maol-opas koulukohtaisen opetussuunnitelmatyön avuksi · 2006. 9. 7. · valinnaisuus kapeni uuden...

Pedagoginen valiokunta 2003

MAOL-opaskoulukohtaisen

opetussuunnitelmatyönavuksi

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry

1

Sisällysluettelo

1. Esipuhe...................................................................................................................................3

2. Vanha ja uusi tuntijako ja niiden erot..........................................................................4

2.1. Perusopetuksen tuntijako.........................................................................................................4

2.1.1. Valtioneuvoston päätös peruskoulun tuntijaosta 2002............................................................. 4

2.1.2. Valtioneuvoston päätös peruskoulun tuntijaosta 1993............................................................. 5

2.1.1. Vanhan ja uuden tuntijaon erot ja sen seuraukset ................................................................... 6 Kuka opettaa milläkin luokka-asteella................................................................................................................. 7 Valinnaisuus............................................................................................................................................................ 7

2.2. Lukion tuntijako.......................................................................................................................8

2.2.1. Valtioneuvoston päätös lukion tuntijaosta 2003 ....................................................................... 8

2.2.2. Vanhan ja uuden tuntijaon erot ja sen seuraukset ........................................................................ 9

3. Matematiikka – peruskoulu 6.-9. luokat....................................................................10

3.1. Matematiikan opetussuunnitelma uudistus ..........................................................................10

3.2. Arviointi ja hyvänosaamisen kriteerit ...................................................................................11

3.3. Aihekokonaisuudet.................................................................................................................12

3.4. Opetussuunnitelma esimerkki ...............................................................................................13

3.4.1. Tavoitteet .................................................................................................................................... 13

3.4.2. Työtavat ...................................................................................................................................... 13

3.4.3. Sisällöt, kriteerit ja aihekokonaisuudet ................................................................................... 14

3.4.4. Valinnaiskursseja....................................................................................................................... 19

4. Peruskoulun ja lukion niveltäminen matematiikassa............................................19

5. Matematiikka - lukio........................................................................................................19

5.1. Matematiikan pitkä oppimäärä..............................................................................................19

Soveltavat kurssit ja niiden sisällöt...................................................................................................21

5.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä..............................................................................................22

Syventävät kurssit ja niiden sisällöt..................................................................................................23

6. Fysiikka ja kemia – peruskoulu ................................................................................................24

6.1. Fysiikan ja kemian opetussuunnitelma uudistus (muutokset ym.)......................................24

6.2. Arviointi ja hyvän osaamisen kriteerit ..................................................................................24 Hyvän osaamisen kriteerit ....................................................................................................................................... 24 Arviointi................................................................................................................................................................... 27



2

6.4. Valinnaiskursseja...................................................................................................................28

6.5. Lisätunnin sijoittaminen eri vuosiluokille ............................................................................28

7. Fysiikka – lukio..................................................................................................................29

7.1. Fysiikan opetussuunnitelma uudistus...................................................................................29

7.2. Arviointi ..................................................................................................................................30


8. Kemia - lukio......................................................................................................................33

8.1. Kemian opetussuunnitelma uudistus ....................................................................................33


8.3. Arviointi ..................................................................................................................................40


9. Tietotekniikka valinnaisaineena - peruskoulu.........................................................49

9.1. Tietotekniikan opetus muutoksessa.......................................................................................49

9.2. Mitä peruskoulun päättävän oppilaan tulisi osata tietotekniikasta .....................................50

9.3. MAOL:n malli (kursseja).......................................................................................................50

9.4. Arviointi ..................................................................................................................................51

9.5. Aihekokonaisuudet ja TVT....................................................................................................51

9.6. Oppimisympäristöt..................................................................................................................51

10. Tietotekniikka – lukio......................................................................................................52

10.1. Tietotekniikka oppiaineena................................................................................................52

10.2. Mitä lukion päättävän oppilaan tulisi osata tietotekniikasta............................................52

10.3. Ehdotuksia kurssien sisällöistä..........................................................................................53

10.4. Arviointi ..............................................................................................................................55

10.5. Aihekokonaisuudet.............................................................................................................55 LIITE 1: Esimerkki alaluokkien fysiikan ja kemian välineluettelosta LIITE 2: Esimerkki peruskoulun fysiikan ja kemian OPSista(Oulu) LIITE 3: Esiumerkki peruskoulun matematiikan OPSista (Oulu) LIITE 4: Esimxerkki peruskoulun matematiikan, fysiikan ja kemian OPSista (Vantaa)


3

1. Esipuhe Matemaattisten aineiden opettajien liiton toiminnan päämääränä on sekä tasokas jäsenpalvelu että mate-maattis-luonnontieteellisen opetuksen ja osaamisen tason turvaaminen. Liitto pyrkii tukemaan opettajia niin opetussuunnitelmatyössä, monipuolisten opetusmenetelmien käytössä kuin arvioinnissakin. Liitto teki jo edellisen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä vuonna 1993 OPS-oppaan, jossa purettiin valtakunnallisen koulutuspolitiikan linjaukset käytännön tasolle. Tämä opas sai vuonna 1997 jatko-osakseen julkaisun Näe ja tee, askel parempaan opetukseen. Tässä julkaisussa keskityttiin koulua silloin kosketta-neisiin muutoksiin: didaktisiin menetelmiin, valinnaiskurssien esittelyihin ja arviointiin. Julkaisussa esiteltiin myös integroinnin suomat mahdollisuudet opetuksen kehittämiselle. Oppiaineemmehan sopivat erityisen hyvin aihekokonaisuuksien osiksi, sekä silloisten että uusien. Tämä julkaisu on siis edelleen hyvin käyttö-kelpoinen koulukohtaisia opetussuunnitelmia tehtäessä ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetusta kehitettäessä. Valtioneuvosto antoi vuonna 2002 asetuksen uusista perusopetuksen ja lukion tuntijaoista, jonka jälkeen opetussuunnitelmatyö käynnistyi uudelleen niin liitossa kuin kouluissakin. Tästä syystä MAOLin peda-goginen valiokunta ja hallitus päättivät tehdä uuden OPS-oppaan tueksi opettajille koulukohtaisia opetus-suunnitelmia laadittaessa. Uusi perusopetuksen ja lukion tuntijako toi lisätunteja matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin. Tämä antaa meillä entistä paremmat mahdollisuudet ylläpitää suhteellisen korkeaa osaamisen tasoa näissä oppiaineissa. Toivottavasti kykenemme, esimerkiksi valinnaisuuden kautta, tarjoamaan riittäviä haasteita myös matemaat-tisesti lahjakkaimmille oppilaille. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ovat nyt normiluontoiset. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjattujen opetussuunnitelmien tavoitteiden tulee kaikkinensa näkyä koulun arjessa. Opetussuunnitelma ei ole muodol-lisuus, vaan tarkka kuvaus siitä, miten koulussa toimitaan. Koulukohtainen opetussuunnitelma on varsin laaja asiakirja. Siinä tulee esitellä koulun arvot, toiminta-aja-tus, opetuksen tavoitteet, paikallinen tuntijako sekä ainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt. Sen lisäksi opetus-suunnitelmassa tulee olla ratkaisut aihekokonaisuuksien toteuttamiseksi sekä koulun tietostrategia. Kunnat ja koulut on täten velvoitettu laatimaan myös omat tietoja viestintätekniikan strategiansa. Koulujen osalta tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista suunnitelmaa tietoja viestintätekniikan ja sen sovellusten käytöstä opettajan työvälineenä, oppimisen välineenä sekä opetuksen integroinnissa. Tämän strategian toteuttaminen on kouluille suuri haaste, sillä uuden tekniikan on määrä ulottua kaikkien oppiaineiden opetukseen. Tämä OPS-opas tarjoaa virikkeitä ja apua opettajille koulukohtaisen opetussuunnitelman laatimisessa. Oppaaseen liittyy myös koulutusta, joka tällä kertaa toteutetaan kerhojen toimesta. Sitä ennen kerhojen edustajat saavat koulutusta kerhojen puheenjohtajien neuvottelupäivillä 21.–22.11.2003. Viesti-kapula annetaan näin paikallisille kerhoille, jotka vuorostaan vievät tietoa ja taitoa eteenpäin alueensa MAOL-opettajille. Toivomme, että tämän työn tuloksena Suomessa saadaan matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin sellaiset koulukohtaiset opetussuunnitelmat, joiden avulla matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen voidaan turvata Toivotan parhainta menestystä kerhojen ja opettajien opetussuunnitelmatyölle! Vantaalla 15.11.2003 Pentti Parviainen puheenjohtaja


4

MAOL ry

2. Vanha ja uusi tuntijako ja niiden erot

2.1. Perusopetuksen tuntijako Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä tuntijaosta 20.12.2001. Uusi asetus astui voimaan 1.8.2002. Tuntijako on mahdollista ottaa käyttöön sen jälkeen, kun opetushallitus on hyväksynyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Tämä tapahtuu vuoden 2003 loppuun mennessä. Valtioneuvoston tarkoi-tuksena oli, että 1. – 2. -luokilla uusiin opetussuunnitelmiin voidaan siirtyä 1.8.2002. Liian tiukan aikataulun vuoksi 1. ja 2. vuosiluokalla uuden tuntijaon mukaiset opetussuunnitelmanperusteet otettiin kokeilukouluissa käyttöön 1.8.2003. Muilla vuosiluokilla uusiin opetussuunnitelmiin siirrytään mahdollisimman pian tämän jälkeen, kuitenkin niin, että kaikilla opetuksen järjestäjillä on oltava uudet opetussuunnitelmat käytössä vii-meistään elokuussa 2006. Monet kunnat ottavatkin uudet tuntijaot yläkouluissa käyttöön asteittain, jolloin seitsemännellä vuosiluokalla siirrytään uuteen tuntijakoon 1.8.2004 alkaen. Näin uusi tuntijako tulee perus-kouluasetuksen mukaisesti voimaan koko peruskoulussa syksyllä 2006.

2.1.1. Valtioneuvoston päätös peruskoulun tuntijaosta 2002 Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksenvähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (vuosi-viikkotunti = 38 oppituntia). Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 14 14 14 42

A-kieli - - - - - - - - - - - -

8 8 16

B-kieli - - - - - - - - - - - -

6 6

Matematiikka 6 12 14 32

Ympäristöoppi

Biologia ja maantieto 9 3 7

Fysiikka ja kemia 2 7

Terveystieto 3

31

Uskonto/Elämänkatsomustieto 6 5 11

Historia ja yhteiskuntaoppi - - - - - - - - - - -

3 7 10

Musiikki 4- 3-

Kuvataide 26 4- 30 4-

Käsityö 4- 7-

Liikunta 8- 10-

56

Kotitalous - - - - - - - - - - - -

3 3

Oppilaanohjaus - - - - - - - - - - - -

2 2

Valinnaiset aineet (13) 13

Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222

Vapaaehtoinen A-kieli - - - - - - - - - - - -

(6) (6) (12) - - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä ( ) = Opetetaan valinnaisena


5

2.1.2. Valtioneuvoston päätös peruskoulun tuntijaosta 1993 Peruskoulun ala-asteella tuntijako: Oppiaine Vähimmäisviikkotunnit Äidinkieli 32- Ala-asteelta alkava kieli (A-kieli) 8- Vapaaehtoinen kieli 4- Matematiikka 22- Biologia, maantieto, ympäristöoppi ja kansalaistaito 15- Uskonto/elämänkatsomustieto 8- Historia 3- Taide- ja taitoaineet 44- Musiikki 6- Kuvaamataito 6- Käsityö 8- Liikunta 12-

Peruskoulun yläasteella tuntijako: Oppiaine tai aineryhmä Yhteisten aineiden vähimmäisviikkotunnit Äidinkieli 8- Kielet (A-kieli) 8- (B-kieli) 6- Matematiikka 9- Biologia, maantieto 7- Fysiikka, kemia 6- Uskonto/elämänkatsomustieto 3- Historia, yhteiskuntaoppi 6- Musiikki 1- Kuvaamataito 2- Kotitalous 3- Käsityö, tekninen työ ja tekstiilityö 3- Liikunta 6- Oppilaanohjaus 2- Yhteiset oppiaineet vähintään 70 Valinnaiset oppiaineet enintään 20


6

2.1.1. Vanhan ja uuden tuntijaon erot ja sen seuraukset Pentti Parviainen

Perusopetuksen uusi tuntijako on tehty koko peruskoulua varten. Tunteja ei ole jaettu eri vuosiluokille, vaan kuntien tai peräti koulujen tehtävänä on oppiaineitten tuntien jakaminen eri luokka-asteille pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Tuntijakoon on sisällytetty eri oppiaineille nivelkohdat. Näihin nivelkohtiin, jotka on johdettu oppiaineen sisäisestä logiikasta, on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty hyvän osaamisen taso. Matematiikassa toinen nivelkohdista on viidennen ja kuudennen vuosiluokan välissä, fysiikassa ja kemiassa se on kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan välissä ja esim. taitoja taideaineiden ainoa nivelkohta on neljännen ja viidennen vuosiluokan välissä. Tuntijako toi lisätunteja äidinkieleen, matematiikkaan sekä historia ja yhteiskuntaoppiin. Lisäksi perus-kouluun tuli uusi oppiaine, terveystieto, jonka tunneista peräti kolme tuntia on sijoitettu vuosiluokille 7-9. Nämä lisäykset aiheuttivat huomattavan valinnaisainetarjonnan kaventumisen. Valinnaisaineita jäi koko peruskouluun 13 vuosiviikkotuntia. Fysiikan ja kemian opetuksen osalta tuntijaossa tapahtui kaksi ratkaisevaa muutosta: fysiikka ja kemia tuli viidennelle ja kuudennelle vuosiluokalla omaksi oppiainekseen ja yksi luonnontieteiden tunti siirrettiin ala-luokilta yläluokkien fysiikkaan ja kemiaan. Tuntijaossa on huomioitu Opetushallituksen LUMA -talkoiden tavoitteet ja tulokset. Matemaattisluonnontieteellisen osaamisen tason turvaaminen tulee samoin ottaa huo-mioon, kun kunnat tai koulut sijoittavat eri oppiaineiden tunteja eri vuosiluokille. Mate-matiikkaa tulisi vuosiluokilla 7-9 olla yhteensä 11 tuntia (taulukko). Tällä tuntien tasaisella sijoittamisella eri vuosiluokille voitaisiin valtioneuvoston asettama tavoite matematiikan osaamisen tasosta peruskoulussa saavuttaa. Ratkaisu antaisi myös peruskoulunsa päättäville oppilaille hyvän pohjan jatko-opintoihin sekä lukiossa että muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Minimimäärä matematiikan tunteja vuosiluokille 7-9 on 10 tuntia (taulukko). Tämä tuntimäärä ei kuitenkaan takaa sitä, etteikö esi-merkiksi lukiossa enää jouduttaisi järjestämään matematiikan opiskelijoille ns. matematiikan nollakurssia. Vuosiluokilla 5-6 tuntijako määrittelee fysiikan ja kemian oppiaineeksi ilman fysiikan ja kemian välille vedettyä ainerajaa. Nivel 5-6 luokkien ja 7-9 luokkien osalta on kirjoitettu opetussuunnitelmien perusteisiin selkeästi. Jotta opetus jatkuu alaluokilta yläluokille joustavasti, on opetussuunnitelmissa paneuduttava juuri tähän nivelkohtaan. Peruskoulun tuntijako siirsi fysiikkaan ja kemiaan yläluokille yhden lisätunnin. Tuntijaossa sen enempää kuin opetussuunnitelman perusteissakaan ei millään tavoin määritellä, miten kyseinen lisätunti käytetään. Tämän päättäminen jää joko kunnan tai koulun tasolle. Viimeistään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa on määriteltävä, jakaantuvatko yläluokkien tunnit molempien aineiden kesken tasapuolisesti vai paino-tetaanko joko fysiikkaa tai kemiaa. Tasapuoliseen jakoon päädyttäessä on monia mahdollisuuksia jakaa fysiikan ja kemian vuosiviikkotunnit eri luokka-asteille. Vaihtoehtona lisätunnin käytölle on myös fysiikan ja kemian integroiva kurssi. Nykyisen tuntijaon käytännön soveltamisessa on muodostunut ongelmaksi se, että useimmissa perus-kouluissa kemiaa ei opiskella päättöluokalla. Tämä on haitannut kemian jatko-opiskeluja erityisesti lukiossa. Jotta molempien aineiden jatko-opiskelu helpottuisi, olisi sekä fysiikkaa että kemiaa syytä opiskella ylä-koulun kaikilla luokka-asteilla.

Taulukko

Aine 6 7 8 9Matematiikka 3 3 4 4taiMatematiikka 4 3 3 4

Valinnaisaineet 2 5 6


7

Kuka opettaa milläkin luokka-asteella Tuntijaossa esitetyt eri oppiaineiden nivelkohdat eivät jaa peruskoulua ala- ja yläluokkiin. Kyseiset nivel-kohdat on johdettu oppiaineen sisäisestä logiikasta. Täten ne myös tavallaan määrittelevät aineopetuksen alkamisen. Esimerkiksi matematiikan osalta perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet toteavat, että vuosiluokkien 6-9 opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien perus-valmiuksien tarjoaminen. Näihin perusvalmiuksiin kuuluu muun muassa arkipäivän matemaattisten ongel-mien mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. Juuri tämä on oppiaineen hallitsevan asiantuntijaopettajan tehtävä. Kun tehdään päätöksiä opettajista, on syytä huomioida kelpoisuusehdot sekä nivelkohtiin määritelty hyvän osaamisen taso. Opetuksesta tulee vas-tata sen opettajan, joka vastaa myös osaamisen tasosta kussakin nivelkohdassa. Uuden asetuksen 2§ määrittelee opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet: peruskoulun yhtenä tehtävä on lasten ja nuorten kasvatukseen osallistuminen. Asetuksen 3§ taas korostaa tarpeellisten tietojen ja taitojen merkitystä. Sen toisessa momentissa todetaan esimerkiksi tavoitteena olevan, että oppilaat oppivat matemaattisen ajat-telun ja matematiikan soveltamisen perusteita sekä hallitsevat tietoja viestintätekniikkaa. Tämä antaa valtuudet vaatia kuntia laatimaan matemaattisissa aineissa pedagogisesti mielekkään ja oppi-laiden oppimista edesauttavan tuntijaon sekä käyttämään opetuksessa opetusaineensa hallitsevia ja kyseisissä aineissa kelpoisia opettajia jo riittävän varhaisessa vaiheessa. Kouluja se velvoittaa tarjoamaan valinnais-aineena tietotekniikkaa sekä matematiikan, fysiikan ja kemian syventäviä kursseja.

Valinnaisuus Valinnaisuus kapeni uuden oppiaineen, terveystiedon, johdosta huomattavasti. Peruskouluun jäi valinnais-aineita vain 13 tuntia. Tämä väheneminen aiheuttaa ongelmia monille nykyisille valinnaisaineille. Tästä syystä on huolehdittava siitä, että kunnissa ei siirretä osaa näistä vähistä tunneista alaluokille. Erityisesti hankala tilanne syntyy, jos kouluissa tulkitaan valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita virheellisesti niin, ettei tietotekniikkaa enää voisi opettaa valinnaisaineena. Tämä väärä käsitys on ehdot-tomasti torjuttava. Valtioneuvoston asetuksessa, joka määrittelee perusopetuksen tuntijaon, sanotaan, että valinnaisina aineina voidaan opettaa kaikille yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä sekä tietotekniikkaan liittyviä aineita. Koulukohtaisilta valinnaisainetarjottimilta voi siis edelleen löytyä kursseja niin matematiikasta, fysiikasta, kemiasta kuin tietotekniikastakin. Tietotekniikka on vahvasti esillä myös aihekokonaisuuksissa, jotka ovat keskeinen käsite uusissa valta-kunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Opetussuunnitelman normiluonteisuuden takia ne eivät ole suosituksia vaan velvoitteita. Tietotekniikan opetusta siis edelleen koulussa tarvitaan, samoin kuin ohjel-moijia ja muita tietotekniikan osaajia suomalaisessa yhteiskunnassa. Oppilaille vapaaehtoinen A-kieli vienee yläluokkien valinnaisainekiintiöstä kuusi tuntia, vaikka se on tunti-jaossa merkitty oppilaille yhteisten vähimmäistuntien ulkopuolelle. Vapaaehtoisen kielen tunnit voidaan ottaa myös tuntikiintiön valinnaistuntien minimimäärästä, 13 tunnista. Todennäköisesti kunnat tulevat käyt-tämään tätä mahdollisuutta hyväkseen. Koulujen tarjoamat valinnaiskurssit on syytä suunnitella huolella. Tietotekniikan ja matemaattisten aineiden syventäviä kursseja toteutuu kouluissa tällä hetkellä merkittävän paljon. Niistä ei kannata luopua. Jotta muillakin oppiaineilla kuin taitoja taideaineilla ja kielillä säilyy mahdollisuus valinnaisiin opintoihin, on erityisesti päättöluokalle varattava tuntijakoon riittävä määrä valinnaistunteja. Tästä syystä valinnais-tuntienkaan määrällä (taulukko) ei kovin paljoa voi varioida oppiaineiden tunteja eri vuosiluokille jaettaessa.


8

2.2.Lukion tuntijako Irma Iho

2.2.1. Valtioneuvoston päätös lukion tuntijaosta 2003 Lukion uusi tuntijako Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako on seuraava: Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Valtakunnalliset syventävät kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) 6 2 perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) 5 2 muut kielet 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 Musiikki 1-2 3 Kuvataide 1-2 3 Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit 47-51 Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75


9

2.2.2. Vanhan ja uuden tuntijaon erot ja sen seuraukset Valtioneuvosto antoi asetuksen lukion yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä tuntijaosta marraskuussa 2002. Asetus on astunut voimaan 1 päivänä elokuuta 2003. Tämän päätöksen mukaan laadittua opetussuunnitelmaa voidaan noudattaa sen jälkeen, kun opetushallitus on päättänyt opetussuunnitelman perusteista ja käyttöönottoaikataulusta. Nyt päätökset on lukion osalta opetushallituksessa tehty ja uudet opetussuunnitelmat ja tuntijako otetaan käyttöön 1 elokuuta 2005. Tuntijaon rakenne säilyi likimain ennallaan. Edellisessä tuntijaossa annettiin kullekin oppiaineelle syventävien kurssien minimimäärä eikä tehty eroa koulukohtaisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista. Nykyinen tuntijako antaa valtakunnallisten syventävien kurssien määrän. Lisäksi koulutuksen järjestäjä voi päättää koulukohtaisista syventävistä kursseista sekä soveltavista kursseista. Syventävien ja soveltavien kurssien määritelmät säilyivät ennallaan samoin opiskelijan minimikurssimäärä lukiossa sekä syventävien kurssien minimimäärä. Kurssimäärissä tapahtui seuraavia muutoksia.

Opiskelijalle Syventävät pakolliset valtakunnalliset kurssit kurssit vanha uusi vanha uusi Äidinkieli ja kirjallisuus 6 6 2 3 Biologia 2 2 2 3 Kemia 1 1 3 4 Filosofia 1 1 2 3 Psykologia - 1 5 4 Historia 5 4 3 2 Yhteiskuntaoppi - 2 - 2 Terveystieto 1 1 2 2 Opinto-ohjaus 1 1 - 1 Historia ja yhteiskuntaoppi jaettiin eri oppiaineiksi. Edellisen tuntijaon mukaiseen historian tuntimäärään nähden historia/yhteiskuntaoppi saivat lisää sekä pakollisen että syventävän kurssin. Psykologian yksi syventävä kurssi muutettiin pakolliseksi. Liikunta ja terveystieto jaettiin eri oppiaineiksi. Vuoden 1993 tuntijakoon verrattuna terveystietoon tuli kahden syventävän kurssin lisäys, mutta tämä lisäys tehtiin jo aiemmin vaivihkaa. Syventävien kurssien määrään tuli yhden kurssin lisäys edellä mainittujen lisäksi äidinkielessä ja kirjallisuudessa, biologiassa, kemiassa, filosofiassa ja opintojen ohjauksessa. Lukion tuntijakopäätös ei tuonut suuria muutoksia. Näin ainakin sanotaan. Opiskelijan lukujärjestyksessä muutos kuitenkin näkyy. Pakollisten kurssien lisäykset vaikeuttavat vahvasti valinnaisuuteen perustuvien oppiaineiden asemaa. Yhden syventävän kurssin lisäys kemian oppimäärään oli toivottu ja perusteltu. Toivottavasti tätä etua ei syö se, että opiskelijoille on tarjolla koko ajan suurempi syventävien kurssien


10

valikoima. Voi käydä, että fysiikkaa ja kemiaa tulevaisuudessa opiskelee yhä pienempi joukko. Se on jo nyt hälyttävän pieni. Jos opiskelija suorittaa lukion perinteisessä ajassa, hän opiskelee viisijaksojärjestelmässä liki neljä pakollista kurssia keskimäärin jokaisessa jaksossa. Useimmat opiskelijat valitsevat pitkän kielen ja ruotsin lisäksi yhden lyhyen kielen, eikä kahden pitkän kielen opiskelijakaan ole harvinaisuus. Tuntijakoon on kirjoitettu velvollisuus taata mahdollisuus opiskella vierasta kieltä myös valinnaisena aineena. Kansainvälistyvässä maailmassa tämä on hyvä asia, mutta kaventaa opiskelijan mahdollisuutta valita matematiikan, fysiikan ja kemian syventäviä kursseja soveltavista kursseista ja koulukohtaisista syventävistä kursseista puhumattakaan. Erityisesti tietotekniikan opiskelumahdollisuudet kapenevat. Tosin asetuksen neljännessä pykälässä sanotaan, että tavoitteena on, että opiskelijalla on hyvät tietoyhteiskuntataidot. Tämä voidaan kuitenkin tulkita pinnallisesti. Syvälle meneviäkin kursseja pitäisi tarjota. Ohjelmointitaitojen puutetta valitetaan jo nyt. Paikallisia opetussuunnitelmia valmistelevissa työryhmissä MAOLilaiset jäsenet joutuvat tekemään edunvalvontatyötä entistä enemmän. Olisi hyvä päästä selkeään sopimukseen vuorotteluperiaatteista koulukohtaisten kurssien tarjonnassa niin, että MAOL-aineilla olisi vahva asema. Matematiikka ja fysiikka vaativat kokoavan kurssin ja kemiassakin se on tarpeellinen. Kemia tarvitsee laborointikurssin ja sellainen on fysiikassakin suositeltava. Tietotekniikan opetuksen asema on turvattava. Tässä on haastetta riittävästi. Opettajien erityisosaamista pitäisi voida hyödyntää, samoin ulkopuolista asiantuntemusta. Koulukohtaisille syventäville ja soveltaville kursseille löytyy paljon rakennusaineksia, niitä tarjoavat myös aihekokonaisuudet. Opiskelijat tuskin venyttävät opiskeluaikaansa matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opiskelun takia. Yleensä se tapahtuu, harrastusten, työssäkäynnin tai jonkun muun syyn takia. Jos tarjolle laitetaan joka vuosi rinnalle kaikki mahdollinen, opiskelijoille voi tulla houkutus mennä siitä, mistä aita on matalin ja vaativien aineiden kursseja ei valita. Herää kysymys, voiko tuntijaon kurssimäärät kasvaa rajattomasti. Onko opiskelija lukiossa jo nyt liian suuressa valintojen viidakossa, kun käytännössä opiskelijan lukujärjestykseen ei valinnaisuutta kovin paljoa mahdu.

3. Matematiikka – peruskoulu 6.-9. luokat

3.1. Matematiikan opetussuunnitelma uudistus Helena Tuomainen

Tuntijaossa perusopetuksen matematiikkaan yläluokille on lisätty yksi viikkotunti, mutta sisällöt ovat suun-nilleen entisen laajuiset. Tarkoitus on syventää oppilaan oppimista. Tärkeintä on oppimisen laatu. Opetuksen pääpaino on ajattelun kehittämisessä ja ajattelumallien oppimisessa. Matematiikan opetus velvoitetaan ete-nemään systemaattisesti. Eri osioissa korostetaan, että ydintehtävä on käsitteiden muodostaminen ja raken-taminen. Erilaisten oppilaiden tukemiseksi on selvennetty käsitteiden eri ilmenemismuotojen merkitystä opetuksessa ja kommunikaatiossa. Opetussuunnitelmissa on lisätty geometrian osuutta siten, että geometrista ajattelua hyödynnetään muissa matematiikan osa-alueissa, mm. lausekkeiden ja polynomien laskutoimitukset pohjustetaan piirin, pinta-alan ja tilavuuden ymmärtämisen avulla. Oppimistilanteiden ja opiskelun luonnetta kuvaavat kohdat on poistettu. Selitysosia ei ole, vaan opetus-suunnitelma on normi, jota on noudatettava. Ymmärtämistä ja ajattelun merkitystä on korostettu, mutta sen sijaan mekaanista laskemista ja algoritmien ulkoa oppimista on vähennetty. Ongelmanratkaisun korostamista on vähennetty ja sen sijaan on korostettu matemaattisten perustaitojen oppimista ennen ongelmanratkaisua. Matematiikan opetus etenee jatkumona esiopetuksesta lähtien. Joitakin sisältöjä on siirretty alkamaan pohjustamisen muodossa jo aiemmin. Kokonaisuudessaan on pyritty löytämään tasapaino kolmen suuren matematiikan osa-alueen välille; algebrallinen ajattelu, geometrinen ajattelu ja stokastinen ajattelu ja toteut-tamaan sitä koko perusopetuksen ajan.


11

3.2. Arviointi ja hyvänosaamisen kriteerit Pentti Parviainen

Arviointi on matemaattisten aineiden kehittämisen avainkysymyksiä. Ongelmalliseksi sen tekevät arvioinnin erilaiset vaatimukset jatko-opintokelpoisuuden suhteen ja oppijoiden yksilöllisyyden korostuminen. Arviointi ei myöskään ole pelkästään oppilaiden arvostelua vaan siihen liittyy oppilaitosten omaleimaisuuden lisääntyminen ja jatkuva toiminnan kehittäminen. Arvioinnin avulla kehitystä pyritään hallitsemaan ja suun-taamaan oikeisiin kohteisiin. Oppilasarvioinnin perusteena ovat oppilaitosten kasvatus- ja opetustyölle asetetut valtakunnalliset ja kunta-kohtaiset tavoitteet. Arviointipalautteen tehtävänä on tukea oppilaan oppimisprosessin edistymistä ja omien kykyjen ja taitojen tunnistamista. Monipuolisiin menetelmiin perustuva oppilasarviointi antaa myös opetta-jalle palautetta tavoitteiden toteutumisesta sekä aineistoa oman työn arviointiin. Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa arviointi jaetaan kahteen eri osaan: arvi-ointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin. Näillä arvioinnin muodoilla on erilaiset tehtävät. Opintojen aikainen arviointi perustuu oppilaan omaan oppimis- ja kasvamisprosessiin. Sen tulee tukea ja ohjata oppilasta myönteisellä tavalla koulun perustehtävien ja opetussuunnitelman suunnassa. Sen tulee perustua monipuoliseen näyttöön. Tämä tarkoittaa, että oppilaan arvioinnin ei tule jäädä pelkästään kirjal-listen koetulosten varaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Arvioinnissa on siis otettava huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia, vaikka sitä voidaan arvioida myös erikseen. Oppilaan arvosanan muotoutumisesta voi kuvata viereisen kuvan kaaviolla. Vuosi-luokkien edetessä ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen kasvaa osaamisen kriteerien suhteellinen osuus arvosanassa työskentelyn arviointiin verrattuna. Näin arvioinnissa voidaan lähestyä päättöarviointia, missä hyvän osaamisen kriteerit on huomioitu ja arvosana perustuu monipuoliseen näyttöön. Päättöarvioinnissahan työskentelyn arvioinnin tulee sisältyä oppiaineen arvosanaan siten, että siinä on huomioitu oppiaineen kriteerien sisältämät työskentelytaidot.

Oppilaan tulee itse voida asettaa opinnoilleen realis-tiset tavoitteet, ymmärtää kurssin arvosanan muo-toutuminen ja sitä kautta myös päättöarvosanan muodostuminen. Tässä oppilasta auttaa itsearviointi. Se on perusopetuslain velvoittama arviointimuoto, jolla ohjataan ja kannustetaan oppilaan opiskelua. Oppilasarvioinnin yhtenä perustehtävänä on myös oppilaan itsearviointikyvyn kehittäminen. Itsearvioinnissa voidaan käyttää kuvan mukaista lomaketta, jonka avulla oppilas arvioi omaa osaa-mistaan kriteeristön tavoitteiden mukaisesti. Samalla hän voi myös asettaa itselleen numeeriset tavoitteet kyseisestä kurssista, koska osaamisen tavoitteet on sanallisesti määritelty samalla tavalla kuin päättö-arvosanojen numerot.

Osaamisen kriteerit

Työskentely Arvosana

Vuosiluokat

Kirjainlaskentaa

Itsearviointi

Osa

an e

rinom

aise

sti

Osa

an k

iitet

tävä

sti

Osa

an h

yvin

Osa

an ty

ydyt

tävä

sti

Osa

an k

ohta

lais

esti

Osa

an v

älttä

väst

i

Osa

an h

eiko

sti

Osaan laskujärjestyssäännöt.

Osaan käsitellä murtolausekkeita.

Osaan soveltaa laskujärjestyssääntöjä kirjainlausekkeissa.

Osaan sulkeiden käytön ja laskutoimitusten keskinäiset yhteydet.

jne.


12

Esimerkiksi arvio osaan hyvin vastaa arvosanaa kahdeksan. Ajoittaiset opettajan ja oppilaan väliset keskustelut selkeyttävät lisäksi tavoitteiden asettelua ja osaamisen tason mittausta. Tästä on apua myös opettajalle hänen siirtyessään opintojen aikaisesta arvioinnista päättöarviointiin. Päättöarvioinnin tehtävänä on antaa oikeudenmukainen mahdollisuus jatko-opintoihin. Tämän arvioinnin on siis oltava kansallisesti vertailukelpoista. Sen on perustuttava valtakunnallisiin opetuksen tavoitteisiin. Tästä syystä kaikkien yhteisten oppiaineiden nivelkohtiin on laadittu kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta. Valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet toteavat päättöarvioinnista seuraavaa: Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perus-opetukselle asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailu-kelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8–9. Päättöarvosanaan vaikuttaa siis oppilaan osaaminen vain 8. ja 9. vuosiluokalla. Tämä ratkaisu pohjautuu rajaukseen, jonka mukaan opintojen aikainen arviointi keskittyy vuosiluokille 1-7 ja päättöarviointi 8. ja 9. vuosiluokalle. Asiaan vaikuttaa myös päätös, jonka mukaan numeroarvosteluun ei välttämättä tarvitse siirtyä ennen kuin kahdeksannella vuosiluokalla. Oppilaan arviointia tukeva kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta kattaa kuitenkin jokaisen oppiaineen koko edeltävän jakson. Siksi se on laadittu juuri tuntijaon nivelkohtaan. Päättöarviointia koskevat kriteerit koske-vat siis esim. matematiikassa vuosiluokkia 6-9. Niiden arvioinnissa on huomioitava päättöarvosanaan vai-kuttava hyvä osaaminen ja niiden osaamiseen tule päättöarvosanan perustua. Ongelmia syntyy monissa oppiaineissa. Esimerkiksi fysiikassa on hyvin yleistä, että valo-oppi käsitellään jo seitsemännellä vuosiluokalla. Näin on myös uudistetuissa oppikirjoissa. Hyvän osaamisen kriteereissä mainitaan kuitenkin taso myös valo-opissa. Opetussuunnitelman perusteissa päättöarvioinnin kriteereissä arvosanan kahdeksan kohdalla sanotaan: osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa. Päättöarvosana muotoutuu koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa määriteltävällä tavalla hyvän osaamisen kriteerit huomioon ottaen. Opetussuunnitelmaanhan tulee määritellä sekä yleiset ja että oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Tästä syystä on koulukohtaisen opetussuunnitelman teksti pyrittävä muotoilemaan siten, että 8. ja 9. vuosiluokalla annettavien kurssien arvosanoissa näkyy kaikki kriteerien vaatima osaaminen. Teksti voisi kuulua esimerkiksi seuraavasti: ”Päättö arvosana määräytyy kaikissa yhteisissä oppiaineissa perusopetuksen päättövaiheen, vuosiluokkien 8-9, kurssiarvosanojen keskiarvona. Vuosiluokkien 8-9 kurssiarvosanoja määritettäessä oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen ja kaikki osaamisen kriteerit huomioiden.”

3.3. Aihekokonaisuudet Leena Mannila

Aihekokonaisuuksien tehtävänä on eheyttää opetusta. Sen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina, yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, jotka tulee sisällyttää oppiaineisiin. Aihekokonaisuuksia ovat:


13

1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia

Aihekokonaisuuksista matematiikan opetuksiin sisältyvät mm. viestintä ja mediataito, osallistuva kansa-laisuus ja yrittäjyys ja Ihminen ja teknologia. Näistä esimerkkejä on lisätty kohtaan 3.4.3. sisällöt, kriteerit ja aihekokonaisuudet.

3.4. Opetussuunnitelma esimerkki

3.4.1. Tavoitteet Helena Tuomainen

Matematiikka tieteenä on kehittynyt käytännön myötä tarpeesta ratkoa jokapäiväiseen elämään liittyviä ongelmia. Toisaalta on ollut tarve luoda aukoton ja looginen aksioomajärjestelmä, jossa väite osoitetaan oikeaksi käyttäen hyväksi olemassa olevia, oikeaksi todistettuja lauseita. Matematiikka oppiaineena perustuu tällaiseen tunnusomaiseen rakenteeseen ja käsitejärjestelmään. Matematiikka on rakenteeltaan täsmällistä ja loogista ja sen takia opetuksen on edettävä systemaattisesti ja johdonmukaisesti. Matematiikan ymmär-täminen rakentuu kuin talo, johon ensin tarvitaan kestävä perustus. Alkuopetuksen aikana rakennetaan tätä kestävää perustaa oppilaan matemaattiselle ajattelulle. Seuraavien vuosien aikana tavoitteena ovat ajattelun kehittäminen ja vähitellen matemaattisten ajattelumallien oppiminen ja käsitteiden rakentaminen. Perus-koulun yläluokilla opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä; keski-tytään matemaattisten ajattelumallien oppimiseen ja matemaattisten käsitteiden käyttöön ajattelun välineenä. Matematiikalla on tärkeä merkitys välineenä ratkottaessa arkipäivän ongelmia. Matematiikka on useiden luonnontieteiden ja tekniikan saavutusten ja sovellusten taustalla. Lisäksi yhteiskuntatieteet ja humanistiset aineet tarvitsevat yhä enemmän matematiikkaa. Matematiikan käyttökelpoisuus laskutaidon lisäksi on oival-lus, täsmällisyys ja loogisuus, jotka tarjoavat ainutlaatuisen ajattelutavan ongelmien ratkaisuun kaikissa tie-teissä ja arkielämässä. Matemaattisiin perusvalmiuksiin kuuluvat myös muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun hallit-seminen. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti tärkeänä vaikuttajana oppilaan henkisessä kasvuprosessissa. Loogisesti etenevässä oppimisessa oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimi-sestaan. Oppilaalle kehittyy terve itsetunto ja hän voi myöhemmin lisätä elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, hän voi osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa ja hänellä on edellytykset elinikäiseen oppimiseen.

3.4.2. Työtavat Helena Tuomainen

Oppimisympäristö on muodostettava siten, että se tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Opetuksessa tulee käyttää monipuolisia työtapoja. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit sekä yksilölliset kehityserot ja taustat on otettava huomioon. Opettaja valitsee työtavat. Hän opettaa ja ohjaa sekä yksittäisen oppilaan että koko ryh-män oppimista ja työskentelyä. Oppimistilanne voi olla keskustelunomainen, kokeileva tai ongelmakeskeinen pitäen lähtökohtana mahdol-lisimman usein oppilaalle tuttua konkreettista arkielämän tilannetta. Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää tukemaan oppimista. Tietokoneohjelmien avulla voidaan havainnollistaa mm. funktioiden opetusta ja taulukkolaskenta soveltuu tilastojen käsittelyyn.


14

Työtavan valintaan vaikuttavat ryhmän koko ja koostumus sekä luokkatila. Opetuksessa käytettävien oppi-mista tukevien opetus- ja havaintovälineiden on oltava helposti saatavilla. Matematiikan luokan varustus-luettelo on MAOL:n matematiikan toimikunnan sivuilla vapaasti käytettävissä. Työskentely voi tapahtua myös luokkatilan ulkopuolella. Työtapoja ovat mm. yksilötyöskentely, parityöskentely, ryhmätyöskentely, yhteistoiminnallinen oppiminen, ohjelmoitu opetus, tietokoneavusteinen opetus, opettajajohtoinen opetus, ongelmakeskeinen opetus, projektit ja tutkielmat sekä pelit ja leikit.

3.4.3. Sisällöt, kriteerit ja aihekokonaisuudet Leena Mannila

Opetussuunnitelman perusteiden yksi keskeisistä muutoksista perusopetuksessa on se, että matematiikan opetus velvoitetaan etenemään systemaattisesti esiopetuksesta lähtien. Opetuksen tulee olla hyvin suunniteltua pitkällä aika välillä. Opettajan täytyy tietää, mitä oppilas osaa ennestään ja myös sen, mihin opetuksella pyritään. Tästä syystä on tärkeää, että aineopettajat ja luokanopetusta antavat opettajat tekevät yhä enemmän yhteistyötä. Kokonaisuudessaan on pyritty löytämään tasapaino kolmen suuren matematiikan osa-alueen - algebrallinen ajattelun, geometrinen ajattelun ja stokastinen ajattelun – välille ja viemään se läpi koko perusopetuksen ajan. Seuraavassa taulukossa on yksi ehdotus 6. - 9. luokkien sisältöjen jaosta eri vuosiluokille. Taulukkoon on lisätty myös esimerkkejä eri aihekokonaisuuksien toteutumisesta. Lisäksi taulukkoon on kirjattu arvosanan 8 hyvän osaamisen kriteerit ja ajankohta, jolloin ne tulisi ottaa huomioon.


15

6. vuosiluokka – 4 kurssia Luvut ja laskutoimitukset Geometria Algebra ja funktiot Tilastot ja todennäköisyys

Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)

Sisällöt

• peruslaskutoimitusten varmentaminen, lasku-lausekkeiden kirjoit-taminen

• aikalaskuja, aikaväli • murtolukulaskujen var-

mentaminen • kertominen ja jakaminen

desimaaliluvuilla • prosenttilaskut • pyöristäminen ja arviointi

sekä laskimen käyttö • suhde

• kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä

• säännölliset monikulmiot • tasokuvioiden piirin ja moni-

kulmioiden pinta-alan laske-minen

• suorakulmaisen särmiön piir-täminen, sen tilavuuden ja pinta-alan pohjustaminen

• mittayksiköt ja niiden muun-nokset

• yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys, mittakaava

• yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsimistä päätte-lemällä

• taitojen soveltaminen sanal-listen tehtävien ratkaisussa

• koordinaatiston kaikki neljän-nekset

• tietojen etsiminen, kerää-minen ja tallentaminen teks-tistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista, pylväs-, viiva- ja ympyrädiagrammien piirtämistä ja tulkitsemista

• esimerkkejä toden-näköisyydestä

• keskiarvon määrittäminen

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys • ulkomaiset valuutat Viestintä ja mediataito • alennusmyyntilaskuja Osallistuva kansalaisuus ja

yrittäjyys • leirikoulujen rahoituksen

seurantaa Turvallisuus ja liikenne • etäisyyksien arvioiminen

liikenteessä Ihminen ja teknologia • tietokoneavusteisten ohjel-

mien käyttö sekä taulukko-laskennan käyttö havainnol-listavin esimerkein

• laskimen käyttö

Arvosanan 8 kriteerit – oppilas osaa

• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun rat-kaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito

• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden omi-naisuudet

• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arki-elämässä, tieteissä ja taito-aineissa

• osaa muuntaa tavan-omaisimpia mittayksiköitä

• osaa määrittää pisteen koor-dinaatit koordinaatistosta

• määrittää mahdollisten tapa-usten lukumäärän ja järjes-tää yksinkertaisen empii-risen tutkimuksen toden-näköisyydestä


16

7. vuosiluokka – 3 kurssia

Luvut ja laskutoimitukset Geometria Algebra ja funktiot Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)

Sisällöt

• lukujoukot • vastaluku, itseisarvo, käänteisluku • peruslaskutoimitukset kokonais-,

murto- ja desimaaliluvuilla myös negatiivisilla luvuilla

• luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä

• lausekkeiden sieventäminen • suhde • potenssi, eksponenttina kokonais-

luku • juuren käsite ja laskutoimituksia

neliöjuurella • arviointi ja mittaaminen, merkit-

sevät numerot • pyöristyssäännöt

• tasokuvioihin liittyviä käsitteitä ja osia

• tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen

• pituus- ja pinta-ala yksiköitä • kappaleiden nimeäminen ja luokit-

telu ja piirtäminen • erilaisia viivoja • geometrista piirtämistä • kulman mittaaminen, erikoisia kul-

mia • koordinaatisto • tilastojen tulkintaa ja piirtämistä

• muuttujakäsite • lauseke ja sen sieventäminen • lausekkeen arvon laskeminen • potenssilauseke ja sen sieventä-

minen • polynomin käsite, polynomien

yhteen- ja vähennyslasku • polynomin kertominen monomilla • yhtälön ratkaiseminen • taitojen soveltaminen sanallisten

tehtävien ratkaisussa

Kulttuuri-identiteetti ja kansain-välisyys • eri maiden mittajärjestelmiä Viestintä ja mediataito • projektitöiden kirjoittaminen tekstin-

käsittelyohjelmalla • taulukkolaskenta ja diagrammien

piirtäminen • tietojen haku internetistä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • kaupankäyntiin ja matkustamiseen

liittyvä laskenta, projektityöt Turvallisuus ja liikenne • mopoilijan/autoilijan kulujen laskenta


• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkai-semisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito

• korottaa luvun kokonais-luku-potenssiin ja pystyy jakamaan lu-vun alkutekijöihinsä

• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta

• käyttää prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa

• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet

• soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan laskutapoja

• käyttää harppia ja viivoitinta yksin-kertaisten geometristen konstruk-tioiden tekemiseen

• suorittaa mittauksia ja niihin liitty-viä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa

• osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä

• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta

• lukea erilaisia taulukoita ja dia-grammeja

• sieventää algebrallisia lausekkeita sekä kertoa polynomin vakiolla

• ratkaista ensimmäisen asteen yhtä-lön

• korottaa luvun kokonais-lukupotenssiin ja osaa potenssien laskutoimitukset

• muodostaa yksinkertaisesta arkielä-mään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä


17

8. vuosiluokka – 3 kurssia

Algebra Geometria Funktiot Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)

Sisällöt

• potenssiopin kertausta, eksponent-tina nolla, kymmenen potenssit

• polynomiopin kertaus, polynomien kertoja jakolasku

• yhtälöiden ratkaiseminen, identtiset ja nimittäjiä sisältävät yhtälöt

• taitojen soveltaminen sanallisten tehtävien ratkaisussa

• verranto • suoraan- ja kääntäenverrannollisuus

• yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys, mittakaava

• peilaukset • yhdenmuotoisten kuvioiden pinta-

ala • suorakulmaisen kolmioon liittyviä

laskuja • Pythagoraan lause • trigonometriaa • suorakulmaisenkolmion osien

ratkaiseminen • prosenttilaskut ja suhde

• riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla

• funktion määritelmä • funktion arvon laskeminen • funktion kuvaajan piirtäminen ja

tulkinta • suoran yhtälö kuvaajasta

Viestintä ja mediataito • projektitöiden kirjoittaminen tekstin-

käsittelyohjelmalla • taulukkolaskenta ja diagrammien

piirtäminen • tietojen haku Internetistä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • geometrian soveltaminen arki-

elämään


• ratkaista ensimmäisen asteen yhtä-lön

• sieventää algebrallisia lausekkeita • korottaa luvun kokonaisluku-

potenssiin ja osaa potenssien laskutoimitukset

• muodostaa yksinkertaisesta arki-elämään liittyvästä ongelmasta yh-tälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä

• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet

• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa

• soveltaa kahden kulman välisiä yh-teyksiä yksinkertaisissa tilanteissa

• käyttää Pythagoraan lausetta ja tri-gonometriaa suorakulmaisen kol-mion osien ratkaisemiseen

• osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä

• osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan

• osaa ratkaista lineaarisen yhtälön graafisesti

• osaa jatkaa lukujonoa annetun sään-nön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta

• tietää suoran yhtälön kulma-kertoimen ja vakion merkityksen


18

9. vuosiluokka – 4 kurssia Luvut ja laskutoimitukset

ja algebra Funktiot Geometria Tilastot ja todennäköisyys Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)

Sisällöt

• prosenttilasku ja korko-lasku, liuoslaskut

• kerrataan laskutoimituksia reaaliluvuilla

• rationaalilausekkeiden laskutoimitukset

• yhtälö, epäyhtälö, funkti-oiden määrittelyjoukko

• yhtälöpari ja sen ratkaise-minen algebrallisesti ja graafisesti

• sanallisten tehtävien ratkaiseminen yhtälöparin avulla

• funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen

• lineaarinen funktio • polynomiopin kertausta • potenssiopin kertaus

• ympyrän kehän pituus, ala, kaaren pituus ja sektorin pinta-ala

• avaruusgeometriaa: • kappaleiden tilavuuden ja

pinta-alan laskeminen • kappaleen tilavuuden ja

pinta-alan laskeminen • yksikönmuunnokset

• todennäköisyyden käsite • frekvenssi ja suhteellinen

frekvenssi • keskiarvon, tyyppiarvon ja

mediaanin määrittäminen • hajonnan käsite • diagrammien tulkinta • tietojen kerääminen, muun-

taminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa

Viestintä ja mediataito • projektitöiden kirjoittaminen

tekstinkäsittelyohjelmalla • diagrammien piirtäminen • tietojen, mm. tilastojen,

haku Internetistä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • pankkilaskut • geometrian soveltaminen

käytännön elämään Vastuu ympäristöstä, hyvin-voinnista ja kestävästä tule-vaisuudesta

• talousarvion laatiminen

Kriteerit – oppilas osaa

• arvioida mahdollista tu-losta sekä laatia suunni-telman laskun ratkaise-misesta ja hänellä on luo-tettava peruslaskutaito

• käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arki-elämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa

• ratkaista lineaarisen yhtälön graafisesti

• jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti ylei-sen säännön annetun luku-jonon muodostumisesta

• tietää suoran yhtälön kulma-kertoimen ja vakion merki-tyksen; oppilas osaa määrit-tää kahden suoran leikkaus-pisteen piirtämällä

• käyttää yhtälöparia yksin-kertaisten ongelmien ratkai-semiseen

• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet

• soveltaa kahden kulman väli-siä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa

• käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suora-kulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen

• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arki-elämässä, tieteissä ja taito-aineissa

• osaa muuntaa tavan-omaisimpia mittayksiköitä.

• määrittää mahdollisten tapa-usten lukumäärän ja järjes-tää yksinkertaisen empii-risen tutkimuksen toden-näköisyydestä

• ymmärtää todennäköisyy-den ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa

• lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frek-venssit, keskiarvon, medi-aanin ja tyyppiarvon


19

3.4.4. Valinnaiskursseja

4. Peruskoulun ja lukion niveltäminen matematiikassa

5. Matematiikka - lukio

5.1. Matematiikan pitkä oppimäärä

Pakolliset kurssit ja niiden sisällöt MAA1 Funktiot ja yhtälöt potenssifunktio potenssiyhtälön ratkaiseminen juuret ja murtopotenssi eksponenttifunktio MAA2 Polynomifunktiot polynomien tulo ja binomikaavat polynomifunktio toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin polynomiepäyhtälön ratkaiseminen MAA3 Geometria kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus sini- ja kosinilause ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen MAA4 Analyyttinen geometria pistejoukon yhtälö suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen yhtälöryhmän ratkaiseminen pisteen etäisyys suorasta MAA5 Vektorit vektoreiden perusominaisuudet vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo suorat ja tasot avaruudessa MAA6 Todennäköisyys ja tilastot diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma jakauman tunnusluvut klassinen ja tilastollinen todennäköisyys kombinatoriikka todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma diskreetin jakauman odotusarvo normaalijakauma


20

MAA7 Derivaatta rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot juurifunktiot ja -yhtälöt eksponenttifunktiot ja -yhtälöt logaritmifunktiot ja -yhtälöt yhdistetyn funktion derivaatta käänteisfunktio juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot suunnattu kulma ja radiaani trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen trigonometristen funktioiden derivaatat lukujono rekursiivinen lukujono aritmeettinen jono ja summa geometrinen jono ja summa MAA10 Integraalilaskenta integraalifunktio alkeisfunktioiden integraalifunktiot määrätty integraali pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

Syventävät kurssit ja niiden sisällöt

MAA11 Lukuteoria ja logiikka lauseen formalisoiminen lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit suora, käänteinen ja ristiriitatodistus kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut aritmetiikan peruslause kokonaislukujen kongruenssi MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä absoluuttinen ja suhteellinen virhe Newtonin menetelmä ja iterointi polynomien jakoalgoritmi polynomien jakoyhtälö muutosnopeus ja pinta-ala


21

MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä epäoleelliset integraalit

Soveltavat kurssit ja niiden sisällöt Jukka Ottelin

Ajatuksia ja kokemuksia lukion matematiikan koulukohtaisista kursseista MAA

1) Kompleksiluvut Sisältöä Määritelmä Laskutoimitukset Itseisarvo Liittoluku Yhtälöt Kuvaajat Napakoordinaattiesitys Perusteluja Kompleksiluvut mainitaan jo varhaisessa vaiheessa, opiskelijoita kiinnostaa tietää niistä enemmän. Kokoaa yhtälön ratkaisumenetelmät ja kuvaajien piirtämisen. 2) Kertauskurssi Resurssien salliessa voisi järjestää kaksi kertauskurssia (algebra/geometria) 3) Talousmatematiikka Sisältöä sama sisältö kuin MAB:n valtakunnallisessa syventävässä Perusteluja On saatu hyviä kokemuksia järjestettäessä nykyisen ops:n mukainen pitkän ja lyhyen matematiikan yhteinen kurssi. Hyvin monet pitkän matematiikan lukijat suuntaavat sellaisiin jatko- opintoihin, joissa tarvitaan talousmatematiikan alkeita. 4) Tilastot ja todennäköisyys 2 Sisältöä

Diskreettejä ja jatkuvia todennäköisyysjakaumia Tilastollinen tutkimus Tilastollisia tunnuslukuja Otos Estimointi Testaus Perusteluja On saatu hyviä kokemuksia järjestettäessä nykyisen ops:n mukainen pitkän ja lyhyen matematiikan yhteinen kurssi. Kaikissa jatko-opintopaikoissa tarvitaan tilastomatematiikan taitoja esimerkiksi harjoitustöiden ja tutkielmien teossa.


22

Nykyään lukioissa on hyvin monenlaisia koulukohtaisia kursseja. Suuri osa järjestetään asioista, joita ei pakollisissa kursseissa ehditä käsitellä, koska pakollisissa kursseissa on liian paljon asiaa. Monet koulut ovat ikään kuin jakaneet 2 ensimmäistä kurssia kolmeksi, joista yksi on koulukohtainen. Esimerkiksi ns. nollakurssi niveltämässä peruskoulun ja lukion oppimääriä. Uusi ops on laadittu siten, että alussa on nykyistä vähemmän asioita ja uudet asiat ovat suoraa jatkoa peruskoulun oppimäärälle. Uuteen ops:aan siirryttäessä voi edelleen olla tarvetta ns. nollakurssille, koska peruskoulusta tulevat eivät ole ehtineet vielä opiskella uuden peruskoulun ops:n mukaan. Uuteen ops:aan sopisi lukion aloitukseen liittyvä matematiikan ja fysiikan yhteinen koulukohtainen kurssi "Matemaattisia apuneuvoja". Sisältönä voisi olla yhtälöpari, trigonometrian ja vektorien perusteita ja laskimen käyttö (mm. regressio). Toinen nykyops:n ahdas kohta on ollut MAA5 vektorit ja trigonometria, joissain kouluissa on näitä asioita jaettu pakolliseen ja koulukohtaiseen kurssiin. Muita mahdollisia ja nykyäänkin toteutettuja koulukohtaisia kursseja: • Lineaarialgebra • Salakirjoitukset • Preppauskursseja

5.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä Pakolliset kurssit ja niiden sisällöt

MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus ongelmien muotoileminen yhtälöiksi yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen MAB2 Geometria kuvioiden yhdenmuotoisuus suorakulmaisen kolmion trigonometria Pythagoraan lause kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa MAB3 Matemaattisia malleja I lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen potenssiyhtälön ratkaiseminen eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla MAB 4 Matemaattinen analyysi polynomifunktion derivaatta polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen graafisia ja numeerisia menetelmiä


23

MAB5 Tilastot ja todennäköisyys jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen normaalijakauma ja jakauman normittaminen kombinatoriikkaa todennäköisyyden käsite todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä MAB6 Matemaattisia malleja II kahden muuttujan lineaariset yhtälöt lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen lineaarinen optimointi lukujono aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa

Syventävät kurssit ja niiden sisällöt MAB7 Talousmatematiikka indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla MAB 8 Matemaattisia malleja III trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla radiaani tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla

Soveltavat kurssit Jukka Ottelin

1) Kertauskurssi Resurssien salliessa voisi järjestää kaksi kertauskurssia (algebra/geometria) 2) Tilastot ja todennäköisyys 2 Sisältöä Diskreettejä ja jatkuvia todennäköisyysjakaumia Tilastollinen tutkimus Tilastollisia tunnuslukuja Otos Estimointi Testaus Perusteluja On saatu hyviä kokemuksia järjestettäessä nykyisen ops:n mukainen pitkän ja lyhyen matematiikan yhteinen kurssi. Kaikissa jatko-opintopaikoissa tarvitaan tilastomatematiikan taitoja esimerkiksi harjoitustöiden ja tutkielmien teossa. 3) Kulttuuri ja matematiikka

Sopii aihekokonaisuuksien toteutuksena muiden oppiaineiden kanssa.


24

6. Fysiikka ja kemia – peruskoulu Tuula Havonen

6.1.Fysiikan ja kemian opetussuunnitelma uudistus Teknisen kehityksen myötä teollisuus ja yhteiskunta tarvitsevat yhä enemmän luonnontieteiden osaajia. Luonnontieteellinen osaaminen ei ole kuitenkaan lisääntynyt tarpeen mukaan, vaan päinvastoin. Jotta perus-koulutus voisi jatkossa vastata tähän työelämän haasteeseen, tehtiin perusopetukseen uusi tuntijako ja siihen uudet opetussuunnitelmat. Fysiikan ja kemian kannalta valtioneuvoston tuntijakouudistus merkitsi yhtä ala-luokilta siirtynyttä lisätuntia yhteisesti 7.-9.- vuosiluokkien fysiikkaan ja kemiaan. Tässä uudistuksessa myös 5.-6. luokilla fysiikka ja kemia erotettiin omaksi arvioitavaksi oppiaineekseen irti biologiasta ja maan-tiedosta. 5.-6. luokilla fysiikan ja kemian opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. Uudessa perusopetuksen valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on pohjana edellinen kriteeripohjainen opetussuunnitelma vuodelta 1999. Edeltäjäänsä verrattuna sillä on kuitenkin pari merkittävää eroa. Nyt val-mistuva opetussuunnitelman perusteet luo pohjan perusopetuksen yhtenäisen opetussuunnitelman laadintaan. Arvioinnissa tulee noudattaa nivelkohtiin sijoitettuja hyvän osaamisen kriteereitä. Nivelkohdat eivät ole kai-kissa oppiaineissa välttämättä kuudennen luokan jälkeen, eli siirryttäessä aineenopetukseen, vaan esim. matematiikassa jo viidennen luokan jälkeen. Fysiikan ja kemianopetuksen nivelkohdat ovat neljännen ja kuudennen luokan jälkeen. Opetussuunnitelmatyössä kunnissa ja kouluissa tämä velvoittaa yhteistyöhön luokan- ja aineenopettajien välillä. Kuntakohtaisesti tulee opetussuunnitelmat tarkentaa siten, että kullakin vuosiluokalla on omat tavoitteet ja sisällöt, johon koulut vielä tekevät omat tarkennukset ja täydennykset. Tällä uudistuksella pyritään vaikutta-maan oppilaiden tasa-arvoisuuteen. Aiemmassa opetussuunnitelmassa opettaja on voinut painottaa opetet-tavia sisältöjä aineenhallintansa mukaan, mutta uudistuksen myötä fysiikan ja kemian tavoitteet, sisällöt ja kriteerit on kirjattu normimuodossa. Normimuodolla on pyritty selkeyteen ja oppilaiden tasavertaisempaan jatko-opintokelpoisuuteen. Uuden opetussuunnitelman normimuotoisuus velvoittaa toimimaan tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen mukaisesti, mutta antaa mahdollisuuksia myös opettajan persoonallisuudelle. Normi-muoto helpottaa myös opetettavan aineksen karsimista oppikirjoista, joiden sisällöt ovat usein melko laajat. Uusissa opetussuunnitelmissa tulee jokaisen oppiaineen sisällä näkyä myös aihekokonaisuudet, joiden tar-koituksena on eheyttää opetusta. Eheytyksen tavoitteena on tarkastella ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen ajattelua. Opetusta eheytettäessä ovat aihekokonaisuuksissa mainitut perustaidot yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä.

6.2.Arviointi ja hyvän osaamisen kriteerit

Hyvän osaamisen kriteerit Uusien opetussuunnitelmien myötä tulee oppilaan arviointi suorittaa vertaamalla hänen osaamistaan nivel-kohdissa mainittuihin hyvän osaamisen kriteereihin. Kriteerit vastaavat hyvää osaamista eli arvosanaa 8. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että noin puolet oppilaista saavuttaa molemmissa oppiaineissa hyvän osaamisen tason. Hyvän osaamisen kriteerit ovat tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat kuin oppiaineen tavoitteet ja sisällöt. Ne kuvaavat kunkin oppiaineen tavoitteiden toteutumista sisältöjen kautta. Kokeellisuus on uusissa opetussuunnitelmissa voimakkaasti esillä tavoitteissa ja hyvän osaamisen kritee-reissä sekä fysiikassa että kemiassa. Luonnon tutkimisen taitojen tulee kehittyä oppilaan kasvun ja kehi-tyksen myötä. Kokeellisuuden tarkoitus on mm. ohjata oppilasta luonnontieteille ominaiseen ajatteluun ja innostaa luonnontieteiden opiskeluun. Fysiikassa hyvän osaamisen kriteerit on lueteltu jaoteltuina sekä luon-non tutkimisen taitoihin että keskeisten sisältöjen mukaan. Kemiassa vastaavaa jaottelua ei ole, koska tavoitteiden tulee toteutua kaikissa keskeisissä sisällöissä lähes samoin perustein.


25

Vuosiluokat 1-4 Neljännen luokan päättyessä oppilas osaa tehdä havointoja omilla aisteillaan, hän erottaa kappaleilla, olioilla ja ilmiöillä erilaisia ominaisuuksia ja osaa luokitella niitä eri ominaisuuksien perusteella. Hän osaa tehdä yksinkertaisia ja ohjeenmukaisia tutkimuksia. Käyttäessään erilaisia tietolähteitä hän osaa vertailla eri lähtei-den tietoja ja ymmärtää, että myös virheellistä tietoa on saatavilla. Hän osaa ilmaista oppimaansa tietoa ikä-kaudelleen tyypillisellä tavalla puhuen, kirjoittaen ja piirtäen. Oppilas tunnistaa ja osaa tutkia valoon, lämpöön, ääneen ja sähköön liittyviä ilmiötä sekä veden ja ilman ominaisuuksia. Hän ymmärtää, että aine voi muuttua toiseksi aineeksi, esim. puun palaessa. Turvallisuuden näkökulma liittyy lähinnä sähkö- ja paloturvallisuuteen. Vuosiluokat 5-6 Kuudennen luokan päätyttyä luonnon tutkimisen taidot ovat kehittyneet. Oppilas on oppinut työskente-lemään turvallisesti ja vastuullisesti oppimisympäristössään. Hänen taitonsa havaintojen teossa ja mittaami-sessa ovat kehittyneet niin, että myös muutosten tutkiminen on mahdollista. Hän osaa koota saamiaan tulok-sia taulukoihin ja pohtia syy-seuraussuhteita tekemiensä yksinkertaisten tutkimusten perusteella. Oppilas osaa vertailla, luokitella ja kuvailla kappaleita sekä käyttää luonnontieteellisiä käsitteitä, suureita ja yksi-köitä. Hän osaa etsiä tietoa useasta eri tietolähteestä ja yhdistää löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeel-lisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja käymiensä keskustelujen perusteella. Oppilas tuntee sähkön tuotantotapoja sekä jännitelähteistä pariston ja akun. Hän osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, joissa sähköllä aikaansaadaan esim.valoa ja lämpöä. Hän osaa tutkia vuorovaikutuksista johtuvia voimia sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä. Oppilas tuntee vuorokauden- ja vuodenajat sekä Kuun vaiheet ja pimennykset ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta. Oppilas tuntee ilman eri kaasuja ja maaperästä saatavia aineita sekä niiden kemiallisia merkkejä. Hän osaa käyttää yksinkertaisia erotusmenetelmiä sekä tuntee vesi-liuoksen ominaisuuksista mm. happamuuden. Vuosiluokat 7-9, fysiikka Perusopetuksen päättövaiheessa oppilas osaa työskennellä turvallisesti sekä sopia työnjaosta ja tehtävistä. Hän osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen sekä ohjeiden mukaisesti että suunnitellen ja toteuttaen kokeen itse. Oppilas osaa asettaa päämääriä ja tavoitteita sekä arvioida koejärjestelyjen toimivuutta ja saami-ensa tulosten luotettavuutta. Hän osaa laatia pienimuotoisia työselostuksia, joissa mittaustulokset esitetään taulukoiden tai graafien avulla, joista osaa tehdä myös johtopäätöksiä. Tehdessään mittauksia ilmiöstä, jossa vaikuttaa useampi muuttuja, oppilas ymmärtää yhtä tutkiessaan vakioida muut, ns. kontrolloitu koe. Oppilas osaa hankkia fysiikan alan tietoa useista tietolähteistä, muodostaa niistä kokonaisuuksia ja pohtia tiedon oikeellisuutta. Oppilas tuntee erilaisia vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia voimia, joilla voidaan muuttaa kappaleen lii-kettä tai saavuttaa tasapainotila. Hän osaa käyttää niitä kuvaavia suureita ja yksiköitä tutkiessaan ja selittä-essään havaitsemiaan ilmiöitä. Hän osaa tulkita graafisia esityksiä sekä tehdä niitä saamistaan mitta-tuloksista. Oppilas ymmärtää, että joidenkin suureiden välillä on riippuvuussuhteita, jotka johtavat yleisiin laskukaavoihin. Liikkeeseen ja voimaan liittyviä keskeisiä käsitteitä ovat aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja vipu sekä työ, mekaaninen energia ja teho. Hän ymmärtää työn ja energian välisen yhteyden. Värähdys- ja aaltoliikkeessä pääpaino kohdistuu valon ja äänen perusilmiöiden kuten aaltoliikkeen syntyyn, vastaanottamiseen, havaitsemiseen, heijastumiseen ja taittumiseen liittyviin tutkimuksiin. Hän osaa valon-sädettä mallina käyttäen selittää optisten laitteiden toimintaperiaatteita sekä ymmärtää valon ja äänen mer-kityksen arkielämässä. Oppilas ymmärtää, että valolla ja äänellä on yhteiskunnassa sekä hyviä sovelluksia, kuten valo tiedonsiirrossa, että huonoja vaikutuksia, esim. melu.


26

Oppilas tietää, että lämpö on yksi energian muoto, joka sitoutuessaan aineeseen tai vapautuessaan siitä ais-titaan kappaleen lämpötilan muuttumisena. Hän tunnistaa lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä sekä osaa luonnehtia niitä oikeiden suureiden ja kokeellisten lakien avulla. Oppilas osaa hyödyntää oppimiaan lämpöopin lainalaisuuksia tarkastellessaan ja selittäessään ympäristönsä lämpöilmiöitä. Sähköturvallisuuden lisäksi oppilaan tulee oppia sähkölaitteiden taloudellisen käytön periaatteet. Hän ym-märtää sähkövirran ja jännitteen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja miten vastuksen lisääminen piiriin vai-kuttaa sähkövirran suuruuteen. Oppilas osaa käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina ja ymmärtää rin-nakkain ja sarjaankytkettyjen komponenttien vaikutuksen virtapiiriin. Oppilas tuntee sekä tavallisia sähköä hyödyntäviä laitteita että sähköiset viestintälaitteet. Sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyvistä prosesseista oppilas tuntee generaattorin ja muuntajan toiminnan, sekä osaa selittää energian muuttumisen voima-laitoksessa. Hän osaa arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Oppilas tuntee luonnon mittasuhteita ja rakenteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa niitä sopivilla malleilla. Oppilas tuntee näitä rakenteita koossapitäviä vuorovaikutuksia ja ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen rakenneosien välisissä prosesseissa kuten radioaktiivinen hajoaminen. Oppilas osaa erottaa vaarallisen ja vaarattoman säteilyn toisistaan, tuntee säteilyn lajit ja niiden vaikutuksia sekä osaa suojautua siltä. Oppilas ymmärtää myös energian säilymisen ja häviämättömyyden periaatteen erilaisissa tilanteissa. Vuosiluokat 7-9, kemia Perusopetuksen päättövaiheessa oppilas osaa työskennellä laboratoriossa turvallisesti annetun ohjeen mukaan yksin ja toisten kanssa. Hän osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esittää kokeiden tulokset ja tulkita niitä. Oppilas tuntee ilmakehän kaasuja ja niiden kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää niiden merki-tyksen ihmiselle ja luonnon tasapainolle. Hän tuntee erilaisia palavia aineita sekä niiden palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristöön. Hän osaa tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä, kuten joidenkin aineiden palamisreaktioita. Hän tuntee ilmaan ja luonnonvesiin vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja kiertoprosesseja sekä niiden vaikutuksia luonnolle, esim. kasvihuoneilmiö ja happamoituminen. Oppilas tuntee tärkeimmät maaperästä saatavat alkuaineet ja niiden kemialliset merkit sekä yhdisteet, niiden valmistuksen, käytön, kierrätettävyyden ja riittävyyden. Hän tuntee sähkökemiallisten ilmiöiden sovellusten merkityksen, kuten sähköpari ja elektrolyysi, ja vaikutusten, kuten korroosion ja siltä suojautumisen merki-tyksen niin arkielämässä kuin metalliteollisuudessakin. Oppilas osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan ja tutkiessaan aineiden ominaisuuksia sekä osaa käyttää saamiaan tuloksia alkuaineiden ja kemiallisten yhdisteiden luokittelussa, tunnistuksessa ja erottamisessa. Oppilas tuntee atomista käytettävän mallin ja jaksollisen järjestelmän sekä osaa kuvata niiden avulla eri alkuaineiden atomeja, kemiallisia sidoksia ja kemiallisten yhdisteiden syntyä. Hän osaa tehdä päätelmiä myös aineiden uloimman kuoren elektronirakenteesta ja siitä johtuvasta aineiden reaktioherkkyydestä tietty-jen aineiden kanssa. Hän tuntee myös kemian ilmiöiden, kuten fotosynteesin merkityksen luonnon energiavarannolle. Oppilas tietää, että maaöljy on hiilivetyjen seos ja öljynjalostusteollisuuden perusraaka-aine, josta valmis-tetaan monenlaisia tuotteita, kuten polttoaineita ja muoveja. Hän tuntee orgaanisia yhdisteitä sekä niiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot, sekä niiden ominaisuuksia ja käyttöä.


27

Arviointi Oppilaan arviointia on suoritettava sekä opintojen aikana että opintojen päättövaiheessa ja niillä on erilaiset tehtävät. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata opiskelulle ase-tettujen tavoitteiden toteutumista. Sen tehtävänä on myös auttaa oppilasta hahmottamaan opiskelutaitonsa ja tukea oman persoonallisuuden kasvua. Opiskelun aikaisen arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja tavoitteellista. Sen tulee kohdistua oppimisen eri osa-alueisiin ja auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Arvioinnin tulee olla totuudenmukaista, yksilöllistä ja perustua monipuoliseen näyttöön suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kuvauk-siin. Työskentelyn arviointi on oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia, mikä kokeellisen työskentelyn myötä fysiikan ja kemian opiskelussa muodostaa tärkeän osan oppiaineen arviointia. Arvioinnissa otetaan oppiaineen tavoitteiden lisäksi huomioon oppilaan vastuullisuus työnteossa ja yhteisössä toimiminen. Kuvaus hyvästä osaamisesta on laadittu oppiaineen tuntijaon nivelkohtaan arvioinnin tueksi. Numero-arviointia käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Opetusta suun-niteltaessa on otettava huomioon, että tämän tason tulisi oppiaineen tiedoista ja taidoista hallita puolet oppi-laista. Päättöarvioinnin tehtävä on määritellä miten hyvin oppilas on saavuttanut perusopetuksessa asetetut tavoit-teet eri oppiaineissa. Sen tulee perustua oppilaan osaamiseen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9 ja osaaminen arvioidaan päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta perustuen monipuoliseen näyttöön. Fysiikan ja kemian opetusta suunniteltaessa tulisi tämä asia huomioida järjestämällä opetusta molemmissa oppiaineissa jokai-sella vuosiluokalla. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät fysiikan ja kemian tietoja taitotason arvosanalle kahdeksan. Oppilas saa arvosanan kahdeksan, mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien mukaista osaamista, jolloin joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittämisellä. Oppilas saa arvosanan viisi, mikäli on saavuttanut oppiaineen kriteereissä vaadittavat tiedot ja taidot jossakin määrin.

6.3.Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Opetussuunnitelmassa ne tulee sisällyttää oppiaineisiin. Opetusta eheytettäessä perus-taidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä. Aihekokonaisuuksista fysiikan ja kemian opetukseen sisälty-vät erityisesti tummennetut

1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia

Aihekokonaisuudet toteutuvat luonnontieteissä niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopi-valla tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee aihekokonaisuudet sisällyttää oppiaineisiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa.


28

6.4. Valinnaiskursseja Valinnaiskurssien tehtävänä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden tietoja ja taitoja. Uusien tuntijakojen myötä oppilaan mahdollisuus valinnaisuuteen on kaventunut. Perinteisesti pitkillä, 4 vvt kestävillä, matematiikasta, fysiikasta kemiasta koostuvilla valinnaiskursseilla on haettu painotusta luonnon-tieteiden opiskeluun jo peruskoulussa. Näiden kurssien sisällöt koostuivat aikaisemmin perusopetuksen opetussuunnitelmiin kuulumattomista aihealueista kuten tähtitieteestä ja kemian laskennallisesta osuudesta esim. ainemäärän laskemisesta tai reaktioyhtälöiden painottamisesta. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Tämän vuoksi monissa kouluissa on tarjottu ns. lyhytkursseja, kestoltaan 1 vvt, sekä fysiikassa tähtitiedettä että kemiassa esim. laborointia tai mikrokemiaa. Valinnaisuuden merkitys ei ole muuttunut uusien opetus-suunnitelmien myötä vaikka se onkin kaventunut. Varsinkin suurissa kouluissa kannattaa pitää jatkossa jo tutuiksi tulleet luonnontieteiden painotukseen ja harrastuneisuuteen kannustavat valinnaiskurssit. Näin saa-daan koottua yhteen oppilaat, joilla on yhteisiä taitoja tai kiinnostuksen kohteita eri luonnontieteiden osa-alueilta.

6.5. Lisätunnin sijoittaminen eri vuosiluokille Alaluokilta siirtynyt lisätunti vuosiluokkien 7-9 fysiikkaan ja kemiaan antaa kaivattua lisäaikaa tiukka-tahtiseen luonnontieteiden opetukseen. Lisätunnin vuoksi ei valtakunnalliseen opetussuunnitelman perus-teisiin ole lisätty sisältöjä edelliseen verrattuna. Työryhmän mielestä entiset sisällöt riittävät ja lisätunti antaakin mahdollisuuden kokeellisen työtavan korostamiseen ja monipuolisten tiedonhankintamenetelmien käyttämisen uusien opetussuunnitelmien myötä. Monissa kunnissa lisätunti on sijoitettu vuosiluokalle, ennen kuin tavoitteiden ja sisältöjen jakamisesta eri vuosiluokille on ehditty edes keskustella. Tunnin sijoittuminen eri vuosiluokille antaa sisältöjen painottu-miselle erilaisia mahdollisuuksia. Valmistelevalla työryhmällä on kuitenkin oppimäärän laajuuden perus-teena ollut 7 – 9 luokkien fysiikan ja kemian tuntimäärän jakaminen siten, että molempia oppiaineita opete-taan yhtä paljon. Sekä fysiikan että kemian opetusta tulisi järjestää kaikilla vuosiluokilla, koska molemmat oppiaineet jatkuvat pakollisina sekä lukiossa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Lisätunnin sijoittaminen 7. vuosiluokalle antaa mahdollisuuden aloittaa fysiikan ja kemian opinnot korosta-malla turvallista työskentelyä ja kokeellisuuden merkitystä luonnontieteiden opiskelussa. Tällöin sisällöt kannattaa jakaa vuosiluokille kutakuinkin tasan, jotta kokeellisuuden painottamiselle jää aikaa. Rauhallinen työtahti 7. vuosiluokalla mahdollistaa oikeiden työtapojen omaksumisen niin kokeellisissa töissä kuin muu-toinkin tietoa hankkiessaan. Havaintojen tekeminen, mittausten kokoaminen ja tulosten kirjaaminen kulloiseenkin tilanteeseen sopivalla tavalla vaatii myös henkilökohtaista ohjausta. Oikeita työtapoja ja tiedon koontia kannattaa arvostaa, koska hyvin opitut työskentelyn taidot auttavat oppilasta jatkossa menestymään fysiikan ja kemian opinnoissaan. Jos lisätunti on sijoitettu 8. vuosiluokalle, kannattaa 7. vuosiluokan osuutta sisältöjen suhteen keventää. Miten sisällöt vuosiluokittain jaetaan, ei ole niinkään merkittävää. Tärkeää on, että jakoa tehdessä muistetaan lähteä tavoitteista, jotka korostavat kokeellisen tiedonhankinnan merkitystä. Tähän asiaan tulee laittaa pää-paino 7. luokalla ja luottaa siihen, että hyvät työskentelytaidot omaavat oppilaat kykenevät hyödyntämään taitojaan jatkossa ja eteneminen on nopeampaa kahtena seuraavana vuonna. Monissa kouluissa ajatellaan aiemmin menetetyn fysiikantunnin palanneen. Lisätunnin sijoittaminen 9. vuosiluokalle on ihan hyvä vaihtoehto, kunhan muistetaan, että lisätunti on ajateltu sekä fysiikkaan että kemiaan. Perusopetuksen viimeiselle luokalle on monessa oppiaineessa asetettu kovat tavoitteet. Monesti fysiikan ja kemian sisällöistä vaativimmat sijoitetaan juuri 9. vuosiluokalle. Sijoittamalla rinnakkain opis-keltavaksi fysiikan sisällöistä sähkö ja energia sekä sähkökemia, saatettaisiin saavuttaa syvempää oppimista, koska sisällöt tukevat toisiaan. Toisaalta oppiainerajoja voitaisiin myös näin hälventää ja luonnontieteiden yleistä merkitystä arkipäivässä korostaa.


29

7. Fysiikka – lukio Irma Iho

7.1.Fysiikan opetussuunnitelma uudistus (Fysiikan osuus löytyy OPH:n Lukion opetussuunnitelman perusteista s. 144 - 150, aihekokonaisuudet s. 24 - 29 ja arviointi s. 220 - 226) Fysiikan opetussuunnitelma uudistui melko radikaalisti vuonna 1994. Kokeellisuus korostui ja opettajille, kouluille ja koulutuksen järjestäjille annettiin päätäntävaltaa kurssien suunnittelussa. Vuonna 1993 anne-tuissa opetussuunnitelman perusteissa tavoitteet ja sisällöt määritettiin varsin löysästi. Oppikirjantekijät tulkitsivat perusteita omalla tavallaan, ylioppilastutkintolautakunta omallaan ja opettajat keskenäänkin vähän eri tavalla. Monet kyselevät, miksi opetussuunnitelmaa uudistetaan näin useasti. Putkinotkon Juutas Käkriäinenkin kyseli, miksi ihmisen ei anneta koskaan olla rauhassa. Edellinen opetussuunnitelmauudistus toi tullessaan paljon hyvää, mutta ongelmiakin ilmaantui. Ongelmakohtiin puuttuminen on yksi uudistuksen lähtökohta. Yhtenä uudistamisen perusteena mainitaan lukion toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Fysiikan kannalta merkitykselliseksi voidaan katsoa ainakin tietoverkkojen voimakas kehittyminen. Kymmenessä vuodessa myös fysiikan tutkimustulokset ja sovellutukset ovat menneet eteenpäin ja elinkeinorakenne on muuttunut. Muutoksien pitää näkyä myös opetussuunnitelmassa. Koululainsäädännössäkin on tapahtunut muutoksia, tärkeimpänä tuntijakouudistus. Uutena asiana opetussuunnitelmaan ovat tulleet aihekokonaisuudet. Ne ovat kasvatus- ja koulutushaasteita sekä arvokannanottoja. Niitä on sisällytetty oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin jo perusteissa, mutta niitä on syytä tarkentaa paikallisessa opetussuunnitelmassa ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Niistä voidaan rakentaa soveltavia kursseja ja järjestää teemapäiviä. Koulutuksen järjestäjät ja koulut voivat rakentaa omia-kin aihekokonaisuuksia. Fysiikalle läheisin aihekokonaisuus lienee teknologia ja yhteiskunta sekä kestävä kehitys. Myös muut aihekokonaisuudet liittyvät fysiikkaan ja fysiikka liittyy aihekokonaisuuksiin. Ne on vain kaivettava esiin ja ne pitää pystyä osoittamaan toistenkin oppiaineiden opettajille. Esimerkkejä tarkas-tellaan tässä kirjoituksessa myöhemmin. Jokaisessa kurssissa eivät kaikki aihekokonaisuudet korostu yhtä vahvana eikä niitä kannata keinotekoisesti opetussuunnitelmiin kirjata. Edelliseen opetussuunnitelman perusteisiin liittyvää väljyyttä rajoitetaan siten, että kurssitus on sitova. Esi-merkiksi jokaisessa koulussa luetaan samannimistä Fy3:a. Kurssien suoritusjärjestystä voi ja pitää voida vaihdella, mutta numerojärjestys on fysiikan opetussuunnitelman perusteita valmistelevan työryhmän mie-lestä myös paras suoritusjärjestys. Opetussuunnitelman perusteet on kirjoitettu normitekstinä ja periaatteessa jokainen kohta on sitova. Kokeellisuus korostuu uusissakin opetussuunnitelmissa, mutta myös matemaattisen mallin merkitystä korostetaan. Näitä käsitteitä on selkeytetty. Edellisissä perusteissa ei mainittu tietoja viestintätekniikkaa lainkaan, nykyisistä löytyy monta mainintaa. Myös yhteistyö ja yhteistoiminnallisuus painottuvat: Opiske-lijayhteisö oppii jakamaan uuden tiedon keskenään. Erilaisille työtavoille, erityisesti kokeellisuudelle, on pyritty tekemään tilaa karsimalla jonkin verran sisäl-töjä. Karsintaa pitäisi lukea myös rivien välistä. Valmistelevassa ryhmässä oli näkemys, että soveltavuutta ei tarvitse viedä äärettömän pitkälle eikä myöskään tuoda sellaista matemaattista hankaluutta, mikä ei tuo mitään lisäarvoa fysiikan periaatteiden ymmärtämiseksi. Esimerkiksi kävisi vaikka tasapainotehtävä, jossa kappaleeseen vaikuttaa hyvin monen suuntaisia voimia, joista osa pitää jakaa komponentteihin. Tehtävä muuttuu helposti opiskelijan mielessä trigonometrian tehtäväksi ja trigonometrian vaikeus koetaan fysiikan vaikeutena.


30

7.2. Arviointi

Arviointiohjeita tarkennettiin asetuksella edellisen opetussuunnitelmauudistuksen jälkeen. Siinä selkeytettiin syventävien ja soveltavien kurssien arviointia. Valinnaisten kurssien kannalta tärkeä kohta oli se, että hei-kosti menneitä kursseja ei saa mitätöidä korkeamman oppimäärän arvosanan toivossa. Eri kouluissa oli kehittynyt hyvin erilaisia käytäntöjä. Opiskelijoille annettiin myös lisää oikeuksia tehdä arviointia koskevia valituksia. Tämänkin takia arviointiperiaatteet on syytä kirjata selvästi paikalliseen opetussuunnitelmaan ja selvittää ne myös opiskelijoille. Uusi tuntijako jakaa syventävät kurssit valtakunnallisiin syventäviin ja koulukohtaisiin syventäviin kurs-seihin. Valtakunnalliset syventävät kurssit pitää arvioida numerolla, koulukohtaisen syventävän kurssin ja soveltavan kurssin arvioinnista määrätään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Arviointi voi olla numero-arviointi, suoritusmerkintä, hylätty tai sanallinen arviointi. Oppimäärän arvosanaan voivat vaikuttaa myös oppiaineeseen liittyvät koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit. Että oppimäärä tulisi hyväksytysti suoritetuksi, hylättyjä arvosanoja ei saa olla sallittua rajaa enempää. Jos opiskelijalla on kahden kurssin laa-juinen fysiikan oppimäärä, kumpikin kurssi pitää olla hyväksytysti suoritettu, kolmen, neljän ja viiden kurs-sin oppimäärään voi sisältyä yksi hylätty arvosana. Sitä suuremmilla kurssimäärillä voi olla kaksi hylättyä kurssia. Tenteillä korottamisen mahdollisuus säilyy ennallaan. Uusissa perusteissa fysiikan arvioinnin kohdalla sanotaan: Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelmien perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työsken-telyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisu-prosessin jäsennetty kuvaaminen. Varmasti meille on selvää, mitä arviointikappaleen ensimmäinen osa tar-koittaa: Perinteiset laskennalliset tehtävät ovat keskeisessä asemassa. Jälkimmäistä kappaletta on syytä sel-keyttää paikallisessa opetussuunnitelmassa. Erityisesti on syytä selvittää miten kokeellisuutta arvioidaan ja mikä paino sillä on kurssiarvosanaa määrättäessä. Fysikaalisen ongelman ratkaisun jäsennelty kuvaaminen on jo ennen uudistustakin muodostunut vallitsevaksi käytännöksi. Opetussuunnitelman perusteiden arviointiosuus on laadittu tukevasti vanhalle pohjalle. Se on syytä lukea tarkasti. Se tukee opetussuunnitelman laatimistyötä, koska paikallisessa opetussuunnitelmassa määrättävät asiat on osoitettu selvästi.

7.3. Opetussuunnitelma esimerkki Fysiikan pakollinen kurssi FY1 Tavoitteissa korostuu yleissivistyksellinen puoli, mutta myös jatko-opintoihin kannustetaan: Kurssin tavoit-teena on, että opiskelija saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan. Tavoitteita koskevaan osaan ei ole käytössä oleviin opetussuunnitelman perusteisiin verrattuna tullut suuria muutoksia. Viimeinen tavoitelause nousee esille uutena: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija käyttää opis-kelun tukena tietoja viestintätekniikkaa. Tämä on yksi tavoite eikä siinä sanota, missä ja miten paljon tietoja viestintätekniikkaa tulee käyttää. ”Pallukasta” ei kannata ahdistua, vaikka koululla ei olisikaan mahdot-toman hyvää varustusta. Asian voisi kääntää hyödyksi ja vaatia tällä perusteella laitteistoja koulutuksen järjestäjältä. Ensimmäisessä sisältölauseessa korostetaan fysiikan merkitystä historian eri vaiheissa ja nykyaikana. Tässä ei ole tarkoitus lähteä opettamaan fysiikan historiaa laajasti ja pänttäämään päähän vuosilukuja. Paras tapa olisi ottaa historiallinen tausta asiayhteyksissä. Ensimmäisessä kurssissa voisi esimerkiksi tarkastella radio-aktiivisuuden historia ja sen hyötyjä ja haittoja, samoin maailmankuvan kehittymisen historia ja nykyinen maailmankuva. Tätä lähestymistapaa voisi jatkaa muissakin kursseissa vaikka sitä ei ole erikseen mainittu.


31

Kolmas sisältölause vaatii selitystä. Tämän lauseen keskeinen ydin on radioaktiivisuus. Energiakäsitteen tärkeys tuli monesti esille valmistelevan työryhmän keskusteluissa ja sen takia energiasana kirjattiinkin lau-seeseen. Tässä kohtaa on syytä nojautua aikaisempaan tietoon. Energiaa käsitellään kaikissa peruskouluissa useampaankin kertaan. Se on keskeistä osaa opetussuunnitelmissa myös tulevaisuudessa ja lisäksi perus-koulun puolella käytössä oleva tuntimäärä lisääntyy. Voimme odottaa paremmin luonnontieteellisin val-miuksin tulevia opiskelijoita. Muuten sisällöt noudattavat nykyisen pakollisen kurssin sisältöjä. On tarkennettu, että voimakäsite tulee tutuksi jo tässä vaiheessa ja se tarkoittaa Newtonin lakien käsittelyä. Viimeisessä sisältölauseessa ainakin toivotaan korostuvan se, että liikettä käsitellään graafisen esityksen avulla eikä oteta rankkoja matemaattisia malleja vaikeuttamaan asioita ja lisäämään aikapulaa ja ahdistusta. Aihekokonaisuuksista tässä kurssissa voidaan osoittaa ainakin hyvinvointi ja turvallisuus säteilyosuudessa ja Newtonin lakien kohdalla. Erityisesti liikenneturvallisuutta on hyvä korostaa. Kestävään kehitykseen törmä-tään energian ja säteilyn yhteydessä. Teknologia ja yhteiskunta näkyvät vaikkapa maailmankuvan käsittelyn yhteydessä. Miten tietoa saadaan pienestä ja suuresta? Viestintää - ja mediaosaamista harjoitellaan raporttien laadinnassa sekä tiedonhaussa. Tietoa opitaan myös kyseenalaistamaan. Kokeellisen työskentelyn yhteydessä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys korostuvat, kun yrittäjyyskäsite tulkitaan käsittävän myös sisäisen yrit-täjyyden. Historiallisen taustan käsittely lisää kulttuurien tuntemusta eri aikakausina. Fysiikan syventävät kurssit Syventävien kurssien tavoitteissa korostuu selvästi jatko-opinnot yleissivistyksellistä puolta unohtamatta. Tutustutaan klassisen fysiikan osa-alueisiin ja moderniin fysiikkaan. Suurimpana erona syventävien kurssien ryhmityksessä on mekaniikan kurssin jakaminen kahteen kurssiin. Nykyinen aihealue ”Fysiikka yhteis-kunnassa” toteutuu eri kursseissa ja erityisesti aihekokonaisuuksissa. Kurssikohtaisia kommentteja: Toisena fysiikan kurssina on Lämpö (FY2). Nykyiseen opetussuunnitelman mukaiseen lämpö ja energia- kurssiin ei tullut suuria muutoksia. Kurssia kevennettiin siirtämällä noste voimana mekaniikan kurssiin. Ilmiötasolla se on syytä mainita hydrostaattisen paineen yhteydessä sovellutuksena. Mekaanista energiaa, työtä, tehoa ja hyötysuhdetta käsitellään siinä laajuudessa, mitä tarvitaan pääsääntöjen käsittelyssä. Siitä miten lämpöopin pääsäännöt saadaan opetettua juuri lukionsa aloittaneelle, keskusteltiin paljon valmistele-vassa työryhmässä. Vaikea on löytää muutakaan sopivaa paikkaa. Kaasujen tilanmuutosten käsittely syvälli-sesti vaatisi kemian ensimmäisen kurssin suorittamisen, jotta opiskelija tuntisi ainemäärä-käsitteen. Tämä kannattaa ottaa huomioon koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Lämpö-kurssin voi suorittaa esimerkiksi aallot -kurssin jälkeen.

Aihekokonaisuuksista voi nostaa ainakin teknologian, kestävän kehityksen ja aktiivisen kansalaisuuden energian käsittelyn yhteydessä.

Aallot (FY3) keventyy siten, että mekaanisen energian säilymislaki harmonisen värähtelyn yhteydessä on siirretty mekaniikkaan. Optiset kojeet on myös jätetty pois, koska niitä ei ole aiemminkaan ehditty käsitellä. Tosin niitä sovellutuksina voidaan mainita esimerkinomaisesti. Aihekokonaisuuksista korostuu teknologian lisäksi hyvinvointi ja turvallisuus äänen käsittelyn yhteydessä. Aaltokurssi on sellainen kokonaisuus, että sen voi suorittaa melkein missä vaiheessa tahansa.

Ensimmäinen mekaniikan kurssi Liikkeen lait (FY4) syventää aiempien kurssien tarkastelutapaa voimista ja liikkeestä. Palataan tasaisesti kiihtyvän liikkeen malliin, nosteeseen voimana ja värähdysliikkeen energiaan. Kurssin ytimenä ovat säilymislait sekä työ- ja impulssiperiaate. Aihekokonaisuuksista korostuvat hyvinvointi ja turvallisuus sekä teknologia ja yhteiskunta.


32

Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) kurssia on moitittu raskaaksi ja varmasti se sitä onkin. Jos tavoite- ja sisältölauseita tulkitessa herää kysymys, että kuuluisikohan sekin asia vielä tähän, niin tulkinta kannattaa tehdä suppeamman vaihtoehdon mukaan. Satelliitit on kirjattu viestintä-aihekokonaisuuden takia eikä liian tarkkoihin yksityiskohtiin ole syytä mennä. Tämän kurssin paikkaa ei kannata muuttaa aikaisemmaksi. Jotta kurssin tavoitteet saavutettaisiin, pitää pohjatietoja olla paljon. Säilymislakien idea jo ymmärretään, tasaisesti kiihtyvän liikkeen malli hallitaan ja analogia etenemisliikkeen kanssa helpottaa käsitteiden omaksumista. Aihekokonaisuuksista korostuu teknologian ja viestinnän lisäksi kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus lähinnä maailmankuvan muodostamisen yhteydessä. Sähkö (FY6) koki ehkä suurimmat muutokset tämänhetkiseen lähestymistapaan nähden. Teknologialle annettiin periksi. Lähdetään sähköparista ja edetään virtapiiriin. Toisessa tavoitelauseessa sanotaan selvästi: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia virta-piirejä. Tämä kohta opetussuunnitelman perusteissa edellyttää kokeellisuutta oppilastöiden tasolla. Tämän jälkeen käsitellään Coulombin lakia, homogeenista sähkökenttää sekä ainetta sähkökentässä. Konden-saattorien käsittelyn jälkeen tulee ripaus puolijohteista. Diodi sana rajaa käsittelyn laajuutta. Ei ole tarkoitus mennä sitä mutkallisimpiin laitteisiin. Parhaimmillaan sähkökurssissa toteutuu monta aihekokonaisuutta. Teknologia tulee vastaan mittalaitteissa ja puolijohdetekniikassa. Viestintää ja mediaosaamista voi sivuta puolijohteiden yhteydessä. Kulttuurien tun-temus- aihekokonaisuudesta esimerkiksi käy vaikkapa sähkön merkitys jokapäiväisessä elämässä. Sähkö-turvallisuus on tärkeä osa hyvinvointi- ja turvallisuus aihekokonaisuutta. Kestävä kehitys edellyttää kierrä-tystä ja sähköparien käytössä kierrätysnäkökohdat tulee ottaa huomioon. Aktiivinen kansalaisuus ja yrit-täjyys edellyttävät eri energialajien tuntemusta ja erilaisten vaihtoehtojen luonnontieteellisten realiteettien tuntemista.

Sähkömagnetismi (FY7) kurssi kevenee vaihtovirtapiirien osalta. Matemaattista kuormaa vähennetään tun-tuvasti. Esimerkiksi impedanssin taajuusriippuvuus määritetään kokeellisesti. Sähkön yhteiskunnallinen merkitys korostuu esimerkiksi siinä, että energian siirto sähkövirran avulla mainitaan erikseen. Aihekoko-naisuuksista kulttuurien tuntemus kannattaa nostaa erikoisasemaan, teknologia on itsestäänselvyys. Mitä, jos Faraday ei olisi keksinyt sähkömagneettista induktiota? Nykyiseen modernin fysiikan kurssiin pohjautuva kurssi on nyt Aine ja säteily (FY8). Kurssiin toivottiin paljon lisäyksiä. Erityisesti suhteellisuusteoriaa toivottiin, mutta kun sitä ei ollut edellisissäkään opetus-suunnitelman perusteissa, lisäys tuntui aika mahdottomalta mitään poistamatta. Monet oppikirjat ovat käsi-telleet laajastikin suhteellisuusteoriaa. Ylioppilastutkintolautakunta on kiitettävän hyvin pysynyt opetus-suunnitelman perusteiden raameissa eivätkä oppikirjat ole imaisseet mukanaan tehtävien laatimisen aikoihin. Joissakin sisältölauseissa on yritetty rajata käsittelyn laajuutta. Esimerkiksi atomimalleista Bohrin mallia pidemmälle ei tarvitse mennä. Viimeisessä sisältölauseessa tuo aineen pienimmät rakenneosat ja niiden luo-kittelun opetussuunnitelman perusteisiin. Pitkälle menevä teoreettinen tarkastelu ei ole kurssin tuntimäärän puitteissa mahdollista. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit Mahdollisten koulukohtaisten syventävien kurssien nimiä, tavoitteita ja sisältöjä ei kirjoitettu opetus-suunnitelman perusteisiin. Kaikille fysiikan oppimäärän laajuuden tunteville on selvää, että kokoava kurssi tarvitaan. Muuten kokonaiskuva jää sirpaleiseksi. Opiskelijat eivät myöskään uskalla lähteä vastaamaan ylioppilaskirjoituksissa ja jatko-opintoihin pääsy vaikeutuu. Kokoava kurssi palvelee myös pääsykokeisiin valmistautumista. Työkurssi pitäisi pystyä toteuttamaan. Vaikka kursseihin on lisätty jonkin verran väljyyttä kokeellisuutta varten, vaativia oppilastöitä on vaikea toteuttaa. Kurssiin voi sisällyttää esimerkiksi teollisuusvierailun. Siinä toteutuisi samalla teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuuden viimeinen tavoitelause. Kurssi voidaan toteuttaa myös yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. Hyviä kumppaneita ovat esimerkiksi kemia ja bio-logia.


33

Elektroniikka jää opetussuunnitelman perusteissa edelleen vähälle. Sähköön ja elektroniikkaan liittyviä kurs-seja on toteutettu ja niistä löytyy valmiita malleja ja oppikirjoja. Eniten sisältötoiveita tuli modernin fysiikan osalle. Suhteellisuusteorian, kvanttimekaniikan ja kosmolo-giankin varaan voi suunnitella kiinnostavan kurssin. Muita mahdollisia aiheita ovat esimerkiksi geofysiikka ja biofysiikka, kumpaankin kurssiin löytyy oppimateriaalia, ja geofysiikkaan on valmis oppikirja. Tähti-tieteen kursseja toteutetaan monissa peruskouluissa. Oppikirja löytyy myös lukiossa toteutettavaan kurssiin. Toivottavaa olisi, että kokoava kurssi toteutettaisiin joka vuosi, muiden kurssien kohdalla voidaan vuorotel-lakin, jos resurssit eivät riitä. Vaatimuksissa kannattaa olla realistinen. Tärkeintä fysiikan opinnoissa lienee, että opitaan keskeiset periaatteet, joiden varaan opiskelija voi rakentaa kiinnostuksensa mukaan jatko-opin-tojaan, maailmankuvaansa, harrastuksiaan ja muuta henkistä pääomaansa.

8. Kemia – lukio Päivi Ojala

8.1. Kemian opetussuunnitelma uudistus

Lukion kemia muuttuu sisältörakenteensa puolesta sekä kurssien lukumäärän suhteen. Valtakunnallisia kursseja on uudistuksen jälkeen yksi kaikille pakollinen ja neljä syventävää (aikaisemman kolmen sijasta). Asiasisällöltään lukion kemia ei laajene, ainoastaan joitakin tarkennuksia tulee.

Asiat käydään eri järjestyksessä verrattuna aikaisempaan opetussuunnitelmaan. Pääajatuksena on, että enää ei opiskella erikseen epäorgaanista ja orgaanista kemiaa, vaan kemia nähdään yhtenä kokonai-suutena koko elinympäristössä. Epäorgaaninen ja orgaaninen kemia on mukana jokaisella lukion kemian kurssilla kemian käsitteiden ja ilmiöiden yhteydessä. Opetuksen kohde on nuori, jonka tulee ymmärtää kemian keskeiset käsitteet ja ilmiöt, osata käyttää niitä jokapäiväisessä elämässä sekä saada jatko-opis-keluvalmius. Nuoren maailma ei ole tiedejakoinen (epäorgaaninen kemia, orgaaninen kemia jne.). Lukion opetussuunnitelman perusteissa on aiheita, jotka ovat mukana kaikille kursseilla: kemian mer-kitys, vihreä kemia ja matemaattinen mallintaminen. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan moni-puolisia työtapoja ja arviointia.

Peruskoulussa alkanutta ilmiöiden havainnointia seuraa nyt ilmiöiden teoreettinen tulkitseminen ja mal-lintaminen. Kokeellisuuden asema lukion kemian opetuksessa korostuu uudessa opetussuunnitelmassa. Tästä syystä kokeellisuus lähestymistapana on kuvattava selkeästi. Kokeellisuuteen on varattava jokai-sessa kurssissa aikaa, jotta voitaisiin keskittyä ilmiöiden havainnointiin kokeellisesti, ilmiön mallinta-miseen ja teoreettiseen tarkasteluun. Myös tieto –ja viestintätekniikan käyttöä suositellaan perusteissa kemian opetuksessa. Se ei ole kuitenkaan itsetarkoitus, vaan väline kemian käsitteiden ja ilmiöiden ymmärtämisessä.

1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)

Ihmisen ja elinympäristön kemia – kurssilla tuodaan esille kemian käsitteiden ja ilmiöiden ymmärtä-misen merkitys elinympäristössä: kemiaa on kaikkialla, myös jokaisessa ihmisessä ja luonnossa. Kurssi on pakollinen kaikille lukiolaiselle Suomessa. Sen tärkeänä tavoitteena on luoda hyvä pohja seuraaville kemian kursseille sekä innostaa opiskelijoita kemian opiskeluun. Kurssi on jatkoa peruskoulun kemian opiskeluun. Eri asiayhteyksissä kerrataan peruskoulun kemiassa opitut asiat, esimerkiksi sidoksista.


34

Pakollinen kurssi poikkeaa aikaisemmasta siinä, että yleistä kemiaa tarkastellaan lähinnä orgaanisen kemian pohjalta. Yksi syy, miksi orgaaninen kemia on valittu lähestymistavaksi, on se, että orgaanisten molekyylien rooli on keskeinen ihmisen sekä elinympäristön kemian ymmärtämisessä. Kurssi antaa myös tärkeitä ”eväitä” muiden oppiaineiden opetukseen. Orgaanisen kemian avulla tarkastellaan jonkin verran aineen rakennetta ja ominaisuuksia. Syvällisempi tarkastelu jää kemian mikromaailma -kurssille. Sidostarkastelussa keskitytään ainoastaan kovalenttiseen ja heikkoihin sidoksiin, jotka ovat aineen omi-naisuuksien kannalta tärkeitä. Niiden yhteydessä kerrataan peruskoulun kemian opetus, samoin kuin käsitellään reaktioita. Matemaattisen mallintamisen keskittyy ainemäärän ja liuoksen pitoisuuden mää-rittämiseen. Olisi tärkeä tuoda myös ensimmäisessä kurssissa esille, missä ammateissa tarvitaan laajan kemian osaamista (40 % korkeakoulupaikoissa!).

2. Kemian mikromaailma (KE2)

Ensimmäinen syventävä kurssi keskittyy aineen rakenteen tarkempaan selvittämiseen. Kurssissa keski-tytään aineen rakentamiseen atomiorbitaaleista lähtien. Tässä kurssissa täydennetään kemiallisia sidok-siin liittyvää tietoa ja aineiden ominaisuuksia. Hapetuslukujen avulla määritetään yhdisteen kaavat. Hii-len hybridisaaton avulla selvitetään orgaanisten molekyylien rakennetta ja isomeriaa. Kemian mikro-maailman käsitteiden ja ilmiöiden havainnollistamisen apuna tieto –ja viestintätekniikkaa tarjoaa hyviä uusia mahdollisuuksia.

3. Reaktiot ja energia (KE3)

Toinen syventävä kurssi keskittyy kemialliseen reaktioon sisältäen reaktioiden kvantitatiivinen käsit-telyn, reaktiotyyppejä ja mekanismeja sekä energian muutokset. Laskennallinen osuus korostuu stoikiometriaan liittyvillä laskutehtävillä. Tässä kurssissa on varattava aikaa laskutehtävien ratkaisu-tehtävien oppimiseen. Reaktiotyypeistä tulevat sekä epäorgaaniset että orgaaniset reaktiot.

4. Metallit ja materiaalit (KE4)

Kolmas syventävä kurssi keskittyy sähkökemiaan. Hapetus-pelkistysrektiot, sähkökemiallinen jännite-sarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi muodostavat kokonaisuuden. Tarkastellaan metalleja ja epämetalleja ja niiden muodostamia vety ja happiyhdisteitä. Bio- ja synteettiset polymeerit sekä komposiitit muodostavat oman kokonaisuutensa.

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)

Tämä kurssi muistuttaa vanhan opetussuunnitelman perusteiden kurssia Kemialliset tutkimusmenetelmät, jossa on käsitelty reaktiot ja kemiallinen tasapaino. Kurssin opiskeluun tarvittava tieto on saatu aikaisemmista kursseista, joten se voidaan suorittaa viimeisenä.


35

8.2. Opetussuunnitelma esimerkki OPH:n opetussuunnitelman perusteet Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maail-mankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita. Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden oppimisvalmiudet ja luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan. Opetuksen tavoitteet

Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

* osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin

* osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä

tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden

ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta merkitystä

* osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa

huomioon työturvallisuusnäkökohdat

* osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä

sekä esittämään sitä muille

* perehtyy tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen

välineenä

* perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa

* osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä osal-listuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon

* saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan.

Arviointi

Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioin-nissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedon hankinnan ja -käsittelytaitojen kehittyminen, johon kuuluvat

* havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus

* työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö


36

* tulosten esittäminen suullisesti ja kirjallisesti

* tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi

* johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen

Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeel-lista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.

1 Ihminen ja elinympäristön kemia

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

* saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä

* syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhtey-dessä

* osaa orgaanisen yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden mer-kityksen ihmiselle ja elinympäristölle

* tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä

* kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia

* oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja

* osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus- ja tunnis-tamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.

Keskeiset sisällöt:

* orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia

* orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset ja poolisuus

* erialiset seokset, ainemäärä, pitoisuus

* orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktiot sekä protoninsiirtoreaktiot

Syventävät opinnot 2 Kemian mikromaailma

Tavoitteet


* tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä

* osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä

* ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä mene-telmiä

* osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reak-tioihin liittyviä ilmiöitä.


37

Keskeiset sisällöt

* alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä

* elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit

* hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava

* kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet

* atomiorbitaalin hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne

* isomeria

3 Reaktiot ja energia

Tavoitteet


* ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympä-ristössä (teollisuus)

* ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen ihmiselle

* osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti

* osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja

-mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.


* kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu

* epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia

* stoikiometrisiä laskuja, kaasujen yleinen tilan yhtälö

* energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa

* reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät

4 Metallit ja materiaalit

Tavoitteet


* tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja

* tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-

pelkistymisreaktioita

* osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia

* tuntee erilaisia mineraaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä

kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä

* osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä.


38


* sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi

* hapettumis-pelkistymisreaktiot

* metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet

* bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

5 Reaktiot ja tasapaino

Tavoitteet


* ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapaino-sovelluksia

* ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa

ja luonnon ilmiöissä

* osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä


* reaktiotasapaino

* happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys

* liukoisuus ja liukoisuustasapaino

* tasapainoon liittyvät graafiset esitykset

Ehdotuksia soveltaviksi kursseiksi 6 Työ/tutkimuskurssi Tutustutaan kemian työ- ja tutkimusmenetelmiin. Tehdään johtopäätöksiä kokeellisten mittausten perusteella ja tutustutaan tietokonesovelluksiin. Kurssin aikana tehdään vähintään viisi työtä, joista laaditaan työselos-tukset. Kurssiin voi liittyä myös vierailu korkeakouluasteen laboratorioihin tai yrityksiin. 7 Tutkimus ja teknologia/ Kemia yhteiskunnassa Tutustutaan nykyaikaiseen kemian teknologiaan. Kurssin aihepiiri mahdollistaa tutkimuksien ja esitelmien laatimisen sekä erilaisten teemaseminaarien pitämisen. Kurssin aikana opiskelija saa tietoa kemian teollisuu-desta tai muussa elinkeinoelämässä, tutustuu lähiympäristönsä teollisuuslaitoksiin tai tutkimuskeskuksiin tai omassa kunnassa oleviin kemian tietämystä tarvitseviin yrityksiin (apteekki, vedenpuhdistamo, jäteveden-puhdistamo, huoltoasemat jne.) ja tietää ympäristöön vaikuttavista aineista sekä oppii suhtautumaan kriitti-sesti eri viestimistä saatavaan tietoon. Tavoitteet Tavoitteena on, että * opiskelija ymmärtää tuotteen elinkaariajattelun * tutustuu aineen moderneihin tutkimus- ja erotusmenetelmiin *syventää tietämystä alkuaineiden kemiasta ja sähkökemiasta * tutustuu kemian teollisuuden johonkin erikoisalaan ja tekee oman tutkimusprojektin.


39

Keskeiset sisällöt * sähkökemiallisten ilmiöiden (hapettuminen ja pelkistyminen) tutkiminen ja päätelmien teko kokeellisten tulosten perusteella * metallien valmistus elektrolyyttisesti ja pelkistämällä * typen ja hiilen kiertokulun * aineiden erilaiset spektrometriset ja kromatografiset tutkimus-, erotus- ja tunnistamismenetelmät * tutustuu kemian perusteollisuuteen sekä metallien ja puun elinkaareen * saa kuvan ympäristöön vaikuttavista aineista ja niiden toksikologiasta. Kurssille sopivat seuraavaiin aihepiireihin liittyvät työt: * reaktiolämmön määrittäminen, * metallien järjestäminen jännitesarjaksi ja elektrolyysi, * elektrolyyttinen päällystäminen, * pylväs- tai ioninvaihtokromatografia, * veden puhdistus, * veden kovuuden määritys, * paperin valmistus, * avoin tutkimustehtävä. 8 Makromolekyylien kemia Syvennetään orgaanisen kemian tietoja, tutustutaan polymeerikemiaan ja biokemiallisesti merkittäviin yhdisteisiin, reaktioihin ja ilmiöihin. Tavoitteet Tavoitteena on oppiainerajat ylittävä luonnontieteellisen tiedon prosessointi, jossa opiskelija * joutuu yhdistelemään eri tieteenalojen asioita * löytää aineen kemiallisten ominaisuuksien, reaktioiden ja sidosten yhteys biologisiin ilmiöihin * saa syvällisemmän käsityksen orgaanisen kemian ja biokemian merkityksestä lähestyttäessä ilmiöitä molekyylitasolta * vahvistaa oppimista ja ymmärtämistä erilaisin laboratoriotöin. Keskeiset sisällöt * isomerian merkitys biologisissa prosesseissa ja luonnonyhdisteissä * luonnon polymeereja, puolisynteettisiä ja synteettisiä polymeereja niiden rakenne ja rakenteista johtuvat ominaisuudet, reaktiot ja biologiset tehtävät * lipidejä ja niiden ominaisuuksista johtuvia toimintatehtäviä * joitakin fysiologisesti merkittäviä yhdisteitä esimerkiksi ATP-molekyyli, hormoneja, vitamiineja, nukutusaineita, hemoglobiini, klorofylli tai karotenoideja * entsyymien, entsyymi-inhibiittorien ja koentsyymien merkitys ja toimintatapoja *joitakin biokemiallisesti merkittäviä prosesseja kuten käyminen, soluhengitys tai yhteyttäminen Kurssille sopivat seuraavat työt: * optisesti aktiivisen aineen tutkiminen polaroidun valon avulla, * jonkin polymeerin valmistus, ominaisuuksien tutkiminen ja muovien tunnistus, * jonkin luonnonaineen, kolesterolin, DNA:n, RNA:n, kasviväriaineiden tai kofeiinin eristäminen, * entsyymien aktiivisuuteen vaikuttavien tekijöiden tutkiminen, * hiilihydraattien, proteiinien, aminohappojen ja C-vitamiinin tunnistusreaktioita, * C-vitamiinin kvantitatiivinen määritys, * proteiinien kvantitatiivinen kolorimetrinen määritys, * kromatografinen erottaminen.


40

Kurssien suoritusjärjestys Kurssien suoritusjärjestykseksi suositellaan 1 ja 2. Tämän jälkeen voidaan suorittaa kurssi 3 ja kurssi 4 tai kurssi 4 ja kurssi 3. Kurssi 5 on suoritettava valtakunnallisista kursseista viimeisenä. Kurssi 6 voidaan suo-rittaa, kun kurssi 1 on suoritettu, soveltava kurssi 8 kurssin 3 jälkeen ja soveltava kurssi 7 kurssin 4 jälkeen.

8.3. Arviointi Yleistä arvioinnista Arvioinnilla selvitetään oppimisen laatua ja määrää sekä verrataan niitä opetukselle asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi paljastaa opiskelijalle, miten hyvin hän on päässyt asetettuihin tavoitteisiin. Opettajalle se kertoo, miten hyvin hän on onnistunut järjestämään opetuksen ja saanut oppilaat opiskelemaan ja oppimaan. Se antaa myös opettajalle palautetta siitä, miten opetusta pitää edelleen kehittää. Arviointitietoja tarvitaan myös silloin, kun opiskelijat siirtyvät peruskoulusta lukioon tai muihin keskiasteen oppilaitoksiin ja silloin, kun opiskelijat pyrkivät lukiosta jatko-opintoihin tai siirtyvät työelämään. Arviointi on laaja yleiskäsite, jonka yhtenä osa-alueena on opiskelija-arvostelu. Sillä on siis muitakin kuin opiskelija-arvosteluun liittyviä päämääriä. Opiskelijalle tulisi antaa koulukohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa tietoon, mitä menetelmiä käytetään ja miten niiden painotus arvostelussa jakautuu. Arvioinnilla on opetus-oppimisprosessissa kolme päätehtävää: diagnostinen eli toteava ja suunnitteleva, formatiivinen eli tarkkaileva ja ohjaava sekä summatiivinen eli kokoava ja ennustava tehtävä. Formatiivinen arviointi on jatkuvaa ja sen toivotaan kannustavan oppilaita löytämään omia vahvuuksiaan ja voittamaan heikkouksiaan. Arviointityypit Muodollinen arviointi (formaali ) * Kokeet, testit monivalinta-, vaihtoehto- ja yhdistelytehtävät, pohdintatehtävät, ongelman ratkaisutehtävät, päättelytehtävät, mittaustulosten käsittely, graafisen kuvaajan laatiminen ja tulkitseminen, laskut, reaktioyhtälöt, esseet, koejärjestelyn suunnittelu, luonnontutkimustehtävät, kokeet, eksperimentit, * Työselostusten, työvihkojen ja -kirjojen arviointi * Projektiraporttien ja esitelmien arviointi * Portfolioarviointi Vapaamuotoinen arviointi (epämuodollinen, informaali) * Tiedostamaton kokonaisarvio oppilaasta * Tuntiosaaminen kokonaisarviona * Systemaattinen tarkkailu * Vapaamuotoinen palaute * Kilpailut, väittelyt jne. (Lähde: http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/arviointi/index.htm)

Kurssi 4

Kurssi 1 Kurssi 3

Kurssi 7

Kurssi 5

Kurssi 6

Kurssi 8

Kurssi 2


41

3. Lukion kemian arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan lopullisesti sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Lukiolain mukaan opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida kursseilla monipuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Palautetta opintojen edistymisestä tulisi antaa jo kurssin aikana eikä arviointi saisi perustua enää pelkkään loppukokeeseen. Tämä lisää väistämättä opettajan työmäärää, koska perinteisen kurssikokeen lisäksi tarkistettavaksi voi tulla kurssista riippuen erilaisia raportteja, tutkielmia, laboratoriopäiväkirjoja, työselostuksia, viikkotehtäviä jne. Opettaja voi kiinnostuksensa ja voimavarojensa valita itselleen sopivat arviointimenetelmät. Kurssin arviointiperusteet on syytä sopia opiskelijoiden kanssa heti kurssin alussa. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opiskeluun. Seuraavassa joitakin arviointi-malleja opetuksen suunnittelun tueksi. Portfolio- ja itsearviointi Portfoliolla, salkulla tai kansiolla tarkoitetaan luonnontieteiden opetuksen ja opetuksen arvioinnin yhteydessä oppilaan opiskelutehtävien kokoelmaa, joka edustaa monipuolisesti opiskelijan osaamista ja jonka opiskelija on itse valikoinut tietyn opiskelujakson tai esimerkiksi lukukauden töistä. Portfolioon liitetään myös perustelut töiden valinnasta ja niiden esittely sekä oma arvio, jossa opiskelija kuvaa opiskeluprosessiaan ja sen onnistumista. Tapana on esitellä nimenomaan omia vahvuuksia ja omaa myönteistä kehitystä. Portfolioarvioinnilla pyritään oppimaan oppimiseen, itsetunnon kehittämiseen sekä itseohjautuvuuden vahvistamiseen. Opiskelija joutuu portfoliota laatiessaan: * analysoimaan, valikoimaan ja asettamaan itselleen omia tavoitteita, * suunnittelemaan ja valikoimaan tavoitteisiin sopivia opiskelutehtäviä ja työtapoja, * etsimään itsenäisesti tietoa ja soveltamaan sitä, * tarkkailemaan ja arvioimaan omaa oppimisprosessiaan ja oppimistuloksiaan eli omaa työtään, * tiedostamaan omat vahvuutensa, kiinnostuksen kohteensa ja oppimishaasteensa, * pohtimaan tuloksellisen oppimisen perusteita sekä yhteistyön ja oman yrittämisen merkitystä. Portfolio eroaa siis perinteisestä vihkosta tai työkansiosta sen oppimisprosessia korostavan piirteen perusteella. Portfolioarvioinnilla tuetaan reflektiivistä, oppimista syventävää prosessia. Kun opiskelija esittelee opiskelujakson päätyttyä kansiotaan muille opiskelijoille, opettajalle, vanhemmilleen tai muille henkilöille, opiskelija kuvaa ja arvioi valikoimiensa näytteiden perusteita, omia työskentelytapojaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Lisäksi hän voi nähdä senhetkisessä opiskelussaan puutteita ja pyrkiä asettamaan tavoitteita, joilla pyritään poistamaan nämä puutteet. (lähde http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/arviointi/) Portfolioarviointia voi käyttää erityisesti 1. kurssilla lisäämään opiskelijan motivaatiota kemian opiskelua kohtaan. Portfolion voi toteuttaa usealla tavalla ja sen painoarvo lopullista kurssiarvosanaa määritettäessä voi vaihdella. Portfolion osuus kurssiarvosanasta voi olla esimerkiksi 40 % ja kurssikokeen 40 % ja muun näytön 20 %. Portfolion ohjeet opiskelijalle ovat liitteenä 1. Itsearvioinnin tueksi voi opiskelijalle antaa erilaisia itsearviointilomakkeita (liitteet 2, 3 ja 4), joiden avulla opiskelija voi arvioida omaa kehittymistään. Opettajalle paksun portfoliopinon huolellinen läpikäyminen on työlästä, mutta samalla hän pääsee lähemmäksi opiskelijan oppimisprosessia. Erityisesti oppimispäiväkirjojen lukeminen on erityisen hyödyllistä opettajan kannalta. Lukiolaiset ovat jo kypsiä arvioimaan omaa opiskeluaan ja tarvittaessa ehdottamaan itselleen kurssiarvosanaa, joka käy yksiin opettajan näkemyksen kanssa (vrt. liite 3). Tuntitestit Ns. jatkuvan näytön arviointi on helppoa erilaisten tuntitestien avulla. Hyväksi on koettu malli, jossa opiskelija saa ennalta siitä tietämättä eteensä 10 - 20 väittämää edellisillä tunneilla läpikäydyistä asioista (ks.


42

liite 5). Hän vastaa niihin parhaan taitonsa mukaan joko oikein tai väärin. Tarkistuksen suorittaa esimerkiksi opiskelijan vieruskaveri opettajan kalvolta näyttämän oikean rivin perusteella. Opettaja kerää testit, merkitsee pisteet ja palauttaa testit takaisin opiskelijalle laitettavaksi esim. portfolion väliin. Testit ovat nopeita, joten opiskelija saa niistä välittömästi palautteen osaamisestaan ja ne motivoivat lukemaan. Kokeellisen työskentelyn arviointi Kokeellisen työn voi arvioida lähinnä opiskelija tuotosten perusteella. 40 opiskelijan kemian kurssilla on lähes mahdotonta arvioida kaikkien työskentelytaitoja yhdellä työkerralla. Arvioinnissa kannattaakin valita työtä kohden yksi osa-alue, jota arvioi joko työn aikana tai tuotosten perusteella. Seuraavassa taulukossa on esitetty joitakin arvioinnin osa-alueita: Arvioinnin kohde Opiskelijan tulisi osata työohjeiden luku työskennellä annetun ohjeen mukaan työvälineiden käyttö valita oikeat välineet tarkkuus huomioon ottaen

työskentelytaidot käyttää välineitä oikein, järjestelmällisesti ja turvallisesti. Ymmärtää varoitusmerkinnät.

havaintojen teko havaita värinmuutokset, kaasunmuodostus, lämpeneminen jne. tarkat mittaukset ja muistiinpanot

punnitseminen, nesteen tilavuuden mittaus jne.

tulosten käsittely tehdä taulukoita, kuvaajia, laskea lopputuloksia johtopäätösten teko tehdä yhteenvetoja, pohtia tulosten luotettavuutta pohtia virhelähteitä henkilökohtaiset taidot työskennellä ryhmässä, huomioida muut, asennoitua myönteisesti Yhtä kokeellista työtä kohti kannattaa valita siis valita yksi osa-alue edellisistä, jota arvioi. Havaintojen tekoa voi arvioida esimerkiksi lomakkeella, johon opiskelija kirjaa havainnot ja jonka opettaja pisteyttää. Oman työn tulosten kirjallinen esittäminen on oleellisen tärkeää nykypäivän työelämässä. Kokeellisessa työskentelyssä muistiinpanojen tekeminen ja tulosten käsittely kirjallisesti on tärkeä osa oppimisprosessia. Töistä voi teettää erillisiä työselostuksia tai töistä voi pitää koko kurssin ajan laboratoriopäiväkirjaa. Runko laboratoriopäiväkirjan tai työselostuksen pohjaksi on esitetty liitteellä 6. Tutkielmat Tutkielmatyyppinen työskentely sopii monille kemian kursseille syventämään opittua tietoa. Tutkielmia voidaan myös esittää muille kurssin opiskelijoille "tutkielmaseminaarissa". Opettajan lisäksi tutkielmaa voi arvioida myös toinen opiskelija/opiskelijat. Arvioinnissa voi käyttää esimerkiksi liitteen 7. kaltaista lomaketta. Viikkotehtävät Moni kemian opettaja opettaa jo lukion kurssit kokeellisesti, jolloin laskujen käsittelyyn jää aikaa vähemmän. Kurssien 2, 3, 4 ja 5 aikana voi teettää opiskelijoilla viikkotehtäviä, jotka toteutetaan esimerkiksi seuraavasti: Tehtäväsarja jaetaan sovittuna viikonpäivänä ja opiskelija palauttane ne viikon kuluttua. Kun opiskelija palauttaa tehtävät konseptilla ratkaistuna, he saavat oikeat ratkaisut monistettuna. Tällä tavalla edetään kurssin ajan, jolloin ehditään tekemään 6-7 tehtäväsarjaa.

Opiskelijat voivat tehdä tehtäviä myös ryhmissä vapaa-ajalla, jolloin oppiminen tehostuu. Tehtävien avulla myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät halua olla tunnilla muuten esillä pääsevät näyttämään omaa osaamistaan. Tehtävät arvioidaan esimerkiksi seuraavasti: Täysin oikein laskettu 2 p, hyvä yritys 1 p, muussa tapauksessa 0 p. Viikkotehtävien osuus kokonaisarvioinnista voi olla esim. 30 %. Esimerkki 4. kurssin viikkotehtävistä on liitteellä 8.

8.4. Aihekokonaisuudet Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt aihekokonaisuudet sisältyvät jokaiseen kemian kurssiin. Kemian merkitystä korotetaan ja vihreän kemian periaatteet huomioidaan koko lukion oppimäärässä. Hyvinvointi ja turvallisuus tulevat korostetusti huomioiduksi kurssien kokeellisessa osuudessa. Kestävä


43

kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta korostuvat kursseissa 4 ja 5. Aktiivinen kansalaisuuden ja yrittäjyyden sekä mediaosaamisen taitoja kehitetään jokaisessa kurssissa.

Liite 1. Portfolio-ohjeet opiskelijalle Portfolio (tai ”ansiokansio”) on kokoelma töitä tai tehtäviä, joita kemian 1. kurssilla on tehty. Se voi olla muovikansio tai taitettu A3, jonka sisään kootaan kurssin aikana tehtyjä tuotoksia. Portfolion tarkoitus olla läpileikkaus kurssista ja siitä, mitä olet saanut kurssin aikana aikaan ja mitä olet oppinut. Pyri tekemään portfoliosta itsesi näköinen. Ei ole olemassa valmista kaavaa, miten portfolion voisi toteuttaa. Käytä mielikuvitustasi! Olisi tärkeää opetella arvioimaan omaa oppimistaan ja kehittymistään opiskelijana. Näytä aikaansaannoksiasi myös kotijoukoillesi ja pyydä heitäkin arvioimaan kansiota. Palautetta saat myös kurssin loputtua opettajaltasi. Liitä saamasi valmiit monisteet portfolioosi vain, jos käsittelet niitä jollakin tapaa. Pidä silmäsi auki ja seuraa tiedotusvälineitä. Ympärilläsi on enemmän kemiaa kuin kuvitteletkaan. Voit kirjoittaa havainnoistasi ja ajatuksistasi portfolioon. Seuraavassa on esimerkkejä, mitä voisit liittää portfolioosi: 1) Laboratoriopäiväkirja. Jokaisesta tekemästäsi työstä pidät päiväkirjaa, jonka opettaja arvioi. Varaa riittävän paksu vihko tätä tarkoitusta varten, niin voit käyttää sitä myös kemian syventävillä kursseilla. 2) Oppimispäiväkirja. Voit pitää päiväkirjaa kemian tunneista ja arvioida omaa opiskeluasi. Pidä päiväkirjaa säännöllisesti, jotta pystyt hahmottamaan kokonaisuuden. Oppimispäiväkirjasta myös opettaja pystyy arvioimaan oppimistasi. Jos et halua pitää päiväkirjaa säännöllisesti niin voit kurssin loputtua tehdä yhteenvedon oppimastasi ja kurssista. 3) Lehtiartikkeleita, jotka liittyvät kemiaan. Pyri arvioimaan näitä jollain tavalla. Mitä artikkelin asiat merkitsevät sinulle / ihmiskunnalle yleensä? 4) Jokin oma kemiaan liittyvä tutkimus. Jos jokin aihe kiinnostaa niin voit tehdä koulussa tai kotona jonkin kemiaan liittyvät tutkimuksen. Pohdi lopputuloksia ja tee johtopäätöksiä. 5) Hyvin ratkaistu kotitehtävä. Voit kirjoittaa näitä puhtaaksi portfolioosi ja kommentoida, miksi valitsit juuri tämän tehtävän. Opettajaltasi saat tarvittaessa ohjausta portfolion työstämisessä.


44

Liite 2. Itsearviontilomake Kemian kurssin itsearviointi Nimi:_____________________________________ Pohdi huolellisesti ja tarkasti ja arvioi sitten opiskeluasi kurssilla asteikolla 4-10. Kommentoi lisäksi kutakin osioita tai mitä tahansa muutakin mieleesi tulevaa halusi mukaan. Jatka tarvittaessa kääntöpuolelle. 1) Muistiinpanojen tekeminen_____ (huolellisuus, säännöllisyys, omatoimisuus, ....) 2) Kirjan käyttö opiskeluvälineenä_____ (luitko säännöllisesti, tutkitko esimerkkejä, ....) 3) Kokeellinen työskentely _____ (laboratoriokokeiden teko, havainnointi, johtopäätökset, ....) 4) Käsitteiden hallinta_____ (tunnetko käsitteet, ymmärrätkö sisällöt, osaatko liittää toisiinsa, ....) 5) Laskut_____ (osaatko käyttää kaavoja, ymmärrätkö sisällöt, hallitsenko yksiköt, laskitko omatoimisesti laskuja, ....) 6) Taulukkokirjan käyttö_____ (tutustuitko, käytitkö, löydätkö tarvitsemasi tiedot, ....) 7) Kotona työskentely_____ (käytitkö aikaa säännöllisesti, teitkö tehtäviä, ...) 8) Ryhmässä työskentely_____ (osallistuitko aktiivisesti, annoitko osaamistasi ryhmän eteen, kannustitko muita, ....) Ehdotus yleisarvosanaksi itselleni_____


45

Liite 3. Itsearviointilomake KEA01 – Ihminen ja elinympäristön kemia Itsearviointilomake Nimi: _________________________ Ryhmä:____ 1. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija (ops:n perusteet)

* saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä

* syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden

yhteydessä

* osaa orgaanisen yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää

niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle

* tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä

* kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia

* oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja

* osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus- ja

tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.

2. Oma tavoitearvosana (perustelut/edellytykset, joilla aion päästä suunnittelemaani tulokseen). 3. Miten aiot suhtautua opiskeluun tällä kurssilla? Mitä tämä kemian 1. kurssi sinulle merkitsee? Aiotko jatkaa kemian opiskelua tämän kurssin jälkeen? Tarvitsetko kemiaa jatko-opinnoissasi? Täytä tämä sivu kurssin päätyttyä!!! 3. Miten kuvailisit osallistumistasi opetukseen? (läsnäolo/poissaolot perusteluineen, aktiivisuus, motivaatio, osallistuminen ryhmän toimintaan) 4. Mitä opin tällä kurssilla? Mikä oli kurssin parasta antia? Mikä taas huonointa? 5. Mitä ehdotat itsellesi arvosanaksi? Miksi? 6. Vanhempien arvio portfoliosta ja terveiset opettajalle.


46

Liite 4. Itsearviontilomake OMAN OPISKELUN ARVIOINTI Vain sinä itse voit vaikuttaa siihen, mitä opit. Voit myös itse muuttaa ja kehittää opiskelutapaasi. Arvioi seuraavia väitteitä omalta kannaltasi. Jokaiseen väitteeseen liittyy viisi vaihtoehtoa, joista valitset itsellesi parhaiten soveltuvan vaihtoehdon rengastamalla sen: 1 = täysin eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3 = en osaa sanoa, 4 = samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä. Vertaa omaa työskentelyäsi muiden työskentelyyn. Pohdi, millä alueella voit kehittyä. Työskentely kotona Opiskelen kotona riittävästi 1 2 3 4 5 Luen oppikirjasta tunnilla käsiteltyjä asioita 1 2 3 4 5 Teen kotitehtävät huolella 1 2 3 4 5 Keskityn läksyjen lukuun 1 2 3 4 5 Rentoudun välillä lukemisen lomassa 1 2 3 4 5 Kertaan kotiläksyt esimerkiksi illalla tai aamulla 1 2 3 4 5 Työskentely tunnilla Osallistun aktiivisesti kotitehtävien tarkistukseen 1 2 3 4 5 Osallistun aktiivisesti läksyn kuulusteluun 1 2 3 4 5 Osallistun aktiivisesti uuden asian opiskeluun 1 2 3 4 5 Kysyn opettajalta, jos jokin asia on minulle epäselvä. 1 2 3 4 5 Osallistun aktiivisesti ryhmä/oppilastöiden tekemiseen 1 2 3 4 5 Teen tunnilla harjoitustehtäviä 1 2 3 4 5 Osallistun koekertaukseen 1 2 3 4 5 Valmistautuminen kokeeseen Aloitan kokeisiin valmistautumisen riittävän ajoissa 1 2 3 4 5 Teen itse tiivistelmiä/yhteenvetoja koealueesta 1 2 3 4 5 Luen kokeisiin kirjasta 1 2 3 4 5 Luen kokeisiin vihosta/työkirjasta 1 2 3 4 5 Kysyn epäselvistä kohdista opettajalta ja luokkatovereilta 1 2 3 4 5 Kertaan pääkohdat ennen koetta 1 2 3 4 5 Kokeessa vastaaminen Ulkoilen (olen välitunnilla) ennen koetta 1 2 3 4 5 Olen kokeessa rentoutunut 1 2 3 4 5 Muistan perustella vastaukseni 1 2 3 4 5 Vastaan kaikkiin kysymyksiin 1 2 3 4 5 Tarkistan vastaukseni ennen palauttamista 1 2 3 4 5 (Lähde: http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/arviointi/)


47

Liite 5. Malli tuntitestistä Kemia kurssi 1 Nimi:_____________________ Testi Pisteet:____/10 Vastaa seuraaviin väittämiin joko oikein (O) tai väärin (V) Testissä saat käyttää taulukkokirjaa. 1. Kovalenttinen sidos tarkoittaa sähköistä vetovoimaa erimerkkisten ionien välillä._____ 2. Molekyyliyhdisteet eivät johda vesiliuoksena sähköä._____ 3. Molekyyliyhdisteiden sulamis- ja kiehumispisteet ovat korkeita verrattuna ioniyhdisteisiin._____ 4. Hiilivetyjen sulamispisteet ja kiehumispisteet kasvavat hiilivetyketjun kasvaessa._____ 5. Etanolilla on funktionaalisena ryhmänä karboksyyliryhmä._____ 6. Muurahaishappoa on raparperissä._____ 7. Metanolimolekyylit ovat sitoutuvat toisiinsa dipoli-dipolisidoksin._____ 8. Karboksyylihappojen välillä esiintyy vetysidoksia._____

9. Poolisten aineiden sulamis- ja kiehumispisteet ovat matalampia

kuin molekyylimassaltaan vastaavan painoisten poolittomien aineiden._____

10. Proteiinit koostuvat aminohapoista. ______

Liite 6. Runko työselostuksen/laboratoriopäiväkirjan pohjaksi (pääotsikot) 1. Tutkittava ilmiö 2. Käytetyt aineet ja välineet 3. Työn suoritus ja tehdyt havainnot 4. Tulosten käsittely 5. Lopputulokset 6. Oma pohdinta


48

Liite 7. Tutkielman arviointilomake Tutkielman aihe:________________________________ Tekijä/tekijät:___________________________________ 1. Tutkielma Heikko Erinomainen Asiasisältö 1 2 3 4 5 Sisällön oikeellisuus 1 2 3 4 5 Tutkielman rakenne 1 2 3 4 5 Kieliasu 1 2 3 4 5 Ulkoasu 1 2 3 4 5 Lähteet 1 2 3 4 5 Tiivistelmä 1 2 3 4 5 Sanallista arviota: ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ 2. Esitys Heikko Erinomainen Asiantuntevuus 1 2 3 4 5 Selkeys 1 2 3 4 5 Havainnollistaminen 1 2 3 4 5 Äänenkäyttö 1 2 3 4 5 Asiasisältö ja sen rajaus 1 2 3 4 5 Sanallista arviota: ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Tutkielman arvosana:_____


49

Liite 8. Malli viikkotehtävistä KEA5 Viikkotehtävät 3. 1. Tarkastele seuraavaa tasapainosysteemiä: N2(g) + 3 H2(g) ⇔ 2 NH3(g) ; ∆H < 0 Esitä neljä eri pakotetta, joilla tämän reaktion tasapainoasemaa voitaisiin siirtää oikealle. 2. Kirjoita seuraavien happojen ja emästen vedessä tapahtuvat protolyysireaktiot ja nimeä kaikki happo-emäsparit: a) typpihappo HNO3 b) etaanihappo CH3COOH c) metyyliamiini CH3NH2 3. Vetyfluoridin alkukonsentraatio sen vesiliuoksessa on 0,15 mol/dm3. Laske vetyfluoridin happovakio, kun oksoniumionikonsentraatio tässä liuoksessa on 7,9 ⋅ 10-3 mol/dm3. 4. Vetysyanidin HCN alkukonsentraatio sen vesiliuoksessa on 0,01 mol/dm3. Laske, mitkä ovat liuoksen oksonium- ja syanidi-ionikonsentraatiot. Tehtävien avulla myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät halua olla tunnilla muuten esillä pääsevät näyttämään omaa osaamistaan. Tehtävät arvioidaan esimerkiksi seuraavasti: Täysin oikein laskettu 2 p, hyvä yritys 1 p, muussa tapauksessa 0 p. Viikkotehtävien osuus kokonaisarvioinnista voi olla esim. 30 %. Esimerkki 4. kurssin viikkotehtävistä on liitteellä 8.

9. Tietotekniikka valinnaisaineena – peruskoulu Matti Korteniemi

9.1. Tietotekniikan opetus muutoksessa Tietotekniikan opetus peruskoulussa on tähän asti hoidettu pääosin valinnaisaineena 8-9 luokilla(2+2 vvh), sisältönään työvälineohjelmien käytön opettelua: tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, tietokannat, grafiikka ja internet sähköposteineen. Lisäksi on tarjottu valinnaisia lyhytkursseja (1vvh) kotisivujen tekoon, lehden tekoon, ohjelmointiin, digikuvaukseen, projekteihin jne. Työvälineohjelmien ja samalla laitteiston hallinnan harjoittelun valinnaisaineena on katsonut jo pitkään tarpeelliseksi lähes 80–90% ikäluokasta. Ohjelmoinnin opettelu on vähentynyt 80–90 luvuilta. Ohjelmoinnin opettelu on vähentynyt 80–90 luvuilta, vaikka osaavia ohjelmoijia edelleen tarvitaan. Kouluilla on 7- luokkalaisille voitu tarjota koulun laitteistoon tutustumiskursseja esim. opinto-ohjaustuntien yhteydessä. Uusi OPS odottaa edelleen, että oppilas oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin. Samoin edellytetään, että kaikissa oppiaineissa tietotekniikkaa hyödynnetään. Valinnaisaineiden yhteenlaskettu vähimmäistuntimäärä laskee. Pakollista tietotekniikkaa ei ole olemassakaan. Kilpailu kovenee. OPS:n perusteissa kuitenkin todetaan, että osa valinnaisaineista tulee olla tietotekniikkaan liittyviä. Kriteereissä todetaan, että päättöarvioinnin on annettava luotettava kuva oppilaan osaamisesta. Kysymys kuuluukin, missä ajassa ja millä nimikkeillä tietotekniikan perusasiat opetetaan niin, että mahdollisimman suuri osa ikäluokasta niitä osaa arvioitavissa olevan määrän? Mitä perusasioilla tarkoitetaan? Kuinka pitkälle tietotekniikan taidoissa voi kehittyä?


50

9.2. Mitä peruskoulun päättävän oppilaan tulisi osata tietotekniikasta MAOL:n tietotekniikkatoimikunta on laatinut oppaan (www.maol.fi -> tietotekniikan linkit), jossa on kartoitettu tietotekniikan sisältöjä peruskoulussa, mitä odotetaan kaikilta oppilailta ja mitä valinnaisaineena opiskelleilta. Oppaasta löytyy kattavasti opetettavat asiat ja annetaan vinkkejä opetusjärjestelyistä yleensäkin. Lisäksi on esitetty tavoitteet ja sisällöt seuraaville valinnaiskursseille: kuvankäsittely, kotisivusto, ohjelmointi, multimedia. Opas on tehty pari vuotta sitten, mutta edelleenkin käyttökelpoinen.

9.3. MAOL:n malli (kursseja) Tehokas tietotekniikan opetus yläluokilla edellyttää: Kouluun tulevilta 7-luokkalaisilta pakollista tutustumisjaksoa koulun laitteisiin, ohjelmiin ja netikettiin, jonka jälkeen heillä on "verkonkäyttöoikeus". Tämä voitaisiin toteuttaa myös integroituna peruskäyttötaitojen kurssina tai jopa kuntakohtaisena painotusalueena. Opetetaan valinnaisaineena työkaluohjelmien perusasiat kuten ennen. Arvioinnissa pyritään siirtymään yhteismitallisuuteen, ajokorttitutkintoon . Kurssien sisällöt kurssitetaan tutkintovaatimusten pohjalta (vrt. tietokoneen A-ajokortti/ MAOL-opas: "Mitä peruskoulun päättävän tulisi tietää tietotekniikasta”. ). Tutkinnosta voisi suorittaa myös vain haluamansa osan.

Kurssi1(8lk): Tekstinkäsittely, Tietotekniikan perusteet (teoria) Kurssi2(8lk): Grafiikka, internet ja sähköposti Kurssi3(9lk): Tietokannat Kurssi4(9lk): Taulukkolaskenta ja laitteiston hallinta

Tarjotaan valinnaisena ohjelmointia. Käytettävä ohjelmointikieli on valittavissa, kunhan kehitetään algoritmista ajattelua ja ohjelmoinnin perusrakenteet: ehto, toisto … käydään läpi (Esim1). Oppilaskilpailujen yhteydessä on todettu puutteita ohjelmointiosaamisessa ja osallistujamäärät jääneet hyvin alhaisiksi. Tarjotaan valinnaisia kotisivusto-/mediakursseja. WWW-sivujen konkreetti tekeminen auttaa ymmärtämään hypertekstin ominaisuudet syvällisesti. Monimediaalisuuden hallinta kehittyy. Tyttöjä kiinnostava osa-alue.(Esim2) Integroituja kursseja kuvaamataitoon, musiikkiin, lehdentekoon, erilaisiin projekteihin. Aihekokonaisuuksien viestintä ja mediataito sekä ihminen ja teknologia pohjalta voi saada hyviä integroituja kursseja tietotekniikan ja muiden oppiaineiden/aihekokonaisuuksien välille (Esim3)

Tarjottavien valinnaiskurssien määrä ja laatu riippuu suuresti koulun laite-, ohjelmisto- ja henkilöstöresursseista. Perustaidoksi tänä päivänä luetaan ainakin tekstinkäsittelyn, internetin ja sähköpostin perustoimintojen hallinta. Voisi esittää kuntakohtaista painotusta tietotekniikkaan siten että tietotekniikkaa opetettaisiin kaikille yhteisenä oppiaineena 7. luokalle yksi vuosiviikkotunti. Takana on ajatus, että näin kaikille oppilaille taataan tietoyhteiskunnan kansalaistaidot: tietotekniikan perusosaaminen ja ”digitaalinen lukutaito”, kuten TVT hienosti määrittelee. Pitää myös muistaa, että parhaiten tietotekniikan opetus onnistuu tietotekniikan opettajalta.


51

Esimerkkikursseja: ohjelmointi (Esim1/ Putaan koulu, Tornio): Ohjelmoinnin tavoitteena on oppia lausekielisen ja oliopohjaisen ohjelmoinnin perusrakenteet koodaamalla pienimuotoisia ohjelmia, testaamalla ja dokumentoimalla niitä. Ohjelmointikielenä on Java Script ja Visual Basic. www-sivujen tekeminen (Esim2 / Putaan koulu, Tornio) Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään hypertekstien rakenteet tekemällä omia kotisivuja perus-ohjelmilla ja HTML-editoreilla. teknologia- ja media (Esim3/ Syväkankaan koulu, Kemi) Kurssilla mm. perustetaan oma teknologia-media –alan yritys joka pyrkii myymään (virtuaalisesti) osaamis-taan yrityksille. Käydään tutustumassa alan yrityksiin. Tarkemmin www.kemi.fi/syva -> työsuunnitelmat.

9.4. Arviointi Arvioinnissa on käytetty pääasiassa numeroarvostelua sekä lyhytkursseilla hyväksytty/hylätty arvostelua. Lisäksi on kouluja, jotka ovat tarjonneet oppilailleen mahdollisuuden tietotekniikan A-ajokorttitutkinnon(www.tieke.fi) suorittamiseen valinnaiskurssien pohjalta. Käytännössä vertailukelpoinen numeroarvostelu on todettu ongelmalliseksi, ja valinnaisaineen numeroarvostelu tulisikin jatkossa korvata yhteisesti määritetyllä tutkinnolla, kuten OAJ:n visiossa vuodelle 2008 esitetään: "Oppilaan ja opiskelijan tietotekniikan osaamisen taso on tiedossa hänen siirtyessään koulutusasteelta toiselle. Tämä on toteutettu osaamisen vähimmäistason määrittelyllä tai esim. mahdollisuudella suorittaa jokin tietokoneen ajokortti". Hyvä olisi, jos ajokorttitutkinto tulisi kaikkien suorittaa jossain elämänsä vaiheessa. Jos ei peruskoulussa, niin seuraavaksi toisen asteen koulutuksessa. Osatutkinnot voidaan silloin lukea hyväksi, kuten nyt on jo käytäntö A- ajokorttitutkintoa tarjoavissa kouluissa. Muilla kursseilla voitaisiin käyttää päättötodistukseen tulevaa suoritusmerkintää, kuten tähänkin asti on menetelty.

9.5. Aihekokonaisuudet ja TVT Tieto-ja viestintästrategian (TVT) tavoitteena on, että koulut arvioivat ja kehittävät opetussuunnitelmiaan ja oppimisprosessia tulevaisuuden tarpeisiin. TVT:n mukaan koulutoimen eräs keskeinen haaste on hahmottaa oppilaiden tulevassa elämässään tarvitsemia tietoja ja taitoja sekä kehittää näihin asioihin liittyviä aihe-, opetus- ja oppimiskokonaisuuksia. Perusosaamista on lisääntyvän informaation hallinta ja muutoksen sekä epävarmuuden sietokyky. Aitoa tulevaisuuden osaamista ovat: teknologinen osaaminen, medialukutaito, monimediaalisuuden hallinta ja verkostoitumistaidot. Aihekokonaisuudet tulee sisällyttää eri oppiaineisiin ja niiden pitää näkyä koulun toimintakulttuurissa. Tieto- ja viestintätekniikan oppimishaasteiden muotoilu eri luokka-asteille tulee pääosin esille viestintä ja mediataito sekä ihminen ja teknologia aihekokonaisuuksissa, joiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt käyvät sinällään tietotekniikan opettamiseen.

9.6. Oppimisympäristöt OPS:n mukaan oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttöön. Näin koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristö-järjestelyt ovat keskeisessä osassa miten tietotekniikan opetus jatkossa hoituu. Nyt tulee tiukasti miettiä, miten tietotekniikkaluokkia täysipainoisesti hyödynnetään, mitkä ovat tietotekniikan opetusmenetelmät. Projektityötiloja verkkoyhteyksineen tulisi lisätä. Riittävä tietotekniikan oppimisympäristö pitää sisältää verkossa olevien koneiden lisäksi verkkoon kytkettyjä oheislaitteita(skanneri …) ja opettajan apuvälineitä videotykkeineen. Laitteiston ylläpito ja pedagoginen tuki tulee resursoida riittävästi.


52

10. Tietotekniikka – lukio Päivi Kaakinen

10.1. Tietotekniikka oppiaineena Tietotekniikkaa käytetään lukiossa kaikkien aineiden opetuksessa. Erilaiset oppimisalustat ja verkkojen käyttö opetuksessa ovat yleistyneet nopeasti. Jokaisen lukiolaisen tulee saavuttaa tietokoneen A-ajokortissa (TIEKE ry) vaadittavat taidot. Lukion opetussuunnitelman opetuksen yleisten tavoitteiden mukaan huomiota tulee kiinnittää tietoja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Vaikka tietotekniikka ei ole virallinen oppiaine, on tietotekniikkaa kuitenkin tarpeen opettaa, jotta saavutettaisiin lukion OPSissa määritetyt tavoitteet. Eri aineiden kurssit lukiossa ovat vaativia, joten aikaa ja resursseja ei varsinaisen aineen opetuksen lisäksi ole tietoteknisten taitojen opettamiseen. Opiskelijoiden tietotekniset valmiudet ovat lukioon tullessa hyvin erilaiset. Jotta kaikki opiskelijat voisivat käyttää tasavertaisesti tietotekniikkaa lukio-opiskelussaan, tulee lukiossa järjestää kursseja tietotekniikan perusteista ja työvälineohjelmien käytöstä. Tietotekniikka kehittyy hyvin nopeasti, jolloin peruskoulussa saadut tiedot ja taidot tarvitsevat päivitystä, Lukion ATK-järjestelmät voivat olla erilaisia verrattuna peruskoulussa käytettyyn laitteistoon, jolloin tarvitaan kurssia, jossa perehdytään lukion järjestelmään ja lukiossa käytettäviin ohjelmiin. Opetuksen yleisten tavoitteiden mukaan lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella myös jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Tästä syystä tarvitaan kursseja, joissa on mahdollisuus saada tuntuma ATK-ammateista. Koulun kannalta on hyödyllistä saada koottua innokkaat ATK-harrastajat yhteen, jolloin heitä voidaan hyödyntää koulun järjestelmän ylläpidossa. Jos tietotekniikan opetusta ei ole, ei näillä ATK-osaajilla ole sallittua kohdetta missä osoittaa osaamistaan, jolloin heidän osaamisensa saattaa suuntautua koulun tietoturvallisuuden kannalta vaarallisiin kohteisiin. Ohjelmoinnin opetus on hyvin tarpeellista. Nykyisin harvat harrastelevat ohjelmointia omatoimisesti. Kuitenkin edelleen ATK-ammateissa ohjelmointitaito on tärkeä. Lukion ohjelmointikursseilla saadaan tuntuma ohjelmoinnista. Tyttöjä on helpompi innostaa ATK-ammatteihin, kun he ovat nähneet jo lukiossa, että he pärjäävät pojille myös ohjelmoinnissa. . Ohjelmointitaito on eräänlainen kielitaito, joka on hyvä omaksua nuorena. Yliopistoissa ja korkeakouluissa on havaittu, että opiskelijoiden ohjelmointitaidot ovat heikentyneet aiempiin vuosiin nähden, tästä johtuen opiskelijoilla on ollut vaikeuksia tietoteknisissä jatko-opinnoissa. Lukiossa voidaan opettaa koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja, joten tietotekniikka voi olla edelleen lukiossa opetettava aine. Aihekokonaisuuksista teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä ja mediaosaaminen sisältävät hyvin paljon tietotekniikkaan kuuluvia aiheita, joiden opetus on helppo järjestää tietotekniikka-nimisen oppiaineen sisällä.

10.2. Mitä lukion päättävän oppilaan tulisi osata tietotekniikasta Perustaidot

- Kokonaiskuva tietotekniikasta ja sen merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle - Käsitys laitteiden ja ohjelmien käyttötavoista ja toiminnan periaatteista - Perustiedot tietokonejärjestelmistä, mikrotietokoneista ja niiden oheislaitteista sekä tietoverkoista - Tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, tietokanta- ja grafiikkaohjelmien peruskäytön hallinta - Internetin käyttö tiedonhakuun ja sähköpostin käyttö - Koulun ATK -järjestelmän tunteminen. Lähiverkon ja oppimisalustan käyttäminen lukio-opiskelussa - Tekijänoikeuksien merkityksen tiedostaminen - Vastuullisuus tietoturvallisuudesta


53

10.3. Ehdotuksia kurssien sisällöistä Tietotekniikan perustaidot Tietokoneen A-ajokorttiin kuuluu seitsemän osakoetta: 1. Tietotekniikan perusteet 2. Laitteen käyttö ja tiedon hallinta 3. Tekstinkäsittely 4. Taulukkolaskenta 5. Tietokanta 6. Grafiikka (jossa on 2 vaihtoehtoa) Esitysgrafiikka (suositeltava) Muu grafiikkaohjelma 7. Internet Tarkempi sisältökuvaus löytyy osoitteesta www.tieke.fi. Perustaitojen opettamiseen tulee varata kaksi kurssia. Ensimmäisellä kurssilla perehdytään välineiden käyttöön lukio-opiskelussa ja toisella kurssilla täydennetään taidot A- ajokorttivaatimusten mukaisiksi. Kurssit voidaan järjestää esimerkiksi seuraavasti: Kurssi1 (Tietotekniikan perusteet)

- Tietotekniikan perusteet - Laitteen käyttö ja tiedonhallinta - Tekstinkäsittely - Internet

Kurssi2 (Tiedonhallinta ja tiedon esittäminen)

- Taulukkolaskenta - Tietokanta - Grafiikka

Opetusjärjestelyt Opiskelijat ovat tietotekniikan taidoiltaan hyvin eri tasoisia lukioon tullessaan. Osa hallitsee tietokoneen ja ohjelmien käytön, osalla taas kokemukset tietotekniikan käytöstä ovat hyvin vähäisiä. Tästä syystä opetus on järjestettävä niin, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus täydentää taitonsa edellä kuvattuun tasoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija valitsee tietotekniikan perusopetusta 0, 1 tai 2 kurssia lähtötasonsa mukaan. Lähtötaso voidaan mitata esimerkiksi lyhyellä testillä tai opiskelija voi arvioida itse omat valmiutensa. Opetus voidaan järjestää eriytettynä esimerkiksi siten, että opiskelija käy opiskelumateriaalia läpi omaan tahtiin opettajan ohjatessa häntä tarvittaessa. Kurssimateriaali kannattaa valita niin, että sen sisältämät ohjeet ovat mieluummin liian yksityiskohtaisia kuin liian ylimalkaisia. Edistyneen opiskelijan on tällöin helppo ohittaa ne kohdat, jotka hän jo hallitsee, ja vähän tietotekniikkaa osaava opiskelija saa vastaavasti riittävän tarkat ohjeet. Markkinoilla on lukuisia opiskeluun soveltuvia materiaaleja, jotka yleensä sisältävät myös harjoitustiedostoja. Oppimisalustan käyttö mahdollistaa opetuksen eriyttämisen ja samalla opiskelija saa valmiudet käyttää oppimisalustaa muussa lukio-opiskelussa. Koska opiskeltavia taitoja tarvitaan jo lukio-opiskelussa, suositellaan tietotekniikan perusopetuksen järjestämistä jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.


54

Muut kurssit Lukion tulisi tarjota tietotekniikan kursseja myös sellaisille opiskelijoille, jotka haluavat kehittyä tietotekniikan taidoissaan perustaitoja kurssit tarjoavat hyvät pohjatiedot niille opiskelijoille, jotka hakeutuvat opiskelemaan tietotekniikkaa tai läheisesti siihen liittyviä aineita. Seuraavien syventävien kurssien valitsemisen pitäisi olla jokaiselle lukio-opiskelijalle mahdollista. Kuvankäsittely ja kotisivu Tavoitteet: Opiskelija osaa käyttää kuvien hankinnassa tarvittavia laitteita, kuten kuvanlukijaa sekä digitaalikameraa. Opiskelija osaa muokata eri välineillä hankittuja kuvia julkaisukelpoisiksi ja sijoittaa kuvat www-sivulle. Opiskelija osaa laatia yksinkertaisen animaation. Opiskelija osaa hyödyntää erilaisia kuvakirjastoja ja tuntee tekijänoikeuksien merkityksen kuvien käytössä. Opiskelija osaa laatia hyvin toteutetun kotisivuston, osaa HTML-kielen perusteet ja osaa siirtää sivuston palvelimelle. Opiskelija tuntee tekijäoikeudet omaan työhönsä. Opetusjärjestelyt: Laitteistovaatimuksena on riittävän tehokkaat laitteet kuvankäsittelyyn, CD-ROMin käyttömahdollisuus ja Internet-yhteydet. Lisäksi tarvitaan väritulostin, kuvanlukija ja digitaalikamera. Kuvankäsittelyohjelmissa tulisi olla mahdollisuus käyttää sekä vektori- että pistegrafiikkaa. Tämä kurssi voidaan toteuttaa myös kuvataiteen kurssina. Ohjelmointi Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja dokumentoida perusrakenteet sisältävän ohjelman noudattaen hyvää ohjelmointitapaa Opetusjärjestelyt Opetus on järjestettävä niin, että jokaisella opiskelijalla on oma tietokone opetustilassa käytettävissään. Ohjelmointikieli on valittava niin, että se tukee hyvää ohjelmointityyliä. Mahdollisuuksien mukaan on käytettävä sellaista ohjelmointiympäristöä, jonka opiskelijat voivat laillisesti asentaa myös omalle kotikoneelleen.. Suuret ohjelmoinnin periaatteita koskevat linjat ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset pikku konstit. Tietokoneen rakenne ja verkot

Tavoitteet Opiskelija ymmärtää tietokoneen perusrakenteen ja lisälaitteiden merkityksen. Hän osaa koota tietokoneen komponenteista ja lisätä erilaiset lisäkortit, lisälaitteet ja niiden ohjaimet. Opiskelija ymmärtää lähiverkossa tarvittavien osien merkityksen ja osaa pystyttää lähiverkon. Hän osaa myös tehdä tarvittavat varmistukset käyttöjärjestelmistä ja tallennetuista tiedostoista.

Opetusjärjestelyt Jokainen opiskelija purkaa ja kokoaa tietokoneen sekä liittää käytettävissä olevat lisälaitteet. Opiskelijat kokoavat yhdessä pienen lähiverkon. Kurssin työharjoitteluosana opiskelijat ylläpitävät tiettyä osaa koulun tietokoneverkosta opettajan johdolla. Kurssi on hyvä toteuttaa hajautettuna eri jaksoille.


55

Soveltavat kurssit Edellä mainittujen kurssien lisäksi lukiossa voidaan tarjota esimerkiksi seuraavia kursseja

- Ohjelmoinnin jatkokursseja olio-ohjelmoinnista tai www-ohjelmoinnista - Grafiikka ja videoeditointi, tämä voidaan toteuttaa myös kuvataiteen kurssi - Julkaisun laatiminen joko www-sivulle tai sivuntaitto-ohjelmaa käyttäen. Kurssi kannattaa toteuttaa

yhteistyössä äidinkielen ja kuvataiteen opetuksen kanssa - Tietoliikenne - Multimedia - Mikrotuki

10.4. Arviointi Kurssit, joilla opetetaan tietokoneen peruskäyttötaitoa, tulee arvostella hyväksymismerkinnällä. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus suorittaa halutessaan tietokoneen A-ajokortti. Ajokorttitutkinnon voisi oman koulun asemasta vastaanottaa esim. kansalaisopisto. Syventävät kurssit voidaan arvostella numeroarvosanoin. Kursseista voidaan järjestää koe ja syventävien kurssien lopusta kannattaa varata pienimuotoisen projektityön tekemiseen.

10.5. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuuksista viestintä- ja mediaosaaminen sisältyy tietotekniikan perusteisiin, kuvankäsittely- ja julkaisukursseihin hyvin oleellisena osana. Teknologia ja yhteiskunta on osana jokaista tietotekniikan kurssia, erityisesti se näkyy ohjelmointi- ja laitetekniikkakursseissa.


56

LIITE 1 : Esimerkki alaluokkien fysiikan ja kemian välineluettelosta

LUMAVÄLINEISTÖSTÄ luonnos/Keravan luma

A. Opetustila § riittävän tilava, keikkumattomat pöydät § vakituisesti käytettävissä, jotta välineistön järkevä säilyttäminen on mahdollista § säilytystilat riittävät, jotta järjestys voi säilyä § veden saanti: mieluiten tiskipöytä, jotta säästytään vesisotkulta ja rakennuksen

kosteusvaurioilta § sähkönsaanti: ilman jatkojohtoviritelmiä ja turvakytkimet § pimennettävissä täysin pimeäksi myös aurinkoisena päivänä § ensisammutusvälineet § ensiapukaappi

Yleistä:

§ AV- välineistö § kuumennusvälineet: keittolevyjä, vedenkeitin, kaasupoltin vain opettajakäyttöön § suojavälineet: essut, suojasilmälasit, patalappuja § statiiveja ja niihin kourat § stereomikroskooppi, luuppeja § vaakoja, kirjevaakoja, digitaalivaaka 1g:n tarkkuus § seinäkello, jossa on sekuntiviisari, tikittävä munakello, sekuntikelloja § oheislukemistolle säilytystilat § kiinnityspintaa valmiille töille

B. Välineistöä 1. ASKARTELUTARPEISTOA ja niille riittävät säilytysvälineet

§ sakset § pahveja

o eri värejä ja mustaa o eri paksuuksia

§ papereita o piirustuspaperia o monistuspapereita eri värejä o ruutupaperia o leivinpaperia o silkkipapereita eri värejä

§ kiinnittimiä o teippejä, liimoja, sinitarraa o pyykkipoikia o narua, lankaa, kumilenkkejä o hammastikkuja

§ viivaimia, mittanauhoja, piirtokolmioita § ilmapalloja, piipunrasseja …


57

2. ASTIOITA JA NIILLE SÄILYTYSTILAA *Muovisia

• säilytyslaatikoita kannellisia ja pinottavia • ämpäreitä 10l ja 5l esim. keittiöltä • muovikaukaloita, rasioita, mukeja, minigippusseja useita eri kokoja,

filmipurkkeja • kennolevyjä • suppiloita

*Lasisia

• keitinlasi 100ml, 200ml, 600ml • keittopulloja 100ml • mittalaseja • koeputkia • petrimaljoja

* Ottimia • lusikoita • pinsettejä • pipettejä 1ml, 3ml

3. SIIVOUSVÄLINEITÄ

• lattiaharja, rikkalapio • pullo-, koeputkiharjoja • astianpesuainetta • pöytärättejä

4. KODIN KEMIKAALEJA ja tarvikkeita JA NIILLE SÄILYTYSTILAA

• sokeria • leivinjauhetta • ruokasoodaa • vehnäjauhoja • riisiä • merisuolaa • hienoa suolaa • elintarvikevärejä • ruokaöljyä • etikkaa, etikkahappoa • alunaa • tuorekelmua • alumiinifoliota • suodatinpusseja • mehupillejä


58

C. Aihealueittain ryhmiteltyjä käyttökelpoisiksi osoittautuneita välineitä 1. Liike ja vuorovaikutus

• erikokoisia ja materiaalisia palloja • erivahvuisia voimamittareita (jouset) • viivoittimia • lyijykyniä • pahvia • vaunurata ja vaunut (lähes kitkattomat) • digitaalivaaka • punnusvaaka • punnuksia (1-200 g) • metronomi • tussi • sekuntikello • muovilaatikoita erilaisin pohjin (korkki, hiekkapaperi, huopa, muovi) • gyroskooppi • hyrrä

2. Lämpöilmiöt

• lämpömittareita ( neste-, sähkö-, kaksoismetalli- = sauna- ) • pintalämpömittareita • eristeitä • styrox-mukeja (kalorimetri) • vedenkeitin • lämpölevy • kupari ja alumiinipunnus • messinkitulppa ja -reikä • termospullo • rautalankaa • lääkeruiskuja • lasinen kattila – lasikansi • lasipulloja ("tippapulloja") • lasipullon reiällisiä muovikorkkeja • ilmapalloja • virtalähde

3. Värähtely ja ääni 1-2 lkt

• rytmisoittimia • pikkuesineitä • erilaisia alustoja esim. pelti, huopa, vaneri, lasi • filmipurkkeja kuuntelupurkkipareiksi täytteenä esim. vettä, riisiä,

sokeria, kolikoita


59

3-4 lkt • metallivuoka + talouskelmua + mannaryynejä • tauluviivain • värähteleviä esineitä esim. metallipurkki, kampa + paperi,

metalliviivain • koeputkia, muovipulloja • äänirauta, eri soittimia, triangelit jne. MU • ilmapalloja

5-6 lkt • jugurtti ja/tai viilipurkkeja • erilaisia lankoja • pahvilieriöitä • kattilankannet, metallitarjotin • statiiveja ja kouria • tikittävä kello • desibelimittari

Hyvä olla valmiiksi rakennettuna * kielisoittimen malli kts. iloa ilmiöistä s.117 4. Valo ja säteily

• Valolähteitä

§ taskulamppuja ja niihin paristoja ja polttimoita § kynttilöitä ja niille tukevia jalkoja § tulitikut § pöytälamppu (25W) josta saa varjostimen pois § Sädelaatikko § Laserosoitin

• Peilejä § tasopeilejä suorakaide § pallopeilejä

• Läpinäkyviä materiaaleja § lasilevyjä § muovikalvoja eri värejä § muovi ja lasiesineitä

• Läpikuultavia materiaaleja § leivinpaperia, silkkipaperia § ohutta kangasta eri värejä

• Läpinäkymättömiä materiaaleja § pahvia eri värejä, puuta, metallia

• Suurennuslaseja • Iso läpinäkyvä suorakulmion muotoinen vesiallas • (Astioita, lusikoita askartelutarpeita) • Linssejä ( koveria ja kuperia) • varjostimia • prismoja • Laserosoitin • Läpinäkyviä muovipaloja • Hiloja


60

Hyvä olla valmiiksi rakennettuina malleja ja demo-välineitä ohjeita liitteenä

• varjohahmojen mallit • silhuettimalli • neulanreikäkamera • ”taikatemppunäyttämö” • musta laatikko • peililaatikko

5. Sähkö ja magnetismi • virtalähde ja sen johtimia • yleismittareita • kompasseja (pieniä pyöreitä) • muita johtimia • 1,5 voltin paristoja • hauenleukoja • ledejä • nappimagneetteja (pieniä ja isoja) • sauvamagneetteja (pieniä ja isoja) • rautavillajauhoa • neuloja • lankaa • ohutta sähköjohdinta • rautanauloja • taskulampun hehkulamppuja • käsigeneraattori x2 • paristotelineitä 1-3 paristolle • sähkömoottori • paperiliittimiä • lakkaeristeistä kuparilankaa • muovisauvoja • lasiauvoja • paloja (silkki, tekoturkis, muovikalvo)

6. Aine

• Mikrokemian kennostoja 6 ja 24 • Muovisia mikropipettejä 1 ml ja 3 ml • lääkeruiskuja 10 ml, 50 ml • muovisia mittakannuja • kertakäyttölusikoita ym. • Muut välineet ks. muovit ja lasit • kemikaalit ks. kodin kemikaalit


61

LIITE 2: Esimerkki fysiikan ja kemian OPSista (Oulu)

Fysiikka ja kemia Fysiikan ja kemian opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan tietämystä luonnon ilmiöistä ja käsitystä fysikaalisen ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan, kemian ja teknologian alaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan, kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan ja kemian opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja ja kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta fysiikan ja kemian opiskeluun. Arvionti Vuosiluokilla 5 ja 6 fysiikka ja kemia arvioidaan yhtenä numerona. Vuosiluokilla 7-9 annetaan erilliset numerot fysiikasta ja kemiasta Oppilaan arviointia suoritetaan sekä opintojen aikana että opintojen päättövaiheessa ja niillä on erilaiset tehtävät. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata opiskelulle ase-tettujen tavoitteiden toteutumista. Sen tehtävänä on myös auttaa oppilasta hahmottamaan opiskelutaitonsa ja tukea oman persoonallisuuden kasvua. Opiskelun aikaisen arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja tavoitteellista. Sen tulee kohdistua oppimisen eri osa-alueisiin ja auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Arvioinnin tulee olla totuudenmukaista, yksilöllistä ja perustua monipuoliseen näyttöön suhteessa opetussuun-nitelman tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kuvauksiin. Summatiivisten kokeiden lisäksi arvioinnin perustana voivat olla esimerkiksi projektit, tutkimustehtävät, työskentelyn taidot sekä kotitehtävät. Työskentelyn arviointi on oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia, mikä kokeellisen työskentelyn myötä fysiikan ja kemian opiskelussa muodostaa tärkeän osan oppiaineen arviointia. Arvioinnissa otetaan oppiaineen tavoitteiden lisäksi huomioon oppilaan vastuullisuus työnteossa ja yhteisössä toimiminen. Kuvaus hyvästä osaamisesta on laadittu oppiaineen tuntijaon nivelkohtaan arvioinnin tueksi. Numero-arviointia käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Opetusta suun-niteltaessa on otettava huomioon, että tämän tason tulisi oppiaineen tiedoista ja taidoista hallita puolet oppi-laista.


62

Päättöarvioinnin tehtävä on määritellä miten hyvin oppilas on saavuttanut perusopetuksessa asetetut tavoit-teet eri oppiaineissa. Sen tulee perustua oppilaan osaamiseen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9 ja osaaminen arvioidaan päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta perustuen monipuoliseen näyttöön Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät fysiikan ja kemian tietoja taitotason arvosanalle kahdeksan. Oppilas saa arvosanan kahdeksan, mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien mukaista osaamista, jolloin joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittämisellä. Oppilas saa arvosanan viisi, mikäli on saavuttanut oppiaineen kriteereissä vaadittavat tiedot ja taidot jossakin määrin. Fysiikka ja kemia vuosiluokat 5-6 Keskeiset tavoitteet Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohta on, että oppilas oppii havaitsemaan ja tutkimaan luonnontieteellisiä ilmiöitä. Opetuksen tavoitteena on herättää ja ylläpitää oppilaan luontainen kiinnostus ja uteliaisuus luonnontieteellisiin ilmiöihin. Opetuksen tarkoituksena on johdattaa oppilasta kohti luonnontieteellistä ajattelutapaa. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen suhde ympäristöön. Oppilas opettelee tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta. Hän oppii tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita. Tiedon etsimisessä ja raportoinnissa hyödynnetään myös tietokoneita ja muuta mediatekniikkaa sekä tietoverkkoja. Oppilas oppii tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia. Samalla hän tutustuu fysiikan ja kemian välineistöön ja oppii työskentelemään turvallisesti laboratoriossa. Työskentely tapahtuu turvallisissa työtiloissa asianmukaisin välinein. Kokeellinen työskentely harjaannuttaa oppilaan vuorovaikutustaitoja, hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Oppilas oppii käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Tutustumiskäynnit, retket, asiantuntijavierailut ja teemapäivät auttavat tarkastelemaan opittavia asioita monipuolisesti ja kiinnostavasti. Oppilas osaa arvioida omaa oppimistaan ja harjoittelee antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Opettajan tulee kiinnittää arvioinnissa huomiota tiedon ja ymmärryksen lisäksi oppilaan työskentelytaitoihin.


63

5. Vuosiluokka:

Tavoitteet Sisällöt Aihekokonaisuudet ja integrointi

Aineet ympärillämme Oppilas • tuntee ilman koostumuksen, tietää ilmakehän kaasujen

kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä

• oppii tekemään yksinkertaisen luonnontieteellisen kokeen tutkimalla, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen veteen ja oppii valmistamaan kylläisen liuoksen

• osaa tutkia veden erilaisia ominaisuuksia kuten happamuus ja tietää, miten vesiä puhdistetaan

Aineet ympärillämme • Ilman koostumus ja ilmakehä (ilmakehän kaasujen

kemiallisia merkkejä, ilmakehän merkitys elämän ylläpitäjänä, ilmansuojelu ja ilmansaastumisen havainnointi)

• Veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena (liukeneminen ja kylläinen liuos kokeellisena työskentelynä)

• Luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen (vesien saastuminen, vesinäytteiden kerääminen, näytteiden kirkkauden ja vaahtoamisen tutkiminen, mekaaninen vedenpuhdistus)

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

• Vesien, ilman ja muun ympäristön suojelu • Puhtaan juomaveden merkitys

Ihminen ja teknologia

• Uuden teknologian mahdollisuudet ympäristön suojelussa: vesien ja ilman suojelu, vesien ja ilman sekä maaperän puhdistaminen

Integrointi: Ylti 3. luokka: veden ominaisuudet ja olomuodot sekä käyttö ja kiertokulku luonnossa, luonnonvesien ominaisuudet Ylti 4. luokka: ilma (ominaisuudet, elinehto, kiertokulku luonnossa sekä ilmansaasteet ja ihmisen toiminta)

Luonnon rakenteet Oppilas • tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä

(vuorokauden ajat, vuodenajat ja aikavyöhykkeet sekä Kuun vaiheet ja pimennykset) ja tuntee Aurinkokunnan rakenteen sekä osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta

• osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa, kuten kuvata ja arvioida vaaratilanteita liikenteessä (osaa selittää syy-seuraussuhteita, kuten mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää)

Luonnon rakenteet

• Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä (haetaan ilmiöille selitykset valon ominaisuuksista, kuten valon suoraviivainen kulku ja valon heijastuminen)

• Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas • Voimista aiheutuvia liike- ja tasapaino-ilmiöitä:

tutkitaan kokeellisesti vipua ja kaltevaa tasoa, tiheyttä (ilman- ja vedenvastus) sekä kitkaa (mitä kitka on, mitkä tekijät vaikuttavat kitkan suuruuteen)

• Liikettä kuvaavien käsitteiden soveltaminen turvallisessa liikkumisessa ja tapaturmien ehkäisemisessä: tasainen ja kiihtyvä liike, massan hitaus (esim. miksi käytetään turvavöitä, kiihdytyksen ja jarrutuksen vaikutus autossa istuttaessa)

Turvallisuus ja liikenne

• Turvavöiden käytön merkitys • Kulkuvälineiden massan ja nopeuden merkitys liikenteessä

(vaaratilanteiden ennakointi) Ihminen ja teknologia • Yksinkertaisten koneiden käyttö ennen ja nyt • Ihmisläheisen teknologian kehittyminen • Teknologian kehittymisen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön Integrointi: Ylti 1-2.luokat: liike ja liikkuminen, kitka, valon ja äänen sekä niiden lähteiden ominaisuuksien tutkiminen Ylti 3.luokka: vipu


65

6. Vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt Aihekokonaisuudet ja integrointi Aineet ympärillämme Oppilas • osaa luokitella maaperästä saatavia aineita ja osaa

käyttää erilaisia erotus-menetelmiä • tuntee perusasioita ympäristönsä ainei-den ja

tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia (ruokakemiaa, tuoteselosteet)

• tuntee keskeisiä asioita päihde- ja huumausaineista ja ymmärtää niiden haitallisuuden

Aineet ympärillämme • Erilaisten luokitteluperusteiden käytön harjoittelu ja

aineiden erotusmenetelmiä ( seulominen, suodatus ja kiteytys)

• Alkuaineiden kemiallisia merkkejä • Palaminen (palamisen edellytykset, mitä palamisessa

syntyy) • Elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden

alkuperä sekä ominaisuudet: olomuodot, happamuus (indikaattorin käyttö)

• Aineiden käyttö ja kierrätys, tuotteen elinkaari, vaaralliset aineet

• Päihde- ja vaikuteaineet


• Kulutuksen vaikutus raaka-ainevaroihin ja ympäristöön • Tuotteiden turvallinen käyttö • Vaarallisten aineiden tunnistaminen ja niiden turvallinen käyttö • Päihde- ja vaikuteaineiden käytön ongelmat

Integrointi

Ylti 1-2-luokat: aineiden ominaisuuksien ja olomuotojen muutosten tutkiminen, kierrätys, palaminen aineen muuttumisena, paloturvallisuus

Energia ja sähkö Oppilas • osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa esimerkiksi

maapallon energiavaroista tai sähkön ja lämmön tuotantotavoista ja esittää tietoa taulukoiden ja kuvaajien avulla

• tuntee eri jännitelähteitä, kuten pariston ja akun • osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon,

lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen • osaa koota toimivan virtapiirin annettujen ohjeiden

mukaan

Energia ja sähkö • Maapallon energiavarat (uusiutuvat ja

uusiutumattomat luonnonvarat) • Erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja, energian

säästäminen • Hankaussähkö (sähkövaraukset ja niiden väliset

vuorovaikutukset, salaman synty), johde ja eriste • Lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön

avulla: sähkövirta, jännitelähde, virtapiiri (rakennellaan yksinkertaisia kykentöjä)

• Sähköturvallisuus: verkkovirta, muuntaja, sähköjohto, lampun vaihto, oikosulku ja sulake, ukkoselta suojautuminen

Viestintä ja mediataito

• Sähkö nykyaikaisessa viestinnässä • Viestintäteknisten välineiden käyttö tiedon etsimisessä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • Kulutuksen vaikutus raaka-ainevaroihin ja ympäristöön • Energian taloudellinen käyttö Turvallisuus ja liikenne • Kodin sähkölaitteiden tunteminen ja niiden turvallinen käyttö Ihminen ja teknologia • Sähkön merkitys teknologisessa kehityksessä Integrointi: Ylti 4.luokka: Virtapiiri, hankaussähkö, sähköturva l-lisuus, sähkön säästäminen Maantieto 6. Luokka: Maapallon energiavarat


67

Kemia vuosiluokat 7-9

Keskeiset tavoitteet Oppilas oppii

• työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen

• käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia

• ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle

• tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä

• käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja

• kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla

• soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa

• tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle.

Oppimisympäristö ja opiskelumenetelmät kemiassa Oppimisympäristön valinnassa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon kemian opiskelun vaatimat tarpeet. Ryhmäkokojen tulee mahdollistaa turvallinen laboratoriotyöskentely. Tilat on oltava asianmukaiset ja välineistön tulee olla laadukasta ja riittävää, jotta oppilas ymmärtää kemian olevan nykyaikainen tieteenala. Työskentelytiloissa on oltava tiedonhankintamahdollisuudet eri lähteistä ja mahdollisuus laatia työselosteita tietotekniikka hyväksi käyttäen. Opiskelussa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Oppilaat voivat myös tehdä vierailuja paikallisiin kemian teollisuutta harjoittaviin yrityksiin sekä oppilaitoksiin, joissa annetaan kemian opetusta.


68

7. Vuosiluokka Tavoitteet Sisällöt Aihekokonaisuudet ja integrointi

Kemian työtapoja Oppilas

• oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen yksin ja ryhmässä maastossa ja laboratoriossa

• oppii käyttämään luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tulokset

Kemian työtapoja

• Turvallinen työskentely laboratoriossa

• Luonnontieteellisen tutkimuksen tekeminen (erilaiset laboratoriotyöt), sekä tulosten esittäminen ja tulkitseminen (työselostuksen tekeminen joistakin laboratoriotutkimuksista)

Raaka-aineet ja tuotteet Oppilas

• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa

• ymmärtää käsitteet atomi, alkuaine ja yhdiste

• osaa tavallisimpien alkuaineiden kemialliset merkit

• osaa tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat aineen reaktioherkkyyteen

Raaka-aineet ja tuotteet

• Puhdas aine ja seos: luokittelu ja erotusmenetelmät

• Alkuaine ja yhdiste, atomi

• Kemiallinen merkkikieli

• Kemiallinen reaktio ja reaktionopeus

Ilma ja vesi Oppilas

• tietää, mitkä tekijät vaikuttavat aineiden paloherkkyyteen ja osaa tutkia turvallisesti aineiden palamista

• tietää, mitä palamisreaktiossa tapahtuu ja osaa kirjoittaa yksinkertaisen reaktioyhtälön palamisesta

• tietää, mistä aineista ilma koostuu ja ymmärtää näiden aineiden merkityksen

• osaa tutkia veden ominaisuuksia ja tietää, millainen yhdiste vesi on

Ilma ja vesi

• Aineiden paloherkkyys, palamisreaktio ja palamistuotteet

• Ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle

• Vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys


• Kemikaalien turvallinen käyttö ja hävittäminen

• Puhtaan veden välttämättömyys

• Vesiensuojelun merkityksen ymmärtäminen Turvallisuus ja liikenne

• Henkilökohtaisen suojaamisen ja puhtauden merkitys laboratoriotöissä


• Työselostuksen laatiminen tietokoneella Integrointi:

• Kemian työtavat kuuluvat kaikkien 7-9 luokka-asteiden sisältöihin.

• Biologia 7.lk: vesiluonnon monimuotoisuus, oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen

• Vierailu veden puhdistamolle tai vierailevan luennoitsijan käynti,

• Taloudellisen tiedotustoimiston materiaali vedestä

• Vesiprojekti: veden laadun tarkkailu valituista kohteista


69

8. Vuosiluokka

Tavoitteet Sisällöt Aihekokonaisuudet ja integrointi Kemian elementit Oppilas

• osaa kuvata, atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen

• osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherk-kyydestä ja sidosten muodostumisesta kemiallisessa reaktiossa atomin uloim-man elektronikuoren rakenteen tai alku-aineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä

• tietää happojen ja emästen kemiallisen rakenteen ja tuntee yleisimmät kemian teollisuuden käyttämät hapot ja emäkset

• tuntee ympäristöön vaikuttavia palamistuotteita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin

•

Kemian elementit

• jaksollinen järjestelmä ja kemialliset sidokset

• hapot, emäkset ja suolat

• happamuus ja pH-asteikko

• palamistuotteiden ympäristövaikutukset

Raaka-aineet ja tuotteet Oppilas

• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa

• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen

• osaa tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat aineen reaktioherkkyyteen


• reaktioyhtälöiden tulkitseminen ja ainemäärä

• yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen


• Päästöjen vaikutus luonnon tasapainoon

• Ympäristömuutosten havaitseminen lähiluonnossa Integrointi:

• Biologia 7. Lk: ympäristömuutosten tunnistaminen, oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen

• Projektityö Oulun ilmanlaadusta


70


Elollinen luonto ja yhteiskunta Oppilas • ymmärtää hiilen merkityksen elollisen luonnon

rakentumisessa ja osaa kuvata hiiliyhdisteitä erilaisten mallien avulla

• tuntee fotosynteesin merkityksen elolli-sen luonnon energiavarannolle

• tunnistaa erilaisia orgaanisia yhdisteitä niiden sisältämien funktionaalisten ryhmien perusteella

• tietää orgaanisten yhdisteiden ominai-suuksia, missä näitä yhdisteitä esiintyy ja käytetään

• tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja tuotteita sekä näiden tuotteiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä

• tuntee hiilen kiertokulun ja kasvihuoneilmiön

Elollinen luonto ja yhteiskunta

• Fossiiliset energialähteet, palamisreaktio ja öljynjalostus

• Orgaaniset yhdisteet ja niiden hapettu-miseaktioita sekä reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö

• Hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravinto-aineina sekä teollisuuden raaka-aineina

• Pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit.

• Puunjalostus ja paperiteollisuus


Ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset Turvallisuus ja liikenne

Päihde- ja vaikuteaineiden käytön terveysvaikutukset

Ravinnon merkitys hyvinvoinnille Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Tutustuminen paikallisiin kemian alan yrityksiin ja yrittäjyyteen ammattina

Integrointi:

• Biologia 8. Lk: fotosynteesi, oma ympäristökäyttäytyminen

• Vierailu paperitehtaalle tai sellutehtaalle tai lämpövoimalaan

Raaka-aineet ja tuotteet Oppilas • oppii ymmärtämään aineiden kiertokul-kuun ja

tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luon-nolle ja ympäristölle

• osaa tutkia metallien ominaisuuksia ja käyttää tuloksia metallien tunnistamisessa ja erottamisessa

• tietää metallien jännitesarjan ja sen merkityksen eri sovelluksissa

• tuntee korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa


• Tärkeimmät maankuoresta saatavat alku-aineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuk-sia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riit-tävyys ja kierrätettävyys

• Jalot ja epäjalot metallit, metallien jänni-tesarja, sähköpari, korroosio, elektrolyy-si ja niiden sovellukset

• Veden puhdistaminen kemiallisesti

• Tuotteiden elinkaari ja vastuu elinympäristöstä


• Luonnonvarojen säästäminen

• Metallien ympäristövaikutukset Ihminen ja teknologia

• Kemianteollisuus tutuksi Integrointi:

• Biologia 7.lk: veden kiertokulku

• Vierailu kaatopaikalle


71

Fysiikka vuosiluokat 7-9 Keskeiset tavoitteet Oppilas oppii • luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista • havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailemista ja luokittelemista,

hypoteesin esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelemistä, esittämistä ja tulkitsemista

• suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia

• työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa • muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä

tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta • käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia

ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita • käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden

tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa • tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia

luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita.

Oppimisympäristö ja opiskelumenetelmät fysiikassa Fysiikan opiskelussa on tärkeää painottaa, että fysiikka on nykyaikainen tulevaisuuden hyvinvointia edistävä tieteenala. Sen vuoksi fysiikan aineluokan tulee olla asianmukaisesti varusteltu. Välineistön tulee olla laadukasta ja riittävää, jotta jokainen opiskelija voi saada henkilökohtaisen kontaktun luonnontieteelliseen tutkimukseen.. Työskentelytiloissa on oltava tiedonhankintamahdollisuudet eri lähteistä ja mahdollisuus laatia työselosteita ja tehdä taulukoita ja graafisia esityksiä tietotekniikka hyväksi käyttäen. Opiskelussa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Oppilaat voivat myös tehdä vierailuja paikallisiin yrityksiin sekä oppilaitoksiin, joissa annetaan fysiikan opetusta.


72


Fysiikan työtavat ja luonnon tutkimisen taidot Oppilas • osaa työskennellä turvallisesti ja tehdä

luonnontieteellisen tutkimuksen ohjeita noudattaen sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita

• oppii sopimaan työnjaosta ja tehtävistä sekä asettamaan yhteisiä päämääriä

• osaa laatia tutkimusselostuksia ja esittää tulokset taulukkojen ja graafien avulla

• osaa tulkita mittaustuloksia ja arvioida tulosten oikeellisuutta

Fysiikan työtavat ja luonnon tutkimisen taidot • Tutkimusten ja mittausten suunnittelu ja tekeminen

sekä mittausten tulkitseminen

Ihmisenä kasvaminen • Opiskelutaitojen kehittäminen • Toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet

ryhmässä Viestintä ja mediataito • Viestintäteknisten laitteiden monipuolinen käyttö Turvallisuus ja liikenne • Turvallinen työskentely maastossa ja laboratoriossa Integrointi: • Fysiikan työtavat ja luonnon tutkimisen taidot kuuluvat

jokaiselle luokka-asteelle 7-9 Värähdys- ja aaltoliike Oppilas • tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteen-omaisia

ilmiöitä • tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä

ympäristössään ja niille ominaisia ilmiöitä • osaa luonnehtia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden

avulla • osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä

selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä sekä peilien ja linssien toimintaa

• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta (melu ja siltä suojautuminen ja valo tiedonsiirrossa)

Värähdys- ja aaltoliike • Erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perus-ilmiöt,

aaltoliikkeen synty, vastaanottaminen, havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen, sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait

• Äänen ja valon merkitys ja sovellukset • Optisten laitteiden toimintaperiaatteita

Viestintä ja mediataito • Tiedonsiirto Turvallisuus ja liikenne • Melulta suojautuminen Ihminen ja teknologia • Teknologiset sovellukset, kuten mikroaaltouuni, ultraäänen

käyttö, optiset laitteet, tiedonsiirto valon avulla jne. • Uudet tietoliikennesovellutukset (mm. radiopuhelin ja

valokuitu) Integrointi: • Biologia 9.lk: korvan ja silmän rakenne • Kamerat (filmi, digitaaliset), värijärjestelmät

kuvankäsittelyssä (rgb ja cmyk) • Mikroskooppiin tutstuminen (biologia) • Yritysvierailut


73


Liike ja voima Oppilas • osaa tutkia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä ja

kuvata niitä suureiden aika, matka, nopeus ja kiihtyvyys avulla

• osaa tehdä graafisia esityksiä mittaustulok-sista sekä tulkita ja käyttää niitä

• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä

• tuntee työn ja energian välisen yhteyden • ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien

määräysten fysikaalisen perustan

Liike ja voima • Vuorovaikutus, niistä syntyvät voimat, niistä

aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt • Massa, paino, kitka, paine ja noste • Liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen

mallit ja kuvaajat • Voiman tekemä työ, energiamuodot ja teho • Yksinkertaiset koneet, painopiste ja tasapaino

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • Uusiutuvat energiavarat Viestintä ja mediataito • Viestintäteknisten laitteiden monipuolinen käyttö Turvallisuus ja liikenne • Fysiikan lakien vaikutus liikkumisessa Ihminen ja teknologia • Vapaa-ajan sovellukset ja harrastukset Integrointi: • 8. lk matematiikka: suoran yhtälö, suoraan ja kääntäen

verrannollisuus, kuvaajien piirtäminen, suurelaskenta • Tekninen työ


74


Lämpö Oppilas • tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja

varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä • osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten

lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla

• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä

Lämpö • Kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja

jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla

• Lämmön siirtyminen • Lämpö ja lämpötila sekä lämpötila-asteikot • Lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset • Energian säilyminen ja huononeminen fysikaalisissa

prosesseissa • Lämpö energiamuotona

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • Uusiutuvat energiavarat lämmön tuottamisessa Turvallisuus ja liikenne • Kylmältä suojautuminen Integrointi: • Biologia 9. Lk: kylmän vaikutukset • Maantieto 9. Lk: Pohjolan ilmasto • Vierailu lämpövoimalaan

Sähkö • osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden

turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet ja laskea sähkölaitteiden käyttökustannuksia

• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen

• osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina

• tuntee sähköä hyödyntäviä sovelluksia, • tuntee muuntajan toiminnan • osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa

sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja

Sähkö • Kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat • Tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden

ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa

• Sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • Sähkön tuottaminen Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Viestintä ja mediataito • Sähkön merkitys viestinnässä Ihminen ja teknologia • Sähkön merkitys teknologiassa Integrointi: • Tekninen työ • Vierailu Merikosken voimalaitoksella

Luonnon rakenteet Oppilas • tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy

erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista • osaa suojautua säteilyltä • hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita

alkeishiukkasista galakseihin • osaa luonnehtia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden

avulla

Luonnon rakenteet • Luonnon rakenteet ja mittasuhteet • Rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä

energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa

• Radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio • Ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon • Säteilyltä suojautuminen

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • Ydinenergian turvallinen käyttö Ihminen ja teknologia • Energia- ja ympäristöongelmat


75

Aihekokonaisuudet yhteisesti kaikille luokka-asteille Ihmisenä kasvaminen • opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen. • toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. • oikeudenmukainen käyttäytyminen ja eettisyys Viestintä ja mediataito • osallistuva viestintä (ryhmätyöt, esitelmät, taulukot ja graafiset esitykset, työselostukset, tutkielmat,

tiedonhaku) Turvallisuus ja liikenne • oikeiden ja turvallisten työtapojen omaksuminen Ihminen ja teknologia • fysiikassa ja kemiassa käytettävien laitteiden oikean käytön opettelu • tietoteknisten laitteiden käytön opettelu


76

LIITE 3: Esimerkki peruskoulun matematiikan OPSista (Oulu)

MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään asioita ja asiayhteyksiä sekä etsimään ratkaisuja ongelmiin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti − se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa mahdollisuuksien mukaan. Matematiikka on kokonaisuus. Sisältöjä ja tavoitteita on siksi hankalaa pirstaloida tarkasti eri vuosiluokille. Aikaisemmin opitut asiat on hallittava koko ajan uusia opiskeltaessa. Viimeisillä vuosiluokilla pienetkin puutteet (esim. huono kertotaulun hallinta) estävät uusien asioiden oppimisen. Oppilailla tulisi olla koko ajan mahdollisuus korjata näitä puutteita. Tämä voidaan toteuttaa erityisopettajan tuella, antamalla tukiopetusta ja jakamalla opetusryhmiä pienempiin osiin. Oikeanlainen opiskeluympäristö tukee ja edistää oppimista. Myös matematiikan opiskelu tarvitsee aineluokkia, joissa on riittävästi matematiikan tarvitsemaa havaintoja demonstraatiomateriaalia toiminnalliseen opiskeluun. Tällöin myös tukimateriaali olisi helposti saatavilla. Luokkiin tarvitaan myös tietokoneita, jotta tarjolla olevia verkko-oppimisympäristöjä ja materiaaleja päästään hyödyntämään. Työtavoista Opetuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman monipuolisia työtapoja. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon: • ops:n perusteiden tavoitteet • ops:n perusteissa esitetyt ajattelun taitojen ja menetelmien keskeiset sisällöt • oppilaat (esim. kehitysvaihe, erilaisuus, luokkayhteisö) • oppilaskeskeisyys ja toiminnallisuus • tarkoituksenmukaisuus opiskeltavan asian kannalta • oppimateriaalin tarjoamat mahdollisuudet • Työtapoina voivat olla esim. • opettajajohtoinen kyselevä opetus • ongelmakeskeinen opetus • itsenäinen opiskelu • mallintaminen • tietokoneavusteinen opetus • työpistetyöskentely • toiminnallinen lähestymistapa • yhteistoiminnallinen työtapa • projektityöt • urakkatyöskentely • pelit ja leikit


77

Arviointi Arviointipalautteen tehtävänä on tukea oppilaan oppimisprosessin edistymistä ja omien kykyjen ja taitojen tunnistamista. Monipuolisiin menetelmiin perustuva oppilasarviointi antaa myös opettajalle palautetta tavoitteiden toteutumisesta sekä aineistoa oman työn arviointiin. Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa arviointi jaetaan kahteen eri osaan: arvi-ointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin. Näillä arvioinnin muodoilla on erilaiset tehtävät. Opintojen aikainen arviointi perustuu oppilaan omaan oppimis- ja kasvamisprosessiin. Sen tulee tukea ja ohjata oppilasta myönteisellä tavalla koulun perustehtävien ja opetussuunnitelman suunnassa. Sen tulee perustua monipuoliseen näyttöön. Tämä tarkoittaa, että oppilaan arvioinnin ei tule jäädä pelkästään kirjal-listen koetulosten varaan. Oppimista arvioidaan mm. seuraavilla tavoilla: • Eksakti arviointi: summatiiviset kokeet ja testit, projektit, tutkimustehtävät, opinnäytetyöt • Vapaamuotoinen arviointi: tuntityöskentely, kotitehtävien seuranta • Itsearviointi Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan käyttäytyminen ja asenne opiskeluun sekä harrastuneisuus. Oppilaalle annetaan palautetta numeroarvioinnin lisäksi sanallisesti. Arviointi on jatkuvaa: oppiminen vaatii riittävän usein saatua palautetta, myös aikaisemmin opittuja asioiden hallinta varmistetaan riittävän usein. Arvioinnissa on otettava huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Arvioinnin lähtökohtana ovat 3-5-vuosiluokilla opetussuunnitelman perusteiden hyvän osaamisen kuvaukset ja vuosiluokilla 6-9 opetussuunnitelman perusteiden päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perus-opetukselle asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailu-kelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8–9. Oppilaan arviointia tukeva kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta kattaa kuitenkin jokaisen oppiaineen koko edeltävän jakson. Siksi se on laadittu juuri tuntijaon nivelkohtaan. Päättöarviointia koskevat kriteerit koske-vat siis matematiikassa vuosiluokkia 6-9. Niiden arvioinnissa on huomioitava päättöarvosanaan vaikuttava hyvä osaaminen ja niiden osaamiseen tule päättöarvosanan perustua.

3. – 5. luokka Vuosiluokkien 3−5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. Matematiikan opetus etenee systemaattisesti ja luo kestävän pohjan matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan kokemukset ja ajattelumallit. Tutkien ja havainnoiden edetään matematiikan käsitteiden muodostamiseen, ymmärtämiseen ja käyttämiseen. Virikkeellisestä opiskeluympäristöstä havainnoidaan ilmiöitä, joista opitaan löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita. Samalla opitaan esittämään kysymyksiä ja päätelmiä


78

havaintojen pohjalta. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon myös se, että oppilas oppii perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille. Hyvä peruslaskutaito on edellytys matematiikan opiskelulle ja matemaattisten ongelmien ratkaisulle. Oppilasta ohjataan työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti.

Keskeiset tavoitteet Oppilas oppii • tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä • käyttämään matemaattisia käsitteitä • peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia • löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita • perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille • esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta • käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita • keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä.


79

3. vuosiluokka

Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria

Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys


• Lukualue 0 – 10000 • Kellonajat • Lukujen luokittelua,

järjestämistä, • Yhteen- ja

vähennyslaskut: algoritmit, muistinumerot, lainaaminen

• Kerto- ja jakolaskut: kertotaulut 2 – 9, kertolaskun algoritmi, jakolaskuja päässä

• Laskujärjestys • Murtoluvut: käsite,

suuruusvertailua • Tulosten arviointi,

tarkistaminen ja pyöristäminen

• Negatiivisen kokonaisluvun käsitteen pohjustaminen (lämpömittari)

• Säännönmukaisuuksia • lukujonojen tulkintaa

ja kirjoittamista • Yhtälöiden ja

epäyhtälöiden ratkaisujen etsimistä päättelemällä

• Lausekkeen käsite, yksinkertaisten lausek-keiden kirjoittaminen

• Yhdenmuotoisuus, suurennokset ja pienennökset

• Peilaus, symmetria, yhtenevyys

• Erilaisten monikul-mioiden tutkiminen ja luokittelu, monikulmion piiri

• Kappaleiden geomet-risten ominaisuuksien tutkiminen

• Mittaamisen periaatteen vahvistaminen

• Mittayksiköiden käyttöä, vertailua ja muuntamista

• Mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen

• Tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen

• Yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen

Viestintä ja mediataito • kertolaskumalleja • kymmenjärjestelmämalleja

piirrosohjelmalla Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • tilastojen tulkintaa ja kerää-

mistä (esim. roskaaminen tietyllä alueella)

Turvallisuus ja liikenne • tietojen keräämistä,

taulukoiden sekä diagrammien laadintaa liikenneasioista


80

4. vuosiluokka




• Lukualue 0 – 100000 • Kellonajat,

tutustuminen 60-järjestel-mään

• Kertolasku: 2-numeroinen kertoja

• Jakolaskut: jakokulma, 1-numeroinen jakaja

• Lukujen luokittelua, järjestämistä

• Laskujärjestys, lausekkeiden kirjoittami-nen, sulkeiden käyttö

• Murtoluvut: saman-nimisten murtolukujen yhteen ja vähennyslasku

• Desimaaliluvut: käsite, suuruusvertailuja, yhteys murtolukuihin

• Tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen

• Säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia käytännön esimerkein

• Yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsimistä päättelemällä

• Yksinkertaisten lausekkeiden tulkintaa ja kirjoittamista

• Lukujonojen tulkintaa ja kirjoittamista

• Tasokuvioita: tunnistus, piirtäminen, nimitykset, luokittelu

• Monikulmioiden pinta-aloja

• Peilaus, symmetria, yhtenevyys

• Yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat

• Kulman mitta ja kulmien luokittelu



• Yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat


• Yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • tilastojen tulkintaa ja kerää-

mistä ympäristöön liittyvästä aiheesta

Viestintä ja mediataito • diagrammien laatimista

taulukkolaskennalla Turvallisuus ja liikenne • tietojen keräämistä,

taulukoiden ja diagrammien laadintaa liikenneasioista


81

5. vuosiluokka




• Lukualue (yli 100000)

• Kerto- ja jakolasku: 2-numeroinen jakaja.

• Lukujen luokittelua, järjestämistä,

• Säännönmukaisuuksia • Murtoluvut: laventa-

minen ja supistaminen, erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku, kertominen ja jakaminen luonnollisilla luvuilla

• Murtoluvun, desimaaliluvun ja prosenttiluvun käsitteet ja niiden väliset yhteydet

• Tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen

• Säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia käytännön esimerkein

• Yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsimistä päättelemällä

• Lukujonojen tulkintaa ja kirjoittamista

• Yhdenmuotoisuus, suurennokset ja pienennökset ja mittakaava

• Ympyrä ja sen osia • Kulman mittaaminen

ja kulmien luokittelu • Kolmion ja

nelikulmion kulmien summa

• Mittayksiköiden käyttöä, vertailua ja muuntamista




• Koordinaatiston I neljännes

• Yksinkertaisten tau-lukoiden ja diagrammien lukeminen

• Keskiarvon käsite ja laskeminen

• Tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen

• Esimerkkejä todennäköisyydestä

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys • tilastotulkintoja erilaisten

maiden elinoloista Viestintä ja mediataito • diagrammien laatimista

taulukkolaskennalla, esimerkiksi ilman koostumus (kemia)

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • leirikoulujen rahoituksen

seurantaa ja diagram-mien laadintaa esim. tau-lukkolaskentaohjelmalla

Turvallisuus ja liikenne tietojen keräämistä, taulu-koiden ja diagrammien laadintaa liikenneasioista (fysiikka)


83

6. – 9. luokka Vuosiluokkien 6−9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja

riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien

mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen

ilmaisun harjoitteleminen.

Tavoitteena on herättää myönteinen asenne ja kiinnostus matematiikkaa kohtaan. Yhteiskunnassa ja jatko-

opinnoissa tarvittavien perustaitojen lisäksi oppilas osaa käyttää ja ymmärtää matematiikan käsitteitä,

sääntöjä ja menetelmiä loogisesti ja luovasti erilaisten ongelmien ja tehtävien ratkaisuun.

Opetuksessa käytetään sellaisia menetelmiä ja työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista siten,

että oppilas harjaantuu esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella sekä näkemään

säännönmukaisuuksia. Opiskeluympäristö rakennetaan sellaiseksi, että se motivoi työskentelemään

keskittyneesti, mahdollistaa monipuolisen tiedonhankinnan, kannustaa soveltamaan erilaisia

ajatteluprosesseja ja kehittää vuorovaikutustaitoja.

Opettaja valitsee menetelmät ja työtavat, jotka antavat mahdollisuuden ikäkaudelle ominaiseen luovaan

toimintaan sekä tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista. Oppimisprosessiin kuuluu se, että oppilas ottaa

vastuuta omasta oppimisesta ja sen arvioinnista sekä harjoittelee antamaan ja vastaanottamaan palautetta.

Opetuksessa huomioidaan oppilaiden yksilölliset erot.

Keskeiset tavoitteet Oppilas oppii

• ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä

• laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia • loogista ja luovaa ajattelua • soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja menetelmiä tiedon hankintaan • ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään • esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella • näkemään säännönmukaisuuksia • työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. Aihekokonaisuudet

Matematiikka tarjoaa työvälineen sekä keinoja kaikkien aihekokonaisuuksien käsittelyyn. Vuosiluokittain on lueteltu esimerkkejä aihekokonaisuuksista. Näistä voi jokainen koulu valita vahvuuksiensa mukaan itselleen sopivat painotukset sekä lisätä ja keksiä uusia.


84

6. vuosiluokka


Todennäköisyys ja tilastot Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)

• Peruslaskutoimitusten varmentaminen, lasku-lausekkeiden kirjoittaminen

• Aikalaskut, aikaväli • Murtolukulaskujen

varmentaminen • Kertominen ja

jakaminen desimaaliluvuilla

• Prosenttilaskut: prosenttiluvun, prosenttiarvon ja muutosprosentin laskeminen

• Pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö

• Suhde

• Yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsimistä päättelemällä, yhtälön ratkaisun periaate

• Lukuparin esittäminen koordinaatistossa

• Kolmioihin ja neli-kulmioihin liittyviä käsitteitä

• Säännölliset monikulmiot

• Tasokuvioiden piirin ja monikulmioiden pinta-alan laskeminen

• Suorakulmaisen särmiön piirtäminen, sen tilavuuden ja pinta-alan pohjustaminen myös mittaamalla

• Mittayksiköt ja niiden muunnokset

• Yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys, mittakaava

• Tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa

• Diagrammien tulkinta • Keskiarvon

määrittäminen

Viestintä ja mediataito • diagrammien laatimista

taulukkolaskennalla (esim. maapallon energiavaroista ja sähkön tuotantotavoista) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • leirikoulujen rahoituksen

seurantaa ja diagram-mien laadintaa esim. tau-lukkolaskentaohjelmalla

Turvallisuus ja liikenne • tietojen keräämistä,

taulukoiden ja diagrammien laadintaa liikenneasioista


85

7. vuosiluokka



• Lukujoukot • Vastaluku, itseisarvo, kään-

teisluku • Peruslaskutoimitukset

kokonais-, murto- ja desimaali-luvuilla myös negatiivisilla luvuilla

• Luvun jakaminen alkuteki-jöihin, lukujen jaollisuussääntöjä

• Lausekkeiden sieventä-minen

• Suhde • Potenssi, eksponenttina

kokonaisluku • Juuren käsite ja laskutoimi-

tuksia neliöjuurella • Arviointi ja mittaaminen,

merkitsevät numerot • Pyöristyssäännöt

• Muuttujakäsite • Lauseke ja sen sieven-

täminen • Lausekkeen arvon

laskeminen • Potenssilauseke ja sen

sieventäminen • Polynomin käsite, polyno-

mien yhteen- ja vähennyslasku, polynomin kertominen vakiolla

• Lineaarisen yhtälön ratkaiseminen

• Lukujonojen tutkimista

• Tasokuvioihin liittyviä käsitteitä ja osia

• Tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen

• Kappaleiden nimeäminen ja luokittelu ja piirtäminen

• Geometrista piirtämistä • Yhtenevyyskuvauksia:

peilaukset, kierto ja siirto tasossa • Kulmien sekä kolmion ja

ympyrän välisiä yhteyksiä • Koordinaatisto

Kulttuuri-identiteetti ja kansain-välisyys • eri maiden mittajärjestelmiä Viestintä ja mediataito • projektitöiden kirjoittaminen

tekstinkäsittelyohjelmalla • taulukkolaskenta ja diagrammien

piirtäminen • tietojen haku internetistä • kuvaajien piirtäminen

matemaattisilla ohjelmilla • geometrinen piirtäminen

matemaattisilla ohjelmilla Ihmisenä kasvaminen • esim. tupakoitsijan menojen

laskeminen Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • kaupankäyntiin, postiin ja

matkustamiseen liittyvä laskenta ja/tai projektityöt

Turvallisuus ja liikenne • mopoilijan/autoilijan kulujen

laskenta


86

8. vuosiluokka



• Prosenttilaskut • Suhde ja verrannollisuus

• Potenssilauseke ja sen sieventäminen

• Polynomit: kertaus, polynomien kertoja jakolasku

• Yhtälöiden ratkaiseminen • Riippuvuuden havaitsemi-

nen ja sen esittäminen muuttujien avulla

• Suoraan ja kääntäen verran-nollisuus

• Verranto • Vaillinaisen toisen asteen

yhtälön ratkaiseminen • Funktion arvon laskeminen • Funktion kuvaajan

piirtäminen ja tulkinta • Suoran yhtälö kuvaajasta

• Yhdenmuotoisuus ja yhte-nevyys, mittakaava

• Pythagoraan lause • Trigonometriaa ja suora-

kulmaisen kolmion ratkai-seminen

• Ympyrägeometriaa • Kappaleen tilavuuden ja

pinta-alan laskeminen


• projektitöiden kirjoittaminen tekstinkäsittelyohjelmalla

• taulukkolaskenta ja diagrammien piirtäminen

• tietojen, mm. tilastojen, haku Internetistä

• kuvaajien piirtäminen mate-maattisilla ohjelmilla

• geometrinen piirtäminen matemaattisilla ohjelmilla

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • kaupankäyntiin liittyvä

prosenttilaskenta • korkolaskenta ja laina-asiat • geometrian soveltaminen

arkielämään


87

9. vuosiluokka

Algebra ja funktiot Geometria

Todennäköisyys ja tilastot Aihekokonaisuudet (esimerkkejä)

• Yhtälö, epäyhtälö, määrittely- ja ratkaisujoukko

• Yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti

• Sanallisten tehtävien ratkaiseminen yhtälöparin avulla

• Funktion kuvaajan tutki-mista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasva-minen ja väheneminen

• Lineaarinen funktio

• Ympyrägeometriaa • Kappaleen tilavuuden ja

pinta-alan laskeminen

• Todennäköisyyden käsite • Frekvenssi ja suhteellinen

frekvenssi • Keskiarvon, tyyppiarvon ja

mediaanin määrittäminen • Hajonnan käsite • Diagrammien tulkinta • Tietojen kerääminen, muun-

taminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa

Viestintä ja mediataito • projektitöiden kirjoittaminen

tekstinkäsittelyohjelmalla • tilastollisten tunnuslukujen

määrittäminen taulukkolas-kentaohjelmalla, diagrammien piirtäminen

• tietojen, mm. tilastojen, haku Internetistä

• kuvaajien piirtäminen matemaattisilla ohjelmilla

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • talousarvion laatiminen

taulukkolaskentaohjelmalla • geometrian soveltaminen

käytännön elämään Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • radioaktiivinen hajoaminen ja

sen seuraukset


88

LIITE 4: Esimerkki peruskoulun matematiikan, fysiikan ja kemian OPSista (Vantaa)

Arviointi Arviointi perustuu perusopetuksen opetuskokeilussa lv. 2003–2004 noudatettaviin opetus-suunnitelman perusteisiin vuosiluokille 3– 9. Luvussa 7 säädetään oppilaan arvioinnista. Arvioinnin osa-alueita ovat arviointi opintojen aikana, oppilaan itsearviointi, kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta, todistukset ja päättöarviointi. Arvioinnista ja sen muodoista päätetään koulukohtaisesti, kuitenkin tuntijaon nivelkohdissa on annettava ainekohtainen arviointi. Lukuvuoden päättyessä oppilaalle on annettava lukuvuositodistus. Oppilaalle on säädetyissä tapauksissa (koulun vaihto, perusopetuksesta eroaminen, oppivelvollisuuden suorittamatta jättäminen) annettava erotodistus. ALUEOPS: MATEMATIIKKA Matematiikan alueellisen opetussuunnitelman osalta yleiset nivelkohdat ovat 2. luokka, 6. luokka ja 9. luokka. 6. luokka nivelkohtana on tarkoituksenmukainen, koska suurin osa Martinlaakson alueen oppilaista vaihtaa tällöin koulua. 1 - 9 LUOKKIEN YLEISTAVOITTEET: - Matematiikan opiskelun tavoitteena on harjaannuttaa oppilaita johdonmukaiseen ja täsmälliseen ajatteluun sekä asioiden esittämiseen. - Matematiikan opetuksen tulisi ohjata oppilasta esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta. - Opiskelun tulisi kasvattaa myönteistä asennoitumista matematiikkaa, ajattelua sekä yleensä älyllistä ponnistelua kohtaan, joka johtaisi omaan oivallukseen. - Opetuksen tulisi tarjota mahdollisuus liittää matematiikan kokemuksia arkipäivän tilanteisiin ja päinvastoin, erilasia välineitä käyttäen. 3 – 6 LUOKAN TAVOITTEET: Oppilas - oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia ja syy- seuraussuhteita - oppii käyttämään ja soveltamaan oppimiaan matemaattisia käsitteitä sekä käyttämään sääntöjä 3. LUOKAN SISÄLLÖT: Luvut ja laskutoimitukset - luvut 0-10000 - lukujen luokittelu - lukujono - allekkainlaskussa kahden nollan yli lainaaminen - kertolasku 0-10 - kertolasku allekkain - jakolasku - murtolukujen vertailu - desimaaliluvun käsite


89

- murtoluku ja desimaaliluku lukusuoralla - pyöristäminen tasakymmeniksi Algebra - yksinkertaiset lausekkeet - yksinkertainen laskujärjestys - yhtälön ratkaisu päättelemällä Mittaaminen - mittayksiköiden muunnoksia Geometria - yhdensuuntaiset ja toisiaan kohtisuorasti leikkaavat suorat - nelikulmioiden luokittelu - monikulmion piirin laskeminen - yksinkertaisia mittayksiköiden muunnoksia Tietojenkäsittely ja tilastot - pylväsdiagrammi - tietojen etsimistä ja esittämistä 4. LUOKAN SISÄLLÖT: Luvut ja laskutoimitukset - luvut 0-100000 - yhteen-, vähennys-, kertoja jakolaskua päässä ja allekkain algoritmina, myös desimaaliluvuilla - yksinumeroinen jakaja jakolaskussa - samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua - murtoluvut mittayksiköissä - murtoluvun ja desimaaliluvun yhteys - pyöristäminen sadoiksi ja tuhansiksi - sulkeiden käyttö - negatiivinen kokonaisluku käsitteenä Algebra - yhdistetyt laskutoimitukset ja laskujärjestys (sulkeet) - yhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen päättelemällä Mittaaminen - ajan yksiköt Geometria - kulmien ja kolmioiden luokittelu - suoran suhteen peilaaminen - avaruudellinen hahmottaminen Tietojenkäsittely ja tilastot - pylväs- ja viivadiagrammi - tietojen etsimistä ja esittämistä 5. LUOKAN SISÄLLÖT: Luvut ja laskutoimitukset - peruslaskutoimituksia päässä ja allekkain - saman- ja erimerkkisten yhteen- ja vähennyslaskua - jakolaskua kaksinumeroisella jakajalla


90

- desimaalilukujen laskutoimituksia - erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua - murtolukujen supistaminen ja laventaminen Algebra - lukujonot ja jaollisuus - puuttuvan luvun löytäminen yhtälöön Mittaaminen - mittayksiköt ja niiden muunnokset Geometria - koordinaatisto - kulman mittaaminen ja piirtäminen astemitan avulla - ympyrän piirtäminen ja sen osien nimeäminen - pinta-alan yksiköt - kolmion ja nelikulmion pinta-alan laskeminen Tietojen käsittely ja tilastot - keskiarvo - diagrammeja - tietojen etsimistä ja esittämistä 6. LUOKAN SISÄLLÖT: Luvut ja laskutoimitukset - kokonaislukujen yhteenlasku ja vähennyslasku, vain positiivinen vähentäjä - lukukäsitteen syventäminen ja tuntemattoman löytäminen - desimaalilukujen laskutoimitukset - murtoluvun ja desimaaliluvun yhteys - murtoluvun kertominen murtoluvulla - murtoluvun supistaminen ja laventaminen - osan laskeminen luvusta - prosenttiluvun käsite - laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkastaminen ja pyöristäminen Mittaaminen - mittayksiköt ja niiden muunnokset Algebra - yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaiseminen päättelemällä - lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen Geometria - monikulmioiden ja ympyrän osien tunnistaminen - kolmion ja nelikulmion pinta-alan laskeminen ja soveltaminen - laatikon ja suorakulmaisen särmiön piirtäminen - tilavuuden käsite ja tilavuuden yksiköt ja niiden laskeminen Tietojen käsittely ja tilastot - tietojen etsimistä ja esittämistä - pylväs-(sektori-), viiva- ja ympyrädiagrammi Arviointitavat : diagnostinen, formatiivinen, summatiivinen ja autenttinen (jatkuva).


91

Päättöarviointi: Arvioinnissa lasketaan painotettu keskiarvo vuosiluokkien 7 - 9 kursseista. Kurssien painoarvot ovat seuraavat: Lukuja ja laskutoimituksia ( 7. lk ) 1 Geometria 1 ( 7. lk ) 1 Tilastot ja todennäköisyys ja algebra I ( 7. lk ) 1 Prosenttilaskentaa ja potenssioppia ( 8. lk ) 2 Polynomeja ja yhtälöitä ( 8. lk ) 2 Geometria 2 ( 8. lk ) 3 Geometria 3 ( 9. lk ) 3 Kirjainlaskentaa ( 9. lk ) 3 Koontaa ja syventämistä ( 9. lk ) 4 Valmennusta jatko-opintoihin ( 9. lk ) 2 HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT Hyvän osaamisen kriteerit nivelkohdissa 2. luokka, 5. luokka ja päättöarviointi (9 lk) ovat nähtävissä valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa. Hyvän osaamisen kriteerit 6.luokan päättyessä: Luvut ja laskutoimitukset - hallitsee peruslaskutoimitukset luonnollisilla luvuilla - hallitsee peruslaskutoimitukset desimaaliluvuilla - sisäistää murto- ja desimaalilukujen yhteyden sekä murtolukujen supistamisen ja laventamisen - hallitsee murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskut - hallitsee murtoluvun kertomisen ja jakamisen luonnollisilla luvuilla - ymmärtää prosenttiluvun käsitteen - osaa arvioida, tarkistaa ja pyöristää laskutoimitusten tuloksia Mittaaminen - hallitsee mittayksiköt ja niiden muunnokset Algebra - osaa ratkaista yhtälöt ja epäyhtälöt päättelemällä - osaa tulkita ja kirjoittaa lukujonoja Geometria - tunnistaa monikulmioiden ja ympyrän osia - osaa laskea kolmion ja nelikulmion pinta-alan - tilavuuden käsite - hallitsee suorakulmaisen särmiön piirtämisen ja sen tilavuuden laskemisen Tietojen käsittely ja tilastot - osaa etsiä ja esittää tietoa erilaisina diagrammeina OPPIMISJÄRJESTELYT JA TYÖTAVAT - Menetelmien tulee tukea oppimista ja ohjata oppilasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että voi itse vaikuttaa onnistumiseensa - Opettaja ohjaa oppimista - Opiskelu on konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista


92

sekä luovaa toimintaa - Opiskelu toteutetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mutta silti jokainen oppilas on tiedonhankkija ja –käsittelijä, joka itse rakentaa omaa ymmärrystään - Opetuksen lähtökohtana on oppilaan elinympäristöön liittyvät ilmiöt, tapahtumat ja kokemukset - Opetuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan apuna tietoja viestintätekniikkaa. Opetuksen tueksi voidaan hakea tietoa internetistä, hyödyntää tietokoneen valmiita ohjelmia tai pelata tietokoneeseen asennettuja matematiikkapelejä. - Leikki kuuluu osana opetukseen - Käytetään toiminnallisia työtapoja - Vahvistetaan erilaisia oppimis- ja työskentelytaitoja - Oppimis- ja työskentelytaitoja harjoitetaan ikäkaudelle ominaisella tavalla tavoitteita noudattaen - Huomioidaan oppilaat yksilöinä sekä taustansa, kehityksensä että oppimistyylin mukaan 1 - 9 LUOKKIEN YLEISTAVOITTEET:

- Matematiikan opiskelun tavoitteena on harjaannuttaa oppilaita johdonmukaiseen ja täsmälliseen ajatteluun sekä asioiden esittämiseen.

- Matematiikan opetuksen tulisi ohjata oppilasta esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta.

- Opiskelun tulisi kasvattaa myönteistä asennoitumista matematiikkaa, ajattelua sekä yleensä älyllistä ponnistelua kohtaan, joka johtaisi omaan oivallukseen.

- Opetuksen tulisi tarjota mahdollisuus liittää matematiikan kokemuksia arkipäivän tilanteisiin ja päinvastoin, erilasia välineitä käyttäen.

7 – 9 LUOKAN TAVOITTEET: Oppilas oppii

- ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä

- laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - loogista ja luovaa ajattelua - soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja menetelmiä tiedon hankintaan - ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään - esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella - näkemään säännönmukaisuuksia

7. LUOKAN SISÄLLÖT: Lukujen ominaisuuksia ja laskutoimituksia (7. lk)

- laskutoimitukset kokonais-, desimaali- ja murtoluvuilla - laskimen käyttö, tuloksen arviointi sekä tuloksen ilmoittaminen järkevällä tarkkuudella

Potenssit ja neliöjuuri (7. lk)

- kirjaimet matematiikassa - potenssikäsite ja luvun kymmenpotenssimuoto - potenssilausekkeita - polynomin käsite ja samanmuotoisten termien yhdistäminen - neliöjuuri ja reaaliluvut


93

Geometria 1 (7. lk) - koordinaatiston käyttö - geometrian peruskäsitteitä, esim. kulmat, monikulmiot - geokolmion ja harpin käyttö piirtämistehtävissä - peilaus ja symmetria (mittayksikköjä, pinta-aloja ja tilavuuksia käsitellään myös mittauskurssilla)

Polynomit (8.lk)

- polynomin arvo - yhteen- ja vähennyslasku - kertoja jakolasku

Yhtälöt (8.lk)

- peruskäsitteet - yhtälön ratkaiseminen - toisen asteen yhtälöt - epäyhtälö - suhde ja verranto

Geometria 2 (8.lk)

- monikulmion (suorakulmio ja neliö, suunnikas, kolmio ja puolisuunnikas) piiri ja pinta-ala - Pythagoraan lause - ympyrän kehän pituus ja pinta-ala - ympyrän kaaren pituus ja sektorin pinta-ala - yhdenmuotoisuus ja mittakaava

Prosentit ja todennäköisyys (9.lk) - prosenttilaskennan perustapaukset - muutos- ja vertailuprosentti - korko - promille - prosenttilaskenta ja yhtälöt - klassinen ja tilastollinen todennäköisyys - peräkkäiset tapahtumat - vastatapahtuma

Funktio (9.lk)

- funktion käsite - funktion arvon laskeminen - suora - paraabeli - funktion ominaisuuksia - verrannollisuus

Trigonometria ja avaruusgeometria (9.lk)

- trigonometriset funktiot - sivun ja kulman ratkaiseminen - trigonometrian sovelluksia - tilavuusyksiköt - avaruusgeometrian kappaleet - avaruuskappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia

Yhtälöpari ja tilastot (9.lk)

- yhtälöpari - yhtälöparin käyttö - tilastojen peruskäsitteet - luokittelu ja mallintaminen


94

ARVIOINTI Yleistä arvioinnista: Arvioinnin tulee olla yksilöllistä, totuudenmukaista, monipuolista ja jatkuvaa. Sen tehtävä on tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva itsestään oppijana saamansa palautteen perusteella. Arvioinnilla kannustetaan ja ohjataan opiskelua. Arvioinnin tehtävänä on antaa tietoa oppilaalle ja hänen huoltajilleen opintojen edistymistä. Edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman sekä oppilaan mahdollisen opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tavoitteisiin. Osana arviointia on oppilaan oma itsearviointi. Valtakunnalliset kokeet, matematiikkakilpailut yms. voivat vaikuttaa arviointiin korottavasti. Arviointitavat: diagnostinen, formatiivinen, summatiivinen ja autenttinen (jatkuva). Päättöarviointi: Arvioinnissa lasketaan painotettu keskiarvo vuosiluokkien 7 - 9 kursseista. Kurssien painoarvot ovat seuraavat: Lukujen ominaisuuksia ja laskutoimituksia (7. lk) 1 Potenssit ja neliöjuuri (7. lk) 1 Geometria 1 (7. lk) 1 Polynomit (8.lk) 2 Yhtälöt (8.lk) 2 Geometria 2 (8.lk) 2 Prosentit ja todennäköisyys (9.lk) 3 Funktio (9.lk) 3 Geometria 3 (9.lk) 3 Yhtälöpari ja tilastot (9.lk) 3 HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT Hyvän osaamisen kriteerit nivelkohdissa 2.luokka, 5.luokka ja päättöarviointi (9.lk) ovat nähtävissä valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa. Hyvän osaamisen kriteerit 6.luokan päättyessä: Luvut ja laskutoimitukset

- hallitsee peruslaskutoimitukset luonnollisilla luvuilla - hallitsee peruslaskutoimitukset desimaaliluvuilla - sisäistää murto- ja desimaalilukujen yhteyden sekä murtolukujen supistamisen ja laventamisen - hallitsee murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskut - hallitsee murtoluvun kertomisen ja jakamisen luonnollisilla luvuilla - ymmärtää prosenttiluvun käsitteen - osaa arvioida, tarkistaa ja pyöristää laskutoimitusten tuloksia

Mittaaminen - hallitsee mittayksiköt ja niiden muunnokset

Algebra

- osaa ratkaista yhtälöt ja epäyhtälöt päättelemällä - osaa tulkita ja kirjoittaa lukujonoja


95

Geometria - tunnistaa monikulmioiden ja ympyrän osia - osaa laskea kolmion ja nelikulmion pinta-alan - tilavuuden käsite - hallitsee suorakulmaisen särmiön piirtämisen ja sen tilavuuden laskemisen

Tietojen käsittely ja tilastot

- osaa etsiä ja esittää tietoa erilaisina diagrammeina

OPPIMISJÄRJESTELYT JA TYÖTAVAT

- Menetelmien tulee tukea oppimista ja ohjata oppilasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että voi itse vaikuttaa onnistumiseensa

- Opettaja ohjaa oppimista - Opiskelu on konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä luovaa toimintaa - Opiskelu toteutetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mutta silti jokainen oppilas on

tiedonhankkija ja –käsittelijä, joka itse rakentaa omaa ymmärrystään - Opetuksen lähtökohtana on oppilaan elinympäristöön liittyvät ilmiöt, tapahtumat ja kokemukset - Opetuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan apuna tietoja viestintätekniikkaa. Opetuksen

tueksi voidaan hakea tietoa internetistä, hyödyntää tietokoneen valmiita ohjelmia tai pelata tietokoneeseen asennettuja matematiikkapelejä.

- Leikki kuuluu osana opetukseen - Käytetään toiminnallisia työtapoja - Vahvistetaan erilaisia oppimis- ja työskentelytaitoja - Oppimis- ja työskentelytaitoja harjoitetaan ikäkaudelle ominaisella tavalla tavoitteita noudattaen - Huomioidaan oppilaat yksilöinä sekä taustansa, kehityksensä että oppimistyylin mukaan

FYSIIKKA JA KEMIA Tavoitteet Fysiikan ja kemian opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään luonnontieteiden

ja teknologian merkitys osana kulttuuria ja jokapäiväistä elämää. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostumisen kannalta välttämättömiä tietoja ja taitoja. Sen tarkoituksena on ohjata oppilas luonnontieteille ominai-seen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Fysiikan opetuksen tavoitteena on myös saada oppilas ymmärtämään, miten teollinen tuotanto ja yksilön toiminta vaikuttavat ympäristöömme.

Oppimisjärjestelyt ja työtavat

Fysiikan opetuksessa on keskeisenä kokeellinen lähestymistapa. Opetustilanteissa käytetään oppilastöitä ja demonstraatioita, jotta oppilaissa heräisi mielenkiinto omakohtaiseen havaitsevaan tiedonhankintaan. Opetustyön tukena käytetään myös omia mittauksia ja niiden tulkintaa graafisen esityksen ja tietokoneohjelmien avulla.

Monipuolisilla työtavoilla pyritään antamaan oppilaalle valmiuksia maailmankuvan muodostamiseksi ja mahdollisuuksia kehittää havaintokykyä, kätevyyttä, itsenäisyyttä, ongel-manratkaisukykyä ja yhteistyökykyä.

Arviointi Fysiikassa arvioidaan fysiikan tietoja, niiden soveltamistaitoja ja oppilaan käsityksiä fysiikan

merkityksestä. Lisäksi arvioidaan tiedonkäsittelyn, kokeellisen työskentelyn sekä muiden oppimista tukevien taitojen kehittymistä. Arvioinnissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös oppilaan osoittamat asenteet ja arvot. Päättöarvosana muodostuu kurssien arvosanoista niin, että sekä kemiassa että fysiikassa toisen ja kolmannen kurssin arvosanat painottuvat kaksinkertaisina.


96

FYSIIKKA JA KEMIA 5-6 luokat KESKEISET SISÄLLÖT

Energia ja sähkö • Erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä maapallon energiavarat • Lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sekä sähköturvallisuus

Tavoitteet Oppilas

• tutustuu käsitteeseen energia ja ymmärtää sen yhteyden työhön. • havaitsee, että lähes kaikki energia maapallolla on peräisin Auringosta. Energia ylläpitää

eliökuntaa ja varastoituu lisäksi veteen, maahan ja tuuleen. Samaa energiaa on myös fossiilisissa polttoaineissa.

• tietää, että on olemassa uusiutuvaa ja uusiutumatonta energiaa. • käsittää energiavarojen säästämisen merkityksen. • tuntee eri jännitelähteitä • osaa tehdä sähköön liittyviä kokeita. • osaa erilaisia taitoja ja työtapoja: kuunnella ohjeita, kysellä, havainnoida monipuolisesti, löytää

mitattavia ominaisuuksia, tulkita, luokitella, etsiä tietoa kriittisesti, tehdä johtopäätöksiä, raportoida ja tehdä yksinkertaisia tutkimuksia, projekteja sekä soveltaa tietoaan.

Luokittelemme energiaa Energiavarannot Energian välitys ja siirto Energian käyttö Energiakaavioita

Energialähteitä

Maaöljy ja maakaasu Kivihiili Turve Biomassa Ydinenergia Aurinko Tuuli Vesi

Rakennusten lämmittäminen

Lämmön kuljetus Lämmön johtuminen Lämmön säteily

Kodinkoneet ja sähkö Pistotulpat Pistorasiat Sulakkeet Ukkosenjohdatin


97

Kulkuneuvoja

Liikenne ja ympäristö

Energiasäästöt

Kysymyksiä sähköstä? Sähköinen vuorovaikutus

Kappaleen varaaminen Sähkövaraus - Sähkövarauksen syntyminen

- Varaus synnyttää vuorovaikutuksen Salaman synty

Virtalähdeilmiö - Jännite ja sähkövirta - Erilaisia paristoja - Akku - Polkupyörän generaattori - Aurinkopari virtalähteenä

Suljettu virtapiiri / Avoin virtapiiri

- Lampun ja pariston rakenne - Kytkentöjä - Kytkentäkaavioita

Johteet ja eristeet Johtavuuden tutkiminen Johde ja eriste

Sähköturvallisuus

- Sulake - Sähkölaitteen suojaus - Valaisin ja lampun vaihto - Sähköisku - Kodinkoneiden vaaratilanteita

Välineiden käytön harjoittelua

Luonnon rakenteet • Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä sekä liikettä kuvaavien

käsitteiden soveltaminen turvallisessa liikkumisessa ja tapaturmien ehkäisemisessä • Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas Tavoitteet Oppilas • tutkii kokeellisesti vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia, kuten painovoima, kitka, veden- ja

ilmanvastus.


98

• tutkii kokeellisesti, miten voima vaikuttaa ja muuttaa liikettä. • tutkii kokeellisesti tasapainoilmiöitä (esim. painopiste, kappaleen kaatuminen…) • soveltaa tietoa turvalliseen liikkumiseen sekä tapaturmien ja vaaratilanteiden ehkäisemiseen. • tutustuu Maan ja Kuun liikkeistä johtuviin ilmiöihin (vuorokausi, kuukaudet, Kuun vaiheet,

pimennykset, vuodenajat, vuosi). • tietää Aurinkokunnan perusrakenteen. • tutustuu tähtikuvioihin ja tietää, miten tehdään havaintoja tähtitaivaasta. • kehittyy luonnon tutkimisen taidoissa. • käyttää soveltuvin osin tietotekniikkaa opiskelussaan.

Sisällöt Maan vetovoima - vaa’an käyttö (punnitseminen)

Kitka

- vierimiskitka, liukumiskitka, lepokitka - vähän / paljon kitkaa - kitkan lisääminen / vähentäminen - erilaiset pinnat / kappaleen tarvitsema voima (jousivaaka)

Liike- ja tasapainoilmiöt

- kokeillaan erilaisia voimia liikkeen aikaansaamiseksi ja pysäyttämiseksi - tasapainokokeet vaa’an ja erilaisten esinepinojen avulla (painopisteen etsiminen) - ilmanvastus / vedenvastus - putoamisliike, heiluriliike

Maan liikkeet

- maapallon rata ja asento: vuorokausi, vuosi, vuodenajat

Kuun liikkeet

- Kuun vaiheet ja rata: kuukausi

- Auringon ja Kuun pimennykset

Aurinkokuntamme – planeetat – Linnunrata

Välineiden käytön harjoittelua

Aineet ympärillämme

• Ilman koostumus ja ilmakehä

• Veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen.


99

• Maaperästä saatavien aineiden luokittelua sekä aineiden erotusmenetelmiä

• Elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö.

Tavoitteet Oppilas • tutustuu käsitteeseen aine ja sen eri ominaisuuksiin. • ymmärtää, että aine kiertää luonnossa. • osaa ohjatusti tehdä aineen ominaisuuksiin ja kiertoon liittyviä kokeita • tuntee keskeisiä asioita päihde- ja huumausaineista ja ymmärtää niiden haitallisuuden, ja osaa perustella

miksi niiden käyttöä pitää välttää. • osaa noudattaa erilaisia taitoja ja työtapoja: kuunnella ohjeita, havainnoida monipuolisesti, löytää

mitattavia ominaisuuksia, tulkita, luokitella, etsiä tietoa kriittisesti, tehdä johtopäätöksiä, raportoida ja tehdä yksinkertaisia tutkimuksia, projekteja ja soveltaa tietoa.

• käyttää soveltuvin osin tietotekniikkaa opiskelussaan. Mitä aine on? Massa ja tilan tarve

Aineen rakenne (atomit, molekyylit) Yleisimpien alkuaineiden kemialliset merkit (esim. C, O, H, N.) Molekyylit (esim.CO2, H2O) Tiheys Liuos ja seos

Ilman koostumus ja ilmakehä

Elämän ylläpitäjä Lämmön siirtyminen ilmakehässä (esim. tuuli) Veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen. Veden olomuodot Lämmön siirtyminen virtaamalla (esim. Golf-virta) Kapillaari-ilmiö Veden laatu ja suodatus Pintajännitys Pinta- ja pohjavesi

Maaperästä saatavien aineiden luokittelua sekä aineiden erotusmenetelmiä

Suodatus Kiteytys Seulonta Elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö. Tuotteiden elinkaari Happamuus – emäksisyys Lahoaminen Palaminen Päihteet Välineiden käytön harjoittelua


100

KUVAUS OPPILAAN OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas • osaa työskennellä turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita, • osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teon

kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin, • osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi

taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää,

• osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen,

• osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa,

• osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella

FYSIIKKA Keskeiset sisällöt 7. luokka 1. kurssi � Värähdys- ja aaltoliike - heiluri, valo, ääni - interferenssi, resonanssi � Valo-oppia - valon heijastuminen ja taittuminen - linssit, peilit - värit � Tähtitiedettä - Maailmankaikkeus - Aurinkokunta - Tähdet ja galaksit Kurssin arviointi

Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen että, oppilas - osaa erottaa käsitteet suure ja yksikkö - osaa mitata erilaisia suureita - tunnistaa erilaisia aaltoliikkeitä ja niihin liittyviä fysikaalisia ilmiöitä - ymmärtää äänen merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melun ja siltä suojautumisen - ymmärtää eri värisen valon synnyn - ymmärtää valon kulun kahden aineen rajapinnassa ja erilaisissa optisissa laitteissa - ymmärtää kuvan muodostumisen optisissa laitteissa - tuntee valon mahdollisuuden tiedonvälityksessä - ymmärtää maailmankaikkeuden ja siihen kuuluvien rakenteiden keskinäisiä suhteita.


101

8. luokka 2. kurssi � Lämpöoppia - lämpöenergia ja lämpötila - lämpölaajeneminen - lämmön siirtyminen - aineen olomuodot ja niiden muutokset � Energian tuotanto ja käyttö

� Atomi- ja ydinfysiikkaa - radioaktiivisuus - sähkömagneettinen säteily - ionisoiva säteily - fuusio ja fissio - ydinenergia Kurssin arviointi

- ymmärtää käsitteet lämpötila ja lämpöenergia - ymmärtää lämmön siirtymistavat ja aineen kyvyn varastoida lämpöenergiaa - ymmärtää eri energialajit ja energian tuotantotavat sekä energialajien muuntumisen keskenään. - osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä niitä kuvaavien suureiden ja kokeelisten lakien avulla - osaa soveltaa lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä - ymmärtää sähkömagneettisen säteilyn lajit ja tuntee niiden sovellutuksia - ymmärtää käsitteen radioaktiivisuus - ymmärtää ionisoivan säteilyn lajit ja käytön yhteiskunnassa - osaa suojautua säteilyltä sekä tuntee säteilyn vaikutuksia - ymmärtää fissio- ja fuusioreaktion sekä ydinenergian käytön hyödyt ja haitat.

9. luokka 3. kurssi � Mekaniikkaa - massa, voima ja vuorovaikutukset - voima ja liike - työ, teho ja energia - paine, tiheys, tasapaino - vipu, kalteva taso - tutkimuksia eri aloilta, graafisia esityksiä, johtopäätöksiä Kurssin arviointi

Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas - ymmärtää massan ja painon eron - ymmärtää kitkaan vaikuttavia tekijöitä - ymmärtää tiheyden käsitteen ja osaa kokeellisesti määrittää aineen tiheyden - ymmärtää mekaniikan peruslait, tunnistaa tasaisen ja kiihtyvän liikkeen - osaa tutkia erilaisia liikeilmiöitä sekä käyttää liikettä ja sitä kuvaavia suureita - osaa tehdä graafisia esityksiä tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä - osaa käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden käsitettä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen


102

- ymmärtää työn ja energian yhteyden sekä tehon käsitteen - ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan - ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa - osaa tutkia kokeellisesti yksinkertaisten mekaanisten koneiden toimintaa ja antaa esimerkkejä mekaanisista koneista ja mekaanisista rakenteista - osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita esim. tiheyttä ja selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä - tuntee paineen vaikutuksen erilaisiin ilmiöihin ja teknisissä tilanteissa

4. kurssi ��Sähköoppia - sähkövaraus, magneetti - jännite, sähkövirta, resistanssi ja Ohmin laki - sähkömagneetti, induktio - sähköturvallisuus - sähkön tuotanto ja kulutus sekä sähköenergian siirto ��Sähkökemiaa

- sähköpari - elektrolyysi - akku - korroosio

Kurssin arviointi

Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen että, oppilas - ymmärtää magneettisia ja sähköisiä vuorovaikutuksia - ymmärtää sähköopin keskeiset suureet - osaa rakentaa yksinkertaisia virtapiirejä ja mitata niissä esiintyvissä komponenteissa ilmeneviä suureita - osaa käyttää kytkentäkaavioita virtapiirin mallina ja tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta - ymmärtää kodin sähköturvallisuuden - ymmärtää sähköenergian tuotantotavat ja siirron - tunteesähkön - ymmärtää sähkönkulutukseen vaikuttavat tekijät ja osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia - tuntee sähköä hyödyntäviä sovelluksia, kuten sähkömagneettisen viestinnän

- tuntee ja osaa kuvata sähkökemiallisia ilmiöitä - sähköenergian ja kemiallisen energian yhteyden/merkityksen sähköpareissa ja elektrolyysissä - tietää korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa Soveltavia valinnaisainekursseja ME JA AVARUUS (8. luokka 1 kurssi)

Kurssilla käsitellään aurinkokunnan planeettoja ja kuita. Tutustutaan tähtien elämänkaareen - punaiseen jättiläiseen, valkoiseen kääpiöön, neutronitähteen ja mustaan aukkoon - sekä tarkastellaan maailmankuvan kehitystä ja alkuräjähdys-teoriaa. Käsitellään tähtitieteen ja avaruuden tutkimusta. Tehdään havaintoja tähtitaivaasta kaukoputkella.

KEMIAA LABORATORIOSSA (9. luokka 1 kurssi)

Kurssilla tutustutaan erilaisiin kemiallisiin analyyseihin, kuten nikkelin määritys koruista ja


103

C-vitamiinipitoisuuden määritys hedelmämehuista. Tutustutaan kemian kehitykseen historian avulla. Opitaan enemmän muoveista ja lasista. Työskentely perustuu mahdollisimman paljon itse tehtyihin kokeisiin.

RAKENNETAAN ELEKTRONIIKKAA (9. luokka 1 kurssi)

Tutustutaan kodin sähkölaitteiden vaatimiin sähkötöihin. Opetellaan huolehtimaan sähköturvallisuudesta. Elektroniikkaa käsitellään kokeellisesti koulun laitteistoilla: tutustutaan diodin ja transistorin toiminnan periaatteisiin, tehdään yksinkertaisia kytkimiä, valo-ohjaimia, vahvistimia, tutkitaan logiikkapiirejä. Opitaan esim. radion ja puhelimen periaate.

Kemia

Martinlaakson alueen opetussuunnitelma vuosiluokille 7-9

JOHDANTO Kemian opetuksen tehtävä on syventää oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta ja ohjata oppilasta luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetusjärjestelyin oppilaalle luodaan oppimisympäristö, jossa hänen on mahdollista saada persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostumisen kannalta välttämättömiä aineksia. Oppimisympäristön luomisessa pyritään käyttämään tavoitteiden saavuttamiseksi oppijalle ja hänen ryhmälle luontevia, ryhmän tason huomioonottavia ja oppimisen kannalta parhaiten soveltuvia menetelmiä. Tässä ympäristössä oppilas havannoimalla ilmiöitä, tekemällä kokeita, suorittamalla loogisia johtopäätöksiä sekä käyttämällä saatavilla olevaa tietoa oppii ymmärtämään kemian ja teknologian merkitystä jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössään ja yhteiskunnassa. Oppilastöin, keskusteluin, sanallisin ja kirjallisin tuotoksin sekä käyttämällä nykyaikaisia tietoja viestintätekniikoita oppilas saa valmiuksia jokapäiväisten valintojen tekemiseen sekä keskusteluun erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen sekä tuotteiden elinkaareen liittyvissä asioissa. Opintokäynneillä ja yhteistyöllä tiedekeskus Heurekan sekä lähiympäristön teknologiaa hyväksikäyttävien tuotantolaitosten kanssa oppija tutustuu luonnontieteen merkityksiin ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa. Yhteistyötä Heurekan kanssa koulu harjoittaa taloudellisten resurssiensa puitteissa. Oppimisympäristö ohjaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta elinympäristöstään. Havannoimalla ilmiöitä ja tekemällä kokeita oppilas kartoittaa oman elinympäristönsä maailmaa. Oppimisympäristössään oppilasta ohjataan edelleen ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuus auttaa oppilasta hahmottamaan ja omaksumaan luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.


104

TYÖTAVAT Opetuksessa on keskeisenä kokeellinen lähestymistapa. Opetustilanteissa käytetään oppilastöitä ja demonstraatioita, jotta oppilaissa heräisi mielenkiinto omakohtaiseen, havaitsevaan tiedonhankintaan. Töissä oppilaat suorittavat omia mittauksia ja tulkitsevat niiden tuloksia. Tulosten tulkitsemisessa voidaan käyttää myös graafisia esityksiä. Oppilaat perehtyvät ja opettelevat käyttämään myöskin nykyaikaisia tietokonepohjaisia mittaussysteemejä ja käyttämään niitä tulosten tulkitsemiseen.

TAVOITTEET Oppilas oppii • työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen laboratoriossa • käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja

arvioimaan saadun tutkimustiedon luotettavuutta ja merkittävyyttä. • tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia. • ymmärtämään aineiden kiertokulkuun liittyviä prosesseja sekä niiden merkitystä luonnolle ja

ympäristölle. • tuntemaan ja käyttämään aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä . • aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä, malleja ja symboleita sekä osaa

selittää rakenteessa tapahtuvia muutoksia malleja käyttäen. • kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita yksinkertaisten reaktioyhtälöiden avulla. • löytämään haluamaansa tietoa ja materiaalia nykyaikaisista tietoverkostoista ja työstämään sen

olennaisen sisältäväksi havainnolliseksi esitykseksi • soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa • tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkitystä ihmiselle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT 7. luokka Kemiaa tutkimaan • työturvallisuus • lasi • aineiden luokittelu • aineiden erotusmenetelmiä • alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen ja luokittelu • kemiallinen reaktio ja reaktionopeuksien vertailu • ilma ja vesi ü ilman merkitys maapallolle ja sen elämälle ü ilmakehän sisältämien kaasujen ominaisuuksia ü veden merkitys ja veden ominaisuuksia

1.kurssi


105

Kurssin arviointi Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas § osaa käyttää kemian työvälineitä § ymmärtää työturvallisuuden merkityksen § tietää lasin fysikaaliset, kemian kannalta tärkeät ominaisuudet ja osaa käsitellä lasia § tietää, että kemia on luonnontiede ja osaa nimetä kemian tutkimuskohteita § tunnistaa erilaisia alkuaineita ja seoksia § osaa käyttää erilaisia erotusmenetelmiä § tietää, mistä kaikki aine maapallolla koostuu § osaa käyttää kemian merkkikieltä § oppii havainnoimaan kemiallisen reaktion kulkua ja reaktioon vaikuttavia syitä § tietää palamisen edellytykset ja osaa sammutusmenetelmiä § tietää ilman koostumuksen ja sen merkityksen elämälle § tietää veden fysikaaliset ominaisuudet ja sen merkityksen elämälle 8. luokka

Vesi • vesiliuosten happamuus ja emäksisyys sekä neutraloituminen • kemian perusteollisuuden hapot ja emäkset • aineiden paloherkkyys, palamisreaktio ja sen kuvaaminen kemian merkkikielellä • happamat ja emäksiset oksidit • luonnon happamoituminen Rakenneosia, ilmiöitä ja niiden mallintamista • jaksollinen järjestelmä • alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin ja

jaksollisen järjestelmän avulla • suolanmuodostuksen periaatteet ja molekyylien synty sekä niiden nimistö • hapettavat ja pelkistävät aineet ja niiden reaktioiden kuvaaminen • reaktioyhtälöiden tulkitseminen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen Kurssin arviointi Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas § ymmärtää alkuaineen käsitteen ja jaksollisen järjestelmän § ymmärtää hapettumisen ja pelkistymisen käsitteet sekä oksidien merkityksen ympäristön

kannalta § ymmärtää happojen, emästen ja neutraloitumisen käsitteet § tietää tärkeimmät kemian perusteollisuuden hapot § osaa valmistaa suoloja ja tietää kurssiin sisällytettyjen suolojen nimet

2.kurssi


106

Elollinen luonto ja yhteiskunta • fotosynteesi ja palaminen , energialähteitä • hiili, hiilivedyt • öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteet: öljystä muoveiksi • orgaanisen kemian systemaattinen nimistö • alkoholien ja karboksyylihappojen synty sekä niiden ominaisuudet ja käyttö • kosmetiikkaa • tekstiilikuidut ja niiden pesu • hiilihydraatit, valkuaisaineet ja rasvat sekä niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina Raaka-aineita ja tuotteita • tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet sekä niiden ominaisuuksia • paperin valmistus Kurssin arviointi Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas § ymmärtää orgaanisten yhdisteiden perusrakenteen § tunnistaa erilaisia orgaanisia yhdisteryhmiä sekä sen, että miten niitä valmistetaan ja mihin niitä

käytetään § tietää öljynjalostuksen periaatteet ja öljystä saatavien tuotteiden merkityksen § tietää tärkeimmät kurssiin sisällytetyt malmit ja jalometallit sekä raudan valmistuksen § tietää metallien fysikaaliset ominaisuudet § tietää paperin valmistuksen pääperiaatteet

SISÄLLÖT 7.luokka 1.kurssi Kemiaa tutkimaan • työturvallisuus • lasi • puhdas aine ja seos • liuokset • erotusmenetelmiä • atomi ja alkuaine • kemiallinen reaktio ja yhdiste • reaktionopeus § palaminen ü palaminen kemiallisena reaktiona

3.kurssi


107

ü paloturvallisuus ü vierailu Myllymäen paloasemalla • ilma ja vesi ü ilman merkitys maapallolle ja sen elämälle ü ilmakehän sisältämien kaasujen ominaisuuksia ü veden merkitys ja veden ominaisuuksia ü vesien puhdistus Kurssin arviointi Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas § tietää kemian luokassa käytettävien välineiden nimet § osaa toimia turvallisesti sekä kemian laboratoriossa että sen ulkopuolella § tietää miten menetellä vahingon sattuessa § tietää, että kemia on luonnontiede ja osaa nimetä kemian tutkimuskohteita § tietää eron fysikaalisen ja kemiallisen reaktion välillä § tietää lasin fysikaaliset, kemian kannalta tärkeät ominaisuudet ja osaa käsitellä lasia § osaa tunnistaa tavallisimpia puhtaita aineita ja seoksia § tietää rakenteellisen eron puhtaan aineen, homogeenisen – ja heterogeenisen seoksen välillä § tietää erilaisia aineiden erotusmenetelmiä:

- tietää, miten aineita voidaan erottaa rakenneosasten koon perusteella - tietää, että toisiinsa liuenneet nesteet voidaan erottaa tislaamalla - tietää, että nesteeseen liuennut kiinteä aine voidaan erottaa haihduttamalla - tuntee kiteytymisen ilmiönä ja tietää sen merkityksen muun muassa sokerin valmistuksessa - tietää, että uuttamisessa vain tietty ainesosa liukenee - tietää, että kromatografiaa käytetään hyvin pienien ainemäärien erottamiseen - tietää edellä mainittuihin prosesseihin ja niiden tuotoksiin liittyvät nimet

§ tietää, että kaikki aine maapallolla koostuu atomeista § tietää atomin perusrakenteen ja rakenneosat § tietää yhdisteen ja alkuaineen rakenteellisen eron § tunnistaa kemiallisen reaktion ja kykenee havainnoimaan sen kulkua § tietää, mitkä tekijät vaikuttavat kemiallisen reaktion nopeuteen § tietää mitä palamisessa palavalle aineelle tapahtuu ü tietää palamisen edellytykset ü osaa sammutusmenetelmiä ja tietää, mihin niiden vaikutus perustuu ü tietää, miten kodin paloturvallisuutta voidaan edistää ü osaa kirjoittaa yksinkertaisia palamisreaktioyhtälöitä § tietää, mistä ilma on koostunut § ymmärtää ilmakehän merkityksen elämälle § tietää veden fysikaaliset ominaisuudet § tietää, miksi vesi on ”elämänneste” 8.luokka 2.kurssi


108

Aineiden rakenne • alkuaineet järjestykseen • jaksollisen järjestelmän pääryhmät • kemiallinen sidos

Vesiliuoksen pH-luku ja suolan muodostuminen

• hapan ja emäksinen • happamat ja emäksiset oksidit • luonnon happamoituminen • kemian perusteollisuuden hapot ja emäkset • suolanmuodostus ja suolojen nimistö Kurssin arviointi Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas § ymmärtää alkuaineen käsitteen ja tietää jaksollisen järjestelmän rakentumisperiaatteet

pääryhmien osalta § osaa piirtää kemiallisen sidoksen syntymistä kuvaavia malleja ja selittää ioni- ja kovalenttisen

sidoksen rakentumisperiaatteet jaksollista järjestelmää hyväksi käyttäen § tuntee happamuudeltaan erilaisia kotona ja koulussa käytettäviä aineita § osaa tunnistaa aineen happamuuden pH-luvun perusteella § tietää, miten happoja ja emäksiä syntyy § tietää yleisimmät ympäristön happamoitumisen aiheuttajat ja sen miten niitä joutuu luontoon,

niiden vaikutuksen luonnossa sekä miten liikenteen ja teollisuuden aiheuttamaa happamoitumista voidaan vähentää

§ tietää tärkeimmät kemian perusteollisuuden hapot ja näiden happojen ominaisuudet § osaa jaksollista järjestelmää hyväksi käyttäen muodostaa alkuaineatomeista ioneja § ymmärtää suolanmuodostuksen periaatteet, osaa valmistaa suoloja sekä osaa kurssiin

sisältyvien suolojen nimistön. 3.kurssi Elämän kemiaa • hiiliatomin rakenne ja merkitys orgaanisessa kemiassa • alkaanit • alkeenit ja alkyynit • öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteet ü muovit ü polttoaineet • alkoholit • karboksyylihapot ja esterit • kosmetiikkaa • tekstiilikuidut ja niiden pesu • hiilihydraatit • valkuaisaineet • rasvat Metallien kemiaa


109

• tärkeimmät malmit • malmista metalliksi • metallien ominaisuudet • metallien reaktiokyky Kurssin arviointi Kurssin arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilas § ymmärtää orgaanisen yhdisteen perusrakenteen § tietää hiilen fysikaaliset ominaisuudet § ymmärtää hiiliatomien kyvyn muodostaa ketjuja hiiliatomin rakenteeseen perustuen § osaa orgaanisen kemian systemaattisen nimistön kurssiin sisältyvien aineryhmien osalta § tunnistaa erilaisia orgaanisia yhdisteryhmiä niiden tunnusryhmän sekä myöskin niiden

aineominaisuuksien perusteella § tietää, miten näitä yhdisteryhmiä valmistetaan ja mihin niitä käytetään § tietää öljynjalostuksen periaatteen ja öljystä saatavat tärkeimmät tuotteet § tietää hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen perusrakenteet niiden ominaisuudet ,

synnyn sekä niiden merkityksestä elämälle § tuntee tärkeimmät kurssiin sisällytetyt malmit ja jalometallit § tietää raudanvalmistuksen periaatteet § tietää metallien fysikaaliset ominaisuudet § tietää metallien hapettumis- ja pelkistymisreaktiot, niiden merkityksen metallien valmistuksessa

sekä niiden vaikutukset metalleille luonnossa § tietää paperin valmistuksen pääperiaatteet ARVIOINTI

Johdanto Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen sekä koulun sisällä, että koulun ulkopuolisessa ympäristössä. Erityisesti, jos oppilaalla on kirjallisia todistuksia kemian alaan kuuluvista aiheista koulun ulkopuolisista laitoksista, nämä vaikuttavat arvioitaessa oppilaan tavoitesuorituksia.

Arviointimenetelmiä Oppituntien aikana tapahtuvien tuotosten, prosessien, työmenetelmien ja -taitojen arvioinnin ja niistä saadun palautteen avulla pyritään edistämään oppilaan oppimaan oppimisen asenteita ja taitoja. Tuotosten ja prosessien arvioimiseen käytetään lisäksi summatiivisia kokeita sekä erilaisia testejä. Oppilastöissä arvioidaan oppilaan taitoja ottaa turvallisuusnäkökohdat huomioon, hänen kykyään toteuttaa annettuja ohjeita, menetelmien sopivuutta, kemian ilmiöiden ja merkkikielen ymmärtämistä, saatujen tuotosten oikeellisuutta sekä tuotosten esittelyn selkeyttä. Kirjallisissa esitelmissä arvioidaan tietojen paikkansapitävyyttä, tietolähteistä saadun tiedon työstämisen tasoa, kokonaisuuksien ymmärtämistä, esitystavan selkeyden , havainnollisuuden ja jäsentelyn onnistuneisuutta. Esitelmiin tulee myös sisältyä sisällysluettelo sekä tiedot käytetyistä lähteistä mahdollisine osoitteineen.


110

Näitä menetelmiä, ensimmäisessä kappaleessa kuvattuja periaatteita sekä arviointikriteeristöä käytetään kurssin arvosanaa määritettäessä. Päättöarvioinnin arvosana määräytyy kaikkien kolmen kurssin arvosanojen perusteella, kuitenkin kahdeksannen ja yhdeksännen luokan aikana suoritetut kurssit painottuvat kahdella laskettaessa kurssien keskiarvoa.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Päättöarvioinnin kriteerit ovat yhtenevät opetushallituksen antamien kriteerien kanssa.

Näiden kriteerien mukaan oppilas

• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin tai ryhmässä sekä maastossa että laboratorio-olosuhteissa.

• tietää, että kemia on luonnontiede ja osaa nimetä kemian tutkimuskohteita ja tutkimusmenetelmiä.

• osaa annettuja ohjeita käyttäen suunnitella ja tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita. • osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä. • osaa esittää reaktiotuotteen määrää ja aikaa esittävän yhteyden koordinaatistossa. • ymmärtää, että tuotteen määrää ajan funktioina esittäviä eri olosuhteissa piirrettyjä kuvaajia

voidaan käyttää reaktion nopeusvertailuihin. • osaa kirjoittaa kemiallisia kaavoja hapoista, emäksistä, suoloista sekä epäorgaanisista ja

orgaanisista molekyyleistä. • osaa kuvata atomia, elektroniverhoa ja kemiallisia sidoksia asianmukaisia malleja käyttäen

sekä hyödyntää näissä kuvauksissa jaksollisen järjestelmän sisältämää tietoa. • osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä ja sidosten muodostumisesta kemiallisessa

reaktiossa atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä.

• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa.

• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden happamuutta, sähkönjohtokykyä, olomuodon muutoksia ja muita sisällöissä mainittuja aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä.

• osaa kuvata kemiallisia reaktioita ja vertailla reaktionopeuksia ja tutkia näihin nopeuksiin vaikuttavia syitä.

• osaa kuvata reaktioissa tapahtuvia energian muutoksia. • tietää, että kemiallisia reaktioita voidaan mallintaa reaktioyhtälöillä. • osaa tulkita ja kirjoittaa alkuaineiden ja hiiliyhdisteiden palamisreaktioita, metallien

hapettumis-pelkistymisreaktioita sekä muita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä. • tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle. • tietää fotosynteesin merkityksen elolliselle luonnolle. • tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden merkityksiä luonnolle ja ympäristölle • tuntee ja osaa kuvata sähkökemiallisia ilmiöitä. • tietää korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa. • tuntee hiilen kiertokulun luonnossa ja kasvihuoneilmiön • tuntee luontoa rasittavien aineiden lähteitä sekä raskasmetallien ja fossiilisten polttoaineiden

palamistuotteiden vaikutuksen ympäristöön ja luonnon hyvinvointiin.


111

• tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja niiden merkitystä jokapäiväisessä elämässä. • eri materiaalien ja tuotteiden elinkaariajattelun pohjalta osaa tehdä oikeita valintoja

kuluttajana.

maol-opas koulukohtaisen opetussuunnitelmatyön avuksi · 2006. 9. 7. · valinnaisuus kapeni uuden...

Documents