skypeÄ sytylle voip-sovellukset etäterveydenhuollossa · skypeÄ sytylle voip-sovellukset...
TRANSCRIPT
SKYPEÄ SYTYLLE
VoIP-sovellukset etäterveydenhuollossa
Reeta Nikurautio Opinnäytetyö 9.12.2007 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulu seudun ammattikorkeakoulu
3
OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUTIIVISTELMÄ Koulutusohjelma Opinnäytetyö Sivuja + Liitteitä
Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Insinöörityö 50 18 + Suuntautumisvaihtoehto Aika
Avopalvelu 2007 Työn tilaaja Työn tekijä
Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri Reeta Nikurautio ry. Työn nimi
Skypeä SYTYlle. VoIP-sovellukset etäterveydenhuollossa Asiasanat
internetpuhelu, VoIP, Skype, etäterveydenhuolto
Opinnäytetyössä selvitettiin teknologisia sovelluksia, joiden välityksellä voi
soittaa internetpuheluja. Ohjelmaa on tarkoitus käyttää asiakkaan ja
hoitohenkilökunnan väliseen yhteydenpitoon Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri
ry:n hallinnoimassa SYTY-nelikymppinen-projektissa. Projektin avulla
edistetään nelikymppisten lappilaisten naisten ja miesten sydänterveyttä.
Työssä esiteltiin tarkemmin Skype-ohjelma ja selvitettiin ohjelman käytön
mahdollisuus terveysasemien ja -keskuksien koneilla. Lisäksi työssä
suunniteltiin ja toteutettiin Skype-ohjelman käyttökoulutus terveydenhuollon
ammattilaisille sekä kyseltiin heidän mielipiteitä ohjelmasta.
Opinnäytetyössä todettiin, että Skypeä voidaan käyttää SYTY-nelikymppinen-
projektissa terveysasemilla ja -keskuksilla, jos hankitaan erillinen kone ja
internetlaajakaistayhteys ohjelman käyttöä varten. Ohjelmaa ei tule asentaa
terveysasemien ja -keskuksien koneisiin, jotka sisältävät salaisia potilastietoja.
Sekä terveysasemien ja -keskuksien asiakkaiden että hoitohenkilökunnan tulee
saada tarvittavat tiedot ohjelmasta sekä heille tulee opettaa Skype-ohjelman
käyttö.
4
SISÄLLYS
TIIVISTELMÄ
SISÄLLYS
LYHENNELUETTELO
1 JOHDANTO .......................................................................................................8
2 PROJEKTIN ESITTELY .....................................................................................9
2.1 SYTY-nelikymppinen .................................................................................9
2.2 Sydänterveyden edistäminen...................................................................10
2.3 Terveyspalvelujen saatavuus Lapissa .....................................................11
3 TYÖN SUORITTAMINEN.................................................................................15
3.1 Työn tavoite ja tehtävät............................................................................15
3.2 Opinnäytetyön aineisto ............................................................................16
4 INTERNETPUHELUT.......................................................................................17
4.1 Voice over Internet Protocol (VoIP)..........................................................17
4.2 Skype.......................................................................................................19
4.3 Adobe Acrobat Connect Professional ......................................................20
4.4 Marratech.................................................................................................21
4.5 Microsoft Office Communications Server 2007........................................23
5 SKYPE .............................................................................................................25
5.1 Skype-puhelut ..........................................................................................25
5.2 Skypen Windows-versio yrityksille ...........................................................26
5.3 Skypen turvallisuus ..................................................................................27
5.4 Skypen uhkat ...........................................................................................28
5.5 Vertaisverkko ...........................................................................................30
6 TULOKSET ......................................................................................................32
6.1 Ohjelmien vertailu ....................................................................................32
6.2 Skypen käyttäminen terveysasemien ja -keskuksien koneilla..................33
6.3 Skypen käyttökoulutus .............................................................................34
6.4 Kyselyiden tulokset ..................................................................................35
6.4.1 Esitietolomakkeet ...............................................................................35
6.4.2 Koulutuksen arviointi ..........................................................................37
5
7 JOHTOPÄÄTÖKSET........................................................................................40
8 POHDINTA.......................................................................................................42
LÄHTEET............................................................................................................45
LIITTEET
LIITE 1 Esitietolomake
LIITE 2 Palautelomake
LIITE 3 Skype-ohjeistus
6
LYHENNELUETTELO
A/D-muunnin: Muuntaa analogisen signaalin digitaaliseksi signaaliksi.
AES: (Advanced Encryption Standard) Symmetrinen lohkosalain tiedon
salaukseen ja suojaukseen.
Chat: Tietoverkon välityksellä tapahtuva reaaliaikainen keskustelu, jossa
osallistujat kirjoittavat kommenttinsa toisten luettavaksi.
D/A-muunnin: Muuntaa digitaalisen signaalin analogiseksi signaaliksi.
H.323: ITU:n suositus VoIP:n merkinantoprotokollaksi.
IETF: (The Internet Engineering Task Force) Internetprotokollien
standardoinnista vastaava organisaatio.
Internetkamera: Digitaalinen kamera, jolla saadaan välitettyä reaaliaikainen
kuva internetin kautta.
IP: (Internet Protocol, internetprotokolla) Tiedonsiirtoprotokolla, jossa dataa
siirretään internetyhteyden välityksellä.
ITU: (International Telecommunication Union) Kansainvälinen televiestintäliitto.
Televiestintäverkkoja ja -palveluja kansainvälisesti koordinoiva järjestö.
Laajakaistayhteys: Tietoliikenneyhteys, joka mahdollistaa tietoverkoissa
olevan tiedon nopean ja vaivattoman käytön. Laajakaistayhteyksien
tiedonsiirtonopeus on vähintään 256 kilobittiä sekunnissa.
NAT: (Network Address Translation) Menetelmä, jolla muunnetaan sisäverkon
yksityiset verkko-osoitteet yhden julkisen osoitteen taakse.
7
Palomuuri: Tietoverkoissa eristävä moniosainen järjestelmä, joka suodattaa
suojattavan verkon ja vaarallisemman verkon välisiä yhteyksiä.
P2P: (Peer to Peer) Vertaisverkko, jossa ei ole kiinteitä palvelimia eikä
asiakkaita, vaan jokainen verkkoon kytketty kone toimii sekä palvelimena että
asiakkaana verkon muille koneille.
RTP: (Real-time Transport Protocol) Tietoliikenneprotokolla reaaliaikaisen
datan, kuten äänen ja kuvan siirtoon pakettiverkoissa.
RSA: (Road Safety Authority) Epäsymmetrinen julkisen avaimen
salausalgoritmi.
SIP: (Session Initation Protocol) IEFT:n määrittelemä merkinantoprotokolla, jota
voidaan käyttää IP-puheessa ja myös muissa internetin sovelluksessa, joka
tarvitsee kahden tai useamman tahon välisiä istuntoja.
SPIT: (Spam over Internet Telephony) Roskapostin vastine VoIP-puheluissa.
STUN: Palvelin, jonka avulla NAT-laitteen asiakkaat voivat luoda puheluita
VOIP-palvelimeen.
TURN: Palvelin, joka sallii NAT-laitteen ja palomuurin takana olevan
päätelaitteen vastaanottamaan dataa TCP- ja UDP-yhteyksien yli.
VOIP: (Voice over IP) Tarkoittaa puheensiirtoa internetprotokollan avulla
internetissä.
8
1 JOHDANTO
Opinnäytetyössä esitellään teknologisia toimintamalleja käytettäväksi asiakkaan
ja hoitohenkilökunnan väliseen yhteydenpitoon Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri
ry:n hallinnoimassa SYTY-nelikymppinen-projektissa. Projektin tarkoituksena on
edistää nelikymppisten lappilaisten miesten ja naisten sydänterveyttä.
Opinnäytetyössä keskitytään pääasiassa esittelemään Skype-ohjelmistoa, jota
oli suunniteltu käytettäväksi projektissa jo ennen opinnäytetyön aloittamista.
Työssä selvitetään Skype-ohjelman käyttömahdollisuudet terveysasemien ja
-keskuksien koneilla sekä ohjelman edut ja haitat. Työssä esitellään
teoreettisesti muita mahdollisia teknologisia sovelluksia, jotka voisivat ratkaista
Pohjois-Suomen erityispiirteisiin, esimerkiksi pitkiin välimatkoihin, liittyviä
ongelmia terveydenhuollossa. Selvityksen lisäksi työssä suunnitellaan ja
toteutetaan Skypen käyttökoulutus projektiin SYTY-nelikymppinen-projektiin
osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille.
Opinnäytetyötä käytetään myöhemmin hyödyksi SYTY-nelikymppinen-
projektissa uusien kuntien osallistuessa mukaan projektiin. Opinnäytetyön
raporttiosuudesta terveysasemien ja -keskuksien tietohallintopäälliköt saavat
tietoa Skypestä ja vaihtoehtoisista ohjelmista. Projekti antaa kunnille
mahdollisuuden itse päättää teknologisen toimintamallin, jonka kunta ottaa
käyttöönsä terveysasemilla ja -keskuksissa. SYTY-nelikymppinen-projektiin
osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset saavat Skype-ohjelman
käyttökoulutuksen opinnäytetyön tekijältä. Terveydenhuollon ammattilaisille
opinnäytetyö tuo tutuksi Skype-ohjelman sekä antaa ohjeita Skypen
asennuksesta, puheluiden soitoista, vastaamisesta, puheluneuvotteluista ja
videopuheluista.
9
2 PROJEKTIN ESITTELY
2.1 SYTY-nelikymppinen
Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri aloitti SYTY-nelikymppinen-projektin
yhteistyössä Lapin Sydänpiirin ja Terve Lappi -hankkeen kanssa helmikuussa
2007. SYTY-nelikymppinen- eli Sydänten terveydeksi 40-vuotiaassa
työikäisessä Lapin läänin väestössä -projektin avulla halutaan edistää
nelikymppisten lappilaisten miesten ja naisten sydänterveyttä. Projekti on
Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:n hallinnoima ja projekti kestää vuoteen
2009. (1, s. 1; 2, s. 1.)
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat pääosin elintapasairauksia, joita voitaisiin
huomattavasti vähentää elintapoja muuttamalla. Yleisiä sydän- ja
verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli
sekä ylipaino. Sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa lisäävät myös
epäterveellinen ravinto, tupakointi ja vähäinen liikunta. Sairastuminen
sydänsairauksiin on valtakunnallisesti suurinta Lapin alueella, jossa pitkät
välimatkat sairaaloiden ja terveyskeskusten välillä vaikeuttavat sairauksien ensi-
ja jatkohoidon toteutumista. (2, s. 2; 3.)
SYTY-nelikymppinen-projektin tavoitteena on tunnistaa riskiyksilöt soveltamalla
systemaattisia terveystarkastuksia nelikymppisille lappilaisille miehille ja naisille
yhdessä julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuoltojen kanssa.
Terveystarkastuksien yhteydessä mitataan sydän- ja verisuonisairauksien
riskitekijöitä sekä annetaan yksilöllistä tai ryhmässä tapahtuvaa opastusta ja
terveysneuvontaa riskien vähentämiseksi. (1, s. 2; 2, s. 4.)
SYTY-nelikymppinen-projekti tarjoaa mahdollisuuden kehittää uutta
terveysneuvontakäytäntöä. Projekti antaa koulutusta terveydenhuollon
ammattilaisille riskiryhmien kartoittamiseen sekä yksilö- ja ryhmäneuvontaan.
Tarkoituksena on pienentää Suomen alueellisia terveyseroja sekä vähentää
10
syrjäseutujen ja suurten asutuskeskusten välisiä eriarvoistumisia
terveyspalvelujen saatavuudessa. (2, s. 3.)
Hankkeen tavoitteena on myös luoda uusia teknologisia sovelluksia
ratkaisemaan Pohjois-Suomen erityispiirteisiin kuuluvia ongelmia. Ongelmana
ovat esimerkiksi pitkät välimatkat terveyspalvelujen saatavuudessa.
Teknologisia sovelluksia tulisi pystyä hyödyntämään yksilö- ja
ryhmäohjauksessa, jolla tuetaan tai korvataan julkisen sektorin ja
työterveyshuollon toiminta. Tällöin elintapaohjauksen paikkakunta- tai
työpaikkakohtaisesta organisoinnista vastaisi esimerkiksi SYTY-nelikymppinen-
projektin kouluttama ohjaaja. (2, s. 4.)
2.2 Sydänterveyden edistäminen
SYTY-nelikymppinen-projektin päätarkoituksena on edistää lappilaisten
nelikymppisten miesten ja naisten sydänterveyttä. Suomalaisten sydänterveys
on kehittynyt myönteisesti viime vuosikymmeninä. Kehityksestä huolimatta
suomalaisten kolesteroli- ja verenpainetasot ovat yhä kansainvälisesti korkeita,
joten lisätoimia sekä sydänterveyden edistämiseksi että sydän- ja
verisuonisairauksien ehkäisemiseksi tarvitaan edelleen. Sydän- ja
verisuonitautien ehkäisytyössä on oleellista suunnata yksilökohtaisia
toimenpiteitä henkilöihin, joilla on suuri vaara sairastua sydän- ja
verisuonisairauksiin. (4, s. 11.)
Esimerkiksi kohonnut kolesteroli ja verenpaine sekä tupakointi ovat yksittäisiä
riskitekijöitä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Näiden yksittäisten
riskitekijöiden lisäksi olisi syytä kiinnittää huomiota henkilöihin, joilla on
samanaikaisesti poikkeavuus useassa riskitekijässä. Riskiyksilöt voidaan löytää
kartoittamalla koko riskitekijäprofiili. (4, s. 13–14.)
Perinteiset elintapakysymykset, kuten terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja
painonhallinta ovat keskeisiä tekijöitä kaikkien valtimosairauksien ehkäisyssä.
Samalla terveelliset elintavat ehkäisevät myös monia muita sairauksia,
11
parantavat toimintakykyä sekä lisäävät hyvinvointia. Sydänterveyden
edistämisellä vaikutetaan myös nuorempien ikäryhmien työssä jaksamiseen ja
tuetaan ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä. (4, s. 11–12.)
2.3 Terveyspalvelujen saatavuus Lapissa
Lapissa haasteita tasavertaisten terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen
tuovat pitkät etäisyydet ja harva asutus. Lapin kunnista Enontekiöllä, Inarissa,
Kittilässä, Muoniossa, Utsjoella ja Sodankylässä väestöntiheys on alle 1
asukasta neliökilometrillä. Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä väestöntiheys
on yli 5 asukasta neliökilometrillä. Kuntakeskusten välisten matkojen lisäksi
myös kuntien sisäiset välimatkat ovat Lapissa suuret ja lähin
terveydenhuoltopalvelu voi asukkaalla olla kymmenien kilometrien päässä.
Kuvassa 1 on esitetty Lapin maakunnan asukastiheys ja terveyspalveluiden
sijainti. (5.)
12
KUVA 1. Vuoden 2005 asukastiheys ja terveyspalveluiden sijainti Lapin
maakunnassa (6)
Vuonna 2005 Lapin maakunnan koko väestöstä 77 % asui 10 km:n säteellä
terveyskeskuksista ja 93 % asui enintään 30 km:n säteellä lähimmästä
terveyskeskuksesta. Lapin sairaanhoitopiirin kunnissa 10 km:n säteellä asui 71
% ja 30 km:n säteellä asui 90 % väestöstä. Taulukossa 1 on terveyspalvelun
saatavuutta tarkasteltu ikäryhmittäin. (6.)
13
TAULUKKO 1. Kuntalaisten etäisyydet asuinpaikan ja terveysaseman ja
-keskuksen välillä ikäryhmittäin (6)
Maaliskuussa vuonna 2000 uudistetussa perustuslaissa vahvistettiin
kansalaisten perustuslaillista asemaa ja oikeuksia peruspalvelujen saantiin
asuinpaikasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Kansalaiset ovat
entistä aktiivisempia peräämään oikeuksiaan lakisääteisten ja totuttujen
palvelujen saantiin. Keskeisiä vaatimuksia ovat oikeudet lasten päivähoitoon,
kouluavustajiin, erilaisiin kuljetuksiin, terveyspalveluihin, sosiaalitukeen,
opintojen avustamiseen ja vanhustenhuoltoon väestönkasvun edellyttämällä
tavalla. (7, s. 11.)
Lainsäädäntö edellyttää yhtäläistä peruspalvelutasoa maan kaikissa osissa.
Peruspalvelutason yhtäläisyyden toteutumiseen ongelmia tuottavat etäisyydet ja
väestön asukastiheys. (7, s. 11.) Lapin kuntien taajama-alueiden ulkopuolella
asuvalle väestölle terveysasemaan ja -keskukseen pääsy voi olla pahimmillaan
tuntien ajomatkan päässä. Tämä asettaa Lapin kunnissa asuvat ihmiset
eriarvoiseen asemaan terveyspalvelun saatavuudessa.
14
Teknologian kehittyessä tekniikan merkitys on kasvanut palveluntuotannossa
myös terveydenhuollon alalla. Näin on erityisesti syrjäseuduilla, jossa vähäisen
väestön ja pitkien etäisyyksien vuoksi joudutaan palveluita korvaamaan
informaatiotekniikan käytöllä. Tällöin kysymykseen tulee muun muassa
etäterveydenhuollon tarjoaminen ja ylläpito. (7, s. 10–11; 8, s. 2–4.)
Lapin kunnissa etäterveydenhuolto mahdollistaa hoitotoimenpiteiden tekemisen
yhä nopeammin ja laajemmalti. Esimerkiksi terveysaseman ja -keskuksen
asiakkaan ei tarvitse enää käydä vastaanotolla, vaan riittää, että
terveydenhuollon ammattilainen voi konsultoida asiakasta teknologiaa apuna
käyttäen. Etäterveydenhuolto nopeuttaa hoitoa erityisesti syrjäisillä seuduilla,
jolloin epätasa-arvo asutuskeskusten ja syrjäisten seutujen välillä vähenee
terveyspalvelujen saatavuuden osalta. (7, s. 10–11; 8, s. 2–4.)
15
3 TYÖN SUORITTAMINEN
3.1 Työn tavoite ja tehtävät
Opinnäytetyön pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Pohjanmaan
Sydänpiiri ry:n toimeksiannosta Skype-ohjelman käyttömahdollisuutta SYTY-
nelikymppinen-projektissa.
Opinnäytetyön tehtävät voitiin jakaa seuraavasti:
1. Etsittiin teknologisia toimintamalleja, jotka voivat ratkaista Pohjois-
Suomen erityispiirteisiin kuuluvia esimerkiksi pitkistä välimatkoista
johtuvia ongelmia terveydenhuollossa.
2. Selvitettiin Skypen käyttömahdollisuutta SYTY-nelikymppinen-
projektissa.
3. Suunniteltiin ja toteutettiin Skypen käyttökoulutus projektiin osallistuville
terveydenhuollon ammattilaisille.
4. Toteutettiin mielipidekysely Skypen käyttökoulutuksen riittävyydestä ja
osuvuudesta koulutukseen osallistujille sekä heidän kokemuksistaan
Skypen käytöstä.
Tutkimuksen kuluessa Skypen käyttömahdollisuutta SYTY-nelikymppinen-
projektissa tarkennettiin. Työssä pyrittiin kartoittamaan Skypen
käyttömahdollisuudet terveysasemien ja -keskuksien koneilla tietoturvariskin
vuoksi sekä selvittämään yrityksien tai yhteisöjen tarve lisensoida ohjelma.
16
3.2 Opinnäytetyön aineisto
Opinnäytetyössä kerättiin teoriatietoa sekä kirjallisista että sähköisistä lähteistä.
Työn aiheesta oli kirjallista aineistoa saatavilla vähän. Varsinkin Skype-
ohjelman versiot päivittyvät nopeasti, joten ajankohtaista kirjallista materiaalia
ohjelmasta ei olisi mahdollista toteuttaa. Skype-ohjelmiston tietoturvasta
hankittiin lisäksi tietoa yrityksien tietohallintopäälliköiltä (9; 10).
Skypen käyttökoulutukseen osallistuneet olivat terveydenhuoltoalan
ammattilaisia Enontekiöltä, Kemijärveltä, Kittilästä, Muoniosta, Ranualta ja
Sallasta. Opinnäytetyössä tehtiin kaksi kyselyä SYTY-nelikymppinen-projektin
Skype-käyttökoulutukseen osallistujille. Skype-koulutukseen osallistuneiden
lähtötaso selvitettiin esitietolomakkeella (liite 1). Tämän lisäksi
esitietolomakkeen avulla haluttiin selvittää osallistujien käsityksiä Skypen
käytettävyydestä terveydenhuollossa.
Skype-koulutuksen jälkeen osallistujille jaettiin palautelomakkeet (liite 2), joilla
pyrittiin kartoittamaan osallistujien mielipiteet koulutuksen hyödyllisyydestä ja
riittävyydestä sekä saamaan palautetta koulutuksesta. Kysymyslomakkeiden
avoimien kysymysten avulla kerättiin tietoa uskomuksista, käsityksistä ja
mielipiteistä Skype-ohjelmasta. Avoimien kysymysten käyttöä perusteltiin sillä,
että ne antavat vastaajille mahdollisuuden sanoa, mitä he todella ajattelevat.
17
4 INTERNETPUHELUT
Internetpuhelu on verkon yli tapahtuva ääniyhteys, joka toteutetaan VoIP-
tekniikkalla. Internetpuheluita voidaan soittaa joko VoIP-puhelimella tai erillisen
VoIP-ohjelmiston avulla. VoIP-puhelin on tavanomaisen puhelimen näköinen
erillinen laite, joka kytketään suoraan internetverkkoon tai internetyhteydellä
varustettuun tietokoneeseen. VoIP-ohjelmisto on tietokoneessa toimiva
ohjelma, johon tarvitaan kuulokkeet tai kaiutin ja mikrofoni puheyhteyden
toteuttamiseksi. (11, s. 14.)
Internetpuhelu voidaan soittaa internetpuheluihin kykenevien päätelaitteiden,
kuten tietokoneiden välillä tai päätelaitteen ja yleisen puhelinverkon välillä.
Internetpuhelut ovat suosittuja, koska ne ovat kuluttajalle edullisempia kuin
yleisessä puhelinverkossa soitetut puhelut. Internetpalvelimella on paljon tarjolla
erilaisia sekä ilmaisia että maksullisia VoIP-ohjelmistoja. (11, s. 14; 12, s. 129.)
4.1 Voice over Internet Protocol (VoIP)
VoIP (Voice over Internet Protocol) on puheensiirtoa internetprotokollaan (IP)
perustuvissa verkoissa. VoIP-puheensiirrossa ääni hajotetaan pieniksi paloiksi
eli näytteiksi, jotka sijoitetaan IP-paketteihin ja lähetään verkon yli. VoIP on
termi tekniikalle, jonka avulla voidaan siirtää ääntä ja videokuvaa
reaaliaikaisesti internetin välityksellä. Se toimii kaikkialla, missä on käytettävissä
tarvittavan nopea internetyhteys. VoIP on tuonut mukanaan mediaintegraation,
joka tarkoittaa erityyppisten medioiden kuten tekstin, kuvan, äänen ja videon
yhdistämistä. (11, s. 1, 21–35.)
VoIP-järjestelmät koostuvat puhelun muodostukseen käytetyistä
merkinantoprotokollista ja äänen siirtoon käytetyistä puheprotokollista.
Puheensiirrossa analoginen ääni muunnetaan digitaaliseksi A/D-muuntimella,
jonka jälkeen äänipaketit pakataan datapaketteihin käyttäen real-time-
protokollaa (RTP). RTP varmistaa, että paketit tulevat perille oikea-aikaisesti.
18
Digitaaliseksi muunnettu data lähetetään lopuksi verkon yli IP-paketeissa
vastaanottajalle. (12, s. 181–182; 13, s. 62.)
Vastaanottopäässä digitaalinen signaali puretaan paketeista ja tulkitaan
äänisignaaliksi D/A-muuntimella. RTP-protokollan käyttö signaalin välityksessä
mahdollistaa lähetettyjen pakettien järjestämisen vastaanottopäässä sekä saa
aikaan sen, että puuttuvia paketteja ei odoteta liian kauan. Kaikkia
datapaketteja ei ole välttämätöntä vastaanottaa, mutta paketeista täytyy
muodostua jatkuva virta ja niiden täytyy olla oikeassa järjestyksessä. Puheen
ymmärrettävyyden vuoksi ääntä lähetettäessä oikea-aikaisuus ja pakettien
perille tulo oikeassa järjestyksessä on tärkeää. Tiedonsiirto nopeuden tulee olla
tarpeeksi suuri, jotta keskustelu osapuolten välillä olisi mahdollista. (12, s. 181–
182; 13, s. 62.)
VoIP-järjestelmän kaksi käytetyintä merkinantoprotokollaa ovat H.323 ja SIP.
H.323 on vuonna 1996 annettu ITU:n suositus VoIP:n merkinantoprotokollaksi.
H.323 on määritys äänen, videon ja datan lähettämisestä. Siihen kuuluu muun
muassa puhelun merkinantoa ja ohjausta sekä multimedian kuljetusta ja
ohjausta. H.323-merkinantoprotokollan elementit ovat päätelaite (terminal),
yhdyskäytävä (gateway), portinvartija (gatekeeper) ja monipisteohjain
(multipoint control unit, MCU). SIP (Session Initiation Protocol) on yhteysjakson
aloitusprotokolla. Se on sovelluskerroksen merkinantoprotokolla, jota käytetään
multimediaistuntojen muodostamiseen, ylläpitoon ja lopettamiseen. SIP:n
kehitys alkoi 1990-luvulla. IETF:n määrittelemää SIP-merkinantoprotokollaa
voidaan käyttää IP-puheessa ja sen avulla voidaan muodostaa kahden tai
useamman henkilön välisiä istuntoja, jotka voivat olla esimerkiksi
videoneuvotteluita tai puheluita. Käyttäjät ovat tavoitettavissa
sähköpostimaisten SIP-osoitteiden kautta. (12, s. 232–236, 253; 14, s. 231–
255.)
VoIP-teknologia on altis useille hyökkäyksille kuten viruksille. VoIP:aan liittyvä
SPIT (Spam over Internet Telephony) on kasvava ongelma VoIP-teknologiassa.
SPIT on roskapostin vastine VoIP-puheluissa ja tarkoittaa roskapuheluita. VoIP
antaa mahdollisuuden soittaa miljoonia roskapuheluja päivässä yhdestä
19
tietokoneesta. Ongelmaa pahentaa se, että roskapuhelujen välitys on
lähettäjälle ilmaista ja siksi kannattavaa. VoIP:n turvaamiseen voidaan käyttää
samoja menetelmiä kuin muidenkin internetsovelluksien turvaamiseen.
Organisaatioiden sisäiset VoIP-järjestelmät voidaan turvata tehokkaasti
esimerkiksi minimoimalla verkkoon pääsevien protokollien ja koneiden määrä,
salaamalla VoIP-liikenne aina kun mahdollista sekä sijoittamalla VoIP-
palvelimet eri lähiverkkoihin ja hallinta-alueisiin kuin muut palvelimet. (11, s. 38–
39.)
4.2 Skype
Skype on internetin verkkopuheluihin tarkoitettu ilmainen tietokoneohjelma, joka
käyttää P2P-teknologiaa välitysalustanaan. Skype-ohjelman on kehittänyt
ruotsalainen Niklas Zennström yhdessä tanskalaisen Janus Friisin kanssa
vuonna 2003. Skype on saatavilla 28 eri kielellä ja se on käytössä useassa
maassa. Tietokoneen, laajakaistainternetyhteyden ja Skype-ohjelman avulla voi
ilmaiseksi soittaa, lähettää pikaviestejä ja videokuvaa toiseen tietokoneeseen
sekä soittaa edullisesti puheluita lanka- ja matkapuhelimiin ympäri maailmaa.
(15.)
Skype-ohjelman avulla käyttäjä voi soittaa suoraan tietokoneeltaan puhelut,
jotka välitetään internetin kautta. Puhelu tapahtuu Skype-osoitteiden avulla
tietokoneesta toiseen tietokoneeseen, tietokoneelta lanka- tai matkapuhelimeen
tai puhelimesta Skype-ohjelmalla varustettuun tietokoneeseen. Ohjelman avulla
voi myös lähettää pikaviestejä (chat) ja siirtää tiedostoja. Skypen käyttö vaatii
tietokoneelta vain internetyhteyden, Skype-tilin luonnin, kirjautumisen Skype-
palvelimelle sekä kuulokkeen ja mikrofonin. (16, s. 3.)
Skype-ohjelma on pääasiassa tarkoitettu kahden käyttäjän välisiin puheluihin,
mutta konferenssipuhelun avulla mukana voi olla maksimissaan kymmenen
samanaikaista keskustelijaa (isäntä + yhdeksän osallistujaa). Skype
mahdollistaa myös videopuhelut, kunhan käyttäjillä ovat internetkamerat.
Videopuhelut onnistuvat vain kahden käyttäjän välillä. (15; 16, s. 4.) Skype on
20
kaikkien internetkäyttäjien saatavilla osoitteessa www.skype.com. Skypen
sivuilta ohjelman voi ladata itselleen ilmaiseksi. Sivulta löytyvät myös ohjeet
Skypen asennukseen ja käyttöön.
4.3 Adobe Acrobat Connect Professional
Adobe Connect Professional sopii moniin erilaisiin tilanteiseen, kuten potilaan ja
hoitohenkilökunnan välisiin kontakteihin. Järjestelmän avulla kotona oleva
potilas voi itsenäisesti ottaa yhteyttä hoitohenkilökuntaan tai kotihoidossa
hoitaja ja potilas pystyvät kommunikoimaan lääkärin kanssa. (17.) Esimerkiksi
terveydenhuollossa Acrobat Connect Professional -ohjelma on käytössä
Mensheds Australia Ltd -organisaatiossa. Mensheds Australia on erikoistunut
miesten hyvinvointiin ja terveyteen. Se kannustaa miehiä huolehtimaan omasta
terveydestään ja antaa tietoa ihmisen hyvinvoinnista. Mensheds Australia
käyttää ohjelmaa organisaation jäsenten väliseen kommunikointiin ja yhteistyön
tekemiseen ympäri maata sekä maailmanlaajuisesti. Ohjelma on
helppokäyttöinen ja se mahdollistaa ryhmien ja yksilöiden kokoontumisen
miehille järjestettyyn omaan kokoontumishuoneeseen, johon käyttäjillä on suora
URL-osoite. (18, s. 1–4.)
Adobe Connect Professional on käytössä myös Vantaan seurakuntayhtymällä.
Järjestelmän avulla pidetään hartaushetkiä, koulutuksia, rippikoulua sekä
isoiskoulutuksia. Vantaa seurakuntayhtymässä on tällä hetkellä suunnitelmissa
ripittäytymistä verkon kautta niin, että kahdenvälistä keskustelua ei tule kukaan
muu häiritsemään. (17.)
Connect Professional on internetpohjainen järjestelmä, jonka avulla käyttäjät
voivat muun muassa pitää verkkokokouksia ja -neuvotteluita sekä
samanaikaisesti nauhoittaa niitä. Connect Professional -järjestelmän käyttöön
käyttäjät tarvitsevat järjestelmän lisäksi sekä tietokoneen että
laajakaistainternetyhteyden. Videon ja äänen hyödyntämiseen käyttäjät
tarvitsevat myös internetkameran sekä kuulokkeet ja mikrofonin. Connect
Professional -järjestelmä ei tarvitse erillisiä ohjelmistoasennuksia, koska
21
järjestelmä perustuu selaimen Flash-laajennukseen. Flash tarkoittaa
kehitysympäristöä, jonka avulla voi luoda vuorovaikutteisia kuvia sekä esityksiä.
(19.)
Connect Professional koostuu Server-ohjelmistosta, joka on järjestelmän ydin,
sekä neljästä erillisestä toiminnallisesta moduulista eli itsenäisistä toimivista
osista. Moduulit on jaettu neljään osaan, jotka ovat training, meeting, presenter
ja event. Trainingin avulla voi hallita online-opetusta ja -oppimista. Meetingillä
voi järjestää reaaliaikaisia kokouksia ja seminaareja. Meeting-moduuli
mahdollistaa myös videoneuvottelut. Presenterillä voi julkaista esimerkiksi
PowerPointin kautta selostettuja, itseopiskeluun tarkoitettuja materiaaleja.
Event-moduulilla voi seurata osallistujien rekisteröitymistä online-seminaareihin
ja esittelytapahtumiin. Event voi antaa huomautuksia ja automaattisia
sähköposti-muistutuksia. Moduuli luo yksityiskohtaiset raportit osallistujista,
rekisteröitymisistä, osallistumisesta sekä rekisteröitymisvaiheessa annetuista
tiedoista. Käyttäjä voi itse rakentaa Acobat Connect Pro -järjestelmän
tarpeidensa mukaisesti valitsemalla sopivat moduulit ja niiden toiminnallisuuden
laajuuden. (19.)
KUVA 2. Adobe Acrobat Connect Pro -järjestelmän yleiskuvaus (19)
4.4 Marratech
Marratech-ohjelmalla on jo monia käyttäjiä terveydenhuollossa. Yksi Ruotsin
suurimmista sairaaloista käyttää ohjelmaa sekä se on käytössä Intiassa
telelääketieteellisessä tarkoituksessa. Lisäksi Alcatel Spacen asiakkaat
Ranskassa ja Italiassa käyttävät ohjelmaa lääketieteelliseen tarkoitukseen
22
satelliitin kautta. Tarkempaa tietoa asiakastapauksista Marratech-ohjelman
tarjoajat eivät voi antaa. (20.)
Marratech koostuu kahdesta eri ohjelmistosta, ilmaisesta Clientista sekä
maksullisesta Manager-palvelinohjelmistosta. Clientit eli asiakkaat ottavat
yhteyttä palvelimeen, missä kokoukset ja koulutukset voidaan järjestää.
Ratkaisu toimii Windows-, MAC- sekä Linux-käyttöjärjestelmillä. Windows-
käyttöjärjestelmän käyttövaatimukset käytettäessä Marratech-
asiakasohjelmistoa ovat PIII-suorittimella varustettu 1 GHz:n tietokone,
Windows 2000- tai XP (Pro- tai Home-versio) -käyttöjärjestelmä sekä vähintään
512 megatavua RAM-muistia. (21.)
Ohjelman avulla muodostetaan yhteys suojattuun ryhmätyöympäristöön, jossa
voidaan siirtää puheääntä, käyttää interaktiivista työtaulua, jakaa tietoa ja
asiakirjoja sekä keskustella ja lähettää chat-viestejä ryhmissä tai kahden
käyttäjän kesken. Käyttäjillä on mahdollisuus olla keskenään näköyhteydessä
internetkameroilla. Kuvassa 3 on esitelty ohjelman toiminnot. (21.)
23
KUVA 3. Marratech-ohjelman toiminnot (21)
Marratech-ohjelman hinta määräytyy samanaikaisten käyttäjien mukaan.
Marratech Concurrent 10 -ratkaisun hinta on noin 14 000 euroa. Ratkaisulla voi
olla useita kymmeniä aktiivisia käyttäjiä, mutta samaan aikaan virtuaalisiin
neuvotteluhuoneisiin mahtuu yhteensä vain lisenssin mukainen 10 käyttäjää.
(22.)
4.5 Microsoft Office Communications Server 2007
Microsoft Office Communications Server 2007 -ohjelma on käytössä muun
muassa Eastern Health -organisaatiossa, joka tuottaa terveydenhuollon
palveluja Victorian osavaltiossa Australiassa. Yritys tuottaa julkisia
terveydenhuollon palveluja noin 800 000 ihmiselle 2800 neliökilometrin alueella
itäisessä Melbournessa. Yli 7000 hengen henkilökunta työskentelee viidessä
sairaalassa, jotka sijaitsevat maantieteellisesti laajalla alueella. Organisaatio
käyttää ohjelmaa apuna henkilökunnan väliseen kommunikointiin. Eastern
Health suosittelee ohjelman kommunikaatiorakennetta, joka on samalla
luotettava ja laajennettavissa oleva. Eastern Health on jo käyttänyt sähköpostia
24
ja tavallisia puhelinyhteyksiä yhteydenpitoon, mutta se ei ole ollut tarpeeksi
tehokasta. (23, s. 2–4.)
Microsoft Office Communications Server 2007 on uudistettu versio Microsoftin
Live Communications Server 2005:stä. Ohjelma tarjoaa pikaviestien
lähettämisen sekä VoIP- ja videopuhelut, jotka perustuvat SIP-standardiin.
Ohjelma antaa hyvän ohjelman hallittavuuden IT-hallinnoijille. Ohjelmassa
palvelinten välinen liikenne on salattua ja molemmin puolin tunnistettua.
Ohjelma tukee asiakas-palvelin- ja palvelin-asiakassalausta sekä mahdollistaa
räätälöityjen sovellusten rakentamisen. Järjestelmään voidaan ottaa
liittoutumisella mukaan myös ulkopuolisia organisaatioita, kuten asiakkaita,
jolloin viestintä niihin on myös salattua. (24; 25.)
Microsoft Office Communications Server 2007 tarjoaa virtuaalisen
kokouspaikan, joka on aina vapaana eikä sitä ei tarvitse varata etukäteen.
Esityksen pitäjä voi koota kaikki osallistujat kokousaulaan sen sijaan, että kaikki
liittyisivät suoraan kokoukseen. Näin kokouksen pitäjä voi etukäteen saada
selville osallistujat ja sallia tai kieltää heidän pääsynsä kokoukseen. Ohjelma
mahdollistaa myös kokouksien nauhoitukset. Henkilöt, jotka eivät ole päässeet
kokoukseen tai koulutukseen, voivat katsoa nauhoituksia Microsoft Windows
Media Playerin avulla tai ladata nauhoituksen katsottavaksi myöhemmin. (24;
25.)
25
5 SKYPE
Opinnäytetyössä on kuvattu Skype-ohjelmaa tarkemmin, koska SYTY-
nelikymppinen-projektissa tullaan käyttämään ohjelmaa hyödyksi yksilö- ja
ryhmäohjauksessa. Skype-ohjelma käyttää VoIP- ja P2P-teknologiaa ja se
voidaan ladata joko Windows- tai Linux-käyttöjärjestelmää käyttävälle PC:lle,
MAC-koneelle, kämmenmikrolle tai matkapuhelimelle (26).
Erityyppisiin koneisiin ja käyttöjärjestelmiin ladattava ohjelma sisältää erilaiset
laitteistovaatimukset, jotka löytyvät Skypen kotisivuilta www.skype.com. Jos
ohjelma ladataan Windows-koneelle, järjestelmävaatimukset ovat Windows
2000 tai XP (XP videopuheluille), äänikortti, kuulokkeet ja mikrofoni,
internetyhteys, 128 megatavua RAM-muistia ja 50 megatavua vapaata tilaa
kovalevyllä. Internetyhteyden tulisi mieluiten olla laajakaista yhteys.
Näköpuheluja varten käyttäjä tarvitsee tietokoneen, jossa on vähintään 1 GHz:n
prosessori, 256 Mt RAM-muistia sekä internetkameran. (26.)
5.1 Skype-puhelut
Skypellä käyttäjät voivat keskustella sekä lähettää pikaviestejä ja tiedostoja
ilmaiseksi tietokoneelta toiseen tietokoneeseen. Skype tarjoaa myös maksullisia
Skype Out- ja Skype In -palveluja, jotka yhdistävät perinteisen puhelinverkon ja
internetin. Skype Out -palvelussa käyttäjä voi soittaa VoIP-puheluja yleisen
puhelinverkon tilaajille. Skype In -palvelussa käyttäjä voi ostaa itselleen
numeron, jonka avulla yleisen puhelinverkon tilaajat voivat soittaa Skype In
-palvelun käyttäjälle. Skype Out- ja Skype In -palveluiden yhteistyökumppanina
Suomessa toimii TDC Song. (27, s. 3–4.)
Yhteistyökumppani TDC Song toteuttaa Skype In -palvelun silloin, kun
palvelussa käytetään suomalaisia tilaajanumeroita. Skype In -palvelun
puhelinnumeroihin perinteisessä puhelinverkossa soitetut puhelut ohjautuvat
TDC Songille, joka muuntaa ne IP-yhdyskäytävän avulla IP-puheluiksi. TDC
26
Song ohjaa VoIP-puhelunmuodostussignaloinnin Skypen palvelimelle, joka
välittää signaloinnin edelleen Skype In -käyttäjille. Skype Out -palvelussa TDC
Song tarjoaa Skypelle perinteistä puhelinverkkopalvelua, jossa Skypen
kyseiseen puhelinverkkoon ohjaamat puhelut muunnetaan piirikytkentäiseksi
puheeksi ja ohjataan edelleen oikeaan perinteisen puhelinverkon numeroon.
Suomeen suuntautuva Skype Out -liikenne saattaa kulkea Suomeen muidenkin
kuin TDC Songin kautta. (27, s. 4–5.)
Skype Out- ja Skype In -palvelut voidaan yhdistää samaan käyttöliittymään,
mutta ne ovat sopimuksellisesti erillisiä palveluita sekä ne myydään erikseen.
Kumpikin palvelu toimii prepaid-periaatteella, jolloin käyttäjä lataa rahaa Skype-
tilille palvelun käyttöä varten. Palveluiden käytöstä veloitetaan
minuuttiperusteisesti. Ilman Skype Out -palvelua käyttäjä ei pysty soittamaan
puheluita yleiseen puhelinverkkoon ja vastaavasti ilman Skype In -palvelua
käyttäjä ei pysty vastaanottamaan puheluja yleisestä puhelinverkosta. (27, s.
10.)
5.2 Skypen Windows-versio yrityksille
Skype tarjoaa omaa ohjelman versiota myös yrityksille. Yrityksille suunnatussa
Skypen Windows-versiossa on samat toiminnot kuin vakioversiossa, mutta se
sisältää lisäksi Windows Installer -asennuspakkauksen (MSI). Asennuspakkaus
helpottaa Skype-asennusta ja -hallintaa. Sen avulla pääkäyttäjät voivat asentaa
ohjelman usealle työpisteelle yhtä aikaa ja hallinnoida Skype-liikennettä
yrityksen verkkoympäristössä. Yrityksille suunnatussa versiossa luvataan
lisäturvallisuutta yrityskäyttöön, helpon käyttöönoton yrityksen kaikkiin koneisiin
sekä paremmat hallintaominaisuudet kuin vakioversiossa. (28.)
Skypen yritysversiossa pääkäyttäjät voivat jakaa työntekijöilleen Skype-
puheaikaa keskitetysti online-käyttöliittymän kautta. Puhelut Skype-
ohjelmistojen välillä ovat ilmaisia ja Skype Out -palvelun avulla voi soittaa
edullisesti tavallisiin lanka- tai matkapuhelimiin. Online-käyttöliittymän avulla
yrityksessä voidaan seurata puhelinkuluja reaaliaikaisesti. Skype arvioi
27
yrityskäyttäjiä olevan noin 30 prosenttia noin 170 miljoonasta käyttäjästä. (28;
29.)
5.3 Skypen turvallisuus
Skype perustuu vertaisverkkoihin eikä siten ole standardinmukainen, joten sen
käyttöön liittyy myös ongelmia. Ohjelma ei ole yhteensopiva VoIP-, H.323- ja
SIP-standardien kanssa eikä siten pysty kommunikoimaan muiden VoIP-
ohjelmien kanssa. Skypen puhelut ja pikaviestit kulkevat salattuna koko
tietoliikenneverkon yli. Salaus tapahtuu 256-bitin AES-salauksella. (11, s. 14–
15; 14, s. 48–50.)
AES-salaus on lohkosalaukseen perustuva symmetrinen salausalgoritmi.
Symmetrisessä salauksessa viestin salauksen purkamiseen tarvittava avain on
suoraan johdettavissa salausavaimesta. Symmetrisissä salausalgoritmeissa
viesti salataan ja salaus puretaan samalla avaimella. Symmetrisen salauksen
merkittävin etu on salausmenetelmän nopeus. Ongelmana salauksessa on
avainten hallinta, sillä viestin lähettäjällä ja vastaanottajalla tulee olla tiedossa
sama salausavain. (30.)
Skype-ohjelmassa avainten neuvottelu tapahtuu 1536–2048-bittisellä RSA:lla,
joka tarkoittaa epäsymmetristä salausta. RSA-salauksessa käytetään
avainparia, joista toinen avain on julkinen (public key) ja toinen yksityinen
(private key). Julkisella avaimella salattu viesti voidaan avata kyseessä olevan
avainparin yksityisellä avaimella ja päinvastoin. Epäsymmetrisen salauksen
etuja symmetrisiin salausalgoritmeihin verrattuna on avaintenhallinnan
yksinkertaisuus. Julkisen avaimen algoritmien heikkous on salauksen hitaus.
Skype toimii http- ja https-proxien sekä monien yhdyskäytävien ja palomuurien
lävitse hyödyntäen TURN (Travelsal Using Relay; Internet draf: draft-resenberg-
midcom-turn-06)- ja STUN (Simple Travelsal of User Datagram Protocol (UDP)
Through Network Address Translators (NAT)) -tekniikoita. (11, s. 14–15; 14, s.
48–50; 31.)
28
Skypen login-server on ainut kiinteä yksikkö Skype-verkossa. Käyttäjien täytyy
rekisteröityä login-serverille käyttääkseen ohjelmaa. Login-server ilmoittaa
käyttäjän olemassaolosta muille käyttäjille, tarkistaa, ovatko asiakkaat NATin tai
palomuurin takana, ja tunnistaa ohjelmaan kirjautuneena olevat käyttäjät.
Skypessä on kaksi erilaista solmutyyppiä, tavallisen palvelimen solmu ja
supersolmu. Tavallisen palvelimen solmuja ovat käyttäjät, jotka ovat asentaneet
ohjelman koneeseen ja ovat kirjautuneena ohjelmaan. Nämä tavallisen
palvelimen solmut yhdistyvät supersolmuun soittaessaan Skype-puheluita.
Käyttäjä voi ryhtyä tietämättään supersolmuksi, jos käyttäjän koneessa on
riittävästi kapasiteettia ja hyvät yhteydet. Supersolmujen avulla hoidetaan
käyttäjien paikallistamiset ja reititettävät puhelut. Yksittäinen käyttäjä ei voi
estää supersolmua mitenkään eikä edes varmuudella havaita muutosta. (32, s.
1–2; 33.)
Skype arpoo asennettaessa tietyn portin tulevien kutsujen kuuntelua varten.
Lisäksi avataan TCP:lle vaihtoehtoiset portit 80 (HTTP) ja 443 (HTTPS). Skype
käyttää koodaukseen ja dekoodaukseen iLBC- ja iSAC-koodekkeja.
Kaistanleveys on 50 Hz - 8000 Hz, ja hyvä puheenlaatu onkin yksi Skypen
selkeistä vahvuuksista. Kaistanleveyttä Skype tarvitsee minimissään 1,5 kB/s eli
12,3 kbit/s kohtuulliseen puheenlaatuun. (32, s. 1–2; 33.)
5.4 Skypen uhkat
Skype-ohjelman suurimpana uhkana pidetään Skype-liikenteen esteetöntä
kulkemista palomuurien läpi. Ohjelma käyttää www-liikenteelle varattua porttia
palomuurin ja NATin ohitukseen. Skype-ohjelmalla ei ole kiinteätä palvelinta,
vaan ohjelman kirjautuneet käyttäjien koneet toimivat sekä palvelimena että
asiakkaana Skype-verkon muille koneille. Pääperiaate on, että kaikki työasemat
voivat olla keskenään yhteydessä toisiinsa eikä tieto kulje keskitetyn palvelimen
kautta. (35, s. 44; 35.)
Brittiläisen tutkimusryhmä UKERNAn vuonna 2006 julkaisemasta selvityksestä
käy ilmi, että Skype voi aiheuttaa internetyhteyden hidastumista. Tulokseen
29
päädyttiin ottamalla selvää Skypen toimintatavoista JANET-verkossa, joka on
rakennettu koulutus- ja tutkimustarpeisiin. Tutkimuksessa selvisi, että Skype-
ohjelma voi siirtää puheluita myös muiden Skype-käyttäjien kautta, vaikka he
eivät itse olisi osallisena puhelussa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen Skypeen
kirjautunut käyttäjä voi toimia haluamattaan puheluiden välittäjänä eli
supersolmuna. Lisäksi tutkimuksessa saatiin selville, että Skype lisää liikennettä
käyttäjän verkossa. Tutkijat testasivat Skypen liikennettä JANET-verkossa. He
eivät soittaneet itse yhtäkään puhelua Skypellä, mutta mittauksissa kuitenkin
todettiin useita satoja avoimia yhteyksiä, jotka käyttivät tutkimusryhmän
verkkoyhteyttä. (36, s. 1–3.)
Skypen käytön uhkana ovat myös haittaohjelmat. Ohjelman kautta
haittaohjelmia käyttäjä voi saada vastaanottamalla hänelle lähetetyn tiedoston.
Vastaanottamastaan tiedostosta käyttäjä voikin saada haittaohjelman, joka voi
olla esimerkiksi virus tai vakoiluohjelma. Tiedoston lähettäjänä voi olla oikea
henkilö tai verkkomato, joka on jo saastuttanut toisen käyttäjän tietokoneen.
Haittaohjelmatartunnan saaneelta koneelta yleensä halutaan etsiä tietoja, kuten
sähköpostiosoitteita, salasanoja ja dokumentteja. Konetta voidaan käyttää myös
roskapostiviestien lähettämiseen tai muuhun laittomaan toimintaan. (37.)
Skype-ohjelman käyttäjä ei tiedä, mitä kaikkea ohjelma tekee näkyvien
ominaisuuksiensa lisäksi. Ohjelmassa voi olla tuntemattomia lisätoimintoja ja
takaportteja. Skype voi esimerkiksi kerätä tietoja soittajista ja lähettää niitä
kolmansille osapuolille. Skypen salaisia lisätoimintoja on ollut muun muassa
ohjelmaan liitetty EasyBits-sovellus, joka on tarkoitettu lisäosien hallintaan.
Tämä sovellus luki käyttäjän koneen emolevyn sarjanumeron. Skype-yhtiön
mukaan emolevyjen sarjanumeroita kerättiin ohjelman lisäosien kopiosuojausta
varten muille ohjelmien valmistajille eikä tähän liittyvässä tiedonkeruussa ollut
mitään epäselvää tai epäilyttävää. Kuitenkin tämä lisäominaisuus herätti
epäluuloja Skypen käyttäjissä ja toiminto on poistettu Skype-versiosta 3.0.0.216
ja uudemmista. (38; 39; 40.)
30
5.5 Vertaisverkko
P2P (Peer to Peer) on vertaisverkkotekniikka, jonka pääasiallinen tarkoitus on,
että verkon käyttäjät voivat jakaa koneidensa levyasemat ja oheislaitteet
muiden verkossa olevien käyttöön. Useasti vertaisverkkoa käytetään musiikki-
ja elokuvatiedostojen jakoon. P2P-verkkoa voidaan kuitenkin käyttää
muuhunkin kuin tiedostojen siirtoon, kuten VoIP-ratkaisuun perustuva Skype
tekee. (34, s. 45; 35; 42, s. 1–2.)
Vertaisverkkotekniikka mahdollistaa P2P-verkossa olevien koneiden toiminnan
ilman kiinteätä palvelinta, koska jokainen P2P-verkossa oleva kone toimii
verkon palvelimena. P2P-tekniikka on vaihtoehtoinen malli perinteiselle asiakas-
palvelinmallille, jossa kaikki lähetetyt tiedostot kulkevat keskitetyn palvelimen
kautta. P2P-verkkoon perustuvassa mallissa liitetty kone voi olla samaan aikaan
sekä asiakas että palvelin. Koska vertaisverkossa ei ole keskitettyä palvelinta,
se mahdollistaa nopeamman tiedon leviämiseen P2P-verkossa. (35; 42, s. 1–2.)
KUVA 4. Kaksi verkon palvelinmallia (35)
31
Vertaisverkkojen edut liittyvät varmuuteen. Yhden tietokoneen katoaminen
verkosta ei yleensä vaikuta P2P-verkon toimintaan mitenkään, toisin kuin
tavallisissa verkoissa. P2P-verkkojen avulla saavutetaan myös yleensä
paremmat tiedonsiirtonopeudet, koska käyttäjät eivät käytä samaa palvelinta
tiedon siirtämiseen. Tällöin siirtonopeudet eivät ole rajoittuneet yhden ainoan
palvelimen tiedonsiirtokapasiteettiin. Vertaisverkkojen suurimmat uhkat ovat
viruksien leviäminen ja lisäksi näiden verkkojen hallinta on erittäin vaikeaa. (35.)
32
6 TULOKSET
6.1 Ohjelmien vertailu
Kaikki opinnäytetyössä esitellyt ohjelmat tarjoavat hyvät mahdollisuudet
asiakkaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten väliseen yhteydenpitoon SYTY-
nelikymppinen-projektissa. Ohjelmissa ovat samat perusominaisuudet, mutta
niiden hinnat vaihtelevat suuresti. Nämä ohjelmien perustiedot ovat esitelty
taulukossa 2.
TAULUKKO 2. Ohjelmien vertailu
Ohjelma Skype
Marratech Manager ja Marratech Client
Adobe Acrobat Connect Professional
Microsoft Office Communications Server 2007
Järjestelmä-vaatimukset
Windows (2000, XP, Vista), Mac OS X, Linux
Windows (2000, XP, Vista), Mac OS X, Linux
Windows, Mac OS X
Windows (2000, Vista, XP)
Laitteisto-vaatimukset
Prosessori 1 GHz, RAM 128 MB kuulokemikrofoni, internetkamera
Prosessori 1,5 GHz, RAM 512 MB, kuulokemikrofoni ja internetkamera
Prosessori 1,5 GHz, RAM 512 MB, kuulokemikrofoni, internetkamera, Flash Player 8 tai 9
Prosessori 1,5 GHz, RAM 512 MB, kuulokemikrofoni ja internetkamera
Ominai-suudet
Kahden keskiset puhelut, konferenssi-puhelut, videopuhelut, pikaviestit, tiedostojen jako
VoIP- ja videopuhelut, ääni- ja kuvaneuvottelut, pikaviestit
VoIP- ja videopuhelut, ääni- ja kuvaneuvottelut, pikaviestit, nauhoitukset, tiedostojen jako
VoIP- ja videopuhelut, ääni- ja kuvaneuvottelut, pikaviestit, puheluiden nauhoitukset, tiedostojen jako
Hinta Ilmainen Manager noin 14 000 €, Client ilmainen
1. vuosi noin 4000 €, seuraavat vuodet noin 2500 €
Hinta riippuu ohjelman hankintamallista ja jälleenmyyjästä
Skype-ohjelma havaittiin hyväksi SYTY-nelikymppinen-projektissa. Ohjelma on
ilmainen ja helppokäyttöinen sekä se on kaikkien niiden käyttäjien saatavilla,
joilla on ohjelmaan tarvittavat laitteistot ja yhteydet. Ohjelman hyödyllisyyttä
33
voidaan perustella myös sillä, että samalla asiakkaat oppivat ohjelman käytön ja
voivat käyttää sitä muuhunkin yhteydenpitoon kuin terveydenhuollon
ammattilaisten kanssa käytyihin keskusteluihin.
Skypeä on mahdollista käyttää SYTY-nelikymppinen-projektissa, jos
terveysasemiin ja -keskuksiin hankitaan erillinen kone ja internetyhteys
ohjelman käyttöä varten. Lisäksi hoitohenkilökunnan ja asiakkaiden tulee saada
tarvittava tieto ohjelmasta ja sen turvallisesta käytöstä. Skype-puheluiden hyvän
salauksen ansiosta puheluiden salakuuntelu on lähes mahdotonta, joten
salakuuntelumahdollisuus jätetään käsittelemättä opinnäytetyössä.
Skypen käytön ongelmana on osapuolten tunnistuksen varmistaminen. Tämä
tarkoittaa sitä, onko henkilö todellakin sama, kuin hän väittää olevansa. Tähän
ratkaisuna voidaan käyttää valmiiksi tehtyjä käyttäjätunnuksia ja salasanoja,
jotka annetaan asiakkaille. Skype-käyttäjien supersolmuksi muuttumista
voidaan estää sillä, että ohjelmasta kirjaudutaan aina ulos käytön jälkeen ja
alkuasetukset asetetaan niin, että ohjelma ei kirjaudu sisään automaattisesti
koneen käynnistyessä.
6.2 Skypen käyttäminen terveysasemien ja -keskuksien koneilla
Opinnäytetyön tulokset Skypen käytöstä terveysasemien ja -keskuksien koneille
perustuvat yritysten tietohallintopäälliköiden kanssa käytyihin
sähköpostiviestikeskusteluihin sekä sähköisiin materiaaleihin. Skypen suosio
perustuu ohjelman ilmaiseen saatavuuteen, helppoon käyttöön, ilmaisiin Skype-
ohjelmien välisiin puheluihin sekä edullisiin Skype In- ja Skype Out -palveluihin.
Ilmaiset ominaisuudet ovat yritysten ja yhteisöjen käytettävissä ilmaiseksi, ja
maksullisista ominaisuuksista täytyy maksaa normaalit käyttömaksut. Ohjelmaa
ei myöskään tarvitse lisensoida yritys- eikä yhteisökäytössä. Skypen käyttäjän
kannattaa kuitenkin tutustua ohjelman tietoturvaan, erityisesti työasemilla, joilla
käsitellään luottamuksellisia tietoja.
34
Haittaohjelmien vuoksi Skypeä ei tulisi asentaa työasemiin, joissa käsitellään
luottamuksellista tietoa. Koska haittaohjelmatartunnan saaneelta koneelta
halutaan yleensä etsiä salaisia tietoja, voi tartunnan saanut kone olla
tietoturvariski terveysasemille ja -keskuksille. Haittaohjelmat saattavat myös
tehdä tietokoneesta esimerkiksi sähköpostipalvelimen. Tämä palvelin tukkii
ulosmenevän kaistan lähettämällä itsestään kopioita pitkin maailmaa koko
kaistan leveydeltä. Jos viruksen saanut kone on liitettynä sisäiseen verkkoon,
saattaa saastunut kone levittää viruksia pahimmassa tapauksessa kaikkiin
sisäverkoissa oleviin koneisiin. (37.)
Skype-ohjelmalla varustettua työasemaa ei tulisi kytkeä terveyskeskuksien
sisäiseen verkkoon, koska Skype vaatii työasemalta suoran
tietoliikenneyhteyden maailmalle. Jos Skype on asennettu sisäverkossa
olevaan työasemaan, se generoi valtavan määrän liikennettä, jonka palomuuri
oletuksena estää. Tämä aiheuttaa vääriä hälytyksiä ja peittää alleen
mahdollisten oikeiden haittaohjelmien liikenteen. Skype-ohjelma ei ole
myöskään keskitetysti hallittavissa, joten ohjelmaan ei vielä voida keskitetysti
asentaa korjauspäivityksiä. (9; 36 s. 1–3.)
6.3 Skypen käyttökoulutus
SYTY-nelikymppinen-projekti järjesti Rovaniemellä Skype-koulutuksen projektiin
osallistuville terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Koulutus järjestettiin torstaina
1.11.2007 Rovaniemen TE-keskuksen tiloissa ja sen kesto oli 1,5 tuntia.
Koulutusta antoi opinnäytetyön tekijä ja koulutukseen osallistui kolmetoista
terveydenhuollon ammattilaista: viisi terveydenhoitajaa, neljä
työterveyshoitajaa, yksi sairaanhoitaja, kaksi fysioterapeuttia ja yksi
laboratorionhoitaja. Kaikki osallistujat olivat naisia.
Esitietolomakkeen (liite 1) kanssa osallistujille lähetettiin ensitietopaketti
Skypestä, jossa oli perustietoa ohjelmasta sekä asennusohjeet. Haluttiin, että
osallistujat saisivat tutustua materiaaliin ja Skypeen ennen varsinaista
koulutusta. Varsinaiseen koulutukseen tehtiin Skypen perustoiminnot kattava
35
ohjeistus (liite 3). Se sisälsi perustiedot Skypestä, ohjeet Skypen asennuksesta
koneelle, kontaktien etsimiset ja lisäämiset ohjelmassa, puheluiden soitot ja
puheluiden vastaanottamiset sekä videopuheluiden ja neuvottelupuheluiden
aloitukset.
Koulutuksessa esiteltiin Skype-ohjelma, kerrottiin ohjelman uhkista ja eduista
sekä opastettiin ohjelman asennuksessa ja käytössä. Skypen käytöstä
järjestettiin demonstraatio, jossa näytettiin ohjelman toiminnoista puheluiden
soittaminen ja vastaaminen sekä videopuheluiden aloittaminen. Koulutuksessa
soitettiin Skypellä hyvinvointiteknologian insinööri Anne Keskitalolle Ouluun ja
Sydänliiton projektipäällikkö Satu Sandströmille Helsinkiin. Kumpaankin
henkilöön saatiin näköyhteys internetkameran avulla. Tarkoituksena oli näyttää
Skypen puheluneuvottelu, mutta Annea ja Satua ei tavoitettu yhtä aikaa
Skypessä. Lopuksi osallistujille jaettiin palautelomakkeet (liite 2), joilla haluttiin
selvittää osallistujien mielipide Skype-koulutuksen hyödyllisyydestä ja
opettavaisuudesta.
6.4 Kyselyiden tulokset
6.4.1 Esitietolomakkeet
Ennen Skypen käyttökoulutusta osallistujille lähetettiin täytettäväksi
esitietolomakkeet (liite 1) sähköpostitse. Lomakkeen mukana oli lähetekirjelmä,
jossa kerrottiin kyselyn tarkoituksesta ja lomakkeen palautuksesta.
Esitietolomake tuli palauttaa SYTY-nelikymppinen-projektin projektipäällikkö
Pirjo Nikulalle tai sähköpostitse suoraan opinnäytetyön tekijälle.
Esitietolomakkeita lähetettiin kaikkiaan neljätoista kappaletta, joihin vastaukset
saatiin kahdeltatoista vastaajalta. Tuloksia tarkasteltaessa viitataan vastaajien
kotikuntaan. Haastateltavien vastauksien perässä on vastaajan kotikunta.
Esitietolomakkeen avulla saatiin selville, että kahdestatoista vastaajasta
kymmenen oli kuullut Skype-ohjelmasta aiemmin ja näistä neljällä oli ennestään
kokemuksia ohjelman käytöstä. Kukaan vastanneista ei ollut asentanut Skype-
36
ohjelmaa tietokoneelle. Kaikki esitietolomakkeeseen vastanneet kokivat tulevan
Skype-koulutuksen hyödylliseksi ja tarpeelliseksi itselleen. Skype-ohjelman
käyttöön tarvittavaa laajakaistayhteyden saatavuutta epäiltiin Sallassa ja
Enontekiöllä. Näissä kunnissa laajakaista yhteyden uskottiin toimivan
taajamissa, mutta ei taajamien ulkopuolella. Yksi kolmesta kittiläläisestä epäili
internetlaajakaistayhteyden toimivuutta Kittilän kunnassa.
”Yhteydet (laajakaistayhteydet) eivät yllä kaikkiin koteihin”
(Enontekiö)
”Eivät (laajakaistayhteydet) toimi kaikkialla” (Kittilä)
Skype-ohjelman käytön arveltiin säästävän sekä hoitajien että potilaiden aikaa
terveydenhuollossa. Lisäksi positiiviseksi asiaksi koettiin, ettei potilaiden tarvitse
tulla käymään terveyskeskuksessa tai -asemalla. Terveysneuvonnat voidaan
antaa Skypeä apuna käyttäen eivätkä pitkät välimatkat olisi esteenä
yhteydenpidossa.
”Uskoisin olevan todella käyttökelpoinen pitkien etäisyyksien
kunnassa jolloin syrjäkyläläisetkin pystyvät osallistumaan ryhmiin”
(Enontekiö)
”Säästää aikaa ja matkakuluja” (Ranua)
Skypen käytön negatiiviset puolet terveydenhuollossa nähtiin asiakkaiden
näkökulmasta. Kaksi kuudestatoista vastaajasta arveli, ettei asiakkailla ole
käytössä tietokoneita eikä ohjelman käyttötaitoja. Tämän lisäksi he arvelivat,
että kaikilla asiakkailla ei ole halukkuutta käyttää tietokonetta.
”Ei ole tietokoneita eikä käyttötaitoja asiakkailla” (Salla)
”Ehkä, kaikki ei ole halukkaita asiakaspuolella käyttämään
tietokonetta” (Salla)
37
Laajakaistainternetyhteyksien saatavuuden uskottiin tuottavan ongelmia Skypen
käytössä. Kaikilla kuntalaisilla ei ole mahdollisuutta saada laajakaistayhteyttä,
joten ohjelma ei ole silloin käytettävissä. Vastaajat olivat huolissaan teknisistä
syistä johtuvista ongelmista, jos Skype-yhteydet ei tarvittaessa toimisikaan
halutulla tavalla. Muutama vastaajista pelkäsi ohjelman lisäävän
hoitohenkilökunnan työmäärää.
”Ei (Skypen käyttö) onnistu koko kunnassa” (Salla)
”Lisääkö työmääräämme ennestään, ja toimiiko yhteydet aina
tarvittaessa niin kuin pitäisi” (Kemijärvi)
Skypen käytön soveltuvuutta epäiltiin ryhmäohjauksessa. Vastaajien
ennakkoluulot liittyivät lähinnä heidän tietämättömyyteensä Skype-ohjelmasta,
koska he eivät tienneet ohjelman puhelinneuvottelumahdollisuudesta.
Ryhmäohjauksissa Skypen käytön arveltiin säästävän sekä asiakkaiden että
hoitohenkilökunnan aikaa, koska asioita käydään läpi puhelimitse. Näin jokaisen
asiakkaan kanssa ei tarvitse käydä erillistä puhelinkeskustelua, vaan kaikki
asiat käydään läpi yhdellä soitolla.
”En ymmärrä miten voin olla koko ryhmän kanssa yhtä aikaa
(yhteydessä), mutta eiköhän se selviä” (Muonio)
”Ryhmiä varmaan helpottaa, ettei tarvitse lähteä kaukaa käymään.
Ajansäästöä. Käymme paljon asioita puhelimitse läpi” (Salla)
6.4.2 Koulutuksen arviointi
Koulutuksen jälkeen jaettiin palautelomakkeet (liite 2), joiden avulla selvitettiin
osallistujien mielipiteitä Skype-koulutuksesta ja hyödyllisyydestä heille itselleen.
Palautelomakkeisiin vastanneita oli 13 terveydenhuollon ammattilaista. Skype-
koulutus täytti osallistujien tarpeet ja vaatimukset. Jokainen koulutukseen
osallistuja koki Skypen käytön helpoksi sekä kaikille vastaajille oli jäänyt
38
ohjelmasta päällimmäiseksi mieleen ilmainen saatavuus ja käyttö. Lisäksi kaikki
osallistujat uskoivat osaavansa käyttää ohjelmaa koulutuksen jälkeen Skype-
ohjeistusta apuna käyttäen.
”Tämän hetkinen tunne että selviän sen (Skypen) käytöstä”
(Ranua)
”Ilmainen ja helppo” (Kittilä)
Koulutuksen jälkeen osallistujien varmuus ohjelman käytöstä lisääntyi.
Vastaajat kokivat, että saivat koulutuksesta intoa ja uskallusta käyttää ohjelmaa.
Hyvän puolena pidettiin, että ohjelmaa voi käyttää sekä työssä että kotona. Eräs
vastaaja pohti ohjelman hyödyntämistä myös muissa työtilanteissa kuin
kyseisessä projektissa.
”Ei ainakaan ole vastustusta alkaa sitä käyttämään. Voi miettiä
myös muuten sen hyötykäyttöä omassa työssä” (Ranua)
”Uskallan käyttää (Skypeä)” (Kittilä)
”(Skype) Tulee olemaan varmaankin kätevä ja helppo jahka pääsee
kokeilemaan käytännössä” (Kittilä)
Palaute Skype-koulutuksesta oli kaikilta vastaajilta positiivista. Koulutuksen
selkeyttä ja asiakaslähtöisyyttä arvostettiin ja pidettiin tärkeänä. Asioita, mitä
vastaajat olivat jääneet kaipaamaan koulutuksessa, ei osattu heti koulutuksen
jälkeen eritellä. Epäiltiin, että kysymyksiä tulee vasta, kun aloittaa itsenäisesti
ohjelman käytön. Eräs vastaajista uskoi saavansa apua Skypen käytössä
työpaikan ATK-tukihenkilöiltä.
”Rauhallinen selkeä opetus” (Ranua)
”Ei tule mitään (asioita) mieleen (mitä jäi kaipaamaan
koulutuksessa)” (Kittilä)
39
”Minulla on kyllä tarvittaessa mahdollisuus saada apua ATK-
tukihenkilöltä” (Muonio)
40
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Skype-koulutusta antoi opinnäytetyön tekijä SYTY-nelikymppinen-projektiin
osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille. Skype-koulutuksella ei ole
valmiiksi suunniteltua mallia. Viittauksia koulutuksen sisällöstä saadaan
opinnäytetyön kyselylomakkeista, joista ilmenee, että koulutuksen pitäisi
keskittyä Skypen perustoimintojen käsittelemiseen. Skype-ohjelma on laajalti
tunnettu, mutta käyttäjäkokemukset ovat vähäiset. Kyselyistä kävi ilmi, että
suurin osa vastaajista oli kuullut ohjelmasta mutta vähemmistö oli käyttänyt sitä.
Skypen käyttökoulutuksen palautelomakkeista selvisi, että terveydenhuollon
ammattilaiset ottivat myönteisesti vastaan mahdollisen Skype-ohjelman käytön
asiakkaiden ohjauksessa SYTY-nelikymppinen-projektissa. Lisäksi koulutuksen
palautekyselyn mukaan Skype-ohjelmasta annettu kirjallinen tieto sekä
koulutuksen sisältö vastasivat koulutukseen osallistujien tarpeita ja vaatimuksia.
Skypen asennus terveysasemien ja -keskuksien koneille voi olla tietoturvariski.
Skypen haittaohjelmauhkien vuoksi ohjelman asentaminen koneelle, joka
sijaitsee terveysasemien ja -keskuksien sisäverkossa, voi tuoda mukanaan
odottamattomia ongelmia. Jos terveysaseman tai -keskuksen sisäisessä
verkossa on Skypellä varustettu kone ja ohjelman kautta tulee virus, se saattaa
saastuttaa muutkin sisäisessä verkossa olevat koneet.
Yksi ratkaisu turvallisempaan Skypen käyttöön olisi, että ohjelman käyttöä
varten terveysasemille ja -keskuksille hankittaisiin erillinen kone ja
laajakaistainternetyhteys. Tällä koneella ei kuitenkaan saisi säilyttää
potilastietoja eikä sillä voisi olla yhteyttä terveysaseman ja -keskuksen
sisäverkkoon. Skype-ohjelmalla varustetussa tietokoneessa tulisi olla ohjelmien
uhkien takia jatkuvasti päivittyvä virustorjunta-ohjelma.
Skype-ohjelma ei ole ainoa ohjelma, jota voidaan käyttää SYTY-nelikymppinen-
projektissa. Markkinoilla on tarjolla paljon erihintaisia VoIP-tekniikkaan
perustuvia ohjelmia. Yleisesti ottaen maksulliset ohjelmat ovat paremmin
41
hallittavissa olevia kuin Skype. Opinnäytetyö ei ota kantaa siihen, mitä ohjelmaa
Skypen tilalta voisi käyttää, vaan esittelee teoreettisesti eri vaihtoehtoja.
Projektiin osallistuvat kunnat tekevät käytettävän ohjelman lopullisen valinnan
itse.
VoIP-järjestelmiin liittyy myös ongelmia. Kaikki VoIP-tekniikkaan perustuvat
ohjelmat tarvitsevat laajakaistainternetyhteyden toimiakseen kunnolla. Tällä
hetkellä Lapin kuntien taajama-alueiden ulkopuolella tarvittavia yhteyksiä ei
välttämättä ole vielä kaikkien saatavilla.
42
8 POHDINTA
Opinnäytetyössä löydettiin ratkaisut annettuihin ongelmiin. Työssä selvitettiin,
että Skype-ohjelmaa ei tarvitse lisensoida yritys- eikä yhteisökäytössä.
Opinnäytetyössä tultiin tulokseen, että ohjelman tietoturvariskin vuoksi Skypeä
ei ole turvallista asentaa terveysasemien ja -keskuksien sisäisessä verkossa
oleviin koneisiin. Terveysasemat ja -keskukset voivat käyttää Skypeä SYTY-
nelikymppinen-projektissa, jos ohjelman käyttöä varten hankitaan erillinen kone
ja laajakaistainternetyhteys. Opinnäytetyöhön kuuluva Skypen käyttökoulutus
onnistui hyvin. Terveydenhuollon ammattilaiset olivat tyytyväisiä koulutuksen
sisältöön ja he kokivat saavansa hyödyllistä tietoa Skypestä. Koulutukseen
osallistujat kokivat osaavansa käyttää Skypeä koulutuksen jälkeen.
VoIP-teknologiaan perustuvat ohjelmat ovat lisänneet suosiotaan yrityksien
käytössä. VoIP-teknologian avulla säästetään aikaa ja matkakuluja, jos
yrityksien työntekijät ja asiakkaat ovat pitkien yhteyksien päässä. Minna
Heikkinen on tutkinut pro gradu -tutkielmassaan VoIP-teknologian käyttöä
terveydenhuollossa. Heikkinen tutki, miten perusterveydenhuollon asiakkaille
antamaa puhelinpalvelua voidaan parantaa VoIP-teknologialla.
Tapaustutkimuksena pro gradussa oli Vaalan ja Utajärven terveyskeskusten
puhelinpalvelu. Tutkimuksen mukaan VoIP-teknologiasta sekä sopivista
sovelluksista ja järjestelmistä koostuva VoIP-järjestelmä muun muassa lisää
soittajan mahdollisuutta hoitaa asia puhelimitse terveydenhuollon
ammattilaisten kanssa tehokkaamman viestinnän ja konsultoinnin ansiosta.
Näin ollen soittajien tarve tulla hoitajan tai lääkärin vastaanotolle vähenee,
jolloin säästetään terveydenhuoltomenoja. (43, s. 2.) SYTY-nelikymppinen-
projekti saa varmasti Lapin kuntien terveysasemat ja -keskukset kiinnostumaan
VoIP-teknologian hyödyntämisestä myös muissa terveyspalveluissaan. Jos he
eivät valitse Skype-ohjelmaa käytettäväksi projektiin, he varmasti löytävät siihen
jonkin toisen sovelluksen.
43
Mielestäni hyvä ratkaisu on hankkia erillinen kone ja laajakaistainternetyhteys
Skypen käyttöä varten. Skypen hyödyllisyyttä voidaan perustella sillä, että
terveysasemien ja -keskuksien asiakkaalle ohjelman käyttö on ilmaista, jos
hänellä on siihen tarvittavat laitteistot ja yhteydet. Terveydenhuollon
ammattilaisen sekä terveyskeskuksien ja -asemien asiakkaan näkökulmasta
Skype olisi varmasti hyödyllinen ohjelma sen ilmaisen saatavuuden ja helpon
käytettävyyden vuoksi. Asiakas voisi hyödyntää ohjelmaa lisäksi keskusteluissa
muiden ryhmäläisten kanssa ilman, että terveydenhuollon ammattilainen olisi
mukana. Lisäksi ohjelman käyttäjät voivat soittaa Skype-puheluita toisille
ohjelman käyttäjille ympäri maailmaa.
Sovelluksia, niin ilmaisia kuin maksullisia, on tarjolla paljon. Niistä vain pieni osa
on valittu opinnäytetyössä esiteltäväksi. Markkinoilla on varmasti paljon hyviä
VoIP-tekniikkaan perustuvia ohjelmia käytettäväksi SYTY-nelikymppinen-
projektissa. Maksulliset sovellukset ovat yleisesti aina turvallisempia sovelluksia
kuin ilmaiset versiot. Maksullisista sovelluksista saa enemmän ja laajemmin
tietoutta kuin ilmaisista sovelluksista. Ne ovat lisäksi paremmin hallittavissa kuin
ilmaiset versiot.
Työtä tehdessäni huomasin, että aihe oli haastava. Mielestäni opinnäytetyö
onnistui hyvin, ja Skypen käyttökoulutus tuloksia voidaan käyttää hyödyksi
SYTY-nelikymppinen-projektissa, kun terveydenhuollon ammattilaisille
annetaan jatkossa ohjelman käyttökoulutusta. Kuntien tietohallintopäälliköt
saavat tieto Skypestä ja ohjelman tietoturvasta sekä tietoa myös muista
teknologisista sovelluksista, joita voisi käyttää terveysasemilla ja -keskuksilla.
Pitämääni Skype-koulutukseen olen tyytyväinen ja sain hyvää palautetta
esityksestäni. Harmittavaa oli, ettei puhelinneuvottelua saatu onnistumaan,
koska tavoittelemamme henkilöt eivät olleet kirjautuneet yhtä aikaa Skypeen.
Esitykseen tarkoitettu aika oli lyhyt, mutta kaikki yleiset sovelluksen toiminnot
ehdimme käydä läpi. Koulutuksessa kaikki osallistujat olivat innokkaita ja
uskalsivat esittää kysymyksiä, joihin saivat vastaukset.
44
Tässä opinnäytetyössä kaikki tulokset eivät ole yleistettävissä. Skype-
koulutukseen osallistuneita Lapin kuntien terveydenhuollon ammattilaisia oli
vähän, joten saatu arvio Skype-ohjelman vähäisestä käytöstä heidän
ammattiryhmässään ei ole välttämättä paikkaansa pitävä. Skype-ohjelman
tietoturvariskit saatiin luotettavista sähköisistä lähteistä sekä muutamilta
tietohallintopäälliköiltä. Skypen tietoturvasta yritin saada tietoa myös
muutamasta yrityksestä, jotka käyttävät Skype-ohjelmaa, saamatta heiltä
mitään vastausta takaisin. Syytä vastaamatta jättämiseen en tiedä. Skype-
ohjelma kehittyy koko ajan ja muutaman vuoden päästä ohjelma voi olla
luotettava työväline käytettäväksi terveysasemien ja -keskuksien sisäverkossa.
Oulun kaupungin tietohallinnossa arveltiin, että he miettivät Skype-ohjelman
käyttöönottoa heti, kun Skypen yritys-versio kehittyy pidemmälle ja tarvittavat
tekniset ratkaisut ovat saatavilla (9).
Tämän opinnäytetyön aihe oli ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Opinnäytetyön
tekijä opiskelee hyvinvointiteknologian koulutusohjelmassa.
Hyvinvointiteknologia on erilaisia teknisiä ratkaisuja, joilla muun muassa
parannetaan ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Tämä on tasa-arvoistanut
palvelujen käyttäjiä suhteessa toisiinsa ja helpottanut palveluntarjoajien työtä.
(44.) Skypen käyttö on uusi tekninen ratkaisu suomalaisessa
terveydenhuollossa. SYTY-nelikymppinen-projektissa ohjelman käytöllä voidaan
edistää palveluiden tasa-arvoisuutta alueilla, joissa pitkät välimatkat
hankaloittavat terveyspalveluiden saantia.
Työstä saadaan aihetta jatkotutkimukselle, jossa kartoitettaisiin kunnissa
käyttöön otetut ohjelmat SYTY-nelikymppinen-projektissa. Jatkotutkimuksessa
voitaisiin haastatella myös projektiin osallistuneita terveydenhuollon
ammattilaisia sekä nelikymppisiä naisia ja miehiä ohjelman käytön
hyödyllisyydestä heidän näkökulmastaan.
45
LÄHTEET
1. Ylimäki, Eeva-Leena 2007. SYTY – NELIKYMPPINEN. PowerPoint
diasarja.
2. ”Sydänten terveydeksi 40 -vuotiaassa työikäisessä Lapin läänin
väestössä” = ”SYTY nelikymppinen” –projektisuunnitelma vuosille
2007–2009. Projektisuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry.
3. Ehkäise sydänsairauksia. 2007. Saatavissa:
http://www.tohtori.fi/?page=7518045&id=3624968. Hakupäivä
27.11.2007.
4. Toimenpideohjelma suomalaisten sydän ja verisuoniterveyden
edistämiseksi vuosille 2005–2011. 2005. Sydän- ja verisuoniterveyden
edistämistä ja -sairauksien ehkäisyä koskeva osa Suomalaisesta
sydänohjelmasta. Suomen Sydänliitto ry.
5. Kumpuniemi, Sirpa 2004. Lapin terveydenhuollon palvelujärjestelmän
kehittäminen seudullisen yhteistyön näkökulmasta. Saatavissa:
http://www.ulapland.fi/includes/file_download.asp?deptid=21196&fileid
=8190&file=20060314100735.pdf&pdf=1. Hakupäivä 20.11.2007.
6. Asikainen, Jarmo – Halinen, Risto – Vohlonen, Ilkka 2007. Lapin
sairaanhoitopiirin kuntien terveyspalvelujen järjestäminen. Terveyspiiri-
hankkeen järjestämissuunnitelma/hankeraportti 20.6.2007. Helsinki:
Efeko Oy.
7. Lääninhallituksen keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta. 2006.
Helsinki: Sisäasiainministeriö.
46
8. Ohinmaa, Arto – Reponen, Jarmo – työryhmä 1997. Telelääketieteen
arviointimalli ja suunnitelma mallin testaamiseksi viidellä erikoisalalla.
FinOHTA raportti 4. Helsinki: STAKES.
9. Niskala, Marko 2007. Re: Skypen asentaminen terveysasemien
koneille. Vastaanottaja: Reeta Nikurautio 5.10.2007.
10. Siptune Oy. 2007. Re: Skype. Vastaanottaja: Reeta Nikurautio.
13.10.2007.
11. Karila, Antti 2005. Internet-puhelut (VoIP). Selvitys. Helsinki: Liikenne ja
viestintäministeriö.
12. Davidson, Jonathan - Peters, James 2002. Voice over IP. Suom. Erkki
Huru. Helsinki: Edita Prima Oy.
13. Tryfonas, Theodore – Pompogiatzis, Ioannis – Sutherland, Iain 2007.
Employing penetration testing as an audit methodology for the security
review of VoIP. Internet Research Vol. 17 No.1, 2007.
14. Monnonen, Matti – Brandt, Harri 2006. SIP protokolla Internet-
pohjaisessa viestinnässä. Saatavissa:
http://www.pori.tut.fi/~mm/sip/osa1_SIP_koulutus_monnonen.pdf.
Hakupäivä 10.10.2007.
15. Skypen perustajat. 2007. Saatavissa:
http://www.skype.com/intl/fi/company/founders.html. Hakupäivä
1.9.2007.
16. Räsänen, Seppo 2007. Juttua nettipuheluista OHJUS-projektin
näkökulmasta. Saatavissa: http://webd.savonia-
amk.fi/tertta/ohjus/Ohjus_Juttua%20nettipuheluista.pdf. Hakupäivä
14.9.2007.
47
17. Korhonen, Risto 2007. Re: Adobe Connect Pro. Vastaanottaja: Reeta
Nikurautio. 2.11.2007.
18. Mensheds Australia Ltd. 2007. Saatavissa:
http://www.adobe.com/showcase/casestudies/mensheds/casestudy.pdf
. Hakupäivä 27.11.2007.
19. Adobe Acrobat Connect Pro-järjestelmän yleiskuvaus. 2006.
Saatavissa: http://www.humac.fi/edu/adobe-connect-pro-breeze/adobe-
acrobat-connect-pro-jaerjestelmaeinfo.html. Hakupäivä 1.9.2007.
20. Stenberg, Rikard 2007. Re: Marratech. Vastaanottaja: Reeta
Nikurautio. 29.11.2007.
21. Johdanto. Marratech. 2005.
Saatavissa:http://www.marratech.com/userman/client_51/international/
Suomi/index2.html. Hakupäivä 14.10.2007.
22. Åvall, Jari 2007. Re: Marratech asiaa. Vastaanottaja: Reeta Nikurautio.
15.10.2007.
23. Microsoft Exchange Server 2007 Customer Solution Case Study. 2007.
Saatavissa: http://download.microsoft.com/download/4/7/3/4735b9f8-
42cb-4bc9-9ea8-5fe739d3567c/EasternHealth_UM_Final.doc.
Hakupäivä: 26.11.2007.
24. Microsoft Unified Communications -julkistus. 2007. Saatavissa:
http://www.microsoft.com/finland/events/post/UC2007/10/index.html.
Hakupäivä 25.11.2007.
25. Products Microsoft Office Communications Server 2007. 2007.
Saatavissa: http://www.microsoft.com/uc/products/ocs2007.mspx.
Hakupäivä 25.11.2007.
48
26. Skype Windowsille. 2007. Saatavissa:
http://www.skype.com/intl/fi/download/skype/windows/. Hakupäivä
1.9.2007.
27. Viestintäviraston kannanotto Skype-palveluiden sääntelystä Suomessa.
2005. Saatavissa:
http://www.ficora.fi/attachments/suomi_R_Y/1156442751417/Files/Curr
entFile/Skype_final_Finnish.pdf. Hakupäivä 14.10.2007.
28. Skype uudistaa yritysratkaisujaan. 2007. Saatavissa:
http://www.swbusiness.fi/portal/news/?id=16632&area=5. Hakupäivä
1.9.2007.
29. Skype for Windows – Business version (with MSI). 2007. Saatavissa:
http://www.skype.com/intl/en/download/skype/windows/business/.
Hakupäivä 27.9.2007.
30. Symmetrinen salaus. 2007. Viestintäministeriö 2007. Saatavissa:
http://www.ficora.fi/index/palvelut/palvelutaiheittain/tietoturva/salausme
netelmat/symmetrinensalaus.html. Hakupäivä 28.11.2007.
31. Epäsymmetrinen salaus. 2007. Viestintäministeriö. Saatavissa:
http://www.ficora.fi/index/palvelut/palvelutaiheittain/tietoturva/salausme
netelmat/epasymmetrinensalaus.html. Hakupäivä 28.11.2007.
32. Baset, Salman A. – Schulzrinne, Henning 2004. An Analysis of the
Skype Peer-to-Peer Internet Telephony Protocol. New York: Columbia
University.
33. Skypen salat. Saatavissa:
http://web.archive.org/web/20070223052956/http://connecting.biigle.fi/o
ppaat/skypetekn.php. Hakupäivä 27.11.2007.
49
34. Junkkaala, Jouni 2007. Skype kelpaa jo töihin. MikroPC 29.3.2007. S.
44–47.
35. Sanasto. 2007. Saatavissa:
http://fin.afterdawn.com/sanasto/termit/p2p.cfm. Hakupäivä 3.11.2007.
36. Skype and JANET. 2006. Saatavissa:
http://www.ukerna.ac.uk/documents/development/voip/skype-and-
janet.pdf. Hakupäivä 30.11.2007.
37. Suositus pikaviestintäsovelluksien käytöstä Oulun yliopistossa. 2006.
Saatavissa:
http://www.oulu.fi/tietohallinto/tietoturva/sisalto/tietoliikenne/pikaviestim
et.htm. Hakupäivä 1.10.2007.
38. Junkkaala, Jouni 2006. Skypen salattu koodi. TIVI Tietoviikko.
Saatavissa: http://www.tietoviikko.fi/doc.do?f_id=892753. Hakupäivä
11.11.2007.
39. Skype reads your BIOS and motherboard serial number. 2007.
Pagetable.com. Saatavissa: http://www.pagetable.com/?p=27.
Hakupäivä 2.12.2007.
40. Kirves, Antti 2007. Skype poisti tietoja urkkivan osan ohjelmastaan.
Digitoday. Saatavissa:
http://www.digitoday.fi/tietoturva/2007/02/12/Skype+poisti+tietoja+urkki
van+osan+ohjelmastaan/20073738/66. Hakupäivä 3.12.2007.
41. Chen, Guanling – Gray, Robert S. 2006. Simulating Non-Scanning
Worms on Peer-toPeer Networks. Saatavissa:
http://www.cs.uml.edu/~glchen/papers/p2pworm-infoscale06.pdf.
Hakupäivä 29.11.2007.
50
42. All About Peer-To-Peer (P2P). 2005. Saatavissa:
http://www.webopedia.com/DidYouKnow/Internet/2005/peer_to_peer.a
sp. Hakupäivä 29.11.2007.
43. Heikkinen, Minna 2006. Miten perusterveydenhuollon asiakkaille
antamaa puhelinpalvelua voidaan parantaa VoIP-teknologialla?
Tapaustutkimuksena Utajärven ja Vaalan terveyskeskusten
puhelinpalvelu. Oulu: Oulun yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos.
Pro gradu -tutkielma.
44. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma. Saatavissa:
http://www.hyvinvointiteknologia.oamk.fi/. Hakupäivä 3.12.2007.
ESITIETOLOMAKE LIITE 1/1
ESITIETOLOMAKE
Mikä on asuinkuntasi?
Oletko koskaan käyttänyt Skype-ohjelmaa? Jos olet, niin kokemuksiasi Skypen käytöstä
ja sen toimivuudesta?
Oletko asentanut koskaan Skype-ohjelmaa? Jos olet, niin kokemuksia asennuksesta?
Millainen käsitys sinulla on laajakaistainternetyhteyden toimivuudesta kunnassasi?
ESITIETOLOMAKE LIITE 1/2
Mitä odotat Skype−koulutukselta? Onko asioita, mitä haluaisit käydä läpi?
Uskotko Skype-koulutuksen olevan sinulle hyödyllinen?
Uskotko Skypen olevan hyödyllinen ohjelma käytettäväksi terveydenhuollossa,
positiiviset ja negatiiviset puolet?
ESITIETOLOMAKE LIITE 1/3
Oma käsityksesi Skypen käytön soveltuvuudesta omassa terveyskeskuksessasi?
Ajatuksia Skypen käytettävyydestä sekä sen toimivuudesta yksilö-/ryhmäohjauksessa
PALAUTELOMAKE LIITE 2/1
PALAUTELOMAKE Mitä jäi Skypestä päällimmäiseksi mieleen? Mikä on asuinkuntasi sekä ammattinimikkeesi? Mikä on Skype-taustasi? Aikaisemmat Skype-kokemuksesi?
PALAUTELOMAKE LIITE 2/2
Minkälainen oli Skype-koulutuksen hyödyllisyys sinulle? Oliko Skype-koulutuksessa asioita, mitä jäit kaipaamaan? Millaiseksi koet Skypen käytön, helppo, vaikea?
PALAUTELOMAKE LIITE 2/3
Uskotko osaavasi käyttää Skypeä nyt koulutuksen jälkeen Skype-ohjeistusta apuna käyttäen? Muuta palautetta
SKYPE-OHJEISTUS LIITE 3/1
Skype-koulutuksen materiaali Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:lle. Reeta Nikurautio 2007.
SKYPEN LATAUS JA ASENNUS TIETOKONEELLE
Siirry osoitteeseen
www.skype.com, josta
ilmaisen Skype-
ohjelman voit ladata
tietokoneellesi.
Napsauta pääsivulla
olevaa Imuroi Skype-
linkkiä.
Seuraavaksi näytöllesi avautuu Tiedostojen
lataaminen-ikkuna. Hyväksy ohjelman
lataaminen koneellesi napsauttamalla Suorita.
Esiin saattaa tulla vahvistusviesti, joka kysyy
haluatko varmasti suorittaa tämän ohjelman.
Napsauta uudelleen Suorita.
SKYPE-OHJEISTUS LIITE 3/2
Skype-koulutuksen materiaali Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:lle. Reeta Nikurautio 2007.
Jos haluat selaimeesi alla olevan Google-työkalupalkin, rastita Asenna-ruutu. Napsauta
Asennus ikkunasta Seuraava.
Odota, ohjelmaa asennetaan koneellesi
Seuraavaksi näytölle avautuu alla oleva
ikkuna. Kohdassa 1 voit valita Skypen
käyttökielen, jossa oletus kielenä
Suomi. Lue Skypen
käyttöoikeussopimus sekä Skypen
tietosuojakäytäntö napsauttamalla ko.
kohtia. Sopimukset luettuasi rastita
kohta 2 Kyllä. Lopuksi napsauta
kohdasta 3 Asenna.
SKYPE-OHJEISTUS LIITE 3/3
Skype-koulutuksen materiaali Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:lle. Reeta Nikurautio 2007.
Käynnistä ohjelma napsauttamalla
Käynnistä Skype.
Ensimmäisen käynnistyksen yhteydessä
sinun on luotava itsellesi Skype-tili, koska
ohjelma vaatii käyttäjältä rekisteröitymistä.
Täytä kaikki alla olevat kohdat omilla
tiedoillasi. Voit rekisteröidä Skype-nimeksi
oman nimesi tai keksiä tekotunnuksen.
Skype-nimi on se nimi, josta muut Skypen
käyttäjät tunnistavat sinut.
Lue Skypen käyttösopimus ja
tietosuojailmoitus napsauttamalla hiirtä
sinisen tekstin päällä. Luettuasi sopimukset
rastita kohta Kyllä olen lukenut ja
hyväksyn Skypen käyttösopimuksen.
Kun olet täyttänyt kaikki vaadittavat kohdat, napsauta Seuraava. Jos antamasi Skype-
nimi on jo varattu, aukeaa näytölle ikkuna, josta voit valita tunnuksen, joka on
mahdollisimman lähellä antamaasi tunnusta.
SKYPE-OHJEISTUS LIITE 3/4
Skype-koulutuksen materiaali Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:lle. Reeta Nikurautio 2007.
Anna sähköpostiosoite, johon
ohjelman valmistaja voi lähettää
salasanan, jos hukkaat sen.
Halutessasi voit täyttää kohdat Maa ja
Kaupunki sekä rastittaa kohdat Kyllä,
lähettäkää minulle Skypen uutiset ja
erikoistarjoukset sekä Kirjaa minut
sisään kun Skype käynnistyy. Kirjaa
minut kohdan voit rastittaa, jos haluat,
että Skypen käyttö aloitetaan
luomallasi käyttäjätunnuksella
automaattisesti, kun ohjelma
käynnistetään. Kyseistä kohtaa ei
kannata rastittaa, jos samalla koneella
on useampia eri Skypen käyttäjiä.
Lopuksi napsauta Kirjaudu.
Kun olet kirjautunut
ensimmäisen
kerran Skypeen,
näytölle aukeaa
sekä Skypen
aloitusavustaja
että varsinaisen
ohjelman ikkuna.
Aloitusavustaja
neuvoo sinua
Skypen käyttöön
ottamisessa. Jos et
halua jatkossa, että tämä ikkuna aukeaa kirjautuessasi Skypeen,
SKYPE-OHJEISTUS LIITE 3/5
Skype-koulutuksen materiaali Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:lle. Reeta Nikurautio 2007.
laita rasti kohtaan Älä näytä tätä avustajaa käynnistettäessä. Varsinainen Skype-
ohjelman ikkuna näkyy alla olevassa kuvassa oikealla puolella. Nyt koneellesi on
asennettu Skype ja voit aloittaa soitot ohjelmalla.
KONTAKTIEN LISÄÄMINEN
Skypen ohjelmaikkunassa on kontaktit välilehti, jossa näkyvät kaikki ne henkilöt, jotka
olet lisännyt omiin kontakteihisi. Jos olet kirjautunut Skypeen ensimmäistä kertaa,
kontakteissasi on Skype test call. Testi puhelun avulla voi testata äänen soittamalla
Skype testi calliin.
Voit lisätä henkilöitä kontakteihisi,
joko napsauttamalla Lisää
kontakti tai Hae Skypen
käyttäjiä. Kontaktin hakeminen
Lisää kontakti avulla tapahtuu
seuraavasti. Kirjoita tyhjänä
olevaan kenttään etsimäsi
henkilön Skype-nimi, koko nimi
tai sähköpostiosoite ja klikkaa
hae. Valitse listalta etsimäsi
henkilö ja klikkaa Lisää Skype-
kontakti.
SKYPE-OHJEISTUS LIITE 3/6
Skype-koulutuksen materiaali Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:lle. Reeta Nikurautio 2007.
Seuraavaksi avautuu ikkuna, jossa
voit lähettää valitulle yhteyshenkilölle
tervehdysviestin. Viestin
kirjoittaminen ei ole pakollista.
Napsauta lopuksi Ok.
Kun olet lisännyt halutun henkilön
yhteystiedon, vastaanottajan nimi ilmestyy
Skype-valikkoon. Aluksi lisätyn henkilön
kohdalla olotila voi olla kysymysmerkkinä.
Kyseisen henkilön olotilan saat näkyviin sitten,
kun henkilö on hyväksynyt sinut omiin
kontakteihinsa. Saadaksesi yhteyden haluttuun
henkilöön täytyy vastaanottajan olla online-
tilassa. Mikäli kuvakkeen edessä on vihreä
merkki, voit ottaa yhteyden häneen.
SKYPE-OHJEISTUS LIITE 3/7
Skype-koulutuksen materiaali Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:lle. Reeta Nikurautio 2007.
PUHELUN SOITTAMINEN
Valitse hiirellä kontaktiluettelostasi henkilön
nimi, kenelle haluat soittaa. Aloita puhelu
painamalla vihreää puhelimen kuvaketta.
Puhelun voit lopettaa napsauttamalla
punaisesta puhelimen kuvakkeesta.
PUHELUUN VASTAAMINEN
Kun joku haluaa ottaa sinuun yhteyden, tulee
Skype-ikkunaan näkyviin puhelun soittajan
nimi. Puhelun voit vastaanottaa painamalla
vihreää puhelimen kuvaketta. Jos et halua
vastata yhteydenottoon, napsauta hiirellä
punaista luurin kuvaketta.
SKYPE-OHJEISTUS LIITE 3/8
Skype-koulutuksen materiaali Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:lle. Reeta Nikurautio 2007.
NEUVOTTELUPUHELUT
Neuvottelupuhelut voit aloittaa valitsemalla Puhelu-valikosta Aloita puhelinneuvottelu
tai napsauttamalla hiirellä Kontakti välilehdeltä Neuvottelu.
Puhelinneuvottelu-ikkunassa ovat
valikot Valitse kontaktit ja
Neuvottelun osallistujat. Valitse
kontaktit valikossa näet kaikki ne
kontaktit, jotka sinulla on
kontaktiluettelossasi. Valitse
neuvotteluun osallistujat klikkaamalla
hiirellä nimen päältä ja napsauta
Lisää. Nimet siirtyvät Neuvotteluun
osallistujat-valikkoon. Osallistujia
saat poistettua valikosta
napsauttamalla hiirtä nimen päällä ja
klikkaamalla Poista.
SKYPE-OHJEISTUS LIITE 3/9
Skype-koulutuksen materiaali Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:lle. Reeta Nikurautio 2007.
Puhelinneuvotteluun voit liittää myös normaaleja puhelinnumeroita jos käytössäsi on
Skype Out -saldoa. Lisää vain haluamasi henkilön normaali puhelinnumero tyhjään
kohtaan ja napsauta Lisää. Numero siirtyy Osallistujat listalle. Puhelinneuvottelun voit
aloittaa napsauttamalla hiirellä Aloita.
SKYPE-OHJEISTUS LIITE 3/10
Skype-koulutuksen materiaali Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:lle. Reeta Nikurautio 2007.
VIDEOPUHELUT SKYPELLÄ
Jotta voit käyttää Skypen videopuhelu ominaisuutta, tarvitset internetkameran. Ennen
kuin liität kameran tietokoneeseen, laita kameran mukana tullut asennuslevy
levyasemaan ja toimi näyttöön avautuvien ohjeiden mukaan. Näin saat kameran
helposti asennettua koneellesi. Kun asennus on tehty, voit liittää kameran tietokoneen
USB-liitäntään.
Kun aukaiset Skypen,
internetkameran asennuksen jälkeen
avautuu näytöllesi ikkuna, joka
varoittaa toisen ohjelman halusta
käyttää Skypeä. Napsauta hiirellä
kohtaa Salli tämän ohjelman käyttää
Skypeä ja klikkaa OK.
Ensimmäisellä soittokerralla Skype
ohjaa sinut testaamaan
internetkamerasi toimivuutta. Napsauta
Testaa kamera. Tämän jälkeen
videokuvasi aukeaa näytölle.
SKYPE-OHJEISTUS LIITE 3/11
Skype-koulutuksen materiaali Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:lle. Reeta Nikurautio 2007.
Seuraavilla soittokerroilla saat videon näkyville,
kun klikkaat Aloita oma video Skypen ikkunasta.
Voit myös asettaa videon alkamaan
automaattisesti aina kun soitat
puheluita Skypellä. Valitse Skypen
ikkunasta Työkalut ja sieltä edelleen
Asetukset.
Klikkaa kohtaa Video ja sieltä valitse
kohta käynnistä video
automaattisesti ja klikkaa lopuksi
Tallenna.
SKYPE-OHJEISTUS LIITE 3/12
Skype-koulutuksen materiaali Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:lle. Reeta Nikurautio 2007.
SKYPE OHJELMAN SULKEMINEN
Kun haluat lopettaa Skypen käytön, täytyy
sinun kirjautua ohjelmasta ulos. Ulos
kirjautuminen tapahtuu Tiedosto valikosta ja
sieltä klikkaamalla Kirjaudu ulos.
Skypen käytön lopettamiseen ei voi käyttää
Tiedosto valikon Sulje kohtaa tai oikeassa
yläkulmassa olevaa X-merkkiä. Nämä jättävät
ohjelman käyntiin ja sinut kirjautuneena
Skypeen.