erityisosaajana kehittyminen hahmottaminen … › 2014 › 01 › 20012014...tilassa...

Click here to load reader

Upload: others

Post on 09-Jun-2020

1 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

  • Erityisosaajana kehittyminen

    Hahmottaminen – näkökulmana

    toiminnallinen näönkäyttö

    20.1.2014

    Erityisopettaja, KM

    Tervaväylän koulu

    puh. 029 529 4585

    [email protected]

  • Hahmottamiseen liittyen

    • lapset ovat vähään tyytyväisiä, eivät voi tietää

    paremmasta

    • vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja yhteistyötä selvitellä

    vaikeuksien laatu

    • kuntoutuksella, puheeksi ottamisella, selkeillä

    oppimateriaaleilla ja ympäristön muokkaamisella

    oppilaita voidaan auttaa

    • hyvä valaistus, selkeä ympäristö, ergonomia

    katsomisessa

    • opetetaan strategioita katsomiseen, reitteihin

  • Näkötiedon käsittely (Vanni, S. Duodecim 2004;120:2655–62)

    • näkötiedon käsittelyyn osallistuu noin 30

    aivokuorialuetta

    • hahmontunnistuksessa tarvitaan ennakkotietoa

    tunnistettavasta kohteesta, ja sitä hyödynnetään

    todennäköisesti jo signaalinkäsittelyn varhaisvaiheessa

    • näköjärjestelmä kattaa aivokuoresta 27 %,

    kuulo n. 8 %, tunto n. 7 %, motoriikka n. 7 %

    • http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94630.pdf

    http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94630.pdf

  • Aivokuoren näköjärjestelmän radat (http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94630.pdf (Vanni, S. Duodecim

    2004;120:2655–62)

    • Ventraalinen rata – alueet takaraivolohkosta kohti ohimolohkoja

    – tehtävänä erityisesti visuaalisten objektien tunnistaminen

    – informaatio koodataan ”aakkosina” joita yhdistämällä kaikki

    mahdolliset näköärsykkeet on mahdollista esittää riittävän

    yksikäsitteisesti

    • Dorsaalinen rata – takaraivolohkon keski-etuosia, ohimolohkon yläosia, taemman

    päälakilohkon alueita, silmien liikkeitä ja attentiota ohjaava

    otsalohkon alue

    – visuomotorinen ohjaus

    – tilan hahmottaminen motoriikan ohjauksessa, huomion

    suuntaaminen näkökentän eri osiin

    – monien alueiden aktivoituminen rinnakkain hyvin pian alueen V1

    jälkeen

    – saattaa ohjata visuaalisen objektin valintaprosessia ventraaliradassa

    http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94630.pdf

  • Näön kaksi toiminnallista merkitystä (Goodale 2010, 5)

    • Havainnot kohteista ja niiden välisistä

    suhteista – muodostaa perustan organismin

    kognitioille ja sen tietoisuudelle ympäröivästä

    maailmasta. Vision for perception

    • Kontrolli liikkeistä, toimista em. kohteisiin

    nähden; tähän liittyy reaaliaikainen palaute

    motoriikasta. Vision for action

    • Kehittyivät yhdessä, toimivat toisiaan

    täydentäen

  • Aivomekanismien häiriöitä http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94630.pdf

    • tietyille alueille paikannettavia häiriöitä tunnistettu noin

    20, esim. agnosiat

    – vaikeus tunnistaa hahmoja

    – värisokeus

    – prosopagnosia: kyvyttömyys tunnistaa kasvoja

    – akinetopsia: kyvyttömyys nähdä liikettä

    • dorsaaliradan (esimerkiksi päälaki- ja takaraivolohkon

    raja-alueen vauriot)

    – kyvyttömyys ohjata omia liikkeitä näkötiedon

    perusteella eli visuomotorinen apraksia (Vanni, S. Duodecim 2004;120:2655–62)

    http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94630.pdf

  • Näkemisen osatoiminnot

    (www.lea-test.fi, Kiviranta 2008, 7 )

    • Näöntarkkuus / visus (kauko- ja lähinäkö, tiheään ryhmitellyt

    symbolit, juovastonäöntarkkuus)

    • Näkökenttä (tavarat pöydällä, lelut lattialla; skotoma -

    näkökenttäpuutos; hemianopia - puolikenttäpuutos)

    http://www.lea-test.fi/http://www.lea-test.fi/http://www.lea-test.fi/

  • • kontrastiherkkyys

    • värinäkö http://www.lea-

    test.fi/games/color/index.html

    • motoriset toiminnot: fiksaatio (katseen

    kohdistaminen), sakkadit (nopeat silmien

    liikkeet fiksaatiosta toiseen), nystagmus eli

    silmävärve (nopeat tahattomat silmänliikkeet),

    karsastus (lihasten toiminta), akkommodaatio,

    seuraamisliikkeet

    • adaptaatio (mukautuminen eri valaistukseen)

    • yhteisnäkö ja stereonäkö

  • Silmien ja pään liikkeiden eriytyminen

  • Tutkittava (Hyvärinen 2013; 2011, 22)

    • silmän motoriikka ja taittovirheet

    • sensorinen visuaalinen informaatio

    • visuaalisen tiedon prosessointi

    – varhaiset visuaaliset prosessit (näköaivokuoren

    alueella)

    – ventraalisen tietovirran prosessit (ohimolohkon

    alaosan tunnistamistoiminnat)

    – dorsaalisen tietovirran prosessit (päälaenlohkon

    tilassa suunnistaminen, silmän ja käden

    koordinaatio)

    – peilisolujärjestelmän prosessit

  • Varhaiset visuaaliset prosessit

    (Hyvärinen 2008, 17)

    • Kuvan käsittelyn alkuvaiheet: • viivojen pituudet

    • muodoltaan säännöllisten kulmikkaiden esineiden koko

    • viivojen suunta ja viivojen muodostamien kulmien koko

    • liikkeen nopeus

    • liikkeen suunta

    • kasvojen tunnistaminen

    • ilmeiden tunnistaminen

  • Ventraalinen rata – tunnistamistoiminnot (Hyvärinen 2008, 145)

    • Konkreetit objektit, maamerkit, esineiden

    kuvat, geometriset kuviot

    • Esineen ja kuvan tunnistaminen lähekkäisiä,

    mutta erillisiä toimintoja

  • Tunnistaminen kolmen metrin päästä

  • Kuvan tunnistaminen

    • Monimutkaisesta yksinkertaiseen

    – Paljon yksityiskohtia

    – Tavanomaisesta poikkeava kuvakulma

    – Tavanomainen kuva

    – Tavanomainen iso kuva

  • Ventraalinen rata: kasvot, kasvojen ilmeet,

    kehonkieli

    • Prosopagnosia, arviolta n. 1,9-2,5%

    • Osaako tulkita kasvojen ilmeitä?

    • Lukeeko kehonkieltä oikein?

    • Tuleeko katsekontaktiin?

    • Tukeeko valokuvien käyttäminen kasvojen

    tunnistamista

  • Ventraalisen tietovirran

    tunnistamistoiminnot

    • Tunnistaako lapsi varmasti aikuisen ennen

    kuin hän on sanonut jotakin?

    • Ilmeiden tunnistamista voi opetella katsomalla

    peiliin, tunnustelemalla, piirtämällä ,

    puhumalla niistä

  • Ventraalinen rata (Hyvärinen 2008, 145)

    • Kirjainten tunnistamisen ja muistamisen

    vaikeudet

    – Tarinat, joissa kirjaimen muoto ja äänne tukevat

    toisiaan auttavat muistamaan

    – O I U

    – dD ja Bb -tarinat

  • • ruuhkailmiö – crowding / fontti – m e r k k i-

    v ä l i ä voi muuttaa

    tekstinkäsittelyssä kohdassa

    f o n t t i /merkkiväli

    • muista myös: palstoittaminen, rivivälit,

    lukuluukut, helppokäyttöasetukset, iso kursori,

    näppäimistölle liimatarrat (Aviris)

    • vältä visuaalista kuiskaamista (L. Hyvärinen)

  • • Numeroiden tunnistamisen ja muistamisen vaikeus

  • Lukumäärien hahmottaminen

    • Subitisaatiolla tarkoitetaan pienillä lapsilla olevaa luontaista

    kykyä hahmottaa neljää pienemmät lukumäärät laskematta –

    määrän prosessointi. (Desoete ym. 2009)

  • Ventraalinen rata – kuvien hahmottaminen (Hyvärinen 2008, 145)

    • Viivojen pituus, viivojen suunnat, kuvan

    yksityiskohdat, taustan laadun vaikutus

    • Kommunikaatiokuvien valinnassa tärkeä

    ymmärtää

  • • Viisarikellon ymmärtäminen voi viedä vuosia

  • Kuvio ja tausta - kartat (kuvalähde: Wikipedia)

    • Esim.Valteri-puoti, karttapaketit dvd:nä

  • Ventraalinen rata - puuttuvien yksityiskohtien

    huomaaminen (Hyvärinen 2008, 145)

    • http://www.eyecanlearn.com/closure2.htm

    http://www.eyecanlearn.com/closure2.htm

  • Muistissa oleva kuva

  • Kuvien kopioimisen visuaaliset vaikeudet (Hyvärinen 2008, 145)

    > < = % matematiikan merkit

  • Urakirjain, vahanaru (mm. Pedinform)

  • Oma tekeminen

  • Rastit

  • • Opeta piirtämään: ukon ja akan talonteko,

    anna kaavat, käytä sapluunoita, puhu asia

    ääneen

    • Näin piirretään ihminen, talo, puu, auto, kukka

    • http://www.studyvillage.com/resources/3010-How-

    draw-hut-simple-way-Specially-for.aspx

    • http://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensional-

    shapes-stepbystep-a112965 (how to draw 3

    dimension)

    • Haaranastat ja sätkyukko

    • Matematiikan merkkeihin sanalliset

    muistisäännöt

    http://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://www.studyvillage.com/resources/3010-How-draw-hut-simple-way-Specially-for.aspxhttp://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensional-shapes-stepbystep-a112965http://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensional-shapes-stepbystep-a112965http://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensional-shapes-stepbystep-a112965http://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensional-shapes-stepbystep-a112965http://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensional-shapes-stepbystep-a112965http://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensional-shapes-stepbystep-a112965http://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensional-shapes-stepbystep-a112965http://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensional-shapes-stepbystep-a112965http://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensional-shapes-stepbystep-a112965http://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensional-shapes-stepbystep-a112965http://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensional-shapes-stepbystep-a112965http://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensional-shapes-stepbystep-a112965http://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensional-shapes-stepbystep-a112965

  • Dorsaalinen rata - tilan hahmottaminen (Hyvärinen 2008, 145)

    • Syvyysnäkö

    – portaissa kulkeminen (voi olla myös kontrastiasia)

    – penkillä istuminen

    • Tilat lähellä ja kaukana

    • Pinnan rakenne

    – epätasaisella kulkeminen

    • Tilaan orientoituminen

  • Dorsaalinen rata - tilan hahmottaminen (Hyvärinen 2008, 145)

    • Reittien muistaminen

    – ei muista missä järjestyksessä maamerkit ovat

    – ei pysty palauttamaan maamerkkejä mieleensä

    • Näkö liikenteessä, leikkipuistossa, pelikentällä

    – katukiveykset

    – esineet lattialla

    • Abstraktin tilan hahmottaminen, lukusuora,

    kolmiulotteiset geometriset kuvat

  • Ihmettelyn aihe: oikea ja vasen

    Volvo

  • - 4 -3 - 2 - 1 0 1 2 3 4 5

    1 4 0 2 3 -1

  • Lukukäsite, aina yksi enemmän

    0 1 2 3

  • • Selitä kolmiulotteisuus, tarkista näkeekö

    hennot viivat, ymmärtääkö niiden merkityksen

  • Värien käyttö

    Tuhannet Sadat Kymmenet Ykköset

    1 1

    3 8 9

    + 2 4 3

    6 3 2

  • Jakaminen

    Mitä jakaminen on?

    Tee tarina.

    1

    3 4 5 3

  • Allekkain kertominen (ERKO-hankkeessa

    opittua)

    2 2 5

    2 5

    2 5 5 x 5

    1 0 0 5 x 20

    1 0 0 0 5 x 200

    1 0 0 20 x 5

    4 0 0 20 x 20

    4 0 0 0 20 x 200

    5 6 2 5

  • Liikkeen havaitseminen (Hyvärinen 2008, 35)

    • http://www.biomotionlab.ca/Demos/BMLwalke

    r.html

    http://www.biomotionlab.ca/Demos/BMLwalker.htmlhttp://www.biomotionlab.ca/Demos/BMLwalker.html

  • Dorsaalinen rata -

    silmä-käsi -koordinaatio (Hyvärinen 2008, 145)

    • Tarttuminen

    • Piirtäminen

    • Kopiointi läheltä ja taululta

    • Kolmiulotteinen rakentaminen

  • Dorsaalinen rata – silmä-käsi –

    koordinaatio (Hyvärinen 2008, 21 ja

    • Epätarkka visuaalinen feed back liikkeen

    aikana; toimii muistissa olevan tilan

    perusteella

  • Dorsaalinen rata – intermodaaliset

    vaikeudet (Hyvärinen 2008, 145)

    • Kuunnellessa toiminnallisesti sokea, tarkkaan

    katsoessa toiminnallisesti kuuro

    • Käsillä tunnustellessa sulkee pois muut aistit,

    puhuessa sulkee silmänsä

    • Kävellessä pysähtyy katsomaan

  • Arjessa

    • visuaalisen muistin harjoitukset (kim-leikki,

    muistipelit, muistelu)

    • opetellaan reitit, katsotaan välillä taakse kun

    kuljetaan eteenpäin

    • punaa huulet, rajaa silmät

    • vältä viliseviä vaatteita

    • Kysy: ”Mitä näet?”

  • Kompensatoriset strategiat

    • Kuuloinformaation käyttö

    • Taktiilinen, haptinen, kinesteettinen

    informaatio

    • Muisti

    • Häiriöiden sietokyky

    • Osallistumisen mahdollisuudet

    • Ympäristön muokkaaminen

  • Koulutusta, tietoa

    • Niilo Mäki Instituutti, neuropsykologi Heli

    Isomäki

    • Hahmotusongelmia kuntouttava materiaali

    Ks. Opettaja 18.2.2011 s. 17,

    erityisopettaja Maija Koivula, Hyvinkää • VENNY 1

    • VENNY 2

    • VENNY 3

  • Osoitteita

    • www.lea-test.fi

    • http://www.tkukoulu.fi

    • http://www.michaelbach.de/ot/

    • http://www.biomotionlab.ca/Demos/BMLwalker.html

    • http://www.nkl.fi/

    • http://www.aviris.fi/

    • http://www.respecta.fi/

    • http://papunet.net

    • http://www.eruptingmind.com/figure-ground-perception

    • http://www.eyecanlearn.com/closure.htm

    • http://www.eruptingmind.com/depth-perception-cues-other-

    forms-of-perception/

    http://www.lea-test.fi/http://www.lea-test.fi/http://www.lea-test.fi/http://www.tkukoulu.fi/http://www.michaelbach.de/ot/http://www.biomotionlab.ca/Demos/BMLwalker.htmlhttp://www.nkl.fi/http://www.aviris.fi/http://www.respecta.fi/http://papunet.net/http://www.eruptingmind.com/figure-ground-perceptionhttp://www.eruptingmind.com/figure-ground-perceptionhttp://www.eruptingmind.com/figure-ground-perceptionhttp://www.eruptingmind.com/figure-ground-perceptionhttp://www.eruptingmind.com/figure-ground-perceptionhttp://www.eyecanlearn.com/closure.htmhttp://www.eyecanlearn.com/closure.htm

  • Lähteet • Goodale, M. A. 2010. The functional organization of the central visual pathways.

    Teoksessa: Dutton, G. & Bax, M. Visual impairment in children due to damage to the brain. Mac Keith Press. London.

    • Dutton, G., Calvert, J., Ibrahim, H., Macdonald, E., McCulloch, D.L., Macinture-Beon, C. & Spowart, K.M. 2010 Impairment of cognitive vision: its detection and measurementi. Teoksessa: Dutton, G. & Bax, M. Visual impairment in children due to damage to the brain. Mac Keith Press. London.

    • Hyvärinen, L. 2008. Visuaaliset kognitiiviset toiminnot. Teoksessa: Kiviranta, T. & Eronen, U. & Heikkinen, E., Miinalainen I. & Tervo, A. (toim.) 2008. Näkökulmia näköpulmiin. Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi. Art-Print Oy.

    • Hyvärinen, L. 2010.Classification of visual functioning and disability in children with visual processing disorders. Teoksessa: Dutton, G. & Bax, M. Visual impairment in children due to damage to the brain. Mac Keith Press. London.

    • Hyvärinen, L. Näkötiedon käsittely keskushermostossa. CP-lehti (4) 2011. http://www.cp-liitto.fi/files/1819/CP1105_taitto_(3).pdf.

    • Hyvärinen, L. 2011. CP ja lapsen näkö. CP-lehti (4) 2011. http://www.cp-liitto.fi/files/1768/CP1104_taitto_nettiin_(2).pdf

    • Hyvärinen, L. 2013. Die Wege der visuellen Informationen und das Profil der

    Visuellen Funktionsfähigkeit. Painossa.

    • Kiviranta, T. & Eronen, U. & Heikkinen, E., Miinalainen I. & Tervo, A. (toim.) 2008. Näkökulmia näköpulmiin. Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi. Art-Print Oy.

    http://www.cp-liitto.fi/files/1819/CP1105_taitto_(3).pdfhttp://www.cp-liitto.fi/files/1819/CP1105_taitto_(3).pdfhttp://www.cp-liitto.fi/files/1819/CP1105_taitto_(3).pdf

  • • Tervo, A, 2008. Visuaaliset hahmotushäiriöt. Teoksessa: Kiviranta, T. & Eronen, U. & Heikkinen, E., Miinalainen I. & Tervo, A. (toim.) 2008. Näkökulmia näköpulmiin. Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi. Art-Print Oy.

    • Möller, M-L. Hur kan jag hälpa min elev att se bättre. Visuell perception –Tips på vad man kan göra i klassen. www.naakkonaa.info/luettavaa.html

    • Paanen, M., Aro, T., Kultti-Lavikainen, N. & Ahonen, T. 2005. Oppimisvaikeuksien arviointi: psykologin, opettajien ja vanhempien yhteistyötä. NMI. Jyväskylä: Siirtopaino.

    http://www.naakkonaa.info/luettavaa.html