PELASTUSTOIMEN TULEVAISUUDEN ENNAKOINNIN SKENAARIOT

Pelastustoimen tulevaisuusluotausraadin osaraportti 2

Esko Kaukonen (toim.)

PelastusopistoTutkimusraportit 3/2008ISBN 978-952-5515-52-7ISSN 1795-9160

2

TIIVISTELMÄ

Tässä Pelastustoimen tulevaisuusluotausraadin julkaisussa tarkastellaan skenaarioita ja skenaario-

työskentelyä tulevaisuusluotauksen menetelminä, esitellään pelastustoimen skenaariotyöskentelyyn

tarkoitettujen perusskenaarioiden työstäminen sekä käsitellään skenaarioiden hyödyntämistä strate-

gisen suunnittelun ja toimintaympäristön monitoroinnin tukena.

Skenaariolla tarkoitetaan vaihe vaiheelta etenevää tapahtumainkuvausta, joka liittää tulevaisuuden

nykyhetkeen. Skenaariot ovat loogisesti johdonmukaisia ja kokonaisvaltaisia kuvauksia siitä, mil-

laiseksi tulevaisuus voi kehittyä. Niihin sisältyy ajatus aktiivisesta ja innovatiivisesta tulevaisuuteen

vaikuttamisesta. Skenaariotyöskentely on suunnittelumenetelmä, jonka avulla voidaan suunnitella

organisaation toimintaa ja luoda tehokkaita toimintastrategioita myös epävarmuuden ja riskien ai-

koina, jolloin tavanomaisemmat strategisen suunnittelun menetelmät ja apuvälineet osoittautuvat

epäluotettaviksi.

Pelastustoimen skenaariotyöskentelyn pohjaksi tarkoitetun yleistä yhteiskuntakehitystä kuvaavan

perusskenaariomallin lähtökohtana käytettiin Mannermaan sekä Sitran käynnistämän Kansallisen

ennakointineuvoston skenaarioita. Perusskenaariomallia kehitettiin edelleen samalla perehdyttäessä

Ruotsin Pelastusviraston (Statens Räddningsverk) maaliskuussa 2008 päättyneen toimintaympäris-

töanalyysi ja tulevaisuus -projektin tuloksiin. Lopulliseen yleistä yhteiskuntakehitystä kuvaavaan

malliin tuli neljä skenaariota, jotka ovat: kestävän kehityksen maailma, markkinavetoinen maailma,

suljettujen valtioiden ja blokkien maailma sekä yltiökapitalistinen maailma.

Pelastustoimen näkökulmasta edellä esitetyt perusskenaariot ovat liian yleisiä yhteiskunnallisia ku-

vauksia. Tarvitaan vielä tarkennetut skenaariot, joissa kuvataan eri tulevaisuuksissa vallitsevien

megatrendien vaikutusta pelastustoimeen. Skenaarioita voidaan käyttää strategisen suunnittelun

tukena. Tästä saatava hyöty on merkittävä erityisesti silloin, kun muutokset toimintaympäristössä

ovat vaikeasti ennustettavia. Toimintaympäristön monitoroinnin ja skenaariotyöskentelyn tulokset

kootaan tietopankkiin. Niitä analysoidaan sekä arvioidaan säännöllisesti tulevaisuusstudioissa, joista

raportoidaan niin ikään säännöllisesti. Palautetiedon perusteella tehdään tarpeen mukaan hienosää-

töä skenaariokuvauksiin. Samalla tarkastellaan kriittisesti perusskenaariomallin käyttökelpoisuutta

tulevaisuuden ennakoinnissa.

Avainsanat: Skenaario, Skenaariotekniikat, Skenaariotyöskentely, Strateginen suunnittelu, Enna-

kointi, Megatrendi, Heikko signaali, Villi kortti

3

ABSTRAKT

I denna Räddningsväsendets framtidsrådets utgivning betraktas scenarier och scenarioarbete som

metoder för framtidsspaning, förevisas bearbetning av de räddningsväsendets scenarioarbete avsed-

da grundscenarierna och behandlas utnyttjandet av scenarierna för strategisk planering och om-

världsanalys.

Med scenario menas en steg efter steg avancerande händelseutveckling, som anknyter framtiden till

presens. Scenarierna är logiska och helhetsbetonade beskrivningar om hur framtidens utveckling

kan se ut. Scenarierna innehåller tanken om en aktiv och innovativ inverkan på framtiden. Scenario-

arbete är en planeringsmetod, med vilken organisations verksamhet kan planeras även under osäkra

och riskfylla tider då de mera konventionella strategiska planeringsmetoderna visar sig att vara otill-

förlitliga.

Som utgångspunk för den allmänna samhällsutvecklingen beskrivande grundscenariomodellen an-

vändes Mannermaas och den av Sitra initierade Nationella anteciperingsrådets scenarier. Grundsce-

nariomodellen utvecklades vidare samtidigt med att bli bekant med resultat av de svenska Statens

Räddningsverks omvärldsanalys och framtid -projekten som avslutades i mars 2008. Den färdiga

allmänna samhällsutvecklingen beskrivande modellen omfattar fyra scenarier som är: världen av

hållbar utveckling, den marknadsstyrande världen, slutna staternas och blockens värld och den

nyliberala kapitalismens värld.

Av räddningsväsendets synvinkel är dessa grundscenarier för allmänna beskrivningar av samhälls-

utvecklingen. Det behövs ännu mera specificerade scenarier, i vilka beskrivs de i olika framtider

dominerande megatrendernas inverkande på räddningsväsendet. Scenarierna kan användas som stöd

för strategisk planering. Nyttan av detta är avsevärd i synnerhet då förändringarna i omvärld är svå-

ra att förutse. Resultaten av omvärldsanalys och scenarioarbete samlas in i en informationsbank. De

analyseras och utvärderas regelmässigt i framtidsstudier, av vilka rapporteras likväl regelmässigt.

Enligt feedbackinformation fininställs scenariobeskrivningar, om behövs. Samtidigt betraktas kri-

tiskt hela grundscenariomodellens användbarhet för framtidsantecipering.

Nyckelord: Scenario, Scenariotekniken, Scenarioarbete, Strategisk planering, Antecipering, Mega-

trend, Svag signal, Vild kort.

4

ABSTRACT

This publication from the Emergency Services Future Prediction Council deals with scenarios and

scenario-based work as methods used in future prediction. Furthermore, it presents the development

of Emergency Services basic scenarios used in such work, as well as the employment of scenarios

in strategic planning as well as monitoring help in the sphere of operations.

Scenario is a phased description of possible events, acting as a link between the future and the pre-

sent time. In other words, scenarios are logically consistent and holistic descriptions of possible

future developments. Furthermore, they include a notion of active and innovative control or direc-

tion of the future events. Scenario-based working is a method that allows for the planning of organ-

izational functions and the development of effective action strategies also during insecure and risk-

laden times, when conventional methods and tools of strategic planning may prove less than reli-

able.

As a basis for a general model of society development to be used as a starting point for Emergency

Services scenario-based work, the Mannermaa/Sitra scenarios by the National Council of Prediction

were used. The basic scenario was further developed when studying the results of the ‘sphere of

operations analysis and the future’ –project of the Swedish State Emergency Services (Statens

Räddningsverk), which was finalised in March 2008. The final general model of society develop-

ment included four world scenarios which are as follows: the world of sustainable development, the

market-driven world, the world of confined countries and blocks and the excessively capitalistic

world.

From the viewpoint of Emergency Services, however, the aforementioned basic scenarios are too

generic descriptions of society. More specific scenarios are called for – scenarios depicting the ef-

fects of future megatrends in rescue services. Scenarios can be used as a support tool for strategic

planning. The benefits are significant especially when changes in the sphere of operation are diffi-

cult to predict. The results of scenario work and the monitoring of the sphere of operations are col-

lected in a database. The results are analysed and evaluated regularly in future studios, in which also

regular reports are generated. Based on feedback information, fine-tuning of scenario descriptions is

also carried out, while also critically examining the usability of the basic scenario model in future

prediction.

key words: scenario, scenario techniques, scenario work, strategic planning, prediction, megatrend,

weak signal, wildcard

5

ALKUSANAT

Pelastustoimen piirissä on useissa yhteyksissä tuotu esille systemaattisen, strategista suunnittelua

tukevan tulevaisuusluotauksen tarve. Toimintaympäristön muutosta ja tulevaisuutta koskevan kes-

kustelun käynnistäjäksi ja ylläpitäjäksi on perustettu Pelastustoimen tulevaisuusluotausraati, jonka

jäseninä ovat

suunnittelujohtaja Veikko Peltonen, sisäasiainministeriön pelastusosasto

toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry

lääninvalmiusjohtaja Markku Haranne, Etelä-Suomen lääninhallitus

pelastuskomentaja Kari Lehtokangas Helsingin kaupungin pelastuslaitos

pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen, Tampereen aluepelastuslaitos

pelastusjohtaja Seppo Lokka, Etelä-Savon pelastuslaitos

pelastusjohtaja Simo Tarvainen, Keski-Suomen pelastuslaitos

erikoistutkija Esa Kokki, Pelastusopisto

erikoistutkija Esko Kaukonen, Pelastusopisto.

Tulevaisuusluotausraadin tehtävänä on

1) Tuottaa olemassa olevaa tietoa ja asiantuntijamielipiteitä analysoiden tulevaisuustietoa, jolla

toimijoita autetaan varautumaan muutoksiin

2) Tuottaa ehdotuksia siitä, millaista arvottamista, innovatiivisuutta, strategista päätöksentekoa ja

proaktiivista toimintaa tarvitaan halutun tulevaisuuden tilan saavuttamiseksi.

Tulevaisuusluotausraati toimitti helmikuussa 2008 julkaisun Pelastustoimen tulevaisuuden enna-

kointi – Pelastustoimen tulevaisuusluotausraadin osaraportti 1. Tämä osaraportti 2 on jatkoa tuolle

julkaisulle ja samalla yhteenveto alkuvuoden 2008 aikana käsitellyistä keskeisistä asioista ja johto-

päätöksistä.

Osaraportissa 1 käsiteltiin yhteiskunnan trendejä pelastustoimen näkökulmasta tarkasteltuna. Tässä

osaraportissa 2 esitetään pelastustoimen tulevaisuusluotauksen pohjaksi laadittu perusskenaariomal-

li sekä kuvataan sen kehittelyprosessi. Prosessin edetessä on tarkoitus arvioida eri tulevaisuuskuvien

6

näkökulmista tarkasteltuna pelastustoimen organisaatio- ja toimintamallien sekä myöhemmin myös

työammattien tarkoituksenmukaisia kehityssuuntia.

Helsingissä 30. syyskuuta 2008

Markku Haranne Esko Kaukonen

Esa Kokki Kari Lehtokangas

Seppo Lokka Olli-Pekka Ojanen

Veikko Peltonen Simo Tarvainen

7

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO 8

2 SKENAARIOT TULEVAISUUSLUOTAUKSEN MENETELMINÄ 10

2.1 Skenaariot 10

2.2 Skenaariotyöskentely 13

3 PERUSSKENAARIOIDEN TYÖSTÄMINEN 16

3.1 Perusskenaarioiden työstämisen lähtökohdat 16

3.2 Ruotsin pelastustoimen skenaariotyö 20

3.3 Perusskenaariot 2025+ Suomessa 223.3.1 Kestävän kehityksen maailma 2025+ 233.3.2 Markkinavetoinen maailma 2025+ 243.3.3 Suljettujen valtioiden ja blokkien maailma 2025+ 263.3.4 Yltiökapitalistinen maailma 2025+ 27

4 SKENAARIOIDEN HYÖDYNTÄMINEN 29

4.1 Skenaariotyöskentely strategisen suunnittelun tukena 29

4.2 Toimintaympäristön systemaattinen monitorointi 31

LÄHTEET 35

8

1 JOHDANTO

Ihmisillä ja organisaatioilla on feedback- eli palautejärjestelmiä ymmärtääkseen, mitä on tapahtunut

ja oppiakseen kokemuksista. Myös tulevaisuuden ajatteleminen ja ennakointi on luonteenomaista

inhimilliselle toiminnalle. Vastaavasti organisaatiot pyrkivät saamaan tietoa toimintaympäristön

muutoksista sekä tulevaisuuteen liittyvistä uhkista ja mahdollisuuksista. Lingren ja Bandhold (2003,

22) kutsuvat tulevaisuustiedon hankintaan liittyviä mekanismeja feed-forward -järjestelmiksi. (ks.

kuva 1.)

KUVA 1. Feedback ja feed-forward (Lindgren ja Bandhold 2003, 22)

Vaikka tulevaisuuden ajatteleminen ja ennakointi on luonnollista ja välttämätöntä, eivät organisaa-

tiot välttämättä hyödynnä sitä niin systemaattisesti kuin olisi mahdollista. Sekä yrityksissä että ny-

kyisin myös julkishallinnossa toteutetaan tosin yleisesti strategista suunnittelua 3–5–7–10 vuoden

aikajänteellä. Sen sijaan pidemmällä, 10–15–20–30 vuoden aikajänteellä toteutettua, luonteeltaan

innovatiivisempaa tulevaisuusluotausta ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta harjoiteta kovin

systemaattisesti. Tässä kirjoituksessa on tarkoituksena esitellä pelastustoimen tulevaisuusluotausta

skenaariotyöskentelyn ja skenaariotekniikoiden avulla. Luvussa kaksi tarkastellaan skenaariotyös-

kentelyä ja -tekniikoita yleisellä tasolla. Luvussa kolme esitellään pelastustoimen tulevaisuusluota-

ukseen tarkoitettujen perusskenaarioiden kehittely. Luvussa neljä tarkastellaan tulevaisuusluotauk-

sen ja erityisesti skenaariotyöskentelyn yhdistämistä strategiseen suunnitteluun ja muuhun pelastus-

toimen tulevaisuuden ennakointiin.

Feedback: historia, tulokset, arviointi

Feed-forward: trendit, ennusteet, skenaariot

NytAika

9

Skenaariotyöskentely ja skenaariotekniikat eivät ole suinkaan ainoita tulevaisuusluotauksen mene-

telmiä. Muita ovat esimerkiksi kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset trendianalyysit sekä erilaiset delfi-

tekniikat. Aina 1970-luvulle saakka tulevaisuustutkimus ja suunnittelu perustuivat suurelta osin

perinteisiin ekstrapolointimenetelmiin. Havaittiin kuitenkin tarve kehittää menetelmiä, kun huomat-

tiin merkittävät ja yhä nopeutuvat muutokset yhteiskunnassa. Skenaariotyöskentely ja skenaariotek-

niikat olivat eräitä tästä seuranneen kehitystyön tuloksia. Monikansalliset yritykset, kuten RAND

corporation jo 1950-luvulla sekä hollantilainen Shell ja SRI International 1970-luvulla olivat en-

simmäisiä skenaariotekniikoiden kehittäjiä ja soveltajia (esim. Lindgren & Bandhold 2003, 36–37).

Skenaariotekniikoihin perustuvat prosessit ja menetelmät kuuluvat edelleen käytetyimpiin työkalui-

hin tulevaisuuden tutkimuksessa. Yhtenä syynä niiden suosioon on, että toimintaympäristön muu-

toksia pyritään niissä tarkastelemaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tätä havainnollistetaan

kuvan 2 jäävuorimallilla.

KUVA 2. Tapahtumat, trendit ja rakenteet (Lindgren ja Bandhold 2003, 117)

Muutokset havaitaan tavallisesti yksittäisinä tapahtumina. Jos tapahtumia analysoidaan, voidaan

mahdollisesti paljastaa niiden taustalla vaikuttavat trendit. Tapahtumat tai edes trendit eivät kuiten-

kaan ole varsinaisia muutostekijöitä. Niitä ovat muutosten taustalla vaikuttavat rakenteet. Rakenteet

ovat kuitenkin niin sanottuja piilovaikuttajia, joten niitä on vaikea havainnoida suoraan. Skenaario-

työskentelyssä ja skenaariotekniikoissa pyritään tarkastelu mahdollisimman kokonaisvaltaisena

ulottamaan aina rakenteiden tasolle saakka.

Rakenteet

Trendit

Tapahtumat

10

2 SKENAARIOT TULEVAISUUSLUOTAUKSEN MENETELMINÄ

2.1 Skenaariot

Mannermaa (Toolbox-internet -sivulla) määrittelee skenaarion olevan vaihe vaiheelta etenevä ta-

pahtumainkuvaus, joka liittää tulevaisuuden nykyhetkeen. Se voi tarkoittaa organisaation oman ke-

hityksen kuvausta, mutta useimmiten kysymyksessä on kuitenkin systeemin ympäristön, esimerkik-

si kansainvälisen toimintaympäristön, kuvaus. Skenaariot loogisesti johdonmukaisia ja kokonaisval-

taisia kuvauksia siitä, millaiseksi tulevaisuus voi kehittyä.

Skenaarioiden käytön keskeisenä tarkoituksena on osoittaa, miten erilaiset tulkinnat yhteiskunnan

muutosvoimista voivat johtaa useisiin vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Ajatuksena on, että mahdolli-

sia tulevaisuuksia on äärettömän monta. Kaikista mahdollisista tulevaisuuksista koostuu tulevai-

suusavaruus, jossa myös tosiasiallinen tulevaisuus ilmaantuu. Tätä tosiasiallista tulevaisuutta ei kui-

tenkaan voida mitenkään etukäteen tietää. On vain mahdollista olettaa, että jotkut tulevaisuudet oli-

sivat muita todennäköisempiä. Voidaan myös määritellä oman organisaation kannalta toivottu tule-

vaisuus, joka esimerkiksi Lindgrenin ja Bandholdin (2003, 23) mukaan voi jopa osittain olla mah-

dollisista tulevaisuuksista koostuvan tulevaisuusavaruuden ulkopuolella. (Ks. kuva 3.)

KUVA 3. Mahdolliset, todennäköiset ja toivotut tulevaisuudet

Pelastustoimen näkökulmastatoivottu tulevaisuus Toden-

näköi-sintulevai-suus

11

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että skenaarioilla ei pyritä ennustamaan tulevaisuutta,

kuten perinteisillä ennakointimenetelmillä. Siitä huolimatta skenaariomenetelmillä on jälkimmäisiin

verrattuna tiettyjä etuja, kun pyritään luomaan perusteita päätöksenteolle erityisesti sellaisissa tä-

män hetken asioissa, joilla on pitkävaikutteisia seurauksia tulevaisuudessa. Taulukkoon 1 on koottu

suunnittelussa käytettävien perinteisten menetelmien ja skenaariomenetelmien eroavuuksia.

TAULUKKO 1. Ennustemenetelmien ja skenaarioiden käyttöön suunnittelussa liittyviä eroavuuksia

Piirre Perinteiset menetelmät SkenaariomenetelmätNäkökulma Osittainen (muiden tekijöiden ollessa

vakioituja)Kokonaisvaltainen (ei vakioituja teki-jöitä)

Muuttujat Kvantitatiivisia, objektiivisia, tunnettu-ja

Kvalitatiivisia, kvantitatiivisia, subjek-tiivisia, tunnettuja ja tuntemattomia

Yhteydet Tilastollisia, muuttumattomia rakentei-ta

Dynaamisia, orgaanisia rakenteita

Selittäminen Menneisyys selittää tulevaa Tulevaisuus on nykyisyydelle raisond’être

Tulevaisuusku-va

Yksinkertainen ja varma Monitahoinen ja epävarma

Menetelmä Deterministinen ja kvantitatiivisiinmalleihin perustuva

Intentioanalyyttinen, kvalitatiivisiin jakvantitatiivisiin malleihin perustuva

Suhtautuminentulevaisuuteen

Passiivinen tai mukautuva (tulevaisuustulee)

Aktiivinen ja luova (tulevaisuus luo-daan)

Skenaariot ovat käyttökelpoisia erityisesti kompleksisissa yhteyksissä, joita on välttämätöntä tarkas-

tella kokonaisvaltaisesti menetelmien käyttöä rajaamatta ja mahdollisia muutostekijöitä vakioimat-

ta. Skenaarioille on lisäksi ominaista proaktiivinen suunnitteluote. Niihin sisältyy ajatus aktiivisesta

ja innovatiivisesta tulevaisuuteen vaikuttamisesta.

Skenaariomenetelmiä on useita ja skenaarioita voidaan luokitella useilla eri tavoilla. Mannermaan

(Toolbox-internet -sivulla) mukaan voidaan kuitenkin katsoa skenaarioiden jakautumista kahteen

pääkategoriaan, eksploratiivisiin (tutkiviin) ja normatiivisiin (tavoitteellisiin) skenaarioihin. Ne

muodostavat erään keskeisimmistä jaotteluista, joita erityyppisten skenaarioiden välille voidaan

tehdä.

Eksploratiivisissa (tutkivissa) skenaarioissa lähdetään tarkastelemaan menneisyyden ja nykyhetken

trendejä ja jatketaan niitä tulevaisuuteen. Usein pyritään mahdollisimman todennäköisiin kehitys-

12

kulkuihin siten, että vaihdellaan eräitä perusoletuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi talouskasvun

vauhdin ja vallitsevan arvomaailman vaihtoehdot. Voidaan puhua myös viiteskenaarioista, jolloin

todennäköisiä kehityskulkuja käytetään viitetasoina, joista voimakkaasti poikkeavia, niin kutsuttuja

kontrastisia skenaarioita, rakennetaan tietoisesti. Näin voidaan esimerkiksi tunnistaa tärkeitä uhkia

organisaation toimintaympäristössä ja suhteuttaa niitä "business as usual" -skenaarioon, jota edustaa

mainittu viiteskenaario.

Mannermaan mukaan Normatiiviset (tavoitteelliset) skenaariot perustuvat tulevaisuuskuviin, visioi-

hin halutusta tai pelätystä tulevaisuuden tilanteesta. Skenaariot rakennetaan retrospektiivisesti, eli

niissä edetään tulevaisuudesta nykyhetkeen.

Tässä kirjoituksessa keskitytään eksploratiivisiin skenaarioihin, mutta periaatteessa kumpikin edellä

mainittu skenaariotyyppi on tärkeä. Riippuu tilanteesta ja ongelman luonteesta, millaisen painon

tutkivat ja toisaalta tavoitteelliset elementit skenaariotyöskentelyssä saavat. Esimerkiksi, kun hah-

motetaan suuria yhteiskunnallisia asioita, tavoitteista vallitsee harvoin sellaista yksimielisyyttä, että

todellisiin normatiivisiin skenaarioihin voitaisiin päästä. Tilanne on toinen esimerkiksi yksittäisen

organisaation skenaario- ja strategiatyöskentelyssä. Silloin yhteisiä tavoitteita on mahdollista ja

suorastaan välttämätöntä muodostaa. Ilman tavoitteita ei voida edes puhua strategisesta toiminnasta,

johtamisesta tai suunnittelusta. (Mannermaa 2008.)

Suunniteltaessa toimintaa lähitulevaisuudessa ja laadittaessa lyhyen tähtäyksen ennusteita voidaan

aloittaa tarkastelu omasta organisaatiosta ja rajata analyysi välittömään toimintaympäristöön.

Kompleksisessa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on tärkeää tarkastella muutosvoimia

riittävän laajalti oman organisaation ulkopuolelta. Toimintojen ja vaikutusten kansainvälistyessä

harvat muutostrendit ovat enää pelkästään kansallisten muutostekijöiden aikaansaamia. Tarkastelu

onkin yleensä ulotettava kansainväliselle tasolle. Muutostekijöitä arvioitaessa tarvitaan lisäksi sys-

teemiajattelua. On tunnistettava ympäristöstä eri tasoilla toimivia systeemejä sekä pyrittävä ymmär-

tämään toisaalta systeemien sisäisiä toimintamekanismeja ja toisaalta eritasoisten systeemien välisiä

vuorovaikutusmekanismeja. (Ks. kuva 4.)

13

KUVA 4. Systeemejä toimintaympäristöanalyysin eri tasoilla (ks. Lindgren ja Bandhold 2003, 56)

Kuvassa 4 ulkokehällä ovat ylikansalliset ja keskikehällä kansalliset systeemit. Sisäkehällä on tar-

kastelukohteena oleva organisaatio eritasoisine systeemeineen, kuten rakenteineen, ryhmineen ja

yksilöineen. Eksploratiivisessa skenaariotarkastelussa toimintaympäristöanalyysi aloitetaan ulkoke-

hän muutostekijöistä ja systeemeistä ja edetään sisäkehää kohden.

Topi-portaalin internet sivuilla Rubin viitaten Meristöön (1991) ja Mannermaahan (1991, 150–151)

toteaa, että ymmärrettävyys ja selkeys ovat hyvän skenaarion tuntomerkkejä. Skenaarion on oltava

sosiaalisesti uskottava ja loogisesti johdonmukainen. Skenaarion sisältämät oletukset ihmisten toi-

minnoista ja valinnoista ovat selitettävissä myös arvojen, asenteiden, kulttuuristen käsitysten ja pe-

rinteiden pohjalta eivätkä siis sisällä selittämättömiä ristiriitaisuuksia sosiaalisen todellisuuden

kanssa. Skenaarion pitäisi myös sisältää kuvaukset oleellisista toimijoista, toiminnoista, valinnoista,

taustoista, yhteyksistä, ajanhetkistä ja materiaaleista.

2.2 Skenaariotyöskentely

Skenaariotyöskentelyn avulla voidaan suunnitella organisaation toimintaa ja luoda tehokkaita toi-

mintastrategioita myös epävarmuuden ja riskien aikoina, jolloin tavanomaisemmat strategisen

suunnittelun menetelmät ja apuvälineet osoittautuvat epäluotettaviksi (ks. mm. Meristö 1991, 55;

Kaivo-oja 1996). Voidaankin olettaa että järjestelmä tai organisaatio perustaa aina toimintansa jon-

Pelastustoimi

Kansainväliset so-pimukset ja normit

Maailman väestönkasvu

Kansainvälinenrikollisuus

Teknologia jatietoverkottekijät

Ympäristötuhot

Yhteistyö-kumppanit

Väestönikään-tyminen

Julkinen talous

Kaupungistuminen

Terrorismi

Globalisaatio

Tartuntataudit

Sodat

Ilmaston-muutos

Maahan-muutto

Äärisää-ilmiöt

Pakolaisvirrat jamuuttoliikkeet

14

kin skenaarion pohjalle. On eri asia, tunnistavatko organisaation toimijat mahdollisen skenaarion

sisällön tietoisesti vai toimivatko he tiedostamattaan. (Rubin Topi-portaalin internet-sivuilla.)

Skenaariotyöskentely nähdään tulevaisuudentutkimuksessa erityisesti päätöksentekoa ja suunnitte-

lua edistävänä työkaluna, jonka käyttötarve on nykyhetkessä. Skenaariomenetelmän avulla tuote-

taan siis pääasiassa välineellisiä tulevaisuudenkuvia. Tulevaisuuden hahmottaminen ei siis ole pää-

määrä sinänsä. Skenaariotyöskentelyssä voidaankin siten nähdä useita erilaisia ajattelutapoja: Jotkut

ovat kiinnostuneita tulevaisuudesta sinänsä ja haluavat skenaariomenetelmien avulla saada tietoa

siitä, millaiseksi tulevaisuus muodostuu. Toiset haluavat, että jokin määrätty, hyväksi ja arvokkaak-

si koettu tulevaisuus toteutuu monien vaihtoehtojen joukosta ja etsivät sitten tietoa, millä tavoin

tämä tulevaisuus saataisiin tapahtumaan. Vielä jotkut haluavat tietää, minkälaiset strategiat olisivat

parhaita tai joustavimpia päätöksenteossa erilaisten reunaehtojen vallitessa. (Rubin Topi-portaalin

internet-sivuilla) Skenaariotyöskentelyn varsin erilaisia tarkoituksia ja huomion kohteita, mitä ha-

vainnollistetaan kuvassa 5.

KUVA 5. Skenaariotyöskentelyn erilaisten tarkoitusten ja huomion kohteiden tuomat mahdollisuu-

det (Lindgren & Bandhold 2003, 25)

Skenaario-työskentely

StrateginensuunnitteluTarkoitus:toiminta

Skenaario-oppiminenTarkoitus:muutos

ArviointiHuomion kohde:toimialan historia

InnovaatioHuomion kohde:toimialan tulevaisuus

Uusi ajatteluParadigmanmuutos

RiskitietoisuusUudistumistarve

Strategian kehit-täminenOrganisaationkehittäminen

ToimialankehittäminenToiminnankehittäminen

15

Skenaariotyöskentely on perusluonteeltaan ennakoivaa, mutta vielä enemmän pyrkimyksenä on

vaikuttaa siihen, millaiseksi esimerkiksi tietyn organisaation tulevaisuus muotoutuu. Skenaariome-

netelmissä tavoitteena on provosoida muutoksia ja vaikuttaa yrityksen omin toimin kehitykseen.

Skenaariotyöskentelymenetelmien kaikkein keskeisimpinä tehtävinä voidaan Mannermaan (Tool-

box-internet -sivuilla) mukaan pitää seuraavia asioita:

Luodaan yhteinen kieli työskentelyyn osallistuville.

Jäsennellään tulevaisuusprojekti siten, että skenaarioryhmän kollektiivinen ajattelu toimii,

työ etenee ja projekti tuottaa hyödyllisiä tuloksia.

Karsitaan ajattelusta ja työskentelystä erilaiset epäjohdonmukaisuudet.

Stimuloidaan mielikuvitusta: järki ja intuitio täydentävät skenaariotyöskentelyssä toisiaan,

eivätkä ole toisilleen vastakkaisia inhimillisiä ominaisuuksia.

Tuotetaan sellaisia tuloksia, joita päätöksentekijät voivat hyödyntää strategisessa suunnitte-

lussaan ja päätöksenteossaan.

Rubinin (Topi-portaalin internet -sivuilla) mukaan skenaariotyöskentelyn aikajänne on usein pitem-

pi kuin tavanomaisen strategisen suunnittelun. Kun aikaväli pitenee, myös informaation määrä kas-

vaa. Ennalta odottamattomien muutosten merkitys toteutuvan tulevaisuuden luonteeseen lisääntyy

ja ilmiöiden yllättävät yhteisvaikutukset suurenevat. Tämä kaikki luonnollisesti kasvattaa myös

riskejä. Kun laaditaan useita tulevaisuuden skenaarioita, joiden avulla voidaan kattaa osa mahdollis-

ten ja vaihtoehtoisten tulevaisuuden tilojen joukosta, kyetään laatimaan myös joustavampia ja mo-

nipuolisempia toimintasuunnitelmia ja tekemään harkitummin sellaisia päätöksiä, joissa on otettu

huomioon myös yllättävän vaihtoehdon toteutumisen mahdollisuus.

Skenaariotyöskentely on toisaalta varsin haasteellista. Skenaarioprosessien tulosten muotoileminen

konkreettisiksi päätöksiksi saattaa tuottaa kokemattomille osallistujille ylivoimaisia vaikeuksia.

Skenaariomenetelmät perustuvat pääasiallisesti kvalitatiiviseen analyysiin, johon lähtökohtaisesti

liittyvää tulkinnanvaraisuuden kanssa tulisi pystyä elämään. Skenaariomenetelmillä pyritään ku-

vaamaan mahdollisuudet, jotka tarjoavat päätöksentekijälle valintatilanteen. Jos päätöksentekijä on

tottunut kouriintuntuvampiin neuvoihin, hän ei välttämättä koe valintatilanteen tuomaa mahdolli-

suutta mielekkääksi.

16

3 PERUSSKENAARIOIDEN TYÖSTÄMINEN

3.1 Perusskenaarioiden työstämisen lähtökohdat

Pelastustoimen skenaariotyöskentelyn pohjaksi tarkoitettujen yleistä yhteiskuntakehitystä kuvaavien

perusskenaarioiden työstämisen lähtökohtana todettiin, että perusskenaarioiden kehittelyssä olisi

oltava riittävästi mukana koko yhteiskunnan kehitykseen liittyvää eri alojen asiantuntemusta, kuten

vuosina 2003–2006 toteutetussa Poliisin toimintaympäristö muutoksessa (POLTU) -hankkeessa (ks.

Lauttamäki 2006). Koska tähän ei aika- ja muiden resurssirajoitteiden puitteissa ollut mahdollisuut-

ta, nähtiin taloudelliseksi käyttää aikaisemmin luotuja yleisen yhteiskuntakehityksen skenaarioita

lähtökohtana ja rakentaa niihin myöhemmin jatkotarkastelut pelastustoimen näkökulmasta. Todet-

tiin edelleen, että työskentelyn lähtökohtana käytettävät skenaariot eivät saisi olla kymmentä vuotta

vanhempia. Näin tarkastelun ulkopuolelle rajautuivat esimerkiksi Ruokasen ja Nurmion (1995) ra-

portissa esitetyt Suomi-skenaariot: Suuri suunnitelma, Armotonta menoa, Kulttuurien paineessa,

Lopun jälkeen ja Valtapiirin kilpailu. Ne perustuvat näkemykseen murrosajasta, kuten useimmat

1990-luvun skenaariot.

Mannermaan (1999, 66) mukaan tuotettavien skenaarioiden lukumäärällä on merkitystä. Hän suosit-

telee lukumääräksi vähintään kolmea, jotta vaihtoehtoja olisi aidosti tarjolla. Mielekäs skenaarioi-

den määrä liikkuu kolmen ja viiden välillä. Kaksi on liian vähän, koska silloin on vaikeaa esittää

muuta kuin jako hyvään ja pahaan skenaarioon. Jos toisaalta skenaarioita on liian monta, niiden

hallinta ja prosessointi ja sitä myöten skenaariotyöskentely vaikeutuu. Skenaarioiden lukumäärän

kannalta todettiin mielenkiintoiseksi Mannermaan (Toolbox-internet -sivuilla) kolmen skenaarion

malli: Ongelmien kasautuminen, Tietoyhteiskunta hyvinvointiyhteiskuntana ja Markkinavetoinen

kehitys. Skenaarioissa tietoyhteiskuntakehitys on megatrendi, joka saa erilaisia muotoja vaihtoeh-

toisten yhteiskuntakehitysten myötä. Mannermaan skenaarioiden peruslogiikka ilmenee kuvasta 6.

Toiseksi mielenkiintoiseksi lähtökohdaksi todettiin Sitran käynnistämän Kansallisen ennakointi-

neuvoston kehittämä neljän skenaarion malli. Sen oletuksena oli, että globalisaation seurauksena

Suomen turvallisuusuhkat liittyvät kiinteästi kansainväliseen kehitykseen. Maantieteellisen etäisyy-

den merkitys on vähentynyt ja uhkien vaikutukset välittyvät nopeasti laajalle alueelle. Maailmanlaa-

juinen kamppailu energiavaroista kiihtyy ja samalla energiantuotantoon ja ympäristötekijöihin liit-

17

tyvät vaarat lisääntyvät merkittävästi. Ilmaston muutoksen myötä ympäristön tila huononee ja ym-

päristökatastrofien todennäköisyys kasvaa. Ilmastonmuutos ja samalla raaka-aineiden niukkuus

vaativat maailmanlaajuisesti kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia ympäristö- ja energiaratkaisuja

(Finnsight 2015, ks. myös Mannermaa 2008, 191–197). Sitra käynnisti kesällä 2005 kansallisen

ennakointiverkoston, jonka työssä tarkasteltiin muutosvoimien vaikutusta luonnonympäristöön,

maailman talouteen ja ihmisten arkeen. Tuloksena syntyivät raportissa Hämäläinen (2006, 19–26)

esitetyt skenaariot: Musta surma II, Keskiluokan materialismi, Materiaalitehokas maailma ja Uusi

Eldorado (ks. kuva 7).

KUVA 6. Mannermaan (Toolbox-internet -sivuilla) skenaarioiden peruslogiikka

KUVA 7. Kansallisen ennakointiverkoston skenaariomalli (Hämäläinen 2006, 19)

Ongelmienkasautuminenja hallinnolli-nen jäykkyys

Poliittisesti jainstitutionaalisestihallittu rakenne-muutos

Ongelmienkasautuminen

Tietoyhteiskuntahyvinvointiyhteis-kuntana

Markkinavetoi-nen kehitys

Teknologinenkehitys

Tietoyhteis-kunta

Pohjoismainen malli

Yhteiskunnallinenvalta Maailman-

taloudenkehitys

Arvot jaasenteet

Demografi-nen kehitys

Ympäristöongelmienkärjistyminen Ylikansallisten

markkinavoimienlogiikka

Ympäristöntila paranee

Ympäristöntila heikkenee

Luonnonvaroista on niukkuuttaja energian hinta on korkea

Luonnonvarat riittävät ja energi-an hinta on maltillinen

Materiaaliteho-kas maailma

Musta surma II

Uusi EldoradoKeskiluokanmaterialismi

18

Kansallisen ennakointiverkoston lähtökohdat tulevan kehityksen luotaukseen vaikuttavat nykytilan-

teessa varsin olennaisilta. Energian ja luonnonvarojen hinta on asettunut ilmeisen pysyvästi korkeal-

le tasolle ja pienimmätkin häiriöt esimerkiksi öljyn tuotanto- ja kuljetusketjussa näkyvät välittömäs-

ti hintojen nousuna. Myös pelastustoimen näkökulmasta on tärkeää ennakoida ympäristöuhkia, il-

mastonmuutosta lisääntyvine äärimmäisine sääilmiöineen sekä yhteiskunnan elintärkeiden toiminto-

jen haavoittuvuutta tulevaisuudessa.

Edellä esitettyjen lisäksi tarkasteltiin Mannermaan (2006) yhteiskunnallisen vaikuttamisen skenaa-

riosuuntia kuvaavaa mallia (ks. kuva 8). Energiaan, luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvät on-

gelmat ovat yhteydessä toisiinsa ja samalla ihmisten toimintaan, jota varsin ilmeisesti sävyttää kes-

tävän kehityksen vaatimus. Kestävä kehitys pitää sisällään ympäristöllisen, sosiaalisen, kulttuurisen

ja taloudellisen ulottuvuuden. Sosiaalista ulottuvuutta ilmentää ihmisen hyvinvointi ja sosiaalinen

tasa-arvo. Ne ovat tarpeen, jotta muut ulottuvuudet toteutuisivat. Kysymykset ovat maailmanlaajui-

sia ja kansainvälistä yhteistoimintaa edellyttäviä. Voidaan olettaa, että kansainvälisen yhteistoimin-

nan suunnat ja valinnat ovat yhteydessä erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotoihin.

KUVA 8. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen skenaariosuuntia (Mannermaa 2006, 119)

Mannermaan mallissa on kolme pelkistettyä skenaariosuuntaa, joista suunta d tarkoittaa kansalais-

yhteiskunnan voimistumista. Esimerkiksi modernit virtuaaliyhteisöt voivat olla ajasta ja paikasta

riippumattomia, tietoverkon kautta vaikuttavia toimijoita tulevaisuudessa. Suunta o viittaa markki-

navetoiseen skenaarioon, jossa dominoivat itseorganisoituvat markkinat ja jossa valtioiden vaiku-

Kansalais-yhteiskunta

(demos)

Valtio(kratos)

Markkinat(oikos)

o

do

d

kd

k ok

19

tusmahdollisuudet ovat vähäiset. Suunta k johtaa valtion pakkovaltaa korostavaan skenaarioon, jon-

ka perustana voisi olla vaikkapa sosialismi tai valtiorakenteisiin syöpynyt uskonnollinen fundamen-

talismi. Mahdollisia skenaariokulkuja syntyy mallin mukaan myös yhdistämällä suunnat d, o ja k

kaksi voittaa, yksi häviää -periaatteella.

Valmiisiin skenaariomalleihin tutustumisen jälkeen päädyttiin yleistä yhteiskuntakehitystä kuvaa-

vaan malliin, jonka koko esitysmuoto on lainattu edellä esitellyistä Mannermaan skenaarioista (ks.

kuva 9). Ainoa merkittävä muutos on tehty skenaariosuuntaan, johon päästään poliittisesti ja institu-

tionaalisesti hallitun rakennemuutoksen kautta. Mallissa, johon päädyttiin, tavoiteltavimpana ske-

naariona kestävän kehityksen maailma, kun taas Mannermaan mallissa vastaavana skenaariosuunta-

na on tietoyhteiskunta hyvinvointiyhteiskuntana.

KUVA 9. Tulevaisuusluotausraadin ehdotus perusskenaarioiksi 2025+ maaliskuussa 2008

Kuvassa 9 esitettyyn malliehdotukseen päädyttiin maaliskuun 2008 kuluessa. Kolmesta skenaariosta

kestävän kehityksen maailmaa pidettiin toivotuimpana sekä tavoitelluimpana ja kasautuvien ongel-

mien maailmaa vähiten toivottuna sekä vältettävimpänä kehitysvaihtoehtona. Nykytrendien valossa

tarkasteltuna markkinavetoista maailma arvioitiin näistä vaihtoehdoista todennäköisemmäksi kehi-

tyssuunnaksi. Skenaariotyö jäsentyi kuitenkin vielä sen jälkeen, kun oli tutustuttu Ruotsin Pelastus-

viraston (Sveriges Räddningstjänst) vastaavan toimintaympäristöanalyysi- ja tulevaisuusprojektin

tuotoksiin.

Kestävänkehityksenmaailma

Kasautuvienongelmienmaailma

Ongelmien kasautumi-nen ja hallinnollinenjäykkyys

Poliittisesti ja institutio-naalisesti hallittu ra-kennemuutos

Ylikansallistenmarkkinavoimienlogiikka

IlmastonmuutosMaailmanlaajuinenkamppailu energi-asta ja luonnonva-roista

Pohjoismainen malli

Teknologinen kehitys

Tietoyhteiskunta

Arvot ja asenteetDemografinen kehitys

Ympäristöongelmienkärjistyminen

Nyt

Kansainvälinen rikollisuusja terrorismi

Maailmantalouden kehitys

Markkina-vetoinenmaailma

20

3.2 Ruotsin pelastustoimen skenaariotyö

Ruotsin Pelastusvirasto käynnisti vuoden 2007 alussa laajan, useita osaprojekteja käsittäneen toi-

mintaympäristö- ja tulevaisuus -hankkeen. Sen osaraportti Framtidens risker och säkerhetsarbete –

Underlag för dialog julkaistiin syyskuussa 2007. Maaliskuun lopussa julkaistussa loppuraportissa

Framtidens risker och säkerhetsarbete : slutrapport mars 2008 esiteltiin myös hankkeen yhteydessä

tuotetut tulevaisuusskenaariot.

Ruotsissa skenaariotyöskentelyn lähtökohtana ei käytetty aikaisemmin tuotettuja skenaarioita, kuten

meillä tehtiin, vaan lähestymistapa oli teoreettisempi. Pyrittiin tunnistamaan kaksi yhteiskuntakehi-

tykseen ja toimintaympäristöön niin merkittävästi vaikuttavaa muutostekijää, että niiden avulla voi-

taisiin muodostaa jännitekenttä skenaarioiden määrittämiseksi (ks. kuva 10) vastaavalla tavalla kuin

edellä esitellyssä kansallisen ennakointiverkoston skenaariomallissa.

KUVA 10. (Lindgren & Bandhold 2003, 88)

Hankkeeseen osallistujia haastateltaessa todettiin, että jännitekenttään tulevien muutostekijöiden

valinta ei ollut itsestään selvyys. Keskusteluissa olivat muun muassa ulottuvuudet kansallinen –

kansainvälinen, julkinen – yksityinen, vahva kestävä kehitys – heikko kestävä kehitys (ks. kuva 11).

Lopulliseen malliin valikoituivat ulottuvuudet vahva kestävä kehitys ja hyvin kehittynyt kansainvä-

linen yhteistyö – heikko kestävä kehitys ja huonosti kehittynyt kansainvälinen yhteistyö sekä huo-

mattava individualismi – kohtuullinen individualismi (ks. kuva 12).

Skenaario A Skenaario B

Skenaario C

Muutostekijä 2

Skenaario D

Muutostekijä 1

21

KUVA 11. Esimerkkejä skenaariotyöskentelyyn liittyvissä keskusteluissa mukana olleista muutos-

ulottuvuuksista Ruotsissa

KUVA 12. Ruotsalainen skenaariomalli 2025+ (Framtidens risker och säkerhetsarbete: slutrapport

mars 2008)

Tässä yleistä yhteiskuntakehitystä kuvaavassa mallissa skenaariot A ja B ovat toivottuja ja tavoitel-

tuja kehityssuuntia ja skenaariot C ja D ei-tavoiteltuja ja vältettäviä. Skenaariota B pidetään vallit-

sevien trendien valossa neljästä vaihtoehdosta kaikkein todennäköisimpänä.

Kohtuullinenindividualismi

Huomattavaindividualismi

Vahva kestävä kehitys ja hyvin ke-hittynyt kansainvälinen yhteistyö

Heikko kestävä kehitys ja huonostikehittynyt kansainvälinen yhteistyö

Skenaario A Skenaario B

Skenaario C Skenaario D

KansallinenKan-sainvä-linen

Julkinen

Yksityinen/yksilöllinen

Vahva kes-tävä kehitys

Heikko kes-tävä kehitys

Julkinen Yksityinen/yksilöllinen

Vahvakestäväkehitys

Heikkokestäväkehitys

Kansain-välinen

Kansallinen

A B

C D

A B

C D

A B

C D

22

3.3 Perusskenaariot 2025+ Suomessa

Skenaariotyöskentelylle ominainen vahvuus on kvalitatiivinen lähestymistapa, mutta siihen sisältyy

samalla häiritsevä subjektiivisuuden mahdollisuus. Skenaariosuuntien valintavaihe on työskentelyn

kannalta kriittinen. Ei voi välttyä epävarmuuden tunteilta sen suhteen, ovatko valitut skenaario-

suunnat juuri sellaiset, joihin pitkäjänteisessä jatkotyöskentelyssä tulisi sitoutua. Ruotsalaiseen mal-

liin tutustuminen antoi tässä suhteessa myönteistä vahvistusta. Myös ruotsalaisessa mallissa kestä-

vään kehitykseen liittyvät kysymykset on nostettu keskeisiksi ja maailmanlaajuisiksi niin, että rat-

kaisut ja toimenpiteet vaativat kansainvälistä yhteistoimintaa. Vastaavasti ruotsalaisessa mallissa

markkinavetoinen suuntaus nähtiin tulevaisuudessa todennäköisimmin vahvistuvaksi.

Voidaan tehdä tulkinnat, joiden mukaan Tulevaisuusluotausraadin mallissa kestävän kehityksen

maailma vastaa ruotsalaisen mallin skenaariota A ja markkinavetoinen maailma vastaavasti skenaa-

riota B. Tulevaisuusluotausraadin mallin kolmatta skenaariosuuntaa, kasautuvien ongelmien maail-

maa, voidaan ruotsalaisen mallin avulla jäsentää paremmin. Tämä skenaariosuunta voidaan jakaa

suljettujen valtioiden ja blokkien maailmaan, joka vastaa ruotsalaisessa mallissa skenaariota C sekä

yltiökapitalistiseen maailmaan, joka vastaa puolestaan skenaariota D. Kun vielä muutetaan muutos-

tekijäulottuvuuksien nimitykset muotoon hyvin kehittynyt kansainvälinen yhteistyö – huonosti kehit-

tynyt kansainvälinen yhteistyö sekä yhteisöllisyys – yksilöllisyys, voidaan Tulevaisuusluotausraadin

pelastustoimen skenaariotyöskentelyn perustaksi ehdottama malli esittää lopullisessa muodossaan

kuvassa 13.

KUVA 13. Tulevaisuusluotausraadin ehdottamat lopulliset perusskenaariot 2025+

Kestävänkehityksen maailma

Markkinavetoinenmaailma

Suljettujen valtioidenja blokkien maailma

Yltiökapitalistinenmaailma

Yhteisöllisyys

Huonosti kehittynyt kansainvälinen yhteistyö

Yksilöllisyys

Hyvin kehittynyt kansainvälinen yhteistyö

23

Toivotuin ja tavoitelluin tulevaisuusskenaario mallissa on kestävän kehityksen maailma. Kuten

edellä on todettu, se vastaa skenaariota A ruotsalaisessa mallissa. Ruotsalainen tulkinta skenaariosta

ei ole varauksettoman myönteinen, vaikka turvallisuustaso siinä myönnetään korkeaksi. Syynä suh-

tautumiseen on Ruotsissa parin viime vuoden aikana virinnyt keskustelu yliholhoavan ja ylikontrol-

loivan lainsäädännön mahdollisista haitoista ihmisten riskien arvioinnille ja turvallisuuden tunteelle.

Keskustelun keskeisenä herättäjänä on toiminut psykologi David Eberhard. Kirjassaan I trygghets-

narkomanernas land – Sverige och det nationella paniksyndromet hän esittää perusteluja teorial-

leen, jonka mukaan ylikorostunut turvallisuuden tarve ja riskien kontrollointi johtaa lopulta pelkoon

aivan tavallisia jokapäiväisen elämän asioita kohtaan. Suomessa vastaavaa keskustelua ei ole käyty.

Seuraavassa esitetään perusskenaarioiden sanalliset kuvaukset.

3.3.1 Kestävän kehityksen maailma 2025+

Kansainvälistyminen, alueiden kehitys ja globalisoituminen etenevät suotuisasti ja ylikansalliset

instituutiot luovat asteittain toimivat puitteet globaaleille markkinavoimille, jolloin taloudellinen ja

poliittinen lähentyminen, toteutuu alueellisella ja globaalilla tasolla. EU onnistuu turvallisuuspoliit-

tisissa linjauksissa, päätöksentekojärjestelmän kehittämisessä ja muun muassa demokratiavajeen

vähentämisessä. EU:ssa on nykyistä enemmän liittovaltion piirteitä. Myös Venäjällä oikeusvaltio-

kehitys on alkanut edetä. Merkittävien teknisten läpimurtojen johdosta luonnonvaroista ei ole varsi-

naista puutetta ja energia on suhteellisen edullista. Lisäksi ympäristön tila kehittyy pidemmällä ai-

kavälillä hyvään suuntaan. Tätä kehitystä on osaltaan vauhdittanut ympäristön ajautuminen laajoilla

alueilla katastrofaaliseen tilaan, joka on synnyttänyt tiukan kansainvälisen lainsäädännön ja saanut

myös ihmiset muuttamaan kulutuskäyttäytymistään. Lainsäädännön ohjaamana panostetaan voi-

makkaasti uuteen puhtaampaan teknologiaan. Tämän seurauksena saavutetaan läpimurtoja usealla

teknologia-alueella, muun muassa hiilidioksidin talteenotossa, biopolttoaineiden tuotannossa ja käy-

tössä sekä aurinkoenergian hyödyntämisessä. Materiaali- ja kierrätysteknologioissa saavutetaan

merkittäviä edistysaskeleita. Maailmalla ymmärretään, että globaalit taloudelliset, poliittiset ja ym-

päristöongelmat edellyttävät globaaleja ratkaisuja sekä ylikansallisia instituutioita ja pelisääntöjä.

Yleisenä pyrkimyksenä on luoda kasvua, mutta lisääntyvästi kestävän kehityksen periaatteiden mu-

kaisesti. Bruttokansantuote on vain yksi mittari, jota maailmalla seurataan. Inhimillistä hyvinvointia

kuvaavia elämänlaatuindeksien merkitystä korostetaan, samoin erilaisia ekologisesti kestävän kehi-

tyksen kannalta tärkeiden tunnuslukujen. Pitkällä aikavälillä kehitys johtaa elintasoerojen kaven-

24

tumiseen ja samanaikaiseen keskinäisen riippuvuuden lisääntymiseen eri valtioiden ja maanosien

välillä.

Suomi 2025+: Talouden perusinfrastruktuuri muodostuu pitkälle kehittyneistä tietointensiivisistä

palveluista ja älykkäästä teollisesta tavarantuotannosta. Yritykset ovat usein ylikansallisia, eikä yri-

tyksen omistuksella ole juurikaan merkitystä siinä työskenteleville. Erikoistuminen ja uusien am-

mattien syntyminen menestyville sektoreille on tyypillistä. Voimakkaimmin kehittynyt klusteri

Suomessa on kommunikaatioklusteri. Myös bioteknologiaan perustuvat alat ovat merkittävä osa

taloutta. Ympäristöklusteri on ollut nopean kehityksen alueita talouskasvun ja viennin sekä työlli-

syyden kannalta. Vihreät markkinat on maailmalla voimakkaasti kasvava alue, jolla suomalaisilla

yrityksillä on ollut menestystä hyvän, ajoissa hankitun kilpailuetunsa ansiosta. Maatalous on moni-

puolista, luonnonmukaisia ja puhtaita tuotteita tuottavaa ja tehokasta. Valtioiden valtaa on siirretty

alueelliselle ja paikalliselle tasolle. Viranomaishallinnossa virtuaalihallinto on kehittynyt ja hallin-

non tehtäviä hoidetaan paljolti verkostomaisesti. Lisääntynyt syntyvyys tasapainottaa väestön ikära-

kennetta. Maahanmuuttajat sijoittuvat eritasoisiin työtehtäviin turvaten myös peruspalvelut. Väestön

etninen rakenne monipuolistuu, eikä maahanmuuttajista muodostu vähemmistöryhmiä. Kansalaisten

itsepalvelu esimerkiksi kotoa käsin on laajalti mahdollista. Etätyö, jossa työskennellään kotoa käsin

yhden työnantajan palveluksessa ja lähityö, jossa työskennellään itsenäisesti vaihtelevissa projek-

teissa eri tahojen kanssa. Muutokset arvomaailmassa ovat lisänneet halukkuutta siirtyä pois suurista

keskuksista. Toisaalta myös suurissa keskuksissa on omat etunsa. Kaupunkikulttuuri onkin kehitty-

nyt nykyistä pitemmälle. Elektroninen viestintä ja vuorovaikutus korvaavat osan fyysisestä liiken-

nöintitarpeesta. Tietoverkot, multimedia, keinotodellisuudessa eläminen, videokonferenssit ja satel-

liittivälitteiset palvelut ovat ihmisten arkipäivää.

3.3.2 Markkinavetoinen maailma 2025+

Maailmantalouden kehitystä leimaa uuden teknologian ja uusien organisatoristen innovaatioiden

riemukulku sekä toisaalta monikansallisten yritysten toiminta, joka horjuttaa yhteiskunnallisia ra-

kenteita sekä kansallisvaltioiden että alueellisten yhteenliittymien tasolla. Taloudellinen kasvu,

avoimet markkinat ja kilpailu ovat ensisijaisia kehityksen moottoreita. Ylikansallisten yritysten

merkitys yhteiskunnallisessa kehityksessä on keskeinen, merkittävämpi kuin yhteiskunnallis-

poliittisten instituutioiden. Luonnonvaroista ei ole varsinaista puutetta, mutta energian ja raaka-

aineiden hinnat ovat runsaan kysynnän takia korkealla tasolla. Huipputeknologian avulla uusia

25

maakaasu- ja öljyvaroja löydetään ja otetaan käyttöön. Tuotantoteknologia kehittyy niin, että luon-

nonvarat saadaan käyttöön aiempaa halvemmalla. Esimerkiksi öljyhiekkaa pystytään hyödyntämään

edullisesti. Heliumkuljetukset kuusta ovat alkamassa. Maailmantalouden kasvu painottuu kehitty-

viin maihin, kuten Kiina, Intia ja Brasilia, joissa työvoima on edelleen suhteellisen halpaa. Talous-

kehitys on sinänsä suotuisaa myös Yhdysvaltojen ja Euroopan alueella, joilla verkkoja käytetään

tehokkaasti hyväksi kaupankäynnissä. Ympäristön tila uhkaa kehittyä huonompaan suuntaan. Kehit-

tyviin maihin keskittynyt savupiipputeollisuus toimii vain osittain ekologisesti aiheuttaen päästöil-

lään ympäristövaikutuksia. Kansainvälisiä ympäristösopimuksia on vaikea saada aikaan. Voitonta-

voittelun vastavoimana on vaikutusvaltainen, valistunut ja kansainvälisesti hyvin verkottunut ympä-

ristöliike, joka toiminnallaan pakottaa monikansallisia yrityksiä ympäristöystävälliseen tuotantoon

ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Kehittyvissä maissa kansalaismielipide ei edelleenkään

vaadi riittävästi ympäristöä parantavia toimia, sillä toimeentulo on ihmisille tärkeämpiä kuin puhdas

ympäristö.

Suomi 2025+: Talouden perusinfrastruktuuri muodostuu pitkälle kehittyneistä tietointensiivisistä

palveluista ja älykkäästä teollisesta tavarantuotannosta. Alueellinen, taloudellinen ja yhteiskunnalli-

nen eriytyminen kuitenkin voimistuu ja alueiden, yritysten sekä ihmisryhmien väliset elintasoerot

kasvavat. Menestyjät kykenevät hyödyntämään tehokkaasti tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia ja

ovat vahvasti mukana eurooppalaisessa yhdentymiskehityksessä. Hyvinvointivaltion sosiaaliturvan

leikkaukset ovat johtaneet siihen, että osa syrjäytyneistä toimii laittomasti harmaan talouden ja

muun rikollisuuden piirissä. Riittävän monella menee kuitenkin riittävän hyvin, jotta merkittävää

yhteiskunnallista levottomuutta ei esiinny. Menestyjillä on korkea sisäinen, kilpailua korostava

työmoraali. Erilaisia pätkätöitä tekevillä moraalinen sitoutuneisuus työhön on heikompaa. Yhteis-

kunnallisten rakenteiden purkautuminen tapahtuu usein ulkopuolisten paineiden, ei tietoisen poliitti-

sen toiminnan seurauksena. Yhteiskunnalliset palvelut siirtyvät asteittain markkinaehtoisiksi, ja

perinteisestä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta ollaan luopumassa. Väestömäärä on suunnilleen

nykyisellä tasolla. Ikärakenne on vanhusvaltainen, ja menestymisen kulttuurissa lapsia on suhteelli-

sen vähän. Väestön etnisessä rakenteessa on tapahtunut vain vähän muutoksia. Maahanmuuttajia on

tosin nykyistä enemmän ja he sijoittuvat yleensä vähemmän arvostettuihin työtehtäviin alemmilla

palkkatasoilla. Monet tällä hetkellä julkisen sektorin tuottamista palveluista ovat siirtyneet yksityi-

sen, avoimen sektorin piiriin. Subjektiivisia oikeuksia pidetään yllä vain aivan peruspalveluissa

sosiaali- ja terveyssektorilla sekä koulutuksessa. Yhteiskunta on vahvasti urbanisoitunut. Suurim-

pien keskusten välillä on tehokas liikenneverkosto, muun muassa moottoritiet pääasiassa yksityisau-

toilla suoritettavaa liikkumista varten. Myös elektroninen kommunikaatio on tehokasta ja kansain-

26

välistä. Yhteiskunnan urbanisoituminen on johtanut siihen, että laajat alueet maaseudulla viettävät

hiljaiseloa lähes luonnontilaisina. Maaseutumaisille alueille jäävät lähinnä vanhukset ja eri tavoilla

syrjäytyneet. Maaseudulla on taloudellista merkitystä vain matkailussa, metsätaloudessa sekä pe-

ruselintarvikkeiden teollisessa tuottamisessa.

3.3.3 Suljettujen valtioiden ja blokkien maailma 2025+

Ilmastonmuutos, kehittyvien maiden väestön kohonnut aineellinen kulutus sekä luonnonvarojen ja

fossiilisen energian niukkuus on nostanut öljyn ja metallien hintoja huomattavasti, mikä rajoittaa

länsimaiden talouskasvua. Maailmantalouden vetureiksi ovat siirtyneet Aasian talousmahdit, joista

merkittävimmät ovat Kiina ja Intia. Kamppailu luonnonvarojen ja kuljetusreittien hallinnasta on

kiristynyt ja lisännyt osaltaan myös asevarustelua. Talouden globalisaation myötä länsimaiden tek-

nologinen etumatka on kaventunut, jolloin Aasian kehittyvät valtiot sekä Venäjä ovat uskottavasti

nousseet haastamaan Yhdysvaltain sotilaallisen ja taloudellisen johtoaseman. Maailmalla on ylei-

sesti lisääntynyt kansallisvaltioiden ja kansallisten etujen korostus omia etuja ajavine blokkeineen ja

etupiireineen. Vastakkaisasetteluihin liittyvät sekä todelliset että kuvitellut ulkoiset uhat lisäävät

blokkien sisäistä kiinteyttä ja yhteisöllisyyttä. Ylikansallisten instituutioiden merkitys on oleellisesti

vähentynyt. Vaikka luonnonvarojen omistus ja sotilaallisen painoarvon kasvu ovat kohottaneet ke-

hittyvien maiden kansallista itsetuntoa, demokratia- ja oikeusvaltiokehitys ei ole edennyt. Maail-

massa on yhä useampia autoritaarisesti johdettuja valtioita, joissa oppositiot tukahdutetaan väkival-

loin ja vaalien tuloksia manipuloidaan. Valtioihin perustuvien blokkien lisäksi voimistuvat myös

valtioiden rajat ylittäviä uskonnolliset ja ideologiset liikkeet, jotka pyrkivät terrorilla kyseenalais-

tamaan oman maansa hallinnon ja laajemmin länsimaisen maallistuneen elämänmuodon. Eräiden

maiden hallitukset tukevat näitä ääriliikkeitä sekä rahallisesti että aseistuksen osalta. Koska yhä

useammat maat ovat hankkineet valmiuden rakentaa ydinaseita, ydinsulkusopimuksella ei katsota

olevan merkitystä. Varmana pidetään, että massatuhoaseita on joutunut myös terroristien haltuun.

Tilanne Lähi-idässä on epävakaampi kuin koskaan. Raakaöljyn hinta on kohonnut lähelle 1000 dol-

laria tynnyriltä. Kansainvälisen jännityksen ja energian korkean hinnan lisäksi maailmantalouden

uhkana ovat kiihtyvä ilmastonmuutos ja pahenevat ympäristötuhot. Kohonnut kansainvälinen jänni-

tys on lamauttanut näiden ilmiöiden torjumisen kannalta välttämättömät kansainväliset ponnistuk-

set. Hintojen nousu ja turvallisuusongelmat ovat vähentäneet tavaroiden ja ihmisten liikkuvuutta.

Suomi 2025+: Epävakaa kansainvälinen tilanne on heikentänyt edellytyksiä tarvittaviin rakenne-

muutoksiin. Kalliin työvoiman ja korkean energiariippuvuuden takia ongelmana on ennen kaikkea

27

heikko talous. Talouden perusinfrastruktuuria ei ole onnistuttu uudistamaan. Huippuosaamisen aloja

ei ole. Jopa aikaisemmin menestyksekkäässä kommunikaatioteknologiassa kilpailukyky on mene-

tetty koulutustason heikennyttyä ja komponenttien saatavuuteen liittyvien logistiikkaongelmien

takia. Palveluita ja teollista tavarantuotantoa ei ole onnistuttu uudistamaan kansainvälisesti kilpailu-

kykyisiksi. Suomen maine puhtaiden tuotteiden maatalousmaana on kärsinyt Itämeren rantavaltioi-

den syytellessä toisiaan ylitsepääsemättömän saasteongelman johdosta. Työttömyysluvut ovat ko-

honneet 20–25 %:iin. Osa työttömistä on varsin korkeasti koulutettuja, ja nuorista lahjakkaimmat

huippuosaajat hakeutuvat töihin ulkomaille. Valtion velka on suurempi kuin milloinkaan aikaisem-

min. Sisäpolitiikka on horjuvaa, ja hallitukset vaihtuvat usein. Median valta on lisääntynyt, eikä

vahvoja poliittisia vastuunottajia ja -kantajia ole. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ennenaikai-

set eduskuntavaalit on toteutettu kolmesti. Byrokraattisessa julkisessa hallinnossa ei ole kykyä eikä

haluakaan rakennemuutoksiin. Vastuukysymykset julkishallinnon ja muiden toimijoiden välillä ovat

epäselvät. Tiedotusvälineissä käsitellään päivittäin epäjohdonmukaisista viranomaispäätöksistä seu-

raavaa tehottomuutta. Hyvinvointiyhteiskunta on alkanut rapautua kantaväestön samalla ikääntyes-

sä. Väestön ikääntymisongelmaan ei saada ratkaisua maahanmuuttajista, sillä he koostuvat lähinnä

poliittisista pakolaisista, jotka keskittyvät pääkaupunkiseudulle viranomaisten hajauttamispyrki-

myksistä huolimatta. Työperäisiä maahanmuuttajia ei taloudellisesti näköalaton yhteiskunta kiin-

nosta.

3.3.4 Yltiökapitalistinen maailma 2025+

Kasvava kansainvälinen kilpailu energiasta ja luonnonvaroista voimistaa kehityseroja ja aiheuttaa

massatyöttömyyttä ja muita yhteiskunnallisten ongelmia teollisuusmaissa, joiden kyky sopeutua

rakennemuutoksiin on heikko johtuen muun muassa voimakkaista teollisen yhteiskunnan elämään

ankkuroituneista instituutioista. Kehitysmaissa väestönkehitystä ei saada hallintaan. Yhteiskunnal-

lista eriarvoisuutta ylläpitävät ja voimistavat rakenteet ja diktatuurit eivät kykene hallitsemaan ta-

loudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia paineita. Köyhimmät valtiot ajautuvat romah-

duksiin. Seurauksena on laajaa väestönliikehdintää sekä ilmasto- ja ympäristöpakolaisia. Globaalien

instituutioiden toimintakyky on heikko. Ympäristö- ja raaka-ainepolitiikasta puuttuu yhteinen kan-

sainvälinen näkemys. Maailma eriytyy eritahtisiin ja kulttuurisesti erilaisiin kehitysblokkeihin.

Harmaa talous rehottaa, ja kansainvälinen rikollisuus on levittäytynyt useille liike-elämän aloille.

Ympäristön tila on hälyttävän huono. Siitä ei juurikaan piitata, koska yhtäältä monikansallisten

konsernien voitontavoittelu ja toisaalta ihmisten välittömät selviytymisongelmat ovat nousseet etu-

alalle. Ilmasto on lämmennyt arvioitua nopeammin, meret ovat saastuneet, kaupunkien ilmanlaatu

28

on huonontunut merkittävästi ja puhtaasta vedestä on puutetta monilla alueilla. Äärimmäiset sääil-

miöt, kuten tulvat, kuivuudet ja myrskyt aiheuttavat tuhoa ja turvattomuutta. Kiinan ja Intian keski-

luokka on vaurastunut nopeasti ja vaurastuminen on kanavoitunut aineelliseen kulutukseen. Työn

hinta on pysynyt kehittyvillä alueilla halpana, minkä johdosta lopputuotteiden hinta on pysynyt os-

tokykyisempien kannalta alhaisena korkeista raaka-aine- ja energiakustannuksista huolimatta. Ke-

hittyvillä alueilla on edetty samaa kehityspolkua kuin länsimaissa aikoinaan eikä uutta puhtaampaa

teknologiaa ole pyritty kehittämään riittävän nopeasti. Länsimaissa elinkeinoelämä kärsii huippu-

korkeista energia- ja raaka-ainekustannuksista.

Suomi 2025+: Suomessa paine ottaa poliittisia ja ympäristöpakolaisia on kasvanut niin suuriksi,

että maahanmuuton tulvaa ei kyetä estämään, vaikka haluttaisiin. Laittomia pakolaisia vaeltaa maa-

han tuhansittain vuodessa. Myös kansainvälinen yhteisö painostaa Suomea ottamaan vastaan pako-

laisia monikymmenkertaisesti nykyiseen verrattuna. Tilanne pakottaa ihmisiä ajattelemaan nyky-

hetkeä, tulevaisuutta ei juuri suunnitella. Väestö voi edellä kuvatun kehityksen seurauksena kasvaa

voimakkaasti. Pakolaisten ikärakenteesta johtuen kantaväestön vanhusvaltaisuus peittyy ja koko

väestön ikärakenne on suhteellisen tasapainoinen parinkymmenen vuoden kuluttua. Etnisiä ryhmiä

tulee lisää. Suomi on monikulttuurinen, mutta ei hallitusti ja suomalaisten omasta tahdosta johtuen.

Konflikteja eri kulttuurien ja rotujen välillä esiintyy yleisesti. Myös hyvin erilaisessa asemassa toi-

siinsa nähden olevien suomalaisten välillä on avoimia konflikteja. Syrjäytyneet kapinoivat myös

väkivaltaisesti. Rikollisuus lisääntyy ja on hyvin kansainvälistä. Huumeet, mafia, henkilö- ja omai-

suusrikokset sekä muu rikollisuus on arkipäivää. Hidas talouskehitys perustuu ennen kaikkea pie-

nimuotoiseen teollisuuteen ja työvaltaisiin palveluihin. Tietoyhteiskunta on kehittynyt heikosti. Sitä

käyttää vain pieni osa maan kansalaisista. Kommunikaatio- ja logistiikkaklusterit kehittyvät huo-

nosti heikosta verkostoitumisesta johtuen, ja esimerkiksi mekaanisen puunjalostusteollisuuden

mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä. Myös muiden, erityisesti hyvinvointi- ja metalliklustereiden

mahdollisuuksista osa jää käyttämättä muun muassa heikon verkostoitumisen vuoksi. Elintarvikete-

ollisuus on suurissa ongelmissa, yrittäjyys ja markkinalähtöisyys eivät toteudu. Yhteiskunnan tut-

kimukseen ja tuotekehitykseen panostetut resurssit ovat rajalliset, minkä vuoksi talouden kansainvä-

linen kilpailukyky on heikko. Huippuosaamisen alat eivät toimi kansantalouden moottoreina, sillä

ne ovat vain harvojen organisaatioiden hyödynnettävissä. Olematon perusturva, pätkätyöt ja harmaa

talous luonnehtivat monien ihmisten elämänkaarta. Suuret keskukset kasvavat entistä suuremmiksi

ja niiden liepeille kehittyy eri kulttuurien asutusalueita, jopa slummeja.

29

4 SKENAARIOIDEN HYÖDYNTÄMINEN

4.1 Skenaariotyöskentely strategisen suunnittelun tukena

Pelastustoimen näkökulmasta edellä esitetyt perusskenaariot ovat liian yleisiä yhteiskunnallisia ku-

vauksia. Tarvitaan vielä tarkennetut skenaariot, joissa kuvataan eri tulevaisuuksissa vallitsevien

megatrendien vaikutusta pelastustoimeen (ks. esim. Metsämuuronen 2001, 32) . Tämän jälkeen siir-

rytään strategisiin linjauksiin. Kuvassa 14 esitetään ylikorostetun pelkistetysti strategisen ajattelun

ja skenaariotyöskentelyn yhteyksiä tarkoituksena osoittaa kummankin tarpeellisuus suunnittelussa.

KUVA 14. Strategisen ajattelun ja skenaariotyöskentelyn väliset yhteydet

Ilman skenaariotyöskentelyä voidaan menestyä, jos toimintaympäristö on vakaa ja muuttumaton, tai

jos muutokset ovat suoraviivaisia ja selkeästi ennustettavissa. Skenaarioista on hyötyä sitä enem-

män, mitä enemmän päätöksentekoon liittyy epävarmuustekijöitä. Skenaarioprosessin merkitys on

erityisen suuri tilanteissa, joissa toimintaympäristön muutokset ovat epälineaarisia tai joissa joudu-

taan harkitsemaan koko toiminta-ajatuksen haastavia strategioita.

Edellä esitetty johtaa päättelemään, että erityisesti epävarmoina aikoina tarvitaan korkeamman ta-

soista strategista ajattelua, jossa yhdistetään skenaariotyöskentely ja perinteisempi strateginen suun-

TulevaisuusansaSkenaariot älyllisinäharjoitteina ilman kyt-kentää strategiatyöhön

Lyhytnäköinen toimin-taVälittömään selviytymi-seen tähtäävä suunnitte-lu

Toiminta-ajatuksenhaastavat strategiatSkenaariot korkeammantasoisen strategisenajattelun ja suunnittelunlähteinä

Toiminta-ajatuksenmukaiset strategiatMenneisyyttä pitkittävätai menneisyyttä muotoi-leva strategia

Vahvastrategi-nen ajat-telu

Heikkostrate-ginenajattelu

Heikko skenaario-työskentely

Vahva skenaario-työskentely

30

nittelu. Skenaariot eivät saa olla myöskään itsetarkoitus. Jo skenaariotyöskentelyn tuloksia ei hyö-

dynnetä strategisessa suunnittelussa, kysymys on pelkästään älyllisistä harjoitteista, joiden ohella

strategista suunnittelua toteutetaan erikseen aikaisempien rutiinien mukaisesti.

Kuvassa 15 esitetään periaate skenaariotyöskentelyn ja perinteisemmän strategisen prosessien yh-

teensovittamiseksi.

KUVA 15. Skenaariotyön ja strategisen suunnittelun suhde Lindgrenin ja Bandholdin (2003, 27)

mukaan soveltaen

Luonteeltaan analyyttisempaa perinteistä strategista suunnittelua edeltää innovatiivisempi skenaa-

riotyöskentelyvaihe. Tämä vaihe edellyttää luonteeltaan divergenttiä ajattelua, jolle on ominaista

uusien näkökulmien etsiminen, joustavuus ja omaperäisyys sekä pyrkimys saada aikaan uusia oival-

luksia ja tuottaa erilaisia vaihtoehtoja. Strategisessa suunnittelussa hyödynnetään skenaariotyösken-

telyn tuloksia. Tässä vaiheessa ajattelu samalla muuttuu konvergentimmaksi eli tavanomaisemmak-

si, koska pyritään käytännön kannalta toteuttamiskelpoisiin strategioihin.

Lindgren ja Bandhold (2003, 31) esittävät seuraavat seitsemän kriteeriä strategista suunnittelua hy-

vin tukeville skenaarioille:

Vaikuttavuus suhteessa päätöksentekoon: Skenaarioihin tulee sisältyä näkökulma organisaa-

tion toimintaympäristöön ja strategiseen ongelmakenttään. Ne eivät saa liikkua liian yleisel-

lä tasolla.

Uskottavuus: Skenaarioiden tulee edustaa sellaisia tulevaisuudenkuvia, joiden toteutuminen

on ainakin jollakin todennäköisyydellä mahdollista.

Skenaariotyöskentely Strateginen suunnittelu

Divergointi (usean mah-dollisen tulevaisuudenhahmottaminen)

Konvergointi (keskitty-minen haluttuun tulevai-suuteen)

Aika

31

Vaihtoehtoisuus: Skenaarioiden tulee olla realistisia vaihtoehtoja toisilleen. Jos vain yksi

skenaarioista on todennäköinen ja muut hyvin epätodennäköisiä, on strategisen suunnittelun

lähtökohtana käytännössä vain yksi skenaario.

Johdonmukaisuus: Jokaisen skenaarion tulee olla sisäisesti johdonmukainen ollakseen us-

kottava.

Eroavuus: Skenaarioiden tulee olla rakenteellisesti tai laadullisesti toisistaan eroavia. Mää-

rällinen eroavuus ei riitä.

Muistettavuus: Skenaarioiden tulee olla helposti muistettavia ja muistamiseen perustuen toi-

sistaan erotettavia. Siksi niiden lukumäärä on syytä rajata kolmesta viiteen. Kuvaavat ske-

naarioiden nimikkeet helpottavat muistamista.

Haastavuus: Strategista suunnittelua erityisen hyvin palvelevat skenaariot haastavat rohke-

asti organisaation olemassa olevan tulevaisuuskuvan.

4.2 Toimintaympäristön systemaattinen monitorointi

Skenaariotyöskentely ei pääty siihen, kun perusskenaarioasetelma kuvauksineen on saatu valmiiksi.

Perusskenaariot eivät ole itsetarkoitus koska, kuten jo aikaisemmin on todettu, niitä ei tule pitää

tulevaisuuden ennusteina. Itse asiassa pitänee ajatella, että mikään skenaarioista ei koskaan vastaa

todellisuutta ainakaan, jos tarkasteluhorisontti on tarpeeksi kaukana tulevaisuudessa. Skenaariot

ovat kuitenkin käyttökelpoisia maamerkkikarttoja tulevaisuuskehitystä monitoroitaessa eli seurates-

sa ja tarkkailtaessa (ks. kuva 16).

KUVA 16. Megatrendien ja heikkojen signaalien monitorointi Mannermaan (2004, 204) mukaansoveltaen

Tietopankki

•Intranet

•toolbox

Monitorointi

•Heikot signaalit

•Megatrendit1–2 vuodessa

1 vuodessa

Tulevaisuus-studiot

1–2 vuodessa

Skenaario-raportit

Perus-skenaariot

A B

C D

Palaute

Raportit mega-trendeistä jaheikoistasignaaleista

32

Rubinin (Topi-portaalin internet -sivuilla) mukaan trendien ja megatrendien analysointi kuuluu osa-

na menetelmäkokonaisuuteen, jota kutsutaan monitoroinniksi, toimintaympäristön muutosten tar-

kasteluksi tai muutosvoimien tarkasteluksi. Monitorointi on metodologinen lähestymistapa, joka

pyrkii selvittämään tapahtumisen prosesseja ja kehityskulkuja tai trendejä juuri silloin, kun ne ta-

pahtuvat tai heti sen jälkeen, kun jotain niiden aiheuttamaa on tapahtunut. Monitoroinnin avulla

pyritään pitämään yllä tietämystä esimerkiksi kulutuksesta, tottumuksista, käytännöistä ja tavoista

tai vaikkapa liikennevirroista tai ympäristön tilasta, jotta osataan varautua muutoksiin ja vaihtelui-

hin hyvissä ajoin.

Heikko signaali on Rubinin mukaan uusi, äkillisesti ilmestyvä ilmiö, tapahtuma tai kehityskulku,

jota ei ole osattu eikä voitu ennakoida, mutta joka voidaan nähdä sellaisenaan tai jonkin toisen ilmi-

ön, tapahtuman tai kehityskulun ensimmäisenä ja usein vähäisenä merkkinä. Sen seurausvaikutukset

muuhun kehitykseen saattavat kuitenkin olla suuret.

Villit kortit poikkeavat heikoista signaaleista siinä, että villin kortin yllättävyys on sen tapahtumisen

äkillisyydessä, ei niinkään sitä seuraavassa kehityskaaressa. Villi kortti on aidosti epäjatkuva. Luon-

teeltaan villit kortit ovat ainutkertaisia, ei-toistuvia (Mannermaa 1999, 87). Kuten heikolla signaalil-

la, myöskään villillä kortilla ei ole historiaa. Toisin sanoen sen tapahtumista ei voida ennakoida

minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla. Vil-

lit kortit ovat täydellisen yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat tapahtumisen

kehityskulun äkillisesti epävarmaksi.

Rubinin (Topi-portaalin internet-sivuilla) mukaan villejä kortteja on kahdenlaisia. Ensimmäisen

tyypin villin kortin tapahtumisen todennäköisyys on lähellä nollaa, mutta jos tai kun se kuitenkin

tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat ja muuttavat muuta kehitystä mer-

kittävästi. Esimerkkinä yllättävistä villeistä korteista Rubinin mukaan on esimerkiksi äkillinen gee-

nimuunnos, Tshernobylin ydinvoimalan räjähdys vuonna 1986, tai vaikka Gorbatshovin valinta

Neuvostoliiton johtajaksi, mistä seurasi lopulta supervallan romahtaminen. Toisen tyypin villi kortti

puolestaan on sellainen, jonka tapahtuminen ei välttämättä ole kovin yllättävää. Sen todennäköisyys

saattaa siis olla aika suuri, mutta se on luonteeltaan sellainen, että siitä ei haluta puhua. Se on jollain

tavalla tabu. Jos joku ottaa sen esiin keskustelussa, hänen luotettavuutensa ja uskottavuutensa saat-

taa heiketä muiden silmissä. Asiasta ei siis pidä puhua ainakaan ääneen ja julkisesti. Esimerkkinä

tällaisesta villistä kortista on vaikka Napolin vierellä Vesuviuksen tulivuoren rinteeseen rakennettu-

33

jen luksustalojen vaara jäädä kuuman laavan alle, jos tai kun vuori taas kerran räjähtää. Alueen

rikkaat asukkaat eivät yksinkertaisesti halua, että heitä muistutetaan tästä vaarallisesta tilanteesta.

Siinä missä heikko signaali on ilmiönä pieni ja huomaamaton, villi kortti voi olla todella iso ja voi-

makas. Heikon signaalin tulevaisuusvaikutukset kasvavat vähitellen tai osoittautuvat merkitykset-

tömiksi. Sen jälkeen, kun ilmiö on ymmärretty heikoksi signaaliksi, niitä on kuitenkin määrättyyn

pisteeseen asti mahdollista ennakoida. Villin kortin tulevaisuusvaikutukset ovat aina yllätykselliset

ja täysin ennakoimattomat.

Esimerkkinä villin kortin vaikutuksista Rubin (Topi-portaalin internet-sivuilla) käyttää lokakuun

11. päivää 2001, jolloin kaksi terroristien kaappaamaa lentokonetta syöksyi New Yorkissa World

Trade Centerin kaksoistorneja päin. Jälkeenpäin on selvinnyt, että yhdysvaltalaiset tiedusteluorgani-

saatiot olivat kyllä keränneet erilaisia tietoja, joita yhdistelemällä olisi ollut mahdollista varautua

ainakin siihen, että jotain lentokoneisiin liittyvää terroritoimintaa oli odotettavissa. Oli muun muas-

sa ihmetelty sitä, että miksi moni Lähi-idästä kotoisin oleva nuori mies hakeutui lento-oppilaiksi

yksityisiin lentäjäkouluihin. Nämä ilmiöt olivat selviä heikkoja signaaleita, mutta niihin ei osattu

ajoissa suhtautua sellaisina. Kun terrori-isku sitten tapahtui, se oli sellaisenaan totaalinen villi kortti.

Se tapahtui täysin odottamatta, se sai valtavasti huomiota ympäri maailmaa ja sen tulevaisuusseu-

raamukset maailmanlaajuisesti olivat ennenkuulumattoman suuret: Afganistanin ja Irakin miehitys

ja sota, koko läntisen maailman poliittisessa ja sosiaalisessa ilmapiirissä tapahtunut käänne kohti

yhä suurempaa turvallisuushakuisuutta usein jopa ihmisoikeuksien ja mielipiteenvapauden kustan-

nuksella.

Kuvassa 16 havainnollistetaan erityisesti Mannermaan (2004) ajatusta skenaariotyöskentelyn saat-

tamisesta kiinteäksi osaksi ennakoivaa suunnittelua. Toimintaympäristön monitorointia ja skenaa-

riotyöskentelyä ei pidä jättää ainutkertaiseksi tapahtumaksi. Tulokset kootaan tietopankkiin ja niitä

analysoidaan sekä arvioidaan säännöllisesti tulevaisuusstudioissa, joista raportoidaan niin ikään

säännöllisesti. Monitorointituloksia suhteutetaan laadittuihin skenaarioihin ja tehdään samalla arvi-

oita siitä, minkä skenaarion suuntaan kehitys näyttäisi olevan menossa. Palautetiedon perusteella

tehdään tarpeen mukaan hienosäätöä skenaariokuvauksiin. Samalla on tarkasteltava kriittisesti koko

perusskenaariomallin käyttökelpoisuutta tulevaisuuden ennakoinnissa. Heikkojen signaalien vahvis-

tuminen tai peräti villin kortin ilmaantuminen saattaa muuttaa käsitystä malliin valituista keskeisistä

muutosvoimista.

34

Edellä on esitetty yleiskuvaus prosessista, jolla megatrendejä ja heikkoja signaaleja tunnistetaan ja

arvioidaan systemaattisesti sekä käytetään hyväksi skenaario- ja strategiatyöskentelyssä. Tarkoituk-

sena on muuttaa organisaatiokulttuuria siten, että järjestelmä toimii jatkuvasti ja yhtä itsestään sel-

västi kuin talousarvion laadintaprosessi. Samalla on huolehdittava siitä, että järjestelmä ei muutu

rituaaliksi, joka vähitellen lakkaa tuottamasta merkittäviä uusia ajatuksia.

35

LÄHTEET

Eberhard, D. (2006). I trygghetsnarkomanernas land. Sverige och det nationella paniksyndromet.

Stockholm: Prisma.

FinnSight 2015 (2006). Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät. Suomen Akatemian ja Teke-

sin julkaisu. Internet-sivulla www.finnsight2015.fi

Framtidens risker och säkerhetsarbete – Underlag för dialog: höst 2007. Karolinen: Sveriges Rädd-

ningsverk.

Framtidens risker och säkerhetsarbete : slutrapport mars 2008. Karolinen: Sveriges Räddningsverk.

Hämäläinen, T. (2006). Kohti hyvinvoiva ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa – Kansallisen ennakoin-

tiverkoston näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta. SITRA Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.

Kaivo-oja, J. 1996: Kunnan ympäristöpäättäjän työkirja. Skenaariotyöskentely kunnan ympäristö- ja

kehitysstrategisessa päätöksenteossa. Skenaariotyötyhmän työkirja ja suunnitteluohjeet. Helsinki:

Suomen Kuntaliitto. Teokseen viitattu Topi-portaalin inernet -sivuilla A. Rubin, Tulevaisuudentut-

kimuksen oppimateriaali. www.tulevaisuus.fi/topi/Default.asp.

Lauttamäki, V. (toim.) (2006). Uhkien ennakointia ja hyvinvoinnin kehittämistä. Raportti vuosien

2003–2006 aikana toteutetun Tulevaisuus ja turvallisuus: Poliisin toimintaympäristö muutoksessa

(POLTU) -hankkeen kulusta ja tuloksista.

Lindgren, M. & Bandholt, H. (2003). Scenario planning. The link between future and strat-

egy.Chippenham, Wiltshire: Antony Rowe Ltd.

Mannermaa, M. 1991. Evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran

julkaisusarja Acta Futura Fennica No. 2, VAPK Helsinki, 1991. Kirjoitukseen viitattu Topi-

portaalin inernet -sivuilla A. Rubin, Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali.

www.tulevaisuus.fi/topi/Default.asp.

Mannermaa, M. 1999. Tulevaisuuden hallinta. Skenaariot strategityöskentelyssä. WSOY, Porvoo.

36

Mannermaa, M. (2004). Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus. Porvoo: WS Bookwell Oy.

Mannermaa, M. (2006). Demokratia tulevaisuuden myllerryksessä – Yhteiskunnallinen vaikuttami-

nen uudessa viitekehyksessä. Eduskunta: tulevaisuusvaliokunta.

Mannermaa, M. (2008). Jokuveli. Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. Helsinki:

WSOYpro.

Mannermaa, M. Skenaarioista. Toolbox-internet -sivulla

http://toolbox.mannermaa.fi/(S(4i0cbanlczats345pi4zy255))/index.aspx

Meristö, T. 1991: Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa. Acta Futura Fennica No. 3, VAPK

Helsinki. Kirjoitukseen viitattu Topi-portaalin inernet -sivuilla A. Rubin, Tulevaisuudentutkimuk-

sen oppimateriaali. www.tulevaisuus.fi/topi/Default.asp.

Metsämuuronen, J. (2001). Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuutta etsimässä. Helsinki: International

Methelp Ky.

Rubin, A. Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali. Topi-portaalin inernet -sivuilla

www.tulevaisuus.fi/topi/Default.asp.