ops2016 & arvioinnin muutos
TRANSCRIPT
Aki Luostarinen & Iida-Maria Peltomaa
OPS2016 & ARVIOINTI MUUTOKSESSA
OPPIMISKÄSITYS
Oppilas on aktiivinen toimija. [-] Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan.
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja
yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista.
POPS 2014, s. 17
ARVIOINNIN TEHTÄVÄ
Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.
Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistätulee arvioida monipuolisesti.
Perusopetuslaki 22 §
UTELIAISUUDEN HERÄTTÄMINEN
ihmettelytutkiminenkokeminentunteminen
Kuva: Jonf728 CC BY 2.0
https://flic.kr/p/P3fGf
Synnyttääkö vai kuihduttaako arviointi uteliaisuutta ja oppimisen iloa?
Kuinka hyvin nykyiset arviointikäytänteet mielestäsi tukevat oppimiskäsitystä ja arvioinnin yleisiä tavoitteita?
Pohdittavaksi
Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella.
Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen.
POPS 2014, 47
Arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa ei kuitenkaan tule sivuuttaa. Tutkimus on osoittanut, että arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista enemmän kuin mikään muu tekijä oppimistilanteessa.(Entwistle & Entwistle, 1992; Hodgson & Pang, 2012; Segers & Dochy, 2006; Struyven, Dochy & Janssens, 2005).
Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimisprosessiaan arvioinnin mukaisesti, toisin sanoen he opiskelevat sen mukaan, miten heidän suorituksiaan kurssilla arvioidaan. (Biggs & Tang, 2007; Brown ym., 1997)
http://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/
MILLAINEN ARVIOINTI TUKEEELINIKÄISTÄ OPPIMISTA?
“Omiaan ei pidä lisäillä, sillä jos poikkeaa opettajan ajatusmaailmasta, niin opettaja voi
sakottaa siitä.”
- Viktor Paulinen, pelkkien kymppien oppilas
OPS NORMINA
Jotkin asiat herättävät mielipiteitä,
mutta eivät ole mielipideasioita.
Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa.
Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä.
POPS 2014, 48
Oppilaita ja heidan suorituksiaan ei verrata toisiinsa eika arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilokohtaisiin ominaisuuksiin.
POPS 2014, 48
MIHIN SITTEN?
Vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden pohdinta on välttämätöntä, koska perusopetusasetuksen 10 §:n mukaan oppilaiden tulee saada jokaisen lukuvuoden lopussa lukuvuositodistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet.
Koska arvioinnin tulee perustua tavoitteisiin, tavoitteiden määrittelyä tarvitaan.
Opetushallitus: http://www.oph.fi/ops2016/tiekartta/miten_oppiaineosuudet_laaditaan?
Oppilaita ohjataan seka itsenaisesti etta ryhmana tarkastelemaan edistymistaan ja tyonsa tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessa keskustellen sovittu tyota aloitettaessa.
POPS 2014, 49
TIELLÄ TAVOITTEISIINkeinona oppiainekohtaiset sisällöt
“Cooperin testi on opetussuunnitelman helmi. Tehdään niin, että testataan koulussa juoksukuntoa,
mutta ei ikinä treenata sitä.
Ihan sama kuin olisi joka kevät japanin kielen koe. Ei sitä osaa kukaan, mutta haluttiin vain katsoa, kuinka
paskoja te olette tänä vuonna.”
- Teemu Vesterinen, Savon Sanomat
Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1
ja 7-10), joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena.
“Move!-mittausten tuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina." (vl 3-9)
POPS 2014, 275, 436
MOVE-MITTAUKSET UUSI COOPERIN TESTI?
Growth mindset / Fixed mindset
Määrittävin tekijä on se, kehutaanko meitä lapsena yrittämisestä ja sinnikkyydestä vai onnistumisesta lahjakkuuden ja älyn avulla.
Carol Dweck: Mindset – The New Psychology of Success
KAIKKI NARUT OMISSA KÄSISSÄ?
Opettajien on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli
vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. Näin oppilailla on mahdollisuus oppia antamaan
ja saamaan rakentavaa palautetta.
Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoiseksi edistymisestään ja
ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen.
POPS2014, 49
Erja Vitikka, Opetushallitus: OPS2016 ja arviointi, https://youtu.be/3d38YsU7TAU
Laki ei puhu mitään osaamisen mittaamisesta. [-] Lain määrittelemä pedagoginen eli kasvatuksellinen tehtävä ja formatiivinen arviointi, joita on tuotu aiempia perusteita yksityiskohtaisemmin esiin.
Opetusneuvos
Irmeli Halinen
NOPS2016-hankkeen haastattelussa
http://bit.ly/nops2016arviointi
Assessment of LearningOPITUN ARVIOINTI
Assessment as LearningARVIOINTI OPPIMISENA
Assessment for LearningOPPIMISTA TUKEVA
ARVIOINTI
Miten nämä tällä hetkellä konkretisoituvat
koulussa?
Irmeli Halinen: http://www.oph.fi/download/164539_irmeli_halinen_laaja-alainen_osaaminen_aipessa_23012015.pdf
VÄHEMMÄN
LOPPUU
● vain kokeisiin perustuvaa arviointia, pelkkä koe ei riitä● tavoitteena vähemmän eroja koulujen päättöarvioinneissa
● katsomusaineita ei erotella todistuksessa● työskentelytaitoja ei arvioida todistuksessa erikseen ● ei erillistä päätöstä vuosiluokan kertaamisesta● ei huomioida motivaatiota, kiinnostusta tai innostusta ● yrittäminen ei enää vaikuta arviointiin (paitsi liikunnassa)
Martti Hellström
UUTTA
ENEMMÄN
● mahdollisuuksia oppilaalle antaa näyttö itselle sopivalla tavalla● oppilaan kielitaito huomioon ● selkeämmät tavoitteet● huomiota jatkuvaan palautteeseen● huomiota päättöarvioinnin vertailtavuuteen● itsearviointi ja vertaisarviointia● huomiota siihen, että arviointi on osa oppimista
Martti Hellström
● todistuksessa oppiaineen arvosanassa huomioon myös monialaiset oppimiskokonaisuudet ja työskentelytaidot
● päättöarviointi aiemmin aineissa, joiden opetus päättyy jo 7.-8. lk● ohjaustilaisuus nivelkohdissa (laajaa palautetta)
NUMEERINEN JA SANALLINEN
Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa.
Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.
POPS 2014, s. 51
NUMEERINEN JA SANALLINEN
Tunnista arviointipeli. Älä yhdistä sanallista ja numeerista palautetta kerralla, jos haluat huomion sanoille. Numero voittaa aina.
- Päivi Atjonen
Riittavan tihean palautteen avulla oppijan ajattelua voi tehda nakyvaksi heille itselleen, heidan vertaisilleen ja opettajalle, jolloin kyse ei ole pelkasta faktojen toistamisesta ja irrallisten taitojen osaamisen osoittamisesta.
Formatiiviseen arviointiin liittyvalla palautteella oppijalle tarjotaan mahdollisuus tarkastaa ja kehittaa omaa ajatteluaan seka nahda oma edistymisensa oppimisprosessin aikana.
NCR 2004. Miten opimme?: 33, 39Aalto ym. 2008. Funktionaalisuus toisen kielen oppimisen lähtökohtana: 15
TUNTUUKO NUMERON SAAMINEN JOSKUS TÄLTÄ?
TAI TÄLTÄ?
NAPPAALAPSI JA NUORIHYVÄNTEOSSA!
VAHVUUKSIA KOROSTAVA MUTTAKEHITTÄVÄ JA ETEENPÄIN KATSOVA KANNUSTAVA ARVIOINTI EI TARKOITA EPÄREALISTISEN OPPIJAKUVAN RAKENTAMISTA TAI KEHITTÄMISKOHTEIDEN PIILOTTELUA.
bit.ly/palaute_ulmer
Mitä jokaisen oppilaan on tärkeää tietää itsestään?Chris Ulmer, erityisopettaja
ARVIOINTIKESKUSTELUT
Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat asiantuntijuuttaan.
Lisäksi keskustelun osapuolilla on osittain yhteisesti jaettua kokemusta ja tietoa.
OPH, Arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kohtaamisena: http://bit.ly/oph_arviointikeskustelu
ARVIOINTIKESKUSTELUT
ARVIOINTIKESKUSTELUT
Arviointikeskustelussa, kuten kaikessa muussakin arvioinnissa, tulee tähdätä oppilaan osallistamiseen.
Osallisuus vahvistuu, kun keskustelu tarjoaa tilaisuuksia oivaltaa omaan oppimisprosessiin liittyviä asioita ja samalla kannustaa ja motivoi tulevaan oppimiseen.
Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen raportti 2007, 47
ARVIOINTIKESKUSTELUT
Oppilaan puheakteja on havaittu olevan erittäin vähän verrattuna aikuisten puheenvuoroihin. Lisäksi oppilaiden vähäiset puheenvuorot sijoittuivat enimmäkseen myöntymisen kategoriaan. Andonov 2007, 166
Oppilaan asiat ovat keskustelun keskiössä ja siksi hänen ajatuksiaan ja mielipiteitään pitää kuulla. OPH, Arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kohtaamisena: http://bit.ly/oph_arviointikeskustelu
ARVIOINTIKESKUSTELUT
Oppilaan keskusteluaktiivisuus tehostuu huomattavasti, jos hän vastaa joihinkin kysymyksiin etukäteen.
Tällä tavalla myös itsearviointi ja arviointikeskustelu on yhdistettävissä kokemukseksi, joka jäsentää oppilaan ajattelua ja antaa usein sekä huoltajalle että opettajalle uusia näkökulmia oppilaan ajatteluun. Shepard 2002, 249
ARVIOINTIKESKUSTELUT
Huolenpidon näkökulma on aina läsnä opetus- ja kasvatustyössä. Huolenpitoon kuuluvat myös epämukavien asioiden esille nostaminen sekä vaatimusten esittäminen.
Onnistuneessa keskustelussa vaikealta tuntuvat asiat esitetään rakentavasti ja lapsen vahvuuksia ei unohdeta.
Atjonen 2007, 199
Yhteisen keskustelun lopuksi on monesti aiheellista asettaa tavoitteita. Konkreettisten tavoitteiden avulla oppilas tietää tarkalleen, mitä häneltä odotetaan. Ne saattavat liittyä oman toiminnan ohjaamiseen tai tiettyjen tietojen ja taitojen harjaannuttamiseen.
OPH, Arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kohtaamisena: http://bit.ly/oph_arviointikeskustelu
Arviointikeskustelun muistilista 1/2
• Onko keskustelun puhetapa kaikille ymmärrettävä (sanavalinnat, termit, sisällöt)?
• Miltä tilanteen nonverbaalinen viestintä tuntuu?
• Onko ote tulevaan oppimiseen suuntaava?
• Onko tilanteessa kannustava ote?
• Osallistetaanko oppilasta aktiivisesti osallistumaan keskusteluun?
• Tarjotaanko oppilaalle tilaisuuksia oivaltaa omaan oppimisprosessiinsa liittyviä asioita?
• Huomioidaanko oppilaan vahvuudet?
• Jakaantuvatko asiantuntijuudet sopivalla tavalla? (oppiminen, opettaminen, kasvattaminen, vanhemmuus)
• Nostetaanko huolenpidon nimissä esille myös epämukavia asioita ja esitetään vaatimuksia?
Arviointikeskustelun muistilista 2/2
• Asetetaanko konkreettisia tavoitteita? Suunnitellaanko tavoitteiden seurantaa?
• Saako myös opettaja palautetta omasta työstään? Auttaako keskustelu opettajaa suuntaamaan tulevaa työskentelyä?
• Millä keinoin keskusteluun voidaan valmistautua?
• Miten itse- ja vertaisarviointi voidaan rakentaa osaksi arviointikeskustelua?
• Millä tavoin palautetta kerätään oppilasta opettavilta opettajilta?
• Mitä etuja sanallisessa arvioinnissa on numeeriseen arviointiin verrattuna?
Muista myös visuaalisten mallien mahdollisuudet
Toimintakulttuuri on kuin autotalli, jossain vaiheessa se täyttyy. Tällöin meidän tulee osata luopua osasta rakkaitakin asioita.
KAIKKI PALAA TOIMINTAKULTTUURIIN
KAIKKI PALAA TOIMINTAKULTTUURIIN
Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä.
Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä,
tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei.
POPS 2014, s. 26
KAIKKI PALAA TOIMINTAKULTTUURIIN
Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.
Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta
rakentava keskustelu.
POPS 2014, s. 26
KOULU ON OPPIVA YHTEISÖ
Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Siinä
arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista.
Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista.
POPS 2014, s. 27
ANNA PALAUTETTA, KYSY, KOMMENTOI
Aki Luostarinen Iida-Maria [email protected] 311 7255akiluos
[email protected] 360 3773IidaPeltomaaIida-Maria PeltomaaAki Luostarinen