1Katriina Bildjuschkin2016

Seksuaalikasvatuksen kysymyksiäAsiantuntija, KM, kätilö. Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin

Lapset, nuoret, perheet yksikkö

Katriina Bildjuschkin 2

Lait• Tasa-arvolaki

http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1986/19860609

• Yhdenvertaisuuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

2015

Katriina Bildjuschkin

Seksuaalioikeudet - kaiken seksuaalikasvatuksen perusta ja ohjaava arvo

• http://www.who.int/reproductivehealth/topics/gender_rights/en/index.html

• http://ippf.org/our-work/what-we-do/Sexual-rights• http://www.worldsexology.org/• http://www.seksologinenseura.fi/index.cfm?sivu=62• http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=seksuaalioikeudet• http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalioikeudet/

32016

Katriina Bildjuschkin 4

Tuki seksuaalikasvatukselle• Tasa-arvoasiaa:

https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli

• Tasa-arvolaki on keskeinen- se kieltää syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella ja velvoittaa viranomaisia ja opetusta järjestäviä tahoja ehkäisemään syrjintää:Tasa-arvolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1986/19860609 Yhdenvertaisuuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

•  Tasa-arvosuunnittelun työkaluista:https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/tyokalut https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/tyokalut/tasa-arvosuunnittelu https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/koulutus/oppilaitosten-tasa-arvosuunnittelu

• Seksuaalikasvatuksen tueksi:https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129742/TY%C3%962016_35_web_korjattu.pdf?sequence=5

2016

Katriina Bildjuschkin 5

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020

• Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman avulla parannetaan väestön seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja vähennetään näin terveyseroja ja väestön eriarvoisuutta.

• Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistetään lisäämällä tietoa, tehostamalla yhteistyötä ja kehittämällä palveluja.

• Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 perustuu STM:n julkaisemaan Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmaan 2007-2011.

• Uusi ohjelma on päivitetty STM:n toimeksiannosta THL:n Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikössä yhteistyössä asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa.

2016

Katriina Bildjuschkin 6

Painopistealue: Seksuaalikasvatus

Seksuaalikasvatusta eriarvoisuuden vähentämiseksi

• Seksuaalikasvatus lisää tietoa ja taitoja sekä vahvistaa lapsen ja nuoren omanarvontuntoa ja itsetuntemusta.

• Seksuaalikasvatus tukee turvallista ja positiivista seksuaalisuutta ja vastuullista käyttäytymistä.

• Seksuaalikasvatusta tarvitaan kaikille ikä- ja väestöryhmille osana muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

• http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116162/THL_OPAS33_VERKKO9.3.2016.pdf?sequence=3

2016

Katriina Bildjuschkin 7

Tavoitteita ja toimenpiteitä - esimerkkejä

• Seksuaalikasvatuksessa ja kasvatusmateriaalin suunnittelussa huomioidaan seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun moninaisuus.

• Koulujen seksuaaliopetuksessa otetaan huomioon seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisun moninaisuus sekä yhteiskunnan monikulttuuristuminen. Ketään ei jätetä vammaisuuden tai muun yksilöllisen ominaisuuden vuoksi seksuaaliopetuksen ulkopuolelle.

• Nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ovat esteettömiä, helposti saavutettavia sekä fyysisesti, taloudellisesti että psykososiaalisesti ja niissä huomioidaan sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus.

2016

Katriina Bildjuschkin 8

OPS 2016 - esimerkkejä

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä30. Samanarvoisuus ei merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Peruskouluaikana oppilaiden käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudesta kehittyy. Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa ja tukee oppilaita oman identiteetin rakentumisessa. Opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista. Yhteisö rohkaisee oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppimisympäristöjä, työtapoja ja opetusmateriaaleja valitsemalla ja kehittämällä luodaan näkyvyyttä inhimillisen moninaisuuden arvostamiselle.

2016

Katriina Bildjuschkin 9

OPS jatkuu…Vuosiluokat 3–6: Oppijana kehittyminen

Vuosiluokkien 3–6 erityisenä tehtävänä on oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen sekä omien opiskelutapojen ja -taitojen tunnistaminen ja kehittäminen. Oppilaita rohkaistaan itsensä hyväksymiseen, omien rajojen ja oikeuksien tunnistamiseen ja puolustamiseen sekä omasta turvallisuudesta huolehtimiseen. Heitä ohjataan myös velvollisuuksiensa ja vastuunsa ymmärtämiseen sekä rakentavaan mielipiteiden ilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Minkäänlaista kiusaamista tai syrjivää käyttäytymistä ei sallita. Oppilaiden kiinnostusta eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin hyödynnetään luomalla tilaisuuksia keskusteluun ja pohdintaan sekä osallistumisen ja vastuun ottamisen harjoitteluun. Oppilaita kannustetaan tekemään valintoja omista lähtökohdistaan, sukupuolittuneita ratkaisuja välttäen. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ohjauksen ja tuen tarpeisiin.

2016

Katriina Bildjuschkin 10

OPS jatkuu…Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä30. Samanarvoisuus ei merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Peruskouluaikana oppilaiden käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudesta kehittyy. Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa ja tukee oppilaita oman identiteetin rakentumisessa. Opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista. Yhteisö rohkaisee oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppimisympäristöjä, työtapoja ja opetusmateriaaleja valitsemalla ja kehittämällä luodaan näkyvyyttä inhimillisen moninaisuuden arvostamiselle.

2016

Katriina Bildjuschkin 11

OPS jatkuu…7-9 lk. Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys:

Sisällöissä painotetaan terveyden eri osa-alueiden kokonaisvaltaista hahmottamista terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn näkökulmasta. Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekä kasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä, monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetään huomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn. Lisäksi perehdytään ristiriitojen, ongelmatilanteiden, stressin ja kriisien rakentavaan käsittelyyn.

http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

2016

12

Seksuaalisuus• Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän

vaiheissa, ja se käsittää sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolit, seksuaalisen suuntautumisen, erotiikan, mielihyvän, seksuaalisuhteet ja lisääntymisen.

• Seksuaalisia kokemuksia ja seksuaalisuuden ilmenemismuotoja ovat ajatukset, fantasiat, halut, uskomukset, asenteet, käyttäytyminen, seksuaalisuuden harjoittaminen, roolit ja suhteet.

• Vaikka seksuaalisuus voi pitää sisällään kaikki nämä ulottuvuudet, ihminen ei aina koe tai ilmennä niitä kaikkia. Biologiset, psykologiset sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset, eettiset, lailliset, historialliset, uskonnolliset ja hengelliset tekijät vaikuttavat vuorovaikutuksessa seksuaalisuuteen.

(WHO, Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa. 2010)

Katriina Bildjuschkin2016

Seksuaalikulttuuri• Seksuaalikulttuuriksi kutsutaan niitä seksuaaliseen

kanssakäymiseen liittyviä uskomuksia, tapoja ja arvoja, jotka ovat syntyneet aikojen kuluessa ihmisten välisen vuorovaikutuksen seurauksena.

• Seksuaalikulttuuri ilmenee millaisia seksuaalisia aktiviteetteja ja pyrkimyksiä pidetään sopivina tai haitallisina lapsille ja nuorisolle.

• Nämä käsitykset muuttuvat vähitellen tieteellisen tutkimuksen edistymisen myötä.

• Kulttuuri asettaa omat rajat ja ihanteet seksuaalisuuden ja siihen liittyvän mielenkiinnon ilmaisemiselle.

• Seksuaalikulttuuri siirtää tietoja, tapoja ja arvoja sukupolvelta toiselle.

(Kontula, 2006 )

2016 Katriina Bildjuschkin 13

14

Opettajan /ammattilaisten oma seksuaalisuus

• Arvot • Ihmiskäsitys

• Ihmiskäsityksemme luo pohjaa kohtaamisille.• Millainen ihminen on ja miten hänen seksuaalisuutensa

kohdataan?

• Miten omat arvosi ja ihmiskäsityksesi toteutuvat omassa elämässäsi?

Katriina Bildjuschkin2016

15

Seksuaalisuus

Seksuaalisuus

Fyysinen, Biologinen,

Anatominen, Hormonaalinen

SosiaalinenKulttuurinen

Eettinen

PsyykkinenKognitiivinen

Emotionaalinen

Henkinen

Seksuaalioikeudet

Elämänkulku

Minäkuva

Identiteetti

Itsetunto ja -arvo

Keho

©Bildjuschkin

Sukupuoli

Katriina Bildjuschkin2016

Seksuaalisesti terve ihminen

• Arvostaa kehoaan.• Käyttäytyy vastuullisesti.• Kommunikoi kunnioittavasti.• Ilmaisee rakkautta ja läheisyyttä omia arvojaan vastaavalla

tavalla.

(SIECUS, http://siecus.org/index.cfm?fuseaction=page.viewpage&pageid=521&grandparentID=477&parentID=514 )

2016 Katriina Bildjuschkin 16

Katriina Bildjuschkin 17

Toimijuus ja osaaminen identiteetin vahvistajana

• Kukaan ei halua olla yksin, elää ilman kosketusta.• Kukaan ei halua olla huono, epäonnistuja tai ei-osaaja.• Ei-osaamisesta, tietämättömyydestä seuraa

ulkopuolisuutta ja vääriä valintoja.• Osaamattomuudesta seuraa häpeää ja häpeästä tarve

selvitä tilanteessa. Vaihtoehdoksi pahimmillaan jää paeta (syrjäytyä tilanteesta) tai hyökätä (toimia normeja vastaan).

2016

Katriina Bildjuschkin 18

Toimijuus ja osaaminen identiteetin vahvistajana

Pohdittavaa kasvattajille:• Jotta voi osata, on saatava opetusta ja ohjausta, jos niitä

ei saa, ei voi osata sitä, mitä yhteiskunta odottaa/haluaa.• Ongelmia ei huomata, koska ei osata/haluta kysyä tai

kuulla vastausta.• Toivottavien toimintamallien puuttuessa nuori toimii siten

kuin osaa.• Nuori ei voi kantaa vastuuta aikuisen virheistä.

2016

Katriina Bildjuschkin 19

Kaikille nuorille

Edistetään - Tiedon saantia ja

ymmärtämistä- Palveluihin hakeutumista

sopivaan aikaan ja sopivalla tavalla

- Sopivia ehkäisymenetelmiä- Hallinnan tunnetta- Alueellista tasa-arvoa,

yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa

- Hyvinvointia, oikeutta olla oma itsensä

Ehkäistään- Ei toivottuja raskauksia- Seksitauteja- Katumusta ja pahaa mieltä- Eriarvoisuutta- Epäonnistumista- Väkivaltaa, häirintää,

kiusaamista- Syrjintää ja väkivaltaa

2016

Katriina Bildjuschkin 20

• http://www.julkari.fi/handle/10024/131367 • http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75613

2016

Katriina Bildjuschkin 21

Kiitos

2016