2/2018 58. vskpiirit-ja-yhdistykset.reservilaisliitto.fi/files/30683/vasama_2-18_net.pdf · suutta...

2/2018 58. vsk

10

16

8KYMEN PIONEERIPATALJOONA

KARJALAN PRIKAATIN HUOLTOPATALJOONA

SULKAVAN RESERVIUPSEERIT MYÖTÄTUULESSA

– uutta virtaa tutulta kumppanilta!

Draivi päälle

AK-ASUNNOT LKVASIANTUNTEVAA KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ

Emmika Oy, Brahentie 16, 52300 RISTIINAToimisto puh. (015) 416 123, [email protected]

MikkoParkkonen050-3714 112

AriKorhonen0400-258 601

LKV Julkinenkaupanvahvistaja

TeijaKorhonen0500-258 601

2 SAVON VASAMA 2•2018

58. vuosikerta, marraskuu 2018

JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri rySuur-SavonReserviläispiiri ryVuorikatu 11 A 450100 MIKKELI

ToiminnanjohtajaMauri Parantalapuh. 050 527 9557

JAKELUJäsenetuna piirienkerhojen ja yhdistystenjäsenille sekä sidosryhmille.Painosmäärä 2500 kpl.

TOIMITUSVuorikatu 11 A 450100 MIKKELIsähköposti:[email protected]

www.rul.fi/suursavowww.reservilaisliitto.fi/suursavonreservilaispiiri

PÄÄTOIMITTAJAJukka Rönkä

TOIMITTAJAJussi Saarinen

TAITTOMarko Hokkanen | TEROprint

PAINOPAIKKATEROprint Oy, Mikkeli

Seuraava Vasamailmestyy keväällä 2019

ILMOITUSHINNAT1/1 sivu 3 x 210 mm 270 €1/2 sivua 3 x 105 mm 160 €1/4 sivua 2 x 75 mm 95 €1/8 sivua (rivi-ilmoitus)1 x 40 mm 50 €Värilisä 10 €

Yhden palstan leveys 50 mmKahden palstan leveys 100 mmKolmen palstan leveys 150 mmSivun korkeus 210 mm

KANNEN KUVA:Veera Saarinen

Yhteiskuntamme turvallisuutta rakennetaan kokonaisturvallisuuden periaatteelle. Se on suo-malaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehdi-taan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Turvallisuusympäris-

tömme on muuttunut ja siksi meidän tuleekin vastata nykyisiin turvallisuushaas-teisiin entistä tehokkaammin koska yhteiskuntamme turvallisuuteen vaikuttavat useat uhkat samanaikaisesti. Poikkeavat tilanteet etenevät pahimmillaan hyvin nopeasti ja ennakkoon arvaamattomasti. Tämän vuoksi yhteiskunnan turvalli-suutta ei voi ulkoistaa pelkästään turvallisuusviranomaisille, vaan kaikkia toi-mijoita ja kansalaisia tarvitaan mukaan yhteisen turvallisuutemme takaamiseen. Maamme puolustus kuuluu jokaiselle.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämällä vapaaehtoisella sotilaskoulutuksella pystytään korvaamaan liian vähäisten kertausharjoitusten aiheuttamaa koulutusvajetta. Kun tähän lisätään omatoiminen liikunta- ja am-pumaharjoittelu, niin aktiivinen reserviläinen pystyy ylläpitämään omaa osaa-mistaan ja toimintakykyään. Pitäkäämme siis fyysisestä ja henkisestä kunnosta huolta. Hikiliikunnan vastapainoksi käy myös kevyempi liikkuminen luonnos-sa. Metsällä on todettu olevan merkittäviä terveysvaikutuksia meihin.

Jäsenmäärän ylläpitämiseen ja kasvattamiseen pitää edelleen panostaa. Toi-mintaan on saatava vielä enemmän nuoria mukaan vaikka pientä kehitystä asi-assa on ollut. Tiedotustoimintaa on jatkettava ja käytettävä hyväksi nettisivuja, sähköpostia ja sosiaalista mediaa. On siis oltava riittävästi näkyvillä nykyajan mediatulvassa. Yleensä ammunta houkuttelee reserviläisiä ja varsinkin SRA ammunnan suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Perinteistä ja Noptel ammun-taa on myös oltava tarjolla. On tärkeää, että kirjataan kaikkiin harjoituksiin ja ammuntoihin osallistumiset sekä laukausten määrät tarkoin, sekä vielä muiste-taan ilmoittaa ne toimintalomakkeella. Ammuntaharrastusta mitataan ns. pro-senttiammunnalla eli kuinka moni jäsen käy edes kerran vuodessa ampumas-sa. Mukaan lasketaan sekä ruutiaseet että Noptel -aseet.

Monia tapahtumia ja ammuntoja on järjestetty kesän ja syksyn aikana. Niis-tä mainittakoon seuraavat: 9.6. oli Suur-Savon reservipiirien maanpuolustus-juhla sekä Puolustusvoimat 100 vuotta juhlakonsertti. 26.8. oli Marskin Mars-si jonka osallistujamäärä ylitti 1000 henkilöä. Muutama tapahtuma on vielä tulossa vuoden lopulla, mm. Reserviläisliiton liittokokous 17.11. ja maanpuo-lustusjuhla 18.11. Hämeenlinnassa. ”Sokerina pohjalla” on Puolustusvoimien järjestämä valtakunnallinen Itsenäisyyspäivän paraati Mikkelissä 6.12. Uuden vuoden jälkeen voimmekin alkaa valmistautumaan Suur-Savon reservipiirien vuoden 2019 päätapahtumaan, joka on 27. -29.9.2019 Mikkelissä Karkialam-mella järjestettävä Päämajajotos.

Kiitän Karjalan Prikaatia ja sen Etelä-Savon aluetoimistoa sekä vapaaeh-toisen maanpuolustuksen yhteistyökumppaneita kuluneen vuoden yhteistyöstä. Kiitos jokaiselle aktiiville toimijalle, jotka olette antaneet aikaanne vapaaeh-toiseen maanpuolustukseen. Lisäksi kiitos jokaiselle, joka on kehittänyt taito-jaan, jotka hyödyttävät maanpuolustusta. Toivotan hyvää loppuvuotta koko maanpuolustusväelle!

Suur-Savon reservipiirien pitkäaikainen toiminnanjohtaja majuri evp Mau-ri Parantala on päättänyt jäädä pois tehtävästä ja antaa tilaa seuraavalle. Teh-tävää hoitamaan palkataan loppuvuodesta uusi henkilö. Kiitän Mauria tehtävi-en hyvästä hoitamisesta!

Jukka Rönkä | puheenjohtaja, Suur-Savon Reserviläispiiri

PÄÄTOIMITTAJALTA

SAVON VASAMA 2•2018 3

Hyvät Savon Vasaman lukijat. Jotkut lienevät ihmetel-leet, miksi lehti ilmestyy kuukautta myöhemmin kuin nor-maalisti. Halusimme lehteen tuoreen Jukuri-yhteistyötä kuvaavan jutun, jossa kerrotaan sanoin ja kuvin pelipai-tojen luovutuksesta, joka tapahtui 19.11 Jalkaväkimuse-olla.

Ensi vuoden lehtien julkaisuaika on myös normaalista poikkeava joh-tuen Päämajajotoksen tiedottamises-ta ja markkinoinnista. Suuntaamme ensi vuoden resursseja monella ta-voin tähän molempia piirejä työllis-tävään hankkeeseen, jonka toivomme antavan reserviläistoiminnalle paljon myönteistä näkyvyyttä.

Olen hoitanut Suur-Savon reser-vipiirien toiminnanjohtajan tehtävää kymmenen vuotta. Tänä aikana on maailma muuttunut enemmän kuin olisi ikinä voinut kuvitella. Vuonna 2008 elettiin optimistissa tunnelmis-sa ja kuviteltiin, että maailmalla val-litsee vakaus eikä sotilaallista voimaa käytetä valtapolitiikan välineenä, ei ainakaan Euroopassa. Mullistukset. alkoivat vuosikymmenen vaihtees-sa arabikevääksi kutsutusta tapahtu-mien sarjasta, joka alkoi Tunisiasta jatkuen Egyptiin, Algeriaan ja Liby-aan. Keväällä 2011 Syyriassa puh-kesi verinen sisällissota, jossa on lu-kuisia keskenään sotivia osapuolia ja jossa suurvallat, Yhdysvallat ja Ve-näjä, ovat mukana joko välittömästi tai välillisesti.

Vaikka Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän sotatoimet eivät ole Eurooppaa suoranaisesti koskeneetkaan, niin vä-lillinen vaikutus on ollut sitäkin suu-rempi. Eurooppaan on suuntautunut satojen tuhansien Afrikasta, Lähi-Idästä, Afganistanista ja Irakista so-taa ja väkivaltaa paenneiden pako-laisten aalto, josta Suomikin on saanut osansa. Pakolaisvirta ei tule jäämään tähän. On sanottu, että Afrikasta on tu-lossa jopa kaksi miljoonaa nälkää pa-kenevaa pakolaista Eurooppaan. Tämä

pakolaisaalto tulee ravistelemaan Eu-roopan rakenteita ennen näkemättö-mällä tavalla.

Suurvaltojen välit ovat huonommat kuin aikoihin. Niitä ovat kärjistäneet NATOn itä-laajeneminen ja toisaal-ta Venäjän toimet Krimillä ja Ukrai-nassa. Tämän päivän tilannetta on jo verrattu kylmän sodan aikaan, jolloin vastakkainasettelu oli konkreettista. Suurvaltojen keinovalikoimista löy-tyy uusia aseita: trollaus, eli vääri-en uutisten tahallinen levittäminen, ’vaihtoehtoisten totuuksien’ kertomi-nen ja suoranainen valehtelu. Olemme oppineet uuden termin: hybridisodan-käynti. Vaikka termi on uusi niin kei-not ovat ikivanhoja. Vastustajaan py-ritään vaikuttamaan useammalla sotaa alempiasteisella tasolla.

En aikonut kirjoittaa maailmanpo-litiikan katsausta vaan todistaa sitä, ettei maailmalla eikä Euroopassa voi-mapolitiikan aika ole ohi: se kuuluu suurvaltojen työkalupakkiin silloin, kun se on niiden omien etujen mukais-ta. Tässä mielessä suomalaistenkin tu-lee olla hereillä. Toivottavasti tulevis-sa vaaleissa keskustellaan muustakin kuin ilmastopolitiikasta, joka sekin on toki tärkeää.

Hyvät lukijat. Kuten edellä totesin, olen hoitanut piirien toiminnanjohta-jan tehtävää kymmenen vuotta. Mat-ka on ollut hyvin mielenkiintoinen ja reilun 30 vuoden aktiivisotilasuran jälkeen menneet vuodet ovat anta-neet toisenlaisen perspektiivin maan-puolustukseen. Reserviläistoiminnan käytännön työ, se mikä palvelee jä-senistöä, tehdään paikallisyhdistyk-sissä. On ollut hienoa seurata kuinka

aktiiviset reserviläistoimijat järjestä-vät vuodesta toiseen niin omien pii-riemme kilpailutapahtumia kuin Re-serviläisurheiluliiton valtakunnallisia tapahtumia. Ilman aktiivien reservi-läisten panosta kentällä olisi huomat-tavan hiljaista.

Nyt on tullut aika antaa vetovastuu nuoremmille, joilla on varmasti uusia ja tuoreita ideoita reserviläistoimin-taan. Uutena toiminnanjohtajana ensi vuoden alusta alkaen aloittaa Juhani Sihvonen, joka monelle urheilun, ni-menomaan suunnistuksen parista on tuttu. Toivotan Jussille intoa ja me-nestystä tehtävässä.

Lopuksi kiitän kaikkia yhteistyö-kumppaneita, erityisesti Karjalan Pri-kaatin Etelä-Savon aluetoimistoa, Suomen Reserviupseeriliittoa, Reser-viläisliittoa sekä kaikkia meitä talou-dellisesti tukeneita tahoja.

Lopuksi toivotan Savon Vasaman lukijoille mukavaa talven odotusta ja joulunalusaikaa!

Mauri Parantala

TOIMISTOSTA TÄHYSTETTYÄ

Toiminnanjohtajan vaihdoksen vuoksi myös puhelinnumero muuttuu.Uusi toiminnanjohtajan puhelinnumero on 1.1. 2019 alkaen 045 7731 9462. Piirien sähköpostiosoite pysyy samana, eli [email protected].


Etelä-Savon aluetoimiston ja Mik-kelin varuskunnan näkökulmasta on kulunut vuosi ollut tapahtumarikas. Osaltamme olemme juhlistaneet Puo-lustusvoimien satavuotis-juhlavuot-ta monin eri tapahtumin. Syksyn pai-kallispuolustusharjoitus KYMI 2/18 toteutettiin painopisteisesti Mikke-lin, Savonlinnan ja Puumalan alueil-la. Jäljellä on vielä itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati 6.12.2018 Mikkelissä, jonka valmistelut ovat työllistäneet jo vuoden alusta alkaen.

Puolustusvoimien lippujuhlapäivää 4.6.2018 juhlistettiin seppeleenlaskul-la Päämajapatsaalle, vartioparaatilla ja Rakuunasoittokunnan puistokon-sertilla sekä reserviläisten ylennysti-laisuudella Upseerikerholla. Seppe-leenlaskutilaisuus pienimuotoisena yleisötilaisuutena soittokunnan esi-tyksineen kuuluu keskeisesti pääma-jakaupungin perinteisiin. Tarkoitus on jatkaa tätä perinnettä tulevaisuu-dessakin.

Syksyn paikallispuolustusharjoi-tuksessa KYMI 2/18, harjoittelimme eri viranomaisten välistä yhteistoi-mintaa nopeassa tilannekehitykses-sä. Toimintaa oli harjoituksen aikana Karkialammella, Mikkelin keskustan ja lentokentän alueella, Savonlinnas-sa sekä Puumalassa. Harjoituksessa saimme luotua monipuolisesti tilantei-ta, jossa kukin viranomainen oli vuo-rollaan ns. johtavana ja muut tukevina osapuolina. Samalla harjoittelimme ti-lannekuvan välittämistä ja yhteistä tie-dottamista sekä omien organisaatioi-den sisällä että ulkoisesti. Maakunnan valmiusjohtoryhmä kokoontui harjoi-tuksen aikana useasti. Saamamme pa-laute harjoitukseen osallistuneilta on ollut positiivista. Harjoituksen tilan-nekehys ja koulutuskohteet mahdol-listivat monipuolisen harjoittelun niin yhteistoimintaosapuolille kuin varus-miehille ja reserviläisille. Suuret kii-tokset kaikille harjoituksen valmiste-luun ja toimenpanoon osallistuneille henkilöille ja organisaatioille.

Itsenäisyyspäivän valtakunnal-linen paraati Mikkelissä 6.12.2018 kokoaa noin 900 henkilöä ja 52 ajo-neuvoa paraatikatselmukseen ja ohi-marssiin Mikkelin torille ja keskus-tan alueella. Ohimarssi suoritetaan Maaherrankatua pitkin pohjoisesta etelään vastaanottopaikan sijaitessa Aluehallintoviraston pääoven edessä. Paraatiin osallistuu joukkoja kaikista puolustushaaroista, Maanpuolustus-korkeakoulusta, Rajavartiolaitokses-ta sekä eri maanpuolustusjärjestöistä. Kalusto näyttely pystytetään 6.12. klo 09.00 - 15.00 kaupungintalon ja kir-jaston edustalle Raatihuoneenkadulle. Sotilaskodin myyntipisteet palvelevat yleisöä kalustonäyttelyalueella sekä kauppakeskus Stellan sisäänkäynnin kohdalla. Toivotan kaikki Savon Va-saman lukijat tervetulleiksi seuraa-maan paraatia.

Vuoden 2019 toimintasuunnitelma on myös viimeistelyä vailla. Tulevan vuoden tapahtumat noudattavat jo to-tuttua kaavaa. Aluetoimisto järjestää perinteisen Oltermannin hiihdon 5.-7.3.2019. Puolustusvoimien kesäkier-tueen konsertti on Mikkelin Vanhan kasarmialueen tykkipuistossa lauan-taina 8.6.2019.

Vuodenvaihde tuo tullessaan myös muutoksia aluetoimiston henkilös-töön. Majuri Juhani Sihvonen jää re-serviin 1.1.2019 lukien. Hänen seuraa-jaksi nousee kapteeni Arttu Muinonen. Artun seuraaja alueupseeriksi on tätä kirjoittaessa vielä haussa. Operatiivi-sen sektorin johtaja majuri Jari Mä-kelä siirtyy 1.3.2019 lukien Karjalan prikaatin koulutusosastolle ja hänen seuraajana jatkaa majuri Jouni Nykä-nen. Toivotan Jarille, Jounille ja Ar-tulle onnea ja menestystä uusissa teh-tävissä. Juhanille toivotan kiitokset ansiokkaasta palveluksesta koko vir-kauralla ja erityisesti asevelvollisuus-sektorin johtajan tehtävässä. Juhanil-le myös onnea ja menestystä uuteen tehtävään Suur-Savon reservipiirien toiminnanjohtajana. Samalla haluan toivottaa kiitokset Mauri Parantalalle hyvin tehdystä työstä.

Toivotan Savon Vasaman lukijoil-le hyvää syksyn jatkoa ja alkavan tal-ven odotusta.

Maanpuolustusterveisin,

Maanpuolustusterveisin,Everstiluutnantti Jyrki NiukkanenEtelä-Savon aluetoimiston ja Mikkelin varuskunnan päällikkö

HYVÄT SAVON VASAMAN LUKIJAT

Päämajapatsas 4.6.2018 (Kuva: Puolustusvoimat)


MITEN JOHTAA IHMISIÄ VAATIVASSA KRIISINHALLINTAOPERAATIOSSA?

KoKemusta vaativista Kriisinhallintaoperaatioista

Suomi on osallistunut kriisinhallin-taoperaatioon Afganistanissa vuodesta 2001 alkaen. Operaatiossa on palvel-lut yli 1 600 suomalaista ammattiso-tilasta ja reserviläistä. Operaatiossa on tunnistettu useita kokemuksia, jot-ka on siirretty käytännön toimintaan sekä operaatiossa että koulutuksessa.

pienryhmien johtamisKoKemuKsiaKokemuksista voidaan nostaa esil-

le joitakin yleisiä joukkueen ja ryh-män johtamiseen liittyviä havaintoja. On otettava huomioon, että havain-not koskevat sotilaita, jotka ovat teh-täviinsä valittuja, varustettuja ja kou-lutettuja sekä sotilaita, joilla on korkea fyysinen ja henkinen suorituskyky. Havaintojen arvoa lisää se, että ko-kemukset on saatu vaativissa sodan kaltaisissa olosuhteissa. Havainnot on koostettu useista lähteistä, joista nimeltä voidaan mainita esimerkiksi Porin Prikaatin vuonna 2009 laatima asiakirja ”Kertomus ja havainnot suo-jausjoukkueen toiminnasta ISAF-ope-raatiossa 2009”.

perusteet valmistavassa KoulutuKsessa

Joukon koulutuksen ja varustuksen perustana tulee olla joukon tuleva teh-tävä ja toiminta-alue. Vaikka joukko oli harjoitellut perustaistelumenetel-miä, valmistavassa koulutuksessa ne kerrattiin toistokoulutuksella suoritus-vaatimuksista tinkimättä. Nämä olivat keskeiset perusteet joukon hyvälle toi-mintakyvylle.

mitä, jos?Tehtävään valmistauduttaessa joh-

tajan tehtävään kuului erityisesti toi-minnan ennakointi, eli niin sanotun ”mitä jos” -arvioinnin tekeminen. Joh-tajan haasteena oli valmistautua kä-

sittelemään taistelutilanteessa olevan tai olleen joukon reagointia taisteluti-lanteeseen. Johtaja pystyi valmistau-tumaan tähän miettimällä, mikä on taistelutilanteessa pahinta ja todennä-köisintä sekä mitä mahdollisesti voi tapahtua. Laadittu suunnitelma ja ali-johtajien kanssa etukäteen mietityt vaihtoehdot olivat hyviä lähtökohtia johtamistoiminnalle. Laadittua suun-niteltua jouduttiin tehtävissä usein tarkentamaan, mutta joukon tehtävän täyttäminen oli aina tärkein tavoite.

perustaistelumenetelmillä varmuutta ja nopeutta

Taistelutehtävistä saadut kokemuk-set osoittivat, että käytetyt perustais-telumenetelmät toimivat. Taisteluteh-tävän alkuvaiheessa sotilas keskittyy selviytymään, jonka jälkeen hän alkaa toimia osana ryhmäänsä koulutuksen-sa mukaisesti. Tuli ja liike sekä taiste-lun ensimmäiset sekunnit ovat ratkai-sevia tehtävän täyttämisen kannalta.

tilannetietoisuudella ymmärrys KoKonaistilanteesta

Taistelun aikana johtajien roolissa korostuvat havaintojen tekeminen ja joukon tulenkäytön johtaminen. Yl-lättävässä tilanteessa kaikki katsovat johtajaansa. Vihollisen yllättäessä on johtajan välittämän tilannekuvan oikeellisuus taistelun lopputuloksen kannalta ratkaiseva. Tällöin on myös tärkeää, että alaiset välittävät johtajal-leen ajantasaista tilannetietoa. Tämä mahdollistaa oikeaan tilannekuvaan perustuvat johtajan ratkaisut, käskyt ja toimenpiteet.

pienryhmien toimintaKyKy ratKaisevaa

Sotilasjoukon vahvuus perustuu sen kykyyn toimia partiona, ryhmänä ja joukkueena. Aloite ja ylivoima saa-vutetaan pimeätoimintakyvyllä, no-

peudella ja tulitukiaseilla. Tämä ko-rostuu erityisesti, jos tuleen vastataan vastustajan käyttämää asetta ja tulivoi-maa voimakkaammin. Johtajan tulee siis keskittyä alaistensa johtamisen li-säksi myös ryhmä- ja joukkueaseiden käytön johtamiseen.

johtajuudella vaiKutustaTaistelussa tärkeimpiä stressiä ai-

heuttavia tekijöitä olivat tilanteen epä-selvyys ja aito kuoleman pelko. Johta-jan tulee suhteuttaa tehtävä ja valittu toteuttamistapa arvioitujen riskien va-kavuuteen. Johtajan tulee pystyä vä-littämään alaisilleen tietoa yhteisen tilannetietoisuuden luomiseksi. Jou-kolle on käskettävä yksi asia kerral-laan epäselvyyksien välttämiseksi. Johtajien on tunnistettava, että alijoh-tajat samaistuvat omaan joukkoonsa ja pyrkivät siirtämään vaikeat asiat ja ongelmat esimiesketjussa ylöspäin. Johtajan tulee valvoa ja vaatia, että jokainen toteuttaa omaa tehtäväänsä. Alijohtajien tulee ratkaista omat on-gelmansa ja tehdä esitykset tarvitse-mastaan tuesta.

tuKea tarvitaanTehtävien toteuttamisen kannal-

ta ratkaisevia olivat tiedustelu, liik-keen edistäminen, ilmatuki ja huolto. Operaatioita ei juurikaan toteutettu, jos joukolle ei ollut osoittaa tarvitta-vaa tukea.


perustaistelutavoilla varmaa nopeutta - soveltamalla menes-tystä

Kokemusten perusteella suoma-laisten joukkojen toimintatavat ovat pääosin kunnossa. Valittu suunta ase-ampuma- ja taistelukoulutuksen tar-kistamisessa aiempaa yksinkertai-sempaan ja perustaistelumenetelmiä korostavaan suuntaan on oikea. Toi-saalta joukon menestymiseen vaikutti-vat olennaisesti myös henkilöstön ko-kemus ja kyky itsenäiseen toimintaan.

alueen Tykkipuistossa. Tapahtumassa oli suuri määrä kävijöitä ja tunnelma Tykkipuistossa oli huipussaan kelin suosiessa juhlayleisöä. Ilokseni voin ilmoittaa, että vastaava tapahtuma on suunnitteilla Mikkeliin myös ensivuo-delle kesäkuun 8. päivälle.

Kesälomakauden jälkeen Mikke-lin reserviläiset järjestivät Marskin marssi -tapahtuman 26.8. Tapahtuma keräsi jälleen suuren määrän yleisöä ja näyttäisi markkinoivan koko per-heen tapahtumana itseään mainios-ti. Tapahtuman valmistelut aloitettiin jälleen hyvissä ajoin ja se näkyi koko tapahtuman järjestelyissä.

Puolustusvoimat 100 -juhlavuo-den huipentuma saavutetaan itsenäi-syyspäivänä, jolloin valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati järjestetään Mikkelissä. Paraatin yhteydessä esi-tellään puolustusvoimien kalustoa ja paikalla on mm. sotilaskodin myynti-pisteitä. Toivotan yleisön tervetulleek-si Hallitustorille itsenäisyyspäivänä.

Itsenäisyyspäivän jälkimainingit selvitellään vielä 7.12. pelattavassa SM -liigan maanpuolustuksen teema-ottelussa, jossa Jukurit kohtaa Ilvek-sen Kalevankankaan jäähallissa. Suur-Savon reserviupseeripiiri on jälleen tehnyt suuren työn ottelun järjestelyis-sä ja odotettavissa on hieno tapahtuma urheilun parissa.

Omalta osaltani tehtävät vaihtuvat alueupseerin tehtävästä asevelvolli-suussektorin johtajaksi 1.1.2019.

Kiitos Teille kaikille, hyvää jou-lun odotusta ja antoisia maanpuolus-tustapahtumia!

AlueupseeriArttu MuinonenKapteeni

Kevään tapahtumat alkoivat Arjen turvaa tapahtumalla Savonlinnassa, jossa oli puolustusvoimien mukana Etelä-Savon pelastuslaitos ja poliisi. Tapahtumassa olivat mukana myös alueen aktiiviset reserviläiset esitte-lemässä omaa toimintaansa.

Kesäkuu alkoi 4.6. järjestetyl-lä vartioparaatilla, puistokonsertilla ja reserviläisten ylennystilaisuudel-la, joka aloitti Mikkelin Mannerheim -viikon. Vartioparaatissa reserviläis-ten osallistujamäärä oli erittäin hyvä, ottaen huomioon, että kyseessä oli ar-kipäivä. Vartioparaati olikin hieno ta-pahtuma, joka onnistui suunnitellusti. Iso kiitos kaikille paraatiin osallistu-neille!

Kesäkuu jatkui Suur-Savon reser-vipiirien järjestämällä maanpuolustus-juhlalla 9.6. Vanhalla kasarmialueella, jossa esiintyi mm. Rakuunasoittokun-ta.

9.6. päivä jatkui puolustusvoimat 100 -juhlakonsertilla Vanhan kasarmi-

Puolustusvoimat 100 -juhlavuosi lähenee loppuaan. Tänä vuonna on ollut hienoja maanpuolustustapahtumia, joissa on ollut suuri määrä yleisöä. Tapahtumien järjestäminen on sujunut hyvin, josta suuri kiitos kuuluu motivoituneille vapaaehtoisille kussakin tapahtumassa.

ALUEUPSEERIN TERVEHDYS SAVON VASAMAN LUKIJOILLE

Tärkeää on kyky soveltaa erilaisia toi-mintamalleja tilanteen mukaisesti sekä kehittää toimintaa saatujen kokemus-ten perusteella.

Kirjoitus on julkaistu Puolustusvoi-mien Johtajan käsikirjassa 2012. Pää-esikunnan koulutusosaston päällikkö 2012 - 2015 eversti Hannu Hyppönen. Väliotsikot kirjoittajan.

Hannu HyppönenPiiripäällikköKaakkois-SuomiMaanpuolustuskoulutusyhdistys


Kymen pioneeripataljoonan komp-panioiden välinen tehtävänjako on sel-keä. 1. Pioneerikomppania keskittyy kunkin saapumiserän peruskoulutus-kauden jälkeen aliupseerikurssin toi-meenpanoon sekä Karjalan prikaatiin muodostetun Valmiusyksikön pio-neeriosien koulutukseen. 2. Pioneeri-komppania kouluttaa ja joukkotuottaa kaikki mekanisoidun joukon taiste-lun tukemiseen käytettävät taistelu-pioneerikomppaniat sekä alueelliset pioneerikomppaniat. Raivaajakomp-

pania kouluttaa asevelvollisten lisäk-si merkittävissä määrin valtakunnalli-sesti myös puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa. Komppania keskittyy Raivaajakomppanioiden joukkotuot-tamiseen niin maavoimien alueellisiin raivaajayksiköihin kuin ilmavoimien-kin tarpeisiin. Varusmieskoulutuksen ohella pataljoona toimeenpanee li-säksi kaikki sille käsketyt kertaushar-joitukset. Kaikki joukot koulutetaan aina operatiivisten käyttäjien asetta-mia vaatimuksia vastaaviksi.

Asevelvollisten ja henkilökunnan koulutuksen lisäksi Kymen pionee-ripataljoona ylläpitää jatkuvasti käs-kettyä valmiuttaan. Karjalan prikaatin ja tätä kautta myös pioneeripataljoo-nan valmiuden kenties näkyvimpänä keihäänkärkenä on vuoden 2017 ke-sällä perustettu Valmiusyksikkö, jo-hon myös pataljoonan henkilökuntaa ja varusmiehiä sitoutuu nykyisellään läpi koko vuoden.

Valmiuden ylläpitoon osallistu-vat myös pataljoonan henkilökun-

KYMEN PIONEERIPATALJOONA

Teksti: TIMO RONKAINEN • Kuvat: PUOLUSTUSVOIMAT

Kymen pioneeripataljoonassa kaiken toiminnan perustana on patal-joonalle käsketyn valmiuden turvaaminen ja suorituskykyisten so-danajan pioneerijoukkojen kouluttaminen. Pataljoonassa katse on aina suunnattu eteenpäin ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Seu-raava merkittävä muutos on valtakunnallisen Raivaamisen osaamis-keskuksen laajeneminen Liikkeenedistämisen osaamiskeskuksek-si, jolloin muun muassa ylikulun varmentamisen kärkiosaaminen ja vastuut siirtyvät Karjalan prikaatiin ja Kymen pioneeripataljoonaan.

Kymen pioneeripataljoona rakentamassa Universal-kalustosiltaa (72m) Mustijoelle Porvoossa syksyllä 2018.


nasta muodostetut Raivaamisen eri-koisosasto (REO) ja Raivaamisen valmiussektori (RVS). RVS vastaa koko valtakunnan alueella suoritetta-vien raivaamis- ja paikantamistehtävin lisäksi räjähdetilannekuvan kokoami-sesta sekä ylläpidosta. Yhteistyö mui-den viranomaisten ja puolustushaa-rojen kanssa on jatkuvaa, liittyipä se sitten esimerkiksi virka-apuna muil-le viranomaisille annettavaan tukeen Suomeen kohdistuvien valtiovierai-lujen yhteydessä, tai vanhojen sodan aikaisten räjähteiden raivaamiseen.

Karjalan prikaatissa on muutami-en vuosien tauon jälkeen käynnistetty mekanisoitujen joukkojen koulutus. Tämä laajenee entisestään lähivuosi-na, kun prikaati keskittyy lähivuosina Karjalan Jääkäriprikaatin joukkotuo-tantoon. Aselajien välistä yhteistoi-mintaa on prikaatissa myös entises-tään tiivistetty. Tämä kaikki kehittää todellista suorituskykyä Kaakonkul-man puolustamiseen niin hybridiuh-kia kuin sotilaallisiakin uhkia vastaan.

Kymen pioneeripataljoonassa eri-tyinen päähuomio tulevina vuosina on ylläpitää ja kehittää liikkeenedis-tämisen kykyä tukea omia hyökkääviä joukkoja. Käytännössä tämä tarkoit-taa, että pataljoonassa toiminta kes-kittyy mekanisoitujen pioneerijouk-kojen koulutukseen. Tämä edellyttää pioneerijoukoilta muun muassa omi-en mekanisoitujen joukkojen liikkeen turvaamista, taistelukentällä tapahtu-vaa räjähteiden raivaamista, vastus-tajan asejärjestelmien vaikutukselta suojautumista esimerkiksi linnoitta-malla, tai vaikkapa pioneerijoukkojen kykyä nopeaan tilanteenmukaiseen su-luttamiseen. Toiminnan lähtökohtana on aina, että kaikki tehtävät on kyet-tävä toteuttamaan vastustajan tulivai-kutuksen alla.

Nykyaikaisen Kymen pioneeripa-taljoonan taistelijan on oltava tais-telukentän moniosaaja. Pioneerin on erinomaisten jalkaväkitaistelijataito-jen lisäksi kyettävä suluttamaan, rai-vaamaan ja linnoittamaan taisteluken-tällä entistä nopeammin, sekä ennen kaikkea pioneereilla on oltava jouk-kona kyky edistää omien hyökkäyk-sen iskevien osien liikettä taistelujen välittömässä vaikutuspiirissä.

Pataljoonalle käsketyt kansainvä-liset velvoitteet ovat myös merkit-tävä osa tämän päivän pataljoonan toimintaa. Tästä esimerkkeinä toimi-vat osallistuminen vuosittain useisiin kansainvälisiin harjoituksiin ja kou-lutustapahtumiin. Kymen pioneeripa-taljoonan varusmiehistä koottu tais-telupioneerijoukkue osallistui muun muassa kesällä 2018 Virossa järjestet-tyyn SABER STRIKE -harjoitukseen erinomaisin tuloksin ja kokemuksin.

Karjalan prikaati ja Kymen pionee-ripataljoona tulevat saamaan kasva-vissa määrin valtakunnallista vastuuta liikkeenedistämiseen liittyvässä kou-lutuksessa, kaluston käytössä ja ylläpi-dossa. Karjalan prikaatiin ollaan pian

perustamassa valtakunnallista Liik-keenedistämisen osaamiskeskusta. Sen tehtävät sisältäisivät prikaatiin jo aiemmin perustetun ja nykyisellään pataljoonassa toimivan Raivaamisen osaamiskeskuksen kaikki toiminnot. Raivaamisen osa-alueiden lisäksi pa-taljoonan vastuulle siirtyvät muun mu-assa silta- ja ponttonikalustot, tien-hoito sekä valtakunnallinen koulutus näihin liittyen. Pioneeritoiminnalli-sesti tehtävät ja vastuu Karjalan pri-kaatissa ja Kaakonkulmalla laajenevat siis merkittävästi entisestään. Suun-nittelutyö ja sen toimeenpano Liik-keenedistämisen osaamiskeskuksen muodostamiseksi on jo hyvässä vauh-dissa Kymen pioneeripataljoonassa.

Taistelupioneeriryhmän johtaja saamassa käskyä hyökkäyksessä aukon raivaamisesta putkiraivaimella vastustajan miinoitteeseen


Pataljoona johtaa huollon järjes-telyt ja tuottaa huollon palveluita Karjalan prikaatin joukkoyksiköiden käyttöön. Pataljoona vastaa prikaatin koulutus- ja valmiusmateriaalien va-rastoinnista.

Pataljoona ylläpitää ja kehittää val-miusosastojen ja -joukkojen perusta-misvalmiutta, taistelukelpoisuutta ja toimintakykyä huollon osalta.

Pataljoona on organisoitu seu-raaviin kokonaisuuksiin: 1. Huol-tokomppania, 2. Huoltokomppania, Materiaalikeskus ja Kuljetuskeskus. Pataljoonan komentaja johtaa toimin-taa tukenaan esikunta.

Pataljoonan koulutustehtäviä to-teutetaan erilaisilla kursseilla joita toi-

meenpannaan kaikissa pataljoonan yk-siköissä.

1. Huoltokomppania toteuttaa asevelvollisten perus- ja jatkokoulu-tuksen vastaanottamalla alokkaat ja tuottamalla koulutettua henkilöstöä - sekä joukkoja sodan ajan joukkoi-hin. Komppania kouluttaa henkilöstöä huollon alojen mukaisesti: huoltopal-velun, täydennysten, kunnossapidon ja lääkintähuollon tehtäviin. Komppania vastaa joukkotuotantoharjoitusten tu-kitehtävistä tuottamallaan huollon so-takomppanialla.

2. Huoltokomppania toteuttaa huollon johtajakoulutuksen aliup-seerikurssilla sekä vastaa erikoiskul-jetusjoukkueen kuljetustehtävistä.

Aliupseerikurssi pitää sisällään: kul-jetusaliupseerilinjan, huoltopalveluali-upseerilinjan, lääkintäaliupseerilinjan, kunnossapitoaliupseerilinjan. Johtaja-koulutuksen tietoja sekä taitoja opete-taan myös muiden joukko-osastojen tarpeisiin Maavoimien antamien vel-voitteiden mukaisesti.

Materiaalikeskus vastaa Karjalan prikaatin hallussa olevan materiaalin varastoinnista ja materiaalisesta val-miudesta käskettyjen vaatimusten mu-kaisesti. Materiaalikeskuksesta löy-tyvät seuraavat varastot: panssari-, vaatetusmateriaali-, raskasase-, ase-, pioneeri- ja kenttälääkintämateriaali-, johtamisjärjestelmä- ja elektroniikka-materiaali-, talousmateriaali- ja koulu-tusmateriaalivarasto.

Kuljetuskeskus vastaa Karjalan prikaatin ajoneuvojen hallinnasta, kuljetuksista, kuljettajakoulutukses-ta, kuljetusmateriaalin varastoinnista. Kuljetuskeskuksesta löytyvät seuraa-vat osastot: kuljetusosasto, koulutus-osasto, autokoulu, kuljetusmateriaa-livarasto.

Huoltopataljoonan antama koulu-tus on monipuolista ja koulutukselle on asetettu kovia vaatimuksia. Vaa-timuksia mitataan joukkotuotanto-harjoituksissa sekä reservinkertaus-harjoituksissa. Asetetut vaatimukset haastavat sekä asevelvolliset että hen-kilökunnan. KARHP kurssit antavat valmiuksia jotka ovat suoraan hyödyn-nettävissä yhteiskunnan toimintoihin, esimerkkinä toimikoon kuljettajien ammattipätevyyskoulutus. Ammatti-pätevyyden onnistuneesti hankkineet kuljettajat pystyvät hyödyntämään

KARJALAN HUOLTOPATALJOONAKarjalan huoltopataljoona kouluttaa asevelvollisia sodan ajan vaativiin huollon ja kunnossapidon tehtäviin. Pataljoona tuottaa maavoimille suorituskykyä kouluttamalla käskettyjen joukkotuo-tantotehtävien mukaiset, operatiiviset vaatimukset täyttävät kent-tähuoltojoukot ja osaavia, tehtäviinsä motivoituneita ja maanpuolus-tustahtoisia asevelvollisia huollon johto-, täydennys-, kunnossapito-, kuljetus-, lääkintähuolto- ja huoltopalvelutehtäviin.

Teksti: TAMIO SALMINEN • Kuvat: PUOLUSTUSVOIMAT

Taistelijapari tuliasemassa


osaamista elinkeinoelämän kuljetus-tehtävissä. Saatu koulutus on merkit-tävä myös euroissa mitattuna.

Pataljoonan kouluttamat huollon tehtävät edellyttävät riittävän hyvän taistelijan peruskoulutuksen hallit-semista, jotta taistelija kykenee on-nistuneesti suorittamaan vaikka kun-nossapidon kenttätehtäviä tulee myös taistelijan tehtävät hallita hyvin. Huol-lon pienryhmien on hallittava taistelu-kentän vaatimukset jotta edes päästään ns. omiin hommiin käsiksi. Taistelu-

kentän koulutukseen kiinnitetäänkin erityistä huomiota kurssien koulutus-tehtävien sallimissa puitteissa. Viimei-set havainnot hyvästä asekäsittelystä saimme Karjalan huoltopataljoonan ampuma- ja taisteluharjoituksessa Tai-palsaaren mäntykankailla, jossa patal-joonan asevelvolliset ampuivat: par-tion hyökkäys-, ryhmän puolustus ja hyökkäys- ja joukkueen puolustusam-munnat. Ryhmän puolustusammun-toja ammuttiin myös syksyn illan pimeydessä. Samassa harjoitukses-

sa havainnoitiin miinojen tehoa aina pohjamiinan, telamiinan kautta suo-jaukseen käytettävän viuhkamiinaan.

Karjalan huoltopataljoonan syksy jatkuu harjaantumalla huollon tehtä-viin vaativissa maasto-olosuhteissa sekä monilla kursseilla. Koulutuksen teemana pataljoonalla on - tuloksiin päästään harkitulla ja päättäväisellä toiminnalla. Pataljoonan komentaja-na toivotan lukijoille mukavaa syk-syn jatkoa.

Ryhmän puolustustaistelu pimeällä

Miinojen tehoesittely


Mukaan oli lähtenyt paljon ryh-miä työpaikoilta, sekä lapsiperheitä lastenrattaita työntäen ja lasten ilois-ten äänien kaikuessa matkan varrella, unohtamatta myös isiä/miehiä, Kar-kialammen varuskunnassa aikoinaan palvelleita varusmiehiä omien muis-tojensa kanssa.

Pääteema oli Puolustusvoimien 100- vuotinen taival. Sitä täydensivät: 100- vuotias Sotilaskoti, 60-vuotias Rauhanturvaamis-toiminta ja 25-vuo-tias Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK).

Suunnitteluvastuussa olleiden henkilöiden kova panostus näkyi ensi kertaa jo lauantain rastien kunnos-tustöissä. Työtä oli tehty jälleen vuo-den aikana runsaasti ja valmista nä-kyi maastossa välittömästi kaikilla kohteilla.

Mikkelin kaupungin liikuntatoimi oli aiemmin kunnostanut kävelyreitin hyvään kuntoon. Ja varsinainen rasti-kohtainen raivaustyö reitin varrella jäi paljon vähäisemmäksi..

Rastien amatöörinäyttelijät roo-liasuissaan ja omaperäisillä vuoro-sanoillaan herättivät oman teeman-sa tapahtumat henkiin. Ensin alueilla kaikui reippaat rakentamiseen liitty-vät äänet. Ympäri maakuntaa ja mu-

seoista haalittu aikakautensa puvus-to ja kalusto otettiin käyttöön. Ja pian kova hikipäässä tapahtunut harjoit-telu oli motivoituneiden henkilöiden hallinnassa. Kenraaliharjoitukset tal-tioitiin jälkipolville videoinnilla, joka löytyy Youtubesta hakusanalla ”Mars-kin Marssi 2018”.

Sunnuntaina alkoi ihmisiä tulla tapahtumapaikalle tasaisena virtana. Myös lähtöpaikalla ollut Vekarajärven

varuskunnan kalusto ja esittelyteltat kiinnostivat. Paikalle saapuneilla van-hemmilla henkilöillä oli ulkoilun mer-kitys liikunnallisista syistä ainoastaan kierrellä alueella ja odotella maukkaan hernekeiton valmistumista. Sitä odo-tellessa ” Vihreät sisaret ”laittoivat mainiot sokerimunkkinsa kahvikup-posen kanssa rivakasti myyntipöydäl-le. Kauppa kävi vilkkaasti varusmies-ten hyväksi.

Itse reitille lähti suurin osa yleisös-tä. Lähtörastilla kyseltiin paljon rei-tinvarren tarjonnasta. Pikkupojat tun-nistivat isolta kartalta PASI- vaunun ajelureitin. Perheen reitinvalinta oli silloin hetkessä lyöty lukkoon.

Puolustuslaitoksen historian lä-pileikkaus alkoi heti ensimmäiseltä rastilta ylioppilaiden ja isänmaan ys-tävien halusta puolustaa maatamme jääkärivärväyksellä. Monelle ulkoili-jalle selvisi myös reitin varrella kah-den kynttilän polttamisen merkitys ikkunalla itsenäisyyspäivän iltana. Al-kujaan se oli turvallisen jääkärietapin tunnus, nykyisin kynttilät symbolisoi-vat vapautta.

Suomen historian taitekohtien kä-sittelyä jatkettiin jääkäriliikkeen ta-pahtumien kautta talvi- ja jatkosodan ankariin vuosiin. Ylimääräiset kerta-usharjoitukset ja liikekannallepano en-nen sodanmelskettä oli reserviläisten toimesta hyvin tuotu esille. Eikä vaa-timattomaksi jäänyt linnoitustöiden

Perinteinen, järjestykseltään 19. Mikkelin Reserviläisten, Puolustusvoimien, Mpk:n, maapuolustus- ja samanhen-kisten järjestöjen yhteinen ponnistus, ”Marskin marssi ” toteutui kauniissa syyssäässä. Tämän vuotuisen, ohjel-mallisen reitin taivalsi ennätykselliset reilusti yli 1000 ulkoilusta nauttinutta henkilöä, katsellen, kuunnellen ja ihmetellen ”Marskinmarssin ulkoilmateatteria”. Tapah-tuma oli yleisömäärältään uusi reittiennätys. Myös toimit-sijoita oli ennätysmäärä, yli 100 toimitsijaa, 12:lta eri yh-teistyötahosta.

Kenttäkanttiini

MARSMARS

Marskin Marssi


suuri kansallinen panostus. Näissä korostui koko kansakuntaa kosketta-va yhtenäisyyden ajanjakso.

Rauhan tultua Puolustuslaitokses-sa aloitettiin normaali koulutus. So-dissa olleet joukot kotiutettiin ja uudet ikäluokat joutuivat vuorostaan opette-lemaan armeijan harmaissa maanpuo-lustuksen taitoja.

Sitä esiteltiin useammalla rastilla lakkautetun Savon Prikaatin mene-telmillä. Varsin tavanomainen kom-mentti reitin varrelta olikin: ” Tuota-han se oli, ja sitten juostiin”!

Kansainvälisen tuulahduksen an-toivat sinibaretit vartiokopillaan. Var-sin aidontuntuinen tilanne, vaikka hei-dän ”ratakiskoista” tehty pukkieste olikin hyvin kevyt! Sinibarettien eri-lainen puku ja huumorilla varustettu tarkastuspiste toimi yleisöltä saadun palautteen mukaan.

Perälenkin kohokohta oli edelleen Mikkelin Maanpuolustusnaisten kent-täkanttini ja kahdella Pasi:lla metsäs-sä ajelun rynkyttäminen. Pikkupojat olivat aivan innoissaan. Kyytiin nousi moni vanhempikin kokeilemaan mil-lainen nykyaikainen sotakalusto maas-tossa liikkuessaan on. Iloiset ilmeet ajelun jälkeen antoivat varusmieskus-keille ansaitun kiitoksen.

Paluumatkalla oli erittäin mielen-kiintoinen rasti, joka esitteli naisten roolia varusmiespalveluksessa. Onhan se olemassaolonsa aikana herättänyt paljon keskustelua. Naiset esittelivät ansiokkaasti sulkeisjärjestyksen vai-

heita. Kangas vain pöllysi koulutuk-sen aikana. Varsin osuva oli erään ras-titoimintaa seuraavan ”miesjermun” kommentti: ” Enpä haluaisi olla tuon naisvänrikin komennettavana, osaa ne naisetkin runtua antaa”!

Viimeisin rasti oli Savon Prikaa-tin lakkautus ja lipun lasku. Se päätös kaihertaa edelleenkin monien mikke-liläisten mieltä. Vuonna 2018 uudet tuulet puhaltavat Karkialammen va-ruskunta-alueella. Puolustuslaitos on edelleenkin läsnä, vaikka varusmie-hiä ei enää olekaan.

Maalialueella hernerokka teki kauppansa. Keskustelua reitin annis-ta kuului ja se oli todella kannustavaa. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja reserviläisten toiminta sai marssiylei-

söltä varsin mittavaa hyväksymistä. Matti ”Masi” Puhakan sotahistorial-liset tavarat olivat myös kiinnostuk-sen kohteena, kuten aikaisempinakin vuosina.

Marskin marssi on löytänyt tien-sä mikkeliläisten ja ulkopaikkakunta-laisten suosituksi tapahtumaksi. Hyvä niin. Tapahtuma on paisunut vuosina 2017 ja 2018, juhlavuosina, valtavan suureksi. Mihin järjestelyistä vastaavi-en järjestöjen voimavarat ja ideat riit-tävät tulevina vuosina?

Teksti: Reijo PesonenMikkelin Reserviläiset ryKuvat: Mikkelin Reserviläiset

Linnoitustyömiehet työssään


JUKURIT- YHTEISTYÖTÄ

Viime vuonna aloitettu yh-teistyö Mikkelin Jukurien ja Suur-Savon Reserviupseeri-piirin välillä, on sovittu jat-kuvan vuoteen 2021 saak-ka. Viime kauden aikana yhteistyön näkyvin tapahtu-ma oli Jukurien, Suur-Sa-von Reserviupseeripiirin, Maanpuolustuskoulutusyh-distyksen ja Etelä-Savon aluetoimiston yhdessä to-teuttama Suomi 100 -juh-laottelu ja ottelussa koti-joukkue Jukurien käyttämät teemapaidat.

Tänä vuonna yhteistyö jatkui, kun MPK:n Mikkelin koulutuspaikka jär-jesti Jukurien joukkueelle ammun-tapäivän kesäkuussa. Ammunnoissa käytettiin ruutiaseita ja Mikkelin Re-servinupseerien FN Expert (Noptel) kalustoa.

Kuluvana vuonna yhteistyö hui-pentuu 7.12. Puolustusvoimat 100 –juhlaotteluun, kun Jukurit luistelee Ilvestä vastaan m05 -maastopukua jäljittelevässä peliasussa.

Viimevuotiseen tapaan Juhlaottelussa käytetyt teemapaidat huutokaupataan ja tuotot ohjataan vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi. Huuto-kauppa päättyy huutokauppa.fi sivustolla su 16.12. klo 18.00.

Peliasut julkaistiin 19.11. Jalkaväkimuseossa pidetyssä tilaisuudessa, jossa nimikko-paidat luovutettiin Karjalan prikaatille ja Jalkaväkimuseolle.

Kuvassa Jukureitten toimitusjohtaja Pasi Kautonen

Karjalan Prikaatin puolesta pelipaidan otti vastaan apulaiskomentaja eversti Arto Ikonen. Kuvassa vasemmalla Jukurien toimitusjohtaja Pasi Kautonen ja Jukuri-puolustaja Ville Hyvärinen

Suur-Savon Reserviup-seeripiirin ja Jukurien

yhteistyö jatkuu


Maraton on kauhean pitkä matka juosta. Se on yhtä pitkä matka kuin Mikkelistä Juvalle. Ja se matka men-nään koko ajan juosten. Siinä ei ole va-raa syntyä polvikipuja tai väsymystä. Arto tähdentääkin maratonjuoksussa jatkuvaa juoksukunnon ylläpitoa. Arto juoksee vuodessa noin 1700 km ilman harjoittelutaukoja. Niinpä lenkille on lähdetty myös vesisateessa, pakkasel-la ja helteellä.

Sataan maratoniin mahtuu paljon. Arto on juossut maratonin 20 val-tiossa, kaukaisimpana tietenkin New York. Myös Monaco, Berliini, Ateena ja Rooma ovat jääneet hyvin mieliin. Arto on lisäksi ollut kolme kertaa vii-den tunnin jäniksenä. Jänis siis auttaa ensikertalaisia selviytymään urakasta viiteen tuntiin. Hyvin on jäänyt myös mieleen Oslo, jossa 35 km kohdalla painettiin ohi norjalaisten sotilaiden, jotka olivat osallistuneet maratonille. Myöhemmin tuli mieleen, että hehän olivatkin NATO -sotilaita! Vaan niin pärjäsi suomalainen reserviläinen hei-dän joukossaan.

Hyvästä reserviläiskunnosta Arto puhuu mielellään. Hän ottaa aina kaksi asiaa esille. Miten luotettava on heik-kokuntoinen reserviläisjohtaja jouk-kojensa edessä jos hän uupuu? Silloin eivät ruusut tai kulmaraudat paljoa auta. Ajatelkaammepa vaikka suo-koukkausta kirjassa Tuntematon So-tilas. Ei siellä Koskela, Lehto tai Hie-tanen paljon valitellut väsymistään! Toinen juttu oli Ruotuväkilehdessä. Siinä mainittiin, että kantahenkilö-kunnalla huono fyysinen kunto voi olla jopa este urallaetenemiseen. Arto kääntää sen toisinpäin. Voisiko reser-viläisen hyvä kunto olla perustelu yle-nemiselle!

Arto mielellään mainitsee myös painavan sanan varusmiesten kunnos-ta. Miehet parhaassa iässä eivät todel-lakaan pärjää 60-vuotta täyttävälle re-serviläiselle. Varusmiesten keskiarvo

Mikkeliläinen ja Mikkelin Reserviläisten jäsen Arto Ku-rittu juoksi sadannen täysmaratoninsa 7.10.2018 Piek-sämäellä. Monelle maraton on sellainen ”once in life”-unelma, joka olisi hieno suorittaa. Näin oli Artollekin, mutta kun se ensimmäinen vuonna 1997 meni niin hyvin, jatkui urakka.

maratonia

2450 m Cooperissa on tosi surkee. Saati sitten, että muutamat varusmie-het eivät pysty tekemään yhtään vat-salihasliikettä.

Arto harmittelee sitä, että Lontoo jäi käymättä ja ettei tullut koskaan yri-tettyä ennätystä. Ennätys on kuitenkin se, että sata tuli täyteen ilman yhtään keskeytystä. Oli myös onni, että ja-lat kestivät koko urakan ongelmitta! Ehkä juoksurutiini auttoi koko tou-hussa. Ennätys sekin, että viimeises-tä sairaslomasta tulee nyt kuluneeksi kuusi ja puoli vuotta!

Juoksuaan Arto ei vielä tähän lo-peta. Hän käy edelleenkin lenkillä sa-maan tapaan kuin ennenkin. Nyt tosin tavoitteet löytyvät puolimaratonilla, joka on jo helppo 21 km. Ja niitä puut-tuu vain 79 sadasta!

Teksti: A. Kurittu / M. ParantalaKuvat: Arto Kurittu

Pieksämäellä Arto kokeili jo etuajassa starttia 100. maratonilleen.

Mikkelissä 2013 oli juoksukordinaatio kohdallaan.


Sulkavan Reserviupseereihin on kymmenen viime vuoden aikana tullut mukaan uusia aktiivisia jäseniä, joita on valittu myös hallitukseen. Halli-tuksessa on tehtäviä onnistuttu jaka-maan eri henkilöille tai tiimeille eikä vastuut ole kohdistuneet vain yksille ja samoille. Kun on yhdessä järjestet-ty erilaisia maanpuolustus/ kotiseutu-juhlia sekä matkoja, olemme saaneet kokea niissä yhdessä onnistumista.

Mottomme voisi olla jalkaväki-kenraali Ehnrootin sanoista: ” Kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallit-se tulevaisuuttaan.” Tuo iskulause on kirjoitettu myös Sulkavan reserviup-seereiden kesällä 2018 hankkimaan standiin. Sulkavan Reserviupseerei-den yksi päätehtävistä onkin muistut-taa tämän päivän ihmisiä menneiden sukupolvien uhrauksista ja teoista it-senäisyytemme eteen.

Sulkavan reserviupseerit on järjes-tänyt sotahistoriallisia matkoja monta vuotta ja parhaina vuosina kaksikin, kuten tänä kesänä. Matkat ovat ol-leet hyvin suosittuja ja osanottajia on ollut yleensä 30-50 välillä. Kerhoon on perustettu nyttemmin matkaupsee-rin pesti, jota hoitaa ansiokkaasti Ve-näjän matkanjohtajana ja päävastuul-lisena toiminut yliluutnantti Markku Vihavainen.

Jo neljänä peräkkäisenä kesänä jär-jestetyt kotiseutu-maanpuolustusjuh-lat ovat keränneet satamäärin yleisöä ja huomiota. Kesällä 2018 tapahtu-mia oli kaksi, toinen liittyi Venäjän keisarin vierailuun Telakanavalla ja toinen Ruotsin kuninkaan vierailuun Halttulassa.

Heinäkuussa Venäjän keisari Alek-santeri I vieraili kenraali Suhorovin rakennuttamalla ja 2000 luvun alussa Museoviraston ja Te-keskusten restau-roimalla kanavalla. Keisarin edellises-tä tarkastusmatkasta olikin vierähtänyt jo 215 vuotta. Turun rauhassa 1743 Venäjän ja Ruotsin raja siirtyi syvem-mälle Suomen puolelle. Sulkavan Itä-puoliset alueet kuten Telakanava siir-tyivät Venäjän vallan alle. Hallitsija vaihtui kuninkaasta keisarinnaksi, hal-litsijan kaupunki Tukholmasta Pieta-riksi ja hallitusvallan tunnus kruunusta kaksipäiseksi kotkaksi. Kun raja kul-ki Saimaata pitkin, kutsuttiin Venäjän puolelle jääneitä sulkavalaisia ”ves-kansaksi” ja he asioivat paljon Sulka-van kirkolla kuten kävivät Sulkavan

kirkossa. Vain kuusi vuotta Keisarin vierailusta vuonna 1809 raja siirtyi kauemmaksi Laatokalle.

Juhla järjestettiin yhdessä Tykki-pursiyhdistyksen ja muiden paikal-listen yhdistysten kanssa. Paikalla esiintyi lisäksi mm. Rautpohjan tyk-kikerho, Savon Jääkärit rumpuineen ja rakuunat hevosineen. Reserviup-seereilla oli oma teltta ja Rantasalmen reserviläiset olivat mukana ammutta-massa yleisöä Laser aseella. Juhlapu-heen piti professori Timo Vihavainen.

Viikkoa myöhemmin Ruotsin ku-ningas Kustaa III saapui Tunnilan ke-säjuhlaan. Ennen juhlaa järjestimme seurakunnan kanssa pienen muistoti-laisuuden läheisellä Halttulan sotilas-muistomerkillä.

Sulkavan reserviupseerit on ollut jo vuosikaudet hyväs-sä nosteessa mitatessa niin toiminnan kuin jäsenten määrää. Jäsenmäärä on noussut muutamassa vuo-dessa yli 50 %.

Sulkavan reserviupseerit myötätuulessa

Venäjän keisari seurueineen tervehtimässä paikalle saapunutta yleisöä

Kunniavartio Halttulassa


Edellisen kerran Ruotsin kuningas yöpyi Sulkavalla Partalan kartanossa Kustaa III sodan aikana vuonna 1789. Nyt kuningasta näytteli reservin kap-teeni Olli Uotinen.

Juhlapuhujaksi oli hankittu kuo-piolainen emeritusprofessori Jussi T. Lappalainen. Tuskin mitään sotaa voi niin paljon nimittää alkuunpanijansa mukaan kuin Kustaa III:n sotaa. Taus-talla oli Kustaa III kansansuosion hii-puminen ja kuningas arveli voittoisan sodan voivan palauttaa sen. Sota saat-toi kuitenkin Ruotsin raha-asiat se-kaisin ja oppositiomieliala johti alle kahdessa vuodessa kuninkaan surmaa-miseen, kertoi aiheeseen syvällises-ti perehtynyt professori Lappalainen. Kuorolaulun, kahvittelun, puheiden,

Kuvia kesän tapahtumis-ta ja Sulkavan reserviup-seerien toiminnasta koti-

sivuilta: www.sulkavanreservin-

upseerit.fi.

KAMPAAMO-PARTURI Ritva TaivalanttiPuh. 050 313 0732

Porrassalmenkatu 21 A3. kerros

värikkään ohjelman ja leppoisan ke-linkin vuoksi Tunnilan kesätapahtu-ma jää varmasti muistoihin.

Vilkkaan toiminnan ja näkyvyy-den ansiosta Sotavahinkosäätiö myön-si Sulkavan reserviupseereille tunnus-tuspalkinnon tänä vuonna.

Teksti: Ilkka Partanen, Sulkavan Reserviupseerit ry puheenjohtaja Kuvat: Kristian LiljeströmLähteet: Sulkavan Historia, Paavo Seppänen, Hannu Soikkanen

Jussi T.Lappalainen

Kustaa III ja juhlayleisöä Halttulassa


Tapahtuma on nimetty Päämajajo-tokseksi ja sen suojelijaksi on lupau-tunut maavoimien komentaja, kenraa-liluutnantti Petri Hulkko.

Päämajajotos on Mikkelissä jär-jestettävälle valtakunnalliselle reser-viläiskilpailulle erittäin osuva nimi, onhan Mikkeli ollut Suomen Puolus-tusvoimien ylipäällikön päämajakau-punkina kaikissa Suomen itsenäisyy-den aikaisissa sodissa.

Päämajajotoksen järjestäminen on Suur-Savon reservipiireille, nii-den paikallisyhdistyksille ja yhteis-työkumppaneille suuri ponnistus. Jotokselle odotetaan noin 50-100 suomalaista kilpailupartiota ja noin 200-400 kilpailijaa. Mahdollisesti kil-pailuun saadaan myös ulkomaalaisia osallistujia.

Päämajajotoksen järjestelyihin ja toimitsijoiksi arvioidaan tarvittavan noin 150 henkilöä.

Päämajajotoksella on kolme kilpai-lusarjaa: perinteinen vaativampi so-tilassarja sekä jokaisen reserviläisen reserviläissarja sekä kokonaan uusi päiväretkisarja.

Kilpailupartion koko on 3-4 henki-löä. Kilpailupartiot siirtyvät maastos-sa suunnistaen rastilta toiselle, suorit-taen niillä erilaisia kilpailutehtäviä. Kilpailureitin pituus on sotilas- ja re-serviläissarjoissa noin 30-50 km ja päiväretkisarjassa noin 10-15 km.

Sotilas- ja reserviläissarjoissa kil-pailutehtävät liittyvät esimerkiksi• reserviläistietoihin ja -taitoihin• ammuntaan• suunnistukseen ja kartanlukuun• ensiapuun ja pelastuspalveluun• luonnontuntemukseen • yleistietoihin

Reserviläisjotoksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää reserviläistaito-jen säilymistä ja kehittymistä sekä ko-hottaa osallistujiensa fyysistä suoritus-kykyä ja kenttäkelpoisuutta.

Päämajajotoksella järjestetään tiet-tävästi ensimmäistä kertaa valtakun-nallisella syysjotoksella perinteisten sotilas- ja reserviläissarjojen lisäksi kokonaan uusi lauantaipäivän kestävä päiväretkisarja. Päiväretkisarjassa kil-pailutehtävät painottuvat edellä maini-tusta enemmän kaikille kansalaisille tarpeellisiin ja hyödyllisiin yleistietoi-hin ja taitoihin. Näin Päämajajotoksen järjestelyissä päästään kokeilemaan jotakin aivan uutta ja siten mahdolli-sesti osaltaan kehittämään valtakun-nallisia reserviläisjotoksia ajan vaati-musten ja toiveiden mukaisesti.

Kilpailunjohtaja Pekka Kärkkäisen mukaan Päämajajotoksen järjesteli-

jöille on tullut tähän mennessä ehdo-tuksia ja toiveita siitä, että jotostapah-tumaan voisi osallistua myös yhden päivän kestävässä kilpailusarjassa. Pe-rinteiset sotilas- ja reserviläissarjat ovat osan osallistumista harkitsevi-en parissa koettu liian vaativiksi joko fyysisesti tai tarvittavien reserviläis-tietojen ja -taitojen osalta. Usein es-teeksi osallistumiselle on ilmoitettu tarvittavien varusteiden puuttuminen. Järjestelytoimikunta päätti tarttua tä-hän ilmiöön ja näihin toiveisiin ja järjestää kokeilumielessä kokonaan uuden lauantaipäivän kestävän päi-väretkisarjan.

Päiväretkisarja tarjoaa matalam-man kynnyksen osallistua reserviläis-tapahtumaan ja -jotokselle myös niille, joilla itsellään ei ole suoritettua varus-miespalvelusta. Ikäraja on 18 vuot-

SUUR-SAVON RESERVIUPSEERIPIIRI RY:N JA SUUR-SAVON RESERVILÄISPIIRI RY:N

JÄTTIPROJEKTI

KOKOAA RESERVILÄISET YMPÄRI MAATA VALTAKUNNALLISEEN

MAASTOTAITOKILPAILUUN ETELÄ-SAVOON MIKKELIIN 27.-29.09.2019

PÄÄMAJAJOTOS

Suur-Savon Reserviupseeripiiri ja Suur-Savon Reserviläispiiri järjes-tävät Reserviläisurheiluliiton valta-kunnallisen syysjotoksen Mikkelissä 27.-29.09.2019.

Sotilassarja kestää perjantaista sunnun-taihin ja on kilpailun vaativin sarja.

Reserviläissarja kestää lauantaista sunnuntaihin.


ta myös päiväretkisarjassa. Päiväret-kisarja tarjoaa käytännönläheisten ja hyödyllisten kilpailutehtävien kautta mahdollisuuden tutustua myös vapaa-ehtoisen maanpuolustuksen tarjoamiin monipuolisiin mahdollisuuksiin. Va-rusteiksi riittävät kotoa löytyvät perus-varusteet mahdollisine myöhemmin il-moitettavine pienine täydennyksineen.

Päämajajotoksen järjestelytoimi-kunnan puheenjohtajana ja kilpailun-johtajana toimii Pekka Kärkkäinen ja kilpailun apulaisjohtajana Arto Nou-siainen. Järjestelytoimikunnan tukena toimii ohjausryhmä edustaen kattavas-ti keskeisiä Päämajajotoksen yhteis-työtahoja.

Ratkaisevaa kilpailujärjestelyjen onnistumiselle on riittävä rastihenki-löstön määrä. Tässä piirien paikallis-yhdistyksillä on tärkeä merkitys. Kil-pailun järjestäjät toivottavatkin kaikki Suur-Savon reservipiirien paikallisyh-distykset mukaan Päämajajotoksen järjestelyihin. Yhdistyksiä pyydetään ilmoittamaan yhteyshenkilönsä Pää-majajotokseen liittyviä asioita varten 30.12. mennessä piiritoimistolle.

Suositeltavaa olisi, että yksi paikal-lisyhdistys pystyisi kokoamaan henki-löstön yhdelle kilpailurastille ja hoi-tamaan sen rastin toiminnan kilpailun aikana. Paikallisyhdistys voi esittää omaa rastitehtävää (ideaa) tai järjeste-lytoimikunta voi osoittaa sopivan ras-titehtävän. Sama yhdistys voi järjestää ja hoitaa useampiakin rasteja.

Myös kilpailun yleisjärjestelyihin tarvitaan vielä useita toimitsijoita.

erityisesti etsimme :• tiedostuspäällikköä (mm. lehdistöyh-teydet) sekä valo- ja videokuvaajia• turvahenkilöstöä• toimitsijoita kilpailutoimistoon• ensiapuhenkilöstöä

tulevia tapahtumia30.12.2018 mennessä piirien pai-

kallisyhdistykset ilmoittavat piiritoi-mistolle yhteyshenkilönsä 2019 Pää-majajotoksen järjestelyjä varten.

Ilmoittautuminen avautuu MPK:n koulutuskalenterissa tammikuussa 2019 toimitsijoiden osalta ja maalis-kuussa kilpailijoiden osalta.

päämajajotos Kutsuu KaiKKi suur-savon reservipiirien paiKallisyhdistyKset ja yhteistyÖKumppanit muKaan

päämajajotoKsen järjestelyihin

w w w. t e r o p r i n t . f i

Teksti: Harri Skopa Kuvat: RESUL ja RUL

lisätietoja:Kilpailunjohtaja Pekka Kärkkäinen 0400 173 425resul.fi/jotos/paamajajotos


Suomalainen huoltovarmuus

Tämän päivän huoltovarmuus pe-rustuu toimiviin markkinoihin ja kil-pailukyiseen talouteen. Nämä saat-tavat kuitenkin häiriintyä eri syistä eivätkä kykene tällöin ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja. Tämän vuoksi erilai-silla toimenpiteillä varaudutaan ylläpi-tämään yhteiskunnan elintärkeitä toi-mintoja myös häiriötilanteissa.

Tavoitteeseen päästään turvaamal-la yhteiskunnan elintärkeät toimin-not sekä varmistamalla välttämättö-mät tuotanto- ja palvelujärjestelmät. johtaminen

huoltovarmuuden uhKateKijÖitä

Länsimaisen yhteiskunnan toimi-vuus nojaa pitkälti toimivan teknolo-gian varaan. Kenties nopeimmin sen toimivuuteen ja sitä kautta kansalais-ten päivittäisiin elinmahdollisuuksiin vaikuttavat yhteiskunnan kriittisten järjestelmien – sähkönjakeluverkon ja tietoliikenneverkon – toimintaky-vyn häiriintyminen. Luonnonilmiöistä

johtuvat sähkönjakeluverkon lyhytai-kaiset häiriöt ovat meille kaikille tut-tuja. Pitkäaikaiset häiriöt vaikuttavat nopeasti koko yhteiskuntaan.

Maailman talous on globaalisti verkottunut, jossa häiriöt vaikutta-vat nopeasti maailmanlaajuisesti. Va-kavan uhkan huoltovarmuudelle ai-heuttaa tilanne, jossa kyky hankkia tai tuottaa huoltovarmuuden kannal-ta kriittisiä tavaroita ja palveluita on vaikeutunut.

Lähialueemme turvallisuustilanne vaikuttaa niin ikään huoltovarmuu-teemme oleellisesti. Kauppameren-kulun estyminen tai vaikeutuminen saattaa estää merkittävän osan – pa-himmillaan 80% - ulkomaan tuonnis-tamme. Vaikka siviiliviranomaisten ja elinkeinoelämän varautumissuunnitte-lu tähtääkin selviytymiseen normaa-liajan häiriötilanteista, turvallisuus-poliittiset uhkatekijät ovat kuitenkin otettava huomioon.

huoltovarmuuden tavoitteetHuoltovarmuuden tavoitteista päät-

tää valtioneuvosto noin viiden vuoden välein päivitettävällä päätöksellä. Vii-meinen päätös on vuodelta 2013.

sen muKaan yhteisKunnan toimintaKyvyn Kannalta tärKeään infrastruKtuuriin Kuuluvat:

energian tuotanto, siirto- ja jakeluverkot

tietoja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut

finanssialan palvelut

liikenne ja logistiikka vesihuolto infrastruktuurin rakentaminen

ja kunnossapito jätehuolto erityistilanteissa

Elintarvikehuolto, terveydenhuolto ja peruspalvelut, teollisuus ja sotilaal-lista maanpuolustusta tukeva tuotan-to ja palvelut muodostavat kriittisen tuotannon.

suomalainen malliViranomaisilla on lakiin perustu-

va velvollisuus varautua jatkamaan toimintaansa yhteiskunnan häiriöti-lanteissa ja poikkeusoloissa. Elin-keinoelämällä muutamia kriittisen infrastruktuurin ylläpitäjiä lukuun ot-tamatta ei lakiin perustuvaa varautu-misvelvollisuutta ole. Kuitenkin 80% huoltovarmuudesta tulee elinkeinoelä-män varautumisesta.

Suomalaisella ajattelutavalla turva-ta huoltovarmuus on pitkät, 1930-lu-vulle ulottuvat perinteet. Tällöin toi-mi taloudellinen puolustusneuvosto, jonka toiminnan tavoitteena oli turva-ta maanpuolustuksen taloudelliset re-surssit ja varmistaa väestön toimeen-tulon edellytykset.

Työtä jatkoi 1955 perustettu Puo-lustustaloudellinen suunnittelukun-ta (PTS). Suunnittelukunta oli komi-teatyyppinen elin, joka kokosi yhteen elinkeinoelämän ja hallinnon asian-tuntemuksen normaaliaikana tehtä-vän valmiussuunnittelun ja poikkeus-oloissa tarvittavan ohjauksen tueksi. PTS lakkautettiin vuonna 2008 mutta sen perustana ollut sektori- ja pooli-

Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteis-kunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maan-puolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.


Suomalainen huoltovarmuus

organisaatio sisällytettiin muodostet-tuun huoltovarmuusorganisaatioon. Se muodostuu Huoltovarmuusneuvostos-ta, Huoltovarmuuskeskuksesta ja sen sektorista ja pooleista. Huoltovarmuu-sorganisaatio on asiantuntijaverkosto, jossa varautuminen muuttuviin uhkiin perustuu yksityisen ja julkisen sekto-rin kumppanuusperiaatteeseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön hal-linnonalaan kuuluvan Huoltovarmuus-keskuksen tehtävänä on sovittaa yh-teen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tavoitteita ja hyötyjä varautumistoi-menpiteissä.

Huoltovarmuuskeskuksen organi-saatioon kuuluvat sektorit muodos-tuvat viranomaisten, alan järjestöjen yritysten ja muiden merkittävimpien toimijoiden muodostamia laajoja ala-kohtaisia yhteistoimintaorganisaati-oita. Ne arvioivat huoltovarmuuden

tilaa ja viranomaisten ja elinkeinoelä-män välistä yhteistoimintaa huoltovar-muutta koskevissa asioissa.

Poolit hoitavat operatiivista varau-tumista elinkeinoelämän johdolla ja seuraavat ja kehittävät yhdessä yri-tysten kanssa omien alojen huolto-varmuutta. Pooliorganisaatiossa toi-mii noin 600 henkilöä. Keskeistä on kriittisten toimialojen ja organisaa-tioiden jatkuvuuden hallinta, eli va-rautuminen toimintaansa vaikuttaviin häiriöihin. Tämä ei tarkoita pelkästään oman organisaation kriittisten pistei-den tarkastelua vaan myös tässä mie-lessä tapahtuvaa yhteistoimintaa eri yhteistyökumppaneiden ja sidosryh-mien kanssa.

alueellinen varautuminenAlueellisella tasolla tapahtuvan va-

rautumisen edistämiseksi Huoltovar-

muuskeskus on perustanut alkuvuonna 2017 osaksi huoltovarmuusorganisaa-tiota viisi elinkeinoelämän alueellista varautumisyhteistyötoimikuntaa eli ELVAR-toimikuntaa.

Nämä viisi ELVAR-toimikuntaa ovat osa alueellisen varautumisen jat-kumoa, joka on alkanut 1970-luvun lopulla. Tällöin sisäasiainministeriö antoi lääninhallituksille määräyksen perustaa avukseen erityiset viestialan yhteistyöryhmät (VYTR:it) suunnit-telemaan lääninhallitusten omia vies-tijärjestelyjä. Tuolloisesta pelkästään sähköisen viestinnän varautumiseen keskittyvästä toiminnasta on vähin erin siirrytty laaja-alaiseen alueelli-seen kriittisen infrastruktuurin turvaa-miseen tähtäävään varautumiseen.

Toimikuntien missiona on kehittää elinkeinoelämän varautumista alue- ja maakuntatasolla sekä varmistaa osal-

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO

Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n. 1.500)

HuoltovarmuuskeskusHallitus

Huoltovarmuusneuvosto

Alkutuotanto-pooli

Elintarvike-teollisuuspooli

Kauppa- jaJakelupooli

KOVA-toimikunta

Terveyden-huoltopooli

Vesihuolto-pooli

Jätealan huoltovarmuus-toimikunta

Ilmakuljetus-pooli

Maakuljetus-pooli

Vesikuljetus-pooli

Kemian pooli

Metsäpooli

MIL-pooli

Muovi- jaKumipooli

Rakennuspooli- Aluetoimik. (6)

Teknologiapooli

Voimatalous-pooli- Aluetoimik. (5)- Kaukolämpö-

jaosto- Kotimaisten

polttoaineiden jaosto

Öljypooli- Maakaasujaosto

Rahoitus-huoltopooli

Vakuutus-alan pooli

DIGI-pooli

Mediapooli

Elintarvike-huoltosektori

Energia-huoltosektori

Logistiikka-sektori

Terveyden-huoltosektori

Finanssialansektori

Teollisuus-sektori

Alueellisen varautumisen yhteistoiminta: ELVAR (5), RAK, VTP, AVI, ELY, kunnat, 3-sektori …

Muut poolit

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta-ja asiantuntijaverkosto (n. 1.000 osallistujaa)


taan elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin yhteistoiminta ja tiedonvaihto alueellisella tasolla. Toimintaan osallistuminen on vapaa-ehtoista eikä siitä makseta rahallista korvausta.

ELVAR-toimikunnat ovat poikki-hallinnollisia sekä laaja-alaisia. Nii-hin on haettu osaamista mm. muista huoltovarmuusorganisaation alueelli-sista toimijoista sekä viranomaisista. Toimikuntien työtä ohjaa Huoltovar-muuskeskus ja yhteistyösopimukseen perustuen toimikuntien päätoimiset

sihteerit sijoittuvat ELY-keskuksiin. Itä-Suomen ELVAR-toimikun-

nan vastuualue käsittää Etelä-Savon, Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karja-lan maakunnat. Toimikunta koostuu johtoryhmästä ja kolmesta maakun-nallisesta jaostosta ja siihen kuuluu 27 yritystä sekä 15 julkishallinnon edustajaa. Johtoryhmän nimittää tehtä-väänsä Huoltovarmuuskeskuksen hal-litus ja toimikunta itse kutsuu jäsenet alueellisiin jaostoihin.

Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot:• kansainvälinen ja EU-toiminta• puolustuskyky• sisäinen turvallisuus• talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus • väestön toimintakyky ja palvelut• henkinen kriisinkestävyys

KotitalouKsien varautuminenVarautumista kannattaa tehdä

myös yksittäisissä kotitalouksissa. Lähtökohdaksi voi ottaa esimerkiksi parin päivän mittaisen sähkökatkok-sen, jolloin talouteesi ei tule sähköä, kaukolämpöverkko ei toimi, pankki-automaatit eivät toimi, tietoliikenne-verkko lakkaa toimimasta, vain vara-voimalla varustetut kaupat toimivat, polttoaineen jakelu ei toimi jne. Millä tavalla taloutesi siitä selviää? Hyödyl-listä tietoa omakohtaisesta varautumi-sesta – ja huoltovarmuudesta yleensä – löytyy Huoltovarmuuskeskuksen si-vuilta www.huoltovarmuuskeskus.fi.

Mauri ParantalaKirjoittaja toimii Itä-Suomen ELVAR-toimikunnan sihteerinä

Karttapalvelusta saat tiedon alueesi jakelu-keskeytyksistä. Voit myös tilata häiriöilmoituksetkätevästi tekstiviestillä omaan puhelimeesi.

Ota tekstiviestipalvelu käyttöösi viestillä “JSE AVAA käyttöpaikkanumero asiakasnumero”numeroon 18200. Häiriötilannekartan löydätosoitteesta jseoy.fi/hairiokartta

Sähkönjakelussa ei ole toimialueellamme häiriöitä.

!

Asiakaspalvelu 0800 90110(arkisin klo 8–18). www.jseoy.fi


KORKEA-ARVOINENSOTILASVIERAILU

RISTIINASSA

Vierailun isäntinä olivat eversti-luutnantti Jyrki Niukkanen ja kaptee-ni Arttu Muinonen Karjalan Prikaatin Etelä-Savon aluetoimistosta. Yhteis-työkumppanina toimi Ristiinan Re-servinupseerit.

Vierailun teemoina olivat Suomen Puolustusvoimien satavuotisjuhlavuo-si ja Suomen Sodan viimeisen tais-telun vuosipäivä. Tuossa taistelussa viides heinäkuuta 1809 Hörneforssis-sa kaatui Savon joukkojen komenta-ja ristiinalainen everstiluutnantti Joa-chim Zachris Duncker.

Päivä alkoi Ristiinan sankari-hautausmaalla, jonne sekä Suomen että Ruotsin puolustusvoimat laskivat seppeleen. Kirkkotarhasta siirryttiin lähellä olevaan Ruotsin vallan aikai-seen everstin virkataloon, jossa Sa-von Prikaatin ensimmäinen komentaja Yrjö Maunu Sprengtporten aloitti suo-malaisen upseerikoulutuksen. Taloa ja sen entisöimisprojektia esitteli profes-sori Jari Valkonen.

Dunckerintien (entinen Hovintie) kautta ajettiin Kosoniemeen, jonka isännäksi Joachim Duncker oli tullut mentyään naimisiin kartanon tyttären Maria Charlotta Tuderuksen kanssa. Pihapiirin läheisyydessä on Ristiinan Reservinupseerien pystyttämä muis-

tokivi, jolle he laskivat kukka-ase-telman.

Matkalla Mikkeliin pysähdyttiin Porrassalmen taistelupaikalla. Tuo taistelu käytiin Kustaan sodassa vuon-na 1789 kaksi päivää Ristiinassa käy-dyn Kyyrön kahakan jälkeen.

Etelä-Savon aluetoimiston päällik-kö everstiluutnantti Niukkanen esitte-li aluetoimiston toimintaa Karkialam-men varuskunnan ruokalan tiloissa nautitun lounaan yhteydessä.

Sitten alkoi museokierros. Jalka-väkimuseossa oppaana toimi museon-johtaja eversti evp. Markku Riittinen, joka oli Savon Prikaatin viimeinen ko-

mentaja. Hän esitteli Suomen itsenäis-tymisen ja itsenäisen Suomen aikais-ten sotien historian havainnollisesti ja asiantuntevasti.

Päämajamuseoon ja Viestikeskus Lokkiin tutustuttiin oppaan johdatta-mana. Mannerheimin työhuoneessa ja karttojen täyttämässä strategiahuo-neessa saatiin vierailla sotia johtanei-den henkilöiden työympäristössä.

Lyhyen levähdystauon jälkeen ko-koonnuttiin Löydön kartanon juhla-saliin viettämään Ristiinan Reservin upseerien vuosipäivää, jota myös puo-lisot juhlistivat läsnäolollaan. Ruotsa-

Ristiinassa vieraili 5.7.2018 korkea-arvoinen sotilasdele-gaatio Ruotsista. Vierailuryhmän muodostivat prikaatin-kenraali Mikael Frisell Tukholmasta sekä majuri Lennart Eriksson ja ylikersantti Rasmus Tennilä Uumajasta.

Iltajuhlassa Löydön kartanossa vieraille ojennettiin kultaiset Savon Vasama Suo-

mi 100-vuotta -mitalit Kuvassa vasem-malta ylikersantti Rasmus Tennilä, ma-

juri Lennart Eriksson, prikaatinkenraali Mikael Frisell sekä Ristiinan Reservinup-seerien puheenjohtaja Erkki Rantalainen.

(Kuva: Ulla Kelohonka)

laisvieraat iloitsivat, että saivat tutus-tua Dunckerin lapsuudenkotiin.

Everstiluutnantti evp. Tapani Han-kaniemi kertoi Dunckerin elämän vaiheista Ristiinasta Hörneforssiin. Tilaisuudessa kuultiin myös prikaatin-kenraali Frisellin puhe, jaettiin huomi-onosoituksia ja vaihdettiin muistolah-joja puolin ja toisin.

Kaikki osapuolet olivat erittäin tyytyväisiä päivän antiin. Totesimme yhdessä, että avoin kanssakäyminen ihmisten kesken lisää yhteisymmär-rystä myös kansojen ja valtioiden vä-lillä. ”From bottom to top” eli alhaal-ta ylös kuten kenraali Frisell sanoi.


SOTAHISTORIALLINEN MATKA KARJALAAN

Mielenkiintoisen matkareitin oli-vat suunnitelleet Reijot Lähteenmäki ja Pesonen sekä Eero Kontinen. Mat-kareittimme kulki Mikkelistä Värtsi-län rajan ylityspaikalle - Aunukseen - Lotinanpeltoon - Syvärille - Nietjär-velle ja takaisin Mikkeliin. Matkan johtajana toimi Karjalan kokenut kul-kija ja matkaaja Reijo Lähteenmäki. Pääasiassa kuljimme 5. Divisioonan ja tarkemmin sen yksikön JR 44 so-tatietä. Myös 15. Prikaatin taistelujen teitä tarkasteltiin muutamalla paikalla.

Värtsilän Venäjän puoleisen tullin rajanylityksen kesto Helatorstai-aa-muna ylitti meidän kaikkien ennak-koarvailut pahemman kerran, sillä rajan ylitys vei aikaa n. 3 tuntia 20 minuuttia.

Ruskealassa, n. 12 kilometriä ra-jalta, sijaitsee Pälkjärven seurakun-nan hautausmaa sankarihautoineen. Seurakunta oli ympäröinyt ja ehosta-nut sankarihaudat uudella, valkoisella puuaidalla, joka loisti edukseen muu-toin niin pölyisenharmaassa ja ikävän-

näköisessä tienvarsirisukossa. Ruskealassa pysähdyimme Herran

Kukkaro -nimiseen ruokapaikkaan, jonka yhteydessä on vaatimaton kirk-ko. Kyseiselle paikalle on kenraali Keinosen veli rakennuttanut pienen, suurista valkoisista tiilistä muuratun ja osin laudoitetun luterilaisen kirkon. Ruskealan kylän raitilla oli hieman merkkejä pienimuotoisesta uudisra-kentamisesta sekä vanhojen rakennus-ten korjaamisesta.

Matkamme jatkui Laatokan ranta-tietä eteenpäin entiseen Harlun kun-taan. Kirjavalahdessa venäläiset ovat rakentaneet Laatokan lahteen suu-rehkon kalanviljelylaitoksen, jota edelleen laajennetaan. Kalojen jär-jestelmällinen ruokinta ja niiden leik-kuujätteet pilaavat lahden veden, sil-lä paikalliseen tapaan kaikki jätteet ja tuotannosta syntyvät muut epäpuhtau-det lasketaan sellaisenaan Laatokkaan.

Seuraavaksi saavuimme Impilah-delle, jossa talvella - 40 käytiin tal-visodan ratkaisevat ja kiivaat motti-

taistelut. Laatokan rantatietä etenevät puna-armeijan divisioonat pysähtyi-vät viimeistään Lemetissä Koirino-jan ja Kitilän tasalle, jossa suomalai-set pilkkoivat etenevät venäläisjoukot motteihin. Torjuntataisteluissa syn-tyi kaikkiaan yhdeksän erisuuruista mottia. Venäläiset kärsivät taisteluissa raskaita tappiota yrittäessään murtau-tua moteista. Helmikuun lopussa - 40 raivokkaissa murtautumistaisteluissa venäläisten murtautuminen osittain onnistui, sillä noin tuhat venäläistä sotilasta pelastautui Lemetin moteis-ta. Venäläisten kokonaistappiot heidän oman ilmoituksensa mukaan olivat n. 15.000 miestä kaatuneita haavoittunei-ta tai kadonneina.

Venäläiset ovat pystyttäneet mot-titaistelualueelle omille sankareilleen ns. Memorial muistomerkkialueen. Alue oli koristeltu runsailla ja värik-käillä muovikukkasilla ja toinen tois-taan erikoisimmilla muoviseppeleillä, joissa oli venäläisten joukko-osastojen lippuja muita tunnuksia.

Pitkärannassa pidetyn kahvitauon jälkeen matkamme jatkui kohti Sal-min pitäjää. Salmissa sankarivainaji-en muistokivelle sytytimme kynttilät ja vietimme hiljaisen hetken sankari-vainajien muistolle.

Salmin hautausmaalta löysimme myös Aunuksen retkikunnan sankari-hautamuistomerkin.

Mikkelin Reserviläiset teki sotahistoriallisen perinne-matkan Itä-Karjalaan 10. - 12.5.2018. Matkan teema-na oli tutustua muutamien kuuluisien torjuntataistelujen taistelupaikkojen nykypäivään, eli miltä maisemat näyt-tävät tänään 74 vuotta sitten käytyjen kiivaiden taistelu-jen jälkeen. Olimme myös varautuneet seppeleenlaskuihin suomalaisten sankarivainajien muistomerkeille.

Kylänäkymä Nurmoilasta


Salmista matka jatkui Aunukseen, n. 12.000 asukkaan kaupunkiin tosi heikkokuntoista tietä pitkin. Aunuk-sen Magneetti kaupasta ostimme il-laksi kevyet eväät ja lähdimme kohti Lemozeron majoituspaikkaa, Aunuk-sesta Petroskoin tietä n. 18 kilometriä pohjoiseen.

Nurmoilassa sijaitsi hiekkakan-kaalla suomalaisten valtaama, mutta venäläisten jo ennen sotia rakentama sotilaslentokenttä. Suomalaiset oli-vat sodan aikana päällystäneet hiek-kakentän 5 metriä pitkillä, puolimet-riä leveillä, reijitetyillä ja molemmilta sivuiltaan hammastetuilla teräslevyil-lä vahvistamaan ja tasoittamaan ken-tän pintaa. Sodan jälkeen paikalliset asukkaat olivat ottaneet kentän teräs-levyt uusiokäyttöön rakentamalla niis-tä tonttiensa ympärille vahvoja aitoja. Muuten Nurmoilan kylän yleiskuva tä-nään oli kuin suoraan valokuvaaja In-han sodanaikaisissa kuvissa.

Lentokenttäalueelta löysimme toi-sen amerikansuomalaisten rakenta-mista kahdesta hirsitalosta, kun V-P Nissisen isoisän sodan aikana ottaman valokuvan perusteella etsimme ruske-aa kaksikerroksista hirsirakennusta.

Tarkastellessamme aidan takaa ra-kennusta pihamaalla meitä haukku-va talon koira toi omistajansa ulos sitä rauhoittelemaan. Yllätykseksem-me vanha rouva puhui jonkin verran englantia ja hän pyysikin meidät pi-hamaalle, vertailemaan ja tutkimaan tarkemmin valokuvan rakennusta ny-kyiseen kiinteistöön.

Olimme kaikki samaa mieltä, että kyseessä on valokuvan rakennus. So-dan aikana rakennuksissa, joita oli siis kaksi, asui suomalaista lentokenttä-henkilöstä, sairaala- ja sotilasväkeä sekä lottia.

Vanha rouva oli muuttanut raken-nukseen sodan jälkeen lapsena ja hän hakikin sisältä aiemmin talteen ot-tamansa suomalaisia Vapaa Karja-la nimisiä sanomalehtiä joulukuulta 1941. Saimme kaksi lehteä mukaam-me muistoksi.

Sammatuksen Ritarimäki on useimmille suomalaisille kesän 1944 torjuntataisteluista tuttu. Torjuntatais-teluissa kolme panssarintorjujaa sai Mannerheimin ritariristin. Kuuluisin

näistä on korpraali T Ilomäki Keski-Suomesta, joka 75 mm saksalaisella PAK-tykillä yhdessä lataajansa kans-sa tuhosi 14 venäläistä T-34 vaunua ja 2 raskasta Klimiä. Sammatuksessa taisteli 15. prikaatin I pataljoona 24 – 25.6.1944.

Sammatuksen mäelle ovat venä-läiset jälkeenpäin tuoneet T-34:sen ja maalanneet sen kirkkaan vihreäk-si. Venäläisille taistelussa kaatuneil-le sankareille oli rakennettu nimetyt muistolaatat. Voiton päivänä muisto-laatoille oli tuotu runsaasti muovikuk-kia ja muovisia värikkäitä seppeleitä venäläiseen tapaan.

Sammatuksesta lähdimme kohti Syväriä ja Lotinanpeltoa. Tien kun-to oli hyvä, sillä Pietarista aina Mur-manskiin johtava tie on suhteellisen uusi. Syvärinjoen eteläpuolella, Lo-tinanpelossa, oli suomalaisilla sillan-pääasema. Asemasta mm. tarkkailtiin vihollisen liikkeitä ja selvitettiin vihol-lisen joukkojen keskityksiä sekä alka-van hyökkäyksen lähtöasemia.

Tiedustelun tuloksista ja venäläis-ten suurhyökkäyksen valmisteluista ilmoitettiin alkukesällä - 44 eteenpäin Aunuksen ryhmän esikuntaan, jossa epäiltiin parin kolmen vihollispatal-joonan valmistautuvan vain häirintä-hyök- käykseen. Sillanpääasemasta vetäydyttiin vihollisen huomaamat-ta käytännöllisesti katsoen ilman tap-piota kun joukkoja alettiin keskittää kannakselle.

Lotinapellon kaupunkiin, Syvä-rin rantatien yhteyteen, on pystytetty suuri soturinpatsas sekä hautamuisto-merkki sotasankareille ja -vainajille, johon on hakattu kaatuneiden nimet. Muistomerkki on muodoltaan kaare-va noin parikymmentä metriä pitkä ja viisi metriä korkea, jossa on lähes pa-rin tuhannen kaatuneen venäläissoti-laan nimet.

Seuraava kohteemme oli vuonna 1506 perustettu Syvärin luostari, jos-sa toimi sodan aikana mm. suomalai-nen sotilassairaala.

Ennen Aunukseen paluuta pistäy-dyimme Pss-aseman Laatokan ran-nan puoleisissa taisteluasemissa, eli Pisin lohkolla.

Pisissä ei tiettävästi käyty ankaria puolustustaisteluja, sillä parin päivän

viivytystaistelujen jälkeen jouduttiin asemista irtautumaan, kun puolusta-jien takaa, Tuulos - Viteleen linjalta alkoi kuulua armottoman kovaa tuli-tusta. Venäläisten maihinnousu suo-malaisten selän taakse Tuuloksen oli alkanut.

Lauantaiaamuna kotimatkamme alkoi Aunuksen kaupungin kiertoaje-lulla. Varhaisaamun Aunus oli uneli-as, vain joitakin kulkukoiria ja koiran-taluttajia näkyi paikka paikoin olevan liikkeellä.

Säntämän tien Tuuloksenjoen muistomerkille reippaat reserviläiset rakensivat näppärästi kuusihavuista seppeleen. Seppeleen muistomerkille laskivat J Rönkä ja K Kauppinen, kun-niavartioston muodostivat V-P Nissi-nen ja T Hyytiäinen. Muistomerkin alla lepää 57 suomalaista sankarivai-najaa.

Matkan jatkuessa pysähdyimme Viteleen hiekkarannalle nauttimaan aurinkoisesta loppukevään päivästä. Kaksi rohkeaa matkalaista kävi heit-tä-mässä ”talviturkin” Laatokkaan.

Matkanjohtajamme Reijo Lähteen-mäki oli järjestänyt meille aterian Vi-telessä eräässä karjalaisessa perheessä. Saimme nauttia paikallista, monipuo-lista ja ravitsevaa kotiruokaa. Ateria oli valmistettu pääosin oman pihapii-rin antimista.

Vitelestä kotimatkamme jatkui Nietjärvelle, jossa taisteli mm. JR 44, jonka runko pääosin oli Hämeestä. Joukko-osastoa oli täydennetty lop-pukesällä - 42 ja täydennysmiehiä oli mm. Keski-Suomesta ja Ylivieskan seuduilta. JR 44 oli vahvennettu, sil-lä apuna oli 15 Prikaatin osia. Sodan loppuvaiheessa murtokohdan vyöry-tyksessä olivat pääosassa juuri 15 Pri-kaatin pioneerit.

Täällä laskimme havuseppeleen Nietjärven taistelujen muistomerkil-le. Kunniavartiostossa E Kontinen ja R Pesonen, seppeleen laskivat V-P Nissinen ja R Lähteenmäki.

Kotimatkamme jatkui Värtsilän ra-ja-asemalle. Ylitys kesti tällä kertaa vain 45 minuuttia.

Teksti ja kuva: Kari Kauppinen


TAPAHTUMIA

SEPPELEEN LASKU 4.6.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä järjestet-tiin seppeleenlaskutilaisuus Päämajapatsaalla. Au-rinkoisena päivänä tilaisuutta seurasi suuri joukko mikkeliläisiä ja varmaan kesäasukkaitakin. Tilai-suudessa laskettiin Puolustusvoimien, Mikkelin kaupungin, Mikkelin Klubin sekä Suur-Savon re-servipiirien seppeleet. Kunniaosasto oli muodostet-tu alueen reserviläisistä ja musiikista vastasi Ra-kuunasoittokunta.

Kunniaosasto oli muodostettu alueen reserviläisistä

Reserviläisjärjestöjen seppeleen laskivat Jussi Saarinen, Jukka Rönkä ja Mauno Pulkka

Puolustusvoimien seppeleen laskivat evl Jyrki Niukkanen, Majuri Juhani Sihvonen sekä Niina Parkkinen

Musiikista vastasi Rakuunasoittokunta


Suur-Savon Reserviupseeripiiri ja Suur-Savon Reservi-läispiiri järjestivät maanpuolustusjuhlan 9.6. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun auditoriossa. Juhlaan osallistui noin 80 henkeä. Juhlapuheen piti Karjalan Pri-kaatin apulaiskomentaja eversti Arto Ikonen ja tervehdyk-sensä juhlaan toivat Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola sekä Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjoh-taja Janne Kosonen. Musiikista vastasi Rakuunasoitto-kunnan seitsikko. Juhlassa palkittiin yhteistyökumppanei-ta ja ansioituneita reserviläisiä.

Tilaisuuden musiikista vastasi Rakuunasoittokunta

Juhlassa palkitut rivissäRUL:n tervehdyksen toi Janne Kosonen

Reserviläisliiton tervehdyksen toi Ilpo Pohjola

Juhlapuheen piti eversti Arto Ikonen

2018

MAANPUOLUSTUSJUHLA 9.6.


Kannatusrahasto muisti uuden mi-talin ensimmäisillä numeroiduilla kap-paleille keskeisiä maakuntamme va-paaehtoista maanpuolustusta lähellä olevia henkilöitä. Viime vuoden hei-näkuun 12 päivänä oli allekirjoitta-neella yhdessä rahaston sihteerin, kap-teeni Tuomo Moilasen kanssa kunnia luovuttaa kultainen Savon Vasama-mitali n:o 1 Mannerheim-ristin rita-ri, kapteeni Tuomas Gerdtille tämän kotona Lauritsalassa. Seuraavat nu-merot saivat Maavoimien komentaja, kenraalimajuri Petri Hulkko, Karjalan prikaaatin komentaja, prikaatikenraali Pasi Välimäki, Itä-Suomen aluehallin-toviraston ylijohtaja Sirkka Jakonen, Karjalan prikaatin apulaiskomentaja, eversti Pertti Kuokkanen sekä kanna-tusrahaston edelliset puheenjohtajat insinöörikapteeni Jaakko Lamberg, majuri Matti Pulkkinen, kapteeni Esko Vuokko ja pitkäaikainen sihteeri ja ra-hastonhoitaja, everstiluutnantti Jor-ma Taskinen. Myös prikaatikenraali Olli Nepponen ja Etelä-Savon Alue-toimiston päällikkö, everstiluutnant-ti Jyrki Niukkanen ovat saaneet mita-linsa. Tämän vuoden aikana rahaston puolesta luovutettiin mitali maanpuo-lustusjuhlassa 9.6.2018 toimitusjoh-taja, ylivääpeli Heikki Hämäläiselle sekä Savon Prikaatin vuosipäivänä 13.6.2018 prikaatin entisille komenta-jille eversti Hannu Toivoselle ja evers-ti Markku Riittiselle.

Kun yleishyödylliset yhteisöt ovat joutuneet vaikeuksiin korkokannan vuosia kestäneen alhaisuuden ja sii-hen liittyvien sijoitusmarkkinoiden

mullistusten vuoksi, kannatusrahaston tulorakenteessa se on merkinnyt sijoi-tustulojen huomattavaa pienenemistä. Näin ollen uuden mitalin ja v.2007 lyötetyn hopeisen Savon Vasama-mi-talin myynnillä on entistä tärkeämpi osa rahaston varainhankinnassa. Jotta voisimme tukea piiriemme toiminta-mahdollisuuksia rahallisesti, toivom-me omien yhdistystemme käyttävän molempia mitalejamme palkitsemi-sessa ja jakavan tietoa myös muille

KANNATUSRAHASTON KUULUMISIA

Suur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahasto julkisti viime vuonna kultaisen Savon Vasama-mitalin itsenäisyytemme sata-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tämän lehden numerossa 1/2017 rahastomme entinen puheenjohtaja kapteeni Esko Vuok-ko selosti seikkaperäisesti tämän mitalin syntyprosessia, jos-sa keskeinen osuus oli insinöörikapteeni Jaakko Lambergilla. Kirjoituksessa annettiin hyviä vinkkejä mitalin tuomista mah-dollisuuksista reserviupseerikerhoille ja reserviläisyhdistyksil-le muistaa aktiivisia jäseniään ja yhteistyökumppaneita sekä kerrottiin, miten mitaleja käytännössä hankitaan.

maanpuoluskentän toimijoille mita-leista. Tietenkin nämä numeroidut mi-talit ovat myynnissä erilaisille yrityk-sille ja alan harrastajien kokoelmiin.

Rahaston vuosikokouksen päätös-ten mukaan kannatusrahaston muun varainhankinnan kehittämiseen pa-nostetaan laajentamalla keinovalikoi-maa. Vetoamme myös kerhoihin ja yh-distyksiimme, että ne jakaisivat tietoa kannatusrahaston toiminnasta jäsenil-leen sekä markkinoisivat samalla liit-tymistä henkilö- ja yritysjäseneksi ra-hastoon. Kannatusrahastolla on myös oikeus sääntöjensä perusteella ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.

Omalta osaltani esitän tässä samal-la kiitokset kaikille niille, jotka muisti-vat minua merkkipäiväni johdosta lah-joittamalla varoja rahastolle.

Pentti Nuutilainen Suur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahaston puheenjohtaja

KANNATUSRAHASTO JUHLIISuur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahaston

50-vuotisjuhla Upseerikerholla 16.10.2019.

Ohjelma Savon Vasamassa 1/2019.

MERKKIPÄIVÄÄ VIETTÄVÄ MAANPUOLUSTUKSEN YSTÄVÄ !Auta merkkipäivälahjaa harkitsevia vieraitasi ja

vinkkaa heitä ohjaamaan varoja Suur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahaston

tilille FI26 5271 0440 1783 00


TULOKSIA

Kenttäammunta 3.6. 2018

Kivääri h1. Hännikäinen Aleksi Jo 182 2. Pekonen Päivi Sa 134 3. Saaririnne Sami Mi 93 4. Mielonen Jarmo Sa 90 5. Hirvilammi Mika Mi 48

Kivääri h501. Hännikäinen Seppo Jo 164 2. Häkkinen Rauno Jo 124 3. Anttonen Jorma Sa 117 4. Kaskinen Veijo Sa 104 5. Ikonen Pentti Ka 100 6. Kantanen Ari Sa 81 7. Tirkkonen Hannu Mi 77 8. Pölönen Kari Sa 58

itselataava Kivääri h1. Hännikäinen Aleksi Jo 167 2. Mattila Jarmo Sa 142 3. Anttonen Jarmo Sa 138 4. Saaririnne Sami Mi 124 5. Pekonen Päivi Sa 121 6. Mielonen Jarmo Sa 119 7. Kakriainen Aki Jo 88 8. Hirvilammi Mika Mi 81 9. Immonen Juha Sa 45 10. Mielonen Jyrki Sa 9

itselataava Kivääri h501. Hännikäinen Seppo Jo 154 2. Anttonen Jorma Sa 119 3. Tirkkonen Hannu Mi 117 4. Ikonen Pentti Ka 113 5. Pölönen Kari Sa 109 6. Mäkinen Petri Ju 101 7. Kantanen Ari Sa 80 8. Mihaljov Leonid Jo 50

pienoisKivääri h1. Hännikäinen Aleksi Jo 167 2. Mielonen Jarmo Sa 127 3. Saaririnne Sami Mi 123 4. Mielonen Jyrki Sa 120 5. Hirvilammi Mika Mi 108 6. Pekonen Päivi Sa 107

pienoisKivääri h501. Hännikäinen Seppo Jo 147 (75) 2. Kantanen Ari Sa 147 (42) 3. Häkkinen Rauno Jo 144 4. Kaskinen Veijo Sa 131 5. Pölönen Kari Sa 116 6. Tirkkonen Hannu Mi 112 7. Anttonen Jorma Sa 75

Kivääri jouKKue 1. Joroinen 470 2. Savonlinna I 355 3. Savonlinna II 229 4. Mikkeli 218

itselataava Kivääri / jouKKue 1. Joroinen 409 2. Savonlinna I 378 3. Mikkeli 322 4. Savonlinna II 267 5. Savonlinna III 237

pienoisKivääri jouKKue 1. Joroinen 458 2. Savonlinna II 394 3. Mikkeli 343 4. Savonlinna I 313

porrassalmi-kilpailu 1.9.

henKilÖKohtainen 1. Väänänen Vesa 952. Kakriainen Mikko 943. Valkonen Tuomas 934. Ylijoki Konsta 92

5. Juuti Pasi 926. Venäläinen Arto 927. Kärkkäinen Pekka 918. Luukka Martti 909. Laukkarinen Tero 9010. Kuvaja Tommi 89

jouKKueKilpailu1. mikkelin reserviupseerit i 438Heikki Leppänen, Pekka Kärkkäinen, Jarmo Snicker, Mikko Kakriainen, Konsta ylijoki2. Kangasniemen reserviläiset 438Tero Laukkanen, Pentti Ikonen, Tuomo Marttinen, Arto Venäläinen, Reijo Hokkanen3. mikkelin reserviupseerit ii 411Tapio Meriluoto, Vesa Väänänen, Mauri Valkonen, Pekka Snicker, Antti Laitsaari

4.6. 2018Jalkaväen ansioristi

Pekka Kärkkäinen Petri Partti

9.6. 2018Suur-Savon Reserviupseeri-

piirin standaariEversti Pertti Kuokkanen

PALKITUTSuur-Savon Reserviläispiirin

standaariEversti Pertti Kuokkanen

RUL HAMEvl Jyrki Niukkanen

Hemmo KarvinenMika PaasonenJuha Viinanen

Jarmo KujanpääPaavo Puhakka

Savon Vasama Suomi 100 vuotta-mitaliHeikki Hämäläinen

Heikki JänttiRisto Komulainen

Olavi TolonenJari Kemppainen

savon vasama Cup 2018

1. Risto Jutila SLN RES 2 1912. Eetu Aksila SLN RES 1 1903. Petri Turtiainen SLN RES 3 1824. Tuomo Marttinen KNIEMI RES 1795. Seppo Thure MLI RES 1786. Janne Kurri SLN RES 3 1787. Pirkka Juntunen KNIEMI RES 1778. Mika Häkkinen MLI RES 1759. Joni Pietarinen KNIEMI UPS 17510. Pekka Laitinen SLN RES 1 17311. Joonas Luukkainen SLN RES 4 17012. Samuli Liukko SLN RES 4 17013. Tero Laukkarinen KNIEMI RES 17014. Jukka Rönkä MLI RES 16115. Kari Pölönen SLN RES 4 160

joukkuekilpailu 1. KNIEMI RES 6712. SLN RES 4 6453. MLI RES 6444. SLN RES 1 6115. KNIEMI UPS 5636. SLN RES 2 5297. MLI UPS 5178. SLN RES 3 505


4.6.2018 YLENNETYT ETELÄ-SAVON RESERVILÄISET

PALKITUT

Karjalan Prikaatin Etelä-Savon aluetoimiston päällikkö on 4.6. ylentänyt seuraavat reservin aliupseerit ja miehistöön kuuluvat:

sotilasmestariKsi Aholainen Veli-Matti Tapio Mikkeli

ylivääpeliKsi Hämäläinen Minna Markett MikkeliKolehmainen Kari Tapio JoroinenRäsänen Juha Tuomo Tapani Pieksämäki

Tasavallan Presidentti on ylentänyt 4.6. seuraavat reservin upseerit:

majuriKsi Hirvonen Kai Tuure Juhani Mikkeli

KapteeniKsi Rahikainen Kari Antti Juhani MikkeliRautio Hannu Pekka MikkeliUkkonen Jukka Kullervo Mikkeli

yliluutnantiKsi Jäntti Janne Kalervo PieksämäkiKaarniemi Harri Olavi MikkeliKorhonen Jonipekka SavonlinnaLeinonen Miikka Mauri Juhani MäntyharjuLeppänen Jukka Antero HeinävesiTikka Juhana Oskari MikkeliTurto Jussi Pekka MikkeliVarpunen Marko Juhani Mikkeli

luutnantiKsi Eerikäinen Karri Kristian MäntyharjuHannus Esa Martti MikkeliHiltunen Pekka Santeri MikkeliIivanainen Riku Mikael MikkeliKoste Raine Markus MikkeliKuvaja Tommi Aukusti MikkeliLahti Miika Johannes MikkeliLaitsaari Antti Oskari MikkeliNielikäinen Esu Olavi JuvaValkonen Jari Pekka Tapani Mikkeli

vääpeliKsi Kukkonen Mika Ilari SavonlinnaReponen Ville Veikko O SavonlinnaSepponen Arto Tapani PieksämäkiUotila Ville Akseli Mikkeli

yliKersantiKsi Järvinen Timo Hermanni MikkeliKorhonen Mika Timo Tapio MikkeliKuitunen Mikko Otto HirvensalmiLaitinen Petri Tapani KangasniemiMarjalaakso Olli Juhani MikkeliMinkkinen Ilkka Oskari PieksämäkiOkkola Aapo Henri J PuumalaRötkö Ari-Pekka MikkeliSirkka Ilkka Samuli PieksämäkiTimonen Juha Tapio Heinävesi

KersantiKsi Halonen Anssi Kalervo MikkeliJääskeläinen Kari Matti MikkeliKerminen Jyrki Ilari MikkeliKimari Joonas Jukka S MikkeliKoivunen Erkki Kalevi MikkeliOhenoja Sampsa Antero KangasniemiOrava Ville Tapani HelsinkiPirhonen Mari Johanna HeinävesiRossi Lauri Ilmari SavonlinnaSavolainen Petri Tapani MikkeliSirviö Juha-Pekka Pieksämäki

aliKersantiKsi Kalliola Atte Ville Valtteri MäntyharjuKilpi Juuso Petteri MikkeliKonga Jan Eerik MäntyharjuMatilainen Hannu Martti T SavonlinnaNykänen Jaakko Antti A RantasalmiRantala Valtteri Aki V ImatraRihu Jarmo Tapani MäntyharjuSaarinen Karri Mikael MikkeliSorvali Mikko Sakari SavonlinnaSuhonen Tero Evert SavonlinnaTarkiainen Martti Olavi MikkeliToivanen Kimmo Olavi PieksämäkiWallenius Joni Vihtori PieksämäkiYlönen Ari Tapani Mikkeli

KorpraaliKsi Holi Pasi Juhani SavonlinnaHämäläinen Antti Hannu J HirvensalmiImmonen Janne Petteri MikkeliNikka Henri Tapani JoroinenNyyssönen Marko Seppo T MäntyharjuMikko Timo Olavi MikkeliTiimonen Tuomo Antero SulkavaTorikka Pasi Tapani Sulkava

16.10. 2018Suur-Savon Reserviupseeri-

piirin pienoislippuPentti Nuutilainen

27.10. RUL PRAMHarri Kaipainen

MAANPUOLUSTUSMITALI-TOIMIKUNTA ON MYÖNTÄNYT

Maanpuolustus-mitalin kultaisella soljella

Jukka RönkäMika HäkkinenHarri Kaipainen

Maanpuolustusmitalin hopeisella soljella

Kari Kauppinen


HEIKKILÄN YRTTTILA

Heikkilän Yrttitila Oywww.kotimaisetyrtit.�

Kuivatut kotimaiset yrtit • yrttimauste-seokset • yrttiteet • makusokerit • yrttidipit • kristalli-suola • savusuola • yrttisuola

Kotimaisia yrttejä


PAIN

O |

TAIT

TO T

ERO

PRIN

TTalvella lämpimät, kevyet ja

tosi mukavat. Valitse omasi: www.kuoma.fi

KANSALLISKENKÄ

TalvellaTalvella lämpimät, kevyet ja tosi mukavat. Valitse omasi:

Antaa kylmälle kenkää!

Universal

Suomalaisen

2/2018 58. vskpiirit-ja-yhdistykset.reservilaisliitto.fi/files/30683/vasama_2-18_net.pdf · suutta...

Documents