Metsänhoitajakoulutuksen kehittäminen tutkimuksen valossa

Metsätieteen laitos, Helsingin yliopisto Opetuksen kehittämisseminaari 27.11.

2014

Mika Rekolamika.rekola @helsinki.fi

1. Monet ( 27 %) metsänhoitajista työskentelevät täysin metsäalaan liittymättömällä alalla

2. Työhön halutaan hyvä tyyppi!

Mitä näistä tulisi ajatella koulutuksen kannalta?

Metsänhoitajien työllistyminen eri aloille

14.04.2023

Aineisto 2000-2008 valmistuneet, kyselyhetki 2011

Koulutuksen ja työn vastaavuus

• Työllistyvyys (employability) on yksi koulutuksen keskeinen tavoite– Yliopistojen perusrahoituksen kriteeri 2014-

• Työllistyminen mittarit:1. %-osuus: työssä olevat / kaikki valmistuneet2. Työn laatu3. Kyvykkyys, tiedot ja taidot

14.04.2023

Työllistyvyys

Tutkinto

Työkokemus

Motivaatio

Verkostot

Kysyntä (suhdanteet)

14.04.2023

Tyytyväisyys opintoihin työuran kannalta (%)

14.04.2023

kaikki (n=259) metsäalalla olevat (n=132)0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

tyytyväinentyytymätön

Opintojen ja työn vastaavuus

Helsinki Itä-Suomi

24.3 20.8

18.6 18.9

57.1 60.3

Täysin/erittäin paljon PaljonOsittain tai ei lainkaan

39.2

26.2

34.7

Metsäalalla työskentelevät

Kaikki vastaajat

Koulutuksen ja työn vastaavuusTyöllistyminen metsäalan ulkopuolelle

– Lisäsi tyytymättömyyttä opintoihin– Liittyi työskentelyyn koulutusta alhaisemalla

vaatimustasolla– Johtui vaikeudesta saada alan töitä ja siitä että

jatkettiin työssä, johon oli jo ennen valmistumista työllistytty

• Päti myös metsäalan ulkopuolella työskentelevien kohdalla

14.04.2023

Opiskeluaikana tarjolla olevat työtehtävät ovat siis erittäin merkittävä työmarkkinoille opiskelujen jälkeiseen kiinnittymiseen vaikuttava tekijä

14.04.2023

Hyvä tyyppi?

= hyvät yleistaidot

14.04.2023

Integratiivisen oppimisen malliMitä on osaaminen ja ammattilaisuus?

Tynjälä (2010)

Oppimistulokset kohdistuvat näihin kaikkiin

Teoria ja käytäntö tukevat toisiaan, eivät ole vastakkaisia

Yleistaidot ytimessä

Yleistaitojen (=siirrettävien taitojen) merkitys korostunut viime aikoina

Teoreettisen ja käytännöllisen tiedon yhdistäminen tuottaa parempia tuloksia kuin vain toiseen keskittyminen

Kilpeläinen ym. (2014). Vaatstra & Vries (2007) Tynjälä (2010)

Yleiset taidot (=siirrettävät taidot)

Tutkimusnäyttöä on siitä että:◦ siirrettävien taitojen parempi hallinta lisää työn

tuottavuutta (palkkaa) kaikissa työtehtävissä◦Erikoistaitojen (substanssiosaaminen) vaikutus

tuottavuuteen suuri itse työtehtäviin valikoitumisen kautta

García-Aracil, A., & Velden, R. (2008).

metsä- ja riistaeläintiede

metsäekologia

metsien monikäyttö

puunjalostus

metsänarviointi ja metsäsuunnittelu

puumarkkinatiede

metsänhoito

tutkimusmenetelmiin liittyvät taidot

metsäekonomia ja -politiikka

eettinen sitoutuminen

luovuus

lainsäädännön tuntemus

taloussuunnittelu ja budjetointi

yritystoiminnan perusteiden tuntemus

esimiestaidot

kyky työskennellä kansainvälisessä ympäristössä

viestintä vieraalla kielellä

alaistaidot

analyysin ja synteesin tekotaidot

puunhankinta ja puunkorjuu

kriittisyys ja kyky itsekriittisyyteen

projektinhallintataidot

tieto- ja viestintätekniikan taidot

esiintymistaidot

ryhmätyö- ja sosiaaliset taidot

taito soveltaa tietoa käytäntöön

kirjallisen viestinnän taidot

tiedonhankintataidot

informaation käsittelytaidot

suullisen viestinnän taidot

päätöksentekokyky

paineensietokyky

organisointi- ja koordinointitaidot

taito suunnitella ja hallita ajankäyttöä

vastuunottokyky

ongelmanratkaisutaidot

kyky itsenäiseen työskentelyyn

luotettavuus

1.88

2.25

2.47

2.81

2.94

3.19

3.19

3.36

3.41

3.61

3.7

3.73

3.91

3.91

3.94

3.94

4.03

4.21

4.21

4.3

4.42

4.45

4.7

4.73

4.82

4.88

4.91

4.91

4.97

5

5.03

5.09

5.12

5.18

5.18

5.18

5.39

5.42

Metsäteknologia pääaineena, työssä tärkeät taidot (n=33)

Asteikko:1= ei merkitystä2=vähäinen merkitys3=jonkin verran4=melko paljon5= paljon 6=erittäin tärkeä

  Skills

Competences (Factors)1academic research

2independent working

3leadership

4communication

5problem solving

6international affairs

7time management

Financing and budgeting

0.140 0.068 0.730 0.017 0.114 0.049 0.121

Entrepreneurship 0.123 0.046 0.660 0.108 0.088 0.011 0.026Leadership 0.126 0.309 0.557 0.158 0.083 -0.008 0.063Time management 0.033 0.309 0.230 0.071 0.173 0.043 0.537

Decision making 0.054 0.620 0.267 0.127 0.343 0.016 0.140Responsibility 0.100 0.732 0.190 0.145 0.307 0.060 0.072Trust 0.175 0.557 0.018 0.147 0.159 0.009 0.312Stress tolerance 0.085 0.508 0.345 0.161 0.200 0.079 0.219Foreign language communication

0.234 -0.021 -0.109 0.144 0.055 0.747 0.139

Presentation 0.193 0.126 0.204 0.678 0.128 0.209 0.095International affairs 0.296 0.081 0.003 0.202 0.033 0.903 0.008

Oral communication 0.145 0.214 0.133 0.842 0.173 0.157 0.178

Information processing

0.494 0.072 0.088 0.281 0.216 0.140 0.449

Analysis & synthesis 0.670 -0.066 0.167 0.167 0.023 0.087 0.255Research methods 0.650 -0.066 0.167 0.023 0.087 0.255 0.004

Independent working 0.093 0.354 0.044 0.097 0.472 -0.009 0.319

Problem solving 0.182 0.245 0.180 0.099 0.689 0.082 0.211Explanation (%) 9,306 8,868 8,415 6,968 6,486 6,162 6,065

N=520Factor analysis of competences

Päätelmiä

1. Työharjoittelu tulee kytkeä tiiviimmin opintoihin ja erityisesti ensimmäisen työharjoittelupaikan hankintaan tulisi panostaa

2. Teorian ja käytännön opetusta tulisi jaksottaa enemmän yhteen ja se tulisi ajoittaa koko opintojen ajalle (substanssi ja yleistaidot molemmat paranevat)

3. Yleistaitojen tiedostaminen ja analyyttisempi kommunikointi (itsenäinen työskentely, kommunikointi, johtaminen, kielet…)

Lähteet

García-Aracil, A., & Velden, R. (2008). Competencies for young european higher education graduates: Labor market mismatches and their payoffs. Higher Education, 55(2), 219-239. doi:10.1007/s10734-006-9050-4

Hiidenmaa, P. 2014. Helsingin yliopiston verkko-opetus. 10 vuotta virtuaaliyliopistostrategian jälkeen. Hiidenmaa, P. 2014. Jos vastaus on mooc, mikä on kysymys?Kilpeläinen, R., Lautanen, E., Rekola, M., Rieppo, K. ja Siekkinen, T. 2014. Metsäalan koulutuksen esiselvitys.

Verkkojulkaisu. Tynjälä, P. 2010. Asiantuntijuuden kehittämisen pedagogiikkaa. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H.Rasku-

Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOY, 79-95. Vaatstra, R., & Vries, R. (2007). The effect of the learning environment on competences and training for the

workplace according to graduates. Higher Education, 53(3), 335-357. doi:10.1007/s10734-005-2413-4Kilpeläinen, R. 2014. Metsätalousinsinöörien ja maatalous- ja metsätieteiden maistereiden koulutuksen ja

työn välinen vastaavuus. TTS:n tiedote 4/2014 (775)Kilpeläinen, R., Lautanen, E.(2013) Metsätalousinsinöörin ammattiosaaminen nyt ja vuonna 2020. TTS -

tiedote 8/2013 nro 769.Kilpeläinen, R., Lautanen, E.(2014) Metsänhoitajan ammattiosaaminen nyt ja vuonna 2020. TTS -tiedote

1/2014 nro 770. Kilpeläinen, R., Lautanen, E., Rekola, M., Rieppo, K. ja Siekkinen, T. 2014. Metsäalan koulutuksen esiselvitys.

VerkkojulkaisuKilpeläinen, R., Rieppo, K., Lautanen, E. & Rekola, M. (2014) Metsäalan sijoittumisselvitys. – Metsäalan

tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille sekä metsätalouden ja puunkorjuun toimialalla työskentelevien koulutus. Verkkojulkaisu.

http://metsakoulutus2013.net/

http://blogs.helsinki.fi/korkeakoulutus/