tyylipiirteitäkehittää ja laajentaa omia suullisia ja kirjallisia ilmaisutapojaantuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemojaja osaa sijoittaa ne kulttuurikontekstiinsa.


tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvoja aatemaailman ilmentäjinä sekä tekstinilmestymisajankohdan että nykyajan kontekstissatyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökulmastasuomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksiakirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama, essee

1. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6)

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuudennäkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta nykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee.Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet


perehtyy ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihinsyventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä kulttuurissasyventää käsitystään kertomuksista ja kertomuksellisuudesta kulttuurien keskeisenä ilmiönä sekäkerronnan ja ilmaisun keinoistatuntee Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiä teoksia ja teemojaoppii toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.


ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä, esimerkiksi kielen ja tekstien muuttuminen digitaalisissaympäristöissä, kieli ja identiteettimonimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuva, kuvatkertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja muussa kulttuurissa,intertekstuaalisuus, kuten myytit ja klassikot nykykulttuurissa



nykyteosten käsittelyä, puhe- ja kirjoitustehtäviä kurssin teemoista sekä kielenhuoltoadialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, myös verkossa

Valtakunnalliset syventävät kurssit

1. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekäkehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa jatyöelämässä. Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojenpäättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen.

Tavoitteet


syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puheyhteisöistäsyventää käsitystään vuorovaikutussuhteiden rakentumisesta, ylläpitämisestä ja jännitteistäkehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitäävuorovaikutussuhteitakehittää viestintärohkeuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaantunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitäoppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja eri näkökulmista.


vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteetpuhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointikielellinen ja ei-kielellinen viestintäarjen vuorovaikutustilanteetesiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavatsekä argumentointitaidot niissäesiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelupuheviestinnän kulttuurisia piirteitä

1. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisiatekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin.

Tavoitteet


syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteidenvalinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessävarmentaa taitoaan valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaistatekstiäkykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia teemojalöytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun tuottamalla omaatekstiä.




kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen ja viimeistely palautteen perusteella sekäyhdessä kirjoittaminen, tekstien jakaminentekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä kielenhuoltoakirjoittaminen monipuolisen aineiston pohjalta, kuten ktiivisten ja faktatekstien sekämonimuotoisten tekstien pohjaltamediatekstien tuottamista ja analyysia

1. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänenkriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja sekäpuhuen että kirjoittaen.

Tavoitteet


vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejäsyventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä, ominaisuuksista ja tekstilajeistavarmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan sekä lukustrategioitaansyventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista.


tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median käsitteiden käyttötekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa

ktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri näkökulmistatekstikokonaisuuksien lukeminen, esimerkiksi esseiden, romaanien, novellien, tietokirjojen jaoppiaineen alaan kuuluvien tietotekstien lukeminen

0 kommenttia

ÄI Koulukohtaiset kurssit

10. Luova kirjoittaminen (ÄI10)Opiskelija syventää kirjallisen ilmaisun taitojaan perehtymällä luovaan kirjoittamisprosessiin ja tuottaaerilaisia kaunokirjallisia tekstityyppejä. Virikkeinä hyödynnetään kuvia, musiikkia ja kaunokirjallisiatekstilajeja. Harjoitusten avulla tuetaan persoonallisen tyylin löytymistä ja selkiytymistä. Kurssin yhteinentuotos voi olla vaikkapa runo- tai novellikokoelma tai portfolio, joka voidaan kuvittaa. Tekstejä voidaanmyös äänittää ja tehdä niistä dramatisoituja audio-ohjelmia verkkojulkaisuun.

11. Yhteisöviestintä (ÄI11)Kurssi antaa hyödyllisiä perusvalmiuksia ja kansalaistaitoja opinnoissa ja työelämässä tarpeellisiinviesteihin ja käytäntöihin. Kurssilla laaditaan Euroopan unionin kansainvälisen standardin mukaisetEuropass-ansioluettelo ja Europass-kielipassi sekä työhakemuksia. Kurssilla tutustutaan myöskokouskäytäntöihin ja puheenjohtajan ja sihteerin tehtäviin sekä perehdytään kokousasiakirjoihin.

12. Miten tämä kirjoitetaan oikein (ÄI12)



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5skjko/skjko#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5skjko/kk

Kurssilla syvennytään kieleen ja kielenhuollon asioihin perusteellisesti. Kurssi on tarkoitettu erityisestiniille, joilla vilisee teksteissä kirjoitusvirheitä ja jotka kaipaavat kirjalliseen ilmaisuun hienosäätöä. Kurssion tarkoitettu myös yo-kirjoituksiin valmistautuville abeille ja tukee ylioppilaskokeessa menestymistä.

13. Mediatekstit tietoverkoissa (ÄI13)Kurssilla tutustutaan tietoverkoissa julkaistaviin mediateksteihin, kuten tekstiin, kuvaan, ääniohjelmaan jaliikkuvaan kuvaan. Kurssilla perehdytään journalistisen verkkojutun rakenteisiin ja yleispiirteisiin sekäkuvateksteihin ja harjoitellaan jutun tekemistä sisällökkääksi ja kiinnostavaksi. Kurssilla tuotettavat jututja kuvat julkaistaan verkkolehdessä tai lukion vuosikertomuksessa. Tekstien lisäksi voidaan tuottaa myösääniohjelmia tai lyhytelokuvia. Kurssi niveltyy kaikkiin äidinkielen kursseihin.

Kurssi kuuluu median kurssikokonaisuuteen, joista valitaan neljä kurssia osaksi median lukiodiplominsuoritusta.

14. Äidinkielen nivelkurssi (ÄI14)Nivelkurssi on äidinkielen kertaava kurssi, joka vahvistaa lukiovalmiuksia äidinkielen ja kirjallisuudenopinnoissa. Kurssi on tarkoitettu käytäväksi heti lukio-opintojen alussa.


Paikalliset kirjaukset0 kommenttia


Ruotsin kieli on toinen Suomen kansalliskielistä ja suomen kielen ohella yhteiskunnan toimintaa ylläpitäväkieli Suomessa. Ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärä on saman laajuinen kuin suomen kieli ja kirjallisuus-oppimäärä, ja myös tavoitteet ja kurssien sisältö ovat suurelta osin samanlaiset lukuun ottamatta joitakinkielikohtaisista ja kulttuurisista tekijöistä johtuvia poikkeuksia. Oppiaineella on keskeinen kulttuuriaylläpitävä ja identiteettiä luova tehtävä Suomen ruotsinkielisissä kouluissa. Ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tehtävänä on vahvistaa opiskelijan kulttuuri- ja kielitietoisuutta ja opiskelijan käsitystä kielenja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle, myös saamen ja suomen kielten kannalta. Ruotsin kielenja kirjallisuuden opetuksella tuetaan jatkuvasti opiskelijan kielenkäyttöä koulussa ja kielitietoisuutta jaedistetään monikielisyyden käyttöä voimavarana. Opetuksessa on otettava huomioon opiskelijoidenvaihteleva kielitausta.

Ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärä syventää opiskelijoiden ruotsin kielen tietoja ja taitoja,vuorovaikutustaitoja sekä luku-, kirjoitus-, ja monilukutaitoa ja opiskelijoiden kirjallisuuden ja kulttuurintuntemusta. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine nähdään kehitysprosessina, joka antaa elämäntaitoja, luomerkityksiä, edistää identiteetin rakentumista ja syventää historia- ja kulttuuritietoisuutta. Erittelemällä japohtimalla erilaisia tekstejä opiskelija tulee tietoiseksi kielen kuvallisesta ja kerronnallisesta luonteesta,jolla on juurensa yhteisössä ja joka antaa ihmiselle mahdollisuuden luoda merkityksen olemassaololleen.

Ruotsin kieli on sekä opetuksen kohde että pääasiallinen opetuskieli kaikissa oppiaineissa. Opetuksessaohjataan pohtimaan hyvän kielitaidon merkitystä jatko-opintojen kannalta ja tutustutaanmahdollisuuksiin jatkaa ruotsin kielen ja kirjallisuuden opintoja korkea-asteella. Opetuksessa yhdistyväteri osa-alueet: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus, draama ja



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rkjko

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rkjko/pk#comments

mediataidot. Eri osa-alueisiin kuuluvat tiedot ja taidot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.Kaikilla kursseilla kehitetään teksti-, vuorovaikutus- ja kirjoitustaitoja ja sekä luetaan ja käsitelläänkaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kokonaisteosten lukeminen ja laajojenyhtenäisten tekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien keskeisiin sisältöihin.


Ruotsin kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

syventää ja monipuolistaa ruotsin kielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan niin, ettähän pystyy monipuoliseen itsensä ilmaisemiseen ja tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseenvuorovaikutukseen

syventää ja monipuolistaa tietojaan kielestä, kauno- ja tietokirjallisuudesta, mediasta sekävuorovaikutuksesta ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä

syventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa kriittisesti tarkastella, eritellä, arvioida, tulkita jatuottaa erilaisia tekstejä tietoisena niiden konteksteista ja tavoitteista

syventää ja monipuolistaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioida erilaisiavuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista ja erilaisista ilmaisukeinoista

hallitsee yleiskielen normit, ymmärtää kielen vaihtelun eri tiedon- ja tieteenaloilla ja ymmärtääkielenhuollon merkityksen yhteisön näkökulmasta ja oman kielenkäyttönsä kannalta

syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan, hakeutuu erityyppisen ja eri aikakausien jakulttuurien kaunokirjallisuuden pariin ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa yleissivistystään,mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa

osaa valita ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta jatarkoitusperiä

ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia ja osaa käyttää lähteitä

osaa hyödyntää tietoja viestintäteknologiaa monipuolisesti kaikilla äidinkielen oppiaineen osa-alueilla sekä ymmärtää digitaalisuuden vaikutuksia kielenkäyttöön ja teksteihin

nauttii kielestä ja kulttuurista, osaa käyttää ja luoda kieltä ja kulttuuria

syventää käsitystään erilaisista kulttuureista ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja tuntee kielenja kulttuurin juuret ja kehityksen.

Arviointi

Ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi perustuu kunkin kurssin tavoitteisiin ja keskeisiinsisältöihin. Kurssin tavoitteet puolestaan kytkeytyvät oppimäärän yleisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteetkerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opiskelija että opettaja voivat seurata kurssilla edistymistä.Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi oppimäärän eri osa-alueisiin kuuluvatkirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi onmonipuolista, kannustavaa, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa ja ohjaa opiskelijaa itsearviointiin javertaisarviointiin kurssin aikana. Opiskelija asettaa yksilöllisiä tavoitteita ja arvioi tavoitteidentoteutumista. Sekä opettajan että opiskelijan on tärkeää antaa toisilleen jatkuvaa palautetta.Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista kuvaa omista taidoistaan



oppiaineessa sekä käsitystä itsestään puhujana, tekstien tulkitsijana ja tuottajana.

Pakolliset kurssit

1. Tekstien maailma (MO1)

Kurssi on lukiotasoinen johdanto oppiaineeseen, ja sen tavoitteena on syventää opiskelijan taitoja jakäsitystä monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimiaerilaisissa vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti kuuntelijana, puhujana,lukijana ja kirjoittajana lisääntyvät.

Tavoitteet


oppii erittelemään ja tulkitsemaan tekstejä jäsenneltyinä kokonaisuuksina

kehittää taitoaan tuottaa erilaisia tekstejä ja tulkita niiden tekstuaalisia ulottuvuuksia

monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta ja lukemisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä jayksilöllisenä ilmaisukeinona

lisää tietojaan ja taitojaan puhumisesta ja vuorovaikutuksesta, etenkin ryhmäviestinnästä.


oman viestijäkuvan erittely ja kehittyminen puhujana, kuuntelijana, lukijana ja kirjoittajana

laaja tekstikäsitys: monilukutaito

erilaiset tekstilajit ja niiden tehtävä: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstitja niiden yhdistelmät

tekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa

tekstien moniäänisyys

proosan erittely: ktiiviset ja faktatekstit, erityisesti romaanit ja novellit

tiedonhankinta, verkkolukeminen, lähdeviittaukset ja lähdekritiikki

aineiston pohjalta kirjoittaminen, tekstien kommentointi ja referointi sekä yhdessä kirjoittaminen

metakognitiiviset taidot ja lukustrategiat

ryhmäviestintä ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa.

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (MO2)

Opiskelija saa käsityksen kielen ja muiden kielellisten ja ei-kielellisten ilmaisutapojen merkityksiärakentavasta luonteesta. Opiskelija muodostaa kuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilölle jayhteisölle, myös kaunokirjallisuuden kautta, ja syventää tietojaan kielestä, kielen vaihtelusta javuorovaikutuksesta.



Tavoitteet


syventää kielitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen, yhteisöllisen,yksilöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävän

oppii ymmärtämään kielen rakenteita ja käyttämään kieliopillisia käsitteitä tekstejä eritellessään

ymmärtää ruotsin kielen aseman maailman kielten joukossa ja Pohjoismaissa

muodostaa käsityksen kielioloista Suomessa ja muualla Pohjoismaissa sekä ruotsin kielenalkuperästä

ymmärtää kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden ja monikielisyyden ilmiöitä

oppii suunnittelemaan, muokkaamaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä,antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä arvioimaan puhe- ja kirjoitustaitojaan.


kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa

teksti-, lause- ja sanatason rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien tekstinosien erittely,esimerkiksi kielen metaforisuus

pohjoismaisten kielten yhteinen alkuperä, erot ja samankaltaisuudet sekä ruotsin kielenmuotoutuminen

ruotsin kielen kulttuuria ylläpitävä tehtävä Suomessa ja ruotsin yleiskielen merkitys

kielen vaihtelu, kuten murteet ja slangi, monikielisyys, kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuussekä kielten elinvoimaisuus

kurssin teemaan liittyviä kaunokirjallisia ja faktatekstejä, suomenruotsalainen kirjallisuus

kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, palautteenantaminen ja vastaanottaminen, kielen muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely

informatiiviset puheenvuorot keskustelussa sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen.

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (MO3)

Opiskelija tutustuu kieleen ja kirjallisuuteen luovuuden työkaluna. Opiskelijan käsitys kielen taiteellisestatehtävästä ja kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisiatekstejä suullisesti ja kirjallisesti ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissa.

Tavoitteet


harjaantuu lukemaan ja tulkitsemaan ktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen sekä omaalukemistaan re ektoiden

syventää käsitystään kirjallisuudesta taiteellisena vaikuttamiskeinona ja saa käsityksenkaunokirjallisuuden kulttuuria ylläpitävästä luonteesta



syventää taitoaan eritellä ja tulkita kirjallisuutta sopivaa käsitteistöä hyödyntäen ja oppiiperustelemaan tulkintaansa

oppii ymmärtämään kielen poeettista luonnetta

syventää ryhmäviestintätaitojaan.


kirjallisuuden lajit sekä niiden muuttuminen ja laajentuminen ajassa ja tilassa

kielen kuvallisuus, monitulkintaisuus ja muut tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa ja omissateksteissä

proosan, draaman ja lyriikan lukeminen, erittely ja tulkinta, erityisesti lyriikan analyysi

monimuotoisten tekstien lukeminen ja tulkinta, esimerkiksi kuvataiteen, elokuvan ja teatterinanalyysi

kaunokirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen

tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä ryhmäkeskustelun erittely ja arviointi.

4. Teksti ja vaikuttaminen (MO4)

Kurssilla käsitellään kielen ja tekstien kautta vaikuttamista ja osallisuutta. Opiskelija oppii tarkastelemaanmonimuotoisia tekstejä ja kirjallisuutta siltä kannalta, miten niillä voidaan vaikuttaa yhteiskunnalliseenkeskusteluun, ja syventää tietojaan ja taitojaan argumentoinnista ja muista vaikuttamiskeinoista.

Tavoitteet


syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan

osaa perustella niin puhujana kuin kirjoittajanakin näkemyksiään

oppii erittelemään ja arvioimaan tekstejä kriittisesti eri näkökulmista, esimerkiksi eettisistä jaideologisista lähtökohdista

osaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta jakulttuuripoliittista merkitystä.


vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset tyylikeinot

kielelliset ja visuaaliset keinot, joilla pyritään vaikuttamaan vastaanottajaan, esimerkiksimainosteksteissä ja viihteessä

ideologisesti värittyneet tekstit ja mielipiteen ja tutkimustiedon erot

eri tieteenalojen näkökulmat ja ilmaisutavat sekä tiedonhankinta

sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, mediakritiikki, tekijänoikeudet ja plagiointi

kieli, tyyli ja sisältö vaikuttavan kirjallisuuden keinoina



keskustelun, argumentoinnin ja kannanoton suulliset ja kirjalliset harjoitukset.

5. Teksti ja konteksti (MO5)

Kurssilla tarkastellaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan jatuottamaan erilajisia ja -tyylisiä tekstejä, jotka liittyvät erilaisiin asiayhteyksiin ja prosesseihin.

Tavoitteet


oppii tarkastelemaan tekstejä maantieteellisestä, kielellisestä ja historiallisesta näkökulmasta,erilaisissa historiallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä ja suhteessa muihin teksteihin

oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä

kehittää ja laajentaa omia suullisia ja kirjallisia ilmaisutapojaan

tuntee pohjoismaista kirjallisuutta ja pohjoismaisia tekstejä ja kirjailijoita

tuntee maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaa sijoittaa ne kulttuurikontekstiin.


eri aikakausiin, paikkoihin ja kulttuureihin sijoittuvien tekstien lukeminen ja tarkastelu erilaisenihmiskuvan, maailmankuvan, arvoja aatemaailman ilmentäjinä sekä menneisyyden että nykyajankontekstissa

tyylin ja kielen ainesten vaikutus tekstiin

maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia, etenkin pohjoismaista kirjallisuutta, ja kontekstuaalinennäkökulma kirjallisuuteen

kirjallisuusaiheinen kirjoitus- tai puhetehtävä, esimerkiksi puheenvuoro, essee tai draama.

6. Nykyajan kertomuksia (MO6)

Kurssilla käsitellään nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten näkökulmasta. Opiskelija syventäätietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet


tuntee nykykulttuurin ilmaisutapoja ja ilmiöitä sekä tekstilajeja

syventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä koko kulttuurissa

syventää käsitystään kertomuksellisuudesta kulttuurien keskeisenä ilmaisutapana

tuntee maailman ja Suomen nykykirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja

oppii toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.




ajankohtaisia kulttuurin ja kielen ilmiötä, esimerkiksi kielen ja kirjallisuuden muuttuminendigitaalisessa ympäristössä, kieli ja identiteetti

monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, elokuva, kuvataide, tv-sarjat, pelitja muut mediatekstit

klassiset kertomukset ja niiden uudet muodot, kuten myytit, sadut ja klassikot, intertekstuaalisuus

ulkomaisen ja suomalaisen nykykirjallisuuden lukeminen ja tulkinta

pohtivien tekstien tuottaminen kurssin teemoista

kielenhuoltoa kirjoittamisen yhteydessä

dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.


7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (MO7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekäkehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.Opiskelija oppii arvioimaan vuorovaikutuksen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojenpäättökokeeseen.

Tavoitteet


syventää tietojaan suullisesta vuorovaikutuksesta, retorisista keinoista, vuorovaikutussuhteista ja -malleista

syventää käsitystään vuorovaikutussuhteiden rakentumisesta, ylläpitämisestä ja jännitteistä

kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitäävuorovaikutussuhteita

kehittää rohkeutta ilmaista itseään sekä yksin että ryhmässä

tunnistaa, osaa analysoida ja käyttää sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttaviatekijöitä

oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja eri näkökulmista.


vuorovaikutustilanteiden ja -suhteiden tyypilliset mallit ja vaikuttavat tekijät

puhuttujen tekstien erittely, tulkinta ja arviointi

kielellinen ja ei-kielellinen viestintä

arjen vuorovaikutustilanteet



esiintymisen ja argumentoinnin harjoittelu neuvottelussa, kokouksessa, erilaisissa keskusteluissa javäittelyissä

suullinen esitys ja ryhmäviestintä

puheviestinnän kulttuurisidonnaiset, etenkin suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset erityispiirteet.

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (MO8)

Opiskelija syventää ja kehittää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiinkulttuuria ja yhteiskuntaa käsitteleviin mediakeskusteluihin ja oppii erittelemään niitä.

Tavoitteet


syventää tekstin tuottamistaitojaan, jotka liittyvät oman tekstin näkökulman valintaan, aiheenkäsittelyyn, lähteiden valintaan, ajattelun itsenäisyyteen ja ilmaisun omaäänisyyteen

osaa valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään yhtenäistä ja johdonmukaista tekstiä

kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään, arvioimaan ja tarkastelemaan kriittisestiajankohtaisia teemoja

löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun tuottamalla omaatekstiä.


tekstien jäsentely, muokkaaminen ja viimeistely, palautteen antaminen, yhdessä kirjoittaminen jatekstien jakaminen

ymmärrettävien, johdonmukaisten ja yhtenäisten tekstien tuottaminen ja erittely oikeakielisyydennäkökulmasta

kirjoittaminen monipuolisen aineiston pohjalta

mediatekstien tuottaminen ja erittely.

9. Lukutaitojen syventäminen (MO9)

Opiskelija syventää taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Opiskelija kehittääkriittistä lukutaitoaan, pohtivaa ajatteluaan ja kulttuuritaitojaan ja innostuu lukemaan.

Tavoitteet


vahvistaa taitoaan lukea ja tulkita erilaisia tekstejä analyyttisesti, kriittisesti, luovasti ja eläytyen

syventää käsitystään tekstien monimuotoisuudesta, monilukutaidoista, tekstilajeista sekä tekstienominaisuuksista ja erityispiirteistä

löytää lukemisen kautta uusia tapoja ajatella kriittisesti, luovasti ja pohtivasti

varmentaa lukutaitoaan ja monipuolistaa lukustrategioitaan.




tekstitiedon, -analyysin ja -käsitteiden syventäminen kielen, kirjallisuuden, kuvien ja mediatekstienerittelyssä, tulkinnassa ja kriittisessä tarkastelussa

monimuotoisten ktiivisten ja faktatekstien lukeminen ja tulkinta eri näkökulmista

erilaiset lukustrategiat ja -tekniikat, etenkin pitkien tekstien lukemisessa

tekstikokonaisuuksien kuten esseiden, romaanien ja oppiaineen alaan kuuluvien asiatekstienlukeminen

luovaa kirjoittamista kirjallisuuden pohjalta.

0 kommenttia




Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää saamen kielen taitoa, moniluku-ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti saamenkielisen kirjallisuuden ja saamelaisen kulttuurintuntemusta. Opetuksessa otetaan huomioon saamen kieli maan alkuperäiskansan kielenä jaopetuskielenä. Opetus syventää opiskelijan käsitystä siitä, mikä merkitys kielitaidolla, kielitietoisuudella,omilla kielillä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteisöille. Opetus vahvistaa saamelaisten historianja kulttuuriperinnön tuntemusta sekä avartaa opiskelijoiden käsitystä kirjallisuudesta ja kulttuurista.Hyvät kielija vuorovaikutustaidot ovat merkityksellisiä työelämän ja arjessa selviytymisen kannalta.Opetuksessa ohjataan pohtimaan kielija vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekätutustumaan mahdollisuuksiin jatkaa saamen kielen opintoja korkea-asteella.

Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen,vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihinsiten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseillakehitetään kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaansaamenkielisiä kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Tekstikokonaisuuksialuetaan ja kirjoitetaan sekä yksin että yhdessä.


Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

syventää ja monipuolistaa saamen kielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan niin, ettähän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen ja vuorovaikutukseen


syventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaaerilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rkjko/5rkjko#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5skjk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5skjk/pk#comments

monipuolistaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioida erilaisiavuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista, niihin liittyvistävuorovaikutusilmiöistä ja -taidoista sekä vuorovaikutusetiikasta

hallitsee kirjoitetun saamen kielen normit ja rakenteen, ymmärtää kirjakielen tarpeellisuuden jatutustuu eri maissa puhuttaviin saamen kieliin sekä ymmärtää oman asemansa saamen kielensäilyttäjänä

syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaayleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa jaidentiteettiään

osaa kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta jatarkoitusperiä sekä etsiä ja valikoida tilanteeseen sopivan tietolähteen

ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia, käyttää lähteitä oikein ja hallitsee lähdeviittaukset

osaa hyödyntää tietoja viestintäteknologiaa monipuolisesti kaikilla oppimäärän osa-alueilla

tuntee saamelaisten historiaa ja syventää tietojaan saamelaisten aineellisesta ja aineettomastakulttuuriperinnöstä

nauttii kielestä ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta.

Arviointi

Saamen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteistajohdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettajaettä opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainentavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan.Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muuttuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa,oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avullaopiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana jatulkitsijana.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄIS1)

Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsasekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Hänharjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, kirjoittajana ja tekstientulkitsijana erilaisissa ympäristöissä.

Tavoitteet


oppii hahmottamaan tekstejä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina

kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja

monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta, lukemisesta ja puhumisesta vuorovaikutuksellisena,yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä



syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana

lisää tietojaan ja taitojaan puheesta ja ryhmäviestinnästä.


oman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana

tekstin käsite ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit ja niidenyhdistelmät

tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön, rakenteen,näkökulmien, merkityssuhteiden erittely ja tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun



proosan erittely ja tulkinta: ktiiviset ja faktatekstit

tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset

tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessä kirjoittaminen

sana- ja ilmaisuvarannon kehittäminen

ryhmäviestintätaidot ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄIS2)

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielenvaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvankielen ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet


lisää kielija tekstitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen,yksilöllisen, yhteisöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävän


ymmärtää oman äidinkielen aseman muiden saamen kielten ja maailman kielten joukossa sekäkulttuurikontaktien vaikutuksen

ymmärtää Suomen kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, äidinkielen ja kielitaidon sekä tiedon-ja tieteenalojen kielten merkityksen




kielen rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien ilmaisutapojen analyysi



saamen kielten vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielen normit,kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys,monikielisyys, kielten elinvoimaisuus

kurssin teemaan liittyviä ktiivisiä ja faktatekstejä

kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely,palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely


3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄIS3)

Opiskelijan käsitys saamenkielisestä kirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisestamerkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kirjallisia tekstejä sekä suullisesti ettäkirjallisesti ja nauttimaan kirjallisuudesta sen eri muodoissaan. Opiskelija oppii juhlistamaan myös arjessasaamelaisten aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä.

Tavoitteet


harjaantuu lukemaan ktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen

syventää käsitystään kirjallisuudesta ja sen vaikutuskeinoista

monipuolistaa taitoaan eritellä ja tulkita kirjallisuutta sopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaahyödyntäen ja oppii perustelemaan tulkintaansa

oppii tuntemaan saamelaisten historiaa ja syventää tietojaan saamelaisten aineellisesta jaaineettomasta kulttuuriperinnöstä




kirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuus

monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessa ja omissa teksteissä

proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta

monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi musiikin, teatterin,elokuvan ja taidekuvien erittelyä ja tulkintaa

kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen

saamelaisten tuottaman tai saamelaisista kertovan kirjallisuuden ja muun taiteen tarkastelua jaarviointia ryhmätaitojen näkökulmasta

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄIS4)



Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutustaerityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmasta. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinninkeinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet



osaa perustella niin kirjoittajana kuin puhujanakin monipuolisesti näkemyksiään

oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja esimerkiksi ideologisista jaeettisistä lähtökohdista

osaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuuristamerkitystä, myös saamelaisen kulttuurin näkökulmasta.


vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot

vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot

tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys

sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki

kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja

argumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu

5. Teksti ja konteksti (ÄIS5)


Tavoitteet


oppii tarkastelemaan tekstejä niiden maantieteellisissä, kielellisissä, ajallisissa ja kulttuurisissakonteksteissa ja suhteessa muihin teksteihin



tuntee saamelaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystäoman kulttuurinsa näkökulmasta

osaa sijoittaa suomalaisen kaunokirjallisuuden teoksia kulttuurikontekstiinsa.




tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvoja aatemaailman ilmentäjinä sekä tekstinilmestymisajan että nykyajan kontekstissa

tyylin vaikutus tekstiin, kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta

saamenkielisiä teoksia, saamelaiskirjailijoiden teoksia tai suomalaisen kirjallisuuden keskeisiäteoksia saamelaisen kulttuurin näkökulmasta

sana- ja ilmaisuvarannon kehittämistehtäviä

kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama, essee

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄIS6)

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuudennäkökulmasta. Opiskelijan käsitys saamelaisesta ja suomalaisesta nykykulttuurista ja senmoninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet


perehtyy ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihin

syventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä kulttuurissa

syventää käsitystään kertomuksista kulttuurien keskeisenä ilmiönä ja kerronnan ja ilmaisunkeinoista

tuntee saamelaisen ja suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiä teoksia ja teemoja



kieli ja tekstit kulttuurisina ilmiöinä ja identiteetin rakennusaineena

ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiöitä, esimerkiksi sanaston uudistuminen, kielen elvytys jakielen tulevaisuus

kertomukset ja kertomuksellisuus saamelaisessa suullisessa perinteessä, kauno- jatietokirjallisuudessa ja muussa kulttuurissa, erityisesti mediassa

monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi laululyriikka, teatteri, mediatekstit,elokuvat, pelit, kuvat

saamelaisuus, nykykulttuuri ja identiteetti

saamelaisasioiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot ja toimijat

puhe- ja kirjoitustehtäviä kurssin teemoista sekä kielenhuoltoa

dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka


7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄIS7)



Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekäkehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa jatyöelämässä.

Tavoitteet


syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puheyhteisöistä



kehittää viestintärohkeuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan

tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä



vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet

puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi



esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavatsekä argumentointitaidot niissä

esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu

puheviestinnän kulttuurisia piirteitä

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄIS8)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisiatekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin.

Tavoitteet


syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteidenvalinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä

varmentaa taitoaan valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaistatekstiä

kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia teemoja





kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen ja viimeistely palautteen perusteella sekäyhdessä kirjoittaminen, tekstien jakaminen

tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä kielenhuoltoa

monipuoliseen ja monimuotoiseen aineistoon perustuva kirjoittaminen

mediatekstien tuottamista ja analyysia

9. Lukutaitojen syventäminen (ÄIS9)


Tavoitteet


vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejä

syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä, ominaisuuksista ja tekstilajeista

varmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan sekä lukustrategioitaan

syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista.



tekstikokonaisuuksien lukeminen, esimerkiksi kaunokirjallisten tekstien ja tietotekstien lukeminen

ktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri näkökulmista

0 kommenttia




Romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää romanikielen taitoa, moniluku- javuorovaikutustaitoja sekä lisätä opiskelijoiden tietoisuutta Suomen romanikielen uhanalaisuudesta ja senasemasta vähemmistökielenä. Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden, omienkielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille. Opetus vahvistaa romanien



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5skjk/5skjk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rjko

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rjko/pk#comments

historian ja kulttuuriperinnön tuntemusta sekä avartaa opiskelijoiden käsitystä kirjallisuudesta jakulttuurista. Hyvät kielija vuorovaikutustaidot ovat merkityksellisiä työelämän ja arjessa selviytymisenkannalta. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kielija vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojenkannalta sekä tutustumaan mahdollisuuksiin jatkaa romanikielen opintoja korkea-asteella.

Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen,vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihinsiten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseillakehitetään kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaanromanikielisiä kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Tekstikokonaisuuksialuetaan ja kirjoitetaan sekä yksin että yhdessä.


Romanikielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

syventää ja monipuolistaa romanikielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan niin, ettähän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen ja vuorovaikutukseen




hallitsee kirjoitetun romanikielen normit ja rakenteen, ymmärtää kirjakielen tarpeellisuuden jatutustuu eri puolilla maailmaa puhuttaviin romanikielen murteisiin sekä ymmärtää omanasemansa romanikielen säilyttäjänä

syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaayleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa jaidentiteettiään




tuntee romanien historiaa ja syventää tietojaan romanien aineellisesta ja aineettomastakulttuuriperinnöstä


Arviointi

Romanikielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteistajohdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettajaettä opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainentavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan.



Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muuttuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa,oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avullaopiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana jatulkitsijana.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄIR1)

Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsasekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Hänharjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana ja kirjoittajana erilaisissaympäristöissä.

Tavoitteet




monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta, lukemisesta ja puhumisesta vuorovaikutuksellisena,yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä


lisää tietojaan ja taitojaan puheesta ja ryhmäviestinnästä.


oman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana







tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessä kirjoittaminen

sana- ja ilmaisuvarannon kehittäminen

ryhmäviestintätaidot ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄIR2)




Tavoitteet




ymmärtää Suomen romanikielen aseman muualla käytettyjen romanikielen murteiden jamaailman kielten joukossa sekä kulttuurikontaktien vaikutuksen





kielen rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien ilmaisutapojen analyysi

romanikielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielen normit,kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys,monikielisyys, kielten elinvoimaisuus

kurssin teemaan liittyviä ktiivisiä ja faktatekstejä

kielellinen ja ei-kielellinen viestintä romanien näkökulmasta

kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely,palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely


3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄIR3)

Opiskelijan käsitys kirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestämonipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kirjallisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti janauttimaan kirjallisuudesta sen eri muodoissaan. Opiskelija oppii juhlistamaan myös arjessa romanienaineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä.

Tavoitteet


harjaantuu lukemaan ktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen





oppii tuntemaan romanien historiaa ja syventää tietojaan romanien aineellisesta ja aineettomastakulttuuriperinnöstä







monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi musiikin, teatterin,elokuvan ja taidekuvien erittelyä ja tulkintaa

kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen

kotimaisen ja ulkomaisen romanien tuottaman tai romaneista kertovan kirjallisuuden ja muuntaiteen tarkastelua ja arviointia ryhmätaitojen näkökulmasta

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄIR4)


Tavoitteet



osaa perustella niin kirjoittajana kuin puhujanakin monipuolisesti näkemyksiään


osaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuuristamerkitystä, myös romanikulttuurin näkökulmasta.








kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja


5. Teksti ja konteksti (ÄIR5)


Tavoitteet





tuntee romanikielisen, romanien kirjoittaman ja romaneista kertovan kirjallisuuden keskeisiäteoksia sekä teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta

osaa sijoittaa suomalaisen kaunokirjallisuuden teoksia kulttuurikontekstiinsa.



tyylin vaikutus tekstiin, kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta

romanikielisen, romanien kirjoittaman ja romaneista kertovan kirjallisuuden sekä suomalaisenkirjallisuuden keskeisiä teoksia romanikulttuurin näkökulmasta

sana- ja ilmaisuvarannon kehittämistehtäviä

kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama, essee

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄIR6)

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuudennäkökulmasta. Opiskelijan käsitys nykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventäätietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet







tuntee suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiä teoksia ja teemoja erityisestiromanikulttuurin näkökulmasta




ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiöitä, esimerkiksi sanaston uudistuminen, kielen elvytys jakielen tulevaisuus

kertomukset ja kertomuksellisuus romanien suullisessa perinteessä, suomalaisessa kauno- jatietokirjallisuudessa ja muussa kulttuurissa, erityisesti mediassa

monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi laululyriikka, teatteri, elokuva,mediatekstit, pelit, kuvat

romanius, nykykulttuuri ja identiteetti

romaniasioiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot ja toimijat

puhe- ja kirjoitustehtäviä kurssin teemoista sekä kielenhuoltoa



7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄIR7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekäkehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa jatyöelämässä.

Tavoitteet


syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puheyhteisöistä




tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä











puheviestinnän kulttuurisia piirteitä

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄIR8)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisiatekstejä.

Tavoitteet




kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia teemoja



kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen ja viimeistely palautteen perusteella sekäyhdessä kirjoittaminen, tekstien jakaminen

tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä kielenhuoltoa

monipuoliseen ja monimuotoiseen aineistoon perustuva kirjoittaminen


9. Lukutaitojen syventäminen (ÄIR9)


Tavoitteet




varmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan sekä lukustrategioitaan



syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista.


tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median

käsitteiden käyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa

tekstikokonaisuuksien lukeminen, esimerkiksi kaunokirjallisten ja tietotekstien lukeminen


0 kommenttia




Viittomakieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää viittomakielen taitoa, moniluku-ja vuorovaikutustaitoja sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Opetuksessa otetaan huomioonsuomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen asema Suomen vähemmistökielinä. Opetus syventääopiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilönidentiteetille ja yhteisöille. Opetus vahvistaa viittomakielisten historian ja kulttuuriperinnön tuntemustasekä avartaa opiskelijoiden käsitystä kirjallisuudesta ja kulttuurista. Hyvät kielija vuorovaikutustaidotovat merkityksellisiä työelämän ja arjessa selviytymisen kannalta. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli-ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustumaan mahdollisuuksiin jatkaaviittomakielen opintoja korkea-asteella.

Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: tekstien tutkiminen ja tuottaminen,vuorovaikutus, tekstit ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen jataitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään viitotunkielen hallintaa, näkemystä viittomakielen voimavaroista ja erityispiirteistä ja vahvistetaan viittomakielistäajattelua. Teksti- ja vuorovaikutustaitoja kehitetään monipuolisesti. Kaunokirjallisia ja muita tekstejäkäsitellään kunkin kurssin näkökulmasta muun muassa draaman toimintamuotoja käyttäen.


Viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

syventää ja monipuolistaa viittomakielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan niin, ettähän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen ja vuorovaikutukseen





https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rjko/5rjko#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5vjk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5vjk/pk#comments


hallitsee viittomakielen normit ja rakenteen sekä ymmärtää viitotun kielen monimuotoisuudensuhteessa puhuttuihin ja kirjoitettuihin kieliin

syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallistayleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa jaidentiteettiään




tuntee viittomakielisten historiaa ja kulttuuriperintöä


Arviointi

Viittomakielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteistajohdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettajaettä opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainentavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan.Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi tallennetut, valmistellut ja suullisettuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa,oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avullaopiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään viestijänä sekä tekstien tulkitsijana jatuottajana.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄIV1)

Opiskelijan käsitys kielestä, monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen taitonsatulkita ja tuottaa tekstejä sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti jatarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kielentuottajana ja vastaanottajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Opiskelija harjaantuu erittelemään jatulkitsemaan tekstien merkityksiä, rakenteita, kieltä ja konteksteja.

Tavoitteet




monipuolistaa käsitystään kielen tuottamisesta ja vastaanottamisesta vuorovaikutuksellisena,yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä




lisää tietojaan ja taitojaan ryhmäviestinnästä.


oman viestijäkuvan kehittyminen tuottajana ja vastaanottajana



monimuotoiset tekstit, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa



tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta tuottaminen sekä yhdessä tuottaminen

tavoitteellinen ryhmäviestintätehtävä, ryhmädynamiikka, kasvokkainen ja välineellinen viestintä

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄIV2)


Tavoitteet



oppii suunnittelemaan, laatimaan, ilmaisemaan ja arvioimaan tekstejä ja välittämään sanomansakuuntelijoille ja lukijoille tavoitteiden mukaisesti

ymmärtää suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen aseman muiden kielten joukossasekä kulttuurikontaktien vaikutuksen


oppii arvioimaan omia vuorovaikutustaitojaan ja laatimaan suunnitellun viitotun esityksen sekäantamaan ja vastaanottamaan palautetta.



merkityksiä rakentavat kielelliset ja muut ilmaisutavat teksteissä, viittomakielen piirteet jarakenteet ja niiden analyysi



viittomakielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, viittomakielen normit,kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys,monikielisyys, kielten elinvoimaisuus


informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen; ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus janäkökulman valinta, palautteen antaminen ja vastaanottaminen

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄIV3)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisestamerkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kirjallisia tekstejä ja nauttimaankirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet


harjaantuu tulkitsemaan ktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen



oppii tuntemaan viittomakielen historiaa ja syventää tietojaan viittomakielisestäkulttuuriperinnöstä







monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin, elokuvan,taidekuvien ja audiovisuaalisten tekstien erittelyä ja tulkintaa

omien tulkintojen jakaminen ja niistä keskusteleminen

viittomakielinen ktiivinen tuotos, esimerkiksi runo, dialogi, pienoisnäytelmä tai video

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄIV4)


Tavoitteet





osaa perustella niin tuottajana kuin vastaanottajana monipuolisesti näkemyksiään


osaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuuristamerkitystä, myös viittomakielisen kulttuurin näkökulmasta.






kantaa ottavan ja vaikuttavan kirjallisuuden keinoja ja lajeja


5. Teksti ja konteksti (ÄIV5)


Tavoitteet




kehittää ja laajentaa omaa ilmaisutapaansa

tuntee viitotun kirjallisuuden, viittomakielisiin liittyvän kirjallisuuden ja suomalaisen kirjallisuudenkeskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta.



viitotun kirjallisuuden ja viittomakielisiin liittyvän kirjallisuuden sekä suomalaisen kirjallisuudenkeskeisiä teoksia kulttuurisen kontekstin näkökulmasta

tyylin vaikutus tekstiin: eri tyylien, lajien ja kontekstien mukaista tekstien tuottamista

kirjallisuusaiheisia tehtäviä, esimerkiksi esitelmä, draama, paneeli



6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄIV6)

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuudennäkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta ja viittomakielisestä nykykulttuurista ja senmoninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet





tuntee suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaa arvioidaniiden merkitystä kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana




ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiöitä, esimerkiksi käsite- ja viittomavarannon uudistuminen,kielen tulevaisuus

kertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja mediassa sekä esimerkiksielokuvissa ja tv-sarjoissa

monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuvat, pelit, kuvat

nykykirjallisuuden konteksteja ja lukutapoja

nykykulttuuri ja identiteetti

viittomakielisen yhteisön vaikuttamisen keinot ja toimijat

pohtiva teksti kurssin teemoista



7. Vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄIV7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittääkykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelijaoppii arvioimaan vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

Tavoitteet


syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja viestinnästä






tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan tai viittojan että sanoman luotettavuuteen vaikuttaviatekijöitä




viitottujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi





puhutun ja viitotun viestinnän kulttuurisia piirteitä

8. Tekstin tuottamistaitojen syventäminen (ÄIV8)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisiatekstejä.

Tavoitteet




kykenee käsittelemään teemoja



viitotun tekstin rakentamisen varmentaminen, erityisesti muokkaaminen ja viimeistely palautteenperusteella, yhdessä tuottaminen

tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelu

monipuoliseen ja monimuotoiseen aineistoon perustuva tekstin tuottaminen




9. Lukutaitojen syventäminen viitotussa kielessä (ÄIV9)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänenkriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja eritavoin.

Tavoitteet


vahvistaa taitoaan tutkia analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejä


varmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan sekä monipuolistaa tekstin tutkimisen tapoja

syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä.




tekstikokonaisuuksien tutkiminen, esimerkiksi esseiden, kauno- ja tietokirjallisuuden ja oppiaineenalaan kuuluvien tietotekstien analyysi

0 kommenttia




Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärän mukaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen kielen peruskielitaidossaan onpuutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan suomen kielen taito ei opettajien arvionmukaan anna edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Oppimäärän lähtökohtanaon toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, jahänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomitoisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muuallahankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksenkeskeinen tavoite on saavuttaa sellainen suomen kielen taito ja suomalaisen kulttuurin tuntemus, jollaopiskelija selviää jatko-opinnoissa ja työelämässä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomitoisena kielenä ‑opetus vahvistaa opiskelijan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5vjk/5vjk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5stkjk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5stkjk/pk#comments

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielenmoniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Opetuksessa otetaanhuomioon suomen ja ruotsin kielen asema kansalliskielinä sekä suomen kielen asema ja velvoitteetSuomen enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Opetus syventää opiskelijan käsitystäkielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille.Opetus edistää kielenoppimista kaikissa vuorovaikutustilanteissa.

Suomen kieli on sekä opetuksen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Kielen javuorovaikutustaitojen hyvä hallinta on merkityksellistä jatko-opintojen, työelämän ja arjessa selviytymisenkannalta. Kursseilla toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen,puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin jasisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikillakursseilla kehitetään kirjoitetun kielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaankaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- javuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaasuomen kielen opintoja korkea-asteella.


Suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

kehittää suomen kielen taitoaan sekä monipuolistaa teksti- ja vuorovaikutustaitojaan siten, ettäpystyy käyttämään niitä ajattelun, oppimisen, vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen välineenä

osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelunvuorovaikutustilanteissa

syventää monilukutaitoaan siten, että kykenee tuottamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisestieri tieteenalojen tekstejä sekä kehittää taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisistalähteistä

havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaan puhutun jakirjoitetun kielen eroista ja työnjaosta

vakiinnuttaa suomen kielen rakenteiden hallintaa ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen kielenerityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verrattuna

oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan jaarvioimaan edistymistään, haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muidenkanssa ja osaa hyödyntää siinä erilaisia tapoja ja välineitä

syventää kauno- ja tietokirjallisuuden tuntemusta ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallistayleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään sekä rakentaa maailmankuvaansa jaidentiteettiään

osaa hyödyntää tietoja viestintäteknologiaa kaikilla oppimäärän osa-alueilla

nauttii kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta

osaa pohtia monikielisyyttään, ymmärtää tiedon- ja tieteenalojen kielen merkityksen, ja hänenkäsityksensä kielen merkityksestä oppimisessa syvenee.

Arviointi



Jos opiskelijan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, häntä arvioidaan tämänoppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus-oppimäärän mukaista opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä jakirjallisuus ‑kursseista. Suomen kieli ja kirjallisuus ‑oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaanhyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyysuomi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssitkorvaavat suomen kielen ja kirjallisuuden kurssit siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällötvastaavat toisiaan. Tällöin pakollisten kurssien osalta voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja arvosana harkitaanuudelleen niiden yhteydessä.

Arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssintavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä.Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi japalaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt,esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana.Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiinohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestäänpuhujana, kirjoittajana ja tekstien tulkitsijana.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (S21)

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekäkykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Hänharjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajanaerilaisissa viestintäympäristöissä. Hän osaa käyttää luontevasti ja monipuolisesti suomen kielen keskeisiärakenteita.

Tavoitteet


harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon


oppii lukio-opinnoissa tarvittavan yleiskielisen esitystavan sekä kirjallisesti että suullisesti sekämonipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta ja puhumisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä jayksilöllisenä ilmiönä

oppii ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja

vahvistaa suomen kielen perusrakenteiden hallintaa sekä oppii hahmottamaan tekstejärakenteellisina kokonaisuuksina ja lähestymään niitä analyyttisesti

syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä pystyy asettamaan tavoitteitasuomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä

harjaantuu käyttämään ja soveltamaan tietoja viestintäteknologiaa tiedonhaussa sekä ymmärtäätiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen.




lukion opiskelukulttuuri ja suomen kielen opiskelutekniikka sekä lukiokoulutuksen edellyttämiäviestintätaitoja puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana

tekstin käsite ja tekstilajit (kertovat, kuvaavat, ohjaavat ja pohtivat tekstit) sekä erilaisten tekstienkielen ja sisällön havainnointia

tekstikokonaisuuden rakentuminen, kirjoitusprosessi ja lukustrategiat

erilaiset vuorovaikutustilanteet ja niissä kommunikointiin tarvittavaa sanastoa

yleiskielen ja puhekielen eroavaisuuksia, kielen rekisterit ja erilaiset kielimuodot, suomen kielensananmuodostuskeinot


suomen kielen keskeisten rakenteiden kertaus

virke, lause, sanaluokat, verbi, predikaatti, aikamuodot, tapaluokat

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (S22)

Opiskelijan käsitys suomen kielen rakenteesta, kielen vaihtelusta ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu.Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet


vahvistaa kielitaitoaan ja lisää kielija tekstitietoisuuttaan

ymmärtää suomen kielen rakenteellisen luonteen sekä syventää tietojaan kirjakielenperusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan

ymmärtää äidinkielen ja kielitaidon merkityksen ajattelun, vuorovaikutuksen ja identiteetinrakentamisen välineenä

ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa

vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta

oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan ja erityisesti puhe- ja vuorovaikutustaitojaan, kehittää tiedon-ja tieteenalojen kielten hallintaa sekä oppii laatimaan suunnitellun puhe-esityksen.


kielen, vuorovaikutuksen, kirjallisuuden, kulttuurin ja median merkitys

eri tekstilajien hallinnan syventäminen

lauseen rakenne (subjekti, predikaatti, objekti, kongruenssi) ja lausetyypit sekä erilaisten lauseidentehtävät

suomen kielen vertailu omaan äidinkieleen ja muihin kieliin, Suomen kielellinen ja kulttuurinenmoninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys

suomen kielen ominaispiirteet, kielen vaihtelu ja kielen kuvallisuus



kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa rektio, lauseiden jakappaleiden sidosteisuus

aineiston pohjalta kirjoittaminen ja kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus janäkökulman valinta, jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylinhionta, otsikointi ja viimeistely

kuullun ymmärtämisen ja oman viestimisen harjoittelua

informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen jaarviointi sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelua

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (S23)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisestamerkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä sekä suullisestiettä kirjallisesti ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet


syventää taitoaan eritellä ja tulkita ktiivisiä ja digitaalisia tekstejä sekä kuvia ja liikkuvaa kuvaa

oppii vertailemaan suomalaisia ja oman kulttuurin tekstejä

harjaantuu lukemaan ktiivisiä tekstejä

ymmärtää kielikuvien, vertausten, monitulkintaisten ilmausten sekä idiomien merkityksen ja niidenkulttuurisidonnaisuuden

oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti

oppii ymmärtämään kielen poeettista käyttöä, esimerkiksi kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta

syventää ryhmäviestintätietojaan ja -taitojaan.


yleiskuva suomalaisesta kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista

kaunokirjallisuuden lajit ja niiden ominaispiirteitä

kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessa

proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta suullisesti ja kirjallisesti, myös verkossa

suomalaisen kirjallisuuden keskeinen teos

tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen ja -ilmiöiden näkökulmasta

viestien tulkitsemista ja tuottamista

kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa pronominit, konjunktiot

4. Tekstit ja vaikuttaminen (S24)



Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden kieltä ja vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen jaosallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihinliittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet


ymmärtää erilaisia suullisia, kirjallisia ja multimodaalisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä,syventää kriittistä lukutaitoaan ja oppii tarkastelemaan tekstien välittämiä arvoja

oppii tunnistamaan, miten kielellä vaikutetaan

osaa tarkastella myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana

osaa muodostaa ja ilmaista mielipiteitään perustellen

syventää kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita.


kantaa ottavat tekstit, argumentaatio ja retoriikka

asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia, tiedon- ja tieteenalojen puhetavat ja näkökulmat,esimerkiksi virallinen ja epävirallinen viestintä, käsitteellinen ja konkreettinen kielenkäyttö ja lukioneri oppiaineiden kielenkäyttötapoja


argumentoinnin keinot ja retoriset keinot, huumori, vaikuttaminen arjen vuorovaikutussuhteissa

kaunokirjallisuus ja media (myös sosiaalinen media) vaikuttajana

perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti

ryhmäkeskustelutehtäviä sekä muita kommunikointiharjoituksia

sananvapaus, sensuuri, tekijänoikeudet

nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua, rektio

5. Teksti ja konteksti (S25)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden piirteitä ja konteksteja. Opiskelija harjaantuuerittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Tavoitteet


oppii tarkastelemaan tekstejä niiden konteksteissa ja jatkumoissa ja suhteessa muihin teksteihin,muun muassa erityisalojen tekstit


pystyy itsenäiseen tekstin tuottamisen prosessiin ja kehittää omaa ilmaisutapaansa



oppii valmistelemaan suullisen esityksen kirjallisuuden pohjalta yksin tai ryhmässä

tuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaa arvioida niidenmerkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana

oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten kontekstien,vuorovaikutussuhteiden ja puhekulttuurien näkökulmasta

vakiinnuttaa tietoja viestintäteknologista osaamistaan.


tyylin aineksien vaikutus tekstiin

abstraktin ja konkreettisen kielenkäytön sekä yleiskielen ja puhekielen erot

tietokirjallisuus, etenkin essee, verkkotekstit ja multimodaaliset tekstilajit

eläytyvää kirjoittamista ja kirjoittamista kirjallisuuden pohjalta

kielenhuoltoa erityisesti tyylin näkökulmasta

suullinen esitys, esimerkiksi esitelmä, puheenvuoro, draama, paneeli, keskustelu

kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (S26)

Opiskelija oppii tarkastelemaan suomalaista nykykulttuuria ja ilmiöitä. Opiskelija syventää tietojaanvuorovaikutuksesta. Opiskelija vahvistaa suomen kielen taitoaan teksteillä ja tehtävillä.

Tavoitteet


tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin jamediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin

perehtyy nykykulttuurin ilmiöihin ja ajankohtaisiin tekstilajeihin

tutustuu suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin sekä osaa arvioida niidenmerkitystä

oppii soveltamaan tietoaan suomen kielen normeista omia tekstejä tuottaessaan

oppii toimimaan sujuvasti, eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.


tekstien ajankohtaiset lajit ja mediatekstit

kertomukset mediassa, elokuvissa ja tv-sarjoissa (myytit, klassikot, tarinallistaminen)

kielenhuollon kertausta, sanaston laajentamista ja vaikeita kielen rakenteita



luetun ymmärtämistä, tekstien selittämistä, kirjoitelmia

erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelua

suomalaista nykykirjallisuutta, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja, romaanikatkelmia sekäkokonaisteos


7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (S27)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekäkehittää kykyään ennakoida, muuttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa jatyöelämässä.

Tavoitteet


syventää tietojaan vuorovaikutuksen ja vuorovaikutussuhteiden luonteesta, ominaispiirteistä japuheyhteisöstä

harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaanvuorovaikutustilanteissa


kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan

oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä

oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita.



puhuttujen tekstien erittely, tulkinta ja arviointi

suomen puhekielen erityispiirteitä ja kielioppia

esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja käytänteet

esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

erilaiset asiointitilanteet

puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista ja kansainvälistä puhekulttuuria

kielen lausetason perusrakenteet, peruslauseen jäsenet ja suomen kielelle ominaiset lausetyypit

sananmuodostuskeinojen kertausta

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (S28)



Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen kulttuuriin,median aiheisiin sekä kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun eri tavoin.

Tavoitteet



harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen kielentuottamiseen

syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan

kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään, arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisiateemoja

löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun

varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin ja yhdessäkirjoittamiseen.


kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen, viimeistely ja palautteen antaminen

kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin, muun muassa asia- ja asioimiskirjoittamista

tekstin tuottamista erilaisista aineistoista ja luovaa kirjoittamista

kirjoittamista materiaalin pohjalta sekä pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia, esimerkiksitekstin kommentointia

kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan

kielenhuollon kertaus: muun muassa sitaattivälimerkit, lähteiden lainaaminen

suullinen tehtävä kurssin aiheista, esimerkiksi paneeli, keskustelu, alustus, puheenvuoro

9. Lukutaitojen syventäminen (S29)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänenkriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee.

Tavoitteet



syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä ja tekstilajeista

syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista

kehittää suomalaisen kirjallisuuden tuntemustaan.




erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien sekä eri tiedon- ja tieteenalan tekstien lukemista

kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamista

kielen käsitteet tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa

tekstianalyysi, tekstin rakenne, tekstilajit, intertekstuaalisuus

vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin rakentumisenkannalta tärkeä teos

kirjailija- tai teosesittely

käännösharjoitus

0 kommenttia



Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole ruotsi, suomi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä soveltuu opiskelijalle, mikäli hänen ruotsin kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakinkielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan kielitaito ei opettajien arvion mukaan anna edellytyksiä ruotsinkieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijanoppimistilanne: opiskelija oppii ruotsia ruotsinkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellenmonipuolinen ruotsin kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun ruotsin kielenperusteiden hallintaan. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen keskeinen tavoite on saavuttaasellainen ruotsin kielen taito ja suomalaisen kulttuurin tuntemus, jolla opiskelija selviää jatko-opinnoissaja työelämässä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa ruotsi toisena kielenä -opetus vahvistaaopiskelijan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä.

Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää opiskelijan ruotsinkielen tietoja ja taitoja, vuorovaikutustaitoja, monilukutaitoa sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta.Opetuksessa otetaan huomioon ruotsin kielen asema Suomen toisena kansalliskielenä sekä yhteiskunnantoimintaa ylläpitävänä kielenä Suomessa. Opetus syventää opiskelijan kulttuuri- ja kielitietoisuutta sekäkäsitystä kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisöille. Opetus edistää kielenoppimista kaikissavuorovaikutustilanteissa.

Ruotsin kieli on sekä opetuksen kohde että opetuskieli muissa oppiaineissa. Kieli- ja vuorovaikutustaitojenhyvä hallinta on keskeistä jatko-opintojen, työelämän ja arjessa selviytymisen kannalta. Ruotsi toisenakielenä ja kirjallisuus -opetuksessa yhdistyvät eri osa-alueet: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen,vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin. Eriosa-alueisiin kuuluvat tiedot ja taidot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseillakehitetään kirjoitetun kielen hallintaa ja teksti- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia jamuita tekstejä erilaisista näkökulmista. Opetuksessa ohjataan pohtimaan hyvän kielitaidon merkitystäjatko-opintojen kannalta ja tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa ruotsin kielen ja kirjallisuuden opintojakorkea-asteella.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5stkjk/5stkjk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rtkjko


Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

kehittää ruotsin kielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan siten, että pystyy käyttämäänkieltä ajattelun, oppimisen, vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen välineenä

osaa ja rohkenee ilmaista itseään vapautuneesti erilaisissa arkielämän ja opiskelunvuorovaikutustilanteissa

syventää monilukutaitoaan siten, että kykenee tuottamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisestieri tieteenalojen tekstejä, sekä kehittää taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisistalähteistä

havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja kontekstin mukaan ja laajentaa tietojaan puhutunja kirjoitetun kielen eroista

ymmärtää ja osaa käyttää ruotsin kielen rakenteita ja tulee entistä tietoisemmaksi ruotsin kielenerityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verrattuna

oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan jaarvioimaan edistymistään, haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muidenkanssa ja osaa hyödyntää siinä erilaisia tapoja ja välineitä

syventää kauno- ja tietokirjallisuuden tuntemusta ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallistayleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään sekä rakentaa maailmankuvaansa jaidentiteettiään

osaa hyödyntää tietoja viestintäteknologiaa kaikilla oppimäärän osa-alueilla

nauttii kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista ja arvostaa kielellistä ja kulttuuristamonimuotoisuutta

osaa pohtia monikielisyyttään, ymmärtää kielen vaihtelun eri tiedon- ja tieteenaloilla ja syventääkäsitystään kielen merkityksestä oppimisessa.

Arviointi

Jos opiskelija on valinnut ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän, häntä arvioidaan tämänoppimäärän mukaan riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus-opetusta tai onko lukio voinut tarjota vain osan ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kursseista. Ruotsinkieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti ruotsitoisena kielenä ja kirjallisuus -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy ruotsi toisena kielenä jakirjallisuus -kurssin arvosanaksi. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssit korvaavat ruotsin kielen jakirjallisuuden kurssit siinä määrin, kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöinpakollisten kurssien osalta voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niidenyhteydessä.

Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointi perustuu kunkin kurssin tavoitteisiin jakeskeisiin sisältöihin. Kurssin tavoitteet puolestaan kytkeytyvät oppimäärän yleisiin tavoitteisiin. Kurssintavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä.Oppimisprosessin aikainen arviointi ja palaute, itsearviointi ja vertaisarviointi tukevat opiskelijaakehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset jasuulliset tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa,



oikeudenmukaista, kannustavaa ja osallistavaa ja ohjaa opiskelijaa itsearviointiin. Itsearviointitaitojenavulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, kirjoittajana ja tekstientulkitsijana.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (SV21)

Opiskelijan tiedot ja käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenevät. Hänen monilukutaitonsasekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hänharjaantuu ja oppii tarkkailemaan omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajanaerilaisissa viestintäympäristöissä. Hän osaa käyttää luontevasti ja monipuolisesti ruotsin kielen keskeisiärakenteita.

Tavoitteet


harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon

kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden tekstuaalisia ulottuvuuksia

oppii lukio-opinnoissa tarvittavan yleiskielisen esitystavan sekä kirjallisesti että suullisesti jasyventää käsitystään kirjoittamisesta ja lukemisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä jayksilöllisenä ilmaisutapana

oppii ymmärtämään sanojen muodostumiskeinoja

vahvistaa ruotsin kielen perusrakenteiden hallintaa ja oppii hahmottamaan ja erittelemään tekstejärakenteellisina kokonaisuuksina

syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä pystyy asettamaan tavoitteitaruotsin kielen opiskelulleen ja rohkaistuu ruotsin kielen käyttäjänä

harjaantuu soveltamaan tietoja viestintäteknologiaa tiedonhaussa sekä ymmärtää kielenvaihtelun merkityksen eri tiedon- ja tieteenaloilla.


lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikka sekä omien taitojen arviointi puhujana, kuuntelijana,kirjoittajana ja lukijana

erilaiset tekstilajit ja niiden tehtävä (kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit)sekä erilaisten tekstien muodon ja sisällön havainnointi

tekstikokonaisuudet, kirjoitusprosessi ja lukustrategiat

erilaiset vuorovaikutustilanteet ja niissä tarvittava sanasto

yleiskieli ja kielen vaihtelu, kuten murteet ja slangi

tiedonhankinta, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset

ruotsin kielen keskeisten rakenteiden kertaus

lauserakenteet, lauseenjäsennys, sanaluokat, aikamuodot



2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (SV22)

Opiskelijan käsitys ruotsin kielestä, kielen vaihtelusta ja vuorovaikutuksesta syvenee ja monipuolistuu.Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle.

Tavoitteet


vahvistaa kielitaitoaan ja lisää kielitietoisuuttaan

ymmärtää ruotsin kielen kieliopilliset rakenteet ja osaa soveltaa niitä

ymmärtää äidinkielen ja yleisesti kielen merkityksen ajattelun, vuorovaikutuksen ja identiteetinrakentamisen välineenä

ymmärtää ruotsin kielen aseman maailman kielten joukossa ja Pohjoismaissa ja käsittää, mitenruotsin kieli muuttuu ja muodostuu yhteydessä muihin kieliin

syventää käsitystään suomalaisesta kulttuurista

oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan ja erityisesti vuorovaikutustaitojaan, kehittää eri tiedon- jatieteenalojen kielten hallintaa sekä oppii suunnittelemaan ja esittämään suullisia esityksiä.


kielen, vuorovaikutuksen, kirjallisuuden, kulttuurin ja median merkitys

eri tekstilajien käyttäminen

teksti-, lause- ja sanatason rakenteiden ja niiden tehtävien eritteleminen teksteissä

ruotsin kielen vertailu omaan äidinkieleen ja muihin kieliin, etenkin pohjoismaisiin kieliin, Suomenkielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys

ruotsin kielen ominaispiirteet, kielen vaihtelu ja kielen kuvallisuus

kielen rakenteiden kertausta ja kielenhuoltoa

aineiston pohjalta kirjoittaminen ja kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus janäkökulman valinta, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, kielen muokkaaminen, tyylinhionta, otsikointi ja viimeistely

kuullun ymmärtämisen ja oman puheviestinnän harjoittelu

informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen keskustelussa tai väittelyssä,palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelu

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (SV23)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen luovasta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestäsyvenee ja monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä suullisesti jakirjallisesti ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissa.

Tavoitteet




syventää taitoaan eritellä ja tulkita digitaalisia tekstejä, kuten kuvia ja liikkuvaa kuvaa

oppii vertailemaan eri kulttuurien tekstejä

harjaantuu lukemaan ja tulkitsemaan ktiivisiä tekstejä





yleiskuva suomalaisesta kirjallisuudesta ja kulttuurista

kirjallisuuden lajit ja niiden ominaispiirteet

kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessa

proosan, draaman ja lyriikan erittely ja tulkinta suullisesti ja kirjallisesti, myös verkossa

suomalaisen kirjallisuuden keskeinen teos

tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittely ja tulkinta ryhmädynamiikannäkökulmasta

viestien tuottaminen ja tulkitseminen

kielenhuolto, esimerkiksi kieliopillinen suku, kongruenssi, sanajärjestys ja prepositiot

4. Teksti ja vaikuttaminen (SV24)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden kieltä ja vuorovaikutusta erityisesti osallisuuden javaikuttamisen näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventääniihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet


ymmärtää erilaisia suullisia, kirjallisia ja monimuotoisia asiatekstejä, erityisesti mielipidekirjoituksiaja kantaa ottavia tekstejä, syventää kriittistä lukutaitoaan ja oppii tarkastelemaan tekstienvälittämiä arvoja


osaa tarkastella kaunokirjallisuuden merkitystä mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana

osaa muodostaa ja ilmaista mielipiteitään perustellen

syventää yleiskielen hallintaa, erityisesti kieliopillinen suku ja artikkelit.




kantaa ottavat tekstit, argumentaatio ja retoriikka

asiatekstien erittely- ja tulkintaharjoitukset, eri tiedon- ja tieteenalojen ilmaisutavat ja näkökulmat,esimerkiksi virallinen ja epävirallinen viestintä, käsitteellinen ja konkreettinen kielenkäyttö ja erioppiaineiden kielenkäyttötapoja


argumentointitekniikka ja retoriset keinot, huumori

vaikuttaminen arjen vuorovaikutustilanteissa

kaunokirjallisuus ja media (myös sosiaalinen media) vaikuttajana

näkemysten perustelemisen harjoittelu sekä suullisesti että kirjallisesti

ryhmäviestintä ja muut vuorovaikutusharjoitukset

sananvapaus, sensuuri, tekijänoikeudet

monimutkaiset lause- ja virkerakenteet, erilaiset sivulauseet

5. Teksti ja konteksti (SV25)

Kurssilla tarkastellaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan jatuottamaan erilajisia ja -tyylisiä tekstejä.

Tavoitteet


oppii tarkastelemaan tekstejä maantieteellisestä, kielellisestä ja historiallisesta näkökulmasta,erilaisissa historiallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä ja suhteessa muihin teksteihin


pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin ja kehittää omaa ilmaisutapaansa


tuntee suomalaisen ja etenkin suomenruotsalaisen kaunokirjallisuuden keskeisiä teoksia jateemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä kulttuurin kannalta ja yksilöllisen identiteetinrakentajana

oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten kontekstien,vuorovaikutussuhteiden ja puhekulttuurien näkökulmasta

syventää tietoja viestintäteknologian tietoja ja taitoja.


tyylin ainekset ja niiden vaikutus tekstiin

konkreettisen ja abstraktin kielenkäytön sekä puhekielen ja yleiskielen erot

tietokirjallisuus, etenkin esseet, verkkotekstit ja muut nykyajan monimuotoiset tekstilajit



kirjoittaminen kaunokirjallisuuden pohjalta ja eläytyvä kirjoittaminen

kielenhuoltoa erityisesti tyylin näkökulmasta

suullinen esitys kirjallisuuden pohjalta, esimerkiksi esitelmä, puheenvuoro tai draamaesitys

kielen vaihtelu puhetilanteissa

6. Nykyajan kertomuksia (SV26)

Opiskelija oppii tarkastelemaan suomalaista nykykulttuuria ja kulttuuri-ilmiöitä. Opiskelija syventäätietojaan vuorovaikutuksesta. Opiskelija vahvistaa ruotsin kielen taitoaan teksteillä ja tehtävillä.

Tavoitteet


tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin jamediakulttuuriin, ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin

tuntee nykykulttuurin ilmaisutapoja ja ilmiöitä sekä tekstilajeja

tutustuu suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin sekä osaa arvioida niidenmerkitystä

oppii soveltamaan tietoaan ruotsin kielestä omia tekstejä tuottaessaan

oppii toimimaan tarkoituksenmukaisesti, eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.


ajankohtaiset tekstilajit ja mediatekstit

kertomukset mediassa, elokuvissa ja tv-sarjoissa (myytit, klassikot, tarinallistaminen)

kielenhuollon kertaus, vaikeita kielen rakenteita ja sanaston laajentaminen

luetun ymmärtäminen, tekstien erittely ja tuottaminen

erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu

suomalainen ja erityisesti suomenruotsalainen nykykirjallisuus, kuten novellit, lyhytproosa, runot,romaanikatkelmat ja kokonaisteos


7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (SV27)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekäkehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.Opiskelija oppii arvioimaan vuorovaikutuksen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

Tavoitteet




syventää tietojaan vuorovaikutuksen ja vuorovaikutussuhteiden luonteesta, erityisistäviestintämalleista ja puheviestinnästä

harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaanvuorovaikutustilanteissa


kehittää rohkeutta ilmaista itseään sekä yksin että ryhmässä

oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä

oppii erittelemään ja hallitsemaan ruotsin kielen lauserakenteita.


vuorovaikutustilanteiden ja -suhteiden tyypilliset mallit ja vuorovaikutusta edistävät tekijät, kutenjoustavuus ja etiikka


ruotsin puhekulttuurin erityispiirteet ja puhekielen kielioppi

esiintyminen neuvotteluissa, kokouksissa ja erilaisissa keskusteluissa ja väittelyissä, puheenvuoronpitäminen

esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoittelu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

viestintä erilaisissa asiointi- ja palvelutilanteissa

puheviestinnän kulttuurisidonnaiset, etenkin suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset piirteet,kansainvälinen puhekulttuuri

ruotsin kielen lausetason perusrakenteet, tärkeimmät lauseenjäsenet ja sivulauseet

ruotsin kielen sananmuodostuskeinojen kertaus

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (SV28)

Opiskelija syventää ja kehittää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiinkulttuuri-ilmiöihin, median aiheisiin sekä yhteiskunnalliseen ja kulttuurikeskusteluun.

Tavoitteet


syventää tekstin tuottamistaitojaan, jotka liittyvät oman tekstin näkökulman valintaan, aiheenkäsittelyyn, lähteiden valintaan, ajattelun itsenäisyyteen ja ilmaisun omaäänisyyteen

harjaantuu lukemaan, erittelemään, tulkitsemaan ja kirjoittamaan tekstejä ja rohkaistuupersoonalliseen tekstin tuottamiseen

syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan



kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään, arvioimaan ja tarkastelemaan kriittisestiajankohtaisia teemoja

löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun tuottamalla omaatekstiä

parantaa kielen rakenteiden hallintaa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin ja yhdessä kirjoittamiseen.


tekstin jäsentely, muokkaaminen, viimeistely ja palautteen antaminen

kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, muun muassa asiointi viranomaisten kanssa

tekstin tuottaminen erilaisista aineistoista ja luova kirjoittaminen

kirjoittaminen materiaalin pohjalta sekä pohjatekstin kielen ja tekstilajin havainnointi, esimerkiksikommentti

kielen rakenteiden kertaus opiskelijoiden tarpeiden mukaan

lähteiden lainaaminen ja lähdeviittaukset

suullinen tehtävä kurssin aiheista, esimerkiksi keskustelu, alustus, puheenvuoro

9. Lukutaitojen syventäminen (SV29)

Opiskelija syventää taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Opiskelija kehittääkriittistä lukutaitoaan ja kulttuuritaitojaan.

Tavoitteet


vahvistaa taitoaan lukea ja tulkita erilaisia tekstejä analyyttisesti, kriittisesti, luovasti ja eläytyen

syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä ja tekstilajeista

syventää käsitystään eri tiedon- ja tieteenalojen kielestä ja ilmaisutavoista

kehittää suomalaisen ja erityisesti suomenruotsalaisen kirjallisuuden tuntemustaan.


erilaisten kaunokirjallisten ja asiatekstien sekä eri tiedon- ja tieteenalojen tekstien lukeminen

kirjallisuudesta keskusteleminen ja kirjoittaminen, oman lukukokemuksen jakaminen

kielen käsitteet kirjallisuuden erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa

tekstianalyysi, tekstin rakenteet, tekstilajit, intertekstuaalisuus

vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, mielellään oman kulttuuri-identiteetin rakentumisenkannalta tärkeä teos

kirjailija- tai teosesittely



käännösharjoitus

0 kommenttia





Lukioissa voidaan opettaa saamen kieltä ja kirjallisuutta äidinkielenä. Myös muiden aineiden opetus jaopiskelu voivat kokonaan tai osittain olla saamenkielisiä. Opiskelija voi silloin valita, opiskeleeko hänsuomea suomen kieli ja kirjallisuus ‑oppimäärän mukaan vai suomi saamenkielisille ‑oppimääränmukaan. Opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan kaksikielisyyteen kasvamista ja luoda edellytyksiäsille, että opiskelija voi saavuttaa jatko-opinnoissa vaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimiatasavertaisena jäsenenä suomen- ja saamenkielisessä yhteisössä. Opetussuunnitelma laaditaan jaopetuksen tavoitetaso määritellään suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen.Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden kielellinen ja kulttuurinen tausta sekäympäristön tarjoama tuki opiskelijoiden suomen kielen kehittymiselle.

0 kommenttia




Ruotsinkielisissä lukioissa voidaan opettaa saamen kieltä ja kirjallisuutta äidinkielenä. Myös muidenaineiden opetus ja opiskelu voivat kokonaan tai osittain olla saamenkielistä. Opiskelija voi silloin valita,opiskeleeko hän ruotsia ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan vai ruotsi saamenkielisille‑oppimäärän mukaan. Opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan kaksikielisyyteen kasvamista ja luodaedellytyksiä sille, että opiskelija voi saavuttaa jatko-opinnoissa vaadittavan kielitaidon molemmilla kielilläsekä toimia tasavertaisena jäsenenä ruotsin- ja saamenkielisessä yhteisössä. Opetussuunnitelmalaaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen.Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden kielellinen ja kulttuurinen tausta sekäympäristön tarjoama tuki opiskelijoiden ruotsin kielen kehittymiselle.

0 kommenttia




https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rtkjko/5rtkjko#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rtkjko/pk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5ss

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5ss/pk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5ss/5ss#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rs

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rs/pk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rs/5rs#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5sv



Suomi viittomakielisille -oppimäärä on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka opiskelevat viittomakieltä jakirjallisuutta suomenkielisissä lukioissa. Opetuksen tavoitteena on opiskelijan kaksikielisyyteenkasvamisen tukeminen ja edellytysten luominen sille, että opiskelija voi saavuttaa jatko-opinnoissavaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimia tasavertaisena jäsenenä suomen- javiittomakielisessä yhteisössä. Opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritelläänsuomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärää soveltaen. Tekstit jakirjallisuus valitaan siten, että ne tuovat esille viittomakielisen yhteisön, sen historian, kulttuurin sekäperinteet. Opetussuunnitelmassa painotetaan viittomakielisen opiskelijan yksilöllisiä tarpeita. Arviointimääräytyy sen mukaan, kumman oppimäärän pohjalta suomi viittomakielisille -oppimäärä on laadittu.Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden kielellinen ja kulttuurinen tausta sekäympäristön tarjoama tuki opiskelijoiden suomen kielen kehittymiselle.

0 kommenttia




Ruotsi viittomakielisille -oppimäärä on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka opiskelevat viittomakieltä jakirjallisuutta ruotsinkielisissä lukioissa. Opetuksen tavoitteena on opiskelijan kaksikielisyyteenkasvamisen tukeminen ja edellytysten luominen sille, että opiskelija voi saavuttaa jatko-opinnoissavaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimia tasavertaisena jäsenenä ruotsin- javiittomakielisessä yhteisössä. Opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään ruotsinkieli ja kirjallisuus tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärää soveltaen. Tekstit ja kirjallisuusvalitaan siten, että ne tuovat esille viittomakielisen yhteisön, sen historian, kulttuurin sekä perinteet.Opetussuunnitelmassa painotetaan viittomakielisen opiskelijan yksilöllisiä tarpeita. Arviointi määräytyysen mukaan, kumman oppimäärän pohjalta ruotsi viittomakielisille -oppimäärä on laadittu.Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden kielellinen ja kulttuurinen tausta sekäympäristön tarjoama tuki opiskelijoiden ruotsin kielen kehittymiselle.

0 kommenttia






https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5sv/pk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5sv/5sv#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rv

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rv/pk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5rv/5rv#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5mo-jko

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5mo-jko/pk#comments

Lukiolain (629/1998) 8 §:n mukaan äidinkielenä voidaan opettaa suomen, ruotsin, saamen, romanikielenja viittomakielen lisäksi myös muuta koulutuksen järjestäjän tarjoamaa ja opiskelijan valitsemaaopiskelijan äidinkieltä. Tällöin mainittua äidinkieltä opetetaan valtioneuvoston asetuksen (942/2014) 9 §:nmäärittelemällä tuntimäärällä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääränä. Opetussuunnitelmalaaditaan kielikohtaisesti suomen kieli ja kirjallisuus tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärään laadittujalukion opetussuunnitelman perusteita soveltaen. Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioonopiskelijoiden kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä ympäristön tarjoama tuki opiskelijan äidinkielenkehittymiselle.

0 kommenttia

5.4 Toinen kotimainen kieli5.4.1 Ruotsi

5.4.1 Ruotsi

Ruotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuudenkehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen taitoaan ja laajentamaan monikielistäkompetenssiaan sekä kehittämään metakielellisiä taitojaan. Ruotsin kielen opetus perustuu laajaantekstikäsitykseen, jossa tekstillä tarkoitetaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Kieltenopetus edistääosaltaan opiskelijoiden monilukutaitoa.

Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia ruotsia ja käyttää taitoaan rohkeastisekä tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetus vahvistaa opiskelijoiden halua ja taitoa toimiaruotsinkielisissä ympäristöissä sekä Suomessa että Ruotsissa kuin muuallakin, missä se on mahdollista.Kaikkea opiskelijoiden kielitaitoa hyödynnetään, ja opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välillesekä opiskelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Opiskelijoita ohjataan pohtimaan asenteiden ja arvojenmerkitystä ja kehittämään taitoaan toimia rakentavasti eri yhteyksissä. Opetus antaa valmiuksiaosallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa ja syventää opiskelijoissamaailmankansalaisen taitoja.

Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamalla itselleen sopiviatapoja oppia ruotsin kieltä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistä sekä näkemään kielitaito myöstyöelämätaitona. Kielten opiskelussa ja kielivalinnoissa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoakannustamalla ennakkoluulottomuuteen ja käsittelemällä monipuolisesti erilaisia aiheita.

Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia ja opiskelijalähtöisiämenetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan ja käsittelemään tietoa ruotsin kielellä,mahdollisesti myös muilla pohjoismaisilla kielillä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään luontevastiopiskeluympäristöjen osana.

Kieltenopetuksessa käsitellään teemoja, joiden avulla kieltenoppiminen tuodaan osaksi lukio-opiskelunkokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää työskentelyä. Opiskelijoille tarjotaan merkityksellisiä,avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä. Aihekokonaisuudet, teemaopinnot ja muu oppiainerajat ylittäväopiskelu kannustavat opiskelijoita hyödyntämään eri kielten vähäistäkin taitoaan ja monikielistäkompetenssiaan.

Opetuksessa otetaan huomioon se, että opiskelijoiden eteneminen taitotasoilla tapahtuu eri tahdissa,mikä edellyttää tehtävien eriyttämistä tai muuta tukemista.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-jk/5mo-jko/5mo-jko#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi

Ruotsin kielen opetuksen yhteiset tavoitteet

Ruotsin kielen eri oppimäärien opetuksen yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija

kehittyy ruotsin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassakansallisissa, pohjoismaisissa, eurooppalaisissa sekä globaaleissa kohtaamisissa, joissa ruotsinkielen hyödyntäminen on mahdollista

ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Suomen toisena kansalliskielenä

rohkaistuu hyödyntämään ruotsin kieltä luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-aikana

vankentaa ruotsin kielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa myös kielirajatylittäen

kehittyy tavoitteellisena kielten oppijana ja osaa soveltaa kieltenopiskelustrategioita

ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja kielitaidon myötä kasvavattoimintamahdollisuudet

osaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmasta

osaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän ja kansainvälistymisennäkökulmista.

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa opiskelemassaan oppimäärässä kehittyvän kielitaidonkuvausasteikon (liite 1) tasot alla olevan taulukon mukaisesti ja osaa suhteuttaa omaa osaamistaantavoitteeksi asetettuihin taitotasoihin. Opiskelija asettaa omia tavoitteitaan, arvioi taitojensa kehittymistäja kehittää niitä edelleen.

Oppimäärä Taito toimiavuorovaikutuksessa

Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

A-oppimäärä B2.1 B2.1 B1.2

B1-oppimäärä B1.1 B1.1 B1.1

B3-oppimäärä A2.2 A2.2 A2.1

Äidinkielenomainenoppimäärä

B2.2 B2.2 B2.2

Arviointi

Ruotsin kielessä arviointi perustuu ruotsin kielen yhteisten tavoitteiden sekä oppimääräkohtaistenerityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla otetaan huomioon kurssikohtaiset painotuksetsekä niihin läheisesti nivoutuvat ruotsin kielen yhteiset ja oppimääräkohtaiset tavoitteet. Kaikilla kursseillaannetaan monipuolisesti palautetta opiskelijan edistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa. Palautettaannetaan opiskelijan edistymisestä kielitaidon eri osa-alueilla sekä muissa tavoitteissa, kutenkielenopiskelutaidoissa ja valmiuksissa toimia kohdekielisissä ympäristöissä. Opiskelijoita ohjataanhyödyntämään itse- ja vertaisarviointia. Kaikilla kursseilla voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myösoppiainerajat ylittäen.

Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin välineenä käytetäänEurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa. Opintojenalkuvaiheessa palautteenannossa painottuu opiskelijan taito kehittää kielenopiskelutaitojaan. Opintojenedetessä kielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntää enenevästi opiskelijan vuorovaikutus-, tulkinta-ja tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.



A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisenoppimäärän syventävän kurssin 8 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisenkielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaannumeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroinkäyttäen asteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus lukionpäättötodistuksen liitteenä.

Oppimäärän vaihtaminen

Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti.Oppimäärää vaihdettaessa ruotsin kielessä pidemmästä oppimäärästä lyhyempään kursseja luetaanhyväksi seuraavasti:

Kurssit Äidinkielen omainen oppimäärä A-oppimäärä B1-oppimäärä

Kurssi 1 → 1 → 1

Kurssi 2 → 2 → 2

Kurssi 3 → 3 → 3

Kurssi 4 → 4 → 4

Kurssi 5 → 5

Kurssi 6 → 6 → 5

Kurssi 7 → 7 → 7

Kurssi 8 → 8 → 6

Muut pidemmän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyemmän oppimäärän syventäviä taisoveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, hänelle tuleejärjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästä pitempäänoppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaanuudelleen. Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta. Tällöinkyseessä olevat kurssit voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimäärän syventäviksi tai soveltaviksikursseiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

0 kommenttia





Ruotsi kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B2.1vuorovaikutuksen ja tulkinnan taidoissa sekä B1.2 tuottamisen taidoissa ja arvioida omientaitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

Pakolliset kurssit



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi/5-4-1-ruotsi#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi/pk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi/5ra

Pakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisen kehittämistäyksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3 lähtienkiinnitetään enenevässä määrin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4–6painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopia yhdessä.Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikilla kursseilla.Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskin painotuksetvoivat vaihdella kursseittain.

1. Ruotsinkielinen maailmani (RUA1)

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteitasekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita ruotsin kielen opiskelulleja etsitään autenttisia ruotsinkielisiä kielenkäyttöympäristöjä sekä keinoja oman ja yhteisen osaamisenkehittämiseksi. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin, harrastuksiin,kiinnostuksen kohteisiin ja kielenkäyttötarpeisiin.

2. Ihminen verkostoissa (RUA2)

Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen pohjoismaisessa kontekstissa. Syvennetään taitoatoimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoamuotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviäteemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologianja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä (RUA3)

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajientuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiirinä ovat erilaiset kulttuurisetilmiöt, ruotsinkieliset mediat sekä luova toiminta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RUA4)

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuuttaruotsin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin pohjoismaisenhyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita jatoimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksiakansalaisyhteiskunnassa.

5. Tiede ja tulevaisuus (RUA5)

Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoaopiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon taimielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian jadigitalisaation näkökulmista. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (RUA6)

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaantekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa ruotsin kielellä myös muualla kuin Suomessa. Käsitellään



talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempiatalouden ilmiöitä.


Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää ruotsin kieltä eri tarkoituksiin. Kursseilla harjoitellaantekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeidenmukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä kirjallinen tai suullinen ruotsinkielinenosuus tai kokonaisuus.

7. Kestävä elämäntapa (RUA7)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissaja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten ktiivisiä tai ei- ktiivisiä, kertovia,kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollistenkurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävänelämäntavan näkökulmista ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

8. Viesti ja vaikuta puhuen (RUA8)

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaadialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullistatuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitätäydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

0 kommenttia

RUA Koulukohtaiset kurssit

9. Aktuellt (RUA9)Kurssilla käsitellään ajankohtaista uutis- ja muuta materiaalia, kuten sanomalehtiä, TV:tä, sähköisiätietoverkkoja. Harjoitellaan intensiivisesti kielitaidon eri osa-alueita opiskelijoiden toiveiden mukaan.Kurssi on suotava ottaa opintojen loppuvaiheessa, kun pakolliset kurssit on suoritettu. Yo-kirjoituksiinvalmentava. Opiskelijan pyynnöstä kurssi voidaan arvioida numerolla.

10. Abi-ruotsi: Kertausta yo-kokeeseenYlioppilaskokeeseen valmistavalla kurssilla opiskelija kertaa monipuolisesti rakenteita ja kielioppia.Aiheina ovat yhteiskunta, politiikka ja ajankohtaiset tapahtumat. Kurssilla opiskelija tekee runsaastikuunteluharjoituksia. Opiskelijan pyynnöstä kurssi voidaan arvioida numerolla.

11. Kieliopin tehokurssi (RUA11)Pakollisten kurssien kieliopin kertauskurssi, jolla kerrataan myös sanastoa. Kurssi on tarkoitettuetupäässä toisen vuoden opiskelijoille ja sopii hyvin myös abeille. Kurssin voi valita kun RUA4-kurssi onsuoritettu. Opiskelijan pyynnöstä kurssi voidaan arvioida numerolla.





https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi/5ra/5ra#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi/5ra/rkk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi/5rb


Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.1 ja arvioidaomien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

Pakolliset kurssit



1. Minun ruotsini (RUB11)

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteitasekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle jaetsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Pohditaan ruotsin kielen merkitystä omassaelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Syvennetään vapaamuotoisia ja tuttavallisia matkailuun ja arkeenliittyviä vuorovaikutustaitoja. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin sekätarpeisiin käyttää kieltä erityisesti suullisissa viestintätilanteissa.

2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB12)

Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja niistäsuoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toistakuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydämerkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Kurssilla pohditaan eri näkökulmista,mitä on hyvä elämä ja mikä merkitys hyvinvoinnilla ja ihmissuhteilla on ihmisen elämässä. Pohditaanmyös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

1. Kulttuuri ja mediat (RUB13)

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioitahyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihinajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

4. Monenlaiset elinympäristömme (RUB14)

Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisestimoninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisestinuorten näkökulmasta.

5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB15)

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja jatulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä.Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.





6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB16)


7. Kestävä elämätapa (RUB17)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissaja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten ktiivisiä tai ei- ktiivisiä, kertovia,kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollistenkurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävänelämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

0 kommenttia

RUB Koulukohtaiset kurssit

8. Aktuellt (RUB8)Käsitellään ajankohtaista uutis- ja muuta materiaalia (sanomalehdet, TV, sähköiset tietoverkot).Harjoitellaan intensiivisesti kielitaidon eri osa-alueita oppilaiden toiveiden mukaan. Suositellaanotettavaksi opintojen loppuvaiheessa, kun pakolliset kurssit on suoritettu. Yo-kirjoituksiin valmentava.

9. Kertausta ja vahvistusta B-ruotsiin (RUB9)Kurssilla kerrataan monipuolisesti kielioppia ja sanastoa ja hyödynnetään myös ajankohtaista materiaalia.Tehdään runsaasti kuunteluharjoituksia.

10. Nivelkurssi: Kohennusta ruotsiin (RUB10)Kurssi on tarkoitettu käytäväksi heti opintojen alussa tai ensimmäisten kurssien tukena. Kurssillakerrataan kieliopin perusasioita mm. substantiivien, adjektiivien ja verbien taivutusta sekäsanajärjestystä. Kiinnitetään huomiota eri oppimistekniikoihin.






https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi/5rb/5rb#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi/5rb/rkk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi/5rb2

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi/5rb2/pk#comments

”Opiskelijalle, joka on vapautettu lukiolain 13 §:n perusteella toisen kotimaisen kielen opiskelusta, voidaanjärjestää toisen kotimaisen kielen opetusta lukiossa alkavan B-oppimäärän mukaisesti.” (Valtioneuvostonasetus 942/2014, 9 §)


Ruotsin kielen B3-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

syventää oman kielija kulttuuritaustansa arvostusta ja jäsentää käsitystään kaikkien osaamiensakielten keskinäisestä suhteesta

kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi

tutustuu suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä

tutustuu siihen, miten suomen ja ruotsin kielet ovat vaikuttaneet toisiinsa Suomessa

osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.2vuorovaikutuksen ja tulkinnan taidoissa, A2.1 tuottamisen taidoissa ja arvioida omien taitojensakehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.


Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjallisetvuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen,mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla. Kursseilla harjoitetaan monipuolisestikaikkia kielitaidon alueita. Keskeistä on kehittää jokapäiväisen viestinnän perusvalmiuksia. Luontevaanruotsin kielen ääntämiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen.

Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn.Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia,teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseilla tutustutaan eri tekstilajeihin. Oppiainerajat ylittävää opetustavoidaan toteuttaa eri kursseilla. Rakenteita opetellaan, harjoitellaan ja kerrataan joustavasti sopivienaihepiirien yhteydessä.

1. Tutustutaan toisiimme ja ruotsinkieliseen kulttuuriympäristöön (RUB31)

Kurssilla hahmotetaan ruotsin kielen suhdetta opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin.Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekäopetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmaisuja. Tutustutaan ruotsinkieliseenkulttuuriympäristöön Suomessa ja Pohjoismaissa.

2. Matkalla Pohjoismaissa (RUB32)

Kurssilla harjoitellaan vapaamuotoisia ja tuttavallisia matkailuun sekä asioimiseen liittyviävuorovaikutustaitoja ja kartoitetaan pohjoismaista kulttuuri- ja yleistietoutta. Opetellaan lisääkompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.

3. Elämän tärkeitä asioita (RUB33)

Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Käsitellään aihepiirejä jatilanteita, jotka liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksenkohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.



4. Monenlaista elämää (RUB34)

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa.Tutustutaan erilaisiin elämäntilanteisiin Pohjoismaissa. Harjoitellaan viestintää erilaisissa ruotsinkielisissäkohtaamistilanteissa Suomessa, Pohjoismaissa ja muuallakin, missä se on mahdollista.

5. Hyvinvointi ja huolenpito (RUB35)

Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevanakielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydämerkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin,ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistäasioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle jahyvinvoinnille.

6. Kulttuuri ja mediat (RUB36)

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin sekä medioihinajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

7. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB37)

Kurssilla harjoitellaan opiskelu- ja työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Selvitetään, minkälaistakielitaitoa mahdollisissa jatko-opinnoissa tarvitaan. Tutustutaan työpaikkoihin ja kesätyömahdollisuuksiin,joissa voi käyttää ruotsin kielen taitoa. Aihepiirit liittyvät kouluun, jatko-opintoihin ja työelämään sekänuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

8. Yhteinen maapallomme (RUB38)

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan.Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiiritnousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.

0 kommenttia




Äidinkielenomaisen ruotsin kielen opetuksen tavoitteena on tarjota kaksikielisille suomenkielistä lukiotakäyville opiskelijoille mahdollisuus kehittää edelleen ruotsin kielen taitojaan sekä vahvistaa heidänkielellistä ja kulttuurista identiteettiään. Kurssit on jäsennetty samojen teemojen alle kuin A-oppimääränmukaisessa opetuksessa, jotta opinnot voidaan järjestää sekä erillisinä kursseina että yksilöllisenäopiskeluna.


Ruotsin kielen äidinkielenomaisen oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi/5rb2/5rb#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi/5r-o

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi/5r-o/pk#comments

kehittyy hyvästä ruotsin arkikielen hallinnasta kohti yhä vaativampien tekstilajien hallintaa

syventää taitoaan keskustella, kertoa ja argumentoida ruotsiksi vivahteikkaasti, laajasti ja selkeästitilanteen edellyttämällä tavalla

tutustuu ruotsinkieliseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen sekä analysoi erityyppisiä laajahkoja tekstejä,kuten kaunokirjallisuutta tai elokuvia

kehittää ruotsinkielisen tiedonhankinnan ja ‑hallinnan taitojaan

osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kielitaidon kehittyvän kuvausasteikon tasoon B2.2 ja arvioidaomien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen

kykenee lukion jälkeen suoriutumaan vaativistakin opinnoista ja työtehtävistä myös ruotsiksi.

Pakolliset kurssit



1. Ruotsinkielinen maailmani (RUÄO1)

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteitasekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita ruotsin kielen opiskelulleja etsitään autenttisia ruotsinkielisiä kielenkäyttöympäristöjä sekä keinoja oman ja yhteisen osaamisenkehittämiseksi. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin, harrastuksiin,kiinnostuksen kohteisiin ja kielenkäyttötarpeisiin.

2. Ihminen verkostoissa (RUÄO2)

Kurssilla harjoitellaan monenlaisia, sanastollisesti vaativia ja muodollisuusasteeltaan eritasoisiavuorovaikutustilanteita pohjoismaisessa kontekstissa eri viestintäkanavia käyttäen. Syvennetään taitoatoimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoamuotoilla mielipiteitä sekä argumentointi- ja neuvottelutaitoja. Opetellaan käyttämään omassaviestinnässä kuhunkin tilanteeseen sopivaa kielen rekisteriä. Monipuolistetaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviäteemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologianja digitalisaation merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä (RUÄO3)

Kurssilla syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa ja tietoa pohjoismaisista kulttuurisista ilmiöistä,kuten eri taiteenlajeista ja mediasta. Opiskelija syventää taitoaan toimia ruotsinkielisissä jamahdollisuuksien mukaan myös muissa pohjoismaisissa ympäristöissä. Kurssilla luetaankaunokirjallisuutta sekä luetaan ja tehdään eri tekstilajien tuotoksia.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RUÄO4)



Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa. Syvennetään aktiivisen osallistumisenharjoittelua erilaisissa, myös kielellisesti vaativissa tilanteissa. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisistailmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden ja pohjoismaisenhyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita jatoimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksiakansalaisyhteiskunnassa.

5. Tiede ja tulevaisuus (RUÄO5)

Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoaopiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon taimielipiteeseen perustuvia näkökantoja.Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian jadigitalisaation näkökulmasta. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista. Kurssilla tehdään aiheeseenliittyvä projektityö, joka esitellään muille.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (RUÄO6)

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaantekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Harjoitellaantyöelämälle tyypillisiä kielenkäyttötilanteita suullisesti ja kirjallisesti, esimerkiksi laaditaan CV taivalmistaudutaan työpaikkahaastatteluun. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoaruotsin kielellä myös muualla kuin Suomessa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän,työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin sekä laajempia talouden ilmiöitä.



7. Kestävä elämäntapa (RUÄO7)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissaja erilaisille yleisöille. Syvennetään kriittistä lukutaitoa sekä taitoa yhdistää tietoa eri lähteistä.Harjoitellaan tiivistelmän ja argumentoivan tekstin tuottamista. Analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajientekstejä, kuten ktiivisiä tai ei- ktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä.Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekäsosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoidentarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

8. Viesti ja vaikuta puhuen (RUÄO8)

Kurssilla painotetaan suullista viestintää, esiintymistä ja vuorovaikutusta muodollisissa jaepämuodollisissa tilanteissa. Syvennetään taitoa rakentaa dialogia ja argumentoida. Harjoitellaanvalmistelua edellyttävää suullista tuottamista, keskustelua yhteiskunnallisista ilmiöistä ja yleissivistykseenkuuluvista aiheista. Kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitätäydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

0 kommenttia




https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5-4-1-ruotsi/5r-o/5r-o#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf



Suomen kielen opetus lukiossa syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuudenkehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään suomen kielen taitoaan ja laajentamaan monikielistäkompetenssiaan, luomaan siltoja eri kielten välille sekä kehittämään metakielellisiä taitojaan. Suomenkielen opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jossa tekstillä tarkoitetaan sekä puhuttua ettäkirjoitettua kieltä. Kieltenopetus edistää osaltaan opiskelijoiden monilukutaitoa.

Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia suomea ja käyttää taitoaan rohkeastisekä tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetus vahvistaa opiskelijoiden halua ja taitoa toimiasuomenkielisissä ympäristöissä. Kaikkea opiskelijoiden kielitaitoa hyödynnetään. Opiskelijoita ohjataanpohtimaan kieleen/kielenkäyttöön liittyvien asenteiden ja arvojen merkitystä. Opetus vahvistaa ja kehittääoppilaiden valmiuksia ja mahdollisuuksia toimia suomeksi aktiivisesti sekä vaikuttaa lähiympäristössäänja laajemmissa yhteyksissä.

Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamalla itselleen sopiviatapoja oppia suomen kieltä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistä sekä näkemään kielitaito myöstyöelämätaitona. Kielten opiskelussa ja kielivalinnoissa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoakannustamalla ennakkoluulottomuuteen ja käsittelemällä monipuolisesti erilaisia aiheita.

Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia ja opiskelijalähtöisiämenetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan ja käsittelemään tietoa suomen kielellä. Tieto-ja viestintäteknologiaa käytetään luontevasti opiskeluympäristöjen osana.



Suomen kielen opetuksen yhteiset tavoitteet

Suomen kielen eri oppimäärien opetuksen yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija

kehittää taitoaan toimia suomeksi eri yhteyksissä

ymmärtää suomen kielen merkityksen kansalliskielenä

rohkaistuu hyödyntämään suomen kieltä luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-aikana

vankentaa suomen kielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa myös kielirajatylittäen

syventää ja laajentaa suomen kielen rakenteiden tuntemustaan

kehittyy tavoitteellisena kielenkäyttäjänä, joka osaa soveltaa oppimisstrategioita kieliopinnoissaan



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf/pk#comments

ymmärtää monipuolisen kielitaidon myötä kasvavat toimintamahdollisuudet

osaa arvioida omaa kielitaitoaan ja suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan vartenesimerkiksi jatko-opintojen ja työelämän näkökulmista.

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa opiskelemassaan oppimäärässä kehittyvän kielitaidonkuvausasteikon (liite 1) tasot alla olevan taulukon mukaisesti ja osaa suhteuttaa omaa osaamistaantavoitteeksi asetettuihin taitotasoihin. Opiskelija asettaa omia tavoitteitaan, arvioi taitojensa kehittymistäja kehittää niitä edelleen.

Oppimäärä Taito toimiavuorovaikutuksessa


A-suomi B2.1 B2.1 B1.2

B1-suomi B1.1 B1.1 B1.1

B3-suomi A2.2 A2.2 A2.1

Äidinkielenomainen suomi B2.2 B2.2 B2.2

Arviointi

Suomen kielessä arviointi perustuu suomen kielen yhteisten tavoitteiden sekä oppimääräkohtaistenerityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla otetaan huomioon kurssikohtaiset painotuksetsekä niihin läheisesti nivoutuvat suomen kielen yhteiset ja oppimääräkohtaiset tavoitteet. Kaikillakursseilla annetaan monipuolisesti palautetta opiskelijan edistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa.Palautetta annetaan opiskelijan edistymisestä kielitaidon eri osa-alueilla sekä muissa tavoitteissa, kutenkielenopiskelutaidoissa ja taidoissa toimia autenttisissa suomenkielisissä ympäristöissä. Opiskelijoitaohjataan hyödyntämään itse- ja vertaisarviointia. Kaikilla kursseilla voidaan hyödyntääsalkkutyöskentelyä, myös oppiainerajat ylittäen.

Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin välineenä käytetäänEurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa. Opintojenalkuvaiheessa palautteenannossa painottuu opiskelijan taito kehittää kielenopiskelutaitojaan. Opintojenedetessä kielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntää enenevästi opiskelijan vuorovaikutus-, tulkinta-ja tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.

A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisenoppimäärän syventävän kurssin 8 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisenkielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaannumeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroinkäyttäen asteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus lukionpäättötodistuksen liitteenä.


Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti.Oppimäärää vaihdettaessa suomen kielessä pidemmästä oppimäärästä lyhyempään kursseja luetaanhyväksi seuraavasti:

Kurssit Äidinkielen omainen oppimäärä A-oppimäärä B1-oppimäärä

Kurssi 1 → 1 → 1

Kurssi 2 → 2 → 2

Kurssi 3 → 3 → 3

Kurssi 4 → 4 → 4

Kurssi 5 → 5 → 5



Kurssi 6 → 6

Kurssi 7 → 7 → 7

Kurssi 8 → 8 → 6


0 kommenttia





Suomen kielen A-oppimäärän erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B2.1 vuorovaikutuksenja tulkinnan taidoissa sekä B1.2 tuottamisen taidoissa ja arvioida omien taitojensa kehittymistäsekä kehittää taitojaan edelleen.

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla 1 ja 2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisen kehittämistäyksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista. Opintojen edetessäkiinnitetään kursseilla käsiteltävien aiheiden yhteydessä enenevässä määrin huomiota eri tekstilajienedellyttämään kieleen. Opintojen aikana ja erityisesti opintojen loppuvaiheessa painotetaan kieltätiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopia yhdessä.Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikilla kursseilla.Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti kaikkia kielitaidon osa-alueita, suullista ja kirjallistavuorovaikutustaitoa kokonaisuudessaan samanarvoisesti painottaen. Painotukset voivat vaihdellakursseittain.

1. Arkielämä, lähiympäristö ja terveys (FINA1)

Kurssilla käsitellään opiskelijan arkipäivään ja lähiympäristööön liittyviä tilanteita ja toimintaa. Kerrataanja syvennetään jokapäiväisiä sosiaalisia tilanteita ja asioimistilanteita painottaen viestinnällisiä valmiuksia.Harjoitellaan ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti esimerkiksi kouluun ja kotiin,ruokailutottumuksiin, terveyteen ja vapaa-aikaan liittyvissä tilanteissa.

2. Luonto ja tiede (FINA2)



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf/5sf#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf/5sa

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf/5sa/pk#comments

Kurssilla harjoitellaan viestinnällisiä valmiuksia keskustelemalla ja pitämällä esityksiä. Opiskelijatopettelevat hyödyntämään itse- ja vertaisarviointia. Käsitellään luontoon, ympäristöön ja tieteeseenliittyviä aiheita esimerkiksi kestävän kehityksen, turismin ja virkistäytymisen näkökulmista. Luetaanjoitakin teemaan liittyviä asia- ja kaunokirjallisia tekstejä ja laajennetaan sanastoa.

3. Tekniikka ja kulutus (FINA3)

Kurssilla tutustutaan erilaisiin digitaalisiin työkaluihin niitä myös käyttäen. Käsitellään tekniikkaan,kulutukseen ja kauppaan liittyviä teemoja.

4. Yhteiskunta ja tiedotusvälineet (FINA4)

Kurssilla opetellaan tekemään tiivistelmiä esiteltäessä ja keskusteltaessa erilaisista suomalaistayhteiskuntaa käsittelevistä mediateksteistä. Kurssilla tuodaan esiin, minkälaisia eri ilmaisutapojatiedotusvälineet käyttävät esimerkiksi käsitellessään politiikkaan, tutkimukseen tai maailmanajankohtaisiin tapahtumiin liittyviä asiakysymyksiä.

5. Koulutus ja työelämä (FINA5)

Kurssilla opetellaan tulkitsemaan ja tuottamaan erityyppisiä aiheeseen liittyviä tekstejä. Käsitelläänkoulutukseen, ammatteihin ja elinkeinoihin liittyviä teemoja yhteiskunnan ja opiskelijan omastanäkökulmasta.

6. Suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus (FINA6)

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa sekä suomenkielisen kulttuurin ja kirjallisuudentuntemusta nuorten näkökulmasta. Luetaan vähintään yksi kaunokirjallinen teos ja esitellään se jokosuullisesti tai kirjallisesti. Tutustutaan joihinkin suomalaisiin kuvataiteilijoihin, kirjailijoihin ja säveltäjiin.Kirjallisissa tehtävissä painotetaan eri tekstilajien edellyttämää kielenkäyttöä.


Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää suomen kieltä eri tarkoituksiin. Kursseilla harjoitellaantekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeidenmukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä kirjallinen tai suullinen suomenkielinenosuus tai kokonaisuus.

7. Viesti kirjoittaen (FINA7)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa suomen kieltä erilaisissa kirjallisissavuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan ja tuotetaan fakta- ja ktiotekstejäsekä eri tekstilajien tekstejä, kuten kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä.Harjoitellaan taitoa toistaa tai kääntää tekstisisältöjä suomen kielellä ja suomen kielestä. Kurssilla voidaankerrata kielitietoa perusrakenteista opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

8. Viesti puhuen (FINA8)

Kurssilla harjoitellaan taitoa puhua ja ilmaista itseään suomen kielellä virallisissa ja epävirallisissatilanteissa. Harjoitellaan taitoa ilmaista itseään vapaasti, tehdä kysymyksiä, kertoa, keskustella, kuvailla,haastatella, argumentoida sekä pitää esityksiä. Suullisten esitysten tekemisessä voidaan hyödyntäädigitaalisia työvälineitä.

0 kommenttia



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf/5sa/5sa#comments





Suomen kielen B1-oppimäärän erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.1 ja arvioida omientaitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla 1 ja 2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisen kehittämistäyksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3 lähtienkiinnitetään enenevässä määrin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4 ja 5painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopia yhdessä.Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikilla kursseilla.Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti kaikkia kielitaidon osa-alueita, suullista ja kirjallistavuorovaikutustaitoa kokonaisuudessaan samanarvoisesti painottaen. Painotukset voivat vaihdellakursseittain.

1. Arkielämä, lähiympäristö ja terveys (FINB11)

Kurssilla opetellaan tulkitsemaan ja käyttämään suomen kieltä erilaisissa arkipäivässä esiintyvissätilanteissa. Harjoitellaan kertomaan suullisesti ja suppeammin kirjallisesti omasta itsestä, terveydestä,vapaa-ajanviettotavoista ja lähiympäristöstä.

2. Luonto ja tiede (FINB12)

Kurssilla tutustutaan paikkoihin, nähtävyyksiin ja luontoon eri puolella Suomea sekä kestävän kehityksenmerkitykseen. Opitaan esittelemään omaa kotiseutua, kertomaan matkakokemuksista ja etsimään tietoasuomen kielellä matkasuunnitelmia tehdessä.

3. Tekniikka ja kulutus (FINB13)

Kurssilla tutustutaan tekniikkaan, kulutukseen ja liikenteeseen liittyviin teemoihin palveluja käyttävän jaympäristön näkökulmista. Pidetään tekniikkaan liittyviä esityksiä ja tutustutaan käyttöohjeiden kieleen.

4. Yhteiskunta, kulttuuri ja tiedotusvälineet (FINB14)

Kurssilla tutustutaan helpohkoihin, yhteiskuntaa ja suomalaista kulttuurielämää käsitteleviin teksteihin jaesityksiin sekä opetellaan keskustelemaan niistä.

5. Koulutus ja työelämä (FINB15)



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf/5sb

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf/5sb/pk#comments

Kurssilla harjoitellaan kertomaan opinnoista ja tulevaisuudensuunnitelmista. Tutustutaan opintoja jatyöelämää käsitteleviin artikkeleihin ja nettilähteisiin. Harjoitellaan toimimaan haastattelutilanteissa jakirjoittamaan yksinkertaisia hakemuksia.



6. Viesti puhuen (FINB16)

Kurssilla harjoitellaan taitoa tulkita suomen kieltä sekä puhua ja ilmaista itseään suomen kielelläerilaisissa tilanteissa. Rohkaistutaan suomen kielellä puhumisessa sekä harjoitellaan taitoa keskustella,kuvailla, kertoa, pitää lyhyehköjä puheita sekä esittää kysymyksiä ja vastata niihin.

7. Viesti kirjoittaen (FINB17)

Kurssilla harjoitellaan taitoa tuottaa lyhyehköjä suomenkielisiä tekstejä eri tarkoituksia varten. Kurssillaanalysoidaan ja tuotetaan fakta- ja ktiotekstejä sekä eri tekstilajien tekstejä, kuten kertovia, kuvaavia,pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Harjoitellaan taitoa toistaa tai kääntää tekstisisältöjäpääasiallisesti suomen kielestä ruotsiin.

0 kommenttia




”Opiskelijalle, joka on vapautettu lukiolain 13 §:n perusteella toisen kotimaisen kielen opiskelusta, voidaanjärjestää toisen kotimaisen kielen opetusta lukiossa alkavan B-oppimäärän mukaisesti.” (Valtioneuvostonasetus 942/2014, 9 §)


Suomen kielen B3-oppimäärän erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

tiedostaa oman kielija kulttuuritaustansa arvon ja jäsentää käsitystään kaikkien osaamisensakielten keskinäisestä suhteesta


tutustuu suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä

tutustuu siihen, miten suomen ja ruotsin kielet vaikuttavat toisiinsa Suomessa



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf/5sb/5sb#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf/5sb2

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf/5sb2/pk#comments

suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.2 vuorovaikutuksenja tulkinnan taidoissa sekä A2.1 tuottamisen taidoissa ja arvioi omien taitojensa kehittymistä sekäkehittää taitojaan edelleen.


Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjallisetvuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen,mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla. Kursseilla harjoitetaan monipuolisestikaikkia kielitaidon alueita. Keskeistä on kehittää jokapäiväisen viestinnän perusvalmiuksia. Luontevaansuomen kielen ääntämiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen.

Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn.Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia,teatteria, taidetta tai mediaa. Kursseilla tutustutaan eri tekstilajeihin. Oppiainerajat ylittävää opetustavoidaan toteuttaa eri kursseilla.

1. Tutustutaan toisiimme ja suomenkieliseen kulttuuriympäristöön (FINB31)

Kurssilla hahmotetaan suomen kielen suhdetta opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin.Tutustutaan suomenkieliseen kulttuuriympäristöön. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissätilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita. Opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviäilmaisuja, joita tarvitaan kun esimerkiksi tavataan uusia ihmisiä.

2. Suomessa suomeksi (FINB32)

Kurssilla harjoitellaan viestimään arkipäiväisissä ja tutuissa tilanteissa, jotka liittyvät kulttuuriin,yleissivistykseen ja matkailuun. Tutustutaan paikkoihin, kulttuuriin ja nähtävyyksiin eri puolella Suomea.Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.

3. Elämän tärkeitä vaiheita (FINB33)

Kurssilla harjoitellaan viestintää eri viestintäkanavia käyttäen. Käsitellään aihepiirejä ja teemoja, jotkaliittyvät nuoren arkeen, ystäviin, ihmissuhteisiin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-aikaan ja vapaa-ajanviettotapoihin.

4. Monenlaista elämää (FINB34)

Kurssilla harjoitellaan viestimään suomen kielellä erilaisissa tilanteissa ja kiinnittämään huomiotasosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Tutustutaan erilaisiinelämäntilanteisiin ja ympäristöihin Suomessa, esimerkiksi maaseutu- ja kaupunkimaisemissa sekärannikko-, meri- ja tunturialueilla.

5. Hyvinvointi ja huolenpito (FINB35)

Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista aktiivisena ja toista kuuntelevanakielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydämerkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin,ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistäasioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle jahyvinvoinnille.

6. Kulttuuri ja mediat (FINB36)



Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan suomenkielisiin kulttuuri-ilmiöihin sekä medioihinnuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

7. Opiskelu- ja työelämää suomeksi (FINB37)

Kurssilla harjoitellaan opiskelu- ja työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Selvitetään, minkälaistakielitaitoa mahdollisissa jatko-opinnoissa tarvitaan. Tutustutaan työpaikkoihin ja kesätyömahdollisuuksiin,joissa voi käyttää suomen kielen taitoa. Aihepiirit liittyvät kouluun, jatko-opintoihin ja työelämään sekänuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

8. Yhteinen maapallomme (FINB38)

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan.Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua yhteistyöhön paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.

0 kommenttia




Äidinkielenomaisen suomen kielen opetuksen tavoitteena on tarjota kaksikielisille ruotsinkielistä lukiotakäyville opiskelijoille mahdollisuus kehittää edelleen suomen kielen taitojaan sekä vahvistaa heidänkielellistä ja kulttuurista identiteettiään. Kurssit on jäsennetty samojen teemojen alle kuin A-oppimääränmukaisessa opetuksessa, jotta opinnot voidaan järjestää sekä erillisinä kursseina että yksilöllisenäopiskeluna.


Suomen kielen äidinkielenomaisen oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

syventää taitoaan käyttää suomen kielen rakenteita

syventää kielitietoaan suomen kielestä ja kehittää taitoaan vertailla suomea ruotsiin ja muihinkieliin kehitttääkseen kielitaitoaan vivahteikkaammaksi

kasvattaa sanastoaan vivahteikkaammaksi pystyäkseen lukemaan, tulkitsemaan, tuottamaan jahyödyntämään erilaisia yleissivistäviä tai koulutukseen liittyviä tekstejä

tutustuu suomenkieliseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen sekä lukee ja analysoi suomenkielistäkaunokirjallisuutta

kehittää edelleen taitoaan toimia tavoitteellisena suomen kielen puhujana, kuuntelijana, lukijana jakirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä

suhteuttaa omaa osaamistaan kielitaidon kehittyvän kuvausasteikon tasoon B2.2 ja arvioi omientaitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf/5sb2/5sb#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf/5s-o

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf/5s-o/pk#comments

kykenee lukion jälkeen suoriutumaan vaativistakin opinnoista ja työtehtävistä myös suomeksi.

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla 1 ja 2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisen kehittämistäyksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista. Opintojen edetessäkiinnitetään kursseilla käsiteltävien aiheiden yhteydessä enenevässä määrin huomiota eri tekstilajienedellyttämään kieleen. Opintojen aikana ja erityisesti opintojen loppuvaiheessa painotetaan kieltätiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.


1. Arkielämä, lähiympäristö ja terveys (FIM1)

Kurssilla syvennetään taitoa ilmaista itseään tarkasti ja vivahteikkaasti erilaisissa kurssin teemaanliittyvissä yhteyksissä kiinnittäen huomiota puhutun ja kirjoitetun kielen eroavaisuuksiin. Huomiotakiinnitetään myös spontaanin puhekielen, slangin, murteiden ja yleiskielisen suomen eroihin.Valmistellaan ja pidetään lyhyitä puheita. Käsitellään ja analysoidaan novelleja ja muutakaunokirjallisuutta.

2. Luonto ja tiede (FIM2)

Kurssilla käsitellään erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä, myös kaunokirjallisia, jotka käsittelevätluontoa, ympäristöä, tiedettä ja kestävää kehitystä. Laajennetaan kurssin teemaan liittyvää sanastoa.Valmistellaan ja pidetään pidempikestoisempia projektiesittelyjä sekä opitaan arvioimaan omia ja muidenesityksiä.

3. Tekniikka ja kulutus (FIM3)

Kurssilla tutustutaan teksteihin, joissa yhdistyvät kuva, ääni ja kirjoitus sekä näiden tapaan ilmaistaasioita. Käsitellään kulutukseen, kauppaan, tekniikkaan ja tietoja viestintäteknologiaan liityviä tekstejäsuullisesti ja kirjallisesti myös tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Luetaan asiayhteyteen sopivaakaunokirjallisuutta ja keskustellaan niistä esimerkiksi digitaalisia keskustelualustoja hyödyntäen.

4. Yhteiskunta ja tiedotusvälineet (FIM4)

Kurssilla tuotetaan kurssin teemaan liittyviä tekstejä kiinnittäen huomiota tekstin jäsentämiseen,kappalejakoon, vaihtelevaan kielenkäyttöön sekä tekstin yhtenäisyyteen. Hyödynnetään erityyppisiämediatekstejä ajankohtaisista tapahtumista kiinnittäen huomiota tekstin tyyliin ja tapaan rakentua.Luetaan kaunokirjallisuutta ja luodaan yhteyksiä kirjallisuuden ja mediatekstien välille.

5. Koulutus ja työelämä (FIM5)

Kurssilla harjoitellaan erityyppisten kurssin teemaan liittyvien tekstien kirjoittamista sekävalmistautumista työhaastatteluun. Työskennellään koulutukseen, työ- ja elinkeinoelämään liittyvientekstien kanssa. Harjoitellaan kääntämistä suomesta ja suomen kielelle valottaen kielten välisiä eroja.Harjoitellaan tekstin tiivistämistä kummallakin kielellä.

6. Suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus (FIM6)



Kurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa sekä suomenkielisen kulttuurin ja kirjallisuudentuntemusta. Syvennetään myös taitoa ymmärtää kieli esteettisenä ja kulttuurisena vaikuttajana. Luetaanja analysoidaan kaunokirjallinen teos. Syvennetään taitoa kirjoittaa tuottamalla eri tekstilajien kirjoituksia.



7. Viesti kirjoittaen (FIM7)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita kriittisesti ja tuottaa suomen kieltä erilaisissa kirjallisissavuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan ja tuotetaan fakta- ja ktiotekstejäsekä eri tekstilajien tekstejä, kuten kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä.Tuotetaan erilaisia digitaalisia tekstejä opiskelijoiden tarpeiden tai toiveiden mukaan. Kurssilla voidaankerrata keskeisiä rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

8. Viesti puhuen (FIM8)

Kurssilla syvennetään taitoa puhua ja toimia suomen kielellä virallisissa ja epävirallisissaviestintätilanteissa. Kehitetään taitoa ilmaista itseään sekä keskustella ryhmässä ajankohtaisista jayleissivistykseen kuuluvista ilmiöistä. Kehitetään argumentointitaitoa.

0 kommenttia

5.5 Vieraat kielet

5.5 Vieraat kielet

Kieltenopetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuuden kehittämistä.Opiskelijoita ohjataan kehittämään eri kielten taitoaan ja laajentamaan monikielistä kompetenssiaan sekäkehittämään metakielellisiä taitojaan. Kielten opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jossa tekstillätarkoitetaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Kieltenopetus edistää osaltaan opiskelijoidenmonilukutaitoa.

Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti sekätarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetus vahvistaa opiskelijoiden halua ja taitoa toimiakulttuurisesti, kansainvälisesti ja kielellisesti moninaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä. Kaikkeaopiskelijoiden kielitaitoa hyödynnetään, ja opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekäopiskelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Opiskelijoita ohjataan pohtimaan asenteiden ja arvojenmerkitystä ja kehittämään taitoaan toimia rakentavasti eri yhteyksissä. Opetus antaa valmiuksiaosallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa ja syventää opiskelijoidenmaailmankansalaisen taitoja.

Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamalla itselleen sopiviatapoja oppia kieliä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistä sekä näkemään kielitaito myöstyöelämätaitona. Kielten opiskelussa ja kielivalinnoissa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoakannustamalla ennakkoluulottomuuteen ja käsittelemällä monipuolisesti erilaisia aiheita.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tkk/5sf/5s-o/5s-o#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet

Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia ja opiskelijalähtöisiämenetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan ja käsittelemään tietoa osaamillaan kielillä.Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään luontevasti opiskeluympäristöjen osana.



Vieraiden kielten opetuksen yhteiset tavoitteet

Vieraiden kielten eri oppimäärien opetuksen yhteisenä tavoitteena on, että opiskelija

rohkaistuu hyödyntämään kielitaitoaan luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-aikana

vankentaa kohdekielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa myös kielirajatylittäen

kehittyy tavoitteellisena kielten oppijana ja osaa soveltaa kieltenopiskelustrategioita

ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja kielitaidon myötä kasvavattoimintamahdollisuudet

osaa arvioida omaa osaamistaan sekä suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan vartenjatko-opintojen, työelämän ja kansainvälistymisen näkökulmasta.

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri kielissä tai oppimäärissä kehittyvän kielitaidonkuvausasteikon (liite 1) tasot alla olevan taulukon mukaisesti ja osaa suhteuttaa omaa osaamistaantavoitteeksi asetettuihin taitotasoihin. Opiskelija asettaa omia tavoitteitaan, arvioi taitojensa kehittymistäja kehittää niitä edelleen.

Kieli ja oppimäärä Taito toimiavuorovaikutuksessa


Englanti A B2.1 B2.1 B2.1

Muut kielet A B1.2 B1.2 B1.2

Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2

Muut kielet B1 B1.1 B1.1 B1.1

Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1

Muut kielet B2 A2.2 A2.2 A2.2

Englanti B3 B1.1 B1.1 A2.2

Aasian ja Afrikan kielet B3 A2.1 A2.1 (puhuttu teksti)

A1.3 (kirjoitettu teksti)

A2.1 (puhuttu teksti)

A1.3 (kirjoitettu teksti)

Muut kielet B3 A2.1 A2.1 A2.1

Arviointi

Vieraissa kielissä arviointi perustuu vieraiden kielten yhteisten tavoitteiden sekä kieli- jaoppimääräkohtaisten erityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla otetaan huomioonkurssikohtaiset painotukset sekä niihin läheisesti nivoutuvat vieraiden kielten yhteiset ja



oppimääräkohtaiset tavoitteet. Kaikilla kursseilla annetaan monipuolisesti palautetta opiskelijanedistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa. Palautetta annetaan opiskelijan edistymisestä kielitaidoneri osa-alueilla sekä muissa tavoitteissa, kuten kielenopiskelutaidoissa ja valmiuksissa toimiakohdekielisissä ympäristöissä. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään itse- ja vertaisarviointia. Kaikillakursseilla voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajat ylittäen.

Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin välineenä käytetäänsoveltuvin osin Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa.Opintojen alkuvaiheessa palautteenannossa painottuu opiskelijan taito kehittää kielenopiskelutaitojaan.Opintojen edetessä kielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntää enenevästi opiskelijanvuorovaikutus-, tulkinta- ja tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.

A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 suorituksen arviointiperustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihinkurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluvasuullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidon kokeestaannetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.


Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti.Oppimäärää vaihdettaessa vieraassa kielessä pidemmästä oppimäärästä lyhyempään kursseja luetaanhyväksi latinan kieltä lukuun ottamatta seuraavasti:

Kurssit A-oppimäärä B1-oppimäärä B2-oppimäärä B3-oppimäärä

Kurssi 1 → 1 → 1 → 3

Kurssi 2 → 2 → 3 → 5

Kurssi 3 → 3 → 4 → 6

Kurssi 4 → 4 → 2 → 4

Kurssi 6 → 5 → 5 → 7

Kurssi 7 → 7 → 6 → 8

Kurssi 8 → 6


Kurssit

Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten jakurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssia numero2. Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja:

EN = englannin kieli

LA = latinan kieli



RA = ranskan kieli

SM = saamen kieli

SA = saksan kieli

VE = venäjän kieli

IA = italian kieli

EA = espanjan kieli

PO = portugalin kieli

KI = kiinan kieli

JP = japanin kieli

KX = muu kieli

0 kommenttia

5.5.1 Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä

5.5.1 Vieraat kielet, englanti A-oppimäärä


Englannin kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

kehittyy englannin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa niinpaikallisissa, kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä

ymmärtää englannin kielen merkityksen ja roolin kansainvälisen kommunikaation kielenä

osaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmasta

osaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän ja kansainvälistymisennäkökulmista

saa kokemuksia laajempien englanninkielisten tekstien lukemisesta, tulkitsemisesta ja käsittelystä


Pakolliset kurssit


Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopia yhdessä.Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikilla kursseilla.Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskin painotukset



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5-5-vieraat-kielet#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkea

voivat vaihdella kursseittain.

1. Englannin kieli ja maailmani (ENA1)

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita,analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita englannin opiskelulle jaetsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Kurssilla pohditaan maailman kielellistämonimuotoisuutta, englannin kieltä globaalina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuuristaosaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin.

2. Ihminen verkostoissa (ENA2)

Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös kansainvälisessä kontekstissa. Syvennetääntaitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoamuotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviäteemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologianja digitalisaation merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA3)

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajientuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuurisetilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuuttaenglannin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisestiaktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita jatoimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksiakansalaisyhteiskunnassa.

5. Tiede ja tulevaisuus (ENA5)

Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoaopiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon taimielipiteeseen perustuvia näkökantoja.Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian jadigitalisaation näkökulmista sekä englannin kielen asemaa kansainvälisenä tieteen ja teknologian kielenä.Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA6)

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaantekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita,jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.


Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää englannin kieltä eri tarkoituksiin. Kursseilla harjoitellaantekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeidenmukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä laajahko kirjallinen tai suullinen



englanninkielinen osuus tai kokonaisuus.

7. Kestävä elämäntapa (ENA7)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa jaerilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä, kuten ktiivisiä tai ei-

ktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimääränpakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisestikestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

8. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA8)


0 kommenttia

ENA Koulukohtaiset kurssit

9. Abi Review (ENA9)

Kurssi on tarkoitettu 3. vuoden opiskelijoille valmentautumisena yo-kirjoituksiin. Kerrataan eri aihepiiriensanastoa ja kielioppia sekä harjoitellaan runsaasti yo-kokeiden eri osioita. Opiskelijan pyynnöstä kurssivoidaan arvioida numerolla.

10. Current A airs (ENA10)

Kurssi soveltuu 2. ja 3. vuoden opiskelijoille. Kurssilla luetaan erityylisiä lehtiartikkeleita sekä uutisiainternetistä. Vahvistaa tekstinlukutaitoja ja sanaston hallintaa sekä harjoittaa luetunymmärtämisenstrategioita. Kurssilla kirjoitetaan myös muutamia tiivistelmiä ja muita lyhyitä tekstejä. Kurssi arvioidaansuoritusmerkinnällä S.

11. A Cultural Tour in the English-speaking World (ENA11)

Kurssi perehdyttää opiskelijan englanninkielisen maailman kulttuuriin ja historiaan elokuvien,kirjallisuuden ja internetin välityksellä. Opiskelija oppii ymmärtämään kielen ja kulttuurin välisiä yhteyksiä.Opiskelussa käytetään erilaisia työskentelytapoja. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

12. Back-up English (ENA12)

Yläasteen ja lukion niveltämiskurssi, joka vahvistaa peruskoulun oppimäärää ja valmentaa lukionopintoihin. Kurssilla kerrataan englannin perusrakenteita (erityisesti aikamuodot ja sanajärjestys) jasanastoa. Harjoitellaan myös kuullun ymmärtämistä ja lyhyitä kirjoitelmia. Opiskelijoita ohjataanerilaisten oppimistyylien käyttöön. Kurssi on hyödyllinen niille, joilla on etenemisvaikeuksia tai jotkakaipaavat tukea perusasioihin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkea/5vkea#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkea/ekk

13. Polish Your Writing and Listening Skills (ENA13)

Kurssi valmentaa yo-kokeeseen. Tehdään runsaasti kuullunymmärtämisharjoituksia ja erilaisiakirjoitelmia, joita varten kerrataan keskeistä sanastoa ja rakenteita. Käsitellään ajankohtaisia aiheita esim.tekstien muodossa. Tehdään myös yo-luetunymmärtämis- ja rakennetehtäviä. Opiskelijan pyynnöstäkurssi voidaan arvioida numerolla.

14. Science in English (ENA14)

Kurssilla perehdytään eri tieteenalojen teksteihin, laajennetaan sanavarastoa ja harjoitellaan tieteellisenkirjoittamisen erityispiirteitä. Kurssilla hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä ja tutkivaa oppimista.Kurssin materiaalia integroidaan muihin oppiaineisiin. Kurssi soveltuu erityisesti akateemisiin opintoihintähtääville. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S.




Vieraan kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa niinkansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä


Pakolliset kurssit



1. Kieli ja maailmani

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita sekäanalysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita kohdekielen opiskelulle jaetsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi sekä autenttisia kohdekielisiäkielenkäyttöympäristöjä. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta ja kielitaitoavälineenä kasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriinja kielenkäyttötarpeisiin.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vka

2. Ihminen verkostoissa

Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös kansainvälisessä kontekstissa. Syvennetääntaitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoamuotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviäteemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologianja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri-ilmiöitä

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksiapainottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt,kohdekieliset mediat sekä luova toiminta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuuttakohdekielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisestiaktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita jatoimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksiakansalaisyhteiskunnassa.

5. Tiede ja tulevaisuus

Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoaopiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon taimielipiteeseen perustuvia näkökantoja.Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian jadigitalisaation näkökulmasta. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaantekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita,jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.


Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää opiskeltavaa kieltä eri tarkoituksiin. Kursseillaharjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoa opiskelijoidentarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä laajahko kirjallinen taisuullinen kohdekielinen osuus tai kokonaisuus.

7. Kestävä elämäntapa

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa kohdekieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissaja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten ktiivisiä tai ei- ktiivisiä, kertovia,kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollistenkurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävänelämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

8. Viesti ja vaikuta puhuen




0 kommenttia

Vieraat A-kielet Porkkalan lukiossa

Vieraat A-kieletVieraat A-kielet: Englanti, saksa, ranska, venäjä.

Tarjonnan järjestämiseksi seurataan opiskelijoiden kielivalintoja perusopetuksessa ja vieraiden A-kieltenjatkamiseksi myös pienissä ryhmissä opetusta voidaan soveltuvin osin antaa joustavin opetusjärjestelyin,esimerkiksi toteuttamalla opetusta osittain, eriyttäen ja kielen tason vaatimukset huomioiden, pitkälleedenneen B-kielen ryhmän kanssa.





Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija


osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.1 (muut kielet)tai B1.2 (englanti) ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

Pakolliset kurssit



1. Kieli ja maailmani



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vka/5vka#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vka/vapl

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkb

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkb/pk#comments

Kurssilla pohditaan opiskeltavan kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Kartoitetaanopiskelijan opiskeltavan kielen osaamista, analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja,asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi.Syvennetään vapaamuotoisia ja tuttavallisia matkailuun ja arkeen liittyviä vuorovaikutustaitoja.Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin sekä tarpeisiin käyttää kieltäerityisesti suullisissa viestintätilanteissa. Aihepiirejä valitaan myös yhdessä opiskelijoiden kanssa.

2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet

Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja niistäsuoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toistakuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydämerkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Kurssilla pohditaan eri näkökulmista,mitä on hyvä elämä ja mikä merkitys hyvinvoinnilla ja ihmissuhteilla on ihmisen elämässä. Pohditaanmyös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri ja mediat

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioitahyödyntäen. Tutustutaan kielialueen kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoriakiinnostavasta näkökulmasta.

4. Monenlaiset elinympäristömme

Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisestimoninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisestinuorten näkökulmasta.

5. Opiskelija- ja työelämää

Kurssilla harjoitellaan opiskelu- ja työelämässä tarvittavaa kielitaitoa. Pohditaan, minkälaisiamahdollisuuksia kielitaito avaa opintojen jatkamiseen kielen parissa tai avulla. Harjoitellaan erilaisissanuorille tarjoutuvissa työtehtävissä tarvittavaa kohdekielen taitoa. Tutustutaan mahdollisuuksiinosallistua kansainväliseen yhteistyöhön, esimerkiksi opiskelijavaihtoon. Aihepiirit liittyvät kouluun, jatko-opintoihin ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.


Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää opiskeltavaa kieltä eri tarkoituksiin. Kursseillaharjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoa opiskelijoidentarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä laajahko kirjallinen taisuullinen kohdekielinen osuus tai kokonaisuus.






Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa kohdekieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissaja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten ktiivisiä tai ei- ktiivisiä, kertovia,kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollistenkurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävänelämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

0 kommenttia


Paikalliset kirjaukset: B2-kieletB2-kielet: saksa, ranska, venäjä0 kommenttia






osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.2 (muut kielet)tai B1.1 (englanti) ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.


Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjallisetvuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen,mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittää jokapäiväisenviestinnän perusvalmiuksia. Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen taiajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemälläkirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseilla tutustutaan eritekstilajeihin. Oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla. Rakenteita opetellaan,harjoitellaan ja kerrataan joustavasti sopivien aihepiirien yhteydessä. Hyvien ääntämistottumustenvakiinnuttamiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen.

1. Elämän tärkeitä asioita

Kurssilla pohditaan opiskeltavan kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Kartoitetaanopiskelijan opiskeltavan kielen osaamista, analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja,asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi.Monipuolistetaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuortenjokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon jaharrastuksiin.

2. Monenlaista elämää



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkb/5vkb#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkb2

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkb2/pk#comments

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa.Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurienvälisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.

3. Hyvinvointi ja huolenpito



Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai ‑alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

5. Opiskelu, työ ja tulevaisuus

Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun,myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

6. Yhteinen maapallomme

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan.Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta,erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.

7. Kansainvälinen toiminta

Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla tai osallistumallakansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen.Kielelliset tavoitteet määrittyvät toiminnan perusteella. Mahdollisesta osallistumisesta kansainväliseentoimintaan opiskelijat raportoivat yhdessä sovittavalla tavalla.

8. Viesti puhuen ja kirjoittaen

Kurssilla vankennetaan tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaanerilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa. Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitätäydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

0 kommenttia

Koulukohtaiset kurssit

9. Lyhyen vieraan kielen abikurssi

Kurssi valmentaa ylioppilaskokeeseen. Kerrataan eri aihepiirien sanastoa ja kielioppia sekä harjoitellaanrunsaasti yo-kokeiden eri osioita. Tehdään runsaasti kuullunymmärtämisharjoituksia ja erilaisiakirjoitelmia.

Suoritetaan vain osallistumalla kurssille, arvioidaan suoritusmerkinnällä S. Kurssi voidaan järjestäätarvittaessa, jos kirjotuksiin osallistuvista voiodaan muodostaa ryhmä.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkb2/5vkb#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkb2/kk2


Paikalliset kirjaukset: B3-kieletB3-kielet: saksa, ranska, venäjä, espanja.0 kommenttia






osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.1 (muut kielet)tai B1.1/A2.2 (englanti) ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.


Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjallisetvuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen,mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittää jokapäiväisenviestinnän perusvalmiuksia. Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen taiajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemälläkirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseilla tutustutaan eritekstilajeihin. Oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla. Rakenteita opetellaan,harjoitellaan ja kerrataan joustavasti sopivien aihepiirien yhteydessä. Hyvien ääntämistottumustenvakiinnuttamiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen.

1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen

Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhdeopiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissätilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviäilmauksia.

2. Matkalla maailmassa

Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisentilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muidenviestintästrategioiden käyttöä.


Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvätnuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkb3

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkb3/pk#comments

4. Monenlaista elämää

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa.Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurienvälisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.




Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai ‑alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.





0 kommenttia

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä


5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet B3-oppimäärä

Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissakäytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.


Euroopan ulkopuolisten kielten B3-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija


kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa

löytää kiinnostavia kohdekielisiä ympäristöjä



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkb3/5vkb#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkajakb

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkajakb/pk#comments

osaa ottaa viestinnässään huomioon keskeisiä kulttuurisia konventioita

muodostaa käsityksen kohdekielen eurooppalaisista kielistä poikkeavista erityispiirteistä sekäkehittyy kohdekielen kirjoitusmerkistön hallinnassa

osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.1vuorovaikutuksen, puhutun tekstin ymmärtämisen ja tuottamisen taidoissa sekä A1.3 kirjoitetuntekstin ymmärtämisen ja tuottamisen taidoissa ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekäkehittää taitojaan edelleen.


Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjallisetvuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen, jaopiskelijoita ohjataan käyttämään tarvittavia apuvälineitä luetun ymmärtämisessä ja tekstintuottamisessa. Suullista viestintää harjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittääjokapäiväisen viestinnän perusvalmiuksia.

Kursseilla käsitellään runsaasti teemoja, jotka tukevat kohdekielen kulttuuriin, maantieteeseen, historiaanja yhteiskuntiin liittyvää osaamista. Tämä mahdollistaa luontevan integroinnin eri oppiaineisiin. Kursseillevarataan tilaa opiskelijoiden esille nostamien, yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn.

Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia,teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Rakenteita opetellaan ja harjoitellaan joustavasti sopivien aihepiirienyhteydessä. Hyvien ääntämis- ja kuullunymmärtämistottumusten vakiinnuttamiseen varataan tarvittaessaaikaa kaikilla kursseilla.

1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen

Tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoidenaiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa janiissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmaisuja.Tutustutaan vähitellen kirjoitusmerkkeihin ja harjoitellaan niiden tunnistamista ja lukemista.


Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissaasiointitilanteissa. Opetellaan lisää viestintästrategioiden ja erilaisten kompensaatiokeinojen käyttöä.Tutustutaan myös joihinkin sosiaalisen kohtaamisen ei-kielellisiin piirteisiin. Harjoitellaan kirjoittamaanlisää (yksinkertaistettuja) merkkejä ja suppeita viestejä. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan siihen,kuinka kieltä kirjoitetaan tietokoneella.


Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Käsitellään aihepiirejä jatilanteita, jotka liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksenkohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Harjoitellaan lukemaan yhä enemmän yleisimpiäkirjoitusmerkkejä. Opetellaan käyttämään kirjoitusmerkkisanakirjoja. Harjoitellaan yksinkertaistettujenkirjoitusmerkkien kirjoittamista ja omien lyhyiden kirjoitusmerkeillä kirjoitettujen tekstien tuottamistaturvautuen tarpeen mukaan tietoja viestintäteknologiaan.

4. Kulttuurikohtaamisia



Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien eroavuuksiin. Aihepiirit käsittelevät viestintääerilaisissa kohtaamistilanteissa Suomessa ja ulkomailla. Kirjoitusmerkkien käyttöä lisätään vähitellen.Hyödynnetään sekä perinteisiä että sähköisiä sanakirjoja ja sanastoja tekstien kirjoittamisessa jalukemisessa.




Kurssilla painotetaan luetunymmärtämis- ja kuullunymmärtämisstrategoiden harjoittelua. Tutustutaankohdekielisen kielialueen tai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoriakiinnostavasta näkökulmasta. Jatketaan kirjoitusmerkeillä kirjoitettujen omien tekstien tuottamista sekäkäsin kirjoittaen että tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen.





0 kommenttia

Kieliohjelmaan kuulumattomien vieraiden kielten opintojenhyväksiluku Porkkalan lukiossa5.5.7 Vieraat kielet, saame, A-oppimäärä


5.5.7 Vieraat kielet, saame A-oppimäärä

Saame vieraana kielenä ‑opetusta voidaan antaa Suomessa puhutuissa saamen kielissä,pohjoissaamessa, inarinsaamessa ja koltansaamessa. Nämä perusteet ovat kaikille kolmelle saamenkielelle yhteiset, ja näiden pohjalta laaditaan paikallisesti sovellus kuhunkin saamen kieleen.


Saamen kielen A-oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkajakb/5vkajakb#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vkajakb/vkohpl

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vksa

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vksa/pk#comments

kehittyy saamen kielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa niinpaikallisissa, kansallisissa, pohjoismaisissa kuin koko pohjoiskalottialueen yhteisöissä

vahvistaa tietämystään saamen kielistä ja saamelaiskulttuureista ja ymmärtää niiden merkityksenalkuperäiskansan kielinä ja kulttuureina

hahmottaa niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita pienen puhujamäärän kieltä opiskeleva kohtaa,ja pyrkii oma-aloitteiseen kielijäsenyyteen

osaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän ja kansainvälistymisennäkökulmasta


Pakolliset kurssit


Kaikilla kursseilla painottuvana näkökulmana ovat saamelaisen elämänmuodon keskeiset piirteet jasaamelaisten henkinen ja aineellinen kulttuuriperintö. Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitelläajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopia yhdessä. Oppiainerajat ylittävää taiaihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikilla kursseilla. Kursseilla harjoitellaanmonipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskin painotukset voivat vaihdellakursseittain.

1. Saamen kieli ja maailmani

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan saamen kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisenkohteita, arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita saamen kielen A-oppimääränopiskelulle ja etsitään autenttisia saamenkielisiä kielenkäyttöympäristöjä sekä keinoja oman ja yhteisenosaamisen kehittämiseksi. Pohditaan uhanalaisten ja alkuperäiskielten asemaa. Aihepiirit ja tilanteetliittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin.

2. Ihminen verkostoissa

Kurssilla harjoitellaan monenlaisia, kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisiavuorovaikutustilanteita saamenkielisessä kontekstissa eri viestintäkanavia käyttäen sekä niistäsuoriutumiseen tarvittavia strategioita. Syvennetään taitoa toimia keskustelevana ja toista kuuntelevanakielenkäyttäjänä, joka ottaa huomioon viestintäkumppaninsa. Harjaannutetaan taitoa muotoillamielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissatarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niidenyhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaationtuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Saamelaisalueen kulttuuri-ilmiöitä

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssin aihepiireinä voivat ollasaamelainen teatteri, kirjallisuus, tarinat ja kertomukset, joiku/leu´dd, duodji eli saamelainen käsityö taielokuva. Opiskelija valitsee aihepiirinsä ja työskentelytapansa oman kiinnostuksensa mukaan. Valitustateemasta laaditaan esimerkiksi kirjallinen, kuvallinen tai suullinen tuotos.



4. Sápmi – Saamenmaa

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta.Kurssin aihepiirinä ovat saamelaisten asuma-alue, historia, kielija kulttuurialueet sekä elinkeinot.Tutustutaan erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä käytävään keskusteluun erityisesti aktiivisenkansalaisuuden näkökulmasta. Pohditaan yhteiskunnallisia ilmiöitä ja yksilöiden ja yhteisöjentoimintamahdollisuuksia.

5. Saamelainen luontotieto

Kurssilla syvennetään taitoa hakea tietoa sekä harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteisiinperustuvia näkökantoja. Kurssin aihepiireinä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon suhde, muuttuva elin- jatyöympäristö sekä saamelaiset elinkeinot, kestävä elämäntapa ja tulevaisuudenvisiot.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo

Kurssilla syvennetään käsitystä saamen kielen taidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana.Tutustutaan joihinkin tekstilajeihin, joita opiskelijat voivat kohdata työelämässä. Pohditaan jatko-opinto-tai urasuunnitelmia, saamen kielen ja kulttuurin koulutusmahdollisuuksia sekä saamelaisyhteisöätyöllistäjänä. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuorenelämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.


Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää saamen kieltä eri tarkoituksiin. Kursseilla harjoitellaantekstien tuottamista ja tulkitsemista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeidenmukaan, myös jatko-opintojen ja työelämän näkökulmasta. Kursseihin voidaan integroida koulun muihinopintoihin liittyvä kirjallinen tai suullinen saamenkielinen osuus tai kokonaisuus.


Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa ja tulkita saamen kieltä erilaisissa kirjallisissavuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten ktiivisiäja ei- ktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaanoppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti jakulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta arktisella alueella ottaen huomioon opiskelijoidentarpeet tai kiinnostuksen kohteet.


Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa saamen kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä sekärakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävääsuullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitätäydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

0 kommenttia





https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vksa/5vksa#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vksb

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vksb/pk#comments



Saamen kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija





osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.2 ja arvioidaomien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.


Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjallisetvuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen,mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittää jokapäiväisenviestinnän perusvalmiuksia. Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen taiajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Painottuvana näkökulmana ovat saamelaisen elämänmuodonkeskeiset piirteet. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia,musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseilla tutustutaan eri tekstilajeihin. Oppiainerajatylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla. Rakenteita opetellaan, harjoitellaan ja kerrataanjoustavasti sopivien aihepiirien yhteydessä. Hyvien ääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetäänhuomiota alusta pitäen.

Jos ryhmässä on saamelaistaustaisia opiskelijoita, kartoitetaan erityisesti opintojen alkuvaiheessa heidänsaamen kielen tai murteen taitojaan ja tavoitteitaan ja mahdollisuuksia saada tukea opinnoilleenlähiympäristöstä.

1. Kohtaamisia saamelaisalueella

Kurssilla pohditaan saamen kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Kartoitetaanopiskelijan saamen kielen osaamista, analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja, asetetaantavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Aihepiiritliittyvät erilaisiin sosiaalisen kohtaamisen tilanteisiin saamelaiskulttuuriin kuuluvissa tapahtumissa eripuolilla saamelaisaluetta sekä tavanomaisissa asiointitilanteissa. Kiinnitetään huomiota sosiaalistenkoodien mahdollisiin eroavuuksiin ja saamelaiskulttuurin piirteisiin eri puolilla saamelaisaluetta.Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.


Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista kuuntelevana kielenkäyttäjänä, joka ottaahuomioon viestintäkumppaninsa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoillamielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiinhyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin sekä saamelaiskulttuurin



näkemykseen ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin ykseydestä ja harjoitellaan keskustelemaan niihinliittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle jahyvinvoinnille.

3. Sápmi - Saamenmaa

Kurssilla painottuvat tekstien tulkintataidot. Aihepiireinä ovat muun muassa saamelaiset edustuselimet,järjestöt, saamelaisten asuma-alue, historia ja Saamenmaa.


Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan saamelaisalueen kulttuuri-ilmiöihin, kuten teatteriin,kirjallisuuteen, musiikkiin, kansanperinteeseen ja medioihin, ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavastanäkökulmasta.


Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen.

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuortentulevaisuudensuunnitelmiin.


Kielitaitoa harjoitellaan monipuolisesti. Kurssilla käsitellään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti jakulttuurisesti kestävää elämäntapaa saamelais- ja arktisella alueella sekä saamelaisten luontosuhdetta jaelinoloja.

7. Kansainvälinen toiminta

Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla tai osallistumallakansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen.Kielelliset tavoitteet määrittyvät toiminnan perusteella. Mahdollisesta osallistumisesta kansainväliseentoimintaan opiskelijat raportoivat yhdessä sovittavalla tavalla.

8. Viesti puhuen ja kirjoittaen

Kurssilla vankennetaan saamen kielen tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa.

0 kommenttia




Saamen kielen B3-oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija




https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vksb/5vksb#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vksb2

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vksb2/pk#comments




osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.1 ja arvioidaomien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.


Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjallisetvuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen,mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittää jokapäiväisenviestinnän perusvalmiuksia. Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen taiajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Painottuvana näkökulmana ovat saamelaisen elämänmuodonkeskeiset piirteet. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia,musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseilla tutustutaan eri tekstilajeihin. Oppiainerajatylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla. Rakenteita opetellaan, harjoitellaan ja kerrataanjoustavasti sopivien aihepiirien yhteydessä. Hyvien ääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetäänhuomiota alusta pitäen.

Jos ryhmässä on saamelaistaustaisia opiskelijoita, kartoitetaan erityisesti opintojen alkuvaiheessa heidänsaamen kielen tai murteen taitojaan ja tavoitteitaan ja mahdollisuuksia saada tukea opinnoilleenlähiympäristöstä.

1. Tutustutaan toisiimme ja saamen kieleen

Kurssilla tutustutaan saamen kielten asemaan maailmassa ja hahmotetaan opiskeltavan saamen kielensuhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Pohditaan saamen kielen merkitystäopiskelijalle. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittaviaviestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.


Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissaasiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.

3. Kohtaamisia saamelaisalueella

Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa, saamelaiskulttuuriinkuuluvissa tapahtumissa eri puolilla saamelaisaluetta sekä tavanomaisissa asiointitilanteissa. Kiinnitetäänhuomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin ja saamelaiskulttuurin piirteisiin eri puolillasaamelaisaluetta. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.


Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista kuuntelevana kielenkäyttäjänä, joka ottaahuomioon viestintäkumppaninsa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoillamielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiinhyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin sekä saamelaiskulttuurin



näkemykseen ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin ykseydestä ja harjoitellaan keskustelemaan niihinliittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle jahyvinvoinnille.

5. Sápmi - Saamenmaa

Kurssilla painottuvat tekstien tulkintataidot. Aihepiireinä ovat muun muassa saamelaiset edustuselimet,järjestöt, saamelaisten asuma-alue, historia ja Saamenmaa.


Kurssilla tutustutaan saamelaisalueen kulttuuri-ilmiöihin, kuten teatteriin, kirjallisuuteen, musiikkiin,kansanperinteeseen ja medioihin, nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. Kurssilla vahvistetaanmonilukutaitoa.


Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen.

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuortentulevaisuudensuunnitelmiin.


Kurssilla harjoitellaan kielitaitoa monipuolisesti. Kurssilla käsitellään ekologisesti, taloudellisesti,sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää elämäntapaa saamelais- ja arktisella alueella sekä saamelaistenluontosuhdetta ja elinoloja.

0 kommenttia





Latinan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija


ymmärtää latinan kielen merkityksen erityisesti luonnontieteissä

ymmärtää latinan kielen vaikutuksen eurooppalaisten kielten kehitykseen

oppii tuntemaan kreikkalais-roomalaisen maailman historiaa, kulttuuria ja mytologiaa ja tekeehuomioita niiden vaikutuksesta eurooppalaiseen ja suomalaiseen kulttuuriin

osaa kohtalaisen hyvin keskeisimmän sanaston ja rakenteet sekä joitakin idiomaattisia ilmaisuja



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vksb2/5vksb#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vklb

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vklb/pk#comments

ymmärtää apuvälineitä käyttäen helpohkoa autenttista tekstiä, osaa hankkia helposti ennakoitavaauutta tietoa tutuista aiheista ja osaa jonkin verran päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiäniiden kieliasusta ja asiayhteydestä.

Arviointi

Opiskelijan osaamista arvioidaan latinan kielen erityisten tavoitteiden mukaan sekä soveltuvin osinvieraiden kielten yhteisten tavoitteiden mukaan. Kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa voidaanhyödyntää ottaen huomioon latinan kielen erityispiirteet ja käyttöalueen rajallisuus. Kaikilla kursseillaannetaan monipuolisesti palautetta opiskelijan edistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa. Huomiotakiinnitetään opiskelijan edistymiseen kielitaidon eri osa-alueilla. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämäänitse- ja vertaisarviointia. Kaikilla kursseilla voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajatylittäen.


B2-oppimäärässä laajennetaan muoto-opin tuntemusta ja opiskellaan pääpiirteitä sijamuotojen,aikamuotojen ja modusten käytöstä ja lauseenvastikkeista. Perusopetuksessa vakiintuneita hyviäääntämistottumuksia pidetään yllä.

Kaikilla kursseilla opiskelijoita ohjataan vertaamaan antiikin ajan erilaisia ilmiöitä nykyajan vastaaviin sekätekemään huomioita kreikkalais-roomalaisen kulttuurin vaikutuksista nykyisiin kulttuureihin ja latinanvaikutuksesta nykykieliin.

Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn.Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia,teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla.

1. Rooman historian vaiheita

Tutustutaan pääpiirteittäin Rooman varhaishistoriaan ja siihen liittyviin taruihin, Rooman historiankäännekohtiin ja Rooman kehittymiseen maailmanvallaksi.

2. Merkittäviä roomalaisia

Tutustutaan joihinkin Rooman historian kannalta merkittäviin henkilöihin.

3. Kulttuuriperintömme

Tutustutaan antiikin kulttuurin eri alueisiin ja tarkastellaan niiden merkitystä kulttuuriperinnössämme.

4. Viestejä menneisyydestä

Tarkastellaan antiikin kirjallisuuteen liittyviä tekstejä viestinnän näkökulmasta. Tutkitaan, mitä tekstitvoivat kertoa roomalaisten elämästä ja suhtautumisesta elämän eri ilmiöihin.

5. Latinaa kautta vuosisatojen

Tutkitaan muokattujen tekstien ja helppojen autenttisten tekstinäytteiden avulla, miten latinaa onkäytetty eri aikoina myöhäisantiikista meidän päiviimme asti.

6. Epiikkaa ja lyriikkaa

Tutustutaan eeppiseen ja/tai lyyriseen runouteen ja runoilijoihin.



7. Retoriikkaa ja loso aa

Tutustutaan antiikin puhetaitoon ja loso aan lähinnä henkilöhistorian ja kirjallisen tuotannonnäkökulmasta.

8. Latina keskiajalla ja nykyaikana

Tutustutaan keskiajan latinan erityispiirteisiin keskiaikaisten tekstien välityksellä. Tutustutaan myösnykyajan yleismaailmalliseen latiniteettiin, esimerkiksi lääketieteen sekä eläin- ja kasvitieteen latinaan.

0 kommenttia





Latinan kielen B3-oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija


ymmärtää latinan kielen merkityksen erityisesti luonnontieteissä

ymmärtää latinan kielen vaikutuksen eurooppalaisten kielten kehitykseen

oppii tuntemaan kreikkalais-roomalaisen maailman historiaa, kulttuuria ja mytologiaa ja tekeehuomioita niiden vaikutuksesta eurooppalaiseen ja suomalaiseen kulttuuriin

osaa harjoitellun perussanaston ja keskeisiä rakenteita

ymmärtää apuvälineitä käyttäen helppoa autenttista tekstiä, osaa poimia yksittäisiä tietoja ja pystyyhyvin yksinkertaiseen päättelyyn asiayhteyden perusteella.

Arviointi

Opiskelijan osaamista arvioidaan latinan kielen erityisten tavoitteiden mukaan sekä soveltuvin osinvieraiden kielten yhteisten tavoitteiden mukaan. Kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa voidaanhyödyntää ottaen huomioon latinan kielen erityispiirteet ja käyttöalueen rajallisuus. Kaikilla kursseillaannetaan monipuolisesti palautetta opiskelijan edistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa. Huomiotakiinnitetään opiskelijan edistymiseen kielitaidon eri osa-alueilla. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämäänitse- ja vertaisarviointia. Kaikilla kursseilla voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajatylittäen.


B3-oppimäärässä opiskellaan keskeinen muoto-oppi sekä pääpiirteitä sijamuotojen, aikamuotojen jamodusten käytöstä ja lauseenvastikkeista. Hyvien ääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetäänhuomiota alusta pitäen.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vklb/5vklb#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vklb2

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vklb2/pk#comments

Kaikilla kursseilla opiskelijoita ohjataan vertaamaan antiikin ajan erilaisia ilmiöitä nykyajan vastaaviin sekätekemään huomioita kreikkalais-roomalaisen kulttuurin vaikutuksista nykyisiin kulttuureihin ja latinanvaikutuksesta nykykieliin.

Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn.Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia,teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla.

1. Ikkunat auki antiikkiin

Antiikin Italiaa ja roomalaisia sekä latinan kieltä lähestytään nykyajan näkökulmasta. Perehdytään latinankielen vaiheisiin.

2. Antiikin elämää

Tutustutaan yksityiseen ja julkiseen elämään sekä työntekoon antiikin aikaisessa kaupungissa.

3. Tietoa, taitoa ja taruperintöä

Tutustutaan roomalaisten harrastuksiin, roomalaisnuorten kasvatukseen ja koulunkäyntiin sekä antiikinkreikkalais-roomalaiseen tarustoon.

4. Rooman historian vaiheita

Tutustutaan pääpiirteittäin Rooman varhaishistoriaan ja siihen liittyviin taruihin, Rooman historiankäännekohtiin ja Rooman kehittymiseen maailmanvallaksi.

5. Merkittäviä roomalaisia

Tutustutaan joihinkin Rooman historian kannalta merkittäviin henkilöihin.

6. Kulttuuriperintömme

Tutustutaan antiikin kulttuurin eri alueisiin ja tarkastellaan niiden merkitystä kulttuuriperinnössämme.

7. Viestejä menneisyydestä

Tarkastellaan antiikin kirjallisuuteen liittyviä tekstejä viestinnän näkökulmasta. Tutkitaan, mitä tekstitvoivat kertoa roomalaisten elämästä ja suhtautumisesta elämän eri ilmiöihin.

8. Latinaa kautta vuosisatojen

Tutkitaan muokattujen tekstien ja helppojen autenttisten tekstinäytteiden avulla, miten latinaa onkäytetty eri aikoina myöhäisantiikista meidän päiviimme asti.

0 kommenttia

5.6 Matematiikka

Paikalliset kirjaukset: MatematiikkaMatematiikan koulukohtaisten kurssien tavoite on syventää opiskelijan tietoja ylioppilaskirjoituksia jajatko-opintoja varten sekä tarjota matematiikasta kiinnostuneille mahdollisuus laajentaa osaamistaan.0 kommenttia



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-5-vieraat-kielet/5vklb2/5vklb#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-6-matematiikka

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-6-matematiikka/pk#comments

5.6 Matematiikka

Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaamatemaattisesti esitettyä tietoa. Sillä on merkittävä tai ratkaiseva rooli muun muassa tieteissä,teknologiassa, taloudessa, yrittäjyydessä, terveydenhuollossa ja turvallisuudessa. Matematiikanopetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikanperusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekäkehittää laskemisen, ilmiöiden mallintamisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.

Opetuksen lähtökohdat valitaan opiskelijoita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja niihin liittyvistäongelmista. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja, joissa opiskelijat työskentelevät yksin jayhdessä. Opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensapohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataanhahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiinkokonaisuuksiin. Opiskelijaa rohkaistaan myös käyttämään ajattelua tukevia kuvia, piirroksia ja välineitäsekä tuetaan opiskelijan taitoa siirtyä toisesta matemaattisen tiedon esitysmuodosta toiseen.

Opiskelijaa kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaanmatematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksiaopiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensaohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä.

Opiskelija harjaannutetaan käyttämään tietokoneohjelmistoja matematiikan oppimisen ja tutkimisensekä ongelmanratkaisun apuvälineinä. Matematiikan opiskelussa hyödynnetään muun muassadynaamisen matematiikan ohjelmistoja, symbolisen laskennan ohjelmistoja, tilasto-ohjelmistoja,taulukkolaskentaa, tekstinkäsittelyä sekä mahdollisuuksien mukaan digitaalisia tiedonlähteitä. Tärkeää onmyös arvioida apuvälineiden hyödyllisyyttä ja käytön rajallisuutta. Edellä mainituista apuvälineistäkäytetään jatkossa nimitystä tekniset apuvälineet.

Arviointi

Monipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan opiskelijan matemaattisen ajattelun jaitseluottamuksen kehittymistä sekä ylläpidetään ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Arviointi ohjaaopiskelijaa kehittämään matematiikan osaamistaan ja ymmärtämistään sekä pitkäjänteisen työskentelyntaitoja. Sillä autetaan opiskelijaa kehittämään matemaattisten ratkaisujen esittämistä, tuetaan häntäkäsitteiden muodostamisprosessissa ja ohjataan oman työn arvioimiseen. Onnistunut palaute auttaaopiskelijaa huomaamaan vahvuutensa sekä sen, mitä ja miten tietoja ja taitoja tulisi edelleen kehittää.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota laskutaitoon, menetelmien ja teknisten apuvälineiden valintaan jakäyttöön sekä päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.


Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kursseja luetaan hyväksi seuraavasti: MAA2 →MAB2, MAA3 → MAB3, MAA6 → MAB7 ja MAA8 → MAB4 ja MAA10 → MAB5. Muut pitkän oppimääränmukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän paikallisia syventäviä tai paikallisia soveltavia kurssejaopetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, hänelle tulee järjestää mahdollisuuslisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaanopiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.



Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseiset kurssitvoidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen oppimäärän paikallisiksi syventäviksi tai paikallisiksisoveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

0 kommenttia




Matematiikan yhteisen opintokokonaisuuden tehtävänä on herättää opiskelijan kiinnostus matematiikkaakohtaan muun muassa tutustuttamalla hänet matematiikan moninaiseen merkitykseen ihmiselle jayhteiskunnalle sekä sen ainutlaatuiseen ja kiehtovaan olemukseen tieteenalana. Tässäopintokokonaisuudessa opiskelijalla on tilaisuus vahvistaa pohjaa matematiikan opinnoilleen ja nähdämatematiikka hyödyllisenä ja käyttökelpoisena selitettäessä ja hallittaessa muun muassa yhteiskunnan,talouden ja luonnon tapahtumia ja tilanteita.

Pakollinen kurssi

1. Luvut ja lukujonot (MAY1)

Tavoitteet


pohtii matematiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta

kertaa ja täydentää lukualueet, kertaa peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskennan periaatteet

vahvistaa ymmärrystään funktion käsitteestä

ymmärtää lukujonon käsitteen

osaa määrittää lukujonoja, kun annetaan alkuehdot ja tapa, jolla seuraavat termit muodostetaan

saa havainnollisen käsityksen lukujonon summan määrittämisestä

osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujensummien avulla

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kuvaajan ja lukujonojen tutkimisessa sekä lukujonoihinliittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.


reaaliluvut, peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta

funktio, kuvaajan piirto ja tulkinta

lukujono



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-6-matematiikka/5-6-matematiikka#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-6-matematiikka/5myo

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-6-matematiikka/5myo/pk#comments

rekursiivinen lukujono

aritmeettinen jono ja summa

logaritmi ja potenssi sekä niiden välinen yhteys

muotoa , x∈ℕ olevien yhtälöiden ratkaiseminen

geometrinen jono ja summa

0 kommenttia



Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle ammatillisten jakorkeakouluopintojen edellyttämät matemaattiset valmiudet sekä matemaattinen yleissivistys. Pitkänmatematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekäoppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeänkäsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksistaarkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.


Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

saa myönteisiä oppimiskokemuksia ja tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä oppii niiden kauttaluottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa

rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseenarviointiin

ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedonesittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppiiarvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä

oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena

kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan

harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia,tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä jatulosten yleistettävyyttä

harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisiaratkaisustrategioita

osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä.

Pakolliset kurssit

2. Polynomifunktiot ja -yhtälöt (MAA2)

Tavoitteet



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-6-matematiikka/5myo/5myo#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-6-matematiikka/5mpo


harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita

osaa ratkaista toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkia ratkaisujen lukumäärää

osaa ratkaista korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomienjakolaskua

osaa ratkaista yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa ja polynomiyhtälöihin japolynomiepäyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.


polynomien tulo ja muotoa olevat binomikaavat

2. asteen yhtälö ja ratkaisukaava sekä juurten lukumäärän tutkiminen

2. asteen polynomin jakaminen tekijöihin

polynomifunktio

polynomiyhtälöitä

polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

3. Geometria (MAA3)

Tavoitteet


harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- ettäkolmiulotteisissa tilanteissa

harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita

osaa ratkaista geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia,yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja geometriaan liittyviensovellusongelmien ratkaisussa.


kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus

sini- ja kosinilause

ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria

kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen

4. Vektorit (MAA4)



Tavoitteet


ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin

osaa tutkia kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla

ymmärtää yhtälöryhmän ratkaisemisen periaatteen

osaa tutkia kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreidenavulla

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä vektoreiden tutkimisessa sekä suoriin ja tasoihin liittyviensovellusongelmien ratkaisussa.


vektoreiden perusominaisuudet

vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla

koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo

yhtälöryhmän ratkaiseminen

suorat ja tasot avaruudessa

5. Analyyttinen geometria (MAA5)

Tavoitteet


ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteidenvälille

ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria,ympyröitä ja paraabeleja

syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia yksinkertaisiaitseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä| f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) |

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä pistejoukon yhtälön tutkimisessa sekä yhtälöiden,yhtälöryhmien, itseisarvoyhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa.


pistejoukon yhtälö

suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt

itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen

pisteen etäisyys suorasta



6. Derivaatta (MAA6)

Tavoitteet


osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä

omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta

osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat

osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot

tietää, kuinka rationaalifunktion suurin ja pienin arvo määritetään

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan tutkimisessa jarationaaliyhtälöiden ja -epäyhtälöiden ratkaisemisessa sekä polynomi- ja rationaalifunktionderivaatan määrittämisessä sovellusongelmissa.


rationaaliyhtälö ja ‑epäyhtälö

funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta

polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen

polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

7. Trigonometriset funktiot (MAA7)

Tavoitteet


tutkii trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla

osaa ratkaista sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x)

osaa trigonometristen funktioiden yhteydet ja

osaa derivoida yhdistettyjä funktioita

osaa tutkia trigonometrisia funktioita derivaatan avulla

osaa hyödyntää trigonometrisia funktioita mallintaessaan jaksollisia ilmiöitä

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä trigonometristen funktioiden tutkimisessa ja trigonometristenyhtälöiden ratkaisemisessa ja trigonometristen funktioiden derivaattojen määrittämisessäsovellusongelmissa.


suunnattu kulma ja radiaani



trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen

trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen

yhdistetyn funktion derivaatta

trigonometristen funktioiden derivaatat

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)

Tavoitteet


kertaa potenssienlaskusäännöt mukaan lukien murtopotenssit

tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviäyhtälöitä

osaa tutkia juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla

osaa hyödyntää eksponenttifunktiota mallintaessaan erilaisia kasvamisen ja vähenemisen ilmiöitä

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden tutkimisessa ja juuri-,eksponentti- ja logaritmiyhtälöiden ratkaisemisessa sekä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktionderivaattojen määrittämisessä sovellusongelmissa.


potenssien laskusäännöt

juurifunktiot ja -yhtälöt

eksponenttifunktiot ja -yhtälöt

logaritmifunktiot ja -yhtälöt

juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

9. Integraalilaskenta (MAA9)

Tavoitteet


ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita

ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan

osaa määrittää pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla

perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja integraalifunktionmäärittämisessä sekä määrätyn integraalin laskemisessa sovellusongelmissa.




integraalifunktio

alkeisfunktioiden integraalifunktiot

määrätty integraali

pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

10. Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)

Tavoitteet


osaa havainnollistaa diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittää ja tulkitajakaumien tunnuslukuja

perehtyy kombinatorisiin menetelmiin

perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin

ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakaumanodotusarvon ja soveltamaan sitä

perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssäja tutkimisessa sekä jakaumien tunnuslukujen määrittämisessä ja todennäköisyyksienlaskemisessa annetun jakauman ja parametrien avulla.


diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma

jakauman tunnusluvut

klassinen ja tilastollinen todennäköisyys

kombinatoriikka

todennäköisyyksien laskusäännöt

diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma

diskreetin jakauman odotusarvo

normaalijakauma


11. Lukuteoria ja todistaminen (MAA11)

Tavoitteet


perehtyy logiikan alkeisiin ja tutustuu todistusperiaatteisiin sekä harjoittelee todistamista



hallitsee lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin

osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla

syventää ymmärrystään lukujonoista ja niiden summista

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä lukujen ominaisuuksien tutkimisessa.


konnektiivit ja totuusarvot

geometrinen todistaminen

suora, käänteinen ja ristiriitatodistus

induktiotodistus

kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö

Eukleideen algoritmi

alkuluvut ja Eratostheneen seula

aritmetiikan peruslause

kokonaislukujen kongruenssi

12. Algoritmit matematiikassa (MAA12)

Tavoitteet


syventää algoritmista ajatteluaan

osaa tutkia ja selittää, kuinka algoritmit toimivat

ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan epälineaarisia yhtälöitä numeerisesti

osaa tutkia polynomien jaollisuutta ja osaa määrittää polynomin tekijät

osaa määrittää numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä algoritmien tutkimisessa ja laskutoimituksissa.


iterointi ja Newton-Raphsonin menetelmä

polynomien jakoalgoritmi

polynomien jakoyhtälö

Newton-Cotes-kaavat: suorakaidesääntö, puolisuunnikassääntö ja Simpsonin sääntö

13. Di erentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)



Tavoitteet


syventää di erentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan

osaa tutkia aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita

täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvientodennäköisyysjakaumien tutkimiseen

osaa tutkia lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja derivaatan laskemisessaannetun muuttujan suhteen sekä epäoleellisten integraalien, lukujonon raja-arvon ja sarjansumman laskemisessa sovellustehtävissä.


funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen

jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia

käänteisfunktio

kahden muuttujan funktio ja osittaisderivaatta

funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä

epäoleelliset integraalit

lukujonon raja-arvo, sarjat ja niiden summa

0 kommenttia

MAA Koulukohtaiset kurssit

14. Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14)

Kurssilla opiskelija kertaa pitkän matematiikan aiheita ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoja varten.Opiskelijan pyynnöstä kurssi voidaan arvioida numerolla.

15. Talousmatematiikka (MAA15)Kurssilla opiskelija syventää prosenttilaskennan taitojaan, oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjäkäsitteitä, kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun mm. laina- javerotuslaskelmien avulla. Kurssi vahvistaa laskennallista pohjaa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluunsekä kykyä soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyssä.

16. Geometrian ja vektoreiden täydennyskurssi (MAA16)



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-6-matematiikka/5mpo/5mpo#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-6-matematiikka/5mpo/mkk

Kurssilla opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan vektorilaskennassa. Kurssilla käsitellään ristitulosekä skalaarikolmitulo sekä harjoitellaan niiden käyttöä sovellustehtävissä. Kurssilla syvennetään myösavaruusgeometrian taitoja ja sovelletaan niitä eri kursseihin liittyvissä tehtävissä. Opiskelijan pyynnöstäkurssi voidaan arvioida numerolla.

17. Analyysi (MAA17)Kurssilla opiskelija syventää taitojaan integraalilaskennassa. Kurssilla käsitellään vaativampiaintegroimismenetelmiä mm. integroimista sijoitusmenetelmällä, osittaisintegrointia sekämurtofunktioiden integroimista osamurtohajotelman avulla. Kurssilla käsitellään myös approksimoinninvälineenä Taylorin polynomit. Lisäksi opiskelija oppii ratkaisemaan yksinkertaisia di erentiaaliyhtälöitä,joihin päädytään usein kun pyritään laatimaan matemaattisia malleja useista luonnon tai tekniikanilmiöistä. Opiskelijan pyynnöstä kurssi voidaan arvioida numerolla.



Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä jaymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa.Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnankehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä ja monissa eri tieteissä.


Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä

saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään, oppii luottamaanomiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa ja rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksiväänoppimiseen

hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoille

sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa jajota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä

kehittää käsitystään matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta

harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaainformaatiota ja arvioimaan sen luotettavuutta

tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä

osaa käyttää kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna

osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä.

Pakolliset kurssit

2. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB2)



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-6-matematiikka/5mlo

Tavoitteet


harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppiiluottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä

ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet

vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa ja polynomiyhtälöihin sekäpolynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.


suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus

ongelmien muotoileminen yhtälöiksi

yhtälöiden ja yhtälöparien graa nen ja algebrallinen ratkaiseminen

ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen

toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

3. Geometria (MAB3)

Tavoitteet


harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisistaominaisuuksista

vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan

osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja geometriaan liittyviensovellusongelmien ratkaisussa.


kuvioiden yhdenmuotoisuus

suorakulmaisen kolmion trigonometria

Pythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteislause

kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen

geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

4. Matemaattisia malleja (MAB4)

Tavoitteet




näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitämatemaattisilla malleilla

tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta

tutustuu ennusteiden tekemiseen mallien pohjalta

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomi- ja eksponenttifunktion ominaisuuksien tutkimisessasekä polynomi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisussa sovellusongelmien yhteydessä.


lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen

potenssiyhtälön ratkaiseminen

eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla

lukujonot matemaattisina malleina

5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)

Tavoitteet


harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja

arvioi erilaisia regressiomalleja mm. taulukkolaskentaohjelman avulla ja tekee ennusteita mallienavulla

perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssäja tutkimisessa sekä diskreettien jakaumien tunnuslukujen määrittämisessä jatodennäköisyyslaskennassa.


diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen

regression ja korrelaation käsitteet

havainto ja poikkeava havainto

ennusteiden tekeminen

kombinatoriikkaa

todennäköisyyden käsite

todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä

6. Talousmatematiikka (MAB6)



Tavoitteet


syventää prosenttilaskennan taitojaan

ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä

kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun

vahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun

soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöiden ratkaisemisessasovellusongelmissa.


indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia

taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla


7. Matemaattinen analyysi (MAB7)

Tavoitteet


tutkii funktion muutosnopeutta graa sin ja numeerisin menetelmin

ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana

osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla

osaa määrittää sovellusten yhteydessä polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kulun tutkimisessa ja funktion derivaatan sekä suljetunvälin ääriarvojen määrittämisessä sovellustehtävissä.


graa sia ja numeerisia menetelmiä

polynomifunktion derivaatta

polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen

polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen suljetulla välillä

8. Tilastot ja todennäköisyys II (MAB8)

Tavoitteet




vahvistaa ja monipuolistaa tilastojen käsittelytaitojaan

osaa määrittää tilastollisia tunnuslukuja ja todennäköisyyksiä jatkuvien jakaumien avullahyödyntäen teknisiä apuvälineitä

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssäja tutkimisessa, todennäköisyysjakauman odotusarvon ja keskihajonnan määrittämisessä,todennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja parametrien avulla sekä luottamusvälinlaskemisessa.


normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet

toistokoe

binomijakauma

luottamusvälin käsite

0 kommenttia

MAB Koulukohtaiset kurssit

9. Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9)

Kurssin tavoite on kerrata lyhyen matematiikan keskeisimmät sisällöt, vahvistaa laskennallisia valmiuksiaja harjoitella laajempien tehtävien suorittamista lyhyen matematiikan ylioppilaskoetta varten.

10. Geometrian täydennyskurssi (MAB10)

Kurssin tavoite on syventää ja laajentaa tasogeometrian ja avaruusgeometrian taitoja sekä perehtyäanalyyttiseen geometriaan. Käsitellään mm. sinilause, kosinilause ja yksikköympyrä sekä suora, ympyrä japaraabeli yhtälöineen. Harjoitellaan näiden käyttöä sovellustehtävissä. Käytetään geometriansovellusohjelmia.

11. Tutkivaa matematiikkaa (MAB11)

Kurssin tavoite on laajentaa opiskelijan käsitystä matematiikasta ja lisätä kiinnostusta matematiikkaanperehtyen erilaisiin matemaattisiin ongelmiin eri aikakausilta. Aiheina voidaan käsitellä esimerkiksiFibonaccin luvut, kultainen leikkaus, fraktaalit, Caesarin salakirjoitus, Eratostheneen seula, Pythagoraanluvut, täydelliset luvut, Hippokrateen kuunsirpit, Platonin kappaleet, luku pii, neliväriongelma, symmetria,geometrian piirtäminen sekä matematiikan esteettisyys. Työskentelytapa on tutkiva.

12. Matematiikan nivelkurssi (MAB12)



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-6-matematiikka/5mlo/5mlo#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-6-matematiikka/5mlo/mkk

Kurssin tavoite on vahvistaa matemaattisia valmiuksia erityisesti lukion lyhyen matematiikanaloittamiseen ja saada matematiikasta myönteisiä oppimiskokemuksia. Kurssilla harjoitellaan mm.peruslaskutoimituksia, murtolukuja, polynomeja, yhtälöitä ja lukujonoja.

5.7 Biologia

Paikalliset kirjaukset: BiologiaKoulukohtaisilla kursseilla tutustutaan biotieteiden osa-alueisiin sekä biologialle tyypillisiin menetelmiin,kuten havainnointiin ja laboratoriotyöskentelyyn. Kurssien tavoitteena on myös syventää opiskelijantietoja ja taitoja ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoja varten.0 kommenttia

5.7 Biologia

Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetuslisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista.Biologian opetuksen tarkoituksena on lisäksi herättää kiinnostusta bio- ja ympäristötieteisiin. Biologianopetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan,muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Biologian opetuksessa opiskelijalle välittyy kuvakestävän elämäntavan välttämättömyydestä ja luonnonvaroja säästävän kiertotalouden merkityksestä.

Biologian opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään elollisen luonnon rakennetta, toimintaa javuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Opetuksen tuella opiskelija myös ymmärtääevoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä.

Biologian opetuksessa opiskelijalle välittyy kuva siitä, että biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja,joiden sovelluksia, kuten geeniteknologiaa, hyödynnetään monin tavoin maataloudessa, teollisuudessa jalääketieteessä. Opetus myös ohjaa opiskelijaa ymmärtämään, miten biologista tietoa voidaan hyödyntääarkielämässä, jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Biologian opetukselle on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta,tutkimuksellisuus sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja toimintatavat. Biologian opetuksessatehdään laborointeja ja työskennellään myös digitaalisissa ja koulun ulkopuolisissaopiskeluympäristöissä. Opetuksessa tehdään yhteistyötä erityisesti terveystiedon, mutta myös muidenoppiaineiden kanssa.


Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

kiinnostuu biologisesta tiedosta ja motivoituu biologiaa koskevien uutisten seuraamiseen

saa ohjausta omien tavoitteiden asettamisessa sekä tukea ja kannustusta oppimisprosessin erivaiheissa

ymmärtää, mikä on biologialle tieteenalana ominaista, tuntee biologisia rakenteita ja prosesseja,perinnöllisyyttä sekä ymmärtää evoluution merkityksen

perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-7-biologia

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-7-biologia/pk#comments

osaa asettaa kysymyksiä ja tutkimusongelmia tarkasteltavista ilmiöistä

suunnittelee ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa

osaa hankkia, käsitellä, analysoida ja tulkita tutkimusaineistoa sekä arvioida ja esittäätutkimustuloksia

osaa työskennellä digitaalisissa opiskeluympäristöissä, laboratoriossa ja maastossa

arvioi kriittisesti median kautta välittyvää biologista tietoa

käyttää tietoja viestintäteknologiaa monipuolisesti biologian opiskelun tukena

perehtyy biologian soveltamiseen eri aloilla

osaa soveltaa ja käyttää biologisia tietoja ja taitoja arkielämässä

arvostaa eliökunnan monimuotoisuutta, tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden jaymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta.

Arviointi

Biologiassa arvioidaan opetuksen tavoitteiden saavuttamista kurssikohtaisia tavoitteita ja sisältöjäpainottaen. Arviointi ohjaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omista työskentelytavoistaan ja kehittämäänomaa osaamistaan. Arvioinnissa keskeisiä kohteita ovat opiskelijan tiedot, kuten biologianperuskäsitteiden hallinta, ja taidot, kuten ajattelu-, argumentointi- ja tutkimustaidot. Arvioinnissa otetaanhuomioon opiskelijan kyky ymmärtää, soveltaa, analysoida, yhdistellä, arvioida, havainnollistaa ja esittääbiologista tietoa erilaisissa tilanteissa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellistenlainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksenoivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijankyky arvioida tietoa kriittisesti.

Biologian tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisesti erilaisissavuorovaikutustilanteissa, kokeellisessa työskentelyssä sekä laatimalla yksin tai yhteisöllisesti biologisentutkielman tai projektituotoksen, kuten videon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut.

Pakolliset kurssit

1. Elämä ja evoluutio (BI1)

Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssillatutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteellistäajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merkityksen ymmärtäminen.

Tavoitteet


saa kokemuksia, jotka syventävät kiinnostusta biologiaa ja sen opiskelua kohtaan

käyttää ja arvioi kriittisesti biologisia tietolähteitä sekä ilmaisee ja perustelee erilaisia näkemyksiäbiologialle ominaisella tavalla

tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan

ymmärtää evoluution jatkuvuuden, prosessit ja merkityksen



osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä

työskentelee kokeellisesti ja toteuttaa pienimuotoisen tutkimuksen tai projektin yhdessä muidenkanssa.


Biologia tieteenä

elämän ominaisuudet, perusedellytykset ja organisaatiotasot

biologiset tieteenalat ja tutkimusmenetelmät

biologisen tiedon esittäminen mallien avulla

Solu elämän perusyksikkönä

elämän syntyvaiheet

solujen rakenne ja energiatalous

DNA ja geenien ilmeneminen

Eliön elinkaari

suvullinen ja suvuton lisääntyminen

muuntelu

kasvu, kehittyminen ja kuolema

Evoluutio

luonnonvalinta ja sopeutuminen

lajien syntyminen ja häviäminen

eliökunnan sukupuu

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti

2. Ekologia ja ympäristö (BI2)

Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkia Suomessa ja muuallamaailmassa. Keskeisinä teemoina ovat luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijät ja mahdollisuudetsuojella monimuotoisuutta. Kurssi perehdyttää myös muihin ekologisiin ympäristöongelmiin. Kurssillatehdään itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoinen ekologiaa tai ympäristön tilaakoskeva tutkimus tai kehittämisprojekti.

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemien rakenteiden, vuorovaikutusten jatoimintojen periaatteet

osaa vertailla, analysoida ja arvioida ihmisen toiminnan vaikutuksia ekosysteemeissä



ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle

hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä sekä tunteemenetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia

ymmärtää ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän elämäntavan välttämättömyyden sekä oppiitoimimaan niiden mukaisesti

osaa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoisen ekologiaatai ympäristön tilaa koskevan tutkimuksen tai ympäristön tilaa koskevan yhteisenkehittämisprojektin.


Ekologian perusteet

elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutukset

ekosysteemien rakenne ja palautuvuus

aineiden kierto ja energian virtaus ekosysteemissä

luonnon monimuotoisuus

populaatioiden ominaisuudet

lajien väliset suhteet

eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja eliöiden levinneisyys

Ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet

ilmastonmuutoksen ekologiset vaikutukset

luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvat uhkat

aineiden kiertoon ja energian virtaukseen liittyvät ongelmat

paikalliset ympäristöongelmat

Kohti kestävää tulevaisuutta

ekosysteemipalveluiden merkitys

ekologisesti kestävä kehitys, kiertotalous ja ekososiaalinen sivistys

toiminta kestävän elämäntavan edistämiseksi omassa lähiympäristössä

Ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai ympäristön kehittämisprojekti


3. Solu ja perinnöllisyys (BI3)

Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ymmärrystä solun rakenteesta ja toiminnasta.Kurssilla tarkastellaan myös solun toiminnan ohjaamista, solujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita.Kurssin työtavoille on keskeistä kokeellisuus ja opiskelijan omat tutkimukset.



Tavoitteet


käyttää käsitteitä, malleja ja teorioita tarkastellessaan soluihin ja perinnöllisyyteen liittyviä ilmiöitä

syventää osaamistaan solun eri osien toiminnasta ja ymmärtää eliöiden rakenteiden ja toimintojenpohjautuvan solutason prosesseihin

tutkii erilaisia soluja, solukoita ja kudoksia ja tulkitsee niiden rakenteita

arvioi solujen ja geenien toimintaa koskevan tiedon merkitystä yksilön ja yhteiskunnannäkökulmasta

suunnittelee ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa.


Solu tutkimuskohteena

miten soluja tutkitaan

solubiologisen tiedon ja genomitiedon tarve ja käyttö

Eliöt rakentuvat soluista

biomolekyylit

tumallisen ja tumattoman solun rakenne ja toiminta

DNA:n ja RNA:n rakenne

proteiinisynteesi ja epigeneettinen säätely

Solujen lisääntyminen

mitoosi ja sen merkitys

solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

Periytymisen perusteet

geenit ja alleelit

sukusolut ja niiden synty meioosissa

geenien periytyminen ja ominaisuuksien siirtyminen sukupolvelta toiselle

mutaatiot ja mutageenit

Solubiologinen tutkimus laboratoriossa tai sähköisten aineistojen avulla

4. Ihmisen biologia (BI4)

Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat ihmisenelintoiminnot, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen. Kurssillatarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan.



Tavoitteet


osaa analysoida kudosten ja elinten rakenteiden toimintaperiaatteita

ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelyä sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöidenvaikutuksia siihen

ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojenohjaajana

ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia

osaa selittää elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan

ymmärtää perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen

osaa toteuttaa pienimuotoisen ihmisen elimistön toimintaa mittaavan tutkimuksen ja esittää sentulokset.


Energia, aineenvaihdunta ja sen säätely

ravintoaineet ja ruoansulatus

verenkiertoelimistö

hengityselimistö ja hengityksen säätely

Liikkuminen

tuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätely

hermosto ja aistit

umpirauhaset ja hormonit

lämmönsäätely

kemiallinen tasapaino

elimistöjen sopeutuminen ja puolustusmekanismit

Lisääntyminen

hedelmöitys, raskaus ja synnytys

sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus

perimän ja ympäristön merkitys

Ihmiselimistön toimintaa mittaava tutkimus



5. Biologian sovellukset (BI5)

Kurssin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksen merkityksen tulevaisuudenongelmien ratkaisemisessa. Kurssilla perehdytään biologian erilaisiin sovelluksiin lääketieteessä,teollisuudessa, elintarviketuotannossa ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa käytössä.Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologian erilaiset sovellukset. Kurssillaopiskelija suunnittelee ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen tai tutkimuksen.

Tavoitteet


ymmärtää biologian innovaatioiden ja sovellutusten merkityksen yhteiskunnassa

tutustuu bioteknologian menetelmiin, tuotteisiin ja mahdollisuuksiin edistää kestävää tulevaisuutta

ymmärtää geeniteknologian mahdollisuudet lääketieteessä ja teollisuudessa

ymmärtää mikrobien merkityksen luonnossa ja erilaisissa bioteknologian prosesseissa

ymmärtää kasvien ja eläinten jalostuksen merkityksen ravinnontuotannossa

osaa arvioida bioteknologian ja genetiikan sovellusten mahdollisuuksia, uhkia ja eettisiäkysymyksiä

osaa suunnitella ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen tai tutkimuksen yksin taiyhdessä muiden kanssa.


Bioteknologian sovellukset ja merkitys

ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottaminen uusiutuvien luonnonvarojen avulla

bioteknologian sovellukset teollisuudessa ja ympäristönsuojelussa

Mikrobiologian sovellukset ja merkitys

bakteerien ja virusten rakenne ja toiminta

bakteerien viljely, käsittely ja tunnistaminen

mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Geeniteknologian sovellukset ja merkitys

geenitekniikan menetelmät

genomitieto

mikrobit geeniteknologiassa

Kasvi- ja eläinjalostus

Biologian sovellusalaan liittyvä koe tai tutkimus

0 kommenttia



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-7-biologia/5-7-biologia#comments

BI Koulukohtaiset kurssit

6. Biologian kertauskurssi (BI6)

Kurssilla kerrataan biologian keskeisiä sisältöjä ja yhdistetään jo opittuja asioita osaksi laajempaakokonaisuutta. Samalla tutustutaan ylioppilastehtäviin ja valmistaudutaan kirjoittamaan biologiaylioppilaskirjoituksissa.

Tavoitteet


ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekäihmisen toiminnan merkityksen ympäristössätuntee biologisen tutkimuksen ajankohtaiset alueetosaa ratkaista integroivia tehtäviäosaa tulkita biologisia aineistoja ja tehdä niistä johtopäätöksiä


Luonnon toiminta ja sen ongelmatEvoluutio ja elämän kehittyminenSolun rakenne ja toiminnotIhmisruumiin rakenne ja toimintaBioteknologian menetelmät ja sovellutukset

7. Havainnoivan biologian kurssi (BI7)

Kurssilla tutustutaan lähiseudun luontoon ja sen erityispiirteisiin.

Tavoitteet


osaa tehdä havaintoja luonnostatunnistaa lajejapystyy arvioimaan ihmisen vaikutusta kotiseudun luontoonosaa liikkua luonnossaymmärtää vastuunsa luonnon säilymisestä


Vuodenaikaan liittyvien lajien ja tapahtumien havainnointi luonnossaEläinten ja kasvien lajintunnistusIhmisen toiminnan vaikutus luontoon

8. Biologian työkurssi (BI8)

Kurssilla tehdään lukion biologian kurssien aiheisiin liittyviä töitä ja kokeita.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-7-biologia/kk

Tavoitteet


tutustuu biologian keskeisiin asioihin laboratoriotöiden kauttaharjoittelee ohjeidenmukaista laboratoriotyöskentelyä ja työselostuksen tekoapääsee mahdollisuuksien mukaan tutustumaan alan tutkimuslaitoksiin


solubiologia ja perimäkasvien mikroskooppinen ja makroskooppinen rakenneeläinten rakenne

9. Mikrobit ja ihminen (BI9)Yleensä paljaalle silmälle näkymättömät mikrobit muodostavat suuren ja toiminnallisesti tärkeän osanelävää luontoa. Mikrobeilla on tärkeä rooli kaikkien ekosysteemien toiminnassa ja ihminen on jatkuvastivuorovaikutuksessa ympäristönsä mikrobiston kanssa.

Kurssilla tutustutaan mikrobien monimuotoisuuteen sekä niiden esiintymiseen ja rooleihin erilaisissaympäristöissä. Ihmisen ja mikrobien vuorovaikutusta tarkastellaan huomioiden myös mikrobienhyötykäyttö. Omana kokonaisuutenaan perehdytään mikrobeihin sairauksien aiheuttajina sekä ihmisenimmuunijärjestelmän toimintaan, elimistön suojautumiseen mikrobeilta ja rokotteisiin.

Kurssi syventää ja laajentaa valtakunnallisten kurssien mikrobiologian sisältöjä sekä eräitä solubiologianja ihmisen biologian osa-alueita. Kurssi antaa valmiuksia jatko-opintoihin bio- ja lääketieteen aloilla.

10. Solujen biokemiaa ja molekyylibiologiaa (BI10)Kurssilla syvennetään lukion solubiologiaa biokemian ja molekyylibiologian näkökulmista. Kurssi antaamyös opiskelijalle tietoa ja näkemystä molekyylibiotieteiden kehityksestä ja soveltamisesta bio- jalääketieteen aloilla. Ennakkovaatimuksia osallistumiselle ovat perustiedot kemiassa (KE01) sekä kurssinBI03 hyväksytty suorittaminen tai vastaavat tiedot. Kurssi tukee valmistautumista yo-kokeisiin ja antaatietoa alan jatko-opinnoista.

5.8 Maantiede

Paikalliset kirjaukset: MaantiedeKoulukohtaisten kurssien tarkoitus on syventää maantieteellistä tietoa ja tukea aineen synteettistäluonnetta. Koulukohtainen tarjonta tukee ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista ja mahdollistaavalittujen aihekokonaisuuksien yksityiskohtaisen tarkastelun.0 kommenttia

5.8 Maantiede

Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaahänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niidenratkaisumahdollisuuksia. Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa havaitsemaan muuttuvaan maailmaan



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-8-maantiede

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-8-maantiede/pk#comments

vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja näkemyksiä, ottamaan kantaa omassa ympäristössä,lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisenhyvinvoinnin edistämiseksi. Opetus harjaannuttaa opiskelijan osallistumis- ja vaikuttamistaitoja sekätukee opiskelijaa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteitasekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä.Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetus antaaopiskelijalle valmiuksia ympäristö- ja ihmisoikeuskysymysten tarkasteluun sekä tukee opiskelijan kasvuaekososiaalisesti sivistyneeksi kansalaiseksi.

Nuorten elämismaailma sekä opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot ovat maantieteen opetuksenlähtökohta. Tutkiva lähestymistapa auttaa opiskelijaa syventämään maantieteellistä ajattelua sekäymmärtämään arkiympäristössä, paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla tapahtuvia muutoksia.Geomedian monipuolinen käyttö tukee opiskelijaa maantieteellisen tiedon hankinnassa, analysoinnissa,tulkinnassa ja visuaalisessa esittämisessä. Geomedialla tarkoitetaan karttojen, paikkatiedon,diagrammien, kuvien, videoiden, kirjallisten lähteiden, median, suullisten esitysten sekä muidenmaantieteellisten tiedonhankinta- ja esitystapojen monipuolista käyttöä. Ajankohtaisten uutisten käsittelyopetuksessa kehittää opiskelijan maailmankuvan rakentumista ja kriittistä ajattelua sekä auttaa häntäymmärtämään lähiympäristössä ja muualla maailmassa tapahtuvia muutoksia. Opetuksessahyödynnetään myös koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä sekä verkkoympäristöjä.


Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää, mikä on ominaista maantieteelle tieteenalana

kehittää maantieteellistä ajattelutaitoaan sekä hahmottaa maailmaa ja sen monimuotoisuutta

ymmärtää, tulkitsee, soveltaa ja arvioi maantieteellistä tietoa sekä hyödyntää monipuolisestigeomediaa tiedon hankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessä

osaa havainnoida arkiympäristöjä sekä kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä,rakenteita ja vuorovaikutussuhteita

osaa kriittisesti pohtia ajankohtaisia maailman tapahtumia ja niihin vaikuttavia tekijöitä

osaa havainnoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuviamuutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti

ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee, ja osaa pohtia mahdollisia ratkaisujaeriarvoisuusongelmiin

ymmärtää, mitä ihmisoikeudet tarkoittavat, ja arvostaa kulttuurien moninaisuutta

tuntee aluesuunnittelun keinoja sekä osaa osallistua ja vaikuttaa oman lähiympäristönsäkehittämiseen

kiinnostuu maantieteellisestä tiedosta ja motivoituu seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia eripuolilla maailmaa

osaa käyttää maantieteellisiä tietoja ja taitoja arkielämässä

tietää, millaisissa ammateissa ja työtehtävissä maantieteellistä osaamista tarvitaan



toimii paikallisiin, alueellisiin ja globaaleihin kysymyksiin kantaaottavana ja kestävää kehitystäedistävänä aktiivisena maailmankansalaisena.

Arviointi

Maantieteessä arvioidaan opetuksen tavoitteiden saavuttamista kurssikohtaisia tavoitteita ja sisältöjäpainottaen. Arviointi ohjaa opiskelijaa kehittämään omaa osaamistaan. Arvioinnissa keskeisiä kohteitaovat paitsi opiskelijan tiedot ja peruskäsitteiden hallinta myös maantieteellinen ajattelu- jaargumentointitaito sekä tiedonprosessointitaidot. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kykyymmärtää, soveltaa, analysoida, yhdistellä, arvioida, havainnollistaa ja esittää maantieteellistä tietoaerilaisissa tilanteissa. Keskeisiä arvioitavia taitoja maantieteessä ovat karttojen luku- ja tulkintataito,graa set esittämistaidot sekä muut geomediataidot.

Maantieteen tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisestierilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä laatimalla maantieteellisen tutkielman tai projektituotoksen,kuten videon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut, yksin tai yhdessä toisten kanssa. Arvioinnissavoidaan ottaa huomioon myös opiskelijan osoittamat tiedot ja taidot koulussa toteutetussa osallistumis-ja vaikuttamisprojektissa.

Pakollinen kurssi

1. Maailma muutoksessa (GE1)

Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmien tarkasteluun. Kurssinaikana seurataan ajankohtaisuutisointia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan globaaleja riskialueita sekäluonnonriskien, ympäristöriskien että ihmiskunnan riskien kannalta. Kurssi käsittelee myös eri puolillamaailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä ja mahdollisuuksia hillitä, varautua, ennakoida sekä sopeutuariskeihin. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinen kestävyys, kiertotalous ja globaalit kehityskysymykset.

Tavoitteet


saa elämyksiä ja kokemuksia, jotka syventävät hänen kiinnostustaan maantieteeseen jamaantieteen tapaan hahmottaa ja tutkia maailmaa

tunnistaa luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseenliittyviä riskialueita maapallolla

ymmärtää, millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee ja mitkä tekijät vaikuttavat niihin

osaa vertailla ja arvioida alueiden riskiherkkyyttä ja riskien vaikuttavuutta alueiden luonnonvarojenja kehittyneisyyden näkökulmasta

tietää, millaisten ratkaisujen avulla riskejä voidaan hillitä tai niiden vaikutuksia lieventää, sekätuntee mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti

osaa analysoida maailman eri alueiden myönteistä kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä

ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekäihmisten hyvinvointiin

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa globaaleja kysymyksiä koskevan tiedon hankinnassa,analysoinnissa ja esittämisessä sekä osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia alueellisiauutisia eri medioissa.




Maantiede tieteenalana

miten maantieteessä tarkastellaan ympäristöä ja maailmaa

opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot omasta lähiympäristöstä ja muuttuvasta maailmasta

maantieteelliset tutkimustaidot ja geomedia

miten maantiedettä hyödynnetään työelämässä ja arjessa

alueellisia riskejä, myönteistä kehitystä ja innovaatioita koskevat ajankohtaiset uutiset maapalloneri alueilla

maailman karttakuvan ja paikannimistön syventäminen

Luonnon järjestelmään liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien ennakointi ja niihin varautuminen

Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien hillintä, niihinvarautuminen ja sopeutuminen

ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöriskit

resurssien viisas käyttö sekä kierto- ja biotalous

maapallon eri alueiden mahdollisuudet ja vahvuudet

Ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymykset

inhimillisen kehityksen globaalit ongelmat, hyvinvoinnin jakautuminen, eriarvoisuus,haavoittuvuus, nälkä ja pakolaisuus


2. Sininen planeetta (GE2)

Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen jatoiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvätsyy-seuraussuhteet. Kurssilla tutustutaan luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaangeomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan luonnonmaisemia ja niiden syntyä. Kurssi perehdyttääluonnonmaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.

Tavoitteet


osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä

osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoa geomediaahyväksi käyttäen

ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvia ilmiöitä

ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla



ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat, ja osaa tulkita kuvista ja kartoiltaluonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä

ymmärtää luonnonmaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten arkielämässä.


Maantieteellinen ajattelu

luonnonmaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi jaesittäminen

geomedia ja muut luonnonmaantieteen tietolähteet ja niiden käyttö sekä luonnonmaantieteentutkimusmenetelmät

Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä ja vesikehä liikkeessä sekä vyöhykkeisyys

ilmakehän rakenne ja tuulet

sateet

meriveden liikkeet

sää ja sen ennustaminen

ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet

Maapallon rakenne ja muuttuvat pinnanmuodot

endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina

luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

arvokkaat luonnonmaisemat

Luonnonmaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

3. Yhteinen maailma (GE3)

Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteidentuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksienarviointi ihmistoiminnan kannalta. Kurssilla tutustutaan ihmismaantieteen tutkimusmenetelmiin jaharjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan ihmistoiminnan jäsentymistä maapallolla. Kurssiperehdyttää ihmismaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.

Tavoitteet


osaa käyttää ihmismaantieteen peruskäsitteitä

osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää ihmismaantieteellistä tietoa geomediaa hyväksikäyttäen



osaa analysoida ihmistoiminnan alueellisia piirteitä ja arvioida luonnonvarojen ja ympäristöntarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta niihin

tuntee eri kulttuureja ja arvostaa niiden moninaisuutta sekä kunnioittaa ihmisoikeuksia

osaa arvioida ihmisten hyvinvointia ja ympäristön tilaa maapallon eri alueilla

ymmärtää ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksenmerkityksen maailman tulevaisuudelle

ymmärtää ihmismaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten arkielämässä.


Maantieteellinen ajattelu

ihmismaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi jaesittäminen

ihmismaantieteen peruskäsitteet

geomedia ja muut ihmismaantieteen tietolähteet sekä tutkimusmenetelmät

miellekartat, paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutus

väestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen

kulttuurien moninaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen

Alkutuotanto ja ympäristö

kestävä maa-, kala- ja metsätalous

Teollisuus ja energia

raaka-aineet, energialähteet, biotalous ja teollisuuden sijainti

Palvelut, liikkuminen ja vuorovaikutus

liikenne, matkailu, globaali talous ja informaatioteknologian kehitys

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

maankäyttö, keskukset ja periferiat

kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla

Ihmismaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

4. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (GE4)

Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseentutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmiakurssilla ovat osallistuva suunnittelu, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja geomedian käyttötutkimuksessa ja vaikuttamisessa.



Tavoitteet


osaa asettaa maantieteellisiä kysymyksiä ja käyttää geomediaa maantieteellisten ongelmienratkaisemisessa

kehittää taitojaan hankkia, käsitellä, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää maantieteellistä tietoa

osaa käyttää paikkatietosovelluksia

ymmärtää geomedian merkityksen omassa arjessa ja yhteiskunnan eri aloilla

tuntee maailmanlaajuisia kehitystrendejä ja Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet

ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen aluesuunnittelun lähtökohtana ja tuntee kansalaistenmahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen

osaa käyttää geomediaa maantieteellisen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- javaikuttamisprojektissa, jossa on paikallinen, alueellinen tai globaali ulottuvuus.


Geomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän kehityksen edistämisessä

Geomedia ja maantieteelliset tutkimustaidot

kartogra an ja paikkatiedon perusteet sekä muu geomedian käyttö maantieteen tutkimuksissa

ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, arviointi,havainnollistaminen ja esittäminen

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet

kehittyneisyyserot eri aluetasoilla sekä kansainvälinen yhteistyö, maailmanlaajuiset kehitystrenditja kestävän kehityksen sitoumukset

Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti

maantieteellisen pienimuotoisen tutkielman laatiminen geomediaa hyväksi käyttäen tai paikallisen,alueellisen tai globaalin tason osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttaminen itsenäisesti taiyhteistyössä muiden kanssa geomediaa hyväksi käyttäen

0 kommenttia

GE Koulukohtaiset kurssit

5. Maantieteen kertauskurssi (GE5)

Tavoitteet




https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-8-maantiede/5-8-maantiede#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-8-maantiede/gkk

Ymmärtää tilan ja paikan ajatuksen maantieteellisessä ajattelussaOsaa kriittisesti tulkita karttoja ja hyödyntää geomediaa sekä tietotekniikkaamaantieteellisten tietojen etsinnässäOsaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitäHavaitsee ympärillään tapahtuvat muutoksetYmmärtää kehityserojen taustan ja merkityksenYmmärtää kulttuurien erilaisuuden ja kunnioittaa sitäTuntee suunnittelun eri tasotHaluaa ja osaa vaikuttaa maailman ongelmiin aktiivisena kansalaisena


Maapallolla vaikuttavat luonnonmaantieteelliset ilmiötIhmisen toiminta ja sen vaikutukset maapallollaSynteesi alueella vaikuttavista tekijöistäKarttojen laadinnan ja tulkinnan perusteetSuunnittelun tasot ja toteutus alueellisestiAlueidenväliset kehittyneisyyserot ja niiden vaikutukset

6. Kehitysmaantiede (GE6)

Tavoitteet


Osaa vertailla ja arvioida alueiden välisiä kehittyneisyyserojaSyventää tietämystään kehitysmaista ja niiden ongelmistaYmmärtää kehittyneisyyserojen syntyyn vaikuttavat tekijätKiinnostuu kehittyneisyyseroista ja kehitysmaiden tilanteesta


Kehityksen mittaaminenKehittyneisyyserojen syntyKehitysmaiden ominaispiirteetKehitysyhteistyö ja kestävä kehitysGlobalisaation merkitysLisätietojen hankinta ja raportin kirjoittaminen

7. Maantieteen työkurssi (GE7)

Tavoitteet


Tutustuu erilaisiin maantieteellisiin kenttätyömenetelmiinOsaa toteuttaa maantieteellisen tutkimuksenTutustuu kotiseutunsa maantieteellisiinilmiöihin ja kohteisiin




Kenttätyömenetelmiin tutustuminenLyhyen tutkimuksen toteuttaminen ja raportin kirjoittaminenVierailut mahdollisuuksien mukaanMaantieteellisiin kohteisiin tutustuminenKartogra aPaikkatieto ja geomedia

5.9 Fysiikka

Paikalliset kirjaukset: FysiikkaPorkkalan lukion fysiikan opetuksessa korostetaan oppiaineen luonnetta kokeellisena ja eksaktinaluonnontieteenä. Koulukohtaisilla kursseilla opiskelijat saavat näkemystä alan uusimmasta kehityksestäsekä tieteenalan soveltamisesta yrityksissä ja yhteiskunnassa. Laskennallisella ja kokeellisellatyöskentelyllä, kuin myös yhteistyöllä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, avataan opiskelijoille alanjatko-opintojen luonnetta. Perusluonnontieteenä fysiikan opetusta integroidaan keskeiseksi osaksi lukionmatemaattis-luonnontieteellistä opintokokonaisuutta.0 kommenttia

5.9 Fysiikka

Fysiikan opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistäosana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään fysiikan merkitystäjokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opiskelijat kehittävätvalmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Opetuksessa sovelletaanfysiikkaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoiden koulutuksellista yhdenvertaisuuttaja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa fysiikan merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa:fysiikkaa tarvitaan uusien teknologisten ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmistenhyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekäympäristöstä.

Fysiikan opetuksen tuella opiskelijan käsitykset fysiikan käsitteistä rakentuvat, ja opiskelija ymmärtää niitäkvalitatiivisella ja kvantitatiivisella tasolla. Opiskelijoiden aikaisemmat kokemukset, uudet havainnot janäkökulmat muokkautuvat opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutuksessa johdonmukaiseksikokonaisuudeksi kohti fysiikan teorioiden mukaista käsitystä ympäröivästä todellisuudesta. Opetus ohjaaluonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin,vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin. Tieto- ja viestintäteknologiaakäytetään muun muassa mallintamisen välineenä, tutkimusten tekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat ympäristöstä tehdyt havainnot. Kokeellisuus eri muodoissaantukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteidenluonteen hahmottamista. Opiskelijoiden oma kokeellinen työskentely kehittää työskentelyn ja yhteistyöntaitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa opiskelijoita fysiikan opiskeluun. Opiskelun edetessätutkimisen taidot kehittyvät sekä kokonaisvaltaisesti että kunkin kurssin keskeisten sisältöjen osalta.Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.




https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-9-fysiikka

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-9-fysiikka/pk#comments

Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

saa ohjausta fysiikan osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden asettamisessa,oppimishaasteiden kohtaamisessa ja fysiikan opiskelustrategioiden soveltamisessa

saa mahdollisuuksia perehtyä fysiikan soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa, kuten luonnossa,elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä edelleen tutkimusten,ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksi

osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa

osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja koko tutkimusprosessia

osaa muodostaa, tulkita ja arvioida erilaisia malleja sekä käyttää niitä ilmiöiden kuvaamiseen jaennusteiden tekemiseen

osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti fysiikan tietojensa avulla

osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia fysiikalle ominaisilla tavoilla

jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla

ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaatietoa

osaa arvioida fysiikan ja teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta.

Arviointi

Arviointi kohdistuu fysiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiäsisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämäänja tiedostamaan fysiikan osaamistaan. Kurssin arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön jaopiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Fysiikan tietoja ja niidensoveltamista voidaan osoittaa eri tavoin, kuten selittämällä, graa sesti mallintamalla ja matemaattisiamalleja käyttämällä. Erilaisten tuotosten lisäksi voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kutenkysymysten muodostamista, ongelmaratkaisuprosessin jäsennettyä kuvaamista ja tutkimisentaitoja.Arvioinnissa otetaan huomioon kokeellisen työskentelyn taidot sekä tiedon hankinnan ja käsittelyntaidot.

Pakollinen kurssi

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

Tavoitteet


saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen opiskelua kohtaan

ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvänmallintamisen kautta

osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita



tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja jäsentääkäsitystään luonnon perusrakenteista

osaa käyttää ja soveltaa liikeilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän ilmiöissä

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa opiskelun tukena.


fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä

tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn sekä aineenrakenteeseen

voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt

tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa

tulosten kerääminen, esittäminen graa sesti ja luotettavuuden arviointi


2. Lämpö (FY2)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa lämpöilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnanja teknologian ilmiöissä

osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviä ilmiöitä

syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä

kehittää valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan päätöksentekoon.


fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa

lämpö ja lämpötila

kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine

kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia

mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde

energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta

tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua

3. Sähkö (FY3)

Tavoitteet




osaa käyttää ja soveltaa sähköön liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

harjaantuu matemaattisessa mallintamisessa ja suureyhtälöiden käyttämisessä

osaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja osaa tehdä sähköopin perusmittauksia

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa tutkimusten tekemisessä.


fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa

sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki

yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchho n lait

sähköteho ja Joulen laki

kondensaattori, diodi ja LED komponentteina

sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä

sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen

4. Voima ja liike (FY4)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa voiman ja liikkeen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa

osaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä

harjaantuu graa sten esitysten käyttämisessä ja tuottamisessa.


fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle

vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike

Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus

etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus

liikeyhtälö

momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa

liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset

liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki



mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet

5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa jaksollisen liikkeen ja aaltojen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.


fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa

tasainen ympyräliike

gravitaatiovuorovaikutus

harmoninen voima ja värähdysliike

aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen

aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, di raktio, interferenssi ja seisovat aallot

ääni aaltoliikeilmiönä

mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen

6. Sähkömagnetismi (FY6)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa sähkömagnetismiin ja valoon liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän,ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa

harjaantuu ilmaisemaan itseään fysiikalle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri tietolähteidenargumentointia.


fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa

magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä

varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä

sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki

generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla



sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja di raktio

tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen

7. Aine ja säteily (FY7)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa aineen ja säteilyn käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

syventää kokonaiskuvaa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennetta selittävänä tieteenä.


näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen

energian kvantittuminen

sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit

aaltohiukkasdualismi

atomiytimen rakenne

ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi

radioaktiivisuus ja hajoamislaki

säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö

tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi

0 kommenttia

FY Koulukohtaiset kurssit

8. Fysiikan kertauskurssi (FY8)Kurssin tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa fysiikan kurssien sisällöistä. Kurssilla opiskelija harjaantuuratkaisemaan fysiikan eri osa-alueita yhdistäviä tehtäviä ja syventää osaamistaan laskennallisella tasolla.Kurssi sopii erityisesti fysiikan yo-kokeeseen osallistuville sekä opiskelijoille, jotka jatko-opintovalmiuksinaan haluavat vahvistaa kokonaiskuvaansa fysiikasta ja sen soveltamisesta esimerkiksiteknillisillä ja luonnontieteellisillä aloilla.

9. Tutkiva fysiikka (FY9)

Kurssilla opiskelijat tutkivat erilaisia ilmiöitä teoreettisesti ja kokeellisesti pyrkien selvittämään tutkittavienilmiöiden fysikaalisia lainalaisuuksia ja sovelluskohteita. Tavoitteena on vahvistaa opittuja asioitakäytännön työn kautta ja oppia uutta. Kurssilla työskentely on ongelmalähtöistä ja opiskelussa on tutkivaote.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-9-fysiikka/5-9-fysiikka#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-9-fysiikka/kk

10. Moderni fysiikka (FY10)

Kurssilla syvennetään tietoja modernin fysiikan ilmiöistä ja tutustutaan fysiikan ajankohtaisiintutkimuskohteisiin ja sovelluksiin. Kurssilla voidaan käsitellä mm. maailmankaikkeuden syntyyn jakehitykseen sekä kvanttifysiikkaan liittyviä teorioita.

11. Laskennallinen fysiikka (FY11)

Kurssilla harjoitellaan laskemalla fysiikan ilmiöihin liittyvillä matemaattisilla malleilla. Kurssin aikanafysiikan ilmiöiden matemaattiset mallit tulevat tutummiksi ja samalla niihin liittyvä matematiikan käytönrutiinit varmistuvat. Tehtävät pyritään valitsemaan teknisten, lääketieteellisten, biologisten jamaantieteellisten fysiikan sovellusten parista. Kurssi integroi siten fysiikan, tekniikan, lääketieteen,biologian ja maantieteen alaa.

5.10 Kemia

Paikalliset kirjaukset: KemiaPorkkalan lukion kemian opetuksessa korostetaan oppiaineen luonnetta kokeellisena luonnontieteenä javahvistetaan laskennallista osaamista. Yhteistyöllä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa esitelläänopiskelijoille mahdollisuuksia alan jatko-opintoihin.0 kommenttia

5.10 Kemia

Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvankehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa ymmärtämään kemian ja sen sovellustenmerkitystä jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opiskelijatkehittävät valmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Opetuksessasovelletaan kemiaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoiden koulutuksellistayhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa kemian merkityksestä kestävän tulevaisuudenrakentamisessa: kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmistenhyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekäympäristöstä.

Kemian opetus tukee opiskelijoiden käsitteiden rakentumista sekä ilmiöiden ymmärtämistä siten, ettäniiden makroskooppinen, mikroskooppinen ja symbolinen taso muodostavat loogisen kokonaisuuden.Opiskelijoiden aikaisemmista kokemuksista ja havainnoista edetään ilmiöiden kuvaamiseen jaselittämiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä jamatemaattisesti. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojenkäyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin. Tieto-ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen välineenä, tutkimusten tekemisessä jatuotosten laatimisessa.

Kemian opetuksen lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havainnointi jatutkiminen. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisentaitojen oppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Opiskelijoiden oma kokeellinen



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-10-kemia

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-10-kemia/pk#comments

työskentely kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaaopiskelijoita kemian opiskeluun. Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekä kokonaisvaltaisestiettä kunkin kurssin keskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan kemikaali-, jäte- jatyöturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.


Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

saa ohjausta kemian osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden asettamisessa,oppimishaasteiden kohtaamisessa ja kemian opiskelustrategioiden soveltamisessa

saa mahdollisuuksia perehtyä kemian soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa, kuten luonnossa,elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä edelleen tutkimusten,ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksi

osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia turvallisesti ja yhteistyössä muiden kanssa

osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja koko tutkimusprosessia

osaa käyttää erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteidentekemisessä

osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti kemian tietojensa avulla

osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia kemialle ominaisilla tavoilla

jäsentää käsitystään jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöistäkemian käsitteiden avulla

ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaatietoa

osaa arvioida kemian ja siihen liittyvän teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta.

Arviointi

Arviointi kohdistuu kemian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiäsisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämäänja tiedostamaan kemian osaamistaan. Kurssin arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön jaopiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Kemiallisen tiedonymmärtämistä ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin. Erilaisten tuotosten lisäksi voidaan arvioidatyöskentelyn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaanhuomioon kokeellisen työskentelyn taidot sekä tiedon hankinnan ja käsittelyn taidot.

Pakollinen kurssi

1. Kemiaa kaikkialla (KE1)

Tavoitteet


saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan



kehittää valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun

osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista jokapäiväisen elämän ja ympäristönilmiöissä

osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen erilaisia kemian ilmiöitä sekä ottaa huomioontyöturvallisuusnäkökohdat

osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä aineen rakenteen malleja, jaksollista järjestelmääja tietolähteitä.


kemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä

atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä pääpiirteissään

alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia

aineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja poolisuudenavulla

kysymykset tiedonhankinnan lähtökohtana

turvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät, aineiden ominaisuuksien tutkiminen,havainnointi ja johtopäätösten tekeminen


2. Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa orgaanisiin yhdisteisiin ja ainemäärään liittyviä käsitteitä jokapäiväisenelämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen orgaanisiin yhdisteisiin, ainemäärään japitoisuuteen liittyviä ilmiöitä

ymmärtää, kuinka kemiallinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvänmallintamisen kautta

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.


kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannalta

orgaanisten yhdisteiden, kuten hiilivetyjen, happi- ja typpiyhdisteiden, rakenteiden mallintaminenja kuvaaminen erilaisilla malleilla

avaruusrakenne ja isomeria

orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla



ainemäärä ja pitoisuus

työvälineiden ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmistus

aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten spektroskopia

3. Reaktiot ja energia (KE3)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin liittyviä ilmiöitä

ymmärtää aineen ja energian häviämättömyyden merkityksen kemiassa.


kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäristön kannalta

kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen

epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden reaktioita sekä niiden sovelluksia

aineen häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa ja sen yksinkertainen laskennallinen käsittely

energian häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa, sidosenergia ja Hessin laki

kaasujen ominaisuudet ja yleinen tilanyhtälö

reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, titraus analyysimenetelmänä, tutkimustulostenkäsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen

4. Materiaalit ja teknologia (KE4)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa materiaaleihin ja teknologiaan liittyviä kemian käsitteitä jokapäiväisenelämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä

osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen materiaaleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä

harjaantuu ilmaisemaan itseään kemialle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri tietolähteidenargumentointia

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa.


kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskunnassa

metallien ja polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari



atomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollisten ominaisuuksienselittäjänä

hapetusluvut ja hapetus-pelkistysreaktiot

sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari jaelektrolyysi

kemiallisten reaktioiden laskennallinen soveltaminen

tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu

yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuottamisessa

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)

Tavoitteet


osaa käyttää ja soveltaa reaktioiden ja kemiallisen tasapainon käsitteitä jokapäiväisen elämän,ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen reaktioihin ja kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä

osaa käyttää laskennallisia ja graa sia malleja reaktionopeuden ja kemiallisen tasapainonkuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä.


kemian merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa

kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavia tekijöitä

homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminen

happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit ja puskuriliuokset

tasapainoon liittyvät graa set esitykset

homogeenisen ja happo-emästasapainon laskennallinen käsittely

tutkimustulosten ja -prosessin arviointi

0 kommenttia

KE Koulukohtaiset kurssit

6. Kemian kertauskurssi (KE6)Kurssi on tarkoitettu abeille ja valmistaa kemian ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla kerrataan koko kemianoppimäärä (KE1-KE5), tehdään vanhoja YO-tehtäviä ja valtakunnallisia prelejä. Valmistaudutaan tuleviinkemian kirjoituksiin.

7. Kemian työkurssi (KE7)



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-10-kemia/5-10-kemia#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-10-kemia/kkk

Kurssilla tehdään erilaisia kokeellisia töitä, raportoidaan niiden kulkua muille, suunnitellaan uusia töitä jamahdollisuuksien mukaan käydään tutustumassa myös lähialueen teollisuuteen sekä kemianlaboratorioihin ja tutustutaan korkeakoulujen kemian opetuksen tarjontaan.

8. Laskennallinen kemia (KE8)

Kurssilla pääpaino on laskurutiinin kehittämisessä. Käydään läpi eri kemian laskutyypit. Tehtäviä voidaanvalita hyvinkin monista eri lukiokursseista, yo-tehtävistä tai vanhoista valintakoetehtävistä opiskelijanvalintojen mukaan. Kurssi tarkoitus on tukea opiskelijan kemian opiskelua ja antaa lisäharjoitusta kemianlaskujen ratkaisemiseen.

9. Makromolekyylit (KE9)

Kurssilla tutustutaan erilaisiin makromolekyyleihin (esim. proteiinit, DNA, polymeerit, hiilihydraatit),niiden rakenteeseen, muodostumiseen ja toimintaan. Biomolekyylejä käsitellään sekä kemian ettäbiologian näkökulmasta. Kurssi antaa valmiuksia jatko-opintoihin biokemian, farmasian, kemian jalääketieteen aloilla.

5.11 Filoso a

Paikalliset kirjaukset: Filoso aPorkkalan lukion loso an opetuksessa painotetaan loso an sisällöllistä monipuolisuutta ja loso anmerkitystä tieteitä kokoavana oppiaineena. Filoso an opetuksessa korostetaan taitavan ajattelun jaargumentoinnin merkitystä.

5.11 Filoso a

Filoso nen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Senkysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filoso assa ongelmia jäsennetäänkäsitteellisesti ja keskustellen. Filoso sen ajattelun opiskeleminen harjaannuttaa punnitsemaankäsitysten perusteluja järkiperäisesti. Kyseenalaistavan ja perusteita etsivän luonteensa ansiosta loso aauttaa hahmottamaan ja jäsentämään nykypäivän jatkuvasti kasvavaa informaatiotulvaa. Tällä tavoin

loso an opiskelu edistää opiskelijoiden yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia.

Filoso assa opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskeviakysymyksiä. Tämä edistää opiskelijan kykyä eettiseen pohdintaan ja sen ymmärtämiseen, mitä merkitystäerilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Filoso an opiskelu opettaa hahmottamaanlaajoja käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen jaajatteluperinteiden käsitykset rakentuvat ja eroavat toisistaan.

Filoso an opiskelu kehittää arvostelukykyä sekä edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä.Filoso assa tuetaan opiskelijoiden perusteltujen yksilöllisten näkemysten muodostamista ja kykyäosallistua järkiperäiseen keskusteluun. Kun opiskelijat paneutuvat loso siin kysymyksiin, joihin ei oleyksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samallakunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässäkasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin ajattelutaitoihinsa ja yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-11-filosofia

vaikeitakin ongelmia. Filoso an opiskelu tukee opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisiaja yhdenvertaisuutta kunnioittaviksi kansalaisiksi.


Filoso an opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa hahmottaa loso sia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja loso an perinteessäja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina

osaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisia väitteitä, niidenmerkityksiä ja perusteluja

hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot ja oppii sitä kautta luottamaan omaanajatteluunsa sekä arvioimaan sitä kriittisesti ja pohtimaan sen rajoja eri tieteenaloilla jaarkielämässä

oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä ajattelemaan jatoimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuin muillakin elämänalueilla myösinformaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista.

Arviointi

Filoso assa arviointi kohdistuu ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaan sekä kykyyn ilmaistaloso sta ajattelua. Tämä tarkoittaa kykyä kriittisesti eritellä ja problematisoida informaatiota, hahmottaa

ja täsmentää sen käsitteellistä rakennetta sekä esittää asiasta perusteltu arvostelma. Arvioinnin tuleetukea ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaista opiskelijoita oman opiskelunsasuunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, ja loso anyleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kurssikohtaisten tavoitteiden ja keskeisten sisältöjenkautta.

Pakolliset kurssit

Johdatus loso seen ajatteluun (FI1)

Tavoitteet


muodostaa perustellun käsityksen loso an luonteesta ja menetelmistä tutustumalla loso siinongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin

oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille mielipiteilleja väitteille perusteluja sekä hahmottamaan esitettyjen perustelujen rakennetta ja arvioimaanniiden pätevyyttä

tuntee ja oppii erilaisten harjoitusten kautta soveltamaan loso an työtapoja, kuten oletustenkyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden javastaesimerkkien käyttöä

perehtyy joihinkin keskeisiin loso siin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin erotteluihin

tuntee perustavia tieto-opillisia erotteluja, osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisiauskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.




mitä loso a on, loso sten kysymysten ja loso sen ajattelun luonne loso an perinteessä jaajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna

johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminensuullisesti ja kirjallisesti

keskeisiä loso sia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys,käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen

tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero

tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan japerustellaan joissain lukion oppiaineissa

2. Etiikka (FI2)

Tavoitteet


perehtyy loso sen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin sekä ympäristö loso anperusteisiin

hahmottaa normatiivisten väitteiden luonteen ja suhteen kuvaileviin väitteisiin sekä osaa perustellakäsityksiä hyvästä ja oikeasta

osaa jäsentää oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan loso sen käsitteistönavulla

osaa perustella moraalin velvoittavuuden ja soveltaa moraaliin loso sia käsite-erotteluja jajohdonmukaista argumentaatiota

osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omia moraalisiaratkaisujaan ja arvioitaan loso sen etiikan välinein.


moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- javelvollisuusetiikan perusteet

moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviin järjestelmiin,moraalinen relativismi

loso sia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta

etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat

eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä


3. Yhteiskunta loso a (FI3)

Tavoitteet




perehtyy yhteiskunta loso an keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä perusnäkemyksiin yksilönsuhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon

oppii käyttämään keskeisiä loso sia käsitteitä yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnanjäsentämiseen sekä omien yhteiskunnallisten ratkaisujensa perustelemiseen

oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vallankäyttöä ja työnjakoa yksilöiden, yhteisöjen jainstituutioiden toiminnassa

oppii arvioimaan käsitteellisesti yhteiskunnallisen järjestyksen rakentumista, perustelemista jaoikeutusta

osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.


yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen: yksilö-ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoriat

oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen

vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat, anarkismi

työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen oikeuttaminen

poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus; konservatismi,liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma

yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja sen vaihtoehdot,yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrori sekä holokausti ja muutkansanvainot yhteiskunta loso sina ongelmina

ajankohtaisia yhteiskunta loso sia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia,kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen

4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)

Tavoitteet


hahmottaa loso sia, eri tieteisiin ja arkielämään perustuvia käsityksiä todellisuuden rakenteesta

osaa eritellä ja arvioida loso sia teorioita todellisuudesta, totuudesta, tiedosta ja tieteestä

osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta

osaa jäsentää havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden ja mallien suhdetta todellisuuteen

oppii hahmottamaan erityistieteiden tieteen loso sia kysymyksiä joissain lukion oppiaineissa.




metafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta jatodellisuuden perusrakenteesta

olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen ja välttämätön,reaalinen ja virtuaalinen

todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen

totuuden luonne ja totuusteoriat

tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön, tutkimusaineiston,mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde

selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä: tietäminen jaennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta

0 kommenttia

FI Koulukohtaiset kurssit

5. Filoso an seminaarikurssi (FI5)Kurssilla sovelletaan ongelmakeskeistä, tutkivaa ja yhteistoiminnallista oppimista ja opetellaanseminaarityyppistä työskentelyä opiskelijoita kiinnostavien loso an osa-alueiden parissa.

6. Filoso an kertauskurssi (FI6)Kurssin tarkoituksena on kerrata pakollisten ja syventävien kurssien keskeiset sisällöt sekä käsitelläreaaliaineen vastausteknisiä kysymyksiä.

5.12 Psykologia

Paikalliset kirjaukset: PsykologiaPorkkalan lukion psykologian opetuksessa painotetaan tuoretta tutkimuspohjaista tietoa sekäajankohtaisia ilmiöitä. Opiskeltavaa ainesta lähestytään monipuolisesti opiskelijan aktiivisuutta,vuorovaikutusta ja yksilöllisyyttä korostaen.0 kommenttia

5.12 Psykologia

Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtäämonipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteidenavulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedotja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmisten ymmärtämistä ja psyykkisenhyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijallemahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tieto- javiestintäteknologian antamia mahdollisuuksia.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-11-filosofia/5-11-filosofia#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-11-filosofia/fkk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-12-psykologia

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-12-psykologia/pk#comments

Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen.Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiinkysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutustaja vastavuoroista riippuvuutta.

Psykologian opetus on luonteeltaan tutkimusperustaista. Tässä tarkoituksessa opetuksessa käsitelläänpsykologisen tiedon luonnetta ja tiedonmuodostuksen menetelmiä painottaen ajankohtaisentutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä aihesisältöjä. Opetuksessa tämä tutkimusperustaisuus jaaihesisällöt kytketään ihmisen jokapäiväisen toiminnan ja arjen ymmärtämiseen eli tuodaantutkimustieto lähelle opiskelijaa.


Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten,biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vuorovaikutukseen

hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekätuntee psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon jatutkimusmenetelmien mahdollisuuksia ja rajoituksia

ymmärtää psykologiaan ja psykologiseen tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa soveltaatietojaan myös psykologisten tutkimusten arviointiin

ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan arkielämään,elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa jahyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa javuorovaikutustaitojensa kehittämiseen

osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta japätevyyttä

osaa hyödyntää psykologista tietoa oppiainerajat ylittävien aiheiden ja ilmiöiden erittelyyn

osaa soveltaa psykologista tietoa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksenedistämiseen.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden sekä tiedolliseen osaamiseen että kykyyn soveltaapsykologista tietoa arkipäivän tilanteisiin ja elämään. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamistaitoaja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelija osoittaa monipuolisillatavoilla, että hän on ymmärtänyt keskeiset sisällöt ja pystyy arvioimaan ja soveltamaan oppimaansatietoa.

Pakollinen kurssi

1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1)

Tavoitteet




ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisentoiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä

tuntee psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten tunteet, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekäosaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa ja omaa psyykkistä hyvinvointiaan näitä kuvaavienkäsitteiden avulla

perehtyy oppimisen prosesseihin liittyvään psykologiseen tietoon ja osaa pohtia omaa opiskeluaansen pohjalta

osaa esittää esimerkkejä psykologisen tutkimuksen aihepiireistä ja niihin liittyvistä tutkimuksistasekä analysoida ja arvioida tiedon tutkimusperusteita

ymmärtää psykologisen tiedon perustuvan tutkimukseen ja tunnistaa tieteellisen ajattelunperuspiirteitä.


Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta

ihmisen toimintaan vaikuttavat biologiset tekijät sekä perustieto hermoston toiminnastaperustietoa tunteista ja motivaatiostakognitiivisten tulkintojen merkitys ihmisen toiminnassa

Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan

perustietoa sosiaalistumisesta ja normien omaksumisestaesimerkkejä yksilön toimintaan vaikuttavista tilannetekijöistä

Perehtyminen johonkin valinnaiseen ilmiöön, kuten aggressiivisuus, jännittäminen, riippuvuudet,syömiskäyttäytyminen, sosiaalinen vuorovaikutus, onnellisuus tai rakkaus.

Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista

oppimisen biologinen, kognitiivinen ja sosiokulttuurinen perusta

tehokkaat opiskelumenetelmät

motivaatio ja oppiminen

Psykologisen tiedon muodostuminen

psykologian tutkimuskohteet

arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero

esimerkkejä psykologian tutkimusmenetelmistä


2. Kehittyvä ihminen (PS2)

Tavoitteet




tietää, miten ihmisen kehitystä tutkitaan, ja osaa arvioida tiedon perusteita

osaa eritellä ihmisen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden vuorovaikutusta

perehtyy kehityksen osa-alueisiin ja osaa eritellä niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä osaaselittää kehityksen jatkuvuutta yksilön elämänkaaren aikana

perehtyy erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän psykologiaan ja niihin liittyvään teoria- jatutkimustietoon

tuntee hermoston toiminnan periaatteita sekä ymmärtää niiden yhteyden yksilön psyykkiseenkehitykseen

osaa arvioida kehityspsykologista tietoa ja soveltaa sitä itsensä ja muiden ihmistenymmärtämiseen.


Kehityksen tutkiminen

Kehityksen osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa

fyysis-motorinen kehityskognitiivinen kehitysemotionaalinen kehityspsykososiaalinen kehitysminuuden ja minäkäsityksen kehitys

Nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen erityiset haasteet

ajattelun kehitysidentiteetin kehitys: henkilökohtainen, sosiaalinen ja kulttuurinen identiteettisukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuuden kehittyminentoiminnanohjauksen kehitys ja sen hermostollinen tausta

Kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikana

elämänkaaren käsitekehitykseen vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutusjokin kehityksen jatkuvuutta selittävä teoria

Kehitykseen vaikuttavat biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät

hermoston kypsyminenaivojen muovautuminen elämänkulun aikanaperimän ja ympäristön vuorovaikutusvarhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteetsosialisaatio ja kulttuurierot kehityksessä

3. Tietoa käsittelevä ihminen (PS3)

Tavoitteet




tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivistenilmiöiden tarkastelemiseen

perehtyy kognitiivisiin perustoimintoihin eli havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen ja muistiin sekäyhteen korkeamman kognitiivisen toiminnan ilmiöön, kuten päätöksenteko, ongelmanratkaisu,asiantuntijuus tai kielelliset toiminnot

perehtyy kognitiivisten toimintojen tutkimukseen ja pystyy arvioimaan sitä

ymmärtää kognitiivisen toiminnan hermostollista perustaa ja yhteyksiä psyykkisiin toimintoihin.


kognitiivisen toiminnan periaatteita, kuten sisäiset mallit ja havaintokehä

kognitiivisten toimintojen neuropsykologinen perusta

kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiä

havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti kognitiivisina perustoimintoina sekä niiden biologinenperusta

jonkin valinnaisen korkeampitasoisen kognitiivisen toiminnon tarkasteleminen, esimerkiksi kieli,ongelmanratkaisu, päätöksenteko tai asiantuntijuus

4. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS4)

Tavoitteet


tutustuu tunteita ja mielenterveyttä koskevaan tutkimukseen ja ymmärtää, miten näitä aiheitavoidaan tutkia, ja osaa arvioida tutkimuksia kriittisesti

osaa kuvata, miten emootiot syntyvät biologisten ja kognitiivisten tekijöiden vuorovaikutuksessa, japohtia niiden kulttuurisidonnaisuutta

osaa eritellä tunteiden merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille

tuntee psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja psyykkisen tasapainon ylläpitämisenkeinoja

osaa tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointiaan psykologisen tiedon valossa ja saa perusteitatehdä omaa hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja

ymmärtää mielenterveyteen vaikuttavia psykologisia, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä

tunnistaa yleisimmät mielenterveyden häiriöt ja ongelmat sekä ymmärtää mielenterveyden ja senongelmien määrittelyn haasteellisuuden

syventyy vähintään yhden mielenterveyden häiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.


tunteiden muodostuminen ja vähintään yhden tunteen biologinen perusta



tunteet psykologisen tutkimuksen kohteena

tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus

tunteiden merkitys itseymmärryksen välineenä

psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen

uni ja nukkuminen hyvinvoinnin osatekijöinä

stressi, kriisit ja niistä selviytymisen keinot

keskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito

mielenterveyden ongelmien syntyä selittäviä tekijöitä

sosiaalisen ympäristön merkitys yksilön hyvinvoinnille

5. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5)

Tavoitteet


ymmärtää persoonallisuus-käsitteen laaja-alaisuuden

tunnistaa ja osaa selittää keskeisiä yksilöiden välisiä eroja, kuten temperamentti,persoonallisuuden piirteet, älykkyys, lahjakkuus ja tulkintatyylit

tuntee yksilöllisten erojen biologista perustaa

tutustuu persoonallisuutta ja sosiaalipsykologiaa koskevaan tutkimukseen

syventää ymmärrystään psykologian tutkimusmenetelmistä yksilöllisten erojen japersoonallisuuspsykologian tutkimuksen osalta

osaa tarkastella yksilön toimintaa persoonallisuuden, tilannetekijöiden ja kulttuurinvuorovaikutuksen tuloksena

osaa soveltaa persoonallisuuspsykologista ja sosiaalipsykologista tietoa erilaisuudenymmärtämiseen.


persoonallisuuden määrittely

persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus

vähintään kaksi persoonallisuusteoriaa, persoonallisuuden selittämisen mallia tai näkökulmaa,kuten sosiokognitiivinen, psykodynaaminen tai humanistinen psykologia, temperamenttiteoria taipiirreteoria

yksilöllisten erojen tutkiminen

tilannetekijöiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan yhteisöissä ja sosiaalisissaverkostoissa



kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen toimintaan

0 kommenttia

PS Koulukohtaiset kurssit

6. Psykologian tutkimuskurssi (PS6)

Kurssilla perehdytään psykologiseen tutkimukseen ja sen tekemiseen. Tämä tapahtuu teorian jakäytännön kautta. Teoriaosuudessa keskitytään psykologian tutkimusmenetelmiin ja käytäntöosuudessatehdään pienimuotoinen harjoitustutkimus tai psykologisiin tutkimuksiin liittyvä kirjallisuuskatsaus.

Tavoitteet:

oppia ymmärtämään, miten psykologista tutkimusta tehdäänhahmottaa psykologisen tutkimuksen omalaatuisuus mutta myös psykologian yhtäläisyydetmuiden empiiristen tieteiden kanssaharjoitella tutkimuksen tekoa käytännössä sekä perehtyä tuoreeseen psykologiseen tutkimukseen.

Sisällöt:

tieteellisen tutkimuksen metodologia ja yleiset tieteellisen toiminnan periaatteet (tieteen loso a,tutkimusotteet, tilastolliset menetelmät ja tulosten raportointi)psykologisen tutkimuksen erityispiirteet (psykologisten ilmiöiden mittaaminen ja psykologiantiedonkeruumenetelmät)käytäntönnön harjoitukset analysoimalla esimerkkitutkimuksia sekä tekemällä tutkimukseenliittyviä harjoituksia

Arviointi:

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Arviointi perustuu sekä jatkuvaa näyttöön että kurssilla tehtäväänlopputyöhön, joka on joko harjoitustutkimus tai kirjallisuuskatsaus.

7. Kriisipsykologia (PS7)

Tavoitteet


oppii ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään kriisejä ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan

oppii soveltamaan psykologista tietämystään

oppii havaitsemaan ja analysoimaan kriiseissä tyypillisiä toimintatapoja



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-12-psykologia/5-12-psykologia#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-12-psykologia/pkk

oppii tunnistamaan ja harjoittelemaan erilaisia tapoja selviytyä kriiseistä


kriisien määrittely ja luonnehdinta

kriisien ennakointi ja ehkäisy

toiminta kriisitilanteissa

kriisistä selviytyminen

ajankohtaiset kriisit ja kriisit mediassa

8. Psykologian kertauskurssi (PS8)Kurssin tarkoituksena on kerrata pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien keskeiset sisällöt sekäkäsitellä reaaliaineen vastausteknisiä kysymyksiä.

5.13 Historia

Paikalliset kirjaukset; Historia

Porkkalan lukion historian opetuksessa korostetaan oppiaineen luonnetta ihmis- ja maailmankuvaarakentavana tieteenä. Koulukohtaisilla kursseilla opiskelijat saavat näkemystä alan uusimmistatutkimustuloksista ja erilaisista tutkimussuunnista. Monipuolisilla työtavoilla, vierailuilla ja yhteistyölläyliopistojen kanssa avataan opiskelijoille alan jatko-opintojen luonnetta.

0 kommenttia

5.13 Historia

Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansa maailmaasekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen ja avaa näkökulmiatulevaisuuden kehityksen pohtimiseen. Kulttuurien tuntemusta edistävänä oppiaineena historia syventääyksilöllistä, kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiä sekä tukee opiskelijan kasvua aktiiviseksija moninaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi.

Opetuksen lähtökohtana on historian luonne tieteenalana. Huomiota kiinnitetään historiallisen tiedonrakentumisen perusteisiin ja tiedon luotettavuuden kriittiseen arviointiin sekä ilmiöidenmoniperspektiiviseen selittämiseen. Historian opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinentieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena ovatmenneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä historian tiedontulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos, jatkuvuus,syy- ja seuraussuhteet sekä historiallinen empatia.

Historian opetuksessa tarkastellaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä, ihmisen ja ympäristön välistäsuhdetta sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutusta. Perehdytään yksilön merkitykseen jamahdollisuuksiin toimijana sekä pohditaan yksilöiden ja väestöryhmien toiminnan taustatekijöitä jamotiiveja historiallisissa konteksteissaan. Opetuksessa korostetaan ihmisoikeuksien, tasa-arvon jayhdenvertaisuuden merkitystä sekä demokratian ja kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia oman



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-13-historia

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-13-historia/pk#comments

aikamme ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Suomen historiaa tarkastellaanmaailmanhistorian taustaa vasten.


Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

tuntee historian laaja-alaisuuden ja ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niidenmonimuotoisuutta

hallitsee Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset prosessittaustoineen ja seurauksineen sekä osaa arvioida niiden merkitystä

ymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykeneesuhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historialliseen jatkumoon ja syventämäänhistoriatietoisuuttaan

pystyy muodostamaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan sekäosaa toimia niitä edistävänä vastuullisena kansalaisena

osaa analysoida historiallisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa monipuolisesti kunkin ajan omistalähtökohdista

pystyy rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa tarkoituksenmukaisia lähteitä käyttäen,arvioimaan sitä kriittisesti sekä ymmärtämään sen monitulkintaisuuden ja suhteellisuuden

osaa käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisessa ja arvioida kriittisestihistorian käyttöä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona sekä muissa yhteyksissä

osaa soveltaa historian osaamistaan nykyisyyden ja tulevaisuuden kulttuuristen, yhteiskunnallistenja taloudellisten haasteiden arvioimiseen ja nähdä niihin liittyviä vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja.

Arviointi

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historian tiedonalalle ominaisten tietojen ja taitojen hallinta sekäoppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palautetukevat ja edistävät opiskelijan valmiuksia rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erotellaolennaista ja epäolennaista tietoa, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä jahistorian tiedon käyttöä kriittisesti.

Kurssin arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä opiskelijan kykyynsoveltaa opittua käytännössä, kuten taitoon käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteenmuodostamisen välineenä ja valmiuksiin arvioida kriittisesti historian tulkintoja ja käyttöä.

Pakolliset kurssit

1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1)

Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa jaglobaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyyden selittämisessä sekähistoriallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellistenrakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alustanykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

Tavoitteet




ymmärtää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen ja haasteet osana kestäväätulevaisuutta

ymmärtää eurooppalaisten kulttuuripiirien ja yhteiskuntien sekä globaalin talouden järjestelmänmuodostumisen keskeiset prosessit

osaa analysoida väestökehityksen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden välisiä riippuvuussuhteita jahaasteita

osaa arvioida kriittisesti tekniikan, tieteen ja muuttuvan informaation merkitystä ihmistenelinolojen muokkaajana

osaa tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista tietoa ja käyttää tiedon tuottamiseen monipuolista,kriittisesti arvioitua lähdeaineistoa.


Historia tieteenalana

historian tutkimus, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

Pyyntikulttuureista korkeakulttuureihin ja kauppavaltioihin

maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty

suurten jokilaaksojen kulttuurit

Välimeren talousalue ja yhteiskunnat antiikin aikana

Keskiajan talous ja yhteiskunta

feodaaliyhteiskunta

keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Maailmantalouden syntyminen

löytöretkien edellytykset ja seuraukset yhteiskunnille

kolonialismi ja globaalin talouden ensiaskeleet

Teollistumisen edellytykset sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

modernin tieteen ja teknologian kehitys, tuottavuuden kasvu ja elintason nousu

muutokset sukupuolten asemassa ja työjaossa

muuttoliikkeet ja ympäristövaikutukset

Modernin kulutusyhteiskunnan kehitys ja talouskasvun rajat

laajeneva hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan synty

väestöllinen muuntuminen ja sen yhteiskunnalliset edellytykset ja vaikutukset



2000-luvun verkottuva maailma

2. Kansainväliset suhteet (HI2)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvunalusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisten taloudellisten jaideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat kilpailun ja yhteistyön välinen jännite,tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Kurssillasyvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiinsuhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Tavoitteet


hallitsee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön ja keskeisimmät teoreettiset selitysmallit

osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää propagandaa eriaikoina

osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteidenhistoriassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen

osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä javaikutuksia

seuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä sekäpystyy arvioimaan kon iktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.


Kansainvälisen politiikan perusteet

historian käyttö politiikan välineenä

Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aika

imperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseen politiikkaan jayhteiskuntiin

ensimmäisen maailmansodan seuraukset

demokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassa

ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat

toinen maailmansota seurauksineen

Jakautunut maailma

kylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodot

dekolonisaation merkitys ja vaikutukset

kylmän sodan päättyminen ja sen seuraukset



Keskinäisriippuvuuksien maailma

Lähi-itä ja muut kon iktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodot

maailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet

YK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat

3. Itsenäisen Suomen historia (HI3)

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjojataustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomenvaltiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssillaperehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.

Tavoitteet


tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muotoutumisen kehityskulkuja sekä osaa pohtiatulevaisuuden mahdollisuuksia

hallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset ja niidenmerkityksen 1860-luvulta nykypäivään

osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseentaustaan

ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämänilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään

pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimiahistoriallisessa kontekstissaan

osaa eritellä suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin eri aikoina kuuluneita ihanteita ja niihinliitettyjä mielikuvia sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.


Miten Suomesta tuli Suomi?

Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi

kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset 1800- ja 1900-lukujen taitteessa

Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodet

itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa

sisällissodan syyt ja seuraukset sekä eheyttämisen aika

Suomi kansainvälisissä kon ikteissa

turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaa



Suomi toisessa maailmansodassa

Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana ja sen jälkeen

Kohti nykyistä Suomea

yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio

kulttuuri, tiede ja osaaminen

kulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi


4. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä,uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytäänkulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteenaon eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.

Tavoitteet


tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriin vaikuttaneitatekijöitä

osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia

osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan

kykenee analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin japolitiikan keskinäisen vuorovaikutuksen

osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.


Antiikin kulttuuripiiri

kulttuurit ja elämäntavat

tieteen ensiaskeleet ja demokratian synty

Keskiajan kulttuuri

keskiaikainen maailmankuva

uskonto, kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

Uuden ajan murros

renessanssi ja tiedon vallankumous

reformaation merkitys



itsevaltiuden ajan kulttuuri

Valistuksen aikakausi

luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys

valistuksen aatepohja ja sen vaikutukset

ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen

Aatteiden ja teollistumisen aika

keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset

tiede uskonnon haastajana

porvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset

Monimuotoinen nykyaika

massojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminen

kulttuurin globalisoituminen

sukupuoliroolien murros

tieteen kehitys ja median kasvava merkitys

5. Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssillaperehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseenvuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa.Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

Tavoitteet


tuntee suomalaista kulttuuriperintöä

hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen

kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksenmyös yksittäisen ihmisen kannalta

tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen

osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.


Suomen alue ennen ristiretkiä

tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä

rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi



Keskiaika

Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen

kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen

yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

Uusi aika

reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta

Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen

sääty- ja maatalousyhteiskunta

kehittyvä talous

Ruotsista Venäjän osaksi

Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla

Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty

kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekätarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteenmuuttuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssilla tarkastellaaneurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eriaikoina.

Tavoitteet


hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä ja erilaisia tapoja jakaa maailma kulttuurialueisiin

tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissasuhteissa

ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen sekä sen arvojen jaelämäntapojen moninaisuuden ja osaa eritellä siihen vuorovaikutuksessa muiden kulttuurienkanssa syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiä

osaa analysoida esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisiaarvoja ja käytäntöjä

osaa arvioida monikulttuurisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyyerittelemään sille annettuja merkityksiä



osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä eri kulttuureihin liitettyjästereotypioita.


Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

Amerikan alkuperäiskulttuurit

Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit

Aasian kulttuurit

Afrikan kulttuurit

arktiset kulttuurit

Latinalaisen Amerikan kulttuurit

Lähi-idän kulttuurit

0 kommenttia

HI Koulukohtaiset kurssit

10. ITÄMEREN MAIDEN HISTORIA (HI10)Kurssilla tarkastellaan Itämeren valtioiden historiaa ja kulttuuria sekä näiden valtioiden keskinäisiä välisiäsuhteita. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tekemään historiallisen tutkielman sekä ymmärtäähistoriallisen tiedon lähdekritiikin.

7. MAAILMA ENNEN JA TÄNÄÄN (KERTAUSKURSSI) (HI7)Kurssi on historian kertauskurssi, jota suositellaan ylioppilaskirjoituksissa historian kokeeseenosallistuville opiskelijoille. Kurssilla käydään läpi pakollisten kurssien päälinjat ja valmistaudutaanylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla kootaan historian kurssien keskeiset asiasisällöt ymmärrettäviksikokonaisuuksiksi.

8. MAAILMA 2000 (HI8)Kurssilla käsitellään ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä kotimaasta ja ulkomailta. Uutisten taaksekatsotaan perehtymällä niiden taustoihin kirjallisuuden ja internetin avulla. Kurssin tavoitteena on, ettäopiskelija osaa arvioida ajankohtaisia tapahtumia kriittisesti ja asettaa ne laajempiin historiallisiinyhteyksiin. Keskeistä kurssilla on omatoiminen tiedonhaku ja -analysointi erilaisia lähteitä hyödyntämällä.Kurssilla opetellaan myös ottamaan kriittisesti kantaa yhteiskunnassa käytävään keskusteluun.

9. ANTIIKIN KULTTUURIHISTORIA (HI9)

Kurssilla tarkastellaan antiikin ajan Kreikan ja Rooman historiaa. Kurssi liittyy kulttuuri-identiteetin jakulttuurien tuntemuksen aihekokonaisuuteen ja se tukee kirjallisuuden, taidehistorian ja yhteiskuntaopinopiskelua. Kurssilla syvennetään antiikin historian tuntemusta esimerkiksi poliittisten järjestelmien,



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-13-historia/5-13-historia#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-13-historia/hkk

arkielämän ja mytologioiden sekä antiikin jälkivaikutuksen osalta.


Paikalliset kirjaukset: Yhteiskuntaoppi

Porkkalan lukion yhteiskuntaopin opetuksessa korostuvat aktiiviset työtavat. Oppiaine rakentuuyhteiskuntatieteiden monitieteisen tiedonintressin pohjalle. Opiskelija on kursseilla aktiivinen oppija, jokaetsii ja pohtii erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Opiskelija oppii näkemään itsensä erilaisissa rooleissa,kuten aktiivisena kansalaisena, median käyttäjänä ja tuottajana sekä yrittäjänä. Kurssit tarjoavatvalmiuksia toimia omassa lähiympäristössä sekä vastuullisena maailmankansalaisena.

0 kommenttia


Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja antaa hänellevalmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi.Kansalaisyhteiskuntaa, yhteiskunnan rakenteita ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamistatarkastellaan suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eriyhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen sisällöistä.

Yhteiskuntaoppi luo opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen, arviointiinsekä tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen pohdintaan. Lisäksi se vahvistaa talousosaamista,oikeudellista ymmärrystä ja kannustaa aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Lähtökohtana onelävän kiinnostuksen herättäminen yhteiskunnallisiin asioihin ja maailman tapahtumiin. Erityistähuomiota kiinnitetään yhteiskunnallisen ajattelun taitoihin, kuten monipuoliseen tiedon hankintaan,tiedon ja tilastollisten aineistojen kriittiseen tulkintaan sekä keskusteluja argumentointitaitoihin.

Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat, kuten tasa-arvo,sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen vapaus ja aktiivinen kansalaisuus sekätyön ja yrittäjyyden arvostaminen.


Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää yhteiskunnan olemuksen ja muutoksen historiallisen kehityksen tuloksena

tuntee yhteiskuntaa koskevan tiedon muodostumisen perusteet sekä hallitsee keskeisenyhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön

hallitsee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, oikeusjärjestelmän ja talouselämän perusteet jatoimintatavat sekä osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin

pystyy rakentamaan vastuuntuntoisen, demokraattisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja erilaisuuttaymmärtävän yhteiskuntakäsityksen

tuntee vaikutusmahdollisuutensa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä paikallisella,valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on motivoitunut toimimaan aktiivisena javastuullisena kansalaisena



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5y

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5y/pk#comments

pystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja ajankohtaista aineistoa eri lähteistä myöstieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti sanallista,kuvallista ja tilastollista informaatiota

osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä arvosidonnaisista ja kiistanalaisista yhteiskunnallisista jataloudellisista kysymyksistä

osaa eritellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä, vertaillayhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja sekä arvioida yhteiskunnallisten päätös-ja toimintavaihtoehtojen erilaisia motiiveja ja vaikutuksia eri väestöryhmien kannalta.

Arviointi

Oppimisen arvioinnin lähtökohtana ovat yhteiskuntaopin tiedonaloille ominaisten tietojen, taitojen jatoimintatapojen hallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessin aikanaannettu arviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan kykyä hallita keskeisiä käsitteitä ja suuriakokonaisuuksia sekä arvioida asioiden välisiä yhteyksiä, syy-seuraussuhteita ja niiden merkitystä.

Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön. Huomiota kiinnitetään opiskelijantiedonhankintataitoihin, kykyyn ilmaista tietojaan ja argumentoida jäsentyneesti sekä taitoa arvioida jatulkita kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graa stainformaatiota.

Pakolliset kurssit

1. Suomalainen yhteiskunta (YH1)

Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Kurssi keskittyysuomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioitahyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta javaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.

Tavoitteet


ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet paikallisella ja

valtiollisella tasolla

tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet sekä

kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta

pystyy tarkastelemaan yhteiskuntaa ja sen kehitystä analyyttisesti erilaisista näkökulmista

tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisiahyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa

osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteitapaikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri väestöryhmien ja yhteiskunnallistentoimijoiden kannalta.




Suomalaisen yhteiskunnan rakenne

Suomen väestön demogra nen ja sosiaalinen rakenne

väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät

Oikeusvaltio ja sisäinen turvallisuus

kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet

oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta

Hyvinvointi ja tasa-arvo

hyvinvointivaltion tehtävät ja voimavarat

pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus, edut ja haasteet

yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

Valta, vaikuttaminen ja päätöksenteko

yhteiskunnallisen vallankäytön muodot

demokratia ja muut poliittiset järjestelmät

Suomen kunnallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä

kansalaisyhteiskunnan vaikuttamiskeinot: vaalit, puolueet, järjestötoiminta ja aktiivisenkansalaisuuden merkitys

muuttuva mediakenttä

2. Taloustieto (YH2)

Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaistatalouspoliittista keskustelua. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kansalaisten, yritysten javaltioiden näkökulmista. Kurssilla perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon jayrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristönsuhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

Tavoitteet


osaa tehdä taloudellisia päätöksiä, hallita omaa talouttaan ja tarkastella taloudellisia kysymyksiämyös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliin talouteen

ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa

tuntee kansantalouden perusteet, keskeiset käsitteet ja teoriat sekä ymmärtää talouselämänrakenteita ja toimintaperiaatteita

osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja

osaa tarkastella talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja ja analysoida niiden taustoja javaikutuksia.




Kansantalous ja yksilön talous

talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon muodostaminen

oman talouden hoito

työnteko, yrittäjyys ja yritykset sekä niiden rooli kansantaloudessa

kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien ja kansantalouden vuorovaikutus

Markkinat, suhdanteet ja talouselämä

vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus

rahoituslaitokset, sijoittaminen ja riskien hallinta

talouden suhdannevaihtelut

työttömyys ja työvoimapula

Talouspolitiikka

talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat

verotuksen merkitys veronmaksajille sekä valtion ja kuntien taloudelle

talouspolitiikan keinot

politiikan ja markkinavoimien merkitys taloudellisessa päätöksenteossa

Kansainvälinen talous ja Suomi

globaalitalous

Suomen ulkomaankauppa ja sen merkitys

talouden tulevaisuudennäkymät

3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)

Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisen kansalaisenasemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Kurssi aikana opitaan seuraamaanajankohtaisia maailman tapahtumia. Se kannustaa osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikanilmiöitä koskevaan keskusteluun. Kurssin toteuttamisessa painotetaan tutkivaa oppimista, jossahyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä.

Tavoitteet


hahmottaa laaja-alaisesti Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia sitä koskevaa vertailevaatietoa

ymmärtää vaikuttamismahdollisuutensa ja osaa toimia globaalikansalaisena



osaa eritellä Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja haasteita

osaa arvioida maailman globalisoitumisen vaikutuksia oman elämänsä ja Suomen taloudellisen japoliittisen järjestelmän kannalta

osaa eritellä kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuus-ympäristöön liittyviä uusiauhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.


Eurooppalaisuus ja eurooppalainen identiteetti

arvot, poliittiset kulttuurit ja kulttuurinen moninaisuus

perusvapaudet ja kansalaisuus

Suomi ja Pohjoismaat Euroopassa

Euroopan yhdentymisen tavoitteet ja toiminta

EU:n päätöksenteko ja yhteinen talous- ja rahapolitiikka sekä niiden haasteet

Suomi osana eurojärjestelmää

EU:n ja lähialueiden haasteet ja mahdollisuudet

Turvallisuus ja tulevaisuuden muuttuvat haasteet

Suomen turvallisuusympäristö ja turvallisuuspolitiikka sekä uudet turvallisuusuhat

kansainvälisen yhteisymmärryksen edistäminen ja Suomi

globalisaatio, ympäristö, väestö ja kestävä tulevaisuus

Valtakunnallinen syventävä kurssi

4. Kansalaisen lakitieto (YH4)

Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tutustutaantärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaistenoikeusasioiden hoitamiseen.

Tavoitteet


hallitsee perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista

tuntee Suomen tuomioistuinlaitoksen ja kansalaisen kannalta merkittävät kansainvälisettuomioistuimet

osaa arvioida oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana sekäpystyy hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat

osaa etsiä ja käyttää keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä

osaa toimia oikein ja lainmukaisesti sekä osaa soveltaa lakitiedossa hankittuja tietoja ja taitoja.




Lakitiedon perusteet

peruskäsitteet ja oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet

perheoikeus

työoikeus

kuluttajansuoja

velka, vakuudet ja maksukyvyttömyys

asuminen

muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin

tekijänoikeudet

ympäristöoikeus

Rikos- ja prosessioikeus

rikostutkinta ja syyteharkinta

oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot

rangaistukset

kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

0 kommenttia

YH Koulukohtaiset kurssit

5. SUOMEN YHTEISKUNTA JA TALOUS - PITKÄN AJAN KEHITYSLINJAT(KERTAUSKURSSI) (YH5)Kurssi on yhteiskuntaopin kertauskurssi, jota suositellaan ylioppilaskirjoituksissa yhteiskuntaopinkokeeseen osallistuville opiskelijoille. Kurssilla käydään läpi pakollisten kurssien päälinjat javalmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla kootaan yhteiskuntaopin kurssien keskeiset asiasisällötymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi.

6. MEDIA JA YHTEISKUNTA (YH6)Kurssilla käsitellään viestinnän ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Aihekokonaisuus viestintä jamediaosaaminen korostuu tällä kurssilla. Opiskelija tutustuu kurssilla viestinnän historiaan. Kurssillapohditaan viestinnän maailman eettisiä kysymyksiä. Kurssilla tarkastellaan myös päivänpolitiikkaa jaajankohtaisia aiheita. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, miten viestit vaikuttavat ja mitä ontieto- ja informaatioyhteiskunta. Kurssilla opiskellaan tulkitsemaan joukkoviestinnän sisältöjä jajulkisuutta.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5y/5y#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5y/ykk


7. OSALLISTUVA JA AKTIIVINEN KANSALAISUUS (YH7)Aktiivinen kansalaisuus on vaikuttamista ja toimintaa yhteiseksi hyväksi sekä vastuun ottamista yhteisistäasioista ja osallistumista niiden hoitamiseen. Kurssin aikana opiskelijat miettivät omaa suhdettaanaktiiviseen kansalaisuuteen ja tutustuvat kansasalaisille kuuluviin vaikuttamisen oikeuksiin, muotoihin japelisääntöihin niin Suomessa, Euroopan unionin alueella kuin koko maailmassa. Kurssi vahvistaaopiskelijan ymmärrystä yhteiskunnallisista asioista ja päätöksenteosta. Kurssilla käsiteltäviä teemoja ovatmyös lähidemokratia ja nettivaikuttaminen.

8. TULEVAISUUS YRITTÄJÄNÄ? (YH8)Opiskelija tutustuu yritystoiminnan keskeisiin toimintatapoihin, säädöksiin ja käytäntöihin sekä tunnistaaitsestään yrittäjyyden piirteitä. Yhteistyötä tehdään paikallisten yrittäjien sekä valtakunnallistenyrittäjyystahojen kanssa ja kurssilla vieraillaan erilaisissa ja eri alojen yrityksissä. Yhteistyökumppaneitakutsutaan koululle ja yhdessä asiantuntijoiden kanssa pohditaan, mitä ja millaista asennetta ja osaamistaitsensä työllistäminen yrittäjänä vaatii ja millainen vaikuttaja yrittäjä on suomalaisessa yhteiskunnassa.Kurssin sisällöissä ajatuksia suunnataan erityisesti tulevaisuuteen.

9. ITÄMEREN MAIDEN YHTEISKUNNAT (YH9)Kurssilla tarkastellaan monipuolisesti Itämeren maiden yhteiskuntia. Opiskelija oppii ymmärtämäänalueen yhteiskuntia yhdistäviä ja erottavia piirteitä. Aihetta lähestytään ennen kaikkea ajankohtaistenpoliittisten ja taloudellisten teemojen näkökulmista. Opiskelijat tekevät pienryhmissä tai yksin tutkielmanjostakin yhteiskunnallisesta aiheesta ja tutustuvat näin yhteiskuntatieteellisen tiedon hankintaan jajäsentämiseen, mikä antaa valmiuksia myös jatko-opiskeluun.

5.15 Uskonto

Paikalliset kirjaukset: UskontoPorkkalan lukion uskonnon opetus on opiskelijalähtöistä. Tavoitteena on kannustaa opiskelijoitakehittämään taitojaan toimia monikulttuurisessa, moniarvoisessa ja jatkuvasti muuttuvassanykymaailmassa. Opiskelijat pääsevät aktiivisesti ja yksilöllisesti kehittämään uskonnollista lukutaitoaan.He hankkivat työkaluja oman maailmankatsomuksensa rakentamiseen ja erilaistenmaailmankatsomusten analysointiin ja ymmärtämiseen nyt ja tulevaisuudessa.0 kommenttia

5.15 Uskonto

Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksenmuodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuudenilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen. Opetuksessa uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria,kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/pk#comments

Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja katsomuksista sekä auttaa ymmärtämään niistäkäytävää keskustelua. Opiskelijoita ohjataan tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia analyyttisesti erinäkökulmista. Uskonnonopetus antaa valmiuksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseen jaarvioimiseen sekä uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin. Oppiaine tukee opiskelijan kasvuademokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Uskonnonopetus ottaa erilaiset näkemyksethuomioon ja kunnioittaa yksilöllisiä vakaumuksia.

Oppiaineessa hyödynnetään teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta sekä kulttuurin, yhteiskunnan jataiteen tutkimusta. Lisäksi opetuksessa käytetään eri uskontojen omia lähteitä ja median välittämääajankohtaista materiaalia. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia opiskeluympäristöjä, tieto-ja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia sekä aktivoivia työtapoja.


Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

kehittää uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää kulttuurista lukutaitoaan

tunnistaa uskontoihin ja kulttuureihin liittyvän pyhän ja sen vaikutukset ihmisen toimintaan

perehtyy uskontojen historialliseen ja ajankohtaiseen merkitykseen eri puolilla maailmaa

perehtyy oman uskonnon erityispiirteisiin ja kulttuurivaikutuksiin

ymmärtää uskontojen sisäistä moninaisuutta

tuntee uskonnollisen kielen ja symboliikan erityispiirteitä

ymmärtää uskon ja tieteellisen tiedon suhdetta sekä tuntee uskontojen tutkimuksen keskeisiänäkökulmia ja menetelmiä

kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään

kehittää valmiuksia ymmärtää ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja toimia eri kulttuureistatulevien ja eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa

kunnioittaa ihmisoikeuksia ja osaa tarkastella uskontoja ja katsomuksia ihmisoikeusnäkökulmasta

kehittää valmiuksia toimia vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena

hallitsee uskonnollisiin ja eettisiin kysymyksiin liittyviä ajattelu- ja keskustelutaitoja sekäuskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.

Arviointi

Arviointi ohjaa ja kannustaa opiskelijoita oman oppimisprosessin pitkäjänteiseen suunnitteluun,arviointiin ja kehittämiseen. Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu uskontoihin liittyvään tiedonhallintaan, soveltamiseen ja arvioimiseen sekä katsomuksellisten dialogitaitojen hallintaan. Arvioinnissakorostuvat katsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot.

0 kommenttia




https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5-15-uskonto#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5eu


Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1)

Tavoitteet


ymmärtää uskonnollisten ja ei-uskonnollisten katsomusten luonnetta ja sisäistä monimuotoisuutta

osaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tuntee uskontojen tutkimusta

tuntee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria, niiden keskeisiä piirteitä,kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan

osaa keskustella juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä

kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä ja työelämässä.


uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely ja tutkiminen

nykyajan uskonnollisuus, sekularisaatio, uskonnottomuus ja uskonnonvapaus

maailman ja Suomen uskontotilanne

Lähi-idän monoteististen uskontojen kulttuuritausta, synty sekä niiden keskeiset ja yhteiset piirteet

pyhien kirjojen synty, asema, käyttö ja tulkintatavat juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa

juutalaisuuden ja islamin sisäinen monimuotoisuus, etiikka, elämäntapa, suhde yhteiskuntaan eripuolilla maailmaa sekä merkitys länsimaiselle kulttuuripiirille

ajankohtaisia katsomusten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä

2. Maailmanlaajuinen kristinusko (UE2)

Tavoitteet


ymmärtää kristinuskon merkitystä, kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta

tuntee kristinuskon keskeiset suuntaukset ja niiden syntytaustan ja pystyy vertailemaan niidenkeskeisiä piirteitä

perehtyy kristinuskon erilaisiin tulkintatapoihin ja ilmenemismuotoihin eri puolilla maailmaa

osaa analysoida ja arvioida ajankohtaista kristinuskoon liittyvää keskustelua.




kristinuskon asema ja vuorovaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa eri puolilla maailmaa

katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen, erityisesti luterilaisen, kristillisyyden synty, erityispiirteet,eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset

karismaattinen kristillisyys ja kontekstuaalinen teologia

kristillisperäisten uskontojen pääpiirteet

uskonnon asema ja sen taustat eri puolilla Eurooppaa

ekumenia ja katsomusten dialogi

ajankohtaisia kristinuskoon liittyviä kysymyksiä ja niiden taustoja


3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE3)

Tavoitteet


tuntee Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneitä uskontoja osana yksilön ja yhteisön elämää sekäniiden vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan

tuntee Intiassa ja Kiinassa syntyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa

tietää luonnonuskontojen levinneisyyden ja keskeiset piirteet

perehtyy uusien uskonnollisten liikkeiden taustaan ja keskeisiin piirteisiin

kehittää valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä.


hindulainen maailmankuva ja elämäntapa sekä hindulaisuuden monimuotoisuus ja vaikutuksetIntian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan

Intian nykypäivän uskontotilanne

jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet

buddhalainen elämäntapa sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja keskeiset vaikutuksetAasian kulttuureihin

Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteet ja vaikutuskiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan

Kiinan nykypäivän uskontotilanne

shintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutuksia yhteiskuntaan japolitiikkaan Japanissa

Aasian uskontojen vaikutus länsimaissa

luonnonuskontojen ja vodoun keskeiset piirteet ja levinneisyys



uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä

4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE4)

Tavoitteet


tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-Suomessa

perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännelläsektorilla

ymmärtää, että tietoa uskonnoista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla

osaa analysoida uskonnonvapauteen ja uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyvääajankohtaista keskustelua

osaa toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä

kehittää valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin.


Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio

uskonnollisten yhteisöjen muodot ja niiden suhde yhteiskuntaan

uskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa eri aikoina

uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa

uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa lainsäädännössä,uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset

uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa

uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina

uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa

uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri Suomessa

osana kurssia voidaan toteuttaa vapaaehtoisprojekti tai perehtyä jonkin uskonnollisen yhteisönyhteiskunnalliseen toimintaan

5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE5)

Tavoitteet


tuntee uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla sekä ajankohtaistatutkimusta

hahmottaa uskonnon ja taiteen suhdetta: uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurin merkitystäuskonnoissa ja uskontojen vaikutusta taiteen kehitykseen



perehtyy siihen, miten uskonnollisen taiteen kautta ilmaistaan uskonnon, erityisesti kristinuskon,keskeisiä oppeja

tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan ja siihen, miten taiteessa ja populaarikulttuurissakäsitellään uskonnollisia teemoja

tuntee muinaissuomalaisen uskonnon ja kristinuskon vaikutuksia suomalaisessakulttuuriperinnössä.


uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla: uskontotieteen jateologian eri tutkimusalat sekä taiteentutkimus, kulttuurintutkimus ja yhteiskuntatieteet

uskonnon, taiteen ja populaarikulttuurin eri muotojen vuorovaikutus

uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri uskonnon ja sen erityispiirteiden kuvaajana

uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa ja populaarikulttuurissa

Raamatun kertomusten ja kristillisen opin erilaisten tulkintojen tarkastelu taiteen eri muotojenavulla

muinaissuomalainen uskonto ja kristinusko suomalaisessa kulttuuriperinnössä

6. Uskonnot ja media (UE6)

Tavoitteet


tutustuu uskontoon liittyviin ajankohtaisiin teemoihin mediassa

osaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteita

osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä

osallistuu uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai laatii media-analyysin.


uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa

uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa

uskontojen mediajulkisuus

uskonnollinen media ja median hyödyntäminen uskonnoissa

median vaikutus uskontoilmiöihin, kuten asenteet ja uskontoihin liittyvät mielikuvat, uskonnot jakon iktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen, uskontokritiikki

uskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi

0 kommenttia



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5eu/5eu#comments

UE Koulukohtaiset kurssit

7. Uskonnon kertauskurssi (UE7)Opiskelija kertaa uskonnon pakollisten ja syventävien kurssien keskeisiä sisältöjä ja käy läpi aiheita, joitaei ole aiemmilla kursseilla käsitelty. Kurssilla harjoitellaan uskonnon reaalikokeeseen vastaamista.Opiskeltavat sisällöt rakennetaan opiskelijoiden toiveiden mukaan. Kurssi on tarkoitettuylioppilaskirjoituksiin osallistuville.0 kommenttia




Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – ortodoksisuus, juutalaisuus ja islam (UO1)

Tavoitteet



tutustuu juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin syntyyn ja niiden luonteeseen

ymmärtää juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäiset suhteet historiassa ja nykypäivänä

tuntee kolmen monoteistisen uskonnon keskeiset piirteet, niiden kulttuuriperintöä ja vaikutustaerityisesti idän kristillisyyteen ja yhteiskuntaan

tietää kristinuskon synnyn ja kehittymisen keskeiset vaiheet

ymmärtää kristillisen kirkon jakaantumiseen ja vapaiden suuntien syntyyn vaikuttaneet syyt sekätunnistaa niiden tunnuspiirteitä

osaa keskustella Lähi-idän ja Euroopan ajankohtaisista asioista uskontojen näkökulmasta

tunnistaa eri katsomusten merkityksen yksilön tämän päivän arjessa ja työelämässä.




Lähi-idän monoteististen uskontojen yhteiset juuret, kulttuuritausta ja yhteiset piirteet

pyhien kirjojen asema, merkitys ja tulkinta juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5eu/ukk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5eu/ukk/ue07-kertauskurssi#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5ou

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5ou/pk#comments

Lähi-idän uskontojen vaikutus kulttuuriin ja arkeen Euroopassa

apostoli Paavalin lähetystyö Jerusalemista Eurooppaan

ensimmäiset kristilliset synodit

kristillisen kirkon jakaantuminen

katolinen kirkko ja protestantismin synty

Luther ja Pohjoismaat

vapaat kristilliset suunnat

uskonnottomuus

2. Ortodoksisuus maailmassa (UO2)

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tietää ortodoksisen kirkon apostolisen perinteen

tunnistaa kirkon opettajien merkityksen kirkon perinteessä

tuntee ortodoksisuuden keskeiset opilliset painotukset ja eettisen ajattelun perustan

osaa tarkastella ortodoksisen kirkon merkitystä yksilöllisestä ja yhteisöllisestä näkökulmasta

perehtyy ortodoksisuuden ja sen käytänteiden erityispiirteisiin

tuntee askeesin ja luostarilaitoksen syntyyn vaikuttaneet historialliset tekijät

tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja ja idän kirkon eri suuntauksia

ymmärtää ortodoksisen kirkon hallintorakenteen kehittymistä ja nykyistä toimintaa

perehtyy Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteisiin

tutustuu kirkkojen välisiin yhteyksiin.


kristillisen kirkon laajeneminen

patriarkaatit ja paikalliskirkot

orientaaliset kirkot

askeesin ja luostarilaitoksen synty ja niiden yhteiskunnallinen merkitys

ortodoksinen oppi, etiikka ja antropologia synodien ja kirkon suurien opettajien kautta

ihmisen elämänkaari ja ortodoksisuus

ortodoksinen tapakulttuuri

Itä-Euroopan ortodoksisuus ja uusortodoksinen maailma



Suomen ortodoksinen kirkko ennen ja nyt

ekumenia ja uskontojen välinen vuorovaikutus


3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UO3)

Tavoitteet






kehittää valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä

osaa tarkastella uskontojen piirteitä myös oman uskonnon näkökulmasta.


hindulaisuuden monimuotoisuus, maailmankuva ja elämäntapa sekä vaikutuksia Intian kulttuuriin,yhteiskuntaan ja politiikkaan

Intian nykypäivän uskontotilanne


buddhalaisuuden opetukset, elämäntapa, suuntaukset ja vaikutuksia Aasian kulttuureihin jayhteiskuntiin

Kiinan vanha kansanusko, kungfutselaisuus ja taolaisuus ja näiden vaikutuksia kiinalaiseenajatteluun ja yhteiskuntaan




luonnonuskontojen ja vodoun keskeiset piirteet


4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UO4)

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy suomalaiseen uskonnollisuuteen ja sen vaiheisiin ennen ja nyt



tutustuu uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-yhteiskunnassa


tunnistaa kirkon toiminnan ihmisen arjen tukena osana tämän ajan yhteiskuntaa


osaa analysoida uskonnonvapauteen sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyvääajankohtaista keskustelua ja siihen vaikuttavaa lainsäädäntöä

kehittää valmiuksia toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä oman uskonnonlähtökohdista käsin

kehittää valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin.


suomalainen uskonnollisuus ennen ja nyt, uskonto ja uskonnolliset yhteisöt Suomessa,sekularisaatio




uskonto ja lainsäädäntö, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintäänliittyvät kysymykset

uskonnon merkitys, näkyvyys ja oikeudet julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa

ortodoksiset järjestöt kolmannen sektorin toimijoina

uskonnot yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa Suomessa


5. Taide ortodoksisuudessa ja muissa uskonnoissa (UO5)

Tavoitteet


tutustuu taidemuotoihin uskonnon ilmentäjänä

tunnistaa ja tietää ortodoksisen taiteen erityispiirteet

perehtyy sekä ortodoksisen että muiden uskontojen taiteen ilmaisumuotoihin opillisten asioidenvälittäjinä

tunnistaa eri uskontojen opin ilmenemismuotoja taiteessa

ymmärtää sakraalin ja uskonnollisen taiteen eron

tunnistaa uskonnon vaikutuksen nyky- ja populaaritaiteeseen.




uskonnot, taide ja kulttuurin eri muodot

sakraalin ja uskonnollisen taiteen ero

ortodoksisen taiteen erityispiirteet: jumalanpalvelus, kirkkomusiikki, arkkitehtuuri, ikonitaide

uskontojen oppi taiteen keinoin: kuvataide, musiikki, rakennustaide ja draama

6. Ortodoksisuus ja uskonnot mediassa (UO6)

Tavoitteet


tutustuu mediassa esiintyviin ajankohtaisiin teemoihin, jotka kytkeytyvät uskontoon



perehtyy mediakuvaan ortodoksisuudesta ja eri uskonnoista kansallisesti ja kansainvälisesti



uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa



ortodoksisen kirkon mediamaailma

median vaikutus uskontoilmiöihin, esimerkiksi asenteet ja uskontoihin liittyvät mielikuvat,uskonnot ja kon iktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen, uskontokritiikki


0 kommenttia




Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UK1)

Tavoitteet



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5ou/5ou#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5ku

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5ku/pk#comments



tutustuu juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin syntyyn ja niiden luonteeseen

ymmärtää juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäiset suhteet historiassa ja nykypäivänä

tietääkristinuskonnon synnyn ja kehityksen keskeiset vaiheet

tuntee kolmen monoteistisen uskonnon keskeiset piirteet, niiden vaikutuksia toisiinsa sekä niidenmerkityksen historiaa ja yhteiskuntaa muokkaavana tekijänä Euroopan alueella

tuntee katolisen kirkon Vatikaanin II kirkolliskokouksen jälkeen käymää dialogia juutalaisuuden jaislamin kanssa

osaa keskustella Lähi-idän ja Euroopan ajankohtaisista uskontoja koskevista kysymyksistä.




Lähi-idän monoteististen uskontojen synty, yhteiset juuret, kulttuuritausta ja yhteiset piirteet

kristillisen kirkon opin kehitys yhtenäiskirkon aikana, kirkon jakautuminen ja reformaatio tämänpäivän näkökulmasta tarkasteltuna

pyhien kirjojen asema, merkitys ja tulkinta juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa

juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin vaikutuksen näkyminen Euroopassa eri aikoina

Vatikaanin II kirkolliskokouksen asennoituminen juutalaisuuteen, islamiin, muihin uskontoihin jauskonnottomiin, ekumenia ja dialogi

2. Maailmanlaajuinen katolisuus (UK2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on että opiskelija

tuntee katolisen kirkon kehityksen ja historian päälinjat apostolisesta ajasta nykypäivään asti

tuntee katolista maailmankirkkoa eri maanosissa ja osakirkkojen suhdetta ympäröiväänyhteiskuntaan ja kulttuuriin

tuntee reformaation ja katolisen reformin taustat ja seuraukset

tuntee Raamatun, tradition ja opetusviran välisen suhteen

tuntee dogmaattisten ja moraalisten totuuksien hierarkiaa

tuntee kirkon hengellisen elämän vaiheita luostareista, sääntökunnista ja maallikkoliikkeistä

tuntee kirkon opetusta ihmisestä ja hahmottaa erilaisia yhteiskunnassa esiintyviä moraalisia jasosiaalisia virtauksia.




ensimmäiset kristilliset yhteisöt ja Paavalin lähetystyö

kirkon opetuksen muodostuminen ja ensimmäiset kirkolliskokoukset

lännen yhtenäiskulttuurin ilmeneminen eri taiteiden aloilla

kirkon jakautumisen idän ja lännen kirkoiksi

reformaatio ja katolinen reformi, Tridentin kirkolliskokous

renessanssin aika ja katolisen kirkon laajeneminen maailman kirkoksi

Vatikaanin II kirkolliskokous ja sen jälkeinen aika

nykypäivän katolisuus eri puolilla maailmaa, kirkon ja paikallisten kulttuurien vuorovaikutus

Raamatun rakenne ja sisältö, Vanhaa ja Uusi testamentti

Raamatun, tradition ja opetusviran vuorovaikutus kirkon opetuksessa, depositum dei

dogmien, katolisen ihmiskäsityksen ja moraaliopetuksen sidonnaisuus

katolisen kirkon yhteiskunta- ja moraaliopetus


3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UK3)

Tavoitteet

Kurssin tavoite on että opiskelija

perehtyy uskontoon ihmisyyden osa-alueena

tuntee Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneitä suuria uskontoja osana yksilön ja yhteisön elämääsekä niiden vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan


tietää luonnonuskontojen levinneisyyden ja niille tyypillisiä piirteitä

tunnistaa uskonnon ja magian välisen eron

kehittää valmiuksiaan toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä

hahmottaa yleiskuvan kristillispohjaisista ja muista uususkonnoista.


uskonnonmäärittely, uskonnottomuus

hindulaisuuden monimuotoisuus, maailmankuva ja elämäntapa sekä vaikutuksia Intian kulttuuriin,yhteiskuntaan ja politiikkaan

Intian nykypäivän uskontotilanne jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet



buddhalaisuuden opetukset, elämäntapa, suuntaukset ja vaikutuksia Aasian kulttuureihin jayhteiskuntiin

Kiinan vanha kansanusko, kungfutselaisuus ja taolaisuus ja näiden vaikutuksia kiinalaiseenajatteluun ja yhteiskuntaan




luonnonuskontojen ja voodoon keskeiset piirteet

magia ja usko Vanhassa testamentissa ja kirkon opetuksessa

uususkontojen läsnäolo suomalaisessa yhteiskunnassa

Vatikaanin II kirkolliskokouksen ohjeet dialogiin ja ekumeniaan

4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UK4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on että opiskelija

tuntee kristillisten kirkkojen vaiheita Suomessa

tuntee suomalaisen uskonnollisuuden monimuotoisuuden

perehtyy suomalaiseen uskonnollisuuden nykytilaan

tuntee haasteet maailmankirkkoon kuuluvana vähemmistökirkon jäsenenä Suomessa

tunnistaa kirkon toiminnan ihmisen arjen tukena.


kristinuskon tulo Suomeen, katolinen Suomi

katolisuus ihmisten arjessa keskiajalla ja tänään

puhdasoppisuuden aika Suomessa

suomalaisen yhteiskunnan avautuminen erilaisille uskonnollisille liikkeille 1800-luvun alun jälkeen

kirkkojen ja eri uskontojen näkyminen ja vaikuttaminen yhteiskunnassa

positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus

ihmisoikeudet ja uskonto

5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UK5)

Tavoitteet




hahmottaa uskonnon ja tieteen sekä uskonnon ja eri taiteen alojen suhdetta

tunnistaa uskonnon ja tieteen välinen näennäisristiriita

osaa havainnoida taidetta uskonnossa ja uskontoa taiteessa

tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan taiteessa

tutustuu uskonnollisten teemojen näkymiseen ja kuulumiseen eri taiteiden ja populaarikulttuurinalueilla

tutustuu uskontoon liittyvien teemojen käsittelyyn populaarikulttuurissa.


ihmisen pyrkimys totuuteen, kauneuteen, hyvyyteen ja täydellisyyteen

uskonnon ja tieteen suhde

huomioidaan uskonnollisia elementtejä taiteessa, musiikissa ja liturgiassa

yleisimmät uskonnolliset symbolit maalaus-, kuvanveisto- ja rakennustaiteessa

uskontojen lukutaidon osaamisen välttämättömyys populaarikulttuurin tulkinnassa

populaarikulttuurissa esiintyvät uskonnollisiin teemoihin liittyvä pinnallisuus, tietämättömyys jatahalliset väärinkäsitykset

6. Uskonnot ja media (UK6)

Tavoitteet


tutustuu mediassa esiintyviin ajankohtaisiin teemoihin, jotka kytkeytyvät uskontoon

osaa analysoida uskonnollisten aiheiden käsittelyä mediassa sekä uskonnon ja median välisiäsuhteita


perehtyy median välittämään kuvan katolisuudesta ja muista uskonnoista kansallisesti jakansainvälisesti



uskonnollinen media ja uskontojen erilaiset ilmenemismuodot medioissa



mediajulkisuuden myönteiset ja kielteiset vaikutukset mielipiteiden muokkaajina




0 kommenttia

5.15.4 Islam


5.15.4 Islam

Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon jäljillä (UI1)

Tavoitteet


ymmärtää uskonnollisten ja ei-uskonnollisten katsomusten luonnetta sekä näiden ilmiöidensisäistä monimuotoisuutta

osaa jäsentää uskontoa ilmiönä

tuntee islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon yhteisiä juuria, niiden keskeisiä piirteitä sekävaikutusta yhteiskuntaan länsimaisessa kulttuurissa

osaa keskustella rakentavasti islamiin, kristinuskoon ja juutalaisuuteen liittyvistä ajankohtaisistakysymyksistä.




islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon synty, niiden yhteiset piirteet dialogin näkökulmasta sekäajankohtaiset kohtaamiseen liittyvät kysymykset

islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon opillisia rakenteita, sisäisestä monimuotoisuudesta sekäyhteiskunnallisesta merkityksestä

islamin ja muslimien suhde juutalaisiin ja kristittyihin eri aikakausina

islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon pyhät kirjat ja tulkintojen moninaisuus sekä elämäntapa jasuhde yhteiskuntaan länsimaissa

2. Maailmanlaajuinen islam (UI2)

Tavoitteet


ymmärtää islamin merkityksen yksilön, yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta

ymmärtää vähemmistö- ja enemmistöaseman vaikutuksia uskonnolliseen tulkintaan



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5ku/5ku#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5-15-4-islam

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5-15-4-islam/pk#comments

tuntee islamin opillisia käsitteitä

perehtyy islamin eri suuntauksiin, niiden syntyyn ja sisäiseen monimuotoisuuteen liittyviinkysymyksiin eri puolilla maailmaa

osaa analysoida ja arvioida ajankohtaista islamiin liittyvää keskustelua.


islamin opillinen perusta sekä shiialaisuuden ja sunnalaisuuden synty, erityispiirteet ja vaikutuksetyhteiskuntiin eri puolilla maailmaa

islamin sisäinen monimuotoisuus

islamin asema ja kulttuurivaikutukset eri maanosissa

ajankohtaisia islamiin liittyviä kysymyksiä, poliittisen islamin vaikutus ja erilaisten islamilaistenliikkeiden pääpiirteet nykyaikana

uskontodialogi rauhaa rakentamassa

ihmisoikeusetiikka ja uskonnonvapaus eri yhteiskunnissa

erilaiset yhteiskunnalliset ratkaisut ja suhtautuminen muslimivähemmistöön länsimaissa


3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UI3)

Tavoitteet



tuntee Intiassa ja Kiinassa syntyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa jaislamilaisissa maissa





hindulainen maailmankuva, elämäntapa sekä hindulaisuuden monimuotoisuus ja vaikutuksetIntian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan

Intian nykypäivän uskonnollinen tilanne





Kiinan vanhan kansanuskon, taolaisuuden ja kungfutselaisuuden keskeiset piirteet ja vaikutuskiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan


shintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutus yhteiskuntaan ja politiikkaanJapanissa



Intian ja Kaukoidän uskontojen asema ja vaikutus länsimaissa


4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UI4)

Tavoitteet


tutustuu uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen moniarvoisessa nyky-yhteiskunnassa

ymmärtää omat vaikutusmahdollisuutensa ja kehittää valmiuksia toimia aktiivisena kansalaisena

osaa analysoida islamilaisten yhdyskuntien vaikutusta suomalaisen yhteiskunnan jamuslimiyhteisön näkökulmasta

tuntee uskonnon vaikutuksen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä sektorilla

osaa analysoida uskonnonvapauteen sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyvääajankohtaista keskustelua

kehittää valmiuksia toimia osana uskontojen ja katsomusten välistä dialogia.


Suomen uskonnollinen kenttä, uskonnollisuus Suomessa ja sekularisaatio

positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus

uskonto ja uskonnolliset yhteisöt Suomessa: suhde yhteiskuntaan ja lainsäädäntöön sekäyhdenvertaisuus ja syrjintään liittyvät kysymykset

uskonnon merkitys ja näkyvyys yhteiskunnassa, politiikassa, työelämässä ja taloudessa

islamilaiset liikkeet Suomessa sekä islamilaiset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina

islamin monimuotoisuus yksilön, perheen ja yhteisön näkökulmasta

islamilainen tapakulttuuri ja sen muovautuminen Suomessa

muiden uskonnollisten yhteisöjen tapakulttuuri ja uskonnottomuus, uskonnoton tapakulttuuri sekäuskontokritiikki




5. Uskonto tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UI5)

Tavoitteet


tuntee uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla sekä ajankohtaistatutkimusta

hahmottaa uskonnon ja taiteen suhdetta: uskonnollisen taiteen merkitys uskonnoille ja uskontojenmerkitys taiteen kehityksessä

perehtyy islamilaiseen taiteeseen ja sen uskonnollisiin lähtökohtiin sekä uskonnon vaikutukseenlänsimaiseen taiteeseen

tutustuu uskonnollisen symboliikan näkyvyyteen taiteessa ja uskonnollisten teemojen käsittelyynpopulaarikulttuurissa

tuntee islamilaisen tieteen historiaa

tuntee uskonnon vaikutuksia suomalaisessa kulttuuriperinnössä.


islamilaisen taiteen ja arkkitehtuurin perusteita

uskonnolliset teemat, symboliikka ja myytit eri taidemuodoissa sekä populaarikulttuurissa

islamin merkitys eri tieteenalojen kukoistukselle historiassa ja niiden vaikutus Eurooppaan

islamin vaikutus nykytaiteeseen

uskonnolliset kertomukset ja opilliset tulkinnat länsimaisessa kulttuurissa sekä niiden näkyvyyspopulaarikulttuurissa

uskonnollisten myyttien, symbolien ja teemojen näkyminen eri taidemuodoissa

6. Uskonnot ja media (UI6)

Tavoitteet





osaa vertailla länsimaisen ja islamilaisen median islam-kuvaa

osaa analysoida sananvapauden eri merkityksiä uskonnollisissa yhteisöissä.


islam länsimaisessa mediassa ja islamilaisessa mediassa



media ja uskonnonvapaus

uskonnollisten yhteisöjen tapa käyttää mediaa

median tapa käsitellä erilaisia uskonnollispohjaisia ilmiöitä, kuten uskontoihin liittyvät asenteet jamielikuvat, kon iktit, rauhan rakentaminen sekä uskontokritiikki mediassa

uskontotutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä uutisoinnin analysointiin


naisen asema ja siihen liittyvät kysymykset mediassa

0 kommenttia




Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä (UJ1)

Tavoitteet


tietää erilaisia uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä

ymmärtää uskontoa ja uskonnottomuuden luonnetta sekä näiden molempien ilmiöidenmonimuotoisuutta


tuntee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria, niiden keskeisiä piirteitä,kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan

osaa keskustella juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistäomasta uskonnosta käsin

kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä ja työelämässä.


maailman ja Suomen uskontotilanne





https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5-15-4-islam/5-15-4-islam#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5ju

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5ju/pk#comments

juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin kulttuuritaustat, synty sekä niiden keskeiset ja yhteisetpiirteet

juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin pyhien kirjojen synty ja tutkimus sekä niiden asema jatulkintatavat näissä uskonnoissa

juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin sisäinen monimuotoisuus, etiikka, elämäntapa, suhdeyhteiskuntaan eri puolilla maailmaa sekä merkitys länsimaiselle kulttuuripiirille

ajankohtaisia katsomusten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä

2. Maailmanlaajuinen juutalaisuus (UJ2)

Tavoitteet


ymmärtää juutalaisuuden merkityksen yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta

tuntee juutalaisuuden keskeiset opilliset käsitteet

ymmärtää juutalaisuuden vaikutuksen yksilön elämään arjessa, eri juhlapyhinä ja elämänkaaren erivaiheissa

tuntee juutalaisuuden erilaisia suuntauksia ja niiden syntytaustaa ja pystyy vertailemaan niitäyhdistäviä ja erottavia piirteitä

osaa analysoida ja arvioida ajankohtaista juutalaisuuteen liittyvää keskustelua.


juutalaisuuden asema ja vuorovaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa Suomessa ja eri puolillamaailmaa

juutalaisuuden kolme keskeistä dogmia (monoteistisuus, toora pyhänä kirjana ja juutalaisetJumalan valittuna kansana) sekä näiden vaikutus juutalaisuuden oppiin

juutalaisuuden käskyjen vaikutus arkielämään, juhlapyhiin ja elämänkaaren riitteihin

juutalaisuuden eri suuntaukset, niiden synty sekä niiden yhtäläisyydet ja erot ja eettinen ajattelu

juutalaisuuden asema vähemmistöuskontona eri puolilla maailmaa sekä positiivisesta ettänegatiivisesta näkökulmasta

uskonnon sisäinen ja uskontojen välinen dialogi rauhaa rakentamassa


3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UJ3)

Tavoitteet





tuntee Intiassa ja Kiinassa syntyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia eri puolilla maailmaa





hindulainen maailmankuva ja elämäntapa sekä hindulaisuuden monimuotoisuus ja vaikutuksetIntian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan sekä Intian nykypäivän uskontotilanne



Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteet ja vaikutuskiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan sekä Kiinan nykypäivän uskontotilanne

shintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutus yhteiskuntaan ja politiikkaanJapanissa

Aasian uskontojen ja uskonnollisperäisten liikkeiden vaikutus länsimaissa



4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UJ4)

Tavoitteet


tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-yhteiskunnassa



osaa analysoida uskonnonvapauteen sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyvääajankohtaista keskustelua

kehittää valmiuksia toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä oman uskontonsalähtökohdista käsin

kehittää valmiuksia toimia osana uskontojen ja katsomusten välistä dialogia.


Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio






uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa lainsäädännössä,uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset

uskonnon merkitys, näkyvyys ja oikeudet julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa

juutalaiset järjestöt kolmannen sektorin toimijoina

uskonnot yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa Suomessa


osana kurssia voidaan toteuttaa vapaaehtoisprojekti tai perehtyä jonkin juutalaisen järjestönyhteisölliseen toimintaan

5. Uskonto tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UJ5)

Tavoitteet


tuntee juutalaisuuden ja muiden uskontojen tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eritieteenaloilla sekä ajankohtaista tutkimusta

hahmottaa uskonnon ja taiteen suhdetta: uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurin merkitystäuskonnoissa ja uskontojen vaikutusta taiteen kehitykseen

perehtyy siihen, miten uskonnollisen taiteen kautta ilmaistaan uskonnon, erityisesti juutalaisuudenja kristinuskon keskeisiä oppeja

tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan ja siihen, miten taiteessa ja populaarikulttuurissakäsitellään uskonnollisia teemoja

tuntee uskontojen vaikutuksia tieteen eri alojen kehitykseen

tuntee muinaissuomalaisen uskonnon ja kristinuskon vaikutuksia suomalaisessakulttuuriperinnössä.


uskontojen, erityisesti juutalaisuuden ja kristinuskon, taiteen ja populaarikulttuurin eri muotojenvuorovaikutus

uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri uskonnon ja sen erityispiirteiden kuvaajana

uskonnollisia teemoja, erityisesti juutalaisuuden ja kristinuskon, symboliikkaa ja myyttejä eritaidemuodoissa ja populaarikulttuurissa

juutalaisen ja kristillisen Raamatun kertomusten ja opin tulkintojen tarkastelu taiteen eri muotojenavulla

uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla: uskontotieteen jateologian eri tutkimusalat sekä taiteentutkimus, kulttuurintutkimus ja yhteiskuntatieteet



muinaissuomalainen uskonto ja kristinusko suomalaisessa kulttuuriperinnössä

juutalaisia taiteilijoita ja juutalaisuuden näkyminen näiden teoksissa

6. Uskonnot ja media (UJ6)

Tavoitteet




osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota medioissa

osaa vertailla juutalaisen, länsimaisen ja islamilaisen median juutalaisuuskuvaa ja sen suhdettamedioiden Israel-kuvaan

osallistuu juutalaisuuteen liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai laatii media-analyysinlaajemmasta juutalaisuuteen liittyvästä aihekokonaisuudesta.




uskonnollinen media ja median hyödyntäminen uskonnoissa

median tapa käsitellä erilaisia uskonnollispohjaisia ilmiöitä, kuten uskontoihin liittyvät asenteet jamielikuvat, kon iktit, rauhan rakentaminen sekä uskontokritiikki mediassa

monipuolisesti esimerkkejä juutalaisen, länsimaisen ja islamilaisen median juutalaisuuskuvista jakäsittelyn suhde medioiden Israel-kuvaan

juutalaisuuteen liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi laajemmastajuutalaisuuteen liittyvästä aihekokonaisuudesta

0 kommenttia




Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmienperusteiden periaatteita ja erityisesti kaikkien oppimäärien yhteisiä opetuksen tavoitteita.

Muiden uskontojen opetusta varten opetussuunnitelman perusteet annetaan erillisillä päätöksillä.Kurssien koodit muodostetaan käyttäen koodia UX ja kurssin numeroa.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5ju/5ju#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5mu

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5mu/pk#comments

0 kommenttia


Paikalliset kirjaukset: ElämänkatsomustietoPorkkalan lukion elämänkatsomustiedon opetuksessa kannustetaan opiskelijaa kriittisesti arvioimaanerilaisia maailmankatsomuksia ja aktiivisesti rakentamaan omaa elämänkatsomustaan. Kursseillaperehdytään ajankohtaisiin katsomuksellisiin näkemyksiin ja pyritään suhteuttamaan niitä laajempiinilmiöihin.0 kommenttia


Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine. Sen tiedeperustaan kuuluu ihmis-,kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä loso a. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä tarkastellaanluonnollisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään.Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksentuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmistenmahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineessapainotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellätoiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoidenelämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensaja käytäntöjensä rakentumista. Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tietoja viestintäteknologianantamia mahdollisuuksia.

Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista jakatsomuksellista yleissivistystä, arvostelukykyä ja tilannetajua, toisten ja yhdenvertaisuudenkunnioittamista sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja.


Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

saa tukea ja perusteita identiteettinsä ja elämänkatsomuksensa rakentamiseen

hallitsee keskusteluja vuorovaikutustaitoja ja osaa soveltaa niitä sellaisten kysymysten käsittelyyn,joissa pyritään yhteisen kestävän toimintalinjan löytämiseen erilaisista näkemyksistä huolimatta

laajentaa ja syventää katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään oppimalla re ektoimaan omaa ja muiden ajatteluaja toimintaa

kunnioittaa ja osaa perustella periaatteita ja käytäntöjä, jotka edistävät ihmisoikeuksia, kulttuurienvälistä myönteistä kohtaamista, yhteiskunnallista ja globaalia oikeudenmukaisuutta sekä kestäväntulevaisuuden rakentamista.

Arviointi



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-15-uskonto/5mu/5mu#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5e

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5e/pk#comments

Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sekä opiskelijan kykyä tarkastella ja ilmaista katsomuksellisia aiheitamonipuolisesti ja taitavasti että hänen laaja-alaista katsomuksellista ymmärrystään. Katsomuksellisetkysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedollisethyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten jauskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan eri näkökulmien ja vaihtoehtoisten katsomustapojenhuomioimista pelkkien mielipiteiden esittämistä monipuolisemmin.

Arviointi tukee ja kehittää opiskelijan kykyä arvioida oman elämänkatsomuksensa ja identiteettinsärakentumista sekä rohkaisee opiskelijaa oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen.Elämänkatsomustiedossa korostuvat erilaiset katsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseenliittyvät taidot, ja kurssien arvioinnissa ne otetaan monipuolisesti huomioon.

Pakolliset kurssit

1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1)

Tavoitteet


ymmärtää ja osaa soveltaa maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja hahmottaa niiden välisiäyhteyksiä sekä osaa eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä ja lähtökohtia

ymmärtää, miten yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat maailmankatsomuksenmuotoutumiseen, ja osaa eritellä oman katsomuksensa ja siihen liittyvien uskomustenmuotoutumista

osaa tarkastella kriittisesti niin omia kuin muiden uskomuksia sekä erilaisten medioiden tarjoamaainformaatiota

osaa hyödyntää eri oppiaineissa oppimaansa elämänkatsomuksensa muodostamisessa ja erottaatieteellisen, ei-tieteellisen ja epätieteellisen maailmankuvan.


maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niiden keskinäinensuhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa

erilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia ja elämäntapaanliittyviä – sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri tieteiden tarjoamin välinein

tyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseen liittyvienkognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussa

koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollisten ja kulttuuristenyhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen

median ja muiden informaation lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuva kriittinenkatsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaation erittely erilaisista näkökulmista

2. Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2)

Tavoitteet




tuntee erilaisia ihmiskäsityksiä ja osaa eritellä ja arvioida, miten erilaiset ihmiskäsitykset ja -ihanteet johtavat erilaisiin ja joskus keskenään ristiriitaisiin vastauksiin ihmiselämän keskeisistäkysymyksistä

osaa pohtia oman identiteettinsä osatekijöitä sekä soveltaa erilaisia ihmiskuvallisia jakatsomuksellisia vaihtoehtoja keskeisiin omaa hyvää elämäänsä koskeviin kysymyksiin

ymmärtää ihmisarvon perustavan eettisen merkityksen, tuntee keskeisimmät ilmisoikeusasiakirjatja osaa soveltaa ihmisoikeusajattelua erilaisissa yhteyksissä, kuten uskonnon- ja sanavapauttakoskevissa kysymyksissä

tutustuu erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä ja osaa eritellä ja arvioida niiden taustalla oleviamaailmankatsomuksellisia perusteita

kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiäänja tuntemuksiaan toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen, johdonmukaisesti ja luovasti.


luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, loso sia ja populaarikulttuuriin kuuluviaihmiskäsityksiä ja -ihanteita

ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolisuus ja seksuaalisuus; opiskelu jatyö, vanheneminen ja kuolema

identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaanelämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys

ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, ihmisoikeusasiakirjoja: YK:n yleismaailmallisenihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus

erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön asemasta siinä


3. Yksilö ja yhteisö (ET3)

Tavoitteet


hahmottaa yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja omalle yksilölliselle identiteetilleen ja saavälineitä myönteisen yhteisöllisyyden hyödyntämiseen oman identiteettinsä rakentamisessa

ymmärtää, että sosiaalisia ilmiöitä sekä yhteiskunnallisia rakenteita ja muutoksia voidaantarkastella tieteellisesti ja että näillä on suuri merkitys yksilön elämänvalinnoille

osaa jäsentää omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä, kansalaisena valtiossa ja toimijanatalousjärjestelmässä sekä arvioida yksilön vaikutusmahdollisuuksia ja vastuuta eri alueilla jakasvattaa valmiuttaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen

ymmärtää ja osaa perustella ihmisoikeuksien, uskonnon- ja omantunnon vapauden,yhdenvertaisuuden, demokratian, rauhan, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuudensekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen lähtökohtia ja periaatteita



osaa tarkastella kriittisesti yhteiskuntaa ja sen rakenteita sekä kasvattaa yhteiskunnallistakuvittelukykyään ja aktiivisuuttaan siten, että hahmottaa tulevaisuuden mahdollisuuksina javaihtoehtoisina tapahtumakulkuina, joihin pystyy myös omalla toiminnallaan vaikuttamaan.


ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys: yksityinen ja julkinen,tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja yhteisölliset normit

yhteiskuntatutkimuksen perusteita, kuten sosiaaliset tosiasiat, yhteiskunnalliset rakenteet jamodernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämään

taloudellisen ja poliittisen vallan suhde nyky-Suomessa sekä globaalissa markkinataloudessa,yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset yhteiskunnan eri tasoilla

ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus ja kestäväntulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina sekä näitä vaatimuksiavastustavat näkemykset ja toimet mukaan lukien ihmisoikeusloukkaukset sekä holokausti

yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat sekä niiden kriittinen potentiaali: ihanteet ja kauhukuvatnykyisyyden suurennuslaseina ja toiminnan motivoijina

4. Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)

Tavoitteet


ymmärtää kulttuurin merkityksen ihmisyydelle ja omalle elämänkatsomukselleen sekä saa välineitämyönteisen kulttuurisen identiteetin rakentamisessa

osaa käyttää kulttuurintutkimuksen käsitteistöä ja muodostaa kulttuureja koskeviin kysymyksiinoman perustellun kantansa sekä tunnistaa vihapuheen ja erottaa sen sanavapauden vastuullisestakäytöstä

hahmottaa suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona, johon kuuluvatniin ulkoiset vaikutteet kuin sisäinen moninaisuus sekä vähemmistökulttuurit

ymmärtää, että kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään eikä mikään kulttuuri ole kehittynytilman ulkoisia vaikutteita kulttuurin ydinpiirteisiin, kuten elämäntapoihin, kieleen, teknologiaan jauskomuksiin

osaa hahmottaa erilaiset elämänkatsomukselliset ratkaisut ja identiteettivalinnat sekä maailmankulttuurisen moninaisuuden rikkautena ja perustella niiden yhdenvertaisen kohtelun.


kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiinperustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteestatoisiinsa

kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilönmaailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelma



suomalaisen kulttuurin ja identiteetin historiallinen rakentuminen, suomalaisuudenmonimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit

kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus:monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnallisetvaikutukset

etnosentrisyyden ja rasismin sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa janykypäivää eri kulttuureissa

5. Katsomusten maailma (ET5)

Tavoitteet


kehittää kykyään lukea, tulkita ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomiamaailmankatsomuksia ja verrata niiden lähtökohtia ja elämäntapaa omaanelämänkatsomukseensa

ymmärtää, että maailmankatsomukset, uskonto ja uskonnollisuus ovat historiallisesti rakentuneita,erittäin monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä, joilla on merkittävä kulttuurinen ja yhteiskunnallinenmerkitys

tutustuu uskontojen, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tieteelliseen tutkimukseen,määrittelyyn ja selittämiseen hahmottaen sen lähtökohtia ja tavoitteenasetteluja

hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoja, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoidamaailmankatsomuksellisiin järjestelmiin, kuten sekulaariin humanismiin ja uskontoihin, liittyviäkysymyksiä sekä muodostaa niihin oman perustellun kantansa

perehtyy uskontokritiikin keskeisiin argumentteihin, tutustuu humanismin ja vapaa-ajattelunhistoriaan

perehtyy Lähi-idän uskontoihin sekä joihinkin muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksellisiinjärjestelmiin hahmottaen niiden keskeisiä piirteitä, sisäistä monimuotoisuutta sekä vaikutustakulttuuriin ja yhteiskuntaan erityisesti suomalaisesta näkökulmasta.


katsomuksen ja uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tutkiminen,määritteleminen ja selittäminen, käsityksiä uskontojen alkuperästä

uskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, symboli ja teismi

uskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaarin humanismin maailmankatsomuksellisetperusteet

kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden sekä joidenkin muiden uskontojen jamaailmankatsomuksellisten järjestelmien historiallinen ja maantieteellinen levinneisyys jajakautuminen, pyhät kirjat, oppi, elämäntapa ja suhde yhteiskuntaan

tämän päivän merkittävien maailmankatsomuksellisten järjestelmien, kuten sekulaarinhumanismin ja suurten uskontojen, suhde yhteiskuntaan, tapakulttuuriin, moraaliin, politiikkaan jatieteeseen; liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus, sekularisaatio ja uskonnottomuus



6. Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6)

Tavoitteet


tunnistaa nykyaikaisten maailmankatsomusten kannalta historiallisesti, kulttuurisesti jakatsomuksellisesti merkittäviä historiallisia käänteitä ihmiskunnan tavassa elää

ymmärtää kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen kontingentin ja rakentuneen luonteen

osaa arvioida evoluution, abstraktien eettisten järjestelmien, valistuksen ja tieteellis-teknologisenvallankumouksen merkitystä nykyaikaisille maailmankatsomuksille ja oman elämänkatsomuksensarakentumiselle

hahmottaa erilaisia suhtautumistapoja teknologiaan ja sen kehitykseen sekä ymmärtääteknologian ja teknisen muutoksen yhteydet ympäristössä, yhteiskunnassa ja kulttuurissatapahtuviin muutoksiin

osaa arvioida teknologian ja teknisen muutoksen roolia kestävän tulevaisuuden rakentamisenosana sekä pystyy osallistumaan ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.


ihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio: kielen rooli inhimillisten kulttuurien ja innovatiivisuudensynnyssä

suurten loso oiden ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien ja uskontojen eettisten jaaatteellisten perustojen kehittyminen abstrakteiksi ja yleisinhimillisiksi

ihmiskunnan suuret maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologiset murrokset sekä niidenvaikutukset ihmisten käsitykseen maailmasta ja itsestään: ihminen ympäristönsä ja itsensämuokkaajana

Prometheus-myytistä tekno-utopioihin ja ‑dystopioihin, ihmisen suhde valistuksen ideaaleihin jateknologiseen kehitykseen

tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikit tieteen uusimpientulosten valossa

0 kommenttia

ET Koulukohtaiset kurssit

7. Elämänkatsomustiedon kertauskurssi (ET7)Opiskelija kertaa pakollisten ja syventävien kurssien keskeisiä asioita sekä harjoitteleeelämänkatsomustiedon vastauksien laatimista ylioppilaskirjoituksia varten.0 kommenttia

5.17 Terveystieto

5.17 Terveystieto



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5e/5e#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5e/ekk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5e/ekk/6ke#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-17-terveystieto

Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistääterveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen jaihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisenahyvinvointina sekä toiminta- ja työkykynä. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaanterveysosaamisen eri osa-alueiden kautta. Näitä ovat terveyteen liittyvät tiedot, taidot, itsetuntemus,kriittinen ajattelu sekä eettinen vastuullisuus.

Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairauksia sekä terveyden edistämistä ja sairauksienehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla sekä yksilön, perheen, yhteisön ettäyhteiskunnan ja globaalista näkökulmasta. Terveysosaamiseen sisältyy terveyteen ja sairauteen liittyvänsisältötiedon ja toiminnallisten taitojen ohella terveystiedon hankinta, kriittinen arviointi, tulkinta jasoveltaminen sekä ymmärrys ympäristön ja perimän vaikutuksista terveyteen. Osaamiseen kuuluu myösterveyteen liittyvien arvojen pohdinta ja näkemys eri terveyskulttuureista ja terveyden ja sairauksienhistoriasta kansainvälistyvässä maailmassa.

Terveystiedon opetuksessa tehdään yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa sekä tuetaan opiskelijoidenosallisuutta ja terveysosaamisen hyödyntämistä yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisessä.


Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa tarkastella ja perustella terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä moniulotteisinakokonaisuuksina yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalista näkökulmista

ymmärtää tieteellisen tiedon ja kokemustiedon merkityksen eron terveyden ja sairauden riskien,syiden, vaikutusmekanismien ja seurausten selittämisessä

osaa edistää omaa ja ympäristönsä terveyttä ja turvallisuutta, ymmärtää yleisimpien sairauksienehkäisyn ja hoidon periaatteita sekä itsehoitoon ja mielenterveyden suojaamiseen liittyviätoimintatapoja

perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin, käyttää terveystiedon käsitteitäasianmukaisesti ja osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa,terveysviestintää ja sekä erilaisia terveyskulttuureihin liittyviä ilmiöitä

pohtii terveyteen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa perustella niihin liittyvä näkemyksiään

ymmärtää yhteiskunnan olosuhteiden ja terveys- ja muiden yhteiskuntapoliittisten päätöstenvaikutuksia kansanterveyteen, väestöryhmien välisiin eroihin, terveydenhuollon rakenteisiin jaihmisten terveyskäyttäytymiseen.

Arviointi

Arviointi kohdistuu terveystiedon tavoitteiden saavuttamiseen terveysosaamisen eri osa-alueillakurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota terveyttä jasairautta koskevan tiedon ja syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen sekä siihen, miten opiskelija osaasoveltaa, analysoida, arvioida ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnissa otetaanhuomioon opiskelijan toiminnallisten taitojen kehittyminen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi japalaute tukevat opiskelijaa kehittämään terveyttä ja sairautta koskevaa eettisestä arvopohdintaa ja taitojaperustella terveysvalintoja sekä arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja.Kurssin arvosana perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen näyttöön terveysosaamisen eri osa-alueilla.



Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen tai muihin henkilökohtaisiinominaisuuksiin.

Pakollinen kurssi

1. Terveyden perusteet (TE1)

Pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista ja ymmärrystäterveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan tunnistamaan ja arvioimaan terveydenedellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja ympäristöissä sekä yhteiskunnallisessapäätöksenteossa. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien ja arjen terveysosaamisen kehittäminen,mielenterveyden suojaaminen sekä ajankohtaisten ja opiskelijoiden esille nostamien asioiden käsittely.

Tavoitteet


syventää arjen terveysosaamistaan, ymmärtää fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- jatoimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista ja merkitystä omassaelämäntavassaan ja ympäristössään

osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtiaterveyskulttuuriin, mediaan ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä eettisestä jaterveysnäkökulmasta

tunnistaa ja ymmärtää terveyttä ja sairauksia sekä terveystottumuksia selittäviä teorioita, malleja jailmiöitä tutkimus- ja kokemustiedon näkökulmasta

soveltaa itsehoitoon liittyviä toimintamalleja ja toimintatapoja

tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien merkityksen yksilön ja yhteiskunnannäkökulmasta ja pohtii niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja sekä terveyserojen syntyyn vaikuttaviatekijöitä yhteiskunnassa.


fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toiminta-, opiskelu- ja työkyky: terveyttä edistävä liikunta jaravinto, painonhallinta, uni ja lepo, seksuaaliterveys, opiskeluhyvinvointi

omasta terveydestä huolehtiminen ja muut itsehoitovalmiudet sekä hätäensiapu

riippuvuuden eri muodot, tupakka, alkoholi ja huumeet, peli- ja nettiriippuvuus

kansantaudit ja keskeiset tartuntataudit

terveyttä, terveystottumuksia ja -ongelmia selittäviä keskeisiä biologisia, psykologisia ja kulttuurisiailmiöitä, teorioita ja malleja


2. Ihminen, ympäristö ja terveys (TE2)

Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana ja perehdytään sosiaaliseenkestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoitteita. Keskeistä on myös tarkastella perimän jaympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn.



Tavoitteet


hahmottaa ja arvioi perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden, kuten psykososiaalisen,rakennetun ja luonnonympäristön, yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn

tunnistaa elämänkulkuun ja kehitykseen liittyviä tapahtumia ja osaa esitellä erilaisia toimintatapojaja selviytymisen keinoja

osaa soveltaa terveysosaamistaan terveyttä, sairautta ja turvallisuutta koskevissa kysymyksissä janiihin liittyvien arvojen pohdinnassa

osaa arvioida sosiaalisen tuen ja vuorovaikutuksen merkitystä terveydelle, esitellämielenterveyteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja mekanismeja sekä esittää vaihtoehtoisiaratkaisuja kriisien käsittelyyn

osaa tulkita ja arvioida kriittisesti terveysviestintään liittyviä ilmiöitä

osaa perustella ja arvioida elämäntapaan, kulttuuriin ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystäterveydelle ja hyvinvoinnille

osaa analysoida turvallisuuteen ja väkivallan ehkäisyyn liittyviä tekijöitä ja ymmärtäähenkilökohtaisten rajojen kunnioittamisen ja suojelemisen merkityksen erilaisissavuorovaikutustilanteissa, yhteisöissä ja ympäristöissä.


perimän, luonnonympäristöjen ja rakennetun ympäristön sekä psykososiaalisen ympäristön jayhteisöjen terveysvaikutukset

terveys ja elämänkulku, kuolema osana elämänkulkua

ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki

seksuaalisuus ja seksuaalioikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys

mielenterveyttä suojaavat ja kuormittavat tekijät

erilaiset kriisit ja niiden kohtaaminen

työhyvinvointi ja ergonomia

turvallisuus ja väkivallan ehkäisy

media- ja kulttuuriympäristön ja terveysviestinnän merkitys ja kriittinen tulkinta

3. Terveyttä tutkimassa (TE3)

Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisistakehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssilla vahvistetaan opiskelijan valmiuksiahankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja soveltaa terveysosaamistaan aktiivisenakansalaisena. Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttavien tekijöiden kriittiseen arviointiin ja pohditaantutkimuksen ja päätöksenteon mahdollisuuksia terveyden edistämisessä lähiyhteisöissä, yhteiskunnassaja globaalisti.



Tavoitteet


osaa kuvata ja analysoida yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muun yhteiskuntapolitiikan,teknologian ja terveyspalvelujen muutoksia, kehitystä sekä yhteyksiä väestön terveyteen

osaa arvioida terveyteen ja terveyden eriarvoisuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa ja globaalistisekä osaa kuvata terveyserojen kaventamiseen vaikuttavia tekijöitä

osaa hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja suunnitella pienimuotoisiaterveystutkimuksia tai toimintakyvyn mittauksia

perehtyy tieteellisen tutkimuksen mahdollisuuksiin terveyden edistämisessä sekä sairauksienehkäisyssä ja hoidossa

osaa pohtia terveyteen ja sairauteen liittyviä eettisiä kysymyksiä

tunnistaa keskeisiä globaaleja terveyskysymyksiä ja niiden parissa toimivien järjestöjen roolia jatehtäviä terveyden edistämisessä.


yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muun yhteiskuntapolitiikan, tieteellisen tutkimuksen,terveyskäsitysten ja teknologian kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen

terveys- ja sosiaalipalvelujen kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen sekä keskeisetterveys- ja sosiaalipalvelujen toimijat

terveyserot ja niihin vaikuttavat tekijät Suomessa ja maailmalla, terveyserojen kaventaminen

terveyden ja terveyskäyttäytymisen tutkiminen

keskeiset terveyteen ja sairauteen liittyvät eettiset ja oikeudelliset kysymykset, potilaan oikeudet

globaalit terveyskysymykset ja niihin vaikuttaminen

0 kommenttia

TE Koulukohtaiset kurssit

4. Ylioppilaskirjoituksiin valmistava terveystiedon kurssi (TE4)Kurssi valmistaa opiskelijoita terveystiedon yo-kokeeseen kokoamalla yhteen muilla terveystiedonkursseilla läpikäytyjä asioita. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat mm. kansanterveys, sairauksien hoito jaennaltaehkäisy sekä terveyskäyttäytyminen.

5. Terveys tieteissä (TE5)Kurssi toteutetaan usean eri oppiaineen yhteistyönä. Kurssin keskeisenä tavoitteena on tarkastellaterveyden käsitettä, ulottuvuuksia ja tulkintaa laaja-alaisesti eri tieteenalojen näkökulmista. Edustettuinaoppiaineina voivat kulloisestakin toteutuksesta riippuen olla terveystiedon lisäksi esimerkiksi biologia,psykologia, loso a yhteiskuntaoppi tai historia. Kokoavan luonteensa mukaisesti kurssi on tarkoitettu



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-17-terveystieto/5-17-terveystieto#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-17-terveystieto/tkk

ensisijaisesti terveystiedon yo-kokeeseen osallistuville mutta ilmiöpohjaisena opintokokonaisuutena sesoveltuu kaikille aktiivisesti terveyden kysymyksistä kiinnostuneille.

5.18 Liikunta

Paikalliset kirjaukset: LiikuntaPorkkalan lukion liikunnan opetus tarjoaa opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia hyvinvointinsa jaliikunnallisen elämäntavan tueksi, kuten myös monipuolista harjaantumista liikunnallisiin taitoihinyhdessä liikkuen. Varsinaisina painotuskursseina LI11-LI15 toteutuvat ensisijaisesti säännöllisenäaamuliikuntana arkiaamuisin.

5.18 Liikunta

Liikunnanopetuksen tehtävänä on opettaa opiskelijalle sellaisia taitoja ja tietoja, joiden avulla hän pystyyylläpitämään ja kehittämään fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyään sekä hyvinvointiaan.Liikunnanopetuksella tuetaan opiskelijaa vastuulliseen omasta fyysisestä aktiivisuudesta ja toiminta- jaopiskelukyvystä huolehtimiseen sekä istuvan elämäntavan vähentämiseen. Opetuksessa korostetaanterveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan merkitystä osana liikunnallista elämäntapaa. Liikunnassaopiskelija kokee iloa, onnistumista ja liikunnallista pätevyyttä sekä oppii keinoja oman jaksamisenylläpitämiseen ja kehittämiseen. Liikunnassa edistetään kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoa,yhdenvertaisuutta, osallisuutta, kestävää elämäntapaa, yhdessä toimimisen taitoja, toisten huomioonottamista ja yhteisöllisyyttä.

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaaturvallisesti ottaen monipuolisesti huomioon opiskeluympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet.Toimintakykyä koskevien sisältöjen osalta tehdään yhteistyötä terveystiedon kanssa. Opetuksessa jaryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon henkinen ja fyysinen turvallisuus. Opiskelijat osallistuvattoiminnan suunnitteluun ja ottavat vastuuta omasta ja ryhmän toiminnasta. Liikuntateknologian avullavoidaan tukea opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Opetuksen eriyttämisessä otetaan huomioonopiskelijoiden yksilöllisiä lähtökohtia ja kehitystarpeita.


Oppiaineen opetuksen tavoitteena on fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn edistäminen.Opiskelija oppii liikkumaan aktiivisesti ja turvallisesti sekä pitämään huolta fyysisestä aktiivisuudestaan jatoimintakyvystään.

Fyysisen toimintakyvyn osalta tavoitteena on oppia soveltamaan liikunnallisia perustaitoja ja -tietojaerilaisissa liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa eri vuodenaikoina ja eri olosuhteissa. Opiskelija oppiiarvioimaan ja sen pohjalta harjoittamaan fyysisiä ominaisuuksiaan (voima, kestävyys, liikkuvuus janopeus). Liikunnanopetuksen sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin kuuluvat parhaansayrittäminen, aktiivinen työskenteleminen, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen sekä toisia kunnioittavavuorovaikutus. Opiskelija ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä toiminnasta, ottaa toiset huomioon sekäoppii auttamaan ja avustamaan muita liikuntatunneilla.

Arviointi

Liikunnan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opetuksen tavoitteiden saavuttamisesta,oppiaineen opiskelun etenemisestä ja edistää opiskelijan oppimista. Liikunnan arviointi koostuusekäfyysisen toimintakyvyn että sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn opetuksen tavoitteiden



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-18-liikunta

saavuttamisesta. Fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Opetuksessa jaarvioinnissa tulee ottaa huomioon opiskelijan terveydentila ja erityistarpeet.

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja liikuntataitoja ja -tietoja sekä annetaanmahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin ja ‑lajeihin. Opetus tukee opiskelijoidentoimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvua osallisuuteen sekä kannustaa terveyttä edistävänliikunnan harrastamiseen ja liikkuvan elämäntavan omaksumiseen.

1. Energiaa liikunnasta (LI1)

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn terveyden jahyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija harjaantuu liikuntataidoissaan ja kehollisessa ilmaisussaansekä saa tietoja ja kokemuksia fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta monipuolisesti. Opiskelija saakokemuksia yhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettu liikunnallinen pätevyysvahvistuu uuden oppimisen, liikunnan tuoman ilon ja virkistyksen myötä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten ominaisuuksienharjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa opiskeluympäristön mahdollisuuksiamonipuolisesti käyttäen.

2. Aktiivinen elämäntapa (LI2)

Tavoitteena on opettaa ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen sekä riittävänpäivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, ettäliikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muodostuuarjen valinnoista ja pitkäkestoisen istumisen välttämisestä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja verenkiertoelimistöäkuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisiatoimintatapojaan ja valintojaan fyysisen aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opiskelijat saavatohjausta ja palautetta liikunnallisen elämäntavan ja fyysisesti aktiivisen arjen toteuttamiseen.


Kurssien tavoitteena on kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä edistävän liikunnan harjoittaminen,vastuu omasta ja yhteisestä toiminnasta sekä myönteiset kokemukset omasta kehosta, koetustaliikunnallisesta pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä. Opettaja tarkentaa syventävien kurssien sisällötyhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

3. Terveyttä liikkuen (LI3)

Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena onoman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen.Opettaja ohjaa liikuntaohjelman suunnittelua ja toteutusta. Liikuntasuunnitelmaa toteutetaanmahdollisuuksien mukaan liikuntateknologiaa hyväksi käyttäen.

4. Yhdessä liikkuen (LI4)

Kurssilla syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssintavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työtavoissa painottuuopiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. Kurssin sisältönä voi olla jokinyhdessä toteutettava liikunta, kuten vanhojenpäivän tanssit tai muu projektiluonteinen kokonaisuus.



5. Hyvinvointia liikkuen (LI5)

Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssintavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellistenliikuntakokemusten kautta. Monipuoliset liikuntatehtävät mahdollistavat osallisuuden, liikunnallisenpätevyyden ja kehollisen ilmaisun kokemuksia.

0 kommenttia

LI Koulukohtaiset kurssit

Merellinen sukelluskurssi (LI6)Kurssilla suoritetaan laitesukelluksen peruskurssi, joka koostuu teoria-, allas- sekä avovesiharjoitteista.Kurssin jälkeen opiskelija saa kansainvälisen laitesukeltajakortin, joka mahdollistaa sukeltamisen esim.lomamatkojen yhteydessä eri puolilla maailmaa.

Mailapelikurssi (LI7)Kurssilla tutustutaan monipuolisesti eri mailapeleihin niin sisä- kuin ulkoliikunnassa. Harjoiteltavia lajejaovat mm. golf, tennis, squash ja pesäpallo. Kurssilla korostuvat parina, pienryhmänä sekä joukkueenatapahtuvat harjoitukset ja pelit. Kurssiohjelma laaditaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Joukkuepelikurssi (LI8)Kurssi keskittyy monipuolisesti eri palloilulajeihin, kuten kori-, käsi-, jalka- ja lentopallo. Kurssin painopisteon pelaamisessa ja se soveltuu hyvin eritasoisille liikkujille. Kurssiohjelma laaditaan yhdessäopiskelijoiden kanssa.

Talviliikuntakurssi (LI9)Kurssi tutustuttaa opiskelijat eri talvilajeihin. Kurssilla toteutetaan kolmen päivän mittainen retki, jollakeskitytään eri hiihtolajien (laskettelu, lumilautailu, murtomaahiihto) harjoitteluun ja harrastamiseen.

Aktiivinen ulkoliikkuja (LI10)Kurssilla keskitytään fyysisten perusominaisuuksien ylläpitämiseen ja kehittämiseen ulkoliikunnassa.Kurssiin sisällytetään eritasoisia harjoitteita, jolloin kurssille voivat osallistua erilaisia valmiuksia omaavatopiskelijat.

Nopeus ja liikkuvuus (LI11 )Kurssin sisältö kattaa nopeus- ja liikkuvuusharjoittelun laajan kentän koululiikuntalajien avulla.Liikunnassa ja urheilussa tarvittavien ominaisuuksien kehittäminen voi olla hauskaa ja haastavaa samallakertaa! Kurssiin sisällytetään eritasoisia harjoitteita, jolloin kurssille voivat osallistua erilaisia valmiuksiaomaavat opiskelijat.

Lihaskuntoharjoittelun perusteet (LI12)



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-18-liikunta/5-18-liikunta#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-18-liikunta/lkk

Kurssilla opiskelija saa perustietoa monipuolisen lihaskuntoharjoittelun perusteista ja vaikutuksista sekätutustuu yleisellä tasolla erilaisiin voimanhankintamenetelmiin. Kurssiin sisällytetään eritasoisiaharjoitteita, jolloin kurssille voivat osallistua erilaisia valmiuksia omaavat opiskelijat.

Toiminnallinen harjoittelu (LI13)Kurssilla tehdään erilaisia toiminnallisia harjoitteita niin sisällä kuin ulkona. Harjoitteiden tavoitteena onantaa opiskelijalle valmiudet hyödyntää näitä metodeja kouluajan ulkopuolella tapahtuvassaliikunnassa.Kurssiin sisällytetään eritasoisia harjoitteita, jolloin kurssille voivat osallistua erilaisiavalmiuksia omaavat opiskelijat.

Kestävyys (LI14)Kurssilla opitaan perusteita kestävyysliikunnasta. Kurssisisältö on laadittu siten, että sen avulla kyetäänpaneutumaan eri kestävyyskunnon osa-alueisiin ja kehittämään niitä. Kurssiin sisällytetään eritasoisiaharjoitteita, jolloin kurssille voivat osallistua erilaisia valmiuksia omaavat opiskelijat.

Koordinaatio ja kehonhallinta (LI15)Kurssilla keskitytään hiomaan yleisiä liikunnallisia taitoja, joilla opiskelija kykenee helpottamaan useinkasvuiän mukanaan tuomia kehonhallinnallisia ongelmia. Kurssiin sisällytetään eritasoisia harjoitteita,jolloin kurssille voivat osallistua erilaisia valmiuksia omaavat opiskelijat.

5.19 Musiikki

Paikalliset kirjaukset: MusiikkiMusiikin opetus sisältyy lukion taidepainotukseen ja siinä voi suorittaa valtakunnallisen lukiodiplomin.Porkkalan lukion koulukohtaiset kurssit tarjoavat elämyksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijanmusiikillista sivistystä ja rohkaisevat häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen. Keskeisiä ovatopiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaidot ja myönteiset kokemukset.

Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia jakommunikaatiotaitoja. Musiikin tuottaminen – laulaminen, soittaminen ja musiikillinen keksintä – jakuunteleminen ovat opetuksen keskeisiä sisältöjä. Oppisisältöjen valinnassa otetaan huomioonopiskelijoiden erilainen suuntautuminen ja lähtötaso.

Mielenkiintoiset musiikin soveltavat kurssit tarjoavat mahdollisuuksia saada monenlaisia innostaviaelämyksiä, musiikkiprojektista ja bändisoitoista yhtye- ja kuorolauluun ja öljytynnyriorkesterin eli PorkkalaSteelin jäsenyyteen.

0 kommenttia

5.19 Musiikki

Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on olennainen osa kulttuuria ja inhimillistätoimintaa. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä.Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukeeitsetuntoa. Opiskelija oppii ymmärtämään ja arvostamaan musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja jamerkityksiä. Musiikin opiskelu tarjoaa elämyksiä, kokemuksia, taitoja ja tietoja sekä tilaisuuksia



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-19-musiikki

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-19-musiikki/pk#comments

mielikuvituksen käyttöön. Ne kaikki lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä sekä rohkaisevat häntäluovaan taiteelliseen ajatteluun ja elinikäiseen musiikin harrastamiseen.

Olennaista musiikin opetuksessa ja oppimisessa on ilmaiseminen, yhdessä tekeminen ja myönteisetkokemukset. Musiikillinen osaaminen sekä luovan ja kriittisen ajattelun taidot kehittyvätvuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, jokavahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Laulaminen, soittaminen, kuunteleminen ja luovatuottaminen ovat sekä työtapoja että opetuksen keskeisiä sisältöjä, joita musiikin yhdistäminen muuhuntaiteelliseen ilmaisuun rikastaa. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset valmiudetja kiinnostuksen kohteet siten, että musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle opiskelijallemielekkäitä musiikillisia tehtäviä.

Taideaineena musiikki luo koulun kulttuuritoimintaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Se on merkittävä osalukion juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta. Seauttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteidenvälistävuorovaikutusta. Opiskelija kehittää valmiuksiaan taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseenkulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikillisessa ilmaisussa sekä median tarjonnankriittiseen tarkasteluun.


Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Musiikin merkitys ja hyvinvointi

tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja oppii käyttämään musiikkia hyvinvointinsa edistämiseen

oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista

Musiikillinen osaaminen

oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen ja säveltäen

kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan

syventää musiikin eri tyyleihin, lajeihin ja historiaan liittyvää osaamistaan

Kulttuurinen osaaminen ja monilukutaito

tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurienmonimuotoisuutta sekä toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa myös kansainvälisissäyhteyksissä

oppii tiedostamaan äänen ja musiikin vaikutuksia arjen toimintaympäristöissä

oppii tulkitsemaan äänen ja musiikin käyttöä mediassa

Oppimaan oppiminen

osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa



osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita sekä ohjata ja arvioida työskentelyään niidensuuntaisesti.

Arviointi

Musiikin opetuksessa arviointi tukee myönteisesti jokaisen opiskelijan musiikillisen osaamisenkehittymistä ja musiikkisuhteen syventymistä. Oppimisprosessin aikana opiskelijat saavat ja antavatmonipuolista palautetta, mikä ohjaa opiskelijaa arvioimaan ja edistämään omaa oppimistaan.

Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelunprosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioonopiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella.Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.

Pakolliset kurssit

1. Musiikki ja minä (MU1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella. Osallistumallamusiikilliseen toimintaan hän saa kokemuksia musisoinnista, syventää omaa osaamistaan ja pohtiiasemaansa musiikin kuuntelijana, tulkitsijana, tekijänä ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Omakohtaisenmusiikkisuhteen kautta opiskelija ymmärtää musiikin merkityksiä elämässä ja ihmisten välisessävuorovaikutuksessa. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseenmusiikkitoimintaan.

Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ajattelun ja ilmaisun välineenä. Kurssillasyvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppiitarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

2. Moniääninen Suomi (MU2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaakulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niidensisäisiä osakulttuureja sekä oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä.Kurssin toteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suomalaiset musiikkikulttuurit ovat osaeurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa.

Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessakiinnitetään huomiota oman taiteellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.Musiikkiohjelmistoon valitaan eri musiikinlajeja populaari- ja taidemusiikista perinnemusiikkiin.


3. Ovet auki musiikille (MU3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen uusia musiikinlajeja, musiikkityylejä ja -kulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurienkäytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuurimäärittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihintai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointitaitojaan sekä taitojaan hankkia ja käsitellä tietoa.Kurssin voi suorittaa myös projektina.

4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)



Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eritaidemuodoissa, monimediaisissa tietoja viestintäympäristöissä sekä yhteiskunnassa. Opiskelija tutkiimusiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen ja perehtyy tarkemmin musiikin käyttötapoihinesimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä tai verkkoympäristöissä muutaman rajatunnäytteen avulla. Sisältöjen tarkastelussa painottuu pyrkimys kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Musiikinvaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa materiaalia tai tuottamalla sitä itse. Kurssin voisuorittaa myös taiteidenvälisenä tai monialaisena projektina.

0 kommenttia

MU Koulukohtaiset kurssit

5. Musiikkiprojekti (MU5)

Musiikkiprojekti on ryhmän itsensä suunnittelema, käsikirjoittama ja toteuttama musiikkinäytelmä.Projektiin voi tulla näyttelemään, laulamaan, soittamaan, miksaamaan, suunnittelemaan valot ja äänet,puvustamaan sekä lavastamaan. Kurssi on tarkoitettu toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Projektiesitetään yleisölle jakson lopussa. Kurssi voidaan arvioida numerolla.Musiikkiprojektiin tulijat käyvät ensin valmistavan MU9 -kurssin.

6. Bändipaja (MU6)

Bändipajassa tutustutaan pop-ja rockmusiikin eri tyyleihin yhdessä soittamalla ja laulamalla. Kurssinkappaleet valitaan yhdessä. Bändipaja on tarkoitettu sekä laulajille että soittajille. Kurssi voidaan arvioidanumerolla.

7. Laulukurssi (MU7)

Laulukurssilla lauletaan, yhdessä, kuorona, lauluyhtyeinä, sooloina. Opitaan äänenkäytön perusasioitakuten hengitystekniikkaa ja äänenmuodostusta. Kappaleet valitaan yhdessä. Esiinnytään lukion juhlissa.Ei laulukoetta!

8. Porkkala Steel Band (MU8)

Lukion steelbänd eli öljytynnyriorkesteri tarjoaa erityisen mahdollisuuden yhteissoittoon. Käytännöntekemisen kautta kurssilla karttuu myös opiskelijan musiikintuntemus. Soittokappaleet valitaan yhdessä.Esiinnytään lukion juhlissa.

9. Musiikkiprojektin valmistelukurssi (MU9)

Valmistava kurssi musiikkiprojektin MU5 valinneille. Kurssilla musiikkiprojektiryhmä tutustuu toisiinsailmaisutaidon leikkien ja pelien avulla. Kokeillaan improvisointia, opitaan oleellistanäyttämötyöskentelystä ja kehitellään yhdessä projektin juoni ja pohjustetaan dramaturgia. Etsitään taitehdään tarinaan sopivat musiikit.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-19-musiikki/5-19-musiikki#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-19-musiikki/mkk

10. Rytmikurssi (MU10)Rytmikurssilla keskitytään erilaisiin rytmimaisemiin ja rytmimusiikkeihin. Teemoina esim. afro, lattarit(samba, son, reggae) jne. Pääpaino erilaisissa rytmisoittimissa ja komppikitaroinnissa, kokeillaan myösbodypercussiota ja perkussiivista äänenkäyttöä. Kurssi voidaan arvioida numerolla.

5.20 Kuvataide

Paikalliset kirjaukset: KuvataideKuvataiteen opetus toteuttaa osaltaan lukion taidepainotusta ja siinä voi myös suorittaa valtakunnallisenlukiodiplomin.

5.20 Kuvataide

Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuviatuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja tavoitteellinentyöskentely luovat perustan moniaistiselle taideoppimiselle. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, ettäopiskelija ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä omassa elämässään jayhteiskunnassa. Kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistetaan oppimalla vastaanottamaan, ymmärtämäänja uudistamaan traditioita. Opiskelijat tarkastelevat taiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissailmeneviä esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja. Opetus luo edellytyksiä kriittisen ajattelunkehittämiselle, elinympäristöön vaikuttamiselle ja kestävän elämäntavan edistämiselle.

Kuvataideopetuksessa havainnoidaan, tuotetaan, tulkitaan ja arvotetaan kuvia visuaalisuutta ja muitatiedon tuottamisen tapoja hyödyntämällä. Opetuksessa syvennetään opiskelijan monilukutaitoa.Opiskelijat tutkivat kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia jaglobaaleja merkityksiä. Opetuksessa perehdytään erilaisiin taidekäsityksiin. Keskeisiä sisältöjä ovatopiskelijoiden omat kuvakulttuurit, ympäristön kuvakulttuurit ja taiteen maailmat, joita tutkitaanrakentamalla yhteyksiä niiden välille. Sisältöjä valitaan opiskelijoille merkityksellisistä ja vieraistakuvakulttuureista. Opiskelijat osallistuvat sisältöjen ja ilmaisun keinojen valintaan. Opetuksessaperehdytään ajankohtaisiin visuaalisen kulttuurin ilmiöihin, toimintatapoihin ja osallistumisen muotoihin.

Opetuksessa luodaan edellytyksiä työtapojen ja opiskeluympäristöjen monipuoliselle käytölle.Opiskelijoita kannustetaan välineiden, materiaalien ja ilmaisun keinojen kokeilemiseen sekä niidenluovaan soveltamiseen. Uudet teknologiat ja mediaympäristöt ovat sekä tutkittavia ilmiöitä että kuvallisentuottamisen välineitä. Opiskelijoiden kulttuurista osaamista syvennetään yhdessä museoiden ja muidenpaikallisten toimijoiden kanssa. Kuvataideopetus tarjoaa mahdollisuuksia lukion toimintakulttuurinkehittämiselle sekä luo valmiuksia opiskelijan lukion jälkeisille opinnoille.


Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään,yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa

rakentaa kulttuuri-identiteettiään erilaisia kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla

syventää monilukutaitoaan ja kulttuurista osaamistaan kuvanlukutaitoa, medialukutaitoa jaympäristönlukutaitoa kehittämällä



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-20-kuvataide

ilmaisee havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapojakäyttäen

syventää kuvallisen tuottamisen taitojaan materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinojatarkoituksenmukaisesti käyttäen

harjaantuu tavoitteelliseen, teemalliseen ja prosessinomaiseen työskentelyyn, itsearviointiin jayhteistyöhön

ymmärtää työskentelyyn sisältyvien aistinautintojen, tunteiden, kauneuden elämyksien ja luovanajattelun merkityksen omalle oppimiselle

käyttää tutkivaa lähestymistapaa itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä

soveltaa kuvallisen viestinnän keinoja osallistuessaan ja vaikuttaessaan kuvien avulla

tulkitsee kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä jakäsitteistöjä käyttäen

tarkastelee taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalleeri aikoina ja eri kulttuureissa

tutkii kuvailmaisussaan nykyisyyttä ja tulevaisuutta kulttuurisen moninaisuuden ja kestävänkehityksen näkökulmista.

Arviointi

Kuvataiteen arviointi on kannustavaa, pitkäkestoista, vuorovaikutteista ja opiskelijan kuvataiteellistaosaamista kehittävää. Arviointi tukee opiskelijan omakohtaista suhdetta kuvataiteeseen ja muuhunvisuaaliseen kulttuuriin. Monipuolinen arviointi edistää opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumistakaikissa oppimisprosessin vaiheissa. Näin arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimaan oppimisen taitojensyventämistä. Arvioinnin kokonaisuuteen kuuluu myös itsearviointia ja vertaisarviointia. Arviointikohdistuu visuaaliseen havaitsemiseen ja ajatteluun, kuvalliseen tuottamiseen, visuaalisen kulttuurintulkintaan sekä esteettiseen, ekologiseen ja eettiseen arvottamiseen. Kurssien arvioinnissa otetaanhuomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit jatyöskentelyn tulokset. Arvioinnilla ohjataan työtapojen ja opiskeluympäristöjen tarkoituksenmukaiseenkäyttöön yksin ja ryhmässä.

Pakolliset kurssit

1. Kuvat ja kulttuurit (KU1)

Tavoitteet


tutkii kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöjä, ilmiöitä, prosesseja ja toimintatapoja

käyttää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin keinoja kuvailmaisussaan ja tekee omakohtaisiaratkaisuja

tarkastelee omia ja muiden kuvakulttuureja sekä taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurinajankohtaisia ilmiöitä



tutkii kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmistaitsenäisesti ja ryhmän jäsenenä

tarkastelee erilaisia kuvia teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista kuvatulkinnan menetelmiäkäyttäen

ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään,yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa.


omat kuvat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnönuudistajina

vaikuttaminen omissa ja muiden kuvissa, taiteessa, mediassa ja muissa ympäristöissä

erilaiset käsitykset taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista

kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot

kuvalliset, sanalliset ja muut kuvatulkinnan keinot

taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaiset ilmiöt

2. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU2)

Tavoitteet


tutkii ympäristön kuvakulttuurien yhteyksiä omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöönkuvailmaisun taitojaan syventäen

tarkastelee rakennettuja ja luonnon ympäristöjä kulttuurisen moninaisuuden ja kestävänkehityksen kannalta

käyttää arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen sisältöjä, prosesseja ja toimintatapojakuvallisen tuottamisen lähtökohtana

osallistuu ja vaikuttaa erilaisiin ympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapojakäyttäen

tarkastelee luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia jaglobaaleja merkityksiä

ymmärtää taiteen merkityksen erilaisissa ympäristöissä ja niiden suunnittelussa sekäajankohtaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.


ympäristön kuvakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina

luonto, rakennettu ympäristö, muotoilu, tuotteistaminen, palvelut, mediaympäristöt javirtuaalimaailmat kuvallisen tuottamisen lähtökohtana

ympäristön suunnittelun ja muotoilun käsitteistö ja kuvastot



ympäristön kuvakulttuurien tulkinnan keinot

luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun ajankohtaiset ilmiöt


3. Osallisena mediassa (KU3)

Tavoitteet


tutkii median yhteyksiä muihin ympäristöihin, omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöönkuvallisen viestinnän sekä tietoja viestintäteknologian osaamistaan syventäen

tarkastelee mediakulttuureja kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta

käyttää median sisältöjä, ilmiöitä, suunnitteluprosesseja ja toimintatapoja kuvallisen tuottamisenlähtökohtana

osallistuu ja vaikuttaa mediaympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapojakäyttäen

tarkastelee mediakulttuurien henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja globaalejamerkityksiä

ymmärtää visuaalisuuden merkityksen mediaviestinnässä, mediaympäristöissä ja mediaesityksissäsekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa.


mediakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina

median sisällöt, tuotteet, palvelut, ilmiöt ja ympäristöt kuvallisen tuottamisen lähtökohtana

median käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot

mediaesitysten tulkinnan keinot

median ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

4. Taiteen monet maailmat (KU4)

Tavoitteet


tutkii taiteen sisältöjen, ilmiöiden ja toimintatapojen yhteyksiä omiin kuviin, ympäristöön jakulttuuriperintöön ilmiökeskeistä lähestymistapaa hyödyntäen

tarkastelee eri aikoina ja eri ympäristöissä tuotettua kuvataidetta kulttuurisen moninaisuuden jakestävän kehityksen kannalta

soveltaa erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessakuvallisessa työskentelyssä



tarkastelee kuvataiteen merkityksiä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle soveltamallakuvatulkinnan menetelmiä

tutkii omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ilmiöitä kuvallisesti ja muita tiedontuottamisen tapoja käyttäen

ymmärtää taiteen merkityksen rakennetuissa ja luonnon ympäristöissä, omissa kuvissa sekävaikuttamisessa ja osallistumisessa.


taiteen maailmat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä jakulttuuriperinnön uudistajina

eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotettu kuvataide

kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot

kuvalliset, sanalliset ja muut taiteen tulkinnan keinot

taiteen ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

0 kommenttia

KU Koulukohtaiset kurssit

5. Nykytaiteen työpaja (KU5)Kurssilla tutustutaan nykytaiteeseen ja sen ajankohtaisiin ilmiöihin. Pohditaan, mitä nykytaide tarkoittaaja pyritään ymmärtämään, mitkä erilaiset taidekäsitykset vaikuttavat sen taustalla. Kurssi alkaa vierailullanykytaiteen museossa.

Kurssilla opiskelijaa kannustetaan käyttämään nykytaiteen ilmaisukeinoja omassa työskentelyssään.Kurssin pääpaino on työpajatyöskentelyssä, opiskelija harjaantuu itsenäiseen ja tavoitteelliseentyöskentelyyn vapaamuotoisten projektien parissa.

Tavoitteet


oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitäoppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössäoppii soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaanoppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään erilaisten ilmiöidenparissaharjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn


mitä nykytaide on; nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsityksetnykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurittaiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolellaoman produktion toteuttaminen



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-20-kuvataide/5-20-kuvataide#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-20-kuvataide/kkk

6. Piirustus ja maalaus (KU6)Kurssilla luodaan katsaus viime vuosisadan maalaustaiteen pääpiirteisiin, tutustutaan eri piirustus- jamaalaustekniikoihin sekä syvennetään ja laajennetaan omaa kuvailmaisua monipuolisten harjoitustöidenavulla. Keskeisiä sisältöjä ovat hiili-, pastelli-, akvarelli- ja akryylitekniikat, käsivarapiirtäminen sekäasetelmamaalaus.

Tavoitteet


saa käsityksen viime vuosisadan maalaustaiteestatutustuu perinteisiin piirustus- ja maalaustekniikoihinlaajentaa omaa kuvailmaisuaan monipuolisten harjoitustöiden avulla


lyijykynä-, hiili- tai liitupiirustus, akvarelli-, akryyli- ja muut maalaustekniikat, asetelmamaalaustaidehistoria; ismit viime vuosisadan maalaustaiteessa

7. Taidegra ikan työpaja (KU7)Kurssilla tutustutaan erilaisiin taidegra ikan menetelmiin ja kehitetään niiden kautta omaa kuvallistailmaisua. Tekniikkoina esim. linogra a, monotypia, valokopiogra ikka, carborundum, kuivaneula jaserigra a.

Tavoitteet


saa käsityksen erilaista gra ikan menetelmistätutustuu taidegra ikan ilmaisukeinoihin harjoitustöiden avullakehittää omaa kuvailmaisuaan


erilaiset taidegra ikan menetelmätpainolaatan tai -kehyksen valmistaminen ja gra ikanvedoksien tekeminen

8. Valokuvauksen työpaja (KU8)Kurssilla tarkastellaan valokuvauksen historiaa ja tutkitaan valokuvataiteen ilmaisukeinoja. Opiskelijaoppii käyttämään monipuolisesti digitaalista järjestelmäkameraa sekä perehtyy digitaalisenkuvankäsittelyn perusteisiin.

Opiskelija kokoaa omista valokuvistaan portfolion tai kuvasalkun.




Tavoitteet


ymmärtää valokuvauksen ilmaisukeinojaosaa hyödyntää digitaalisen järjestelmäkameran tarjoamia mahdollisuuksiahallitsee digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet


oman kuvailmaisun kehittäminen ja digitaalisen järjestelmäkameran ominaisuuksiin perehtyminenrunsaiden harjoitustöiden kauttakurssin harjoitustöiden kokoaminen portfolion tai kuvasalkun muotoon

9. Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet (KU9)Kurssilla pohditaan digitaalista kuvaa ilmiönä, sen ilmaisullisia ja viestinnällisiä ominaisuuksia sekämahdollisuuksia. Tarkastellaan erilaisten harjoitustöiden avulla digitaalista kuvaa taiteessa, mediassa jaomassa kuvailmaisussa. Opiskellaan oman tekemisen kautta digitaalisen kuvankäsittelyn perusteita,ilmaisutapoja ja tekniikoita.

Tavoitteet


ymmärtää digitaalisen kuvan ilmaisullisia ja viestinnällisiä ominaisuuksiaosaa tarvittaessa hyödyntää digitaalista kuvaa omassa kuva-ilmaisussaanhallitsee digitaalisen kuvankäsittelyohjelman perusteet


digitaalinen kuva taiteessa ja mediassadigitaalisen kuvankäsittelyohjelman perusteet

10. Taide ja tiede kohtaavat (KU10)Kurssilla perehdytään käsitteeseen matemaattinen taide, kehitetään avaruudellista ajatteluadeskriptiivisen geometrian harjoitustehtävien kautta ja opitaan tilan ja esineiden mittatarkkaakuvaamista. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat kultainen leikkaus ja yhden ja kahden pakopisteenperspektiivi.

Tavoitteet


tutustuu käsitteeseen matemaattinen taidekehittää avaruudellista ajatteluaan deskriptiivisen geometrian harjoitustöiden kauttatietää mitä tarkoittaa kultainen leikkaus ja osaa tehdä siihen perustuvan sommittelunoppii tilojen ja esineiden mittatarkkaa kuvaamista




matemaattinen taidekultainen leikkauspakopiste ja perspektiiviset kuvaamistavat

5.21 Ilmaisutaito ja draama

5.21 Ilmaisutaito ja draama (koulukohtainen oppiaine)

Ilmaisutaidon ja draaman kursseilla kehitetään ilmaisullisia, näyttämöllisiä ja sosiaalisia taitojaimprovisaation, pelien, leikkien, liikkeen ja muiden harjoitteiden avulla. Kurssien tavoitteena on, ettäopiskelija saa rohkeutta ilmaista itseään, oppii toimimaan ryhmässä, kantamaan vastuuta yhteisentavoitteen saavuttamiseksi, sitoutumaan ja saa uskoa itseensä esiintyjänä. Ilmaisutaidon perusvalmiuksiaovat itsetuntemus, oman kehon tuntemus, rohkeus, keskittyminen, rentoutuminen, vapautuminen, aitousja vuorovaikutustaidot.

ILO Koulukohtaiset kurssit

1. Ilmaisutaidon iloa – Ilmaisutaidon peruskurssi (ILO1)

ILO1-kurssilla opiskelija lähtee kehittämään ilmaisullisia, näyttämöllisiä ja sosiaalisia taitojaanimprovisaation, pelien, leikkien, äänen, liikkeen ja muiden harjoitteiden avulla. Ryhmässä tutustutaandraaman perustekniikoihin, kokeillaan erilaisia ilmaisun keinoja, improvisointia, rakennetaanroolihahmoja, tulkitaan tekstejä, harjoitellaan tarinankerrontaa ja opitaan vuorovaikutusta ryhmässä.

2. Iloa ilmassa - Ilmaisutaidon jatkokurssi (ILO2)

ILO2 -kurssilla peruskurssilla saatuja taitoja syvennetään. Jatketaan erilaisten improvisointi- jateatteritekniikoiden harjoittelua ja tutustutaan johonkin draamamenetelmään. Syvennytäänroolityöskentelyyn ja pyritään vähitellen rakentamaan näytelmällisiä kohtauksia. Kurssin päätteeksivoidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa pienimuotoinen produktio.

3. Draamaprojekti – teatteria tekemään (ILO3)

ILO3 -kurssilla valmistetaan yleisölle esitys joko klassikkonäytelmän tai oman teeman ja käsikirjoituksenpohjalta. Perehdytään oman roolin rakentamiseen, tekstin tulkintaan ja replikointiin. Oivalletaan, mitennäytelmästä tulee esitys. – Draamaprojektissa voi olla mukana myös äidinkieli dramaturgian tuottajana jakuvataide lavastamassa. Kurssi voidaan arvioida numerolla.

5.22 Opinto-ohjaus

Paikalliset kirjaukset; Opinto-ohjaus



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-25-ilmaisutaito2

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-25-ilmaisutaito2/ikk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-21-opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksen pakolliset kurssit 1 - 2 toteutetaan Porkkalan lukiossa ensisijaisesti hajautetusti kolmenlukuvuoden aikana. Hajautetulla OP1-kurssilla on lähiopetusta ensimmäisen lukuvuoden alussa jahajautetulla OP2-kurssilla ensimmäisen vuoden keväällä tai toisen vuoden syksyllä. Lisäksi molempiinkursseihin sisältyy muun muassa pien- ja suurryhmäopetusta, ryhmänohjaustuokioita, opinto-ohjaajien jarehtorin ohjausluentoja sekä opintoja tutustumiskäyntejä työelämään ja jatko-opintopaikkoihin.

Porkkalan lukion opinto-ohjaus on opiskelijan koko lukioajan kattava prosessi, johon kuuluu pakollisten jakoulukohtaisten, soveltavien OP-kurssien lisäksi henkilökohtaista opiskelun, ammatinvalinnan jaitsetuntemuksen ohjausta. Lisäksi voidaan tarjota tuutor-opiskelijoiden antamaa vertaisohjausta, jatko-opintoja työelämä-infoja, vierailuja tutustumiskäyntejä, teemotettua pienryhmäohjausta tai muutaohjausta.0 kommenttia

5.21 Opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, ettäopiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee elämään liittyvissä siirtymä- jamuutostilanteissa, kuten siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään sekä kohti täysivaltaista ja aktiivistayhteiskunnan jäsenyyttä.

Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit ja muu ohjaus tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden hankkia perustiedot ja -taidot,joiden varassa hänen on mahdollista suunnitella lukio-opintojaan ja jatko-opintojaan sekä pohtiaurasuuntautumistaan. Henkilökohtainen, luokkamuotoinen, pienryhmä- ja vertaisohjaus tukevatopiskelijaa kiinnostusten kartoittamisessa, vahvuuksien tunnistamisessa, urasuunnittelussa sekä valinta-ja ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voidakeskustella lukio-opintoihinsa, urasuunnitteluunsa, jatkokoulutusvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensaja tulevaisuuteensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmissä opiskelijalla on mahdollisuus käsitellä asioita,jotka ovat jaettavissa muiden opiskelijoiden kanssa ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.

Opinto-ohjauksen tavoitteet

Ohjaus toteutetaan tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden aktiivista toimijuutta, osallisuutta javastuullisuutta. Tavoitteena on, että opiskelija löytäisi omat yksilölliset, myös elinikäistä oppimista tukevattapansa oppia. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämisen kohteensa sekä etsimääntietoa siitä, miten ja mistä hän saa apua mahdollisiin opiskelun haasteisiin. Ohjauksella edistetäänopiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan nuorta elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa sekä koulutukseen ja uravalintoihin liittyvissä päätöksissä. Tavoitteena on, ettäopiskelija pystyy urasuunnittelussaan ja päätöksenteossaan arvioimaan realistisesti omia edellytyksiäänja mahdollisuuksiaan.

Opiskelijan tiedonhakutaitoja vahvistetaan ohjaamalla häntä monipuolisesti erilaisia opiskeluympäristöjähyödyntäväksi, aktiiviseksi ja kriittiseksi tiedonetsijäksi, joka osaa myös soveltaa etsimäänsä tietoa.Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutuksiin, ammattialoihin ja urasuunnitteluunliittyvät tietolähteet, ohjauspalvelut ja sähköiset hakujärjestelmät sekä osaa käyttää niissä olevaainformaatiota urasuunnittelun ja jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.

Opinto-ohjauksen avulla opiskelija saa tietoa opiskelusta muissa oppilaitoksissa, lukion jälkeisistä jatko-opiskeluvaihtoehdoista, työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuustutustua monipuolisesti ammatteihin ja työelämään sekä kansanopistojen, toisen asteen ammatillistenoppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjontaan. Opiskelijaa ohjataan siten, että



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-21-opinto-ohjaus/pk#comments

hän osaa etsiä tietoa myös muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystäulkomailla.

Opiskelija saa ohjausta jatko-opintojensa suunnittelussa sekä opintoihin hakeutumisessa. Tavoitteena on,että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan siten, että hänellä on valmiudet hakeutuajatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Opiskelijaa tuetaan henkilökohtaisenopiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opintoja urasuunnitelmanlaatimisessa ja suunnitelmien päivittämisessä.

Pakolliset kurssit

1. Minä opiskelijana (OP1)

Tavoitteet


tutustuu lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen rakenteeseen sekä ylioppilastutkintoon

harjaantuu lukiossa vaadittaviin opiskelutaitoihin sekä omien vahvuuksien ja kiinnostustenkohteiden kartoittamiseen liittyvissä keskeisissä tiedoissa ja taidoissa

pohtii elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.


opiskelu- ja tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen

lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelu; henkilökohtainen opiskelusuunnitelma jaylioppilastutkintosuunnitelma

jatko-opintojen pohtiminen ja ammatillinen suuntautuminen; jatko-opintoja urasuunnitelma

itsetuntemus ja sen kehittäminen

elämänhallintataidot

oman oppimisen arviointi

jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät tietolähteet, sähköiset ohjauspalvelut jahakujärjestelmät

työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin tutustuminen

lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

2. Jatko-opinnot ja työelämä (OP2)

Tavoitteet


kehittää edelleen itsetuntemustaan sekä elämänsuunnittelu- ja elämänhallintataitojaan

perehtyy jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin teemoihin, jotka auttavat ura-ja elämänsuunnittelutaidoissa sekä antavat valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle



tutustuu toisen ja korkea-asteen erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä muuhun koulutustarjontaan

lisää työelämätaitojaan sekä syventää työelämätuntemustaan.


jatko-opintomahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla

työelämätietous, muuttuva ja monimuotoinen työelämä

yrittäjyys

työelämä- ja työnhakutaidot

työelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminen

jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- jaurasuunnitelman päivittäminen

lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

0 kommenttia

OP Koulukohtaiset kurssit

3. Opi oppimaan (OP3)Kurssi on tarkoitettu oppimisesta ja opiskelutaitojen kehittämisestä kiinnostuneille sekä niille, joilla onoppimiseen liittyviä vaikeuksia. Kurssilla käsitellään mm. ajankäyttöä, opintojen suunnittelua,motivaatiota, rentoutumista, muistiinpanotekniikoita, essee-vastaamista, ymmärtävää, päättelevää jasoveltavaa lukemista sekä oppimisvaikeuksien voittamista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

4. Jatko-opintoja työelämäportfolio (OP4)Kurssilla jatkat oman tulevaisuutesi pohdintaa ja suunnittelua itsenäisesti kerättävien osasuoritustenavulla. Kurssiin pitää sisällyttää sekä jatko-opintoihin että työelämään liittyviä suoritteita. Raportoitkokemuksesi portfolioon ja kurssin päätteeksi käydään ohjausja arviointikeskustelu. Kurssinsuorittamisesta sovitaan etukäteen opinto-ohjaajan kanssa.

5.23 Teemaopinnot

Paikalliset kirjauksetTeemaopintojen koulukohtaisten kurssien TO11-TO15 toteutumisesta ja tarvittaessa niidentäsmennetystä sisällöstä päätetään opetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosittaisessasuunnitelmassa.0 kommenttia

5.23 Teemaopinnot



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-21-opinto-ohjaus/5-21-opinto-ohjaus#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-21-opinto-ohjaus/okk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-22-teemaopinnot

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-22-teemaopinnot/pk#comments

Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja. Ne eheyttävät opetusta ja kehittävät opiskelijoidentaitoja hahmottaa ja ymmärtää yksittäistä oppiainetta laajempia kokonaisuuksia. Teemaopintojenkeskeisenä tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia usean eri oppiaineen tietojen ja taitojen yhdistämiseenja soveltamiseen. Teemaopintojen tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja konkretisoidaanopetussuunnitelmassa.


Teemaopintojen tavoitteena on, että opiskelija

rohkaistuu etsimään eri tieteenja taiteenalojen keskeisten käsitteiden ja näkökulmien välisiäyhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksia

hahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään niihin ratkaisuja yksin jayhteistyössä muiden kanssa

hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja

hakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuutta

soveltaa osaamistaan ja kehittää tietoja viestintäteknologisia taitojaan käytännön toiminnassa

työskentelee tavoitteellisesti ja toimii rakentavasti ryhmän jäsenenä.

Arviointi

Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja soveltaa sitä sekä tuottaaluotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia. Olennaisia arvioinnin kohteita ovatopiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä.Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Opiskelijoille annetaanohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden käytöstä.Teemaopintojen arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä.


1. Monitieteinen ajattelu (TO1)

Kurssin tavoitteena on tarjota tilaisuuksia ajattelun taitojen kehittämiseen laaja-alaisesti ja oppiainerajatylittävästi. Opiskelijat oppivat hahmottamaan eri tieteenja taiteenalojen välisiä yhteyksiä sekä niidenkeskeisten periaatteiden ja käsitteiden vuorovaikutusta yhtä tiedonalaa laajemmissa kokonaisuuksissa.Kurssin aikana opiskelijat kehittävät kriittistä ja luovaa ajatteluaan itsenäisesti ja yhteistoiminnassamuiden kanssa. He analysoivat ja arvioivat erilaisia käsitejärjestelmiä ja näkökulmia ja käyttävät niitäjohtopäätösten ja ratkaisujen tekemiseen. Kurssin keskeiset sisällöt valitaan vähintään kahdesta erioppiaineesta tai aihekokonaisuudesta.

2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2)

Tieto- ja viestintäteknologian kurssin tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja esittää yksintai yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa johonkin ilmiöön tai aihepiiriin liittyvän dokumentoidunprojektin, tutkielman, keksinnön tai muun tuotoksen. Samalla hän kehittää osaamistaan tieto- javiestintäteknologiassa. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija saa tilaisuuksia oppiainerajat ylittävääntyöskentelyyn ja yhteistyöhön. Kurssin keskeisillä sisällöillä on yhteys kahden tai useamman erioppiaineen tietoihin ja taitoihin sekä aihekokonaisuuksiin.



3. Osaaminen arjessa (TO3)

Vapaaehtoistoiminnan, työelämän, liikennekasvatuksen tai kansainvälisen toiminnan kurssilla opiskelijasaa tilaisuuksia tietojensa ja taitojensa soveltamiseen käytännön työtehtävissä ja tilanteissa.Tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden koulussa hankkiman osaamisen ja arkielämän välistä yhteyttä.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja kehittäätyöelämässä tarvittavaa osaamista koulun ulkopuolisissa toimintaympäristöissä. Hän saamahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia osaamisensa syventämiseen myös kansainvälisessä yhteistyössä.Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi kokonaan tai osin kurssin tavoitteiden ja sisältöjen mukainen muuallahankittu osaaminen.

0 kommenttia

TO1-TO3 Valtakunnallisten teemaopintojen toteuttaminenPorkkalan lukiossa

1. Monitieteinen ajattelu (TO1)Kurssi integroi lukion tiedeperustaista opiskelua valitun aiheen tai ilmiön pohjalta. Teema-aluetta voidaantarvittaessa rajata käsiteltäväksi esimerkiksi luonnontieteellisistä tai humanistis-yhteiskunnallisistanäkökulmista, mutta sitä voidaan toteuttaa myös hyvin laaja-alaisesti monitieteistä ajattelua tukien.Kurssin toteutuksesta päätetään lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosittaisessasuunnitelmassa, jolloin myös sen sisällölliset tavoitteet voidaan täsmentää.

2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2)Kurssi voidaan suorittaa yksilöllisesti, tiiminä tai muutoin ryhmätyönä ja tutkittava aihe tai ilmiö sovitaanopiskelijoiden kiinnostuksen aiheita huomioiden siten, että se soveltuu sisällöllisesti lukion oppimääränopintoihin ja että se tarjoaa luontevasti mahdollsuuksia hyödyntää teknologiaa/teknologioita opiskelunkäytännöissä. Luonteenomaista toteutuksella on tutkiva ote työskentelyssä.

Opiskelijan tietoja viestintäteknologian kurssilla (TO4) hankitut taidot on sovellettavissa tämän kurssintarpeisiin. Kurssilla tietoja viestintäteknologiaa hyödynnetään tiedon hankinnassa sekä sisällöntuottamisessa ja esittämisessä. Samalla opetellaan sisällön mukaisia teknologioita.

3. Osaaminen arjessa (TO3)Porkkalan lukiossa kurssi TO3 voidaan suorittaa osasuorituksina lukio-opintojen aikana siten, ettäosasuorituksia kootaan lukion omasta sekä hyväksilukemisen kautta koulun ulkopuolella annetustakoulutuksesta. Ulkopuolisen koulutuksen tulee olla vakiintuneen organisaation tarjoamaa koulutusta,joka laadultaan ja vaatimustasoltaan soveltuu lukiokurssin osaksi ja josta opiskelija saa luotettavantodistuksen. Kurssin osaksi voidaan osaamisen tunnustamisella lukea muu luotettavalla tavalla osoitettuosaaminen arjen taidoissa.

Kaikki kurssiin luettavat osasuoritukset tulee toteutua lukio-opintojen aikana. Koulu arvioi riittäviendokumenttien perusteella kunkin osasuorituksen tuntimääräisen osuuden TO3-kurssin kokonaisuudesta(38 h). Opiskelija voi pyytää ennen ulkopuolella tehtävää osasuoritusta koululta arvion kurssiin



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-22-teemaopinnot/5-22-teemaopinnot#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-22-teemaopinnot/tvttpl

luettavasta tuntimäärästä. Koulu informoi mahdollisuuksien mukaan etukäteen kurssiin hyväksyttävistäosasuorituksista.

TO4- Koulukohtaiset teemaopinnot Porkkalan lukiossa

4. Opiskelijan tietoja viestintätekniikka, TVT (TO4)Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija lukio-opinnoissa tarvittavien ja opiskelua tukevienohjelmien, oppimisympäristöjen, sähköisen koejärjestelmän sekä digitaalisten työtapojen käyttöön.Kurssin aikana on tarvittaessa mahdollista tehdä integroivaa yhteistyötä eri oppiaineita tukien.

5. Tutortoiminta (TO5)Kurssi suoritetaan toimimalla aktiivisesti lukion tutorina yhden lukuvuoden ajan. Lisäksi hyväksytty kurssiedellyttää osallistumista lukion järjestämään tutor-koulutukseen edellisen lukuvuoden aikana.

6. Yhteisötoiminta (TO6)Kurssi muodostuu erillisuorituksista lukio-opintojen aikana. Erillissuoritusten yhteinen piirre onopiskelijan aktiivinen toiminta yhteisön jäsenenä lukion yhteisöllistä ja osallistavaa toimintakulttuuriatukien. Suorituksiin voi sisällyttää esimerkiksi toiminnan senioritutorina, erilaisia vastuutehtäviäoppilaitoksen projekteissa, teemapäivissä ja muussa vastaavassa toiminnassa, lukion edustamista koulunulkopuolella tai esiintymisiä koulun tilaisuuksissa. Kurssiin ei voi sisällyttää koulun ulkopuolista toimintaa.

7. Opiskelijakuntatoiminta (TO7)Kurssi koostuu opiskelijan aktiivisesta toiminnasta lukion opiskelijakunnan hallituksen jäsenenävähintään yhden lukuvuoden ajan. Hyväksytty suoritus edellyttää säännöllistä osallistumistaopiskelijakunnan hallituksen kokouksiin sekä oman osuuden tekemistä yhdessä sovituista tehtävistä.Kurssisuorituksen kirjaamisesta ja arvioinnista opiskelijoille annettujen kriteerien mukaisesti vastaaopiskelijakunnan hallituksen ohjaava opettaja.

8. Opintomatka (TO8)Opiskelijan osallistuessa lukion järjestämälle opintomatkalle hänelle voidaan hyväksyä matkasta erillinenteemakurssisuoritus (TO8) mikäli matka ei jo sisälly muuhun kurssiin. Hyväksytty kurssisuoritus edellyttääopiskelijalta aktiivista osallistumista matkan aikaiseen ja sitä edeltävään kurssin ohjelmaan sekätarvittaessa erillistä kirjallista tai muutoin toteutettavaa raportointia kurssista. Opintomatka voi liittyäyksittäiseen oppiaineeseen tai se voidaan toteuttaa eri oppiaineiden yhteisenä, laaja-alaisenakokonaisuutena.

0 kommenttia

9. Syventävä perehtyminen teema-alueeseen (TO9)Opiskelija suorittaa kurssin syventymällä itsenäisesti opettajan kanssa sovittuun aiheeseen, joka voi liittyyyksittäiseen tai useampaan oppiaineeseen. Kurssista tehdään suunnitelma, jossa opiskelija ja opettajasopivat opiskeltavasta aineistosta ja osaamisen näytöistä. Kurssin arviointia varten tulee sopia erilaisistatavoista osoittaa aineiston riittävä hallinta. Kurssin arvioiva opettaja vastaa siitä, että opiskeltava aineistosekä opiskelijalta vaadittavat näytöt vastaavat laajuudeltaan ja vaativuudeltaan lukion kurssia.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-22-teemaopinnot/tktpl

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-22-teemaopinnot/tktpl/10-opintomatka#comments

Kurssi voidaan suorittaa vain ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti ja sovitussa aikataulussa. Kurssion tarkoitettu opiskelijalle, joka on lukiossa osoittanut suunnitelmaan liittyviin opintoihin erityistäkiinnostusta ja harrastuneisuutta. Oikeuden kurssin suorittamiseen antaa rehtori opettajaa kuultuaan.

Opiskelija voi sisällyttää lukio-opintoihinsa enintään kaksi syventävän perehtymisen teemakurssia, TO9 jaTO10. Teemojen tulee poiketa toisistaan oleellisesti. Molemmat kurssit voidaan suorittaa vainoppilaitoksen omina opintoina.

10. Syventävä perehtyminen teema-alueeseen (TO10)Opiskelija suorittaa kurssin syventymällä itsenäisesti opettajan kanssa sovittuun aiheeseen, joka voi liittyyyksittäiseen tai useampaan oppiaineeseen. Kurssista tehdään suunnitelma, jossa opiskelija ja opettajasopivat opiskeltavasta aineistosta ja osaamisen näytöistä. Kurssin arviointia varten tulee sopia erilaisistatavoista osoittaa aineiston riittävä hallinta. Kurssin arvioiva opettaja vastaa siitä, että opiskeltava aineistosekä opiskelijalta vaadittavat näytöt vastaavat laajuudeltaan ja vaativuudeltaan lukion kurssia.

Kurssi voidaan suorittaa vain ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti ja sovitussa aikataulussa. Kurssion tarkoitettu opiskelijalle, joka on lukiossa osoittanut suunnitelmaan liittyviin opintoihin erityistäkiinnostusta ja harrastuneisuutta. Oikeuden kurssin suorittamiseen antaa rehtori opettajaa kuultuaan.

Opiskelija voi sisällyttää lukio-opintoihinsa enintään kaksi syventävän perehtymisen teemakurssia, TO9 jaTO10. Teemojen tulee poiketa toisistaan oleellisesti. Molemmat kurssit voidaan suorittaa vainoppilaitoksen omina opintoina.

11. Luonnontuntemus (TO11)

Luonnontuntemuksen teemakurssilla opiskelija vahvistaa käytännön luonnontuntemustaan syventymälläjonkin alueen biologisiin ja maantieteellisiin piirteisiin ja opettelemalla tunnistamaan alueen lajistoa.Kurssin aikana voidaan tehdä usean päivän vaellus kotimaassa tai ulkomailla tai vaihtoehtoisestilyhyempiä retkiä lähiseudulla. Retkeilykohteet voivat vaihdella vuosittain.

Kurssin tarkoituksena on tutustua monipuolisesti kohteena olevan alueen luontoon sekä oppialiikkumaan luonnossa luontoa kunnioittaen. Retkeillessä tutuksi tulevat myös jokamiehen oikeudet sekäperusretkeilyvälineet. Kurssille osallistuminen edellyttää riittävää peruskuntoa sekä toteutuksestariippuen omaa retkeilyvälineistöä sekä omarahoitusta kurssiin liittyviin matkakustannuksiin.

12. Tieteentuntemus (TO12)Kurssilla tutustutaan tieteeseen monipuolisesti eri näkökulmista. Keskeisenä tavoitteena on luodaopiskelijalle kokonaiskuvaa tieteen peruspiirteistä, kehityksestä ja merkityksestä nykykulttuurissa.Tiedettä, tieteellistä maailmankuvaa ja näiden kehitystä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eri tieteenalojahuomioiden. Kurssilla opiskelija saa myös tietoa eri tieteenaloihin ja tieteen sovelluksiin pohjautuvistajatko-opinnoista.

Kurssi toteutetaan ilmiöpohjaisesti siten, että sen täsmällinen sisältö määritellään toteutuskerroittainopetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosisuunnitelmassa. Opiskelijoita informoidaan kurssinsisällöistä.



13. Teknologiantuntemus (TO13)Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijoita uuteen teknologiaan ja sen sovelluksiin yhteiskunnassa.Mahdollisuuksien mukaan kurssia toteutetaan omakohtaisen teknologisen työskentelyn avulla. Kurssi voisisältää esimerkiksi ohjelmointia ja muuta digitaalisen teknologian opiskelua mutta myös tutustumistamuihin teknologisen innovaation alueisiin.

14. Taiteentuntemus (TO14)Kurssi toteutetaan ilmiöpohjaisena opiskeluna, jonka yhteydessä tutustutaan johonkin taiteen osa-alueeseen. Ilmiöpohjaisuus voidaan toteuttaa kirjallisuuden, kuvataiteen ja musiikin oppiainerajatylittävänä integraationa.

15. Oppilaitoksen sisäinen teemakurssi (TO15)Lukuvuosisuunnitelmaan perustuen voidaan toteuttaa ajankohtainen teemaopintojen kurssi, joka voi ollaoppiaineita integroivaa tai ilmiöpohjaista opiskelua. Teemaopintojen aihe valitaan siten, että seesimerkiksi ajankohtaisuudessaan tuottaa opiskelijalle lisäarvoa lukio-opintojen yleissivistäväänkokonaisuuteen.

Kurssi voi olla myös tulevaisuudentuntemukseen tähtäävä kokonaisuus, jossa opiskelija saa erilaisianäkökulmia esimerkiksi yhteiskunnan sekä tieteen ja teknologian ennakoitaviin muutoksiin javaihtoehtoihin. Kurssin tavoitteena on tällöin antaa opiskelijalle perspektiiviä ja pohdinnan aiheitaomaakin tulevaisuuttaan ja valintojaan ajatellen.

5.24 Lukiodiplomit

Paikalliset kirjauksetPorkkalan lukiossa kannustetaan opiskelijoita suorittamaan lukiodiplomeita osana lukio-opintoja.Diplomiopinnoissa opiskelija saa syventyä valitsemiinsa osaamisen alueisiin ja ne myös tukevatopiskelijan erityistä harrastuneisuutta taitoja taideaineissa. Diplomit tarjoavat mahdollisuuksia kehittääja osoittaa osaamista muissakin kuin ylioppilaskokeessa kirjoitettavissa aineissa ja vahvistavatnykyaikaista yleissivistystä. Diplomit edistävät myös jatko-opintovalmiuksia.

Porkkalan lukiossa voi suorittaa seuraavat lukiodiplomit: liikunta, kuvataide, musiikki, media, kirjallisuus.0 kommenttia

5.24 Lukiodiplomit

Lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviin soveltaviin kursseihin voivat kuulua eri aineissa jaaineryhmissä suoritettavat lukiodiplomit. Lukiodiplomien tehtävänä on antaa opiskelijalle mahdollisuusosoittaa erityistä osaamistaan ja harrastuneisuuttaan pitkäkestoisen näytön avulla. Lukiodiplomi kuvaamonipuolisesti opiskelijan tavoitteellista työskentelyä, kehittyneitä taitoja ja syvällistä osaamista.Opiskelija tutkii ja ilmaisee kulttuurisesti moninaista todellisuutta eri oppiaineille ominaisin keinoin.Lukiodiplomi ilmentää opiskelijan ajattelun, tuottamisen, tulkinnan ja arvottamisen taitoja sekäomaehtoista harrastuneisuutta.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-23-lukiodiplomit

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-23-lukiodiplomit/pk#comments

Lukiodiplomeja on mahdollista suorittaa kotitaloudessa, kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa, mediassa,musiikissa, tanssissa ja teatterissa. Lukiodiplomit tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden arvioida lukio-opintojen aikana karttunutta osaamistaan ja vahvuuksiaan jatko-opintojen näkökulmasta. Lukiodiplomittäydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.

Lukiodiplomeja on koulutuksen järjestäjän päätöksellä mahdollista suorittaa lukiossa yhdessä taiuseammassa aineessa ja aineryhmässä. Opetushallitus antaa ohjeet kunkin lukiodiplominsuorittamisesta.


Kaikkia lukiodiplomeja yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija

asettaa lukiodiplomin suorittamiselle omat lähtökohdat ja tavoitteet

työskentelee tavoitteellisella otteella itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa

tutkii ja ilmaisee kulttuurista todellisuutta eri tiedonaloille ominaisilla tavoilla

soveltaa lukioaikana karttunutta osaamista ja omaehtoista harrastuneisuutta

valitsee tarkoituksenmukaisia opiskeluympäristöjä, työtapoja ja ilmaisun keinoja

arvioi asetettujen tavoitteiden saavuttamista, työskentelyä, lopputulosta ja kokonaisuutta.

Arviointi

Lukiodiplomin arviointi perustuu opiskelijan tai opiskelijoiden ryhmänä itsenäisesti toteuttamaanlukioaikaisen erityisen osaamisen ja harrastuneisuuden näyttöön. Opiskelijan toteuttama lukiodiplomiarvioidaan kokonaisuutena kurssin päätyttyä. Lukiodiplomin arvioinnissa annetaan palautettalukiodiplomille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Lukiodiplomin arviointi on monipuolista jaluotettavaa, ja se vastaa opiskelijan aineessa tai aineryhmässä osoittamaa osaamisen tasoa.Lukiodiplomin suorittamiseen sisältyy opiskelijan itsearviointia.

Valtakunnalliset soveltavat kurssit

1. Kotitalouden lukiodiplomi (KOLD1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan jaharrastuneisuudestaan kotitaloudessa. Kotitalouden lukiodiplomin tavoitteena on vuorovaikutteinentoiminta, yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja osaamisen jakaminen, tutkiva ja soveltava opiskelu sekätyöskentelyn arviointi. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan valitsemaan teemaan,tehtäväideaan ja suunnittelu- ja toteutusprosessiin. Kotitalouden lukiodiplomi muodostuulukiodiplomityöstä, esseestä ja portfoliosta.

2. Kuvataiteen lukiodiplomi (KULD2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan jaharrastuneisuudestaan kuvataiteessa. Kuvataiteen lukiodiplomin tavoitteena on, että opiskelija osoittaakuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin laaja-alaista osaamistaan tuottamalla, tulkitsemalla jaarvottamalla monipuolisesti erilaisia kuvia. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan lukiodiplomilleasettamiin tavoitteisiin sekä hänen valitsemaansa tehtävään, näkökulmaan ja toteutustapaan.Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen



tuntemusta kuvaavasta portfoliosta.

3. Käsityön lukiodiplomi (KÄLD3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan jaharrastuneisuudestaan käsityössä. Käsityön lukiodiplomin tavoitteena on, että opiskelija kehittääosaamistaan laadukkaiden käsityötuotteiden omaehtoisessa suunnittelussa, valmistuksessa sekäosaamisen arvioinnissa. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan valitsemaan tehtävään, ideaan jasuunnittelu- ja valmistusprosessiin sekä niiden itsearviointiin. Käsityön lukiodiplomi muodostuukäsityötuotteesta tai käsityöteoksesta sekä sen suunnittelu- ja valmistusprosessia ja itsearviointiakuvaavasta portfoliosta.

4. Liikunnan lukiodiplomi (LILD4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan jaharrastuneisuudestaan liikunnassa. Liikunnan lukiodiplomin tavoitteena on, että opiskelija pohtiimonipuolisesti liikunnan merkitystä elämässään samalla kehittäen fyysistä toimintakykyään, liikunnallistaerityisosaamistaan, harrastuneisuuttaan ja yhteistyökykyjään. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnanosioiden lisäksi liikunnallisen tutkielman sekä portfolion tekeminen. Liikunnan lukiodiplomi muodostuuliikuntakykyisyyden, liikuntatietojen, erityisosaamisen, harrastuneisuuden ja yhteistyötaitojen sekäportfolion muodossa tehtävän itsearvioinnin muodostamasta kokonaisuudesta.

5. Median lukiodiplomi (MELD5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta mediaosaamisestaan jaharrastuneisuudestaan. Median lukiodiplomin tavoitteena on edistää opiskelijan monipuolisia media- javuorovaikutustaitoja sekä median välineiden, ilmaisukeinojen ja mahdollisuuksien luovaa käyttöä. Lisäksiedellytetään informaation kriittisen valinnan, tulkinnan, arvioinnin ja jäsentelyn taitoa, mediasuhteenpohdintaa ja median toimintaympäristön hahmottamista. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijanvalitsemaan tehtävään, näkökulmaan ja toteutustapaan. Median lukiodiplomi on portfolion jamediaesityksen muodostama kokonaisuus.

6. Musiikin lukiodiplomi (MULD6)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa lukioaikanaan näytön musiikillisesta erityisosaamisestaan jaerityisestä harrastuneisuudestaan musiikissa. Opiskelija osoittaa musiikillista osaamistaan jaharrastuneisuuttaan valmistamalla musiikin taidollista ja tiedollista hallintaa osoittavan projektin taikokoamalla näytesalkun lukioaikaisista musiikkiopinnoistaan ja ‑toiminnastaan. Musiikin lukiodiplominvoi toteuttaa joko yksin tai ryhmän jäsenenä. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat musiikin lukiodiplominerilaisiin toteutustapoihin ja osa-alueisiin. Musiikin lukiodiplomi muodostuu neljästä osasta, jotka ovatopiskelijan musiikillinen omaelämäkerta, musiikkiprojekti tai musiikillinen näytesalkku, yhteenveto jaarvioitsijoiden lausunto.

7. Tanssin lukiodiplomi (TALD7)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan jaharrastuneisuudestaan tanssissa. Tanssin lukiodiplomin suorittamisen tavoitteena on tukea ja kuvataopiskelijan pitkäaikaista tanssin opiskelua lukion aikana. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat opiskelijanvalitsema tanssillinen tehtävä, sen valmistelu ja kirjallinen työ. Tanssillisen tehtävän opiskelija voisuorittaa joko esiintymällä tanssijana tai tekemällä koreogra an. Tehtävä voi olla soolo- tai ryhmäteos.Tanssin lukiodiplomi on tanssillisen tehtävän ja tutkielman muodostama kokonaisuus.



8. Teatterin lukiodiplomi (TELD8)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan jaharrastuneisuudestaan teatterissa. Teatterin lukiodiplomin tavoitteena on vahvistaa draamallisia jateatteri-ilmaisullisia taitoja sekä kartuttaa vuorovaikutuksen ja itsearvioinnin taitoja. Kurssin keskeisiäsisältöjä ovat opiskelijan itse määrittelemä työn aihe joltakin teatterin alalta, siihen liittyvä esitys jatyöskentely- ja arviointiprosessi. Teatterin lukiodiplomi on esityksen ja portfolion muodostamakokonaisuus.

0 kommenttia

Lukiodiplomien suorittaminen Porkkalan lukiossa

Lukiodiplomin suorittaminenOpiskelija tekee diplomiin sisältyvistä opinnoista suunnitelman ja toteuttaa sitä lukio-opintojensa aikana.Lukion vuosittaisen tarjonnan mukaisesti opiskelija voi valita diplomiin vaihtoehtoisia polkuja jakokonaisuuksia opetushallituksen määräyksiä noudattaen. Opetushallituksen ohjeiden mukainenlukiodiplomityö toteutetaan erillisellä diplomikurssilla, jonka aikana opiskelija saa perusteelliset ohjeettehtävän suorittamista varten.

Kirjallisuuden lukiodiplomi on Porkkalan lukion koulukohtainen lukiodiplomi, joka laajuudeltaan javaativuudeltaan vastaa Opetushallituksen määrittelemiä lukiodiplomeja.

Opetushallitus: lukiodiplomit

Liikunnan lukiodiplomi

Liikunnan lukiodiplomi (LILD4)Liikunnan lukiodiplomi

Liikunnan lukiodiplomin suorituksessa noudatetaan opetushallituksen ohjeistusta. Lukiodiplomikurssillaopiskelija suorittaa valtakunnallisen liikunnan päättötyön. Opetushallitus antaa vuosittain tehtävät. Ennenlukiodiplomin aloittamista on suoritettava neljä liikunnan kurssia.

Opetushallitus: liikunnan lukiodiplomi

Kuvataiteen lukiodiplomi

Kuvataiteen lukiodiplomi (KULD2)

Lukiodiplomikurssilla opiskelija suorittaa valtakunnallisen kuvataiteen päättötyön. Opetushallitus antaavuosittain valtakunnalliset tehtävät. Ennen lukiodiplomin aloittamista tulee suorittaa vähintään 4kuvataiteen kurssia, jotka ovat KU1- kurssi, sekä kolme vapaavalintaista kurssia pakollisista,valtakunnallisista syventävistä tai koulukohtaisista soveltavista kursseista.

Kuvataiteen päättötyö koostuu itsenäisesti toteutetuista töistä, portfoliosta ja kirjallisesta tutkielmasta.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-23-lukiodiplomit/5-23-lukiodiplomit#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-23-lukiodiplomit/lspl

http://www.edu.fi/lukiodiplomit

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-23-lukiodiplomit/ll

http://www.edu.fi/lukiodiplomit/liikunnan_lukiodiplomi

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-23-lukiodiplomit/kl

Portfolio koostuu opiskelijan työskentelyyn liittyvistä luonnoksista, muistiinpanoista, lähdemateriaaleistayms. sekä työprosessin itsearvioinnista.

Opetushallitus: kuvataiteen lukiodiplomi

Kirjallisuuden lukiodiplomi

Kirjallisuuden lukiodiplomi (KILD9)

Kirjallisuusdiplomin tavoitteena on perehdyttää opiskelija monipuolisesti kaunokirjallisuuden maailmaanja tukea sekä hänen lukuharrastustaan että lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opintoja.Kirjallisuusdiplomin suorittaminen sopii opiskelijalle, joka haluaa tutustua ennakkoluulottomasti eri aika-ja tyylikausien kaunokirjallisiin teoksiin. Pääpaino luettavassa kirjallisuudessa on sekä koti- ettäulkomaisilla klassikoilla mutta opiskelija voi kuitenkin valita myös monipuolisesti nykykirjailijoiden kirjoja.Kirjallisuusdiplomin suorittaminen antaa hyvät valmiudet opiskella joko kotimaista tai yleistäkirjallisuustiedettä yliopistoissa.

Lukiodiplomia varten opiskelijan pitää lukea vähintään 20 kirjaa (kirjallisuusdiplomin kirjat -lista), joidenlukemisen voi aloittaa joko ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena. Klassikoista opiskelija valitsee 20kirjaa, joista yhden tulee olla runokokoelman ja yhden näytelmän. Loput kymmenen voi muuten valitavapaasti listasta mutta vähintään yksi teos on luettava alkuperäiskielellä. Opettajan kanssa asiastasovittuaan opiskelija lukee kirjoja omaan tahtiinsa ja pitää luetuista kirjoista lukupäiväkirjaa.Muistiinpanoista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat: teoksen kirjoittaja, kirjan nimi ja julkaisuvuosi;milloin kirja on luettu; teoksen aihe ja teema sekä muita ajatuksia, joita kirja herätti lukemisen aikana;lyhyt kommentti luetusta. Tämän lisäksi opiskelija valitsee seuraavista kolme itselleen sopivaa tehtävää,joiden kohteena olevat kirjat voi vapaasti valita kirjalistan kirjoista:

1. Kirjallisuusaiheinen essee2. Tutkielma3. Lukion verkkolehdessä julkaistava blogi (riittää yksinään näytöksi luetusta, mikäli kirjoituksia on n.

viisi)4. Oma täysimittainen essee Pikku - Finlandia-kilpailuun5. Arvostelu kirjaston nettisivuille6. Oma kaunokirjallinen tuotos7. Kirjan dramatisointi näytelmäksi tai kuunnelmaksi8. Ryhmäkeskustelu, mikäli diplomin suorittajia on useampia9. Oma ehdotus tehtäväksi.

Opettaja tukee ja tarvittaessa antaa ohjeita tehtävien suorittamisessa. Valmiista lukiodiplomista opiskelijasaa yhden kurssin todistukseensa sekä lukiodiplomin, jossa on maininnat kaikista luetuista kirjoista.

Musiikin lukiodiplomi

Musiikin lukiodiplomi (MULD6)Musiikin lukiodiplomi

Musiikin lukiodiplomi on valtakunnallinen musiikin päättötyö, jonka perustana on lukioaikainen musiikinharrastaminen ja opiskelu. Sen suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikin kurssinsuorittaminen, jotka ovat MU1-kurssi sekä kolme vapaavalintaista kurssia pakollisista, valtakunnallisista



http://www.edu.fi/lukiodiplomit/kuvataiteen_lukiodiplomi

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-23-lukiodiplomit/kl2

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-23-lukiodiplomit/ml

syventävistä tai koulukohtaisista soveltavista kursseista. Musiikin lukiodiplomi ei ole erillinen kurssi, vaan opiskelija suorittaa sen musiikin kurssien ulkopuolella

opettajan ohjauksessa. Lukiodiplomi koostuu joko näytesalkkuun kootuista lukioaikaisista töistä taimusiikkiprojektista teksteinä ja audio/videodokumentteina, sekä näiden ja lukioaikaisen prosessinitsearvioinnista.

Lukiodiplomi arvioidaan sekä numero-arvosanalla että sanallisesti ja siitä saa erillisen todistuksen.

Opetushallitus: musiikin lukiodiplomi

Median lukiodiplomi

Median lukiodiplomi (MELD5)MEDIAN LUKIODIPLOMI

Mediataitojen lukiodiplomin pohjana on opiskelijan lukioaikana suorittama vähintään neljä (4) mediaanliittyvää syventävää tai soveltavaa kurssia, joiden jälkeen opiskelija voi suorittaa lukiodiplomikurssin.Lukiodiplomikurssilla opiskelija suorittaa valtakunnallisen median lukiodiplomityön, laatiityösuunnitelman ja mediaelämäkerran sekä kirjoittaa esseen, joka sisältää itsearvioinnin. Lukiodiplomityöja muu edellä mainittu materiaali kootaan arviointia varten portfolioksi. Opetushallitus antaa vuosittainvaltakunnalliset tehtävät.

Opetushallitus: median lukiodiplomi

MEDIAN LUKIODIPLOMIN POLKU PORKKALAN LUKIOSSAPorkkalan lukion mediaopinnot sisältyvät eri oppiaineisiin ja tarjoavat monipuolisia mediataitoja javalmiuksia jatko-opintoihin. Mediaopintoihin sisältyy mm. lukion verkkolehden toimittamista ja muutaverkkojulkaisua ja kuvajournalismia sekä äidinkielen, kuvataiteen, yhteiskuntaopin ja musiikin kursseja.Mediaopinnoissa voi suorittaa erillisen lukiodiplomin.

Porkkalan lukion mediaopintokokonaisuuteen kuuluvina kursseina voivat olla ÄI13, KU3, KU8, MU4, YH6ja TA3.

Lukiodiplomin osaksi voidaan harkinnanvaraisesti hyväksyä myös mediakokonaisuuden ulkopuolisiakursseja.



Taiteiden väliset kurssit ovat eri taiteenaloja yhdistäviä opintoja. Kurssien tehtävänä on laajentaa jaeheyttää musiikin, kuvataiteen ja opetussuunnitelmassa päätettävien mahdollisten muiden taideaineidenopetusta. Taiteiden väliset kurssit tarjoavat mahdollisuuksia laaja-alaisille ja teemallisille kokonaisuuksilleperustuvalle taideoppimiselle. Opinnot vahvistavat kulttuurisen tiedon ymmärtämistä ja arvottamista



http://www.edu.fi/lukiodiplomit/musiikin_lukiodiplomi

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5-23-lukiodiplomit/median-lukiodiplomi

http://www.edu.fi/lukiodiplomit/median_lukiodiplomi

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tvk

omassa elämässä. Kursseilla tuotetaan ja tulkitaan kulttuuria eri taiteenaloille ominaisilla tutkimisentavoilla. Opintojen tehtävänä on vahvistaa opiskelijoiden toimijuutta ja osallisuutta omassaelinympäristössä, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa. Taiteiden väliset opinnot luovatmahdollisuuksia lukion toimintakulttuurin kehittämiselle sekä yhteistyölle lukion ulkopuolistentoimijoiden kanssa.

Koulutuksen järjestäjä voi päätöksellään tarjota opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä taiteidenvälisiä kursseja. Mikäli lukio järjestää mahdollisuuden suorittaa taiteiden välisiä kursseja, niiden tavoitteetja sisällöt tarkennetaan ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa.


Taiteiden välisten kurssien tavoitteena on, että opiskelija

syventää kulttuurista osaamistaan taiteenalojen välisiä yhteyksiä hyödyntämällä

tutkii itselle merkityksellisiä ilmiöitä ja teemoja yksin ja yhteistyössä muiden kanssa

hyödyntää ja soveltaa eri taiteen- ja tieteenaloilta hankkimaansa osaamista

soveltaa eri taiteenaloille ominaisia tiedon tuottamisen tapoja ja niiden yhdistelmiä

kehittää osaamistaan taiteenaloille ominaisia työtapoja, teknologioita, työskentelyprosesseja jaopiskeluympäristöjä käyttämällä

työskentelee tavoitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmän jäsenenä

kehittää taitoaan ilmaista itseään kokemuksellisuutta, moniaistisuutta ja toiminnallisuuttahyödyntämällä.

Arviointi

Opiskelijoille annetaan kurssilla kannustavaa, monipuolista ja ohjaavaa palautetta. Taiteiden välisenkurssin arviointi edistää opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista kaikissa oppimisprosessinvaiheissa. Arvioinnin kokonaisuuteen kuuluu myös itsearviointia ja vertaisarviointia. Arviointi kohdistuutavoitteellisuuteen, suunnitelmallisuuteen ja tiedon tuottamiseen sekä taitojen soveltamiseen. Kurssienarvioinnissa otetaan huomioon osaamisen kehittyminen, työtapojen ja opiskeluympäristöjen käyttö,työskentelyprosessien eteneminen sekä toteutetut teokset, produktiot ja esitykset. Opiskelijoilleannetaan palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden, materiaalien jateknologioiden käytöstä.

Valtakunnalliset soveltavat kurssit

1. Monitaiteellinen musiikkiprojekti (TA1)

Kurssi tarjoaa opiskelijalle tilaisuuksia kehittää musiikillista ja muuta taiteellista luovaa ajatteluaan jailmaisutaitojaan taiteidenvälisessä työskentelyssä ja yhteistyössä muiden kanssa. Tavoitteena on, ettäkurssin aikana opiskelija suunnittelee ja toteuttaa ryhmässä tai itsenäisesti taiteelliseen ilmaisuunliittyvän kokonaisuuden. Kokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa opiskelija soveltaa ja yhdistääaiemmin hankkimaansa kulttuurista, musiikillista ja muuta taiteellista osaamista. Oppimisprosessinaikana opiskelija arvioi työskentelyään ja oppii toimimaan kokonaisuuden kannalta mielekkäällä tavalla.Kokonaisuuden toteutuksessa voi käyttää myös kehittyvän teknologian tarjoamia taiteellisen ilmaisunkeinoja.

2. Nykytaiteen keinoin (TA2)



Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää omakohtaista suhdettaan kuvataiteeseen ja muuhunvisuaaliseen kulttuuriin nykytaiteelle ominaisin keinoin. Opiskelijat tutkivat kulttuurisia ilmiöitä eritaiteenalojen ilmaisun keinoja käyttämällä ja soveltamalla. Kurssilla hyödynnetään visuaalisuuden rinnallamyös muita tiedon tuottamisen tapoja. Opiskelijat syventyvät erilaisiin käsityksiin taiteen tehtävästä.Kurssilla tarkastellaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisiamerkityksiä. Taidetta käytetään osallistumisen ja vaikuttamisen muotona. Tutkittavat ilmiöt sekäkäytettävät välineet, teknologiat ja ilmaisun keinot valitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kurssillatoteutetaan monitaiteellisia teoksia, produktioita ja esityksiä erilaisiin ympäristöihin.

3. Taidetta kaikilla aisteilla (TA3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan ja arvioimaan eri taiteenalojen ajankohtaisiatoimintatapoja ja ilmiöitä. Kurssilla tarkastellaan taiteiden ja kulttuurien suhdetta sekä taiteen merkityksiäomassa elämässä, yhteiskunnassa ja maailmassa. Opiskelijoille merkityksellisiä teemoja ja aihepiirejätutkitaan eri taiteenalojen keinoin ja niitä yhdistellen. Kurssi toteutetaan vähintään kahden taiteenalanvälisenä kokonaisuutena. Kurssin keskeisiä sisältöjä voidaan valita myös aihekokonaisuuksista.

0 kommenttia

TA1-TA3 Taiteiden väliset kurssit Porkkalan lukiossa

1. Monitaiteellinen musiikkiprojekti (TA1)Kurssin tavoitteita Porkkalan lukiossa toteuttaa musiikkiprojekti (MU5).

2. Nykytaiteen keinoin (TA2)Kurssi tavoitteita Porkkalan lukiossa toteuttaa nykytaiteen työpaja (KU5).

3. Taidetta kaikilla aisteilla (TA3)Kurssi toteutetaan osana Porkkalan lukion taidepainotusta eri taideaineiden yhteisenä kurssina. Kurssillaopiskeija saa kokemuksen perinteisten koulun taideaineiden rajoja ylittävästä ja rikkovasta työskentelystäryhmän jäsenenä. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijoita taideilmaisun muotoihin, jotka edellyttävätmonialaista luovuutta, osaamista ja yhteistyötä.

Erityisesti kurssin sisällöissä voidaan huomioida elokuvailmaisu tuottamalla lyhytelokuva opiskelijoidenvalitsemasta ajankohtaisesta ilmiöstä äidinkielen, ilmaisutaidon, kuvataiteen ja musiikin yhteistyönä.

Esimerkkejä kurssin mahdollisesta toteutuksesta ovat myös musiikin ja ilmaisutaidon integraatiokurssi'Lauluista tarinoiksi', jonka ajatus on nostaa lauluista ja niiden teksteistä nousevat tarinat näyttämölle, taikuvataiteen ja luovan kirjoittamisen kurssi 'Kuvista sanoiksi - sanoista kuviksi', jossa opiskelijoidentekstejä kuvitetaan eri menetelmin ja kuvia sanoitetaan ja käytetään inspiraation lähteenäkirjoittamisessa.

Taiteiden välisen vuorovaikutuksen tuloksia valmistetaan yleisölle esitettäväksi.

6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI6.1 Arvioinnin tavoitteet



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tvk/5tvk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/5ojoks/5tvk/ttvktpl

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6at

Paikalliset kirjauksetPorkkalan lukiossa ohjataan opiskelijoita asettamaan itselleen kannustavia tavoitteita pitkäjänteisen,vastuullisen ja suunnitelmallisen opiskelun tueksi. Aktiivisen opiskelun tukena voidaan käyttää myösitsearviointia ja vertaisarviointia.0 kommenttia


”Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijanedellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.”

(Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom., muutettu lailla 1116/2008)

Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista. Lähtökohtana on, ettäopiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten oppimista arvioidaan. Arvioinnillaopiskelijaa kannustetaan omien tavoitteiden asettamiseen ja tarkoituksenmukaisten työskentelytapojenvalintaan. Opintojen aikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistävuorovaikutusta. Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettujatavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden suuntaisesti.

Opiskelijan oppimisen arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksistasekä lukio-opintojen aikana että opiskelun päättyessä. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajallesekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijanoppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.

0 kommenttia



Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana. Arvioinnilla edistetään opiskelijan oppimista ja annetaanpalautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta.

Opiskelijan kurssisuorituksesta annetaan arvosana kurssin päätyttyä. Annettavan arvosanan tuleeperustua monipuoliseen näyttöön oppiaineen ja kurssin tavoitteiden saavuttamisesta. Erilaistentuotosten lisäksi käytetään opiskelijan oppimisen ja työskentelyn havainnointia. Arvosanan antamisentukena voidaan käyttää opettajan ja opiskelijan välisiä keskusteluja sekä opiskelijoiden itse- javertaisarviointia. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot ja taidot. Arviointi ei kohdistu opiskelijoidenarvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistäpäätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

"Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukiolaki 629/1998,17 § 2 mom., muutettu lailla 1116/2008)

Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet on selvitettäväopiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Arviointiperusteistatiedottaminen parantaa opiskelijoiden ja opettajien oikeusturvaa ja tukee opiskelijaa työskentelynsuunnittelussa.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6at/pk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6at/6at#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö,maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tuleeottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiintapoihin osoittaa osaamisensa. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijankurssiarvosanaa.

0 kommenttia



"Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllätavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4…"(Lukioasetus 810/1998, 6 § 2 mom.)

Pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssienarvosana annetaan numeroin lukuun ottamatta opinto-ohjauksen kursseja ja teemaopintojen kursseja,joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Valtakunnalliset soveltavat kurssitarvioidaan suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty). Paikallisesta syventävästä tai soveltavastakurssista voidaan antaa arvosanaksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana taisuoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Paikallisten syventävien ja soveltavien kurssien arvioinnistapäätetään opetussuunnitelmassa.

Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivattäydentää ja täsmentää arvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta ja suorituksentäydentämiskäytännöistä voidaan päättää opetussuunnitelmassa.

0 kommenttia


Kurssisuorituksen kriteeritYksittäinen kurssi opetetaan pääsääntöisesti lukuvuoden yhden opetusjakson aikana. Kurssi suoritetaanosallistumalla säännöllisesti opetukseen koko jakson ajan ja myös kurssiin kuuluvat tehtävät tulee tehdäohjeistuksen mukaisesti saman opetusjakson aikana. Kurssi voi päättyä kokeeseen tai muihin arvioinninkäytänteisiin, ja nämä kuuluvat kurssin suorittamiseen.

Kurssisuorituksen rekisteröinti myös arvosanalla 4 edellyttää aina vähintään säännöllistä osallistumistaopetukseen, vaadittujen tehtävien suorittamista annettuun päivämäärään mennessä sekä mahdollisenkurssikokeen tekemistä ja/tai osallistumista muihin kurssin arviointikäytänteisiin.

Perustellusta syystä, kuten pitkäkestoisen sairastumisen vuoksi, opiskelija voi poikkeuksellisesti täydentääkurssisuoritustaan opetusjakson jälkeen opettajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Kurssi tuleekuitenkin aina suorittaa kaikilta osiltaan loppuun opetusjaksoa seuraavan jakson loppuun mennessä.Hylätyn kurssikokeen osalta opiskelijan osallistuminen opetus- ja lukuvuosisuunnitelman mukaiseenrästikuulusteluun voi muodostaa poikkeuksen tähän määräykseen.

Poissaolo opetuksesta ei ole sallittua ilman asiallista ja hyväksyttävää syytä, ja riittävien oppimistulosten



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6ka#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6njs

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6njs/6njs#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6njs/kv

vaarantuminen toistuvien poissaolojen vuoksi on peruste kurssisuorituksen hylkäämisellearviointitoimena. Myös poissaolot, joita huoltaja ei ole hyväksynyt, ovat este kurssisuorituksenhyväksymiselle. Poissaoloihin ja niiden seurantaan liittyviä käytänteitä täsmennetäänopetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosisuunnitelmassa ja niistä tiedotetaan opiskelijoita jahuoltajia.

Hylätyn kurssin uusimisesta opetusjaksoa seuraavassa uusintakuulustelussa tai ns. rästikuulustelussamäärätään opetussuunnitelman osiossa 6.2.4 ja näihin liittyvät käytännöt täsmennetään ja päivitetäänlukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosisuunnitelmassa.

Kurssiin, joka opetetaan hajautetusti useamman peräkkäisen jakson aikana, sovelletaan edellä sanottuasiten, että kurssi tulee suorittaa loppuun viimeistä opetusjaksoa seuraavan jakson loppuun mennessä.Sellaisen lukio-opintojen ajalle hajautetun kurssin suorittamisesta, joka voi myös koostua erillisistäosasuorituksista, opettaja antaa sitovat ohjeet opiskelijan aloittaessa kurssin.

Koulu voi antaa edellä sanotusta poikkeavia velvoittavia määräyksiä kurssien suorittamista koskevissaaikatauluissa, kun nämä perustuvat oppilaitosta sitoviin hallinnollisiin velvoitteisiin. Tämä voi tarkoittaatakarajan asettamista asian kannalta merkityksellisten kurssien suorittamiselle esimerkiksi silloin, kunkoulun tulee ohjeiden mukaisesti ilmoittaa ylioppilastutkintolautakunnalle opiskelijan oikeudestaosallistua yo-tutkinnon kokeisiin tai oikeudesta yo-tutkintotodistukseen.0 kommenttia

Koulukohtaisten kurssien arviointi

6.2.1. Koulukohtaisten kurssien arviointiKoulukohtaisten kurssien arvioinnista ilmoitetaan ja niiden arviointiperusteet kerrotaan kunkin kurssinalussa. Hyväksytty kurssisuoritus rekisteröidään suoritusmerkinnällä S. Eräiden opetussuunnitelmanmukaisten kurssien kohdalla on erikseen mainittu, että opiskelija voi saada kurssista numeroarvioinninasteikolla 4-10 esittämällä tästä pyynnön kurssin alussa.

Keskeytyneen kurssin uusiminen

Keskeytynyt kurssiKeskeytyneen kurssin voi suorittaa vain käymällä kurssin uudelleen.



"Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti."

(Lukioasetus 810/1998, 4 § 1 mom.)

"Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta."(Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom.)

Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opetussuunnitelmassa tulee päättäätarkemmin opinnoista, jotka edellytetään itsenäisesti opiskeltaviksi, ja niiden suoritusperiaatteista.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6njs/kv/6-2-1#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6njs/kka

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6njs/kkjst

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6isk

Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellämainittuja arviointiperiaatteita. Tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myöställöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti kurssin kokonaisuuden kannalta.

0 kommenttia

Paikalliset kirjauksetItsenäisesti suoritettavasta kurssista sovitaan ennen jakson alkua opettajan kanssa. Aineenopettaja arvioi,onko opiskelijalla riittävät taidot ja valmiudet opiskella kurssi itsenäisesti. Erityiset poikkeustapaukset ovatyksilöllisiä ratkaisuja. Myös itsenäisessä suorituksessa näytön monipuolisuus on taattava. Itsenäinensuoritus voi edellyttää ylimääräisiä tehtäviä normaaliin kurssiin verrattuna.0 kommenttia

Itsenäisen opiskelun ja etäopiskelun arviointi

Itsenäisen kurssin arviointiItsenäisesti suoritettavan kurssin arvioinnissa noudatetaan soveltuvin osin samoja arviointiperusteitakuin vastaavan kurssin arvioinnissa lähiopetuksessa. Näistä sekä itsenäisen kurssin arvioinnin muistakriteereistä annetaan opiskelijalle tieto hänen aloittaessaan itsenäisen kurssin opiskelun.0 kommenttia



Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 jaäidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 8 sekä vieraiden kielten A-oppimäärän syventävänkurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksentuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin.Kursseista annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluvasta suullisenkielitaidon kokeesta annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa 4–10.

”Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito.Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa opetushallitus. Suullisen kielitaidonkokeen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.” (Lukiolaki 629/1998, 17 § 3 mom., muutettu lailla1116/2008)

”Lukiolain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaanopiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Koe arvioidaan numeroin käyttäen 2 momentissatarkoitettua asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin arvosana perustuu suullisen kielitaidon kokeeseen sekämuihin kurssin aikaisiin näyttöihin.” (Lukioasetus 810/1998, 6 § 4 mom., muutettu valtioneuvostonasetuksella 1117/2008)

Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt arvioidaanasianomaiselle kielelle ja oppimäärälle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita vasten.Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytötja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen.

0 kommenttia



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6isk/6isk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6isk/pk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6isk/iot

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6isk/iot/ea#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6skka

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6skka/6skka#comments



"Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänenhuoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 §1 mom.)

Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijantyöskentelystä ja opintojen edistymisestä, lukio voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tai vastaavaasähköistä kuittausta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.

"Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminenhyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, jokaei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensasellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998, 7 § 1 mom.)

Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksi mahdollisenetenemisesteen käytöstä, päätetään opetussuunnitelmassa. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voidakuitenkaan tiukentaa näissä lukion opetussuunnitelman perusteissa määrättyä oppiaineen oppimääränsuoritusvaatimusta.

Opiskelijalle tulee pyynnöstä antaa mahdollisuus hylätyn kurssiarvosanan korottamiseen osoittamallaosaamista kurssin keskeisissä tiedoissa ja taidoissa. Opetussuunnitelmassa määrätään tarkemminuusimisen tavoista.

Opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus korottaa myöshyväksyttyä kurssiarvosanaa. Arvioinnin tulee olla tällöinkin monipuolista. Lopulliseksi kurssiarvosanaksitulee kyseisistä suorituksista parempi.

0 kommenttia


Opintojen seuranta ja etenemisesteen asettaminenRyhmänohjaaja seuraa lukuvuoden aikana jaksoittain ryhmänsä opiskelijoiden opintoja ja ilmoittaapuutteista opintojen tavanomaisessa etenemisessä opinto-ohjaajalle. Tarviottaessa opinto-ohjaaja ottaayhteyttä opiskelijaan tukitoimien järjestämiseksi.

Ryhmänohjaaja seuraa myös ryhmänsä opiskelijoiden kurssiarviointeja. Jos opiskelijan suorituksiin kertyyoppiaineen kursseista hylättyjä arvosanoja siten, että ne estävät oppiaineen oppimäärän hyväksymisen,hänelle asetetaan etenemiseste kyseisen oppiaineen opinnoissa. Tällöin hän ei voi itsenäisesti valita uusiaoppiaineen kursseja, ennen kuin etenemiseste on poistunut.

Toimintamallit etenemisesteen toteuttamiseksi ja seuraamiseksi kuvataan ja tarvittaessa päivitetäänopetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosisuunnitelmassa.

Edellisestä riippumatta opiskelijan saadessa toistuvasti hylättyjä arvosanoja oppiaineen kursseista,hänelle tarjotaan opintokeskustelu oppiaineen opettajan tai rehtorin kanssa, jossa yhdessä opiskelijankanssa suunnitellaan hänelle realistinen ohjelma opintojen etenemiseksi.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6oe

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6oe/6oe#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6oe/osje

0 kommenttia


Hylätyn kurssiarvosanan korottaminenJos hylätty kurssiarvosana perustuu hylättyyn arvosanaan kurssikokeessa, opiskelija voi korottaaarvosanaa osallistumalla kurssin jälkeen järjestettävään uusintakokeeseen. Uusintatilaisuudessa voi uusiavain yhden hylätyn kokeen.

Milloin hylätyn kurssin arviointi perustuu oleellisesti muuhun arviointiin kuin kurssikokeeseen, opettajavoi järjestää mahdollisuuden arvosanan korottamiseen soveltuvalla lisänäytöllä edellä tarkoitettuauusintakoetta vastaavalla aikataululla.

Lukio järjestää myös ns. rästikoetilaisuuden kerran lukukaudessa, ja siinä opiskelijalla on mahdollisuuskorottaa yhtä hylättyä koearvosanaa kahden edeltävän jakson ajalta. Samassa rästikuulustelussa voidaanjärjestää myös hyväksytyn arvosanan korottaminen, mutta tilaisuudessa opiskelijalla on oikeus osallistuavalintansa mukaan vain yhteen kokeeseen.

Osallistumisoikeus uusintakuulusteluihin edellyttää, että kurssi on muilta osin suoritettu ja opiskelija onosallistunut varsinaiseen kurssikokeeseen tai ilmoittanut opettajalle asiallisesta ja hyväksyttävästä syystäpoissaoloon. Uusintaoikeus edellyttää myös osallistumista kurssin kokeen palautukseen tai vastaavaanpalautetilaisuuteen. Opiskelijan tulee ilmoittautua ajoissa uusintakuulusteluihin annettujen ohjeidenmukaisesti.

Mikäli opiskelija ei osallistu edellä sanottuihin uusintoihin tai hän ei saavuta niissä hyväksyttyä arvosanaa,hän voi korottaa arvosanaa käymällä kurssin uudelleen.

Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen

Hyväksytyn kurssin uusiminenMilloin kurssin arviointi perustuu oleellisesti kurssikokeeseen, opiskelijalla on oikeus hyväksytynarvosanan korottamiseen uusintakokeessa, joka järjestetään ns. rästikuulusteluna kerran lukukaudessa.

Opiskelijalla on oikeus hyväksytyn kurssin uusintakuulusteluun, mutta ennen ilmoittautumistaan siihenhänen tulee keskustella hyvissä ajoin oppiaineen opettajan kanssa, jolloin voidaan yhdessä arvioidakorotuskokeen tarve ja tarkoituksenmukaisuus opiskelijan kannalta. Oppimisen tueksi opettaja voiharkinnan mukaan edellyttää opiskelijalta kohtuullisia lisätehtäviä kokeen lisäksi ja siihenvalmistautumiseksi.

Samassa rästikuulustelussa voidaan järjestää myös kokeita hylätyn arvosanan korottamiseksi, muttatilaisuudessa opiskelijalla on oikeus osallistua valintansa mukaan vain yhteen kokeeseen.

Rehtorin harkinnan mukaan hyväksytyn kurssin voi uusia käymällä sen kokonaan uudelleen.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6oe/osje/osjea#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6oe/hkk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6oe/hkku

6.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojenhyväksilukeminen

Paikalliset kirjauksetOppilaitoksen ulkopuolella suoritetut lukion oppimäärään soveltuvat opinnot voidaan hyväksilukeaharkinnanvaraisesti.0 kommenttia


"Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemminsuorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisentunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia,syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a §:ssäsäädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksenjärjestäjän päättämällä tavalla.”

(Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom., muutettu lailla 1116/2008)

”Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen taihyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista.” (Lukiolaki 629/1998, 23 § 2 mom.,muutettu lailla 1116/2008)

Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (629/1998, 23 §, muutettu lailla 1116/2008) säädetään, tulee opintojenhyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä jalyhentää opiskeluaikaa.

Opiskelija hakee muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista.Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Lukio voi pyytää opiskelijaatäydentämään näyttöä suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Myös opintojen laajuuteen kiinnitetäänhuomiota. Opiskelijoille annetaan tietoa osaamisen tunnustamisen käytännöistä.

Muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihinpakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli opinnot tai muutoin hankittu osaaminen luetaanhyväksi opetussuunnitelman perusteiden mukaan numerolla arvioitavaan kurssiin, tulee kurssista antaanumeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Muutoinhankitun osaamisen arvioinnissa menetellään kuten opetussuunnitelman perusteissa jaopetussuunnitelmassa kurssien ja oppimäärän arvioinnista määrätään.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksenantamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, senarvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1–5 lukioasteikko asteikko 1–3

1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1

2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1

3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6otjoh

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6otjoh/pk#comments

4 (hyvä) 8 (hyvä) 2

5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettukurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa ja osaamisen tunnustamisessa noudatetaansamoja periaatteita kuin kotimaassa suoritettujen opintojen osalta.

Lukiolain 34 §:n mukaan muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista koskevaan päätökseen saavaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu opiskelijalle tiedoksi. (Lukiolaki 629/1998, 34 § ja 34 b §,muutettu lailla 958/2015.)

Lukiolain 34 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutostavalittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisinsäädetä. Valitus tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu opiskelijalle tiedoksi.(Lukiolaki 629/1998, 34 a § 2 mom. ja 34 b §, muutettu lailla 958/2015.)

Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen oppimäärä. Opiskelijansiirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimääränopinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeisetsisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärienyhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssienarvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä taisoveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee hänellejärjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimääränlyhyemmästä pitempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöinvoidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Jos opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus ‑oppiaineen oppimääränä on suomi/ruotsi toisena kielenä jakirjallisuus, häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistäsuomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärän mukaista opetusta vai ei tai onko lukio voinuttarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärän kursseista. Suomen/ruotsin kielija kirjallisuus ‑oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi/ruotsitoisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärän kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisenakielenä ja kirjallisuus ‑kurssin arvosanaksi. Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssit korvaavatsuomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden ‑oppimäärän kurssit siinä määrin kuin niiden tavoitteet jakeskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain jokosuomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus‑oppimäärästä, mutta ei molemmista.

0 kommenttia


Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminenMilloin muualla suoritetut opintosuoritukset ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia valtakunnallisiakursseja, ne hyväksiluetaan arviointitetoineen opiskelijan lukio-oppimäärän opintoina. Opiskelijan onhyväksilukua hakiessaan esitettävä näistä opinnoista virallinen todistus. Vain hyväksytysti arvioitujakursseja voidaan hyväksilukea.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6otjoh/6otjoh#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6otjoh/msoh

Muiden kuin valtakunnallisten lukiokurssien tai muiden, luotettavan koulutuksenjärjestäjän antamaanarviointiin perustuvien hyväksyttyjen ja luotettavalla todistuksella osoitettujen opintosuoritustenhyväksilukemisesta päätetään tapauskohtaisesti opiskelijan hakemuksesta riittävän dokumentaationperusteella. Opiskelijan tulee itse pystyä osoittamaan hyväksiluettavien opintojen sisällöllinen vastaavuuslukion kursseihin tai niiden ilmeinen soveltuvuus lukion koulutustehtävän mukaisiksi lukion oppimääränopinnoiksi muualla suoritettuina opintoina. Hyväksilukemisesta päätettäessä kiinnitetään huomiotasisältöjen lisäksi myös opintojen laajuuteen ja riittävästi todennettavaan vaatimustasoon, tarvittaessaopiskelijan kanssa sovittavalla lisänäytöllä.

Erityisesti silloin, kun hyväksilukua haetaan numeroilla arvioitaviksi lukion kursseiksi, opiskelijalta voidaanedellyttää tarpeellista lisänäyttöä riittävän osaamisen osoittaiseksi ja numeroarvioinnin perusteeksi.Hyväksiluvuista päättää rehtori tarvittaessa aineenopettajaa kuultuaan.0 kommenttia


Osaamisen tunnustaminen ja hyväksilukeminenOsaamisen tunnustamisessa voidaan lukio-opintoihin harkinnanvaraisesti hyväksilukea muuallahankittua osaamista, joka sisällöllisesti ja vaativuudeltaan vastaa lukion koulutustehtävän mukaisiatavoitteita tai opetussuunnitelmassa määriteltyjä kursseja. Hyväksiluku tehdään vain kirjallisellamenettelyllä, jossa opiskelijan tulee hyväksilukua hakiessaan todentaa osaamisensa riittävällädokumentaatiolla sekä osoittaa sen mahdollinen vastaavuus opetussuunnitelman mukaisiin opetuksensisältöihin tai muu ilmeinen soveltuvuus lukion opinnoiksi.

Tarvittaessa opiskelijalta edellytetään lisänäyttöä osaamisen tunnustamiseksi ja yksittäisenopintosuorituksen hyväksilukemiseksi voidaan riittävän näytön osalta noudattaa samaa menettelyä kuinitsenäisesti opiskeltavan kurssin suorittamisessa. Osaamisen tunnustamisessa hyväksiluvusta päättäärehtori mahdollisen lisänäytön vastaanottaneita opettajia kuultuaan. Hyväksiluetut opintosuorituksetkirjataan opintorekisteriin.



"Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita,opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukiolaki 629/1998,17 a §, muutettu lailla 1116/2008)

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisestiopiskelemista oppiaineen kursseista. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana.Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Samassa oppiaineessa eriopiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.

Eri oppiaineiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit on kuvattu lukion opetussuunnitelmanperusteissa. Matematiikan yhteinen kurssi luetaan opiskelijan suorittamaan matematiikan oppimääräänmukaan. Teemaopintojen valtakunnalliset syventävät kurssit eivät muodosta oppimäärää, vaan ne ovaterillisiä kursseja. Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja ei voijälkikäteen poistaa lukuun ottamatta hylättyjä teemaopintokursseja.



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6otjoh/msoh/msoh#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ka/6otjoh/motjh

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ooa

Paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavien kurssien mahdollisestakuulumisesta jonkin oppiaineen oppimäärään määrätään opetussuunnitelmassa. Paikallisistasyventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista luetaan oppiaineenoppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Oppiaineen oppimäärässä opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskelijan opiskelemia joista voi olla hylättyjä kurssi-

pakollisia ja arvosanoja enintään

valtakunnallisia syventäviä kursseja,

1–2 kurssia 0

3–5 kurssia 1

6–8 kurssia 2

9 kurssia tai enemmän 3

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallistensyventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.

"Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansaarvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus810/1998, 8 § 3 mom.)

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja parempaa oppiaineen hallintaakuin kurssien arvosanoista määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

Oppiaineen oppimäärän arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi

paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavien kurssien pohjaltaannetulla lisänäytöllä

mikäli opiskelijan arvioinnista päättävät harkitsevat, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineenpäättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet

Pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan lukioasetuksenmukainen numeroarvosana. Opinto-ohjauksesta ja teemaopintojen kursseista annetaansuoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta jasellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekävalinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuinopetussuunnitelmassa määrätään.

0 kommenttia




https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6ooa/6ooa#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6los


"Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaankeskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellämainittuja lyhyempiä tai pitempiä. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45minuuttia." (Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 52/2014)

Opiskelija opiskelee oman opiskelusuunnitelmansa mukaan pakollisia, syventäviä ja soveltavia kurssejalukion oppimäärän suorittamiseksi. Opiskelijan tulee suorittaa pakollisia ja valtakunnallisia syventäviäkursseja vähintään siinä laajuudessa, kuin määrätään lukion tuntijakoa koskevassa valtioneuvostonasetuksessa (Valtioneuvoston asetus 942/2014).

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimääräthyväksytysti ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrä on vähintään 10 ja lukionvähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Valtakunnallisina syventävinä kursseina tarjottavistateemaopintojen kursseista, paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisistasoveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytystisuorittamat kurssit.

Jos opiskelija vapautetaan lukiolain 13 §:n mukaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sentilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

”Edellä 17 §:ssä tarkoitettuun opiskelijan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.Opiskelija voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimistakahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijanopettajat yhdessä.” (Lukiolaki 629/1998, 34 d § 1 mom., muutettu lailla 958/2015)

”Opiskelija saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty,aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa säädetään.Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumotapäätöksen, hylätä oikaisuvaatimuksen tai palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi.” (Lukiolaki629/1998, 34 d 2 mom., muutettu lailla 958/2015)

Aluehallintoviraston päätökseen, jolla on ratkaistu 34 d §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva oikaisuvaatimus,ei saa hakea muutosta valittamalla (lukiolaki 629/1998, 34 e § 2 mom., muutettu lailla 958/2015).

Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta.

0 kommenttia



”Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimääränsuorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista.Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta.”

(Lukioasetus 810/1998, 8 § 1 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 52/2014)



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6los/6los#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6tjnmt

”Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseensovelletaan mitä 6 §:ssä säädetään. Todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaanpäättötodistuksen liitteenä.”

(Lukioasetus 810/1998, 8 § 2 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 52/2014)

Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:

1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän.Lukioasetuksessa säädetty todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaanpäättötodistuksen liitteenä.

2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun opiskelija on suorittanut yhden tai useammanlukion oppiaineen oppimäärän.

3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukionkoko oppimäärän suorittamista.

Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot:

todistuksen nimi

koulutuksen järjestäjän nimi

opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvan päivämäärä

oppilaitoksen nimi

opiskelijan nimi ja henkilötunnus

suoritetut opinnot

paikkakunta, todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus

arvosana-asteikko

selvitys kielten oppimääristä

S2/R2 = äidinkieli ja kirjallisuus ‑oppiaineen suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärä

A = perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneen A-kielen oppimäärä

B1 = perusopetuksessa alkaneen B1-kielen oppimäärä

B2 = perusopetuksessa alkaneen valinnaisen B2-kielen oppimäärä

B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen B3-kielen oppimäärä

ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi)

merkintä, että todistus on Opetushallituksen päättämien lukion opetussuunnitelman perusteiden2015 mukainen.

Uskonnon ja elämäkatsomustiedon arvosana merkitään todistuksissa ”uskonto/elämänkatsomustieto”erittelemättä, mihin opetukseen opiskelija on osallistunut.

Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus merkitään todistuksessa äidinkieli ja kirjallisuus ‑kohtaan.



Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijanopiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisestija numeroin (esimerkiksi: kiitettävä…9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).

Teemaopinnoista merkitään hyväksytysti suoritetut kurssit käyttäen kurssien nimiä ja niistä saatuasuoritusmerkintää (suoritettu).

Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähänkohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset lukio-opintoihinliittyvistä näytöistä, kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittelymuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät sisälly oppiaineiden oppimääriin.

Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulunvarsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.

Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä muut opiskelijansuorittamat lukio-opinnot. Todistukseen merkitään kunkin kurssin numeroarvosana tai merkintä kurssinsuorittamisesta (S = suoritettu, H = hylätty).

Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista rekisteriä, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat.

Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojenkeskiarvona eikä muullakaan tavalla.

Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. Kokonaiskurssimäärään ei lasketavaltakunnallisina syventävinä kursseina suoritettuja hylättyjä teemaopintokursseja, hylättyjä paikallisiasyventäviä, hylättyjä valtakunnallisia soveltavia eikä hylättyjä paikallisia soveltavia kursseja.

Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Todistus suullisen kielitaidon kokeesta ja lukiodiplomitodistus annetaan lukion päättötodistuksen liitteinä.

Todistus suullisen kielitaidon kokeesta

Lukioasetuksella säädetyn suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annettavaan todistukseenmerkitään seuraavat tiedot:

todistuksen nimi



oppilaitoksen nimi


kokeessa suoritettu kieli ja sen oppimäärä ja kokeesta saatu arvosana

paikkakunta, todistuksen antamispäivämäärä (lukion päättötodistuksen päivämäärä) ja rehtorinallekirjoitus

arvosana-asteikko.

Lukiodiplomitodistus



Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite, ja se merkitään lisätietoja‑kohtaan.Lukiodiplomitodistukseen merkitään seuraavat tiedot:

todistuksen nimi



oppilaitoksen nimi


oppiaine tai vastaava, jonka lukiodiplomitodistuksesta on kyse

arvosana

lukiodiplomiaineessa suoritettujen kurssien määrä mukaan lukien lukiodiplomikurssi

paikkakunta, todistuksen päivämäärä (sama kuin lukion päättötodistuksen päivämäärä) ja rehtorinallekirjoitus

arvosana-asteikko.

0 kommenttia

LiitteetLIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJENKUVAUSASTEIKKO


Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimestakehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Liitteet:

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

0 kommenttia

LIITE 2 VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOLAISSATARKOITETUN KOULUTUKSEN YLEISISTÄVALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JA TUNTIJAOSTA(942/2014)



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/6ooa/6tjnmt/6tjnmt#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/liitteet

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/liitteet/l1kktk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/liitteet/l1kktk/l1kktk/kktk

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/liitteet/l1kktk/l1kktk#comments

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/liitteet/l2valtkyvtjt9

VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOLAISSA TARKOITETUNKOULUTUKSEN YLEISISTÄ VALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JATUNTIJAOSTA (942/2014)

LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, KESKEISETSISÄLLÖT JA OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltäänja kulttuuriaan. Saamen kielen opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan aktiivisen monikielisyydenkehittymistä sekä kiinnostusta kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Saamen kielen opetus tukeeopiskelijan osallisuutta sekä oman kielija kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen kielija kulttuuriyhteisönaktiivisena ja tasapainoisena jäsenenä sekä globaalina toimijana.

Saamen kielen opetuksessa tehdään yhteistyötä suomen kieli ja kirjallisuus -opetuksen ja muidenaineiden opetuksen kanssa. Yhteinen kielikasvatus lisää opiskelijoiden ymmärrystä kieli- jakulttuuritaustan merkityksestä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle sekä ohjaa heitä arvostamaansaamen kieltä ja muita kieliä. Opetus tukee ja rohkaisee opiskelijoita käyttämään saamen kieltämonipuolisesti. Opetuksessa hyödynnetään opiskelijoiden mahdollisuutta kehittää kielitaitoaan vapaa-aikanaan. Opetuksessa painotetaan vuorovaikutusta ja viestinnällisyyttä.

Saamen kielen opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden lähtökohdat ja kielitaito. Opetuksessahyödynnetään monipuolisesti erilaisia kontakteja saamen kieleen esimerkiksi käyttäen tieto- javiestintäteknologiaa sekä saamenkielisen yhteisön osaamista. Opiskelijaa rohkaistaan ja tuetaan sekäajattelun kehittämiseen että persoonalliseen kielenkäyttöön. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- javuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta.

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty koko lukiokoulutuksen ajan kaksi opetustuntia viikossaannettavaa saamen kielen opetusta varten. Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman, jolloinopetuksen tavoitteet määritellään ja sisällöt valitaan huomioiden saamen kielen erityispiirteet. Saamenkielen opetussuunnitelmat voidaan laatia myös koulutuksen järjestäjien yhteistyönä.

Opetuksen tehtävä

Saamen kielen opetuksen tehtävänä on laajentaa ja syventää opiskelijan saamen kielen taitoa. Opetuksenavulla opiskelija kehittää edelleen taitoaan toimia vuorovaikutustilanteissa, etsiä erilaista tietoa, arvioidatietoa kriittisesti, pohtia, argumentoida ja käydä rakentavaa debattia. Opiskelija laajentaa sana- jakäsitevarantoaan ja kehittää monilukutaitoaan. Opiskelijan saamen kielen rakennepiirteiden tuntemus jamonipuolinen käyttö laajenee, hän tuntee kielialueensa juuria ja kehittää taitoaan vertailla kielen eripiirteitä muiden osaamiensa kielten kanssa. Opiskelija kehittää taitoaan hyödyntää saamenkielisiätekstejä ja tuottaa tekstejä eri tarkoituksiin. Opiskelijan tuntemus oman kulttuurialueensa kirjallisuudesta,kertomaperinteestä, kuvallisesta kulttuurista ja draamasta syvenee. Opiskelijan arvostus saamen kieltäkohtaan syvenee, ja hän motivoituu kehittämään edelleen saamen kielen taitoaan.


Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

pystyy aktiiviseen vuorovaikutukseen saamen kielellä luontevasti erilaisissa tilanteissa

osaa hyödyntää saamenkielisiä tekstejä ja tekstilajeja ja osaa tuottaa tilanteeseen sopivia tekstejä



laajentaa sana- ja käsitevarantoaan ja kehittää monilukutaitoaan

laajentaa ja syventää tietoisuutta saamen kielen rakenteesta ja käytöstä

syventää oman kulttuurin ja kirjallisuuden tuntemustaan

arvostaa omaa kieltään ja kulttuuriaan ja on motivoitunut kehittämään edelleen saamen kielentaitoaan.

Arviointi

Arviointi kohdistuu saamen kielen yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita jakeskeisiä sisältöjä painottaen. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelijavoivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainentavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan.Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinentyöskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa,kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä jarealistista käsitystä itsestään puhujana ja kirjoittajana erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (SÄI1)

Opiskelija harjaantuu erittelemään ja tulkitsemaan tekstien kieltä, merkityksiä ja rakenteita. Opiskelijankäsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen taitonsa tulkita ja tuottaa tekstejä sekäkykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa lisääntyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omiataitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Saamen kielenrakenteiden hallinta vahvistuu.

Tavoitteet


syventää luku- ja kirjoitustaitoa sekä persoonallista kielen tuottamista

vakiinnuttaa taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä sekä syventää taitoa kirjoittaaaineiston pohjalta

oppii yleiskielisen esitystavan sekä kirjallisesti että suullisesti sekä syventää käsitystäänkirjoittamisesta ja puhumisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä prosessina

vahvistaa rakenteiden hallintaa sekä oppii hahmottamaan tekstejä rakenteellisina kokonaisuuksina

syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä pystyy asettamaan tavoitteitaopiskelulleen

harjaantuu hakemaan tietoa saamen kielellä tietoja viestintäteknologiaa käyttäen ja soveltamaansitä.


opiskelijoiden omat ja kieliyhteisön tekstit



tekstilajit yhteisöllisinä ja funktionaalisina tuotteina (kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat japohtivat) sekä erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua

tekstien moniäänisyys, tekstien referointi ja kommentointi

monilukutaito, monimuotoiset tekstit, erittelevä ja kriittinen lukeminen, lukustrategiat,kuvalukutaito

kirjoitusprosessi, tekstikokonaisuus ja tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun

tiedonhankinta- ja hallintataidot saamen kielellä, verkkolukeminen, lähdekritiikki ja lähdeviittaukset

kielitiedon kertausta ja kielenhuoltoa

2. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (SÄI2)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kertomaperinteestä ja taiteesta, kielen taiteellisesta tehtävästäja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelijan ymmärrys ryhmädynamiikasta jaryhmäviestinnän ilmiöistä syvenee ja hänen ryhmäviestintätaitonsa monipuolistuvat.

Tavoitteet


syventää taitoaan eritellä ja tulkita kertomaperinnettä, kirjallisuutta, musiikkia ja muuta taidettasopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen






taiteen ja kirjallisuuden lajit, niiden ominaispiirteitä ja kehitystä

kielen kuvallisuus ja retoriset keinot kirjallisuudessa

proosan, lyriikan ja draaman erittelyä ja tulkintaa

monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua

kirjallisuuden keinojen käyttö omissa teksteissä, dramatisointi

suulliset ja kirjalliset kirjallisuuden tulkinnat, verkkokeskustelu

ongelmanratkaisu ryhmäviestinnässä

tavoitteellinen taidekeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen ja -ilmiöidennäkökulmasta

3. Nykykulttuuri ja kertomukset (SÄI3)



Opiskelija oppii tarkastelemaan saamenkielistä nykykulttuuria ja ajankohtaisia ilmiöitä erilaistenlähestymistapojen ja erityisesti kertomusten näkökulmasta. Opiskelija syventää tietojaanvuorovaikutusetiikasta ja ymmärtää dialogiin pyrkivän, moniäänisyyttä kunnioittavan vuorovaikutuksenmerkityksen.

Tavoitteet




syventää käsitystään kertomuksesta kulttuurien keskeisenä ilmiönä

syventää tietämystään kulttuurista ja kielen ja kulttuurin merkityksestä identiteetille

tuntee nykykulttuurin keskeisiä teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsanäkökulmasta

oppii ymmärtää vuorovaikutussuhteiden rakentumista ja jännitteisyyttä.


kieli ja tekstit kulttuurisina ilmiöinä

kielen sanasto kulttuurin kantajana



kertomukset mediassa, musiikissa, elokuvissa, tv-sarjoissa ja peleissä (myytit, klassikoidennykymuodot)

monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, laululyriikka,elokuva, pelit, kuvat

saamenkielinen kerrontaperinne ennen ja nyt

tietokirjan ja nykyromaanin tarkastelua

dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, vuorovaikutuksen moniäänisyys jakulttuurisensitiivisyys

dialogiin pyrkiviä keskusteluja, niiden erittelyä ja arviointia

vuorovaikutustaidot ja -etiikka verkossa

4. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (SÄI4)

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielenvaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija syventäätietämystään saamen kielen, saamenkielisen kirjallisuuden ja saamelaisen kulttuurin merkityksestäyksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.



Tavoitteet


vahvistaa kielitaitoaan ja syventää kielija tekstitietoisuuttaan

ymmärtää saamen kielen rakenteellisen luonteen, syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista jaesimerkiksi uudissanoista sekä osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan

ymmärtää kielen merkityksen ajattelun, vuorovaikutuksen ja identiteetin rakentamisen välineenä

syventää näkemystään saamen kielen asemasta maailman kielten joukossa ja osaa vertailla erikielten ominaispiirteitä

syventää käsitystään äidinkielen ja kielitaidon merkityksestä ja arvostaa monikielisyyttä

oppii analysoimaan omaa kielitaitoaan.


kielen, kirjallisuuden, kulttuurin ja median merkitys identiteetin rakentamisessa ja ajattelussa

yleiskuva omakielisestä kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista eri aikoina, saamenkielisen yhteisönjuuret

saamelaisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

kielen rakenteiden vakiinnuttamista ja kielenhuoltoa opiskelijan tarpeiden mukaan

saamen kielen vertailu suomen kieleen ja muihin kieliin

kuvien ja kuvallisen kulttuurin lukeminen ja tulkinta

saamen kielen ominaispiirteet, puhuttu ja kirjoitettu kieli, murteet/saamen kielet eri alueilla

5. Teksti ja konteksti (SÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan saamenkielisiä kirjoitettuja ja kerrottuja tekstejä sekä tekstien piirteitä javuorovaikutusta. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä tekstejä.

Tavoitteet


oppii tarkastelemaan tekstejä ja kertomaperinnettä niiden ajallisissa ja kulttuurisissa konteksteissaja jatkumoissa ja suhteessa muihin teksteihin

oppii erittelemään tekstien piirteitä



tuntee saamenkielisen kirjallisuuden ja saamelaisten kirjailijoiden keskeisiä teoksia ja suullistaperinnettä sekä teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta



ymmärtää saamenkielisen ja saamelaisten kirjoittaman kirjallisuuden aseman osana maailmankirjallisuutta.


erilaisia konteksteja: kirjallisuus maantieteellisesti, kielellisesti, median suhteen

tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvoja aatemaailman ilmentäjinä sekä omanaikansa että nykyajan kontekstissa

genre tai tyyli kirjoittamisen lähtökohtana, eläytyvää kirjoittamista

kielenhuoltoa ja tyylipiirteitä

saamenkielinen, saamelaisen kirjailijan tai saamelaisista kertovan kirjallisuuden tai suullisenperinteen teos

suullinen esitys kirjallisuuden pohjalta

6. Tekstit ja vaikuttaminen (SÄI6)

Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä, niiden kieltä ja vuorovaikutusta erityisestivaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin eri medioissa jasyventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja. Opiskelija syventää puhumistaitojaan.

Tavoitteet


harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti

ymmärtää erilaisia suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä, syventäälukutaitoaan ja oppii tarkastelemaan tekstien välittämiä arvoja


osaa tarkastella tekstejä mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana

kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitäävuorovaikutussuhteita ja rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään perustellen

kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan.


kantaa ottavat ja vaikuttavat tekstit

vaikuttamisen ja argumentoinnin keinot ja lajit

kaunokirjallisuus ja media vaikuttajana

vaikuttaminen arjen vuorovaikutussuhteissa sekä kannanottojen arviointi ja vaikutukset

osallistuvan kansalaisen vaikuttamismahdollisuudet




ryhmäkeskustelutehtäviä, puhuttujen tekstien kriittinen arviointi, argumentointi, väittely

viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka, sananvapaus, sensuuri, yksityisyyden suoja,nettietiketti

puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi sekä puhekielen erityispiirteitä

puheviestinnän kulttuurisia piirteitä, osallistuminen kieliyhteisön vuorovaikutukseen

eläytyvää ilmaisua

Todistukset

Opiskelijalle annetaan osallistumistodistus lukiokoulutusta täydentävän saamen kielen opiskelusta.Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen arvio tai numeroarvosanakoulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Muuten noudatetaan lukion opetussuunnitelmanperusteiden määräyksiä todistuksiin merkittävistä tiedoista.

LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, KESKEISETSISÄLLÖT JA OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltäänja kulttuuriaan. Romanikielen opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan aktiivisen monikielisyydenkehittymistä sekä kiinnostusta kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Romanikielen opetus tukeeopiskelijan osallisuutta sekä oman kielija kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen kielija kulttuuriyhteisönaktiivisena ja tasapainoisena jäsenenä sekä globaalina toimijana.

Romanikielen opetuksessa tehdään yhteistyötä suomen kieli ja kirjallisuus -opetuksen ja muiden aineidenopetuksen kanssa. Yhteinen kielikasvatus lisää opiskelijoiden ymmärrystä kielija kulttuuritaustanmerkityksestä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle sekä ohjaa heitä arvostamaan romanikieltä ja muitakieliä. Opetus tukee ja rohkaisee opiskelijoita käyttämään romanikieltä monipuolisesti. Opetuksessahyödynnetään opiskelijoiden mahdollisuutta kehittää kielitaitoaan vapaa-aikanaan. Opetuksessapainotetaan vuorovaikutusta ja viestinnällisyyttä.

Romanikielen opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden lähtökohdat, kielitaito ja elämäntilanteeseenliittyvät velvoitteet. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia kontakteja romanikieleenesimerkiksi käyttäen tietoja viestintäteknologiaa sekä romanikielisen yhteisön osaamista. Opiskelijaarohkaistaan ja tuetaan sekä ajattelun kehittämiseen että persoonalliseen kielenkäyttöön. Opetuksessaohjataan pohtimaan kielija vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta.

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty koko lukiokoulutuksen ajan kaksi opetustuntia viikossaannettavaa romanikielen opetusta varten. Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman, jolloinopetuksen tavoitteet määritellään ja sisällöt valitaan huomioiden romanikielen erityispiirteet.Romanikielen opetussuunnitelmat voidaan laatia myös koulutuksen järjestäjien yhteistyönä.

Opetuksen tehtävä

Romanikielen opetuksen tehtävänä on laajentaa ja syventää opiskelijan romanikielen taitoa. Opetuksenavulla opiskelija kehittää edelleen taitoaan toimia vuorovaikutustilanteissa, etsiä erilaista tietoa, arvioidatietoa kriittisesti, pohtia, argumentoida ja käydä rakentavaa debattia. Opiskelija laajentaa sana- jakäsitevarantoaan ja kehittää monilukutaitoaan. Opiskelijan romanikielen rakennepiirteiden tuntemus jamonipuolinen käyttö laajenee, hän tuntee kielialueensa juuria ja kehittää taitoaan vertailla kielen eri



piirteitä muiden osaamiensa kielten kanssa. Opiskelija kehittää taitoaan hyödyntää romanikielisiä tekstejäja tuottaa tekstejä eri tarkoituksiin. Opiskelijan tuntemus oman kulttuurialueensa kirjallisuudesta,kertomaperinteestä, kuvallisesta kulttuurista ja draamasta syvenee. Opiskelijan arvostus romanikieltäkohtaan syvenee, ja hän motivoituu kehittämään edelleen romanikielen taitoaan.


pystyy aktiiviseen vuorovaikutukseen romanikielellä luontevasti erilaisissa tilanteissa

osaa hyödyntää romanikielisiä tekstejä ja tekstilajeja ja osaa tuottaa tilanteeseen sopivia tekstejä

laajentaa sana- ja käsitevarantoaan ja kehittää monilukutaitoaan

laajentaa ja syventää tietoisuutta romanikielen rakenteesta ja käytöstä


arvostaa omaa kieltään ja kulttuuriaan ja on motivoitunut kehittämään edelleen romanikielentaitoaan.

Arviointi

Arviointi kohdistuu romanikielen yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita jakeskeisiä sisältöjä painottaen. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelijavoivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainentavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan.Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinentyöskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa,kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä jarealistista käsitystä itsestään puhujana ja kirjoittajana erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (RÄI1)

Opiskelija harjaantuu erittelemään ja tulkitsemaan tekstien kieltä, merkityksiä ja rakenteita. Opiskelijankäsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen taitonsa tulkita ja tuottaa tekstejä sekäkykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa lisääntyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omiataitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Romanikielenrakenteiden hallinta vahvistuu.

Tavoitteet









harjaantuu hakemaan tietoa romanikielellä ja romanikielestä tietoja viestintäteknologiaa käyttäenja soveltamaan sitä.






kirjoitusprosessi, tekstikokonaisuus ja tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun

tiedonhankinta- ja hallintataidot romanikielellä, verkkolukeminen, lähdekritiikki ja lähdeviittaukset


2. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (RÄI2)


Tavoitteet


syventää taitoaan eritellä ja tulkita kertomaperinnettä, kirjallisuutta, musiikkia ja muuta taidettasopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen
















3. Nykykulttuuri ja kertomukset (RÄI3)

Opiskelija oppii tarkastelemaan romanikielistä nykykulttuuria ja ajankohtaisia ilmiöitä erilaistenlähestymistapojen ja erityisesti kertomusten näkökulmasta. Opiskelija syventää tietojaanvuorovaikutusetiikasta ja ymmärtää dialogiin pyrkivän, moniäänisyyttä kunnioittavan vuorovaikutuksenmerkityksen.

Tavoitteet













kertomukset mediassa, musiikissa, elokuvissa, tv-sarjoissa ja peleissä (myytit, klassikoidennykymuodot)

monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, laululyriikka,elokuva, pelit, kuvat

romanien kerrontaperinne ennen ja nyt







4. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (RÄI4)

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielenvaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija syventäätietämystään romanikielen, romanikielisen kirjallisuuden ja romanikulttuurin merkityksestä yksilönidentiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet



ymmärtää romanikielen rakenteellisen luonteen, syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista jaesimerkiksi uudissanoista sekä osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan


syventää näkemystään romanikielen asemasta maailman kielten joukossa ja osaa vertailla erikielten ominaispiirteitä





yleiskuva omakielisestä kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista eri aikoina, romanikielisen yhteisönjuuret

romanius, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus


romanikielen vertailu suomen kieleen ja muihin kieliin


romanikielen ominaispiirteet, puhuttu ja kirjoitettu kieli, murteet/romanikieli eri alueilla

5. Teksti ja konteksti (RÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan romanikielisiä kirjoitettuja ja kerrottuja tekstejä sekä tekstien piirteitä javuorovaikutusta. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä tekstejä.

Tavoitteet








tuntee romanikielisen kirjallisuuden ja romanikirjailijoiden keskeisiä teoksia ja suullista perinnettäsekä teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta

ymmärtää romanikielisen ja romanien kirjoittaman kirjallisuuden aseman osana maailmankirjallisuutta.






romanikielinen, romanikirjailijan tai romaneista kertovan kirjallisuuden tai suullisen perinteen teos


6. Tekstit ja vaikuttaminen (RÄI6)


Tavoitteet





















ei-kielellinen, esimerkiksi tilankäyttöön liittyvä, viestintä romanien näkökulmasta


Todistukset

Opiskelijalle annetaan osallistumistodistus lukiokoulutusta täydentävän romanikielen opiskelusta.Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen arvio tai numeroarvosanakoulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Muuten noudatetaan lukion opetussuunnitelmanperusteiden määräyksiä todistuksiin merkittävistä tiedoista

LUKIOKOULUTUSTA TÄYDENTÄVÄN OPISKELIJAN OMAN ÄIDINKIELEN OPETUKSENTAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltäänja kulttuuriaan. Opiskelijan oman äidinkielen opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan aktiivisenmonikielisyyden kehittymistä sekä kiinnostusta kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Opiskelijan omanäidinkielen opetus tukee opiskelijan osallisuutta sekä oman kielija kulttuuriyhteisönsä että suomalaisenkieli- ja kulttuuriyhteisön aktiivisena ja tasapainoisena jäsenenä sekä globaaliksi toimijana.

Opiskelijan oman äidinkielen opetuksessa tehdään yhteistyötä suomen kieli ja kirjallisuus -opetuksen jasuomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen sekä muiden aineiden opetuksen kanssa. Yhteinenkielikasvatus lisää opiskelijoiden ymmärrystä kielija kulttuuritaustan merkityksestä yksilölle, yhteisölle jayhteiskunnalle sekä ohjaa heitä arvostamaan omaa äidinkieltään ja muita kieliä. Opetus tukee jarohkaisee opiskelijoita käyttämään omaa kieltään monipuolisesti eri oppiaineiden tunneilla ja muussalukion toiminnassa. Näin opiskelijan oman äidinkielen oppiminen ja käyttö tukevat eri oppiaineidensisällön omaksumista ja opiskelijat oppivat viestimään lukiokoulutuksen oppiainesisällöistä omallaäidinkielellään. Opetuksessa hyödynnetään opiskelijoiden mahdollisuutta kehittää kielitaitoaan vapaa-aikanaan. Opetuksessa painotetaan vuorovaikutusta ja viestinnällisyyttä.

Opiskelijan oman äidinkielen opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden lähtökohdat ja kielitaito.Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia kontakteja kyseiseen kieleen esim. käyttäen tieto- javiestintäteknologiaa sekä kyseistä kieliyhteisöä. Opiskelijaa rohkaistaan ja tuetaan persoonalliseenkielenkäyttöön. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kielija vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta.



Tämä ohje on laadittu kaikille niille kielille, joita opetetaan opiskelijan omana äidinkielenä. Tavoitteet jasisällöt on määritelty koko lukiokoulutuksen ajan kaksi opetustuntia viikossa annettavaa opiskelijan omanäidinkielen opetusta varten. Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman, joka voi olla myöskielikohtainen. Tällöin opetuksen tavoitteet määritellään ja sisällöt valitaan huomioiden opetettavankielen erityispiirteet, muun muassa kirjoitusjärjestelmä. Opetussuunnitelma voidaan laatia myöskoulutuksen järjestäjien yhteistyönä.

Opetuksen tehtävä

Opiskelijan oman äidinkielen opetuksen tehtävänä on laajentaa ja syventää opiskelijoiden omanäidinkielen taitoa. Opetuksen avulla opiskelija kehittää edelleen taitoaan toimia vuorovaikutustilanteissa,etsiä erilaista tietoa, arvioida tietoa kriittisesti, pohtia, argumentoida ja käydä rakentavaa debattia.Opiskelija laajentaa sana- ja käsitevarantoaan ja kehittää monilukutaitoaan. Opiskelijan omanäidinkielensä rakennepiirteiden tuntemus ja monipuolinen käyttö laajenee, hän tuntee kielialueensajuuria ja kehittää taitoaan vertailla kielen eri piirteitä muiden osaamiensa kielten kanssa. Opiskelijakehittää taitoaan hyödyntää omakielisiä tekstejä ja tuottaa tekstejä eri tarkoituksiin. Opiskelijan tuntemusoman kulttuurialueensa kirjallisuudesta, kertomaperinteestä, kuvallisesta kulttuurista ja draamastasyvenee. Opiskelijan arvostus omaa äidinkieltään kohtaan syvenee, ja hän motivoituu kehittämäänedelleen oman äidinkielen taitoaan.


pystyy aktiiviseen vuorovaikutukseen omalla äidinkielellään luontevasti erilaisissa tilanteissa

osaa hyödyntää omakielisiä tekstejä ja tekstilajeja ja osaa tuottaa tilanteeseen sopivia tekstejä

laajentaa sanavarastoaan ja kehittää monilukutaitoaan

laajentaa ja syventää tietoisuutta äidinkielensä rakenteesta ja käytöstä


arvostaa omaa kieltään ja kulttuuriaan ja on motivoitunut kehittämään edelleen äidinkielentaitoaan.

Arviointi

Arviointi kohdistuu opiskelijan oman äidinkielen yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisiatavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettajaettä opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainentavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan.Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muuttuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa,oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avullaopiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana ja kirjoittajana erilaisissavuorovaikutustilanteissa.

Kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (OÄI1)

Opiskelija harjaantuu erittelemään ja tulkitsemaan tekstien kieltä, merkityksiä ja rakenteita. Opiskelijankäsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen taitonsa tulkita ja tuottaa tekstejä sekäkykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa lisääntyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia



taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Omanäidinkielen rakenteiden hallinta vahvistuu.

Tavoitteet







harjaantuu hakemaan tietoa omalla äidinkielellä tietoja viestintäteknologiaa käyttäen jasoveltamaan sitä.






kirjoitusprosessi, tekstikokonaisuusja tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun

tiedonhankinta- ja hallintataidot omalla äidinkielellä, verkkolukeminen, lähdekritiikki jalähdeviittaukset


2. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (OÄI2)


Tavoitteet


syventää taitoaan eritellä ja tulkita kertomaperinnettä, taidetta ja kirjallisuutta sopivaa käsitteistöäja lähestymistapaa hyödyntäen
















3. Nykykulttuuri ja kertomukset (OÄI3)

Opiskelija oppii tarkastelemaan omakielistä nykykulttuuria ja ajankohtaisia ilmiöitä erilaistenlähestymistapojen ja erityisesti kertomusten näkökulmasta. Opiskelija syventää tietojaanvuorovaikutusetiikasta ja ymmärtää dialogiin pyrkivän, moniäänisyyttä kunnioittavan vuorovaikutuksenmerkityksen.

Tavoitteet















kertomukset mediassa, elokuvissa ja tv-sarjoissa (myytit, klassikoiden nykymuodot)

monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuva, kuvat

kulttuurikonteksti suullisessa traditiossa kansanrunoudesta nykysuullisuuden lajeihin





4. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (OÄI4)

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielenvaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija syventäätietämystään oman äidinkielen, omakielisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetilleja yhteiskunnalle.

Tavoitteet



ymmärtää äidinkielensä rakenteellisen luonteen sekä syventää tietojaan kirjakielen perusnormeistaja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan


syventää näkemystään oman äidinkielen asemasta maailman kielten joukossa ja osaa vertailla erikielten ominaispiirteitä





yleiskuva omakielisestä kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista eri aikoina, omakielisen yhteisönjuuret

kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus


oman äidinkielen vertailu suomen kieleen ja muihin kieliin




oman äidinkielen ominaispiirteet, puhuttu ja kirjoitettu kieli, murteet/kielet eri alueilla

5. Teksti ja konteksti (OÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan oman kielialueen ja kertomusperinteen tekstejä sekä tekstien piirteitä javuorovaikutusta. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä, myös eritiedon- ja tieteenalojen tekstejä.

Tavoitteet






tuntee oman kielialueen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja suullista perinnettä sekä teemoja ja osaaarvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetinrakentajana

ymmärtää omakielisen kirjallisuuden aseman osana maailman kirjallisuutta

pystyy ymmärtämään ja käyttämään suomeksi oppimaansa eri tiedon- ja tieteenalojen käsitteitäomalla äidinkielellä.






omakielisen kirjallisuuden tai suullisen perinteen keskeinen teos


eri tiedon- ja tieteenalojen keskeistä kieltä omalla äidinkielellä

Liitteet:

942 2014 Valtioneuvoston asetus 1



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/liitteet/l2valtkyvtjt9/valtkyvtjt9/92va1








0 kommenttia

6. Tekstit ja vaikuttaminen (OÄI6)


Tavoitteet

























https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/liitteet/l2valtkyvtjt9/valtkyvtjt9#comments





Todistukset

Opiskelijalle annetaan osallistumistodistus lukiokoulutusta täydentävän opiskelijan oman äidinkielenopiskelusta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen arvio tainumeroarvosana koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Muuten noudatetaan lukionopetussuunnitelman perusteiden määräyksiä todistuksiin merkittävistä tiedoista.

0 kommenttia



https://peda.net/opetussuunnitelma/ops-2016-lukio/kirkkonummi/lop22/liitteet/l2valtkyvtjt9/6tjvo#comments

kirkkonummen suomenkielisen lukiokoulutuksen

Documents