SOTE / Harri Jokiranta Työryhmien yksityiskohtaisemmat

raportit löytyvät osoitteesta https://ep2019.fi/

Esityksen rakenne Diat

Taustoituksen tilastoaineistoa 2-12

Jatkovalmistelussa huomioitavaa 13-19

– Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation varmistaminen

– SOTE liikelaitososion maantieteellisen palveluverkon optimointi

– SOTE suoranvalinnan toteuttaminen (päätös viimeistään 30.6.2018)

– Perhekeskusmallin toteuttaminen (hallitusohjelma / STM kärkihanke)

– Maakunnan HYTE toimintojen integraatio ja yhteistyö kuntien kanssa

– SOTE lautakunnan perustaminen

– Maakunnan vahva TKI rakenne edellytys SOTE spesifille TKI rakenteelle

– Palvelustrategia

– Neuvonta ja ohjaus, palvelutarpeen arviointi ja palvelujen yhteensovittaminen

– Työterveyshuollon mallinnus

Johtoryhmäraportit 20-49

– Organisaatio johtoryhmä

– Terveyden ja sairaanhoidon johtoryhmä

– Ikäihmisten palvelujen johtoryhmä

– Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmä

– Ympäristöterveydenhuollon johtoryhmä

Jatkotyöskentelyn linjausta 51-57

VÄESTÖKEHITYS

KUNNITTAIN 2016-

2035

Etelä-Pohjanmaan väkiluku kasvaa väestöennus-teen mukaan noin 1 100 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä

Tuleva väestökehitys korostaa maakunnan kuntien kaksijakoista kehitystä: väestö kasvaa ennusteen mukaan vain Seinäjoella, Ilmajoella ja Lapualla

Seinäjoen väestö kasvaa ennusteen mukaan peräti 10 000 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä: Etelä-Pohjanmaan tuleva väestökasvu olisi raskaasti negatiivinen ilman Seinäjoen merkittävää väestölisäystä vuosina 2016-2035

Seinäjoen kasvukehän ulkopuolella kaikkien maa-kunnan muiden kuntien väestökehitys on supistuvalla tai voimakkaasti supistuvalla uralla ennusteen mukaan vuosina 2016-2035: väestö vähenee ennusteen mukaan yli 10 % puolessa alueen nykyisistä kunnista vuoteen 2035 mennessä

KUNTA

ASUKASLUKU 2016 (toteutunut)

ASUKASLUKU 2035 (ennuste)

MUUTOS 2016-2035 ABS.

MUUTOS % 2016-2035

SEINÄJOKI 62 052 72 054 10 002 16,1

ILMAJOKI 12 167 13 334 1 167 9,6

LAPUA 14 575 15 778 1 203 8,3

KAUHAJOKI 13 772 13 160 -612 -4,4

KURIKKA 21 501 19 568 -1 933 -9,0

EVIJÄRVI 2 535 2 297 -238 -9,4

KAUHAVA 16 599 14 982 -1 617 -9,7

ALAJÄRVI 9 899 8 891 -1 008 -10,2

ALAVUS 11 907 10 591 -1 316 -11,1

SOINI 2 186 1 897 -289 -13,2

ISOJOKI 2 079 1 794 -285 -13,7

ÄHTÄRI 5 985 5 103 -882 -14,7

KARIJOKI 1 349 1 139 -210 -15,6

VIMPELI 3 025 2 545 -480 -15,9

TEUVA 5 363 4 337 -1 026 -19,1

LAPPAJÄRVI 3 176 2 560 -616 -19,4

KUORTANE 3 690 2 943 -747 -20,2 ETELÄ-POHJANMAA 191 860 192 973 1 113 0,6 Timo Aro

Timo Aro

Asutut ruudut 2015

Autioituneet ruudut 2005-2015

Timo Aro

yksityinen

(sis. apteekit) julkinen

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintapisteet 2017

(SITRAn aineisto)

Ikävakioitu sairastavuus 2013

Indeksi kuvaa kuntien ja alueidenväestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon (=100)

http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi

Tarvevakioidut menot 2015

Tarvevakioituja menoja ja tarvekertoimia tulkitaan samoin: poikkeama maan keskiarvosta (100) kertoo sen, kuinka monta prosenttia kunnan tarvevakioidut menot poikkeavat suhteessa koko maahan.

Suvi Mäklin, Timo T. Seppälä, CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 12.4.2017

Pienituloisuusaste 2015

Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla.

https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Gini kerroin 2015

Muuttuja kuvaa alueen asuinkuntien käytettävissä olevien tulojen tasaisuutta. Gini-kerroin on sitä pienempi, mitä tasaisemmin alueen asuntokuntien käytettävissä olevat tulot jakautuvat (=tuloerot)

https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

• Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation varmistaminen

– Vertikaalinen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio

• Yhteistyöalueen ja maakunnan palveluvastuiden määrittely (JärjestämisL 16§) turvaamaan maakunnan palvelurakenteen ja kansallisesti keskitettävien palvelujen kokonaisuus

• Maakunnan sote -liikelaitoksen sosiaalihuollon palveluja vahvistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaamisella palvelujen käyttäjän elämäntilanteen mukaisen palvelukokonaisuuden toteuttamiseksi

• Sosiaali- ja terveyskeskusten ja maakunnan sote -liikelaitoksen toiminnallinen

integraatio tukee peruspalvelupainotteista palvelukokonaisuutta sekä yhtenäisiä hoito- ja palveluketjuja

– Horisontaalinen maakunnallinen toimintaintegraatio

• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja monialaisen maakunnan eri toimintojen integraatio tuottaa synergiaa ja lisää toiminnan vaikuttavuutta ja vahvistaa maakunnan palveluverkkoa, palvelujen saatavuutta ja kustannustehokkuutta

• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus edellyttää maakunnan ja kunnan palveluvastuiden sekä järjestöjen ja yhdistysten toiminnallisten rajapintojen ratkaisua palvelujen vaikuttavuuden vahvistamiseksi (esim. perhekeskusmalli) ja kansalaisten elämäntilanteen mukaisen palvelukokonaisuuden muodostamiseksi

• Sosiaali- ja terveyskeskusten ja maakunnan sote -liikelaitoksen toiminnallinen integraatio varmistaa alueellista palvelurakennetta, palvelukokonaisuuden kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta

Jatkovalmistelussa huomioitavaa

• SOTE liikelaitososion maantieteellisen palveluverkon optimointi

– 2019 aloitetaan nykyisen palveluverkon mukaisesti, jonka muodostavat

yhteistoiminta-alueiden sekä Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien sosiaali- ja

terveydenhuollonpalvelutoiminnot

– Pidemmällä aikavälillä (2020 – 2040) palveluverkko uudistetaan

vastaamaan maakunnan väestörakennetta, väestön sijoittumista ja

palvelutarpeen muutosta

– Palveluverkon uudistamisessa huomioidaan palvelun jakelukanavien (mm.

palvelujen liikkuvuus, digitalisaatio, kotona käytettävyys) ja logistiikan

kehittyminen

– Palveluverkon optimoinnin tarkoituksena on vahvistaa palvelurakenteen

vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta, maakunnan rahoituksen

vaatimuksia sekä turvata palvelujen yhdenvertaisuutta

– Palveluverkon ratkaisussa huomioidaan monialaisen maakunnan

palvelujen maantieteellinen ja toiminnallinen rakenne sekä eri

palvelukäytäntöjen synergia

Jatkovalmistelussa huomioitavaa

• SOTE suoranvalinnan toteuttaminen (päätös viimeistään 30.6.2018)

– Edetään STM esittämien toteuttamisvaihtoehtojen 3 ja 2 mukaisesti

huomioiden valmisteluaikataulu ja arvio valinnanvapausmarkkinoiden

avaamisen laajuudesta

– Toteutetaan henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana valinnanvapauden

toteuttamista ja valinnanvapausmarkkinoiden kehittämistä

– Maakunnan SOTE oy:n perustamistyö käynnistetään syksyllä 2017,

muodostetaan yksi maakunnan SOTE oy, jolla on palvelutoimintaa esim.

maakunnan liikelaitoksen palveluverkon mukaisesti

• Perhekeskusmallin toteuttaminen (hallitusohjelma / STM kärkihanke)

– Kootaan perhekeskustoimintamallin mukaiset toimijat ja niiden verkostot

maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon mukaisiin

toimipisteisiin, määritellään perhekeskusten palvelutaso ja tarvittavat

yhteistyökäytännöt kuntien, järjestöjen ja sosiaali- ja terveyskeskusten kanssa

– Maakunnan tekemä neuvolatoiminnan sijoittumisratkaisu määrittelee

sisällöllisesti sekä perhekeskustoimintamallin kokonaisuutta että sosiaali- ja

terveyskeskusten palvelutoimintaa (ValinnanvapausL 15§) ja

yhteistyöverkostoja

Jatkovalmistelussa huomioitavaa

Perhekeskusmallin hahmotelma

2.2.2017 17 Eija Ala-ToppariPeltola

• Maakunnan HYTE toimintojen integraatio ja yhteistyö kuntien kanssa

– HYTE toiminnan vastuurakenteen selkiyttäminen monialaisen maakunnan

toiminnassa ja organisaatiossa sekä maakunnan, kuntien ja järjestöjen

yhteistyötehtävänä (MaakuntaL 7§, 8§)

– Hyvinvointivaikutusten arvioinnin mallintaminen maakunnan

päätöksenteossa

– Alueellisen hyvinvointikertomustyön määrittely maakunnan, kuntien ja

verkostotoimijoiden vastuina sekä tarvittavan resurssin varmistaminen

• SOTE lautakunnan perustaminen

– Toimielinten pohdinta vaatii laaja-alaista keskustelua ja yhteistä

toimintalogiikkaa koko maakuntaorganisaatiossa - esim. sosiaali- ja

terveydenhuollon muutoksenhakumenettely (MaakuntaL 29§)

• Maakunnan vahva TKI rakenne edellytys SOTE spesifille TKI rakenteelle

– Selkiytetään kehittämisresurssien ja –toiminnan (tehtävät) sijoittuminen

järjestäjän ja tuottajan (liikelaitos ja julkinen sote-yhtiö) kesken

– Sosiaali- ja terveydenhuollon TKI rakenteen selkiyttäminen maakunnan ja

yhteistyöalueen toiminnassa (JärjestämisL 16§ 2mom 7 kohta) sekä

kansallisen ohjauksen kokonaisuudessa (mm. Soininvaaran Masote malli)

Jatkovalmistelussa huomioitavaa

• Palvelustrategia – Palvelustrategian laatiminen (JärjerstämisL 14§) toteutetaan osana maakunnan

strategiatyötä

– Palvelulupauksen (JärjerstämisL 15§) laatimisessa hyödynnetään lisäksi kansallista STMn sparraustoimintaa (advisory ryhmää)

– Osallisuustyön mallintamista toteutetaan osana maakunnan laajaa strategiatyötä, ohjauksen ja toimintojen kokonaisuutta

• Neuvonta ja ohjaus, palvelutarpeen arviointi ja palvelujen

yhteensovittaminen – ValinnanvapausL luku 7 toteuttaminen osana maakunnan SOTE toimintojen ja suoran

valinnan toimijoiden palvelurakennetta sekä palvelujen käytön toimivuutta

– Integraation käytännön ratkaisujen luominen palveluketjujen toimivuuden ja palvelujen vaikuttavuuden varmistamiseksi

• Työterveyshuollon mallinnus – Analyysien ja arviointikeskustelujen jälkeen työryhmä päätyi täysin yksimielisesti

ehdottamaan parhaana organisointimallina ja strategisena linjauksena markkinoilla toimivan yhtiön perustamista

Jatkovalmistelussa huomioitavaa

SOTE liikelaitos työryhmät

Organisaatio

-päätyöryhmä

Hallinto ja johtaminen

Yhteistyössä:

Johtamisjärjestelmä

työryhmän kanssa

Strategiatyö

Yhteistyössä:

Aluekehitys- ja

strateginen suunnittelu

työryhmän kanssa

SOTE työryhmärakenne kevät 2017

SOTEMAKU työryhmät

Palvelurakenne

-päätyöryhmä

Terveyden ja

sairaanhoidon palvelut

- Pela ja ensihoito

Ikäihmisten palvelut

- I&O muutosagentti

Perhe- ja sosiaali-

palvelut

- LAPE muutosagentti

- LAPE hanke

Ympäristöterveyden-

huollon palvelut

[ Osallistavat työyhteisö- ja alueseminaarit // Citizen´s Voice // Osallisuushankkeet ] Arvokas tieto -osallisuushanke

Strategiset

Tukipalvelut

Työryhmätyöskentely

toteutuu yhdessä

SOTEMAKU strategisten

tukipalvelujen

työryhmien kanssa

Tutkimus- ja

kehittämis-

rakenne

Työryhmätyöskentely

integroituu

maakunnan tutkimus-

ja kehittämisrakenne

työryhmän kanssa

● Toimintakulttuurin muutos

-alatyöryhmä

● Perhekeskustoimintamalli

-alatyöryhmä

● Erityis- ja vaativan

tason palvelut

-alatyöryhmä

● Vammaispalvelut

-alatyöryhmä

● Aikuisten palvelut

-alatyöryhmä

▪ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

▪ Lapsiperheiden terveyspalvelut

▪ Varhaiskasvatusta ja (VAKA)muu terveyttä/hyvinvointia edistävä

toiminta sekä järjestöt ja seurakunnat ▪ Lastensuojelun avohuolto; Hackneyn malli sekä perhekuntoutuksen

monitoimijainen, lähituen, suojelun ja hoidon prosessi ▪ Sijaishuolto (perhehoito, laitoshoito ja valvonta); laadukkaan

sijaishuollon määrittely, ohjauksen ja valvonnan uudistaminen ▪ Perus-, erityis- ja vaativimman tason integroivat ja jalkautuvat palvelut

sekä monialaisen palvelutarpeen arviointi (lastensuojelu) ▪ Perheoikeudelliset palvelut

▪ Palvelussuunnitelma/palvelutarpeen arviointi

▪ Toimintakeskus ja päivätoiminta, erityiskoulutus päiväaikainen toiminta

▪ Asumispalvelut

▪ Henkilökohtainen apu

▪ Asunnonmuutostyöt

▪ Kuljetuspalvelut

▪ Aikuissosiaalityö

▪ Työllisyyttä edistävät palvelut

▪ Päihde- ja mielenterveys

Ikäihmisten palvelut -työryhmä

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut - työryhmä

Ympäristö-terveyden-huollon-palvelut -työryhmä

Palvelurakenne-

päätyöryhmä

▪ Ikääntyneiden omaishoito

▪ Lasten ja työikäisten omaishoito

Perhe- ja sosiaali- palvelut -työryhmä

● Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

(Hyte) -alatyöryhmä ● Asumispalvelut -alatyöryhmä

● Asiakasohjaus -alatyöryhmä

● Toimiva kotihoito -alatyöryhmä

● Kotikuntoutus -alatyöryhmä

● Omaishoidon vahvistaminen -alatyöryhmä

● Ikäpalvelut ICT -alatyöryhmä

● Gerontologinen sosiaalityö -alatyöryhmä

● Päivystys -alatyöryhmä

● Vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut -alatyöryhmä

● Vuodeosastot -alatyöryhmä

● Lääketieteelliset tukipalvelut -alatyöryhmä

● Suun terveydenhuolto -alatyöryhmä

● Operatiivinen toiminta -alatyöryhmä

● Työterveyshuolto -alatyöryhmä

SOTE työryhmärakenne kevät 2017

SOTEMAKU esiselvitysraportti

Organisaatio Pj. Harri Jokiranta

- Hallinto ja johtaminen, pj. Tytti Luoto

- Strategia, pj. Kari Nuuttila

Hallinto ja johtaminen

Tytti Luoto, pj.,

Piia Aro ja

Maria-Liisa Nurmi

Esiselvityksen keskeinen sisältö

ja erityisesti huomioitavat asiat

• Sote järjestäjän, liikelaitoksen ja osakeyhtiöiden toimintojen jäsentely ja mallintaminen

• Lakeihin perustuva julkisen vallan käyttö ja sen jäsentäminen uudessa maakunnan sotessa, (valinnanvapaus lakiehdotuksessa mahdollistetaan mm. rajoitettu hallintopäätösten tekeminen soteyhtiössä)

• Sote palvelujen tuottamisen, ohjauksen ja valvonnan järjestäminen maakunnassa

• Soten organisaatio, hallinto ja johtaminen maakunnassa, yhteistoiminnassa palvelurakennetyöryhmän kanssa, huomioiden maantiede

• Perustoimintaperiaatteet organisoitumiselle ja järjestämiselle lakiluonnoksiin perustuen. Toimintaperiaatteet laaditaan yhteistyössä palvelurakennetyöryhmän (palvelustrategian) kanssa

• Palvelurakennetyöryhmiltä pyydetty ehdotukset hallinnon työryhmän rakennemalliluonnokseen (päivittäispalvelut, sote –keskuspalvelut ja kootut palvelu)

Linjausta vaativat asiat

• Julkisen vallan käytön ja hallinnollisten päätösten kokonaisuus ja työnjaon linjaaminen (erit. sosiaalihuolto)

• Johtamisrakenteet sotessa

• Hallinnon päälinjoista sopiminen, jotta voidaan rakentaa hallinnon kokonaisuus

• Päätettävä sote-yhtiössä olevat palvelut ja asiakassetelillä tuotettavat palvelut

• Sote -keskusten ja liikelaitoksen toimipisteet ja palveluvalikoima – onko kaikissa toimipisteissä samat palvelut ?

• Toimintojen jakautuminen maakunnassa

Esitys jatkotoimenpiteiksi

• Hallinnon rakenteen ja hallinnon resurssien selvittäminen ja

sijoittuminen uudessa rakenteessa

• Organisaation rakentaminen lakiehdotusten perusteella

– Rajoitetun mallin tai laajan mallin sotekeskus

– Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti

• Sote palvelujen jaottelu ydinprosessien osalta

päivittäispalveluihin, sote-keskus (alueellisiin) palveluihin ja koottuihin palveluihin työskentelyn syventäminen ja

istuttaminen suunniteltuihin rakenteisiin – hallinnon ja asiakkaan

näkökulmasta (työryhmien raportit eivät vielä kaikilta osin

käytössä)

• Palveluohjauksen kuvaus ja paikka organisaatiossa –

järjestäjä/tuottaja/liikelaitos/yhtiö

• Professioiden tehtävä ja asettuminen rakenteeseen

• Selvitettävä muutoksenhakuelin sote -asioissa

Strategia

Pj. Kari Nuuttila

Esiselvityksen keskeinen sisältö

ja erityisesti huomioitavat asiat

• Työryhmätyöskentely on yhteydessä

maakuntastrategiavalmisteluun.

• Palvelustrategian valmistelutyötä tehdään rinnan

maakuntastrategiatyön kanssa.

• Palvelulupauksen valmistelutyö tullaan tekemään

samanaikaisesti.

• Väestön jakautuminen, sairastavuus, palvelutarpeen

ennakointi, palveluohjaus tulevaisuudessa.

Linjausta vaativat asiat

• Valinnanvapaus / yhtiöittäminen / maakunnan liikelaitos

• Maakunnan palvelurakenne tulevaisuudessa

• Maakuntarajat ylittävä yhteistyö: yhteistyöalue ja muut maakunnat (esim. pohjalaismaakunnat)

• Maakunta – kunta – järjestö – yhdistys yhteistyö

• Yksityisten palveluntuottajien käyttämisen laajuus

• Palvelulupauksen määrittely – lähipalvelujen saatavuus ja saavutettavuus

• Kilpailutettavat palvelut – linjaus vähimmäismäärästä

• Tuotantotapojen ja palvelujakelukanavien monipuolistaminen (esim. digitalisaation ja liikkuvien palvelujen monipuolinen hyödyntäminen) edellyttää käytännön ratkaisujen läpikäymistä

Linjausta vaativat asiat

• Toimivat palveluketjut, palvelujen

yhteensovittaminen kustannustehokkaasti ja

vaikuttavasti

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen –

työnjako kuntien, maakunnan, järjestöjen ja

yhdistysten kesken

• Palvelutuotannon varmistaminen tilanteessa,

jos jollakin alueella ei ole muutoin palveluja

• Yhdenvertaisiin ja yksilöllisiin palvelutarpeisiin

perustuvien palvelujen yhteensovittaminen

Esitys jatkotoimenpiteiksi

• Kriteerien määrittäminen palveluntuottajille

ml esteettömyyden edistäminen, palvelujen

tasapuolinen saatavuus

• Maakunnan tulee huomioida palvelujen

varmistaminen markkinapuutetilanteessa

• Maakunnan asukkaan roolin vahvistaminen

strategiatyössä ja palvelulupaustyössä –

toimintaohjelma syksylle 2017

• Maakuntastrategian, palvelustrategian ja

palvelulupauksen yhtäaikainen valmistelu

SOTEMAKU esiselvitysraportti

Palvelurakenne Pj. Päivi Saukko

- Terveyden ja sairaanhoito, pj. Kirsti Kähärä

- Ikäihmisten palvelut, pj. Piia Aro,

I&O agentti Anneli Saarinen

- Perhe- ja sosiaalipalvelut, pj. Tanja Penninkangas,

Lape-agentti Eija Ala-Toppari-Peltola

- Ympäristöterveydenhuolto, pj. Virpi Ala-Risku

Terveyden- ja sairaanhoito • Terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden johtoryhmän ja eri

työryhmien jäsenet ovat olleet terveyden- ja sairaanhoidon asiantuntijoita edustaen nykyistä erikoissairaanhoitoa ja kaikkia kuntia/yhteistoiminta-alueita. Päätyöryhmiä ovat olleet : 1) Päivystys, 2) Vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut, 3) Vuodeosastot, 4) Lääketieteelliset tukipalvelut, 5) Suun terveydenhuolto, 6) Operatiivinen toiminta ja 7) Työterveyshuolto. Työryhmissä on työskennellyt aktiivisesti yli 100 ammattilaista tehtävänään kartoittaa nykytilannetta ja visioida tulevaisuutta ja sen haasteita.

• Työryhmien työstä on muodostunut mittava aineisto, mikä toimii jatkotyöskentelyn pohjana. Työryhmien laaja työ on esitelty yksityiskohtaisesti työryhmien loppuraporteissa.

• Maakunnan terveyden- ja sairaanhoidon tulee luoda yhteinen kokonaisuus ja yhteiset toimintamallit tavoitteena terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, palveluiden saatavuuden turvaaminen ja tehokkaimpien ja vaikuttavimpien toimintamallien käyttöönotto.

Esiselvityksen keskeinen sisältö ja

erityisesti huomioitavat asiat • Päivystys

V. 2018 alusta voimaan päivystystä ja sosiaalipäivystystä koskevia lakisääteisiä muutoksia, jotka tulisi toteuttaa riippumatta sote-uudistuksesta. Päivystyksessä hoidetaan vain päivystyksellistä hoitoa vaativat potilaat. Muiden potilaiden hoito järjestetään sote-keskuksissa. Terveydenhuoltolain 50 § ja 50a § mukaisesti sote-keskusten on järjestettävä kiirevastaanottoa myös iltaisin ja viikonloppuisin (on järjestettävä terveydenhuollon ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikainen perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta silloin, kun palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää.) Ikäihmisten päivystystoiminta organisoidaan uudelleen. Maakunnan liikelaitosten sairaalaosastojen päivystys selvitetään, kun rakenne selviää.

• Vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut

Sote-keskuksen määrittely eri asteisena palveluna ja sote-keskusten maantiede. Sote-keskusten määrittelyyn ja maantieteeseen vaikuttavat kiirevastaanottojen saatavuus ja kriteerit. Yhteinen asiakassuunnitelma kuuluu kaikille asiakkaille.

• Vuodeosastot

Vuodeosastojen nykytilan arviointi ja tulevaisuuden visio. Vuodeosastojen maantiede ja toimintamallien arviointi. Maakunnan vuodeosastokokonaisuuden suunnitelma.

• Lääketieteelliset tukipalvelut

Sijoittuminen maakunnan liikelaitokseen ja rajapintojen tunnistaminen muiden palveluiden kesken. Työryhmä sisälsi hyvin erilaisia asioita ja tehtäväkokonaisuuksia.

• Suun terveydenhuolto

Etelä-Pohjanmaan suun terveydenhuollon yhtiön muodostaminen valinnanvapauslainsäädäntöä noudattaen. Palvelukokonaisuuden laatiminen suun terveydenhuollossa.

• Operatiivinen toiminta

Operatiivinen toiminta keskittyi työssään arvioimaan yhdyspintoja muihin palveluihin. Toimintaan sisältyy hoitoon hakeutuminen / ajanvaraus / kokonaisuuden koordinointi. Operatiivinen toiminta nähdään osana asiakassuunnitelmaa.

• Työterveyshuolto

Maakunnan palvelukokonaisuuden laatiminen.

Linjausta vaativat asiat

• Valinnanvapaus / yhtiöittäminen / maakunnan liikelaitos:

lainsäädännön vaikutusta ei vielä voida arvioida.

• Maakunnan palvelurakenne tulevaisuudessa, miten määritellään

yhteiset kriteerit ja parhaat toimintamallit

• Sote-keskusten kriteerit ja maantiede: laajan palvelun sote-keskus

/ suppean palvelun sote-asema

• Vuodeosastojen palvelurakenne ja kokonaisuus

• Henkilöstön asema: Voiko sama henkilöstö työskennellä sote-

keskuksissa (maakunnan oma / yksityinen) ja maakunnan liikelaitoksessa jääviysongelmat

• Henkilöstön rekrytoinnin haasteet

Esitys jatkotoimenpiteiksi • Asiakkaan palveluohjaus ja hoidon tarpeen sekä kiireellisyyden arviointi kaikissa

toiminnoissa

• Päivystyksen TRIAGE

• Ikäihmisten päivystystoiminnan järjestäminen osana päivystystä

• Ensihoidon asema/rooli osana sotea on määriteltävä

• Laatumittareiden ja hoitoketjujen määrittely, jotta voidaan laatia kriteeristö palveluntuottajien valintaan ja mahdolliset sanktiot, jos palvelu ei toteudu

• Liikelaitoksen ja sote-keskusten rajapinnassa olevien prosessien määrittely: lähete, palaute, päivystyksen prosessi, sote-keskusten vastuulla olevat tutkimukset vs. liikelaitos

• Vuodeosastojen kokonaisuus ja yhdyspinnat.

• Asiakassuunnitelmat yhteisesti käyttöön: määritellään käytännöt, kirjaaminen, segmentointi ym.

• Sähköisen asioinnin voimakas lisääminen ja digitalisaation kehittäminen kaikkialla

• Määritellä laajan palvelun sote-keskusten / suppean palvelun sote-asemien sijainnit ja sisältö

• Määritellä erikoissairaanhoidon tasoisten palvelujen järjestämisen ja koordinoinnin keskittäminen

• Määritellä digitalisaation ja sähköisten palveluiden hyödyntäminen kaikilla palvelujen tasolla

• Huomioida asiakkaan/potilaan oma vastuu ja omahoito palveluiden suunnittelussa

• Kaikkien terveyden ja sairaanhoidon työryhmien palvelukokonaisuuksien kehittämisen jatkuminen

• Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen

Ikäihmisten palvelut • Ikäihmisten palvelujen johtoryhmässä on huomioitu alueellinen edustus, järjestön

edustus, henkilöjärjestöjen edustus sekä asiantuntijaedustus. Ikäihmisten palvelujen johtoryhmä perusti STM:n kansallisen I&O -kärkihakkeen (kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisen omaishoitoa), E-P:lle laaditun toimintasuunnitelman pohjalta kahdeksan alatyöryhmää: hyvinvoinnin- ja terveydenedistäminen (hyte), asiakasohjaus, kotihoito, kotikuntoutus, kaikenikäisten omaishoito, asumispalvelut, ict ja teknologia, gerontologinen sosiaalityö. Työryhmissä on jäseniä yhteensä noin 100.

• Työryhmät ovat aloittaneet työstämisen teemasta riippuen eri tahtiin, kokouksia on ollut runsaasti ja esiselvitysraportti tehdään kesäkuussa 2017.

• Ikäihmisten palvelujen kokonaisuutta on työstetty Ikäihmisten palveluiden johtoryhmässä STM:n kansallisen I&O -kärkihankkeen (kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisen omaishoitoa) mukaisesti huomioiden maakunnalliset ja alueelliset piirteet. Hallituksen kärkihankkeen tavoitteena on lisätä kotihoidon asiakkaiden määrää ja keventää palvelurakennetta.

• STM on rahoittanut jokaiseen maakuntaan muutosagentin, jonka tehtävänä on muodostaa maakuntaan yhteen sovitettu iäkkäille tarkoitettujen palvelujen kokonaisuus.

• Ikäihmisten palvelujen toimivuuden kannalta keskeistä on kuinka hyvin hoitoketjut/prosessit saadaan toimimaan erityisesti kotihoidon, perusterveyden- ja erikoissairaanhoidon välillä (sotekeskus–liikelaitos). Kunnissa/kuntayhtymissä on jo aloitettu ikäihmisiä koskevien prosessien yhtenäistäminen maakunnallisesti mm. kriteereiden ja asiakasmaksujen osalta.

Esiselvityksen keskeinen sisältö

ja erityisesti huomioitavat asiat Yleiset

• Ikäihmisille suunnatut palvelut ovat pääosin lähellä asiakasta

• Valmisteilla olevan ikäihmisten laatusuosituksen huomiointi

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (mm. kunnat, järjestöt, sote- ja maakunta)

• Osaavan ja moniammatillisen henkilöstön riittävä saatavuus ja oikea kohdentaminen

• Digitalisaation (esim. videoasiointi) ja ikäteknologian hyödyntäminen (tieto on oikea-aikaista, tarvittava tieto helposti saatavilla ja tiedonkulku sujuvaa)

Asiakasohjaus

• Asiakaslähtöiseen ja tasapuoliseen asiakas- ja palveluohjaukseen sekä palvelutarpeen arviointiin panostetaan riittävillä resursseilla ja moniammatillisella osaamisella

Kotihoito

• Kotihoidon, kotikuntoutuksen ja omaishoidon vahvistaminen vaatii monien toimijoiden laajamittaista tahtotilaa ̵ Tavoitetilaksi asetettu, että 94 % yli 75 vuotiaista asuu kotona tai senioriasunnoissa (ei ympärivuorokautista

valvontaa) vuonna 2025

• Kotihoidon lääkäripalvelujen toimivuus

• Hoitoketjujen toimivuus (kotihoito-perusterveydenhoito-erikoissairaanhoito)

Asumispalvelut

• Asumispalvelujen lääkäripalvelujen toimivuus

• Ympärivuorokautinen asuminen kodinomaista ja asukkaat voivat jatkaa oman näköistä elämää toimintakyvyn vajeista huolimatta

Linjausta vaativat asiat Yleiset

• Yhtiöitettävistä palveluista päättäminen ikäihmisten osalta niiltä osin, missä maakunnalla päätäntävalta

• Asiakassetelin käyttöönoton linjaus vs. maakunnan oma tuotanto

• Henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton linjaus ikäihmisen palveluissa

• Toimintakyky- ja muiden mittareiden valinta, yhdeksi mittariksi ehdotetaan Rai-toimintakykymittaria asiakasohjaukseen, kotihoitoon ja asumispalveluihin

• Asiakashallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmistä sopiminen

• Resurssit ja niiden kohdentuminen, henkilöstön määrä ja osaaminen, muut resurssit

• Digitalisaation (esim. videovälitteiset etäyhteydet, asiakkaille helppokäyttöisiä

sähköisen asioinnin välineitä) käyttöönoton ja muiden tietojärjestelmien valinnat

• Gerontologisen sosiaalityön asema palveluprosesseissa

Asiakasohjaus

• Asiakasohjauksen kokonaisuuden järjestäminen – yksin vai yhdessä esim. lape-palvelujen ja aikuisten palvelujen kanssa

Kotihoito

• Tukipalveluiden järjestämisestä sopiminen (mm. ateriat, turvapalvelut, kuljetukset)

Asumispalvelut

• Lääkäripalvelujen tuottaminen 24/7 ikääntyvien palveluyksiköihin

Esitys jatkotoimenpiteiksi Yleiset

• Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on panostettava (yhteistyö maakunta-sote, kunnat, järjestöt, seurakunta, muut arkipalvelut ym.)

• Asiakkaiden osallistaminen

• Osaavan henkilöstön riittävyys turvataan – asiakasohjaaja-koulutuksen mahdollistaminen

Asiakasohjaus

• Asiakas- ja palveluohjaus rakennetaan kaiken keskiöön

Kotihoito

• Kotihoito 24/7 – kotihoitoa ja kotikuntoutusta mahdollistetaan ja tuetaan laajasti eri toimijatahoilla, jotta mahdollisimman moni ikäihminen voi asua omassa kodissa

• Omaishoito ja perhehoito houkuttelevaksi vaihtoehdoksi palvelujen tuotannossa

• Yhdenvertaisten palvelujen mahdollistaminen – yhtenäisten kriteerien luominen tukipalvelujen, kotihoidon ja omaishoidon osalta (alustavaa valmistelua tehty)

• Lääkehoidon järjestämisen yhtenäistäminen (annosjakelu)

Asumispalvelut

• Uudenlaisten asumisen ja palvelujen yhteensovittaminen, toimintakyky edellä (ei diagnoosi- tai asiakasryhmäkeskeistä)

• Kuntouttavia lyhytaikaispaikkoja lisätään muuttamalla tehostetun palveluasumisen paikkoja lyhytaikaispaikoiksi

• Maakuntaan yksi psykogeriatrinen yksikkö

• Yhdenvertaisten palvelujen mahdollistaminen – yhtenäisten kriteerien luominen asumispalvelujen osalta (alustava valmistelu tehty)

• Lääkehoidon järjestämisen yhtenäistäminen (annosjakelu)

Perhe- ja sosiaalipalvelut • Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita, jotka edustavat Etelä-Pohjanmaan eri alueita, järjestöjä ja henkilöstöjärjestöjä. Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän esiselvitys perustuu 1) Toimintakulttuurin muutos, 2) Perhekeskus-toimintamalli, 3) Erityis- ja vaativan tason palvelut, 4) Vammaispalvelut ja 5) Aikuisten palvelut -työryhmien ja niille muodostettujen teemakohtaisten alatyöryhmien työskentelyyn. Työryhmissä on työskennellyt aktiivisesti yli sata jäsentä kartoittaen palveluiden nykytilaa sekä visioiden tulevaisuuden perhe- ja sosiaalipalveluiden rakennetta ja toimintamalleja Etelä-Pohjanmaalla. Työryhmien työtä ovat tukeneet Lape-muutosagentti, lape-hankekoordinaattori ja -työntekijät sekä puheenjohtajat Palvelurakenne-, Perhe- ja sosiaalipalvelujen- sekä Maakunnan lape -ryhmistä.

• Esiselvityksen yhteenveto perustuu työryhmien työn tuloksena syntyneeseen mittavaan aineistoon ja selvitystyöhön, joka toimii jatkotyöskentelyn pohjana. Lape-muutosohjelman kautta tuleva kansallinen ohjaus on huomioitu selvityksen sisällössä. Kehittämistyön perustana on ollut asiakasnäkökulman vahvistaminen.

• Maakunnan perhe- ja sosiaalipalveluihin tulee luoda yhtenäiset toimintamallit ja kriteerit sekä integroidut ja kustannustehokkaat palvelukokonaisuudet, joiden avulla asiakas saa tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti ja tarpeenmukaisesti. Kaikissa palveluissa asiakkaan osallisuuden tulee olla vahvasti mukana. Uuden palvelurakenteen mukaisesti perhe- ja sosiaalipalvelut ja monialainen henkilöstö sijoittuvat maakunnallista sote-palveluverkkoa vastaaviin toimipisteisiin lähipalvelujen vahvistaminen, uuden teknologian tuomat mahdollisuudet ja kansallinen ohjaus huomioiden. Myös palveluohjausta ja koordinointia kehitetään uutta palvelutasoa vastaavaksi.

Esiselvityksen keskeinen sisältö

ja erityisesti huomioitavat asiat Toimintakulttuurin muutos

• Kuntiin tehdyn esiselvityksen mukaan lapsivaikutusten arvioinnissa ei ole virallisesti tuettua tai vahvistettua toimintamallia. Maakuntaan tarvitaan yhteinen toimintamallia, joka edistää lasten ja nuorten näkökulman huomioimista.

• Kansallisesti keskitetty ohjaus. Valmisteluvaiheessa ohjaus toteutuu Lape-muutosohjelman kautta.

• Monitoimijaisuus, monialaisuus, integroivat rakenteet

Perhekeskustoimintamalli

• Esiselvityksen mukaan maakunnassa toteutuu viidellä alueella perhekeskus-toimintamalli eri asteisesti ja toteutuksin (fyysinen/verkostomainen), kohtaamispaikkaa ei pääsääntöisesti ole.

Erityis- ja vaativan tason palvelut (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, vammaispalvelut, perheoikeudelliset palvelut)

• Monitoimijaisuutta ja jalkautuvia rakenteita on kehitetty, mutta ne eivät toteudu yhtenäisinä ja koko maakuntaa kattavina.

• Läheisverkostotyön tarve on tunnistettu.

• Oman palvelutuotannon ja ostopalvelujen sekä perhehoidon järjestämisen suhteen on kuntien välisiä eroja.

Vammaispalvelut

• Palveluverkoston ja asiakasmäärien maakunnallinen kartoitus

• Toimintamallien ja -käytänteiden läpikäynti ja kartoitus

• Palveluiden ja toimintakäytäntöjen erilaisuus

Aikuisten palvelut

• Nykyinen palveluverkosto on kartoitettu. Erityisesti päihde- ja mielenterveyspalvelut on järjestetty maakunnassa eri tavoin.

• Aikuissosiaalityön sisältöjen kehittäminen on käynnissä (Pro Sos -hanke).

• Työllisyyspalveluihin on tulossa merkittäviä muutoksia.

Linjausta vaativat asiat Toimintakulttuurin muutos

• Lapsivaikutusten arviointi osana päätöksentekoa

• Yhteensovittavasta ja tiedolla johtamisesta sopiminen

• Kokemusasiantuntijuuden roolin vahvistaminen palvelujen kehittämisessä

• Lapsibudjetointi osaksi lasten ja perheiden palveluiden suunnittelua ja seurantaa

Perhekeskustoimintamalli

• Maakunnan linjaus neuvolapalveluiden valinnanvapaudesta

• Integroivien rakenteiden ja toimintamallien (ml. jalkautuvat palvelut) suunnitteleminen yhteistyössä

erityis- ja vaativan tason palveluiden sekä varhaiskasvatuksen, sivistystoimen, seurakuntien ja eri

järjestöjen kanssa.

Erityis- ja vaativan tason palvelut (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, vammaispalvelut,

perheoikeudelliset palvelut)

• Jalkautuvien ja konsultatiivisten palvelujen toimintamallien luominen ja lisääminen

• Osana palvelustrategiaa oman palvelutuotannon volyymista päättäminen

Vammaispalvelut

• Vammaispalvelujen organisoiminen ja toimintamallien luominen

• Kotona asumisen tukemisen vahvistaminen kaikenikäiset huomioiden

• Henkilökuljetusten (VpL, ShL, asiointiliikenne) järjestämisen suunnittelu yhteistyössä maku-suunnittelun

kanssa

Aikuisten palvelut

• Maakunnallisen palvelurakenteen linjaaminen (mm. työllisyyden hoidon asemoituminen

kuntiin/maakuntaan ja sen vaikutuksen maakunnan sote-palveluihin)

Esitys jatkotoimenpiteiksi Toimintakulttuurin muutos • Lapsen huomioiminen osana maakuntastrategiaa ja palvelulupausta • Osallisuus toimintoja läpileikkaavaksi periaatteeksi, asiakaspalautteiden systematisointi

• Perheystävällinen työpaikka -toimintamallin juurruttaminen • Yhtenäisten toimintamallien luominen

Perhekeskustoimintamalli • Perhekeskustoimintamallin sisältöjen käyttöönotto (kohtaamispaikka, vanhemmuuden tuki, eropalvelut,

maahanmuuttajien palvelut, väkivallan ehkäisy ja integroivat rakenteet) ja ydintehtävistä sopiminen (lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut) sekä niihin verkostona kytkeytyvät kuntien, seurakuntien ja järjestöjen palvelut.

• Kootaan perhekeskustoimintamallin mukaiset verkostot ja toimijat maakunnallista sote-palveluverkkoa vastaaviin toimipisteisiin ja määritellään palvelutaso.

• Perhekeskusten koordinnoinnin ja palveluohjauksen kehittäminen

• Selvitetään ShL:n mukaisen lasten ja perheiden tuen sijoittuminen sekä tarve koko maakuntaa palvelevan vahvemmin resurssoidun perhekeskuksen perustamiselle

Erityis- ja vaativan tason palvelut (erikoissairaanhoito, lastensuojelu, vammaispalvelut, perheoikeudelliset palvelut)

• Koottujen erityispalvelujen ja yhteensovitettujen systeemisten toimintamallien luominen • Kansalliseen ohjaukseen perustuvien erityispalveluiden rakenteiden ja sisältöjen luominen, mm. OT-keskukset • Rakennetaan yhtenevä maakunnallinen perhehoidon toimintamalli. Perhehoidon volyymin kasvattaminen. • Maakunnallisen sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan mallin rakentaminen. • Systeeminen lastensuojelu -toimintamallin juurruttaminen alueen lastensuojelutiimeihin ja tiimirakenteen tuominen osaksi

lastensuojelutiimiä (kliinikko ja koordinaattori)

Vammaispalvelut • Palvelupolkujen selkeyttäminen; perustason palvelujen vahvistaminen huomioiden VpL:n lakiuudistus • Palveluiden yhteensovitettu kokonaisuus • Henkilökohtainen budjetointi -toimintamallin luominen • Yhteisten kriteeristöjen ja toimintaohjeiden luominen

Aikuisten palvelut • Aikuisten palveluiden kokonaisuuden kehittäminen huomioiden aikuissosiaalityö, työllistymistä tukevat palvelut sekä

päihde- ja mielenterveyspalvelut • Kokemusasiantuntijat, yhdistykset ja järjestöt osaksi palveluja ja palveluiden kehittämistä • Asiakasohjaus -toimintamallinen luominen

Ympäristöterveydenhuolto

Organisaatio • Johtoryhmä esittää Etelä-

Pohjanmaan maakunnan ympäristöterveydenhuollolle oheista organisaatiomallia (henkilömäärä viitteellinen)

• Tukipalveluista tulee huomioida erityisesti oikeuspalvelut

• Ympäristöterveydenhuollon edustus huomioitava myös maakunnan järjestäjä-organisaatiossa

Toimipisteet

• Johtoryhmä esittää, että maakunnassa toiminta alkaa nykyisissä

toimipisteissä.

• Palvelupisteverkkoa kehitetään maakunnan toiminnan alettua

huomioon ottaen mm. viranhaltijoiden erikoistumismahdollisuudet

ja eläinlääkäripäivystys.

Palvelupisteet – terveystarkastajat

(tilanne kesäkuu 2017)

Palvelupisteet – eläinlääkärit

(tilanne kesäkuu 2017)

Tarvittavat poliittiset linjaukset

• Palvelupisteverkon tiheys

Jatkotoimenpiteet • Ryhmien alaiset sekä palvelu- ja toimialueiden väliset tiimit tulee

määritellä (maakunnan muut toimijat)

• Aluehallintoviraston eläinlääkärien sijoittuminen maakunnan

organisaatiossa

• Resurssitarpeet ja niiden jakautuminen maakunnan alueella

• Yhdyspintojen tunnistaminen maakunnan, kuntien ja muiden

sidosryhmien toimijoihin

• Tietojärjestelmien kartoittaminen, erityisesti alkoholihallinnon

osalta

• Jatkossakin henkilökunnan kuulemista ja yhteistyön kehittämistä

• Toimintasäännön valmistelun yhteydessä huomioidaan

henkilöstön kannanotto organisaatiokaavioon liittyen

• Yhteistoiminnan kehittäminen ja mahdollistaminen edelleen henkilöstön välillä (valvontasuunnitelma, tehtävien jakaminen)

• Toimipisteiden määrittely

Sosiaali- ja terveyskeskusverkko EP

Maakunnan liikelaitos /

”aluepalveluyksikkö”

+

EP SOTE Oy

”toimintayksikkö”

Maakunnan liikelaitos /

kootut palvelut

Vuoden 2019 alussa operativinen toiminta organisoituu vuoden 2017 rakenteiden mukaisesti

Palvelujen jakselun muutokset (esim): • Päivystys olohuoneessa • Digitaalivastaanotto / -asiointi • Kiertävät sotepalvelubussit • Palvelujen käyttö julkisssa/kaupallisisastiloissa

Ympäristö-

terveyden-

huollon-

palvelut

Maakunnan liikelaitos SOTE toiminnot

Terveyden ja

sairaan-

hoidon

palvelut

Ikäihmisten

palvelut

Perhe- ja

sosiaali-

palvelut

Kootut erityisosaamista edellyttävät palvelut

- Erikoissairaanhoito

- Sosiaalihuolto

Professiokoordinaattorit

Lääketiede

Hoitotiede

Sosiaalityö

Pa

lve

luta

rve

/ R

esu

rssi

t a

rvio

inti ja

ta

sau

s

ma

an

tie

tee

llis

ten

tu

ota

nto

alu

eid

en

vä

lillä

Prosessijohtajat

Kuntoutus- ja palveluohjaus

Liikelaitoksen johtokunta

liikelaitoksen (SOTE) johtaja

Strategiset

tukipalvelut

(SOTEMAKU)

Tutkimus- ja

kehittämis-

palvelut

Aluerakenne:

Yhteistoiminta-

alueet sekä

Seinäjoen kaupunki

ja Lapuan

kaupunki

Muodostavat

SOTE -liikelaitoksen

Sosiaali- ja

terveyskeskusten

operatiiviset alueet

KOOTUT PALVELUT

SOTE Palvelurakenneraami 2030

PÄIVITTÄIS-PALVELUT

Kotona käytettävien

palvelujen osuus kasvaa

Liikkuvat palvelut tuovat

asiantuntijan lähelle

ja tukevat

päivittäispalvelua

Digitalisaatio ja sähköinen

asiointi lisäävät

omaehtoista ja

suoraa asiointia

SoTe palvelut

Kuntien palvelut

Järjestöjen ja

yhdistysten toiminta

ja palvelut

Yksityiset palvelut

Maakunnan sosiaali- ja

terveyskeskus OY

Sosiaali- ja terveyskeskus

OYt

Maakunnan SOTE -liikelaitos

MAAKUNTAVALTUUSTO

MAAKUNTAHALLITUS Tarkastuslautakunta Vaalilautakunta

TOIMIALUE: KONSERNIPALVELUT - oikeus-, resurssi- ja tietopalvelut

TOIMIALUE: SOTEPELA

- Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Palvelujen järjestäminen

- SOTE - Ympäristöterveydenhuolto - PELA - Työterveydenhuolto

- Suunnittelu, valvonta ja ohjaus

- Palvelujen integraatio

Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli

Maakuntajohtaja

TOIMIALUE: ALUEKEHITYS

- Aluekehityksen strateginen suunnittelu

- Rahoitus- ja kehittämispalvelut

- Maatalouspalvelut

- Rekrytointi- ja osaamispalvelut

- Alueiden käyttö- ja luonnonvarapalvelut

- Liikennepalvelut

LIIKELAITOKSET

Siirtyvä henkilöstö henkilötyövuosina organisaatioittain (väliraportti 19.9.2016)

https://sote.ep2019.fi/aineistot/ Väliraportti, osa II

TOIMIALUE: SOTEPELA

- Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Palvelujen järjestäminen

- SOTE - Ympäristöterveydenhuolto - PELA - Työterveydenhuolto

- Suunnittelu, valvonta ja ohjaus

- Palvelujen integraatio

Henkilötyövuosiarvio 300-400 (~6%)

• SOTE ”järjestämisen substanssivastuut”

• Terveydenhuolto

• Sosiaalihuolto

• Ympäristöterveydenhuolto

• PELA

• Strategiatyö / palvelusstrategia

• Laatiminen ja toimeenpano

• Kunta- ja järjestöyhteistyö

• Neuvottelumenettely

• kansallinen, rahoitus, raportointi, sopimukset jne.

• SOTE TKI toiminnot

• Tietotuotanto

• Menetelmäkehittäminen

• Henkilöstökehittäminen

• SOTE-ICT toiminnot

• Valvontatoiminnot

SOTELIIKELAITOS Henkilötyövuosien arvio n. 2500-3500 (~51%)

SOTEoy + muut yhtiöitetyt palvelut Siirtyvän henkilötyövuosien osuus selvillä, kun on tarkemmin määritelty yhtiön palvelut, arvio n. 3000 (~44%)

Konsernipalvelut ja ”tukipalvelu oy”

osa HTV sijoittuu konserni- ja

tukipalveluihin

Järjestämisvastuu (maakuntaL §7) Maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta; 2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; 3) tuottamistavasta; 4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta; 5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. JärjestämisL §9 Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu lisäksi vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi sekä toiminnan yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Järjestämisvastuussa oleva maakunta huolehtii lisäksi siitä, että palvelun tuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palveluja.

Liikelaitoksen SOTE-osio

SOTEoy

Järjestäjän SOTE-osio osana maakuntakonsernia

Palveluohjaus (Valinnanvapaus-

laki luku 7)

Ehdotus jatkotyöskentelyn

rakenteesta