Sote TKI esiselvitysraportti

Tutkimus, kehittäminen, innovaatiot ja osaaminen

20.6.2017 tilanne

Yhteenvedot

1. Sote- tki 2. Muutostyö ja koulutus

TKI maakunnassa ”strateginen

yhteistyö- sopimus”

Maakunnan TKI

Yliopistokeskus

SeAMK

SEDU + muut II

asteen oppilaitokset

Epky

Maakunta konserni TKI

MAKU järjestäjän

TKI-toiminnot

SOTE+PELA järjestäjän

TKI-toiminnot

Liikelaitoksen SOTE+PELA

TKI-toiminnot

AKSILA (7,5)

SB (2)

EPSHP (5) kehittämisyksikkö

TKI rakenteen hahmotelmaa

Yhteistyöalue TKI - TAY / TTY (T3)

Kansallinen TKI - THL, SITRA, VTT,

yliopistot ja korkeakoulut, …

Maakuntien kanssa TKI yhteistyö (KP,P,EP jne.)

Siirtyy 1.1.2019

EPTEK

Järjestöt

Valinnanvapaus-yhteisöjen

TKI-toiminnot

Kunnat

Seudulliset osaamis-

keskittymät

SOTEMAKU esiselvitysraportti

1. Sote-TKI Pj. Maria-Liisa Nurmi

Esiselvityksen keskeinen sisältö ja erityisesti

huomioitavat asiat

- Maakunnan sote-TKI- toiminta sisältää vastuun - Omasta kehittämisestä, organisaatiorajoja ylittävästä yhteistyöstä, tuottajien tki:sta, kuntien

tukemisesta hyte:ssä, kansallinen tki, yhteistyöstä koulutus- ja tki-organisaatioiden kanssa

- SOTE TKI tietotuotannon, menetelmien ja henkilöstön kehittämistä

- Selvitetty maakunnan nykyinen kehittämis- ja tutkimustoiminta (hankkeet), jota voidaan hyödyntää jatkossakin

- Sote-ydintoimijat: Aksila, EPSHP kehittämisyksikkö, SONet Botnia

- Tärkeät sidosryhmät/yhteistyötahot: Yliopistokeskus, Epky, SeAMK, Sedu ja muut II asteen oppil., EPTEK, kunnat, seudulliset osaamiskeskittymät

- Järjestöjen vahva rooli

- Nykytilan analyysi (SWOT) eri toimijoilta, keskeiset haasteet: - hankepohjaisuus, koordinoimattomuus, suunnitelmallisuuden puutteet, juurruttamisongelmat,

tieteellisen tutkimuksen vähäisyys

- Kehittämisresurssit: Aksila (7,5), EPSHP kehittämisyksikkö (5), SONet Botnia (2) vakituiset, hankerahoituksella suurin osa->resurssien hankepohjaisuus

- Sosiaalialan resurssien vähäisyys

- Lisäksi yhteistyötahojen kehittämisresurssit (60-70), Järjestöjen resurssit (n. 20)

- ”Oman” yliopiston puute

- TKI- toiminnan rahoitus: Perusterveydenhuollon yksikkö thlaissa, Aksila ja esh-kehittämisyksikkö, SONet Botnia erillisessä laissa valtion TA:ssa

- Tietotuotantotarpeet selvitetty osana maakunnan tietotuotantoa

- Osaamisen kehittämistyöryhmältä oma raportti

Linjausta vaativat asiat

- Vahvan maakunnallisen kehittämistoiminnan turvaaminen

- SOTE-kehittäminen (80-90 %:a toiminnasta) osana koko maakunnan

kehittämistä monialaisesti

- TKI toiminta tukee maakunnan strategiaa ja sote-palvelustrategiaa

- Aksilan, EPSHP-kehittämisyksikön ja SONet Botnia integraatio

monitieteellisesti, erityisosaaminen säilyttäen

- Tarvittavien kehittämisresurssien määrä ja tasapuolisuus so-te

- Kehittämistoimintojen sijoittuminen 2 vaihtoehtoa:

- Konsernipalveluihin (ainakin osa toiminnasta)

- SOTE-organisaatioon yhteyteen (substanssiosaaminen)

- Sote tki:tä tarvitaan järjestäjässä, liikelaitoksessa ja maakunnan sote-oy:ssä

sekä tuottajien tki toiminnan ohjauksessa ja koordinoinnissa

- Strateginen kumppanuus yhteistyötahojen kanssa

- Työnjako yhteistyötahojen ja oppilaitosten kesken

- Järjestöjen roolin huomioonottaminen ja osaamisen hyödyntäminen

Esitys jatkotoimenpiteiksi

- SOTE TKI –toiminnoista työstetään pitkäjänteinen, suunnitelmallinen tutkimus- ja kehittämisohjelma hankkeiden sijaan/hanketoimintaa ohjaamaan ja koordinoimaan

- Tutkimuspohjaisuuden vahvistaminen

- Strateginen yhteistyökumppanuus maakunnassa toimivien yhteistyötahojen ja verkostojen kanssa

- Järjestöjen roolin ja osaamisen hyödyntäminen

- Yhteistyösopimus valtakunnallisen ja yhteistyöalueen kanssa, valtakunnallisen kehittämistyön hyödyntäminen

- Yhteistyö eri yliopistojen kanssa

- Maakunnan sote TKI – toimintojen tarvitsemien resurssien määrittely (nyt paljon resursseja hankkeiden kautta) ja sijoittuminen (myös ICT-resurssit)

- Eri osaajien saatavuuden ja asiantuntijuuden kehittymisen turvaaminen monipuolisten tki- toimintojen avulla (mm. jatkokoulutuksen ja omaehtoisen tutkimustyön tukeminen)

- Yhteinen oppimis- ja tutkimusympäristö

- Muutosakatemia/t

SOTEMAKU esiselvitysraportti

2. Muutostyö ja koulutus-alatyöryhmän

raportti Pj. Taina Viiala ja Eija Ala-Toppari-Peltola

Esiselvityksen keskeinen sisältö

ja erityisesti huomioitavat asiat

Esiselvitys koostuu:

• sosiaali – ja terveysalan tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen

sekä ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen nykytilanteen ja

yhteistyön katsauksesta (esimerkkejä tutkinnoista, koulutusten

sisällöistä, koulutusten järjestäjistä -2.aste, amk, yliopistoyhteistyö,

vapaan sivistystyön tarjonta, työnantajien ja järjestöjen tarjonta)

• sote-uudistukseen kohdentuvan koulutuksen työkalupakin esittelystä

1) asiakas keskiössä, 2) ammatillisuuden ja asiantuntijuuden

uudistuminen ja vahvistuminen sekä 3) esimerkkejä

toteutusvaihtoehdoista

• Jatkotoimenpide-ehdotuksista

Linjausta vaativat asiat

- sosiaali- ja terveysalan koulutuksen (sekä tutkintoon johtava

ammatillinen koulutus että lisä- ja täydennyskoulutus) linkittäminen

sote-uudistuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin (=

alueen koulutus- ja tki-osaamisen tehokas hyödyntäminen)

- Verkkoalustojen ja digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöönotto

ja yhteiskäyttö (yhteiset tieto- ja dokumentointijärjestelmät)

- Viestinnän ja tiedottamisen tehostaminen

koulutusmahdollisuuksista maakunnassa

- Asiakkaiden osallisuuden (”kehittäjäasiakas) vahvistaminen sekä

koulutus- ja tki-toiminnan että sote-uudistuksen rakenteissa ja

toiminnassa

- Johtajuuden uudistuminen (lähiesimiesten ja ”keskijohdon”

osaamisen vahvistaminen)

Esitys jatkotoimenpiteiksi

- sosiaali- ja terveysalan koulutusten yhteistyörakenteen aktiivinen

hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen

- Perusosaamisen vahvistaminen uudistuvilla erityistaidoilla, mm.

toiminnan kustannus- ja laatuvaikutukset, moniammatillinen (ja

virtuaalinen) palveluohjaus vs. valinnanvapaus, toiminnan

markkinointi.

- Kansallisen koulutustarjonnan aktiivinen hyödyntäminen alueella, mm.

muutosjohtajuus, menetelmä- ja järjestelmäkoulutus, toimintamallien

pilotointi koulutuksen uudistajana

- Ministeriöiden (OKM, STM, TEM) selvitysten ja reformien aktiivinen

hyödyntäminen

- Koulutuksen ja tki-toiminnan tehokkaampi integraatio (hankkeiden

vaikuttavuus alueelle)

- Koulutuksen ennakointityön merkitys kasvaa, esim. väestörakenteen muutos ja eläköitymistilastot 2025 vs. tutkintoon johtava koulutustarve. Ehdotus: perustetaan E-P-koulutuksen moniammatillinen ennakointityöryhmä/ennakointikamari.

Materiaalit

Sote – tutkimus- ja kehittämisrakenne Työryhmä

- Maria-Liisa Nurmi, pj., KuusSoTe

- Hannu Puolijoki, pj. EPSHP

- Kari Nuuttila, Llky

- Kirsti Kähärä, Llky, th

- Arto Rautajoki, Sonet Botnia

- Matti Rekiaro, Aksila

- Teemu Puolijoki, EPSHP, sihteeri

- Taina Viiala, Seamk

- Harri Jokiranta, E-Psote

- Jarmo Lusa, Juko

- Minna Laitila, EPSHP

Alatyöryhmät 1. Muutostyö ja koulutus Muutosagentit

Kärki-hankkeet

Tutkimusperustainen käytäntö

– Taina Viiala SeAMK, Eija Ala-Toppari-Peltola sote- Muutosagentti,

Anneli Virtanen sote-Muutosagentti, Esko Kiviniitty llky, Marita

Kojola Seinäjoen kaupunki, Kirsi Sillanpää Sedu, Tuula Salo

SeAMK/Soster täydennyskoulutus, Annika Raveala EPKY, Christina

Rouvala EPSHP

2. Tietotuotanto (tilastot, tutkimukset, asiakkaiden kokemustieto, tietojärjestelmät)

Yhteinen maku-ryhmän kanssa

– Yhteiset jäsenet: Teemu Puolijoki, Maria-Liisa Nurmi, Marko

Rossinen, Kari Nuuttila, Arto Rautajoki

Kehittämisrakenneryhmän

tehtävät • -SOTE- Kehittämisrakenteen mallinnus

– huomioiden mahdollisuudet uusiin

toimintatapoihin, organisoitumiseen ja

yhteistyöhön

– toiminta uudessa maakunnassa

• Yhteistyön rakenne ja toimintatapa kuntien

kanssa

– huomioiden maakuntarajat ylittävä yhteistyö

Sote- tki / järjestämislaki Maakunta

- vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä

- koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä sekä

- tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.

- osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen sekä

- toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon osaamistarpeen arviointia ja ammatillisen osaamisen kehittämistä on tehtävä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa

Kaikkien maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja tuottavien yhtiöiden ja yhteisöjen on osallistuttava palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelemällä tavalla (§36). Yhteistyöalueen yhteistyösopimuksessa on sovittava maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa (§16)

Lisäksi palvelujen, saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden arviointi, sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta ja arviointi – raportointi maakunnalla

Asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Työsuunnitelma 17.11.2016 – 31.5.2017

Sote tutkimus- ja kehittämisrakennetyöryhmä

Valmistelutyön vaihe Aikataulu

1. Nykytilan analyysi - Lainsäädäntö - Sote tutkimus- ja kehittämisrakenne sekä

osaaminen ja koulutus - Resurssit

- Nykyinen tutkimus- ja kehittämistoiminta - SWOT-analyysi (nykytilan lisäksi tulevaisuus)

17.11.2016 – 27.3.2017

Kokoukset: 24.2., 27.3.17

2. Tavoitetila

- Keskeiset tavoitteet - Sote tutkimus- ja kehittämistoiminta ja yhteys

maakunnan t&k –rakenteeseen - Kehittämistehtävien sijoittuminen (maakunta,

yhteistyöalue, valtakunnallinen, kansainvälinen) - Maakunnan oma t&k-tuotanto ja ostopalvelut

- Kehittämisen toteuttamistavat (esim. digitalisaatio)

- Osaamistarpeet - koulutustarpeet - Strategiset t&k-tavoitteet

27.3.2017 – 19.4.2017

Kokoukset: 27.3., 19.4.17

Työsuunnitelma 6.2.2017 – 31.5.2017

Sote tutkimus- ja kehittämisrakennetyöryhmä

Valmistelutyön vaihe Aikataulu

3. Toimintamalli - Sote kehittämistoimintojen organisointi ja

rakenne (järjestäjä – tuottaja(t)) ja

yhteys maakuntakonsernissa,

- Uudet toimintatavat

- Ydintoimijat

- Ohjausrakenne ja sidosryhmäverkosto

- Kehittämisrakenne sote & muu

kehittäminen: synergia, tarpeellinen

integraatio ja erillään olo

- Kehittämisresurssit (henkilöstö, rahoitus)

- Yhteistyön rakenne ja toimintatapa

kuntien kanssa

- Allianssi Pirkanmaa (yhteistyöalue) &

Pohjanmaa

- Esitykset konkreettisista toimenpiteistä

- Selvitysraportti 31.5.2017 mennessä

20.4.2017 – 31.5.2017 -15.6.2017

Kokoukset - 22.5., tarvittaessa 15.6.17

Sote tki nykytilanne SOTE- näkökulma liittyy mm:

– palvelujärjestelmän toimivuuteen ja kehittämiseen,

– menetelmä- ja työvälinekehittämiseen,

– vaativan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja

sosiaalihuollon tutkimukseen,

– tuotannon laatuun, osaamiseen

Työryhmässä on selvitetty nykyiset sote-tki:n resurssit,

tki-toiminta ja arvioitu toimintaa Swot-analyyseillä

eriteltynä

• Ydintoimijat

• Sidosryhmät ja verkostot

Sote-kehittämisresurssit 2016 /5/17

Organisaatio Henkilöstö (htv) vak.htv Toimintakulut

Sonet Botnia vakituisia 2 Etelä-Pohjanmaa ja (2,5 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa) hankkeet: Kansa 1, Pro SOS 1, asiantuntija (TKI) 1

2

Aksila vakituisia 7,5 (+ 4 yleislääketieteen erikoistumisvirkaa Määräaikaiset: hankkeet 3,5

7,5 900 000 €+hankkeet

Erikoissairaanhoito 5 Määräaikaiset: Sisäinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (TUKE) 3 + EVO/VTR –tutkimustoiminta 3 + sairaanhoitopiirin oma tieteellinen tutkimustoiminta 3 + professuurit 3

5 200 000 € kehittä-mistyö+200 000 € tieteell.tutk.+ vtr 130 000 €

Eskoo 3 määräaikaista -31.12.2018 1 Kunnat Kaksineuvoinen 1

JIK 0,5 Seinäjoki 2 SOSKU -2018 Kehittämistyö oman työn osana

1,5 Osa perus-rahoituksena, osa hankerahoituksella

E-P Sote Projektinjohtaja1, muutosagentit 2, asiantuntijat 2 -2018

Yhteensä 17 (sis. 1,5 Kaksineuvoisesta ja JIK:stä)

Lisäksi kehittämistyötä tehdään oman työn ohessa kaikissa organisaatioissa

SWOT, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

(kehittämistoiminnot)

Positiiviset Negatiiviset

Vahvuudet - Henkilöstön laaja-alainen osaaminen ja kehityskyky,

vahva osaaminen omilla substanssialueilla - Sujuva ja vakiintunut yhteistyö sairaalan

toimintayksiköiden ja esim. shp:n jäsenkuntien / yhteistoiminta-alueiden sekä kansallisten toimijoiden kanssa

- Kehittämisen ja suunnittelun merkitys sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Heikkoudet - Kiire erityisesti tiettyinä vuosirytmin

mukaisina ajanjaksoina - Omaa työtä ja osaamista tukevaa

koulutusta ei välttämättä tarjolla - Ei ”särkymävaraa”, pitkät poissaolot näkyvät

toiminnan pyörimisessä

Mahdollisuudet - Kehittämisen ja suunnittelun / seurannan merkitys

uudessa maakunnassa - Tiedolla johtamisen merkityksen korostaminen - Tilasto-osaamisen hyödyntäminen - Erilaisten kehittämistoimintojen integraatio ja

resurssien käyttö optimaalisesti eri alojen asiantuntijuutta hyödyntäen uudessa maakuntahallinnossa

- Jo tehdyn kehittämistyön hyödyntäminen uudessa rakenteessa

Uhat - Kehittämistoiminnot ”sopeutusvara” - Kehittämistoimintojen painopisteen

liiallinen siirtyminen yhteistyöalueelle tai kansalliselle tasolle

- Sote- ja muun kehittämisen jääminen liikaa omiksi päällekkäisiksi saarekkeikseen, toisaalta eri substanssialojen ei-tarkoituksenmukainen integraatio

- Kehittämistoimintojen koordinoimattomuus järjestäjän ja tuottajien kesken

Sote tutkimus- ja kehittämistoiminta -

hoitotyö

Positiiviset Negatiiviset

Vahvuudet - Kehittämishankkeita paljon - Kehittäminen monilla osana omaa työtä, tuo

resurssia - Osaaminen, hyvin koulutettuja hoitajia - NPT, ”näyttö käyttöön” - Tays/ERVA hoitotyön tutkimusohjelma

Heikkoudet - Kehittämishankkeiden määräaikaisuus ja

erillisyys , tulokset ”katoavat” - Näytön vieminen käytäntöön - OTO, kuinka paljon on mahdollisuutta

kehittämiseen? - Selkeän linjan puute?

Mahdollisuudet - Selkeä rakenne ja koordinaatio - Monitieteisyys, hoitamisen ilmiöt usein

leikkaavat sosiaalitieteitä, lääketieteitä, psykologiaa

- NPT vahvistaminen - Pitkäjänteinen kehittämistyö - Asiakkaat mukaan kehittämistyöhön - Pysyvä rahoitus

Uhat - Tutkimus ja kehittäminen yhä kauemmaksi

käytännöstä - Siiloutuminen - Lyhytkestoiset hankkeet - Hoitotyö ja –tiede häviää rahoituskilpailussa - Asiakas unohtuu

SWOT - Aksila Positiiviset Negatiiviset

Vahvuudet • Lainsäädännöllinen perusta • Hallinnollinen asema • Haluttu kumppani • Asiantunteva moniammatillinen tiimi • HYTE-asiantuntijuus • Riittävät henkilöstöresurssit • Hanketoiminta • Järjestöyhteistyö • Verkostot

Heikkoudet • Henkilöstövaihtuvuus • Kehittämistoiminnan pirstaleisuus • Samanaikaisten kehittämishankkeiden

suuri määrä • Tieteellisen tutkimustoiminnan

vähäisyys perusterveydenhuollossa • Päätöksenteon monipolvisuus • Pieni yksikkö, ei särkymävaraa

Mahdollisuudet • Sote • Yksikkö on kehittämistyön ytimessä • HYTE-osaaminen • Yhteistoimintaosaaminen • Hankeosaaminen

Uhat • Henkilöstön jaksaminen • Kansallisten hankkeiden yllätyksellisyys

ja aikataulutus • Resurssien riittävyys jatkuvassa

muutoksessa

SWOT – SONet Botnia Vahvuudet:

- vahva toiminta-alueen tuntemus - Vahva, yhteistoiminnassa alueen kanssa laadittu strategia ja kaksivuotiset maakunnalliset

toimintasuunnitelmat: selkeä kehitysjatkumo painoalueilla - Tiivis kuntayhteys, laajat verkostot alueellisesti ja valta-kunnallisesti, monialaisuus - Joustava, ketterästi, kuntien ja maakuntien

tarpeisiin bottom up- periaattella vastaava organisaatio, jolla myös vahva järjestöyhteistyö

- Matala hierarkia ja kevyt hallinnollinen organisointi sop.org. - Aktiivinen toimija ulkopuolisen hankerahoituksen hankkimisessa maakuntaan ja sosiaalialan kehittämistoimintaan - Linkki paikallis- alueellisen ja valtakunnallisen sosiaalialan kehittämistoiminnan välillä

- Vahvat näytöt toiminnan tuloksellisuudesta

Heikkoudet • Henkilöstövaihtuvuus

• Kehittämistoiminnan pirstaleisuus

• Samanaikaisten

kehittämishankkeiden suuri määrä

• Tieteellisen tutkimustoiminnan

vähäisyys perusterveydenhuollossa

• Päätöksenteon monipolvisuus

• Pieni yksikkö, ei särkymävaraa

Mahdollisuudet

• Sote

• Yksikkö on kehittämistyön ytimessä

• HYTE-osaaminen

• Yhteistoimintaosaaminen

• Hankeosaaminen

Uhat

• Henkilöstön jaksaminen

• Kansallisten hankkeiden

yllätyksellisyys ja aikataulutus

• Resurssien riittävyys jatkuvassa

muutoksessa

Nykytilanteen analyysi • Nykyistä varsin runsasta kehittämistoimintaa

voidaan hyödyntäminen jatkossa

• Kehittämistoiminnasta on Kooste liitteenä

• Yhteistyö järjestöjen laajan kehittämistyön kanssa

• Suurin osa kehittämistyöstä rahoitetaan hankerahoilla

Nykytilanteen haasteet Haasteet:

- koordinaatio, hankkeiden erillisyys, siilomaisuus

- juurruttamis- ja implementointivaikeudet

- Hankkeiden ja rahoituksen lyhytaikaisuus

- kilpailu hankerahoista

- hyvät käytännöt ja kehittämistyö eivät jää konkreettisesti

elämään

Kaivataan:

- nykyistä selkeämpi integroitu sote tki-rakenne

- kokonaisuuden hahmottaminen ja suunnitelmallisuus

- Ennakointi ja hankkeiden arviointi osana kehitysjatkumoa

- monitieteellisyyttä (yhteiskuntatieteet, hoitotiede, lääketiede,

kauppatiede, oikeustiede)

- interaktiivisuutta, verkostoitumista, asiakaslähtöisyyttä

- Osaamista tuotteistamisesta ja markkinoinnissa

KANSAINVÄLINEN: Kv-tutkimus ja kehittäminen, osaaminen ja innovaatiot (esim. terveysteknologia)

KANSALLINEN: Tietotuotanto, yhteistyökumppanuudet

SOTE -YHTEISTYÖALUE:

Tarvelähtöinen maakuntien kehittymistä tukeva monialainen yliopistollinen

perustutkimus, koulutus ja kehittäminen. Osaamis- ja innovaatiojärjestelmä ja sen

kehittäminen.

POHJALAISMAAKUNTIEN YHTEISTYÖ: Ympäristö- ja liikenneasioiden kehittäminen, sote-kehittäminen ja yhteistyö,

hyvinvointibarometri, hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta

MAAKUNTA (maakunta- sote ja maakunnan muut tehtävät):

Palveluketjujen optimointi eri tuottajien kesken. Palvelukokonaisuuden varmistaminen

ja toimintaprosessien kehittäminen. Suunnittelu ja seurantayhteistyö. Indikaattorityö,

määrällisen ja laadullisen tiedon tuotanto ja analysointi. Sisäisesti ja ulkoisesti tuotetun

tiedon vertailu. Ennakointi ja tulevaisuustyö. Tutkimuksen, koulutuksen sekä osaamis- ja

innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Alueellinen hyvinvointikertomus,

maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma, maakuntakaava, kansainvälisyys-

toimintaohjelma, kulttuuri- ja liikuntastrategia. Aluekehittäminen ja alueellinen

edunvalvonta.

KUNTA:

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet, sisäinen ja ulkoinen tietotuotanto,

päätösten vaikutusten ennakkoarviointi, kunnallinen hyvinvointikertomus.

Peruspalvelujen toimivuus ja vaikuttavuus. Kunnan elinvoimatyö (kuntapolitiikat).

Kansalaisyhteiskuntatyö.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnan tehtävänä.

Kehittämisen rakenne MITÄ TAVOITELLAAN?

Väestön sosiaalisten ja

terveyserojen kaventaminen

sekä

hyvinvoinnin lisääminen.

Elinvoiman

ja kilpailukyvyn

edistäminen.

Kustannusten kasvun

hillitseminen

MILLÄ MENETELMILLÄ

TAVOITTEISIIN

PYRITÄÄN? • Tiedonkeruun, päätök-

senteon, suunnittelun ja

toimeenpanon

tukemisella

• Osaamisen ylläpitämisellä

ja uudistamisella

• Elinvoiman ja kilpailu-

kyvyn kehittämisellä

• Työmenetelmien ja

palvelujen vaikutta-

vuuden kehittämisellä.

• Palvelupakettien kehittä-

mistyöllä

• Asukas- ja asiakas-

lähtöisillä toimintatavoilla

• Osallistavilla toiminta-

tavoilla

• Yhdyspintayhteistyöllä

• Sote-johtamisen

tukemisella (vertaistuki-

verkosto)

• Yhdyspintaviestinnällä ERI IKÄISET ASUKKAAT

26.10.2016 luonnos_Jokiranta Seppelvirta PuolijokiT Rautajoki Hyytiä

Muutostyö ja koulutus-

alatyöryhmän raportti

05/2017

Koulutuksen ja yhteistoiminnan nykyinen rakenne 1/4

• Perusosaamisen vahvistaminen; työnantajat ja kouluttajat

• Erityisosaamisen kehittäminen; koulutus, täydennyskoulutus, tki-rakenne, olemassa olevan yhteistyörakenteen hyödyntäminen

• Kansallinen koulutus; muutosjohtajuus (House), menetelmät (esim. STM), toimintamallit vs. alueellinen näky

• Ministeriöiden selvitykset ja reformit

Koulutuksen ja yhteistoiminnan nykyinen rakenne 2/3

Sote-tutkintoon johtava

koulutus

Esimerkkejä tutkinnoista Esimerkkejä koulutuksen

järjestäjistä

2. aste: Ammatilliset

perustutkinnot

Ammattitutkinnot

Erikoisammattitutkinnot

Sosiaali- ja terveysala,

lähihoitaja

Koulunkäynnin ja aamu- ja

iltapäivätoiminnan ohjauksen

ammattitutkinto

Vanhustyön

erikoisammattitutkinto

Seinäjoen

koulutuskuntayhtymä, Sedu

E-P-Opisto

Ammattikorkeakoulu:

Perustutkinnot

YAMK

sairaanhoitaja,

terveydenhoitaja, sosionomi

fysioterapeutti (YAMK)

SeAMK

TAMK (koulutusvaihto

geronomi/bioanalyytikko)

Yliopistoyhteistyö:

5.alue (ERVA)

Lääketieteen koulutus

(kandidaatti, erikoistuminen)

Tampereen yliopisto

Koulutuksen ja yhteistoiminnan nykyinen rakenne 3/3

Sote-ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus Esimerkkejä koulutuksista Esimerkkejä koulutuksen järjestäjistä

2.aste: Ammattitaitoa täydentävä koulutus (passit,

sertifikaatit, tilauskoulutukset)

Hygieniaosaamistesti, Ensiapu 1, Hätäensiapu,

Työturvallisuuskortti

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu

Korkeakoulutus:

- Seinäjoen ammattikorkeakoulu:

Avoin AMK

Erikoistumiskoulutus

Täydennyskoulutus

- Seinäjoen yliopistokeskus:

Avoin yliopisto

- Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys:

Avoin yliopisto (eri yliopistojen tarjontaa)

Ammatillinen täydennyskoulutus (pitkä- ja

lyhytkestoinen)

Tilauskoulutus (myös

osaamistarvekartoitukset)

60 op. polkuopinnot, kesäopinnot, tutkinnon osat

Sosiaali- ja terveysalan kehittäjä 30 op.

Puitesopimus EPSHP:n kanssa, työhyvinvointi

Terveystiede (hoitotiede), sosiaalityö

VY: Sosiaali- ja terveyshallintotiede, johtaminen,

talousoikeus. UEF: Farmasia ja ravitsemustiede

Lähijohtaminen, terapiakoulutukset, eri

ammattiryhmien koulutus (esim. hammaslääkärit,

apteekkihenkilöstö, lakimiehet)

SeAMK

5 ammattikorkeakoulun yhteistyö

Tampereen yliopisto

Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto

Vapaan sivistystyön tarjoama koulutus terveys-, liikunta-, musiikkitarjonta, käden taidot,

maahanmuuttajien koulutus, avoin yo

Kansalais- ja kansanopistot

Työnantajien, 3. sektorin (liitot, järjestöt, yhdistykset

jne.) sekä yksityisten tarjoama tilaus- ja

täydennyskoulutus

kriisityö, ystäväkorttitoiminta,

kokemusasiantuntijakoulutus, vapaaehtoistyön

koulutus ym.

EPSHP, kunnat ja kaupungit, seurakunnat, Järjestötalo,

Yhteistyöverkostojen Sote-kehittämisresurssit 2016 Organisaatio Henkilöstö (htv) vak.htv Toimintakulut

SEAMK Koko SeAMK 53,9 /soster 9,1

30,0/6,8 5,2 M€/841 000 €

Yliopistokeskus 9 Epanet professuuria 20 -100% työpanoksella painoalaan Hyvinvointi ja luovuus plus henkilöstö

6,8 M€, josta n. 2M€ painoalaan Hyvinvointi

Epky Epanet koordinaatio, E-P kesäyliopisto koulutus 4,5

Sedu Koko hankemäärästä sote-alalle kohdentuu noin 1,2 htv/v, mutta lisäksi monet hankkeet ovat monialaisia ja tuottavat siten osaamisen ja toiminnan kehittämistä myös sote-alalle.

EPTEK 6 työntekijää, 3 vakituista, hankkeita

hankerahoitukset

Järjestöt Eri järjestöjen hankkeissa maakunnassa n. 20 projektit

Eri rahoitukset

Lisäksi kehittämistyötä tehdään oman työn ohessa kaikissa organisaatioissa

Muutostyö, osaamisen kehittäminen ja koulutus

Positiiviset Negatiiviset

Vahvuudet:

Tki-kehittäjäresursseja ja-osaamista

maakunnassa.

Korkeakoulutusta, ammatillista

koulutusta, täydennyskoulutusta.

Vahvaa hanketoimintaa.

ERVA-yhteistyö toimivaa.

Heikkoudet:

Ei omaa yliopistoa.

SONET BOTNIAn hajautettu rakenne.

Taloudelliset tekijät.

Tieto tarjonnasta ja koulutuksen tarpeet

ovat hajanaisia.

Mahdollisuudet:

ERVA-yhteistyön jatkuminen,

yliopistoyhteistyö.

Tarjotaan osaamisen kehittämiseen

ostopalveluja.

Yhteisen SOTE-tiedon (mm.

työkalupakki) hyödynnettävyys

asiakkaiden ja palvelujen eduksi.

Verkko-oppiminen vs. koulutettavien

määrä. Synergiaetu.

Uhat:

Rajapinnat (myös ICT) toiminnan esteenä.

Resurssit, taloudelliset raamit.

Koulutuksen organisointi, ennakointi ja

suunnitelmallisuus, mm. erilaiset

organisaatiokulttuurit.

Sote-uudistus ja koulutuksen työkalupakki 1/3

• Muutoksen ja koulutuksen vipuvarsi on ”kehittäjäasiakas”:

= asiakkaan näkökulma, asiakkaan polku,

asiakkaan kokemus (case) uudessa sote- rakenteessa

= asiakkaan ja asiakkuuden vahvistuminen

(vrt. systeeminen lastensuojelukoulutus)

valinnanvapaudessa ja palveluohjauksessa

Sote-uudistus ja koulutuksen työkalupakki 2/3

• Ammatillisuuden ja asiantuntijuuden vahvistuminen:

= menetelmien ja toimintamallien koulutus

= hyvät käytänteet jakoon, yrittäjyys

=Lean-prosessikoulutus kaikille

=kustannus- ja laatutietoisuus, esim. PDCA

=sote-tiedon hyödyntäminen

=muutoksen johtaminen

=verkostojohtaminen

Sote-uudistus ja koulutuksen työkalupakki 3/3

• Miten?

=verkkoalustat ja digitaaliset

oppimisympäristöt

= yhteissuunnittelu/palvelumuotoilu =

asiakkaan osallisuus ja asiantuntijan

sitoutuminen muutokseen/

kehitykseen/toiminnan arviointiin

=muutosagentit/työparit työpaikoille

=lähiesimiehet keskiössä

Sote-uudistus ja koulutuksen työkalupakki 3/3

• Miten?

=verkkoalustat ja digitaaliset oppimisympäristöt

= yhteissuunnittelu/palvelumuotoilu =

asiakkaan osallisuus ja asiantuntijan sitoutuminen muutokseen/ kehitykseen/toiminnan arviointiin

=muutosagentit/työparit työpaikoille

=lähiesimiehet keskiössä

Tulevaisuus 1/2

• Palvelumuotoilun ja kustannustietoisuuden tarve koulutuksessa kasvaa

• Mitä minun tulee tietää toiminnasta tänään, huomenna, ylihuomenna? Paljon vielä avointa.

• Kokemuksellisuus (kokeilukulttuuri), osallisuus, asiakkaan kohtaaminen teemoina

• Tutkimuksellinen kehittämisrakenne ; mm. hankkeet ja niiden hyödyntäminen

Tulevaisuus 2/2

• Ammatillisen koulutuksen reformi 1.1.2018-

• Koulutuksen ennakointityön merkitys kasvaa, esim. väestörakenteen muutos ja eläköitymistilastot 2025 vs. tutkintoon johtava koulutustarve. Ehdotus: perustetaan E-P-koulutuksen moniammatillinen ennakointityöryhmä/ennakointikamari

• OKM –koulutuksen uudistamisselvitys 2017 -