raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: raskaudenaikainen …€¦ · onko...
TRANSCRIPT
Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:
SPR-VERIPALVELU 140416Ansa Aitokallio-Tallberg,erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka
YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU-ERIKOISSAIRAANHOITO
Kaikkien äitien veriryhmä ja vr-vasta-aineet tutkitaan alkuraskaudessa
Rh-negatiivisten vasta-ainetaso tarkastetaan kerran joka raskauskolmanneksessa.
negatiivisinä pysyvät saavat anti-D-suojauksen, mikäli sikiö todettu positiiviseksi
jos vasta-aineita ilmaantuu, ohjeistaa veripalvelu titterin jatkoseurannan. Yleensä kerran/(2-)4vk.
veripalvelu toimittaa myös naistenklinikan äitiyspoliklinikalle tiedon vasta-ainepositiivisista äideistä.
Äpkl:n erikoislääkäri ohjeistaa osan tapauksista suoraan ja osa tapauksista otetaan käsittelyyn joka toinen viikko pidettävässä moniammatillisessa yhteiskokouksessa, joka suunnittelee tapauskohtaiset jatkotoimenpiteet.
Jos titteri on/muuttuu positiiviseksi, ohjeistaa veripalvelu isän veriryhmätutkimuksen. Jos sikiön isä on osoittautunut Rh-positiiviseksi D:n suhteen, mutta heterotsygootiksi, voidaan sikiön veriryhmä määrittäänykyään äidin verestä (plasma-PCR) tai vaihtoehtoisesti lapsivedestä.
muut veriryhmät vielä toistaiseksi lapsivedestä
Jos isä on Rh-positiivinen (D) homotsygootti, on sikiökin Rh-positiivinen eikä sikiön veriryhmää tarvitse tutkia.
Kriittisenä titterinä pidetään anti-D:n suhteen 16.
Kvantitaatio: merkittävä >7? >10 muiden veriryhmien suhteen ei yhtä selkeää
rajaa ole. Esimerkiksi anti-c titteri on vaikeasti tulkittavissa ja voi olla jo matalana merkittävä.
myös anti-E vasta-aineet ovat merkittäviä korkeammilla tittereillä, mutta immunisaatio ei ole yleensä yhtä vaarallinen
Kell-immunisaatio harvinainen, mutta voi olla vaikea. Titteristä ei apua juurikaan.
PS-ALLOIMMUNISAATION SYITÄ verensiirrot FMH antepartum/intrapartum raskauden keskeytys keskenmeno kohdun ulkopuolinen raskaus ablaatio vatsanalueen traumat obstetriset toimenpiteet: lapsivesipunktio,
istukkanäyte, napasuonipunktio, sikiön ulkokäännös, istukan käsin irrotus
anti-D-suojaus!
Rh-negatiivisen äidin immuunisysteemin vaste on hidas ja siksi yleensä vasta uusi altistuminen Rh-positiivisille soluille on kliinisesti merkittävä
Äidin muodostamat IgG-luokan vasta-aineet läpäisevät istukan ja tuhoavat sikiön punasoluja → hemolyysi (bilirubiinin vapautuminen)
Kell-immunisaatiossa lisäksi vasta-aineet supressoivat sikiön erytropoieesia
Seurauksena sikiön anemia→ hydrops fetalis =hemolytic disease of the fetus/newborn(HDFN)
EI VASTA-AINEITA ALKURASKAUDESSA
jos äidillä ei ole alkuraskaudessa vr-vasta-aineita, mutta raskauden aikana titteri nousee ≥16, kutsutaan äiti lisätutkimuksiin äpkl:lle.
ensisijainen tutkimus on sikiön keskimmäisen aivovaltimon (MCA) verenvirtauksen huippunopeuden mittaaminen uä-dopplerilla (”mommaus”): nopeus nousee sikiön anemisoituessa.
lapsiveden bilirubiinin määritys on jäänyt historiaan. Riskit!
UÄ: sikiön yleisvointi. Onko turvotusta/nestekertymiä esim. vatsaontelossa
Mari et al. NJM 2000
LILEY´N KURVA
VASTA-AINEITA JO ALKURASKAUDESSA
Veriryhmävasta-aineita on voinut kehittyä edellisen raskauden tai synnytyksen aikana. Nykyään harvemmin verensiirtojen seurauksena.
Jos titteri on jo valmiiksi korkea, ei sen mukaan voi suunnitella toimintaa, vaan raskauden seuranta äpkl:lla aloitetaan noin. rvk 18.
ANEMISOITUMISOITUNUT SIKIÖ: HOITO
Jos MCA-huippuvirtaus ≥1.5 MoM tai muita merkkejä sikiön anemisoitumisesta (esim. hydrops), tehdään cordosenteesi eli napavenapunktio, josta saatavasta verinäytteestä mitataan sikiön Hb (Hkr) ja retikulosyytit.
1-2% komplikaatioriski: bradykardia, verenvuoto, infektio, ennenaikainen kalvojen puhkeaminen/synnytys, sikiömenetys
Hydroptisella sikiöllä jopa 20% komplikaatioita
Ennen siirtoa sikö yleensä ”kurarisoidaan”, jolloin sikiön liikkeet saadaan loppumaan noin kahdeksi tunniksi.
Siirron jälkeen uusi Hb määritys ja sen mukaan suunnitellaan seuraavan punasolusiirto.
yleensä 1-3vk välein riippuen anemisoitumisasteesta ja raskausviikoista. Siirtojen maksimimäärä pyritään pitämään 5-6:na.
alkuun siirtoja tiheämmin, etenkin jos aloitettu varhaisessa vaiheessa raskautta.
yleensä rvk (34)35-36 jälkeen synnytys.
ennen siirtoa sikiö yleensä ”kurarisoidaan” injisoimalla sikiön pakaraan Norcurarea.
anemisoituneelle sikiölle siirretään napalaskimoon erikoiskäsiteltyjä ORh-negatiivisia punasoluja tarpeen mukaan: mikäli selvästi anemisoitunut (=n.Hb <110) siirretään noin 20-30% verivolyymistä. Enemmänkin voi siirtää tarvittaessa, mutta varottava rasittamasta sikiön sydäntä liikaa.
Hb mitataan sekä pikamittarilla toimenpidehuoneessa että ”virallisesti” laboratoriossa
näyte otetaan uä-ohjauksessa
tiimityötä
hyvin suunniteltu on puoliksitehty
Babypuuro on ”tiukkaa tavaraa”
KIITOS