1vasama 2 / 2 0 1 1

S Ä H K Ö A L O J E N A M M A T T I L I I T O N J Ä S E N L E H T I

H e l m i k u u2 | 2 0 1 1

V a r a a j o ! V o l t t i p ä i v ä t Y y t e r i s s ä 1 0 . - 1 1 . 9 . 2 0 1 1 s . 2 4NYT

Lumi ja tuuli linjamiestenLumi ja tuuli linjamiestenriesana – armeijaltakinriesana – armeijaltakinapua Savossaapua Savossa

Sähköliitonhiipiväjäsenkato

Pienetsopimusalatahtaallas. 4-5

Sosiaalinenmediavetää nuorias. 10-11s. 6-7

s. 12-13s. 12-13

2 vasama 2 / 2 0 1 1

p a a v o . h o l i@ s a h ko l i i t t o . f i

KUUKAUDEN

KUVA

p ä ä k i r j o i t u s

Julkaisija: Sähköalojen ammattiliitto ry, Elbranschernas fackförbund rf.Postiosoite: PL 747, 33101 TamperePuhelin: 03 252 0111 - fax: 03 252 0210Sähköpostiosoite: vasamalehti@sahkoliitto.fi - etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fiPäätoimittaja: Paavo Holi - Toimittaja: Riitta KallioTiedotussihteeri, toimittaja (oto):Margit NurmikoluUlkoasu ja taitto: Johanna HäkkiläViestintävaliokunta: Pj. Martti Alakoski, Timo Punkki,Ari Aavamäki, Petri Haanpää ja Jyrki Vihtari

Tilaushinta:25 €/vsk kotimaa30 €/vsk ulkomaat

Ilmoitushinnat tekstisivulla:Mustavalkoilmoitukset 1,31 €/pmm2-väri-ilmoitukset 1,51 €/pmmNeliväri-ilmoitukset 1,81 €/pmmTyöpaikkailmoitukset -50%

Ilmoitusmyynti:Ammattimedia Oy/Eeva Lesonen, PL141, 20251 TurkuPuh. 02 276 1000Fax 02 235 3864ammattimedia@ammattimedia.fi

Lehti ilmestyy 12 kertaa vuodessa

Painos: 32 100 kplTarkastettu nettolevikki 31 420(LT7.4.2003)

Painopaikka:Sanomapaino Oy, Forssa,2011

Seuraava Vasama ilmestyy 17.3.2011, aineistot 7.3.2011mennessä

SÄHKÖALOJEN AMMATTIL I ITON JÄSENLEHTI , perustettu 1957 55. vuosikerta

Taipuu vaan ei taitu! | Kuva HannuMiettinen

Eläkeikää eitarvitse nostaaKa r o l i i n a Ö y s t i l äS E L r y

Paine eläkeiän nostamiseen on edelleen kova.Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja LasseLaatunen esitti viime syksynä eläkeiän nostamista Suomessajopa 70 vuoteen. Laatusen ja kumppaneiden esitykset tun-tuvat käsittämättömiltä, ne ovat irrallaan työelämän todel-lisuudesta.

Eläkeikää ei tarvitse nostaa. Nykyinen eläkejärjestelmä on joeläkkeelle siirtymisiän osalta joustava ja se kannustaa talou-dellisesti jatkamaan työssä mahdollisimman pitkään. Todel-linen, työuria lyhentävä ongelma, jota eläkeiän nostamistaajavat eivät tunnu ymmärtävän on kuitenkin se, että työelä-mästä on jo nykyistenkin ikärajojen puitteissa monilla aloillavaikeaa selvitä terveenä eläkkeelle.

Monilla aloilla tehdään fyysisesti raskaita töitä ja työkyvyt-tömyyseläkkeelle jääminen on yleistä. Työntekijöitä koet-televat esimerkiksi melu, kylmyys, veto, raskaat nostamiset,toistuvat yksipuoliset liikkeet ja kiire. Ammattitautien määräon suuri.

Eläkeiän nostamisen sijaan voimat on käytettävä niiden työ-hyvinvoinnin epäkohtien korjaamiseen, joiden takia ihmiseteivät nykyisinkään pysy työkykyisinä ja työelämässä eläke-ikään asti. Työttömyys katkaisee edelleen liian monen työ-uran. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvussa. Yli vuodentyöttömänä olleiden määrä on kasvanut vuodesta 2009 läheskolmanneksella.

Tammikuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että valtiovarain-ministeriö esittää, että noin 40 000-60 000 euron kertamak-sulla voisi ostaa itselleen lisäeläkkeen, jota alettaisiin nostaa80-vuotiaana. Kuukausieläke olisi noin 800 euroa, ja sillävoisi ostaa esimerkiksi yksityisiä terveys- ja hoivapalveluita.Luettuani uutisen, minun oli tarkastettava lehden kannesta,oliko aprillipäivä. Ei valitettavasti ollut.

Tällaiset vain hyvätuloisille tarkoitetut lisäeläkkeet romut-tavat lakisääteistä eläketurvaa ja hyvinvointivaltiota. Val-tiovarainministeri Jyrki Kataisen ministeriön virkamiestensuunnitteleman lisäeläkkeen selkeä viesti on, että julkisiaterveys- ja hoivapalveluita tullaan ajamaan alas ja tulevai-suudessa ikääntyneet joutuvat muiden joukossa ostamaan itsepalvelunsa yksityisiltä palveluntuottajilta kovaan hintaan.Tuloerot kasvavat ja eriarvoisuus lisääntyy, kuka tätä haluaa?

Toivon, että ministeriön virkamiehet käyttäisivät jatkossatyöaikansa järkevämmin. Esimerkiksi vapaaehtoisten eläke-vakuutusten verovähennysoikeuden voisi poistaa kokonaan.Sen sijaan, että maksamme yhteisistä verovaroista joidenkinihmisten ylimääräisiä eläkkeitä, meidän pitäisi käyttää nekinrahat siitä huolehtimiseen, että meillä on kaikille, vauvas-ta vaariin, hyvät hyvinvointivaltion julkiset palvelut jariittävän korkea lakisääteinen eläketurva.

2 Hengissä eläkkeelle?

3 Eduskuntaehdokkaat esiin!

4-5 Pilkingtonin sähkärit

6-7 Jäsenkato nävertää

7 Sähköjohto

8 Puheenjohtajat puntarissa

10-11 Sosiaaliseen mediaan

12-13 Myrskyn jälkeen töitä

16 Työttömyyskassa

17 Oikea eläkeikä puhuttaa

18 Osastot toimivat

19 Lomaviikkoja Virossa

20 Resumé

22 Kurssit

24 Voltti-päivät Yyterissä

Kannen kuvassa Jouni RaatikainenKuva: Hannu Miettinen

"Kun tässä lehdessä olevaan jut-tuun Sähköliiton jäsenkadosta (sivu6) käytiin läpi tilastoja, nousi lopultaesiin luku 1 958. Sen verran on liitonjäsenmaksua maksavien sopimusala-jäsenten määrä vähentynyt kymme-nessä vuodessa. Vuosina 2000 - 2010liitto on siis menettänyt yhdeksänprosenttia jäsenistään ja samalla läheskymmenyksen jäsenmaksutuloistaan.Jäsenten väheneminen on tapahtunutpikkuhiljaa hiipimällä, keskimäärinvähän alle 200 jäsenen vuosivauhdil-la. Siksi sen seurauksia ei ole kovin-kaan paljon pohdittu. Ei ennen kuinnyt.

###

Vaikka Sähköliiton kokema jäsentenmenetys ei ole lähellekään niin suurikuin monilla muilla ammattiliitoilla,on sillä silti kasvava merkitys koko lii-ton toiminnalle. Eniten se tietenkinvaikuttaa jäsentulojen vähenemisenkautta. Mitä vähemmän liitolla onmaksavia jäseniä, sitä pienemmät re-surssit järjestöllä tietenkin ovat käy-tössä.

Jäsenkato herättää myös perustel-tuja epäilyksiä liiton vetovoimasta,

järjestäytymisasteesta ja toiminnastatyöpaikoilla. Onneksi pahimmat kau-hukuvat jäsenkadon syistä voidaanhaudata saman tien. Jäsentilastojaanalysoitaessa on nimittäin käynytilmi, että jäsenten väheneminen joh-tuu lähes kokonaan tietyillä sopimus-aloilla tapahtuneista työpaikkojen ka-toamisista.

Niin energia – ICT – verkosto-alalla (002) kuin puunjalostuksessa(011, 012) on tapahtunut rakenteel-lisia muutoksia, joiden seurauksenatarjolla olevat sähköalan työpaikatkyseisillä aloilla ovat aivan yksinker-taisesti vähentyneet. Vertailun vuoksivoidaan todeta, että suurimman sopi-musalan – talotekniikka- ja sähköis-tysala (005) – jäsenmäärä on pysynytviimeiset 10 vuotta lähes muuttumat-tomana.

###

Jäsenkadon syyn selviäminen ei kui-tenkaan merkitse sitä, että sähköalanammattilaiset voisivat helpotuksestahuokaisten jäädä paikalleen makaa-maan. Päinvastoin, uusien jäsentenhankkimiseen on päätetty panostaatästä vuodesta alkaen entistä päättä-

väisemmin. Käyttöön otetaan myösjoukko uusi menetelmiä kuten suosit-telukampanjointia ja sosiaalista me-diaa.

Jäsenmäärän kasvuun ei kuitenkaankannata odottaa yhtäkkistä pyrähdys-tä, sillä alan korkean järjestäytymisas-teen vuoksi on uusien jäsenten määrävarsin rajallinen. Lisäksi potentiaali-set jäsenet ovat hajallaan tuhansissayrityksissä ympäri Suomea, mikä eisuinkaan helpota jäsenhankintaa.

###

Uusien jäsenten rekrytointi on kui-tenkin nähtävä positiivisena asiana,joka parhaimmillaan voi innostaa yk-sittäisten jäsenten lisäksi myös luotta-musmiehiä, työpaikkoja ja ammatti-osastoja. Nimittäin yleisin syy siihen,ettei ole ammattiliiton jäsen, on tut-kimusten mukaan se, ettei kukaan olekoskaan pyytänyt.

Kysy siis jo huomenna, onko työ-kaverisi liiton jäsen. Jos ei ole, niinpyydä mukaan. Teet hyvän työn niinkaverille kuin itsellesikin.!

Pyydetään kaverikin mukaan

3vasama 2 / 2 0 1 1

Ma rg i t N u rm i k o l u

Yleisradion TV-1:najankohtaisohjelma

A-studio esitti tammikuunlopulla ammattiliitoille vaa-lirahoitukseen liittyviä kysy-myksiä ohjelmaansa varten.Sähköliitto julkaisi 26.1.kysymyksiin annetut vasta-ukset kotisivuillaan jo en-nakolta, jotta kaikki asiastakiinnostuneet pystyivät lu-kemaan kysymykset ja vas-taukset täydellisinä ennenA-studion esittämistä.

Vastauksissa todettiin,ettei Sähköliitossa toimipoliittisten tunnusten alla

olevia ryhmiä. Viimeksi käy-dyissä edustajiston vaaleis-sa (liiton korkein päättäväelin) oli neljä vaaliliittoa,joilla ei ollut poliittisia tun-nuksia.

Ryhmärahaa Sähköliittomyöntää vaaliliittojen sisäi-seen toimintaan: hallintoon,koulutuksiin, seminaareihinja edustajiston vaalityöhön.

Poliittisten puolueiden tu-kemiseen ei rahaa ohjauduollenkaan. Ryhmät/vaalilii-tot voivat tukea yksittäisiäehdokkaita. Liitolla ei myös-kään ole kantaa poliitikko-jen tukemiseen. Sääntöjenmukaan liitto osallistuu yh-teiskunnalliseen vaikutta-

miseen tekemällä yhteistyö-tä liiton tavoitteita tukevienjärjestöjen kanssa.

Vuoden 2007 vaaleissa tu-ettiin puoluekannasta riip-pumatta liiton jäseniä, jotkaolivat ehdokkaina. Vuoden2011 eduskuntavaaliehdok-

kaiden tukemisesta Sähkö-liitolla ei ole päätöksiä. !

Kysymykset ja vastauksetkokonaisuudessaan ovat lu-ettavissa www.sahkoliitto.fi> Uutiset (26.1.2011)

Sähköliitto vastasi A-studiolle

Sähköliiton luotta-mushenkilöseminaari

järjestetään 6.5. – 7.5.2011Tampereella Scandic Rosen-dahl -hotellissa.

Seminaari on tarkoitettuluottamushenkilöille, työ-suojeluvaltuutetuille ja -asia-miehille.

Viime vuonna luottamus-henkilöseminaari keräsiTampereelle 160 kenttäväenedustajaa. Useiden kyselyjenperusteella tämän kevään

seminaariin odotetaan vieläsuurempaa väkimäärää.

Ohjelmassa on luentoja jaalustuksia tärkeistä asioistakuten Sähköliiton tulevai-suudesta ja tulevaisuudenhaasteista edunvalvonnassa,runkosopimuksesta, yhtei-söllisyydestä ja järjestäyty-misestä sekä työsuojelusta.Seminaarin aikana voi myöstutustua Suojalaite Oy:nnäyttelyyn.

Seminaarikutsu ja -ohjel-

ma lähetetään maaliskuunaikana. Ohjelma ja ilmoit-tautuminen selviävät keväänkuluessa myös Vasamasta,luottamusmies- ja osastotie-dotteista ja netistä, mutta jonyt tässä vaiheessa on hyvämerkitä kalenteriin seminaa-rin ajankohta. !

Luottamushenkilöseminaari

Teksti Margit NurmikoluKuva Markku Kemppainen

Oulussa ja Rovanie-mellä pidettiin ensim-

mäiset Uudistuva ammatti-osasto -kurssit 4. ja 5. helmi-kuuta. Keskeisimmät kurs-silla käsitellyt asiat olivatyhdistyslain osittaismuutos

ja osaston muuttuneet sään-nöt, jäsenhankinta ja pai-kallinen koulutus,

Oulussa 4.2. pidetty kurssikeräsi 17:stä Pohjois-Poh-janmaan ja Kainuun alueenosastosta mukaan jäseniä 10osastosta. Osanottajia kurs-silla oli kaikkiaan 25.

Lapin alueen 14 osastollesuunnattu kurssi pidettiin

Rovaniemellä 5.2. ja pai-kalla oli osanottajia peräti12 osastosta. Kurssilaisia oliyhteensä 14.

- Oli erityisen mukavahuomata, että molemmillekursseille oli lähdetty mu-kaan noin monesta alueenosastosta, kurssin vetänytSähköliiton järjestöpäällik-kö Reijo Salmi iloitsi. !

Uudistuva ammattiosasto-kurssi sai osastot liikkeelle

Järjestöpäällikkö Reijo Salmiselvitti Rovaniemen kurssi-laisille muunmuassa osastonmuuttuneita sääntöjä.

"Vasaman toimitus etsii niitä Sähköliiton aktiiveja, jot-ka ovat kansanedustajaehdokkaina lähestyvissä eduskun-tavaaleissa. Lupaamme esitellä Vasaman palstoilla kaikkiliittoon kuuluvat eduskuntavaaliehdokkaat, kunhan vainsaamme heidät selville ajoissa. Ilmoittakaa siis ehdokkuu-destanne mahdollisimman pian Vasamaan sähköpostilla:vasamalehti@sahkoliitto.fi!

Oletko pyrkimässä eduskuntaan?

Sähköliitto sanoiTEAMin tavoin kemi-

analojen (myös kumi- ja lasi-keraamisten alojen) työehto-sopimukset irti, kun alalla eimääräaikaan, 1.2.2011 men-nessä päästy yksimielisyyteenpalkankorotuksista.

Sopimukset on irtisanottupäättymään maaliskuun lop-puun mennessä. Neuvotte-luja on jatkettu 15.2., muttatiedot eivät ehtineet tähänlehteen. Neuvottelujen edis-tymisestä kerrotaan liiton

kotisivulla.TEAMin ja Sähköliiton ta-

voite neuvotteluissa oli kus-tannusvaikutukseltaan 2,8prosentin tasoiset korotuk-set. Sovitut palkankorotuk-set tulevat siis voimaan ta-kautuvasti 1.2.2011 alkaen,kunhan neuvottelut saadaanpäätökseen. !

Lisää asiaa Sähköliiton pie-niltä sopimusaloilta sivuilla4-5.

Kemianalat hakevat2,8 prosentinkorotusta

Ulkomaisen työvoi-man hyväksikäyttö

Suomessa on lisääntynyt.SAK:ssa kehitystä seurataanhuolestuneina. Yhä yleisty-vät työvoiman pitkät alihan-kintaketjut ja vuokratyö tar-joavat mahdollisuuksia työn-tekijöiden hyväksikäytölle jaihmiskaupalle.

- Mitä kauempaa työn-tekijä tänne tulee ja mitäheikommin hän tuntee suo-malaista työelämää, sitä suu-rempi on riski tulla hyväksi-käytetyksi, SAK:n elinkei-nopoliittinen asiantuntijaPia Björkbacka muistuttaa.

KiskonnantapaistatyösyrjintääPuutteellinen kielitaito hei-kentää usein ulkomaalaisentyöntekijän muutenkin heik-koa asemaa.

- Kiskonnantapaista työ-syrjintää esiintyy etenkintyöpaikoilla, joilla työnteki-jän turvana ei ole luottamus-miestä eikä työsuojeluval-tuutettua. Siksi on ensiarvoi-sen tärkeää lisätä ja tehostaaviranomaisvalvontaa. Myösammattiliittojen valvonta-ja tiedonsaantioikeuksia onlisättävä, Björkbacka painot-taa.

SAK:ssa peräänkuulute-taan myös työnantajien vas-tuuta ja yhteistoimintaa ay-liikkeen kanssa työvoimanväärinkäytösten ja pakko-työn kitkemiseksi.

- Jos ihmiskauppaa halu-taan todella ehkäistä, pitääpuuttua rakenteisiin. Tarvi-taan työkaluja ihmiskaupantunnistamiseen ja ennalta-ehkäisyyn, tiukempaa lain-säädäntöä ja kansainvälistä

yhteistyötä, Björkbacka luet-telee.

Harmaan työntorjuntavaalitavoitteeksiHarmaan työn torjuminensisältyy myös SAK:n vaali-tavoitteisiin. Keskusjärjestövaatii tavoiteasiakirjassaanlisää työehtojen valvontaa,tehokkaampia toimenpiteitäihmiskaupan tunnistamisek-si, tiedotusta ja koulutustatyöntekijöiden oikeuksistasekä ammattiliitoille oikeut-ta ajaa kannetta työntekijänpuolesta.

Helsingissä pidettiin kaksi-päiväinen Ihmiskauppa suo-malaisessa työelämässä -se-minaari, joka kokosi yhteenviranomaiset, ammattiliitot,työnantajat ja tutkijat. Se-minaarin järjestäjinä toimi-

vat Euroopan kriminaalipo-litiikan instituutti HEUNI,SAK ja vähemmistövaltuu-tetun toimisto.

Syrjintää jaihmiskauppaaEsimerkiksi etniseen alkupe-rään, kansalaisuuteen, suku-puoleen tai yhteiskunnalli-seen mielipiteeseen perustu-va työsyrjintä on rikos, jostavoidaan tuomita sakkoon taienintään kuudeksi kuukau-deksi vankeuteen.

Kiskonnantapaisella työ-syrjinnällä tarkoitetaan ti-lannetta, jossa työnantajakäyttää työntekijän ahdin-koa tai tietämättömyyttä hy-väkseen. Maksimirangaistuson kaksi vuotta vankeutta.

Ilman oleskelu- tai työlu-paa olevan ulkomaalaisenpalkkaava syyllistyy luvatto-

man ulkomaisen työvoimankäyttöön, josta saattaa rap-sahtaa vuosi vankeutta.

Ihmiskaupaksi luetaanSuomessa pakkotyö, parituk-senkaltainen seksuaalinenhyväksikäyttö sekä bisnekse-nä tehty elinkauppa.

SAK:n vaalitavoitteita2011–2015• Tilaajan vastuuta laajen-nettava ja tehostettava• Työehtojen valvontaa li-sättävä• Ihmiskaupan tunnistami-seen kehitettävä parempiakeinoja• Tiedotusta ja koulutustasuomalaisista työehdoista jatyöntekijöiden oikeuksistalisättävä• Ammattiliitoille säädettä-vä kanneoikeus

Vaaleissa SAK kampanjoirehellisen yrittäjän puolesta,yhteisten oikeuksien puoles-ta, yksilöllisten valintojenpuolesta sekä työhön paluunpuolesta.!www.sak.fi/vaalit

SAK haluaa ihmiskaupan kuriin

Pia Björkbacka peräätyönantajan vastuuta.

Luottamushenkilöseminaaripidetään Tampereella 6.5. – 7.5.2011

4 vasama 2 / 2 0 1 1

Sähkökolveja tarkastavaMarko Oikarinen arvioi, että uudelta asentajalta vie vuoden verran perehtyä kaikkiin tehtaan sähkölaitteisiin janiiden korjaamiseen.

R i i t t a Ka l l i o

- Työ täällä Pilkingto-nin Laitilan tehtaal-

la on sopivan haastavaa jatyöympäristö siisti. Työpo-rukka on mukava ja pomotasiallisia. Työturvallisuuteenpanostetaan tosissaan. Taan-tumastakin selvittiin yllättä-vän hyvin. Töitä riittää taas,vaikka välillä näytti huoles-tuttavalta, kiteyttää sähkö-asentaja Pasi Palviainen,joka on työskennellyt talossavuodesta 1995 lähtien.

Viimeiset pari vuotta43-vuotias Palviainen ontoiminut myös tuotannon jakunnossapidon yhteysmie-henä. Hänen tehtäväkuvan-

sa laajentuminen mahdollistiyhden uuden sähköasenta-jan palkkaamisen tehtaalle.Marko Oikarinen on Palvi-aisen ammattikoulukaveri jatämän tapaan työskennellytaiemmin Saabin autoteh-taalla Uudessakaupungissa,missä molemmat myös asu-vat.

- Täällä sähköasentajantäytyy hallita kaikki tehtaanhuollon ja kunnossapidonsähkötyöt. Autotehtaallatyöt oli eriytetty niin, ettäkukin erikoistui vain johon-kin tiettyyn hommaan, kave-rukset selittävät.

Lomat ja kuumuusrassaavat enitenSähköasentajat kertovat,että talviaikaan tehtaallaon mukavan lämmintä, kuntuulilaseja ”paistetaan” uu-nissa. Kesäkuumalla tuppaaolemaan liiankin lämmintä,jolloin on muistettava tauot-taa töitä asianmukaisesti.

- Se mikä meitä sähköasen-tajia rassaa, on lomien pitä-minen. Tahtoo olla niin, ettämuut pääsevät lomalle par-haaseen kesäloma-aikaan,kun tuotanto pysäytetääntavallisesti pariksi viikoksi.Silloin on tietysti myös parastehdä vaadittavat korjauk-set, joten muut lomailevat jahuoltoporukka painaa töitä,Palviainen huomauttaa.

Hän kertoo kuitenkinolevansa tyytyväinen, ettätöitä piisaa. Myös yhteistyöTEAMiin kuuluvien työto-

vereiden ja luottamusmie-hen kanssa sujuu.

- Vaikka me sähköliittolai-set olemme pieni vähemmis-tö tässä porukassa, TEAMi-laisten pääluottamusmies ontarvittaessa aina neuvonutmeitäkin. Ja jos oikein visai-seksi menee, on aina voinutsoittaa suoraan oman liitontyöehtoasiamiehille, Palviai-nen tuumii.

Sähköpajallekokoonnutaanjoka aamuPilkingtonin Laitilan teh-taalla on viisi vakituista säh-köasentajaa. Vahvuuteen

kuuluu myös yksi nuori säh-köinsinööri, joka osallistuupäivystysvuoroihin kutenmuutkin.

- Kokoonnumme tavalli-sesti aamuisin tänne sähkö-pajalle ja työnjohtaja jakaatyöt. Sovimme, mitä ku-kin tekee. Täällä pajalla eiyleensä tehdä enää mitäänisompaa. Normaalien huol-to- ja kunnossapitotöidenlisäksi saattaa tulla esimer-kiksi tilaus jonkin alueenvalaistuksen uusimisesta.Robottikorjaukset teetetäänulkopuolisilla, samoin isom-mat kaapelivedot teetetäänparilla vakituisella alihank-

kijalla, jotka tuntevat talon,Marko Oikarinen selvittää.

Sähköasentajat ovat tyyty-

väisiä, että kiertävät päivys-tysvuorot osuvat kohdallenykyisessä systeemissä vain

PilkingtonillaPilkingtonillapiisaa haasteitapiisaa haasteita

! Pilkington Automotiven Suomen yhtiöidenliikevaihto viime tilikaudella oli 145 miljoonaaeuroa ja henkilökunnan määrä 1 050.!Yhtiö valmistaa lasituotteita ajoneuvovalmistajil-le, rakennusteollisuudelle sekä teknisille markkinoil-le. NSG Groupilla on tuotantolaitoksia 29 maassa jamyyntiä yli 130 maassa.! Pilkington Automotive Finland Oy on osajapanilaisomisteista NSG Groupia, yksi maailmanjohtavista lasin ja lasituotteiden valmistajista.

Lasijätti

Hyöty-ajoneuvojenlasituksiavalmistavanPilkingtonAutomotiveFinlandOy:n sähkö-asentajientäytyy ollamoniosaajia.

5vasama 2 / 2 0 1 1

kerran viikossa. 60-vuotiasRauno Rinne muistaa sen-kin ajan, kun välillä hyvin-kin työläät päivystysvuorotolivat viikon mittaisia.

Moniosaajien paikka- Meillä on teknisesti osaa-via ihmisiä. Ja se on firmanmenestyksen edellytys. Käy-tännönläheisten ihmistenlisäksi kilpailukyky syntyyihmisten ja organisaationjohtotavasta, sanoo Suomenmaajohtaja Rami Tähtinen,joka luotsaa Laitilan tehtaanlisäksi myös Pilkington Au-tomotive Oy:n Tampereen jaYlöjärven yksiköitä.

Hyötyajoneuvojen lasituk-siin erikoistuneella yhtiölläon Suomessa yli tuhat työn-tekijää. Yksi yhtiön olen-naisista erityisosaajaryhmis-tä koostuu huolto- ja kun-nossapitohenkilökunnasta.Yhteensä heitä on Laitilan,Tampereen ja Ylöjärven teh-tailla noin 50 henkeä. Heistäviitisentoista on sähköasen-tajaa.

Jos firman johtaja ymmär-tää kehua alaisiaan, osaavattyöntekijätkin arvostaa työ-paikkaansa, joka pyristeleeylös taloustaantuman aal-lonpohjalta. Yt-neuvottelutja lomautukset ovat takana-päin, mutta tuoreessa muis-tissa. Työntekijöiltä ei hevin

kriittisiä mielipiteitä irtoa.

TyöehtosopimuskatkollaSuurin osa Pilkingtonintyöntekijöistä noudattaaTEAMin tekemää lasike-raamisen teollisuudenalantyöehtosopimusta, joka myös

on Sähköliiton 018 sopimus-alan tessin pohjana. Näillänäkymillä molemmat työeh-tosopimukset on irtisanottupäättymään maaliskuun lop-puun mennessä, ellei sitä en-nen päästä yksimielisyyteenpalkankorotuksista.

Laitilan tehtaan pääluot-tamusmies Ilkka Suvantoon tyytyväinen, että heidäntyöpaikaltaan ei ole irtisa-nottu työntekijöitä. Viimei-sestä lomautuksestakin on jovuosi aikaa.

- Olen ollut tehtaalla 25vuotta, enkä muista näinkiireistä talvea koko aikana.Tes-neuvottelujen 2,8 pro-sentin palkankotusvaatimusei ole kohtuuton tilanteessa,jossa vienti on taas lähtenytvetämään. Työntekijöiden-kin ostovoima pitää turvata.Suvanto toivoo, että tasola-sia valmistava PilkingtoninLahden lasitehdas voitaisiinvielä pelastaa lakkautuksel-ta. Tehdas on odotellut koh-taloaan pysäytettynä jo puo-lentoista vuoden ajan.

- Jos Lahden tehdas kyl-menee lopullisesti, sillä tu-lee olemaan vaikutuksiaPilkingtonin muillekin Suo-men tehtaille, jotka pitkäänsaivat raaka-aineensa Lah-desta. Nyt materiaali tuleeRuotsista ja Saksasta. Pelät-tävissä on supistumiskierre,joka saattaa johtaa muiden-kin vähemmän kannattavientuotteiden valmistuksen lo-pettamiseen ja työpaikkojenmenetykseen. Näin vaalienalla toivoisin, että poliittisetpäättäjätkin huomaisivat,mikä työllisyyspommi lasite-ollisuudessa tikittää.!

Jäsenmäärän kehitys Sähköliiton pienillä sopimusaloilla 2000 – 2010Ma rg i t N u rm i k o l u

Ala* 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

014 26 25 26 27 28 14 12 11 7 5 4

015 - - 51 59 62 63 64 59 57 54 57

016 430 395 201 194 172 150 133 111 127 124 118

017 - - 73 75 74 77 68 67 72 84 79

018 - - 36 34 36 34 37 35 30 30 25

021 151 149 147 142 140 134 132 131 133 128 127

Yhteensä 607 569 534 531 512 472 446 414 426 425 410

Ala*014 Tekstiiliteollisuus015 Rakennustuoteteollisuus016 Kemianteollisuus ja Kumiteollisuus017 Elintarviketeollisuus018 Lasikeraaminen teollisuus021 Raha-automaattien huoltoala (RAY)

Rauno Rinne on Laitilan tehtaan vanhin sähköasentaja, joka liikkuulaajassa tehdashallissa työkaluineen ketterästi potkulaudalla.

"Laitilan Pilkingtoninkupeessa on laivojen vaa-tivia lasitusjärjestelmiä toi-mittava Pilkington Marine.

Suunnitteluun, myyntiinja projektien johtamiseenkeskittynyt pieni erikoisyk-sikkö on hiljattain tehnytsopimuksen kahdesta liuku-vasta teleskooppilasikatos-ta kahteen STX:n uuteenluksusristeilijään, jotka ra-kennetaan Ranskassa SaintNazairen telakalla. Ensim-mäinen kattolasitus toimi-tetaan kesäkuussa 2011 jatoinen helmikuussa 2012.

Projektipäällikkö TapioLindroos kertoo, että Mari-ne keskittyy erikoislasituk-siin, joita on toimitettu niinTallinkin autolauttoihinkuin Karibian risteilijöihin-kin. Viime syksynä maail-man suurin risteilyalus Al-lure of the Seas lähti STX:nTurun telakalta kohti uuttakotisatamaansa Floridassa.Laivassa on useita Pilking-

ton Marinen toimittamialasitusjärjestelmiä.

- Meripuolella käytettä-vät lasit ovat 6-19 milli-metrin paksuisia, kolmin-kertaisia laseja, kuten luoti-junissakin. Luokitukseltaanne ovat sellaisia, että nepidättävät tulipaloakin vä-hintään tunnin.

Yksikön päällikkö MattiHopia kertoo, että laivala-situkset toimitetaan ”avai-met käteen”-periaatteella.Pienehkössä autolautassane avaimet maksavat ehkäpuoli miljoonaa euroa, mut-ta loistoristeilijässä helpostikymmenen kertaa enem-män.

- Suunnittelu ja projek-tin hoito on täällä Laitilas-sa. Alihankkijoilta tilataanmateriaali ja asennustyö.Pääsääntöisesti käytettävämateriaali tulee joltakinPilkingtonin tehtaalta, ensikesänä luultavasti Puolas-ta.!

Lasitusjärjestelmiäluksusristeilijään

Tapio Lindroos ja Matti Hopia tarkastelevat työnsä tuloksiatietokoneruudulta.

- Jokainen 400-600 kW:n uunion oma yksilönsä, sanoo PasiPalviainen, joka tuntee tehtaansähkölaitteet perinpohjaisesti.

- Jäsenmäärien radikaali las-ku näillä pienillä aloilla johtuusiitä, että lähes kaikilla toimi-aloilla tuotantoa on siirrettyulkomaille. Työnantajat ovatmyös ulkoistaneet toiminto-jaan kunnossapitoalalla, jossasähköasentajat toimivat. Tämätaas on johtanut siihen, etteialoille ole syntynyt uusia työ-paikkoja, Sähköliiton järjestö-päällikkö Reijo Salmi toteaa.

6 vasama 2 / 2 0 1 1

Te k s t i Pa a v o H o l iKu v a t S am i H e l e n i u sj a Pa a v o H o l i

Kiristyvät työmark-kinat, lisääntyvä ulko-

mainen työvoima, sopimus-ten noudattamista nakerta-va aliurakointi. Sähköliitonja sen jäsenten huolena onjatkuvasti lukuisia asioita,mutta vaikein niistä on myöshuomaamattomin: jäsenka-to.

Vaikka liiton kokonaisjä-senmäärä on jatkuvasti hiu-kan kasvanut, on 1,4 pro-sentin suuruista jäsenmaksuamaksavien sopimusalajäsen-ten määrä kuitenkin vähen-tynyt 10 vuodessa noin 2 000henkilöllä.

Syynä sähköalanrakennemuutosSähköliitossa oli vuoden2010 lopussa jäsenenä 31 800henkilöä. Heistä 20 508 olimaksavia sopimusalajäseniä.Kymmenen vuotta aiemmin,vuonna 2000 oli jäsenmäärä30 318, joista 22 466 oli so-pimusalajäseniä. Työelämäs-sä olevien jäsenten määrä onsiten vähentynyt 10 vuodes-sa 1 958 henkilöllä eli läheskymmenesosalla. Jäsentenkokonaismäärä on sen sijaankasvanut, eläkeläisten myö-tä.

- Jäsenmäärä on laskenuttasaisesti viimeiset kymme-nen vuotta, keskimäärin vä-hän alle 200 jäsenen vuo-sivauhtia. Heikon vuosi oli2009, jolloin meiltä katosi443 jäsentä. 2007 on taasollut ainoa voitollinen vuo-si, silloin jäsenmäärä kasvoi58:lla, järjestöpäällikkö Rei-jo Salmi selvittää.

Kehitys on Salmen mu-kaan huolestuttava, muttase hyvä puoli asiassa on, ettäsyyt jäsenkatoon ovat aikapitkälti tiedossa, jolloin asi-alle voidaan myös jotain teh-dä:

- Jäsenkato on koskettanuterityisesti uutta yhdistettyäsopimusalaa energia – ICT– verkosto (002). Entistenenergia- (001) ja tietolii-kennealojen (003) yhteinenjäsenmäärä oli vuonna 2000yhteensä 7 860. Nyt se on6 357. Loput alan työnte-kijöistä kuuluvat joko Me-talliliittoon (Relacom) taiJHL:oon (Kunta-ala).

Koska alan järjestäytymis-aste on lähes 100 prosenttia,on energia – ICT – verkostosiis menettänyt 10 vuodessanoin 2 000 työpaikkaa. Yksi-tyistämisen ja ulkoistamisenseurauksena henkilöstöä onvähennetty eikä uusia olepalkattu, koska joko alantuottavuus on kasvanut taiinvestoinnit vähentyneet.

- Täysin yksi yhteen tämäei liiton jäsenmäärän vähe-nemisen kanssa tietenkäänmene, mutta tärkein tekijäse tässä muutoksessa varmas-ti on, Salmi uskoo.

Tehokkuusvie työpaikkojaTeollisuuden työntekijöidenmäärä Suomessa on vuodesta1990 lähtien pudonnut yli 22prosenttia. Työn tuottavuusja teollisuustuotannon brut-toarvo on kuitenkin samassaajassa lähes kolminkertaistu-nut. Entistä pienempi jouk-ko ihmisiä tekee siis paljontehokkaammin töitä ja pa-rempaa taloudellista tulosta.

Sähköliiton jäsenkehitysseuraa tiukasti näitä kokomaan taloudessa tapahtuviamuutoksia. Teollisuuden so-pimusaloilla jäsenten määräon pudonnut samassa ajassanoin 780:lla eli 17,5 prosent-tia.

- Keskimääräistä pienem-pi pudotus selittyy sillä, ettäkunnossapidossa työskente-levien määrä vähenee ainavähemmän kuin tuotanto-työssä olevien, Reijo Salmisanoo.

Puunjalostusteollisuudes-sa (012 ja 013) kyyti on ol-lut vielä kylmempää ja sieltäon kadonnut vuosina 2005-2010 noin 350 jäsentä elilähes kolmannes koko alanjäsenmäärästä. Paperiliittoaalan rakennemuutos on tie-tenkin koskettanut vieläkin

kovemmin ja se on menettä-nyt samassa ajassa huomatta-vasti enemmän jäseniään.

Sähköliiton suurin sopi-musala eli talotekniikka- jasähköistysala (005) on sen si-jaan pysynyt viimeiset kym-menen vuotta hämmästyt-tävän vakaana. Alan jäsen-määrä on ollut koko 2000-lu-vun hiukan alle 10 000 hen-kilöä.

- Selitys löytyy jälleen ti-lastoista. Alan rakennemuu-tos tapahtui jo 1990-luvunalussa, jolloin talouslama veirakennuksilta noin 1 700 jä-sentä. Sen jälkeen sähköistä-misen työpaikat ovat kuiten-kin pysyneet samalla tasolla,Salmi sanoo.

Jäsenkato syöliiton budjettiaTalouspäällikkö MarkettaToikkosen mukaan konk-reettisin seuraus pitkäänjatkuneesta jäsenkadosta onollut jäsenmaksutuottojenjatkuva väheneminen. Vainsopimusalajäsenet maksa-vat jäsenmaksua, josta liitonosuus on keskimäärin noin300 euroa jäsentä kohdenvuodessa. Jos liitossa olisisaman verran maksavia jä-seniä kuin 10 vuotta sitten,

Sähköliiton jäsenhankinta tehostuu

jäsenkadonRakenne-muutos ja työntehostuminenon vienytsähköalaltakymmenessävuodessa2 000työpaikkaa

Sähköliiton jäsenmäärän kehitysvuosina 2000 - 2010

2000 2010 MuutosSopimusalajäsenet 22 466 20 508 - 1 958- energia –ICT – verkosto(001+003/002) 7 860 6 357 - 1 503- talotekniikka (005) 9 943 9 978 +35- puunjalostus (011, 012) 1 132 777 - 355- metalli (013) 2 469 2 635 + 166- muut 1 062 761 - 301Oppilasjäsenet 1 871 3 132 +1 261Eläkeläiset 5 981 8 160 +2 179Kokonaisjäsenmäärä 30 318 31 800 +1 482

Valoa

7vasama 2 / 2 0 1 1

Ksähköjohto

Raakaa kilpailutustaja paikallista sopimista

n synkkään tunneliinSuurista sopimusaloista on ta-lotekniikka- ja sähköistämisalanjäsenmäärä pysynyt vakaasti va-jaassa 10 000:ssä.

olisi liitolla siten vuosittainkäytettävissä noin 600 000euroa enemmän rahaa kuinnyt on.

- Kymmenen vuoden ai-kana syntynyt 2 000 jäse-nen vajaus merkitsee noin10 prosentin suhteellista vä-hennystä liiton toimintabud-jettiin, Toikkonen laskee.

Liiton on siis sopeuduttavamuuttuneeseen tilanteeseenja niin on myös tehty. Toi-mintakuluja on parin viimevuoden ajan karsittu anka-ralla kädellä. Samalla on py-ritty huolehtimaan siitä, ettäerityisesti liiton edunvalvon-ta pysyy kaikesta huolimattamahdollisimman korkeallatasolla.

- Sähköliitto on kuitenkinpysynyt kiinnostavana edun-valvojana niille, jotka yhäedelleen työskentelevät säh-köalalla. Järjestäytymisasteon korkea - tarkkaa lukua onvaikea sanoa, varsinkin teol-lisuusaloilla, jossa on rinnak-kaissopimuksia - mutta il-

meisesti lähes 90 prosenttiaalan työntekijöistä on myösliiton jäseninä, järjestöpääl-likkö Reijo Salmi arvioi.

Mistä jäseniäsitten saadaan?Järjestöpäällikkö Reijo Salmion vetänyt Sähköliiton uut-ta jäsenhankintakampanjaa,jolla pyritään aktiivisestisaamaan kaikki potentiaali-set sähköalan ammattilaisetliiton jäseniksi.

Taustatutkimuksissa on

selvinnyt, että suurin jäsen-potentiaali löytyy sähköis-tystoiminnan sivualoilla: an-tenni-, turvalaite-, kylmälai-te-, valomainos-, kodinkone-huolto- ja automaatioaloilla.

- 1 500 – 2000 työnteki-jää voi mainituilta aloiltalöytyä, jotka voisivat aivanhyvin olla Sähköliiton jäse-niä. Näiden alojen sopimus-käytännöt ovat kuitenkinhyvin kirjavia, joka asettaajäsenhankinnalle aikamoisiahaasteita, Salmi arvioi.

Myös teollisuudessa onvarsin paljon Sähköliittoonjärjestäytymättömiä alantyöntekijöitä.

Potentiaaliset työntekijäteivät odota suurina jouk-koina tietyillä työpaikoilla,vaan ovat hajallaan ympäriSuomea. Siksi jäsenhankin-taa pitää tehdä aktiivisem-min jokaisella työpaikalla.

- Siinä työssä ennestään lii-ton jäseninä olevat työnteki-jät ovat avainasemassa. Liit-to onkin tämän kevään aika-na käynnistämässä jäsenhan-kinnan suosittelukampanjaa,jossa jokainen uuden jäsenenvärvännyt palkitaan, Salmikertoo.

Ammattiliiton jäsenyys eienää ole ihmisille itsestään-selvyys. Silti lähes kaikkivoisivat olla liiton jäseniä,koska pääsyyksi miksi eivätole ammattiliiton jäseniä

ihmiset kertovat sen, ettäkukaan ei ole koskaan pyytä-nyt.

Siksi jäsenenä olevan työ-kaverin toiminta on tärke-ää ja Sähköliiton suositte-lukampanjalla kaikki liitonnoin 20 500 sopimusalajäsen-tä on tarkoitus saada mukaanjäsenhankintaan. Kampan-jalla on tarkoitus tavoittaakaikkiaan noin 3 500 liiton

sopimusaloilla työskente-levää, jotka eivät vielä oleSähköliiton jäseniä.!

Lähteet: Sähköliiton jäsen-tilasto; Suomen tilastollinenvuosikirja 2010; Näin onkäynyt 2007 (EK ja SAK).

Sähköliitto tehostaa jä-senhankintaa vielä tämänkevään aikana uudella suo-sittelukampanjalla. Kam-panjamateriaali jaetaan so-pimusalajäsenille sekä Va-saman mukana että liitonnettisivuilla. Tarkoituksenaon, että jokainen liiton jä-sen tarkistaisi, onko omallatyöpaikalla liittoon kuulu-

mattomia työntekijöitä.Uuden jäsenen liitty-

mistietoihin tulee mukaanhäntä jäseneksi suositelleenjäsenen nimi ja jokainen uu-den jäsenen hankkinut pal-kitaan.

Lisää kampanjasta tiedo-tetaan jo maaliskuun aika-na.!

Jokainen voi värvätäuuden jäsenen

Sa u l i Vä n t t i

ilpailun vapau-tuminen lainsää-dännön muutos-ten myötä käyn-nisti 1990-luvun

puolivälissä nopean raken-nemuutoksen sähkönjake-lu- ja tietoliikennealan yri-tyksissä. Yritykset perustivattytäryhtiöikseen urakoin-tiyrityksiä, joihin siirrettiinpääosa henkilökunnasta.Urakointiyritykset muodos-tuivat riippuvaisiksi ”emo-yhtiön” tilaamista töistä.Suhdannevaihteluiden tuo-ma epävarmuus ja uhathenkilöstön lomauttamises-ta tai vähentämisestä tulivatosaksi työyhteisöjen arkipäi-vää.

Tämä rakennemuutoson johtanut suurten val-takunnallisten ja osin jokansainvälistenkin verkos-tourakointiyhtiöiden syn-tymiseen. Niistä suurimpi-en taustalla on globaalejarahoitusyhtiöitä. Urakoin-tiyhtiöt ovat päässeet mu-kaan myös teollisuuden

huolto- ja kunnossapitotoi-mintoihin, mikä on tuonutpysyvän muutostilan myösnäille työpaikoille.

"""

Sähkönjakelu- ja tietolii-kenneverkostojen omistajatkilpailuttavat verkostojenrakennus-, huolto- ja kun-nossapitotoiminnat ny-kyisin muutaman vuodenvälein. Tässä kilpailussamerkillepantavaa on ollutjatkuvasti laskeva hintata-so, vaikka yleisesti kustan-nukset ovat kohonneet in-flaation ja palkankorotustenmyötä.

Säälimättömän kilpailunjohdosta urakointiyritystenkatteet ovat siten hyvänä-kin vuonna varsin ohuita.Työntekijöiltä edellytetääntoiminnan jatkuvaa kehittä-mistä, mikä on tietysti myöspositiivinen asia. Hyötytoimintojen tehostumisestamenee kuitenkin monessatapauksessa suoraan verkos-tojen omistajille. Urakoin-

tiyritykselle jää parhaimmil-laankin pieni kate ja työn-tekijälle vain huomiseenturvattu työpaikka.

"""

Kilpailuttamisen tuottamalisäarvo hyödyttää enitenverkostojen omistajayrityk-siä, ja myös urakointiyrityk-set omistava kasvoton pää-oma haluaa oman osansa.Ammattiliitolle tässä puris-tuksessa toimiminen on tä-män päivän realismia, jossaon vain haettava parhaitamahdollisia ratkaisuja.

Tiedustelimme energia-ICT- ja verkostoalan jäsenil-tä yli vuosi sitten työehtoso-pimusneuvotteluissa paino-tettavia asioita ja tuollointyöpaikkojen turvaaminennousi jopa palkankorotuk-sia tärkeämmäksi tekijäksi.Tämän pohjalta TES:eensisällytettiin mahdollisuusyrityskohtaisten ratkaisujentekemiseen paikallisesti so-pimalla.

Kuluvan sopimuskauden

aikana työsuhteiden turvaa-minen onkin noussut useas-sa yrityksessä merkittäväksimotiiviksi paikalliselle sopi-miselle. Paikallisen sopimi-sen kautta on säännölliseentyöaikaan rakennettu työ-aikapuskureita hiljaisem-pien aikojen varalle, jolloinesimerkiksi lomautuksiin eivälttämättä tarvitse turvau-tua.

Lisäksi yrityksiin on luotuerilaisia työsuoritteesta joh-tuvia ja työn tehokkuuttatukevia palkkiojärjestelmiä,joilla on ollut positiivinenvaikutus ansiotasoon. Ti-lanteessa, jossa toinen yri-tys kilpailutuksen kautta viekaikki työt, ei näistäkäänjärjestelyistä tosin ole tur-vaa työntekijälle.

"""

Paikallisen sopimisen ide-ana on toisin sopiminen,jolla etsitään molemmilleosapuolille lisäarvoa tuot-tavia menetelmiä. Vaintämä tapa on hyväksyttävä

tie, koska sopiminen ei voirakentua vain toisen osa-puolen saamaan hyötyyn.Sopimistoimintaan liittyvääkoulutusta olisikin tarkoi-tuksenmukaista jatkaa liit-tojen toimesta.

Joissakin yrityksissä osa-puolten välit ovat lisäksivarsin haasteelliset, eikätaisteluhautoihin kaivau-tuneita henkilöitä paljontarvitse provosoida tilan-teen kärjistämiseksi. Näissätilanteissa toivon malttiamyös työnantajilta.

Laadukas sopimustoimin-ta perustuu hyvään yhteis-työhön sopijapuolten välil-lä. Tätä neuvottelukulttuu-ria tulisi molempien osapuo-lien kehittää ja vaalia.

"""

Energia-, ICT- ja verkosto-alalla neuvotellaan keväänaikana tämän vuoden pal-kankorotuksista. SAK arvi-oi hiljattain, että tänä vuon-na tarvittaisiin vähintään 3prosentin palkankorotukset,

jotta työntekijöiden osto-voima turvattaisiin. Valtio-varainministeriön mukaantämän vuoden inflaationtaso on arviolta 2,4 prosent-tia ja tuottavuuden nousu1,4 prosenttia. Työnanta-japuolella on puolestaanlinnoittauduttu EK:n nau-laamaan matalatasoiseen”palkka-ankkuriin”.

Toimialalla on hyvin mo-nenlaisessa taloudellisessatilanteessa toimivia yrityk-siä, vaikka alalla kokonai-suutena menee sangen hy-vin. Ongelmana on kustan-nustason nousun jääminensuorittajaportaaseen. Tämämeno ei voi jatkua. Alankehittymisen kannalta ontarkoituksenmukaista, ettäkustannustason nousu huo-mioidaan jatkossa kilpailut-tamisen kaikilla portailla jaomistajatahoilla."

Analyysi alan tilanteestaon kokonaisuudessaan lu-ettavissa liiton nettisivuiltawww.sahkoliitto.fi>uutiset.

8 vasama 2 / 2 0 1 1

SDP: Työllisyys vaatiitäsmäelvytystäSDP:n puheenjohtaja JuttaUrpilainen:

1. Työttömyys on suurinongelma. Nuorisotyöttömyy-delle pitäisi asettaa nollato-leranssi. Suomi tarvitsee uu-sia työpaikkoja luovaa vah-vaa elinkeinopolitiikkaa.

Talouskasvua pitäisi vah-vistaa työllisyyttä tukevallatäsmäelvytyksellä.

2. Työelämän laatua onparannettava. Suomalaises-ta työelämästä pitää tehdämaailman paras.

Työntekijöiden vaikutta-mismahdollisuuksia työpai-koilla ja työntekijän ehdoillatapahtuvia joustoja tulee li-sätä. Joustava eläkeikä 63-68on toiminut hyvin.

3. Tärkeintä on talouskas-vun ja työllisyyden vahvis-taminen. On selvä, että ko-konaisveroastetta joudutaannostamaan.

Palkkaverotusta ei pidäkiristää, mutta pääomatulo-jen ja omaisuuden verotustavoidaan lisätä. Verotuksenprogressiivisuutta pitäisi li-sätä myös pääomatulo- jamuussakin verotuksessa.

Vasemmistoliitto:Työ ja vapaa-aikatasapainoonVasemmistoliiton puheen-johtaja PaavoArhinmäki:

1. Epävarmuus. Uusistatyösuhteista enemmistö onpätkätöitä ja erilaisia epävar-moja työsuhteita. Vakituisis-sakin työsuhteissa pelätään,riittävätkö työt.

Pitää määritellä minimi-tuntipalkka niin, että työllätulee toimeen. Irtisanomis-suoja pitää saada eurooppa-laiselle tasolle.

Vuokratyön käyttöön py-syvissä töissä ja pätkätöidenperusteettomaan ketjutuk-seen on puututtava.

2. Ihmiset joutuvat jää-mään työelämästä pois en-nenaikaisesti. Työuria voipidentää huolehtimalla, ettäihmiset viihtyvät töissä, ovatmotivoituneita ja että työ javapaa-aika ovat tasapainos-sa. Nykyinen joustava eläke-ikä on hyvä.

3. Leikkauksia ei tarvita,jos veropohjaa laajennetaanoikeudenmukaisesti. Palau-tetaan työnantajan Kela-maksu ja verotetaan pää-omatuloja progressiivisesti.

Keskusta: Eläkeikäriippuu yksilöstäkinKeskustan puoluesihteeriTimo Laaninen:

1. Nykyinen järjestelmäon rakennettu pitkien, py-syvien työsuhteiden varaan.Meille on kuitenkin synty-nyt toisenlaiset työmarkki-nat: pätkätyötä, silpputyötäja määräaikaisia työsuhteita.Heidän turvaansa pitäisi pa-rantaa.

2. Suurimmat ongelmatovat työelämässä. Pitäisisatsata työssäjaksamiseen jajoustoihin.

Sopiva eläkeikä riippuuyksilöstäkin. Nykyiset rajatovat hyvät, kunhan työuriinsaadaan pituutta eivätkä ih-miset jäisi ennenaikaisestieläkkeelle. Ajanoloon eläke-ikää pitää nostaa kolmikan-taisessa valmistelussa.

3. Ykköslääke on etsiä kas-vua ja työllisyyttä tuotta-maan verotuloja. Veroja voi-si korottaa maltillisesti. He-temäen työryhmän esittämätuloveron kahden miljardinkevennys ei näytä mahdol-liselta. Leikkaukset ovat vii-meisin keino. Menojen jää-dyttäminenkin voi tarkoittaajo leikkauksia.

Kokoomus: Työuriaon pidennettäväKokoomuksen puheen-johtaja Jyrki Katainen:

1. Työmarkkinoilla on pa-rantamista koordinaatiossaja sopimisessa isoista asiois-ta. Tupojen jälkeisessä ajas-sa keskusjärjestöjen rooli jamandaatti on muuttunutepäselvemmäksi erityisestipalkansaajapuolella.

Suomi on suurten talous-haasteiden edessä. Tarvit-semme rakenteellisia rat-kaisuja esimerkiksi työuriensuhteen. Siinä tarvitaan työ-markkinoiden sopijapuolia.

2. Työuria tulee pidentää

sekä alusta, keskeltä että lo-pusta. Parantamalla koulu-tusmahdollisuuksia nuoretsaadaan nykyistä aiemmintyöelämään.

Eläkeiän tulee nousta tule-vaisuudessa ihmisten eliniänja terveiden vuosien lisään-tymisen myötä.

3. Kestävyysvajetta kor-jataan parhaiten työuria pi-dentämällä, kuntareformillasekä kasvua ja työllisyyttävauhdittavilla verouudistuk-silla. Loppu jää verojen kiris-tysten ja menojen supistami-sen varaan. Jos siis vastustaatyöuria pidentäviä toimia,kannattaa kovempia leikka-uksia.

Vihreät:Varoja psykiatriseentyösuojeluunVihreiden varapuheen-johtaja Jyrki Kasvi:

1. Työntekijöiden jaksa-minen ja johtamisen laatu.Jotakin on pahasti pielessä,kun masennus on merkittä-vin työkyvyttömyyseläkkeenmyöntämissyy.

Perusturva ja ammatti-taidon ylläpito on taattavamyös silpputyöelämässä.

2. Keskiasteen opintojenjälkeiset välivuodet pois.Johtamisen tutkimusta jaopetusta sekä psykiatrisentyösuojelun ja työterveys-huollon voimavaroja on li-sättävä.

Hyvä eläkeikä on yksilöl-linen ja joustava. Osa-aika-eläkkeestä on tehtävä hou-kuttelevampi vaihtoehto.

3. Julkisella sektorilla tar-vitaan saman mittaluokantuottavuusloikka kuin pank-kisektorilla 1990-luvulla.Pääomatulojen, kiinteistö-jen, jätteiden ja energianverotusta voidaan kiristää.Kilpailua vääristävät elin-keinotuet on perattava pois.

RKP: Uudenlainen työ-viikko kokeiltavaksiRKP:n varapuheenjohtajaAnna-Maja Henriksson:

1. Joustavuus. Ruotsissa onmyönteisiä kokemuksia työ-viikosta, jossa kolmea työ-päivää seuraa kolme vapaa-päivää.

Satunnaiset työsuhteetpitää voida muuttaa koko-päiväiseksi pysyväksi työksi,

esimerkiksi työpoolien avul-la. Vanhemmuuden kustan-nusten tasainen jakaminenvähentäisi pätkätöitä nais-valtaisilla aloilla.

2. Tarvitaan työaikajous-toa. Eläkerajat ovat kuta-kuinkin paikallaan. Osa-ai-kaeläkejärjestelmä pitää säi-lyttää.

3. Tarvitaan ainakin kovaamenokuria.

Korotuspaineet kohdistu-vat arvonlisäveroon, pää-omatulo- ja energiaverotuk-seen sekä kuntapuolella kiin-teistöverotukseen. Ehdotusylimpien marginaaliveroas-teiden alentamiseksi on ter-vetullut. Perusvähennyksenkorottaminen voisi myös ollapaikallaan.

KD: Oikein suunnatutpalvelut säästävätKristillisdemokraattien pu-heenjohtaja Päivi Räsänen:

1. Kohtaanto, samanaikai-nen työttömyys ja työvoi-mapula. Ammatillisen kou-lutuksen joustavuutta tuleelisätä, samoin oppisopimis-koulutusta. Lasten ja nuor-ten sekä työttömien ennaltaehkäisevää terveydenhuol-toa pitää parantaa.

2. Eläkeikää voidaan nos-taa työelämää kehittämällä,kansanterveyttä parantamal-la ja sosiaalista syrjäytymis-tä ehkäisemällä. Alentaisinmerkittävästi myös eläkeiänjälkeen työtä tekevän ansio-tuloverotusta.

3. Menoja voidaan hillitäoikein suunnatuilla palve-luilla. Säästöt on mahdol-lista löytää useista pienistäkohteista, esimerkiksi lä-

hialuetuista. Alkoholin jatupakan, sokerin verotustavoidaan asteittain kiristää.Otetaan käyttöön lyhytai-kaisten omistusten myynti-voittovero sekä valuutta- japörssivero estämään keinot-telua ja tuomaan valtiolle li-sää tuloja.

Perussuomalaiset:Työpaikkoja ikäänty-villekinPerussuomalaisten puheen-johtaja Timo Soini:

1. Ikääntyvä porukka pitäi-si saada pysymään työkuntoi-sena ja töissä. Jo 55-vuotiaatsyrjäytetään työelämästä. Hehaluaisivat tehdä töitä, mut-ta eivät pääse töihin. Tarvi-taan asennemuutos.

2. Joustava eläkemahdol-lisuus on hyvä. Eläkeikää eivoi nostaa kategorisesti. Jo-kin oikeudentunto on olta-va, että 40-50 vuotta töitätehnyt saa nauttia eläkkees-tä, jota hän on koko ikänsämaksanut.

3. Talouskasvulla vaje saa-daan pienemmäksi. Velkaan-tuminen on tosiasia. Suun-nan vaihtaminen on tärkeää,mutta vajeen puolittaminenriittää. Liian kovat veron-korotukset tyrehdyttävättalouskasvua, kovilla leikka-uksilla halvaannutetaan pal-velupuoli. Varmaan leikka-uksia tulee jonkin verran javeronkorotuksiakin hieman.Pääomaveroa voisi nostaa jalaittaa sen progressiiviseksi.Arvonlisäveroa voi nostaa,jos sitä vastaavasti alenne-taan ruoan osalta.

”Pätkätyöhön on saatava säännöt”

Puoluejohtajat listasivatPuoluejohtajat listasivattyömarkkinoiden ongelmiatyömarkkinoiden ongelmiaUP / B i r g i t t a S u o r s a , M i k a Pe l t o n e n

Huhtikuun eduskuntavaalien lähestyessä selvitimme puoluejohtajien ajatuksia työmarkkinois-ta, työurasta ja julkisesta taloudesta.Esitimme kaikille seuraavat kysymykset:1. Mikä on työmarkkinoiden suurin ongelma? Miten lisäisit työmarkkinoiden toimivuutta?2. Kuinka pidentäisit työuria? Mikä on hyvä eläkeikä?3. Paikkaatko julkisen talouden kestävyysvajetta leikkauksin vai verokorotuksin- ja missä suhteessa? Mistä leikataan? Mitä veroja voidaan korottaa?Tiivistimme vastauksia jonkin verran. Vastausvuoron annoimme eduskuntaryhmien nykyisessäkokojärjestyksessä.

9vasama 2 / 2 0 1 1

Turvan Henkikulta on ammattiliittojenjäsenille tarkoitettu henkivakuutus,jonka avulla voit taata perheesi tutunarkielämän jatkuvuuden ja taloudellisenturvallisuuden. Se tuo turvaa vuosiksija vuosikymmeniksi eteenpäin.

Testaa henkikultasi osoitteessawww.henkikulta.fi

Vakuuta perheesi tulevaisuusja ota yhteyttä. Olemme lähellä sinuatoimipaikoissamme ja netissä.Tutustu jäsenetuihisi osoitteessawww.turva.fi/sahkoliitto

n

een

Joskus sinäkin olet poissa

Kun henkesonmuillekinkallis.

i

Palvelunumero 01019 5110 www.turva.fiOlemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisestiliittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja.

Kuolemanvaravakuutuksen myöntää Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja tapaturmavakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva.

10 vasama 2 / 2 0 1 1

Ma rg i t N u rm i k o l u

Sähköliitto järjes-ti sosiaalisen median

ideointiseminaarin tammi-kuun lopulla Etelä-Suomenaluetoimistossa Helsingissä.

Seminaarin vetäjänä toimitiedottaja Jenni KarjalainenSAK:sta, joka totesi, ettäSähköliitonkin kannattaalähteä mukaan, koska sosi-aalinen media antaa liitollekasvot.

- Tieto saataisiin tyyliin”ihmiseltä ihmiselle”, JenniKarjalainen painotti.

Hän myös muistutti, ettäsosiaalisen median tarkoi-tuksena on kehittää mo-lempiin suuntiin toimivaaviestintää ja saada samallajäsenistö kiinteämmin osaksiyhteisöä.

YhteisöllisyydenkasvattajaIdeoijina seminaarissa olijoukko Sähköliiton nuoriaja innokkaita jäseniä, jotkapohtivat, miten Sähköliittosaataisiin ripeästi mukaansosiaaliseen mediaan.

Liiton toimistosta oli mu-kana suunnittelemassa vas-taava alueasiamies Jari Olli-la, joka käytännössä käynnis-tää hankkeen yhdessä liitonviestintäosaston kanssa.

- Vastuu on Sähköliitonviestinnällä, mutta minätoimin nyt alkuun veturinatässä hankkeessa, koska olenpyörinyt mukana sosiaali-sessa mediassa ja tämä sopiierittäin hyvin myös meneilläoleviin opintoihini, Jari Olli-la kertoi.

Hän totesi myös, että kan-salaistoiminnan ongelmanaon yhteisöllisyyden katoa-minen. Jäseniä on, mutta heovat passiivisia, eivätkä oletoimijoita.

- Sosiaalinen media ei var-masti ole mikään ihmerat-kaisu, mutta se on nykypäi-vän yhteisöllisyyttä, Jari Ol-lila painotti.

Voimavara,ei pelottavamuutosSosiaaliseen mediaan laske-taan mukaan monenlaisettoiminnot ja sitä voidaankäyttää hyväksi hyvin erilai-sissa asioissa.

- Sosiaalinen media onpaljon muutakin kuin Face-

book-sivun avaaminen. Esi-merkiksi TES-neuvotteluistakertovat tekstiviestit ovatosa sosiaalista mediaa, JariOllila huomautti.

Hän painotti, että tavoit-teena on keskusteluyhtey-den parantaminen jäsenis-tön kanssa ja sitä kautta saa-da parempaa tietoa, mihinsuuntaan he haluavat liittoatulevaisuudessa viedä.

- Edessämme on kuitenkinväistämättä myös suuri suku-polvenvaihdos ja erilaiset so-siaalisen median verkot on sekanava, mitä kautta nuorettoimivat ja haluavat asioistakeskustella, Jari Ollila totesi.

Koko suunnittelijajoukkooli yhtä mieltä siitä, että so-siaalinen media on nykyai-kaa ja Sähköliitonkin pitäisikokea se voimavarana, ei pe-lottavana muutoksena, mitäpitäisi vastustaa.

- Hyvin pärjäävä yhteisö eivoi olla nykypäivänä näky-mättä sosiaalisessa mediassa,koska kaikki muutkin sidos-

ryhmät ovat siellä, ideoijatkiteyttivät.

Seminaarikutsuinnosti heti mukaanSeminaarissa mukana ideoi-massa ollut Kalle Salli puhuijo viime keväänä järjestetylläluottamushenkilöiden kurs-silla ajatuksiaan sosiaalisenmedian puolesta ja painottaaedelleen mukaan menon tär-keyttä.

- Tämä sosiaalisessa medi-assa olematta oleminen onpuute meidän liitossamme.Sosiaalisessa mediassa kom-munikointi ihmisten keskenon nopeaa ja yksinkertaista.Sitä kautta saisimme aktiive-ja mukaan ja nimenomaannuorta porukkaa, koska heovat jo siellä. Sosiaalisestamediasta pitäisi myös tullavirallinen Sähköliiton kana-va, Kalle Salli totesi.

Seminaarin nuorin, imat-ralainen oppilasjäsen JuusoPutto oli myös innostunutviemään Sähköliittoa mu-

kaan ”someen”.- Kyllä meidän pitäisi olla

myös mukana, koska juurisiellä on paljon nuoria. Sitäkautta saataisiin heidän tie-toonsa, mikä Sähköliitto onja mitä se tekee, Juuso Puttomietti.

Seinäjokelainen Jani Mä-ki-Maunus ja tamperelainenJoonas Röppänen olivat sa-maa mieltä Puton kanssa.

Molempien nuorten mies-ten mielestä sosiaalisessamediassa oleminen on mie-lenkiintoista ja molemmatovat ehdottoman valmiitaviemään Sähköliiton mu-kaan.

- Saisi vähän laajemminesiin ”kentän äänen” mieli-piteitä ja rivijäsenetkin pää-sisivät helposti sanomaanoman kantansa asioihin, kos-ka kaikki kuitenkin pyörivätsiellä, Jani Mäki-Maunus to-tesi.!

Ideointiseminaari sen kertoi:

Sosiaaliseen mediaanSosiaaliseen mediaanmukaan ja sassiinmukaan ja sassiin

Kalle Salli, 25, Klamila,Are Oy Vantaan pääluotta-musmies, Sähköliiton nuori-sovaliokunnan jäsen1. Kehittää vuorovaikutteis-ta kanssakäymistä jäsentenvälillä, uudenlaista ”työvä-entalo-tunnelmaa”.2. Keskustelu olisi tärkeintä.Pitäisi ottaa esiin niin hy-viä kuin huonojakin asioita– oikeiden ihmisten oikeitamielipiteitä.3. Positiivista ja eteenpäinkatsovaa asennetta.4. Sitä ei vielä kukaan tie-dä. Käyttäjät luovat itse tär-keimmät seikat, mitä halua-vat kuulla.

Joonas Röppänen, 28,Tampere, SCF Huolto Oy:n

pääluottamusmies, Sähkölii-ton edustajiston sekä Ener-gia – ICT – verkostoalanjohtokunnan jäsen1. Näkyvyyden lisääminennuorten keskuudessa. Pa-rantaisi mahdollisesti myöstiedotuksen tehokkuutta,

mikäli saadaan jäsenistölöytämään sosiaalisen me-dian kanavat, joilla tietoajaetaan. Myös varttuneempiväki on alkanut oppia sosi-aalisen median käyttöä.2. Ajankohtaisista asioista jatapahtumista tiedottamista.

Voisi olla myös hyvä tuodaesiin päivänpolttavia pu-heenaiheita liittyen sähköi-siin aloihin ja työelämään.3. Aktiivista tiedottamistaperinteisen median rinnalla.Jaettavan tiedon pitää olla

ajankohtaista ja nopeastisaatavilla.4. Se toisi Sähköliittoa lä-hemmäksi jäsenistöä. Tu-levaisuudessa internetinmerkitys tulee kasvamaan,kun tietotekniikan käytöstätulee yhä arkisempaa ja aina

uudet sukupolvet tulevatmukaan. Sillä saavutetaanmyös mahdollisuus lisätävuorovaikutteisuutta.

Jani Mäki-Maunus, 33,Seinäjoki, Jalasjärven Säh-

köasennus Oy:n pääluotta-musmies, Etelä-PohjanmaanSähköalantyöntekijäin osas-to 057:n puheenjohtaja,Sähköliiton edustajiston jä-sen1. Näkyvyyden ja tunnetta-vuuden lisääminen. Lähes-

tyminen sosiaalisessa medi-assa on helppoa ja myös tie-don jakaminen laajemmaltihelpottuu.2. Edunvalvonnan asioita,esimerkiksi markkinointiasiitä, mitä liiton edunval-

vonnalla on saatu aikaan,”saavutuksia”.3. Mahdollisimman avointaja erittäin aktiivista tiedot-tamista. Kotisivuille voisiesimerkiksi laittaa linkin jabannerin Facebookiin.4. Näkyvyyttä. Ja oikeinhoidettuna myös hyvää vuo-rovaikutusta ja tiedon jaka-mista.

Juuso Putto, 19, Imatra,Sähköliiton oppilasjäsen1. Sähköliitto saisi jäseniäänniin sanotusti lähemmäksiitseään. Sosiaalinen mediaon myös hyvä mainoskana-va ja mielipiteiden vaihto-paikka.2. Liiton tiedotuksia ja esi-merkiksi epäkohtia, joitahuomataan.3. Liitto voisi laittaa hom-man nyt alulle ja ylläpitäisisivustoa.4. Tärkeintä sosiaaliseenmediaan menemisellä onsaada jäsenet aktivoitua pää-töksentekoon.

Mukaan pitää mennä – ja nopeastiGALLUP Pikainen gallup kertoi nuorten mielipiteen selvästi:

1. Tärkein syy, miksi Sähköliiton tulisi mennämukaan sosiaaliseen mediaan?2. Minkälaisia asioita sinne pitäisi viedä?3. Minkälaista panostusta liitolta odotat?4. Tärkein seikka, mitä mukaan menemiselläsaavutetaan?

Kalle Salli Joonas Röppänen Jani Mäki-Maunus Juuso Putto

- Sosiaalisen median tarkoi-tuksena on kehittää molempiinsuuntiin tapahtuvaa viestintää– liitolta jäsenistölle ja jäsenis-töltä liitolle, Jenni Karjalainenpainotti.

11vasama 2 / 2 0 1 1

Perinteisen median rin-nalle on syntynyt media,joissa toimijoita ei voidaenää selkeästi jakaa julkai-sijoihin ja vastaanottajiin.Sosiaalinen media on siisvuorovaikutteinen viestin-täympäristö, jossa kaikil-la on mahdollisuus tiedontuottamiseen, julkaisemi-seen ja sen käsittelyyn.

Sosiaalisella medialla tar-koitetaan siis ihmisten luo-mia yhteisöjä, joissa jokai-sella käyttäjällä tai käyttä-järyhmällä on mahdollisuusolla aktiivinen viestijä jasisällöntuottaja tiedon vas-taanottajana olon lisäksi.

Sosiaaliseen mediaan liit-tyy oleellisesti vuorovaiku-tus ja keskustelut eri toimi-joiden kesken, jotka luovatomat yhteisönsä osaksi avoi-mia verkostoja.

Sosiaalinen media on he-delmällisintä ymmärtää yh-teisöksi, jossa eri ihmisiäyhdistävänä tekijänä toimiieri sovelluksilla tuotetutsisällöt. Sovellukset ovatkuitenkin vain tekniikkaa,eikä niillä tuotettuja sisältö-

jäkään ole mielekästä pitääsosiaalisen median oleelli-simpana antina. Oleellisintasosiaalisessa mediassa ovatihmiset ja heidän muodos-tamansa yhteydet eli ver-kosto.

Sosiaalinen media liittyyinternetin vuorovaikuttei-siin julkaisujärjestelmiin.

Tyypillistä sosiaalisen me-dian järjestelmille on, ettäosallistujat voivat tuottaasisältöjä, muokata niitä,kommentoida, keskustella,jakaa aineistoja ja verkottuakeskenään.

Sosiaalisen median väli-neistö on laaja: blogit, mik-roblogit, wikit, kuvan-, vi-deon- ja äänenjakopalvelut,virtuaaliset kohtaamispai-kat, sosiaaliset kirjanmerkitsekä yhteisölliset kalenteritlienevät tunnetuimpia.

Suosittuja linkkejä:www.facebook.comwww.youtube.comwww.yammer.comwww.twitter.comwww.flickr.comwww.fi.wikipedia.org

Mikä ihmeensosiaalinenmedia?

Ma rg i t N u rm i k o l u

Järjestyksessään jo 22.Next Step -messut järjestet-tiin 2.2. – 3.2.2011 Jyväsky-län Paviljongissa.

Messut järjesti Ammat-tiin Opiskelevat Sakki ry jasuojelijana toimi TasavallanPresidentti Tarja Halonen.

Vipinää ja vilskettä riitti,sillä messuilla vieraili kaik-kiaan 17 200 kävijää. Näyt-teilleasettajia oli 150 ja myösSähköliitolla oli oma edus-tuksensa SAK:n ja liittojenyhteisellä osastolla. Erilaistamateriaalia sähköalasta ja-koulutuksesta sekä ammat-tiliittoon kuulumisesta jakoi-vat järjestöosaston sihteeriKaisa Haapanen ja nuoriso-asiamies Jouni Leppänen.

- Ihan kohtuullisesti onporukkaa käynyt meidänkinpisteessämme, sähköliittolai-set totesivat.

OhjelmalavallavaikkamitäMessujen NRJ-ohjelmala-valla nähtiin paljon erilaisiaohjelmanumeroita, kutenhaastatteluita, muotinäy-töksiä, tanssivia poliiseja jamielenkiintoinen, nuorten

eduskuntavaaliehdokkaidenvaalipaneeli, joka keskittyierityisesti koulutuspolitiik-kaan ja nuorisotyöttömyy-den ratkaisemiseen.

Messuilla valittiin myösVuoden Ammattiin opis-keleva, jonka tittelin tänävuonna sai parturi-kam-paajaksi opiskeleva EmiliaNikkinen Etelä-Karjalanammattiopistosta. Vuodenamisoppilaitokseksi valittiinPohjois-Karjalan ammatti-opisto Outokumpu.

Vanhempien tulorajanvaikutus pitää poistaaAmmattiin Opiskelevat –SAKKI ry, Suomen lukiolais-ten liitto ja FinlandssvenskaSkolungdom julkistivat yh-teisen adressin toisen asteenopintotuen parantamiseksi.Adressi vaati, että vanhem-pien tulorajojen vaikutuspitää poistaa itsenäisesti asu-vilta täysi-ikäisiltä. Adressinallekirjoitti kahden mes-supäivän aikana yhteensä3 200 kävijää.

- Allekirjoitusten huikeamäärä näin lyhyessä ajassakertoo nuorten huolesta toi-meentulonsa suhteen, totesiSAKKI ry:n puheenjohtajaSusanna Haapalainen.

YkkösvaatimuseduskuntavaaleissaSamalla kannalla oli SAK:nnuorisosihteeri ja demarei-den kansanedustajaehdokasAntti Lindtman.

- Tämä opintotuen pa-rantaminen ja vanhempi-en tulorajojen vaikutuksenpoistaminen on meidän yk-kösvaatimuksemme tulevis-sa eduskuntavaaleissa, AnttiLindtman painotti.

Hän perusteli vaatimustasillä, että jos nuori ei pystylähtemään opiskelemaan senvuoksi, että vanhempien tu-lot vaikuttavat, voi olla niin,

että opiskelemaan lähtemi-nen jää kokonaan.

- Tämä saattaa aiheuttaasen, että nuori voi joutua”huonoille teille” ja syrjäytyäkokonaan, Antti Lindtmantotesi.

Monilla alueilla Suomes-sa nuorten opiskelupaikatsijaitsevat kaukana kotoa jajos haluaa opiskella, on pak-ko lähteä toiselle paikkakun-nalle ja asua siellä.

- SAKKI tekee hyvää työ-tä toisen asteen opintotuenparantamiseksi ja vanhem-pien tulorajan vaikutuksenpoistamiseksi ja me olemmeheidän kanssaan yhteisrin-tamassa, Antti Lindtman ki-teytti.

Työelämänpelisäännöt hukassaLindtman arvosteli myösnykyhallituksen yksipuolisiakoulutuspoliittisia satsauk-sia.

- Tämän porvarihallituk-sen aikana on tehty satsa-uksia vain yrittäjäkasvatuk-seen. Nuorilta ovat työelä-män pelisäännöt täysin hu-kassa! Nyt tarvitaan oikeitasatsauksia perustyöelämänpelisääntöihin, Antti Lindt-man jyrähti.

Vanempien tulorajan vaiku-tuksen poistamista koskevaadressi on luettavissa koko-naisuudessaan SAKKI ry:nsivuilta www.sakkinet.fi

Next Step -messutNext Step -messutsaivat porukan liikkeellesaivat porukan liikkeelle

Merkkaa kalenteriin: Ensi vuonna Next Step –messut pidetäänHelsingin Messukeskuksessa 31.1. – 1.2.2012.

- Vanhempien tulorajan vaiku-tus pitää poistaa itsenäisestiasuvilta täysi-ikäisiltä opiskeli-joilta, SAK:n nuorisosihteeri jakevään eduskuntavaaliehdokasAntti Lindtman korosti.

Nuoret kuuntelivat kiinnostuneina Jouni Leppäsen esittelyä sähköalasta.

12 vasama 2 / 2 0 1 1

Talvi taivuttiTalvi taivuttiriukupuut riesaksiriukupuut riesaksi

Sähköasentajat ja metsurit ”lumitöissä”

”Saalis” on nurin,ja mikkeliläinen sähkölaitosasentajaJouni Raatikainen voi ilmoittaa taasyhden häiriökohdan poistetuksi.

13vasama 2 / 2 0 1 1

Te k s t iJ a rm o S e p p ä l äKu va tH a n n u M i e t t i n e n

Pimeät talot kylme-nevät, vettä ei tule

eikä jätevettä voida puh-distaa, sähköliedet ja lypsy-koneet eivät toimi ja junatsaattavat pysähtyä matkalle.Matkapuhelimien tukiase-mat hiljenevät noin kuudentunnin sähköttömyyden jäl-keen eikä puhelinten akkujavoi ladata. Myös radio- ja tv-lähetykset saattavat loppuahaja-asutusalueilla. Tuolloinsähköasentajat ovat erityisenkysyttyjä ammattilaisia.

Suur-Savon Sähkön jake-lualueella Suur-Savon Säh-kötyön, Eltelin, Voimatelin,Empowerin ja Enerken säh-köasentajat tekivät tammi-kuun lopulla pitkiä päiviäupottavassa lumessa saadak-seen viat kuntoon, kaatuneetpuut pois sähkölinjoilta jaasiakkaiden elämän normaa-liin uomiin. Henkilöstö oliuseita vuorokausia hälytysti-lassa, jotta korjaustöiden ete-neminen voitiin varmistaa.

Kiirettä pidettiinturvallisuus mielessäMikkeliläinen sähkölaitos-asentaja ja maastosuunnitte-lija Jouni Raatikainen Suur-Savon Sähkötyö Oy:stä tekiviikon verran varsin tiiviitätyöpäiviä poistaen kaatunei-ta puita linjoilta ja korjatenvikoja.

- Vuorotteleva lumi- javesisade kerää lunta oksilleja taivuttaa erityisesti linja-uran reunassa nopeasti kas-vaneita, toispuoleisia ja mel-ko hentoisia puita. Niitä onnyt riittänyt sananmukaisestiriesaksi asti. Täällä maastos-sa vastaan tulleet sähköasi-akkaat ovat suhtautuneetvikatilanteisiin kuitenkinvarsin ymmärtävästi ja jopameitä asentajia kannustavas-ti, mikä on tietysti ollut ihan

mukavaa, Raatikainen mai-nitsi.

Raatikaisen mukaan jon-kin verran pylväiden orsiarikkoutui ja osa pylväistä kal-listui, mutta johtimia ei juuriollut maassa kuten kesämyrs-kyjen aikaan.

Hän kertoi asentajien teh-neen kiireisimpään aikaanmyös yötyötä, mutta lepoai-kaa oli jäänyt ainakin kuuti-sen tuntia vuorokaudessa.

- Mahdottomia työrupea-mia ei kukaan jaksa, ja riit-tävän levon saaminen onsekä työturvallisuus- että te-hokkuuskysymys, Mikkelissätyösuojeluasiamiehenäkintoimiva Raatikainen esitteli.

- Varusteet ja kalusto meil-lä on hyvät, kunhan ne vainsaadaan paksussa lumessakohteelle. Tällaiset olot tuo-vat hyvin esiin sen kaluston,josta on hyötyä ja sellaisen,joka tällä kelillä on parempijättää varaston pihalle.

Leveillä suksilla varustet-tu moottorikelkka oli Raa-tikaisen mukaan yllättävänkäyttökelpoinen kulkupeli,samoin tietysti puolustus-voimien tela-kuorma-autot.Lyhyitä siirtymiä asentajattekivät leveillä eräsuksilla.

Yksi vika kuntoon,kaksi uutta tilalleSuur-Savon Sähkö -yhtiöi-hin kuuluvan jakeluyhtiönJärvi-Suomen Energian käyt-töpäällikkö Arto Nieminen

oli pahimman myrskymyllä-kän aikana kysytty mies. Yh-teistyöyritysten yhdyshenki-löt, tiedotusvälineet, kunti-en väki ja yksittäiset asiak-kaat varmistivat soitoillaan,että hereillä ollaan ja sähkö-katkokset ovat tiedossa myösjakeluyhtiössä.

- Talviset lumihankaluudetvaativat kesän myrskyrysäyk-seen verrattuna pitkäaikaistaseurantaa ja toimintaa, kunlumi voi painaa uusia puitalinjoille hyvinkin lähellä ai-empaa vikapaikkaa.

Tilanteet muuttuivat kokoajan, sillä kun vikoja saatiinkorjatuiksi, uusia ilmaantuilisää, Nieminen kuvaili var-sin hektiseksi kääntynyttäviikkoa.

Sähkön jakelukatkot kes-

tivät pahimmillaan useitavuorokausia. Myös Niemi-nen kiitteli asiakkaiden ym-märrystä siitä, että jakeluyh-tiö yritti tehdä kaiken mah-dollisen, ja jotkut tilanteetvain olivat mahdottomia.

Verkkoalueella olleet alu-eelliset viat ja niiden arvi-

oitu kesto näkyivät Suur-Savon Sähkön nettisivuilla– mikäli siis tiedonhaluisenasiakkaan tietokoneeseen olisähköä saatavilla.

- Sähkölinjat eivät tarvin-neet niin paljon varsinaistapylväs- ja linjakorjausta kuinkesämyrskyn jälkeen, vaantyö oli enimmäkseen linjoil-le taipuneiden puiden pois-toa.

Järvi-Suomen Energianverkko on yhteensä 26 000kilometriä, joista keskijänni-telinjoja on 9 000 kilometriä.Tuolla matkalle sattui pahansään aikana melkoinen mää-rä linjoille taipuneita puita.

Sähköyhtiö voi kaataa joh-toalueen ulkopuolelta puunvasta, kun se on kaatumassatai kaatunut johdolle. Puus-ton kaatumista lumikuor-mien takia voitaisiin estääennakolta johtoalueiden lä-himetsän hoidolla ja raiva-uksilla, mikä on maanomis-

tajan vastuulla.- Olemme investoineet

jatkuvasti verkostoon ja senhuoltoon ja kaivaneet säh-kökaapelia tien varteen, jo-ten tällainen laaja vikasumaja huoltovaikeudet hiukanturhauttavat, Nieminenpohti.

Kopterit ja tela-autotkorjaajien apunaLinjojen vikapaikkoja pai-kannettiin myös helikop-tereilla esimerkiksi Mänty-harjulla ja Hirvensalmella,joskin ajoittain partiointiavaikeutti alijäähtynyt vesi-sade. Tarkastuslennoilla ha-vaitut vikapaikat välitettiinkorjausryhmille ja pahimpiatykkylumikohteita raivat-tiin kuuden metsätyökoneenavulla.

Upottavaa lunta oli moninpaikoin niin paljon, että kor-jausmiesten tavalliset moot-torikelkat ja teloilla varus-

tetut mönkijätkin vaipuivatnietoksiin ja jäivät jumiin.

Etelä-Savon pelastuslai-toksen kautta saatujen puo-lustusvoimien kymmenentelakuorma-auton käyttökuitenkin tehosti korjaus-ryhmien liikkumista maas-tossa huomattavasti. Tela-kuorma-autot eli ”Nasut”kuljettivat korjausryhmiäja varusteita vikakohteisiinja tekivät samalla kulkukel-poista uraa myös kelkoille jamönkijöille.

- Häiriötilanteen akuuttiinhoitamiseen tarkoitettu vir-ka-apu jatkui kahden vuo-rokauden ajan. Lumitilannejatkui kuitenkin osassa Suur-Savon Sähkön jakelualuet-ta vakavana, joten saimmejatkaa telakuorma-autojenkäyttöä maksullisena työvoi-ma-apuna, Nieminen ker-toi.!

Tämän vuoden alussa Suur-Savon Sähkötyön pääluot-tamusmiehenä aloittanutjoutsalainen Keijo Suoma-lainen toivoi, että sähkölin-joille jalkauduttaisiin kesälläsananmukaisesti hyvän säänaikana ja karsittaisiin ongel-mapuustoa vaikkapa moto-jen avustuksella.

- Aikaisemmin linjat käy-tiin kesäaikaan läpi, jotenlumesta ei tullut sellaisia on-gelmia kuin nykyään. Jout-sassakin oli nyt melko paljonpuita linjoilla ja pitkiäkinkeskeytyksiä sähkönjakelus-sa.

Suur-Savon Sähkötyössätoimii 136 sähköasentajaa.Aiemmin lähes kymmenenvuotta varaluottamusmiehe-nä ollut Suomalainen ker-too, että viime kesän Asta-myrskyn jälkeen yhtiössäkäytiin hyvässä hengessä hä-

tätyön tekemiseen liittyviätyöehtoasioita läpi. Neuvot-telut ovat osin vielä hiukankesken ja siis vähän ”viilaus-ta vailla”.

- Nyt talvella minulle tulijonkin verran asentajiltakyselyjä, jotka koskivat esi-merkiksi korvauksia myrs-kytöistä ja lauantaipäivänpalkoista. Itse aion hankkiapääluottamusmiehen osaa-miseeni täydennystä osallis-tumalla maaliskuun alussakolme päivää kestävälle Pai-kallisen sopimisen kurssille,Suomalainen mainitsi.

Suomalainen toimii myösJoutsan kunnanvaltuustos-sa ja kunnanhallituksen IIvarapuheenjohtajana. Kiin-nostusta yhteisiin ja yhteis-kunnallisiin asioihin hänelläriittää siis sekä työ- että va-paa-aikana.!

Hätätyön hälytyskorvauksetosin vielä viilausvaiheessa

Pääluottamusmies Keijo Suo-malainen Joutsasta kehitti rai-vaustöihin uudenmonitoimityö-kalun: Oksasaha on kiinnitettysuksisauvan päähän.

Tammikuun lopun lumisateetpainoivat puita linjoille ja teettiväterityisesti Etelä-Savossa,Keski-Suomessa, Pirkanmaalla jaItä-Hämeessä runsaasti raivaus-ja korjaustöitä. Muun muassaSuur-Savon Sähkön jakelualuejoutui viime kesän Asta-myrskynjälkeen nyt talvisen luonnonarmoille, ja sähköttömiä talouksiaoli aluksi jopa 30 000.Enimmillään 250 eri yrityksensähköasentajalla ja metsurillariitti puuhaa kellon ympäri.

- Työpäivät linjojen kimpussa ovat olleet aika tiiviitä, mutta lepoaikaa on jäänyt riittävästi.Näin työskentely on sekä turvallista että tehokasta, Jouni Raatikainenmuistutti.

Puolustusvoimien telakuorma-autot olivat hyvänä apunaasentajien, työkalujen ja tarvikkeidenmaastokuljetuksissa.

14 vasama 2 / 2 0 1 1

"Palkansaajien ja yrittäji-en välimaastoon on syntynytkasvava ryhmä itsensä työl-listäjiä, joita on Suomessa ar-violta jo 160 000. Nykyinenpalkansaajien ja yrittäjienmääritelmiin ja tulkintoihinsidottu lainsäädäntö sekä so-siaaliturvajärjestelmät eivätheitä kuitenkaan tunnistaja vastaa tämän päivän työ-elämää. Työtä tekevien yh-denvertainen asema tulisiturvata työn tekemisen taisen teettämisen tavasta riip-pumatta.

Suomen tulevan hallituk-sen on yhteistyössä työmark-kinajärjestöjen kanssa käyn-nistettävä laaja selvitys työ-,

sosiaaliturva- ja verotusjär-jestelmän työntekosuhteisiinliittyvistä ongelma-alueista.Näiden selvitysten pohjaltatulee tehdä tarvittavat kor-jaukset, jotta lainsäädäntöm-me tunnistaa liikkumisen erityöntekomuotojen välilläsekä kohtelee työn teon ta-vasta riippumatta kaikkiatyön tekijöitä yhdenvertai-sesti.

Työuran aikana työsuh-teisesta työstä siirrytään taisiirretään yhä useammin te-kemään töitä ns. toimeksian-tosuhteissa. Usein eri viran-omaiset tulkitsevat itsensätyöllistäjän yrittäjäksi, vaik-kei yritystä olisi perustettu.

Suuri joukko omaa osaamis-taan myyvistä freelancereistatai muista itsensä työllistäjis-tä ei kuitenkaan täytä aidonyrittäjyyden tunnusmerkis-töä: yrittäjäriskin vastapai-noksi ei ole tarjolla mah-dollisuutta vaurastumiseen.Tulot jäävät usein alle palk-katyössä aiemmin ansaitun,minkä vuoksi esimerkiksi so-siaaliturvan perustana olevakallis YEL-vakuutus otetaanvain minimityötulolle. Syn-tymässä on uusi työtä tekevi-en köyhien joukko.

Palkkatyöstä itsensä työl-listäjäksi siirtyvän pitää voi-da ennakoida muutoksenvaikutukset omaan sosiaa-

li- työttömyys- ja eläketur-vaansa. Yrittäjyyden tuleeolla aito valinta. Nykyisenlainsäädännön aukollisuus jatulkintojen ristiriitaisuus ai-heuttavat kuitenkin epäsel-vyyksiä, joita työn teettäjätkäyttävät myös tahalliseentyösopimusturvan kiertämi-seen. Toimeksiantajistaantaloudellisesti riippuvaisillaitsensä työllistäjillä on lisäksihuonot mahdollisuudet neu-votella työnteon ehdoista,sopimuksista ja palkkioista.Nykyisellään kollektiivinenneuvotteleminen palkoistaja työehdoista on heiltä kiel-letty.

Yrittäjäksi luokiteltu it-

sensä työllistäjä maksaaitse työttömyysvakuutus- jasairausvakuutusmaksunsaja eläkkeensä. Esimerkiksityöttömyysturvan, sairauslo-man tai perhevapaan saami-nen on itsensä työllistäjilläkuitenkin vaikeampaa jakalliimpaa kuin palkansaa-jalle. Epävarmuutta lisäävättyö-, sosiaali- ja verotus-lainsäädännön samaa sopi-mussuhdetta koskevat eri-laiset tulkinnat. 2000-luvuntyöelämässä työtä tehdäänjopa saman päivän aikanaeri muodoissa: toimeksian-tosuhteessa, vuokratyönte-kijänä, tuntityöläisenä jafreelancerina. Työmarkkina-

aseman joustava vaihtami-nen on huomioitava myösjärjestelmissä.!

Itsensä työllistäjienyhteistyöryhmä

Lisätietoja:lakimiesHeli Ahokas, STTK,0400 776 291edunvalvontajohtajaPetri Savolainen,Suomen Journalistiliitto,050 5342 485hankekoordinaattoriAnu Suoranta, SAK,040 1809 110

YhteystiedotSähköliiton keskustoimiston yhteystiedot

Sähköposti:etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi(Sähköpostiosoitteissa ä ja ö korvataana- ja o-kirjaimella

LIITON JOHTO

PuheenjohtajaAlakoski Martti 050 61 188

LiittosihteeriPunkki Timo 050 68 297

Johdon assistenttiAhonenMinna 050 409 8455

VIESTINTÄ JATIEDOTUS

Vasama ja ulkoinen tiedotusvasamalehti@sahkoliitto.fi

Viestintäpäällikkö, päätoimittajaHoli Paavo 050 68 292

ToimittajaKallio Riitta 050 67 590

Tiedotussihteeri, toimittaja (oto)Nurmikolu Margit 050 409 8472

LAKIASIAT

LakimiesHeiniluomaTero 050 60 301

Tekninen sihteeriLintunen Pirjo 050 366 2196

EDUNVALVONTAedunvalvonta@sahkoliitto.fi

Energia - ICT- verkostoala,teollisuus- ja erityisalatsekä kansainvälinen toiminta

SektoripäällikköVäntti Sauli 050 528 7044

"Energia – ICT – verkostoalaAlueasiamiesLeppänen Jouni 050 60 303

AlueasiamiesLujanen Juha 050 563 4400

Tekninen sihteeriOpasMinnaliisa 050 539 1747

"Teollisuus- ja erityisalatTyöehtoasiamies,ammatillinen koulutusHakkarainen Helge 050 67 593

AlueasiamiesKemppainenMarkku 050 60 304

TyöehtoasiamiesKorpinenMikko 050 67 592

Tekninen sihteeriLindemanAnne 050 465 0227

"Kansainväliset asiatLakimies HeiniluomaTero050 60 301

Kansainvälisten asioiden sihteeriOpasMinnaliisa 050 539 1747

Talotekniikka- ja sähköistysala,puolustusministeriö, huolto- jakunnossapitoalasekä työympäristöasiat

SektoripäällikköRimmistö Keijo 050 68 291

"Talotekniikka- ja sähköistysala,puolustusministeriö, huolto- jakunnossapitoalaTyöehtoasiamiesHelminen Hannu 050 68 298

TyöehtoasiamiesLuukkonen Hannu 050 68 295

Vastaava alueasiamiesAho Jaakko 050 60 448

Vastaava alueasiamiesOllila Jari 050 60 302

Tekninen sihteeri, toimitsija (oto)Hoivala Päivi 050 68 296

"TyöympäristöasiatVastaava työympäristöasiamiesKorhonenVeijo 050 68 294

Tekninen sihteeriLintunen Pirjo 050 366 2196

JÄSENPALVELUTJA KOULUTUS

Järjestö- ja koulutuspäällikköSalmi Reijo 050 67 591

Tekninen sihteeriHaapanen Kaisa 050 409 8456

Jäsenrekisterijasenrekisteri@sahkoliitto.fi

JäsenrekisterinhoitajaHaapamäki Leila 03 252 0303

JäsenrekisterinhoitajaToivonenArja 03 252 0303

Toimistotyöntekijä,jäsenmaksutilityksetKangas-Sorsa Hannele03 252 0111

KoulutusasiatKurssisihteeriMäkkylä Tiina 050 409 8469

NuorisoasiatNuorisoasiamiesLeppänen Jouni 050 60 303

TALOUS, ATK, TOIMISTO- JAKIINTEISTÖPALVELUT

Talouspäällikkö,henkilöstöpäällikköToikkonenMarketta 050 68 290

Taloushallinto ja atkKirjanpitäjäAndersson Johanna03 252 0111

Atk-sihteeriHoivala Anne 050 409 8458

MaksuliikenteenhoitajaKlemola Mervi 03 252 0111

PalkanlaskijaMyllymäki-Nälli Maija03 252 0111

Toimisto- ja kiinteistöpalvelutToimistotyöntekijäNiemenmaaTeija 050 371 8961

ToimistotyöntekijäRosenvall Pia 03 252 0111

VaihteenhoitajaSalminen Leila 03 252 0111

Postitus 03 252 0111postitus@sahkoliitto.fi

Kaarniemen lomapaikkaHaikka Tapio 0440 557 841

SÄHKÖALOJENTYÖTTÖMYYSKASSAAleksanterinkatu 15, PL 77433101 TAMPEREvaihde 03 252 0111faksi 03 252 0209Päivystys arkisin klo 9.00 – 11.00, puh.03 252 0300ttkassa@sahkoliitto.fi

TYÖTTÖMYYSKASSANHENKILÖKUNTA

Sähköposti:etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi(Sähköpostiosoitteissa ä ja ö korvataana- ja o-kirjaimella

KassanjohtajaTenlenius Maarit

Vastaava etuuskäsittelijäLate Birgit

Etuuskäsittelijät:Hakkarainen PirkkoHeiniluoma JonnaHeino HeliIso-Järvenpää EilaKinnunenMarja-LeenaLehkosuo PiaSuokas Riitta

JULKILAUSUMA

Oikeutta itsensä työllistäjille

15vasama 2 / 2 0 1 1

Suomessa on alle kolme miljoonaa työntekijää.Se on vähemmän kuin promille maailman työvoimasta.

Työntekijät ovat tälle maalle todella niukka,mutta ratkaisevan tärkeä voimavara.

Eikö heistä pitäisi huolehtia kaikin mahdollisin tavoin?

Minkä puolesta sinä äänestät?

ALVAR toimii yhteistyökumppanina järjestettäessä koulutustanäyttötutkintojen arvioijille sähkö-, tietoliikenne- ja energia-alalla.

Koulutuksen sisältö lyhyestiTilaisuudessa perehdytään näyttötutkinnoissa vaadittaviin ammattitaitovaatimuk-siin, arviointiin sekä ammattialaan liittyviin arviointikäytänteisiin.

• Näyttötutkintojen muodostuminen sähkö-, tietoliikenne- jaenergia-alan ammattialoilla• Ammattitaidon ja osaamisen määrittäminen (tutkinnon perusteiden mukaisesti)• Ammattitaidon osoittaminen ja osaamisen arviointi näyttötutkinnoissa• Arvioijan tehtävät ja arvioijan ammattitaito

Osallistumismaksu on 80 €/osallistuja sisältäen koulutukseen liittyvät materiaalitja koulutuspäivänä tarjottavan aamu- ja iltapäiväkahvin sekä lounaan.Sähköliiton työntekijäjäsenistön osalta osallistumismaksun maksaaSähköalojen ammattiliitto ry.Ilmoittautuneille lähetetään ennakkoon tarkempi ohjelma sekä paikka.

Sähköalojen näyttötutkintojen arviointikoulutus

!Kotka 18.2.2011Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto

!Kuopio 22.2.2011Savon ammatti- ja aikuisopisto

!Valkeakoski 23.2.2011Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto

!Pori 2.3.2011Winnova

!Paimio 11.3.2011Turun aikuiskoulutuskeskus,Paimion toimipiste

!Jyväskylä 17.3.2011Jyväskylän ammattiopisto

!Vaasa 31.3.2011Vaasan aikuiskoulutuskeskus

!Oulu 28.4.2011Oulun aikuiskoulutuskeskus

!Tornio 29.4.2011Ammattiopisto Lappia

!Helsinki 11.5.2011AEL, Helsinki

Lisätietoja:Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennentilaisuutta: www.alvar.fi/sahkoKehityspäällikkö Veijo Kykkänen050 4951 052 veijo.kykkanen@alvar.fiSatu Henttinen050 5444 356 satu.henttinen@alvar.fi

Koulutustilaisuudet ovat seuraavilla paikkakunnilla:

Työterveyslaitoksen uusikoulutuskokonaisuus

Luottamus-henkilönuudistuvarooli:kehittäjäroolin vahvistami-nen ryhmävalmennuksella

Luottamushenkilöitä ja työ-suojeluvaltuutettuja varten onTyöterveyslaitoksella kehitet-ty uusi koulutuskokonaisuus,joka tutkitusti vahvistaa osal-listujien kehittäjäosaamistatyöyhteisössä.

Koulutus koostuu neljästälähiopetusiltapäivästä.1. päivä 16.3.20112. päivä 25.5.20113. päivä 15.9.20114. päivä 19.10.2011Valmennuksen tavoitteenaon luottamushenkilöiden roo-lin selkiyttäminen työyhteisönkehittämisessä. Koulutus lisäätaitoja suunnitella, osallistuasekä toteuttaa työyhteisön jatyöhyvinvoinnin kehittämistoi-menpiteitä luottamushenkilönroolista käsin. Valmennustukee myös osallistujan omaahyvinvointia.

Opetusmuotoja ovat asian-tuntijaluennot, yksilötehtävät,pienryhmätyöt ja -keskustelutja tapausesimerkit.

Osallistumismaksu on 780 €(alv 0%). Koulutuspaikkanatoimii Työterveyslaitos, Arina-tie 3 A, 00370 Helsinki.

Ilmoittautuminen 24.2.2011mennessä koulutuksen ilmoit-tautumislomakkeella www.ttl.fi/koulutus > koulutuskalen-teri (haku koulutuksen nimellätai ajankohdalla) tai koulutus-assistentti Merja Vuorisalo,merja.vuorisalo@ttl.fi taipuh. 030 474 2501.

Lisätietoja:Työterveyslaitos, puh.0304741, johtava konsultti SaijaKoskensalmi, vanhempi kon-sultti Leena Multanen ja kehit-tämiskonsultti Tiina Kauranen.

Koulutuksen esite kokonai-suudessaan löytyy myöswww.sahkoliitto.fi etusivunkohdasta Jäsenasiat > Luot-tamushenkilöiden uudistuvarooli -koulutus.

16 vasama 2 / 2 0 1 1

TyöttömyyskassaTIEDOTTAA

Työttömyyskassan palveluajat!Puhelintiedustelut arkisinklo 9.00 – 11.00, puh. 03 252 0300

Hakemusten postitusosoite!Sähköalojen työttömyyskassaPL 774, 33101 TAMPERE

Usein kysyttyjä kysymyksiä"Tulipahan taas kenkää juuri parikuukautta sitten alkaneelta työmaal-ta. Marssin heti ilmoittautumaan työ-voimatoimistoon ja nyt odottelen kas-salta sitä kirjettä, jossa on päiväraha-hakemuskuponki ja toimintaohjeita.Viime kerralla lähetitte sellaisen altaaikayksikön. Missäs kirje nyt viipyy?

Nimimerkki Kusti polkee

Vastaus: Et saa meiltä uutta ohjekir-jettä, jos jäät työttömäksi ennen kuinon kulunut kuusi kuukautta edellisestäkerrasta, kun tilillesi on siirretty meiltäansiopäivärahaa. Tämä siksi, että kir-

jeet lähettää automaatti, joka huolehtii,ettei sinulle lähde samansisältöisiä kir-jeitä puoleen vuoteen.Tauon pituudeksi on sovittu puoli

vuotta, koska ei haluttu, että henkilö,joka lomautetaan tai jää työttömäksiuseita kertoja lyhyen ajan sisällä, suot-ta saa samaa kirjettä aina uudelleen jauudelleen.Syynä kirjeen viipymiseen voi olla

myös, ettei TE-toimisto ole antanutmeille asiastasi työvoimapoliittista lau-suntoa. Kerroit käyneesi TE-toimistos-sa heti – ihan niin kuin pitää – mutta oli-ko sinulla jo näyttää siellä irtisanomisil-moitus tai työtodistus. Ehkä he jäivätodottamaan niitä vielä. Kun TE-toimisto

antaa meille lausunnon, automaatti lä-hettää sinulle odottamasi kirjeen.Voit hyvin lähettää meille ansiopäi-

värahahakemuksen, vaikkei kirjettäkuuluisikaan, kunhan työttömyyttä onkestänyt vähintään kaksi täyttä kalen-teriviikkoa. Lomakkeita saat TE-toimis-tosta tai voit tulostaa sellaisen www.tyj.fi:n Lomakkeet-sivulta.Kovin pitkälle hakulomakkeen täyt-

tämistä ei kannata lykätä, sillä hake-muksen pitää olla kassassa kolmenkuukauden kuluessa päivästä, jolleetuutta haet.

Ystävällisin terveisin,etuuskäsittelijät

ILMOITTAUDUTE-TOIMISTOONJos joudut työttömäksi tailomautetuksi, ilmoittaudutyö- ja elinkeinotoimistoonviimeistään ensimmäisenätyöttömyyspäivänä. Työn-antaja tekee lomautetuistailmoituksen TE-toimistollevain, jos lomautettuja onvähintään kymmenen. Var-mista työnantajaltasi, kuinkamonta muuta työntekijäätyöpaikaltasi lomautetaan jatekeekö työnantaja ryhmäil-moituksen.TE-toimiston antamia il-moittautumispäiviä on nou-datettava, koska päivärahanmaksaminen katkeaa sinäpäivänä, jona työnhakukort-tiin merkitty uusimispäiväumpeutuu. TE-toimiston an-tamat lausunnot sitovat kas-saa, eikä kassa voi maksaapäivärahaa, ellei työnhakusiole voimassa. Jos työnhaku-si katkeaa, et voi uusia sitätakautuvasti viittaamallaunohtamiseen, pitkään il-moittautumisväliin, autonrikkoutumiseen, lapsen sai-rastumiseen tai muuhun inhi-milliseen syyhyn.Muista pitää työnhakusivoimassa!

TEE PÄIVÄRAHA-HAKEMUSSaat päivärahahakemuksenTE-toimistosta tai voit tulos-taa sen ja palkkatodistus-pohjan Työttömyyskassojenyhteisjärjestön www.tyj.fi-sivulta kohdasta Lomak-keet.Täytä ensimmäinen työt-tömyyspäivärahahakemusvähintään kahdelta täydeltäkalenteriviikolta huolellisesti.

Puutteellisesti täytetty ha-kemus palautetaan täyden-nettäväksi.Liitä hakemukseesi vierei-sen muistilistan mukaisetliitteet ja lopuksi tarkastavielä, että jäsenmaksuasiasiovat kunnossa työttömyydenalkuun asti.

HAKEMUKSEN LÄHETTÄ-MINEN JA KÄSITTELYAJATVoit postittaa päivärahaha-kemuksesi aikaisintaan ha-kujakson viimeisenä päivänä.Työttömyyskassa ei käsitteleetukäteen lähetettyjä hake-muksia.Ensimmäisen päiväraha-hakemuksen käsittelyaikaon tällä hetkellä 3–4 viikkoa.Maksupäiviä ovat keskiviikkoja perjantai.Jatkohakemukset puoles-taan ovat maksussa haku-jakson päättymisestä lasket-tuna viimeistään 1½ viikonkuluttua keskiviikkona. Mak-supäiviä ovat keskiviikko japerjantai.Täytä jatkohakemus vähin-tään neljältä täydeltä kalen-teriviikolta siten, että haku-jakso päättyy sunnuntaihin.Jos työnantajasi maksaasinulle lomautuksen aikanaesimerkiksi pekkasia tai pitä-mättömiä lomapäiviä, muistailmoittaa siitä jatkohakemuk-sessasi ja liitä palkkatodis-tus hakemuksesi liitteeksi.

HAKUAIKAHakemuksen pitää olla työt-tömyyskassassa kolmenkuukauden kuluessa siitäpäivästä, jolle etuutta hae-taan. Hakuaika koskee kaik-kia työttömyyskassan mak-samia etuuksia.

YLEISTÄ NEUVONTAATYÖTTÖMYYSTURVA-ASIOISSATyö- ja elinkeinotoimistontyöttömyysturvaneuvontapalvelee numeroissa010 607 6700 ja010 194 911.

LISÄTIETOAwww.sahkoliitto.fi/tyottomyyskassa

ttkassa@sahkoliitto.fi

Koonnut Jonna Heiniluoma

Kun joudut työttömäksi tai lomautetuksiLiitä ansiopäivärahahakemukseenPalkkatodistus vähintään työttömyyttä edeltäneeltä34 työssäoloviikolta. Todistuksessa pitää näkyä enna-konpidätyksen alainen tulo sekä siihen sisältyvät loma-raha ja lomakorvaus eriteltyinä. Lomarahaa ja lomakor-vausta ei tule ilmoittaa yhteissummana.Kun kyse on työsuhteen päättymisestä, tarkasta ettäpalkkatodistukseen on merkitty eriteltynä myös muutmahdolliset ylimääräiset palkkiot tai rahaerät, jotka onmaksettu työsuhteen päättyessä.Muista tarkastaa palkkatodistuksesta, että siihen onmerkitty mahdolliset palkattomat ajanjaksot, kuten lo-mautus, vanhempainloma, palkaton virkavapaa tai pal-katon sairausloma.Tarkasta myös, että palkkatodistuksessa on palkanlas-kijan allekirjoitus ja puhelinnumero.

Jäljennös irtisanomis- tai lomautusilmoituksesta.Lomautusilmoituksessa, joka työnantajan pitää antaalomautetulle kirjallisena vähintään 14 vuorokautta en-nen lomautuksen alkamista, pitää olla myös lomautetunallekirjoitus ja tiedoksisaantipäivämäärä.

Kopio sosiaalietuudesta annetusta päätöksestä.Päätöksen kopio tarvitaan myös puolisolle maksetustakotihoidon tuesta.

Jos olet sivutoiminen yrittäjä tai esimerkiksi omistatmaa- tai metsätilan, lähetä kassalle kopio viimeksivahvistetusta verotuksestasi, eli tällä hetkellä vuoden2009 verotuspäätöksestä.

Muutosverokortti etuutta varten, jos haluat muuttaatyöttömyyskassalle tammikuussa 2011 verottajaltatulleita verotietoja.

P3

JLl

KPk

Jmv

Mtytu

Lähetä jatkohakemus netin kauttaJos sinulle on jo maksettu päivärahaa, voit tehdä neljän vii-kon tai koko kuukautta koskevan jatkohakemuksesi netis-sä. Klikkaa www.sahkoliitto.fi > Sähköliiton verkkopalvelut> Työttömyyskassa, kirjaudu ja täytä tarkoituksiisi sopivajatkohakemus.Päivärahat tulevat tilillesi nopeasti ja säästät vielä posti-maksunkin!Esimerkki: Kun lähetät netin kautta sunnuntaihin päät-tyvän neljän viikon hakemuksesi, jossa on pelkkiä työttö-mänäolopäiviä eikä muutoksia yleistiedoissa, viimeistäänmaanantaina kello 10.00, ovat päivärahat tililläsi jo keski-viikkona.

Näin kirjaudut verkkopalveluunensimmäistä kertaaJos et ole aiemmin kirjautunut työttömyyskassan, jäsenre-kisterin tai Voimavirran verkkopalveluihin, käyttäjätunnuson oma jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi. Sala-sana on oma postinumerosi.

Järjestelmä vaatii muuttamaan salasanan ensimmäisenkirjautumisen yhteydessä. Uuden salasanan täytyy olla8–12merkkiä pitkä ja siinä on käytettävä kahta seuraa-vista kolmesta: ISOJA KIRJAIMIA, pieniä kirjaimia tainumeroita 2–9. Erikoismerkit sekä skandit å, ä ja ö eivätkelpaa.

Kassalla, rekisterillä ja Voimavirralla sama salasanaJos olet aikaisemmin kirjautunut työttömyyskassan, jä-senrekisterin tai Voimavirran verkkopalveluihin, käyttäjä-tunnus on jäsenkortista löytyvä jäsennumerosi ja salasa-nasi säilyy entisellään.

Et voi tehdä jatkohakemusta netissä ennenkuin olemme maksaneet sinulle ensimmäis-tä kertaa päivärahaa. Kun raha on ilmestynytpankkitilillesi, alkaa nettipalvelukin toimia.

Et voi tehdä jatkohakemusta netissä,jos viime päivärahanmaksukerrasta onkulunut yli 3 kuukautta.

Jos sinulla on maa- tai metsätalouttatai olet sivutoiminen yrittäjä,

lähetä kassalle kopiovuoden 2009 verotuspäätöksestäsi.

Jos olet osatyökyvyttömyyseläkkeellä,toimita työttömyyskassalle kopio

vuodelle 2011 annetustaeläkepäätöksestäsi.

Älä lähetätyöttömyyskassaanvuoden 2011

alkuperäistä verokorttia!Kassa saa verotiedotsuoraan verottajalta.

Jos haluat muuttaa veroprosenttiasi,hae verotoimistosta

muutosverokortti etuutta vartenja lähetä se kassaan.

Muista hakemus vuorotteluvapaasi2. ja 3. jaksosta!Jos pidät vuorotteluvapaasi jaksoissa, lähetäthän kas-saan kutakin jaksoa koskevan hakemuksen kyseisenjakson alettua. Muista myös kolmen kuukauden takara-ja. Hakemusten pitää olla työttömyyskassassa kolmenkuukauden kuluessa siitä päivästä, jolle etuutta hae-taan.

Muista pitää työnhakusi voimassa TE-toimiston antaman ohjeen mukaisesti!TE-toimiston antamat lausunnot sitovat kassaa. Kassa ei voi maksaa päivärahaa, jollei työnhakusi ole voimassa.

17vasama 2 / 2 0 1 1

Te k s t iM i n n a Rä s ä n e nKu vaTu u l i k k i H o l o p a i n e n

Työurien pidentämi-nen pysyy jatkossakin

otsikoissa, sillä eläkeikäis-ten osuus väestöstä kasvaa.Suomalaiset elävät entistäpidempään, ja työelämästäpois siirtyvien määrä on josuurempi kuin työelämääntulevien määrä, joten mak-sajia eläke- ja hoivamenoil-le on tulevaisuudessa entistävähemmän.

Ammattiyhdistysliike on90-luvun alusta lähtien olluttyönantajien kanssa samaamieltä siitä, että työurienpidentäminen on tärkeääja että työssäolovuosia tuli-si olla enemmän. Yhteinennäkemys koskee kuitenkinlähinnä vain tätä tavoitetta,sillä lääkkeet työurien piden-tämiseen ovat osapuolilla ai-van erilaiset.

Työnantajan esittämät ko-vat keinot ovat kuin piiskaatyöntekijöille. Yksniittisetesitykset eläkeiän nostami-sesta ja eläkkeiden leikka-uksista eivät ole SAK:n jamuun ammattiyhdistysliik-keen kannalta missään ni-messä hyväksyttäviä, sanooSAK:n eläke- ja työura-asi-oiden päällikkö Kaija Kalli-nen.

Hänen mukaansa van-huuseläkeiän nostaminen eiole ratkaisu työurien piden-tämiseen. Työuria halutaanpidentää, koska se helpot-taisi eläkkeiden rahoitusta japaikkaisi verotuloilla valtionja kuntien kroonista rahapu-laa.

- Olemme painottaneetaina sitä, että meillä on ih-misiä, jotka haluavat tehdätöitä, jos töitä vain on tarjol-la, Kallinen huomauttaa.

Eläkekiista alkoipohjoisen laduiltaTalvella 2009 silloinen pää-ministeri Matti Vanhanennosti esille hiihtoladuillasaamansa idean vanhuuselä-keiän nostamisesta 65 vuo-teen. Ay-liike torjui esi-tyksen ja tästä seurauksenahallituksen ja työmarkkina-järjestöjen yhteisellä sopi-muksella allekirjoitettiin ke-väällä 2009 niin kutsuttu so-siaalitupo, jossa tavoitteenaoli nostaa 25-vuotiaan eläk-keelle siirtymisiän odotettakolmella vuodella. Eläke-kiistassa päästiin eteenpäin

keskustelemaan siitä, mitentyöuria pidennetään.

TyöelämänkehittämiseenkiinnitettävähuomiotaAmmattiyhdistysliikkeennäkökulmasta suurimmatongelmat työurakeskustelus-sa ovat työkyvyttömyys jatyöttömyys, jotka syrjättävätihmiset työelämästä. Työuriasaadaan pitenemään, jos työ-tä on tarjolla ja jos työnteki-jän terveys säilyy, Kallinenpainottaa.

Hänen mielestään työuri-en pidentämisen keinot löy-tyvät eläkeiän nostamisensijaan työelämän kehittä-misestä. Työkyvyn ylläpito,hyvä työterveyshuolto, riit-tävät kuntoutusmahdollisuu-det, elinikäinen oppiminenja ammatillisen koulutuk-seen pääseminen ovat keino-ja, joilla työurat pitenevät.

Työnantajat sanovat, ettänämä ovat vain pehmei-tä keinoja. Tämän väitteenovat kuitenkin kumonneetuseat työelämän tutkijat, jot-ka korostavat samoja asioitakuin SAK. Jos työelämä eimuutu, eikä ihmisten jaksa-misesta pidetä huolta, eivätmyöskään työurat pitene,Kallinen jatkaa.

Eläkkeellekeskimäärin59,8 -vuotiaanaKeskimääräinen suomalais-ten eläkeikä on tällä hetkel-lä 59-60 vuotta. Tavoitteelli-nen eläköitymisikä on jous-tava 63-68 ikävuoden välil-lä. Vuonna 2005 tehty suurieläkeuudistus on tuonut jonyt muutoksia eläkkeellesiir-tymisiän odotteisiin ja suun-ta on ollut nousujohteinen.Uudistuksen jälkeen ihmis-ten eläkkeelle siirtyminenon myöhentynyt.

Vuoden 2005 eläkeuudis-tuksessa oli monta element-tiä, joilla tähdättiin työurienpidentämiseen loppupäästä.Mahdollistettiin eläkkeellesiirtyminen joustavasti 63–68 ikävuoden välillä, muttasamalla karsittiin kovalla kä-dellä varhaiseläkkeitä, osa-aikaeläkettä heikennettiin,yksilöllinen varhaiseläke lo-petettiin ja työttömyyseläkepoistettiin, Kallinen kertaa.

Hän muistuttaa, että uu-distuksessa nostettiin eläk-keiden karttumisprosentteja53 ikävuodesta lähtien. 63ikävuoden jälkeen eläkettäkarttuu muhkeat 4,5 pro-senttia.

- Tämän uudistuksen viestion, että jos jaksaa ja pystyyolemaan töissä vielä 63 vuo-den jälkeen, niin saa lisääeläkettä. Tosiasia on kuiten-kin edelleen, että raskastateollisuustyötä tekeville se,että pystyisi jatkamaan työn-tekoa 63 vuoden jälkeen onaikamoinen utopia.

Lisäksi uudistuksessa otet-tiin käyttöön elinaikaker-roin, jonka avulla karttunuteläke saadaan venytetyksipidentyvälle elinajalle. Elin-aikakerroin on leikkuri, siitäei pääse mihinkään. Leikka-uksen voi kuitenkin korvatapidentämällä työntekoa. Seei kuitenkaan ole mahdollis-ta, jos työ on mennyt alta taiterveys menetetty.

Työkyvyttömyyslyhentää työuriaEläkkeiden ja sosiaaliturvanrahoituksen kannalta tule-vaisuudessa ratkaisevinta ontyöuran pituus, ei eläkkeellejäämisikä.

Työttömien ja työkyvyttö-mien suuri määrä ovat meilläse suurin ongelma, mihin pi-täisi työurakeskustelussakinkeskittyä. Jos ihmiset pysyi-sivät terveenä pidempään,myös työurat pitenisivät.Eläkeikää voidaan nostaavaikka 70-ikävuoteen, muttajos mitään muuta ei tehdä,niin keskimääräinen eläköi-tymisikä pysyy varmasti noin60 ikävuodessa, Kallinen to-teaa.

Työkyvyttömyyseläkkeellejoutumisen kolme suurintasyytä ovat mielenterveys-sairaudet, tuki- ja liikunta-elinsairaudet sekä verenkier-toelinten sairaudet. Työky-vyttömyys lyhentää työuraa

ja alentaa todellista eläk-keelle joutumisikää.

Vuonna 2009 työkyvyt-tömyyseläkkeelle joutui23 900 henkilöä keskimää-rin 52,1-vuotiaana.

Yksi suuri selittävä tekijämielenterveysongelmiin onvarmasti työelämän muuttu-minen. Työelämän rakenteetmuuttuvat koko ajan, mutta1990-luvun laman jälkeenmuutos on ottanut vain li-sävauhtia. Ihmiset tekevättöitä entistä kovemmallatahdilla, pienemmällä hen-kilöstömäärällä ja työn ohel-la vaaditaan koko ajan lisääuuden omaksumista.

Tämä vaikuttaa työssä-jaksamiseen, varsinkin kunihmisellä on muitakin vel-voitteita elämässään kuintyö, kuten henkilökohtainenelämä ja läheisistä huoleh-timinen, paineet kasvavat,Kallinen toteaa.

Mielenterveyden sairauksi-en kasvu työkyvyttömyydensyynä on yleiseurooppalai-nen ilmiö. Tämä vahvistaakäsitystä, että on kyse työelä-män rakenteellisesta muu-toksesta, joka ei koske vainSuomea, vaan joka puolel-la teollistuneissa maissa onsama ongelma käsillä.

Huomio laadullisiintoimenpiteisiinTämän hetkisessä työura-keskustelussa on Kaija Kal-lisen mielestä hyvää se, ettäneuvottelupöydissä on alet-tu puhumaan muustakinkuin työuran loppupäästä.Ay-liike on pystynyt kään-tämään keskustelua siihensuuntaan, että ymmärretään,että koko työuran aikana ontehtävä erilaisia toimenpitei-tä työurien pidentämiseksi,pelkkään eläkeikään tuijot-taminen on liian kapea nä-kemys.

On ymmärretty muun mu-assa se, että meidän täytyymiettiä, millä lailla mahdol-

listetaan, että nuoret ihmisetpääsevät työnsyrjään kiinni.Myös työpaikkojen ja työn-tekijöiden kohtaanto-ongel-maan on tartuttava, Kallinenmuistuttaa.

Jatkamme edelleenSAK:ssa laadullisten toi-menpiteiden painottamistaniin, että ihmiset pystyisivätentistä useammin jäämäänterveenä eläkkeelle. Tähänratkaisuna näemme muunmuassa erilaiset työaikajär-jestelyt.

EnnaltaehkäiseväterveydenhuoltotärkeääKallisen mielestä olisi hyvä,että ihmisillä olisi paremmatmahdollisuudet eri elämän-tilanteissa vaikuttaa omiintyöaikoihinsa esimerkiksitekemällä määräaikaisestilyhyempää työaikaa tai saa-malla muuten lisää jousta-vuutta työaikoihin.

Myös mahdollisuus ennal-taehkäisevään työterveys-huoltoon on väline, jonkaavulla voidaan seurata työ-kyvyn säilymistä. Mitä no-peammin päästään kiinniehkäiseviin toimiin, sitä pa-remmin ehkäistään ennenai-kaista sairaussyistä eläköity-mistä.

Työurien pidentämisenmahdollisuus on koko työ-elämän laadun parantami-sessa.

Yksi SAK:n tavoite on ol-lut, että kaikkiin työehtoso-pimuksiin saataisiin kirjauk-set siitä, että kaikille aloillepitäisi luoda yrityskohtaisillaneuvotteluilla pelisäännöt,millä edistetään työntekijöi-den jaksamista esimerkiksiikäohjelmilla, Kallinen ker-too.

On ollut hieno juttu seu-rata muun muassa SuomenElintarviketyöläisten Liitonkentän saavutuksia työehto-sopimusneuvotteluissa viimekeväänä, jolloin yli 50-vuo-

tiaiden työntekijöiden ikä-ohjelmasta saatiin kirjausSEL:n työehtosopimuksiin,ja kuinka alan yrityksissä onjo positiivisia kokemuksiaikäohjelmien hyödyistä.

Nykyineneläkejärjestelmäei ole ikuinenViime kesästä lähtien työs-kennellyt työuratyöryhmä,jossa työmarkkinajärjestöjenlisäksi mukana on myös val-tiovallan edustajat, selvittääkeinoja, joilla saadaan tur-vattua riittävä eläketaso sekätyöeläkkeiden rahoitus.

Vaikka vuoden 2005 elä-keuudistus oli suurin uudis-tus sitten 1960-luvun alun,jolloin työeläkejärjestelmäotettiin käyttöön, nykyis-täkään eläkejärjestelmää eivoida pitää ikuisena.Sosiaaliturvan ja työeläkela-kien täytyy elää ajassa, nii-den on sovittava vallitsevaantyöelämän tilanteeseen. Sitä,mitä joskus tulevaisuudes-sa tapahtuu esimerkiksi tä-mänhetkiselle eläkeiälle, eikukaan vielä tiedä, toteaaKallinen.

Nyt on kuitenkin tärkeintämiettiä ne keinot, joilla saa-daan todellinen keskimää-räinen eläkkeelle siirtymisenikä nousemaan selvästi yli 60vuoden. Työkyvyttömyys-seläkkeiden määrää olisipystyttävä vähentämään, eikiristämällä niiden myön-tämistä, vaan ehkäisemälläihmisten työkyvyn menettä-mistä.

Tämä on myös työsuojelu-kysymys työpaikoilla, pelkki-en lakipykälien olemassaoloei sitä hoida. Työpaikallatäytyy hoitaa hommat asial-lisesti niin, että ei synny työ-tapaturmia, rasitusta tai am-mattitauteja ja että ihmistenjaksamisesta pidetään huol-ta, Kallinen sanoo.!

Jos työelämää ei muuteta, eivät työuratkaan pitene

Eläkeiän nosto ei ole ratkaisu työurien pidentämiseenEläkeiän nosto ei ole ratkaisu työurien pidentämiseen

Jos ihmiset pysyisivät tervee-nä pidempään, myös työuratpitenisivät. Eläkeikää voidaannostaa vaikka 70 ikävuoteen,mutta jos muuta ei tehdä, kes-kimääräinen eläköitymisikä einouse, sanoo SAK:n eläke- jatyöura-asioiden päällikkö KaijaKallinen.

Kaija Kallinen"SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö,yhteiskuntatieteiden maisteri

"tutustunut eläkepolitiikan kiemuroihin 80-luvunpuolivälistä lähtien

"mukana hallituksen kolmikantaisesti asettamas-sa työuratyöryhmässä, jossa käsitellään kestäväntalouskasvun ja työllisyyden ohjelmaa, jonka yksipääpaino työuratyöryhmässä

18 vasama 2 / 2 0 1 1

Osastot toimivatSeuraavaan Vasamaan (ilmestyy 17.3.2011) tulevat osastojen ilmoituk-set pyydetään toimittamaan 7.3.2011 mennessä Margit Nurmikolulle:puh. 050 409 8472 tai s-posti vasamalehti@sahkoliitto.fi.Muistathan merkitä yhteystietosi, kun lähetät ilmoituksen!

001OulunSähköalantyöntekijäinAmmattiosasto N:o 1 rySääntömääräinen kevätkoko-us 13.4.2011 klo 17.00 osas-ton toimistolla, Rautatienkatu 16D 46. Esillä sääntömääräiset jamuut ajankohtaiset asiat.Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet ovattervetulleita! –Hallitus

001OulunSähköalantyöntekijäinAmmattiosasto N:o 1 ry/EläkeläisjaostoEläkeläisjaoston kokous pidetäänaina joka kuukauden toisenatiistaina klo 12.00 osaston toi-mistolla, Rautatienkatu 16 D 46.Tervetuloa!

005 Lounais-Hämeen sähkö-työntekijäin ammattiosasto rySääntömääräinen kevätkokouspidetään lauantaina 12.3.2011klo 12.00 Forssan järjestöjenta-lolla, Kuhalankatu 17. Esilläsääntömääräiset asiat.Tervetuloa! –Hallitus

007 LauritsalanSähköalojen ammattiosasto ry010 JoutsenonSähköalantyöntekijäinammattiosasto ry022 Lappeenrannan SeudunSähköalantyöntekijät ryLappeenrannan alueen ammatti-osastojen yhteinen perhepilkki-tapahtuma pidetään lauantaina12.3.2011 klo 9 -13 Lappeen-rannan satamassa Purjehdus-keskusWilmanrannan edustalla,Satamatie 23. Kilpailun jälkeensoppa- ja kahvitarjoilu ravintolaREDI:ssä. Tervetuloa!

010 JoutsenonSähköalantyötekijöidenammattiosasto ryKevätkokous pidetään20.3.2011 klo 18.00ravintola Luhtikammarissa.

Esillä sääntöjen määräämät asiatja sääntömuutosasiat.Lappeenrannan osastojenperhepilkkitapahtuma pidetään12.3.2011 klo 9-13. LähtöLappeenrannan satamanPurjehduskeskuksesta.Tervetuloa! –Hallitus.

018 HämeenlinnanSähkötyöntekijät ryKevätkokous pidetään keskiviik-kona 17.3.2011 klo 18.30Visahovissa, Kanakouluntie 5,Hämeenlinna. 2010 toiminta- jatalouskertomusten lisäksi vali-taan osastolle uusi puheenjohta-ja ja täydennetään mahdollisestihallitusta. Ennen kokousta Länsi-Auton autoesittely klo 17.30 jakokouksen jälkeen ruokailu.Tervetuloa mukaan!

018 HämeenlinnanSähkötyöntekijät ryPilkkikilpailut ja ulkoilupäiväAlajärven Tervaniemessä19.3.2011. Pilkkikisoihinkokoontuminen klo 8.30, kilpailu-aika 9–13, joukkuekilpailu 3-hen-kisin joukkuein. Hyvät mahdolli-suudet hiihtoon ja retkiluisteluun,ota siis perhe mukaan.Punnituksen jälkeen sauna kuu-mana ja pikku purtavaa tarjolla.Lähde ulkoilemaan!

018 HämeenlinnanSähkötyöntekijät ryNuorisotapahtuma 7.4.2011klo 18 Rockballissa, Raatihuo-neenkatu 5, Hämeenlinna. Tuleviettämään leppoisaa iltaa biljar-din, dartsin ja pöytäcurlingin pa-riin. Tilaisuus on jäsenille mak-suton, ilmoittautumiset tatu.aal-tonen@ruukki.com tai puh.050505 2279. Ole paikalla!

022 Lappeenrannan SeudunSähköalantyöntekijät ryOsaston kevätkokous pidetään5.4.2011 klo 18.00 hotelli

Cumuluksen kokoustiloissa.Käsiteltävinä asioina muun muas-sa sääntömääräiset asiat ja sään-tömuutosasia sekä muut esilletulevat asiat. Ruokatarjoilu.Tervetuloa! _Hallitus

024VarkaudenSähköalantyöntekijät ryOsaston sääntömääräinen kevät-kokous pidetään 23.3.2011 klo18.00 ravintola Amandassa.Kokouksessa käsitellään sään-töjen sille määräämät asiat sekäuusien sääntöjen hyväksyminen.Ruokailu. Tervetuloa! –Hallitus

025 LoviisanSähköalantyöntekijäinAmmattiosasto ryOsasto järjestää jäsenille perhei-neen laskettelumatkan Himoksel-le lauantaina 12.3.2011. Osastotarjoaa bussikuljetuksen Loviisas-ta sekä ruokailun Himoksella.Mukaan mahtuu 50 ensin ilmoit-tautunutta. Ilmoittautumiset7.3.2011 mennessä:Ari Räisänen (mieluiten e-mail)ari.raisanen@fortum.com taipuh. 010 455 3445.Tarkempi aikataulu ilmoitetaanlähtijöille lähempänä matkaa.

039Tietoliikenne- jaInformaatiotekniikka os. 039Kevätkokous maanantaina11.4.2011 klo 17.30 Hakanie-messä, Paasivuorenkatu 2 C,Helsinki. Esillä osaston sääntöjenkevätkokoukselle määräämätasiat. Tervetuloa! –Hallitus

043 PorvoonSähkötyöntekijät ryOsaston kuukausikokous torstai-na 24.2.2011 klo 18.00Rakennusliiton toimistolla,Sibeliusbulevardi 36. Seuraavatkokoukset: kevätkokous 31.3.(Huom! sääntömuutos), 28.4.,26.5., 1.9., 6.10. ja syyskokous10.11.2011. Tarjolla kahvia japullaa. Tervetuloa! –Hallitus

049 HelsinginSähköalantyöntekijät ry/EläkeläisetEläkeläisten kokous pidetäänmaanantaina 28.2.2011 klo13.00 osasto 049:n kokoustilas-

sa, Paasivuorenkatu 2 C, 4. krs.Kokouksen aiheina ovat kevät- jasyysretket. Tule keskustelemaanja tapaamaan vanhoja kavereitakahvikupposen äärelle.–Tervetuloa!

066 SuonenjoenSähköalantyöntekijäinammattiosasto ryOsaston kevätkokous pidetään2.3.2011 klo 18.00 Sammalta-lon takkahuoneessa.Esillä sääntömääräiset asiat +sihteerin valinta. Tervetuloa!–Hallitus

074 KuusankoskenSähkömiehet ry/EläkejaostoEläkejaoston maaliskuun kokouspidetään 2.3.2011 klo 13.00Kettumäen palvelukeskuksessa.Kahvitarjoilu. Tervetuloa!Eläkejaoston Lappalan Sähköis-ten pilkkikisat pidetään 26.32011 klo 8.00 Lappalanmökillä, punnitus on klo 12.00.Joukolla mukaan nauttimaankevätpäivästä!

085 Salon SeudunHeikko- ja Vahvavirtaosasto rySääntömääräinen kevätkokouspidetään torstaina 17.3.2011klo 19.00 Salon työväentalolla,Vilhonkatu 9. Esillä sääntömää-räiset asiat. Tervetuloa! –Hallitus

094 Raahen Sähkömiehet ryKevätkokous pidetään 29.32011 klo 19.00 osaston toimiti-lassa, Ratsukatu 5 E, Raahe.Esillä sääntöjen kevätkokouksellemääräämät asiat ja ammattiosas-ton uusien sääntöjen hyväksymi-nen sekä muut esille tulevat asiat.Tervetuloa! –Hallitus

100 JärvenpäänSähköalantyöntekijät ryKevätkokous pidetään keskiviik-kona 6.4.2011 klo 18.00, illal-linen klo 19.30 Krapin ravintolaAteljeerissa, Rantatie 2, Tuusula.Käsitellään sääntöjen määräämätasiat ja sääntömuutosasiat. Info044 425 2552/sihteeri.

101Ylivieskansähköalan osasto ryOsaston kevätkokous pidetään

25.3.2011 klo 19.00 hotelliKäenpesässä. Käsitellään sääntö-määräiset kevätkokousasiat sekämuuttuneet osaston säännöt.Tarjoilu perinteisen kaavan mu-kaan. Tervetuloa! –Hallitus

105VihdinSähköalantyöntekijät ryPilkkikilpailu 26.2.2011klo12.00-15.00 Kotojärvellä,Herrakunnalla Vihdissä.Kireitä siimoja! –Hallitus

106 SavonSähköalantyöntekijät rySääntömääräinen kevätkokouspidetään perjantaina 18.3.2011klo 18.00 hotelli-ravintola Savo-niassa, Sammakkolammentie 4,Kuopio. Sääntömääräisten asi-oiden lisäksi esillä myös sääntö-muutosasia. Kokouksen jälkeenruokailu. Tervetuloa! –Hallitus

120VanhankaupunginSähkömiehet ryKevätkokous pidetään perjantai-na 15.4.2011 klo 14.00 liitontiloissa, Paasivuorenkatu 2, Hel-sinki. Käsitellään kevätkokouksel-le määrätyt asiat ja osaston sään-tömuutokset. Kokouksen jälkeenlähdetään M/S Baltic Princess-risteilylle Tallinnaan.Takaisin Helsingissä ollaan 16.4.klo 16.30. Ilmoittautumiset Päi-ville 14.3. mennessä. Ilmoittau-tumismaksu risteilylle on 100 €,joka palautetaan laivalla.Tervetuloa!

123 Länsi-Suomentietoliikennealanammattilaiset ryKevätkokous pidetään perjantai-na 25.3.2011 klo 18.30Härmän kuntokeskuksessa.Käsitellään kevätkokousasiat.Ruokailu kokouksen jälkeen.Salissa illalla tanssittaa Souvarit.Tervetuloa! –Hallituswww.lsta.kpnet.com

124 Päijät-HämeenTietoliikenneammattilaiset ryPilkkikilpailut pidetään lauantaina19.3.2011 Kotkan Kaarniemes-sä. Linja-auto lähtee Nastolastaklo 7.00, Lahdesta Askonkatu 13edestä klo 7.30 (Empowerin toi-

mipiste) ja seuraava pysähdys onHeinolassa Lampikatu 14 edessäklo 8.00 (DNA:n toimipiste).Ilmoittautumiset Raimo Pöystille,puh. 044 425 3274 tai JanneRaja-aholle, puh. 044 425 3269perjantaihin 11.3.2011 men-nessä.

140 Keski-KarjalanSähkömiehet rySääntömääräinen kevätkokouspidetään 10.3.2011 klo 19.00Kansanopistolla Kiteellä. Esilläosaston sääntömuutosasia. Höy-ry- ja tavallinen sauna ja iltapala.Tervetuloa! –Hallitus

142 Lounais-SuomenSähkötyöntekijä ryOsasto järjestää 40-vuotisjuhla-risteilyn 21.5.2011.Ilmoittaudu mukaan!Tiedustelut Jyrki Vainiolta,puh. 050 455 8343 ja ilmoittau-tumiset Sirkka Launiaiselle,puh. 040 756 8624.

154 PogostanSähköalantyöntekijät ryVuosikokous pidetään keskiviik-kona 9.3.2011 klo 18.00 Mur-ginapirtin tiloissa Ilomantsissa.Kokouksessa käsitellään sääntö-jen määräämät asiat. Tervetuloa!–Hallitus

165 PäijänteenSähköalantyöntekijät ryOsaston kevätkokous pidetääntorstaina 3.3.2011 klo 18.00ravintola Uotissa. Esillä sääntö-muutosasia sekä muut sääntö-jen määräämät asiat. Tervetuloa!–Hallitus

100 JärvenpäänSähköalantyöntekijät ry50-vuotisjuhlat 5.3.2011 klo18.00 – 23.00 Scandic-hotellis-sa, asema-aukio, Järvenpää.Illallinen, teatteriesitys, musiik-kia. Jäsenet + avec. Ilmoittautu-minen 20.2.2011 mennessäjarvenpaan.sahko100@elisa-net.fi tai puh. 044 425 2552/sihteeri.www.jarvenpaansahkoalantyon-tekijatry.fi

Sähkö- ja televerkkojen toimivuudenmerkitys on nykyaikaisessa yhteiskun-nassa suuri. Innovaatioilla, sitoutumisellasekä osaavien työntekijöiden avulla Elteltakaa elintärkeiden infranet-verkostojenkäyttövarmuuden.

Haemme vakituiseen työsuhteeseen Etelä-, Lounais-,Länsi- ja Itä-Suomeen

SÄHKÖMITTARINVAIHTAJIA

Sähkömittareiden vaihtotyöt suoritetaan yksintyöskentelynä.Työ on komennustyötä. Komennus alkaa työjaksonalussa ja päättyy työjakson lopussa. Työjakso alkaa tiistaisinja päättyy maanantaisin. Työaika on 12h/päivä paitsisunnuntaina 8h/päivä. Työjakson jälkeen pidetäänvapaajakso (ti-ma), jonka aikana käytetään työjaksollakertyneet joustotunnit.

Työssä menestyminen edellyttää

2 0(%31.,1 $1 1.%1#1.31")("*'(6#%.,/ 1.(66(,,12 ./'#41"16 1!!1,,%#5*"*,*.,12 )/'%6,//6 )*5+(6 #5#(!*.,1 ./'#41"1",12 kykyä tulokselliseen, itsenäiseen työskentelyyn2 IT-osaamista2 !1,#*.,*.)1"!%*,,12 )1"!%*,,1 $5*.,1)116 ,&41%#1162 '1"*##**,,1 ,('+/ ,4%,/ !&4. %",1%.%6 $1 )%%#56"533*%.%6-

Aikaisempi vastaavanlainen työkokemus sekä ruotsinkielentaitojoillakin alueilla katsotaan eduksi.

Tarjoamme Sinulle haastavia työtehtäviä kannustavalla palkkauksella.

Lisätietoja antavat tuotantopäällikkö Mika Ruotsalainenpuh. 040 311 4038 tai aluepäällikkö Sami Peippo puh. 040 311 2988.

Hakemukset 3.3.2011 mennessä sähköpostitse:mika.ruotsalainen@eltelnetworks.com tai sami.peippo@eltelnetworks.com

Yhteiskunta tarvitseeElteliä. Eltel tarvitsee

Sinua.

www.eltelnetworks.fi

KOULUTTAUDUTYÖTEKNIKOKSI

joustavasti työn ohessa!Työteknikkokoulutus on suunniteltu tekniikan eri ammattialojentyönjohto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleville tainiihin siirtyville henkilöille.

TYÖTEKNIKKO-KOULUTUS PARANTAA VALMIUKSIA• vastuullisempiin tehtäviin• parempaan esimiestyöskentelyyn• kannattavaan tulokselliseen toimintaan

OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ:Toimialajohtaja Leevi Karvonen puh. 020 7798 232,

leevi.karvonen@rastor.fi taiwww.rastor.fi -> Koulutus -> Tekniikka

HELSINKI KUOPIO OULU TURKU

Rastor käynnistää useita Työteknikon koulutusohjelmia valtakunnallisesti.Koulutuksen aikana suoritetaan virallinen Tekniikan erikoisammattitutkinto.Toteutamme myös yrityskohtaisia kokonaisuuksia.

19vasama 2 / 2 0 1 1

Te k s t iM a r g i t N u rm i k o l uKu va tV i l l a A n d r o p o f f i nk u v a - a r k i s t o

Sähköliitolla onseitsemän ulkomaista

lomaosaketta, jotka sijaitse-vat Viron Pärnussa meren-

rannalla Villa Andropoffinloma- ja kokouskeskuksenyhteydessä. Hyvin varustel-lut, 2–6 henkilölle mitoitetutlomaosakkeet sijaitsevat ran-nan tuntumassa uudehkoissarivitaloissa. Lomaosakkeissaon kylkiäisenä kaksi WhiteBeach Golfin viikkopeliosa-ketta. Viikon hinta on 300euroa.

Villa Andropoff sijaitsee130 kilometrin päässä Tallin-nasta ja kahdeksan kilomet-rin päässä Pärnun kylpylä-kaupungista. Pärnunlahdenvalkohiekkaista rantaviivaaon käytössä lähes puoli ki-lometriä. Alueella on myöskuntoilupaikkoja sekä sau-na- ja hoitotiloja. Villa An-dropoffin päärakennuksessa

on lisäksi muun muassa taso-kas ravintola ja kesäterassi.

Osakkeet ovat käytettävis-sä parhaana kesäloma-aika-na, viikot 26–33.

Ensi kesän varaustoivo-muksia otetaan vastaan 17.–27.2.2011

Varaustoivomusten tu-lee olla perillä perjantaihin27.2.2011 mennessä kirjalli-sesti johanna@andropoff.ee.Arvonta suoritetaan maalis-kuun ensimmäisellä viikolla,mikäli samalle ajalle on tul-lut useita varaustoivomuksia.Arvonnan tuloksista ilmoi-tetaan lomaviikon saaneillehenkilöille.

LomaoikeusLomaviikkoja voivat varatayli vuoden Sähköliiton jäse-nenä olleet henkilöt. Lomaton ensisijaisesti tarkoitettuliiton työikäisille jäsenille.Oppilasjäsenillä varausoike-utta ei ole. Liiton eläkeläi-set ja henkilökunnan jäsenetsaavat vuokrausoikeuden ar-vonnassa mahdollisesti va-raamatta jääneisiin vapaisiinviikkoihin.

Lomavarauksia hoitaaVilla Andropoff Oy, Jo-hanna Leivonen, puh.+358 500 867 209 johanna@andropoff.ee

Lisätietoa www.andropoff.ee

Sähköliiton jäsen, käytä hyväksi jäsenetusi

Villa Andropoffin lomaosakkeetVilla Andropoffin lomaosakkeetvarattavissa 17.–27.2.2011varattavissa 17.–27.2.2011

Liityin 15-vuotiaana am-mattiliittoon (Metallityövä-en liitto) ja Rakennusliitonkautta vuonna 1971 Sähkö-liittoon.

Olin sangen aktiivisestimukana toiminnassa, aivanalkua lukuun ottamatta. Tätäosallistumista on jatkunut

aina näihin aikoihin saakka.Ammattiosastoni vuoden

2010 kevätkokouksessa esi-tettiin syyskokousten siirtä-mistä perinteisestä paikasta,Kirjantalolta, Helsingin lii-tosalueelle.

Keskustelun jälkeen esityshyväksyttiin. Esitin päätök-

seen eriävän mielipiteen,joka kirjattiin pöytäkirjaan.

Tehty päätös syyskokouk-sen siirtämisestä pois kan-takaupungista oli otsikonmukaisesti Korkeimmanjohdatusta. Muuten en olisiymmärtänyt irtaantua toi-minnasta, joka kuuluu nuo-

remmille alamme jäsenille.

Jack Söderholm, Helsinki

PS. Liittolehtemme ykkös-numerossa tänä vuonna si-vulla 3 oli otsikko: ”Rehel-liset urakoitsijat torjumaanharmaata taloutta”.

Siinä oli jotain tuttua javilkaisu osasto 049:n histo-riikkiin osoitti, että vuoden1972 liittokokousvaaleissatoinen poliittinen ryhmäkäytti tunnusta ”Rehellisetsähkömiehet”.

JS

Lukijan ääniKorkeimman johdatusta tarvittiin

PääkonttoriRitakuja 2, 01740 Vantaa

PL 88, 01741Vantaa,puh. 010 283 11

www.slo.fiTilauskeskus ark. 7-17

puh. 010 283 2222Hätäpalvelu 24/7puh. 010 283 3333

Myyntikonttorit ark. 7-16Etelä-Suomi

Espoo, Luoteisrinne 4puh. 010 283 2600

Helsinki, Konalankuja 1-3puh. 010 283 2500

Helsinki,Hermannin Rantatie 24

puh. 010 283 2550Hyrylä, Hiekkakuopantie 1

puh. 010 283 2950Järvenpää, Puurtajankatu 15A

puh. 010 283 2970Hämeenlinna,Mäkeläntie 1,

puh. 010 283 2650Lahti, Seppäläntie 5puh. 010 283 2700

Lohja, Takasenkatu 56puh. 010 283 2750

Porvoo, Yrittäjänkatu 24puh. 010 283 2800

Riihimäki, Tehtaankatu 1puh. 010 283 2850Vantaa, Ritakuja 2puh. 010 283 2330

Vantaa, Mäkituvantie 3puh. 010 283 2900

Keski-SuomiTampere, Ilmailunkatu 21

puh. 010 283 3200Tampere, Kolmihaarankatu 6

puh. 010 283 3222Jyväskylä, Vasarakatu 24

puh. 010 283 3600Pori, Hevoshaankatu 1A

puh. 010 283 3240Varsinais-Suomi

Turku, Lukkosepänkatu 7puh. 010 283 3400

Rauma, Aittakarinkatu 12puh. 010 283 3460

Salo, Myllyojankatu 10puh. 010 283 3440

PohjanmaaVaasa, Silmukkatie 4

puh. 010 283 3500Kokkola, Tervahovintie 2

puh. 010 283 3540Seinäjoki, Väinölänkatu 18

puh. 010 283 3560Kaakkois-Suomi

Kouvola, Sepänkatu 4puh. 010 283 3800

Kotka, Jylpyntie 14puh. 010 283 3840

Lappeenranta, Myllymäenkatu 15puh. 010 283 3860

Mikkeli, Hietakatu 1puh. 010 283 3880

Itä-SuomiKuopio, Ajajantie 2puh. 010 283 3700

Iisalmi, Tunnelikatu 1puh. 010 283 3740

Joensuu, Kuurnankatu 31puh. 010 283 3750

Savonlinna, Ilokallionkatu 6puh. 010 283 3770

Varkaus, Käsityökatu 45puh. 010 283 3790Pohjois-Suomi

Oulu, Kallisensuora 5puh. 010 283 3900

Kajaani, Jarrukuja 2puh. 010 283 3980

Kemi, Asentajankatu 7puh. 010 283 3940

Rovaniemi, Aittatie 1puh. 010 283 3960

AMMATTILAISTEN SÄHKÖTUKKU

Sähköistäpalvelua

20 vasama 2 / 2 0 1 1

YHTEYSTIEDOT

p a a v o . h o l i@ s a h ko l i i t t o . f i

l e d a r e nYhteystiedotSähköliitto

Sähköalojenammattiliitto ryAleksanterinkatu 15PL 747, 33101 TAMPEREPuh. 03 252 0111Faksi 03 252 0210

AluetoimistotEtelä-SuomenaluetoimistoPaasivuorenkatu 2 A,4 krs., 00530 Helsinki

Vastaava alueasiamiesJaakko AhoPuh. 050 60 448

Alueasiamies Juha LujanenPuh. 050 563 4400

Itä-SuomenaluetoimistoMatkakuja 6 A,48600 Kotka

AlueasiamiesJouni LeppänenPuh. 050 60 303

Pohjois-SuomenaluetoimistoMäkelininkatu 31,90100 Oulu

AlueasiamiesMarkku KemppainenPuh. 050 60 304

Länsi-Suomenalueen asiatTampereen keskus-toimiston kauttaPL 747, 33101 TAMPERE

Vastaava alueasiamiesJari OllilaPuh. 050 60 302

Resumé

#När vi gick igenom statistiken för arti-keln om medlemsbortfallet i Elektrikerför-bundet (sidan 6) framträdde till sist talet1 958. Så många betalande förbundsmed-lemmar i avtalsbranschen har fallit bortunder tio år. Mellan år 2000 och 2010 harförbundet således förlorat nio procent avsina medlemmar och samtidigt närmare entiondel av sina intäkter i form av medlem-savgifter.

Medlemsbortfallet har kommit smy-gande och skett småningom i en takt omknappt 200 medlemmar per år. Därför harföljderna inte diskuterats särskilt mycket.Inte förrän nu.

"""

Även om Elektrikerförbundets medlems-bortfall inte är tillnärmelsevis så stort somi många andra fackförbund har det ändåen allt större betydelse för hela förbundetsverksamhet. Den största effekten syns iminskade medlemsintäkter. Ju färre be-talande medlemmar förbundet har destomindre resurser har organisationen natur-ligtvis till sitt förfogande.

Medlemsbortfallet väcker också berätti-gat tvivel på förbundets dragningskraft, påorganiseringsgraden och verksamheten påarbetsplatserna. Lyckligtvis kan vi genastutesluta de värsta skräckscenarierna om or-sakerna till medlemsbortfallet. När vi ana-lyserade medlemsstatistiken framgick näm-ligen att minskningen i antalet medlemmarnästan helt beror på att arbetstillfällen förs-vann på en del avtalsområden.

Både Energi - ICT - nätverk (002) ochTräförädling (011, 012) har genomgåttomstruktureringar och följden har varitatt tillbudsstående arbetstillfällen för elar-betare i dessa branscher helt enkelt har

minskat. För jämförelsens skull kan mankonstatera att antalet medlemmar i denstörsta avtalsbranschen – Husteknik ochelinstallationer (005) - har varit närmastoförändrat under de senaste 10 åren.

"""

Utredningen av orsakerna till medlems-bortfallet betyder ändå inte att yrkesarbe-tarna i elbranschen med en suck av lättnadkan fortsätta att vila på lagrarna. Tvärtomtänker vi satsa på medlemsvärvning dettaår med större beslutsamhet än någonsin.Vi tar också en mängd nya metoder i bruk,t.ex. rekommendationskampanjer och so-ciala medier.

Det finns ingen orsak att vänta sig ettplötsligt uppsving i medlemsantalet. Detråder en hög organisationsgrad i branschenoch därför är antalet potentiella nya med-lemmar mycket begränsat. Därtill är de po-tentiella medlemmarna spridda på tusentalsföretag runt om i hela Finland, vilket verkli-gen inte gör medlemsvärvningen lättare.

"""

Medlemsvärvningen ska ändå ses som nå-got positivt, som i bästa fall kan inspirerainte bara enskilda medlemmar utan ocksåförtroendevalda, arbetsplatser och fackav-delningar. Enligt undersökningar är denvanligaste orsaken till att en arbetare inteär medlem i fackförbundet nämligen atthan eller hon aldrig blivit ombedd att blimedlem.

Fråga därför redan i morgon om din ar-betskamrat är medlem i förbundet. Omså inte är fallet ber du honom eller henneansluta sig till förbundet. Du gör både digsjälv och din kamrat en tjänst.!

Ta med en kompis

Saarron purkuilmoitusSähköalojen ammattiliitto ry:n talotekniikka-,huolto- ja työympäristösektori on 9.2.2011 purkanutjulistamansa saarron Saipu Oy:n työmaiden osalta.

Tiedustelut:sektoripäällikkö Keijo Rimmistö puh. 050 682 91työehtoasiamies Hannu Luukkonen puh. 050 682 95

Elektrikermedlem - är dukandidat i riksdagsvalet?R i i t t a Ka l l i o

#Vasamas redaktion söker aktiva medlem-mar i Elektrikerförbundet som ställer uppsom riksdagskandidater i det kommande va-let. Vi lovar att presentera alla riksdagskandi-dater som är förbundsmedlemmar i Vasama,bara vi får reda på dem i tid. Meddela alltsåom kandidaturerna till Vasama per e-post såsnart som möjligt: vasamalehti@sahkoliitto.fi

"

Finlands 36 riksdagsval genomförs sönda-gen den 17 april 2011. Aktuella valtemanär åtminstone ekonomin, arbetslösheten, in-vandringen och miljön.

I Finland kan man förhandsrösta 6 - 12.4och utomlands 6 - 9.4. Kandidatlistorna skalämnas in senast den 8 mars. 200 riksdags-män väljs till Finlands riksdag.

Nya partier i valet är Muutos 2011, Pi-raattipuoluo och Vapauspuolue. Liberalernadeltar på piratpartiets listor. Finlands Seni-orparti, Finlands Kommunistiska Parti ochKommunistiska Arbetarpartiet stryks ur par-tiregistret om de inte får plats i riksdagen ivalet. Sidan 3

Aktivt medi sociala medierMa rg i t N u rm i k o l u

#Elektrikerförbundet arrangerade ett idése-minarium om sociala medier på södra Fin-lands regionkansli i Helsingfors i slutet avjanuari.Seminariet leddes av FFC:s informatör JenniKarjalainen som konstaterade att det ocksåär skäl för Elektrikerförbundet att gå med ide sociala medierna för de ger förbundet ettansikte.

- Informationen går typ ”från person tillperson”, betonade Karjalainen.

Idéer kläcktes på seminariet av en gruppunga och entusiastiska förbundsmedlemmarsom funderade på hur man kunde få medElektrikerförbundet i de sociala medierna.

Ansvariga regionombudsmannen Jari Ol-lila från förbundets kansli deltog i planerin-gen. Det är han som i praktiken kör i gångprojektet tillsammans med förbundets infor-mationsavdelning.

Hela planeringsgruppen var enig om attde sociala medierna är dagens melodi ochatt också Elektrikerförbundet borde se demsom en resurs, inte som en skrämmande fö-rändring som man ska motverka.

- I dag kan en välfungerande organisationinte vara osynlig i sociala medier, eftersomalla andra intressegrupper finns där, samman-fattar de unga. Sidan 10-11

Fluke. Keeping your world up and running.®

Fluke 233yleismittariirrotettavalla näytöllä.

Vianhakua turvallisestikauempaakin.

Poista riskittyöstäsi

Ongelma on sisällä.Sinun täytyy olla ulkopuolella.

Nyt voit korjata jännitteisetkoneistot turvallisesti

kauempaakin.

Uudella Fluke 233 irrotettavalla,langattomalla näytöllä varustetullayleismittarilla voit kytkeä mittapäät

mittauspisteisiin ja lukea mittaus-tuloksia turvallisesti kauempaakin.

Pysy erossa liikkuvista koneistoista,sähkötauluista ja suurjännite-

komponenteista.

☎ 0800 111 862

www.fluke.fi/233

21vasama 2 / 2 0 1 1

Schneider Electric Finland OyPL 410, 02601 EspooAsiakaspalvelu puh. 010 446 615.+/('*+&"1$!%$-,$3$&)-!&*&02###*+&"1$!%$-,$3$&)-!&*'

Viimeinkin haastajapienille valikoimille

+250 toimintoa

3 värivaihtoehtoa

4 kehysperhettä

Primo Design Solid Combi

puh 02 72 72 00 www.finnparttia.fiF i n n p a r t t i a

puh 02 72 72 00 www.finnparttia.fiF i n n p a r t t i a

Edullisetsähkömoottorit tassu- jalaippakiinnitteisinäMoottorit ovat IEC-julkai-sujen IEC 72-DIN 42673 jaIEC 34-6 mukaisia. IP55Eristysluokka F=155°C.3-vaihemoottoreidenvarastomallit:1000 r/min 0,09 - 55 kW1500 r/min 0,06 - 90 kW3000 r/min 0,09 - 90 kWEsim.

SM 2,22,2 kW1500 r/minrakenne B3hinta vain 164 €

SM 1,1 B5 1,1 kW 1500 r/minrakenne B5( muista antaatilatessasi laipanreikien ristimitta )hinta vain 135 €

Kierukkavaihteet s. 224-226Vaihteeseen sopii B14Alaippamoottoris. 223, joka kiinni-tetään vaihteeseen4 pultilla.Toisioakseli on 90° kulmassamoottorin akseliin nähden.Varastomallit:0,12-0,55 kW 1500/200-14 r/min0,75 kW 1500/200-18 r/min1,1 kW 1500/200-14 r/min0,75-1,5 kW 1500/200-18 r/min2,2 kW 1500/200-25 r/min3 kW 1500/200-18 r/min4,0-5,5 kW 1500/200-25 r/min7,5 kW 1500/70-35 r/minKuvassa FRT 28.7 / 0,120,12 kW/1500 r/min mootto-rille. Toisioakselin kierrosluku

on 200 r/min javääntömomentti4,8 Nm.

hinta vain 124 €

12 V DC Led valonauhat s. 151Pituus 5 m = 300 lediä (25 W).Liitosjohto on valmiiksi kytket-ty. Valonauha voidaan katkaista50 mm = 3 ledin välein.Nauhan taustassa on 3M-tarranauha kiinnitystävarten valmiina.NAUHA 12 L (5 m pakk.)SI sininenPU punainenVI vihreäKE KeltainenL lämmin valkea 3500KK kirkas valkea 6000Khinta vain 78 € / 5m

Upotettava alasvalo.HYDRA 15 VA. IP 64. AsennusØ 135 mm reikään, upotussy-vyys 160 mm. Runko on pai-nevalettua alumiinia ja etulasion kirkas. Ketjutettavissa3x2,5 mm². teho 15Whinta Ø 149 mm37 €

alla olevat lamputsopivat tähän valaisimeen.AR 111 15W TehoLed kohde-lamput 240 V.Elinikä 30 000 h. 2800K tai4000K. Valokeilan avautumis-kulmat 8, 24 tai 45°. Vastaavaloteholtaan 100Whalogeenia. Valmis-taja Megaman.TL 111/15 24

1-5 kpl á 75 €yli 5 kpl á 68 €

TehoLed kohdelamputElinikä 20 000 h. Vastaa valo-teholtaan 35 W halogeenia.Ovat tunteettomia tärinälle.Teho 7W, 230V, valokeilan ava-

utumiskulma on 40°,kanta E14, Ø 50 mmpituus 87 mmvärivävy 2800KTL 5 PAR 16L

1-5 kpl á 28 €yli 5 kpl á 26 €

NestejäähdytteinenTehoLed pallolamppu.Elinikä 30 000 h. Tunteetontärinälle. Himmenettävissä nor-maalilla hehkulamppuhimmen-timellä. Teho 5W, 240V,kanta E27, Ø 48 mmpituus 110 mm

TL 5 E27 N1-9 kpl á 28 €

yli 9 kpl á 26 €

TehoLed maatasosta valai-seva valaisin IP 67. 230 V.Maan pinnan kanssa samaantasoon asennettava julkisivu-jen, terassien, pensaiden, por-taikkojen yms. korostevalaisu-un tarkoitettu valaisin.Valaisimen sisällä voidaanlamppua kallistaa 35°. Runkoon painevalettua alumiinia jasuojalasin kehysrengas ruostu-matonta terästä. Sisältää liitän-tälaitteen ja 3kpl 1W teholediä.pituus 99 mm

MAAVALO 3Ø 145 mmkorkeus 100 mmliit.johto 0,5 m

1-9 kpl á 78 €yli 9 kpl á 72 €

Hinnat ALV 0%

F innparttia

ähkötukku

F innparttia

ähkötukku

nopea,varma ja edullinen

sähkötarvikkeidentoimittaja

Kun sijoitat luettelon ja lomakkeen lomittain näytöllesi,

voit aktivoida haluamasi tuoterivin ja vetää sen tiedot

tilaus / kustannuslaskentalomakkeelle. Lomake laskee

kokonaishinnan huomioiden määräalennukset ja toi-

mituskustannukset. Voit tilata uuden tuoteluettelomme

myös 260 sivuisen kirjana veloituksetta.

Uusi n. 6000 sähkötarvikkeen tuote-

luettelomme No 24 on ilmestynyt.

Lataa se ja uusi Excel-käyttöön sopiva

tilauslomakeemme itsellesi kotisivultamme

www.finnparttia.fi

Ohessa muutamia esimerk-kejä tuoteluettelostamme

ROUNDLINESähkölämmittimet

Maahantuomme ja varastoimme62 erilaista ruotsalaista korkea-tasoista sähkölämmitintä.ROUNDLINE onhelposti asennettava,huoltoystävällinen,turvallinen ja säätötarkka

Elektronisentermostaatinsäätötarkkuuson ±0,2 °C.Tarkka säätömerkitsee

mukavuuden lisäksi myös al-haisempaa energian kulutusta.Huippulaadustaan ja ominai-suuksistaan huolimattaROUNDLINE tasolämmittimetovat todella edullisia. Esim.1000W tehoinen 40x97 cmmittainen BASIC 1000 T

maksaa vain 78 €Laajemmin sivuilla 198-200.

Kuivan- ja kostean-tilan kytkimet ja pistorasiatsivut 45-64. Esim.

Kotimainen JUSSI-sarjan kytkinkuivantilan uppoasennukseenKU 1 J1-9 kpl á 420 €yli 9 kpl á 380 €

Valonsäädin uppoasennukseen60-400W hehkulampputeholleVS 400 J1-9 kpl á 1980 €yli 9 kpl á 1800 €

JUSSI-sarjan 2-osainen suko-pistorasia keskiölevyllä uppo-asennukseen PU 2 MKJP1-9 kpl á 770 €yli 9 kpl á 690 €

Antennipistorasia APU 1 KJkeskiölevyyllä

1-9 kpl á 580 €yli 9 kpl á 530 €

2-osainenpeitelevyPL 1+1 J1-9 kpl á 230 €yli 9 kpl á 210 €

JUSSI-sarjan 2-osainen suko-pistorasia kokopeitelevyllä

PU 2 MJP1-9 kpl á 850 €

yli 9 kpl á 770 €

Kotimaiset kosteantilan KOSTIasennuskalusteet esim.vaihtokytkin KP 6 RJ1-9 kpl á 690 €

yli 9 kpl á 630 €2-osainen pistorasia

PP 2 RJ1-9 kpl á 980 €

yli 9 kpl á 900 €

22 vasama 2 / 2 0 1 1

Sähköli itonKURSSIT 2011

Sähköliitto tutuksiOletko juuri liittynyt Sähköliittoon?Oletko nuori Sähköliittolainen?Haluatko tutustua omaan ammattiliittoosi?Mitä Sähköliitto tekee?Mitä Sähköliitto tarjoaa sinulle?

Näihin kysymyksiin sinulle vastataan:

!Keskiviikkona 16.3.2011Sokos Hotel Flamingossa, VantaallaIlmoittaudu 4.3.2011mennessä

ja

!Keskiviikkona 14.9.2011Sähköliiton toimistossa, TampereellaIlmoittaudu 2.9.2011mennessä

Tilaisuudet alkavat klo 17.00 ja kestävät noin kolme tuntia.

Tarjoamme ruoan ja kahvin.

Mukana liitosta on järjestö- ja koulutuspäällikkö Reijo Salmisekä alueasiamiehiä.

Sähköliitto korvaa matkakulusi, mikäli niitä syntyy,julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan tai omaa autoakäytettäessä auton kuljettajalle 0,23 €/km.

Ilmoittaudu mukaan hakuaikoihin mennessätiina.makkyla@sahkoliitto.fi .

Uudistuva ammattiosastoSähköliitto järjestää vuoden aikana infotilaisuuksiakaikille ammattiosastojen toimihenkilöille ja muillekinasiasta kiinnostuneille.Tilaisuuksissa käsitellään:• Ammattiosaston toiminnan painopisteitä• Sääntömuutoksia• Sähköliiton koulutusrakennetta• Ajankohtaisia jäsenyyttä ja työttömyysturvaakoskevia asioita

!Perjantai 11.3.2011Sokos Hotel Hamburger Börs, TurkuHakuaika päättyy 25.2.2011

!Lauantai 12.3.2011Sokos Hotel Vaakuna, HämeenlinnaHakuaika päättyy 25.2.1011

!Perjantai 23.9.2011Sokos Hotel Alexandra, JyväskyläHakuaika päättyy 9.9.2011

!Lauantai 24.9.2011Sokos Hotel Lappee, LappeenrantaHakuaika päättyy 9.9.2011

Perjantain tilaisuudet alkavat klo 12.00 lounaalla ja päät-tyvät kahviin noin klo 18.00. Mikäli perjantaipäivältä tuleeansionmenetystä, korvataan se palkattomuustodistustavastaan kurssistipendillä ja -päivärahalla 66,15 €.

Lauantain tilaisuudet alkavat klo 10.00 ja päättyvät klo16.00. Päivän aikana tarjotaan lounas ja kahvi.

Liitto korvaa osanottajille kurssin aikana ruokailut sekä mat-kakulut, mikäli niitä syntyy, kotipaikkaa lähinnä olevalle kurs-sipaikalle julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan tai omaaautoa käytettäessä auton kuljettajalle 0,23 € /km.

Ilmoittaudu mukaan hakuaikaan mennessäkoulutusyksikköön tiina.makkyla@sahkoliitto.fitai puh. 050 409 8469

Perhekuntoloma!Ikaalisten Kylpylä12.6. – 17.6.2011

Aikuisten loman hinta on 439 €, johon lomatuki on 330 €,omavastuuosuudeksi jää 109 €/hlö

Lasten (alle 17 v.) loman hinta on 150 €. Koko summallemyönnetään lomatuki, joten alle 17- vuotiaat lomailevatmaksutta.

Perhekuntoloma on terveyttä edistämään suunniteltu liikun-nallinen aktiiviloma lapsiperheille. Lomaan sisältyy kunto-testit ja terveysneuvontaa aikuisille sekä ohjattua liikuntaaja vapaa-ajantoimintaa päivittäin koko perheelle. Eri-ikäisillelapsille on omaa ohjelmaa.

Ikaalisten Kylpylä on suosittu ympärivuotinen kylpylä, jokasijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kyrösjärven rannalla, Tam-pere-Vaasa -valtatien varrella, reilun puolen tunnin matkanpäässä Tampereelta pohjoiseen.

Perhekuntoloma Ikaalisissa sisältää:

Aikuisille:• Ohjausta kestävyysharjoittelun perusteisiin• UKK-kävelytestin• Mittauksia (pituus, paino, verenpaine, vyötärönympärys)• Sykelenkin• Ohjausta voimaharjoittelun ja rentoutuksen periaatteisiin• Henkilökohtaiset ohjeet kuntoiluun• Psykologin alustuksia(ajanhallinnan perusteet ja tukea vanhemmuuteen)

Lapsille:• Askartelua ja leikkejä leikkihuoneessa• Koululaisille sulkkista, jousiammuntaa

Tukea perhekuntolomalle voivat hakea ne liiton jäsenet,jotka eivät ole saaneet RAY:n lomatukea tai olleet tuetullalomalla 24 kuukauteen.

Perhekuntolomalle haetaan Suomen AmmattiliittojenLomajärjestö SAL ry:n lomatukilomakkeella, joita voi tilataSähköliitosta, puh. 050 315 6722/postitus.Lomakkeen voi myös tulostaa osoitteesta www.salry.net

Hakemus palautetaan 2.5.2011mennessä osoitteeseen:SÄHKÖLIITTO/Tiina Mäkkylä, PL 747,33101 Tampere.

Kuntoremonttilomatvuonna 2011

Kuntoremonttiloma on terveyttä edistämäänsuunniteltu liikunnallinen loma,jossa osanottajia ohjataan elämäänterveellisesti ja liikkumaan oikein.

Kuntoremonttilomaan kuuluu aina kuntotestit, päivittäinterveysneuvontaa ja ohjattua liikuntaa sekä henkilökohtai-set kuntoiluohjeet kotiin vietäväksi.

Kuntoremonttiin on sisällytetty liikunnan ohella myösjaksamiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä aineksia.Puolen vuoden kuluttua osanottajilla on mahdollisuus läh-teä kuntoremonttiloman seurantaan, ”terveystreffeille”,kahdeksi vuorokaudeksi. Treffeillä tarkistetaan kunto japäivitetään kuntoiluohjeet.

Määrärahat kuntoremonttilomiin saadaan SAL ry:n kauttaRaha-automaattiyhdistyksen avustuksista.

Tukea kuntoremonttilomalle voivat hakea liiton työikäiset jajäsenet, jotka eivät ole saaneet RAY:n lomatukea tai olleettuetulla lomalla 24 kuukauteen. Tukea ei voida myöntäälapsille. Matkakustannuksista lomalainen vastaa itse.

!Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä15.5. – 20.5.2011Loman hinta 529 €, johon lomatukea 350 €Omavastuuosuus 179 €/henkilöHakuaika päättyy 4.4.2011

!Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna4.9. – 9.9.2011Lomahinta 527 €, johon lomatukea 350 €Omavastuuosuus 177 €/henkilöHakuaika päättyy 1.8.2011

!Holiday Club KuusamonTropiikki, Kuusamo20.11. – 25.11.2011Loman hinta 497 €, johon lomatukea 350 €Omavastuuosuus 147 €/henkilöHakuaika päättyy 10.10.2011

Hakumenettely:Kuntoremonttilomia haetaan Suomen AmmattiliittojenLomajärjestö SAL ry:n (SAL) lomatukilomakkeella,joita voi tilata Sähköliitosta, puh. 050 315 6722/postitus.Lomakkeen voi myös tulostaa osoitteesta www.salry.nettai Sähköliiton kotisivuilta.Hakemus palautetaan hakuaikaan mennessä osoitteella:SÄHKÖLIITTO/Tiina Mäkkylä, PL 747,33101 Tampere.

24. - 25.9.2011Sokos Hotel Vaakuna, Mikkelihakuaika päättyy 9.9.2011

8. - 9.10.2011Sokos Hotel Puijonsarvi, Kuopiohakuaika päättyy 23.9.2011

19. - 20.11.2011Sokos Hotel Puijonsarvi, Kuopiohakuaika päättyy 4.11.2011

12. - 13.3.2011Sähköliiton koulutustilat, Tamperehakuaika päättyy 25.2.2011

2. - 3.4.2011Sähköliiton koulutustilat, Tamperehakuaika päättyy 18.3.2011

17. - 18.9.2011Sähköliiton koulutustilat, Tampere

hakuaika päättyy 2.92011

29. - 30.1.2011Sokos Hotel Valjus, Kajaanihakuaika päättyy 14.1.2011

12. - 13.2.2011Sokos Hotel Arina, Oulu

hakuaika päättyy 28.1.2011

19. - 20.3.2011Sokos Hotel Valjus, Kajaanihakuaika päättyy 4.3.2011

Sähköistysalan ja Talotekniikka-alan TES-kurssit 2011Nämä kurssit on tarkoitettu kaikille sähköistysalan ja talotekniikka-alan sähköasennustoimialan jäsenille.

Henkilökohtainen tieto työehtosopimusmääräyksistä antaa parhaat edellytykset hyvän edunvalvonnan hoitamiseen.

Tarkoituksena on käydä ensin TES tutuksi -kurssi,sen jälkeen Urakkamääräykset -kurssi

ja viimeisenä Urakkatöiden laskeminen -kurssi.

Työehtosopimus tutuksi -kurssipainottuu työehtosopimustekstienperusteelliseen käsittelyyn

Urakkamääräykset -kurssi painottuuurakkatyömääräysten selvittämiseen jakärkimiehen velvollisuuksien hallintaan

Urakkatöiden laskeminen -kurssipainottuu työehtosopimusten mu-kaisten urakkatöiden laskemiseen

Ilmoittaudu mukaan kurssille soittamalla koulutusyksikköön puh. 050 409 8469tai sähköpostilla tiina.makkyla@sahkoliitto.fiLiitto korvaa osanottajille kurssin aikana majoituksen kahden hengen huoneissa,ruokailut sekä matkakulut, mikäli niitä syntyy, kotipaikkaa lähinnä olevalle kurssipaikallejulkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan tai omaa autoa käytettäessä auton kuljettajalle 0,23 €/km.

! !

! !

! !

23vasama 2 / 2 0 1 1

14'%4&-.(+/4430! %4',0)0 ,+/)0. %0 0""0,,&%0#$&!*)0#"&-,0%0 2 Sievin Jalkine Oy 2 Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. 2 Puh. (08) 488 116G5 TF%R -%% DBFF V 7IWG&!" &U,S>;&@8&HCSW

www.sievi.com

2&@8& :9S WG=##&US&!!@ @U;&WW)&;@U) WGG&!WG;;G

:)4;&U 99A@U!G&;@UJ ?G:@U:S&A9U UG;:GW@#GU&;W&UH

PG!#&U@@U ?S'$G=G#@U:@@;@@U ;&;))U &U:@(=S&I

:9 UG;:GW@#GU&;W& WG'AS!!&;:GG UG;:S$@U

?4E=&::)W&;@U '@!?S;:& 9!S; $G ;&;))U

#@!&S!S;9':@&A@U W99::9@;;GH 2&&==4::)I

@;;) !&9##G&!!@ ?&UUS&!!@ UG;:G: ;GGAGGU

#)4::EEU 8G&8G::SWG;:& ?4E=)4::)W)!!)

UG;:GW@#GU&;W&U G8G&W@;:GH /G;:GGI

8G;:& ;&;):&!S&'&U ;&&==4::)@;;) UG;:G:

;GGAGGU '@!?S;:& ?S'$GU ;&;))U ?4E=)4:I

:)W)!!) UG;:GW@#GU&;W&U G8G&W@;:GJ $S!!S&U !G::&G?&UUG: @&8):

8G9=&S&A9H LG;:S$@U ;&;))UI $G 9!S;?4E=)4::)W&U@U :G?G':99

'@!?S;:& =&&;9WG::G $G!#&U@&:G $G!G;:GH 2&@8& 2?&#@ I$G!#&U@?G=&;;G

SU DB @=&::)&U 8G'8G=G#@U:@&;:G $G '9SUS&;;G#&U #@!&S!S;9':@&;I

;G ?&:)8)) UG;:GGH 2&@8& 2?&#@ I:9=8G$G!#&U@WG!!@&;;G SU !&;)#;&

WWH W@:G!!&U@U 8G=8G;I $G UG9!GGUG;:9W&;;9S$GJ :9=8G!!&;99::G

!&;))8): '@&$G;:&U:@=@@:J :&!G8G .NI!@;:& ;@#) &;#9$G 8G&W@U:G8G

2&@8& 6!@52:@?I$S9;:S?S'$GH

SIEVI SPIKE

Tutustu lähemminvalikoimaankotisivuillammewww.sievi.com

2Q7/Q21* M0NNQ21</< 001002OQ1O<L K<3<L1<MQ27O2Q+

Sievi Spike 1 XL S347-52439-313-0PM39-47 EN ISO 20345: S3

Sievi Spike 2 XL S347-52441-313-0PM39-47 EN ISO 20345: S3

UUTUUS!

Sta

tiiv

i

24 vasama 2 / 2 0 1 1

-viikonloppunakeinahdellaanYyterissä

R i i t t a Ka l l i o

Vaikka Sähkölii-ton historian toisia

Voltti-päiviä vietetään vas-ta tulevan syyskuun 10.-11.päivinä, niin nyt kannattaaolla tarkkana. Viikonlopunviettopaikka on nimittäinYyterin kylpylähotelli Poris-sa. Monista hotellihuoneistaavautuu upea merellinen nä-köala hiekkadyyneille, muttavain nopeimmat saavat nekaikkein hienoimmat näkö-alahuoneet ylimmistä ker-roksista.

Yyterin Voltti-päiville ko-koonnutaan Yyterin kuusi-kilometrisen hiekkarannantuntumaan. Järjestelyistävastaavat Porin ja Harjaval-lan ammattiosastot sekä kyl-pylähotellin henkilökunta.Porin Seudun Sähköalan-työntekijöillä on kokemustavuoden 2001 Kesäpäivienjärjestämisestä. Niinpä luvas-sa on ohjelmallinen ja vauh-dikas viikonloppu upeassaympäristössä kylpylähotellinhyvien palvelujen ryydittä-mänä.

Merellistä menoa- Tulevia Volttipäiviä suun-nitellaan aikuiseen makuun

sopivaksi. Tottakai lapsi-perheet ovat tervetulleita,mutta ohjelmaa järjestetäänensisijaisesti täysi-ikäisille.Kylpylässähän on hyvät har-rastusmahdollisuudet kai-kenikäisille, sanoo järjeste-lytoimikunnan puuhamiesRaimo Härmä ja lupaa tu-tustumiskäynnin myös Porintuulipuistoon.

Härmä paljastaa myös, ettäjuhlaillan tanssiorkesteri onjo tilattu. Se on Jackpot,jonka solistina on nuori kul-takurkku Henri Stenroth,vuoden 2007 tangokuningas.Toisena solistina kuullaantangoprinsessa Mira Kun-nasluotoa. Bändin sivutoi-

misena kitaristina soittaa lai-vasähköasentaja Petri Hau-taniemi.

Parketilla pyörähtelynohella viikonlopputapah-tuma pitää sisällään muunmuassa sököturnauksen, on-gintakisan ja runsaasti ren-toa yhdessäoloa. Enemmäntai vähemmän leikkimielis-ten kilpailujen lisäksi Säh-köliitto järjestää ajankoh-taisen seminaarin hotellinkokoustiloissa. Keskusteluuntulee osallistumaan ainakinSAK:n puheenjohtaja Lau-ri Lyly. Mielenkiintoistenaiheiden lisäksi osallistujatpalkitaan ilmaisella lounaal-la.

HiekkalinnojarakentamaanYyterin kuusikilometrinenhiekkaranta suorastaan kut-suu luovaan toimintaan.Lapset ja lapsenmieliset voi-vat ottaa toisistaan mittaahiekkalinnoja rakentamalla.Raittiista meri-ilmasta voinauttia Yyterissä patikoiden,uiden, ratsastaen tai vaikka-pa pelaamalla frisbee-golfiatai jalkapalloa. Muutamankilometrin päässä on myösoikea golfkenttä, joten kolo-palloon ihastuneet pääsevättestaamaan taitojaan merentuntumaan.

Perinteinen onkikisa käy-dään Kallon aallonmurta-jalla lähellä pursiseuraa javanhaa majakkaa. Pursiseuraon kisojen tunnelmallinenkeskuspaikka, josta saa myösruokaa ja juomaa. Hotelliltajärjestetään kuljetus paikalle.

- Aallonmurtajalle mahtuuvaikka 500 onkijaa, lupaajärjestelytoimikunnan Pent-ti Juutilainen.

Hotellinjohtaja SeppoMäki-Ullakko puolestaanlupaa, että Yyterin Kylpy-lään mahtuu noin 300 yö-pyjää. Hotellihuoneita on113, joista 3 kaksiota, 2 hää-huonetta ja 3 eläinhuonet-ta. Huoneiden varustukseen

kuuluvat muun muassa TV,puhelin, kylpy/suihku sekähiustenkuivain. Lähistölläon käytettävissä myös 9 taso-kasta mökkiä, joihin kuhun-kin mahtuu kuusi henkeä.

Kaikki majoitusvarauksettehdään Yyterin kylpyläho-tellin kautta.!

- Voltti-päivien vakavampaa antia on tutustuminen Porin edustantuulimyllyjen toimintaan, lupaa ammattiosaston puheenjohtajaRaimo Härmä.Voltti-päivien järjestelytoimikunta kokoontui Yyterin kylpyläho-

tellin ravintolaan ideoimaan tulevaa tapahtumaa. Takana SeppoMäki-Ullakko ja Reijo Nummikari. Istumassa Raimo Härmä, PenttiJuutilainen ja Anita Reunamo.

Hinnat:Majoitus 45 € / hlö / vrk / H2,H1-lisä on 31 €/vrkMajoitusvaraukset:Myyntineuvottelija Anita Reunamo puh. 02 628 5259,anita.reunamo@yyterinkylpylahotelli.fi.

Majoitushintoihin sisältyy aamiainen ja kylpylänsekä kuntosalin vapaa käyttöoikeus aukioloaikana.

Kylpylä Merenneidossa on mm. suomalainen ja turkkilai-nen sauna, ulko-, kunto-, kylmä- ja hemmotteluallas.Ei-majoittujille kylpylä 10 € / aikuinen.

Illalliskortit 25 €Varaukset sähköpostilla: volttipaivat@gmail.comLisätiedot: Raimo Härmä, puh. 0440 592 448

Yyterin Volttipäivillä voi nauttia tangon taiasta, meren tyrskyistä, hemmottelusta ja herkuttelusta.

www.yyterinkylpylahotelli.fi