.

18 HS

B209.12

M=1 V=1 P1 alue SI.

b 2 tiistaina 9. joulukuuta 2003 | helsingin sanomat

TALOUS

Stora Enso myymetsät Ruotsista� Ostajana Storan, Korsnäsinja Kinnevikin yhteisyritys

Kristiina Yli-Koverohelsingin sanomat

� Suomalaisruotsalainen pape-rijätti Stora Enso siirtää Ruot-sissa omistamansa metsät yh-teisyritykseen. Stora Enso,ruotsalainen metsäteollisuusy-ritys Korsnäs ja mediayritysKinnevik perustavat uudenyhtiön, Bergvik Skogin, johonmolempien metsäyritystenmetsät siirretään.

Stora Enso siirtää yhtiöön 1,9miljoonaa hehtaaria ja Korsnäs400 000 hehtaaria metsää.

Stora Ensolle jää yrityksestä49,9 ja Korsnäsille viisi pro-senttia. Loput osakkeista myy-dään institutionaalisille sijoit-tajille.

Metsäyritysten omistus ha-luttiin pitää nippa nappa alleviidenkymmenen prosentin,koska sen katsotaan houkutte-levan näin paremmin sijoitta-jia.

”Tämä on hyvä konsepti,markkinoilla myytävyys on

helpompi”, sanoo yhtiön ra-hoituksesta ja taloushallinnos-ta vastaava johtaja Esko Mä-keläinen.

Ruotsin metsistä Stora En-son kassaan tullee noin 1 260miljoonaa euroa. Mäkeläisenmukaan rahoille ei ole tiettyäkäyttökohdetta. Rahat yhtiökäyttää kansainvälisen paperi-teollisuuden kehittämiseen.

Puun saannin yhtiöt turvaa-vat pitkäaikaisella puunmyyn-tisopimuksella, jonka mukaanBergvik Skog myy yhtiöillevuosittain 5,5 miljoonaa kuu-tiometriä hakkuuoikeuksiamarkkinahintaan.

”Pitkäaikaiset puusopimuk-set turvaavat puunhankinnanniin, ettei puuvirtaan tule häi-riöitä. Kaikkea ei tarvitse ainaomistaa”, Mäkeläinen sanoo.

Noin 50 työntekijää siirtyvätuuden yhtiön palvelukseenvanhoina työntekijöinä. Yh-tiön toimitusjohtajaksi on ni-mitetty metsänhoitaja, MBATorbjörn Larsson.

Luonnonvararaisista metsis-tään Stora Enso on luopunutjärjestelmällisesti. Yhtiöllä tu-lee olemaan metsäomaisuuttavain istutusmetsissä Brasilias-sa, Indonesiassa ja Portugalissa.

Ensimmäisinä menivät Suo-men metsät, kaikkiaan600 000 hehtaaria, Tornator-nimiseen yhtiöön toukokuussa2002.

Yhdysvaltojen Wisconsinis-sa olleet 125 000 hehtaariamyytiin 151 miljoonalla eurollaammattimaista metsäsijoitta-mista harjoittavalle PlumCreek Timberille. Metsät tuli-vat Stora Ensolle ConsolidatedPapers -kaupan myötä.

Ensi vuoden alkupuolella yh-tiö laittaa myyntiin Kanadassaolevat 146 000 hehtaaria. Yhtiöarvioi, että metsät joudutaanmyymään tappiolla. Niidenkirjanpitoarvo on 33 miljoonaaeuroa.

Kanadaan jätetään vielä hak-kuuoikeuksia, jotka ruokkivatNova Scotiassa olevaa PortHawkesburyn paperitehdasta.

Portugalissa Stora Ensollakasvaa tehtaan ympärillä yli40 000 hehtaaria istutusmet-sää.

Stora Enso luopuu luonnonmetsistä ja keskittyy viljeltyihin

Lähde: Stora EnsoGenimap

SS / HS

L Ä -I K K AI K K A

A A S I AA A S I A

A A S I A

A F R I K K A

A U S T R A L I AA U S T R A L I AA U S T R A L I A

E U R O O P P AE U R O O P P A

E T E LE T E L Ä -A M E R I K K AA M E R I K K AE T E L Ä -A M E R I K K A

P O H J O I S -P O H J O I S -A M E R I K K AA M E R I K K AP O H J O I S -A M E R I K K A

E U R O O P P A

Kanadan Ontariosta Stora Enso aikoo myydä ensi vuoden alkupuolella metsä- omaisuutensa.

Stora Enso luopui Suomen metsistä keväällä 2002, jolloin ne siirrettiin Tornator-nimiselle yhtiölle ja myytiin osakkeina suur- sijoittajille.

Kanadan Nova Scotiassa Stora Ensolla on hakkuu- oikeuksia. Ne eivät ole myynnissä.

Yhdysvalloista Stora Enso myi syksyllä 2002 metsät amerikkalaiselle metsäsijoittajalle.

Brasiliasta Stora Enso omis- taa yhdessä paperiyhtiö Veracelin kanssa 138 000 hehtaaria paperipuumetsää.

Portugalissa Stora Ensolla on yli 40 000 hehtaaria kasvatusmetsiä Calbin paperitehtaan ympäristössä.

Indonesiassa Stora Ensolla on myös satoja tuhansia hehtaareita plantaasimetsiä.

Ruotsissa Stora Enson omistamat metsät, noin 1,9 miljoonaa hehtaaria, siirretään yhteisyritykseen.

� Päätös geenimuunnellunmaissin sallimisesta Euroopanunionin markkinoilla siirtyimaanantaina asiantuntijatyö-ryhmältä ministerineuvostonratkaistavaksi.

Suomi äänesti myynnin sal-limisen puolesta, mutta päätösei saavuttanut tarvittavaaenemmistöä kuuden jäsen-maan äänestettyä sitä vastaanasiantuntijakomiteassa.

EU:ssa on ollut vuodesta 1999lähtien geenimuunneltujen

elintarvikkeiden myyntiä kos-keva epävirallinen kielto, jokaon ärsyttänyt erityisesti Yh-dysvaltoja. Yhdysvallat on vie-nyt asian Maailman kauppajär-jestön WTO:n ratkaistavaksi.

Sen sijaan ympäristöjärjestötolivat maanantaina tyytyväisiäsiihen, että asiantuntijaryhmäkäytännössä jatkoi geenimuun-neltujen elintarvikkeidenmyyntikieltoa. EU-kansalaisis-ta yli 70 prosenttia vastustaageenimuunneltuja elintarvik-keita.

EU:n ministerineuvoston onnyt määrä käsitellä sveitsiläi-sen Syngenta-yhtiön tuotta-man maissin myynnin salli-mista tammikuussa. Maanan-taina oli kuitenkin epäselvää,käsittelevätkö geenimaissin

myyntiä EU:n maatalousmi-nisterit, terveysministerit, ym-päristöministerit vai jokinmuu ministerikokoonpano.

Epäselvää on myös se, muut-tuvatko eri jäsenmaiden muo-dostavat rintamat asiantuntija-työryhmästä ministerineuvos-toon.

Ellei ministerineuvosto pys-ty päättämään asiasta kolmenkuukauden sisällä, se palautuuEU:n komissioon.

Suomen lisäksi maissinmyynnin sallimisen puolestaäänestivät Ruotsi, Hollanti,Britannia, Irlanti ja Espanja.Kieltämisen puolesta olivatRanska, Itävalta, Kreikka, Por-tugali, Tanska ja Luxemburg.Saksa, Italia ja Belgia pidättäy-tyivät äänestyksestä.

Geenimaissin myynti EU:nministereiden päätettäväksi� Suomi äänestimyyntiluvan puolestastt

.

**CMMD**25 HS

B106.11

M=1 V=0 P2 alue SI.

torstaina 6. marraskuuta 2003 BPÖRSSI,hex portfolio

EURO, dollaria30. 10.–5. MARRASKUUTA

28602876

1,1473

1,1736talous, pl 75,

00089 sanomat

(09) 122 2682, faksi (09) 122 656,hs.talous@sanoma.fi,hs.nimitys@sanoma.fi

PÖRSSIT 5. 11.HEX-yleisindeksi 6200,5 –1,1HEX-portfolioindeksi 2875,6 –0,9DJ Euro Stoxx 50 2618,0 –0,4Lontoo, FTSE 100 4303,4 –0,6New York, DJ IA 9820,8 –0,2New York, Nasdaq 1959,9 +0,1

� raha b 4 � urheilu b 7–b 10 � matkailuilmoitukset b 5

osavuosikatsaukset

TAMMIKUU_SYYSKUU 2003

¬ Osavuosikatsauksia eilen

milj. euroa

milj. euroa

¬ liikevaihto

muutos,%

¬ tulos rahoitus-erien jälkeen

muutos,%

muutos,%

–3,9

-

35,8

14,4

8,8

55,0

64,3

–2,3

–0,04

18,7

–0,4

2,1

10,9

116,0

13,0

67,9

7,0

348,0

709,1

50,0

-

19,0

15,7

12,5

–21,5

–71,1

–9,8

euroa

¬ tulos/osake

1 235,7

57,0

10,7

23,2

36,8

36,8

–16,2

–70,8

–20,8

0,67

–0,04

0,21

0,75

0,74

0,18

0,61

0,11

0,46MP / HS

342,2

18,9

35,8

44,0

5 192

156,1

1 696,2

384

25 083

¬ tase ¬liikevoitto ¬ tulos/osakemilj.euroa

muutos,%

milj.euroa

muutos,%

muutos,%euroa

PANKIT

Alma Media

Biohit

Etteplan

Janton

Kesko

Kyro

Orion

Silja

Sampo

lyhyesti

� politiikka a 6

Eduskunta pohti kunta-talouden tulevaisuutta

� verkkoliite

Tuhannen parhaitenansaitsevan jarikkaiden tiedotwww.helsinginsanomat.fi

tulot ja

verot 2002

MANAUS. Metsäyhtiö StoraEnso on ryhtynyt aktiiviseenkampanjaan puolustaakseenBrasiliaan nousevaa valtavaasellutehdastaan ja sen istutus-metsiä kansalaisjärjestöjen ar-vostelulta.

Kampanja voi tulla hiemanyllätyksenä brasilialaisille kan-salaisjärjestöille. Monet niistäeivät ole ehtineet ottaa mitäänkantaa Stora Enson ja brasilia-laisen Aracruzin yhteiseen teh-taaseen. Jotkut taas eivät olekovin kiinnostuneita ympäris-tökysymyksistä, joihin StoraEnson kampanja keskittyy.

”Nämä ovat monimutkaisiaasioita”, sanoi Parán osavaltionkuminkerääjien liiton koordi-naattori Livaldo Sarmento.Hän oli viikonvaihteessa Ma-nauksessa kertomassa presi-dentti Tarja Haloselle Suo-men kehitysyhteistyöprojek-tista kerääjien auttamiseksi.

Halonen oli Brasiliassa viral-lisella vierailulla, joka päättyitiistaina.

Stora Enso ei ole ehtinyt vieläkartoittaa, mitä mieltä Brasi-lian kansalaisjärjestöt oikeinovat.

”Nämä teemat eivät olleetalussa esillä”, sanoi Stora En-son Suomen toiminnoista vas-taava johtaja Pekka Laakso-nen, joka kuuluu Halosen mu-kana matkustavaan liikemies-valtuuskuntaan.

Hän viittasi vuoteen 1997,jolloin ruotsalainen Stora jasen jälkeen fuusioitunut StoraEnso päättivät yhdessä Aracru-zin kanssa rakentaa Bahían

osavaltioon maailman suurim-man yksilinjaisen sellutehtaanVeracelin.

Teemat jotka ovat sittemminnousseet esille ovat liikekump-pani Aracruzin maine sade-metsän hakkaajana sekä teh-taan raaka-ainelähteeksi istu-tettavien eukalyptusmetsienympäristölliset ja sosiaalisetvaikutukset.

”Kaikki Veracelia koskeva

keskustelu otetaan vakavasti”,presidentti Halonen sanoi tie-dotustilaisuudessa Brasiliassa.

Veracelin tehtaan rakennus-työt lähellä Eunapolisin kau-punkia Bahiassa alkoivat tou-kokuussa ja tehtaan on määrävalmistua samoihin aikoihin2005. Tehtaan kapasiteetti on900 000 tonnia sellua vuodes-sa ja raaka-ainelähteenä ovat

150 000 hehtaarin alueelle is-tutettavat eukalyptusmetsät.

Laaksosen mukaan alueeltakaadettiin sademetsät jo 40- ja80-lukujen välillä, lähinnä kar-janhoidon tarpeisiin, lukuunottamatta pientä osaa, joka onnyt Unescon suojeluksessa. Sa-demetsää ei tehtaan vuoksikaadeta, hän vakuutti.

Sen sijaan Veracel käyttäävajaat puolet metsäalueestaan

eli 70 000 hehtaaria uuden sa-demetsän istuttamiseen.

”Se on aika äärimmäistä japoikkeavaa”, sanoi Laaksonen.

Se on myös aika hyvä osoi-tus siitä, miten vakavina ris-keinä toiminnalleen suuryri-tykset nykyään pitävät ympä-ristökysymyksiä.

”Jos ei maailman suurimpa-na paperintekijänä tee näitäasioita hyvin, niin kyllä noutaja

tulee”, sanoi Laaksonen.Hänen mukaansa 1,2 miljar-

din dollarin investointia perus-infrastruktuuriin on Brasilialleonnenpotku, ja presidenttiLuiz Inácio Lula da Silva onsamoilla linjoilla. Hänen mu-kaansa Brasilia tarvitsee tällai-sia investointeja. Kyseessä onsuurin ulkomainen sijoitustuotantoon Brasiliassa hänenpresidenttikaudellaan.

Kriittisimpiä ovat ympäris-töjärjestöt, jotka arvostelevateukalyptusmetsiä ylipäätäänhaitallisina trooppisen luon-non monipuolisuudelle.

Brasilian ympäristöjärjestötovat muiden kansalaisjärjestö-jen tavoin vielä heikkoja ja kes-kittyvät usein alueellisiin ky-symyksiin. Vahvimpia ovatmaaseututyöläisten järjestöt.

Pienviljelijöiden järjestönMPA:n aktivistilla IvonildoVieiralla ei ollut erityistä kan-taa Veraceliin. Hän oli tullutEtelä-Brasiliasta aktivistien lei-riin pääkaupungin Brasílianlaidalla vastustamaan siirto-geenistä soijaa, mutta ei sitä-kään ympäristösyistä. Soijanähdään istutusmetsien ohessaagrobisneksenä, ja siksi uhkanapienviljelijöille.

”Me tuotamme brasilialais-ten ruokapöydän antimet”, se-litti Vieira.

Brasilian laajimman kansa-laisjärjestön, maattomia edus-tavan MST:n aktivistit esittivätvastaavia näkemyksiä.

Veracelin tieltä ostettiin ulos28 maatyöläisperheen kylä jaistutusmetsien alueella 300 ih-mistä eli karjanhoidosta, kerro-taan Stora Ensosta.

”Meillä on metsää, muttamyös alueita, joihin on jo ka-jottu. Siellä voi kasvattaa euka-lyptusta. Kyllä soijaa ja euka-lyptustakin tarvitaan. Toimin-nan täytyy kuitenkin ollasuunniteltua”, sanoi kuminke-rääjien Sarmento.

� Yhtiö istuttaasademetsää jatapaa ympäristö-aktivisteja

Kari Huhtahelsingin sanomat

Stora Enso torjuu Brasilian sellutehtaan arvostelua

ARGEN-TIINAARGEN-TIINA

VENEZUELAVENEZUELA

BOLIVIABOLIVIA

B R A S I L I A

Rio deJaneiro

A t l a n t t i

1 000 km

Salvador

CES / HS Genimap

Eunápolis

Veracelinsellutehdas

Veracelin alueelta vanhat sademetsät on kaadettu 1940–80-lukujen välillä pääasiassa karjanhoidon vuoksi. Veracelin raaka-ainelähteenä tulee olemaan istutettu eukalyptus.

stora enso

Nokialle moitteetseksistisestämainoksestaRuotsissaTUKHOLMA. Nokian internet-mainos 7210-puhelimesta olisopimaton, päätteli Ruotsissamainosten sukupuolisyrjivyyt-tä vahtiva neuvosto ERK.Asiasta kertoi tiistain SvenskaDagbladet -lehti.

Mainokseen oli rajattu pu-helin naisen jalkojen välissä.Mainoslauseen pystyy kääntä-mään suomeksi joko ”vuodenlisävaruste” tai ”vuoden asus-te”.

ERK:n mukaan naisen jaloil-la ei ollut mitään tekemistätuotteen kanssa.

Neuvosto piti tätä mainosta sopi-mattomana Ruotsissa.

WASHINGTON. EU aikoo ensimaaliskuussa ryhtyä perimäänviiden prosentin rangaistustul-leja noin neljän miljardin dol-larin arvoiselta Yhdysvaltaintuonnilta. Tullia nostetaan pro-senttiyksiköllä kuukaudessa,kunnes se nousee 17 prosent-tiin. Näin sanoi EU:n kauppa-komissaari Pascal Lamy tiis-taina Washingtonissa. Komis-sio vahvisti Lamyn kannankeskiviikkoaamuna.

Rangaistustulli perustuumaailman kauppajärjestönWTO:n päätökseen, jonka mu-kaan Yhdysvaltain viennin tu-kijärjestelmä on WTO-sääntö-jen vastainen. Rangaistustulle-ja ei peritä, jos Yhdysvallatmuuttaa lakejaan ennen maa-liskuuta.

Toiset rangaistustullit tule-vat Lamyn mukaan käyttöön joensi kuun puolivälissä, josWTO ensi viikolla lopullisestitoteaa Yhdysvaltain nykyisetterästullit laittomiksi.

Lamy sanoi uskovansa, ettäWTO:n Cancunin ministeri-kokouksessa syyskuussa rai-teiltaan suistunut kauppaneu-vottelukierros saataisiin jolla-kin tavalla käyntiin Genevessäjoulukuun puolivälissä. HS

EU:n jaUSA:n riidatjohtamassarangaistus-tulleihin

Pascal Lamy

Nokian mukaan koko kam-panja perustui muotikuvatyy-liin ja oli suunnattu nimen-omaan naisille. HS

VirustenlevittäjistälöytöpalkkioWASHINGTON. Microsoftaikoo perustaa noin viidenmiljoonan dollarin kassan,josta maksetaan palkkioitatietokonevirusten tekijöidenlöytäjille. Yhtiö ilmoitti keski-viikkona, että 250 000 dollarinpalkkio maksetaan sille, jonkatietojen perusteella saadaankiinni ja tuomitaan MSBlast.Aja SoBig virusten levittäjät. AP

Myrkky-yhtiöIG Farben nurinFRANKFURT. Natsi-Saksankeskitysleireille Zyklon-B-myrkkykaasua valmistanut IGFarben ilmoitti keskiviikkonaolevansa maksykyvytön. Selvi-tystilassa se on ollut jo vuo-desta 1952. Toisen maailman-sodan jälkeen liittoutuneetsiirsivät IG Farbenin omai-suutta Hoechstille, Bayerille jaBASF:lle. IG Farben on vii-meksi toiminut pääasiassasijoitusyhtiönä. Reuters

Perusteollisuuden paikkakunnillaverotulojen nousu jäi vähäiseksi

� Kunnallisveron tuotto vuo-delta 2002 oli keskimäärin 3,8prosenttia isompi kuin edelli-seltä vuodelta, kertoo verohal-lituksen tuore tilasto. Siinä eiole erityisempää yllätystä. Ve-rotettavat tulot kasvoivat reip-paammin, mutta niitä niisti an-siotulovähennyksen nosto. 108kuntaa eli noin neljännes kai-kista otti vahinkoa takaisinnostamalla veroprosenttia, jotaennen sanottiin veroäyriksi.

Kunnittain verotulojen kas-vuhaitari 2001–2002 oli laaja.Kärjessä on pikkuinen varsi-naissuomalainen Särkisalo likineljänneksen verotulojen nou-sulla, ja hännänhuippuna keik-kuu samalta suunnalla ja yhtälailla pienenä Muurla, joka me-netti kunnallisveron tuotos-taan kymmenen prosenttia.

Voittaja ja viimeinen ovat si-käli sukua, että niiden mitta-kaavassa yhdetkin isot optio-tulot tuottavat isoja prosentte-ja. Särkisalossa Nokian johtajaHely Lehtinen paisuttaa kun-nan kassaa. Optioiden nostois-sa on välivuosiakin, ja vertailu-pohjasta riippuu kulloinenkinsuunta. Pari vuotta sitten Sär-kisalon verotulot laskivat yli40 prosenttia.

Kuntien verotulojen kehityson monen muuttujan summa.Siihen vaikuttavat väestön an-

siotaso, työllisyys ja veropro-sentin mahdollinen muutos.Jos taantuma, lomautukset jairtisanomiset iskevät kunnanisoimpaan työnantajaan, vero-tuloja katoaa rutkasti. Muutto-tappiokin kuuluu kuvaan.

Kemijärvellä oli vielä muuta-ma vuosi sitten optiotuloja,koska sikäläinen kännykkäla-turien tuotanto oli osa Nokiaa.

Tuotanto ulkoistettiin, ja viimevuonna Kemijärven verotulo-jen kasvu jäi vaatimattomaksieli 1,3 prosenttiin. Tänä vuonnatuotanto siirettiin Kiinaan jatyöttömiä syntyi paljon. Se tu-lee näkymään synkeästi kulu-van vuoden verokertymässä.

Pori pärjäsi vuoden 2002 ve-rotuksessa kaupungeista par-haiten, vaikka sitä on totuttu

pitämään rakennemuutoksenvarjostamana kroonisen työt-tömyyden keskuksena. Porissavero lisääntyi 9,1 prosentilla.

Kaupunginkamreeri MarttiKataja kertoo, että nousustaperäti kuusi prosenttiyksikköäjohtui kunnallisveroprosentinkorottamisesta 17:stä 18:aan.

Kataja ei silti moiti korotuk-sesta riippumatona kolmen

prosentin kasvuosuuttakaan.Hänen mukaansa kaupunginkehitys on kääntymässä. ”Onsatsattu paljon korkeakoulu-tukseen, ammattikorkeakou-luihin ja ammattikouluihin.Työllisyys paranee paremminkuin maassa keskimäärin. Vii-me vuonna oli vielä väestötap-pioita, mutta tänä vuonnasyyskuun lopussa oltiin jo 253henkeä plussalla. Olkiluodonvoimalarakennuskin alkaa hei-jastua, sillä meillä on vahvaametalliteollisuutta”, kamreeriluettelee hyviä merkkejä

Satakunnan kuntia on muu-tenkin verotilaston kärkipai-koilla. Siellä on atomi-Eurajo-ki, pieni Kodisjoki, varuskun-nan ja elintarviketeollisuudenSäkylä sekä kiuaspitäjä KoskiRauman naapurista. Kaikki nä-mä mahtuvat parinkymmenentulojaan parhaiten kasvatta-neen joukkoon. Tosin myösEurajoella ja Kodisjoella kehi-tystä on tukenut puolen pro-senttiyksikön veronkiristys.

Eurajoen tulopohjan vahvis-tuminen on aivan eri luokkaakuin viidennestä atomivoima-lasta kilpailleen Loviisan, joka2002 joutui tyytymään 1,2 pro-sentin kunnallisverotulojenkasvuun. Tätä taustaa vastenon helppo ymmärtää Loviisankunnanisien pettymys sijoi-tuspäätöksen johdosta.

Kasvutilaston häntäpäästävoi poimia joukon, jonka voiolettaa kuvastavan perusteolli-suuden ankeaa suhdannevai-hetta 2002.

Matsiteollisuuden ja konepa-jojen Varkaus tuotti tilastolu-vuksi tasan kahden prosentinkasvun, siis selvästi alle maankeskiarvon. Vielä sitä huonom-

min kehittyi kunnallisverotusJämsänkoskella, Valkeakoskel-la, Joutsenossa, Jämsässä, Kuu-sankoskella ja Anjalankoskella,jotka kaikki ovat paperi- ja sel-lutehtaiden piippujen juurilla.Näissä verotulon kasvu jäi 1–2prosenttiin.

Outokummun ja Kemiranhallitsema Harjavalta kasvattiverojaan tasan prosentin, jaRautaruukin Raahe vielä vä-hemmän.

Teollisuuskeskuksista kaik-kein heikoimmin meni Imat-ralla, jossa verotulot polkivatpaikallaan. Imatran ylivoimai-sesti suurin työnantaja on Sto-ra Enso ja toiseksi suurin yksi-tyinen on Imatra Steelin teräs-tehdas.

Imatran talousjohtajan Au-lis Multisillan mukaan vero-tulojen hyytymisen yksi seli-tys on teollisuuden rakenne jatoinen väkiluvun vähennys.”Suhdanteet vaikuttavat.”

Toisaalta teollisuudessa tulo-taso palkansaajilla on keski-määräistä korkeampi. SikäliImatran kaupunki onkin sel-vinnyt hyvin, että veroprosent-tia ei ole tarvinnut korottaamoneen vuoteen.

Multisillan mukaan kunnal-lisveron tuoton heikko kasvuon tällä erää kaupungin talou-delle pienempi ongelma kuinyhteisöveron putoaminen.Korkean verotulon takia valtioleikkaa verontasauksessa Imat-ran yhteisöveroa niin, että vii-me vuoden 25 miljoonasta jäävain alle 12 miljoonaa jäljelle

Esko Nurmihelsingin sanomat

� KaupungeistaPori kasvatti2002 enitenkunnallisverojaan,savupiippujenImatran kertymäpolki paikallaan

Särkisalo Tervola Kylmäkoski Sipoo Velkua Eurajoki Kodisjoki Lempäälä Luumäki Pori Hailuoto Säkylä Loppi Pornainen Sammatti Lappi Utsjoki Rusko Pukkila Keitele Lapinjärvi Tyrnävä Kontiolahti Nurmijärvi Iniö Suodenniemi Lemland Uusikaupunki Vampula Punkaharju Humppila Ylämaa Hämeenkyrö Pirkkala Kuhmalahti Hauho Kosken Tl Kuivaniemi Viljakkala Inkoo Jyväskylä

1 805 4746 538 3764 786 837

46 398 940416 827

11 333 660999 261

36 552 4618 334 751

158 752 4541 818 488

10 953 89013 935 3878 406 1142 353 5475 926 8252 771 2537 376 6873 287 5904 686 7725 154 4218 470 537

22 618 01585 968 713

411 3582 084 5883 221 457

35 835 2652 864 8167 873 3094 549 0002 348 906

18 767 15531 635 3821 776 7156 600 4574 069 4403 194 3283 423 605

11 620 305181 532 720

Muutosed.vuoteen , %

Muutosed.vuoteen , %

Muutosed.vuoteen , %

23,411,611,111,010,79,99,99,99,89,19,18,98,98,88,88,78,68,58,48,28,28,18,08,08,07,97,87,87,77,77,77,67,67,67,67,67,57,57,47,37,3

Kunnallisvero

Kunnallisvero

Kunnallisvero

Kunnallisverojen kasvu kovinta lounaassa

ESPOOHELSINKIKAUNIAINEN VANTAA

687 114 2121 520 403 663

34 234 494475 244 111

2,53,21,62,6

Pääkaupunkiseudun kunnat alle keskiarvon

Kullaa Vahto Myrskylä Mäntsälä Vesilahti Savonlinna Pyhäranta Suomusjärvi Haukivuori

2 984 6813 497 7583 240 226

34 782 4025 842 691

55 167 3404 551 0522 226 9803 622 280

7,37,37,27,27,27,17,17,17,0

Etelä-Suomen lääni

Itä-Suomenlääni

Länsi-Suomenlääni

Oulunlääni

Lapinlääni

Tervola

LempääläKylmäkoskiPoriEurajokiKodisjoki

Velkua

SärkisaloSipoo

Luumäki

Kymmenen kirineintä

Loputviidestäkymmenestä

Lähde: Verohallitus

CES/HS

¬ 50 kuntaa, joissa kasvu oli nopeinta 2002

p 2

”Hirveän siistiä,mutta yhtä kylmääkuin Summassa”� Stora Enson evakot vaihtoivatSummasta Anjalankosken tehtaaseen

Ritva Korpimohelsingin sanomat

ANJALANKOSKI. Rappusia ylösja alas, ovista sisään ja taasulos, tehtaan taakse, koneidensivuitse ja suurten salien lävit-se: tässä me juoksemme hami-nalaisen Jari Soukan, 36, jakotkalaisen Jarkko Kestin, 28,jäljessä ympäri Stora EnsonAnjalankosken-paperitehdastaniin, että pää menee pyörälle jajalat miltei maitohapoille.

Ei sinne, pojat! Tänne näin!Soukka ja Kesti ovat Sum-

man tehtaan entisiä työnteki-jöitä, ja tämä on heidän ensim-mäinen aamunsa uudessa työ-paikassa. Kello ei ole ollut vieläseitsemääkään aamulla, kunmiehet ovat jo seisseet tehtaanpääportilla keskellä pimeää aa-mua odottamassa, että koulu-tuspäällikkö Kirsti Hernesa-ho tulisi hakemaan heidät.

Kumpikaan ei ole käynyttehtaassa aikaisemmin. Mah-taako heitä jännittää tai pelot-taa? Onko heillä ikävä Sum-maan?

Luultavasti heistä ei ehdituntua yhtään miltään, silläyhä juostaan eteenpäin. Vastakakkosen paperileikkurilla py-sähdytään kunnolla: ”Jari tuleesitten töihin tälle leikkurille.”

Vähän myöhemmin Jarkko

Kestikin näkee uuden koneen-sa. Tehdas on miehistä hirveänsiisti.

Summassa Kesti oli reservi-miehenä. Hänet repäistiin mil-le tahansa paikalle, josta puut-tui työntekijä. Melkein ainajostakin puuttui.

Entinen lukiolaispoika pitityöstään: ”Olin vähän niinkuin urani huipulla. Se oudok-suttaa yhä, että minulle ei olevieläkään kerrottu syytä.”

Mitä syytä?”Sitä, miksi minun piti läh-

teä tehtaalta. Olisi ollut hyvätietää.”

Soukka oli ykköskoneen pi-tuusleikkurilla, myöhemminkakkosella ja kolmosellakin.Kun kävi ilmi, että työpaikatSummassa kävisivät vähiin,Soukka haki töitä yhtiön muil-ta tehtailta. Niin Kestikin teki.

Ei Anjalankoski kauheankaukana ole. Kestin työmatkapitenee seitsemän kahdeksan

kilometriä, Soukan muutamas-ta kilometristä kolmeenkym-meneen. Työpaikka suurenee.Saneerattuun Summaan jää va-jaat 450 ihmistä, mutta Anja-lankosken tehdasrykelmässä

heitä työskentelee yli 1 400. Seon paljon, mutta paikalla onkinpaperitehtaan lisäksi kuorimo,hiomo, hiertämö, voimala jakartonkitehdas. Junia ajaa her-keämättä tehtaan ohi.

”Täälläkin on kylmä!” Kestiällistelee ulkosalla, kun kävel-lään paperikonehallin kylkeäpitkin. ”Kummallista, että teh-taan alueella on aina kylmä.”

Niin on, vaikka Anjalankos-

kella vastassa ei olekaan sulameri, vaan Kymijoki. Tännenäkyy istutetun kaikenlaista.Paikoin saattaa uskoa sen, mitäHernesaho väittää: että kesäai-kaan tätä aluetta kehutaan jopa

kauniiksi.Sivullisesta on merkillistä,

että Inkeroisissa Mämmälänkylässä sijaitsevaa tehdastakutsutaan Anjalankosken teh-taaksi, mutta Hernesaho selit-

tää. Nimeä miettinyt tehtaan-johtaja Bror Bygden ei usko-nut, että amerikkalaiset oppisi-vat ikinä sanomaan sanaa Inke-roinen. Anjalankoski oli hetijoen takana niin kuin nytkin, janimi pihistettiin vastarannalta.

Heti aamusella osastotyön-johtaja Pekka Hujanen on pu-huttanut miehiä: mitä nämäovat aikaisemmin tehneet jamitä nämä osaavat. Kesti onpuhunut ja kysellyt enemmänkuin Soukka. Soukka on puo-lestaan tuijottanut Hujasta rä-vähtämättä silmiin koko ajan.

Sitten päivämies KimmoRuuskanen on lähtenyt juok-suttamaan miehiä tehtaan eripuolille. Korjaamossa yksityöntekijöistä on kätellyt Kes-tiä tuttavallisesti, esitellyt tau-kotilan ja toivotellut vaikkamitä mukavaa. Mitä, tuleekoKesti sittenkin tänne töihin?

”Ei”, mies vastaa, ”mutta se-kin on meitä kotkalaisia.”

”Isäpuoli”, Kesti selittäämielissään.

Muitakin tuttuja tulee vas-taan. Tehtaan porttivahtina onollut jo aikaisemmin Summas-ta muuttanut mies, ja nyt lou-naspöytään istahtaa Juha Ku-jala, jonka kiitoksista ei tahdoloppua tulla: mahtava paikka,mahtava muutos! Ilmapiirikinlopulta sellainen, että nyt voiajatella jopa työntekoa.

Miten se niin hyvältä tun-tuu? Huhujen mukaan Soukanja Kestinkin palkka on putoa-maan päin.

”No kun asun Inkeroisissa.Minun työmatkani putosi 30kilometristä kolmeen”, auto-maatioasentaja kiittelee. ”Kuu-lin tänne tulostani Inkeroistenjäätelökioskilla, kun törmäsinAnjalankosken poikiin.”

Soukka vilkaisee Kestiä. Var-maan tähän tottuu.

41 HSd121.11

Läh: M=1 V=1 Kv=0 P1 alue SI.

torstaina 21. marraskuuta 2002 DPÖRSSI,hex portfolio

EURO, dollaria14.–20. MARRASKUUTA

2492

2471

1,0095

1,0019

talous, pl 75,

00089 sanomat

(09) 122 2682, faksi (09) 122 656,hs.talous@sanoma.fi,hs.nimitys@sanoma.fi

PÖRSSIT 28. 10.HEX-yleisindeksi 6294,4 +1,1HEX-portfolioindeksi 2492,3 +0,5DJ Euro Stoxx 50 2532,0 –1,3Lontoo, FTSE 100 4094,9 0New York, DJ IA 8525,6 +0,6New York, Nasdaq 10000,0 0,0

� raha d 4 � sarjakuvat d 9 � viikon radio d 10 � radio & tv d 10–d 12 � luokitellut ilmoitukset d 6–d 9

lyhyesti

� Ympäristöjärjestö Green-peace on yllättäen iskenyt laa-jat suojeluvaatimukset pohjoi-sen Suomen metsille. Järjestöei ole täsmentänyt alueiden si-jaintia eikä kokoa, mutta sen it-sensä käyttämät vanhojen met-sien määritelmät koskisivatPohjois-Suomessa noin300 000:ta, jopa puolta mil-joonaa metsähehtaaria. LisäksiGreenpeace edellyttää eteläi-sestä Suomesta suojeltavannoin 200 000 hehtaaria.

Suojeluvaatimusten takanaon Saksan Greenpeace, jokakäyttää totuttuun tapaan vaati-musten vipuvartena saksalaisiakustannustaloja.

Kustantajat ovat Suomen pa-periteollisuuden suuria asiak-kaita. Ne eivät halua joutua ku-luttajien boikottiin tai mielen-osoitusten näyttämöiksi.

Greenpeace kohdistaa suoje-lun lisäyksen Metsähallituksenmetsiin. Järjestö vaatii pikai-seen tahtiin moratoriota elipuun oston ja hakkuiden kes-keyttämistä Pohjois-Suomenvanhoissa metsissä. Moratoriohalutaan voimaan tämän vuo-den loppuun mennessä, taiodotettavissa on vastatoimia.

Saksalaiset lehtitalot eivätole halunneet ottaa kantaa suo-jeltavien kohteiden laajuuteenja määrään. Kustantajat edellyt-tävät selvityksiä ja neuvottelujaluonnonsuojelijoiden ja Metsä-hallituksen kesken, jottaGreenpeacen vanhoiksi met-siksi luokittelemien alojen käy-töstä syntyy yhteisymmärrys.

Greenpeace on ajanut suoje-lua tavalla, joka on ihmetyttä-nyt ja loukannut valtion metsiähallinnoivaa Metsähallitusta.Järjestö julkaisi Saksassa alku-vuodesta kaksi Suomen metsä-oloja koskevaa raporttia, joistakeskusteltiin elokuussa metsä-sektorin edustajien, kustan-

nustalojen ja Greenpeacenedustajien kesken Berliinissä.

Metsähallitus kutsui saksa-laisia tutustumaan Suomenmetsätalouteen ja suojeluun.Delegaatio vierailikin ominneuvoin Metsähallituksenmailla 23.–25. lokakuuta, muttasen ohjelmaan sai osallistuaerillisten pyyntöjen jälkeenvain yksi Metsähallituksenluonnonsuojeluasiantuntija.Hänellekään ei paljastettu etu-käteen käyntikohteita. Kustan-tajien vaatimuksesta matkailujulistettiin salaiseksi.

Kuhmon Vattuvaaraan jaLaamasenvaaraan sekä Suo-mussalmen Malahvian hak-kuille suuntautuneille käyn-neille osallistuivat kustannus-taloista Burdan ja HeinrichBauer Produktionsin sekä Sak-san aikakauslehtien kustantaja-liiton edustajat. Mukana olivatmyös Stora Enson, UPM-Kym-menen ja MD Lang Papierinsaksalaiset ympäristövastaavat.Saksan Greenpeacesta oli kol-me edustajaa ja PohjoismaidenGreenpeacesta yksi. Joukossaolivat lisäksi Luonto-Liiton jaSuomen luonnonsuojeluliitonedustajat.

Metsähallitus toteutti van-hojen metsien suojeluohjel-man 1996 yhteensä 300 000hehtaarin alueella Pohjois-Suo-messa, mutta hehtaarit eivätole riittäneet kaikille kansalais-järjestöille, eikä vanhan met-

sän käsitteestä ole syntynytyksimielisyyttä. Suojelun laa-jentaminen vaadittuihin mit-toihin lopettaisi käytännössämetsätalouden harjoittamisenPohjois-Suomessa.

Greenpeace vaatii suojelu-hehtaarien lisäksi avohakkuistaluopumista. Järjestö perusteleesuojelun lisäämistä myös saa-melaisten elinolojen turvaami-sella. Myöskään Suomessa laa-jalti käytetty pefc-sertifiointi eikäy Greenpeacelle.

Suomessa vierailleen SaksanGreenpeacen edustajat eivät ol-leet keskiviikkona tavattavissa.Kansainvälisen Greenpeacenmetsävastaava ChristophThies ei halua ottaa kantaa La-pin-matkailun tavoitteisiin ja

yksityiskohtiin.”Esimerkiksi suomalaisen

paperin ostajat saavat markki-noilla tietonsa puun alkuperäs-tä UPM:ltä tai Stora Ensolta.Metsäyhtiöt sanovat, että puuei tule vanhoista metsistä,mutta mielestämme se ei pidäpaikkaansa”, Thies sanoo.

Thies on toiveikas siitä, ettämoratorio saadaan voimaan lä-hiaikoina. Greenpeace on hä-nen mukaansa onnistunut vas-taavissa operaatioissa viime ai-koina. Thies ei suostu ennakoi-maan järjestön reaktioita päin-vastaisessa tapauksessa.

Metsähallituksen toimitus-johtaja Jan Heino ihmetteleesuuresti Greenpeacen huomionkeskittymistä Lappiin ja Poh-

jois-Suomeen, kun Suomen si-sällä painopiste on selvästi ete-läisen Suomen metsien suoje-lussa.

”En pidä soveliaana järjestönmenettelytapaa ja maanomista-jatahon ohittamista. Myös sak-salaiskustantajilta olisin toivo-nut parempaa harkintaa ja tasa-painoisen informaation hake-mista”, Heino sanoo.

”Suojelupäätökset on tehtyhyväksyttyjen normien mu-kaan demokraattisen päätök-senteon järjestyksessä. Ei niitänoin vain voi purkaa ja siirtyäpoikkeusoloihin.”

”Meidän on oikaistava vää-ristynyt tilanne ja jatkettavamaltillisesti keskustelua. Nyton jätetty huomiotta tai mah-

dollisesti vääristelty hyvinoleellisia asiakokonaisuuksia,esimerkiksi Metsähallituksenkoko alue-ekologinen suunnit-telutyö. Odotettavissa on tasa-painottavia tilaisuuksia”, Hei-no sanoo.

Metsähallituksen puun suu-ret ostajat ovat UPM-Kymme-ne ja Stora Enso. UPM:n met-säjohtajan Hannu Vainionmukaan ei ole minkäänlaistanäyttöä siitä, että Metsähallitusolisi rikkonut UPM:n noudat-tamia ympäristönormeja.

Vainio arvelee, että Green-peacen liikehdintä saattaa vaa-rantaa Etelä-Suomessa tavoi-teltavat metsänomistajien va-paaehtoiset suojelutoimet.

Pentti Laitinenhelsingin sanomat

Greenpeace vaatii Pohjois-Suomenmetsien suojelua ja hakkuukieltoa� Uusi metsien inventointi sulkisimetsätöiltä puoli miljoonaa hehtaaria

� Greenpeace toi lehdenkustantajiahakkuille Metsähallitusta kuulematta

viimeiset

kilometrit

Sarjassa seurataanpaperikoneen lopullistaalasajoa Stora EnsonSumman-tehtaalla.

� Ympäristöministeri JouniBackmanin (sd) mukaan suo-jelukeskustelua on käytäväavoimessa ja luottamukselli-sessa ilmapiirissä. Greenpeacentoteuttama vierailu Metsähalli-

tuksen maille oli menettelyta-valtaan hänen mielestään pa-hasti pielessä.

”Siitä on jäänyt tarkoitusha-kuisuuden maku, ja se ei asiaaedistä”, hän sanoo.

Backman kertoo tavanneen-sa Greenpeacen edustajat La-pin-vierailun jälkeen ja teh-

neensä kantansa heille selväksi.”Olen korostanut muillekin

ympäristöjärjestöille, että kri-tiikkiä pitää olla, mutta ei seläntakana”, hän sanoo.

Backmanin mukaan morato-rion julistamiselle pohjoisiinmetsiin ei ole aihetta, koska

poliittisilla päätöksillä rajatuil-la suojelualueilla ei ole toteu-tettu epäilyksen alaisia toimia.Maat omistavalle valtiolle eiole tullut Saksasta minkäänlai-sia yhteydenottoja.

”Pohjois-Suomeen ei ole nä-köpiirissä uusia suojelutarpei-ta. Nykyisillä suojelualueilla on

mahdollisuus turvata luonnonmonimuotoisuus”, Backmansanoo.

Backman luottaa siihen, ettäSaksan-päässä on mahdollistalevittää lähikuukausina sellais-ta informaatiota Suomen met-säoloista, että markkinoille eijää vääriä käsityksiä.

Backman: Menettely on pahasti pielessäPentti Laitinenhelsingin sanomat

Että tällaista paperia! Jari Soukka (vas.) ja Jarkko Kesti tutkivat, mitä Kimmo Ruuskanen esittelee.

jukka gröndahl / hs

tausta Kolme moratoriota

� Metsien suojelukysymyk-sissä on lähivuosina sovel-lettu kolmeen kertaan niinsanottua moratoriota. Se onpuunostajien keskinäinensopimus, jolla pidättäydy-tään tietyltä alueelta tulevanpuun ostamisesta niin kauaksi aikaa, että alueenluontoarvot on saatu määri-tetyksi. Käytännössä mora-torio johtaa hakkuidenpysähtymiseen.

Karjalan tasavallassa onollut vuodesta 1996 lähtienvoimassa suomalaisyh-tiöiden julistama moratorio.Se ei kuitenkaan ulotuvenäläisiin puunkorjaajiin.Karjalan metsäkiistan aikanaGreenpeace pommitti Ensoakorttikampanjalla. Yhtiö sai90 000 korttia, joissa vedot-

tiin hakkuiden lopettami-seen.

Metsähallituksen maillaPohjois-Suomessa toteutet-tiin 1994–96 moratorio,jonka aikana inventoitiinmiljoonan metsähehtaarinsuojelutarve. Moratoriopäättyi valtioneuvostonpäätökseen Pohjois-Suomenvanhojen metsien suojelusta.Käytännössä Greenpeacennyt käynnistämä kampanjakoskee tässä inventoinnissakäytettyjen suojelukriteerienulkopuolelle jääneitä maita.

Kanadassa toteutettiinGreenpeacen vaatimuksistakäynnistetty moratorio 1999.Sen yhteydessä kustannus-yhtiö Burda sai saksalaisilta40 000 kansalaiskorttia. HS

Suomen vanhinyritys täyttää360 vuotta� Suomen vanhin yritysFrenckellin kirjapaino täyttää360 vuotta. Frenckellin kirja-paino on vanhin Pohjoismais-sa toimiva kirjapaino.

Yrityksen perusti Suomenkenraalikuvernööri PietariBrahe Turkuun vuonna 1642.Saman vuoden marraskuussakirjapainossa painettiin ensim-mäinen kirja, Michael Wexo-niuksen väitöskirja Discuruspoliticus de Prudentia.

Sen jälkeen Frenckellinkirjapainossa on painettumuun muassa aikakaus- jasanomalehtiä, osakekirjoja,Suomen Postin postimerkkejäsekä historiikkejä ja yritys-julkaisuja.

Kirjapaino muutti 1828Turun palon jälkeen Helsin-kiin ja Helsingistä EspoonSuomenojalle 1980-luvulla.Yhtiössä työskentelee 45henkeä, ja se tavoittelee kulu-valla tilikaudella seitsemänmiljoonan euron liikevaihtoa.

HS–STT

Venäjä ja Kiinasuunnittelevatmaiden välistäöljyputkea

SHANGHAI. Venäjä ja Kiinaovat pääsemässä sopimukseenraakaöljyputken rakentamises-ta Itä-Siperiasta Koillis-Kii-naan, venäläistä sopijapuoltalähellä olevat lähteet kertoivat.Rakennushankkeen arvo olisinoin 1,7 miljardia euroa.

Venäjän toiseksi suurinöljyntuottaja Jukos ja Kiinanvaltion China National Petro-leum Corp ovat saaneet han-kesuunnitelman valmiiksi javoisivat allekirjoittaa sopimuk-sen jo ensi kuun alussa, pekin-giläinen lähde kertoi Reuter-sille.

Vuonna 2005 valmistuva2 400 kilometriä pitkä putkivoisi kuljettaa 20 miljoonaatonnia raakaöljyä vuodessa.

Reuters

EU ottilisäaikaaPfizerinfuusioon

BRYSSEL. Euroopan unioninkomissio on pyytänyt maail-man suurimmalta lääkevalmis-tajalta Pfizeriltä lisää selvityk-siä päättääkseen, salliiko seyhtiön ehdottaman 53 miljar-din euron Pharmacia-lääkejä-tin oston. Samalla EU:n aiem-pi takaraja päätöksen antami-selle, 29. marraskuuta, onlykkääntynyt. Kun tiedot onsaatu, sovittu aika alkaa jälleenraksuttaa, komission edustajailmoitti.

Yritysten mukaan päätös onpakko saada tämän vuodenloppuun mennessä. Kaupanjälkeen uudella lääkejätillä olisi11 prosentin osuus maailmanlääkemarkkinoista. SilloinPfizer-Pharmacia olisi 50 pro-senttia lähintä kilpailijaansaGlaxoSmithKlineä suurempi.

Reuters

Frankfurtinlentokenttäälaajennetaanroimasti

FRANKFURT. Saksalainen Fra-port ilmoitti keskiviikkonasuunnittelevansa mittavia

laajennustöitä Frankfurtinlentokentälle. Noin 3,3 miljar-din euron hanke kestäisi vuo-teen 2015.

Rahoilla rakennettaisiin uusikiitorata, kolmas matkustaja-terminaali ja riittävä toiminta-ympäristö vuonna 2006 aloit-tavan Airbus A380 superjum-bolle. Frankfurt on 49 miljoo-nalla vuotuisella matkustajal-laan Euroopan toiseksi suurinlentokenttä Lontoon Heathrow’n jälkeen.

Reuters

Vivendin tilejätutkitaanNEW YORK. Yhdysvaltainpörssivalvoja SEC on käynnis-tänyt virallisen tutkinnanranskalais-amerikkalaisenmediajätin Vivendi Universa-lin tileistä. Maailman toiseksisuurin mediayhtiö sanoo, ettätutkimus tehdään täydessäyhteisymmärryksessä.

Vivendin tilejä tutkitaanmyös Ranskassa. Ranskanviranomaiset tutkivat, onkoyhtiö antanut harhaanjohtavankuvan taloudellisesta tilastaanentisen toimitusjohtajan Jean-Marie Messierin aikana.

Messier kasvatti yritystänopeaan tahtiin yritysostoin,jotka velkaannuttivat yhtiönpahoin.

Reuters

Kuhmon Laamasenvaaran hakkuut olivat toissa talvena mielenosoi-tusten näyttämö.

luonto-liitto