Maria Jokiniemi 14.11.2000Silmän käyttäytymisen tutkimus ja sovellukset

Michel P. Janisse (1974):Pupil Size, Affect and Exposure Frequency

Sisältö

Taustaa 2 Hypoteesit 1 Koe 1: Menetelmä, tulokset, diskussio 7 Koe 2: Menetelmä, tulokset, diskussio 3 Koe 1 ja 2: Lisäanalyysit 1 Koe 3: Menetelmä, tulokset, diskussio 5 Koe 4: Menetelmä, tulokset, diskussio 3 Yhteenveto 1 Omat arviot 1

Taustaa

emootiot käsitetään nk. dimensionaalisen mallin mukaisesti– emootioiden kuvaamiseen käytetään valenssi- ja

intensiteetti-dimensioita motivaationa testata Hessin hypoteesi: pupilli

laajenee positiivisten ärsykkeiden vaikutuksesta ja supistuu negatiivisten ärsykkeiden vaikutuksesta– ei näyttäisi saaneen vahvistusta - ärsykkeen

intensiteetti valenssia tärkeämpi tekijä

Taustaa

ärsykkeen uutuus on positiivisessa suhteessa pupillin kokoon

Zajonckin tutkimukset– uusi ärsyke herättää aina negatiivisen emootion– ärsykkeelle altistuminen muuttaa emootiota

positiivisemmaksi Janisse yhdistää dimensiot

– negatiivinen - positiivinen– uusi - tuttu– intensiteetti

Hypoteesit

pupilli ainoastaan laajenee, supistumista ei havaita

pupilli laajenee eniten uutuus-dimension (eli myös valenssi-dimension) molemmissa päissä ja melko vähän keskikohdassa

ärsykkeiden esitysmäärän ja pupillin koon suhde on siis kurvilineaarinen

emootion intensiteetti on valenssia määräävämpi tekijä pupillin reaktiossa

Koe 1: Menetelmä

14 koehenkilöä varioitiin ärsykkeiden esitysmäärää, ts. tuttuutta ärsykkeinä 14 seitsenkirjaimista turkinkielistä

adjektiivia kokeessa kolme vaihetta: ärsykkeille altistus,

pupillin koon mittaus ja ärsykkeiden arviointi kaksi konditiota: mittaus- ja arviointivaiheen

keskinäistä järjestystä vaihdeltiin

Koe 1: Menetelmä

ärsykkeille altistus –vaiheessa koehenkilö näki sanat yksi kerrallaan ja lausui ne ääneen– käytetyt esitysmäärät olivat 0, 1, 2, 5, 10, 25 ja 75– jokaisessa kategoriassa oli kaksi sanaa– sanat näytettiin satunnaisessa järjestyksessä– ärsykkeet esitettiin 7,62 x 12,7 cm:n korteilla

Koe 1: Menetelmä

mittausvaiheessa koehenkilö näki kaikki sanat yksitellen ja hänen tuli taas lausua ne ääneen– kontrolliärsykkeinä käytettiin seitsemän tähden

jonoa– session alussa koehenkilölle näytettiin neljä kertaa

kontrolliärsyke, sitten vuorotellen sana ja kontrolliärsyke

– jokaista ärsykettä näytettiin 8 sekuntia, välissä oli 0,75 sekuntia taukoa

Koe 1: Menetelmä

koejärjestely– ärsykkeet esitettiin Kodak Carousel 800 -

projektorilla– koehenkilö istui 3,2 metrin päässä kankaasta– pää tuettiin otsa-leukatuella– pupillin kokoa mitattiin katselun aikana 16 mm

Bolex H16 M –kameralla, joka otti kaksi kuvaa sekunnissa

Koe 1: Menetelmä

arviointivaiheessa kaikki sanat nähtiin vielä kertaalleen ja arvioitiin niiden valenssi seitsenportaisella asteikolla (hyvästä pahaan)– instruktiona oli arvata, kuinka negatiivinen tai

positiivinen sanan merkitys on analyysi

– laskettiin pupillin suhteellinen koko kaavalla [(Stimulus – Pre and Post)/ Pre and Post] x 100

– analyysiin otettiin kunkin ärsykkeen ajasta seitsemän keskimmäistä mittausta

Koe 1: Tulokset

esityskertojen määrällä ei ollut merkitsevää vaikutusta pupillin kokoon

kondition vaikutus oli merkitsevä: pupillin koko kasvoi merkitsevästi enemmän niillä, jotka tekivät ensin arviointivaiheen

esityskertojen määrällä tai konditiolla ei ollut merkitsevää vaikutusta subjektiivisiin arvioihin

Koe 1: Diskussio

ennustettua esitysmäärän vaikutusta koettuun emootioon ei tullut esille– epäiltiin otoksessa sattunutta virhettä, mutta 7

henkilöllä tehdyssä lisäkokeessakaan vaikutusta ei ilmennyt

– pääteltiin, että syynä oli lisätty 75 esityksen kategoria

kondition vaikutus johtui ehkä vireystilan laskusta: pupillin koko oli pienempi, joten sillä oli enemmän ”tilaa kasvaa” ärsykkeen vaikutuksesta

Koe 2: Menetelmä

12 koehenkilöä, kaikki naisia samanlainen kuin koe 1, mutta

– ärsykkeitä 12– esitysmäärät 0, 1, 2, 5, 10 ja 25– ärsykkeitä esitettiin 5 sekuntia

analyysiin otettiin jokaisen ärsykkeen ajalta kolme viimeistä sekuntia

Koe 2: Tulokset

esityskertojen määrällä tai konditiolla ei ollut merkitsevää vaikutusta pupillin kokoon

esityskertojen määrällä tai konditiolla ei ollut merkitsevää vaikutusta subjektiivisiin arvioihin

Koe 2: Diskussio

tulokset eivät osoittaneet selvää yhteyttä emootioiden ja pupillin koon välillä

ärsykkeiden esitysmäärällä ei ollut selvää yhteyttä koettuun valenssiin tai pupillin kokoon

Koe 1 ja 2: lisäanalyysit

molempien kokeiden osalta laskettiin korrelaatiot subjektiivisten arvioiden ja pupillin koon välille– emootioiden ja pupillin koon välillä on merkitsevää

lähestyvä riippuvuus, mutta se ei ole lineaarinen pupilli laajenee ehkä enemmän negatiivisten kuin

positiivisten ärsykkeiden vaikutuksesta neutraaleihin ärsykkeisiin näyttää liittyvän

suurempi pupillin suhteellinen koko kuin hieman negatiivisiksi tai hieman positiivisiksi luokiteltuihin

Koe 3: Menetelmä

5 koehenkilöä, kaikki miehiä kilpailivat toisiaan vastaan, motivoitiin

rahapalkkiolla koehenkilölle näytettiin aluksi kahta kuvaa

– keskellä pystyviiva, toisessa kuvassa pallo viivan vasemmalla, toisessa oikealla puolella

tehtävänä oli reagoida painamalla nappia sen mukaan, kummalla puolella viivaa pallo koehenkilön mielestä oli

Koe 3: Menetelmä

itse kokeessa ärsykkeenä oli pelkkä pystyviiva, jota näytettiin 8 ms ajan

tehtäviä oli 100 10 tehtävän jälkeen koehenkilölle annettiin

palaute– palautevaihtoehdot olivat 3 alle, 1 alle, 0, 1 yli ja 3

yli viiden– palautteet tulivat satunnaisesti, jokainen kuultiin

kokeen aikana 10 kertaa

Koe 3: Menetelmä

pupillin kokoa mitattiin viisi sekuntia ennen palautetta (=baseline) ja viisi sekuntia palautteen jälkeen (=stimulus)– palautteen aika = 1,5 s ennen stimulus onsetia -

1,5 s jälkeen stimulus onsetin analyysi: laskettiin pupillin koon prosentuaalinen

muutos baselinen ja stimuluksen välillä

Koe 3: Tulokset

pupillin koko suureni kaikkien palautteiden vaikutuksesta

0- ja 1-palautteiden välillä oli merkitsevä ero, muiden vierekkäisten palautekategorioiden välillä ei

Koe 3: Diskussio

suhteellinen pupillin koko noudattaa melko hyvin kurvilineaarista muotoa

pupillin supistumista ei tapahtunut miksi negatiivisten palautteiden jälkeen pupillin

koko ei kasvanut yhtä paljon kuin positiivisten? – negatiivisia palautteita ei ehkä koettu yhtä

voimakkaiksi kuin positiivisia

Koe 4: Menetelmä

17 koehenkilöä, kaikki miehiä– 6 hylättiin teknisten ongelmien takia ja 10

analysoitiin - mitä tapahtui yhdelle? samanlainen kuin koe 3, mutta nyt myös

mahdollisuus menettää rahaa

Koe 4: Tulokset

kaikkien palautteiden jälkeen pupilli laajeni merkitsevästi baselineen nähden

palautteiden välillä ei ollut merkitsevää eroa

Koe 4: Diskussio

tulokset eivät tue Hessin hypoteesia instruktion muutos näyttäisi saaneen aikaan

negatiivisten emootioiden voimistumisen miksi erot eivät olleet merkitseviä?

– palautteiden väliset erot liian pieniä miksi neutraalin palautteen jälkeen pupillin koko

oli niin suuri?– 0-palautekin koettiin tunnepitoiseksi

Yhteenveto

tulokset eivät antaneet kovin rohkaisevaa tukea asetetuille hypoteeseille

kuvaajista kuitenkin nähdään, että pupillin suhteellinen koko valenssin funktiona noudattaa enemmän kurvilineaarista kuin lineaarista muotoa– ei supistumista

poikkeuksena neutraali alue– voiko neutraalia ärsykettä ollakaan?

pääteltiin tulosten osoittavan, että pupillin koko on lineaarisessa suhteessa kiihtyneisyyteen ja kurvilineaarisessa suhteessa valenssiin

Omat arviot

plussaa– melko hyvin replikoitavissa

miinusta– artikkelin rakenne sekava– neljä koetta liikaa yhteen paperiin– oletukset rohkeita– johtopäätöksetkin aika pitkälle meneviä