20.12.2011

1

Seksuaaliterveys terveystiedon opetuksessa

SEKSUAALI- JA LISÄÄNTYMISTERVEYDEN EDISTÄMINEN -TOIMINTAOHJELMAN ARVIOINTI –TYÖSEMINAARI

13.12.11

Raili Välimaa

Jyväskylän yliopisto

terveystieteiden laitos

terveystiedon opettajakoulutus

Esityksen teemat • Terveystieto oppiaineen luonteesta

• Terveysoppimisesta

• Terveystiedon opettajankoulutuksesta

• Seksuaaliterveyden edistämisen haasteista koulussa

• Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy vuorovaikutteisissa prosesseissa monissa eri ympäristöissä; koulu on edelleen tärkeä kasvu- ja kehitysympäristö

• Kulun arvot ja toimintakulttuuri konkretisoituvat jokaisen oppilaan kouluarjessa. Tästä muodostuu inhimillisen kanssakäymisen ja oppimisen ilmapiiri, joka on erittäin merkityksellinen tekijä kaikessa oppimisessa.

• Terveystiedon opetus osana perusopetusta tavoittaa koko ikäluokan ja opetusta tehostamalla voidaan vaikuttaa yleiseen kansanterveyteen (Hallituksen esitys eduskunnalle 142/2000)

20.12.2011

2

Esityksessä käytettyjä lähteitä

• Arvaja M. (2005) Collaborative knowledge collaboration in authentic school context. University of Jyväskylä, Institute for Educational Research.

• Hoikkala T, Hakkarainen Small tales about health literacy. (2005) Teoksessa Hoikkala ym. (toim.) Beyond helath literacy. Youth cultures, prevention and policy. Helsinki: Finnish Youth Research Network, 5-22.

• Kannas L. (2005) Terveystieto-oppiaineen pedagogisia lähtökohtia. Teoksessa Peltonen H., Kannas L. Terveystieto tutuksi. Ensiapua terveystiedon opetukseen. Helsinki: Opetushallitus, 9-36.

• Kannas L. ym. (toim.) (2009a) Kokemuksia ja näkemyksiä terveystiedon opetuksesta yläkouluissa. Jyväskylän yliopisto, Opetushallitus.

• Kannas L. ym. (toim.) (2009b) Elämää vain ylioppilastutkintoa varten. Lukion opettajien käsityksiä ja kokemuksia terveystiedon opetuksesta. Jyväkylän yliopisto, Opetushallitus.

• Paakkari L. ym. (2011) The development and alignment of pedagogical conceptions of health education. Teachers and teaching: theory and practise. (submitted) Paakkari L. ja Paakkari O. (2012) Health literacy as a learning outcome in schools. Health Education 2012;2: (in print)

• Paakkari O. (2009) Arviointi oppimisen tukena terveystiedon opetuksessa. Teoksessa Jeronen E. ym. (toim.) Terveystietoa oppimaan ja opettamaan. Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. 155-167.

• Puusniekka R. (2004) Kummat on terveellisempiä omenat vai banaanit. Tutkimus 1., 3., 5. ja 6. luokkien oppilaiden terveyskäsityksistä, terveyteen liittyvistä kiinnostuksen kohteista, tiedonlähteistä ja toimiviksi kokemistaan opetusmenetelmistä. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos.

• Selin H. (2009) Internet varhaisnuorten seksuaaliterveyden tiedon lähteenä. Pro gradu , Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos.

• Välimaa R. (2004) Terveystieto ja seksuaaliopetus – haaste oppilaan ja opettajan osaamiselle. Teoksessa Kosunen E ja Ritamo M (toim.) Näkökulmia nuorten seksuaaliterveyteen. Helsinki: Stakes raportteja 282, 137-146.

Alakoululaisten ääni: seksuaaliopetuksen tarpeet

20.12.2011

3

Perusopetuksen luokilla lapsilla on selkeitä seksuaaliterveyteen liittyviä toiveita. He toivovat saavansa monipuolista tietoa, mutta ovat usein tiedon tarpeineen yksin, varsinkin netin ääressä.

Millaista tietoa hakeva internetistä?

• Internet varhaisnuorten seksuaaliterveystiedon lähteenä

• Heidi Selin (2009)

• Aineisto kerätty perusopetuksen 5. luokkien oppilailta (N=78)

Millaista tietoa tytöt halusivat löytää, esimerkkejä:

• ”Onko muuttuminen pelottavaa ja kauheaa vai onko se kivaa?”(T)

• ”Tytön ja pojan kehityksestä ja seurustelusta. Hain kerran googlesta ”murrosiän muutokset” ja löysin näistä hyvää tietoa!” (T)

• ”Ihastumisesta ja enemmän kaverisuhteista. Kavereilla tulee paljon riitoja, niin mikä syy siihen on. (T)

• ”Miten pärjäisi hyvin vanhempien kanssa” (T)

• ”Vaik joku video jos joku ihminen kertois seksuaalisuudest, peli jos vois vaik nimee ruumiinosii ja jotai sellast” (T)

• ”Äänet olisi hyvä olla että siellä voitaisiin kertoa tietoa tästä koskevasta aiheesta. Kuviakin olisi hyvä olla jotta lapset tietäisivät mistä oikeasti on kyse” (T)

Lähde: Selin, H. 2009

20.12.2011

4

• Millaista tietoa netissä olisi tyttöjen mielestä hyvä olla?

• ”Opetussivusto jossa olisi paljon tietoa kuvia. Sivustossa olisi erittäin tärkeää kehottaa kertomaan hämmentävistä asioista vanhemmille, terkkarille jne.” (T)

• ”Sinne voisi lähettää palautetta ja ehdotuksia mistä pitäisi ehkä käsitellä enemmän. Siellä voisi olla peli, jossa voi valita tytön tai pojan ja käydä virtuaalisesti tämän murrosiän läpi. Siellä olisi piirrettyjä kuvia suoraan sitä kuvaa käsittelevän tekstin vieressä.” (T)

Lähde: Selin, H. 2009

• Pojat olivat etsineet tietoa monista asioista, ohessa esimerkki.

• ” Poikien murrosiästä, tyttöjen murrosiästä, seksi,?” (P)

• Myös pojat toivoivat havainnollistavia sivustoja. Pieni osa vastanneista pojista toivoi internet-sivustojen sisältävän myös pornoa. Esimerkkejä poikien toiveista:

• ”kirjoitetut asiat ja asiallista tekstiä.(P); ”orgasmi, pukemispeli, tissikuvia, seksivideo” (P) ; ”www.kaalimato.com, sieltä löytyy kaikki tarpeellinen. kuvia, ääniä, pelejä yms.” (P)

• Pojissa aikuisille tarkoitetutut seksuaalisuutta käsittelevät Internet-sivustot herättivät ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia. Pojat kokivat sivustot samanaikaisesti sekä kiinnostavina, jännittävinä, inhottavina että myös pelottavina.

• ”Kiinnostusta ja pelkoa” (P)

• ”No vähän kuvottaa. Paitsi kun on kiinnostunut.” (P)

Lähde: Selin, H. 2009

20.12.2011

5

• Kuvaavaa poikien Internetin käytölle oli sen monipuolisuuksien tunnistaminen. Pojat ehdottivat, että Internetsivustoja hyödynnettäisiin omatoimiseen tiedonhankintaan, esimerkiksi tietystä seksuaalisuuteen liittyvästä teemasta.

• ”Käytäisiin jollain sivuilla” (P)

• ” Etsiä tietoa siihen liittyvistä asioista esim. murrosikään liittyvistä muutoksista” (P)

• ”katsoa videoita niin oppilaat saisivat oikean käsityksen asiasta” (P)

• ”Voisi näyttää kuvia ja jos opettaja on kertomassa seksuaalisuuteen liittyvää, niin voisi ehkä vähä etsiä lisätietoa” (P)

Lähde: Selin, H. 2009

• Alakoululaisten Tiedontarpeita ja toiveita

• 5 luokka:

• ”Kyl siit ihastumisesta ja rakastumisesta olis varmaan kiva jossain kirjas puhuu, kun sit kaikki luulee, et se on sitä, mitä Salkkareissa näytetään. Ei se oo oikeesti mitään semmosta. Ne koko ajan vaihtaa ja sit ku jotkut pikkuset kattoo, ne saa ihan väärän kuvan.”

• Lähde: Riikka Puusniekka (2004) Kummat on terveellisempiä omenat vai banaanit. Tutkimus 1., 3., 5. ja 6. luokkien oppilaiden terveyskäsityksistä, terveyteen liittyvistä kiinnostuksen kohteista, tiedonlähteistä ja toimiviksi kokemistaan opetusmenetelmistä. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos.

20.12.2011

6

• 6 luokka:

• ”Seksist ja terveydestä.”

• ”Sukupuolitaudeista.”

• ”Oikeesti on ihan turhaa puhua viidennellä murrosiästä, kun se ei havahduta.”

• ”Tunteista meillä ei oo mitään, ne olis just tärkeitä täs iässä.”

Riikka Puusniekka 2004

• 6 luokka:

• ”Mun mielest olis hyvä, et kaikki nää murrosikä ja nää puhuttasa tänä vuonna, et ku ens vuonna kun vaihdetaan luokkaa, on vähän nolompaa avata suuta kun ei tunne yhtään niitä ihmisiä.”

• ”Ja vähän noloo käsitellä ihan niinku melkein ventovieraiden kanssa noin intiimejä juttuja. Et on se kivempi tän porukan kaa, jonka kanssa on oltu ekalta asti.”

Riikka Puusniekka 2004

20.12.2011

7

Seksuaaliopetus osana terveystiedon opetusta

Terveystieto oppiaineena toteutus ja arviot seksuaaliopetuksen

tuntimääristä • Varhaiskasvatus

• Alakoulu 1-4 (ympäristö- ja luonnontieto)

• Alakoulu 5-6 (biologia/maantieto; fysiikka/kemia)

• Alakoulun seksuaaliopetus:

• 1 - 2 lk 3t; 3 - 4 lk 3t; 5 - 6 lk 6 t

Integroitu

20.12.2011

8

Terveystieto oppiaineena toteutus ja arviot seksuaaliopetuksen

tuntimääristä • Yläkoulu: oma oppiaine; 3 vuosiviikkotuntia (3 x 38 h)

• Seksuaaliopetusta 4 – 6 h / kurssi

• Toinen aste:

• Lukion kurssit: 1 pakollinen ja 2 syventävää kurssia (+ mahd. valinnaisia); seksuaaliopetusta 1-3 krt/ kurssi + integrointi

• Ammatillisen koulutuksen kurssit: 1 pakollinen (+ valinnaisia) (seksuaaliterveys sisältöalueena)

Opetussuunnitelmien perusteet ja perusopetuksen tuntijako ovat sivuilla:

• Terveysopetuksen jatkumo esiopetuksesta toiselle asteelle.

• Perusopetus:

• http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus

• Lukio:

• http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/lukiokoulutus

• Ammatillinen koulutus, osana yhteisiä opintoja:

• http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/ammatillisten_perustutkintojen_tarkistaminen/kaikille_yhteisia_osioita

20.12.2011

9

Terveystieto oppiaineen tavoitteet ja arviointi

• Lasse Kannas (2005, 32):”Terveyskasvatuksen päämäärät ja tavoitteet on syytä erottaa toisistaan. Terveyskasvatuksen ja myös terveystiedon opetuksen päämääränä, missiona, on terveysvoimavarojen lisääntyminen ja sairauksien ehkäiseminen sekä niitä tukevan terveyskäyttäytymisen omaksuminen. Konkreettisena opetuksen tavoitteena on terveysosaaminen, jolla luodaan edellytyksiä saavuttaa päämäärä.”

1/2

Terveystieto oppiaineen tavoitteet ja arviointi

• Opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2004, LOPS 2003) terveystiedon tavoitteeksi määritellään terveysosaaminen eli tiedot, taidot, itsetuntemus ja vastuu. Koulussa arviointi kohdistuu vain terveysosaamisen eri osa-alueiden sisältämien tavoitteiden saavuttamiseen, ei opiskelijoiden terveystottumuksiin. Yksilön terveyteen vaikuttavia tekijöitä on runsaasti (mm. perimä, elinympäristö, yksilöllinen vastustuskyky, koulutus, perheen sosioekonominen asema, sattuma, ikä, sukupuoli). Useat näistä tekijöistä ovat koulun ja opettajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.

2/2

20.12.2011

10

Lähde: Paakkari, O. 2009

Terveysosaaminen

• terveystaidot ovat toiminnallisia valmiuksia

• terveystaidot on eri asia kuin terveyskäyttäytyminen (vrt. uimataito ja uintiharrastus)

• käytännön terveystaidot, sosiaaliset taidot

• viestintätaidot • tunnetaidot • turvallisuustaidot • medianlukutaidot • tiedonhakutaidot

Terveystiedot Terveystaidot Terveysasenteet

ja -arvot

• valmiudet ja taidot hankkia, ymmärtää, tulkita ja omaksua terveystietoja ja –taitoja

• valmiuksia arvioida terveyskulttuurin piirteitä kriittisesti

• taitoja ja valmiuksia tunnistaa elimistön / psyyken viestejä ja toimia ko. tilanteissa

tarkoituksenmukaisesti

• arvopohdiskelu-valmiudet

• arvostukset • (terveys)herkkyys • itsetuntemus • vastuu

• ymmärrys terveyteen ja sairauteen liittyvistä asioista ja ilmiöistä: oikeiden käsitteiden käyttö

20.12.2011

11

hyvinvointi, mieliala, pelot, mielenterveys, toiveet, unelmat, tulevaisuus

faktatiedot kansanterveys, ravitsemustietous, turvallisuus, globaalit terveyshaasteet, ensiapu, työterveys, sosiaali- ja terveys- Palvelut, järjestöjen rooli terveyden edistämisessä…

erilaisuus kiusaaminen

ulkonäkö

murrosikä, elämänkulku, oma kasvu ja kehitys, seksuaaliterveys, seksuaali- ja sukupuoli- identiteetti

elämäntavat, valinnat; kaverien, ystävien, median merkitys

ihmissuhteet, sosiaaliset taidot, tunne- taidot,

terveystiedon sisällöt ovat usein nuorta askarruttavia asioita

Perusopetuksen opetussuunnitelman sisällöt, joita voi soveltaa

seksuaaliterveyteen (POPS 2004, 199)

Psyykkinen kasvu ja kehitys; itsetuntemus ja itsensä arvostaminen. Perhe ja sosiaaliset

suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino

Sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu

yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito

Nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus

Omasta terveydestä huolehtiminen

Seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit

Tavallisimmat tartuntataudit

Tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot,

vuorovaikutustaidot

Kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen

Lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva

lainsäädäntö

Keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ

20.12.2011

12

Tutkimusten mukaan (Kannas ym. 2009a, b): Terveystiedon sisällöt kiinnostavat valtaosaa peruskoulun

yläkoulun oppilaista. He kokevat oppineensa uusia ja tärkeitä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. He ovat myös saaneet valmiuksia pitää huolta omasta ja muiden terveydestä sekä ovat terveystiedon tuntien myötä pohtineet omaan hyvinvointiin liittyviä tekijöitä.

Lukiolaiset kokevat terveystiedon itselle tärkeänä ja

läheisenä oppiaineena, jonka puitteissa on mahdollista tarkastella terveyteen liittyviä asioita oman itsen, ympäröivän kulttuurin ja yhteiskunnan sekä globaaleista näkökulmista. Terveystieto on tärkeää myös tulevien ammattitoiveiden kannalta. Terveystiedon reaalikoe on erittäin suosittu, erityisesti tyttöjen keskuudessa.

20.12.2011

13

20.12.2011

14

Ylioppilastutkinto: terveystiedon kokeeseen osallistuneet 2007-2010

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

k2007 s2007 k2008 s2008 k2009 s2009 k2010

OP 2010

terveyden lukutaito

– ei ole kyse vain siitä, osaavatko yksilöt hankkia, omaksua tai soveltaa terveyttä koskevaa faktatietoa

vaan myös siitä,

– että erilaiset yhteisöt, joihin nuori kuuluu (perhe, vertaisryhmät) tuottavat nuorelle sosiaalista pääomaa, joka vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti siihen, keitä nuori uskoo, miten hän valikoi tietoa ja miten hän soveltaa sitä omaan elämään

Hoikkala ja Hakkarainen 2005

20.12.2011

15

Terveysosaamisen osa-alueet, terveystiedon oppimistavoitteet

Teoreettinen

tieto Käytännöllinen

tieto / taitot Eettinen vastuullisuus Kriittinen

ajattelu

Itsetuntemus

Lähde: Paakkari, L. & Paakkari, O. Health literacy as a

learning outcome in schools. Health Education 2012;2: (in

print)

Terveysosaamisen osa-alueet, terveystiedon oppimistavoitteet

1. Teoreettinen tieto

– Yleissivistävää tietoa terveysasioista: faktatietoa, teorioita, käsitteitä jne.

2. Käytännöllinen tieto eli taidot

– Perusterveystaidot: hampaiden pesu, liikenteessä toimiminen, EA-taidot jne.

– Tietoisia tai tiedostamattomia

3. Kriittinen ajattelu

– Asioiden väliset yhteydet, syy-seuraus –suhteet, argumentointi, jne.

4. Itsetuntemus

– Itsestä yleensä: kuvaileva ja kriittinen itserefletio: mitä minä ajattelen/miten minä toimin ja miksi minä ajattelen/toimin tällä tavoin

– Itsestä oppijana

– Tiedostamattomien rutiinien/ajatusten kirkastaminen

5. Eettinen vastuullisuus

– Eettinen reflektio: omien oikeuksien ja vastuiden tiedostaminen, tekojen/ajatusten vaikutus muihin, empatiakykyisyys

– Yhteisöllinen toimijuus

Paakkari & Paakkari (2011)

20.12.2011

16

1) TIEDOT JA TAIDOT

Terveystiedon oppimistavoitteet, oppiminen ja opettaminen; kolme erilaista lähestymistapaa

2) AJATTELUN TAIDOT

3) HENKILÖKOHTAISTA KASVUA JA VASTUUTA

Oppimisen kaikkiallisuus Koulu vain yksi monista oppimisen paikoista

Paakkari & Paakkari (2011)

1/2

Henkilökohtainen kasvu ja vastuullisuus

TAVOITE: Tukea henkilökohtaista kasvua ja eettisen

vastuullisuuden kehittymistä

• Opettajan rooli – pyrkii rakentamaan oppimistilanteesta ja

ilmapiiristä turvallisen, jotta oppilailla helppo ilmaista ajatuksiaan ja tuntemuksiaan

– on oppija itsekin

• Oppilaan rooli

– toista tukeva ja vastuullinen kanssaoppija, hienotunteinen

– eettinen ja kollektiivinen pohtija

• Tiedon luonne problemaattinen: – asiat myös tulkinnanvaraisia – tieto persoonallista, arvosidonnaista – oppilaiden omat ajatukset ja käsitykset

olennainen osa tunnilla käsiteltävää tietoa

– tieto yhdessä rakennettua

• Tiedon lähde – opettaja (opettajan käsitykset,

kokemukset, opetussuunnitelma) – oppilas (käsitykset, kokemukset,

kirjallisuudesta ym. haettu tieto)

• Oppiminen – muutosta ihmisenä (eettinen reflektio

muuttaa oppilasta ihmisenä, toisten ymmärrys lisääntyy jne.)

– kollektiivista merkitysten rakentamista

• Eettinen ja kollektiivinen reflektointi oleellisessa osassa – Onko toimintani eettisesti oikein ja

perusteltua suhteessa esim. muihin ihmisiin

– empatiakykyisyys – mitä ME (oppijat yhdessä) katsomme,

että on tärkeää

• Vuorovaikutuksen suunta – vastavuoroisuus kaikkien välillä

Paakkari L ym. 2011

2/2

20.12.2011

17

Terveystiedon opettajakoulutus

Terveystiedon opettajan kelpoisuus

Perusopetuksen luokilla 1-6 terveystietoa opettaa luokanopettaja.

Yläkoulussa ja lukiossa terveystietoa opettavien on suoritettava

terveystiedosta 60 op:n opintokokonaisuus. Esimerkiksi

Jyväskylän aineopinnoissa suoranaisesti seksuaalisuutta

käsitteleviä opintoja on 3 opintopistettä. Aihe tulee esille myös

didaktiikan kursseilla (I ja II) sekä opettajaharjoittelussa.

- Tulevilla opettajilla on hyvät tiedot seksitaudeista,

ehkäisymenetelmistä, raskaudenkeskeytyksestä sekä (osalla)

lapsen ja nuoren seksuaalisesta kehityksestä sekä didaktista

osaamista.

- Omien seksuaalisuuteen liittyvien käsitysten, asenteiden,

arvostusten ja mahdollisten kipupisteiden tunnistamista,

pohtimista ja mahdollisia vaikutuksia omaan opetukseen ei

käsitellä opettajaopinnoissa systemaattisesti.

20.12.2011

18

Terveystiedon opettajakoulutus – tilannekatsaus syksyllä 2011

• Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos: terveystiedon perus- ja aineopinnot

• Jyväskylän avoin yliopisto (perus- ja aineopinnot terveystiedossa), toimipisteet: Jyväskylä, Helsinki, Tampere

• Tampereen yliopisto, terveystiedon opettajan kelpoisuuden antavat opinnot osana kansanterveystieteen ja hoitotieteen opintoja

• Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus, terveystiedon opettajan kelpoisuuden antavat opinnot osana hoitotieteen opintoja, lisäksi Avoimessa yliopistossa

• Oulun yliopisto, Avoin yliopisto terveystiedon opettajan kelpoisuuden antavat opinnot

• Luokanopettajakoulutus: Terveystiedon didaktiikan lehtorit (eri nimikkeillä) OKL: Jyväskylä, Turku, Oulu

JYÄSKYLÄN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN LAITOS

Terveystiedon opettajan kokonaisosaaminen, Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen terveystiedon opettajankoulutus

Terveystiedon opettajan kokonais-

osaaminen

Tutkiva ote

Sisällöllinen aineenhallinta

Pedagoginen ja didaktinen osaaminen, vuorovaikutus-osaaminen

Eettinen osaaminen

Itsetuntemus

Oppilaan-tuntemus

Toiminta-ympäristön tuntemus

20.12.2011

19

Haasteita koulun seksuaaliopetukselle

• koulu tulkintakehikkona

• virallinen, epävirallinen ja

fyysinen koulu

•nuorten kulttuurisen tiedon ja

ennakkokäsitysten

purkaminen

•koulussa ei rakenneta vain

tietoa vaan myös oppilaiden

identiteettiä ja käsitystä

itsestä yhteisön jäsenenä;

onko kaikilla oppilailla tähän

yhtäläiset mahdollisuudet?

Kiitos !