sosiaali- ja terveydenhuollon -palvelukokonaisuus · 2014-03-26 · tärkeää yhteistyössä on...

THL / Marketvisio Oy SADe-ohjelma

01.12.2011 Esiselvitysraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon -palvelukokonaisuus

Esiselvitysraportti

2(70)

Versiohistoria

versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä 0.1 27.1.2011 Perusversio Heikki Virintie 0.2 31.1.2011 Kommentit, täydennykset

nykytilakuvaukseen Hannele Hyp-pönen

0.3 2.2.2011 Oulun täydennykset Minna Angeria 0.4 21.2.2011 Tavoitetila ja jatkotoi-

menpiteet Heikki Virintie

0.5 23.2.2011 Kommentit lisätty Heikki Virintie 0.6 28.2.2011 Jatkotoimenpiteet lisätty Heikki Virintie 0.7 28.2.2011 Hankesuunnitelma lisätty Heikki Virintie 0.81 8.3.2011 Kommentit, täydennykset Hannele Hyp-

pönen

0.82 21.4 2011 Kommentit ja täydennys Minna Angeria 0.83 23.5.2011 Kustannushyödyt ja yh-

teensovitus HVPS-esiselvityksen kanssa

Heikki Virintie

0.84 9.6.2011 Omaterveys palvelujen sisällön (2.1.3) ja järjes-tyksen täsmennys

Monica Röberg/ Heikki Virintie

0.85 3.8.2011 Tarkennettu Yleinen so-siaali- ja terveystieto-hankkeen jatkotoimenpi-de-ehdotuksia

Seniha Cihangir

0.9 15.8.2011 Päivityksiä kommenttien perusteella

Heikki Virintie

0.91 5.9.2011 Esiselvitysten tarkennuk-set päivitetty, terveys-kansio lisätty

Heikki Virintie

0.92 9.9.2011 Päivityksiä Heikki Virintie 0.93 13.9.2011 Palvelukokonaisuuksien

yhdistämismuutoksia Martti Näveri

0.94-0.99 1.12.2011 Yhdistämismuutokset, uusi rakenne ja päivityk-set

Heikki Virintie

3(70)

Sisältö 1 Johdanto ............................................................................................................................................ 5

1.1 Taustaa ja tavoitteet .................................................................................................................... 51.2 SADe- ja Kaste-yhteistyö ........................................................................................................... 51.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus .................................................................... 8

1.3.1 Oma terveys -palvelut 81.3.2 Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut 101.3.3 SoTe-palvelukokonaisuuden palvelut 12

2 Ehdotus toteutettaviksi palveluiksi ................................................................................................. 122.1 Kansallisesti toteutettavat palvelut ........................................................................................... 13

2.1.1 Yleinen sosiaali- ja terveystietopalvelu 132.1.2 Avuntarpeen itsearviointi, valittujen riskitestien sähköistäminen ja kansallinen koordinointi 132.1.3 Palveluhakemisto 13

2.2 Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut ................................................ 132.2.1 Palveluun hakeutuminen ja esitiedot 132.2.2 Ajanvaraus 132.2.3 Tutkimus- ja hoitoviestien välitys 132.2.4 Palautepalvelut 14

2.3 Kansalliset tukipalvelut ja tukitoimenpiteet ............................................................................. 142.3.1 Terveyskansion kansalliset vaatimukset ja rajapintamäärittelyt (omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus) 142.3.2 Hoito- ja palvelusuunnitelma, kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja 14

2.4 SADe-ohjelman ulkopuolelle rajatut palvelut .......................................................................... 142.5 Palvelujen organisointi ja rahoitus ........................................................................................... 15

2.5.1 Pysyvän ylläpidon järjestäminen 162.6 Hankkeen hyödyt ja kustannukset ............................................................................................ 16

2.6.1 Hankkeen tuloksien avulla tavoiteltavat hyödyt 162.6.2 Kustannukset 222.6.3 Kustannushyötytase 23

2.7 Riskit ........................................................................................................................................ 243 Toteutussuunnitelma ....................................................................................................................... 27

3.1 Tavoitteet ja kohderyhmät ........................................................................................................ 273.2 Toteutuksen vaiheistus, projektit ja aikataulu .......................................................................... 27

3.2.1 Kori 1: Kansallisesti toteutettavat palvelut, hanketasoiset tehtävät ja ohjaus 283.2.2 Kori 2: Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut 303.2.3 Kori 3: Alueellisen kehitystyön tukitoimenpiteet 31

3.3 Pilotoinnit ................................................................................................................................. 323.4 Käyttöönotot ............................................................................................................................. 333.5 Hankkeen riippuvuudet ............................................................................................................ 343.6 Hankkeen organisointi ja hallinto ............................................................................................. 343.7 Viestintä .................................................................................................................................... 353.8 Hankkeen ohjaus- ja raportointikäytännöt ............................................................................... 35

4 Yhteenveto esiselvityksessä olleista palveluista ............................................................................. 364.1 Oma terveys –palvelut .............................................................................................................. 36

4.1.1 Yleisen sosiaali- ja terveystiedon tuotanto ja jakelu 364.1.2 Terveyden omaseuranta 374.1.3 Avuntarpeen itsearviointi 384.1.4 Virtuaaliset vertaistukipalvelut 394.1.5 Anonyymi terveys-, sairaus- ja palveluneuvonta 39

4.2 Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut ............................................................................ 40

4(70)

4.2.1 Palveluiden etsiminen (palveluhakemisto) 404.2.2 Palveluun hakeutuminen ja esitiedot 434.2.3 Ajanvaraus 444.2.4 Hoito- ja palvelusuunnitelmat, kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja 454.2.5 Palvelun toteutus 484.2.6 Palautepalvelut 48

4.3 Tukipalvelut ja -toimenpiteet ................................................................................................... 504.3.1 Terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys 504.3.2 Sanastotyö 504.3.3 Vaikutusten ennakointi ja seuranta 51

5 Sidoshankkeita ja toteutettuja palveluja .......................................................................................... 525.1 Kehittämishankkeita ................................................................................................................. 525.2 Keskeisiä toteutettuja Oma terveys -palveluja ......................................................................... 55

5.2.1 Oulun Omahoito 555.2.2 Espoon Omahoito 605.2.3 KanErva-Kaste – Hyvinvointipolku.fi 625.2.4 Hyvis.fi 635.2.5 HUS Kelnet – Mielenterveystalo.fi 655.2.6 Terveyskeskus.fi 665.2.7 Terve.fi, Tohtori.fi, Poliklinikka.fi 66

5.3 Ulkomaan kokemuksia ............................................................................................................. 675.3.1 Ruotsi 675.3.2 Tanska 685.3.3 Iso-Britannia 685.3.4 USA 695.3.5 Yhteenveto ulkomaisista kokemuksista 69

5.4 Sosiaalialan sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet ............................................. 695.5 Yhteenveto palvelujen nykytilan haasteista ............................................................................. 70

6 Liitteet ............................................................................................................................................. 70

Liite 1: SoTe kustannushyötylaskelma 20111201 Liite 2: SoTe hankesuunnitelma Liite 3: Riskirekisteri Liite 4: Viestintäsuunnitelma Liite 5: SADe-kriteerit Liite 6: Toimintamallit Liite 7: Palvelukuvaustaulukko Liite 8: Palvelukuvaukset Liite 9: Pilotointisuunnitelma Liite 10: Käyttöönottosuunnitelma Liite 11: Sosiaali- ja terveystiedon tuotanto ja jakelu -selvitys Liite 12: Avuntarpeen itsearviointi -esiselvitys Liite 13: Neuvontapalvelut-esiselvitys Liite 14: Palveluhakemisto-esiselvitys Liite 15: Palveluun hakeutuminen-esiselvitys Liite 16: Ajanvaraus-esiselvitys Liite 17: Arkkitehtuuri, terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys -selvitys Liite 18: Hoidon ja palvelun suunnittelu -esiselvitys Liite 19: Palautepalvelut-esiselvitys Liite 20: Sanastotyön hankesuunnittelu Liite 21: Vaikutusten ennakoiminen ja seuraaminen -tutkimussuunnitelma Liite 22: Sosiaalialan sähköisten palvelujen kartoitus 2010 Liite 23: Lainsäädännön esiselvitys

5(70)

1 Johdanto

1.1 Taustaa ja tavoitteet SADe-ohjelman Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden tavoitteena on: (1) varmistaa kansalaisille helppokäyttöisiä, heidän omiin tarpeisiinsa räätälöitävissä olevia palvelu-ja oman hyvinvoinnin ja terveyden hoitoon, (2) tukea kansalaista hoito- tai palveluyksikön valin-nassa ja palveluun hakeutumisessa, (3) parantaa kansalaisen osallistumismahdollisuuksia palve-lujen suunnitteluun sekä (4) tehostaa kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuoro-vaikutusta ja kommunikaatiota. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian, rakenteiden ja prosessien on oltava SADe-palvelujen ke-hittämisen lähtökohtina. Siksi SoTe-palvelukokonaisuus liittyy läheisesti laajempaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen kokonaisuuteen, erityisesti valtakunnalliseen Kaste-ohjelmaan. Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto rahoitetaan pääasiassa verovaroin. Kuntien sosiaali- ja ter-veystoimen menot olivat vuonna 2008 noin 17,8 miljardia euroa, mikä oli 53 prosenttia kuntien kokonaismenoista, joten jo muutaman promillenkin tuottavuushyödyillä on suuri merkitys. Suuri osa terveysmenoista aiheutuu kroonisista sairauksista, jotka usein olisivat merkittäviltä osin en-nalta ehkäistävissä. Yli puolella 30-vuotiaista suomalaisista on jokin pitkäaikaissairaus ja noin 20%:lla metabolinen oireyhtymä, johon liittyy keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine ja ve-rensokeri sekä häiriö rasva-aineenvaihdunnassa. Näiden optimaalinen hoitomalli edellyttää ter-veydenhuollon ja potilaiden yhteistyötä. Merkittävä näkökohta on myös, että nuoriin ei vaikuteta enää perinteisen "valistuksen" keinoin, vaan tietoa pitäisi tuoda sinne, missä nuoret muutenkin ovat (esimerkiksi virtuaaliyhteisöihin). Hyödyt perustuvat kansalaisten valtuuttamiseen, jonka ansiosta terveydenhuollon painopistettä voidaan siirtää proaktiivisemmaksi. Oman terveyden hoitoon liittyvät sähköiset palvelut antavat kansalaiselle mahdollisuuden ottaa suuremman vastuun omasta terveydestään. Näitä täydentävät Hyvinvointipalvelujen suunnitteluun liittyvät sähköiset palvelut, joilla järjestetään mm. sähköi-nen konsultaatio, hoito- ym. viestien välitys ja ajanvaraus terveydenhuollon palveluorganisaati-oiden kanssa. Lisäksi sähköisellä asioinnilla voidaan tukea hoitohenkilökunnan valmistautumista vastaanotoille sekä orientoitumista asiakkaan kohtaamiseen valmentajana. Tämä dokumentti liitteineen kuvaa palvelukokonaisuuden esiselvitysvaiheen keskeiset tulokset. Raportissa

1. Kuvataan ehdotus toteutettaviksi palveluiksi 2. Kuvataan palvelukokonaisuuden alustava toteutussuunnitelma 3. Tehdään yhteenveto palvelukohtaisista esiselvityksistä 4. Kuvataan sidoshankkeita ja toteutettuja palveluja.

1.2 SADe- ja Kaste-yhteistyö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) on sosiaali- ja terveysmi-nisteriön lakisääteinen, strateginen ohjausväline, jolla johdetaan valtakunnallista sosiaali- ja ter-veyspolitiikkaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) mukaan valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi tämän kehittämisohjelman. Val-tioneuvosto hyväksyi vuosia 2008–2011 koskevan ohjelman 31.1.2008. Ohjelmasta säädettiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 5 §:ssä. KASTE on

6(70)

strateginen ohjausväline suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Sen päätavoitteet ja indikaattorit ovat:

• lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä • lisätä terveyttä ja hyvinvointia • parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja.

Tavoitteisiin pyritään

• ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain (neljä toi-menpidekokonaisuutta)

• varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys (kolme toimenpidekokonaisuutta) • luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamal-

lit (seitsemän toimenpidekokonaisuutta).

Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma tukee ja ohjaa tätä työtä osana KASTE-ohjelmaa. Ohjelman avulla parannetaan toiminnan vaikuttavuutta. Keskeisin toimenpide on pitkäaikaissai-rauksien terveyshyötymallin (Chronic Care Model) kansallinen käyttöönotto. Siinä keskitytään terveyskeskuksen suurimpiin potilasryhmiin ja parannetaan pitkäaikaissairauksien hoidon sekä ehkäisevän toiminnan saatavuutta ja laatua. Terveyshyötymallin käyttöönotto tapahtuu KASTE-hankkeiden kautta. Kansallisen työn tuloksia ja KASTE-hankkeissa kertyneitä kokemuksia levi-tetään laajempaan käyttöön. Keskeisessä roolissa Terveyshyötymallin käyttöönotossa ovat Oma-hoidon tuen välineet (kuva 1).

Kuva 1. Terveyshyötymalli pitkäaikaissairauksien hoitoon ja ehkäisyyn

Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla SADe-ohjelman tavoitteet tulevat toteutettavaksi rinnan KASTE-ohjelman kanssa. Kuva 2 hahmottaa SADe-ohjelman ja hallinnonalojen omien kehittämisohjelmien välistä yhteyttä. KASTE-ohjelmassa painopiste on palvelustrategiaan perus-tuvalla palveluiden (rakenteiden ja prosessien) kehittämisellä ja niihin liittyvällä palveluiden sähköistämisen suunnittelulla. SADe-ohjelmassa painopiste on kansalaisen sähköisten palvelujen ja niihin liittyvien toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurin suunnittelulla niin, että kehitettävät sähköisen asioinnin palvelut tukevat uudistuvia palvelurakenteita ja -prosesseja ja KASTE-ohjelman tavoitteita. Tärkeää yhteistyössä on se, että KASTE-ohjelma ja siihen liit-

7(70)

tyvät palveluntuotannon rakenteiden ja prosessien uudistamissuunnitelmat ovat ensisijaisia ja SADe-ohjelma tukee uudistamista sähköisen asioinnin keinoin. Kehitys ei voi edetä niin, että en-sin kehitettäisiin sähköisen asioinnin työkalut SADe-ohjelmassa, jotka sitten tarjottaisiin kuntien käyttöön, sillä sähköinen asiointi edellyttää rakenteiden ja prosessien uudistamista ja mikäli sitä ei ole tehty, sähköisten palveluiden käyttöönotto ei onnistu - sähköisten työvälineiden ei koeta tukevan työprosesseja ja välineet jäävät käyttämättä. SADe- ja KASTE-ohjelmien yhteistyö konkretisoituu käytännössä piloteissa ja sitä kautta käyt-töönotettavissa sähköisissä palveluissa, joita voidaan kehittää yhteistyössä KASTE-ohjelman hankkeiden kanssa.

JulkICT-ohjaus, SoTe-palvelujen kehittämisen ohjaus

SoTe-SADe-ohjelman toimintakenttä

Kaste-ohjelman toimintakenttä

Kuva 2. KASTE- ja SADe-ohjelman yhteydet sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla (mukaillen lähteestä: SADe toteuttamissuunnitelma 2009 – 2014, liite 1)

Alla oleva kuva 3 esittää KASTE-ohjelman hoitopolkujen näkökulmasta tarvetta esiselvityksessä käsiteltäville SADe SoTe -palveluille. Lähes kaikki sähköiset palvelut ovat käyttökelpoisia ja tarpeellisia keskeisissä hoitopoluissa.

8(70)

SoTe SADe -palveluDiabetes-

hoitopolkuMuistisairaan

hoitopolkuSydänsairaan hoitopolku

Aivohalvaus-hoitopolku

Äitiyshuollon palvelut

Mielenterveys-palvelut

Oma terveys -palvelutYleinen sosiaali- ja terveystieto x x x x x xOmien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus x x x x xAvuntarpeen itsearviointi/ riskitestit ja päätöksentuki x x x x xNeuvontapalvelut ja vertaistuki x x x x x xHyvinvointipalvelusuunnittelu -palvelutPalveluun hakeutuminen /esitiedot x x x x x xHoito- ja palvelusuunnitelma x x x x x xHoidon/palvelun toteutus (hoitoviestit, tulokset) x x x x xPalautepalvelut x x x x x xTukipalvelutTerveyskansio x x x x xPalveluhakemisto x x x x x x

Kuva 3. Palvelukokonaisuuden palvelut eri hoitopoluissa

1.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudessa käsiteltävät sähköiset palvelut jakaantuvat esiselvityksessä kahteen osakokonaisuuteen:

• Oma terveys –palvelut • Hyvinvointipalvelujen suunnittelu –palvelut.

Lisäksi palvelukokonaisuudessa on yhteisiä tukipalveluja, kuten palveluhakemisto ja terveyskan-sio. SoTe-palvelukokonaisuuden kohderyhmiksi on määritelty:

1. Kansalaiset jakautuen - Kroonisten sairauksien hallinta (sydän- ja verisuonitaudit, diabetes jne) - Akuutit ja elektiiviset terveysongelmat (erityisesti kuntoutuksen tukeminen) - Elintapariskien hallinta (liikunta, dieetti, stressi / unen laatu jne) - Ikääntyvien itsenäistä suoriutumista tukevat palvelut. - Worried Well (normaalisti yli 50-v, jotka huolestuvat terveydestään) - Active Health (urheilijat, kuntoilijat, terveesti elävät)

2. Paikalliset ja alueelliset terveydenhuollon organisaatiot.

1.3.1 Oma terveys -palvelut Oma terveys –palvelujen visiossa verkkopalvelut toimivat kansalaisen henkilökohtaisena val-mentajana, luomalla virtuaalisten terveystarkastusten ja henkilökohtaisen tiedon perusteella ter-veyttä ja hyvinvointia edistävät ohjeet tai hoito-ohjelman. Samalla kansalaista kannustetaan oh-jeiden noudattamiseen ja palkitaan positiivisilla seurantatuloksilla.

9(70)

Oma terveys -palvelut kattaa kansalaisen oman terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa, avuntar-peen itsearviointia ja hyvinvointia koskevia päätöksiä tukevat palvelut. Palvelut kattavat myös omia potilastietoja hyödyntävät, kansalaiselle tarjottavat, personoidut terveyttä edistävät sisällöt ja palvelut KanTa-palvelujen yhteydessä tarjottavan ns. eKatselu-palvelun kautta. Tietoja voi-daan tallentaa tarpeen mukaan kansalaisen asiointialustalle terveyskansioon. Tietojen käyttäjänä voi olla joko kansalainen, hänen edustajansa tai hoitosuhteessa olevan osalta hänen suostumuk-sellaan ammattilainen. Kansalainen voi käyttää tietoja itsehoidon ja oman hyvinvoinnin edistä-misessä. Oma terveys -palvelujen tarkemmat palvelukuvaukset löytyvät liitteestä 8. Oma terveys -palvelut sisältää seuraavat palveluryhmät: 1 Yleinen sosiaali- ja terveystieto 2 Terveyden omaseuranta 3 Avuntarpeen itsearviointi 4 Virtuaaliset vertaistukipalvelut 5 Anonyymit neuvontapalvelut.

Oma terveys -palvelujen keskeinen tukipalvelu on terveyskansio, jota kuvataan tarkemmin liit-teessä 17. Virtuaaliset vertaistukipalvelut päätettiin rajata esiselvityksen tässä vaiheessa tarkaste-lun ulkopuolelle.

88

Palvelutyyppi1: Kansalaisen palvelut

Kansalainen

Hyvinvointipalveluidenjärjestäjä/ tuottaja

Palveluryhmä 5:Neuvontapalvelut

Anonyymi terveys-ja sairausneuvonta

Palveluneuvonta

Ohjaus- ja johtamisjärjestelmä

Palveluryhmä 1: Yleinen sosiaali- ja

terveystieto

Terveyden ylläpito, -

ongelmat, -hoito,lääkehoidon

tietopalvelut

Palveluryhmä 4:Virtuaaliset

vertaistukipalvelut

Virtuaalituki, -yhteisö 1

Virtuaalituki, -yhteisö2

Palvelutyyppi 2: Oma terveys -palvelujen järjestäminen

Sähköinenasiakirjahallinta

Palveluryhmä 3: Avuntarpeenitsearviointi

Toimintakyvyn itsearviointi , riskitestit,

päätöksentuki

Toimeentulotukilaskuri

Omien terveystietojen tallennus (painonseuranta, liikkumis-,

ravinto-, oirepäiväkirja),omien mittaustulosten tallennus

(mm. PEF, Verensokeri, RR)

Palveluryhmä 2: Terveyden omaseuranta

Omien kertomustietojen hyödyntäminen (mm. reseptit,

rokotukset, dgn, lääkitys), todistukset

Palveluryhmä 1: Yleisen terveys-ja hoitotiedon tuotanto

Yleisen terveys- ja hoitotiedon ja lääkehoitotiedon tuotanto,

jakelun koordinointi ja hallinta

Palveluryhmä 3: Riski- ja arviointitestien hallinta

Riski- ja arviointitestien tuotanto,sertifiointi, koordinointi ja

kehittäminen

Tietovaranto- ja tukipalvelut

KanTa

Tilasto- ja rekisteripalvelut

Tutkimuspalvelut

Valvontapalvelut

Sektorikohtainen termivaranto metatietokirjasto

Palveluhakemisto

Terveyskansio

Sosiaali- ja terveystietopankki+ päätöksentukijärjestelmä

Muut tarvittavat tietovarantoja tukipalvelut

Seuraavissa vaiheissa mahdollisesti toteutettavat palvelut

Ensimmäisessä vaiheessa mahdollisesti toteutettavat palvelut

Palvelua ei toteuteta palvelukokonaisuudessa (muutostarpeet tulee kuitenkin ottaa huomioon)

Alustava toteutusmalli: Hajautettu / Kansallinen

Palveluryhmä 2:Tiedon tallennus

Tiedon tallennus, viestinvälityksen

rajapintojenkansalliset määrittelyt

Kuva 4. Oma terveys -palvelut

Alla on kuvattu esimerkki Oma terveys -palveluja hyödyntävästä asiakasprosessista.

10(70)

Kuva 5. Oma terveys –palvelut asiakasprosessissa

1.3.2 Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut Hyvinvointipalvelujen suunnittelu –palvelujen visiossa virtuaalinen palveluohjaaja ohjaa kansa-laisen palvelutarpeen sekä laatu- ja vertailutiedon perusteella kansalaista oikean palveluntarjo-ajan luo. Kansalainen voi lähettää virtuaalisen ohjaajan kokoamat esitiedot sähköisesti palvelun-tuottajalle. Ammattilainen hyödyntää näin koottuja tietoja hoidon ja palvelutarpeen täsmentämi-sessä, hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa ja toteutumisen seurannassa. Hoito- ja palvelu-suunnitelman toteutumista tukee virtuaalinen omahoitaja, joka välittää seurantatiedot ammattilai-selle. Samalla palveluja kehitetään saadun palautteen perusteella. Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut käsittävät kansalaisen palveluina viisi palveluryh-mää: 1 Palvelujen etsiminen 2 Palveluun hakeutuminen 3 Palvelun suunnittelu 4 Palvelun toteutus 5 Palautepalvelut. Lisäksi palvelut käsittävät sekä hyvinvointipalveluiden järjestämiseen liittyvät palvelut että pal-velujen tarvitsemat tukipalvelut. Tukipalveluja ovat erityisesti palveluhakemisto, terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys.

11(70)

Kuva 6. Hyvinvointipalvelusuunnittelu –palvelut

Alla on kuvattu esimerkki Hyvinvointipalvelusuunnittelu-palveluja hyödyntävästä asiakaspro-sessista.

Kuva 7. Hyvinvointipalvelusuunnittelu –palvelut asiakasprosessissa

12(70) 1.3.3 SoTe-palvelukokonaisuuden palvelut

SoTe-palvelukokonaisuus muodostettiin esiselvitysvaiheen lopulla Oma terveys ja Hyvinvointi-palvelujen suunnittelu –osakokonaisuuksista. Kuva 8 esittää SoTe-palvelukokonaisuuden palve-lukarttaa.

Palvelutyyppi1: Kansalaisen palvelut

Kansalainen

Yleinen sosiaali- ja terveystieto

Sosiaali- ja terveystietopalvelu

Avuntarpeenitsearviointi

Riskitestit,päätöksentuki

Omien terveystietojen ja mittaustulosten

tallennus

Terveyden omaseuranta

Anonyymi terveys- ja sairausneuvonta

Palvelujenetsiminen

Palveluhakemistonselailu

Palveluunhakeutuminen

Palveluun hakeutuminen

Palveluntoteutus

Tutkimustulosten ja hoitoviestien välitys

Ajanvaraus

Palvelunsuunnittelu

Esitiedot

Palaute-palvelut

Spontaani palaute

Hoito- ja palvelusuunnitelmat,

hoitopäiväkirja, kalenteri

Määrämuotoinen kysely

Tietovaranto- ja tukipalvelut

KanTa

Tilasto- ja rekisteripalvelut

Tutkimuspalvelut

Valvontapalvelut

Sektorikohtainen termivaranto, metatietokirjasto

Palveluhakemisto

Terveyskansio, asiointitili

Sosiaali- ja terveystietopankki+ päätöksentukijärjestelmä

Muut tarvittavat tietovarantoja tukipalvelut

Palvelutyyppi 2: Palvelujen järjestäminen

Hyvinvointipalveluiden järjestäjä/ tuottaja

Yleisen terveys-, lääke- ja hoitotiedon tuotannon ja

jakelun koordinointi ja hallinta

Palveluiden kuvaus ja hakemistotietojen

ylläpito

Hoito- ja palvelusuunnitelman

muistutteet

Tiedon tallennus ja viestinvälityksen

rajapinnat

Kansallisten tietovarantojen

rajapinnat

Palauteen hallinta

Riskitestien tuotanto,sertifiointi, koordinointi

ja kehittäminen

Hoito- ja palvelusuunnitelman esitietomäärittelyt

Seuraavissa vaiheissa mahdollisesti toteutettavat palvelut

Ensimmäisessä vaiheessa mahdollisesti toteutettavat palvelut

Palvelua ei toteuteta palvelukokonaisuudessa

Toteutusmalli: Alueellinen / Kansallinen

Sähköinenasiakirjahallinta

Ohjaus- ja johtamisjärjestelmä

Virtuaalisetvertaistukipalvelut

Virtuaalituki,vertaistukiyhteisöt

Omien kertomustietojenhyödyntäminen

Etäkonsultaatio,etähoitopalvelut

Kuva 8. SoTe-palvelukokonaisuuden palvelut

2 Ehdotus toteutettaviksi palveluiksi

SoTe-palvelukokonaisuuden esiselvitysten perusteella esitetään, että palvelukokonaisuuden to-teutusvaiheessa käynnistetään seuraavat Oma terveys –palveluihin liittyvät projektit:

• Kansallisesti toteutettavat palvelut ja ratkaisut • Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut • Kansalliset tukipalvelut ja tukitoimenpiteet • SADe-ohjelman ulkopuolelle rajatut palvelut

Lisäksi toteutusvaiheessa käynnistetään sanastotyöhön ja vaikutusten seurannan ja indikaattorien koordinointiin liittyvät tehtävät sekä muut SoTe-palvelukokonaisuuksille yhteiset hanketasoiset tehtävät.

13(70) 2.1 Kansallisesti toteutettavat palvelut

2.1.1 Yleinen sosiaali- ja terveystietopalvelu Projektin avulla luodaan alueellisesti ja osaamisen perusteella hajautettu kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon sisällöntuotannon malli ja kyvykkyys sekä siihen pohjautuva keskitetty palvelu validoitujen sisältöjen jakamiseksi kansalaisille eri kanavien kautta. Projektissa hyödynnetään olemassa olevia palveluja, kuten tervesuomi.fi ja suomi.fi –palveluja sekä jo olemassa olevaa SoTe-sisällöntuottajaverkostoa. Tuloksena syntyy palvelu, joka tulee korvaamaan mm. nykyisen tervesuomi.fi-palvelun sekä kunnallisten portaalien ja web-sivustojen kautta tarjottavia päällek-käisiä sosiaali- ja terveystietopalveluja.

2.1.2 Avuntarpeen itsearviointi, valittujen riskitestien sähköistäminen ja kansal-linen koordinointi

Projekti luo mallin riskitestien validointiin sekä alueellisesti ja osaamisen perusteella hajautet-tuun riskitestien kehittämiseen. Projektissa sähköistetään keskeisiä paperimuodossa olevia testejä ja luodaan terveysvalmennuksen ja kansalaisen päätöksenteon tuen käytäntöjä hoitopolkujen al-kupäähän avuntarpeen itsearvioinnin tueksi.

2.1.3 Palveluhakemisto Projektin avulla kehitetään rekistereiden tietosisältöjä, luodaan mahdollinen uusi tietokanta ja kehitetään avoimia rajapintoja kansallisien ja alueellisten palveluhakemistojen tarpeisiin. Lisäksi toteutetaan verkkopalvelun yhteyteen (esim. Palveluvaaka) palveluhakemisto, joka sisältää kat-tavan palveluhakemiston ja muita kehittyneempiä ominaisuuksia. Tuloksena syntyy palveluha-kemisto, joka on sähköisten palvelujen keskeinen tukipalvelu ja jonka avulla voidaan osin korva-ta lukuisat erilliset paikalliset palveluhakemistot ja vähentää päällekkäistä ylläpitotyötä.

2.2 Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut

2.2.1 Palveluun hakeutuminen ja esitiedot Projektin avulla suunnitellaan ja toteutetaan yhteiset rajapinnat VIP:in VIA-integraatiopalvelun kautta julkishallinnon tietovarantoihin, tunnisteellisiin SoTe-palveluihin ja asiakastietojärjestel-miin sekä kehitetään valittujen kuntien ja integraatiopalvelun pilotissa sähköinen toimeentulotu-keen hakeminen sekä hakemuksen tietojen välitys asiakastietojärjestelmään. Tuloksena syntyy kansallisesti levitettävä palvelu ja sosiaalitoimen sähköisten palvelujen kehittämistä tukevat tie-donsiirtorajapinnat, jotka tehostavat nykyisiä manuaalisia prosesseja.

2.2.2 Ajanvaraus Projektissa käynnistetään ajanvarausta kehittävän kansallisen foorumin toiminta, jonka tehtävänä on: yhteistyömalleista ja -verkostosta sopiminen, ajanvaraukseen liittyvien standardien ja sovel-lusohjeiden täsmentäminen, prosessikuvausten, määritysten, yms. tulosten levittäminen ja käyt-töönoton tukeminen.

2.2.3 Tutkimus- ja hoitoviestien välitys Projektissa selvitetään KanTa-palvelujen laajentamisedellytykset ja vaatimukset turvalliselle viestinvälitykselle, suunnitellaan ja toteutetaan palvelu sekä pilotoidaan palvelua alueellisten ter-veyskansioiden ja ammattilaisen työpöydän tai potilatietojärjestelmän viestinvälityssovelluksen

14(70)

välillä. Tuloksena on keskeinen potilaan ja ammattilaisen välistä kommunikaatiota ja vuorovai-kutusta parantava palvelu, jota voidaan hyödyntää laajasti SoTe-palvelukokonaisuuksissa.

2.2.4 Palautepalvelut Projektissa selvitetään Helsingin kaupungin spontaanin palautteen keräämiseen ja käsittelyyn liittyvää hanketta sekä sen soveltuvuutta ja pilotointia laajempaan käyttöön muualle Suomeen. Pilotoidaan myös suurissa kaupungeissa 2012 tehtävän neuvolakyselyn toteutus sähköisessä muodossa ja kokemusten perusteella sähköisiä kyselyjä pyritään ottamaan käyttöön myös muissa palveluissa.

2.3 Kansalliset tukipalvelut ja tukitoimenpiteet

2.3.1 Terveyskansion kansalliset vaatimukset ja rajapintamäärittelyt (omien ter-veystietojen ja mittaustulosten tallennus)

Projekti luo edellytyksiä yhteensopivien, turvallisten, luotettavien ja kustannustehokkaiden säh-köisten kansalaispalvelujen toteuttamiselle sekä kansalaispalvelujen kehittämistä tukevan ekosysteemin syntymiselle. Toimiva ja turvallinen terveyskansio on olennainen tukipalvelu myös Hyvinvointipalvelujen suunnittelu –palvelukokonaisuuden kannalta.

2.3.2 Hoito- ja palvelusuunnitelma, kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja Projektissa määritellään, toteutetaan ja pilotoidaan kansalaisen kalenteri- ja hoitopäiväkirjapalve-lu KanTa-palveluhin perustuvan Terveys- ja hoitosuunnitelma –palveluun liittyen. Tuloksena on hoitoprosessia sekä kansalaisen ja palveluntarjoajan välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota pa-rantava palvelu.

2.4 SADe-ohjelman ulkopuolelle rajatut palvelut Esiselvityksessä päädyttiin jättämään mm. priorisointi-, kustannus- ja terveyshyötyarviointien perusteella seuraavat palvelut toteutusvaiheessa kansallisten toimenpiteiden ulkopuolelle:

• Omaterveys palvelut: 1) Virtuaaliset vertaistukipalvelut; ja 2) Terveydenhuollon ano-nyymi neuvonta, joiden osalta todettiin, että palvelujen järjestämisen vastuukysymykset ovat vaikeita, neuvontapalvelujen kysyntä on vähenemässä (hyvä tieto tärkeintä) eivätkä hyödyt kata kustannuksia.

• Hyvinvointipalvelujen suunnittelu –palvelut: 1) Etäkonsultaatio, jolla on oma SADe-

osakokonaisuus ja johon liittyvää tietoturvallista viestinvälitystä tarkastellaan toteutus-vaiheessa omana kokonaisuutena; 2) Kansallisen terveyskansion rakentaminen, jonka osalta todettiin, ettei terveyshyödyistä ole riittävästi näyttöä. Samalla todettiin, että alu-eellisia hankkeita meneillään runsaasti, mikä pitää huomioida kansallisessa arkkitehtuuri- ja integraatio-ohjauksessa sekä hankearvioinneissa; ja 3) Palveluun hakeutuminen ja esi-tiedot, jonka jatkokehittämisen Klusteriryhmä päätti siirtää osaksi KELA:n palvelujen kehittämistä.

15(70) 2.5 Palvelujen organisointi ja rahoitus

SADe SoTe –palvelukokonaisuuksien palvelut eroavat toisistaan organisointitavan perusteella merkittävästi. Osa palveluista on alueellisia, osaa kannattaa koordinoida kansallisella tasolla keskitetysti ja joidenkin palvelujen osalta kansallinen keskittäminen on perusteltua. Myös rahoi-tusmallit ja vaihtoehdot vaihtelevat palvelujen välillä. Kuvassa 9 esitetään palveluittain keskeiset organisointi- ja rahoitusvaihtoehdot. Kunkin palvelun kohdalla organisointia ja rahoitusmallia tu-lee tarkentaa erityisesti jatkuvan ylläpidon ja kehittämisen vastuiden ja rahoituksen osalta. Tätä on alustavasti analysoitu tarkemmin palveluja koskevissa esiselvityksissä.

SoTe SADe -palveluOrganisointi-

tapaRahoitus

Kehittäminen Pilotit Käyttöönotto YlläpitoOma terveys -palvelutYleinen sosiaali- ja terveystieto

Keskitetty ohjaus (THL), hajautettu

sisällöntuotanto SADeSADe/KASTE,

kunnat/sote-piirit

Erillisrahoitus, kunnat/erva-

/sote-piirit

STM/THL, kunnat/ sote-piirit

/3. sektoriOmien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus

Osana terveyskansiota;alueellinen

SADe (rajapinnat);Kunnat ja yritykset

(palvelut)

SADe/KASTE, kunnat/sote-piirit,

yritykset


/sote-piirit

Kunnat/erva-/sote-piirit,

yrityksetAvuntarpeen itsearviointi/ riskitestit ja päätöksentuki

Keskitetty ohjaus (THL),osin keskitetty, osin alueellinen tuotanto SADe

SADe/KASTE, kunnat/sote-piirit


/sote-piirit

STM/THL, kunnat/ sote-piirit

/3. sektoriHyvinvointipalvelusuunnittelu -palvelutPalveluun hakeutuminen/esitiedot

Pääasiassa alueellinen, osia keskitetty (julkiset

tietovarannot) SADe

SADe, kunnat/erva-

/sote-piirit


/sote-piiritKunnat/erva-

/sote-piirit

Hoito- ja palvelusuunnitelma Alueellinen SADe

SADe/KASTE, kunnat/erva-

/sote-piirit



/sote-piirit

Ajanvaraus Alueellinen SADe


/sote-piirit



/sote-piiritHoidon/palvelun toteutus (hoitoviestit, tulokset)

Pääasiassa alueellinen, viestinvälitys KanTan

kautta SADe


/sote-piirit



/sote-piirit

PalautepalvelutAlueellinen (spontaani

palaute); valtakunnallinen (määrämuotoiset kyselyt)


(palvelut)


/sote-piirit



/sote-piiritTukipalvelut

TerveyskansioPääasiassa alueellinen,kansallinen vaihtoehto

Taltioni/kaupallinen malli


(palvelu)


/sote-piirit


/sote-piirit

Kunnat/erva-/sote-piirit,

yritykset

Palveluhakemisto Keskitetty (THL) SADe, (TEM) SADe, (TEM)


/sote-piirit STM/THL

Kuva 9. SADe SoTe –palvelujen organisointi- ja rahoitusmallit (LUONNOS)

SADe-ohjelmasta ehdotetaan rahoitettavaksi alla olevan taulukon mukaisesti SoTe-palvelukokonaisuuden jatkohankkeet sekä näihin liittyvät hanketasoiset tehtävät ohjelmakauden aikana 2012-2015. Tarkempi erittely kustannuksista ja hyödyistä on kuvattu luvussa 2.6.3 sekä liitteessä 1.

Kustannusjakauma -T 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kehittämiskustannukset 288,018 € 864,055 € 2,708,623 € 2,722,621 € 2,793,901 € 710,952 € 0 € 10,088,170 €Pilotointi 0 € 0 € 265,390 € 805,005 € 686,687 € 760,351 € 0 € 2,517,434 €Käyttöönotto 0 € 0 € 0 € 0 € 425,101 € 1,342,403 € 0 € 1,767,504 €Ylläpito 0 € 0 € 0 € 0 € 0 € 0 € 1,895,805 € 1,895,805 €

288,018 € 864,055 € 2,974,013 € 3,527,626 € 3,905,689 € 2,813,706 € 1,895,805 € 16,268,913 € Osaamista tarvitaan kehittämisen kohteena olevien palvelujen substanssin lisäksi projektityöstä, sähköisistä palveluista, tietojärjestelmien integroinnista, verkkopalveluiden käytettävyyden asi-antuntemusta. Jatkohankkeiden eri vaiheissa tullaan hyödyntämään laajasti ostopalveluita, mikä edellyttää myös julkisten IT- hankintojen vahvaa osaamista.

16(70) 2.5.1 Pysyvän ylläpidon järjestäminen

Toteutusvaiheen käynnistämisen edellytyksenä on pysyvän ylläpidon rahoituksen ja henkilö-resurssien järjestäminen kansallisten palvelujen palvelutuotannon ja jatkokehittämisen varmis-tamiseksi SADe-ohjelmakauden jälkeen. Pysyvä ylläpito vaatii käyttömenoihin arviolta noin kahden (2) miljoonan euron vuotuisen rahoituksen THL:n momentille. Yleisen sosiaali- ja terveystietopalvelun, riskitestien ja palveluhakemiston ylläpitoa varten ehdo-tetaan perustettavaksi THL:ään koordinaatioyksikkö palvelujen kansallista koordinaatiota ja yl-läpitoa varten. Alla olevassa taulukossa on arvioitu koordinaatioyksikön henkilöresurssitarpeet ja kustannukset. Kyseessä on minimiresurssimäärä, jolla tavoiteltuja palveluja ja laatutasoa pysty-tään ylläpitämään (vrt. tervesuomi.fi). Ylläpidon organisointi ja koordinaatioyksikön perustaminen tulee suunnitella tarkemmin toteu-tusvaiheen aikana.

Kustannus Hlö lkm % €/vKokonaiskustannukset 975 000 €Palvelun johtaminen 56 250 €

Kehittämispäällikkö 1 50 % 56 250 €Laaturyhmä 0 €

Käyttäjätuki 90 000 €0. tason palvelu: itsepalvelu 0 €1. tason palvelu: Asiakastukihenkilö 1 50 % 45 000 €2. tason palvelu: Sisällöllinen ja tekninen käyttäjätuki 1 50 % 45 000 €3. tason palvelu: ulkopuolisten palveluntarjoajien tuotetuki 0 €Käyttäjätuen koulutus 0 €

Palvelun tuottaminen 360 000 €Kehittämispäällikkö 1 50 % 56 250 €Koordinaattori (sosiaaliala), koordinaattori (terveydenhuolto) 2 100 % 180 000 €Palveluhakemiston ylläpitäjä (=Tekninen ylläpitäjä) 1 50 % 33 750 €Informaatikko (metatiedot ja sanastot) 1 100 % 90 000 €

Palvelun hankinta 435 000 €Sopimukset verkosto-organisaatioiden kanssa (esim. Duodecim) 200 000 €Graafiset ja toimitukselliset palvelut 10 000 €Markkinointi ja tiedotus 200 000 €Ylläpitäjien koulutus 25 000 €

Tekninen ylläpito ja sovelluskehitys 33 750 €Tekninen ylläpitäjä/webmaster ja pienkehitys (suomi.fi) 1 50 % 33 750 €Pienkehityksen tuki 0 €Palvelinylläpito 0 €Lisenssit 0 €Tietoturva ja käyttäjähallinta 0 €

Kustannus €/v TietolähdeHTV-kustannus, johto 112 500 THLHTV-kustannus, asiantuntija 90 000 THLHTV-kustannus, sihteeri 67 500 THL

Ylläpidon kustannuksetYleisen sosiaali- ja terveystiedon tuotanto, riskitestit ja palveluhakemisto

Yleiset olettamukset

2.6 Hankkeen hyödyt ja kustannukset

2.6.1 Hankkeen tuloksien avulla tavoiteltavat hyödyt Lyhyt aikaväli (vuoteen 2017): Vuoteen 2017 mennessä kansalaisilla on käytössään monipuolisia ja helppokäyttöisiä moni-kanavaisia oman terveyden seurantaa ja hoitoa tulevia palveluja.

17(70)

Numeeriset tavoitteet: • 30 % pitkäaikaissairaista (300 000 henkilöä) käyttää terveyskansiota, • 30 % väestöstä (3 000 000 henkilöä) hyödyntää terveystietopalvelua, • 30 % riskiryhmiin kuuluvista (300 000 henkilöä) avuntarpeen itsearviointipalveluja Pitkä aikaväli: SoTe-palvelukokonaisuuden avulla ja tuella luotavat palvelut: • palvelevat mahdollisimman hyvin kansalaista, joka ottaa kokonaisvaltaisen vastuun omasta

kunnostaan ja terveydenhuollostaan. • mahdollistavat kunto- ja potilastietojen tallentamisen, tiedon kulun terveydenhoitojärjestel-

mässä yli organisaatiorajojen ja tiedon tehokkaan hyväksikäytön. • tukevat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, kunnon ylläpitoa sekä kansalaisten itsenäistä

selviytymistä. • lisäävät terveyspalvelujen henkilöstön työn tuottavuutta ja laatua merkittävästi Palvelut ovat mahdollistaneet kansalaisen valtaistamisen, valta kansalaisen terveydestä on siirty-nyt ammattilaisilta kansalaiselle itselleen. Terveydenhoidossa potilas on keskiössä. Terveyden-huollon painopiste on siirtynyt sairauden hoidosta ennaltaehkäisyyn. Terveydenhuollon tuotta-vuuden parantaminen sekä yli organisaatiorajojen yhteensopivat tietojärjestelmät ja tiedon vapaa liikkuvuus niiden välillä on mahdollistanut saumattomat hoitoketjut, mikä on johtanut tervey-denhuollon laadun parantumiseen. Kansalainen on oman terveytensä suhteen toimijan roolissa. Tekniikka ja järjestelmät ovat niin helppoja, että niitä kykenee kuka tahansa käyttämään tai ne toimivat tarvittaessa automaattisesti. Lähtökohta on aktiivinen kansalainen, jolle palvelut on räätälöity niin, että hän voi pitää koko-naisvaltaisesti huolta itsestään. Tämä ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisia vaan järjestelmät täydentävät toisiaan. Suomi on testikenttä e-terveydelle, jonka puitteissa yritykset voivat kehittää vientikelpoisia -tuotteita ja -palveluita käyttäen hyväksi kansallisia vahvuuksia sekä voimakkaita kysyntätekijöi-tä. Kansallisia vahvuuksia ovat esimerkiksi mobiiliviestintä, sensoriteknologiat sekä järjestel-män pienuus ja toimivuus. Kysyntätekijöihin kuuluvat mm. terveydenhuollon kustannuskriisi, muita maita varhemmin esiin tuleva väestön ikääntyminen, tarve itsenäiseen suoriutumiseen ja etäpalveluihin sekä terveydenhoitohenkilöstön puute.

2.6.1.1 Suorat rahalliset hyödyt Palvelukokonaisuudessa keskeisimpiä suoria rahallisia hyötytekijöitä ovat lähinnä suoritteiden tuottamisen kustannussäästöt, jotka aiheutuvat ensisijaisesti ajan säästöstä. Keskeisimpiä ajan säästöön liittyviä ovat kansalaisen näkökulmasta matka-ajan väheneminen/poistuminen ja palve-luntarjoajan näkökulmasta henkilökohtaisen kontaktin ja päällekkäisen työn väheneminen. Kansalaisten säästöt on laskettu EU:n suosittelemalla ns. Standard Cost Modelilla. Byrokratian tuoman taakan kustannus asiakkaalle on = T x Q + C x Q. • T = kansalaiselta kyseiseen toimenpiteeseen kuluva aika • C = kansalaiselta kyseiseen toimenpiteeseen kuluva suora kustannus tai maksu • Q = toimenpiteiden määrä (yleensä vuositasolla) Samaa periaatetta on sovellettu myös hallinnon sisäisiin kustannussäästöihin.

18(70)

Mallia on laajennettu kuitenkin siten, että laskelmissa on otettu huomioon vielä seuraavat tekijät: • Maksimipenetraatio: Prosenttiluku. Miten suuri osa kyseisistä suoritteista tullaan maksimis-

saan toteuttamaan kyseisellä tavalla. Loput oletetaan tehtävän perinteisellä mallilla, mikä pienentää saatavia hyötyjä

• Hyötyjen ajallinen kehittyminen: Jakauma, jonka mukaan hyöty kehittyy vuosien varrella. Maksimihyöty voidaan saavuttaa vasta viiden vuoden päästä uuden toimintatavan käynnis-tämisestä

• Todennäköisyys: Miten todennäköistä on, että hyöty ylipäätään realisoituu. Tätä käytetään suoritteiden ns. hyötyjen odotusarvojen laskemiseen vaihtoehtoislaskelmissa.

Hankkeen kumulatiivinen maksimihyöty on arviolta 469 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennes-sä. Se koostuu suoritteiden kustannussäästöjen sekä investointi- ja jatkuvien ylläpitokustannusten erotuksesta seuraavan taulukon mukaisesti.

0 €

20,000,000 €

40,000,000 €

60,000,000 €

80,000,000 €

100,000,000 €

120,000,000 €

2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Rahalliset kokonaishyödyt 2015-2021 - säästölajeittain

Valtionhallinnon hyödyt

Kuntien hyödyt

Kansalaisen hyödyt

Suorat säästöt syntyvät suoritteiden kustannusten pienenemisestä. Välilliset hyödyt, jotka voivat olla suoria hyötyjä huomattavasti suuremmat, eivät ole mukana näissä luvuissa.

Rahahyötyjen jakauma koreittain 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 yhteensäKori 1: Kansalliset palvelut, tuk i ja ohjaus 223,762,908 €

Yleinen sosiaali- ja terveystieto, riskitestit 1,164,715 € 6,093,200 € 15,324,705 € 23,035,654 € 27,877,924 € 28,686,799 € 28,686,799 € 130,869,797 €Palveluhakemisto 272,222 € 1,361,111 € 3,266,667 € 4,627,778 € 5,444,444 € 5,444,444 € 5,444,444 € 25,861,111 €Päällekkäisen työn väheneminen 705,600 € 3,528,000 € 8,467,200 € 11,995,200 € 14,112,000 € 14,112,000 € 14,112,000 € 67,032,000 €

Kori 2: Kansalliset määritykset, alueelliset toteutukset 195,320,838 €Palveluun hakeutuminen ja esitiedot 965,232 € 4,826,160 € 11,582,784 € 16,408,944 € 19,304,640 € 19,304,640 € 19,304,640 € 91,697,040 €Ajanvaraus 0 € 324,132 € 1,620,660 € 3,889,583 € 5,510,243 € 6,482,639 € 6,482,639 € 24,309,896 €Tutkimus- ja hoitoviestien välitys 388,889 € 2,016,569 € 5,027,292 € 7,476,611 € 9,003,903 € 9,220,278 € 9,220,278 € 42,353,819 €Palautepalvelut 389,054 € 1,945,268 € 4,668,642 € 6,613,910 € 7,781,070 € 7,781,070 € 7,781,070 € 36,960,083 €

Kori 3: Alueellisten palvelujen tuk i 75,777,083 €Omien terveystietojen ja mittaustulosten tallen 0 € 405,000 € 2,025,000 € 4,860,000 € 6,885,000 € 8,100,000 € 8,100,000 € 30,375,000 €Hoito- ja palvelusuunnitelma, kansalaisen kale 0 € 605,361 € 3,026,806 € 7,264,333 € 10,291,139 € 12,107,222 € 12,107,222 € 45,402,083 €

3,885,712 € 21,104,801 € 55,009,754 € 86,172,014 € 106,210,363 € 111,239,092 € 111,239,092 € 494,860,829 € Syntyvistä suoritesäästöistä arviolta 70% on kuntien säästöjä.

19(70) 2.6.1.2 Välilliset hyödyt

Edellä on laskettu rahalliset hyödyt laskettu konservatiivisesti suoriteperustaisesti. Oma terveys –palveluilla on kuitenkin aikaansaatavissa huomattavia välillisiä hyötyjä, jotka eivät tule esille suoriteperustaisessa tarkastelussa. Esimerkiksi varhaisella puuttumisella on saatavissa moninker-taiset säästöt, kun huomioidaan välilliset hyödyt, kuten kroonisten kansansairauksien aiheuttami-en kustannusten sekä sairauspoissaolojen kustannusten välttäminen. Seuraava varovainen arvio diabeteksen itsearvioinnin hyödyistä1

kuvaa hyvin välillisiä hyötyjä:

• Kokonaiskustannukset tyypin 2 diabeetikoilla (vuonna 2007): o ilman lisäsairauksia 1300€/potilas/vuosi o lisäsairauksin 5700€/potilas/vuosi.

• Tietämättään diabetesta sairastaa noin 200.000 henkilöä. Jos näistä riskitestin tekee 10%,

n = 20.000 ja näistä 30%:n lisäsairaus voidaan ehkäistä varhaisella puuttumisella syntyy noin 6000 x (5700 - 1300€) = 26,4 milj. euron säästö.

2.6.1.3 Hankkeen laadulliset hyödyt

ASIAKASHYÖDYT:

Hyödyn kuvaus Hyödyn saaja Miten hyöty ilmenee

Toiminnalliset hyödyt

Kansalainen saa saman tiedon joka paikasta

Kansalainen säästää aikaa

Palvelun saatavuus paranee

Kansalainen, palveluntuottaja

Kansalainen

Kansalainen, palveluntuottaja

Tieto on yhteneväinen läpi palvelun

Sähköinen palvelu poistaa tarpeen matkustaa palveluntarjo-ajan luo ja säästää täten asiakkaan sekä palveluntarjoajan aikaa. Myös tiedon löytyminen yhdestä paikasta säästää aikaa

Mahdollisuus saada luotettavaa tietoa / palvelua jopa ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelukapasiteettia voidaan suun-nata tehokkaammin

Palvelun saatavuuden parantuminen

Valinnan mahdollisuuden kasvu

Kansalainen Sähköiset palvelut tarjoavat vaihtoehdon henkilökohtaiselle kontaktille ja antavat kansalaiselle mahdollisuuden valita haluamansa palvelukanava

Palvelun laadun parantuminen

Kansalaisen voimaannuttami-nen, osallistaminen omaan hoitoprosessiin ja terveyttään koskevaan päätöksentekoon

Omahoidon lisääntyminen ja ennaltaehkäisy

Kansalainen

Kansalainen

Asiakas osallistuu oman terveytensä seurantaan (ja mahdol-liseen hoitoon) aikaisempaa aktiivisemmin, joka lisää mie-lenkiintoa omaa terveydentilaa kohtaan

Palvelussa olevien tietojen avulla asiakas voi saada tietoja esim. eri sairauksista tai toimenpiteistä, joita oma tervey-dentila saattaa vaatia (esim. flunssan oireiden hoito) ja toi-

1 Kansallinen Diabetesohjelma Dehko: Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998–2007; Puska P, Saaristo T.: Aikuistyy-pin diabeteksen ja ylipainon luvut yllättivät - 200 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään, 30.1.2006

20(70)

Palvelun sisältö on tuotettu asiakkaan näkökulmasta

Kansalainen

mii täten ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä

Palvelun sisältö on luotu vastaamaan kansalaisten tarpeita tarjoamaan räätälöityjä palveluja siten, että kansalainen voi pitää kokonaisvaltaisesti huolta itsestään. Toimii täten myös ennaltaehkäisevänä välineenä.

Palvelun käytettävyyden parantuminen

Palvelun riippumattomuus ajasta ja paikasta

Palvelun käyttö on asiakkaalle edullista ja helppoa

Kansalainen

Kansalainen

Palvelua voi käyttää kellonajasta tai paikasta riippumatta, joka lisää tasa-arvoa kansalaisten kesken

Sähköisen palvelun käyttö on asiakkaalle pääsääntöisesti ilmaista. Lisäksi valtaosa kansalaisista on jo tottunut käyt-tämään sähköisiä palveluita ja Internetiä.

Muut asiakas hyödyt

Kansalaisen kiinnostus omaa terveydentilaa kohtaan kohe-nee

Kansalaisten mahdollisuus nähdä ne tiedot, joita heistä on tietokannoissa

Kansalainen

Kansalainen

Kansalainen voi luottaa tarjottuun tietoon ja kykenee täten olemaan vastuussa itse omasta hyvinvoinnistaan, parantaen hyvinvointiaan, ennaltaehkäisemällä tai itsehoidon avulla.

Sähköinen palvelu näyttäytyy samanlaisena kaikille palve-lun osapuolille (kansalainen, kunta ja viranomainen), joka lisää palvelun luotettavuutta

TUOTTAVAN ORGANISAATION HYÖDYT:


Palveluprosessin läpimenoaika

Palvelun sähköisyys nopeuttaa henkilökohtaista palvelutapah-tumaa

Tiedot ovat keskitetysti saata-villa sähköisesti

Palveluntarjoaja

Palveluntarjoaja

Mahdollisuus tuottaa osa prosessista sähköisesti voi nopeut-taa fyysistä palvelutapahtumaa, esim. kansalaisen tiedot sähköisesti saatavilla esim. diabetestapauksessa (mittaustu-lokset tms. arvot kaikki samassa paikassa keskitetysti).

Tietoja ei tarvitse etsiä monesta paikasta vaan ne löytyvät keskitetysti yhdestä paikasta ja ovat palveluntarjoajalle sekä kansalaiselle samansisältöisiä, joka parantaa palvelun luo-tettavuutta. Saattaa poistaa myös tarpeen kerätä informaa-tiota muita kanavia pitkin. Palveluiden laatu paranee asuin-kunnasta riippumatta kun asiakkaalla ja palveluntarjoajalla on yhtäläiset tiedot ja prosessit

Palvelun tehokkuuden parantuminen

Osa työstä siirtyy itsepalve-luksi asiakkaan tuotettavaksi ja vähentää täten palveluntar-joajan kuormitusta

Tiedon tuottaminen sähköises-ti vähentää palveluntarjoajien kustannuksia ja säästää aikaa, esim. puhelinneuvonta

Työn kuormittavuus vähenee "turhien" kontaktien määrän laskiessa

Palveluntarjoaja

Palveluntarjoaja

Palveluntarjoaja

Asiakas voi tuottaa osan palvelusta itsepalveluna. Tiedot pysyvät lisäksi keskitetysti paremmin tallessa.

Kun tieto on kertaalleen tuotettu sähköiseen muotoon, on se palvelussa pysyvästi ja helposti muokattavissa. Lisäksi tieto on saatavilla aina.

Sähköinen palvelu tarjoaa neuvoja ja apua, jolloin puhelin-kontakti / henkilökohtainen kontakti voi tulla tarpeettomak-si

21(70) Osaamisen lisääntyminen, henkilöriippumattomuus

Työpanos siirtyy ydintehtäviin

Henkilöstön sähköisten palve-luiden ymmärrys ja osaaminen kehittyy

Puhelin- tms. neuvonnan vä-heneminen antaa mahdolli-suuden työnkuvan laajentami-seen

Palveluntuottaja

Palveluntuottaja

Palveluntuottaja

Sähköinen palvelu mahdollistaa työntekijjöiden työpanok-sen kohdistumisen ydintehtäviin esim. puhelinneuvonnan sijaan

Sähköinen palvelu edellyttää uudenlaista osaamista henki-löstöltä

Sähköinen palvelu vähentää esim. puhelinneuvontaa ja an-taa henkilöstölle mahdollisuuden laajentaa omaa työkuvaa ja kehittää osaamistaan esim. uusille osaamisalueille

Työmenetelmien ja välineiden kehittyminen

Hyvinvointi- ja terveystutki-musten uudenlaisten työkalu-jen käyttöönoton mahdolli-suudet

Palveluntuottaja Sähköinen palvelu muuttaa resurssien kohdistamista ja va-pauttaa aikaa uusien työkalujen ja –menetelmien käyttöön-otolle

TIETOHALLINNOLLISET HYÖDYT:


Hyvän tiedonhallintatavan edistäminen

Yhtenäinen palveluiden ra-kennustapa (arkkitehtuuri)

Keskitetyn järjestelmän elin-kaaren hallinta helpompaa vrt. hajautettu

Tiedon läpinäkyvyys ja tätä kautta luotettavuus lisääntyy

Palveluntuottaja

Palveluntuottaja

Palveluntuottaja

Palveluprosessien kehittäminen ja yhdenmukaistaminen ja sitä tukeva yhteinen tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuri luovat paremmat välineet tarjota substanssi-toimintaa paremmin tukevia ratkaisuja

Sähköinen palvelu on keskitetty, jolloin sen hallinta on helpompaa

Tiedot saatavilla keskitetysti, jolloin tiedon luotettavuus kohenee ja palvelun käyttöhalukkuus kasvaa. Tiedon luotet-tavuus keskeistä terveydenhoitoon liittyvissä asioissa.

Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantuminen

SOA-teknologian käyttö mah-dollistaa yksittäisten palvelu-jen uudelleenkäytön muissakin ympäristöissä

Palveluntuottaja Palvelukeskeinen (SOA) arkkitehtuuri tukee palvelujen monistettavuutta ja avoimia rajapintoja, joka vähentää pal-veluiden kehittämisen kustannuksia ja mahdollistaa eri or-ganisaatioissa toteutettujen hyvien ratkaisujen kansallisen hyödyntämisen.

Tietojärjestelmien yhdenmu-kaistaminen ja päällekkäisten järjestelmien vähentäminen

Palveluntuottaja Tietojärjestelmätoiminnallisuuksien yhdenmukaistamisella saavutetaan tehokkuutta ja resurssisäästöjä sekä paranne-taan markkinoiden tarjoamien ratkaisujen laatua.

Perustietovarantojen ja -rekisterien hyödyntäminen

Tietojen primaarilähteiden hyödyntäminen

Palveluntuottaja Palvelukokonaisuudessa toteutetaan yhteisiä ja yhdenmu-kaisia ratkaisuja kansallisten perustietovarantojen hyödyn-tämiselle joka takaa palveluissa käytettävän tiedon parem-man laadun ja ajantasaisuuden sekä palveluiden järjestämi-sen tarvitseman tietohuollon rationalisoinnin.

Olemassa olevien tietovaran-tojen tehokkaampi hyödyntä-

Palveluntuottaja Tiedon laatu ja luotettavuus kehittyvät, kun päästään laaja-mittaisesti hyödyntämään olemassa olevia tietovarantoja ja

22(70) minen vähentämään käsin tehtäviä välisyöttöjä. Myös mahdolli-

suus omien tietojen tarkastuksiin pitää tiedot nykyistä pa-remmin ajantasaisina.

Kansallisten palveluiden (sähköisen asioinnin tukipalveluiden) hyödyntäminen

Kansallisten sähköisten tuki-palveluiden hyödyntäminen

Palveluntuottaja Palvelukokonaisuudessa hyödynnetään olemassa olevia kansallisia sähköisen asioinnin tukipalveluita, jonka avulla vähennetään tarvetta organisaatiokohtaisen päällekkäisten tukipalveluiden toteutukselle

Muut tietohallinnolliset hyödyt

Tietoturvatasojen ja varautu-misen parempi huomioiminen palvelutoiminnassa

Palveluntuottaja Yhteisellä arkkitehtuuriin (ml. tietoturvaperiaatteet) pohjau-tuvilla yhteisillä ratkaisuilla luodaan rakenne joka vastaa nykyistä paremmin tietoturvan ja poikkeustilanteisiin varau-tumisen vaatimuksia. Tärkeät tiedot varmennetaan kansalli-sella tasolla ja esimerkiksi tietojen arkistointi voidaan hoi-taa keskitetysti.

Järjestelmien ylläpidon riskien pienentäminen

Palveluntuottaja Yhteisten palveluiden tarjoamisen ja resursoinnin keskittä-minen vähentää järjestelmien hajautetusta ylläpidosta tule-via riskejä.

Tietojärjestelmäratkaisujen elinkaaren hallinnan parane-minen

Suuremmat volyymit mahdol-listavat tehokkaammat ratkai-sut

Palveluntuottaja

Palveluntuottaja

Yhteisellä arkkitehtuuriin (ml. hallinta-arkkitehtuuri) poh-jautuvilla yhteisillä ratkaisuilla luodaan rakenne joka avulla tietojärjestelmien elinkaarenhallinta paranee.

Sähköinen palvelu mahdollistaa suuremmat volyymit ja täten tehokkaammat ratkaisut

2.6.2 Kustannukset Hankkeen kustannusarvio on esitetty tarkemmin liitteessä 1 olevassa Excel-taulukossa. Hank-keen kumulatiivisiksi, SADe-ohjelmasta korvattaviksi kokonaiskustannuksiksi arvioidaan vuosil-le 2010 – 2015 yhteensä 14,3 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset on laskettu osapalveluittain siten, että on otettu huomioon kun-kin osapalvelun toteuttamisen, pilotoinnin ja käyttöönoton kustannukset sekä näistä aiheutuva jatkuva ylläpitokustannus. Nämä on jaettu palvelukohtaisesti eri vuosille. Kustannusarvio sisältää sekä ostot ulkopuolisilta että hallinnon oman työn. Kokonaiskustannukset 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Esiselvitys 271,358 € 814,073 € 0 € 0 € 0 € 0 € 1,085,430 €SoTe-palvelukokonaisuusKori 1: Kansalliset palvelut, tuk i ja ohjaus 8,054,246 €

Yleinen sosiaali- ja terveystieto, riskitestit 0 € 0 € 779,786 € 913,987 € 1,207,466 € 369,051 € 3,270,290 €Palveluhakemisto 0 € 0 € 380,911 € 458,237 € 425,349 € 488,449 € 1,752,946 €Yleiset hanketasoiset tehtävät 0 € 0 € 595,430 € 595,430 € 757,752 € 1,082,396 € 3,031,010 €

Kori 2: Kansalliset määritykset, alueelliset toteutukset 3,768,538 €Palveluun hakeutuminen ja esitiedot 0 € 0 € 186,663 € 225,995 € 220,855 € 117,023 € 750,536 €Ajanvaraus 0 € 0 € 66,888 € 85,220 € 90,941 € 70,273 € 313,322 €Tutkimus- ja hoitoviestien välitys 0 € 0 € 470,550 € 576,547 € 546,129 € 251,739 € 1,844,965 €Palautepalvelut 0 € 0 € 201,350 € 262,679 € 253,915 € 141,772 € 859,715 €

Kori 3: Alueellisten palvelujen tuk i 1,398,251 €Omien terveystietojen ja mittaustulosten t 0 € 0 € 27,996 € 71,766 € 66,489 € 84,820 € 251,072 €Hoito- ja palvelusuunnitelma, kansalaisen 0 € 0 € 264,438 € 337,766 € 336,793 € 208,182 € 1,147,179 €

271,358 € 814,073 € 2,974,013 € 3,527,626 € 3,905,689 € 2,813,706 € 14,306,465 €

23(70)

SADe-ohjelmasta korvattava oma työ on noin 4,3 miljoonaa euroa vuosina 2010 – 2015 jakau-tuen alla esitetyn taulukon mukaisesti. Ostot vs oma työ - SADe 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Ostot ulkopuolisilta 182,500 € 547,500 € 2,229,275 € 2,631,275 € 2,842,175 € 1,608,575 € 10,041,300 €Oma työ 88,858 € 266,573 € 744,738 € 896,351 € 1,063,514 € 1,205,131 € 4,265,165 €

271,358 € 814,073 € 2,974,013 € 3,527,626 € 3,905,689 € 2,813,706 € 14,306,465 € Ajallisesti kokonaiskustannukset painottuvat vuosille 2012 – 2015 suurimpien investointien ja pilotointien osuessa kyseisille vuosille. Pilotoinnit ja käyttöönotot suunnitellaan toteutettaviksi vuosien 2013 – 2015 aikana.

0 €

500,000 €

1,000,000 €

1,500,000 €

2,000,000 €

2,500,000 €

3,000,000 €

3,500,000 €

4,000,000 €

4,500,000 €

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

SADe-korvattavat kustannukset: jakauma

Käyttöönotto

Pilotointi

Kehittämiskustannukset

2.6.3 Kustannushyötytase Kustannushyötyarvio on esitetty tarkemmin liitteessä 1 olevassa Excel-taulukossa. Hankkeen kumulatiivisiksi kokonaishyödyiksi (suorat suoritepohjaiset rahahyödyt) arvioidaan vuosille 2014 – 2021 yhteensä 469 miljoonaa euroa ja kokonaiskustannuksiksi arvioidaan vuosil-le 2010 – 2021 yhteensä 26 miljoonaa euroa sisältäen SADe SoTe-ohjelman kustannukset. Välilliset hyödyt, jotka voivat olla suoria hyötyjä huomattavasti suuremmat, eivät ole mukana näissä luvuissa. Esimerkiksi diabetes-, dementia- sekä liikunta- ja ravitsemustesteillä voidaan varhaisella puuttumisella ja elintapamuutoksilla ehkäistä sairauksien puhkeamista ja säästää hel-posti vuodessa koko tarkastelujakson suorien hyötyjen summa (ks. liite 12). Hankkeen kustannukset ja hyödyt on esitetty alla olevassa taulukossa ja kuviossa hyötytaseen muodossa

Jakauma 2010-2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 yhteensäHyödyt 3,885,712 € 21,104,801 € 55,009,754 € 86,172,014 € 106,210,363 € 111,239,092 € 111,239,092 € 494,860,829 €Kustannukset -14,373,108 € -1,895,805 € -1,895,805 € -1,895,805 € -1,895,805 € -1,895,805 € -1,895,805 € -25,747,936 €

Hankkeen "hyötytase" -10,487,396 € 8,721,600 € 61,835,550 € 146,111,759 € 250,426,318 € 359,769,605 € 469,112,893 €

24(70)

-40,000,000 €

-20,000,000 €

0 €

20,000,000 €

40,000,000 €

60,000,000 €

80,000,000 €

100,000,000 €

120,000,000 €

2010-2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Kustannukset ja hyödyt 2010-2021

Hyödyt

Kustannukset

2.7 Riskit

Riskin kuvaus Riskiin varautuminen

1. 2 palvelukokonaisuutta, jotka tiukasti yhteen nivoutuneita

Huolehditaan tiedonkulusta ja avoimesta vuorovaiku-tuksesta. Kokouksissa käsiteltävät asiakirjat tuodaan ajoissa toimijoiden tutustuttaviksi, jotta niihin ehditään reagoida.

2. Kahden klusteriin kuuluvan pal-velukokonaisuuden aikataulut ei-vät tue toisiaan ja tieto ei kulje palvelukokonaisuuksien välillä.

Valmistellaan mahdollisuuksien mukaan kokonaisuuk-sia yhdessä ja tuodaan kriittisiä tekijöitä ajoissa esille.

3. Palvelukokonaisuuden tarvitse-mat tukipalvelut eivät toteudu ol-lenkaan tai oikeassa aikataulussa.

Palvelukokonaisuuden tarvitsemat tukipalvelut ja nii-den aikataulut tunnistetaan esiselvitysvaiheessa.

4. Monitoimijaympäristö: priori-sointi, aikataulut, yhteensovitta-minen, toimijoiden väliset vas-tuunjako-kysymykset jäävät epä-selviksi.

Vastuunjakoihin eri toimijoiden kesken liittyviä sel-vennettäviä kohtia työstetään koko hankkeen keston ajan.

5. Yhteisten tietovarantojen käyttö: ovatko käytössä silloin kun pal-velukokonaisuus tarvitsee.

Palvelukokonaisuuden yhteiset tietovarannot ja niiden aikataulut tunnistetaan esiselvitysvaiheessa.

6. Palvelukokonaisuudessa mukana olevat osapuolet eivät ehdi pa-nostaa riittävästi palvelu-kokonaisuuden kehittämiseen.

Suunnitellaan aikataulut niin, että jokaisella osapuolel-la on riittävästi aikaa ja resursseja palvelukokonaisuu-den kehittämiseen.

25(70)

7. Resurssien riittävyys (esim. lain-säädännön tuomat pakolliset muutokset on hoidettava ja tämä voi viedä resursseja).

Pyritään tunnistamaan muut pakolliset muutokset hy-vissä ajoin ja otetaan niiden vaikutus huomioon aika-tauluissa ja resurssien varauksissa.

8. Hankkeessa syntyvät ratkaisut ja osaaminen ei ole jatkokehityksen tai muiden julkishallinnon orga-nisaatioiden hyödynnettävissä tai on käytettävyydeltään heikkoa.

Syntyvät tekniset ratkaisut dokumentoidaan keskitetys-ti. Tekniset ratkaisut perustuvat pääosin avoimen läh-dekoodin ratkaisuihin ja ovat näin dokumentoituna helposti hyödynnettävissä..

9. Kaikkien toimijoiden osuudet eivät ole valmiit tarvittavassa ai-kataulussa.

Sovitaan aikataulusta yhdessä ajoissa ja kukin toimija varmistaa integroitavan palvelun kehittämiseen tarvit-tavan resurssoinnin ml. rahoituksen.

10. Testaus vie odotettua enemmän aikaa ongelmatilanteiden selvitte-lyn takia.

Sovitaan testausmenettelyistä ja –aikatauluista yhdessä ajoissa.

11. Kaikilla toimijoilla ei ole testa-ukseen tarvittavia ympäristöjä.

Varmistetaan, että jokaisella toimijalla on tarvittava testiympäristö tai aikaa ko. ympäristön rakentamiseen.

12. Tietosuojaan liittyvät rajoitteet asettavat yllättäviä esteitä tai lisä-töitä.

Varmistetaan toiminnallisuuksien tietosuoja-rajoitteet esiselvitys- ja toteutuksen suunnitteluvaiheessa.

13. Riippuvuus yhdestä toimittajasta (ml. toimittajan poistuminen)

Hankkeen toteutus tullaan organisoimaan siten, että toteutukset tullaan jakamaan toteutettaviin elementtei-hin, jotka perustuvat soveltuvin osin avoimen lähde-koodin ratkaisuihin ja joiden jatkokehitysoikeudet on hankintayksiköllä. Näin ollen, kehitystyötä voidaan jatkaa vaikka siitä vastannut toimittaja ei siihen enää kykenisikään.

14. Käyttöönotettavat palvelut eivät vastaa teknisesti eivätkä toimin-nallisesti niille asetettuja tavoit-teita

Testausta integroidaan kiinteäksi osaksi tietojärjestel-märatkaisujen kehitystyötä. Testausta tehdään kehityk-sen eri vaiheissa. Toteutuksessa tullaan hyödyntämään ketteriä menetelmiä, jolloin testaus voidaan tehdä no-peammin jo valmistuneiden osien osalta. Eri vaiheiden testauksissa huomioidaan ja painotetaan eri asioita (mm. integrointitestaus, sovelluslogiikan testaus, toi-minnallinen testaus, käyttäjä- ja käytettävyystestauk-set)

15. Käyttäjämäärät eivät kasva odo-tetusti.

Varmistetaan, että tarjotut palvelut vastaavat asiakas-tarpeita esim. tekemällä käyttäjätutkimuksia ja –kyselyitä jo esiselvitysvaiheessa.

Markkinoidaan uusia palveluja asiakkaille.

16. Hajautettu sisällöntuotantomalli ja kehittävät yhteistoimintamalli, toimintatavat, työmenetelmät ja tekniset ratkaisut eivät ole käytet-täviä

Hankkeessa tullaan tuottamaan selkeät ohjeistukset sisällöntuotantoon sekä kuvaamaan sen vaatimat työ-menetelmät ja yhteistyön tavat. Menetelmien ja ratkai-sujen dokumentointi integroidaan kiinteäksi osaksi toteutusta. Teknisten ratkaisujen käytettävyyteen sekä

26(70)

niiden sopivuuteen eri organisaatioiden tarpeeseen kiinnitetään erityistä huomiota

17. Tarvittavien lakimuutosten saa-minen hidastaa palvelukokonai-suuden kehittämistä.

Lakimuutosten tarve kartoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja arvioidaan, kuinka kauan laki-muutosprosessiin menee aikaa.

18. Resurssit kuluvat hanke-asiakirjojen tekemiseen ja hanke-hallintoon: palvelujen toteutus jää toissijaiseksi, jolloin palvelut joko toteutuvat vain osittain tai tekemättä kokonaan.

Priorisoidaan se, mikä on tärkeintä.

19. Hankkeessa pystytään toteutta-maan vain esiselvitysvaiheessa huomioituja toiminnallisuuksia, vaikka myöhemmässä vaiheessa tunnistettaisiin muitakin tarpeita.

Kiinnitetään huomiota resurssitarpeeseen siten, että hankkeessa mukana olevilla organisaatiolla on mah-dollisuutta myös joustavuuteen hankkeen edetessä.

20. Lakimuutosten tarve havaitaan liian myöhään

Lakimuutosten tarve kartoitetaan esiselvityksen aika-na. Varmistetaan, että esiselvitysvaiheessa on käytettä-vissä tarvittavat asiantuntijat arvioimaan lakimuutosten tarvetta

21. Eri toimijoiden aikataulut poik-keavat toisistaan työn aikana (esiselvitys, vaatimusmäärittely, toteutus, testaus).

Sovitaan aikataulusta yhdessä ajoissa.

Otetaan toimijoiden omat aikataulut huomioon kun suunnitellaan vaiheistus.

22. Onko rahoitus riittävää tehdä palvelukokonaisuuden tavoitteita tukevia palveluita

Toimijoiden sitoutuminen riittävään resursointiin, ml SADe-rahoituksen ulkopuolinen rahoitus.

23. SADe ei rahoita kaikkia palvelu-kokonaisuuden tarvitsemia yhtei-siä tukipalveluita ja tietovaranto-ja. Jos näiden tekemiseen ei saa-da tarvittavaa rahoitusta, se vai-kuttaa myös tämän palvelukoko-naisuuden toteutumiseen.

Tuodaan ongelmakohdat aktiivisesti esille ja pyritään vaikuttamaan asiaan useilla eri foorumeilla

27(70) 3 Toteutussuunnitelma

Tässä kuvattu toteutussuunnitelma on luonnos toteutusvaiheen hankesuunnitelmasta, jota tullaan tarkentamaan toteutusvaiheen käynnistyksen yhteydessä.

3.1 Tavoitteet ja kohderyhmät Tavoitteet SoTe-palvelukokonaisuuden Oma terveys –palvelujen tavoitteena on tuottaa kansalaiselle oman terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa, avuntarpeen itsearviointia ja päätöksentekoa tukevia säh-köisiä palveluja. Palvelukokonaisuudella tavoiteltavien hyötyjen ytimenä on

1. kansalaisten hyvinvoinnin parantaminen ja sairauksien ennaltaehkäisy, jonka seurauksena saavutetaan pitkällä aikavälillä merkittäviä säästöjä terveydenhuollon kustannuksissa,

2. sairauksien itsehoito, jonka seurauksena parannetaan hoitotasapainoa ja automatisoidaan osin hoidon seurantaa vähentäen rutiinikäyntien tarvetta.

Hyvinvointipalvelujen suunnittelu –palvelujen tavoitteena on tukea kansalaista hoito- tai palve-luyksikön valinnassa ja palveluun hakeutumisessa, parantaa kansalaisen osallistumismahdolli-suuksia palvelujen suunnitteluun sekä tehostaa kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen vä-listä vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. Toteutusvaiheen tavoitteena on tuottaa SoTe –palvelukokonaisuus, joka täyttää eri osapuolten eli kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten sekä viranomaisten ja muiden sidosryhmien vaa-timukset, mukaan lukien SADe–hankkeen asettamat vaatimukset uusille palvelukokonaisuuksil-le, yleiset julkisten palvelujen vaatimukset sekä lainsäädännön mukaiset vaatimukset. Palveluko-konaisuuden yksittäisten palvelujen tulee täyttää edellä mainittujen yleisten vaatimusten lisäksi palvelutyyppikohtaiset vaatimukset, jotka määritellään toteutusvaiheen alussa. Palvelu tuotetaan sille parhaiten soveltuvalla mallilla joko alueellisesti tai kansallisesti. Kohderyhmät SoTe-palvelukokonaisuuden kohderyhmiksi on määritelty: 1. Kansalaiset jakautuen - Kroonisten sairauksien hallinta (sydän- ja verisuonitaudit, diabetes jne) - Akuutit ja elektiiviset terveysongelmat (erityisesti kuntoutuksen tukeminen) - Elintapariskien hallinta (liikunta, dieetti, stressi / unen laatu jne) - Ikääntyvien itsenäistä suoriutumista tukevat palvelut. - Worried Well (normaalisti yli 50-v., jotka huolestuvat terveydestään) - Active Health (urheilijat, kuntoilijat, terveesti elävät) 2. Paikalliset ja alueelliset terveydenhuollon organisaatiot.

3.2 Toteutuksen vaiheistus, projektit ja aikataulu

SoTe-palvelukokonaisuuden toteutusvaihe on tarkoitus viedä läpi kolmessa osakokonaisuudessa, ”korissa”:

1. Kansallisesti toteutettavat palvelut sekä hanketasoiset tehtävät ja ohjaus 2. Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut

28(70)

3. Alueellisen kehitystyön tukitoimenpiteet Toteutusvaiheen hankesuunnitelmaa ja osaprojektien aikatauluja tarkennetaan kunkin projektin käynnistysvaiheessa.

3.2.1 Kori 1: Kansallisesti toteutettavat palvelut, hanketasoiset tehtävät ja ohja-us

Kuvassa 10 on kuvattu toteutuksen vaiheistus ja aikataulu 1-korin kansallisesti toteutettavien palvelujen sekä hanketasoisten tehtävien ja ohjauksen osalta.

2012 20142013 2015

Sisällöntuotannon vastuut, pysyvä ylläpito ja rahoitus

Käyttäjäselvitykset, konseptointi ja määrittely tervesuomi.fi pohjalta

1.1 a) Yleinen sosiaali- ja terveystietopalvelu

Sisällöntuotannon suunnitteluja toteutus

Käyttöönottojen suunnittelu Alueelliset käyttöönotot ja

levittäminen

Riskitestit, määrittely

1.1 b) Avuntarpeen itsearviointi, riskitestitRiskitestien sähköistämisen

kilpailutus ja toteutusKäyttöönottojen

suunnittelu

Kilpailutus ja tekninen toteutus

Pilotoinnit,suunnittelu ja toteutus

Laadun validointi- ja arviointimallit


Riskitestien koordinointi,toimintamallin käyttöönotto

1.1 c) PalveluhakemistoKansalliset tietosisällöt ja rajapinnat,

määrittely

Palveluhakemisto, määrittely (Palveluvaaka / HoivaSuomi)



Käyttöönottojen suunnittelu

Palvelutuotannon vastuut, organisointi ja rahoitus

Alueelliset käyttöönotot ja levittäminen


1.2 Hanketasoiset tehtävät ja ohjaus

Toteutusvaiheen käynnistäminen ja

toteutussuunnitelmien tarkentaminen

Pilottikohteiden valinta

Arkkitehtuurin ja rajapintojen määrittelytyö ja ohjaus

Kansallisen koordinoinnin ja rahoituksen vaatimat juridiset selvitykset, viranomaispäätökset, organisointi ja toimintamallien jalkautus

Hankehallinta, ohjaus ja arviointi

Sanastotyö

Tekninen suunnit-telu (suomi.fi)

Kuva 10. Kori 1: Kansallisesti toteutettavat palvelut, hanketasoiset tehtävät ja ohjaus

1-korin tarkempi tehtäväjaottelu, aikataulu ja tulokset on kuvattu alla olevassa taulukossa.

Osa-alueen/projektin kuvaus Alku-pvm

Loppu-pvm Tuotokset

Kori 1: Kansallisesti toteutettavat palvelut 1.1 a) Yleinen sosiaali- ja terveystieto -palvelu

1. Neuvottelut ja päätös pysyvän ylläpi-don rahoituksesta

2. Neuvottelut ja päätös palvelun omista-jaorganisaatiosta

3. Neuvottelut ja tarvittavat säädösmuu-tokset/ sopimukset tiedontuotannon vastuista

4. Palvelun konseptointi 5. Sisältösuunnitelma ja sisältötuotanto

• olemassa olevan sisällön kartoitus • sisältökokonaisuuden suunnittelu

ja toteutus

1/2012 1/2012

1/2012

1/2011

2/2012 10/2012

12/2015 10/2012

10/2012

10/2012

12/2012 10/2013

Selkeät vastuut, sopimuk-set/säädökset ja rahoitus Konseptisuunnitelma Sisältösuunnitelma, alustava kansal-linen sisältö

29(70)

• sisällöntuotanto 6. Palvelun tekninen toteutus

• palvelulle soveltuvan teknisen to-teutuksen vaihtoehtojen arviointi, tekninen määrittely, kilpailutus ja toteutus

• rajapintojen määrittely ja toteutus terveyskansioon, kuntien verkko-palveluihin ja muihin portaaleihin

• sanastojen ja metatietokuvausten kehittäminen

7. Pilotointi

8. Käyttöönottojen suunnittelu 9. Käyttöönotot

1/2013

10/2013

6/2014 1/2015

1/2014

12/2014

1/2015 -

Toiminnalliset ja tekniset vaatimuk-set, tekninen toteutussuunnitelma, integraatiosuunnitelma, rajapintaku-vaukset, testaussuunnitelma, toteutet-tu tietojärjestelmä, järjestelmädoku-mentaatio Päivitetty pilotointisuunnitelma, pi-lotti, raportti tuloksista Päivitetty käyttöönottosuunnitelma Käyttöönotetut palvelut

1.1 b) Riskitestit (avuntarpeen itsearviointi) 1. Koordinoinnin ja ylläpidon rahoituk-

sesta ja vastuista päättäminen (ks. 1.1 Yleinen sosiaali- ja terveystieto, kohdat 1-3) sekä riskitestien koordinointi- ja toimintamallien käyttöönotto

2. Keskeisten paperitestien sähköistämi-nen: määrittely, kilpailutus, toteutus

3. Riskitestien laadun validointi- ja arvi-ointimallit

4. Alueellinen pilotointi

5. Käyttöönottojen suunnittelu 6. Käyttöönotot

1/2012 1/2012

1/2012

5/2012

10/2013

6/2014 1/2015

12/2015 6/2014

9/2013

3/2013

12/2014

1/2015 -

Selkeät vastuut, sopimuk-set/säädökset ja rahoitus osana yleistä sosiaali- ja terveystietopalvelua sekä käyttöönotettu toimintamalli Toiminnalliset ja tekniset vaatimuk-set, tekninen toteutussuunnitelma, integraatiosuunnitelma, rajapintaku-vaukset, testaussuunnitelma, toteutet-tu sovellus, sovellusdokumentaatio Validointi- ja arviointimallit, kolu-tusmateriaalit ja ohjeistus Päivitetty pilotointisuunnitelma, pi-lotti, raportti tuloksista Päivitetty käyttöönottosuunnitelma Käyttöönotetut palvelut

1.1 c) Palveluhakemisto 1. Kehitetään rekistereiden tietosisältöä ja

avoimia rajapintoja kansallisten ja alu-eellisten palveluhakemistojen tarpeisiin

2. Suunnitellaan, kilpailutetaan ja toteute-

taan verkkopalvelun yhteyteen (esim. Palveluvaaka) palveluhakemisto, joka sisältää kattavan palveluhakemiston ja valittuja lisäominaisuuksia

3. Sovitaan ylläpito- ja kehitystyön toteut-taja- ja omistajatahoista

4. Pilotointi

5. Käyttönottojen suunnittelu 6. Käyttöönotot

1/2012 1/2012

4/2012

9/2013

1/2013

6/2014 1/2015

12/2015 12/2014

8/2013

6/2014

12/2014

1/2015 -

Rekisterien tietosisällöt karttuvat, uusi mahdollinen kokooma tietokanta luodaan ja rajapinta valmiina palve-luhakemiston toteutukselle Toiminnalliset ja tekniset vaatimuk-set, toteutussuunnitelma, integraatio-suunnitelma, rajapintakuvaukset, testaussuunnitelma, toteutettu tieto-järjestelmä, järjestelmädokumentaatio Nimetyt ja sitoutuneet vastuutahot Päivitetty pilotointisuunnitelma, pi-lotti, raportti tuloksista Päivitetty käyttöönottosuunnitelma Käyttöönotetut palvelut

1.2 Hanketasoiset tehtävät ja ohjaus 1

2

3 4 5

Hankehallinta ja ohjaus Toteutusvaiheen käynnistys ja toteutus-suunnitelmien tarkentaminen Pilottikohteiden valinta Arkkitehtuurin tarkentaminen Kansallisen koordinoinnin ja rahoituksen vaatimat viranomaispäätökset, organisointi

1/2012 1/2012 1/2012 4/2012 10/2012

12/2015 9/2012 9/2012 12/2014 6/2015

Laadukkaasti läpiviety toteutusvaihe, raportit Toteutusvaiheen tarkennettu suunni-telma ja resurssit Pilottikohteet, pilottisuunnitelmat Tarkennettu viitearkkitehtuuri Selkeät vastuut, sopimuk-set/säädökset ja rahoitus

30(70)

6 7

ja toimintamallit Sanastotyön koordinointi Vaikutusten seurannan ja indikaattorien koordinointi

5/2012 5/2012

12/2014 12/2014

Osahankkeiden sanastot Vaikutusten seuranta mukana osa-hankkeissa

3.2.2 Kori 2: Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut Kuvassa 11 on kuvattu toteutuksen vaiheistus ja aikataulu 2-korin kansallisesti määriteltävien mutta alueellisesti toteutettavien palvelujen osalta.

2

2 c) Tutkimustulosten ja hoitoviestien välitys

2 b) AjanvarausAjanvarausyhteistyön

käynnistäminen

Kansallisten standardien ja ohjeiden määrittely

Viestinvälitys määrittelyKilpailutus ja

tekninen toteutusKäyttöönottojen

suunnittelu Alueelliset käyttöönotot ja levittäminen


KanTa-laajennukset, reunaehdot ja päätös jatkotoimenpiteistä




2012 20142013 2015

Palautepalvelut, määrittely 1. neuvolahoidon laatu, 2. muut palautepalvelut


Käyttöönottojen suunnittelu Alueelliset käyttöönotot ja

levittäminenPilotoinnit,

suunnittelu ja toteutus

2 d) Palautepalvelut

2 a) Palveluun hakeutuminen ja esitiedotViranomaisrekisteritietojen hyödyntäminen

hakemuksissa ja kunta-Kela –yhteistyön määrittelyKilpailutus ja

tekninen toteutusAlueelliset käyttöönotot ja

levittäminenKäyttöönottojen

suunnittelu


Valmistelu ja päätöstoimintamallista

Kuva 11. Vaihe 2: Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut


Kori 2: Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut 2 a) Palveluun hakeutuminen ja esitiedot

1. Määritellään julkisen hallinnon rekis-tereistä tarvittavat tiedot hyödyntäen Tikesos-hankkeessa tehtyjä määritel-miä sekä arvioidaan kunta-Kela-yhteistyömallia

2. Valmistelaan ja tehdään päätös sosi-aalipalveluun hakeutumisen toimin-tamallista

3. Suunnitellaan ja toteutetaan yhteiset rajapinnat VIP:in VIA-integraatio-palvelun kautta julkishallinnon tieto-varantoihin, tunnisteellisiin SoTe-palveluihin sekä asiakastietojärjestel-miin

4. Kehitetään valittujen kuntien ja integ-raatiopalvelun pilotissa sähköinen toimeentulotukeen hakeminen sekä hakemuksen tietojen välitys asiakas-

9/2012 9/2012

8/2013

10/2013

5/2014

12/2015 10/2013

2/2014

5/2014

12/2014

Rekisterien tietosisällöt ja rajapin-nat, kunta-Kela-yhteistyömallin vaihtoehdot Päätös toimintamallista Toiminnalliset ja tekniset vaatimuk-set, toteutussuunnitelma, integraa-tiosuunnitelma, rajapintakuvaukset, testaussuunnitelma, toteutettu tieto-järjestelmä, järjestelmädokumentaa-tio Päivitetty pilotointisuunnitelma, pilotti, raportti tuloksista

31(70)

tietojärjestelmään 5. Käyttönottojen suunnittelu 6. Käyttöönotot

6/2014 1/2015

1/2015

-

Päivitetty käyttöönottosuunnitelma Käyttöönotetut palvelut

2 b) Ajanvaraus 1. Käynnistetään ajanvarausta kehittävän

foorumin toiminta, jonka tehtävä on: • yhteistyömalleista ja -verkostosta so-

piminen • ajanvaraukseen liittyvien standardien

ja sovellusohjeiden täsmentäminen • prosessikuvausten, määritysten, yms.

tulosten kerääminen kansalliseen verk-kopalveluun, tulosten levittäminen ja käyttöönoton tukeminen.

2. Pilotoidaan rajapintoja ja määrityksiä 3. Suunnitellaan standardien ja määritys-

ten käyttöönotot ja levittäminen 4. Käyttöönotot

8/2012 8/2012

4/2014

6/2014 1/2015

12/2015 5/2014

12/2014

1/2015 -

Toimiva yhteistyöfoorumi ja kansal-lisesti määritellyt ajanvarausrajapin-nat sekä sovellusohjeet Päivitetty pilotointisuunnitelma, pilotti, raportti tuloksista Päivitetty käyttöönottosuunnitelma Käyttöönotetut palvelut

2 c) Turvallinen viestinvälitys 1. Tarkennetaan viestinvälityksen vaa-

timukset 2. Selvitetään KanTa-palvelujen laajen-

tamisedellytykset ja reunaehdot tur-valliselle viestinvälitykselle

3. Päätös jatkotoimenpiteistä

4. Suunnitellaan ja toteutetaan palvelu 5. Pilotointi


8/2012 8/2012

12/2012

12/2012

9/2013 5/2014

6/2014 1/2015

12/2015 8/2013

12/2013

12/2012

5/2014 12/2014

1/2015

-

Turvallisen viestinvälityksen vaati-mukset (kansallinen ratkaisu) Ymmärrys KanTa-palvelujen laajen-tamisedellytyksistä Päätös KanTa-palvelujen laajenta-misesta Suunniteltu ja toteutettu palvelu Päivitetty pilotointisuunnitelma, pilotti, raportti tuloksista Päivitetty käyttöönottosuunnitelma Käyttöönotetut palvelut

2 d) Palautepalvelut Spontaani palaute: 1. Tarkempi selvitys Helsingin kaupun-

gin ratkaisuista ja soveltuvuudesta kansallisen mallin pohjaksi.

2. Tekstin sisältöä analysoivien järjes-telmäratkaisujen kartoitus ja arviointi kansallisen käytön näkökulmasta.

3. Suunnitellaan ja toteutetaan palvelu Määrämuotoinen kysely: 1. Suurissa kaupungeissa 2012 toteutet-

tavan neuvolakyselyn pilotointi säh-köisessä muodossa

2. Pilotin kokemusten perusteella mallin laajentaminen muille sektoreille, esim. hammashuoltoon.

3. Pilotointi


8/2012

8/2012

8/2012

10/2013

8/2012

1/2013

5/2014

6/2014 1/2015

12/2015

10/2013

10/2013

5/2014

12/2012

10/2013

12/2014

1/2015 -

Helsingin kaupungin malli on muo-kattu yleisempään käyttöön sopivak-si + pilotoitu muuallakin ja käyt-töönottoa laajennetaan uusille maan-tieteellisille alueille. Neuvolakyselyn sähköinen tiedon-keruu on pilotoitu useassa suuressa kaupungissa ja pilotointien tuloksis-ta riippuen vastaavia palautekyselyjä toteutetaan muissa palveluissa, esim. suun terveydenhuollossa. Päivitetty pilotointisuunnitelma, pilotti, raportti tuloksista Päivitetty käyttöönottosuunnitelma Käyttöönotetut palvelut

3.2.3 Kori 3: Alueellisen kehitystyön tukitoimenpiteet Kuvassa 12 on kuvattu toteutuksen vaiheistus ja aikataulu 3-korin alueellisen kehitystyön tuki-toimenpiteiden osalta.

32(70)

2012 20142013 2015

3 b) Hoito- ja palvelusuunnitelmat, kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirjaHoito- ja palvelusuunnitelmat,

määrittelyKilpailutus ja

tekninen toteutus

Kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja, määrittely




3 a) Terveyskansion vaatimukset ja rajapinnat

Kansalliset vaatimusmäärittelyt ja rajapinnat, päätös jatkotoimenpiteistä

Juridisten säädöstarpeiden määrittely Alueelliset käyttöönotot ja levittäminen



Säädösvalmistelu

Kuva 12. Kori 3: Alueellisen kehitystyön tukitoimenpiteet


Kori 3: Alueellisen kehitystyön tukitoimenpiteet 3 a) Terveyskansion vaatimukset ja raja-

pinnat: 1. Terveyskansiopalvelujen määrittely,

vaatimukset ja rajapinnat 2. Juridisten säädöstarpeiden määrittely 3. Pilotoidaan rajapintoja ja määrityksiä

4. Suunnitellaan standardien ja määritys-

ten käyttöönotot ja levittäminen 5. Käyttöönotot

9/2012 9/2012 10/2012 5/2014

6/2014

1/2015

12/2015 10/2013 5/2014 12/2014 1/2015 -

Yhteiset määrittelyt ja vaatimukset Säädöstarpeet ja -valmistelu Päivitetty pilotointisuunnitelma, pilotti, raportti tuloksista Päivitetty käyttöönottosuunnitelma Käyttöönotetut palvelut

3 b) Kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkir-ja 1. KanTa:n Terveys- ja hoitosuunnitel-

ma –palveluun perustuvan kansalaisen kalenteri- ja hoitopäiväkirjapalvelun määrittely

2. Suunnitellaan ja toteutetaan palvelu 3. Pilotointi


9/2012

10/2012

10/2013 5/2014

6/2014 1/2015

15/2015

10/2014

5/2014 12/2014

1/2015

-

Palvelun vaatimukset (kansallinen ratkaisu) Suunniteltu ja toteutettu palvelu Päivitetty pilotointisuunnitelma, pilotti, raportti tuloksista Päivitetty käyttöönottosuunnitelma Käyttöönotetut palvelut

3.3 Pilotoinnit SoTe-palvelukokonaisuuden palvelujen pilotit eivät ole erillisiä, yksittäisten palvelujen pilotteja, vaan lähtökohtana on pääsääntöisesti pilotoida palveluja hoito-/palvelupolkujen yhteydessä, esi-merkiksi osana käynnissä olevaa KASTE-hanketta. Pilotteihin valittavien pilottiorganisaatioiden tulee olla tiiviisti mukana SADe-palveluiden märit-tely, toteutus-, käyttöönotto- ja arviointivaiheessa. SADe SoTe –palvelut tulee nivoa pilotoivien organisaatioiden kehittämistyöhön, mikä edellyttää palveluprosessien läpikäymistä ja näihin pe-rustuvaa suunnittelua. Valittavan pilottikohteen tulee olla lisäksi kehittämishankkeen tai olemas-sa olevan palvelun yhteydessä sekä soveltua ajallisesti ja sisällöllisesti SADe-hankkeeseen. Pilot-tikumppaneiksi haetaan riittävän isoja toimijoita, joilla on resursseja osallistua myös kansallisen levittämisen ja käyttöönoton tukemiseen.

33(70)

Esiselvityksen yhteydessä kartoitettiin alustavasti pilottikumppaneita ja –kohteita, joita löytyi helposti enemmän kuin pystytään pilotteihin ottamaan. Tästä johtuen päätettiin luoda pilottiva-lintaa varten selkeät, läpinäkyvät kriteerit, joiden perusteella pilottikohteita voidaan arvioida ja joiden perusteella voidaan valita SADe SoTe –palvelujen kehittämistä parhaiten tukevat pilotit. Pilottien valintakriteerit ovat seuraavat:

• SADe-ohjelman yleiset kriteerit: o Pilotti tuottaa kansalaisille hyödyllisiä, helppokäyttöisiä ja laadukkaita sähköisiä

palveluja, jotka ovat helposti löydettävissä ja saatavissa. Pilotti edistää kansalais-ten oikeusturvaa ja tasa-arvoa

o Pilotti on riittävän merkittävä ja levitettävissä valtakunnalliseen käyttöön eri or-ganisaatioihin

o Pilotti ylittää organisaatioiden rajoja ja edellyttää yhteistyötä useiden organisaati-oiden välillä

o Pilotoitavan kokonaisuuden avulla voidaan parantaa työn tuottavuutta ja vähentää palvelutuotannon kustannuksia sekä uudistaa palvelutuotannon toimintatapoja

o Pilotti voidaan käynnistää pian ja saada aikaan tuloksia nopeasti • SADe SoTe -valintaperiaatteet:

o Valitaan pilotoitaviksi kokonaisia palvelupolkuja sekä poikkeustapauksissa yksit-täisiä palveluja ehdotusten perusteella (esim. palveluhakemisto, palautepalvelut, toimeentulotukihakemus -> poikkihallinnollisuus)

o Hoitopolkupilottien tulee liittyä KASTE-ohjelmaan ja tukea pitkäaikaissairauksi-en terveyshyötymallin käyttöönottoa -> merkittävyys

o Hallittava määrä alueellisesti tasaisesti jakautuneita pilotoijia (esim. 1 / Erva-alue) o Pilotointikohteet kattavat SADe-ohjelman palvelukokonaisuudet sopivissa osissa

(esim. yksi hoitopolku / pilotti) siten, että niistä yhdistettynä syntyy järkevä koko-naisuus.

Pilottikohteet on tarkoitus valita sen jälkeen, kun palvelukokonaisuuksien toteutusvaiheen käyn-nistämispäätös on tehty. Valinnasta päättää klusteriryhmä THL:n esityksestä. Alustavat palvelupolkuihin liittyvät potentiaaliset pilottikohteet ovat seuraavat:

• Keksi-piirit/Keksi: Kansallisen arkkitehtuurin ja rajapintojen soveltaminen kansalaisen sähköisen asioinnin kokonaisprosessiin, ajanvarauspalvelut

• HUS/Kellnet: Mielenterveyspalvelujen porrasteiset verkkopalvelut • Hämeenlinna/POTKU - Monisairaat • PSHP/Kurkiaura: Sydänpotilaan palvelut • Väli-Suomen IKÄKASTE: Muistipotilaan hoitoketju • Pohjois-Karjala/Kanerva 2: eTerveyskeskus • Oulunkaari: Toimeentulotuen palvelut • Kainuu/SÄHKE: Pitkäaikaissairaiden ja ikääntyvien omahoitopalvelut

sekä tukipalveluihin liittyvät pilotit ovat:

• Palveluhakemisto osana Palveluvaakaa / HoivaSuomi-palvelua • Palautepalvelut: suurimpien kaupunkien neuvolapilotti, Helsingin kaupungin spontaanin

palautteen käsittely. Jokaisesta pilotista tehdään liitteen 9 mukainen tarkennettu pilotointisuunnitelma.

3.4 Käyttöönotot

34(70)

Lähtökohtana pilotoinneissa on, että niissä luodaan konkreettinen levitettävä palvelu, jonka en-simmäinen käyttöönottaja on pilotoiva organisaatio. Levittämisen malli, vaiheistus ja käyttöön-oton vaatimat resurssit suunnitellaan ja tarkennetaan pilotoinnin ja käyttöönoton suunnittelun yh-teydessä toteutusvaiheessa. Käyttöönotossa on huomattava, että useat SoTe-palvelukokonaisuuden hoito-/palvelupolkuihin liittyvät käyttöönotot vaativat prosessimuutoksia ja edellyttävät muutoksia ammattilaisten toi-minnassa. Näissä tapauksissa SADe SoTe –palvelujen käyttöönotot pitää suunnitella yhdessä KASTE-ohjelman toimintatapojen ja käytäntöjen jalkauttamisen ja käyttöönottojen kanssa. Liitteen 10 käyttöönottosuunnitelmaa tarkennetaan pilotoinnin ja käyttöönoton suunnittelun yh-teydessä toteutusvaiheessa.

3.5 Hankkeen riippuvuudet SoTe-palvelukokonaisuuden toteutusvaiheeseen liittyviä kehityshankkeita ja linjauksia ovat eri-tyisesti: • KanTa • Tikesos • KASTE • Sitran Taltioni • JulkICT-arkkitehtuuri- ja palvelujen järjestämisyhteistyö Kunkin palvelun kohdalla on lisäksi useita erilaisia palvelukohtaisia riippuvuuksia muista hank-keista, sidosryhmien valmiuksista ja järjestelmistä. Näitä riippuvuuksia kuvataan tarkemmin liit-teinä olevissa palvelukohtaisissa esiselvitysraporteissa. SoTe-palvelukokonaisuuden palvelut edellyttävät eritasoisia liittymiä olemassa oleviin muihin palveluihin, tietojärjestelmiin ja tietovarantoihin. Hankkeen standardointitavoitteet edellyttävät hankkeen ulkopuolista yhteistoimintaa sanasto-, koodisto-, metatieto- ja muissa standardointiasi-oissa. Eräät kokonaan uudet toiminnallisuudet saattavat edellyttää myös lainsäädäntömuutoksia.

3.6 Hankkeen organisointi ja hallinto SoTe-palvelukokonaisuuden klusteriryhmä toimii toteutus, pilotointi ja käyttöönottovaiheiden ohjausryhmänä. Sen tehtävänä on ohjata ja seurata palvelukokonaisuuden toteutusta ja käyttöön-ottoa sekä osallistua palvelukokonaisuuden toteutuksen arviointiin. Toteutusvaiheessa klusteri-ryhmä vastaa toteutuksen, pilotoinnin ja käyttöönottojen onnistumisesta ja onnistumisen edelly-tysten luomisesta, vastaa yhteisten tavoitteiden määrittelystä, seuraa hankeen edistymistä, hyväk-syy keskeiset tuotokset esitettäviksi Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUH-TA), joka toimii SADe-johtoryhmänä. Hankepäällikön ja hankeryhmän tehtävänä on ohjata hankkeeseen kuuluvia projekteja. Ohjaus tapahtuu projektien ohjausryhmien ja projektipäälliköiden avulla. Projektipäällikkö on SoTe-palvelukokonaisuuden toteutusvaiheen projektien vetäjä. Hänen teh-tävänään on lisäksi vastata palvelukokonaisuuden sidosryhmäviestinnästä ja toimijoiden sitout-tamisesta hankkeeseen. SoTe-palvelukokonaisuuden toteutusvaiheen hankeorganisaatio on esitetty alla olevassa kuvassa:

35(70)

Klusteriryhmä(Ohjausryhmä)

Hankeryhmä(Hallinnoija/omistaja)

ProjektipäällikötOsaprojektit

Valta-kunnallinen levittäminen

Kansalliset tukipalvelut ja

ohjaus

Yleinen sosiaali- ja

terveystieto ja riskitestit

Yhteensovitusvaltakunnallisten

hankkeiden (KanTa, Tikesos, Kaste) kanssa

Palvelu-hakemisto

Viestintä, kansalaisraadit

Alueellisten hankkeiden

koordinointi ja tuki

Kuva 13. Toteutusvaiheen hankeorganisaatio.

Projektiryhmiä muodostetaan esiselvityksen tehtäviin liittyvistä keskeisimmistä toimijoista. Työryhmiä muodostetaan tarpeen mukaan erilliskysymyksiä varten. Projektien toteutusta varten hankitaan tarpeen mukaan asiantuntijapalveluita. Hankinnat tehdään julkisia hankintoja säätelevän lainsäädännön mukaisesti.

3.7 Viestintä Hankkeen viestintäperiaatteet perustuvat SADe-ohjelman viestintäsuunnitelmaan. Hankkeen viestintä kytketään projektien edistymiseen siten, että tiedottamista ja viestintää tehdään projek-tin väli- ja lopputulosten valmistuessa sekä uusien osakokonaisuuksien käynnistyessä. Projektiviestinnän on tarkoitus huolehtia projektiosapuolien tiedontarpeesta projektin eri vaiheis-sa. Viestinnän kriittinen menestystekijä on mukauttaa viesti vastaanottajan tiedontarpeen ja in-tressin mukaan. Projektien viestintää siirretään hanketasolle tehokkuus- ja koordinointisyistä niin paljon kuin mahdollista. Viestinnän tarpeet ja suunnitelma tarkennetaan projektin alkaessa.

3.8 Hankkeen ohjaus- ja raportointikäytännöt Klusteriryhmä toimii SoTe–palvelukokonaisuuden toteutusvaiheen ohjausryhmänä, jolle hanke raportoi säännöllisesti erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Lisäksi hanke raportoi klusteriryhmälle VM:n edellyttämällä kuukausi- ja neljännesvuosirapor-toinnin aikajänteellä ja JUHTA:lle toimitettavan puolivuotisraportoinnin edellyttämällä tasolla.

36(70) 4 Yhteenveto esiselvityksessä olleista palveluista

4.1 Oma terveys –palvelut

4.1.1 Yleisen sosiaali- ja terveystiedon tuotanto ja jakelu Suomessa tuotetaan valtavat määrät päällekkäistä yleistä sosiaali- ja terveystietoa. Tieto jää usein organisaatioiden omiin verkkopalveluihin ja kokonaisuus näyttäytyy kansalaiselle pirstaleisena.

Kansalaisen tarvitsema sosiaali- ja terveystieto

9000sosiaali- ja terveysjärjestöä

336kuntaa

Kymmeniävaltionhallinnon toimijoita

Satojayksityisiä tietopalveluja

11 sosiaalialan osaamiskeskusta

20sairaanhoito-piiriä

Muut STM:nhallinnonalan

virastot ja laitokset

Valtiokonttori

KELA

Sydänliitto

Diabetesliitto

Mielen-terveyden

keskusliitto

Terveyden edistämisen

keskusSosiaali-

ja terveys-turvan

keskusliitto

Evira

Terveys-tieteiden

kirjasto Terkko

CoronariaDarwin Media

Duodecim

Sairaanhoito-piirit

Kunnat

Sosiaali-alan osaamis-

keskukset

Kunnat

Kunta-liitto

THL

Kuva 14. Sosiaali- ja terveystiedon tuotannon nykytila

Sosiaali- ja terveystiedon tuotannon nykytilan tiivistys: • Asiakas ei löydä tarvitsemaansa tietoa • Tieto on tuotettu hallinnon, EI asiakkaan näkökulmasta • Yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt tuottavat tietoa kansalaisnäkökulmasta, usein kapea-

alaisesti • Paljon kallista päällekkäisyyttä ja yhteensopimattomuutta, päivittämien usein käsipelillä • Samoja tietosisältöjä tuotetaan useissa hankkeissa ympäri Suomen – resurssien tuhlausta • Suuri osa tiedon tuotannosta on projektiluonteista, ei pysyvää toimintaa • Alalla käytetään paljon resursseja verkkopalveluihin, mutta kansalliseen tukeen ja yhteenso-

vittamiseen resursointi on hyvin ohutta • Kellään ei ole vastuuta koordinoida kokonaisuutta.

37(70)

Nykyisellään valtionhallinnossa vastuu kansalaisille tiedottamisesta on jossain määrin epäselvä (esim. THL:n rooli). Sama koskee kansalaisille suunnatun sosiaali- ja terveydenhuollon verkko-tiedon tuotantoa ja jakelua. Vastuuta ei valtakunnallisella tasolla ole selkeästi määritelty tai osoi-tettu millekään toimijalle. Tämä kysymys on välttämättä ratkaistava, mikäli sosiaali- ja tervey-denhuollon kansalaisille tarkoitetut verkkopalvelut aiotaan saada toimimaan resursseja säästäväl-lä tavalla. Jos ratkaisua ei saada aikaan, tilanne pahenee jatkuvasti entisestään. Hyvin toimivista kansalaisille tarkoitetusta sosiaali- ja terveystiedon verkkopalveluista huoleh-timinen on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä – palvelulla on suuri merkitys eri väestöryhmien ja maan eri alueiden tasa-arvon toteutumisen kannalta ja sillä voidaan myös merkittävästi vahvis-taa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan/potilaan asemaa. Tehtävän yhteiskunnallisen merkityksen painottumien merkitsee sitä, että verkkopalvelun koko-naisuus on oltava viranomaisvastuulla ja kansalaisilla tulee olla käytettävissään luotettavaa ja yhdenmukaista tietoa mm. heidän lakisääteisistä oikeuksistaan ja asuinpaikasta riippumatta. Vain näin voidaan taata, että eri väestöryhmien ja eri alueiden palvelutarpeet ovat kehittämisen lähtö-kohtana. Mm. heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien ihmisten, eri kielisten palveluiden ja pienten erityis- ja tautiryhmien tarpeiden huomioiminen vaatii vahvaa panostusta yhteiskun-nalta. Tällainen panostus tukee myös ponnisteluja terveyserojen kaventamisessa ja sosiaalisen eriarvoistumiskehityksen katkaisemisessa. Lähinnä ostovoimaisen kysynnän perusteella ohjautu-vat verkkopalvelut voivat näihin haasteisiin antaa vain osittaisvastauksia. Ne toimivat kokonai-suutta täydentävinä palveluina. Yleisen sosiaali- ja terveystiedon tuotannon ja jakelun tavoitetila on hahmoteltu ratkaisemaan nykytilan ongelmat. Tavoitetilaa on kuvattu tarkemmin liitteessä 11. Tavoitetilassa korostuvat seuraavat kokonaisuudet: 1) Kansalainen keskiöön: Tiedon tuotanto tulee järjestää niin, että se palvelee kansalaisia ja hei-

dän tarpeitaan. Tärkein lähtökohta kansalaisille tuotetussa verkkotiedossa on, että tietoa jä-sennettäessä ihminen – ei organisaatio – on keskiössä. Palvelujen tuottajille ja viranomaisille tehdyt järjestelmät (esimerkiksi terveysportti.fi ja sosiaaliportti.fi) eivät voi palvella kansalai-sia; kansalaiset tarvitsevat omat, heidän tarpeistaan lähtien rakennetut palvelut.

2) Karsitaan päällekkäistä tiedon tuotantoa: tavoitteena on järjestää tiedon tuotanto niin, että

yleistä sosiaali- ja terveystieto tuotettaisiin hajautetusti vain kerran, jonka jälkeen se olisi kaikkien toimijoiden käytettävissä.

3) Turvataan palvelun organisointi ja rahoitus pitkällä aikavälillä: perustetaan kansallisen sosi-

aali- ja terveystiedon koordinointiyksikkö, joka koordinoi sosiaali- ja terveydenhuollon sisäl-löntuotantoa ja –jakelua sekä luo kansalaisille tarkoitetulle sosiaali- ja terveystiedolle laatu-kriteerit.

4) Tarjotaan yleistä sosiaali- ja terveystietoa yhdessä neuvontapalvelujen kanssa sekä keskite-

tysti tervesuomi.fi tai suomi.fi –palvelun kautta että kuntien alueellisten portaalien kautta. Myös sosiaalisen median käyttäminen kanavana kansalaisten tavoittamiseksi sekä tietoja neuvontapalvelujen tarjoamiseksi tulee huomioida.

4.1.2 Terveyden omaseuranta

• Omien terveystietojen tallennus Terveyskansio (Personal Health Record) on edellytys toimiville terveyden omaseurantapal-veluille. Ominaisuus on jo mukana monissa toteutetuissa alueellisissa palveluissa, mutta pai-

38(70)

kallisina tai palveluntarjoajakohtaisina ratkaisuina ne eivät nykymuodossa mahdollista kan-sallisiin yhteentoimivuusvaatimuksiin perustuvien ja kansalaisen valinnanvapautta tukevien sähköisten palvelujen toteutusta kansalaisille. Kokemukset jo toteutetuista palveluista osoittavat (esim. HealthSpace), että pelkkä omien terveystietojen tallennus ei luo riittävästi hyötyjä asiakkaille, jotta niitä laajemmin käytettäi-siin. Vasta dialogi hoitoprosessin ja ammattilaisen kanssa tuo riittävästi hyötyjä ja kansalliset panostukset on syytä suunnata tämän mukaisesti. Esiselvityksen mukaan ei ole perusteita toteuttaa yhtä kansallista terveyskansiota SADe-ohjelmassa. Alueelliset terveyskansiot edellyttävät kuitenkin tarvittavien rajapintojen ja tieto-sisältöjen kansallista koordinaatiota tietojen siirrettävyyden ja yhteentoimivuuden takaami-seksi. Terveyskansiota on käsitelty tarkemmin liitteessä 17.

• Kotimittaukset Tarve kotimittauksille osana etähoitoa on selvä, mutta teknologia, yhteiset standardit ja pal-velut ovat vielä liikkeellelähtövaiheessa. Suomessa on jo toteutettu lähinnä kaupallisiin oh-jelmistoihin perustuvia palveluja, joissa kotimittaukset ovat osa palveluja (esim. ProWell-ness). Vaikka eri teknologiayritysten mittalaitteita ja niihin liittyviä tallennuspalveluja on saatavilla, palvelut eivät tietosisällön ja tietojen siirron osalta ole yhteensopivia. Mittalaitteet eivät tuota vielä standardimuotoista, ydintietomääritysten mukaista tietoa. Laitteet ja niiden rajapinnat tulevat kuitenkin standardoitumaan kansainvälisen yhteistyön ansiosta (Continua). Kotimittausten kansallinen koordinaatio edellyttää tarvittavien rajapintojen ja tietosisältöjen yhteentoimivuusmäärityksiä kansainvälisten standardien mukaisesti, mikä mahdollistaa ny-kyisten ja uusien alueellisten palvelujen yhteistoiminnan ja yhteiset tavat tallentaa ja esittää mittalaitteilta tullutta tietoa.

• Potilaskertomustietojen katselu ja tietojen tallennus/tulostus Potilaskertomustietojen katselu toteutuu KanTa-hankkeen ns. eKatselu-toiminnallisuuden avulla. Tietojen rakenteinen tallennus Terveyskansioon edellyttää rajapintamääritysten ja –palvelujen toteutusta KanTa-palveluun.

4.1.3 Avuntarpeen itsearviointi • Avuntarpeen itsearviointi ja validoidut riskitestit

Avuntarpeen itsearvioinnin menetelmiä ja riskilaskureita terveysneuvonnan ja -ohjauksen tarpeen arvioimiseksi on vielä melko vähän. Tarvetta kuitenkin on riittävälle määrälle kansal-lisesti validoituja testejä esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen ja valtimosairauksien riskite-kijöiden hallintaan, kaatumistapaturmien ehkäisyyn, toimintakyvyn kohentamiseen ja muisti-häiriöiden ennaltaehkäisyyn. Avuntarpeen itsearviointi liittyy kiinteästi myös yleiseen terve-ys-, sairaus- ja hoitotietoon, jotta kansalaisille voidaan tarjota myös tietoa siitä, miten havait-tuihin terveysriskeihin voidaan vaikuttaa. Avuntarpeen itsearvioinnin riskitestien kansallista kehittämistä ja koordinointia koskee sama puute, kuin yleistä sosiaali- ja terveystiedon tuotantoakin: vastuuta ei valtakunnallisella tasol-la ole selkeästi määritelty tai osoitettu millekään toimijalle.

39(70)

Esiselvityksen perusteella tarvitaan kansallinen malli riskitestien validointiin sekä alueelli-sesti ja osaamisen perusteella hajautettuun riskitestien kehittämiseen. Tarvetta on myös säh-köistää keskeisiä paperimuodossa olevia testejä ja luoda terveysvalmennuksen ja kansalaisen päätöksenteon tuen käytäntöjä hoitopolkujen alkupäähän avuntarpeen itsearvioinnin tueksi. Avuntarpeen itsearviointia ja riskitestejä on kuvattu tarkemmin liitteessä 12.

• Sosiaalihuollon neuvontapalvelut Kaupunkien ja kuntien portaalit sisältävät sosiaalihuollon neuvontapalveluina mm. toimeen-tulotukilaskureita, joilla kansalainen voi arvioida oikeutta ko. tukimuotoihin. Toimeentulotu-en kuten useiden muidenkin sosiaalihuollon palvelujen perusteet ovat osin kuntakohtaisia, jo-ten tällaisten palvelujen kehittäminen tai koordinointi kansallisesti ei ole mahdollista.

4.1.4 Virtuaaliset vertaistukipalvelut Virtuaalisia, anonyymejä vertaistukipalveluja on jo tarjolla paljon internetissä ja niitä myös käy-tetään paljon (esimerkiksi tohtori.fi). Virtuaaliset vertaistukipalvelut jätettiin palvelukokonaisuuden esiselvityksessä tässä vaiheessa tarkastelun ulkopuolelle. Osa-alueen esiselvityksen käynnistämisestä myöhemmin SADe-ohjelmassa on tehtävä erillinen päätös. Mielenterveyspalveluihin liittyvää virtuaalista vertaistukea on ehdotettu pilotoitavan HUS:in Kellnet-palvelun jatkohankkeessa.

4.1.5 Anonyymi terveys-, sairaus- ja palveluneuvonta Nykyisellään Suomessa on suuri määrä portaaleja, joiden osana on anonyymi neuvontapalvelu tyypillisesti kysymys-vastaus -palveluna. Julkishallinnon portaalit palvelevat pääasiallisesti alu-eellisia tarpeita, jolloin niiden kysymys-vastaus palvelukin rajoittuu alueelliseksi. Yksityisellä sektorilla kysymys-vastaus palvelut ovat joko mainosrahoitteisia tai kysymyksen esittäjälle mak-sullisia. Neuvontapalvelua tarjoavassa portaalissa neuvonta on osa muuta terveydenhuollon pal-velua (tai linkkejä sellaiseen): terveystietoa, avuntarpeen itsearvioinnin ohjeita, testejä, yhteystie-toja, ajanvarausta jne. Useimmiten neuvonta on irrallinen palvelu, haut tehdään erikseen kysy-mys-vastaus tietokantaan ja esimerkiksi terveystietoon, vaikka kansalaisen tarve onkin löytää vastaus omaan kysymykseensä riippumatta siitä, missä vastaus on. Yleisesti ottaen kysymysten määrä neuvontapalveluissa on pieni ja esitettävien uusien kysymys-ten määrä on selkeästi laskeva (esim. YTHS:n palvelussa määrä on laskenut kolmasosaan vuo-desta 2004 vuoteen 2010; vastaava trendi näkyy muuallakin). Terveydenhuollon anonyymi säh-köinen neuvonta ei poikkea muilla aloilla kansalaisille annettavasta anonyymistä sähköisestä neuvonnasta: kansalainen kysyy ja saa vastauksen - joko viiveellä asiantuntijalta, tai välittömästi haun tuloksena (valmiista) tietovarannosta. Eroja syntyy varsinaisen tiedon löytämisen tekniikas-sa; eri aloilla on erilliset ja erilaiset tietokannat ja ontologiat. Anonyymien neuvontapalveluiden tarjoamisen yhdistäminen keskitetyksi kansalliseksi palveluk-si tuottaisi tiettyjä etuja. Ottaen huomioon neuvontapalvelussa olevat pienet volyymit ja (julkisen puolen) palveluissa vastauksien tuottaminen pääasiallisen työn (esim. puhelinpäivystys) oheis-työnä, keskittämisen säästöt eivät ole merkittäviä. Hyödyt ovat lähinnä laadullisia, jotka voitai-siin saada integroimalla anonyymi (kysymys-vastaus) neuvontapalvelu terveystietojen jakeluun

40(70)

(tai yleisneuvontaan tai palveluhakemistoon). Jos em. palveluiden hakutoiminnot integroitaisiin, voisi tieto löytyä helpommin yhdellä haulla. Jos lisäksi neuvontapalveluihin (tai palveluhakemis-toon) esitettyjä kysymyksiä käytettäisiin indikaationa (terveys)tiedon, sen löytymisen tai esitys-tavan puutteesta, voitaisiin (terveys)tietoa parantaa niin, että vastaus löytyisi helpommin tai ky-symyksen näkökulma tulisi paremmin esille. Vain terveystiedollisten neuvontapalvelujen tarjoamiseen keskittyvälle organisaatiolle tuskin on tarvetta. Kansalaisen yleisneuvontapalvelut voisi olla palvelun ensimmäinen aste, ja se pystyisi vastaamaan muihin kuin terveystietoja koskeviin kysymyksiin. Anonyymineuvontapalvelujen kehittämistä ei ehdoteta tehtäväksi SADe-ohjelmassa omana pal-velunaan vaan sitä kannattaa koordinoida kansallisesti osana yleistä sosiaali- ja terveystietopal-velua (ks. 4.1.1). Anonyymineuvonnan tavoitetilaa on kuvattu tarkemmin liitteessä 13.

4.2 Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut Suomessa on toteutettu useita merkittäviä Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palveluja sekä kun-tien että sairaanhoitopiirien hankkeina. Myös yksityisiä, kansalaisille suunnattuja hoitoon hakeu-tumiseen, ajanvaraukseen ja viestintään keskittyviä palveluja on tarjolla. Useimmat palvelut ovat vielä pilottiluonteisia eivätkä useimmiten integroidu operatiivisiin järjestelmiin ja hoitopolkui-hin. Meneillään ja alkamassa on useita tämän alueen kehittämishankkeita, joiden kansallinen koordinointi olisi välttämätöntä. Yhteenvetona Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelujen nykytilasta voidaan todeta samat asiat, kuin Oma terveys –palveluista: • Toteutetut sähköiset palvelut ovat kuntien, kaupunkien ja sairaanhoitopiirien omia alueellisia

tai paikallisia ratkaisuja – päällekkäinen kehittäminen hukkaa resursseja. • Prosessit ja toimintatavat ovat paikallisia tai alueellisia. Samat toiminnot ja prosessit on to-

teutettu eri tavoin eri paikoissa. • Määrityksissä on paljon hyviä käytäntöjä ja hyödynnetty standardiratkaisuja, mutta ei ole

otettu huomioon kansallisia vaatimuksia eikä ratkaisujen levittämistä, koska näitä ei ole mää-ritelty.

• Kilpailutukset on tehty paikallisesti – oikeudet ovat paikallisilla/alueellisilla toimijoilla ja/tai kaupallisilla palveluntarjoajilla.

• Suomesta on puuttunut vahva kansallinen toimija, jolla olisi koordinointi- ja toimeenpanoval-taa sekä alueellisesti kuntatasolla että valtakunnallisesti.

• Valtakunnallisia, kansalaisten käytettävissä olevia palveluja ei juuri ole. eKatselu on ensim-mäisiä Hyvinvointipalvelujen suunnitteluun liittyviä kansallisia sähköisiä kansalaispalveluja.

• Sosiaalitoimen sähköisiä tietoja asiointipalveluja on hyvin vähän. Vain suurimmat kun-nat/kaupungit tarjoavat näitä palveluja.

4.2.1 Palveluiden etsiminen (palveluhakemisto) Kansalaisilla ja terveydenhuollon ammattilaisilla on tarve löytää tietoja sosiaali- ja terveyspalve-luista ja Internet on yhä merkittävämpi kanava näiden palveluiden etsimisessä. Sosiaali- ja ter-veyspalveluita etsitään moninaisissa tilanteissa ja moniin tarpeisiin: päivähoitopaikka lapselle, kotipalveluja omaiselle, terveyskeskukseen diabetes-vastaanotolle tai vaikkapa tapaturman sattu-essa kiireiseen hoitoon lähimpään ensiapupisteeseen. Palveluiden kirjo on laaja, samoin kuin to-teuttamistavat ja vastuut eri puolilla maata. Palveluiden löydettävyyttä helpottaisi kansallinen

41(70)

yksi keskitetty palveluhakemisto sekä paikalliset hakemistot joiden otsakesisällöt ja rakenteet voisivat olla samat sekä kansalaisen kotikaupungin sivustoilla kuin mökkikunnan sivustoillakin. Tavoite SADe-SOTE-palveluhakemiston kehitystön edistämiseksi on työryhmä laatinut tavoitetilan:

1. Palveluhakemisto - Ensisijaisesti kansalaisille - Toissijaisesti ammattilaisille

2. Palveluiden vaatimukset - Kansalainen löytää tarvitsemansa palvelun kaikkina vuorokaudenaikoina yhdestä

portaalista molemmilla virallisilla kotimaisilla kielillä (mahdollisuuksien mukaan huomioidaan myös muut vähemmistöryhmät)

- Sisältää tietoa: julkisista, yksityisistä, 3.sektorin palveluntarjoajista (mukaan otet-tavien palveluntarjoajien legitimiteetin pohdinta ja rajaus tehtävä)

- Sovellus on helppokäyttöinen myös mobiiliversiona - Ammattilainen löytää tietoa hoitoonohjauksen tueksi (esim. neuvontapalvelut) - Palveluiden tarjoajien näkyvyys kasvaa - Palveluhakemiston sisältö rikas sisältäen kuvauksen palvelusta, nimitiedot, käyn-

tiosoitteen, puhelinnumeron, www-sivut, esteettömyysluokituksen jne. - Lisäpalveluna karttasovellus, reittiopas - Ei erillinen hakemisto, vaan linkitettynä muuhun palveluprosessiin

3. Edellytyksenä - Palveluntarjoajarekisterin/tietokannan kattavuus ja ajantasaisuus (käyttöliittymä) - Luokitteluiden ja kuvailuiden yhdenmukaisuus - Tiedonsiirron rajapintojen toimivuus.

Näiden tavoitteiden toteutuessa voidaan muodostaa palveluhakemisto, jonka tietosisältö voidaan ottaa käyttöön yhteen tai useampaan portaaliin. Laadullinen ja rahallinen hyöty: • Palveluntarjoajatieto on löydettävissä ja vertailtavissa yhtenäisellä tavalla. Palveluhakemisto

mahdollistaa palveluntarjoajien sekä sisällöllisen että laadullisen vertailun. Palveluntarjoajien kilpailu lisääntyy (vertaa laki asiakkaan hoitoon hakeutumisen valinnanvapauden lisääntymi-sestä).

• Palvelutarjoaman paikallinen vinous tai puutteellisuus helpommin todettavissa myös hallin-nolliseen käyttöön.

• Verkkopalvelun kautta asiointi ei ole sidottuna kellonaikaan eikä virkailijan saavutettavuu-teen. Kansalaisen ei tarvitse käyttää palveluiden hakemiseen työaikaansa, vaan se voi tapah-tua minä vuorokauden aikana tahansa.

• Kansalainen voi verrata esim. yksityisen ja julkisen palveluntarjoajan sijaintia ja palvelutar-joamaa sekä tehdä subjektiivista valintaa näiden välillä eri kriteereihin perustuen.

• Helpompi ja nopeampi palvelun löydettävyys mahdollistaa aikaisemman hoitoonhakeutumi-sen

• Palveluhakemistoa hyödyntämällä ammattilainen voi tehostaa oikeaan hoitopaikkaan ohjaus-ta ja myös neuvontapalvelut löytävät palveluntarjoajatiedot keskitetysti yhdestä paikasta. Henkilöstö saa selkeän näkemyksen eri palveluyksiköiden ja toimipisteiden rooleista ja vas-tuualueista. Työnjako helpottuu.

• Palveluntarjoajien intressi ylläpitää tietonsa ajan tasalla (rekistereissä/tietokannassa) kasvaa tietojen ollessa kansalaisille suunnatussa julkisessa verkkopalvelussa

42(70)

• Sähköinen palvelu on keskitetty toiminto ja säästää täten kustannuksia. Paikallisten portaali-hankkeiden tarve vähenee.

Palveluhakemiston olemassa olon rahallinen hyöty on vaikeammin mitattavissa. Osa raha-hyödyistä syntyy välillisesti edellä esitettyjen laadullisten tavoitteiden konkretisoituessa (esim. nopeampi hoitoon hakeutuminen, kansalaisten työajan säästö). Konkreettista säästöä saavutetaan jos osa nykyisin puhelinpalveluna toteuttavista tiedusteluista ohjautuisi palveluhakemiston kaut-ta. Rahallista hyötyä saavutetaan erityisesti jos kansallista palveluhakemistoa ryhdytään suunnit-telemaan laajemmassa yhteistyössä toimijoiden kanssa, jotka ovat jo tehneet hyvää hankesuun-nittelua saman asian tiimoilta. Yhteistyöllä säästetään sekä henkilöresursseja että voidaan use-amman teknisen ratkaisun sijaan toteuttaa yksi ratkaisu. Myös hakemiston ylläpitotyö sekä markkinointi voitaisiin tehdä keskitetysti. Samalla kansallisten paikallisten tukien tarve erillisille hankkeille pienenisi ja osa työpanoksesta ja yhteistyötahojen hankkeisiin suunnitelluista rahoista voitaisiin mahdollisesti ohjata kansallisen palveluhakemistotyön piiriin. Tarkempaa hyötynäkö-kulmaa kansalaisen, kunnan ja palveluntarjoajan näkökulmasta on esitelty liitteessä 14. Toteutus Toistaiseksi yhtään kattavaa sosiaali- ja terveysalan palveluhakemistoa ei ole rakennettu olemas-sa olevien sosiaali- ja terveyspalveluntarjoajia koskevien rekisterien varaan rekisteritietojen ol-lessa vielä kovin puutteellisia. SADe-ohjelmassa ehdotettavaksi toteutettava sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluhakemisto perustuu pääosin valtakunnallisesti kerättäviin rekisteritietoihin, joista keskeisimmät ovat THL:n ylläpitämä SOTE-organisaatiorekisteri sekä Valviran ylläpitämä Ysteri/Valveri-rekisteri. Palveluhakemiston kannalta oleellisten tietosisältöjen keruu rekisterei-hin on vielä monin osin toteuttamatta. Useiden rekisteritietoja ja muualta koottujen täydentävien tietojen kokoaminen yhteen keskitettyyn tietokantaan on tarpeellista palveluhakemiston toteut-tamiseksi. Kehitystyötä ei tule sitoa yksinomaan olemassa olevien rekisterien kehityssuunnitel-miin. Uuden tietokannan yhteyteen saattaa olla tarve luoda oma käyttöliittymänsä, mikäli SOTE-organisaatiorekisterin yhteyteen suunniteltu käyttöliittymä ei pysty tätä tarkoitusta palvelemaan Palveluhakemiston sisällöntuotanto rekisteriin on palveluntuottajien itsensä vastuulla. Sisällön tuottamisessa hyödynnetään olemassa olevia hyväksyttyjä luokituksia ja koodeja. Palveluntuotta-jat listaavat omat ydinpalvelunsa sekä palvelutarjoaman (soveltuvin osin) ja lisäksi kuvaavat toimipisteittensä toimintaa. Palveluhakemisto tuotetaan osaksi THL:n ylläpitämiä Palveluvaaka-sivustoja ja myöhemmässä vaiheessa tietosisältöjä mahdollisuuksien mukaan integroidaan osaksi Palveluvaa’an laatu- ja palautetietosisältöä. Palveluhakemiston rajapintaratkaisut toteutetaan si-ten, että sen käyttöönotto on mahdollista alueellisiin portaaleihin sekä muihin teemasivuihin (ku-ten Suomi.fi.) • Terveysalan palveluhakemiston perustiedot saadaan THL:n ylläpitämästä SOTE-

organisaatiorekisteristä (eReseptiin liittyneet). Kunnallisen sosiaalipuolen palveluntuottaja-tiedot saatava mukaan osaksi rekisteriä tai uutta tietokantaa.

• Yksityiset palveluntuottajatiedot saadaan Valveri-rekisteristä (tiedot yhdistyvät 2012 SOTE-organisaatiorekisteriin)

• Palvelut (ydinpalvelut ja palvelutarjoama) luokitellaan hyödyntäen [soveltuvin osin] o Terveysalan Palveluluokitus 2008 o Sosiaalialan palveluluokitus 2011 (valmisteilla) o Näistä luokituksista poimitaan myös palvelun kuvailut

• Palveluhaun tueksi hyödynnetään olemassa olevia ontologioita (TERO, YSO) • Kehitystyössä huomioidaan JHS145 suositus julkisten palveluiden kuvailusta Palveluhakemiston toteuttaminen vaatii monien tahojen yhteistyötä ja moniammatillista osaamis-ta. Palveluhakemistossa on tarve yhdistää rekisteritiedot ainakin: a) luokituksiin palveluiden ku-vailemiseksi, b) ontologioihin hakutoimintojen tehostamiseksi, c) koodistoihin/rekistereihin ai-

43(70)

neiston täydentämiseksi, d) paikkatietoihin karttaliittymän toteuttamiseksi ja e) toimenpide- ja tautiluokitukseen hoidon porrasteisuuden toteuttamiseksi. Palveluhakemiston sisältö ja toiminnallisuus Palveluhakemisto on sovellus tietojen löydettävyyden ja vertailtavuuden parantamiseksi. Palve-luhakemiston sisältöä on alustavasti hahmoteltu jo olemassa olevan rekisteritiedon pohjalta sekä pohtien sitä, minkälaista tietoa erityisesti kansalaiset (ja ammattilaiset) tarvitsevat etsiessään pal-veluita tai hakeutuessaan palveluiden piiriin (katso tarkemmin palveluhakemiston esiselvitys, lii-te 14). Hakukriteereiksi tulee voida määritellä monenlaisia toiminnallisuuksia ja vertailuruutuun tulisi voida valita 3-5 palveluntuottajaa. Palveluita tulisi voida hakea ainakin seuraavilla kriteereillä: • palvelun nimen tai palveluluokan mukaan • kohderyhmän mukaan • sanahaulla tai ennakoivan sanahaun syötteillä • palveluntarjoajan tai organisaation mukaan • maantieteellisen sijainnin mukaan • aakkosellisella hakemistolla Palveluhakemiston ensimmäisessä toteutusvaiheessa keskiöön nousee sisällölliset kysymykset ja myöhemmässä vaiheessa ratkotaan toiminnalliset mahdollisuudet. Myös muiden lisäominaisuuk-sien toteutuksessa edetään vaiheittain siten, että ensin keskitytään palveluhakemistolle välttämät-tömiin ominaisuuksiin ja sen jälkeen paneudutaan esim. laatu- ja vertailutietoon yhdistymiseen (Palveluvaaka) ja tämän jälkeen ryhdytään ratkomaan hoidon porrasteisuuden toteuttamisvaih-toehtoja. Palveluhakemiston tulee olla kiinteässä yhteydessä kokonaispalveluprosessiin ja palveluhake-misto toimiikin monen muun SADe-sote palveluryhmän tukipalveluna.

4.2.2 Palveluun hakeutuminen ja esitiedot Sähköiselle palveluun hakeutumiselle on selkeästi tarvetta. Sosiaalitoimeen ja toimeentulotukeen liittyviä sovelluksia on jo rakennettukin esimerkiksi Kainuussa, Mikkelissä ja Vantaalla. Lisäksi toteutusta ollaan suunnittelemassa Helsingissä, Oulunkaaren kuntayhtymässä, Vaasassa ja Es-poossa. Tiedossa olevat hankkeet on toteutettu tai niitä suunnitellaan yhteistyössä asiakastietojär-jestelmien järjestelmätoimittajien kanssa. Vastaavasti terveydenhuollon palveluun hakeutumisen sähköisiä palveluja on pilotoitu laajasti ja alueellisia sähköisiä esitietopalveluja ollaan ottamassa käyttöön eri sairaanhoitopiireissä. Ter-veydenhuollon palveluun hakeutuminen ja esitiedot päätettiin kuitenkin tässä esiselvityksessä ra-jata pois tarkastelusta sen monimutkaisten erikoisalariippuvuuksien ja paikallisten integraatiotar-peiden takia. Siksi tässä esiselvityksessä on keskitytty sosiaalitoimen palveluun hakeutumiseen ja sen tukemiseen kansallisilla toimenpiteillä. Kunnat haluavat pääsääntöisesti sähköistää sosiaalipalveluja sekä palveluihin hakeutumista, mut-ta pienempien kuntien resurssit eivät riitä ratkaisujen toteuttamiseen. Näin ollen pienten kuntien osalta on tarvetta tukea muun muassa sähköiseen toimeentulotuen hakemiseen sekä yleisemmin virtuaalisiin sosiaalipalveluihin liittyvää kehitystä usean kunnan ja julkisin varoin tuettuna yh-teishankkeena. Hyötynäkökulmasta palveluun hakeutumisen -palveluryhmässä on keskiöön noussut julkisen hallinnon tietovarantojen mahdollisimman kattavan tietosisällön tarjoaminen kansalaisten sekä

44(70)

ammattilaisten käyttöön esimerkiksi hakemusten esitiedoiksi sekä tulojen, menojen, varojen ja velkojen selvittämiseksi. Erityisesti hakemusten käsittelyyn liittyvä liitteiden määrä ja tietojen tarkastamiseen käytetty kokonaistyömäärä vähenee ja käsittelyajat lyhenevät – esimerkiksi Kelan SOKY-kyselyjen tilalle tuleva KELMU-rajapinta toisi automatisointia kansallisella tasolla jopa 255 henkilötyövuoden vuosittaiset säästöt ja Verohallinnon tietopyyntöjen automatisoinnilla saavutettaisiin pelkästään verohallinnolla 10 henkilötyövuoden vuosittaiset säästöt. Eläketurva-keskuksen, väestörekisterin ja TEM:in rajapintojen osalta säästölaskelmia ei ole vielä tehty. Tavoitetilassa tiedon tuottajat sekä hyödyntäjät integroituvat keskitettyyn integrointipalveluun standardoiduilla rajapinnoilla ja sanomilla tietoturvallisesti sekä etukäteen määritellyillä tiedon käyttöoikeuksilla. Keskitetyn integrointipalvelun toteutus edellyttää linjauspäätöstä, sekä toteu-tusaikataulun rytmittämistä ja priorisointia yhteistyössä tietovarantojen omistajien kanssa. Toteu-tuksen aikatauluhaasteena on tietovarannon omistajien resurssien niukkuus ja jo aikaisemmin priorisoidut ja aikataulutetut kehityssuunnitelmat. Nykytilassa kunnat neuvottelevat tiedon omistajien kanssa julkisen hallinnon tietojen luovutta-misesta niiden käyttöön. Suurten kuntien osalta resurssit tähän riittävät, mutta etenkin pienempi-en kuntien osalta niukat resurssit ovat haasteena. Tavoitetilassa kuntien tarpeista sekä tietojen käytöstä tulisi voida neuvotella ja sopia keskitetysti. Tämä lisäisi kokonaistehokkuutta sekä sa-malla kuntien yhdenvertaisuutta. Kokonaisuutta ajatellen julkisten tietovarantojen tietojen hyödyntäminen tulee nähdä keskeisenä kehityskohteena, jonka tavoitteena on virtaviivaistaa hakemus-hallintopäätösprosessia. Julkisten tietovarantojen tiedonsaantioikeuksien ja muiden käsittelyoikeuksien riittävyys on huomioitava palveluun hakeutumiseen liittyvissä hankkeissa sekä sähköisen tiedonsiirron hankkeissa ylei-semminkin. Jatkossa on tarvetta tehdä vielä seuraavia lisäselvityksiä: • Lainsäädännöllisten kysymysten tarkennus, • Keskitetyn integraatiopalvelun roolien, vastuiden ja resurssien selvittäminen, • Rajapintakohtaiset realistiset toteutussuunnitelmat ja toteutuskustannukset, • Kansallisen tason säästöpotentiaalien sekä toteutuskustannusten täsmentäminen, • Kansainvälisiin vastaaviin ratkaisuihin tutustuminen, tavoitteena hyvien käytäntöjen ja mah-

dollisten ”sudenkuoppien” tunnistaminen. Klusteriryhmän palautteen perusteella päätettiin sosiaalitointa koskeva palveluun hakeutumisen jatkokehittäminen siirtää osaksi KELA:n palvelujen kehittämistä. Palveluun hakeutumisen esi-selvitys on kuvattu liitteessä 15.

4.2.3 Ajanvaraus

Sekä paikallisia että alueellisia ajanvarausjärjestelmiä on käytössä tai niitä ollaan ottamassa käyt-töön monessa kunnassa ja sairaanhoitopiirissä. Kansalaisen sähköistä ajanvarausta hyödynnetään selkeissä kohteissa, kuten tarjotun ajan hyväksyminen tai hylkääminen tekstiviestipalveluna, la-boratorioajanvaraus, määräaikaistarkastukset, itsevaraus (web-käyttöliittymä) ja ajanvaraus hammaslääkärille. Ratkaisut ovat yleensä joko suoraan potilastietojärjestelmien ominaisuutena tarjottavia tai niistä erillään olevia. Sähköinen ajanvaraus säästää hoitohenkilökunnan aikaa vain jos tieto siirtyy suoraan tietojärjes-telmien välillä. Esimerkiksi Lahden suunterveydenhuollon ajanvarauksessa säästö on noin noin 1,5 henkilön työpanos. Useimmissa tapauksissa säästöjen synnyn esteenä on kuitenkin integraation puute, jolloin ohjelmistojen käyttö edellyttää kaksinkertaisia kirjaus-toimintoja.

45(70)

Integraatioissa vaadittavia ajanvarauksen standardeja (HL7) ei käytetä laajasti. Lisäksi niiden käyttö vaatisi täsmentämistä ja sovellusohjeita. Potilastietojärjestelmätoimittajat pitävät järjes-telmänsä suljettuina, jolloin tarjolla on joko vain näiden toimittajien omia tai sitten erillisratkai-suja. Tämä rajoittaa ajanvarausohjelmistojen käyttöä ja tuo ylimääräistä työtä terveydenhuollon henkilöstölle. Ongelmana on myös kansallisen yhteistyön puute, kun yhteisten määritysten ja soveltamisohjei-den omistajia ei ole. Myöskään toiminnan kehittämisellä ei ole jatkuvuutta, jolloin tehdään pääl-lekkäistä työtä eikä toisten tekemiä tuloksia hyödynnetä. Hankkeiden ja muutosten vetäjät eivät useinkaan tiedä mitä muualla tehdään tai eivät löydä tarvittavia dokumentteja. Lisäksi tietotek-niikkatoimittajat ja hoitohenkilöstö eivät kaikilta osin ymmärrä mitä toinen osapuoli tarkoittaa tai haluaa saada aikaiseksi. Esiselvityksen perusteella ajanvarauspalveluja kannattaa kehittää alueellisella tasolla. Kansalli-sen tason terveydenhuollon ajanvarausratkaisut eivät ole realistisia tässä vaiheessa. Kansallisella tasolla kannattaa sen sijaan keskittyä standardien ja rajapintojen määrittelyyn sekä niiden käytön edistämiseen. Sosiaalitoimen ajanvaraukset ja joissain tapauksissa terveydenhuollon yksinkertai-set massa-ajanvaraukset voidaan mahdollisesti toteuttaa esimerkiksi julkishallinnon asiointialus-tan ajanvaraustoiminnallisuuksilla. Näitä kehittämismahdollisuuksia kannattaa selvittää osana asiointialustan ajanvaraustoiminnallisuuksien kehittämistä. SADe SoTe -hankkeessa ehdotetaan perustettavaksi kansallisen tason ajanvarauksen kehittäjäfoorumi, jonka toimintaan palvelujen kehittäjät voivat osallistua ja jonka kautta he löytävät helposti tarvittavan tiedon. Ehdotettavat toimenpiteet ovat seuraavat (ks. tarkemmin liite 16):

1. Käynnistetään ajanvarausta kehittävän foorumin toiminta. • yhteistyötahojen kartoittaminen • seminaarien järjestäminen • yhteistyömalleista sopiminen • foorumin verkkopalvelun rakentaminen • prosessikuvausten, määritysten, yms. tulosten kerääminen verkkopalveluun.

2. Työryhmätyönä täsmennetään ajanvaraukseen liittyviä standardeja ja tehdään niille so-

vellusohjeita. Täsmennettävien rajapintojen ja standardien avulla ajanvarauspalveluita voidaan liittää potilas-tietojärjestelmiin ja automatisoida tiedonsiirtoa. Tämä avaa uusia kehitysmahdollisuuksia ajanva-rauspalveluiden kehittämiseksi. Yhteistyöfoorumin avulla hankkeissa tehtyä työtä pystytään hyödyntämään muissa hankkeissa siten että työ tukee pitemmän tähtäimen kansallisia tavoitteita. Foorumi tukee terveydenhuollon organisaatioiden ja tietotekniikkatoimittajien yhteistyötä realis-tisten tavoitteiden ja etenemismallien määrittämiseksi. Foorumin kautta määritykset, sanastot, prosessimallit ovat kaikkien saatavilla, niitä pystytään täydentämään tarpeen mukaan ja ne vas-taavat ajanvarauksen kehittämistarpeita.

4.2.4 Hoito- ja palvelusuunnitelmat, kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja Hoito- ja palvelusuunnitelmapalvelu kattaa potilaan näkökulmasta katsottuna näkymän KanTa-palveluihin tallennetusta Terveys- ja hoitosuunnitelmasta (THS) eKatselun kautta, linkin potilaan asiointitiliin, mahdollisen kansalaisen suunnittelupohjan tavoitteille ja toimenpiteille (kalenteriin yhdistettynä) sekä kalenterin. Kalenterinäkymään voi sisällyttää erilaisia päiväkirjoja, esim. lii-kunta ja syöminen.

46(70)

Terveys- ja hoitosuunnitelma THS:aan liittyvä sähköinen asiointi on osa kansalaisen terveyskansiota. Terveyskansion muu si-sältö ja rajapinnat määrittelevät myös THS:n näkymää. Terveyskansio tulee sisältämään THS:aan liittyvät esitietopalvelun ja omahoitopalvelun. Nämä toimivat THS:n valmisteluna ja seurantapalveluina ja poikkeamien tulisi vaikuttaa myös terveys- ja hoitosuunnitelmaan. THS:n tärkeitä tietoja ovat:

• Suunnitelman päivämäärä (pvm) – milloin suunnitelmaa on viimeksi päivitetty, • Hoidon syy – näitä voi olla useita, syyn täytyy olla potilaan ymmärtämässä muodossa, • Koordinoiva taho – kullekin hoidolle on oma koordinoiva tahonsa, kuka vastaa hoidosta, • Hoidon tavoite, määrällinen tai laadullinen – hoidon tavoite on potilaan itsensä hyväksy-

mä, • Hoidon toteutus: mitä, missä, milloin (pvm) – kalenteriin synkronoitavat tiedot, • Tuki, seuranta ja arviointi – myös kalenteriin synkronoitavia tietoja, milloin esim. on seu-

rantakäynti, • Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot – tärkeä tieto potilaan kannalta, kuka on se henkilö,

keneen voi ottaa tarvittaessa yhteyttä.

Terveys- ja hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä potilaan / asiakkaan ja hoitohenkilökunnan kans-sa potilaan tahtoon ja sitoutumiseen perustuen. THS tallennetaan potilastietojärjestelmään, josta se siirtyy automaattisesti KanTa-palveluun. KanTa-palvelussa on aina viimeisin versio THS:sta nähtävissä eKatselun kautta. Potilas voi suostumuksen kautta määritellä, ketkä näkevät hänen THS:nsa. THS:n hyötyjä ovat:

• Potilas pystyy itse hoitamaan asioita, joihin aiemmin tarvitsi hoitohenkilökunnan opas-tusta (käynti, puhelin),

• Omainen pystyy seuraamaan ikääntyneen palvelusuunnitelmia, • Potilas pystyy varmistamaan, mitä on sovittu, • Potilas pystyy arvioimaan hoitoaan ja vertaamaan hoitosuosituksiin, • Potilas pysyy ajan tasalla hoidostaan, • Hoitohenkilökunnalla on kokonaiskuva potilaan saamasta hoidosta.

ja riskejä ovat:

• Turhat yhteydenotot hoitosuunnitelman tarpeettomasta ylisuunnittelusta potilaan osalta, • Perusteettomien tavoitteiden jatkuva muuttaminen, • THS:n seuraamattomuus: ei muisteta sen olemassa oloa, • Turhat THS:t, jolloin koko suunnitelman hyöty kokee inflaation, • THS ei olekaan potilaslähtöinen, ei palvele potilasta.

Kalenteripalvelu Kalenteripalvelu on kansalaisen henkilökohtainen lisäarvopalvelu. Kalenterin ylläpitoa varten on poimittava sovitut päivämäärät THS:sta. Tämä onnistuu alkuvaiheessa vain kopioimalla päivä-määrät. Kalenteripalvelu ja hoitopäiväkirjat olisivat parhaimmillaan synkronoitu THS:aan siten, että päivämäärät kirjautuisivat automaattisesti kalenteriin ja mitattavissa seurantatiedoissa / päi-väkirjamerkinnöissä olisi myös poikkeamahälytys. Tällä hetkellä THS:n tiedot ovat pelkästään kopioitavissa. Jatkossa on tarkoitus rakenteistaa THS:n päivämääriä. Tavoitetilassa kalenteripal-velu on synkronoitu potilaan omaan kalenteriin sekä potilastietojärjestelmien kiireettömään ajan-varaukseen.

47(70)

Kansalaisen hoitopäiväkirja Oma hoitopäiväkirja on palvelu, jossa asiakas itse tai hänen valitsemansa taho päivittävät ja yllä-pitävät asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisen tai asiakkaan oman virallisen ja epävi-rallisen palveluverkoston käyntejä. Hoitopäiväkirja on siis tiiviissä yhteydessä kalenteriin. Ka-lenterimuodon tulisi olla sellainen, että se olisi yhdistettävissä aktiivikansalaisen sähköiseen ka-lenteriin, ja toisaalta palvelunjärjestäjän resurssikalenteriin. Tietojärjestelmäpalvelun toteutukseen vaikuttaa se, pitääkö hoitopäiväkirjatietoa yllä kansalainen itse vaiko hänen valtuuttaman toimijan ammattilainen. Yksinkertaisin malli keskitetyn palvelun näkökulmasta olisi sellainen, missä kansalainen itse ylläpitää tietoja, jolloin toiminnallisuudet to-teutettaisiin terveyskansioon ja toimiakseen ei vaatisi taustajärjestelmäintegrointeja muuten kuin tietojen katselun/jakamisen osalta, kuten edellä on kuvattu. Mikäli tietoja ylläpitää myös valtuutetun toimijan ammattilainen, tällöin voidaan terveyskansi-oon toteuttaa käyttöliittymä ammattilaisen ylläpitämien tietojen syöttämiseen ja katseluun. Tä-män toimintamallin huonona puolena on se, että käytännössä tietojen ylläpitäjä joutuu tekemään samasta tapahtumasta tuplakirjauksen eli omaan operatiiviseen järjestelmäänsä ja terveyskansi-oon. Vaihtoehtoisesti voidaan toteuttaa tarvittavat toiminnallisuudet toimijan järjestelmään ja tarvittavat taustaintegraatiot terveyskansiopalveluun. Käynnin tietojen kirjaamiseen on tervey-denhuollon järjestelmissä KanTa eArkisto -palvelun käyttöönoton myötä tulossa lähivuosina to-teutuksia, joissa kyseisistä käynnin tiedoista voisi laukaista myös kirjaukset terveyskansion kan-salaisen hoitopäiväkirjaan. Kehitystarpeet Esiselvityksessä havaittiin seuraavia kehitystarpeita:

• Potilas pääsee katselemaan KanTa-dokumenttejaan eKatselun kautta. Nykyisessä eKatse-lu-palvelussa on avattu potilaalle vain katseluoikeus tietoihin, mutta rajapintaa tietojen siirtoon ei ole suunniteltu eikä toteutettu. Vaikka jatkossa THS:n päivämäärät tai esim. lääketiedot olisivat rakenteisessa muodossa, tietojen siirto omaan kalenteriin ei nykyisten speksien mukaisella palvelulla ole helposti toteutettavissa.

• Jos potilaan kalenteri tulisi olemaan palvelu, johon myös palvelun tarjoajille olisi pääsy-oikeus, tulisi kalenteriin voida toteuttaa tiedon näkymisen rajaus ja tietosuojakäytännöt. Minimissään tulisi voida erotella eri kategorioihin sosiaalipalvelut, terveydenhuolto ja potilaan yksityiset tapahtumat. Näiden näkyvyyttä eri käyttäjäryhmien suuntaan tulisi po-tilaan voida hallita.

• Osalla potilaista on käytössään omahoitosovelluksia. Näissä on omia kalenteritoiminnal-lisuuksia ja muistutteita. Tulisi tarkoin miettiä, mitä näistä kalenteri- ja muistutustoimin-noista kannattaa kopioida toiseen kalenteriin. Tästä saatava hyöty voi olla varsin vähäi-nen.

Jatkotoimenpiteinä SADe SoTe –ohjelman toteutusvaiheeseen ehdotetaan kalenteri- ja hoitopäi-väkirjatoiminnallisuuksien tarkempaa määrittelyä, toteutusta ja pilotointia osana alueellisia ja mahdollisia valtakunnallisia terveyskansiototeutuksia. THS:n osalta ei ehdoteta jatkotoimenpitei-tä, koska palvelu toteutuu osana KanTa-palveluja. Hoito- ja palvelusuunnittelu –esiselvitys on kuvattu tarkemmin liitteessä 18.

48(70) 4.2.5 Palvelun toteutus

Palvelun toteutukseen liittyvistä palveluista ei tehty erillistä esiselvitystä. Omien kertomustieto-jen katselu toteutetaan KanTo-hankkeessa eKatselu-palvelun avulla ja turvallinen viestinvälitys SADe-hankkeessa osana KanTa-palveluja (ks. liite 17). Etäkonsultaatio ja etähoitopalvelut rajattiin tässä vaiheessa esiselvityksen ulkopuolelle, koska näitä palveluja käsitellään osin muualla SADe-ohjelmassa etäpalvelujen yhteydessä sekä osana turvallista viestinvälitystä ja omien mittaustulosten tallennusta.

4.2.6 Palautepalvelut

Palautepalvelujen esiselvityksessä (ks. liite 19) tarkastellaan sellaista potilaiden ja muiden asiak-kaiden antamaa palautetta, johon kuuluu spontaani palaute, erilaiset määrämuotoiset kyselyt sekä muistutukset, valitukset ja ilmoitukset mahdollisista haittatapahtumista. Tarkastelukulmana tässä esiselvityksessä on ennen kaikkea se, miten sähköisiä välineitä käytetään nyt ja miten niitä voi-taisiin jatkossa yhä enemmän hyödyntää. Nykytilan kartoitus perustuu keväällä 2011 tehtyihin haasteluihin henkilökohtaisina tapaamisina, puhelinhaastatteluina ja osin myös sähköpostilla. Haastattelujen lisäksi on myös käyty läpi kirjallista aineistoa. Spontaani palaute Paperilla palautelaatikoihin kerättävä palaute tuntuu olevan vielä toistaiseksi spontaanin palaut-teen valtaväylä. Yhä enemmän on kuitenkin tämän rinnalle tulossa erilaiset sähköisen palaut-teenannon kanavat. Lähes kaikkien haastateltujen toimijoiden verkkosivuilla oli mahdollisuus spontaanin vapaamuotoisen palautteen antamiseen. Useimmilla spontaanin palautteen anto ta-pahtui sosiaali- ja terveyspalveluista kertovilla sivuilla. Lähinnä isojen kaupunkien osalta oli pa-lautekanavat keskitetty koskemaan kaikkia kaupungin palveluita. Myös mobiilipohjainen kysely oli useimpien haastateltujen mielestä kiinnostava ratkaisu, vaikka sillä on myös omat rajoituk-sensa. Mahdollisuus sähköisen palautteen antoon on lisännyt saadun kokonaispalautteen määrää. Spontaanin palautteen käyttö toiminnan kehittämiseen on ollut vähäistä. Tällä hetkellä palautteen hyödyntäminen on hajautettu toiminnallisiin yksiköihin, eikä kokonaisnäkymää palautteesta ole olemassa. Kokonaisnäkemyksen puuttumisen keskeiset esteet ovat sähköisen keskitetyn arkis-toinnin puuttuminen, kattavan sisältöanalyysin vaikeus joko ilman suurta henkilötyöpanosta tai laadukasta sisällön analyysin teknistä työkalua sekä sähköisen raportointityökalun puuttuminen esim. vuositrendien seuraamisen näkökulmasta. Määrämuotoiset kyselyt Määrämuotoisilla kyselyillä tarkoitetaan sellaista potilaspalautetta, jonka pohjaksi on etukäteen laadittu joukko kysymyksiä, joihin asiakaan odotetaan vastaavan. Tällaisella mittarilla voidaan kerätä tietoa asiakkaan kokemuksesta saadun palvelun tai hoidon osalta. Myös hoidon vaikutta-vuutta voidaan mitata määrämuotoisilla potilaskyselyillä. Vaikuttavuusmittaristoja on olemassa useita, esimerkiksi 15D. Varsinaista asiakastyytyväisyyttä tai potilastyytyväisyyttä on sosiaali- ja terveydenhuollon alu-eella toistaiseksi kerätty sähköisesti vielä suhteellisen vähän. Haastattelujenkin perusteella on kuitenkin selvää, että tulevaisuuden ratkaisut ovat nimenomaan sähköisiä. Myös mobiiliratkaisut kiinnostavat.

49(70)

Ilmoitukset, muistutukset ja valitukset Verkon kautta on myös mahdollista ottaa vastaan erilasia ilmoituksia. Esimerkiksi ilmoitus tur-vallisuuspoikkeamasta tai vaaratilanteesta on jo nyt käytössä joissakin paikoissa. Toistaiseksi kuitenkin näyttää siltä, että muistutukset ja valitukset ilmoitetaan mieluummin puhelimitse tai sähköpostilla, kuin verkkosivujen välityksellä. Suurin osa muistutuksista ja valituksista koskee potilaan kokemaa huonoa kohtelua. Sähköistä käyttöä rajoittaa myös se, että osa tämän luontei-sesta palautteesta pitää saada potilaan allekirjoituksella vahvistettuna. Kehittämiskohteet kansallisella tasolla Kartoituksen perusteella tämän hetken suurin kehittämistarve ja palveluntuottajien kiinnostus on nimenomaan spontaanin palautteen alueella. Spontaanin palautteen osalta esiselvityksessä ehdotetaan seuraavaa etenemispolkua:

1. Tarkempi selvitys Helsingin kaupungin ratkaisusta ja soveltuvuudesta kansallisen mallin pohjaksi. Helsingin kaupunki on vielä hankkeen alkuvaiheessa eikä esimerkiksi käyttäjä-kokemuksia vielä ole.

2. Vapaamuotoisen tekstin sisältöä analysoivien järjestelmäratkaisujen kartoitus ja arviointi kansallisen käytön näkökulmasta.

3. Hankesuunnitelman tarkentaminen. Määrämuotoisten kyselyiden osalta ehdotettavat seuraavat vaiheet ovat:

1. Neuvottelut kaupunkien ja kuntien kanssa halukkuudesta toteuttaa neuvolakysely ainoas-taan sähköisessä muodossa.

2. Käytössä olevan alun perin Helsingin kaupungin kehittämän mittarin ”Neuvolahoidon laatu: Potilaan näkökulma” soveltuvuuden arviointi sähköiseen käyttöön ja mahdollisesti tarvittavin muutosten toteuttaminen yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

3. Toteutuksen kilpailutus (ehdotuksena on, että Kuntaliitto organisoi). 4. Neuvolapilotin kokemusten perusteella mallin laajentaminen muille sektoreille, esim.

hammashuoltoon. Ilmoitusten, muistutusten ja valitusten osalta esiselvityksessä ei ehdoteta kehittämistoimenpiteitä SADe SoTe -ohjelman puitteissa ensimmäisessä vaiheessa. Hyödyt palautepalveluista Palautepalveluiden kansallinen ratkaisu mahdollistaa mm. seuraavia hyötyjä:

• Kuntien kannalta rahallisia hyötyjä syntyy kokonaisuutta ajatellen. Tekniset ratkaisut yh-denmukaistuvat, hajallaan olevat palaute- ja kehittämistiedot saadaan yhteen paikkaan, suuremmat volyymit mahdollistavat tehokkaammat ratkaisut ja näin keskittämisen kautta syntyy kustannussäästöjä. Kustannussäästöt syntyvät yhteisen suunnittelun ja määrittelyn sekä yhteisten teknisten ratkaisujen valinnan ja hankinnan ja yhteisten sopimusten kautta

• Yhtenäisten mittareiden ja menetelmien avulla kansalaisten mahdollisuus yhdenmukai-seen ja yhdenvertaiseen palautteen antoon lisääntyy

• Riippumatta kotikunnasta yhtenäiset palauteprosessit saadaan nopeammin toimimaan kaikille samanlaisena. Yhteisen mallin kautta myös pienemmillä sosiaali- ja terveyden-huollon toimijoilla on helpompi luoda palautejärjestelmä, kuin jos se olisi rakennettava kokonaan itse alusta alkaen.

• Vertailtavuus lisääntyy maan eri alueiden välillä, mutta myös sosiaali- ja terveydenhuol-lon eri sektoreiden välillä.

• Uusi terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. Valinnanvapauden myötä kansalaiset tarvitsevat myös tietoa valintansa päätöksen pohjaksi. Paitsi tilastollis-ta faktatietoa esim. hoitojonojen pituudesta, tarvitaan myös kvalitatiivista tietoa hoidon

50(70)

laadusta ja asiakkaiden kokemasta tyytyväisyydestä. Tällaista laadullista kokemustietoa saadaan palvelun käyttäjien palautteen perusteella.

• Palautepalvelut perinteisellä tavalla tuotettuna, perustuen paperilla kerättyyn palauttee-seen, kuormittaa manuaalityön suuren määrän vuoksi henkilökuntaa. Kun koko prosessi saadaan sähköiseksi ja mahdollisimman paljon palautteesta siirtymään sähköiseen kana-vaan, saadaan paitsi koko prosessi luotettavammaksi, ja lisäksi vapautetaan terveyden-huollon henkilökuntaa tukitoiminnoista varsinaiseen hoitotyöhön.

4.3 Tukipalvelut ja -toimenpiteet

4.3.1 Terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys Hyvinvointipalvelusuunnittelu -palvelujen yksi keskeinen tukipalvelu on terveyskansio, joka on kansalaisen tietoturvallinen, omassa hallinnassa oleva tietovarasto tietojen tallentamiseen ja hal-lintaan. Sitä voidaan hyödyntää asiointiin ja viestintään liittyvissä palveluissa. Tietoturvallisen viestinvälityksen avulla kansalaisen tulee pysytä välittämään palvelun tuottajalle ja palvelun tuottajan kansalaiselle palvelupyyntöjä ja vastauksia sekä kansalaisen tulisi lisäksi pystyä avaamaan pitemmällä sopimuksella määritelty osa tietoja toisen osapuolen käyttöön. Terveyskansiota ja turvallista viestinvälitystä on kuvattu tarkemmin liitteessä 17.

4.3.2 Sanastotyö Suomessa on pitkät sanastotyön perinteet terveysalalla ja jo nyt olemassa olevia sanastoja pysty-tään hyödyntämään. THL:n ylläpitämältä koodistopalvelimelta jaellaan yhtenäiset sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakastietojärjestelmien tarvitsemat koodirakenteet. Tervesuomi.fi toteutuksen yhteydessä luotiin TERO, jossa on yhdistelmä sosiaali- ja terveysalalla käytettäviä termejä. Olemassa olevat sanastot ja luokitukset on kuitenkin rakennettu palvelemaan asiantuntijoiden järjestelmiä. Nämä eivät sovellu sellaisenaan kansalaisten käyttöön, koska asiantuntijoiden ja kansalaisten käyttämä kieli eroaa toisistaan merkittävästi. Tämä ei koske pelkästään terveyden-huoltoa, koska sosiaali- ja terveysalan palvelut eivät ole selkeästi kansalaisten näkökulmasta sel-keästi erillisiä. Sosiaalialan sanastot ovat tällä hetkellä pieniä ja hajallaan. Lisäksi SoTe-alueen sanastotyön yhteisenä haasteena on, että kansalliset koordinointiprosessit puuttuvat. Sanastotyö luo perustaa kansallisen tason sähköisen asioinnin palveluille. Pitkälle meneviä kan-sallisen tason palveluja ei kannata suunnitella, jos prosessikuvausten ja muiden määritelmien vä-lineeksi ei ole luotu yhteisesti hyväksyttyä käsitteistöä. Yhteisten käsitteistöjen kehittämiseksi on olemassa, joitakin kansallisen tason hyväksyntäproses-seja, kuten JHS175 (ydinsanastoryhmä) ja sosiaali- ja terveysalan koodistopalvelun prosessi. Näiden lisäksi tarvittaisiin omat prosessinsa, hyväksymiskäytännöt ja vastuutahot 1) käyttöliit-tymissä käytettävien ontologioiden osalta ja 2) sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien termien ja niiden määritelmien kokoamiseen ja julkaisemiseen. Sanastotyö on tukihanke, jonka hankesuunnitelma tarkentuu siinä vaiheessa, kun hankekokonai-suudet siirtyvät toteutusvaiheeseen. Sanastotyön esiselvitys ja hankesuunnitelma on tarkemmin kuvattu liitteessä 20.

51(70)

Tietojärjestelmien kehityshankkeisiin liittyy olennaisesti hankkeen aikana tarvittavien käsitteiden määrittely. Tämä tehdään jokaisen palvelun osalta. Alla on kuvattu sen lisäksi tehtäviä sanasto-töitä. Terveyskansio Terveyskansion tehokasta käyttöä edistää talletettavien tietojen rakenteisuus. Rakenteisuuden kehittäminen edellyttää yhtenäistä sanastoja käsitetyötä. Terveyskansion sisäisen rakenteen luomiseksi tarvitaan sisällön jaottelun välineitä, kuten luokituksia. Palveluhakemisto Palveluhakua varten suunnitellaan tuotettavaksi palveluhakemisto, johon kootaan sosiaali- ja ter-veysalan palveluiden toimipisteet ja kuvataan niistä saatavat palvelut mahdollisimman käyttäjä-lähtöisesti. Toimiva palveluhaku edellyttää selkeää palveluiden ryhmittelyä, joko luokituksilla, hierarkioilla, asiasanoituksella tai muilla keinoin. JH 145 suosituksesta on tulossa kesällä 2012 uudistettu versio, jossa kuvataan monialaisten palveluhakemistojen ryhmittelyn perusteet. Tähän uudistus työhön osallistutaan aktiivisesti. Suosituksessa tullaan ehdottamaan sekä uutta palvelu-luokitusta että tätä täydentävän JUPO-ontologian käyttöönottoa. SoTe-palvelukokonaisuuden palveluhakemiston luokittelussa noudatetaan JHS145 suositusta mm. jotta

• sosiaali- ja terveysalan palveluhakemisto voidaan liittää osaksi muita palveluja listaavaa hakemistoa, jos monialainen palveluhakemisto noudattaa JHS 145 suositusta,

• palveluhakemisto voidaan liittää osaksi suomi.fi:n palveluhakemistoa. Palveluiden hakuun käytettäviä hakusanoja tulisi hankkia käytössä olevien palveluhakemistojen tiedoista. Näitä sanoja voidaan lisätä palveluiden kuvauksiin, tai kuvailuontologiaan. Tällä het-kellä käytössä olevissa organisaatiorekistereissä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SOTE-rekisteri ja Valviran Ysteri-rekisteri) palvelut kuvaillaan toisistaan eroavilla tavoilla. Näiden luo-kituksien yhtenäistäminen ja JH 145 suosituksen kanssa yhteen sovittaminen on ensimmäisiä tehtäviä palveluhakua kehitettäessä. Palautepalvelut Palautepalveluissa hyödynnetään rakenteistettuja lomake- tai lomakkeen kaltaisia rakenteita. Lomakerakenteisuuden kehittäminen on edellyttää sanastoja käsitetyötä. Näiden rakenteiden yhtenäistäminen toteutetaan yhteystyössä substanssiasiantuntijoiden ja sanastosuunnittelijan vä-lillä.

4.3.3 Vaikutusten ennakointi ja seuranta Suunnittelu, ohjaus ja seuranta edellyttävät runsaasti erilaista tietoa, jonka pohjalta päätöksiä etenemisestä, kehitystyön onnistumisesta ja jatkosuuntaamisesta voidaan tehdä. SADe SoTe –palveluiden kehittämiselle on asetettu joukko tavoitteita sen suhteen, miten kehitettävien palve-luiden tulee edistää kansalaisen sähköisen asioinnin mahdollisuuksia, virtaviivaistaa prosessia sekä lisätä kustannustehokkuutta. Jotta asetettujen tavoitteiden toteutumista, palveluiden onnistumista ja vaikuttavuutta voidaan seurata, edellyttävät SADe SoTe –palvelujen kehittämisen, käyttöönoton ja vakiintumisen vai-heet kukin vaikutusten ennakointi- ja seurantatietoja. Vaikutusten ennakointi ja seuranta -esiselvityksessä tarkastellaan, mistä tätä tietoa on saatavilla sekä kuinka sitä voidaan hyödyntää onnistumisen turvaamiseksi. Esiselvitys on asettanut tehtä-väksi:

52(70)

• Luoda työryhmä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden seurannan suunnit-telemiseksi

• Tunnistaa vaikutusten ennakointi- ja seurantatiedon käyttötarkoitukset SADe-hankkeessa ja osana pysyvää seurantatiedon tuotantoa sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja tuot-tavuudesta (kuten osana AvoHILMO-seurantatietoa sekä sairaaloiden benchmarking-toimintaa).

• Tunnistaa seurattavat tietokokonaisuudet, potentiaaliset tiedon tuottajat, tietolähteet, ja käydä yhteistyöneuvottelut heidän kanssaan seurantatiedon tietosisällöistä eri käyttötar-koituksiin, sekä alustavat rekisteritiedon kehitystarpeet

• Tehdä ehdotus toteutusvaiheen suunnitelmaksi sisältäen o alustavat indikaattorit, mittarit, menetelmät ja vastuut. o alustava suunnitelma tiedonkeruun toteuttamiseksi ja raportoinneiksi SADe-

hankkeelle o seurantatiedon julkaisu osana sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (SoTe-

SADe-palvelujen) laadun ja tuottavuuden seurantaa.

Vaikutusten ennakoinnin ja seurannan esiselvitys on liitteessä 21.

5 Sidoshankkeita ja toteutettuja palveluja Suomessa on toteutettu useita merkittäviä Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä tietoja asioin-tipalveluja sekä kuntien että sairaanhoitopiirien hankkeina. Myös yksityisiä, kansalaisille suun-nattuja oman hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitoon keskittyviä palveluja on tarjolla. Meneillään ja alkamassa on useita tämän alueen kehittämishankkeita, joiden kansallinen koordinointi olisi välttämätöntä. Ulkomaisista toteutuksista tarkastellaan Ruotsin, Tanskan ja Iso-Britannian tilannetta sekä huo-mioita USA:n kokemuksista. Keskeisin valtakunnallinen julkisella hankerahoituksella rahoitettu palvelu on ollut Ter-vesuomi.fi. Sen tilannetta, kehittämistarpeita ja tulevaisuutta sekä koko SoTe-tiedon tuotantoa ja jakelua käsitellään tarkemmin luvussa 4.1.1 sekä liitteessä 11: Sosiaali- ja terveystiedon tuotanto ja jakelu –selvitys. Sosiaalialan kansalaisille suunnattujen sähköisten tietoja asiointipalvelujen tarjonta on alueelli-sesti hyvin epätasaista ja pirstaleista ehkä Kelan palveluja lukuun ottamatta. Tilannetta tarkastel-laan Sosiaalialan sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet –selvityksessä (liite 22).

5.1 Kehittämishankkeita Osana palvelukokonaisuuden valmistelua kartoitettiin v. 2007 tai sen jälkeen alkaneet sekä 2010 suunnitteilla ja käynnissä olevat hankkeet, jotka ovat saaneet kansallista/ julkista rahoitusta liit-tyen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämiseen sekä muu vastaajien tie-dossa oleva, kansallisesti merkittävä kehitystyö, jossa yhteistyö SADe- ohjelman kanssa olisi tärkeää. Kartoituksen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa SADe -ohjelman palvelukokonaisuuden valmistelun nykytilan kartoitukseen kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä tehdyistä ja menossa olevista kansalaisten sähköisten asiointipalvelujen hankkeista, jotka ovat hyödynnet-tävissä palvelujen rakentamisessa. Lisäksi tarkoituksena on ollut tunnistaa ne keskeiset hankkeet, jotka ovat vasta määrittelyvaiheessa, joiden kanssa SADe-hankkeen tulisi tehdä tiivistä yhteis-työtä.

53(70)

Kartoitus tehtiin Webropol-kyselynä lumipallo-otannalla. Alkuperäinen postitus kattoi 1. VM:n SADe-ohjelmaan sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden kehittämisehdo-

tuksen jättäneet tahot (vastuuhenkilöt), N=18 2. STM:ssä tunnistetut KASTE-hankkeet, joihin liittyy kansalaisen sähköinen asiointi (vastuu-

henkilöt) 3. Tekesissä tunnistetut Tekes-rahoitteiset hankkeet, joissa kohteena on ollut kansalaisen säh-

köinen asiointi (vastuuhenkilöt) 4. Sitran rahoittamat sähköisen asioinnin hankkeet 5. SADe-ohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksia koordinoivan klusteri-

ryhmän jäsenet Tuloksia on täydennetty sitä mukaa, kun uudet hankkeet ovat saaneet rahoituspäätöksen. Linkki kyselyyn lisättiin THL:n SADe-SoTe-verkkosivustolle 1.1.2011. Tammikuun lopussa 2011 kar-toituksessa oli kuvattu 77 eri hankkeen tiedot. Valtaosa niistä on usean sairaanhoitopiirin yhtei-siä, sairaanhoitopiirin sisäisiä tai kuntien vetämiä hankkeita. Joukossa on joitain yritysten tai yh-distysten hankkeita. Palvelukokonaisuuden kannalta merkittäviä jo päättyneitä hankkeita on ollut useita, joiden yhteydessä on mm. toteutettu aiemmin mainittuja alueellisia palvelukokonaisuuk-sia ja pilotteja. Myös Kelan KanTo-hankkeessa ja sosiaalialan TIKESOS-hankkeessa tehtävä työ on huomioitava tässä yhteydessä. Kansallisen koordinaation kannalta SAINI-, eKat- ja Feelgood-hankkeet ovat pohjana palvelukokonaisuuksien jatkotyölle. Hankekartoituksen perusteella hankkeet olivat saaneet rahoitusta seuraavasti:

Kuva 15. Hankkeiden rahoituslähteet

Noin puolet hankkeista on päättynyt tai päättyy v. 2011 ja ovat jo ehtineet tuottaa SADe-hankkeelle potentiaalisesti relevantteja tuloksia. Ne, jotka ovat vasta määrittelyvaiheessa, on tär-keä saada yhteistyöhön ennen rakennusvaihetta. Kartoitukseen vastanneissa hankkeissa kehitetään kattavasti SoTe-palvelukokonaisuuksien pal-veluja:

54(70)

Kuva 16. SADe SoTe –palvelut alueellisissa kehittämishankkeissa

Hankkeissa on tuotettu paljon sellaista materiaalia, jotka on koottu esiselvitysvaiheessa pohjaksi esitykselle kansallisista palveluista:

Kuva 17. Hankkeiden tuotoksia

Kuvan 17 palveluihin on valikoitu tarkempaan tarkasteluun kartoituksen perusteella tunnistettu-ja, kansallisesti näkyvimpiä jo käyttöönotettuja palveluja.

Jo tuotannossa olevia terveydenhuollon sähköisiä palveluja kartoitetaan lisäksi systemaattisesti SEM:n toimesta eHealth-kartoituksella (vuosina 2003, 2005, 2007). Seuraava kartoitus tehdään 2011 aikana. Jo tuotannossa olevat sosiaalialan e-palvelut on kartoitettu osana SADe-esiselvitystä vastaavalla kyselyllä sosiaalialan organisaatioista. Tuloksista tuotetaan erillisraport-ti.

55(70)

Hankekartoituksen mukaan on käynnistynyt tai käynnistymässä kansallisesti merkittäviä kehit-tämishankkeita, joiden työskentelyä kannattaa synkronoida SADe-ohjelman jatkotoimenpiteiden kanssa. Tämä antaa mahdollisuuden kansalliseen koordinaation toimeenpanoon nopealla aikatau-lulla. Luvussa 3.3 on kuvattu alustavia pilottikohteita, joista useimmat liittyvät kansallisen KASTE-ohjelma kehittämishankkeisiin.

5.2 Keskeisiä toteutettuja Oma terveys -palveluja

Seuraavassa kuvaus joukosta keskeisiä Oma terveys –palveluja, jotka ovat joko saaneet kansal-lista kehittämistukea, ovat kansalaisten käytettävissä valtakunnallisesti tai joita on tarkoitus levit-tää laajemmin kansallisesti.

Oulun omahoito

Espoon omahoito

Kanerva-Kaste Hyvis.fi HUS

Kelnetterveys-keskus.fi

terve.fitohtori.fipoliklinikka.fi

1 Terveyden omaseuranta

Omien terveystietojen tallennusOmien mittaustulosten tallennusOmien kertomustietojen katselu ja tallennus

2 Yleinen terveys- ja hoitotieto

Terveyden ylläpito, ongelmat, hoito terveyskirjasto.fi terveyskirjasto.fi terveyskirjasto.fi

Lääkehoidon tietopalvelut tohtori.fi, LTK terveyskirjasto.fi terveyskirjasto.fi terveyskirjasto.fi tohtori.fi, LTK

3 Avuntarpeen itsearviointi

Riskitestit

Taloustilanteen itsearviointi, toimeentulotukilaskuri ouka.fi

Päätöksenteon tuki

4 Anonyymi neuvonta

Anonyymi terveys-, sairaus-ja palveluneuvontapalvelu

Palveluneuvonta

5 Virtuaalinen vertaistuki

Vertaistukiyhteisöt

Kuva 18. Toteutettuja palveluja

5.2.1 Oulun Omahoito Oulun Omahoito-hankekokonaisuus koostui Ote 1-, Ote 2- ja KASIO- hankkeista vuosina 2006 – 2009. Rahoittajina toimivat pääasiassa Oulun kaupunki, Tekes ja STM yhteensä 2,6 milj. eurolla. Kehittämistyöhön osallistuivat Mawell, Coronaria, ProWellness, Duodecim, Oulun seudun am-mattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, THL sekä eri sairaanhoitopiirit kansallisen HyväHoito- ja eKat-koordinaatiotyön kautta. Hankkeissa kehitettiin, pilotoitiin ja arvioitiin sähköinen terveydenhuollon palvelukanava kunta-laisille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Omahoitopalvelun kautta kuntalaiset saavat tietoa ja tukea terveyteen, hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja sairauksien hoitoon liittyen. Palvelu tukee kan-

56(70)

salaisen itsehoitoa ja toimii tärkeänä asiointikanavana entisen puhelimen ja käynnin rinnalla. Ammattilaisilla on käytössään uusi sähköinen työväline. Kehitettyjen ammattilaisten uusien työ- ja toimintaprosessien myötä Oulun kaupungissa on uudistettu terveydenhuollon toimintamalleja. Palvelua pilotointi aloitettiin Teknologiaterveyskeskus Kaakkurista vuonna 2008, ja sitä levitet-tiin kolmelle muulle terveysasemalle vuosina 2008 - 2009. Omahoitopalvelu on käytössä tällä hetkellä Oulun kaupungin neljässä terveysasemapiirissä 3/2011 asti. Kilpailutettu Oulun Oma-hoitopalvelu otetaan käyttöön vaiheittain 3-5/2011 koko Oulun kaupungin alueella. Tässä esisel-vitystyössä Omahoitopalvelu raportoidaan kahdessa eri osassa, jotta koko Omahoitopalvelun ke-hityskaari tulee näkyviin. Vaiheeseen 1 liittyi esipilotti sekä väestötasonkoekäyttö. Pilottien ko-kemuksia ja tuloksia hyödynnettiin toiminnallisissa vaatimusmäärittelyissä, jotka olivat kilpailu-tuksen pohjalla vaiheessa kaksi. Oulun kaupunki on strategiansa mukaisesti sitoutunut kehittä-mään kuntalaisten sähköisiä palveluja, vaihe 2 on kaupungin omaa palvelutuotantoa. Oulun Omahoitopalvelu kattaa Oma terveys –palveluista seuraavat osuudet: • Terveyden omaseuranta:

Vaihe 1: Kuntalainen menee www.oulunomahoito.fi/pilotti sivustolle ja kirjautuu Omahoito-palvelun terveyskansioon pankkitunnuksilla. Terveyskansiossa kuntalaisten käytössä on oma sivulle, jonne on mahdollista kirjata omia terveystietojaan (veriryhmä, pituus, paino, bmi, painoindeksilaskenta, verenpaine, elintavat, rokotukset, allergiat, diagnoosit, lääkitys). Ter-veyden omaseurantaa on pyritty kehittämään palveluohjaavaksi, joten kuntalaisille tulee sel-ville, mitä kyseiset arvot tarkoittavat, ja mihin on syytä kiinnittää terveyden edistämisen/ sai-rauksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta huomiota. Tämän lisäksi kuntalaisilla on käytössä kotimittausosio verenpaineen, verensokerin, astmaan liittyvien mittausten ja verenohennus-hoidon osalta, jonne tiedot voi siirtää joko manuaalisesti tai automaattisesti. Tämän lisäksi kuntalaisilla on käytössä ravinto- ja liikuntapäiväkirjat. Kotimittausosiossa arvot kuvataan liikennevaloin, jolloin kuntalaiselle käy selväksi, miten omat arvot ovat kehittyneet. Asiakas hallinnoin itse tallentamiaan tietoja, hän voi antaa katselu- ja kommenttiluvan ammattilaisil-le. Tämä mahdollistaa asiakaslähtöisen sähköisen hoidonohjauksen. Kuntalainen voi myös lähettää terveydentilaansa ja hoitoa koskevan kysymyksen, ja saada sähköisesti neuvoja ja hoito-ohjeita. Omien laboratoriotulosten katselu terveyskansion kautta tukee myös omaseu-rantaa. Nähtävillä olevia tuloksia 18 kpl, vastaanotolla yhdessä lääkärin kanssa (hoitosuh-teessa) sovitaan käytäntö laboratoriotulosten tulkinnan osalta, tulkinta on mahdollista saada sähköisesti. Vaihe 2: Kuntalainen käyttää Omahoitopalvelun ydinpalveluja OmaOulu-kuntalaisportaalin kautta. Kuntalaisportaalin sovellustekniset ratkaisut mahdollistavat prosessiomaisen sähköi-sen asioinnin. Kuntalaisella on terveyden omaseurantaa yllä olevien palvelujen lisäksi, uni- ja mielialapäiväkirjat. Sähköiseen viestintään kuntalaisella on mahdollista lisätä liitetiedostoja, ohjaus niihin liittyen tukee terveyden omaseurantaa. Kuntalaisella on mahdollisuus katsella kaikkia laboratoriotuloksiaan. Terveyden omaseuranta on mahdollista myös virtuaalisen ter-veysvalmennuksen (kustannusosakeyhtiö Duodecim) tuella.

• Riskitestit ja avuntarpeen itsearviointi Vaihe 1: Kuntalaisille on tarjolla seuraavia itsearviointi testejä: Elämä pelissä -testi (Yle ja KTL), Fagerströmin nikotiiniriippuvuustesti, Kuitutesti (Leipätiedotus ry), Kymmenen ky-symystä, Nuoren aikuisen (18-24v) diabetestesti (YTHS), Oletko sokerista? (Leipätiedotus ry), Päihdelinkin riippuvuustestit, Rasvatesti (Sydänliitto), Suolatesti (Sydänliitto), Testaa diabetesriskisi (Diabetesliitto), Testaa paljonko syöt kasviksia päivittäin? (Kotimaiset kasvik-set ry), Testaa syömistottumuksesi (Pieni Päätös Päivässä -kampanja), Testaa tietosi. Tämän lisäksi terveyskansiossa on Diabetesliiton riskitesti sekä D2D – asiakkaan sähköinen hoito-polku. Terveyden omaseuranta osiossa tallennettuihin tietoihin annetaan päätöksen teon tu-eksi tietoa, esim. verenpainearvosta ja sen seurannasta, BMI:stä jne. Näin kuntalaiset saavat

http://www.oulunomahoito.fi/pilotti�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://elamapelissa.yle.fi/elama-pelissa-testi�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://elamapelissa.yle.fi/elama-pelissa-testi�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://www.ouka.fi/sote/paihteet/ennaltaehkaisy/fagerstrom.htm�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://www.leipatiedotus.fi/default.aspx?path=4;177;314�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://www.ouka.fi/sote/paihteet/ennaltaehkaisy/kymmenenkysymysta.htm�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://www.ouka.fi/sote/paihteet/ennaltaehkaisy/kymmenenkysymysta.htm�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://www.yths.fi/diabetes/default.htm�



http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://www.paihdelinkki.fi/testit�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://www.sydanliitto.fi/testaa/fi_FI/rasvatesti/�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://www.sydanliitto.fi/testaa/fi_FI/suolatesti/�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://www.diabetes.fi/testit/riskitesti/�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://www.diabetes.fi/testit/riskitesti/�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://www.kasvikset.fi/webroot/1033640/kasvisflash/index.html�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://www.kasvikset.fi/webroot/1033640/kasvisflash/index.html�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://www.pienipaatospaivassa.fi/stottumus.php�

http://www.oulunomahoito.fi/out.php?out=http://www.ouka.fi/sote/paihteet/ennaltaehkaisy/testaatietosi.htm�

57(70)

tietoa, mihin on syytä kiinnittää terveyden edistämisen/ sairauksien ennaltaehkäisyn näkö-kulmasta huomiota. Vaihe 2: edellä mainittujen lisäksi, audit- ja mielialatesti sekä palveluohjaava diabeteksen riskitesti, joka kehitettiin Tero Terveempi Oulu –hankkeessa. Palveluohjaavuus on yksilöllis-tä riskitekijöiden mukaisesti. Riskitesti ohjaa testin tekijää yksilöllisesti eteenpäin oman ter-veyden edistämisen prosessissa. Lue lisää www.ouka.fi/diabetestesti. Lisäksi Sydänliiton OTA mittarin pohjalta on jatkokehitetty sähköinen OTA lomake, joka täytetään ennen vas-taanotolle tuloa. Keskeistä siinä on nostaa keskustelun pohjaksi vastaanotolle ne tekijät joihin kuntalainen on valmis tekemään muutoksia. Korkean riskin asiakkaat yli 14 pistettä saaneille avautuu sähköisessä asiointiprosessissa OTA lomake automaattisesti. Kyseisessä hankkeessa kehitettiin myös palveluohjaava sähköinen terveyskysely, joka myös tukee opiskelijoiden hyvinvoinnin itsearviointia.

• Yleinen terveys-, sairaus- ja hoitotieto

Vaihe 1. Kuntalaisilla on käytössä laajasti hyvinvointiin, terveysedistämiseen ja sairauksien hoitoon liittyvää luotettavaa tietoa. Osiot ovat: 1) Terveyden ylläpito: luotettavaa terveyden ylläpitoon liittyvää tietoa (ravinto, liikunta, päihteet, painonhallinta, tupakka, ikääntyneet), Terveyskirjasto.fi ja Käypä hoito, Coronaria median tietosisällöt). 2) Terveysongelmat: tietoa sairauden hoito- ja toimintaohjeita sairauksien ennaltaehkäisystä sekä eri sairauksien hoitoon liittyvistä hoitokäytännöistä. (Terveyskirjasto.fi, käypähoito ja Coronaria median tietosisäl-löt). Tämän lisäksi tietoa laboratoriotutkimuksiin, fysikaalisiin mittauksiin ja laboratorioly-henteisiin liittyvät tietopalvelut sekä lääkeopas, 3) Neuvolatoiminta 4) Suun terveydenhuolto 5) Terveysneuvonta, joka sisältää mm. kysymys – vastauspankin, joka tukee kuntalaista. Omahoitopalvelun kautta on mahdollista käyttää terveyskirjasto.fi – palvelua sekä lukea ja kuunnella terveyden ylläpitoon ja sairauksien hoitoon liittyviä artikkeleja selkokielisessä ter-veysosiossa. Tämän osion kautta on myös mahdollista katsella videoita mm. insuliinin pistä-miseen, astma lääkkeen ottamiseen sekä verensokerin mittaamiseen liittyen. Vaihe 2: Kuntalaisille tarjotaan luotettavaa tietoa yksilöllisemmin terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon liittyen palveluohjaavuuden muodossa (terveyskirjasto.fi, käypähoito)

• Palveluhakemisto

Vaihe 1: Hälytysnumerot ja päivystys, terveysasemat, hammashoitolat, laboratoriot, röntgen, kuntoutuspalvelut, apteekit ja sosiaali- ja terveyspalvelut, yksityiset palveluntuottajat, jne. Sisältää hakukoneen: kun asiakas antaa katuosoitteen, järjestelmä löytää esim lähimmän ter-veyskeskuksen. Vaihe 2: palveluhakemisto löytyy ouka.fi - sivustolta, joista löytyy kaupungin tarjoamat pal-velut.

Vaiheessa 1 palvelukokonaisuus on toteutettu modulaarisesti avoimia rajapintoja hyödyntäen. It-senäiset palvelumoduulit on liitetty hankkeessa kehitettyyn omahoitoalustaan. Tiedon välittämi-nen alustan ja moduulien välillä on toteutettu käyttäen yleisiä tietoturvallisia ja salattuja tietolii-kenneratkaisuja sekä integrointimenetelmiä. Palvelua ei kuitenkaan vielä ole integroitu Oulun Effica-potilastietojärjestelmään. Hankkeessa tuotetut toimintamallit on osin testattu/kuvattu STM:n Juha Teperin pitkäaikaissairauksien ehkäisyn ja hoidon mallin pohjalta (Kansalainen oman hyvinvointinsa asiantuntijana, toim. Suurnäkki A. 2009) Tehtyjen käyttäjäselvitysten perusteella erityisen käyttökelpoisena palvelua pidettiin painonhal-linta-, astma-, diabetes- ja verenpaineasiakkaiden hoidossa ja ohjauksessa sekä laboratorioaiko-jen varaamisessa. Ammattilaisten työtä helpottivat puheluiden vähentyminen, tutkimustulosten kommentointi internetin kautta ja se, että ohjelma tai asiakas itse teki osan ammattilaisten aiem-mista tehtävistä sekä ohjaustiedon ja asiakkaan seurantatiedon helppo saatavuus. Negatiivisina

58(70)

asioina koettiin integroimattomuus perustietojärjestelmään, tekniset ongelmat ja vähäinen käyttö vuonna 2008. Vuoden loppuun 2010 mennessä Omahoitopalvelun yleisillä sivustoilla oli 605 336 vierailijaa, rekisteröityneitä käyttäjiä 2250, joka tarkoittaa niitä henkilöitä jotka ovat kir-jautuneet palveluun useammin kuin kerran, nettiajanvarauksia palvelun kautta on tehty 865 kpl sekä nettiviestejä lähetetty 1322 kpl. Käyttäjien keski-ikä oli 43,6 vuotta, käyttäjistä 69 % oli naisia. Omahoitopalvelun vanhin käyttäjä oli 90 vuotta ja nuorin 18 vuotta. Vaiheessa 1 yleinen terveys- ja hyvinvointitieto löytyi www.omahoito.fi/pilotti sivustolta. Vaihe 2: Maaliskuussa 2011 uusi palvelu otetaan käyttöön. Käyttöönotto tapahtuu vaiheittain, niin että kaikilla oululaisilla on sähköiset terveydenhuollonpalvelut käytössä kesällä 2011. Palve-lu perustuu kolmen järjestelmätoimittajan: Mawellin, Tiedon ja ProWellnessin komponenteista rakennettavaan primäärijärjestelmään. Järjestelmän alusta perustuu MawellS7 teknologiaan, jon-ka ympärille eri palvelumoduulit rakentuvat. Alustan päälle rakentuu myös kuntalaisten ja am-mattilaisten käyttöliittymät, joita käytetään www-selaimella Internetin kautta. Kuntalaisen käyt-töliittymä integroidaan OmaOulu.fi –kuntalaisportaaliin, jossa omahoitopalvelulla on oma väli-lehti. Ammattilaisen käyttöliittymään siirrytään Effica-potilastietojärjestelmän kautta OmaOuluun siirtyvät vain tunnistautumista vaativat sähköiset asiointi- ja oman terveyden seu-rantaan liittyvät palvelut. Yleinen terveys- ja hyvinvointitieto löytyy jatkossa sosiaali- ja terveys-toimen uusilta verkkosivuilta.

Kuva 19. Omahoitopalvelun arkkitehtuuri, vaihe 2

Oulun kaupunki on kehittänyt pitkäjänteisesti terveydenhuollon sähköistä asiointia ja palvelupro-sesseja, Omahoito-palvelukokonaisuus on saanut Terve-SOS -palkinnon ansiokkaasta kehittä-mistyöstä vuonna 2008. Myös OmaOulu-kuntalaisportaali on kansainvälisesti ja kansallisesti palkittu edelläkävijä. Oulun kaupungin tarjoama kokonaisuus on kansallisesti levitettävissä oleva portaaliratkaisu. Vaihe 2 mahdollistaa painopisteen siirtymisen sähköisistä ratkaisuista palvelu-prosessien ja toimintamallien kehittämiseen. Teknologia ei ole itseisarvo vaan väline työtapojen muuttamiseen kohti kuntalaisten osallistamista ja vastuunoton tukemista. Oulun kaupungissa käynnistyi vuonna 2009 palveluprosessien kehittämishankkeet Pisara - pitkä-aikaissairauksien hoitomalli - hanke (Tekes 2009 – 2013) sekä Tero Terveempi Oulu öosahanke (STM / Kaste-ohjelma 2009 – 2011). Tero Terveempi Oulu -osahankkeessa keskitytään tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja opiskelijoiden hyvinvoinnin varhaiseen tukemiseen. Diabeteksen ennaltaehkäisyssä keskeistä on seulonta ja yhteistyö eri toimijoiden välillä, mukaan lukien matalankynnysten paikat, kuten ap-

http://www.omahoito.fi/pilotti�

59(70)

teekit, asukastuvat ja potilasjärjestöt. Ennaltaehkäisy toteutetaan elinkaari ajattelun mukaisesti, joka kattaa laajasti terveydenhuollon toimintaympäristöt, äitiys – ja lastenneuvolatoiminnasta vanhempien tukemisesta ja seulonnasta aina senioritoimintaa saakka. Diabeteksen ennaltaeh-käisyä toteutetaan tasalaatuisesti toimintaympäristöjen erityispiirteistä huolimatta. Diabeteksen seulonnan välineenä on palveluohjaava riskitesti (www.ouka.fi/diabetestesti). Testi antaa luotet-tavaa ja yksilöllistä tietoa riskitekijöistä ja keinoja oman terveyden edistämiseen. Testi tarjoaa myös tarpeen mukaan yksilöllisiä palveluja kuten virtuaalista terveysvalmennusta 12-14 pistettä saaneille henkilöille. Korkea riskin omaaville henkilöille tarjotaan ajanvaraussuosituksia tervey-denhuoltoon ja liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvonnan ajanvaraus on mahdollista tehdä myös sähköisesti. Korkea riskisen asiakkaan hoidon ohjauksessa hyödynnetään sähköistä OTA-lomaketta, jonka asiakas voi täyttää itsenäisesti ennen ensimmäistä hoidon ohjaus kertaa. Oma-hoitopalvelu tukee oman terveyden edistämistä, erilaisten päiväkirjojen, mittaustietojen, sähköi-sen veistin välityksen, sähköisen hoidon ohjauksen ja ajanvarausten muodossa. Opiskelijan hyvinvointia edistävässä toimintamallissa hyödynnetään sähköisiä palveluprosesse-ja. Toimintamallin painopisteenä ovat ennaltaehkäisevien ja varhaisentuen palvelujen parantami-nen. Ennakoiva tuki kattaa kaikille opiskelijoille tarkoitetut palvelut ja toiminnot. Keskeisinä pe-riaatteina ovat yhteisöllisyys, osallisuus ja opiskelukyvyn tukeminen ja voimavarojen vahvista-minen päivittäisessä elämässä. Mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyssä ja varhaisen tuen tunnistamisessa on tärkeää, että toiminta ylittää ammattikunta- ja sektorirajat. Opiskeluyhteisöl-linen työ on luonteeltaan aloitteellista ja suunnittelevaa ja toteutuu yhteistyössä oppi-laitosten, opiskelijajärjestöjen ja muiden opiskeluyhteisön hyvinvointiin vaikuttavien tahojen kanssa. Tä-hän liittyen hankkeessa kehitettiin terkkapysäkkitoiminta, joka on terveydenhoitajan säännölli-sesti pitämä itse – ja omahoitopiste opiskelijoille. Tämän lisäksi hankkeessa kehitettiin palve-luohjaava sähköinen terveyskysely, joka tukee opiskelijaan oman hyvinvoinnin arvioimisessa. Terveyskysely on tarkoitettu ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Opiskelijat tunnistautuvat ter-veyskyselyyn mobiilisti. Pisara–hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta saman terveysongelman omaa-vilta. Alkuvaiheessa kehitetään tyypin 2 (aikuistyypin) diabeetikoiden hoidon järjestämistä. Saa-tuja kokemuksia sovelletaan hankkeen toisessa vaiheessa muiden pitkäaikaissairauksien, kuten astman sekä sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon. Potilaiden hoidossa ja seurannassa hyödyn-netään Omahoitopalvelua Hankekokonaisuudessa uutta on potilasjärjestöjen ja terveydenhuollon julkisen sekä yksityisen sektorin keskinäinen yhteistyö hoidon järjestämisessä. Toimintamallia kehittävät Oulun kaupun-ki, Diapolis Oy, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry kumppaneineen, Oulun yliopisto, ja ProWellness Oy. Oulun kaupungin mallissa tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa on keskeistä potilaiden tarpeista läh-tevä hoito. Potilaslähtöisen hoidonohjauksen apuvälineenä käytetään hyvinvointilomaketta, jon-ka potilas on täyttänyt ennen ensimmäistä vastaanottokäyntiä. Tavoitteena on, että potilas on pohtinut omaa tilannettaan etukäteen, jolloin vastaanotolla voidaan parhaiten tukea potilaan omahoitoa. Hyvinvointilomake toimii myös vuosiseurantakäynnin apuvälineenä, potilaat arvioi-vat tilannettaan vuosittain. Vastaanotolla laaditaan yhdessä potilaan kanssa hoitosuunnitelma. Se selkeyttää ja jäsentää hoitokäytäntöä. Hoitosuunnitelmaan kirjataan hoidon tarve, tavoitteet ja jatkosuunnitelma yhdessä potilaan kanssa. Seurantakäynneillä seurataan hoitosuunnitelman to-teuttamista ja tarvittaessa tarkennetaan tavoitteita keinoja ja motivoidaan ja tuetaan potilasta hoi-totasapainon saavuttamiseen ja hoitoon sitouttamiseen. Hoitosuunnitelma on apuväline potilaalle omahoidon toteuttamiseen. Omahoidon tukemisen ja hoidon ohjauksen apuvälineenä toimii myös Oulun Omahoitopalvelu. Ensimmäisellä vastaanotolla sovitaan käytäntö mm. verensokeri- ja verenpaine arvojen tallentamiseen omaan terveyskorttiin. Diabeetikoilla ja muilla pitkäaikais-sairailla on mahdollisuus käyttää erilaisia langattomia mittalaitteita kotona tai Teknologiater-

http://www.ouka.fi/diabetestesti�

60(70)

veyskeskus Kaakkurin omahoitohuoneessa. Mittauksen jälkeen tulokset tallentuvat suoraan Omahoitopalvelun aktiivisen omahoidon osioon. Lisäksi sovitaan käytäntö laboratoriotulosten tulkinta tavasta sekä hoidon ohjauksesta sähköisen verkkoneuvojan kautta. Potilaita motivoidaan tekemään myös laboratorio- ja liikuntaneuvonta ajanvaraukset sähköisesti. Tyypin 2 diabeetikot käyvät liikuntaneuvonnassa, jossa laaditaan henkilökohtainen liikuntasuunnitelma potilaan oman kiinnostuksen ja oman liikunta aktiivisuuden mukaan. Hoito pohjautuu Käypä Hoito suosituksiin ja terveyshyötymalliin (Chronic Care Model) sekä Diabetesliiton Hyvän Hoidon laadun mitta-riin. Terveysasemilla potilaiden hoito toteutetaan lääkäri-hoitaja työparityöskentelyn avulla. Omahoitohankekokonaisuudessa on syntynyt paljon määrittely- ja tutkimustietoa erilaisten ra-porttien ja opinnäytetöiden muodossa. Kehitystyön tulokset ja toteutus ovat kansallisesti hyö-dynnettävissä ja levitettävissä. Oulun kaupunki on luovuttanut kaiken dokumentaation kansalli-seen kehitystyöhön. Sähköisen asioinnin alusta ja ohjelmistot on kuitenkin kilpailutettu Oulun käyttöön eikä niitä voida sellaisinaan hyödyntää kansallisesti.

5.2.2 Espoon Omahoito Espoon Omahoito-hanke keskittyi kroonisesti sairaiden hoitomallin ja omahoitoa tukevien palve-lujen kehittämiseen vuosina 2005 – 2010. Potilaan omahoitoa aktiivisesti tukeva hoitomalli, joka sisältää terveysasemien yhtenäiset toimintakäytännöt pitkäaikaissairauksien (mm. astma, diabe-tes, sydän- ja verisuonisairaudet) hoidossa ja hoitoa tukevat työkalut. Kehitettyä hoitomallia ja siihen liittyvien työkaluja (sekä potilaille että ammattilaisille) pilotoitiin ensin kolmella terveys-asemalla. Toimivat ratkaisut otettiin testauksen jälkeen jo hankkeen aikana vaiheittain käyttöön kaikilla Espoon terveysasemilla ja osana normaalia toimintaa. Hoitomallin toimivuutta arvioitiin hankkeen aikana systemaattisesti, ja hankkeessa oli erillinen arviointityöryhmä, johon kuului terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijoita myös Espoon ulkopuolelta. Hankkeessa luotiin perusterveydenhuoltoon pitkäaikaissairauksien hoitoon uusi asiakaslähtöinen hoitomalli, yhtenäiset toimintakäytännöt työkaluineen (mm. lomakkeita) ja palveluja (mm. ryh-mäneuvontaa, omahoidon verkkosivut, terveysasemien omahoitopisteet ja asiakastietojärjestel-mään integroitu sähköinen asiointimahdollisuus). Hoitomallin ansiosta kuntalainen saa omien elintapojensa parantamiseen ja terveyden hoitamiseen laadukkaita palveluja, jotka mahdollistavat aktiivisen pitkäaikaissairauksien omahoidon ja omasta terveydestä huolehtimisen sekä sitouttavat potilasta paremmin omahoitoon. Perusterveydenhuollon prosesseihin malli tuo systemaattiset toimintakäytännöt, jotka mahdollistavat kuntalaisen yhdenmukaisen palvelun terveysasemasta ja työntekijästä riippumatta. Toimintaprosessien jäntevöittäminen helpottaa myös yksittäisen työn-tekijän työtä ja uuden työntekijän perehdyttämistä. Toimintatapojen yhtenäistäminen tehostaa työn tuottavuutta. Siten terveydenhuollon resursseja pystytään hyödyntämään ja kohdentamaan tarkoituksenmukaisemmin. Palvelukokonaisuus on toteutettu osana Espoon perusterveydenhuollon Effica-järjestelmää.

Hanke kuului Tekesin FinnWell-ohjelmaan ja se teki yhteistyötä Espoon Omahoito, HUS T2DM, Oulun Omahoito ja TurkuDEE –hankkeiden kanssa. Yhteistyön rahoituksesta vastasi Tekesin lisäksi Sitra yhteensä noin 1,5 milj. eurolla. Hankkeen tuotokset ja edelleen kehittämi-nen ovat olleet linjaorganisaation vastuulla 2010 lähtien.

61(70)

Kuva 20. Espoon Omahoito-hankkeessa kehitetyt osakokonaisuudet

Espoon Omahoitopalvelu kattaa Oma terveys –palveluista seuraavat osuudet: • Terveyden omaseuranta:

Potilas pääsee omaan terveyskansioonsa (henkilökohtainen asiointitili) kirjautumalla omahoi-topalveluun pankkitunnuksilla omahoidon verkkosivuilta (www.espoo.fi/omahoito). Potilas näkee omasta terveyskansiostaan mm. pysyvät diagnoosit ja lääkitykset sekä laboratorioko-keiden tulokset ja niihin liittyvät ammattilaisen kommentit. Lisäksi potilas voi lähettää ter-veydentilaansa tai hoitoa koskevia kysymyksiä, ja saada sähköisesti neuvoja ja hoito-ohjeita.

• Riskitestit ja avuntarpeen itsearviointi Useia erilaisia riski- ja hyvinvointitestejä, kuten elinikäennuste, mielen hyvinvointi, sairaus-riski (diabetes, sydäninfarkti- ja aivohalvausriski), ravitsemus, liikunta sekä alkoholi-, päih-de- ja peliriippuvuustestit.

• Yleinen terveys-, sairaus- ja hoitotieto Potilaan omahoidon tueksi kehitettiin mm. omahoidon materiaalia (omahoitokansiot), jotka ovat luettavissa terveysasemien omahoitopisteissä ja omahoidon verkkosivut (www.espoo.fi/omahoito), joista pääsee luotettavan terveystiedon lähteille (mm. Duodecimin Terveyskirjasto). Verkkosivut ja omahoitokansiot sisältävät tietoa mm. seuraavista aiheista:

o sairauskohtaista tietoa mm. astmasta, diabeteksesta, sydän- ja verisuonitaudeista o mielen hyvinvointi o liikunta o painonhallinta o ravitsemus o päihteet ja tupakka o uni.

STM:n Toimiva terveyskeskus -hankkeessa ja Kaste-ohjelmassa painospisteenä oleva ns. "Ter-veyshyötymalli" on pitkälle Espoon pitkäaikaissairauksien hoitomallin kaltainen, jonka sovelta-misessa Espoo on edelläkävijä. Espoon Omahoidon mallin soveltamiskäytäntöjä ja kokemuksia

62(70)

voidaan hyödyntää kansallisissa Oma terveys -hankkeissa ja Terveyshyötymallin jatkokehittämi-sessä. Palveluun liittyvä sähköisen asioinnin ratkaisu on toteutettu Espoon paikallisiin tarpeisiin Tiedon Effica-alustalla eikä sitä voida sellaisenaan hyödyntää kansallisesti.

5.2.3 KanErva-Kaste – Hyvinvointipolku.fi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) ja neljän sairaan-hoitopiirin (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Itä-Savo ja Keski-Suomi) hanke "Toiminnallisesti yhtei-nen erva- alue vuonna 2012: kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito" on ollut käynnissä vuosina 2009-2010. Hanke liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen Kaste-kehittämisohjelmaan. Hankkeelle myönnettiin 1,8 milj. euron rahoitus, rahoittajana STM 75% ja oma rahoitus 25%. Hanke on saanut jatkorahoituksen ja Kanerva 2 jatkuu vuoteen 2012 saakka. Jatkovaiheen kokonaisbudjetti 1 milj. euroa. KanErva-Kasteessa on viisi osa-aluetta:

• D2D-sydän –ohjelman ja –toimintamallin levittäminen, • Elämäntapasairauksien ennaltaehkäisy mini-intervention avulla, • Sekundaariprevention tehostaminen – hoitoketjut kuntoon, • Terveystietotuvat (Itsehoitopisteet) väestölle, • Terveyden edistäminen osana palveluketjuja ja hyvinvointijohtamista.

Näiden ohella Pohjois-Karjalan sektorivastuuseen kuuluu mm. terveys- ja hyvinvointi-indikaattorityö, hyvinvointiselonteot ja terveyden edistämisen rakenteet kunnissa. Hankkeen ta-voitteena on yhtenäistää väestöterveyden edistämisen toimintamalleja (terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja hoito). Hankkeessa toteutetulla Hyvinvointipolku.fi –sivustolla on paitsi terveystietoa myös hyvinvoin-tikansio, testejä, palveluhakemisto ja tilastoja. Sivuston omistaa KYS-ERVA –alue ja sitä hallin-noi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Hyvinvointipolku.fi kattaa Oma terveys –palveluista seuraavat osuudet: • Terveyden omaseuranta:

Hyvinvointikansio-otsakeen alta löytyvät terveyskortti ja terveyspäiväkirja, joita käyttäjä voi ylläpitää itse. Hyvinvointikansioon voi tallentaa perustietoja terveydestä, lääkitys- ja rokotus-tietoja sekä terveyteen liittyviä mittaustuloksia ja arvojen seurantaa. Terveyskortti on A4-kokoinen, suomen- tai englanninkielinen tiivistelmä hyvinvointikansion tiedoista ja sen voi tulostaa mukaan lääkärin vastaanotolle tai tarvittaessa ulkomailla. Näiden palvelujen käyttö edellyttää rekisteröitymistä VETUMA-palvelun kautta.

• Riskitestit ja avuntarpeen itsearviointi Sivustolla on kattava joukko itsearviointitestejä ja testien yhteydessä on linkkejä terveyttä ja hyvinvointia edistäviin ohjeisiin. Testit kattavat seuraavat osa-alueet: liikunta, ravitsemus, painonhallinta, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielen hy-vinvointi, alkoholi-, tupakka-, huume-, peli- ja nettiriippuvuudet, muistihäiriöt, aistitestit, ihmissuhteet, testejä ja pelejä erityisesti nuorille. Lisäksi sivusto tarjoaa pääsyn Duodecimin sähköiseen terveystarkastukseen.


Sivuston terveystietoa-osiosta on pääsy terveyskirjastoihin, kuten Duodecimin terveysport-ti.fi ja Lääketietokeskuksen Lääkekortti.fi. Lisäksi Tartu terveyteen –osiossa on eri ikäryh-

63(70)

mille suunniteltuja terveysreseptejä ja hoito- ja palvelupolkuja. Tilastoja-osioon tulee tilasto-ja kansalaisten ja virkamiesten tarpeisiin.


Palveluhaussa voi hakea oman alueen terveys- ja hyvinvointipalveluja. Palveluhakemistoa käsitellään tarkemmin Hyvinvointipalvelujen suunnitelu –palvelujen yhteydessä.

Hyvinvointipolku.fi portaalin on toteuttanut Samcom Oy avoimen lähdekoodin Lifreay-portaalialustalla. Kansallisesti hyödynnettäviä kokonaisuuksia ovat ainakin kehitetyt terveyden edistämisen toimintamallit ja terveyskortin määritykset.

5.2.4 Hyvis.fi Sähköisiä palveluita on kehitetty Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä monen vuoden ajan. Kehittä-mistyö alkoi vuosituhannen vaihteessa, jolloin Hyvis.fi -terveyssivustoa alettiin suunnitella Mik-kelin ammattikorkeakoululla. Hyvis siirtyi sairaanhoitopiirin omistukseen vuonna 2004 ja sitä alettiin kehittää hankkeessa, jonka ulkopuolinen rahoitus saatiin Tekesin FinnWell - ohjelmasta (Nettineuvontahanke 2004 – 2006, Tekes). Hankkeen päätyttyä vuonna 2006 Hyvis -palvelut ovat jatkuneet osana sairaanhoitopiirin toimintaa ja sähköisiä palveluita on kehitetty edelleen uu-sissa hankkeissa: mm. viittomakielisten/erityisryhmien asiointipalvelu sekä selko- ja viittomakie-liset sivustot/teemat (ERNET –hanke 2006 – 2008, STM); OmaHyvis –omahoitoalusta (eKat, STM 2007-2009, EAKR, testaus Voimavuodet-hankkeessa 2009 -2011). Kehittämistyössä ovat olleet mukana Tieto, Mawell, Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus, Duodecim ja Etelä-Savon Ensineuvo. Tavoitteena on ollut kehittää palvelukokonaisuus, joka tarjoaa monipuolisesti eri elämäntilantei-siin sopivaa ja luotettavaa tietoa sekä esteettömän väylän sähköisiin terveyspalveluihin (erikois-sairaanhoito ja perusterveydenhuolto) sekä tukea kansalaisen osallistumista ja oman vastuun li-säämistä terveyden edistämisessä ja terveydenhuollon asioinnissa. Hyviksen jatkokehitys tapah-tuu käynnistysvaiheessa olevassa Keksi-hankkeessa. ESSHP ylläpitää Hyvistä ja johtaa alueellista kehittämistoimintaa, jossa kunnat ovat mukana. Palvelussa on käyttäjiä n. 10000–16000 henkilöä/kk.

64(70)

Kuva 21 Hyvis.fi –portaalin osa-alueet ja suunnitteluperiaatteita

Hyvis.fi kattaa Oma terveys –palveluista seuraavat osuudet: • Terveyden omaseuranta:

Palvelu sisältää sähköisen terveyskansion, päiväkirjan, asiointipalvelun ja kansalaisen ajan-varausohjelman. Näiden palvelujen käyttö edellyttää rekisteröitymistä VETUMA-palvelun kautta. Palvelu on rajattu Esshp:n alueen asiakkaiden käyttöön tarkistamalla käyttäjän koti-paikka ajantasaisesti VTJ:stä.

• Riskitestit ja avuntarpeen itsearviointi Sivustolla on linkkejä järjestöjen riskitesteihin, esim. Sydänliitto, Päihdelinkki, Diabetesliit-to, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto.


Sivustosta löytyy teemoittain hyvinvointia ja terveyttä käsiteleviä artikkeleita ja linkkejä, ku-vaukset alueellisista hoitopoluista ja -ohjelmista Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella sekä pääsy Duodecimin terveysportti.fi -palveluun.


Palveluhaussa voi hakea oman alueen sosiaali- ja terveyspalveluita, yhdistyksiä, linkkejä val-takunnallisiin palveluihin sekä nähdä suosituimmat palvelut. Palveluhakemistoa käsitellään tarkemmin Hyvinvointipalvelujen suunnitelu –palvelujen yhteydessä.

Hyviksen kehittämistyön tärkeänä periaatteena on käytettävyyden ohella pidetty integrointi- ja levittämismahdollisuuksia. Hyvis on kehitetty avoimen lähdekoodin alustalle. OmaHyvis on to-teutettu Mawell S7 –palvelualustalle. Keksi-hankkeen myötä Hyvis siirtyy uuteen Fujitsun to-teuttamaan Microsoft Sharepoint -teknologia-alustaan syksyn 2011 aikana. Järjestelmän määri-tyksiä voidaan hyödyntää kansallisesti.

65(70)

Keksi-hankkeen myötä Hyviksen kautta tarjottavat palvelut laajenevat merkittävästi. Kansallisen koordinaation tiivistäminen Hyviksen jatkokehittämisen yhteydessä voisi mahdollistaa Oma ter-veys –palvelujen pilotoinnin merkittävän alueellisen kehityshankkeen yhteydessä.

5.2.5 HUS Kelnet – Mielenterveystalo.fi HUS on kehittänyt mielenterveyspalvelujen porrasteisia verkkopalveluja Kelnet-hankkeissa, joista Kelnet 1 on valmistunut. Hankkeessa on toteutettu Mielenterveystalo.fi -portaali, jossa on tietoa muun muassa mielenterveysongelmista sekä alueellisista ja valtakunnallisista mielenterve-yspalveluista. Sivustolla on muun muassa oirenavigaattori, joka on tarkoitettu erityisesti sellaisil-le mielenterveysoireista kärsiville, jotka eivät ole vielä hoidossa mutta miettivät, mistä apua voisi saada. Ohjelma muun muassa opastaa käyttäjää, kysyy lisäkysymyksiä ja ohjaa lopuksi sopivien palveluiden ääreen. Lisäksi sivustolla on diagnoosin tai paikkakunnan perusteella tapahtuva pal-veluja tiedonhaku. Verkkopalvelu sisältää myös virtuaalisia vertaistukiryhmiä. Portaali on ollut käytössä Hyvinkään sairaanhoitoalueella ja sitä on laajennettu myös Peijaksen alueelle. Se on tarkoitus ottaa käyttöön myös Espoossa ja Vantaalla ja myöhemmin koko HUS:in ERVA-alueella. Palvelua ollaan laajentamassa myös Päijät-Hämeeseen ja monet muut alueet ovat olleet kiinnostuneita palvelusta. Kelnet 2 hankkeessa kehitetään Kelnet 1 (HUS-mielenterveystalon) alustalle ja sovellusympäris-töön psykiatrian verkkoterapiat mahdollistavan palvelun tietosisältö. Sähköisen asioinnin alusta tulee sisältämään useita eri komponentteja, joiden avulla potilaat voivat olla yhteydessä hoitoyk-sikköönsä. Tähän liittyy mm. videokonsultaatioprojekti, joka kattaa sekä ammattilaisten välisen että ammattilainen-potilas -välisen viestinnän. Hankkeessa kehitetään myös henkilökunnan kou-lutuspaketti. Tavoitteena on myös itsehoito-osion laajentaminen nuoriso- ja vanhuspsykiatriaan. Mielenterveystalo.fi kattaa palvelukokonaisuudesta seuraavat osuudet: • Riskitestit ja avuntarpeen itsearviointi

Palvelun oirenavigaattori toimii työkaluna avuntarpeen itsearviointiin ja ohjaa käyttäjän tar-vittaessa oikean palveluntarjoajan luo.


Palvelu sisältää mielenterveysongelmiin liittyvää validoitua tietoa sekä linkkejä oireen mu-kaiseen sairaus- ja hoitotietoon, mm. Duodecimin terveysportti.fi -palveluun.


Palveluja voi hakea kunnan, diagnoosin ja palvelutarjoajatyypin (kunta, yksityinen, jne.) pe-rusteella tai vapaasanahakuna. Palveluhakemistoa käsitellään tarkemmin Hyvinvointipalvelu-jen suunnittelu –palvelujen yhteydessä.

• Vertaistuki

Palvelussa on tarjolla vertaistukipalveluja: masennusfoorumi, ahdistusfoorumi ja päihdefoo-rumi. Keskustelualueelle osallistutaan nimimerkillä ja viestejä pääsee lukemaan ainoastaan tunnuksen saaneet käyttäjät sekä palvelun ylläpitäjä.

HUS tarjoaa Kelnet-hankkeessa kehitettyjä palveluja perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaan-hoitoon eri puolille Suomea. Palvelu on toteutettu HUS:in Sharepoint-asoinitialustalle. HUS on ilmaissut kiinnostuksensa kehittää ja pilotoida Kelnet-palveluja SADe-ohjelmassa.

66(70) 5.2.6 Terveyskeskus.fi

Terveyskeskus.fi on Medixine Oy:n ja Sanoma Oy:n tarjoama palvelu, joka käsittää valikoiman eri tahojen tuottamaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää sisältöä sekä Medixine Oy:n tuottamia palvelun Terveyskorttiin liittyviä interaktiivisia palveluja. Vuodesta 2007 toiminut sivusto raken-tuu terveysportaalin aihekohtaisista osastoista, lääkäri vastaa –palvelusta, terveysblogeista, ter-veysvideoista, terveyslaskureista ja riskitesteistä sekä terveysportti.fi –palvelun sähkeuutisista. Palvelu on käyttäjille ilmainen, mutta Terveyskortin yhteydessä voidaan tarjota maksullisia so-velluksia. Noin 20 000 kansalaista on ottanut käyttöön palvelun sähköisen Terveyskortin. Kortin voi perus-taa itse ja se on suojattu käyttäjätunnuksella ja salasanalla, henkilötietoja ei perustamisen yhtey-dessä ole pakko antaa. Terveyskorttia voi käyttää kaikkien terveys- ja hyvinvointitietojen kir-jaamiseen, tärkeistä asioista muistuttamiseen ja raportointiin. Suosituin käyttötapa on ollut laih-dutus, tärkeitä ovat olleet myös omien lasten terveystietojen kirjaus sekä ikäihmisten lääketieto-jen ylläpito. Kortin perustaneista naisia on 80% ja miehiä 20%. Aktiivisin ikäryhmä on 20-50 vuotiaat. Yli 50-vuotiaita on kortin perustajista 19%, alle 20-vuotiaita 24%. Terveyskeskus.fi kattaa palvelukokonaisuudesta seuraavat osuudet: • Terveyden omaseuranta:

Palvelu sisältää sähköisen terveyskortin, joka pitää sisällään terveyspäiväkirjan, terveyden seurantasovelluksia (verenpaine, painonhallinta, kolesteroli, saadut kalorit, vyötärön ympä-rys, liikunta, verensokeri, sokerihemoglobiini, otetut lääkkeet, insuliini, hemoglobiini, PEF, papa, mammografia), terveystietojen hallinnointiosion (lääkkeet, diagnoosit, allergiat, roko-tukset, kontaktit), tekstiviestimuistutukset.

• Riskitestit ja avuntarpeen itsearviointi AUDIT-alkoholinkäyttölaskuri, dementiariskilaskuri, depressioseula, diabetesriskitesti, elä-mäpeli, erektiohäiriötesti, infarktiriskilaskuri, itsetuntomittari, kalorilaskuri, kalsiumlaskuri, kasvukäyrä, liikuntatottumustesti, MIDAS-päänsärkyluokitus laskuri, nettiriippuvuustesti (IAT), nikotiiniriippuvuuslaskuri, painoindeksilaskuri, promillelaskuri, raskauslaskuri, sy-kealuelaskuri, syömistottumustesti, terveyskysely, uhkapelitesti, (SOGS), uniapnealaskuri.

• Yleinen terveys-, sairaus- ja hoitotieto Palvelu tarjoaa yleistä terveys- ja hyvinvointitietoa jaoteltuna aihekohtaisiin osastoihin, lää-käri vastaa –palvelun, terveysblogeja, terveysvideoita sekä terveyskirjasto.fi –palvelun säh-keuutisia.

• Vertaistuki Palvelussa on tarjolla moderoituja keskusteluryhmiä eri aihealueilta.

Terveyskeskus.fi on toistaiseksi kaikille kansalaisille avoin ja ilmainen palvelu.

5.2.7 Terve.fi, Tohtori.fi, Poliklinikka.fi Terve.fi ja sen alasivustot Tohtori.fi ja Poliklinikka.fi ovat Darwin Media Oy:n tuottama ja yllä-pitämä kaupallinen hyvinvointi- ja terveysportaalikokonaisuus. Klinikoiden sisällöt tuottaa sivus-ton toimitus ja hyvinvoinnin ja terveydenhuollon asiantuntijat yhteistyössä markkinoijien kanssa. Poliklinikka.fi -palvelussa on tietoa yli 150 sairaudesta tai terveysongelmasta, potilasohjeita, tes-tejä ja eri tutkimuksia. sivustolla on myös Lääketietokeskuksen Lääkeopas. Käyttäjien omat sai-

67(70)

rauskokemukset ja potilaskertomukset muodostavat oman kokonaisuutensa. Yleisen terveys- ja hyvinvointitiedon yhteydessä näytetään mainoksia. Tohtori.fi ja Poliklinikka.fi kattavat palvelukokonaisuudesta seuraavat osuudet: • Terveyden omaseuranta:

Sivustot sisältävät astmapäiväkirjaan, päänsärkypäiväkirjaan, kuukautispäiväkirjaan ja uni-päiväkirjaan. Lisäksi löytyy linkkejä mm. Coronarian erilaisiin oirepäiväkirjoihin. Luovutta-malla päiväkirjan käyttäjätunnuksen omalle lääkärilleen pääsee myös lääkäri seuraamaan päiväkirjaan tehtyjä merkintöjä ja analyyseja. Lääkärit kirjautuvat päiväkirjaan sukunimel-lään ja SV-numerolla.

• Riskitestit ja avuntarpeen itsearviointi Palvelu tarjoaa linkkejä mm. Coronarian tuottamiin riskitesteihin ja lomakkeisiin sekä järjes-töjen ja Kelan testeihin ja laskureihin.

• Yleinen terveys-, sairaus- ja hoitotieto Palvelu tarjoaa yleistä terveys- ja hyvinvointitietoa jaoteltuna aihekohtaisiin hyvinvointi- ja terveysklinikoihin (tohtori.fi), tai kanaviin (poliklinikka.fi), kuten allergia, flunssa, hyvä mie-li, kipu, lapset, masennus, painonhallinta, ruoansulatus, silmä, sydänterveys, terve suu. Li-säksi palvelu tarjoaa lääkäri vastaa –palvelun, terveysartikkeleita, itsehoito-ohjeita, lääketie-toa, terveysvideoita sekä uutisia.


Palvelu tarjoaa terveydenhuollon palveluhakemiston, jonka avulla voi hakea apteekkien, sai-raaloiden, terveyskeskusten, potilasjärjestöjen ja viranomaisten yhteystietoja.

• Vertaistuki

Palvelussa on tarjolla moderoituja keskusteluryhmiä eri aihealueilta. Terve.fi alasivustoineen on toistaiseksi kaikille kansalaisille avoin ja ilmainen palvelu.

5.3 Ulkomaan kokemuksia Ulkomaisia kansallisen tason palveluja on kartoitettu hyvin esimerkiksi SAINI-hankkeessa (mm. IZIP/Tsekki, USA), Sitran KATTAVA-projektissa (potilastietojärjestelmät) ja Tekes/FinnWell OmaHyvinvointi-hankkeessa (PHR). Tässä yhteydessä on arvioitu kokemuksia muutamista kan-sallisista omaterveysratkaisuista (Ruotsi, Tanska, Iso-Britannia ja yleisesti USA) ja mitä näistä kannattaa huomioida Suomen Oma terveys -palveluja kehitettäessä.

5.3.1 Ruotsi 1177.se on Ruotsissa kansallisesti käytössä oleva, vasta uusittu maakäräjien ja alueiden yhteinen kansalaisen omahoitopalvelu ja –portaali. Se on samalla myös valtakunnallinen 1177 –puhelinpalvelu. Palvelua kehittää ja siitä vastaa osapuolten voittoa tavoittelematon yhteisyritys Inera Ab. 1177.se sisältää mm. terveystietoa, palveluhakemiston ja vertailun (asiakastyytyväisyystietojen perusteella!), anonyymineuvonnan, henkilökohtaisen neuvonnan, ajanvarauspalvelun, SMS-muistutukset sekä jonotusajat. Palveluun on tulossa e-kutsut, terveysselvitykset, kiputestit, lääki-tykset, laboratoriotulokset, hoitosuunnitelma, lähetteet, potilaskertomustiedot, ja laajemmat mo-biilipalvelut.

68(70)

Sisällön portaalissa julkaistavaan materiaaliin, kuten terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviin artik-keleihin ja teksteihin, tuottavat lääkärit, hoitajat ja apteekkarit eri puolilta maata. Sisältöä työste-tään ja hiotaan useassa vaiheessa ja sitä ylläpitää 1177.se:n valtakunnallinen toimitus. Ruotsin mallin toimivuus perustuu yhtenäiseen ja helposti ohjattavaan terveydenhuoltojärjestel-mään. Päävastuu Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmästä on määkäräjillä eli parillakymmnellä maakunnalla. Potilaalla on oikeus valita terveyskeskus, jolta hän hakee palveluja. Kun potilas käyttää valinnanvapauttaan, julkinen rahoitus seuraa perässä. Maakäräjien toiminnan rahoitus pe-rustuu maakäräjäveron lisäksi valtion avustuksiin, asiakasmaksuihin ja sairausvakuutuskorvauk-siin. Ruotsin kunnat ovat kooltaan suomalaisia kuntia suurempia. Siitä huolimatta niiden tervey-denhuollon tehtävät ovat vaatimattomia. Maakäräjillä on terveydenhuollon järjestämisvastuu ja kunnat vastaavat kotisairaanhoidon ja kotihoidon sekä muiden sosiaalipalvelujen järjestämisestä.

5.3.2 Tanska Sundhed.dk -portaali on Tanskan kansallinen terveydenhuollon portaali, joka on tarkoitettu sekä kansalaisille ja ammattilaisille. Se sisältää mm. terveystietoa, palvelujen hakemisen ja vertailun, anonyymi- ja tunnisteellisen neuvonnan, ajanvarauspalvelun, jonotusajat, reseptien uusimisen, konsultaatiot, hoitopalautteet, laboratoriotulokset, lääkitykset ja potilaskertomustiedot. Merkille pantavaa on, että palvelu sisältää myös ammattilaisen työpöydän sisältäen mm. potilaskertomuk-set ja laboratoriodatan. Marraskuu 2010 oli historian vilkkain kuukausi, jolloin 350.000 tunnistettua käyttäjää käytti pal-velua kuukaudessa. Kehittäminen perustuu Tanskan terveydenhuollon digitalisointistrategiaan 2008-2012, jonka seu-rauksena päätettiin kansallisen tason vaatimukset ja standardit. Samalla päätettiin tuotantomalli, missä palvelut tuotetaan pääosin alueellisesti ja joihin on pääsy sundhed.dk:n kautta. Järjestelmä toimii kansallisena integrointialustana terveystiedoille, joita tulee 85:stä eri lähteestä yhteisesti sovittujen rajapintojen välityksellä. Palvelutuotantoa ja portaalin sisältöä koordinoi The Danish eHealth Portal yhtiö. Tanskan sähköisten terveyspalvelujen menestyksen takana on myös ollut selkeä ja homogeeni-nen terveydenhuollon toimintamalli (5 aluetta ja 98 kuntaa, joita ministeriö ohjaa), joka on rahoi-tettu julkisella rahoituksella yhdestä lähteestä. Fokus on ollut sekä kansalaisten valinnanvapau-dessa että ammattilaisten hyödyissä ja kustannussäästöissä. Lisäksi hyvä luottamus kansalaisten ja julkisen terveydenhuollon välillä on mahdollistanut henkilökohtaisten terveystietojen käsitte-lyn ja hoitoketjujen tehostamisen sähköisten palvelujen avulla.

5.3.3 Iso-Britannia NHS:n National Programme for IT (NPfIT) on ollut yli 11 miljardin punnan kehittämisohjelma, jonka tuloksena on syntynyt mm.

• Kansallinen NHS Care Records –järjestelmä sähköisten potilaskertomustietojen jakami-seen

• Sähköisen reseptin järjestelmä • PACS – kansallinen kuva-arkistointi ja tiedonsiirtojärjestelmä • Choose and Book – kansallinen ajanvarauspalvelu • HealthSpace – kansalaisen terveyskansio/PHR-palvelu.

Kansallinen ohjelma on keskeytetty liian kalliina ja kehittämistä jatketaan alueelliselta pohjalta.

69(70)

Kansalaisen terveyskansio HealthSpace on jäänyt kauaksi odotuksista. Vain 0,13% on avannut 2007-2010 välisen kokeilujakosn aikana käyttäjätilin, joka oikeuttaa katsomaan kertomustiivis-telmää (vrt. eKatselu), kun tavoite oli 5-10% väestöstä. Käyttäjien odotukset sisällöstä eivät koh-danneet tarjontaa eli palvelussa ei ollut riittävästi kiinnostavia vuorovaikutteisia palveluja eikä kohdennettua tietoa. Käyttäjät kaipasivat erityisesti dialogia ammattilaisten kanssa. Vain omaan käyttöön tallennetulla tiedolla ei nähty niin suurta arvoa, että palveluun kannattaisi siksi rekiste-röityä.

5.3.4 USA Noin 3,5 miljoonaa henkilöä käyttää Kaiser Permanenten My Health Manager PHR-palvelua USA:ssa. Kasvava määrä aktiivisia käyttäjiä osoittaa, että kansalaiset pitävät organisaation tar-joamaa terveyskansiota tehokkaana ja helppokäyttöisenä sähköisenä palveluna. My Health Ma-nager tarjoaa käyttäjälle turvallisen pääsyn henkilökohtaisiin terveystietoihin, turvallisen sähkö-postiyhteyden lääkäriin ja hoitajaan, mahdollisuuden lääkkeiden uusimiseen, mahdollisuuden ai-kojen varaamiseen, siirtämiseen ja perumiseen sekä pääsyn laboratoriotuloksiin. Joka kuukausi yli 800.000 turvasähköpostiviestiä lähetetään Kaiser Permanenten lääkäreille ja kliinikoille ja yli 1,2 miljoonaa laboratoriotulosta katsotaan palvelun kautta tehden näistä palveluista terveyskan-sion suosituimmat palvelut.

5.3.5 Yhteenveto ulkomaisista kokemuksista Edellä mainittujen ulkomaisten palvelujen kokemusten perusteella voidaan yhteenvetona todeta: • Priorisointi on tehtävä selkeiden poliittisten tavoitteiden (esim. kansalaisten valinnanvapaus

ja yhdenvertaisuus) ja saatavien hyötyjen perusteella (esim. asiakastyytyväisyys, kustannus-säästöt pitkällä aikavälillä).

• Lähtökohtana on oltava sekä kansalaisen/potilaan että ammattilaisen/hoitoyksikön välinen kommunikointi. Pelkät terveyden omaseurantapalvelut eivät kiinnosta keskeisiä kohderyhmiä riittävästi.

• Palvelujen kohdentaminen ja markkinointi oikeille kohde-/asiakasryhmille on tehtävä huolel-la, jotta käyttäjien odotukset, riittävät käyttäjämäärät ja palvelusta saatavat hyödyt saadaan kohtaamaan.

• Käytettävyys on erittäin tärkeää. Siksi mm. IZIP luopui vahvasta tunnistautumisesta ja Kaiser Permanente käyttää turvattua sähköpostia viestintään.

• Onnistuneilla palveluilla on selkeä hallintomalli ja rahoituspohja. Lainsäädännön tuki var-mistaa toteutuksen.

• Kehittäminen tehtävä on yksinkertaisissa, hallittavissa osissa. • Lähtökohtana tulee olla yhteisten käsitteiden, tietosisältöjen ja –rakenteiden määrittely kan-

sallisesti hyödyntäen kansainvälisiä standardeja. • Palveluarkkitehtuuri ja helposti toisiinsa liitettävät komponentit alentavat kehittämisen koko-

naiskustannuksia.

5.4 Sosiaalialan sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet Tieto‐ ja viestintätekniikan hyödyntäminen on sosiaalialalla arkipäivää. Kuntien sosiaalihuollon ja sosiaalialalla toimivien järjestöjen palvelutarjontaa ollaan siirtämässä yhä enemmän internetiin ja teknologiavälitteiseksi. Joissakin kunnissa kansalainen voi saada verkon välityksellä palvelui-hin liittyvää neuvontaa, hakea päivähoitopaikkaa tai toimeentulotukea. Myös sosiaalialan am-mattilaiset käyttävät työssään tietojärjestelmiä, erilaisia verkkopalveluja ja muita teknisiä työvä-lineitä. Silti nykyaikaisesta tieto‐ ja viestintäteknologiapotentiaalista hyödynnetään sosiaalialalla vain murto‐osaa. Teknologisille sovelluksille ja innovaatioille on alalla yhä lisääntyvää tarvetta.

70(70)

Tämän esiselvityksen yhteydessä tehtiin sosiaalialan sähköisten palvelujen nykytilan ja kehittä-mistarpeiden kartoitus. Sen tavoitteena oli muodostaa kuva sähköisistä sosiaalipalveluista, sosi-aalialan asiakastietojärjestelmistä ja niiden toimivuudesta sekä tarkentaa tulosten pohjalta kehit-tämistarpeita. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki kunnat ja kuntayhtymät sekä yksityiset ja järjestöjen sosiaalipalvelujen tuottajat. Tutkimuksen tuloksista on tehty erillinen yhteenvetora-portti (liite 22).

5.5 Yhteenveto palvelujen nykytilan haasteista Yhteenvetona palvelukokonaisuuden palvelujen nykytilasta voidaan todeta: • Toteutetut sähköiset palvelut ovat kuntien, kaupunkien ja sairaanhoitopiirien omia alueellisia

ratkaisuja – päällekkäinen kehittäminen hukkaa resursseja. • Prosessit ja toimintatavat ovat paikallisia tai alueellisia. Samat toiminnot ja prosessit on to-

teutettu eri tavoin eri paikoissa. • Määrityksissä on paljon hyviä käytäntöjä ja hyödynnetty standardiratkaisuja, mutta ei ole

otettu huomioon kansallisia vaatimuksia, kun niitä ei ole määritelty, eikä ratkaisujen levittä-mistä.

• Kilpailutukset on tehty paikallisesti – oikeudet ovat paikallisilla/alueellisilla toimijoilla ja/tai kaupallisilla palveluntarjoajilla.

• Suomesta on puuttunut vahva kansallinen toimija, jolla olisi koordinointi- ja toimeenpanoval-taa sekä alueellisesti kuntatasolla että valtakunnallisesti.

• Valtakunnallisia, kansalaisten käytettävissä olevia palveluja on vain muutamia: yleiset terveys- ja hoitotietopalvelut (esim. terveyskirjasto.fi, tervesuomi.fi) ja kaupalliset palvelut (esim. terveyskeskus.fi, tohtori.fi).

• Sosiaalitoimen sähköisiä tietoja asiointipalveluja on hyvin vähän. Vain suurimmat kun-nat/kaupungit tarjoavat näitä palveluja.

6 Liitteet Liite 1: SoTe kustannushyötylaskelma 20111201 Liite 2: SoTe hankesuunnitelma Liite 3: Riskirekisteri Liite 4: Viestintäsuunnitelma Liite 5: SADe-kriteerit Liite 6: Toimintamallit Liite 7: Palvelukuvaustaulukko Liite 8: Palvelukuvaukset Liite 9: Pilotointisuunnitelma Liite 10: Käyttöönottosuunnitelma Liite 11: Sosiaali- ja terveystiedon tuotanto ja jakelu -selvitys Liite 12: Avuntarpeen itsearviointi -esiselvitys Liite 13: Neuvontapalvelut-esiselvitys Liite 14: Palveluhakemisto-esiselvitys Liite 15: Palveluun hakeutuminen-esiselvitys Liite 16: Ajanvaraus-esiselvitys Liite 17: Arkkitehtuuri, terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys -selvitys Liite 18: Hoidon ja palvelun suunnittelu -esiselvitys Liite 19: Palautepalvelut-esiselvitys Liite 20: Sanastotyön hankesuunnittelu Liite 21: Vaikutusten ennakoiminen ja seuraaminen -tutkimussuunnitelma Liite 22: Sosiaalialan sähköisten palvelujen kartoitus 2010 Liite 23: Lainsäädännön esiselvitys

sosiaali- ja terveydenhuollon -palvelukokonaisuus · 2014-03-26 · tärkeää yhteistyössä on...

Documents