Suomalaisentyön

tulevaisuusvisioita teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi

Suomalaisen työn tulevaisuus

Vahva, perinteinen teollisuutemme on kohdannut voimakkaita murroksia viimeisenvuosikymmenen aikana. Erityisesti tämä on koskenut metsä- ja metalliteollisuutta.Työpaikkojen vähenemisen suuri määrä kuvastaa tapahtuneen muutoksen syvyyttä jasen vakavuutta.

Vuonna 2000 teollisuudessa oli työpaikkoja noin 500 000, metsäteollisuudessa 85 000ja metalliteollisuudessa 218 000. Vuonna 2011 teollisuuden työpaikat olivat laskeneet360 000:een, metsäteollisuuden 57 000:een ja metalliteollisuuden 173 000:een.

Viime vuosien aikana rajun rakennemuutoksen kohteeksi on joutunut ICT-sektori, jossaNokian ongelmat ovat heijastuneet laajasti myös alihankintaketjuun sähkötekniselläalalla ja siten eri puolille Suomea.

Tarvitsemme voimakkaita toimenpiteitä, joilla parannetaan teollisuutemmetoimintaedellytyksiä ja lisätään suomalaista työtä. Tehtävillä toimenpiteillä pyritäänturvaamaan hyvinvointiamme ja luomaan uusia kasvualoja.

Uhkaako hyvinvointimme kivijalka- vientiteollisuus -

murentua pysyvästi?

Suomalainen taloudellinen hyvinvointi ja vauraus ovat perinteisesti perustuneet suureltaosin vientiin suuntautuvaan teollisuuteen. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteestaon ollut yli viidennes ja sen osuus tavaraviennistä noin neljä viidesosaa.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Yksityiset palvelut

Julkisyhteisöjen palvelut

Rakentaminen

Energiahuolto; vesi- ja jätehuolto

Tehdasteollisuus

Kaivostoiminta ja louhinta

Alkutuotanto

Kuva 1:

Bruttokansantuote toimialoittain

visioita teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi

2

Vuoden 2008 jälkipuolella käynnistyneen globaalin finanssikriisin ja sitä seuranneenEuroopan velkakriisin myötä myös Suomen kansantalouden kehitys on ollut epävarmallapohjalla. Vuoden 2011 lopulta Suomen kokonaistuotannon kasvu on pysähtynyt. Kriisinpitkittyminen on vaikeuttanut erityisesti avaintoimialojen toimintaedellytyksiä. SamallaSuomeen kohdistuvat investoinnit ovat käytännössä pysähtyneet.

Todellisena vaarana on, että Suomen teollinen perusta on murtumassa pysyvästi.Seurauksena tästä eivät ole ainoastaan työpaikkojen väheneminen ja verotulojenmenettäminen, vaan myös korkeaa osaamista vaativan suunnittelun ja tuotekehityksensiirtyminen teollisuuden mukana muualle. Teollisuuden rapautuessa näivettyy vähitellenmyös siihen suurelta osin kiinnittyvä palveluvienti.

-6 000

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

2002•12 2003•12 2004•12 2005•12 2006•12 2007•12 2008•12 2009•12 2010•12 2011•12 2012•09

Kuva 2:

Kauppatase, milj. €, vuosi (2012-9)

Kilpailukykyisen ja menestyvän teollisuuden merkitys Suomelle ja hyvinvointi-valtiollemme on edelleen keskeinen. Suomalaisessa teollisuudessa ei synny vain tuotteita,vaan suomalainen hyvinvointi. Suomalainen hyvinvointivaltio tarvitsee teollisuudenavulla saatavat vientitulot, verotuotot, ylipäätään taloudellisen toimeliaisuuden jatyöpaikat.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

yli 65 vuotiaita

0 - 14 vuotiaita

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

Kuva 3: Alle 15-vuotiaita ja

yli 65-vuotiaita 100 työikäistä kohti

3

SDP:n teollisuuspoliittinen linja

yleiset toimenpide-ehdotukset teollisuudentoimintaedellytysten turvaamiseksi,

pienten ja keskisuurten yritysten kasvu- ja vientirahoituksenvahvistaminen ja kansainvälistymisen tukeminen,

tulevaisuuden toimialoille suuntautuvanyritystoiminnan vauhdittaminen,

vielä tällä hallituskaudella työllistävää kasvua tukevienhankkeiden edistäminen.

SDP:n teollisuuspoliittisen linjauksen lähtökohtina ovat

Teollisuuden yleisiä toimintaedellytyksiä turvataan onnistuneilla väyläinvestoinneilla,kilpailukykyä ylläpitävällä energia- ja ympäristöpolitiikalla sekä huolehtimalla osaavantyövoiman ja yritysrahoituksen saatavuudesta. Tässä esityksessä ei oteta kantaaverotukseen, sillä veroasioita pohtii toinen työryhmä. Samalla toimintaympäristöä onkehitettävä elinkeinoelämän kannalta entistä ennakoitavammaksi sekä pidettävä erilaisetlupakäytännöt ja hallinnolliset velvoitteet mahdollisimman ymmärrettävinä ja kevyinä.

Erityisesti on kiinnitettävä huomiota niihin toimiin, joilla voitaisiin edistää uusienteollisten investointien kohdistumista Suomeen.

1

2

3

4

4

Lisää pieniä ja keskisuuria yrityksiä– parempaa tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-sektori) työllistävät suhteellisesti suuryrityksiäenemmän ja tuottavat myös enemmän verotuloja Suomeen. Siksi onkin tarpeellistakehittää tutkimus- ja kehittämisrahoitusta (t&k –rahoitus) erityisesti pk-yritystenlisäämiseksi ja vahvistamiseksi.

Kasvuhakuisten pk-yritysten kansainvälistymispalveluiden parantamiseksi on harkittavaniiden keskittämistä. Pk-yritysten rahoituksen saatavuutta on parannettava kasvunesteiden poistamiseksi.

Katse tulevaisuudessa, toimenpiteitä jo tänään

Vielä tällä hallituskaudella on huolehdittava useiden teollisuutta ja sen pitemmänaikavälin toimintaedellytyksiä tukevien hankkeiden edistymisestä. Osana tätäkokonaisuutta on toimeenpantava taloutta elvyttäviä ja työllistäviä teollisuudenlogistiikkaa tukevia väylä- ja ratahankkeita (Liite).

Tulevaisuuden kasvualoille suuntautuvaa yritystoimintaa on vauhditettava huomioimallapotentiaalisten kasvualojen tarpeet logistiikkainvestoinneissa, koulutuspolitiikassa,tutkimus- ja kehitystoiminnan resurssien jaossa sekä vahvistamalla yritysrahoitusta javienninedistämistä.

Useat valtionyhtiöt ja valtion sijoitusyhtiö Solidiumin kautta omistamat yhtiöt ovatkeskeisiä Suomen teollisia toimijoita. Omistajapolitiikka on nostettava takaisin elinkeino- ja teollisuuspolitiikan välineeksi, jolla turvataan niin nykyisen teollisuuden jatkuvuuttaja kehittämistä sekä tulevaisuuden kasvualoille suuntautuvan osaamisen ja investointiensyntymistä. Valtion omistajapolitiikan osana on valmistauduttava myös uusienvaltionyhtiöiden perustamiseen mm. kasvavilla uusilla tulevaisuuden toimialoilla.

Toimenpidevalikoima suomalaisen työn tulevaisuuden jateollisuuden puolesta

Teollisuuden toimintaedellytysten vahvistaminen edellyttää laaja-alaisia toimenpiteitä.Nykyisten teollisuuden sektorien vahvistamisella turvataan ja vahvistetaan olemassaolevien alojen toimintakykyä. Lisäksi tarvitaan tulevaisuuteen pohjautuvaa ajattelua,jolla luodaan menestymismahdollisuuksia tulevien vuosikymmenien tarpeita ajatellen.

5

Yleisten toimintaedellytystenvahvistaminen

• Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuuden nostaminen bruttokansantuotteesta

Tutkimus- ja kehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta on pitkään ollut Suomessamaailman korkeimpia. Tilastokeskuksen Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2011 -tilastonmukaan t&k -menojen osuus bruttokansantuotteesta oli 3,78 prosenttia vuonna 2011.Yritysten osuus tästä oli noin 70 prosenttia, korkeakoulusektorin noin 20 prosenttia jajulkisen sektorin noin kymmenen prosenttia.

Tilastokeskus on arvioinut t&k -menojen laskevan 3,6 prosenttiin bruttokansantuotteestavuonna 2012. 1990-luvun laman aikana asetettiin t&k -menoille 4 prosentin bkt-osuustavoite. Tavoite toteutui ja se oli yksi keino, jolla lamasta selvittiin.

Selviytyminen hitaan kasvun kaudesta ja rakennemuutoksesta edellyttää t&k –menojenvahvistamista.

• Yrityspalveluita on kehitettävä

Suomessa on 19 000 vientiyritystä, joka on enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuodesta2008 yritysten määrä on kasvanut kahdella tuhannella. Tämä merkitsee, että Suomessaon paljon pieniä, kansainvälistymiseen pyrkiviä yrityksiä, joilla on suuria tarpeita erilaisiinneuvonta- ja valmennuspalveluihin.

Kasvuhakuisten pk-yritysten tueksi on muun muassa otettava laajemmin käyttöönteknologiateollisuuden TRIOplus-hankkeessa hyödynnetyt kehittämisvälineet javarmistettava tähän vaadittava rahoitus.

• Lupakäytännöt selkeäksi - säädösympäristöä kehitettävä ennakoiden

Teollisuuden kehittämisen kannalta on keskeistä, että toimintaa koskeva säädösympäristökehittyy ennakoitavasti ja lainsäädäntö on laadukasta. Epäselvän lainsäädännönseurauksena oikeuskäytäntö vakiintuu hitaasti tyrehdyttäen näin investointeja ja kasvua.Lupa- ja rinnakkaislupakäytäntöihin liittyviä prosesseja on kehitettävä entistätehokkaammiksi ja mahdollisimman kevyiksi. Samalla niihin liittyvää valvontaa ontehostettava ja taattava sen vaatimat resurssit.

• Henkilöstö mukaan kehittämään yrityksiä ja niiden tuottavuutta

Nykyaikainen ja tulevaisuuteen pohjautuva yritystoimintojen kehittäminen edellyttäähenkilöstön syvällisempää osallistumista suunnittelutyöhön ja päätöksentekoon.Henkilöstön edustusta onkin kasvatettava yritysten hallintoelimissä. Aloitetoimintaa onkyettävä lisäämään. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen edistää tuottavuuttatyöelämässä ja kehittää työmarkkinoita niin, että sieltä löytyy hyvää työtä ja osaaviatekijöitä.

1

6

K oulutuksella varmuutta tarvittavantyövoiman saatavuuteen

• Varmistetaan ja turvataan teollisuuden ammattitaitoisen ja koulutetun työvoiman saanti

Teollisuuden nopeisiin muutoksiin vastaaminen edellyttää toimivaa ja reagointikykyistäkoulutusjärjestelmää.

Onkin tehtävä toimenpiteitä, joilla parannetaan koulutusjärjestelmän reagointikykyäkehittämällä lyhyen aikavälin koulutustarpeen ennakointia. Koulutusjärjestelmän jatyövoimapoliittisen koulutuksen koordinaatiota on lisättävä.

Lisäksi tulee vahvistaa rahoitus- ja ohjausjärjestelmää kehittämällä opetus- jakulttuuriministeriön edellytyksiä ohjata nopeasti koulutuksen tarjontaa.

Koulutusjärjestelmän reagointikykyä on parannettava myös nimeämällä kullekintoimialalle eri koulutustasoja edustavat puskurioppilaitokset. Näiden tehtävänä ovattoimialansa seuraaminen ja nopea reagointi työmarkkinoilla ilmaantuvaan työvoimankysynnän muutoksiin.

Opetusministeriön tulee luoda osaamisen dokumentointijärjestelmä. Järjestelmästävoi tulostaa sähköisen, osaamiskirjan, johon henkilön opintosuoritukset ja työssäomaksuttu osaaminen kirjataan yhteismitallisesti.

Yksittäisten teollisuuden alojen osaavan työvoiman saannin kannalta välttämättömienkoulutusohjelmien säilymisestä sekä niiden riittävistä aloituspaikkamääristä – myöskooltaan pienillä aloilla – on huolehdittava.

• Innovaatiojärjestelmän selkeyttäminen

Nykyinen innovaatiojärjestelmä on hajanainen ja sekava. Lisäksi siinä on liikaaorganisaatioita sekä päällekkäisiä ohjelmia. Innovaatiojärjestelmän toimintaa ja työnjakoaon selkeytettävä. Tutkimusrahoituksen toimivuutta ja hallintaa on parannettava.

• Strategiseen huippuosaamiseen tukea

Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) mahdollistavat innovatiivistenyritysten ja huippututkimuksen yhteistyön. Toiminta on yritysvetoista ja riittävät julkisetpanostukset varmistavat myös yritysten omat panostukset. Näiden keskittymientoimintamahdollisuudet on varmistettava.

2

7

Toimivat liikenneyhteydet ovat talouden jaelinkeinoelämän verisuonisto

• Turvataan teollisuuden välttämättömät logistiikkainvestoinnit

Investoinneilla parannetaan kuljetusketjujen toimivuutta. Ratapihojen, satamien jamaantieverkon toimenpiteillä vahvistetaan ja ajanmukaistetaan kuljetusketjujenvälityskykyä ja tehokkuutta. Voimakkaassa kasvussa olevan kaivosteollisuudenkuljetustehoa sekä liikenneturvallisuutta parannetaan. Tärkeällä sijalla pitää olla Suomenja Venäjän välisen kaupan ja investointien kannalta keskeiset hankkeet.

Välttämättömiä logistiikkainvestointeja on lueteltuna liitteessä 1, joista toteutetaanteollisuudelle tärkeimmät kohteet.

• Kehitetään Kruunuasunnoista valtion rakennuttajaorganisaatio

Valtion on omilla toimillaan edistettävä riittävää ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojenrakentamista, koska tuotanto on ollut riittämätöntä kysyntään nähden. Kohtuuhintainenvuokra-asuntotuotanto on edellytys työvoiman joustavalle liikkumiselle ja siten taeteollisuuden työvoiman saamiselle.

3

• Oppisopimuksella ammattilaiseksi

Oppisopimuskoulutusta pitää edistää oppipoika–kisälli–mestari -mallilla. Toteutetaankeskusjärjestöryhmän esitys nuorten tuetusta oppisopimuskoulutuksesta. Malli sisältääerilaisia keinoja tukea opiskelijaa, työpaikkaa ja työpaikkaohjaajaa sekä rekrytointivaiheessaettä koulutuksen aikana.

Ennen työsuhteen solmimista voisi olla käytössä ns. ennakkojakso, joka tarjoaa opiskelijallemahdollisuuden tutustua toimialaan ja työpaikkaan sekä työnantajalle mahdollisuudenarvioida nuoren soveltuvuutta työtehtäviin.

Lisäksi opiskelija voisi saada vertaisryhmän tukea sekä oppisopimukseen valmistavaakoulutusta, jonka aikana hän suorittaa esimerkiksi hygieniapassin tai työturvallisuuskortin.Työnantajalle ja työpaikkaohjaajalle puolestaan olisi tarjolla tukea koulutuksen järjestäjänsuunnasta sekä korotettua koulutuskorvausta tai palkkatukea.

8

Kaivostoiminta

• Kaivostoiminnan pitää perustua kestävään ja ympäristöystävälliseen teknologiaan.

Tärkeillä kaivostoiminnan alueilla turvataan muiden elinkeinojen toimintaedellytyksetsekä päinvastoin. Julkisuudessa on keskusteltu kaivosveron tarpeellisuudesta. Jos veroonkuitenkin päädytään, pitää mallin olla sellainen, että se kannustaa malmin jalostamiseenSuomessa. Parempi vaihtoehto verolle on riittävän suuri tarkastus- ja valvontamaksu,jolla turvataan myös alan valvonta. Geologian tutkimuskeskuksen resurssit on turvattava,eikä keskusta saa yhdistää VTT:hen.

Pienille ja keskisuurille yrityksillesuunnattavat tukitoimet

• Pienten ja keskisuurten yritysten vienti- ja kasvurahoituksen lisääminen

Pk-yritysten rahoitus on Suomessa hyvin pankkikeskeistä. Yritysten luottokelpoisuudenkiristyminen on kiristänyt perinteisen pankkirahoituksen saatavuutta ja tämän vuoksitarvitaan uusia rahoituksen lähteitä ja riskinoton lisäämistä.

Finnvera on tässä keskeinen toimija ja sen pitää lisätä rahoitustaan yritystoiminnanaloitus-, kasvu-, kehittämis- ja kansainvälistymisvaiheessa. Vientikaupassa Finnveranvientitakuita ja viennin rahoitusjärjestelyitä pitää tarvittaessa kasvattaa.

• Tekesin rahoitusta on joustavoitettava

Tekesin alkavien yritysten rahoitusta on joustavoitettava ja byrokratiaa kevennettävä.Alueellisten rahastojen jakamien summien kokoa pitää pienentää ja keventää hallinnollistamenettelyä. Lähinnä kyseessä olisi oman pääoman ehtoinen rahoitus, joka lisäksikohdistuisi eri yritysryhmiin kuin mihin yksityissijoittajien kasvukannustin pyrkii.

• Pk-yritysten velkapääomamarkkinoiden kehittäminen

Pk-yritysten rahoituksen saatavuutta pitää parantaa luomalla alalle reittaus- eliluottoluokitusjärjestelmä sekä pienentämällä markkinoilta kerättävien lainamäärienkokoa.

• SHOK –toiminta

Pk-yritysten täysipainoinen osallistuminen SHOK-toimintaan on turvattava.

5

4

9

Teollisuuden aseman turvaaminenEuroopan Unionin päätöksenteossa

• Hallituksen on tehostettava edunvalvontaa teollisuutta koskevissa EU:n esityksissä

Suomen EU-politiikan koordinointia pitää parantaa. Meriliikenteen päästökaupastaEuroopan komissio ei antanut esitystään. Jatkossa hallituksen pitää turvata meriliikenteentoimintaedellytykset alan päästökaupasta päätettäessä.

• Uusi sähkömarkkinamalli

Uudessa sähkömarkkinamallissa päästökauppaan kuuluvia sähköntuotantolaitoksia,eli polttolaitoksia, kohdeltaisiin eri tavoin kuin päästökauppaan kuulumatonta tuotantoa,kuten ydinvoimaa, vesivoimaa ja tuulivoimaa. Tavoitteena on, että päästökaupanulkopuoliset sähköntuottajat eivät jatkossa saisi markkinoilta korkeaa sähkönhintaa,jonka tason asettavat päästökauppaan kuuluvat tuottajat, vaan matalampaa uuttamarkkinahintaa. Päästökauppaan kuuluva tuotanto saisi nykyistä hintaa vastaavanhinnan, joka muodostuisi uudesta matalammasta markkinahinnasta ja CO2-kompensaatiosta. Hinta olisi sama kaikille päästökauppaan kuuluville tuotantolaitoksille.

Kilpailuilla markkinoilla päästökauppaan kuuluvat tuottajat vähentäisivät CO2-komponentin hinnasta, jolla tarjoavat sähköä markkinoille. Kuluttajat maksaisivatmatalamman markkinahinnan lisäksi erillisen CO2-maksun.

• Päästäkauppadirektiivi

Suomen on vastustettava päästökauppaoikeuksien huutokaupan aikatauluihin jahuutokaupattaviin määriin esitettyjä muutoksia.

• Rikkidirektiivi

Hallituksen on jatkettava neuvotteluita siirtymäajan saamiseksi rikkidirektiiviin. Työryhmäon valmistelemassa kansallisia toimenpiteitä, joilla EU:n rikkidirektiivin haitallisetvaikutukset Suomen kilpailukyvylle ja elinkeinoelämälle kyetään kompensoimaan.Toteutetaan esitetyt toimet.

• Energiatehokkuusdirektiivi

Energiatehokkuusdirektiivin yhteydessä hyödynnettävä kansallinen liikkumavara, jottaenergiatehokkuusinvestoinnit voidaan toteuttaa joustavammalla aikataululla jakustannustehokkaasti.

6

10

Tulevaisuuden toimialoille suuntautuvanyritystoiminnan vauhdittaminen

• Cleantech -toimiala

Cleantech -liiketoiminta on yksi nopeammin kasvava ala maailmassa. Keskeisinä syinäovat ilmastomuutos, raaka-aineiden riittävyys, kasvava väestönmäärä, jätteiden määränkasvu ja puhtaan veden riittävyys.

Suomessa toimii yli 2000 alan yritystä. Suomen vahvuudet tällä alueella ovat energia-ja materiaalitehokkaat tuotantoprosessit, bioenergia, veden käsittely ja kierrätys. MikäliSuomi aikoo pysyä kehityksen kärjessä, on panostettava kotimarkkinoiden kehittämiseen,edistettävä referenssilaitosten eli teollisen mittakaavan tuotantolaitoksia ja panostettavaalan kansainvälistymiseen.

Tarvitaan toimivimpia yhteistyömalleja yksityisen ja julkisen sektorin välille.Rahoitusinstrumentteja pitää kehittää niin, että myös yksityiset sijoittajat kiinnostuvatalasta. Alan kansainvälistymisen tukeminen pitää nostaa keskeiseen asemaan TeamFinlandin toiminnassa.

• Viennin edistäminen

Kansainvälistymispalveluiden ja viennin edistämisen resurssit on turvattava.Teollisuusyritysten pääsemiseksi uusille markkinoille ja kiinnittymiseksi kansainvälisiinarvoketjuihin on yritysten kansainvälistymistä tukevia palveluita keskitettävä ja TEAMFinland -verkostoa vahvistettava. Samalla myös Finpron toimintaedellytykset pitääturvata.

• Kaivostoiminta

Kaivannaisalasta on tulossa merkittävä toimiala ja sen pitkän aikavälin kasvunäkymätovat hyvät. Jatkossa malmia pitää entistä enemmän jalostaa Suomessa. Alan kotimaistaomistusta pitää vahvistaa esim. Solidiumin ja valtion kaivosyhtiön kautta, johon myöseläkevakuutusyhtiöt osallistuisivat sijoittajina.

• Metsäteollisuus ja puun hyödyntäminen

Metsäteollisuuteen on syntynyt viime aikoina runsaasti uusia innovaatioita ja patentteja.Puuraaka-aine on uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä ja sillä voidaan korvata moniauusiutumattomia materiaaleja. Innovaatioiden ja patenttien hyödyntäminen edellyttää,että puun tarjontaa lisätään. Tähän voidaan vaikuttaa mm. metsämaksun kautta.Metsämaksu kerättäisiin metsämaasta ja sen voisi vähentää vuosittain puun myyntituloista.Lisäksi on huolehdittava, että Venäjä WTO:n jäsenyyden myötä noudattaa jäsenyydenehtoja puukaupan osalta.

7

11

• Meriteollisuus

Velkakriisi ja talouden epävarmuus ovat pysäyttäneet risteilyalusten kaupan.Rikkidirektiivin luoma epävarmuus on puolestaan hiljentänyt autolauttojen valmistuksen.Suomelle tärkeiden meriteollisuuden alojen hiljentymisen johdosta tarvitaantulevaisuudessa toiminnan laajentamista muille Suomelle luontevasti sopivillemeriteollisuuden muille aloille.

Suomi on johtava asiantuntijamaa arktisen laivanrakennuksen, laivanrakennus- jaoffshore-teknologian sekä merenkulun aloilla. Erityisesti Suomen pitäisi kyetähyödyntämään energiatehokasta ja ympäristöystävällistä teknologiaansa. Ilmastonmuutosja uusien raaka-aineiden hankinta olosuhteiltaan yhä vaikeammilta arktisilta alueiltaluovat Suomen meriteollisuudelle hyvät kasvumahdollisuudet.

• Tieto- ja viestintätekniikka-ala (ICT)

Toimialan liiketoiminnan merkitys työllisyyden ja viennin lähteenä on merkittävä. Alantulevaisuuden vaatimia toimenpiteitä valmistellaan erillisessä työryhmässä. Suuryritystenjättämän aukon paikkaamiseksi tarvitaan uutta kasvua. Kehittyvään tietotekniikkaanperustuva tuotanto ja palvelut perustuvat erityisesti uusien pienten ja keskisuurtenkasvuyritysten varaan.

• Uudet valtionyhtiöt

Uusien valtionyhtiöiden perustamista on selvitettävä laaja-alaisesti. Valtionyhtiöt ovatolleet merkittävässä roolissa Suomen teollistamisessa. Valtionyhtiöiden hyödyntämisenja omistajapolitiikan on oltava pragmaattista myös jatkossa niin, että niitä voidaan käyttäävälineenä tulevaisuuden kasvualoilla vaadittavan riski- ja osaamispääoman kokoamiseksiyhteen ja näiden toimialojen kasvun vauhdittamiseksi.

Uusien valtionyhtiöiden perustamisen tarpeesta ja mahdollisuuksista on tehtäväpikaisella aikataululla ennakkoluulottomasti laadittu, laaja-alainen selvitys tulevanpäätöksenteon pohjaksi. Selvityksessä on tuotava esiin myös riittävän kattavastivertailutietoja muiden maiden toteuttamasta valtionyhtiö- ja omistajapolitiikasta.

12

Vielä tällä hallituskaudella työllistävää kasvuatukevien hankkeiden edistäminen

• Tuotannolliset investoinnit

Tuotannollisten investointien poistomahdollisuuksien kaksinkertaistaminen. Esitystuotannollisten investointien kaksinkertaisista poistoista verovuosina 2013—2015 onhyväksytty eduskunnassa. Tämän uudistuksen vaikutuksia tulee seurata.

• T&k -verohyvitys

Eduskunta on hyväksynyt mallin, jonka mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnanväliaikaiseen lisävähennykseen olisivat oikeutettuja osakeyhtiöt ja osuuskunnat tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkamenojensa perusteella vuosina 2013—2015.

• Yksityissijoittajan kasvukannustin

Eduskunnan päätöksen mukaisesti yksityiset sijoittajat saisivat vähentääpääomatulostaan tietyn prosentin vuosina 2013—2015 osakeyhtiöön sijoittamansaosakepääoman määrästä.

• Eräitä innovaatiopolitiikkahankkeita

Kuten IPR/-patentoinnin- verokannustimen valmistelu, rikkidirektiivi ja elinkeinopolitiikansisältölinjaus jne.

• Finnveran suhdannerahoitus

Finnveran suhdannerahoitusta on jatkettava. Suhdannerahoitus on tarkoitettu yrityksille,joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt ja joiden rahoituksen saatavuuson vaikeutunut laskusuhdanteen seurauksena. Suhdannerahoitus on määrä päättyävuoden 2012 lopussa, mutta vaikean suhdannetilanteen vuoksi sitä on edelleen jatkettava.

8

13

LIITE 1

LOGISTIIKKAHANKKEET

Ratahankkeet

Rataverkon suorituskyvyn, toimivuuden ja tehokkuuden kannalta tärkeimmät toteuttamispäätöstäodottavat hankkeet ovat:

• Hankkeet, joista on tehty periaatepäätös: Pisara (750 M€), Pasila-Riihimäki II vaihe (200 M€),Imatra-Luumäki kaksoisraide ja Imatra-Imatrankoski-Svetogorsk (molemmat yhteensä 380 M€).

• Rataosan Tampere-Jyväskylä välityskyvyn parantaminen kaksoisraideosuuksia lisäämällä.

• Espoon kaupunkirata (Leppävaara - Espoon keskus 190 M€).

• Hanko-Hyvinkää-rataosan sähköistys (50 M€).

• Ratapihojen perusparannukset prioriteettijärjestyksessä; Kotolahti - Mussalo, Kouvola,Kuopio (50 M€), Oulu (100 M€), Joensuu (50 M€), Vainikkala (50 M€).

• Luumäki-Vainikkala kaksoisraide.

• Kouvola-Kotka-rataosan palvelutason parantaminen ja akselipainojen nosto 25 tonniin.

Pienet investointiohjelmat, tavarankuljetusten solmupisteet

Toimenpiteillä tehostetaan kuljetusketjuja ja kehitetään solmupisteiden toimivuutta. Ohjelma koostuuyhdistettyjen kuljetusten kehittämisestä, ratapihojen ajanmukaistamisesta ja korvausinvestoinneistasekä satamien liikenneyhteyksien parantamisesta.

Ehdolla olevia tiekohteita:

• Vt 8 Lakarin teollisuusalueen liittymäjärjestelyt, Rauma (9 M€)

• Vt 15 Keltakankaan liittymä, Kouvola (5,2 M€)

• Puutavaran välivarastointipaikat 3 kpl, Etelä- Karjala ja Kymenlaakso (0,3 M€)

• vt 4 Kanavuori-Vaajakoski, Jyväskylä (4 M€)

• Kt 68 Pietarsaaren satamatie (7,2 M€)

• Oulun sataman sisääntulotien kehittäminen välillä vt 4- satama (4 M€)

Ehdolla olevia ratakohteita:

• Tampereen järjestelyratapihan ohitusraide ja tuloratapiharaiteiden jatkaminen (7 M€)

• Oulu (Nokela) ratapihan eteläpään toiminnalliset parannukset (10 M€)

Pienet investointiohjelmat, elinkeinoelämän muutoksiin vastaaminen

Toimenpiteillä vastataan toimintaympäristön muutoksiin tai tehostetaan elinkeinoelämäntoimintaedellytyksiä. Ohjelma sisältää liikenne- ja liityntäjärjestelyjä maantieverkolla, akselipainon nostoaja välityskyvyn parantamista rataverkolla sekä kauppamerenkulun väylien palvelutason varmistamista.

14

Ehdolla olevia tiekohteita:

• Mt 148 Keravantien parantaminen välillä Lahdentie-Saviontie (16,2 M€)

• Vt 12 Eura-Raijala leventäminen, Eura, Köyliö, Huittinen (6 M€)

• Vt 23 Varkaus-Karvio, I-osa Kurolan ja Unnukanniemen liittymäjärjestelyt,Sarkamäen ohituskaistata Mustinsalon liittymäjärjestelyt (8,8 M€)

• kt 58 Oriveden rampin pään ja Teollisuustien kiertoliittymien rakentaminen (0,9 M€)

• Mt 301 parantaminen välillä Keihonen - Kilpala, Vesilahti (1,8 M€)

• Vt 26 kehittäminen 1. vaihe, Hamina (4 M€)

• Soinlahden teollisuusalueen tieyhteydet, Iisalmi (2,5 M€)

• mt 637 tiejärjestelyt Peurungan kohdalla, Laukaa (0,3 M€)

• Mt 673 Hevosurheilukeskuksen liittymä, Mustasaari (0,4 M€)

• Mt 701 Palontien asemakaava-alueen liittymäjärjestelyt, Ilmajoki/Siltala (0,6 M€)

• Mt 6741,17663, 679, erikoiskuljetusreitti Vaasa-Maalahti (0,5 M€)

• Vt 4 Raitotien liikennejärjestelyt, Oulu (9 M€)

Ehdolla olevia ratakohteita:

• Kokkolan tankkauspaikan siirto Vaaran ratapihalle kapasiteetin lisäämiseksi (5 M€)

• Hanko-Hyvinkää radan sähköistys (50 M€)

• Kotolahti/Mussalon turvalaitejärjestelmän rakentaminen (20 M€)

• Alholman ratapihan kehittäminen (8 M€)

• Välityskyvyn parantaminen mm uusi ohituspaikka Hämeenlinna-Toijala välillä (8 M€)

Pienet investointiohjelmat, kaivostoiminnan edellytysten tukeminen

Toimenpiteillä varmistetaan kaivosten liikenneyhteyksien toimivuus. Ehdotetuissa toimissa on painotettukaivosyhteyksien kuljetustehokkuuden ja liikenneturvallisuuden parantamista. Osa kohteista on ylläpitoaja osa investointeja.

Ehdolla olevia tiekohteita:

Kittilä, Suurikuusikko

• Kt 79 Kaukosen silta tiejärjestelyineen, Kittilä (8,0 M€)

Sotkamo, Talvivaara

• Mt 870 Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt, Kainuu (5,0 M€)

• Mt 870 parantaminen ja leventäminen, Kainuu (7,0 M€)

• Mt 8730 parantaminen soratienä, Kainuu (2,0 M€)

• Mt 8714 parantaminen soratienä, Kainuu (1,0 M€)

• Maanteiden 870 ja 5862 parantaminen, Pohjois-Savo (2,5 M€)

Sotkamo, Silver Oy

• Mt 9005 parantaminen (2,0 M€)

Siilinjärvi, Yara Finland Oy

• Kt 75 Yaran kaivoksen liittymäjärjestelyt (2,8 M€, lisäksi kunta ja yritys 1,0 M€)

Polvijärvi ja Kaavi, Kylylahden kaivos ja Luikonlahden rikastamo

• Maanteiden 502 ja 573 parantaminen (6,5 M€)

15

Miapetra Kumpula-Natri

• Suuren valiokunnan puheenjohtaja

• Talousvaliokunnan jäsen

• Ulkoasiainvaliokunnan varajäsen

• Puhemiesneuvoston jäsen

Jukka Kärnä

• Talousvaliokunnan jäsen

• Ympäristövaliokunnan jäsen

• Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varajäsen

• Puolustusvaliokunnan varajäsen

Päivi Lipponen

• Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja

• Talousvaliokunnan jäsen

• Puhemiesneuvoston jäsen

Sirpa Paatero

• Talousvaliokunnan jäsen

• Valtiovarainvaliokunnan varajäsen

• Työ- ja elinkeinojaoston jäsen

• Verojaoston jäsen

Kari Rajamäki

• Valtiovarainvaliokunnan jäsen

• Liikennejaoston puheenjohtaja

• Hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen

• Työ- ja elinkeinojaoston lisäjäsen

• Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen

Työryhmä on työssään kuullut ja tehnyt hyvää yhteistyötäasiantuntijaorganisaatioiden – kuten palkansaajaliikkeen -kanssa.

Avausten valmistelussa mukana olleet sd-kansanedustajat