sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ... - thl · sähköinen arkistointi avoimien...

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö (OPER)

Toimintasuunnitelma 2013

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan hyväksymä toimintasuunnitelma 2013 v.1.0

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö Toimintasuunnitelma 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan hyväksymä v.1.0

2 | S i v u

SISÄLLYSLUETTELO

Johdanto ................................................................................................................................................. 3

1. Operatiivisen ohjauksen tehtävät ja ohjaus ....................................................................................... 4

1.1 Toiminnan perustana olevat lait .................................................................................................. 4

1.2 OPERin toiminta-ajatus ................................................................................................................ 4

2. Operatiivisen ohjauksen tavoitteet vuoden 2015 loppuun mennessä .............................................. 4

2.1 Sähköinen lääkemääräys .............................................................................................................. 5

2.2 potilastiedon arkisto ..................................................................................................................... 6

2.3 Tiedonhallintapalvelu ................................................................................................................... 7

2.4 Omien tietojen katselu -palvelu ................................................................................................... 8

2.5 Potilastietojärjestelmien tiedon rakenteistaminen ..................................................................... 9

2.6 Sosiaalihuollon tiedonhallinta .................................................................................................... 10

2.7 Valtakunnallisten KanTa-palvelujen kehittämistä tukevat muut tavoitteet .............................. 11

2.8 Vuoden 2015 jälkeen ulottuvat tavoitteet ................................................................................. 13

3. OPERin muu toiminta ....................................................................................................................... 15

3.1 OPERin tavoitteiden toteutumista tukevat keinot ..................................................................... 15

3.2 Normiohjaus: määräykset ja ohjeet ........................................................................................... 17

3.3 Rahoitusohjaus: valtionavustukset............................................................................................. 17

3.4 Hankehallinnan tehostaminen ................................................................................................... 18

3.5 Riskienhallinta ............................................................................................................................ 18

3.6 Seurantajärjestelmän luominen ................................................................................................. 18

4. OPERin sidosryhmät, asiakkaat ja yhteistyön mallit......................................................................... 18

4.1 Asiakkuuksien hallinta ................................................................................................................ 19

4.2 Muu sidosryhmäyhteistyö .......................................................................................................... 19

5. OPERin toiminnan ohjaaminen ........................................................................................................ 20

6. OPERin resurssit ............................................................................................................................... 22

6.1 Henkilöstö ................................................................................................................................... 22

6.2 Valtion talousarviossa myönnetyt määrärahat .......................................................................... 23

6.3 Hankinnat ................................................................................................................................... 26

Käytetyt lyhenteet ……………………………………………………………………………………………………………………………..27


3 | S i v u

JOHDANTO

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon kehittäminen ja toimeenpano perustuvat lakiin sosiaali- ja

terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007, jäljempänä asiakastietolaki) ja lakiin sähköi-

sestä lääkemääräyksestä (61/2007). Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon operatiivinen ohjaus

siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) 1.1.2011 alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Ohjaus-

tehtävää varten THL:n Tieto-osastolle perustettiin uusi Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen

ohjauksen yksikkö (OPER). Yksikkö on hoitanut täysipainoisesti sille annettuja tehtäviä 01.04.2011 alkaen. Vuo-

den 2012 alussa sosiaalihuollon tietohallintoon liittyvät asiat (Tikesos-jatkotyöt) ja toimeenpanon tuki alueille

(KunTo-hanketoimiston jatkotyöt) siirtyivät yksikön vastuulle.

Suomeen rakennettava laaja sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakastietojärjestelmien kokonaisuus Kan-

sallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten valtakunnalli-

sille tietojärjestelmäpalveluille.

Kanta-palveluihin kuuluvat sähköinen lääkemääräys, Potilastiedon arkisto, Omien tietojen katselu sekä Tiedon-

hallintapalvelu (osa Potilastiedon arkistoa; asiakkaan suostumusten, kieltojen ja tahdonilmaisujen hallinta sekä

terveydenhuollon ammattilaisen mahdollisuus nähdä potilaan keskeisiä tietoja). Toimeenpano perustuu asiakas-

tietolakiin ja lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä.

Kanta-palvelut tulevat käyttöön vaiheittain. Vuoden 2011 alussa voimaan tulleet lakien muutosten siirtymäsään-

nökset velvoittavat terveydenhuollon organisaatioita ja apteekkeja liittymään Kanta-palvelujen käyttäjiksi porras-

tetusti vuoden 2015 loppuun mennessä.

Apteekkien tuli kyetä toimittamaan asiakkaille sähköisiä lääkemääräyksiä 01.04.2012 alkaen (siirtymäaika loppui

31.03.2012). Julkisen terveydenhuollon velvoite laatia sähköisiä lääkemääräyksiä tuli voimaan 01.04.2013 (siirty-

mäaika loppuu 31.03.2013) ja yksityisen terveydenhuollon (sisältäen niiden tiloissa toimivat itsenäiset ammatin-

harjoittajat) velvoite tulee voimaan 01.04.2014 (siirtymäaika loppuu 31.03.2014).

Julkisten terveydenhuollon palvelujen antajien tulee liittyä Potilastiedon arkistoon viimeistään 31.08.2014 ja yksi-

tyisten terveydenhuollon palvelujen antajien vuotta myöhemmin (31.08.2015 mennessä). Yksityisten terveyden-

huollon palvelujen antajia koskeva määräaika velvoittaa niitä palvelujen antajia, joiden potilasasiakirjojen pitkä-

aikaissäilytys toteutetaan sähköisesti.

STM:n asetuksessa sähköisen lääkemääräyksen käyttömaksuista (1108/2011) säädetään sähköisen lääkemää-

räyksen laatimisesta ja toimittamisesta sekä siihen liittyvästä varmentamisesta ja muiden keskitettyjen palvelu-

jen käyttämisestä perittävien maksujen suuruudesta vuosina 2012–2013.

Terveydenhuollon kansallisen tiedonhallinnan pitkän aikavälin tavoitteena on mahdollistaa asiakastietojen (mu-

kaan lukien potilastietojen) ja lääkemääräysten tehokas hallinta, tietojen ajantasainen saatavuus, yhteiskäyttö ja

sähköinen arkistointi avoimien standardien mukaisesti. Asiakkaiden mahdollisuudet katsella ja hallita omia ter-

veystietojaan paranevat. Kokonaisuus luo pohjaa terveydenhuollon prosessien uudistamiselle, mahdollistaa

aiempaa edullisemmat ja vaikuttavammat toimintamallit sekä edistää potilasturvallisuutta.

Sosiaalihuollon asiakastietojen sähköisessä käsittelyssä varaudutaan lainsäädännön muuttumiseen vastaavaan

suuntaan kuin terveydenhuollossakin. Sosiaalihuollon valtakunnalliset tietojenkäsittelyn ratkaisut/palvelut ja

arkistointipalvelun toteutukset suunnitellaan vuosina 2012–2015. Tavoitteena on, että sosiaalihuollon valtakun-

nallisia tietojenkäsittelypalveluja otetaan käyttöön vaiheittain.


4 | S i v u

1. Operatiivisen ohjauksen tehtävät ja ohjaus

1.1 TOIMINNAN PERUSTANA OLEVAT LAIT

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta koskevaan lakiin lisättiin vuoden 2011 alusta voimaan tulleen muutoksen

(1231/2010) myötä uusi tehtävä: THL vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn,

siihen liittyvän tietohallinnon ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteuttamisen suunnit-

telusta, ohjauksesta ja seurannasta. (2 § 1 mom 4 b kohta)

Tehtävää on tarkennettu asiakastietolaissa (6, 14 ja 20 §) seuraavasti: THL voi antaa tarkempia määräyksiä poti-

lastietojärjestelmien ja potilasasiakirjojen tietorakenteista sekä muiden kuin niin sanottujen arkaluontoisten

tietojen luokittelusta. THL:n tehtävänä on määrittää valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen

edellyttämät tietosisällöt, käsitemallit ja toimintaprosesseja tukevat tietorakenteet. Lisäksi THL vastaa koodisto-

palvelun sisällöstä. THL vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän

tietohallinnon, 14 §:ssä tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja yhteisten hallinnonalakoh-

taisten tietovarantojen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta.

Vuoden 2011 alusta muutetun lain sähköisestä lääkemääräyksestä (24 §) mukaan THL vastaa sähköisen lääke-

määräyksen ja tässä laissa tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteutuksen

suunnittelusta ja ohjauksesta.

Vuoden 2011 alussa voimaan tulleissa laeissa säädettyjen uusien tehtävien hoitaminen keskitettiin THL:ssa Tieto-

osastolle, johon perustettiin OPER hoitamaan yllä kuvattuja lakisääteisiä tehtäviä (01.01.2011 alkaen). OPERin

tehtäviin eivät kuitenkaan sisälly koodistopalvelun tietosisällön ylläpito eivätkä yhteisten hallinnonalakohtaisten

tietovarantojen käytön ja toteuttamisen suunnittelu, joista vastaavat Tieto-osaston muut yksiköt.

Asiakastietolain mukaan Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa terveydenhuollon palvelujen antajien lukuun potilasasia-

kirjojen säilytystä ja käyttöä varten olevaa arkistointipalvelua sekä sen osana potilasasiakirjojen luovutusta var-

ten hakemistopalvelua ja potilaan Tiedonhallintapalvelua. Kela hoitaa luovutuslokirekisterien säilytyksen osana

arkistointipalvelua. Kela hoitaa myös laissa tarkoitettua katseluyhteyttä. Kela on sähköiseen lääkemääräykseen

liittyvän valtakunnallisen Reseptikeskuksen rekisterinpitäjä ja valvoo palvelun käyttöä. Kela voi tarvittaessa antaa

ohjeita laissa erikseen mainittujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteuttamisen edellyttämistä tek-

nisistä ja sanomaliikennemäärityksistä.

1.2 OPERIN TOIMINTA-AJATUS

2. Operatiivisen ohjauksen tavoitteet vuoden 2015 loppuun mennessä

Operatiivisen ohjauksen tulee perustua ajantasaiseen ja laajasti hyväksyttyyn valtakunnalliseen strategiaan.

Vuonna 1996 on julkaistu sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan valtakunnallinen strategia, joka on edel-

leen voimassa. Lisäksi vuonna 2007 on julkaistu Suomen eTerveys-tiekartta. Operatiivinen ohjaus nojautuu eri-

tyisesti asiakastietolakiin ja sen 01.01.2011 voimaan tulleisiin, päivitettyihin lainsäädännön muutoksiin. Tervey-

denhuoltolain (1326/2010) muutokset tulivat voimaan 01.05.2011, mikä edellyttää mainittuihin lakeihin liittyvien

Varmistamme, että asiakkaan terveys- ja hyvinvointitieto on hyödynnettävissä, kun sitä tarvitaan


5 | S i v u

asioiden yhteensovittamista. Näiden lisäksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetussa laissa

(634/2011, jäljempänä tietohallintolaki) on säännöksiä, joilla on vaikutuksia OPERin toimintaan.

Vuoden 2015 lopussa valtakunnallisten Kanta-palveluiden avulla voidaan terveydenhuollossa syntyvää laadukas-

ta tietoa käyttää kansalaisen saadessa palvelua myös muualla kuin missä tieto on syntynyt. Sosiaalihuollon säh-

köistä tietohallintoa ja asiakastiedon käsittelyä on kehitetty lainsäädännön mahdollistamassa laajuudessa. Opera-

tiiviselle ohjaukselle on asetettu 13 tavoitetta (taulukko 1). Kahdeksan ensimmäistä tavoitetta on asetettu viisi-

vuotiskaudelle 2011–2015. Vuoden 2015 loppuun saakka operatiivisen ohjauksen pääpaino on edistää asiakas-

tietolain ja lain sähköisestä lääkemääräyksestä toimeenpanoa: pyritään varmistamaan Kanta-palveluiden toteu-

tuminen lakien asettamissa aikatauluissa (tavoitteet 1–8). Tavoitteisiin 9–13 liittyvien toimien loppuun saattami-

nen ulottuu osin tätä kautta pitemmälle. Kukin tavoitteista muodostaa suunnittelussa oman osa-alueensa. Osa-

alueelle on asetettu oma päätavoite ja sille alisteiset tulokset, niihin johtavat toimenpiteet ja toimintasuunnitel-

man tasolla esitetyt tehtävät. Kyseessä on laaja asiakokonaisuus.

2.1 SÄHKÖINEN LÄÄKEMÄÄRÄYS

Tavoite 2015

Vuoden 2015 lopussa sähköinen lääkemääräys on käytössä koko maassa ja kaikki velvoitetut ovat liittyneet

Reseptikeskukseen.

Toimet vuonna 2013

Julkisen terveydenhuollon organisaatioiden sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotot tehdään 31.03.2013 men-

nessä niiden organisaatioiden osalta, joilla on käytössä auditoitu potilastietojärjestelmä. Tavoitteena on, että 90

% julkisen terveydenhuollon toimintayksiköistä (yli 160/180) on ottanut käyttöön sähköisen lääkemääräyksen

Taulukko 1. Operatiivisen ohjauksen tavoitteet vuosille 2011–2015.

1. Sähköiset lääkemääräykset ovat käytössä koko maassa ja kaikki siihen velvoitetut tahot ovat liittyneet Reseptikeskukseen

2. Palvelujen tuottajat ovat liittyneet valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon ja käyttävät arkistopalvelua 3. Kanta-potilasasiakirjat ovat rakenteeltaan ja tietosisällöltään kansallisesti yhdenmukaisia ja ne arkistoidaan

sähköisesti 4. Asiakkaat voivat sähköisen katseluyhteyden avulla tehdä suostumuksia, kieltoja ja hoitoaan koskevia

tahdonilmaisujaan tiedonhallintapalveluun sekä katsella terveystietojaan. Tiedonhallintapalvelun kautta terveydenhuollon ammattilaiset saavat potilaan terveyden ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot käyttöönsä

5. Terveydenhuollon henkilöstö (mukaan lukien apteekit) osaa käyttää valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja 6. Kansalaisille on tarjolla ajantasaista tietoa Kanta-palveluista (sähköinen lääkemääräys, Potilastiedon arkisto, Omien

tietojen katselu, Tiedonhallintapalvelu) 7. Tietojärjestelmien tietoturva ja tietosuojataso on korkea ja niitä valvotaan 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnossa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja valtakunnan tason

poikkihallinnollisia yleisperiaatteita 9. Tietorakenteet mahdollistavat sairauksien ehkäisyä, hoidon laatua ja potilasturvallisuutta lisäävien innovaatioiden

käyttöönottoa (kuten päätöksenteon tuki) 10. Tietojärjestelmäratkaisut mahdollistavat nopean ja edullisen tilasto- ja rekisteritiedonkeruun sekä tiedolla

johtamisen 11. Suomella on valmius liittyä EU-tasoiseen kansalliset rajat ylittävään potilastiedonvaihtoon 12. Asiakkaille tarjotaan sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka sisältävät sekä asiakkaan omaehtoisen

terveyden edistämisen ja hoidon että tiedonvaihdon palvelujen tuottajien välillä 13. Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat yhdenmukaisesti tuotettuja ja saatavissa mahdollisimman organisaatioista

riippumattomasti. Valtakunnallista arkistopalvelua (työnimi ”KanSa”) on pilotoitu ja käyttöönottoa suunniteltu [oletus: lainsäädäntö toteutuu]


6 | S i v u

määräaikaan mennessä liittymällä valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Julkisen työterveyshuollon toimintayksi-

köissä käytetään tietojärjestelmiä, joista kaikkien ei odoteta olevan valmiita määräaikaan 31.03.2013 mennessä.

Tehdään tarkennettu aikataulu ja toimenpidesuunnitelma määräaikaan mennessä liittymättä jääneiden julkisen

työterveyshuollon toimintayksiköiden liittymisestä Reseptikeskukseen.

Laaditaan suunnitelma yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköiden liittymisestä valtakunnalliseen Resepti-

keskukseen ja seurataan toteutumista yksityisen terveydenhuollon käyttöönottojen yhteistyöryhmässä. Ensim-

mäisten liittymisten odotetaan tapahtuvan 2Q/2013 aikana. Yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajien säh-

köisen lääkemääräyksen käyttöönottojen eteneminen riippuu toimintayksiköillä ja toimijoilla käytössä olevien

potilastietojärjestelmien valmiudesta (auditoinnista). Pääosa käyttöönotoista odotetaan tapahtuvan 3-4Q/2013.

Vuonna 2013 järjestettäviä yksityisen terveydenhuollon toimijoille suunnattuja kaikille avoimia yhteistyötilai-

suuksia on mahdollista seurata etäyhteyksin. Seurataan ja ohjataan valtionavustettua yksityisen terveydenhuol-

lon toimijoille suunnatun liittymistä tukevan eRespa-projektin (www.erespa.net) toimintaa.

Osallistutaan päätöksentekoon web- ja/tai mobiili-käyttöliittymästä laatimalla esiselvitys (tietopyyntö) markki-

noiden valmiudesta tuottaa sellaisia. Selvitetään toteutuksen konseptia sekä rahoitusta. Laaditaan kehittämiselle

ja toteutukselle suunnitelma (projektointi). Avustetaan asiaan liittyvää päätöksentekoa ja toimeenpanoa STM:n

määrittämässä laajuudessa. Käynnistetään STM:n päätöksen mukaiset toimenpiteet.

Tarkistetaan sähköisen lääkemääräyksen vaiheistamista tarpeen mukaan STM:n vuoden 2012 lopulla lausunto-

kierroksella olleiden lakimuutosten perusteella.

Seurataan valtakunnallisesti sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoja ja käyttöä vuonna 2013 yhteistyöryh-

missä OPERin puheenjohdolla. Tiedotetaan yhteistyöryhmissä käsitellyistä ja päätetyistä asioista sosiaali- ja ter-

veydenhuollon organisaatioille ja muille sidosryhmille kuukausittain kanta.fi-verkkosivulla (Varjo-tiedote, yksityi-

sen terveydenhuollon käyttöönottoa seuraavan yhteistyöryhmän tiedote). Laaditaan selvitys käyttöönottojen

kustannuksista.

2.2 POTILASTIEDON ARKISTO

Tavoite 2015

Vuoden 2015 lopussa palvelujen tuottajat ovat liittyneet valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon ja käyttävät

arkistopalvelua.

Toimet vuonna 2013

Seurataan Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin (PKSHP) liittymisen (11.12.2012) jälkeistä Potilastiedon arkiston

yhteisrekisteritoiminnallisuuden toimintaa (Mediatri-PTJ). Jatketaan PKSHP:n raportin perusteella yhteisrekis-

terien liittymisten toimintamallin tuotteistamista (esimerkiksi laboratoriotoiminnan ja radiologian erillisjärjes-

telmien osalta). Itä-Savon sairaanhoitopiirissä (ISSHP) on valmisteltu valtionavustetussa projektissa yhteisre-

kisteritoiminnallisuudella liittymistä siten, että liittyminen tapahtui 02/2013 (Effica-PTJ).

Valmistellaan yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa Potilastiedon arkiston ja siihen liittyvien potilastietojär-

jestelmien testaamista ja valtakunnallisen käyttöönoton aloittamista. Yhteiskäytön mahdollistavien avointen

standardien mukaiseen arkistointiin liittyviä määrittelyjä on täsmennetty testaushavaintojen ja potilastietojär-

jestelmien kehittämisen yhteistyössä esiin nousseiden kehittämistarpeiden perusteella. Päivitetään potilastiedon

arkiston toiminnallisen tavoitetilan kuvausta (julkaistaan keväällä 2013).

Liittyjien kanssa yhteistyössä valmisteltu ensimmäinen alustava valtakunnallisen Potilastiedon arkiston käyttöön-

oton aikataulu julkaistiin 29.11.2012. Tarkennetaan valtakunnallinen käyttöönottojen suunnitelma päivämäärä-

tasolle ja suunnitelmaa toteutetaan. Lisäksi on valmisteltu käyttöönottoa tukevia valtakunnallisia toimenpiteitä

http://www.erespa.net/


7 | S i v u

(kuten verkko-oppimisympäristön hankintaa) käyttöönoton tueksi. Valtakunnallisia Potilastiedon arkiston käyt-

töön liittyviä toimintamalleja on kuvattu yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Paikallisten ja alueellisten

käyttöönottoprojektien tueksi on työstetty Potilastiedon arkiston käyttöönoton käsikirja, joka julkaistaan vuoden

2013 alkupuolella. Kansallinen tukirakenne (käyttöönoton käsikirja, verkkokoulu) liittyjille valmistuu syksyllä

2013.

Potilastiedon arkistoon tallennetaan asiakirjoja arkistoon liittymisestä lähtien. Syksyllä 2012 selvitettiin vanhojen

tietojen, eli ennen Potilastiedon arkistoon liittymistä syntyneiden asiakirjojen, valtakunnallisen arkistoinnin tar-

peita ja mahdollisuuksia. Joulukuussa 2012 päätettiin käynnistää määrittelyprojekti vanhojen tietojen arkistoin-

nin edistämiseksi. Kainuun maakunnalle sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (HUS) myönnettiin

valtionavustusta vanhojen tietojen arkistoinnin määrittelyprojekteja varten. Seurataan ja ohjataan valtionavus-

tettuja projekteja; perustetaan niille yhteinen ohjausryhmä, jossa OPERin asiantuntija toimii puheenjohtajana.

Valmistetaan vanhojen tietojen arkistointiin liittyvät määrittelyt 31.12.2013 mennessä.

Seurataan ja ohjataan valtionavustettuja Potilastiedon arkiston käyttöönottoa valmistelevia projekteja Kuopiossa

(Pegasos-PTJ) ja ISSHP:ssä (Effica-PTJ). Toteutusten odotetaan valmistuvan 3Q/2013, jolloin organisaatioiden

odotetaan liittyvän valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon ja aloittavan tuotantotoiminnan. Laaditaan suunni-

telma muiden potilastietojärjestelmien yhteistestauksesta ja käynnistetään toiminta. Seurataan yhteistestauksen

suunnitelman toteutumista aktiivisesti yhteistyössä Kelan kanssa.

Seurataan aktiivisesti julkisen terveydenhuollon toimintayksiköiden liittymisvalmisteluja yhteistyökokouksissa

aluehankepäälliköiden ja paikalisten projektipäälliköiden kanssa. Perustetaan Potilastiedon arkistolle valtakun-

nallinen käyttöönottojen ja käytön yhteistyöryhmässä OPERin puheenjohdolla ja vakiinnutetaan yhteistyöryhmän

toiminta 31.12.2013 mennessä.

Suunnitelma Potilasarkistoon määriteltyjen asiakirjojen luovutusten testauksista vahvistetaan 31.12.2013 men-

nessä.

Tehdään päätös Potilastiedon arkiston koulutusympäristön rakentamisesta.

Laaditaan luonnos suunnitelmaksi yksityisten terveydenhuollon toimijoiden liittymisestä valtakunnalliseen Poti-

lastiedon arkistoon.

2.3 TIEDONHALLINTAPALVELU

Tavoite 2015

Vuoden 2015 lopussa Tiedonhallintapalvelu toimii osana Potilastiedon arkistoa STM:n vaiheistusasetuksen edel-

lyttämässä aikataulussa. Kansalaiset voivat sähköisen katseluyhteyden avulla tehdä Tiedonhallintapalveluun tal-

lennettavia suostumuksia, kieltoja ja tahdonilmaisuja sekä katsella omia terveystietojaan. Terveydenhuollon am-

mattilaiset saavat Tiedonhallintapalvelun kautta näytettävät keskeiset potilastiedot käyttöönsä.

Tiedonhallintapalvelu on osa valtakunnallista Potilastiedon arkistoa. Tiedonhallintapalvelu mahdollistaa valtakun-

nallisten Kanta-palvelujen mukaisten suostumusten ja kieltojen hallinnan sekä potilaan hoitoon osallistuville

mahdollisuuden saada keskitetysti nähtäväksi hoidon kannalta merkityksellisiä tietoja.

Kela toteuttaa Tiedonhallintapalvelun. Tiedonhallintapalvelu sisältää 7 palvelua/toimintoa: 1) tieto potilaalle val-

takunnallisista tietojärjestelmäpalveluista annetusta informaatiosta, 2) potilaan antamat suostumukset, 3) poti-

laan tekemät kiellot, 4) potilaan tekemä elinluovutuskielto ja muut elinluovutuksia koskevat tahdonilmaisut, 5)

potilaan hoitotahto, 6) muut potilaan terveyden- ja sairaanhoitoaan koskevat tahdonilmaisut, sekä 7) potilaan

terveyden- ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot. Kohtien 1–6 tiedot tallennetaan Tiedonhallintapalveluun

(Kela rekisterinpitäjänä). Kohdan 7 mukaisia tietoja ei tallenneta Tiedonhallintapalveluun, vaan sen kautta luo-


8 | S i v u

daan näkymä valtakunnallisessa Potilastiedon arkistossa oleviin tietoihin. Siten Tiedonhallintapalvelun kautta

voidaan myös näyttää henkilön terveyden- ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot koottuna yhteenvetona

potilaalle itselleen tai, potilaan suostumuksella, terveydenhuollon palveluntuottajalle. Palveluun tallennettavat

hoidon kannalta keskeisten tietojen tietosisällöt on kiinnitetty asiakastietolain perusteella annetussa asetuk-

sessa (165/2012).

Tiedonhallintapalvelun omien tietojen hallinta, valtakunnallisessa Potilastiedon arkistossa ja Reseptikeskuksessa

olevien tietojen sekä Tiedonhallintapalvelun kautta näytettävien hoidon kannalta keskeisiä tietoja voi katsella

Omien tietojen katselu -palvelussa. Otetaan käyttöön Tiedonhallintapalvelun toimintojen yhdistäminen Omien

tietojen katseluun 01.09.2014 mennessä.

Toimet vuonna 2013

Aloitetaan Tiedonhallintapalvelun viimeistään 01.09.2016 käyttöön otettavien tietojen määrittelyiden mukainen

toteutus vuonna 2013. Tarkennetaan Tiedonhallintapalvelun ja Reseptikeskuksen rooleja potilaan kokonaislää-

kityksen hallinnassa. Seurataan terveydenhuollon valmiuksia Tiedonhallintapalvelun toiminnallisuuksien ja sisäl-

lön suhteen muiden muassa Viila-asiantuntijayhteistyössä ja Potilastiedon arkiston pilottiprojekteissa. Julkaistaan

ammattilaisten käyttöön suunnatun valtakunnallisen potilastietojärjestelmistä riippumattoman Tiedonhallinta-

palvelun tiedot sisältävän katseluyhteyden vuonna 2012 tehty tarvekartoitus. Tehdään jatkosuunnitelmat liitty-

män sisällöistä ja ominaisuuksista, kuten esimerkiksi reseptin kirjoitus ominaisuus, sekä niiden toteutuksesta ja

aikatauluista.

Jatketaan vaiheistusasetuksen mukaisesti Tiedonhallintapalvelussa viimeistään 01.09.2014 käyttöön otettavien

tietojen toteutusta ja testaamista jatketaan meneillään olevissa Potilastiedon arkiston kehitysprojekteissa.

Valmistetaan Tiedonhallintapalvelun kautta kootuista tiedoista toteutettu potilaan keskeisten terveystietojen

potilasyhteenvedon kansallinen toteutus pilottikäyttöä varten. Aloitetaan Tiedonhallintapalvelun pilottikäyttö

31.12.2013 mennessä.

Vuonna 2013 vähintään kahdessa potilastietojärjestelmässä on valmius ottaa käyttöön suostumusten (kieltojen)

hallinta.

Tehdään päätös ammattilaisen käyttöliittymästä ja sen mahdollisista sisällöistä.

2.4 OMIEN TIETOJEN KATSELU -PALVELU

Tavoite 2015

Vuoden 2015 lopussa Tiedonhallintapalvelu toimii osana Potilastiedon arkistoa vaiheistusasetuksen edellyttä-

mässä aikataulussa. Kansalaiset voivat sähköisen katseluyhteyden avulla tehdä Tiedonhallintapalveluun tallen-

nettavia suostumuksia, kieltoja ja tahdonilmaisuja sekä katsella omia terveystietojaan.

Tiedonhallintapalvelun omien tietojen hallinta, valtakunnallisessa Potilastiedon arkistossa ja Reseptikeskuksessa

olevien tietojen sekä Tiedonhallintapalvelun kautta näytettävien hoidon kannalta keskeisiä tietoja voi katsella

Omien tietojen katselu -palvelussa. Otetaan käyttöön Tiedonhallintapalvelun toimintojen yhdistäminen Omien

tietojen katseluun 01.09.2014 mennessä.

Toimet vuonna 2013

Julkaistaan ammattilaisten käyttöön tarkoitetun valtakunnallisen potilastietojärjestelmistä riippumattoman

Tiedonhallintapalvelun tiedot sisältävän katseluyhteyden vuonna 2012 tehty tarvekartoitus. Laaditaan jatkosuun-


9 | S i v u

nitelmat liittymän sisällöistä ja ominaisuuksista (kuten reseptinkirjoitus -ominaisuus), sekä niiden toteutuksesta

ja aikataulutuksesta.

Toteutetaan Omien tietojen katseluun epSOS-suostumustenhallinta, lääkemääräysten uusimispalvelu ja muiden

Tiedonhallintapalvelusta löytyvien tahdonilmaisujen hallintapalvelu. Lisätään katseltaviin tietoihin muun muassa

terveys- ja hoitosuunnitelma.

Sähköisestä lääkemääräyksestä annettuun lakiin valmisteilla olevat muutokset tuovat muutoksia myös Omien

tietojen katseluun. Selvitetään tulevat muutokset ja määritellään vaatimukset lainmuutosten toimeenpanoa

varten perustettavassa projektissa. Tehdään Omien tietojen katselua koskeva vaatimusmäärittely vuonna 2013.

Selvitetään biopankeihin liittyvien suostumusten toteuttamista Tiedonhallintapalveluun / Omien tietojen katse-

luun. Varaudutaan käynnistämään kehittämisprojekti suostumuksen toteuttamiseksi palveluun.

Selvitetään, onko Omien tietojen katselu -palvelussa potilaalle mahdollista tehdä lääkkeen haittavaikutusilmoi-

tus.

Tehdään yhteistyötä SADe-SoTe-palvelukokonaisuuden kanssa ja laaditaan suunnitelma palvelukokonaisuuteen

sisältyvien palveluiden integroinnista osaksi valtakunnallisia Kanta-palveluita.

2.5 POTILASTIETOJÄRJESTELMIEN TIEDON RAKENTE ISTAMINEN

Tavoite 2015

Vuoden 2015 lopussa Kanta-potilasasiakirjat ovat rakenteiltaan ja tietosisällöiltään valtakunnallisesti yhdenmu-

kaisia ja ne arkistoidaan sähköisesti, Potilastiedon arkiston tiedot ovat hyödynnettävissä kaikissa terveydenhuol-

lon organisaatioissa käyttöjärjestelmästä riippumatta.

Potilasasiakirjojen rakenteiden yhtenäistämiseksi keskeisten terveystietojen tietosisällöt ja tietorakenteet määri-

tellään kansallisesti, niiden käyttöönotto aikataulutetaan ja ne edellytetään otettavaksi käyttöön kaikissa potilas-

tietojärjestelmissä suunnitelluissa aikatauluissa. Tietorakenteiden lisäksi tietojen yhdenmukainen kirjaaminen on

oleellista tietojen rakenteistamiselle, mikä vaatii valtakunnallista yhtenäistä ohjeistusta.

Toimet vuonna 2013

Saatetaan loppuun vaiheistusasetuksen mukaisesti viimeistään 01.09.2014 mennessä valtakunnalliseen Potilas-

tiedon arkistoon tallennettavien keskeisten rakenteisten tietojen tietosisältöjen ja niihin liittyvien luokitusten

määrittelyt ja päivitykset sekä julkaistaan ne pääsääntöisesti koodistopalvelimella. Niistä koodistoista ja määritte-

lyistä, joita ei julkaista koodistopalvelimella, tuotetaan listaus käytettävistä koodistoista ja niiden sijainnista.

Kartoitetaan vaiheistusasetuksen mukaisesti viimeistään 01.09.2016 mennessä valtakunnalliseen Potilastiedon

arkistoon tallennettavien tietojen tietosisällöt ja niihin liittyvät luokitukset. Yhdenmukaistetaan lääkitystietojen

valtakunnallisen Potilastiedon arkiston ja Reseptikeskuksen tietosisältöjä ja –rakenteita. Päivitetään lääkitysten

tietosisältömääritykset vuoden 2016 vaatimusten mukaisiksi. Laaditaan suun terveydenhuollon ja ensihoidon

tietosisältömääritykset ja aloitetaan niiden julkaiseminen koodistopalvelimella vuonna 2013. Julkaistaan toimin-

nalliset määritykset THL:n verkkojulkaisuna. Kytketään ensihoidon määrittelytyö viranomaisten yhteisen kenttä-

johdon tietojärjestelmän hankintaprosessiin (määrittelyt esimerkiksi tukimateriaalina). Käynnistetään todistusten

ja lausuntojen määrittelyt: laaditaan luettelo käytössä olevista todistuksista, selvitetään määrittelyjen tilanne ja

priorisoidaan määrittelytyö.


10 | S i v u

Päivitetään suunnitelma rakenteisten tietosisältöjen valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon tallennettavien

tietojen vaiheistuksesta myös viimeistään vuonna 2018 tallennettavien tietojen osalta. Julkaistaan suunnitelma

THL:n verkkojulkaisuna.

Kuvataan kansallisen sähköisen potilaskertomuksen vakioitujen tietosisältöjen ja rakenteiden kirjaamiskäytännöt

kootusti THL:n julkaisemassa oppaassa, joka linkitetään kanta.fi-verkkosivuille. Opas perustuu julkaisuun Kansal-

lisen sähköisen potilaskertomuksen vakioidut tietosisällöt (versio 3.0; Hartikainen ym. 2007). Oppaassa tiedot jae-

taan selkeämmin vuonna 2013 julkaistavaan yleiseen ja vuonna 2014 julkaistavaan erityisten tietojen osiin. Päivi-

tetään oppaan tiedot vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä ja valtakunnallisten Kanta-palveluiden nykytavoitteita.

Kootaan yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten IT-palvelujen keskeinen terminologia, joka julkais-

taan THL:n verkkojulkaisuna ja linkitetään kanta.fi-verkkosivuille.

2.6 SOSIAALIHUOLLON TIEDONHALLINTA

Tavoite 2016

Sosiaalihuollon asiakastietomalli on valmis ja saatavilla. KanSa-palvelua on pilotoitu ja käyttöönotto suunniteltu.

Toimet vuonna 2013

Sosiaalihuollon tiedonhallintaa kehitetään kansallisesti kahdessa kokonaisuudessa: sosiaalihuollon asiakastieto-

malli sekä sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toimeenpano (erityisesti kansallinen sosi-

aalihuollon asiakastietovaranto, työnimi KanSa). Asiakastietomallia kehitetään yhteistyössä kentän toimijoiden ja

TILU-yksikön kanssa, joka käytännössä vastaa konkreettisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamisesta.

Asiakastietomallissa vuonna 2012 määriteltyä käsiteontologian graafista esitysmuotoa kehitetään niin, että löy-

dettäisiin esitysmuoto, joka yhdistää sosiaalihuollon asiakastietomallin ja käsiteontologian. Käynnistetään sosiaa-

lihuollon asiakastietomallin katselmoinnin suunnittelu keväällä 2013 ja tehdään asiakastietomallin katselmointi

syksyllä 2013. Myös asiakastietomallin teknisen pilotoinnin projekti on tarkoitus käynnistää toimintavuonna. Ta-

voitellaan asiakastietomallin katselmoinnin edetessä tietomääritysten hallintamallin mukaisen toiminnan otta-

mista tarkoitus ottaa käyttöön: osana tätä prosessia jatketaan sosiaalihuollon asiakastietomallissa käytettävien

luokitusten valmistelua koodistopalvelussa ja päivitetään toimintaprosesseja, joita varten hankitaan tarvittavaa

työtä. Jatketaan sanastotyötä suunnitelman mukaan ja saatetaan päätökseen vuonna 2012 aloitettu sanastotyön

projekti.

Suunnitellaan asiakastietomallin ja rakenteisen kirjaamisen käyttöönoton tueksi verkkokoulua ja käynnistetään

koulutusympäristön vaatimusmäärittelyjen laatiminen toimintavuonna. Varaudutaan myös osallistumaan asia-

kasasiakirja-asetuksen valmistelutyöhön tarvittaessa.

Käynnistetään vuonna 2013 sosiaalihuollon asiakastietovarannon tietohallintolain mukainen arviointimenettely

ja sen edellyttämien määritysten hankinta KanSan toteutuksen edistämiseksi. Työ sisältää muun muassa KanSan

toimeenpanon suunnitelman tekemisen. Työ riippuu lainsäädäntötyön edistymisestä, terveydenhuollon valta-

kunnallisten Kanta-palvelujen etenemisestä sekä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kohdealueen kokonais-

arkkitehtuurin hallintamallin ja kehittämispolun valmistumisesta.

Laaditaan ja julkaistaan vuonna 2013 alustavat KanSan käyttöönoton edellyttämät (itse)auditoinnin kriteerit niiltä

osin kuin se on mahdollista. Myös sosiaalihuollon toimikortti- ja varmenneratkaisut määritellään muun muassa

tunnistamisen ja sähköisten allekirjoitusten sekä integroidaan vuonna 2014 tuotannossa olevat terveydenhuollon

ja tulevat sosiaalihuollon varmennepalvelut sosiaali- ja terveydenhuollon varmennepalveluiksi.


11 | S i v u

Tuetaan viranomaisten yhteisen kenttäjohdon tietojärjestelmän hankintaa erikseen sovittavilla tavoilla ja laa-

juudessa. Arvioidaan ja selvitetään sosiaalipäivystyksen tiedonsiirtotarpeiden toteutuminen kenttäjohdon tieto-

järjestelmän käyttöönoton myötä.

Toimintavuoden 2013 keskeinen tehtävä on rakentaa ja julkaista uusi verkkosivujen kokonaisuus sosiaalihuollon

tiedonhallinnan määritysten julkaisukanavaksi, käyttöönoton tueksi ja aihepiirin ”kotisivuksi”. Osana tätä työtä

tarkistetaan kaikki Tikesos-hankkeessa tehdyt määrittelytyöt; laaditaan määritysten viimeistelylle ja täydennyk-

sille aikataulu lopullisten määritysten julkaisemiseksi vuosina 2013–2016. Toimintavuonna hankitaan määrittely-

työtä palvelukokonaisuuksien hallinnan määrittelyjen edistämiseksi.

Varaudutaan osallistumaan tarvittaessa asiakastietolain ja muun sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjes-

telmäpalvelujen käyttöönottoa edellyttävän lainsäädäntötyön valmisteluun.

2.7 VALTAKUNNALLISTEN KANTA-PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT MUUT TAVOITTEET

Alla kuvatut tavoitteet koskevat ensi vaiheessa pääosin terveydenhuoltoa. Sosiaalihuollon suunnitelmia tarken-

netaan vuonna 2013.

2.7.1 TIETOJÄRJESTELMIEN TIETOTURVA JA TIETOSUOJA

Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tietoturva ja tietosuojataso on korkea ja että

niitä valvotaan.

Tietoturvallisuus muodostuu niistä käytännön toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on varmistaa tiedon saata-

vuus, eheys ja käytettävyys sekä tietojen salassapito ja tietojen rajatut käyttöoikeudet. Tietosuojalla tarkoitetaan

henkilötietojen turvallista käsittelyä siten, ettei henkilöiden yksityisyyden suojaa tai oikeusturvaa vaaranneta.

Tietosuoja tarkoittaa erityisesti yksilön tiedollista itsemääräämisoikeuden periaatetta, jonka mukaan henkilöllä

on lähtökohtaisesti päätösvalta siihen, miten häntä koskevia tietoja saa käyttää ja oikeus asettaa itsestään kerät-

tävän ja luovutettavan henkilötiedon rajat.

Valtakunnallisissa Kanta-palveluissa tietoturvalla ja tietosuojalla on keskeinen merkitys. Potilaiden ja terveyden-

huollon ammattihenkilöiden on voitava ehdottomasti luottaa järjestelmään siten, että pelko mahdollisesta tieto-

jen käyttämisestä väärällä tavalla ei estä hoitoon hakeutumista tai tietojen tallentamista.

Tietoturvan ja -suojan tehtävät ja vastuut jakautuvat usealle eri toimijalle. Tietoturvaa kehitetään useissa yhteis-

työfoorumeissa. Tärkeitä yhteistyöryhmiä tietosuojan toteuttamisessa ovat Tietosuojavaltuutetun toimiston

(TSV) johdolla toimivat Terveydenhuollon tietosuojan ohjausryhmä (TELLU) ja Sosiaalihuollon tietosuojan ohjaus-

ryhmä (SOHVI). OPER on ollut TELLUn ja SOHVIn jäsen vuodesta 2011. OPER on vuonna 2013 aktiivinen toimija

TELLU- ja SOHVI-ohjausryhmissä sekä osallistuu alan koulutustilaisuuksiin.

OPER osaltaan tuottaa ja ylläpitää ajantasaista tietoturvan ja tietosuojan koulutusaineistoa kanta.fi-verkkosi-

vuilla.

Tietoturvaa tuetaan lisäksi jatkamalla toimikorttien käyttöönottoa terveydenhuollon ammattihenkilöille ja muille

potilastietoja käsitteleville yhteistyössä Valviran ja VRK:n kanssa.

Tietoturva ja tietosuoja ovat mukana riskien hallintasuunnitelmassa osa-alueena. Laaditaan luonnos riskien hal-

lintasuunnitelmaksi vuonna 2013; otetaan huomioon myös 02/2013 järjestettävän kansainvälisen arvion (”peer

review”) tulokset ja keskusteluissa esiin nousseet asiat.


12 | S i v u

2.7.2 AMMATTIHENKILÖSTÖN OSAAMISEN VARMISTAMINEN

Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopussa terveydenhuollon henkilöstö (mukaan lukien apteekkien henkilöstö)

osaa käyttää valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja.

Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotto edellyttää tietojärjestelmäpalvelujen käytön osaa-

mista, terveydenhuollon toimintaprosessien ja toimintatapojen yhteensovittamista. OPER tukee muutosta toi-

mintamallien koulutuksella, erityisesti tietojärjestelmistä riippumatonta yhtenäistä toimintatapaa. Tietojärjes-

telmäkoulutuksesta vastaavat tietojärjestelmien toimittajat.

Tuetaan ja toteutetaan alueilla sähköisen lääkemääräyksen toimintamalli- ja auditointikoulutuksia yhteistyössä

Kelan, alueellisen yhteistyön erikoissuunnittelijoiden sekä sairaanhoitopiirien aluehankepäälliköiden ja paikallis-

ten projektipäälliköiden kanssa. Valmistellaan, käynnistetään ja toteutetaan Potilastiedon arkiston tueksi verkko-

koulu. Käynnistetään verkkokoulun valmistelun aikana esiin nousevien tarpeiden perusteella uusien verkkokou-

lussa toteutettavien koulutusmoduulien suunnitelmia ja toteutuksia. Luodaan sairaanhoitopiirien ja muiden toi-

mijoiden (erityisesti oppilaitokset) yhteistyölle toimintamalli perus- ja jatko-opintoihin sekä täydennyskoulutuk-

seen liitettävien verkkokoulujen ja mahdollisesti muiden sähköisten valtakunnallisia sote-palvelujen hyödyntä-

miseksi koulutuksissa.

2.7.3 SOTE-TIETOHALLINNON LAINMUKAISUUDEN VARMISTAMINEN

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisessä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, enna-

koidaan ja tunnistetaan lainsäädännön muutostarpeita sekä noudatetaan valtakunnallisia poikkihallinnollisia

yleisperiaatteita.

Varmistamaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, että valtakunnallisissa Kanta-palveluissa tai sosiaalihuol-

lon tiedonhallinnassa noudatetaan voimassa olevaa kansallista ja EU-tason lainsäädäntöä sekä poikkihallinnollisia

yleisperiaatteita ja muita velvoitteita. Ennakollisen laillisuusvalvonnan onnistuminen edellyttää muun muassa

hyvää tiedonkulkua ja aktiivinen yhteistyötä asiantuntijoiden välillä, toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä

mahdollisuuksia saada oikeudellista neuvontaa. OPER pyrkii siihen, että operatiivisen ohjauksen ja toimeenpanon

yhteydessä tehdyt havainnot, kokemukset ja palautteet otetaan huomioon soveltuvin osin lainsäädäntöä kehitet-

täessä.

Tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa lainsäädännön kehittämisessä. Tarjotaan sidosryhmille rajalli-

sesti asiantuntijatukea (muun muassa viranomaisneuvonta, ohjeet/oppaat) lainsäädännön tulkintaan ja sovelta-

miseen liittyvissä kysymyksissä. Osallistutaan lainsäädännön soveltamisen, tulkinnan ja kehittämisen viranomais-

yhteistyöhön riittävässä laajuudessa sekä edistetään osaltaan yhteistyön foorumeiden ja työryhmien toimintaa

tai perustamista. OPER pyrkii osaltaan edistämään lainsäädännön yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista.

Osallistutaan vuonna 2013 Kanta-lainsäädännön valmisteluun ja varaudutaan tulevien lainmuutosten toimeenpa-

noon, tarjotaan rajallisessa määrin asiantuntijatukea ja neuvontaa lainsäädännön tulkintaan ja soveltamiseen liit-

tyvissä kysymyksissä laitoksen asiantuntijoille sekä asiakkaille/kansalaisille, osallistutaan epSOS-hankkeeseen liit-

tyvän asetuksen valmisteluun ja selvitetään hankkeeseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä, seurataan aktiivisesti

SADe-ohjelman etenemistä myös lainsäädännön näkökulmasta, päivitetään valtionavustusohjetta sekä täsmen-

netään viranomaismääräysten valmistelua koskevaa prosessikaaviota ja kuvausta uusien määräystenantovaltuuk-

sien ja THL:n sisäisten hallintomenettelyiden osalta.


13 | S i v u

2.8 VUODEN 2015 JÄLKEEN ULOTTUVAT TAVOITTEET

2.8.1 TIETORAKENTEET UUSIEN INNOVAATIOIDEN MAHDOLLISTAJINA

Tavoitteena on, että vuoden 2015 jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tietorakenteet mahdol-

listavat sairauksien ehkäisyä, hoidon laatua ja potilasturvallisuutta lisäävien innovaatioiden käyttöönottoa (esi-

merkiksi päätöksenteon tuki). Perusratkaisuja määriteltäessä otetaan huomioon kansallisten palvelujen kehittä-

misen tarpeita ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa kehittää kansallisesti yhdenmukaista rakenteista potilaskerto-

musta.

Jatketaan vuonna 2013 potilaskertomusten rakenteistamista. Tietojen rakenteistamisessa otetaan jatkossakin

huomioon tietojen hyödynnettävyys hoidon kehittämisen ja potilasturvallisuuden parantamisen mahdollistajana.

Vuonna 2013 korostuu erityisesti lääkityskirjausten rakenteistamisen mahdollisuudet hoidon parantamiseen.

2.8.2 TIETOJÄRJESTELMÄT TILASTO- JA REKISTERITIEDON KERÄÄMISEN SEKÄ TIEDOLLA JOHTAMISEN

MAHDOLLISTAJINA

Tavoitteena on, että vuoden 2015 jälkeen tietojärjestelmäratkaisut mahdollistavat nopean ja edullisen tilasto- ja

rekisteritiedonkeruun sekä tiedolla johtamisen. Perusratkaisuja määriteltäessä otetaan huomioon valtakunnal-

listen palvelujen kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tilasto- ja rekisteritiedon keräämisen

kehittäminen on THL:n perustehtävä, josta huolehtivat useat yksiköt.

Jatketaan vonna 2013 HILMOn ja AvoHILMOn tietosisältöjen järjestelmällistä vertailua kertomustietojen sisältöi-

hin ja rakenteisiin. Yhtenäistetään tietosisällöt ja -rakenteet mahdollisimman laajasti, jotta tilastoitavat tiedot

saataisiin pääosin normaalien kertomusmerkintöjen kirjauksista.

Otetaan huomioon sosiaalihuollon asiakasta koskevien tilastotietojen keruiden kehittämisprosesseissa ja vuonna

2013 tehtävissä tilastomuutoksissa sosiaalihuollon asiakastiedon määritykset sosiaalihuollon hoitoilmoituksessa,

lastensuojelurekisterissä, toimeentulorekisterissä ja rikossovittelussa. Analysoidaan tietovertailun tulokset. Jos

tiedonkeruussa on tehty sosiaalihuollon asiakastietoja koskevia muutoksia, arvioidaan ja dokumentoidaan muu-

tosten vaikutukset asiakastietomäärityksiin. Sovitaan vastuutahot sosiaalihuollon asiakastietomallin ja alan tilas-

toissa olevien yhteisten luokitusten ylläpidolle.

Määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilörekisterien tietosisällön tietomallinnukseen liittyvät kaikille

yhteiset tiedot Kanta-yhteensopivasti. Lisäksi määritellään muutosten arviointikriteerit, joita tarvitaan tietosi-

sällön arviointiprosessissa. Testataan arviointikriteereitä ainakin HILMOn tietosisältöä arvioitaessa.

Laaditaan Kantaan kertyvien potilastietojen käytöstä tilastoinnissa kirjallinen suunnitelma, joka esitellään STM:lle

vuoteen 2015 mennessä. Jatketaan vuonna 2013 yhdenmukaistamista: termit ja määritykset sosiaali- ja tervey-

denhuollon tilasto- ja rekisterituotannossa sekä asiakastietojärjestelmissä. Työ projektoidaan (projektisuunnitel-

ma).

2.8.3 VALMIUDET POTILASTIEDON VAIHTOON EU:SSA

Tavoitteena on, että vuoden 2015 jälkeen Suomella on valmius liittyä EU-tasoiseen kansalliset rajat ylittävään

potilastiedonvaihtoon.

EU:ssa varaudutaan EU-tasoiseen potilastiedon vaihtoon epSOS-hankkeessa (Smart Open Services for European

Patients – Open eHealth Initiative for a European Large Scale Pilot of Patient Summary and Electronic

Prescription), johon Suomi osallistuu 01.01.2011–31.12.2013. Hankkeen tavoitteena on parantaa hoidon laatua


14 | S i v u

ja potilasturvallisuutta kansalaisten saadessa hoitoa myös muualla kuin omassa maassaan. Käytännön tavoittee-

na on mahdollistaa sähköisten lääkemääräysten ja potilaskertomuksiin perustuvien yhteenvetotietojen yhteis-

käyttöisyys maiden välillä. Hankkeen kuluessa on tarkoitus määritellä ja testata prosesseja ja sovelluksia, joiden

toivotaan muodostavan perustan eurooppalaiselle yhteiskäyttöisyydelle hankkeen jälkeen.

EU-tasoisena asiantuntijayhteistyönä määritellään edellytykset kansalliset rajat ylittäville sähköisten lääkemää-

räysten ja potilaskertomustietojen toiminnallisuuksien yhteistoiminnalle, mitä kokeillaan laajoissa piloteissa

hankkeeseen osallistuvien maiden välillä. Suomessa on tarkoitus testata sähköisen lääkemääräyksen käyttöä yli

kansallisrajojen yhdessä Ruotsin kanssa Tornionjokilaaksossa vuonna 2013.

Vuonna 2013 Suomen epSOS-kokeilussa tuotantoympäristössä tapahtuva pilotointi toteutetaan vaiheittain:

kesällä 2013 Suomi aloittaa pilotoinnin ”maa A” -roolissa, jolloin kansallinen yhteyspiste välittää sähköisiä lääke-

määräyksiä reseptikeskuksesta ruotsalaisten apteekkien toimitettavaksi. Kokeilu laajenee vuoden 2013 syksyllä

kattamaan myös ruotsalaisen lääkemääräyksen toimittamisen kokeiluun osallistuvissa suomalaisapteekeissa

(Suomella ”maa B” -rooli). Tuotantopilotin toteuttamista valmistelevia tehtäviä jatketaan niin, että vuoden 2013

alussa aloitetaan yhteistyö kokeiluun osallistuvien organisaatioiden kanssa Tornionjokilaakson alueella. Yhteistyö

sisältää toimintamalleihin ja tiedottamiseen liittyviä tehtäviä.

Suomen epSOS-kokeiluun liittyvien tehtävien lisäksi THL jatkaa osallistumista hankkeen tehtäviin EU-tasolla. Koko

hankekaudelle ulottuvaan kliiniseen ja lainsäädännön asiantuntijatyöskentelyyn osallistutaan työpakettien

edellyttämässä laajuudessa vuonna 2013.

Toteutetaan kaikki epSOS-kokeilun vaatimat käännökset ja siltaukset sekä viedään ne HealthTerm-tietojärjestel-

mään. Käytetään suomenkielisiä käännöksiä toteutetuissa epSOS-piloteissa.

2.8.4 SADE-OHJELMAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PALVELUKOKONAISUUS

Tavoitteena on, että vuoden 2015 jälkeen kansalaisille tarjotaan sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja,

jotka sisältävät potilaan omaehtoisen terveyden edistämisen, hoidon ja tiedonvaihdon palvelujen tuottajien vä-

lillä.

Kansalaisen sähköisten palveluiden kokonaisuutta valmistellaan osana Valtiovarainministeriön (VM) rahoittamaa

Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe), joka käynnistyi vuonna 2010. Hallinnon ja

aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli 08.12.2011 kokouksessaan SADe-ohjelmaa: hallituksen yhtenä kärki-

hankkeena toimivan ohjelman toimikautta jatketaan 31.12.2015 saakka ja ohjelmalle asetetaan oma, ministe-

riöiden ja kuntien edustajista koostuva johtoryhmä. SADe-ohjelman tavoitteena on tarjota asiakkaille hyödyllistä,

sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin. Lähtökohtana on vastata asiakkaan palvelutarpeisiin

elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Tarkoituksena

on tuottaa konkreettisia, julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia palveluita sekä tehostaa

hallinnon prosesseja ja resurssien käyttöä.

VM käynnisti 22.02.2012 sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden toimeenpanon. Palvelukokonaisuus tuot-

taa keinoja, joilla kansalaisella on mahdollisuus ottaa vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja ongelmien ennaltaeh-

käisystä. Tavoitteena on myös tehostaa hoito- ja palveluprosessien suunnittelua ja toteutusta. Tarkoituksena on

rakentaa 31.12.2015 mennessä helppokäyttöisiä kansalaisten omiin tarpeisiin räätälöitävissä olevia asiointipal-

veluja, joilla on mahdollista 1) tukea kansalaista oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, 2) tukea kansa-

laista hoito- tai palveluyksikön valinnassa ja palveluun hakeutumisessa, 3) parantaa kansalaisen osallistumismah-

dollisuuksia palvelujen suunnitteluun, sekä 4) tehostaa kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuoro-

vaikutusta ja kommunikaatiota.


15 | S i v u

Palvelukokonaisuuteen sisältyy sekä valtakunnallisesti että alueellisesti toteutettavia palveluita. Valtakunnalli-

sesti toteutetaan muiden muassa yleistä sosiaali- ja terveystietoa, riskitestejä ja avuntarpeen itsearvioinnin

menetelmiä, palveluhakemisto sekä palautepalveluita potilas- ja asiakastyytyväisyyden mittaamiseen. Alueel-

lisesti tehdään muiden muassa tutkimustulosten ja hoitoviestien välityspalveluita.

Ohjelman toteuduttua kansalaisilla on käytössään monipuolisia ja helppokäyttöisiä monikanavaisia palveluita,

joiden avulla hän voi ottaa kokonaisvaltaisen vastuun omasta terveydentilastaan ja hyvinvoinnistaan sekä niiden

ylläpitämisestä ja edistämisestä. Palvelut mahdollistavat kansalaisen tuottamien omaa terveydentilaa ja hoidon

seurantaa koskevien tietojen tallentamisen, tiedon kulun terveydenhoitojärjestelmässä yli organisaatiorajojen

sekä tiedon hyväksikäytön. Palvelut lisäävät terveyspalvelujen henkilöstön työn tuottavuutta ja laatua. Mikäli

kehityshankkeet johtavat valtakunnallisesti ylläpidettäviin toimintoihin, ne siirtyvät toiminnon rakentamisen ja

käyttöönoton osalta osaksi OPERin toimintaa vuonna 2015.

3. OPERin muu toiminta

OPER tukee sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä

sähköisen tiedonhallinnan avulla. Valtakunnallinen ohjaaminen edellyttää yhteistä käsitystä strategisen ja opera-

tiivisen ohjauksen merkityksistä, sisällöistä ja vastuista.

Keskeisenä OPERin toimintamallina on yhdistää eri toimijoita yhteistyöhön esimerkiksi luomalla yhteistyölle

foorumeita. OPERin toinen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon yhteistyöseminaari järjestettiin 10.–

11.04.2013 Kuopiossa (Musiikkikeskus).

Jatketaan OPERin sisäisen toiminnan kehittämistä. Toimintaa kehitetään matriisimaisesti valtakunnallisten Kanta-

palvelujen ja muiden pääprosessien ympärille. Pääprosesseille ja pääosalle niitä tukeville keinoille on nimetty

vastuuhenkilöt. Jatketaan 12/2012 sisäisessä toiminnassa 4 tiimin työtä ja laaditaan sisäisestä työnjaosta matriisi

(ns. RACI-menetelmällä). Kuvataan tärkeimmät prosessit.

Järjestetään säännöllisesti yksikkökokouksia ja suunnittelupäiviä. Yksikössä siirryttiin järjestelmälliseen sisäiseen

raportointiin vuonna 2012 ja sitä jatketaan vuonna 2013. Vastuuhenkilöt raportoivat aiheensa edellisen

kuukauden suoritetuista tehtävistä, suunnitelluista tehtävistä, sekä kriittisistä asioista ja tunnistetuista esteistä

(riskeistä) yksikön sisäisesti ennen kalenterikuukauden ensimmäistä yksikkökokousta.

3.1 OPERIN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA TUKEVAT KEINOT

Monien toimijoiden ympäristöön sitoutuminen Kantan käyttöönotto- ja kehitysprosesseihin edellyttää, että aika-

taulut päivitetään realistiselta ja uskottavalta pohjalta. Tarkistetaan Sähköisen lääkemääräyksen, Potilastiedon

arkiston, Omien tietojen katselun ja Tiedonhallintapalvelun aikatauluja ja vaiheistamissuunnitelmia asiakastieto-

lain ja sen perusteella annetun vaiheistusasetuksen mahdollisten muutosten mukaisesti. Sähköisen lääkemää-

räyksen vaiheistuksen tarkistaminen liittyy erityisesti mahdollisiin lakimuutoksiin, joiden lausuntokierros päättyi

20.12.2012.

3.1.2 KOKONAISARKKITEHTUURI

STM:n hallinnonalan strategisesta tietohallinnon arkkitehtuurityöstä vastaa STM.

Julkaistaan vuonna 2013 päivitetty vaiheistuksen suunnitelma, jossa tarkennetaan sähköisen lääkemääräyksen

yksityisen sektorin sekä valtakunnallisen Potilastiedon arkiston käyttöönottojen aikataulut. Samalla tarkennetaan


16 | S i v u

eri vaiheissa käyttöön otettavia tietosisältöjä sekä laaditaan suunnitelma uusien tietosisältöjen ja toiminnalli-

suuksien käyttöön ottamisesta vuoteen 2018 saakka.

Kokonaisarkkitehtuuri on menetelmä, jolla voidaan kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja tietojärjes-

telmien muodostamaa kokonaisuutta. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämispolku taas kertoo karkealla tasolla

kehittämisen askeleet nykyhetkestä määriteltyyn tavoitetilaan.

Tavoitellaan Kantan ja KanSan kokonaisarkkitehtuurityössä kypsyystasoa 3,5 vuoden 2013 lopussa. Tasot määri-

tellään julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin viisitasoisessa kypsyystasomallissa. Kypsyystasolla 3 arkkiteh-

tuuritoiminta on määriteltyä: arkkitehtuurissa noudatetaan standardeja prosesseja ja kuvasmalleja sekä arkki-

tehtuuritoiminta on organisoitua. Tasolla 4 arkkitehtuuritoiminta on johdettua: arkkitehtuurien ja arkkitehtuu-

rinhallinnan toimivuutta ja mallin noudattamista mitataan säännöllisesti, tulokset analysoidaan ja näiden perus-

teella laaditaan korjaavia toimenpiteitä. Kypsyystasomalli jakautuu 8 osa-alueeseen.

Otetaan vuonna 2013 käyttöön syksyllä 2012 valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin

hallintamalli. THL asettaa osaltaan malliin liittyvät ryhmät. Arkkitehtuurin hallinnalle saadaan näin määritelty

kokonaisohjaus- ja organisointimalli, jossa on kuvattu arkkitehtuurin johtamis-, ylläpito- ja muutosten hallinta-

menettelyt.

Käynnistetään vuonna 2013 projekti, jossa kuvataan ensimmäinen versio sosiaali- ja terveydenhuollon kokonais-

arkkitehtuurista ja sen kehittämispolku. Kuvaus perustuu pääsääntöisesti voimassa olevaan lainsäädäntöön ja jo

tehtyihin päätöksiin lähivuosien tavoitetilasta etupäässä terveydenhuollon näkökulmasta. Tarkoitus on, että en-

simmäisen version päälle voidaan jatkossa laajentaa sosiaalihuollossa jo tehtyä arkkitehtuurityötä sekä muun

muassa SADen sosiaali- ja terveydenhuollon arkkitehtuurikuvauksia.

Standardointi

Kaikissa määrittelyissä pyritään mahdollisimman pitkälle noudattamaan yleisiä standardeja. Ensisijaisesti nouda-

tettavia standardeja ovat CEN, ISO, HL7 ja JHS. Näitä standardeja kehittävät organisaatiot pyrkivät omassa työs-

sään välttämään ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyksiä sekä tunnustamaan toistensa standardit.

Seurataan vuonna 2013 verkostoituneen yhteistyön keinoin standardoinnin kehitystä ja osallistutaan standar-

dointikokouksiin riittävässä laajuudessa. Standardeja seurataan yhteistyössä SFS:n seurantaryhmän 301, Suomen

HL7 yhdistyksen teknisen komitean ja muiden ryhmien ja projektien kanssa. OPERin edustaja toimi Suomen HL7

yhdistyksen hallituksen jäsenenä 01.01.2012 alkaen.

Muutoksenhallinta

Käsitellään Kanta-palvelukokonaisuuden eri osa-alueiden (sähköinen lääkemääräys, Potilastiedon arkisto, Tiedon-

hallintapalvelu ja Omien tietojen katselu) kehittämisen ja muutosten ehdotukset muutos- tai kehitysprojektien

yhteistyöryhmissä ja työpajoissa. Kantan muuutosten käsittely ja vaikutusten sekä riskien arviointi sekä muutos-

ten toteutusten yhtenäisestä muutossyklistä sopiminen kokonaisuuden näkökulmasta on välttämätöntä. Kuva-

taan valtakunnallisten Kanta-palvelujen muutoksenhallinnan kokonais- sekä aliprosessit ja kirjataan menettely-

tavat. Edistetään muutoksenhallinnan kokonaisuutta yhteistyössä viranomaisten, apteekkien ja potilastietojärjes-

telmien valmistajien sekä valtakunnallisia Kanta-palveluja käyttävien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen

tarjoajien kanssa.

Kohdistetaan vuonna 2013 merkittävä työpanos asiakastietoja sähköisen lääkemääräyksen säädösten muutok-

siin, jotka hankkeistetaan ja projektoidaan yhteistyössä Kelan kanssa.


17 | S i v u

3.2 NORMIOHJAUS: MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

Asiakastietolain 01.01.2011 voimaan tulleiden muutosten myötä THL:n norminantovaltuuksia (6 §) laajennettiin.

THL:lla on lain nojalla mahdollisuus antaa (velvoittavia) määräyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon

liittyvistä tietosisällöistä, standardeista ja erikseen sovituista arkkitehtuurimäärityksistä. Norminantovaltuuden

järjestelmällinen hyödyntäminen on yksi merkittävä keino selkeyttää ja tehostaa palvelujen tuottajien ja tieto-

järjestelmien valmistajien ohjausta. Vuoden 2012 lopulla lausunnoilla olleiden lakimuutosten perusteella on

mahdollista, että THL saisi uusia määräyksenantovaltuuksia asiakastietolain mahdollisten muutosten myötä.

OPER on julkaissut kaksi ohjetta:

- Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton aikataulun vahvistaminen (Ohje 1/2011), 02.12.2011

- Toimintaohje sähköisen lääkemääräyksen annosohjeen kirjoittamisessa (Ohje 1/2012), 29.03.2012

Viranomaismääräysten valmisteluprosessi on pääosin kuvattu ja suunniteltu. Täydennetään prosessia vuonna

2013 uusien määräystenantovaltuuksien osalta sekä arvioidaan parasta ja ketterintä tapaa THL:n sisäisten hal-

lintomenettelyiden toteuttamiseksi.

Laadunvarmistus (sertifiointi/auditointi)

Toistaiseksi operatiivisen ohjauksen rooli sertifioinnin järjestämisessä on avoin.

Varaudutaan uuden lakisääteisen Kanta-liittymisten auditointitehtävän vastaanottamiseen. Käynnistetään val-

mistelut tietojärjestelmien Kanta-liittymisen auditointikriteerien laatimiseksi ja ylläpitämiseksi säädösten mukai-

sesti (suunnitelma, prosessi).

Terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden kannalta on tärkeää, että sen osat on toteutettu yhtenäisellä

tavalla. Yhteentoimivuuden varmistamisella taataan, että järjestelmät toimivat teknisesti oikein, pystyvät siirtä-

mään potilastietoja järjestelmästä toiseen ja ymmärtävät toistensa tiedot myös sisällöllisesti oikein. Järjestelmien

ja organisaatioiden sertifioinnilla varmistetaan, että ne täyttävät turvallisuudelle asetettavat vaatimukset, jolloin

järjestelmät sisältävät vaaditut turvallisuusominaisuudet ja organisaatiot toimivat ja käyttävät järjestelmiä turval-

lisella tavalla.

Ennen kunkin potilaskertomusjärjestelmän ensimmäistä liittymistä Kanta-palveluihin ja käyttöönottoa sen on

läpäistävä yhteistestaus, jota koordinoi Kela. Alkuvaiheessa testaus tapahtuu usean toimittajan yhteistyönä,

mutta jatkossa tätä varten luodaan oma testiympäristö. Yhteistestauksen jälkeen järjestelmät sertifioidaan.

Ennen liittymistään Kanta-palveluiden käyttäjäksi apteekkien, julkisten ja yksityisten terveydenhuollon organi-

saatioiden on itse suoritettava testit STM:n vaatimusten mukaisesti.

3.3 RAHOITUSOHJAUS: VALTIONAVUSTUKSET

STM:n ja THL:n puitesopimuksessa annettiin THL:lle valtionapuviranomaisen tehtävä. THL valmistelee ja tekee

päätöksiä valtionavustuksista sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden paikallisen ja alueel-

lisen infrastruktuurin selkeyttämiseksi ja tehostamiseksi. OPER valmisteli vuonna 2012 valtionavustuksille pro-

sessin, hakuohjeen, hakulomakkeet, avustuspäätöksen ja sen ehtojen mallipohjat, kielteisen päätöksen malli-

pohjan, hallintokäytänteitä sekä viestintää (www.thl.fi/rahoitus).

Tarkennetaan vuonna 2013 tarvittaessa hakuohjetta ja valtionavustettavien kohteiden ja hankkeiden kriteereitä.

Järjestetään kaksi valtionavustusten hakua: hakuajankohdat päättyvät 28.02.2013 ja 31.08.2013. OPERin valmis-

telemien valtionavustusten päätökset annetaan tavoitteellisesti 2 kuukauden sisällä hakuajan jälkeen. Otetaan

huomioon rahoittajien välinen yhteistyö valtionavustusten valmistelussa.

http://www.thl.fi/rahoitus


18 | S i v u

3.4 HANKEHALLINNAN TEHOSTAMINEN

Vuonna 2012 luotiin yksinkertaiset työvälineet OPERin hankintojen ja sopimusten hallintaan. Näitä työkaluja käy-

tetään myös vuonna 2013. Otetaan käyttöön OPERissa STM:n hallinnonalalle tarkoitetun, VM:n julkishallintoon

hankkima hankehallinnan väline vuonna 2013 erikseen päätettävän aikataulun mukaan.

3.5 RISKIENHALLINTA

Operatiivisen toiminnon riskienhallinta perustuu STM:n aiempiin riskianalyyseihin. Riskikartoitus toteutetaan

noin kahden vuoden välein. OPERin toiminnan kohteiden riskikartoitus siirrettiin tehtäväksi vuonna 2013. Lisäksi

hankkeissa ja projekteissa seurataan riskejä.

Jatketaan vuonna 2013 OPERin järjestelmällistä sisäistä raportointia ja sen vakiinnuttamista osana yksikön toi-

mintaa. Vastuuhenkilöt raportoivat aiheestaan päättyneen kuukauden suoritetut tehtävät, suunnitellut tehtävät,

sekä kriittiset asiat ja tunnistetut esteet (riskit) yksikön sisäisesti ennen raportointikuukautta seuraavan kalen-

terikuukauden ensimmäistä yksikkökokousta. Sisäisistä raporteista muodostetaan OPERin tilannekuvaa myös

kriittisistä asioista ja tunnistetuista esteistä (riskit).

OPERin sisäisten kuukausiraporttien muodostamaa tilannekuvaa täydennettiin luomalla yksinkertainen työväline

valtionavustetuille projekteille. Valtionavustettuihin projekteihin THL:n nimeämät valvoja ja yhteyshenkilöt tuot-

tavat tarvittaessa projektinsa tilannekuvan (yleistilanne, resurssit, aikataulu, työmäärä, hankinnat, riskit) sekä

tietoa projektissa suoritetuista tehtävistä (suunnitelluista tehtävistä), kriittisistä asioista ja tunnistetuista esteistä

(riskeistä). Myös valtionavustettujen projektien sisäisistä raporteista kertyy OPERille tilannekuvaa kriittisistä asi-

oista ja tunnistetuista esteistä (riskit).

3.6 SEURANTAJÄRJESTELMÄN LUOMINEN

Seurannassa pidetään yllä tilannekuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisesta tilanteesta ja

se raportoidaan päätöksentekijöille mahdollisia uusia toimenpiteitä varten. Seurantaan liittyvä selvitystoiminta

tuottaa osaltaan tilannekuvaa sekä arviointia varten tarvittavaa tietoa valtakunnallisesti ja myös kansainvälisen

yhteistyön avulla ja kansainvälisen yhteisön hyödyksi (erityisesti EU-yhteisö ja pohjoismainen yhteistyö). Osallis-

tutaan kansainvälisten verkostojen toimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon seuranta

on aktiivista ja sitä toteutetaan erilaisin luotettavin menetelmin. Seurantaan liittyvä selvitystoiminta tuottaa

osaltaan tilannekuvaa arviointia varten tarvittavaa tietoa valtakunnallisesti sekä myös kansainvälisen yhteistyön

avulla kansainvälisen yhteisön hyödyksi (erityisesti EU-yhteisö ja pohjoismainen yhteistyö).

4. OPERin sidosryhmät, asiakkaat ja yhteistyön mallit

THL pyrkii ensisijaisesti vaikuttamaan organisaatio- ja yhteiskuntatasoon. Yksilön käyttäytymiseen ja elämän-

tapaan vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa tukemalla palvelujärjestelmää tässä tehtävässä.

Mikrotaso

Yksilö

Organisaatio

Ryhmä

Makrotaso

Yhteiskunta

Lyhyt aikaväli

Käytöksen muutos

Toimintatapa / hallinnollinen

muutos

Politiikkatason muutos

Pitkä aikaväli Elämäntavan muutos

Organisointitapa- muutos

Muutos kehityskulussa

THL:n sidosryhmiä ovat päättäjät, asiantuntijat ja ammattilaiset, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot sekä

väestö. Sidosryhmäsuhteet voidaan jakaa neljään päätyyppiin: kumppanuus-, vaikuttamis-, asiakas- ja omis-

tajasuhteisiin. Yhdellä sidosryhmällä voi esiintyä näitä kaikkia päätyyppejä.


19 | S i v u

Jatketaan vuonna 2013 suunnitelmallista ja järjestelmällistä osallistumista suomalaisiin ja kansainvälisiin alan

tapahtumiin, koulutustilaisuuksiin ja ammattilaistapahtumiin. Toteutetaan näyttelyosasto World of Health IT

(WoHIT) kongressissa 05/2013. Osallistutaan Terve-SOS 2013 ohjelmatoimikunnan työhön ja ohjelman järjes-

tämiseen 05/2013 Turussa. Tuotetaan ohjelmaa Suomen Kuntaliiton järjestämään Terveydenhuollon Atk-päivät

tapahtumaan 05/2013 ja toteutetaan tilaisuuteen näyttelyosasto yhteistyökumppaneiden kanssa.

Otetaan käyttöön OPERille ja sidosryhmille tarkoitettu yhteistyöalusta ja järjestetään käyttöönottoon liittyvät

koulutukset. Jatketaan valtakunnallisten toimijoiden ja sidosryhmien viestintäasiantuntijoiden KanTa-viestintä-

verkoston (STM, THL, Kela) kokoontumisia THL:n puheenjohdolla.

Järjestetään 04/2013 vuotuinen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon yhteistyöseminaari Kuopiossa

(Musiikkikeskus).

4.1 ASIAKKUUKSIEN HALLINTA

Alueellinen yhteistyö on OPERissa uusi, vuonna 2012 käynnistetty toiminnan muoto. Alueellisella yhteistyöllä

tuetaan ja edistetään valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttöönottoja alueilla. Palvelun kehittämistä

jatketaan vuonna 2013 eri tilaisuuksissa sekä keskustelemalla kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien

edustajien kanssa yhteistyön käynnistämisestä ja tarpeiden kartoittamiseksi. Alueellista yhteistyötä toteutetaan

muun muassa kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien johdon tapaamisilla sekä osallistumalla olemassa

olevien yhteistyöverkostojen toimintaan sovitulla tavalla.

Jatketaan asiakkuusmallin kehitystyötä ja esittelyä vuonna 2013 yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon palve-

lujärjestelmän alueellisten toimijoiden kanssa. Vuonna 2013 alueellisen yhteistyön erikoissuunnittelijat järjestä-

vät alueillaan aluehankepäälliköiden ja tarvittaessa paikallisten projektipäälliköiden yhteistyötä (tapaamisia) to-

teuttaakseen yhteistyöverkostojen toimintaa alueellisesti.

Alueellisen yhteistyön erikoissuunnittelijat osallistuvat ja tukevat Kaste II ohjelman toimintaa erikseen sovitta-

vassa laajuudessa.

4.2 MUU SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ

4.2.1 TIETOJÄRJESTELMIEN TILAAJIEN YHTEISTYÖN VAHVISTAMINEN

Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottaminen sekä samaa potilastietojärjestelmää käyttävien

tahojen välinen yhteistyö alueilla ja alueiden välillä on ensiarvoista. OPER panostaa erityisesti kohdentamalla 5

henkilöä alueelliseen yhteistyöhön ja toimeenpanon tukeen muiden muassa tietojärjestelmien tilaajien yhteis-

työn vahvistamiseksi.

4.2.2 KANSALAISVIESTINTÄ VÄESTÖLLE

Tavoitteena on, että kansalaisille on tarjolla ajantasaista tietoa Kanta-palveluista. Kansalaisviestinnästä vastaa

lakisääteisesti Kela. Paikalliset terveydenhuollon organisaatiot toteuttavat kansalaisviestintää, jota Kela ja OPER

tukevat ja ohjeistavat. Terveydenhuollon organisaatioita tuetaan viestintätehtävässä tuottamalla yhteisiä vies-

tintämateriaaleja kohdennetusti eri käyttäjäryhmille, ylläpitämällä keskeistä kanta.fi-verkkosivustoa ja selkeyttä-

mällä viestintävastuuta eri toimijoiden kesken.

Potilaan informointia varten Kelan laatimasta kirjallisesta selosteesta ilmenevät tiedot valtakunnallisista tietojär-

jestelmäpalveluista, niiden yleisistä toimintaperiaatteista sekä näistä tietojärjestelmäpalveluista vastaavista ta-

hoista, potilastiedon luovutuksen edellytyksistä, potilaan oikeuksista vaikuttaa potilastietojen käsittelyyn, poti-

lastietojen suojaamisesta sekä muista potilaan kannalta merkityksellisistä tietojen käsittelyyn liittyvistä seikoista.


20 | S i v u

Kansalaisille tarjotaan tietoa Kanta-palveluista kohdennetusti Internetissä kanta.fi-verkkosivuilla sekä apteekkien

ja terveydenhuollon organisaatioiden kautta jaettavana paperisena materiaalina.

4.2.3 ASIANTUNTIJATYÖN ORGANISOINTI: MÄÄRITTELYTYÖ

OPER organisoi määrittelytyön vastuutoimijoiden kesken päivitettyjen ja tarkistettujen vaiheistussuunnitelmien

pohjalta. Pidetään määrittelyjen hallinnoinnissa erityisesti huolta siitä, että käyttäjät ja kaikki tietoteknisten rat-

kaisujen valmistajat saavat riittävästi ja oikeaan aikaan mahdollisuuksia osallistua määrittelytyöhön.

Jatketaan määrittelyjen kehittämisen prosessin kehittämistä vuonna 2013. Kuvataan prosessissa aikataulutettu-

jen kehittämistarpeiden kerääminen, valinta, määrittely ja tuotokset. Laaditaan jo aiemmin tehtyjen määrittely-

jen tietojen ylläpitosuunnitelma. Prosessin määrittelytyöhön osallistuvat toimijat ovat kehitysehdotusten vas-

taanottajat, varsinaisen määrittelyn koordinoijat, kommentoivat asiantuntijatahot ja niiden vastuualueet, hyväk-

symismenettely ja siihen osallistuvat tahot sekä julkaisumenettely.

Määrittelytyötä tehdään asiantuntijaverkostossa. Asiantuntijaverkoston avulla määrittelyistä pyritään tekemään

sellaisia, että ne olisivat hyödyllisiä valtakunnallisiin sähköisiin sote-tietojärjestelmiin liittyneille toimintayksiköille

potilaan hoidossa. Lisäksi määrittelyitä tulisi voida käyttää vaikutettaessa potilastietojärjestelmien valmistajiin

niin, että eri tietojärjestelmissä tuotettavat ja niissä hyödynnettävät tiedot ovat yhteiskäytettäviä ohjelmistosta

riippumatta. Kansallisten määrittelyjen tulee olla toteutettavissa ja tukea käyttäjäorganisaatioiden toimintaa.

Määritellään määrittelyiden hallinnointiprosessit osaksi kokonaisarkkitehtuuria. Kuvataan määrittelytyön suhteet

koodistopalvelu-prosessiin.

OPER suunnittelee, ohjaa ja seuraa määrittelytyötä tukevaa asiantuntijatoimintaa toimintasektorillaan. OPER

osallistuu THL:n asettamien asiantuntijaryhmien toimintaan siltä osin, kun se liittyy valtakunnallisten tietojärjes-

telmäpalvelujen toteutuksen suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan. OPER organisoi terveydenhuollon organi-

saatioiden ja potilastietojärjestelmien valmistajien yhteisen asiantuntijaverkoston toiminnan (Viila-asiantuntija-

yhteistyö) sekä toimii puheenjohtajana THL:n pääjohtajan asettamassa Koodistoteknisessä asiantuntijaryhmässä.

Kela on OPERille merkittävä asiantuntijayhteistyön kumppani. Vuonna 2013 Viila-asiantuntijayhteistyön tuloksina

työpajoissa esille nousseet määrittelyjen muutostarpeet otetaan huomioon määrittelyasiakirjoissa.

Seurataan valtakunnallisesti sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoja ja käyttöä vuonna 2013 yhteistyöryh-

mässä OPERin puheenjohdolla. Toimintaan on kutsuttu viranomaisten (Kela, VRK, Valvira, Fimea) lisäksi apteek-

kien, apteekki- ja potilastietojärjestelmien valmistajien edustajia sekä sairaanhoitopiirien aluehankepäälliköt.

OPERin alueellisen yhteistyön erikoissuunnittelijat kokoavat vastuualueiltaan raportoitavat tiedot kuukausittain.

Vuonna 2013 aloitetaan potilastiedon arkiston käyttöönottoja ja käyttöä seuraava valtakunnallinen yhteistyö.

5. OPERin toiminnan ohjaaminen

Hallinnollisesti OPER on yksi yksikkö THL:n Tieto-osastolla. Yksikön päällikkö on Tieto-osaston johtoryhmän jäsen

ja raportoi Tieto-osaston osastojohtajalle, THL:n hallintojohtajalle sekä Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimialan

ylijohtajalle. OPER noudattaa toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan osalta THL:n käytäntöjä.

STM:n ja THL:n puitesopimuksen (01.01.2011–31.12.2015) ja STM:n tekemän kirjaamisoikeuden päätöksen

(30.11.2012) mukaan THL toimittaa STM:lle kunkin vuoden tammikuussa toimintasuunnitelman sekä kolme

kertaa vuodessa (huhti-, syys- ja joulukuussa) hyväksyttäväksi seuranta- ja talousraportin sekä tarpeen mukaan

päivitetyn toimintasuunnitelman. Ministeriö käsittelee ja hyväksyy kyseiset dokumentit yhteistyössä THL:n

kanssa.


21 | S i v u

STM:n yhteydessä toimiva ”Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta” jatkaa toi-

mintaansa 30.09.2013 saakka kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen johdolla. OPERin päällikkö raportoi tilanneku-

vaa ja toiminnasta neuvottelukunnan kokouksissa ja toimi yhtenä neuvottelukunnan sihteereistä.

THL:n pääjohtajan asettama ”Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikön toi-

mintaa valmistelevan ohjausryhmän” kokoontuu 4 kertaa vuonna 2013. Ohjausryhmän tehtävänä on:

- ohjata yksikön toiminnan vakiintumista, - varmistaa, että uudet tehtävät (käyttöönottojen tuki, sosiaalialan tiedonhallinta) integroidaan hallitusti ja saumattomasti

OPER-yksikön toimintaan, - linjata yksikön vakiintuvan toiminnan strategiaa, organisaatiota ja johtamisjärjestelmää, sekä - varmistaa, että OPER-yksikön vakiintuvasta toiminnasta viestitään monipuolisesti.

Rooli Henkilö Organisaatio Asema

Puheenjohtaja Pekka Puska THL Pääjohtaja

Varapuheenjohtaja Marina Erhola THL Ylijohtaja

Jäsen Anne Kallio STM Kehittämispäällikkö (1)

Jäsen Mikael Forss Kela Johtaja (2)

Jäsen Tuula Haatainen Suomen Kuntaliitto ry Varatoimitusjohtaja (3)

Jäsen Juha Metso Espoon kaupunki Peruspalvelujohtaja (4)

Jäsen Hannu Leskinen Pohjois-Pohjanmaan shp Johtaja (5)

Jäsen Ermo Haavisto Carea Johtajaylilääkäri (6)

Jäsen Kari Varkila Lääkäripalveluyritykset ry Hallituksen puheenjohtaja (7)

Jäsen Tarja Kauppila ISO ry Johtaja (8)

Jäsen Kari Saarinen THL Hallintojohtaja

Jäsen Päivi Hämäläinen THL Osastojohtaja

Jäsen Vesa Jormanainen THL Yksikön päällikkö

Sihteeri Viveca Bergman THL Kehittämispäällikkö

(1) varajäsen Eija Koivuranta, johtaja, STM

(2) varajäsen Marina Lindgren, suunnittelupäällikkö, Kela

(3) varajäsen Tarja Myllärinen, johtaja, Suomen Kuntaliitto ry

(4) varajäsen Tuula Heinänen, terveyspalvelujen johtaja, Espoon kaupunki

(5) Sairaanhoitopiirien johtajat ry:n edustaja

(6) Sairaanhoitopiirien johtajat ry:n toinen edustaja

(7) varajäsen Ismo Partanen, toiminnanjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry

(8) Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) ry

THL:n pääjohtajan asettama THL:n sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon operatiivista ohjausta

tukeva ”Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen yhteistyön yhteistyöryhmä” kokoontuu kuu-

kausittain vuonna 2013. Yhteistyöryhmän tehtävänä on:

- toimia yhteistyöryhmään kutsuttujen keskinäisenä tiedonvaihdon foorumina ja ylläpitää yhteistä tilannekuvaa - tehdä käytännön yhteistyötä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen operatiivisissa asioissa - toimia äkillisissä erityistilanteissa koordinoivana yhteistyöfoorumina - tunnistaa potentiaalisia ongelmatilanteita ja esittää niille ratkaisuja - seurata ja tukea osaltaan valtakunnallisia tietojärjestelmien käyttöönottoja - käsitellä OPER:n toimintaan liittyviä yhteistyökysymyksiä osana toimintasuunnitelmien valmistelua ja seurantaa


Puheenjohtaja Vesa Jormanainen THL Yksikön päällikkö (OPER)

Varapuheenjohtaja Tiina Palotie-Heino THL Yksikön päällikkö (TILU)

Jäsen Anne Kallio STM Kehittämispäällikkö (1)

Jäsen Juha-Pekka Nenonen Fimea Tietohallintojohtaja (2)

Jäsen Maijaliisa Aho Valvira Esittelijäneuvos (3)

Jäsen Marina Lindgren Kela Suunnittelupäällikkö (4)

Jäsen Pekka Jelekäinen VRK Johtaja (5)

Jäsen Karri Vainio Suomen Kuntaliitto ry Erityisasiantuntija (6)

Sihteeri Minna Saario THL Kehittämispäällikkö

(1) varajäsen Teemupekka Virtanen, erityisasiantuntija, STM

(2) varajäsen Petri Pääkkönen, sovellussuunnittelija, Fimea


22 | S i v u

(3) varajäsen Ritva Kujala, hallintojohtaja, Valvira

(4) varajäsen Markku Suominen, IT-johtaja, Kela

(5) varajäsen Erkki Wuoma, järjestelmäintegraattori, VRK

(6) varajäsen Kauko Hartikainen, Suomen Kuntaliitto ry

Yhteistyöryhmän tehtäviä tarkistetaan, ja se asetetaan uudessa kokoonpanossa vuonna 2013. Tehtäviin liittyvät

tarkistukset sisältävät muun muassa ”hyvinvointi ja terveys” -kohdealueeseen kuuluvan ”sosiaali- ja terveyden-

huolto” -kokonaisuuden kokonaisarkkitehtuurin hallinnan tehtäviä.

THL:n pääjohtajan asettama ”Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen IT-projektien

ohjausryhmän” kokoontuu kuukausittain vuonna 2013. IT-projektien ohjausryhmän tehtävänä on:

- toimia ohjausryhmään kutsuttujen keskinäisenä tiedonvaihdon foorumina ja ylläpitää yhteistä tilannekuvaa projektien etenemisestä

- tehdä ja edistää käytännönhankkeisiin ja projekteihin liittyvää yhteistyötä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen operatiivisissa asioissa

- toimia yhteisten projektien resursointiin, rahoitukseen tai aikataulutukseen liittyvissä erityistilanteissa IT-projektien ohjausryhmään kutsuttujen koordinoivana yhteistyö- ja päätöksentekofoorumina

- tunnistaa IT-projektien riskejä kuten potentiaalisia ongelmatilanteita ja esittää niille ratkaisuja - sopia esiselvitysten laatimisesta, projektien valmistelusta ja projektien aloittamisesta, hyväksyä projektisuunnitelmat ja

projektisuunnitelmien muutokset, projektien päättäminen sekä loppuraportit - sopia projektien rahoittamisesta ja resurssien käytöstä tehtävään varattujen määrärahojen puitteissa - hyväksyä tietojärjestelmien toteutuksessa käytettävät määrittelyt


Puheenjohtaja Päivi Hämäläinen THL Osastojohtaja (Tieto-osasto)

Varapuheenjohtaja Markku Suominen Kela IT-johtaja

Jäsen Vesa Jormanainen THL Yksikön päällikkö (OPER)

Jäsen Marina Lindgren Kela Suunnittelupäällikkö

6. OPERin resurssit

6.1 HENKILÖSTÖ

Sosiaali- ja terveydenhuollon (sähköisen) tietohallinnon operatiivisessa ohjaamisessa valtakunnallisesti tarvitaan

monialaista ja syvää osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä, sen prosesseista ja käytänteis-

tä sekä erilaisten ammattilaisten työstä. Suunnittelu, ohjaaminen ja seuranta edellyttävät osaamista ainakin yh-

teistyöstä ja verkostoista, kansainvälisen kehityksen järjestelmällisestä seuraamisesta, ohjelmien tai toimenpitei-

den toimeenpanosta, tietojärjestelmien kehittämisestä ja käyttöönottamisesta, lainsäädännöstä, talous- ja henki-

löstöhallinnosta, hankinnoista, viestinnästä, koulutuksesta, hanke- ja projektihallinnasta. OPER käyttää mainittu-

jen osaamisten lisäksi myös muuta THL:n osaamista ja sen yhteisiä palveluja.

OPERin vakinaisten henkilöiden henkilötyövuosien määrä vuonna 2013 on yhteensä noin 19,6 henkilötyövuotta

(htv). Lisäksi OPER hankkii yksiköiden välisellä sopimuksella osaamista TILUsta noin kolme htv vuonna 2013.

Vuonna 2013 OPERissa aloittaa yksi uusi henkilö sosiaalihuollon tiedonhallinnan projektipäällikön tehtävässä.

Aloittaminen Tehtävä Henkilö Koulutus

01.02.2011 Yksikön päällikkö Vesa Jormanainen LL, THM, EL (terveydenhuolto)

01.03.2011 Kehittämispäällikkö Maritta Korhonen KL, FM, Ekon

01.03.2011 Projektipäällikkö Jari Suhonen YTM

07.03.2011 Ylilääkäri Heikki Virkkunen LL, EL (anestesia ja tehohoito)

14.03.2011 Projektipäällikkö, eResepti Riitta Konttinen TtK

01.06.2011 Kehittämispäällikkö, viestintä (1) Hilkka Miettinen FM

01.06.2011 Hankintapäällikkö (2) Kati Laukola OTK, VT

01.08.2011 Lakimies Heli Haarala OTK

15.08.2011 Projektisuunnittelija Merja Marvelin BBA


23 | S i v u

17.02.2012 Erikoissuunnittelija, Pohjois-Suomi (3) Tellervo Alanärä Insinööri

27.02.2012 Erikoissuunnittelija, koulutus (4) Tarja Kalima THK

01.03.2012 Erikoissuunnittelija, Keski- ja Itä-Suomi (5) Riitta Häkkinen TtM

16.04.2012 Erikoissuunnittelija, Etelä-Suomi (6) Sinikka Rantala TtM

01.06.2012 Erikoissuunnittelija, Länsi-Suomi (7) Taina Jokinen TtM

01.06.2012 Kehittämispäällikkö, IT-arkkitehtuuri Mikko Huovila YTM

16.07.2012 Assistentti Anne Kauppinen Sihteeri

15.08.2012 Erikoissuunnittelija, Lounais-Suomi (8) Outi Lehtokari TtM

27.08.2012 Projektipäällikkö, eArkisto Anna Kärkkäinen YTM

01.04.2013 Kehittämispäällikkö, sosiaaliala (9) (10) Maarit Laaksonen TtM, YTM

pp.kk.2013 Projektipäällikkö, sosiaaliala (9) (avoin)

(1) hallinnollisesti Viestinnän ja vaikuttamisen osastolla (VIVO); 100 % rahoitus OPER

(2) hallinnollisesti Yleisten palvelujen osaston (YPAL) Talousyksikössä (TALY); 60 % rahoitus OPER (40 % TALY)

(3) nimikkeen täsmennyksenä alueellinen yhteistyö ja toimeenpanon tuki, Pohjois-Suomi (OYS ERVA)

(4) nimikkeen täsmennyksenä tietojärjestelmäpalvelujen koulutus

(5) nimikkeen täsmennyksenä alueellinen yhteistyö ja toimeenpanon tuki, Keski- ja Itä-Suomi (KYS ERVA)

(6) nimikkeen täsmennyksenä alueellinen yhteistyö ja toimeenpanon tuki, Etelä-Suomi (HYKS ERVA)

(7) nimikkeen täsmennyksenä alueellinen yhteistyö ja toimeenpanon tuki, Länsi-Suomi (TAYS ERVA)

(8) nimikkeen täsmennyksenä alueellinen yhteistyö ja toimeenpanon tuki, Lounais-Suomi (TYKS ERVA)

(9) nimikkeiden täsmennyksenä sosiaalialan tiedonhallinta

(10) Maarit Laaksonen työskenteli 01.12.2011–31.03.2013 projektipäällikkönä (sosiaalialan tiedonhallinta)

6.2 VALTION TALOUSARVIOSSA MYÖNNETYT MÄÄRÄRAHAT

STM:n ja THL:n puitesopimuksen (01.01.2011–31.12.2015) perusteella THL koordinoi Kansallinen Terveysarkisto

(KanTa) -hankkeen kansallisen määrittelytyön, ohjauksen ja toimeenpanon, vuoden 2011 jälkeen vastaavan työn

sosiaalihuollon alueella sekä EU-tason yhteistyön (epSOS-hanke). Sosiaalihuollon sähköisen asiakastietojärjestel-

män rakentamisen kokonaisuuden määrittely ja toimeenpano jatkuu vuoteen 2015 saakka. THL voi myöntää tar-

koitukseen osoitetun määrärahan rajoissa kunnille ja kuntayhtymille valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuol-

lon tietojärjestelmäkokonaisuuden paikallisen ja alueellisen infrastruktuurin selkeyttämiseksi ja tehostamiseksi.

Valtionavustusta voi myöntää myös muille tahoille Kanta-palvelujen käyttöönottojen organisoimiseksi ja edistä-

miseksi. Myönnettäviin valtionavustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

OPERin kustannukset rahoitetaan valtion talousarviossa näihin tehtäviin osoitetuista määrärahoista. THL voi

käyttää momentille 33.01.25 (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät; siirto-

määräraha 3 v) myönnetystä määrärahasta 8,11 M€ puitesopimuksen liitteessä 1 esitetyn erittelyn mukaisesti.

Määrärahan käytöstä aiheutuvat arvonlisäverot THL kirjaa momentille 33.01.29. Vuoden 2011 määrärahojen

rahoitussopimuksen sopimuskausi pidennettiin 30.10.2013 saakka (19.12.2011).

Valtion talousarviossa vuodelle 2011 momentille 33.01.25 myönnettiin määrärahaa 16,4 M€. Määrärahaa saa

käyttää kuuteen käyttötarkoitukseen:

1. Kanta-hankkeen strategiseen suunnitteluun ja operatiiviseen suunnitteluun ja ohjaukseen (STM, THL), 2. Kanta-hankkeeseen liittyvien kansallisten määrittelyjen tekemiseen ja ylläpitoon (THL, Kela), 3. Korvauksen maksamiseen Kansaneläkelaitokselle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä anne-

tun lain (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) mukaisesti Kanta-rekisterin (kansallinen poti-lastietojen sähköinen hakemisto- ja arkistointipalvelu, sähköinen lääkemääräys ja reseptiarkisto sekä kansalaisen omien sähköisten resepti- ja asiakastietojen katselupalvelu) rakentamiseen (Kela),

4. Sosiaalihuollon sähköisen asiakastietojärjestelmän (TikeSos-hanke) rakentamisen kokonaisuuden määrittelyyn ja toimeen-panoon

5. Valtionavustusten myöntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisen ja tietojärjestelmäinfrastruktuurin tehostamiseen (STM ja THL)

6. Järjestelmän kehittämisyhteistyön, käyttöönoton ja levittämisen koordinointiin (KunTo).

Selvitysosa

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelys-

tä annetun lain (159/2007) muuttamisesta siten, että siinä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjauksen

operatiivisen yksikön perustamisesta THL:n yhteyteen. Kelan tehtävänä on sähköisen asiakastietoarkiston rakentaminen sosiaali-


24 | S i v u

ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain mukai-

sesti. Rekisterin rakentaminen jatkuu vuonna 2011. STM vastaa hankkeen strategisesta suunnittelusta ja ohjauksesta. THL:n

yhteyteen perustettava operatiivinen yksikkö koordinoi Kanta-hankkeen kansallisen määrittelytyön, ohjauksen ja toimeenpa-

non, vuoden 2011 jälkeen vastaavan työn sosiaalihuollon alueella sekä EU-tason yhteistyön (epSOS-hanke). Sosiaalihuollon säh-

köisen asiakastietojärjestelmän rakentamisen kokonaisuuden määrittely ja toimeenpano jatkuu vuoteen 2015 saakka. Määrä-

rahaa on tarkoitus käyttää myös valtionavun maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjes-

telmäkokonaisuuden paikallisen ja alueellisen infrastruktuurin selkiyttämiseen ja tehostamiseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 €)

1 000 €

Sosiaali- ja terveysministeriö

Strateginen suunnittelu ja ohjaus (STM) 400

Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden rakentaminen ja ylläpito (Kela) 7 290

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Operatiivinen yksikkö (THL)

Operatiivisen yksikön henkilö- ja toimintakulut 1 000

Kansallisten määrittelyjen tekeminen ja ylläpito (THL, Kela) 4 010

Paikallisen ja alueellisen tietojärjestelmäinfrastruktuurin tehostamisen valtionavustukset 3 100

Järjestelmän käyttöönoton ja kehittämisen koordinointi (KunTo-hanketoimisto) 600

Vuoden 2011 määrärahasta (8,11 M€) oli käytetty 31.12.2012 mennessä runsaat 6,14 M€. Vuonna 2012 tehtyjen

sopimusten arvo on runsaat 4,1 M€ ja valtionavustuspäätösten arvo on noin 1,9 M€.

Valtion talousarviossa vuodelle 2012 momentille 33.01.25 (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset

asiakastietojärjestelmät; siirtomääräraha 3 v) myönnettiin määrärahaa 16,7 M€. Määrärahaa saa käyttää kuu-

teen käyttötarkoitukseen:

1. Kanta-hankkeen strategiseen suunnitteluun ja operatiiviseen suunnitteluun ja ohjaukseen (STM, THL), 2. Kanta-hankkeeseen liittyvien kansallisten määrittelyjen tekemiseen ja ylläpitoon (THL, Kela), 3. korvauksen maksamiseen Kansaneläkelaitokselle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä anne-

tun lain (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) mukaisesti Kanta-rekisterin (kansallinen poti-lastietojen sähköinen hakemisto- ja arkistointipalvelu, sähköinen lääkemääräys ja reseptiarkisto sekä kansalaisen omien sähköisten resepti- ja asiakastietojen katselupalvelu) rakentamiseen (Kela),

4. sosiaalihuollon sähköisen asiakastietojärjestelmän strategiseen suunnitteluun (STM) sekä operatiiviseen suunnitteluun ja ohjaukseen (THL),

5. valtionavustusten myöntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisen ja tietojärjestelmäinfrastruktuurin tehostamiseksi (THL)

6. järjestelmän kehittämisyhteistyön, käyttöönoton ja levittämisen koordinointiin (THL).

Selvitysosa

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelyä koskevan lain (159/2007) muutos on tullut voimaan 1.1.2011

lähtien. Siinä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjauksen operatiivisen yksikön perustamisesta THL:n yh-

teyteen. Kelan tehtävänä on sähköisen asiakastietoarkiston rakentaminen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköi-

sestä käsittelystä annetun lain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) mukaisesti. Rekisterin rakentaminen

jatkuu vuonna 2012. STM vastaa hankkeen strategisesta suunnittelusta ja ohjauksesta. THL:n yhteyteen perustettu operatiivinen

yksikkö koordinoi Kanta-hankkeen ja sosiaalihuollon sähköisen asiakastietojärjestelmän kansallisen määrittelytyön, ohjauksen ja

toimeenpanon sekä EU-tason yhteistyön (epSOS-hanke). Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös valtionavun maksamiseen kun-

nille ja kuntayhtymille sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden paikallisen ja alueellisen infrastruktuurin sel-

kiyttämiseen ja tehostamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 300 000 euroa hankesuunnitelman

mukaisesti.

Määrärahan arvioitu käyttö (1000 €) 16 700



Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden rakentaminen ja ylläpito (Kela) 7 580


Toimeenpanon operatiivinen johtaminen 1 800

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten määrittelyjen tekeminen ja ylläpito 3 120



25 | S i v u

Vuoden 2012 keväällä hyväksytyssä toisessa lisätalousarviossa momentilta 33.01.25 siirrettiin 01.07.2012 yhteen-

sä 6,230 M€ momentille 33.10.28 (Kelalle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toiminta-

kulut (arviomääräraha)).

STM teki 30.11.2012 päätöksen kirjaamisoikeuden myöntämisestä THL:lle valtion talousarviossa vuodelle 2012

momentille 33.01.25 (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät; siirtomäärä-

raha 3 v) myönnetyistä määrärahoista. Päätöksen mukaan THL voi käyttää edellä mainitulle momentille myönne-

tyistä määrärahoista 10,07 M€: toimeenpanon operatiivinen johtaminen (1,80 M€), kansallisten tietojärjestel-

mäpalvelujen kehittäminen sekä määrittelyjen tekeminen ja ylläpito (4,47 M€), sekä SoTe paikallisen ja alueel-

lisen tietojärjestelmäinfrastruktuurin tehostaminen (3,80 M€). Määrärahan käytöstä aiheutuvat arvonlisäverot

THL kirjaa momentille 33.01.29.

THL voi myöntää vuoden 2012 määrärahasta kunnille ja kuntayhtymille valtionavustusta sosiaali- ja terveyden-

huollon tietojärjestelmäkokonaisuuden paikallisen ja alueellisen infrastruktuurin selkeyttämiseksi ja tehostami-

seksi. Valtionavustusta voi myöntää myös muille tahoille Kanta-palvelujen käyttöönottojen organisoimiseksi ja

edistämiseksi. THL:n tulee ottaa valtionavustusten kohdentamisessa huomioon vuosittaisessa toimintasuunni-

telmassa todetut painopistealueet ja periaatteet. Myönnettäviin valtionavustuksiin tulee soveltaa valtionavustus-

lakia (688/2001).

Kirjaamisoikeuden myöntämispäätöksen mukaan THL toimittaa STM:lle kunkin vuoden tammikuussa toiminta-

suunnitelman sekä kolme kertaa vuodessa (huhti-, syys- ja joulukuussa) hyväksyttäväksi seuranta- ja talousra-

portin sekä tarpeen mukaan päivitetyn toimintasuunnitelman.

Valtion talousarviossa vuodelle 2013 momentille 33.01.25 (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset

asiakastietojärjestelmät; siirtomääräraha 3 v) myönnettiin määrärahaa 11,8 M€. Määrärahaa saa käyttää seitse-

mään käyttötarkoitukseen:

1. Kanta-hankkeen strategiseen suunnitteluun ja operatiiviseen suunnitteluun ja ohjaukseen (STM, THL), 2. Kanta-hankkeeseen liittyvien kansallisten määrittelyjen tekemiseen ja ylläpitoon (THL), 3. korvauksen maksamiseen Kansaneläkelaitokselle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä

annetun lain (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) mukaisesti Kanta-palveluiden (kansal-linen potilastietojen sähköinen arkistointipalvelu, reseptikeskus, sekä kansalaisen omien sähköisten resepti- ja asiakas-tietojen katselupalvelu ja potilaan tiedonhallintapalvelu) kehittämiseen (Kela),

4. sosiaalihuollon sähköisen asiakastietojärjestelmän strategiseen suunnitteluun (STM) sekä operatiiviseen suunnitteluun ja ohjaukseen (THL),

5. valtionavustusten myöntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisen ja tietojärjestelmäinfrastruktuurin tehostamiseksi (THL)

6. järjestelmän kehittämisyhteistyön, käyttöönoton ja levittämisen koordinointiin (THL), 7. enintään 22 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Kanta-hankkeen operatiivista suunnit-

telua ja ohjausta, kansallisten määrittelyjen tekemistä ja ylläpitoa ja järjestelmän kehittämistä sekä käyttöönottoa varten enintään ohjelmakauden loppuun saakka.

Selvitysosa

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten sähköisten asiakastietojärjestelmin strategisesta

suunnittelusta ja ohjauksesta. Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on sähköisen asiakastietoarkiston rakentaminen sosiaali- ja ter-

veydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain

(61/2007) mukaisesti. Rekisterin rakentaminen jatkuu vuonna 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyteen perustettu

operatiivinen yksikkö koordinoi Kanta-hankkeen kansallisen määrittelytyön, vastaavan työn sosiaalihuollon alueella sekä EU-

tason yhteistyön (epSOS-hanke). Sosiaalihuollon sähköisen asiakastietojärjestelmän rakentamisen kokonaisuuden määrittely ja

toimeenpano jatkuu. Momentin määrärahaa on tarkoitus käyttää myös valtionavun maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille

sekä tarvittaessa muille tahoille sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden paikallisen ja alueellisen infrastruk-

tuurin selkiyttämiseen ja tehostamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon tasomuutos (lisäyksenä 300 000 euroa)

sekä Kanta-palvelujen ylläpitoon varattujen määrärahojen (5 200 000 euroa) siirto momentille 33.10.28.


26 | S i v u

Määrärahan arvioitu käyttö (1000 €) 11 800




Toimeenpanon operatiivinen johtaminen 1 800

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten määrittelyjen tekeminen ja ylläpito 5 800


STM ei ole tehnyt päätöstä valtion talousarviossa vuodelle 2013 momentille 33.01.25 (Sosiaali- ja terveyden-

huollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät; siirtomääräraha 3 v) myönnettyjen määrärahojen jaka-

misesta THL:lle.

6.3 HANKINNAT

OPERin tehtävien hoitamiseen liittyy runsaasti hankintoja ja sopimushallinnon tehtäviä. OPER seuraa aktiivisesti

ja valvoo hankintojen ja sopimusten toteutumista muun muassa vuonna 2012 käyttöön otetuilla yksinkertaisilla

työvälineillä (hankesalkku, sopimussalkku, valtionavustusten salkku). Työvälineiden käyttöä jatketaan vuonna

2013. Otetaan käyttöön VM:n julkiselle hallinnolle tarkoitettu hankesalkun hallintaväline OPERissa vuonna 2013

erikseen päätetyn aikataulun mukaisesti.

Pidetään aktiivisesti yhteyttä markkinoilla oleviin tietojärjestelmien valmistajiin ja vastaaviin palvelujen tarjoa-

jiin. Seurataan tiiviisti Hansel Oy:n kilpailuttamia puitejärjestelyjä ja hyödynetään niitä aina, kun se on mahdollis-

ta.

Hankitaan oman asiantuntijatyön tueksi asiantuntemusta kehittämistyöhön (lähinnä määrittelytyöhön) THL:n

Tieto-osaston muilta yksiköiltä ja muilta toimialoilta sisäisinä ostoina (sopimusten mukaan). Lisäksi OPER hankkii

osaamista ja asiantuntijatyötä kumppaneiltaan sekä markkinoilta kilpailutettuina hankintoina tai erityisissä poik-

keustapauksissa hankintalakiin perustuvina suorahankintoina.

Pääsääntöisesti OPERin hankintojen kohteena ovat kehittämispalvelut, joista saatava hyöty ei lähtökohtaisesti

kohdistu yksinomaan OPERin tai THL:n niiden omassa toiminnassa käytettäväksi. Kehittämispalveluiden tuotok-

set julkaistaan kaikille avoimilla internet-sivuilla myös kaikkien muiden tahojen vapaasti hyödynnettäviksi. Tuo-

tokset on tarkoitettu palvelujen järjestäjien ja tuottajien sekä tietojärjestelmätoimittajien vapaaseen käyttöön.


27 | S i v u

Käytetyt lyhenteet

AvoHILMO Perusterveydenhuollon avohoidon tietouudistus

BBA Bachelor of Business Administration

Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

CEN European Committee for Standardization

Ekon Ekonomi

EL Erikoislääkäri

epSOS Smart Open Services for European Patients – Open eHealth Initiative for a European Large Scale Pilot of Patient

Summary and Electronic Prescription

EU Euroopan Unioni

FM Filosofian maisteri

HILMO Hoitoilmoitusrekisteri

HL7 Health Level Seven

htv Henkilötyövuosi

HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

HYTE Hyvinvoinnin ja terveyden tietovarannot –yksikkö (THL)

IHE Integrating the Healthcare Enterprise

ISO International Organization for Standardization

IT Information technology

JHS Julkisen hallinnon standardi

JUHTA Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta

Kanta Kansallinen Terveysarkisto

Kela Kansaneläkelaitos

KL Kasvatustieteiden lisensiaatti

KunTo Suomen Kuntaliiton hanketoimisto KunTo

LL Lääketieteen lisensiaatti

M€ Miljoonaa euroa

OPER Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö (THL)

OTK Oikeustieteiden kandidaatti

PTJ Potilastietojärjestelmä

SADe Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

SADe-SoTe SADe-ohjelmaan kuuluva Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus

SAL Suomen Apteekkariliitto

SFS Suomen Standardisoimisliitto

SOHVI Sosiaalihuollon tietosuojan ohjausryhmä

STM Sosiaali- ja terveysministeriö

TALY Talousyksikkö (THL)

TELLU Terveydenhuollon tietosuojan ohjausryhmä

THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

THM Terveydenhuollon maisteri

Tikesos Sosiaalialan tietoteknologiahanke

TILU Tietorakenteet ja luokitukset -yksikkö (THL)

TITO Tieto-osasto (THL)

TSV Tietosuojavaltuutetun toimisto

TtK Terveystieteiden kandidaatti

TtM Terveystieteiden maisteri

Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto

Varjo Sähköisten lääkemääräysten tuotantopilottien valtakunnallinen johtoryhmä

Viila Potilastietojärjestelmien kehittämisyhteistyön koordinaatioryhmä

VIVO Viestintä-toimiala (THL)

VM Valtiovarainministeriö

VRK Väestörekisterikeskus

VT Varatuomari

YTM Yhteiskuntatieteiden maisteri

sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ... - thl · sähköinen arkistointi avoimien...

Documents