sosiaali- ja terveydenhuollon sekä …...kaste- ohjelma v. 2012 - 2016 sekä itä- ja keski-suomen...

1

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekäympäristöterveydenhuollon ja -suojelun

järjestämissuunnitelmavuosille 2014 – 2017

IISALMI, KIURUVESI, SONKAJÄRVI, VIEREMÄ

2

1. Johdanto .................................................................................................... 32. Keskeiset lainsäädännön uudistukset (v. 2011- 2013) .............................. 4

Terveydenhuoltolaki ...................................................................................... 4Päivystysasetus ............................................................................................ 5Laki kotikuntalain muuttamisesta .................................................................. 5Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- jaterveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki ........................................................ 5Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujenparantamiseksi .............................................................................................. 6Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen ............................... 7Nuorisotakuu ................................................................................................. 7Tietohallintolaki ............................................................................................. 8

3. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus .............................. 94. KASTE- ohjelma v. 2012 - 2016 sekä Itä- ja Keski- Suomen toimeenpano-ohjelma ............................................................................................................. 95. Järjestämissuunnitelman perustelut ........................................................ 10

Väestö ja väestörakenteen muutos ............................................................. 10Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot ....................................................... 12Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus ................................................ 15Kuntien rahoituspohja ................................................................................. 18Kunta-Maiseman suositukset palvelujen ja kustannusten tehostamiseksi .. 21

6. Yhteistyö SOTE kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä ............................. 22Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ....................................................... 22Pakolaisten kotouttaminen .......................................................................... 22Yhteistyö sairaanhoitopiirin ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa..... 23TERVIS-hanke ja hyvinvointikertomuksen laadita ....................................... 24

7. Tavoitetila vuonna 2017 .......................................................................... 25Yhteisiä palvelurakenteen tavoitteita vuosille 2014 -2017 ........................... 25Palvelujen laatu, vaikuttavuus, saatavuus ja kuntakohtaiset erot ................ 26Kustannusten hallinta .................................................................................. 26

8. Järjestämissuunnitelman toteuttamisvastuut ja seuranta ........................ 279. Liitteet: Suurtuotteen sisältö/kuvaus ...................................................... 28

Palvelun järjestämistapa, palvelustrategia ja keskeiset tavoitteet ............... 30

3

1. Johdanto

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman laadinta perustuuIisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Sonkajärven ja Vieremän kuntienallekirjoittamaan seutusopimukseen (2008- 2012) ja Ylä-Savon SOTE kun-tayhtymän perussopimukseen.

Terveydenhuoltolain (2011 § 34) mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayh-tymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunni-telma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpee-seen.

SOTE kuntayhtymän Järjestämissuunnitelmalla sovitetaan yhteen sosiaali- jaterveyspalvelujen tuottamisen periaatteet ottaen huomioon sairaanhoitopiirinjärjestämissuunnitelman linjaukset.

Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä jäsenkuntienkanssa ja siihen tehdään tarvittavat muutokset.

Järjestämissuunnitelman valmistelun pohjana em. lisäksi ovat KuntaMaisemaOy:n vuoden 2012 tilinpäätöstietojen pohjalta tehdyt analyysit palveluraken-teesta, väestön palvelujen tarpeesta, palvelujen saatavuudesta, käytöstä, kat-tavuudesta ja kustannuksista. Iisalmen sairaalan toimintaa koskeva selvitys ontehty keväällä 2013 ja selvitystä käytetään sairaalan toiminnan linjauksissa.

Tämä suunnitelma koskee valtuustokautta 2013- 2016 sekä vuotta 2017.Suunnitelmassa esitetään SOTE- kuntayhtymän alueen kuntien yhteisiä, kaik-kia koskevia keskeisiä rakenteellisia ja toiminnallisia tavoitteita ja toiminnanpainopisteitä, jotka voivat koskea myös yksittäisiä kuntia.

Järjestämissuunnitelma tulee olemaan jäsenkuntien kanssa käytyjen palvelu-sopimusneuvottelujen pohjana sekä taloussuunnitelmien perustana SOTEkuntayhtymässä. Järjestämissuunnitelman ja kuntayhtymän strategian linjauk-set tulee olla myös yhteneviä. Järjestämissuunnitelma hyväksytään jäsenkun-tien ja SOTE kuntayhtymän valtuustoissa.

Kuntayhtymän johtoryhmä on valmistellut järjestämissuunnitelman yhteistyös-sä jäsenkuntien kuntajohtajien ja kuntayhtymän asiantuntijoiden kanssa.

4

2. Keskeiset lainsäädännön uudistukset (v. 2011-2013)

Terveydenhuoltolaki

Terveydenhuoltolaki 1.5.2011. Lain tarkoituksena on vahvistaa perustervey-denhuoltoa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä edistää terveyspalve-lujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista. Lailla halutaan myös varmistaa pe-rusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis yhteistyö ja asiakaskeskei-syys. 1.1.2014 alkaen potilas voi valita hoitopaikkansa kaikista julkisista ter-veysasemista tai sairaaloista. Vuodesta 2014 alkaen potilaan oikeus valitahoitopaikkansa laajenee niin, että potilailla on mahdollisuus valita terveysase-ma ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemistaja sairaaloista. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintäänvuoden välein. Vaihdosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveys-asemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä. Kerrallaanvoi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana.

Ensihoitopalvelu liitetään kiinteäksi osaksi terveydenhuollon palvelukokonai-suutta. Järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä. Sairaanhoitopiiri tekee ensi-hoidon palvelutasopäätöksen. Siinä määritellään toiminnan järjestämistapa,palvelun tarkempi sisältö, henkilöstön koulutusvaatimukset ja tavoitteet poti-laan tavoittamisajasta. Ensihoitopalvelu on järjestettävä 39 §:n mukaisesti vii-meistään 1 päivästä tammikuuta 2013.

Hoitotakuuta on laissa täsmennetty siten, että erikoissairaanhoidossa tarvitta-vat lisätutkimukset ja poliklinikkakäynnit on toteutettava 3 kk:n kuluessa siitä,kun lähete on saapunut. Lasten ja nuorten hoitoon pääsy mielenterveyspalve-luihin on toteutettava 3 kk:n enimmäisajassa 23 ikävuoteen saakka.

Sairaanhoitopiirin on yhteistyössä kuntien kanssa seurattava asukkaiden ter-veyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Sairaanhoitopiirin ontarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoa-malla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöönsairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toiminta-malleja ja hy-viä käytäntöjä.

Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä onraportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran val-tuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus.

Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tulee voimaan 1.1.2014Potilasdirektiivin lähtökohtana on, että henkilö saa hakea vapaasti terveyspal-veluja toisesta EU-maasta. Potilaalla on oikeus saada hoidosta samansuurui-nen korvaus kuin vastaavasta hoidosta olisi kotimaassa maksettu. Potilaallekorvataan kuitenkin vain sellainen hoito, joka on potilaan kotimaassakin kor-vattavaa. Lähtökohta on, että potilas maksaa hoitokustannukset aina ensinitse hoidonantajalle. Suomessa potilasdirektiivi toimeenpannaan uudella laillarajat ylittävästä terveydenhuollosta, joka tulee voimaan vuoden 2014 alussa.

5

Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista tuli voimaan1.1.2012. Sairaanhoitopiirin alueella on ollut alueellinen apuvälinepalvelu-hanke, jonka tavoitteena on yhtenäistää palvelujen saatavuutta ja tarjota asi-antuntijapalvelua kunnille. AAPA- hankkeessa on valmistunut apuvälinepalve-lun rakennemuutosta koskeva suunnitelma. Apuvälineitä niiden hankintaa,säilytystä ja huoltoa sekä henkilöstöä koskeva hallinto keskitetään sairaanhoi-topiirille. Toiminta hajautetaan joihinkin toimipisteisiin sairaanhoitopiirin alueel-la.

Päivystysasetus

Päivystysasetus, joka määrittelee kansalliset standardit kiireelliselle hoidolle,tulee voimaan 1.1.2015. Asetuksen mukaisesti päivystys voidaan edelleenjärjestää erikseen erikoissairaanhoidolle ja perusterveydenhuollolle, tai näidenyhteispäivystyksenä. Päivystyksessä on kuitenkin oltava kaikkina vuorokaudenaikoina laillistettu lääkäri, ja lisävaatimuksina vähintään tarvittaessa paikallesaatavissa virkasuhteessa oleva laillistettu lääkäri. Lisäksi päivystyksellä onoltava vastaava lääkäri, jolla on soveltuva lääketieteen erikoisalan koulutussekä hyvä perehtyneisyys päivystyslääketieteeseen. Päivystysyksikössä onoltava myös kuvantamis- sekä laboratoriotutkimusmahdollisuudet ja röntgen-kuvista on tarvittaessa saatava lausunto päivystyksellisesti. Asetuksessa an-netaan lisäksi erikoisalakohtaisista edellytyksistä erikoissairaanhoidon päivys-tystä koskien. Asetus edellyttää myös ympärivuorokautista suun terveyden-huollon päivystystä.

Laki kotikuntalain muuttamisesta

Laki on tullut voimaan 1.1.2011. Kotikunnan valintaoikeus pitkäaikaisessahoitosuhteessa: Jos henkilö on sijoitettu perhehoitoon, laitoshoitoon tai asu-mispalvelujen avulla järjestettyyn asumiseen muun kuin kotikuntansa alueelle,hän voi 3 §:n 2 kohdan estämättä valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan,jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän asuu. Valintaoi-keuden käyttäminen edellyttää, että hoidon tai asumisen arvioidaan kestäväntai on kestänyt yli vuoden. Henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensatoisessa kunnassa johtuu pääasiassa hoidosta perhehoidossa tai laitos-hoidossa taikka asumisesta asumispalvelujen avulla.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäk-käiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki

Vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta se-kä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on astunut voimaan 1.7.2013.

Laki koskee ikääntynyttä väestöä eli vanhuseläkkeeseen oikeuttavassa iässäolevia (63 v täyttäneet). Iäkäs henkilö on ikääntyneeseen väestöön kuuluvahenkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, li-sääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka kor-keaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta.

6

Lain tarkoituksena on tukea väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdolli-suutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelu-jen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi lain tarkoituksena on parantaa iäkkäänhenkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekävahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujensisältöön ja toteuttamistapaan.

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujenparantamiseksi

Kesällä 2013 STM ja Kuntaliittoon on julkaissut uudistetun laatusuosituksenikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (aikaisempi suosituson vuodelta 2008). Suosituksen tarkoituksena on tukea vanhuspalvelulain toi-meenpanoa.

Tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntymi-nen. Toimintakykyinen vanhuus parantaa elämänlaatua, vähentää sosiaali- jaterveyspalvelujen tarvetta ja hillitsee hoitokustannusten kasvua.

Laatusuosituksessa on hyödynnetty uusin tutkimustieto ja otettu huomioonyhteiskunnan muutokset. Tavoitteena on tukea kuntia väestörakenteen muu-toksessa ja vanhuspalvelulain toimeenpanossa.

Laatusuositus pitää tärkeänä, että kunnat varautuvat kaikessa toiminnassaanikärakenteen muutoksiin ja turvaavat laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut iäk-käille. Laatusuositus tukee tässä tehtävässä kuntapäättäjiä. Se on tarkoitettumyös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien ja kolmannen sektorin toimijoidenkäyttöön.

Laatusuositus tarkastelee ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn lisäksiosallisuutta, asumista, palveluja sekä hoivaja hoitopalvelujen henkilöstöä jajohtamista. Näistä esitetään suosituksia ja tavoitteita, joiden toteutumista seu-rataan valtakunnallisesti ja paikallisesti.

Laatusuositus korostaa iäkkäiden osallisuuden vahvistamista. Tarvitaan aitoayhdessä tekemistä niin, että kaikessa kehittämisessä ja päätöksenteossa kuu-luu iäkkäiden ääni.

Palvelujen rakennetta ja toimintatapoja on kunnissa muutettava niin, että kotiinannettavaa tukea lisätään ja monipuolistetaan. Erityisen tärkeää on lisätä eri-laisia kuntoutuspalveluja. Kotona pärjääminen mahdollisimman pitkään onikäihmisten oma toive. Laatusuositus korostaa myös ravitsemuksen ja liikun-nan merkitystä hyvinvoinnin keskeisinä osatekijöinä.

Hoiva- ja hoitopalveluissa tarvitaan riittävästi henkilöstöä, joka vastaa asiak-kaiden toimintakykyä ja palvelujen tarvetta. Laatusuosituksessa on suositushenkilöstön kohdentamisesta kotihoidossa sekä henkilöstö-mitoituksista tehos-tetussa palveluasumisessa, laitoshoidossa ja terveys-keskuksen pitkäaikais-hoidossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa henkilöstön määrän ja tehtävärakenteenkehitystä muun muassa vanhuspalvelulain seurantakyselyjen kautta. Ensim-

7

mäinen kysely kunnille ja toimintayksiköille toteutettiin keväällä 2013, ennenvanhuspalvelulain voimaantuloa, ja seuraava kysely toteutetaan syksyllä 2014.

Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen

Vammaislainsäädäntö on uudistumassa osana sosiaalihuoltolain kokonaisuu-distusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävä-nä on yhdistää nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Työryhmänon tarkoitus laatia luonnos hallituksen esitykseksi vuoden 2014 loppuun men-nessä.

Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen on ollut pitkän tähtäi-men vammaispoliittinen tavoite. Askeleena kohti lakien yhteensovittamistavammaispalvelulaki uudistui syksyllä 2009. Tuolloin vammaispalvelulaki sää-dettiin ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammalakiin. Syksyn 2009 vammais-palvelulaki lisäsi myös merkittävästi muun muassa vammaisen henkilön oi-keutta saada henkilökohtaista apua.

Sosiaalihuollon yleislain valmistelu on menossa ja sen voimaantulon ajan-kohdaksi on arvioitu v. 2015

NuorisotakuuHallitusohjelmaan kirjattu ja vuoden 2013 alusta täysimääräisesti voimaan tu-leva nuorten yhteiskuntatakuu, jonka tavoitteena on taata koulutus-, harjoitte-lu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vas-tavalmistuneille. Nuorten yhteiskuntatakuu merkitsee sitoutumista siihen, ettäkaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista ja tunnistetaanheidän tuen ja ohjauksen tarpeensa. Myös alueelliset työelämäpalvelut tuleesaada riittävän kattaviksi nuorille.

Jatkokoulutukseen ja työhön siirtymistä hidastavia terveys- ja mielenterveys-ongelmia on paljon. Suuria haasteita, joihin pyritään valtakunnallisesti hake-maan ratkaisuja, ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutus-paikkojenriittämättömyys, koulutuksen kohtaanto-ongelmat, oppilashuollon, opinto-ohjauksen ja urasuunnittelutuen riittämättömyys sekä puutteet viranomaistenvastuiden määrittelyssä.

Yhteiskuntatakuussa pääpaino on oltava ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä.Yhteiskuntatakuun täysi toteutus lähtee ajatuksesta, että palvelut näyttäytyvätnuoren kannalta selkeänä ja yhtenäisenä. Nuorten yhteiskuntatakuu edellyttääyhteiskunnalta laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä ja ratkaisuja siihen, mi-ten kaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista, miten tunnis-tetaan tuen tarve. Vuoden 2012 HYVIS- suunnitelmassa on yksilöity kehittä-mistarpeita.

8

TietohallintolakiLaki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, Tietohallintolaki (634/2011)

Tietohallintolaki tuli voimaan 1.9.2011. Lain tarkoituksena on tehostaa julkisenhallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta. Lakipainottuu erityisesti kuntien sekä valtion virastojen ja laitosten, tietojärjestel-mien yhteentoimivuuden lisäämiseen.

Tietohallinnolla on tärkeä rooli julkisen hallinnon palveluissa. Kyse on koko-naisvaltaisesta rakenteiden ja toimintamallien uudistamisesta sekä sähköistenasiointipalveluiden käyttöönotosta. Tekniikkaa hyödyntämällä julkisen hallin-non järjestämisvastuulla olevat palvelut kyetään tuottamaan entistä enemmänorganisaatiorajat ylittävinä prosesseina julkisen hallinnon sisällä ja yhteistyös-sä muiden toimijoiden kanssa.

Tieto- ja viestintätekniikasta saatavien hyötyjen saavuttaminen edellyttää toi-mivaa paikallisen ja valtakunnallisen tason yhteistyötä, määrätietoista tietojär-jestelmien yhteentoimivuuden kehittämistä sekä yhteisten palveluiden käytönlisäämistä.

Tietohallintolaista tulee julkiselle hallinnolle kolme keskeistä velvoitetta- suunnitella ja kuvata tietohallintonsa julkisen hallinnon tietohallinnon

kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti- noudattaa tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi jul-

kisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimi-vuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia kuvauksia jamäärityksiä, joiden sisältö määritellään asetuksissa

- ottaa käyttöön sellaisia tarvitsemiaan sähköisen asioinnin ja hallinnontukipalveluja, jotka luovat edellytykset yhteentoimivuudelle

Kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä kuvataan miten organisaation tai kohde-alueen toimintaprosessit, tiedot, teknologia ja tietojärjestelmät toimivat koko-naisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan kehittämismalli, joka varmis-taa eri näkökulmien ja toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kai-kessa toiminnan ja IT –ratkaisujen kehittämisessä. menetelmällä varmistetaantoiminnan kehittyminen ja toiminnassa tarvittavien välineiden palvelevuus. ko-konaisarkkitehtuurimalli on johdon ja tietohallinnon yhteinen kehittämis- ja joh-tamismenetelmä, jolla määritetään toimintaa tukeva yhtenäisen tieto- ja vies-tintäteknisen ympäristön tavoitetila ja huolehditaan, että tämä tavoite saavute-taan.

Julkisen hallinnon viranomaisen on aloitettava kokonaisarkkitehtuurin kuvauk-sen laatiminen kuuden kuukauden kuluessa ja saatettava työ loppuun kolmenvuoden kuluessa asiaa koskevan valtioneuvoston asetuksen voimaantulosta(asetusta ei vielä ole annettu).

9

3. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuu-distus

SOTE -palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja ter-veydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki,jonka kirjoittamista varten on tarkoitus asettaa työryhmä maaliskuussa 2013alkaen. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015.

Uudistuksen tavoitetila:- Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan yhdenvertai-

sesti koko maassa.- Nykyisin riittämättömästi toimivien peruspalvelujen vahvistami-

nen.- Vahvistetaan ja monipuolistetaan lähipalveluja sekä paranne-

taan asiakaskeskeisten palveluja hoitopolkujen toimivuutta.- Päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on perustasolla. Sitä

tukee alueellinen erityisvastuutaso. Perustason toimijat tekeväterityisvastuualueittain keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri-tyisvastuutason kanssa.

- Uudistuksessa kaikkien kunnallisten sote -toimijoiden tehtävätja palvelujärjestelmän ohjaus määritellään nykytilaan verrattu-na uudestaan.

- Sote -päätökset tukevat kuntarakenteen muutoksia.

4. KASTE- ohjelma v. 2012 - 2016 sekä Itä- ja Keski-Suomen toimeenpano-ohjelma

Kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon pääohjelma, jolla on selkeät tavoitteet.Se toteuttaa hallitusohjelmaa ja sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa. Oh-jelma on osin jatkumoa kaudella 2008 -2011 käynnistetylle kehittämistyölle.Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisenhyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väes-tössä.

Kaste-ohjelman tavoitteet:1. hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

- riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat- ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia- lähisuhde- ja perheväkivalta on vähentynyt

2. sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakasläh-töisesti

- asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen- johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvin-

voiva henkilöstö

10

Osaohjelmat:I) Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja

terveyteen parannetaanII) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaanIII) Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaanIV) Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaanV) Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammatti-

laisten tueksiVI) Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työ-

hyvinvointia

Tarkoituksena on, että valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat tekevätyhteistyötä, jotta uudistukset toteutuvat. Hyvien käytäntöjen luomiseen ja to-teuttamiseen kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea valtionavustusta.

5. Järjestämissuunnitelman perustelut

Väestö ja väestörakenteen muutos

Väestöä ja väestörakennetta kuvataan ikäryhmäkohtaisilla väestötiedoilla, vä-estön koulutustasolla ja väestön huoltosuhteella.

Väestön ikärakenne ja osuus väestöstä, yli 65 -vuotiaat 31.12.2012

Ikäluokat yht. yli 65-v yli 65 (%) yli 75 v yli 75 (%) yli 85 (%)

Iisalmi 22107 4617 20,87 2223 10,05 2,92

Kiuruvesi 8941 2267 25,35 1175 13,14 4,07

Sonkajärvi 4539 1163 25,61 589 12,97 3,5

Vieremä 3936 894 22,7 449 11,4 3,02

Kuntayhtymäntoiminta-alue yht. 39523 8941 22,62 4436 11,2 3,26

Yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut vuodesta 2011 0,7 %. Valtakunnallinenkeskiarvo yli 65 v on 18,7 % väestöstä. Sonkajärvi, Kiuruvesi ja Vieremä ovatikärakenteeltaan vanhusvoittoisia kuntia ja Iisalmenkin yli 65 -vuotiaiden osuuson yli valtakunnallisen keskiarvon. Alle 6 -vuotiaiden osuuden valtakunnalli-nen keskiarvo on 7,8 % kun se alueen kunnissa on 6,3 – 7,2 %.

SOTE- kuntayhtymän kaikissa kunnissa tulee varautua väestön vanhenemi-sesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun.

11

Väestömuutokset tammi - lokakuussa 2013

Alueen väestömuutos on jo vuosia ollut negatiivinen. Vuoden 2012 aikanaIisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän väkiluku laski ja kaikissa kun-nissa kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä. Ennusteen mukaan väestön mää-rä alueen kunnissa vähenee ja yli 65 -vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa.

Huoltosuhde

Väestöllinen huoltosuhde = alle 15 -vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä 100työikäistä kohden

2011 2015e 2020e 2025e 2030e

Iisalmi 0,61 0,69 0,81 0,91 0,95

Kiuruvesi 0,74 0,79 0,9 1,01 1,09

Sonkajärvi 0,7 0,8 0,96 1,08 1,17

Vieremä 0,68 0,72 0,8 0,9 0,96

Väestöllinen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti alueen kaikissa kunnissaollen Iisalmessa ja Vieremällä lähimpänä Pohjois-Savon ennustetta.

Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa kunta monta työvoiman ulkopuolellaolevaa (0-14 -vuotiaat, opiskelijat, koululaiset, varusmiehet, eläkeläiset ja muuttyövoimaan kuulumattomat) ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinenhuoltosuhde v. 2011 vuoden lopussa Iisalmessa 1,43, Kiuruvedellä 1,83 jaSonkajärvellä 1,82 sekä Vieremällä1,44. Pohjois-Savon kuntien keskimääräi-nen huoltosuhde oli 1,48 ja koko maan 1,29.

Alueen työikäisillä on enemmän huollettavia ja samalla suurempi palvelujenrahoitusvastuu kuin maakunnassa ja maassa keskimäärin. Huoltosuhde muut-tuu erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella nopeasti negatiiviseksi väestönikääntymisen ja työikäisten osuuden vähenemisen seurauksena. Työpanostensupistuminen alueella aiheuttaa kovia vaatimuksia tuottavuudelle, julkisellepalvelutuotannolle ja palveluiden aluekoolle. Tilanne on muutoinkin otettavahuomioon palveluja suunnattaessa ja kehittäessä.

Elävänäsynt. Kuolleet

Luonnol.Väestön-lisäys

Kuntienvälinentulo-muutto

Kuntienvälinenlähtö-muutto

Kuntienvälinennetto-muutto

Netto-siirto-laisuus

Kok.netto-muutto

Väestön-lisäys

Väkiluvunkorjaus

Kokonais-muutos

Väkiluku31.12.2012

Iisalmi 208 193 15 876 922 -46 62 9 53 22 17 22157Kiuruvesi 52 126 -74 211 267 -56 12 9 3 -127 -84 8862Sonkajärvi 29 41 -12 155 187 -32 25 5 20 -24 -98 4469Vieremä 40 46 -6 134 173 -39 6 1 5 -40 -25 3890Kuntayhtymänalue yht. 39378

12

Työttömyysaste

Työttömyysaste%

Työttömättyönhakijat

Alle 25 v.työttömät

Iisalmi 14,6 1508 202

Kiuruvesi 13,5 495 66

Sonkajärvi 15,7 303 23

Vieremä 10,7 191 12

Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina oli v. 2012 Iisal-messa 10,3, Kiuruvedellä 7,5 Sonkajärvellä 4,3 ja Vieremällä 4,2 litraa. Valta-kunnallinen keskiarvo on 7,7 litraa. Iisalmessa alkoholijuomien myynti ylittäätuntuvasti valtakunnallisen keskiarvon. Sonkajärvellä on kaksi ja Vieremälläyksi Alkon jakelupiste.

Sosiaalipäivystyksen tapauksia oli alueella v. 2012 yhteensä 1093, joistasosiaalipäivystys on aktiivisesti osallistunut 589 tapaukseen. Yhteydenotoissaon erityisesti noussut lasten huoltoon ja tapaamiseen liittyvät yhteydenotot.

THL:N kuntakohtaiset sairastavuusindeksit 2008 - 2010

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset mukaan sairastavuusindeksit Pohjois-Savossa ovat koko maata keskimääräistä suuremmat. Sairastavuusindek-sissä koko maan keskiarvoa kuvaava lukema on sata, johon kuntia ja kau-punkeja verrataan. Arvon ollessa yli sata tilanne on heikompi kuin kokomaassa keskimäärin. Tulee kuitenkin huomioida, että osaan indekseistävaikuttaa kunnassa tai kaupungissa saatavilla olevat palvelut ja osassa ontilastoihin vaikuttavia taustatekijöitä. Esimerkiksi TULE -indeksiin vaikuttavatniin sanotun eläkeputken käyttö tai julkisen sektorin ammatilliset eläkeikära-jat.

Sairastavuusindeksi yht. v. 2008 - 2010 Ikävakioitu (Indikaattori on koos-tettu 7 eri sairausryhmästä)

Iisalmi 125Kiuruvesi 138,4Sonkajärvi 132Vieremä 121,2

Mielenterveysindeksi v. 2008 - 2010 ikävakioitu

Indikaattori kuvaa kolmen ulottuvuuden mielenterveyden ongelmia suhteutet-tuna vastaavan ikäiseen väestöön.

13

Iisalmi 132,9Kiuruvesi 139,6Sonkajärvi 158,2Vieremä 101,1

Sepelvaltimotauti-indeksi v. 2008 - 2010 ikävakioitu

Indikaattori ilmaisee sepelvaltimotautitapahtumien ensi- ja uusintadiagnooseil-la (akuutit sydäninfarktit (I21-I22) angina pectoris (I20.0), sekä kuolemansyyt(I20-I25, I46, R96, R98) yleisyyden 35 -79 -vuotiailla suhteutettuna vastaa-vanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100


Syöpätauti-indeksi v. 2008 - 2010 ikävakioitu

Indikaattori ilmaisee syövän esiintyvyyden 0-79-vuotiaiden suhteutettunavastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100).

Iisalmi 97Kiuruvesi 102,9Sonkajärvi 92,5Vieremä 98

Aivoverisuonisairausindeksi v. 2008 - 2010 ikävakioitu

Indikaattori ilmaisee aivohalvaustapahtumien kuolemaan tai sairaalahoitoonjohtaneiden ensikohtausten yleisyyden 35 -79 -vuotiailla suhteutettuna vastaa-vanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100).


TULE indeksi v. 2008 - 2010 ikävakioitu

Indikaattori ilmaisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläk-keellä vuoden lopussa olleiden 16 -64 -vuotiaiden osuuden suhteutettuna vas-taavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100).


14

Tapaturma indeksi 2008 - 2010 ikävakioitu

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset jaeräät muut ulkoisten syiden seuraukset sairaalahoidossa olleiden 0-79 -vuotiaiden potilaiden osuuden suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön jaedelleen koko maan tasoon (koko maa=100).


Dementia indeksi v. 2008 - 2010 ikävakioitu

Indikaattori ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoi-keuksien määrän suhteutettuna väestöön ja edelleen koko maan tasoon (kokomaa=100.


Kustannuspainotettu indeksi 2008 - 2010 ikävakioitu

Terveydenhuollon suorien kustannusten sairausryhmäkohtaisessa määritte-lyssä on käytetty Kiiskisen ym. 2005 laskelmia sekä THL:n 2011 raportin tieto-ja somaattisesta erikoissairaanhoidosta. Suoriin kustannuksiin on sisällytettyvuodeosastohoidon ja lääkärikäyntien kustannukset, reseptilääkkeet sekä kun-toutus. Sairastavuusindeksissä mukana olevat sairausryhmät kattavat tervey-denhuollon suorista kustannuksista yhteensä 53,0 %.

Iisalmi 124,5Kiuruvesi 134Sonkajärvi 127Vieremä 122,5

Alueen kunnat ovat sairastavuudeltaan valtakunnallisen keskitasoa sairaam-pia. Alueen kunnissa on huomattavan korkea TULE- indeksi (tuki- ja liikunta-elinsairaudet) ja vastaavasti huomattavan matala syöpätauti-indeksi Kiuruvettälukuun ottamatta. Mielenterveysindeksi on Vieremää lukuun ottamatta korkeaja tapaturma indeksi on Iisalmessa ja Vieremällä alle maan keskiarvon.Kuntien kesken on suuria vaihteluja; esimerkiksi dementia- indeksi on Iisal-messa lähes kaksinkertainen Kiuruveteen verrattuina. Iisalmen korkeaan in-deksilukuun vaikuttaa parempi diagnostiikka.

Kustannukset kunnissa ovat myös indeksitarkastelussa selvästi korkeampiakuin koko maassa.

15

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Lasten ja nuorten hyvinvointia on selvitetty ja kehittämistoimenpiteitä hyvin-voinnin parantamiseksi on esitetty kuntien ja SOTEn valtuustojen v. 2012 hy-väksymässä HYVIS suunnitelmassa.

Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus

Palvelujen laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja alueellisia eroja kuvataanmm. seuraavilla indikaattoreilla:- Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin- Potilas- ja sosiaaliasiamiesraportit- Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat- Toimeentulotuen käsittelyajat- Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat

Potilasasiamiestoiminta oli ostopalveluna vuosina 2010 -2012. Vuodesta2013 lähtien palvelu tuotetaan omana toimintana.

Vuoden 2012 aikana yhteydenottojen määrä potilasasiamieheen on tasaantu-nut. Vuosina 2010 ja 2011 yhteydenottojen määrän voimakasta kasvua saat-taa selittää aktiivinen tiedottaminen toiminnasta. Iisalmen terveyskeskuksessayhteydenottojen määrä potilasasiamieheen (71) oli lähes sama verrattuna vuo-teen 2011 (73). Suurin yhteydenottojen syy oli hoito ja menettely. Iisalmen sai-raalan yhteydenottojen määrä potilasasiamieheen (175) oli kasvanut verrattu-na vuoteen 2011 (155). Suurin yhteydenoton syy oli hoito ja menettely. Poti-lasvahinkoepäily oli 60 kertaa. Huomiota kiinnittää vuoden 2012 aikana Iisal-men sairaalan potilasvahinkoepäilyjen määrän kaksinkertaistuminen verrattu-na vuoteen 2011.

Kiuruveden terveyskeskuksessa yhteydenottojen määrä potilasasiamieheenoli (55) oli kasvanut verrattuna vuoteen 2011 (30). Yhteydenottojen suurin syyoli hoito ja menettely. Sonkajärven terveyskeskuksessa yhteydenottojen mää-rä oli vuonna 2012 (10) ja laskenut vuoteen 2011 (16) verrattuna. Vieremänterveyskeskuksessa yhteydenottojen määrä oli vuonna 2012 (14) ja kasvanutvuoteen 2011 (8) verrattuna. Yleisin syy Sonkajärvellä ja Vieremällä oli poti-lasvahinkoepäily.

Sosiaaliasiamiestoiminta on ollut ostopalveluna vuodesta 2010 lähtien.Yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen on ollut SOTE - kuntayhtymän toisenatoimintavuotena kohtalaisen paljon. Yhteydenottojen määrä on kääntynyt las-kuun vuoden 2012 aikana. Yhteydenottoluvut ovat vertailukuntiin nähden kes-kimääräisiä. Vuoden 2012 aikana sosiaaliasiamieheen otti Iisalmessa yhteyttä54 asiakasta, Kiuruvedellä 15 asiakasta, Sonkajärvellä 7 asiakasta ja Viere-mällä 3 asiakasta. Eniten yhteydenottoja on tullut vanhus- ja kuljetuspalvelujasekä toimeentulotukea koskien. Vanhuspalveluissa on vuosien 2011 ja 2012aikana tehty palvelurakennemuutoksia. Myös palvelujen tuottamisen käytäntö-jä ja toimintatapoja sekä kuntalaisiin kohdistuvien tukien ja avustusten myön-tämiskriteerejä on yhtenäistetty, mikä on jossakin määrin aiheuttanut tyytymät-tömyyttä.

16

Kokonaisuutena Ylä-Savon Sote kuntayhtymän sosiaalikeskuksissa henkilös-töresurssit ovat riittävät ja siellä pystytään toimimaan lain mukaisissa määrä-ajoissa.

Potilas- ja sosiaaliasiamiehen raportin pohjalta kehittämisehdotuksia:1) Tiedottaminen potilas- ja sosiaaliasiamiehen tehtäväkuvasta ja toiminta-alueesta, jolloin palvelu kohdistuu asiamiehen tehtäväkuvan mukaisiin asioihin2) Viranomaiset voisivat nykyistä enemmän käyttää sosiaaliasiamiehen asian-tuntijuutta sosiaalityön pulmallisissa kysymyksissä.

Hoitoon pääsy ja jonotusajat koskevat kiireettömän hoidon tarpeen arviointiaja toteuttamista perusterveydenhuollossa ja peruserikoissairaanhoidossa. Hoi-toon pääsy tarkoittaa tarpeellisten ja oikea-aikaisten terveyspalvelujen tur-vaamista Suomen kuntien asukkaille ja niille ulkomaalaisille, joille annetaanterveydenhuollon palveluita EU-säädösten tai sosiaaliturvasopimusten perus-teella.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hoitoon pääsy vuoden 2013 1.5. – 31.8.2013perusterveydenhuollon hoitoon pääsy toteutuu kaikkien palvelujen kohdallapaitsi suun terveydenhuollossa 178 potilaan kohdalla. Hoitoon pääsy jonojapuretaan palvelusetelin ja ostopalvelujen avulla. Puheterapiassa hoitoon pää-sy selvästi parantunut ja tutkimusjonossa on vain yksi lapsi. Erikoissairaanhoi-don ja mielenterveystyön hoitoon pääsy toteutuu.

Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn tunnusluvut:

1) Potilas saa välittömän yhteyden saannin terveyskeskukseen tai muuhunterveydenhuollon yksikköön joko puhelimitse tai käymällä arkisin ja virka-aikana– pääsääntöisesti ma - pe klo 8 - 15.30

2) Perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arviointi on tehtävä viimeistäänkolmantena arkipäivänä yhteydenotosta, jollei arviota ole voitu tehdä en-simmäisen yhteydenoton aikana.

Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettava erikoissairaanhoito: Hoi-don tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun läheteon saapunut toimintayksikköön.

3) Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääke-tieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä potilaan ter-veydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon otta-en kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kunhoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaanylittää suun terveydenhuollossa tai perusterveydenhuollon yhteydessä to-teutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, joslääketieteellisistä, hoidollista tai muista vastaavista perustelluista syistähoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta.

17

Hoidon saatavuuden määräajat koskevat sekä omana työnä toteutettuja et-tä ostopalveluna hankittuja palveluja. Jos oma sairaala tai terveyskeskus eivoi toteuttaa hoitoa määräajassa, on potilaalle tarjottava mahdollisuus hoi-toon muualla esim. palvelusetelin avulla.

avosairaanhoito suun terveydenhuolto

Peruserikoissairaanhoitoon pääsyn tunnusluvut: (edellyttää lääkärin tai ham-maslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä)

1) Erikoissairaanhoidossa kiireettömän hoidon tarpeen arviointi on aloitet-tava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta sairaalaan taimuuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Arvio voi-daan tehdä joko lähetteen perusteella tai kutsumalla potilas tutkimuksiinsairaalaan. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointiatai erityisiä kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavattutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun läheteon saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoatoteuttavaan toimintayksikköön.

2) Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti tai hammaslääke-tieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä jaaloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessaajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve onarvioitu.

3) Jos henkilöllä todettu sairaus tai oire on tarkoituksenmukaisinta hoitaa ter-veyskeskuksessa, on hänet ohjattava hoitoon asianomaiseen terveyskes-kukseen ja annettava terveyskeskukselle tarpeelliset hoito-ohjeet.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin hoitoon pääsyn tunnusluvut:

1) Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä,kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikois-sairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön tai perusterveydenhuollonyhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön.’

2) Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai eri-tyisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavattutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete onsaapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa to-teuttavaan toimintayksikköön.

3) Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjes-tettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ot-taen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu,jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edelly-tä.

18

Toimeentulotuen käsittelyajat ovat suositusten mukaiset. Vanhuspalveluiden,vammaispalveluiden ja lastensuojelun tarpeen arvioinnin määräajat toteutuvat

Kuntien rahoituspohja

Kuntien rahoituspohjaa kuvataan kuntien asukkaisiin suhteutetuilla verotulo- javaltionosuustilastoilla.

Asukasluku31.12.2012

Verotulot€/asukas

Valtion-osuudet€/asukas

velka €/asukas(kokonaisv.)

sote-netto-menot€/asukas

toimeen-tulotuki€/asukas

erik.sh:nnettomenot€/asukas

SOTE kyalue 39547 2881 2397 3767 98 1155Iisalmi 22135 3124 1965 1747 3643 124 1113Kiuruvesi 8989 2496 3173 2367 3997 68 1161Sonkajärvi 4493 2538 2954 2624 4022 72 1299Vieremä 3930 2788 2412 687 3648 51 1219

Alueen kuntien tulovero % v. 2014 on Iisalmessa ja Sonkajärvellä 20,50 sekäKiuruvedellä ja Vieremällä 20,75. Kuntaliiton ennakkotiedon mukaan Pohjois-Savon maakunnan keskiarvo on 20,58 (+ 0,76 %) ja koko maan keskiarvo on19,74 (+ 0,36 %).

SOTE kuntayhtymän toiminnan aikana on tehty palvelurakenteen yhtenäistä-mistä kaikkien kuntien alueella. Laitoshoitoa on purettu kaikissa kunnissa jatavoitteena on valtakunnallinen taso hoidon porrastusta kuvaavien indikaatto-reiden osalta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaismenot vaihtelevat vuoden 2012 tilinpää-töksen mukaan 3176 €:sta (Vieremä) 3.580 €:oon (Sonkajärvi) asukasta kohtilaskettuna. Vuoden 2012 valtakunnallisten tilastojen mukaan Iisalmen ja Vie-remän nettokustannukset asukasta kohti alittavat maakunnan tason, muttaovat hieman korkeammat kuin valtakunnan keskiarvo. Kiuruveden ja Sonka-järven sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokustannukset asukasta kohti ovatkorkeammat kuin maakunnassa keskimäärin, mutta niiden kustannusten nou-su vuonna 2012 oli pienempi kuin maakunnassa keskimäärin.

Alueen kuntien rahoituspohja pysynee nykyisellä tasolla tai heikkenee tulevinavuosina veropohjan pysyessä nykyisellä tasolla tai heikentyessä ja valtion-osuusjärjestelmän uudistuessa. Työikäisen väestön osuuden alentuessa an-sioverotulojen osuus alenee ja toisaalta ikärakenteen painottuessa vanhusvä-estöön palvelutarve kasvaa. Edellä kuvattu kehitys edellyttää kuntayhtymänpalvelurakenteen kehittämistä kevyempiin palvelurakenteisiin, toimintakyvynylläpitämiseen ja kotona asumisen tukemiseen mahdollisimman pitkään.

19

SOTE- kuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuuksien kehitys tilinpäätök-sissä vuosina 2010-2012 sekä talousarvioissa 2013 ja 2014

Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä YhteensäTP 2010 63222 29341 15548 11402 119513TP 2011 65318 30011 15699 11889 122917M % (2011/2010) 3,3 2,3 1,0 4,3 2,8TP 2012 68475 31112 16272 12649 128508M % (2012/2011) 4,8 3,7 3,6 6,4 4,5TA 2013 68211 31051 16060 12656 127978M % ( 2013/2012) -0,4 -0,2 -1,3 0,1 -0,4TAE 2014*) 70574 32349 16573 13054 132550M % (2014/2013) 3,5 4,2 3,2 3,1 3,6*) Talousarvioesityksen 2014 maksuosuuksissa oman esh:n säästötavoite(200.000 €)

Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys tilinpäätösten 2010 -2012 sekä talousarvioiden2013 ja 2014 mukaan (1000 €)

Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä YhteensäTP 2010 49933 22514 12488 8998 93933TP 2011 51290 23339 12476 9222 96428M % (2011/2010) 2,7 3,7 -0,1 2,5 2,7TP 2012 54557 24640 12992 9884 102073M % (2012/2011) 6,4 5,6 4,1 7,2 5,9TA 2013 54300 24346 12893 9956 101496M % ( 2013/2012) -0,5 -1,2 -0,8 0,7 -0,6TAE 2014*) 54296 24849 12972 10142 102259M % (2014/2013) 0,0 2,1 0,6 1,9 0,8*) Talousarvioesityksen 2014 maksuosuuksissa oman esh:n säästötavoite(200.000 €)

Kuntayhtymän oman toiminnan osalta jäsenkuntien maksuosuuden kehitystilinpäätösten 2010 -2012 sekä talousarvioiden 2013 ja 2014 mukaan (1000 €)

Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä YhteensäTP 2010 13290 6827 3059 2404 25580TP 2011 14028 6672 3223 2667 26489M % (2011/2010) 5,6 -2,3 5,4 10,9 3,6TP 2012 13918 6473 3280 2765 26436M % (2012/2011) -0,8 -3,0 1,8 3,7 -0,2TA 2013 13911 6704 3167 2700 26482M % ( 2013/2012) -0,1 3,6 -3,4 -2,4 0,2TAE 2014 16278 7500 3601 2912 30291M % (2014/2013) 17,0 11,9 13,7 7,9 14,4

Sairaanhoitopiirin ostojen osalta jäsenkuntien maksuosuuden kehitys tilinpäätösten2010 -2012 sekä talousarvioiden 2013 ja 2014 mukaan (1000 €)

20

Sosiaali- jaterv.huoltoyht.2012

Sosiaali-toimi 2012

Terveydenhuolto 2012


Sosiaali-toimi 2011



Sosiaali-toimi 2010



Sosiaali-toimi2009


Iisalmi 3 182 1 275 1 907 3 022 1 200 1 822 2 957 1 446 1 511 3 368 1 590 1 778Juankoski 3 938 1 629 2 308 3 808 1 421 2 387 3 309 1 268 2 041 3 394 1 426 1 969Kaavi 4 286 1 760 2 526 3 832 1 666 2 167 3 540 1 477 2 063 3 756 1 635 2 120Keitele 3 632 1 421 2 211 3 533 1 282 2 251 3 391 1 186 2 205 3 284 1 323 1 961Kiuruvesi 3 588 1 557 2 032 3 410 1 447 1 963 3 341 1 697 1 643 3 458 1 615 1 842Kuopio 3 111 1 186 1 925 2 918 1 133 1 785 2 719 986 1 733 3 046 1 403 1 643Lapinlahti 3 621 1 509 2 113 3 284 1 343 1 941 2 980 1 038 1 942 3 238 1 342 1 896Leppävirta 3 179 905 2 274 2 983 976 2 008 2 762 909 1 853 3 036 1 154 1 882Maaninka 3 576 1 685 1 891 3 362 1 552 1 810 3 311 1 583 1 729 3 317 1 706 1 611Nilsiä 3 855 1 713 2 142 3 351 1 442 1 909 3 173 1 353 1 820 3 386 1 525 1 860Pielavesi 4 113 1 694 2 419 3 915 1 472 2 443 3 686 1 476 2 210 3 805 1 628 2 178Rautalampi 3 920 1 623 2 297 3 557 1 529 2 028 3 525 1 551 1 974 3 656 1 787 1 869Rautavaara 4 445 2 183 2 262 4 186 1 772 2 414 4 016 1 575 2 441 4 017 1 621 2 396Siilinjärvi 2 588 949 1 638 2 383 866 1 516 2 249 827 1 421 2 714 1 291 1 423Sonkajärvi 3 723 1 593 2 130 3 513 1 475 2 037 3 441 1 763 1 678 3 457 1 442 2 015Suonenjoki 3 965 1 779 2 186 3 730 1 590 2 140 3 394 1 441 1 954 3 572 1 673 1 898Tervo 4 200 1 817 2 382 3 817 1 666 2 151 3 695 1 480 2 215 3 557 1 530 2 027Tuusniemi 3 823 1 341 2 482 3 540 1 209 2 331 3 307 1 112 2 195 3 306 1 275 2 031Varkaus 3 304 1 270 2 034 3 090 1 158 1 932 2 907 1 093 1 814 3 121 1 419 1 702Vesanto 4 391 1 558 2 834 4 056 1 870 2 185 3 667 1 719 1 948 3 959 1 905 2 053Vieremä 3 325 1 362 1 963 3 062 1 303 1 759 3 027 1 456 1 571 3 227 1 332 1 894Pohjois-Savo 3 304 1 298 2 006 3 089 1 213 1 876 2 913 1 158 1 755 3 188 1 443 1 744Varpaisjärvi 3 340 1 457 1 883 3 487 1 631 1 856Karttula 2 774 1 007 1 767 3 131 1 318 1 813

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot2011 ilman lasten päivähoitoa

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot2010 ilman lasten päivähoitoa

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot 2009ilman lasten päivähoitoa

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot 2012ilman lasten päivähoitoa

SOTEn kustannuksiin sisältyy KYS:n ennakkomaksuosuuksia v. 2013 *)

Iisalmi 14 953 000 €Kiuruvesi 6 704 000 €Sonkajärvi 3 395 000 €Vieremä 2 980 000 €*) kesäkuussa tarkistetut ennakkomaksuosuudet

Palvelujen kysyntä ja käyttö väestön ikääntymisen ja talouden taantuman seu-rauksena kasvaa. Kalliita ja vaikuttavia tutkimuksia ja hoitoja otetaan käyttöönoikea-aikaisesti hoitotakuun määrittelemässä ajassa, mikä hillitsee kustannuk-sia viiveellä.

Palvelutarpeen kehitys ennakoidaan pysyvän melko stabiilina perustervey-denhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa. Sen sijaan vanhusten palve-luissa palvelutarpeen kasvun ennustetaan nousevan voimakkaasti 2020 jäl-keen.

Peruspalvelujen hintaindeksin kehitys on vaihdellut viime vuosina 2,0 – 3,4välillä. Ennusteiden mukaan peruspalvelujen hintaindeksi tasoittuu noin 2,1 –2,3 %:in välille. Kuntatalouden kiristyessä kuntayhtymän kustannuskehitysoman toiminnan osalta ei voi ylittää jäsenkuntiensa kustannuskehityksen ta-soa. Sairaanhoitopiirin kustannuskehitystä pyritään hillitsemään tuottavuusoh-jelmalla, mutta kustannusten kasvutekijänä on joka tapauksessa sairaanhoito-piirissä toteutetut investoinnit, jotka näkyvät merkittävänä kustannusten kas-vuna vuodesta 2015 alkaen.

21

Kunta-Maiseman suositukset palvelujen ja kustannusten te-hostamiseksi

Maisema-mallia on käytetty kuntayhtymän toiminnan käynnistymisestä saakkasekä toiminnan vertailupohjana muihin kuntiin tai vastaaviin organisaatioihinnähden että aiheuttamisperiaatteen mukaisina kuntien maksuosuuksien poh-jana. Osavuosikatsaukset tehdään maisema-mallin suurtuotteiden mukaisesti,jolloin saadaan tieto sekä kustannuskehityksestä että palvelujen käytöstä suo-ritteiden mukaan.

Vuosittain tilinpäätöksen jälkeen on käytettävissä Maisemaraportti, joka sisäl-tää palvelutoiminnan analyysin sekä kehittämisehdotukset kunkin suurtuotteenja siihen sisältyvien palvelukokonaisuuksien osalta.

Tilinpäätöksen 2012 pohjalta tehty Maisemaraportin sekä Iisalmen Sairaalantoiminnan selvityksen perusteella on esitetty seuraavia palvelurakenteen taitoimintatapojen muutoksia.

Aikuissosiaalityössä työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut merkit-tävästi ja ko. maksuosuuden pienentämiseksi on tehostettava työllistä-mistoimenpiteitä yhdessä jäsenkuntien kanssa.

Perhepalvelujen ostopalvelupainotteisuuteen tulisi löytää muita tuotan-totapoja

Hoito- ja hoivapalveluissa on vahvistettava edelleen kotihoitoao palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon

osuuksien tulisi noudattaa kansallisia suosituksiao omaishoidon tuen linjaus tulee olla yhtenäinen koko kuntayhtymän

alueella ja omaishoidon tukea tulisi vahvistaa kohdistaen tuki oi-keisiin hoitomuotoihin

Vastaanottotoiminnan malli tulee rakentaa siten, että päivystystoimin-nan osuutta voidaan vähentää vastaamaan maan keskiarvoa

Suun terveydenhuollon resursointia täydennetään mm. palvelusetelinkäyttöä laajentamalla. Lisäksi toimintamalleja tulee tarkastella julkisenja yksityisen välisillä yhteistyömalleilla, kumppanuudella tai uusilla työn-jakomalleilla

Akuutti- ja kuntoutuspaikkojen varaukset vastaavat palvelutarvetta jatoimintamalli rakennetaan siten, että palvelutarpeen muutoksiin voidaanreagoida joustavasti.

Vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa tulee vahvistaa avo-huoltopainotteisuutta. Kustannustason tulisi noudattaa vastaavien pal-veluiden keskimääräistä tasoa.

Iisalmen sairaalan toiminnan profilointi tehdään Sairaalan selvityksenpohjalta vuoden 2014 aikana. Sairaalan osastojen peruskorjaustarve jaaikataulutus arvioidaan toiminnan linjausten jälkeen.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen osastotoiminnan mitoitus ja toimin-nan sijoittaminen Iisalmen keskustan alueelle muiden ydinpalvelujenvälittömään läheisyyteen saatetaan loppuun vuoden 2014 aikana.

22

6. Yhteistyö SOTE kuntayhtymän ja jäsenkuntien vä-lillä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminenJäsenkuntien ja SOTE kuntayhtymän yhteinen Lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelma HYVIS hyväksyttiin keväällä 2012 kuntien ja SOTEn valtuustois-sa. Yhteinen turvallisuussuunnitelma on hyväksyttävänä kunnissa ja SOTEkuntayhtymässä. Suunnitelmien laatimiseen ovat osallistuneet kuntien ja kun-tayhtymän sekä sidosryhmien henkilöstöä laajasti. Suunnitelmissa esille nos-tetut kehittämisehdotukset tulee huomioida sekä jäsenkuntien että SOTE kun-tayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmassa.

Vuoden 2013 aikana on valmisteltu toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- jaopiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun tervey-denhuollolle. Terveydenhuollon asiantuntijat ovat valmistelleet toimintaohjel-man yhteistyössä kuntayhtymän sosiaalitoimen ja jäsenkuntien sivistystoimenasiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on, että kuntayhtymän ja jäsenkuntien eritoimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaan näkökul-masta eri ikävaiheet kattavan mielekkään kokonaisuuden. Toimintaohjelmallavarmistetaan, että kunnan eri osissa asuva väestö saa eri väestöryhmien tar-peet huomioiden yhtenäiset palvelut. Toimintaohjelman tulee muodostaa kaik-ki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus.

KASTE -ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginenohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Ohjelmassa määritel-lään lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja keskei-simmät toimenpiteet, joilla ne voidaan saavuttaa. STM myöntää myös hanke-rahoitusta laajapohjaisiin kehittämishankkeisiin, joita valmistellaan Itä- ja Kes-ki-Suomen aluejohtoryhmässä.

Tartuntatautien torjumiseksi SOTE- kuntayhtymässä toimii nimetty seudullinenhygieniaryhmä, jossa toimii kaksi koulutettua hygieniahoitajaa ja infektio-lääkäri. Kuntayhtymässä on seudulliset ja päivitetyt ohjeistukset ja suunnitel-mat infektioista ja hygieniatoiminnasta. Painopistealueina ovat sairaalainfekti-oiden torjunta ja seuranta sekä pandemia- tilanteiden ennaltaehkäisy ja niihinvarautuminen

Pakolaisten kotouttaminenJäsenkunnista Iisalmi ja Sonkajärvi ovat päättäneet ottaa vastaan kiintiö-pakolaisia. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset saapuivat Iranista tammikuus-sa2012, jolloin afgaanipakolaisten ryhmästä 21 sijoittui Iisalmeen ja 10 Sonka-järvelle. Pakolaisia on sittemmin tullut Iisalmeen ja Sonkajärvelle lisää niin,että heitä on vuonna 2013 yhteensä 60 henkilöä. Pakolaisten vastaanotto jakotouttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluissa ao.kunnan ja SOTEn kesken.

23

Yhteistyö sairaanhoitopiirin ja muiden keskeisten sidosryh-mien kanssa

Sairaanhoitopiiri tuottaa erityistason erikoissairaanhoitopalvelut kunnille.SOTE- kuntayhtymä tekee yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa mm. erikois-lääkärisopimuksilla, ns. kumppanuuslääkäritoiminnalla, jossa lääkäri on osanviikosta työssä KYS/ Iisalmen Sairaalassa.

SOTE kuntayhtymä myy erikoissairaanhoidon palveluja Ylä-Savon muille kun-nille ns. sopimuskunnille ja jonkin verran ulkokunnille ja vakuutusyhtiöille. Eri-koissairaanhoidon, erityisesti kirurgisen hoidon osalta yhteistyön jatkuminen jajopa kasvaminen on sairaalatoiminnan jatkumisen kannalta edellytys.

Sairaanhoitopiirin tulee alueellaan huolehtia tietojärjestelmien alueellisestakehittämisestä yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirillä on myös keskeinenkehittämis- ja koordinointivastuu tietohallintolain toimeenpanon ja kansallistenpalvelujen koordinoinnissa (esim. Kanta- ja Kansa-palvelut).

Kuntayhtymällä on nelikantasopimus sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevistaICT-palveluista Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin, Istekki Oy:n ja Ylä-SavonICT-palvelujen (YSIT OY) kanssa. Kuntayhtymä on osakkaana sekä IstekkiOy:ssä että YSIT Oy:ssä.

Kuntayhtymä on osakkaana myös Kuntien Tiera Oy:ssä. Kuntayhtymä voihankkia Tiera Oy:n palveluja ja sen kilpailuttamia palveluja ns. inhouse-hankintana niin halutessaan. Lisäksi kuntayhtymä voi hankkia Tiera Oy:ltä asi-antuntijapalveluja mm. tietohallintolain ja -asetuksen vaatimien tietohallinto-mallin ja kokonaisarkkitehtuurin laadintaan sekä muuhun asiantuntija-palvelutarpeeseen.

ISLAB Oy omistaa lähes kaikki Itä-Suomen alueella toimivat laboratoriot ter-veyskeskuksissa ja sairaaloissa sekä tuottaa laboratoriopalvelut alueelle. Alu-een kunnilla ei ole vaikuttamismahdollisuutta ISLABIn toimintaan muuten kuinsairaanhoitopiirin kautta.

IS-Hankinta Oy on toiminut 1.1.2011 alkaen. SOTE kuntayhtymä on osakeyh-tiön jäsen. Osakeyhtiö vastaa seudullisesti keskitetyistä hankinnoista, materi-aalitoimen tietojärjestelmistä ja logistisista ratkaisuista. Lisäksi osakeyhtiö suo-rittaa muita jäsenyhteisöjen kilpailuttamisen toimeksiantoja.

SOTE kuntayhtymä ostaa palveluja yksityisiltä palvelujentuottajilta mm. lääkä-ri- ja sosiaalipalveluja (kotihoitopalvelut, hoitokodit, asumispalvelut), terapia-palveluja sekä ateria- ja kuljetuspalveluja

Sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset, ammatti-oppilaitokset ja yliopistot järjes-tävät tutkintoon johtavia ja ammatillista täydennyskoulutusta. Tiivistä yhteistyö-tä oppilaitosten kanssa tämän hetken ja tulevaisuuden henkilöstö-resurssienturvaamiseksi on välttämätöntä tehdä.

24

ELY- keskus on yhteistyökumppani henkilöstön rekrytointi ja työllistämis-asioissa sekä syrjäytymisen ehkäisyssä.

Kela on yhteistyökumppani monella tasolla: sosiaali- ja terveydenhuollossa,vajaakuntoisten työssä selviytymisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä.

Alueen sosiaalipäivystys on järjestetty yhteistyössä muiden Ylä-Savon kuntienja Pohjois-Savon Poliisilaitoksen kanssa.

Kolmas sektori esim. Louhentupa, Perheentalo, Leppäkerttu, Touhula, Pysäkkituottaa ydinpalveluja tukevia palveluja esim. vertaistukea kuntalaisille.

TERVIS-hanke ja hyvinvointikertomuksen laadinta

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämää sähköistä hyvinvointikerto-musjärjestelmää tulisi käyttää kuntasuunnitelmien osana.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö hallinnoi KAS-TE- rahoituksen Terveempi Itä-Suomi TERVIS- hanketta. Hanketyönä voidaankäynnistää hyvinvointikertomuksen laadinta ja koordinointi. Hyvinvointikerto-mus laaditaan kuntakohtaisesti yhdessä sote- palvelujen ja kuntien palvelu-keskusten kanssa.

Terveempi Itä-Suomi hankkeen tavoitteet ovat:

- Kansalaisten terveystottumukset muuttuvat suositusten mukaiseen suun-taan

- Kansansairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito tehostuvat ja yhtenäis-tyvät

- Julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen toiminnot ja yhteistyö vahvistuvatterveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä

- Terveys- ja hyvinvointijohtamisen rakenteet ja toimintatavat selkiintyvätalueilla ja kunnissa sekä kunnan strategiset tavoitteet näkyvät käytännöntoiminnoissa

- Luodaan alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämis- jayhdyshenkilöverkosto

25

7. Tavoitetila vuonna 2017

Yhteisiä palvelurakenteen tavoitteita vuosille 2014 -20171. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä tuetaan jokaisessa

asiakaskontaktissa ja kunnallisessa päätöksenteossa. Rakennetaansellaisia fyysisiä ja sosiaalisia ympäristöjä, jotka ohjaavat tekemään hy-vinvointia edistäviä ja terveellisiä valintoja.

2. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden valinnanvapaus ohjaavat palvelutoi-mintaa. Asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksia vahvistetaan yhteis-työllä mm. järjestöjen kanssa sekä palautejärjestelmiin liittyvillä toimin-nan muodoilla. (Asiakasraadit, palautekyselyt, kolmannen sektorin toi-mijat)

3. Väestöä kannustetaan itsestään ja läheisistään huolehtimiseen, oma-toimisuuteen ja vastuunottoon sekä omasta että läheistensä hyvinvoin-nista ja terveydestä.

4. Sähköisen asioinnin käyttöönottoa laajennetaan vaiheittain eri palvelu-muotoihin ja vahvistamaan mm. itsehoitoa. Valtakunnalliset potilas- jaasiakastiedon sähköiset arkistot mahdollistavat asiakkaiden omien tie-tojen seurannan.

5. Palvelujen saatavuus toteutuu hoidon ja palvelujen saatavuuden lain-säädännön mukaisesti. Laatutasona pidetään säädösten asettamaa ta-soa. Lakiin perustuvia subjektiivinen oikeuden piiriin kuuluvat palvelujatuotetaan lainsäädännön mukaisesti. Vastuut ja työnjako eri toimijoidenvälillä on selkeä.

6. Palveluja käytetään yli kuntarajojen taloudellisesti ja toiminnallisesti tar-koituksenmukaisesti (potilas/ asiakasvastaanotot, vuodeosastot, hoivaja hoito, vammaispalvelut, hammashuolto). Palvelujen käytössä ja saa-tavuudessa on huomioitava asiakkaan valinnanvapaus. Myös rajat ylit-tävä terveydenhoito on mahdollista EU-alueella.

7. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissai-raanhoidon integraatio toteutuu palvelutuotannossa.

8. Palvelut ovat oikea-aikaisia, oikein mitoitettuja ja vaikuttavia. Varhainenpuuttuminen on ensisijaista.

9. Palvelurakenne on avohoitopainotteinen, laitoshoitoa puretaan ja hoi-don porrastus toteutuu valtakunnallisten suositusten mukaisesti (indi-kaattorit).

10. Vuodeosastohoito on akuutti- ja kuntoutushoitoa. Lyhytaikaishoidon tu-lee tukea toimintakykyä ja kotona asumista

11. Vanhustenhuollon (hoitoja hoivapalvelut) palvelurakenne tukee kotonaasumista. Omaishoidon resursointia tuetaan ja kotiin annettavia tukipal-

26

veluja kehitetään hyödyntäen myös teknologiaa sekä monimuotoistapalvelutuotantoa (palveluseteli, yksityiset ja kolmannen sektorin toimi-jat).

12. Palvelusetelin käytön mahdollisuus laajennetaan koskemaan laajaltikuntayhtymän palvelutuotantoa. Tavoitteena on tukea asiakkaiden va-linnanvapautta, tasata ruuhkahuippuja ja turvata palvelujen saatavuusmm. hoitoja hoivatakuun osalta.

13. Oman erikoissairaanhoidon palvelut linjataan Iisalmen Sairaalan toi-minnan selvityksen perusteella keväällä 2014. Tavoitteena on turvataalueen peruserikoissairaanhoidon palvelut ja hillitä sairaanhoitopiirinpalvelujen käyttöä.

14. Koljonvirran sairaalan osastotoiminnat siirretään Iisalmen keskustanalueelle muiden ydinpalvelujen välittömään yhteyteen. Tilaratkaisut pyri-tään varmistamaan vuoden 2014 aikana.

Palvelujen laatu, vaikuttavuus, saatavuus ja kuntakohtaiseterot

1. Asiakasraati aloittaa toimintansa v. 2014. Kokonaisvaltainen asiakas-palautejärjestelmä otetaan käyttöön 2015. Alueen väestön tyytyväisyyspalveluihin on hyvä. Mittareina on asiakas- ja palaute, potilas- ja sosiaa-liasiamiesraportit, kantelut sekä muistutukset.

2. Kuntayhtymän laatujärjestelmän valmistelu käynnistetään v.2014.

3. Palvelujen tuottamisen käytännöt ja kuntalaisten asema palvelun saaji-na on pääsääntöisesti yhdenmukaiset.

4. Käynti- ja asukaskohtaisissa vertailuluvuissa ollaan valtakunnan ja Mai-sema kuntien keskiarvon tasolla. esim. päivystyskäynnit, laboratorio- jakuvantamistutkimukset sekä yksikkökustannukset.

5. Kuntakohtaiset erot palvelujen tarjonnassa ja käytössä, palveluraken-teissa, laatutasossa ja kustannuksissa kapenevat.

Kustannusten hallinta1. SOTE kuntayhtymän tuottavuutta, taloudellisuutta ja tehokkuutta pa-

rannetaan palveluprosessien tarkastelulla, uusia toimintatapoja käyt-töönottamalla sekä palvelurakenteita uudistamalla. Tarkastelun tuleeperustua palvelutarpeen arviointiin, valtakunnallisiin tavoiteindikaatto-reihin sekä muihin vertailukriteereihin. Toiminnan tehostamisessa hyö-dynnetään sidosorganisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

2. Palvelujen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten on noudatettavakuntien käytössä olevia voimavaroja. Sosiaali- ja terveystoimen suh-teellinen osuus kuntien budjeteista ei kasva.

27

3. Jäsenkuntien maksuosuuksien kustannustason muutos sovitaan vuosit-tain käytävien raami- ja palvelusopimusneuvottelujen yhteydessä sekäkesken talousarviovuoden, mikäli poikkeama tehtäväalueella yli 3 %.

4. Palvelusopimukset tehdään niin, että ne muodostavat laadun ja kustan-nusten kannalta tasapainoisen ja realistisen kokonaisuuden.

5. Sosiaali- ja terveystoimen keskimääräiset kustannukset ovat valtakun-nan keskitasoa.

6. SOTE alueen sisällä kuntakohtaisia tuoteryhmäkohtaisia kustannuksiayhdenmukaistetaan

8. Järjestämissuunnitelman toteuttamisvastuut jaseuranta

Järjestämissuunnitelmassa sovittujen toimenpiteiden toteuttamisvastuu onSOTE kuntayhtymällä. Järjestämissuunnitelman tavoitteita arvioidaan vuosit-tain suunnitelman päivittämisen yhteydessä. SOTE kuntayhtymä antaa pa-lautetta järjestämissuunnitelmasta johdettujen sisällöllisten tavoitteiden toteu-tumisesta, taloudellisesta kehityksestä sekä järjestämissuunnitelmiaan perus-tuvien palvelusopimusten toteutumisesta neljä kertaa vuodessa (kolme osa-vuosiraporttia ja tilinpäätös). Osavuosiraportit käsitellään kuntayhtymän käsit-telyn lisäksi jäsenkuntien kaupunkien- ja kunnanhallituksissa.

28

9. Liitteet:

Suurtuotteen sisältö/kuvaus

Tilaustaulukoiden palvelusisältö:Aikuispsykososiaaliset palvelut:Aikuistyöryhmä, Psykososiaalinen kuntoutus, Psykiatrinen osasto (vuode- ja avo),Mielenterveys- ja päihdetyön hallinto, Asumispalvelut

Aikuissosiaalityö:Ylä-Savon työvoiman palvelukeskus, Toimeentulotuki, Työllisyyden hoito, Erityistyöl-listäminen, Aikuissosiaalityö

Hallinto:Yhtymävaltuusto, Yhtymähallitus, Yksilöjaosto, Ympäristöltk, Tarkastusltk, Rahoitus,Palkka- ja henk.hallinto, Rekrytointi, Luottamusmiestoiminta, Työsuojelu, Sissitoimin-ta, Välinehuolto, Lääkehuolto, Hallinto, Röntgen, Talouspalvelut, Siivouspalvelut,Ruokapalvelut, Hankinta- ja logistiikka, Asunnot, Tietohallinto, Kiinteistöhuolto, Sai-raalatekninen huolto, Asianhallinta, Viestintä, Tietosuoja, Pegasos-tiimi, Tyhjät toimiti-lat, Hankkeet: Kotihoidon hanke, Terveempi Itä-Suomi -hanke ja Assi-hanke

Hoito- ja hoivapalvelut:Muistipoliklinikka, Muistivastaanotto, Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosasto 1, Kiu-ruveden terveyskeskuksen vuodeosasto, Vetrean kuntoutusyksikkö, kiireellinen lai-toshoito, Operatiivinen osasto ja operatiivinen poliklinikka, sisätautiosasto ja sisätau-tiosaston poliklinikkakäynnit, dialyysiosasto sisältäen munuaispoliklinikan, Sonkajär-ven kotihoitoa tukeva lyhytaikaisen hoidon osasto, Asumispalvelut, Kotihoito, Omais-hoito, Tukipalvelut, Päivätoiminta

Kuntoutus:Puheterapia, Toimintaterapia, fysioterapia, sisältää omille laitoksille annetun kuntou-tuksen, ostettu laitoskuntoutus, apuvälineet, jalkaterapiat ja muut ostetut terapiat

Oma erikoissairaanhoito:Iisalmen sairaalan poliklinikat: Sisätautien poliklinikka sisältää gastroenterologian po-liklinikan, hematologian poliklinikka, kirurgian poliklinikka, korva-, nenä- ja kurkkutau-tien poliklinikka, neurologian poliklinikka, ihotautien poliklinikka, lastentautien polikli-nikka, gynekologian poliklinikka, silmätautien poliklinikka, äitiyspoliklinikka, leikkaus-ja anestesiaosasto, päiväkirurgia, kotisairaala

Perhepalvelut:Lastenpsykiatria, Nuorisopsykiatria, Perheneuvola, Perhekotikuntoutus, Perhehoito,Sijaishuolto, Perheneuvola, Jälkihuolto, Lastensuojelun sosiaalityö, Perheoikeudelli-set palvelut, Lastensuojelun laitoshoito, Taskukello, Perhetyö

Suun terveydenhoito:Hammaslääkärin vastaanotot, Suuhygienistin vastaanotot, Hammashoitajan vastaan-otot, Päivystys

29

Työterveyshuolto:Lakisääteinen, ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, Sairaanhoito

Vammaispalvelut:Vammaisten palvelut (ei subjektiivista oikeutta): omaishoidontuki, vammaispalveluntukipalvelut esim. sopeutumisvalmennus, viittomien opetus, välineet ja laitteet ym.,SHL-kuljetukset.Vaikeavammaisten kotona selviytymistä tukevat palvelut (VPL-laki): VPL-kuljetukset,henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt, päivätoimintaPalveluasuminen (VPL-laki): perhehoito, vammaisten asumispalvelujen ostotSosiaalityö ja palveluohjaus: henkilöstömenot ja asiakkaat yhteensä

KehitysvammapalvelutKehitysvammaisten avohoitoa tukevat palvelut: omaishoidontuki, Kehitysvammaistentukipalvelut, erityishuollon kuljetukset, poliklinikkapalvelut, asumisen ohjaus, päivä-toiminta, työtoimintaPalveluasuminen: asumispalvelut, perhehoitoLaitoshoito: Vaalijalan laitoshoito

Vastaanottopalvelut:Lääkäripalvelut, Hoitajapalvelut, Akuuttivastaanotto, Tartuntataudit, Poikkeusolojenhankinnat, Terveyskeskus päivystys, Yhteispäivystys (sisältää erikoissairaanhoidonpäivystyksen), Ravitsemusneuvonta, Iisalmen sairaalan sairaskertomusarkisto, Neu-volatoiminta (sis. Äitiysneuvola, Perhesuunnittelu, Lastenneuvola, kohdennettu ter-veysneuvonta), Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut:Terveysvalvonta, eläinlääkintähuolto, ympäristönsuojelu

30

Palvelun järjestämistapa, palvelustrategia ja keskeiset tavoitteet

Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteet

Mielenterveystyön avohoito Lähipalvelut ja seudulliset palvelut Omaa toimintaa

Avohoidon lisääminen ja tukeminen,ennalta ehkäisevä työ; psykososiaalinenkuntoutusyksikkö aloittaa toimintansa1.1.2014.

PalveluasuminenSeudulliset palvelut/Alueellisetpalvelut

Ostot yksityisiltäEnsisijaista on kotona asumisen tukeminenyhteistyössä kotihoidon jamielenterveyspalveluiden kanssa

Oma erikoissairaanhoito Seudulliset palvelut Omaa toimintaa /ostotPsykiatrisen ja päihdepalvelujenlaitoshoidon vähentäminen. Paikkalukuyhteensä 26 31.12.2014 mennessä.

Päihdehuollon polikliininenavohuolto

Seudulliset palvelut Omaa toimintaa

Päihdehuollon asumisen tuki(päiväkeskustoiminta, asumisentukeminen ja kuntoutus)

LähipalvelutOstot yhdistyksiltä, säätiöiltä jayksityisiltä

Syrjäytymisen ehkäiseminen.Päiväkeskukset toimivat kaikissakuntayhtymän kunnissa tuottaen myösasumisen tukea ja työllistämistoimintaa.

Päihdehuollon laitoskuntoutusSeudulliset/maakunnalliset/valtakunnalliset

Oma toiminta, ostot kuntayhtymiltä jayksityisiltä

Järjestämissuunnitelma 2014 - 2017: Aikuispsykososiaaliset

31


Sosiaalityö ja palveluohjaus Lähipalvelu Oma toiminta

Sosiaalityössä järjestetään sosiaalityön palveluitapalvelutarpeen mukaisesti eri ikäisille asiakkaille. Työssäpainotetaan toimeentulotukea hakevien nuortentavoittamista ja verkostoyhteistyötä huomioiden mm.nuorten yhteiskuntatakuu.Pakolaisten sosiaalityön palveluiden koordinointi jajärjestäminen sekäyhteistyö kotouttamisessa

Työelämään johtaviin toimenpiteisiin aktivointi yhteistyössäkuntien kanssa. Ely-keskuksen kanssa neuvottelutyöllistämisestä, jolloin tarkastellaan Typin toimintaa.

Toimeentulotuki Lähipalvelu Oma toiminta Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden ja tulottomienaktivointi työllistymistä edistäviin palveluihin

Kuntouttava työtoiminta LähipalveluOstot yhdistyksiltä,säätiöltä ja kunnilta sekäoma toiminta Lisätään kuntouttavan työtoiminnan työkohteita

Työtoiminta ja työllistäminen Seudullinen palveluOma toiminta ja ostotsäätiöltä

Työllistämistoiminnan selvityksen tekeminen kevään 2014aikana.Vahvistetaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaidenmahdollisuutta työtoimintaan Starttipaja-hankkeeseenosallistuminen. Avotyötoiminnan kehittäminen

Järjestämissuunnitelma 2014 - 2017: Aikuissosiaalityö

32

Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteetHoito- ja hoivapalvelut:Eritelty alla

Palvelujen järjestämisessä huomioidaan vanhuspalvelulain ja suositusten tuomatpainopisteet.

Omaishoito Lähipalveluna Oma toiminta, palveluseteli6-7 % yli 75 vuotiaista saa omaishoidon tukea, jolloin mahdollistetaan oikeahoidonporrastus. Omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien vaihtoehtoistenjärjestämismuotojen vahvistaminen.

Kotihoito (palveluasuminen,kotihoito / kp & ksh, tukipalvelut,muistipkl)

Lähipalveluna Oma toiminta, palveluseteli, ostopalvelu

91–92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinninperusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujenturvin. 13- 14 % yli 75-vuotiaista saa säännöllisen kotihoidon palveluita. Palveluidenjärjestäminen perustuu monitoimijaisuuden vahvistamiseen ja varhaiseenpuuttumiseen, jota tukee oikea-aikainen palveluohjaus. HEHKO-käynnit toteutetaanseudullisesti vahvistetulle kohderyhmälle. Kotikuntoutus toteutuu osanakokonaiskuntoutuksen mallia. Kotihoidon lääkäriresurssin lisääminen asteettain jatoiminnan turvaaminen. Muistisairaiden alueellisen hoitomallin käyttöönotto(huom. alle 65 v. muistisairaat). Muistihäiriöisten avohoidon tukeminenmuistikoordinaattorin avulla. Vanhusten perhehoito otetaan käyttöön 2014.

Päivätoiminta Lähipalveluna Oma toiminta/ostopalvelu Päivätoiminta on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoutusta perustuen hoito- japalvelusuunnitelmaan.

Tehostettu palveluasuminen Seudullinen palvelu Oma toiminta, Ostopalvelu, Palveluseteli 6-7 % yli 75 -vuotiaista on tehostetussa palveluasumisessa. Arvioidaanasumispalvelujen järjestämistä palvelusetelillä.

Pitkäaikaislaitoshoito Seudullinen palvelu Oma toiminta Pitkäaikaislaitoshoidon paikkoja on enintään 2- 3 %:lle 75 -vuotta täyttäneistä.

Akuutti-, kuntoutus jalyhytaikaishoito

Seudullinen palvelu Oma toiminta, Ostopalvelu, Palveluseteli

Akuuttipaikkojen määrä arvioidaan tarpeen perusteella vuosittain. Terveyskeskuskeskittyy akuuttihoitoon, pitkäaikaishoito ja avohoitoon pääsyä odottavat siirretääntehostettuun palveluasumiseen. Vähennetään sairaansijoja pitkäaikaishoidosta.Kuntoutuksen tavoitteena on kotona tai kodinomaisissa asumispalveluissaselviytyminen.

Järjestämissuunnitelma 2014 - 2017: Hoito ja hoiva

33


Avokuntoutus Seudulliset palvelutOma toiminta/ostopalvelu/palveluseteli

Puheterapian työnjako selkeytetään Kelan ja koulutoimen kanssa.Kohdennetaan resurssia ikä-ihmisten palveluohjaukseen avo- jakotihoidon tukemiseksi. Kokonaiskuntoutusmallinvakiinnuttaminen.

Laitoskuntoutus(sisäinenlaitoskuntoutus)

Seudulliset palvelut Oma toiminta / ostopalvelu Avohoidon tukeminen ja vahvistaminen

Apuvälinepalvelut Seudulliset palvelut/Alueellisetpalvelut

Oma toiminta/ostopalvelu Apuvälinetoiminta / lääkinnällinen kuntoutus lisääntyy jayhtenäistyy alueellisesti - alueellinen apuvälinetoiminnanvalmistelu vuodelle 2015

Lääkinnällinen kuntoutusLähipalvelu/seudullisetpalvelut/maakunnalliset palvelut

Omatoiminta/Ostopalvelu/Palveluseteli

Fyysisen toimintakyvyn palauttamiseen ja ylläpitämiseeentähtäävä kuntoutus.Kuntoutuksen oikea-aikaisuus asiakkaan hoitoprosessissa.

Toimintaterapia Seudulliset palvelut Oma toiminta/ostotyksityisiltä/palveluseteli

Laadun ja kohdentamisen kehittäminen.

Järjestämissuunnitelma 2014 - 2017: Kuntoutus

34

Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteetKONSERVATIINEN HOITO Perustason erikoissairaanhoidon vahvistaminen sekä integraation

lisääminen perusterveydenhuoltoon, jota tukevat linjaukset tehdäänkevään 2014 aikana.

Sisätautien poliklinikka Seudulliset palvelut Oma toiminta Yleissisätautien alan resurssien vahvistaminenHematologian poliklinikka Seudulliset palvelut Oma toiminta/ostot kuntayhtymältäLastentautien poliklinikka Seudulliset palvelut Oma toiminta/palveluseteli

Ihotautien poliklinikka Seudulliset palvelutOstot yksityisiltä/palveluseteli/Omatoiminta

Neurologian poliklinikka Seudulliset palvelut Oma toiminta

Sisätautien vuodeosasto Seudulliset palvelut Oma toiminta Tuottaa perustason erikoissairaanhoidon akuuttivuodeosastopalveluja.

OPERATIIVINEN HOITO Perustason erikoissairaanhoidon vahvistaminen sekä integraationlisääminen perusterveydenhuoltoon, jota tukevat linjaukset tehdäänkevään 2014 aikana.

Kirurgian poliklinikka Seudulliset palvelut Oma toimintaSilmätautien poliklinikka Seudulliset palvelut Oma toiminta/ostot yksityisiltäKorva-, nenä- ja kurkkutautien pkl. Seudulliset palvelut Oma toimintaNaistentautien poliklinikka Seudulliset palvelut Oma toimintaLeikkaus- ja anestesiaosasto Seudulliset palvelut Oma toiminta Toimenpidemäärien ylläpitäminen tai lisääminen päiväkirurgian kauttaKirurgian vuodeosasto Seudulliset palvelut Oma Toiminta Kapasiteetin sopeuttaminen leikkaustoiminnan mukaan

KOTISAIRAALA Seudulliset palvelut Oma toimintaTuottaa asiakaslähtöisesti sairaanhoidon palveluja kotiin ja kodinomaisiinolosuhteisiin vuodeosastohoidon tarpeen vähentämiseksi.

Järjestämissuunnitelma 2014- 2017: Oma erikoissairaanhoito

35

Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteetErikoissairaanhoidon palvelutsairaanhoitopiiriltä

Maakunnalliset Ostot kuntayhtymiltä Palvelujen käytön kehitys ja linjauksetPerusterveydenhuollon jaerikoissairaanhoidonjärjestämissuunnitelman mukainentoiminta

Järjestämissuunnitelma 2014 - 2017: Ostettu erikoissairaanhoito

36

Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteetSosiaalityö (Lapsiperheidensosiaalityö)

Lähipalvelu Oma toimintaLapsiperheiden sosiaalityötä kehitetäänyhteisenä poikkihallinnollisena prosessina.

Avohuollon tukitoimenpiteet Lähipalvelu Oma toiminta/Ostopalvelu

Avohuollon tukitoimien palveluitamonipuolistetaan. Tukitoimintaavahvistetaan rektrytoimalla uusiatukihenkilöitä. Perhetyötä kehitetään javahvistetaan (perheohjaajat, lapsiperheidenkotipalvelun koordinointi). Ennaltaehkäisevää lastensuojelua ja varhaista tukeavahvistetaan palveluissa esim.neuvolatiimin vahvistaminen javakiinnuttaminen.

Sijaishuolto (perhehoito jalaitoshoito)

Seudullinen, maakunnallinenOma toiminta, ostot yksityisiltä,perhehoitoa järjestetääntoimeksiantosopimuksilla

Lastenkoti Taskukello toimii seudullisenayksikkönä. Laitoshoitoa järjestetään lastenyksilöllisten tarpeiden mukaan.Perhehoidon resurssia ja hoitajien tukeavahvistetaan.Perhehoito on sijaishuoltonaensisijaista.

Perheneuvola ja lasten ja nuortentyöryhmien palvelut

Seudullinen, osittain lähipalveluja Oma toiminta

Ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumistavahvistetaan psykososiaalisenkuntoutusyksikön avulla. Koulupsykologin, -psyykkarin ja -kuraattorin roolit, tehtävät,resurssit ja toimintatavat tarkistetaankevään 2014 aikana.

Perheoikeudelliset palvelutSeudullinen Oma toiminta

Nykyinen toimintamalli.

Järjestämissuunnitelma 2014 - 2017: Perhepalvelut

37


Perushammashoito Lähipalvelut Omaa toimintaa /palveluseteli

Hoidon saatavuuden turvaaminen.Palvelujen tuottaminen joustavillatyönjakomalleilla (hammaslääkärit jasuuhygienistit).

Oikomishammashoito Seudulliset palvelut Oma toiminta / ostot yksityisiltäAnestesiahammashoito Seudulliset palvelut Oma toiminta

Päivystys Seudulliset- / maakunnalliset palvelutOma toiminta / ostotkuntayhtymiltä

Palvelujen saattaminenpäivystysasetuksen edellyttämälletasolle.

Hammastekniset palvelut Seudulliset palvelut Ostot yksityisiltäVälinehuolto Seudulliset palvelut Oma toiminta

Järjestämissuunnitelma 2014 - 2017: Suun terveydenhuolto


Työterveyshuolto Seudulliset palvelut Oma toiminta / Ostopalvelut

Tarjota alueen kunnille ja kuntayhtymille sekäelinkeinoelämälle korkeatasoisettyöterveyshuollon palvelutLaatujärjestelmän käyttöönotto 2014 jaulkoinen auditointi suunnitelmakaudenlopulla.

Järjestämissuunnitelma 2014 - 2017: Työterveyshuolto

38


Vaikeavammaiset asiakkaat(omaishoidon tuki, vpl:nkuljetuspalvelut, shl:nkuljetuspalvelut, henkilökohtainenapu, asunnon laitteet ja muutostyöt,muut tukitoimet)

Lähipalvelu Oma toiminta, ostot yksityisiltä

Asiakaskohtaiset tarpeenmukaiset palvelut. Asunnonmuutostyöt toteutetaan kuntien ohjaamana ja valvomana.Neuropsykiatrisen kuntoutuksen järjestäminen omanatoimintana selvitetään.Kuljetuspalveluiden järjestelyt selvitetään ja kilpailutetaan.

Vaikeavammaisen palveluasuminen Seudullinen palvelu Ostot yksityisiltä Vaikeavammaisten subjektiivisten oikeuksien mukaisesti.

Sosiaalityö ja palveluohjaus Seudullinen palvelu Oma toimintaSosiaalityön ja palveluohjauksen työroolien selkiytyminen.Ikärakenteen mukainen asiakasjako.

Kehitysvammaiset avohoito(päivätoiminta, työtoiminta,omaishoidon tuki, perhehoito)

Lähipalvelu, seudullinen palveluOma toiminta, ostot säätiöltä, yksityisethenkilöt

Selvitetään polikliinisten palvelujen saatavuus (TEPA-hanke) ensisijaisesti kuntayhtymän omat palvelut.Lisätäänlyhytaikaista perhehoitoa, työtoiminnan kehittäminenyhteistyössä TOIMI-säätiön kanssa

Kehitysvammaisten palveluasuminen Seudullinen palvelu Ostot yksityisiltä

Palveluasumista palvelutarpeen arviointiin perustuen,tuetun asumisen ensisijaisuus, selvitetään uusiatoimintamalleja esim. korttelikerho. Yöpartiotoiminnakäyttöönotto.

Kehitysvammaisten laitoshoito Maakunnallinen palvelu Ostot kuntayhtymältä/Oma toimintaSelvitetään mahdollisuus tuottaa omana toimintana lastenlyhytaikainen kuntoutus.

Järjestämissuunnitelma 2014 - 2017: Vammaispalvelut

39

Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa Palvelustrategia Keskeiset tavoitteetVastaanottopalvelutErittely alla:

Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.Terveyshyötyä sekä omavastuuta ja omahoitoa lisäävät palvelutSähköinen asiointi ja omahoitoAsiakkuuksien lisääminen, palvelujen peittävyyden kasvattaminenTerveyserojen kaventaminenAvainasiakkaiden palveluohjausPotilaan laajennettu vapaavalintaoikeus

Yhteispäivystys Seudullinen palvelu Oma toimintaToiminnan saattaminen päivystysasetuksen perusterveydenhuollonpäivystykseltä edellyttämälle tasolle.

Röntgen Seudullinen palvelu Oma toiminta/ostopalveluVolyymi ja resurssit vastaavat kunkin toimintayksikön toiminnallisiatarpeita.

Terveysneuvonta/ neuvolat ja koulu-ja opiskeluterveydenhuolto

Lähipalvelu Oma toimintaNeuvolatiimitoiminnan vakiinnuttaminen ja vahvistaminen.Ryhmäneuvolatoiminnan kehittäminen. Nivelvaiheiden tiedonsiirronkehittäminen.

Äitiyspoliklinikka Seudullinen palvelu Oma toiminta

Ajanvarausvastaanotto Lähipalvelu Oma toiminta

Hoitajan roolia korostavan matalan kynnyksen vastaanottopalvelun("akuuttivastaanotto -malli") laajentaminen. Ammattiryhmien välisentyönjaon kehittäminen edelleen valtakunnallisten suositustenmukaisesti.

Muistivastaanotto Seudullinen palvelu Oma toimintaTartuntataudit Seudullinen palvelu Oma toimintaRavitsemusterapia Seudullinen palvelu Oma toiminta

Järjestämissuunnitelma 2014 - 2017: Vastaanotto

40


Terveysvalvonta Seudulliset palvelut Oma toimintaOIVA-laaduntarkkailujärjestelmänkäyttöönotto osana elintarvikevalvontaa.

Eläinlääkintähuolto Lähipalvelut/Seudulliset palvelut Oma toimintaTurvataan eläinlääkärin päivystyspalvelunsaatavuus kahden päivystäjänjärjestelmällä.

Ympäristönsuojelu Seudulliset palvelut Oma toiminta

Pintavesien ja pohjavesien hyvä laatu.Terveellinen, turvallinen ja viihtyisäympäristö.

Järjestämissuunnitelma 2014 - 2017: Ympäristötoimi

41


Hallinto- ja talouspalvelut Seudulliset palvelut

Omaa toimintaa

Asiakaslähtöisyys palveluissa:asiakasraadin perustaminen sosiaali- jaterveydenhuollossa ja palautejärjestelmänkäyttöönotto. Sähköisen kokouskäytännönaloittaminen 1.1.2014 alkaen.

Tietopalvelut Seudulliset palvelutOmaa toimintaa; ICT -palvelut ostetaanYSITiltä, Istekiltä ja sairaanhoitopiiriltä;käytetään tarvittaessa Tieran palveluita

Tiedolla johtamisen kehittäminen.Kokonaisarkkitehtuurin jatietohallintomallin laadinta.

Henkilöstöpalvelut Seudulliset palvelut

Omaa toimintaa

Moninaisuuksien johtaminen (iästä jaelämäntilanteesta aiheutuvien tarpeidenhuomioiminen johtamisessa). Henkilöstönyhteiskäytön tehostaminen.Osatyökykyisten uudelleen sijoittamisentehostaminen

Tukipalvelut:Eritelty alla.

Tukipalvelujen toiminta sopeutetaanpalvelurakennemuutosten mukaisesti.Selvitetään yhteistyössä jäsenkuntienkanssa tukipalveluiden seudullisiatuottamisvaihtoehtoja.

Ruokapalvelut LähipalvelutOmaa toimintaa Iisalmessa; ostetaanjäsenkunnilta muissa kunnissa

Siivouspalvelut Lähipalvelut Pääosin omaa toimintaa

Sairaalatekninen huoltoLähi- ja seudulliset palvelut(erityisosaamisen mukaan)

Omaa toimintaaApuvälinehuollon keskittyessämaakunnallisesti pyritään säilyttämäänseudullinen osaaminen

Tilapalvelut LähipalvelutOmaa toimintaa Iisalmen ja Koljonvirransairaalassa; ostetaan jäsenkunniltamuuten

Koljonvirran tilojen uusiokäytönselvittäminen. Rakennus R2:njatkotoimenpiteistä päättäminen

Hankintapalvelut Seudulliset ja maakunnalliset palvelutOmaa toimintaa ja ostopalvelua ISHankinta Oy:ltä

Järjestämissuunnitelma 2014 - 2017: Hallinto

sosiaali- ja terveydenhuollon sekä …...kaste- ohjelma v. 2012 - 2016 sekä itä- ja keski-suomen...

Documents