Vapaa-ajankalastus Itämeren piirissä

Hannu Lehtonen

Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Helsingin yliopisto

Itämeren alueella jokaisella maalla on aivan omanlaisensa piirteet vapaa-ajankalastuksessa

Ei myöskään ole olemassa yhteismitallisia selvityksiä vapaa-ajankalastuksen laajuudesta, saaliista ym.

Myös käsitettä vapaa-ajankalastus tulkitaan eri tavoin eri maissa

Lähetin tätä esitelmää varten kyselyn kaikkien Itämeren maiden vapaa-ajankalastajajärjestöille

Turskan onkija Rügenin saaren vesillä Saksassa (http://www.park-andlake.de/resources/_wsb_244x167_angeln-ostsee.jpg)

Paljonko vapaa-ajankalastajia liikkuu Itämerellä?

Kaikissa maissa ei ole eroteltu erikseen meri- ja sisävesikalastajien lukumääriä

Latvia 200.000 (koko maa)Liettua ei tietojaPuola 600.000 (koko maa)Ruotsi 2.300.000 (koko maa)Saksa 113.000-147.000 Suomi 296.000Tanska 550.000 (koko maa)Venäjä ei tietojaViro n. 10.000 + virvelikalastajat

Millaisin luvin kalaan Itämerelle?

Latvia: Kalastuskortti

Liettua: Kalastuskortti + paikoin erikoislupa

Puola: Vapakalastuslupa, alle 14-vuotiaat voivat kalastaa vain aikuisen seurassa, jolla on ko. lupa

Ruotsi: Vedenomistajan lupa tai yleiskalastusoikeudet yleisillä vesialueilla

Saksa: Kalastuskortti (hyväksytyn kalastajatutkinnon jälkeen) ja erillinen rannikkolupa (25 €/v.). Turisteille kuukauden lupa ilman kalastajatutkintoa

Suomi: Kalastuskortti, vedenomistajan lupa tai yleiskalastusoikeudet

Tanska: Kalastuskortti ongintaan (125 DKK, n. 17 €), verkko-kalastukseen lisäksi erillinen lupa (250 DKK/v.)

Venäjä: Ei lupia vapakalastukseen

Viro: Kalastuskortti (180 EEK/v) (ei koske ongintaa)

Millaisia pyydysrajoituksia esiintyy eri maissa?

Puola: Veneen kummallakin puolella pitää olla näkyvä rekisterilaatta

Ruotsi: Pyydysten määrää on rajoitettu yleiskalastus-oikeuden perusteella kalastettaessa

Saksa: Sallittua on kalastaa vain 5 koukulla. Kokonaan kiellettyjä pyydyksiä ovat mm. atrain, harppuuna ja nuotta

Suomi: Hyvin vähän pyydyksiä koskevia rajoituksia

Tanska: Vain kolmen, enintään 45 m pituisen verkon ja kolmen katiskan käyttö on sallittua. Voi käyttää

kuutta katiskaa, ellei kalasta verkoilla.

Viro: Lisämaksusta (100 EKK/kk) voi kalastaa mm. verkoilla ja pitkälläsiimalla (max. 50 koukkua)

Tavoitelluimmat saalislajit vaihtelevat alueesta riippuen, huomattavia eroja eri alueilla

Vakituisia merikaloja 8 - n. 100 lajia

8

19

22 16

41

69

120

Vakituisten merikalojen lajimäärä eri osissa Itämerta

Sisävesikaloja elää Itämeressä alle 40 lajia

Kaikenlaisia suolapitoisuuksia kestävät lajit (lohi, taimen, nieriä, kuore, härkäsimppu, kolmipiikki)

Itämeressä elää alueesta riippuen siten n. 40-100 kalalajia, joista n. 30 on vapaa-ajankalastuksen kohteena

Ahven Hauki

SiikaTaimen

LohiSilakka

TurskaMuut turskat

MakrilliAnkerias

KampelatSärkikalat

Muut0

1 000

2 000

3 000

4 000

tonn

ia

Vapaa-ajankalastajien saama saalis Ruotsin merialueelta vuonna 2006 (Fiskeriverket 2007: Fritidsfiske och fritidsfiskebaserad verksamhet)

Taimen Silakka Turska Ankerias Kampelat0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400to

nnia

Vapaa-ajankalastajien saama saalis Saksan Itämeren alueelta vuonna 2005 (BUNDESFORSCHUNGSANSTALT F.R FISCHEREI, Institut für Ostseefischerei 2007: Dorsch/Kabeljau-Fänge durch die deutsche Freizeitfischerei der Nord- und Ostsee, 2004 - 2006)

Ahven Hauki

Särki Kuha

Lahna Siika

MuikkuMade

TaimenKirjolohi

HarjusLohi

SilakkaTurska

KampelatMuut

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000to

nnia

Vapaa-ajankalastajien saama saalis Suomen merialueelta vuonna 2004 (RKTL)

Muista maista ei ole vapaa-ajankalastusta koskevia saalistilastoja, mutta seuraavat lajit ovat tavoitelluimpia

Viro: ahven, siika, kuha, vimpa, säyne, särki, taimen, hauki

Latvia: hauki, särki, lahna, kuha

Liettua: lahna, särki, kuha, ahven, kuore, turska, ankerias

Puola: turska, nokkakala

Tanska: ankerias, turska, kampela, taimen

Venäjä: kuha, ahven, hauki, kuore

Vapa Muu799 tn 251 tnTurska SilliNokkakala TurskaSilli KampelatTaimen Nokkakala

Vapa Muu892 tn 1001 tnHauki HaukiTurska AnkeriasSilakka KampelatAhven Ahven

Vapa Muu1020 tn 2207 tnSilakka SilakkaHauki HaukiAhven AhvenTaimen Kampelat

Vapa Muu364 tn 693 tnAhven SilakkaSilakka SiikaHauki AhvenLohi Taimen

Vapa Muu95 tn 127 tnSiika AhvenAhven SiikaHauki HaukiLohi Silakka

Vapaa-ajankalastajien Ruotsin Itämeren rannikolta vuonna 2006 pyydystämä saalis ja neljä tärkeintä lajia vapapyy-dyksillä ja muilla pyydyksillä (Fiskeriverket)

Itämeren vapaa-ajankalastuksessa on nähtävissä ainakin seuraavat seikat:

Lohikalat ovat erityisen arvostettuja saaliita Pohjoismaissa

Turska, nokkakala, kampelat ja silakka tärkeimpiä Saksassa, Puolassa ja Tanskassa

Särkikalat, erityisesti särki, lahna ja vimpa sekä kuore ovat haluttuja saaliita Baltian maissa, Venäjällä ja Puolassa

Ahven, kuha ja hauki ovat arvossaan kaikkialla missä niiden kannat ovat riittävän runsaita

Ankerias on tavoiteltu saalislaji erityisesti Tanskassa ja Ruotsissa

Itämeren vapaa-ajankalastuksen määrässä tapahtuneet muutokset ovat olleet vähäisiä

Kalastustavat muuttuvat samoin kuin muuallakin

Tulevaisuuden haasteita* kalojen lisääntymishäiriöt* vaelluskalakantojen kohtalo* rehevöityminen* syvän veden happikadot* suolapitoisuuden muuttuminen* uudet kalalajit

Valok. Hannu Lehtonen