nurmijärven veden asiakaslehti veden ääni - · pdf file6–7 vettä jo...
TRANSCRIPT
VEDENÄÄNI
Vesihuoltoa vuodesta 1958
PuhDIstamoN bIokaasustakaukolÄmPöÄ
NurmIjÄrVEN VEsI oN kasVaNut kuNNaN myötÄ
talousVEDEN lÄhtEENÄ oN PohjaVEsI
NurmijärVeN VedeN asiakaslehti 1 • 2012
2 VedeN ääNi VedeN ääNi 3
palVelua kelloN ympäri
Hyvä lukija. Kädessäsi on Nurmijärven Veden ensimmäinen asiakaslehti. Asiakkaidemme lisäksi lehti on jaettu kaikkiin Nurmijärven talouksiin.
Usein siteerattu sanonta on: ”Vesi on elämän ja yhdyskunnan perusedellytys”. Uskallan sanoa, että Nurmijärven kehitys pienestä maalaiskunnasta pääkaupunkiseudun erääksi merkittävimmistä kunnista ja vaikuttajista ei olisi ollut mahdollista ilman toimivaa vesihuoltojärjestelmää.
Vesipalvelut eroavat monista muista kuntapalveluista. Vesi on tarjolla kodeissa ja työpaikoilla ja käytetty vesi poistuu käyttöpaikasta. Palve-lu toimii yötä päivää. Palvelua häiritsevät tilanteet kuten esimerkiksi vesijohtojen putkirikot pyritään korjaamaan mahdollisimman pian ja tiedottamaan niistä aktiivisesti.
Asiakaslehtemme tarjoaa perustietoa Nurmijärven Vedestä, esittelee palvelun tekijöitä, vesinaisia ja vesimiehiä, kertoo menneisyydestä ja nykypäivästä sekä ajankohtaisista asioistamme.
Otamme mielellämme vastaan niin myönteistä kuin kielteistäkin palautetta lehdestämme ja sen sisällöstä sekä Nurmijärven Veden toiminnasta muutenkin. Palautteen voi antaa sähköpostilla osoitteeseen [email protected] .
Ilkka Ojansivuvesilaitoksen johtaja
PS. Kirkonkylässä tapahtui 14.9.2012 veden laadun häiriötilanne, joka kesti noin viikon ajan. Tilanteesta ei valitettavasti ollut mahdollista tehdä lehteen kattavaa selvitystä lehden paino- aikataulun johdosta. Suppea selvitys vesilaitoksen suorittamista toimenpiteistä löytyy tämän lehden sivulla 11.
4–5 PaIkallIsta PohjaVEttÄ Nurmijärven talousvesi on omista lähteistä peräisin olevaa pohjavettä, jota tutkitaan säännöllisesti.
6–7 VEttÄ jo VuoDEsta 1958 Nurmijärven Veden toiminta juontuu vuoteen 1958, jolloin kirkonkylään ryhdyttiin rakentamaan vedenottamoa.
8–9 EkologINEN PuhDIstamo Nurmijärven Veden jätevedenpuhdistamo toimii syvällä kallioluolassa ja ottaa talteen biokaasuja.
10 VaIVatta VErkossa Nurmijärven Vesi palvelee monin tavoin. erityisesti kulutus-Webin suosio on kasvussa, sillä siellä voi asioida milloin vain.
11 jos VEttÄ EI tulE Vesikatkokset ovat onneksi harvinaisia, ja syy voi löytyä myös omasta kiinteistöstä.
Kustantaja/Julkaisija Nurmijärven VesiPäätoimittaja Ilkka OjansivuToimituskunta Arto Kiviluoma ja Ilkka OjansivuTuotanto TK mediatalo Oy, Hämeenkatu 14, 3. krs. 11100 Riihimäki, p. 010 421 5000, www.tkmediatalo.fi Toimituspäällikkö Timo Kivioja Toimittajat Tom KalimaValokuvat Saara Vuorjoki, Mikko Käkelä, iStockphoto, Nurmijärven museoPainopaikka Edita Prima, HelsinkiPainosmäärä 16 000 kpl Anna palautetta [email protected]
aSiakaSPalvelu
ToimiSToSSa työsken-
televät päivi laakso (vas.) ja
susanne juslin-aitoniemi. he
vastaavat toimiston puheluihin
ja huolehtivat laskutuksiin sekä
sopimuksiin liittyvistä asioista,
kuten omistajanvaihdoksista
sekä uusien vesisopimusten
tekemisestä. toimistolla työs-
kentelee myös lVi-teknikko
arto kiviluoma, joka palvelee
teknisessä asiakaspalvelussa ja
tarkastaa kVV-suunnitelmat ja
laitteiden asennukset.
nurmijärven veSi Palvelee
SiSälTÖ
joHToryHmä
joHToryHmä tarkastus-
käynnillä Nummenpään veden-
ottamolla. kuvassa putkimestari
pekka pylkkänen (vas.), laitos-
päällikkö samuli Niemi, johtaja
ilkka ojansivu, verkostoinsinööri
suvi Börman, käyttöpäällikkö
kimmo rintamäki ja lVi-tek-
nikko arto kiviluoma. kuvasta
puuttuu työntekijöiden edustaja
petri rinnevuori.
ylläPiTo ja aSennukSeT
ammaTTimieHeT lähdössä
varikolta työkohteisiinsa.
kuvassa tapani luostari (vas.),
jukka ylänkö, pekka pylkkänen,
petri rinnevuori, heikki mikkola,
simo aarniola, kari knuutinen,
tony suhonen. kuvasta puut-
tuuvat saku Boisman, jari ilola,
jukka lintula, ari perkaus, eero
salonen ja mika kettunen.
nurmijärven veSi on kunnallinen liikelaiToS, jonka TeHTävänä on vaSTaTa ToiminTa-alueenSa veSiHuolloSTa. Palvelemme maHdolliSimman Hyvin niin ykSiTyiSiä kunTalaiSia kuin alueen kaikkia yriTykSiä.
kannen kuvassa kari knuutinen huoltaa kiljavan vedenottamon uv-laitetta.
4 VedeN ääNi
PaikalliSTa PoHjaveTTä
nurmijärven talousvesi on hyvänlaatuista pohjavettä, jota nostetaan useista paikallisis-ta pohjavesiesiintymistä. Pohja-vesi on osa luonnossa tapahtuvaa veden kiertokulkua. Esiintymät syntyvät, kun sadevedet ja lumi-en sulamisvedet virtaavat jokiin ja järviin.
PoHjavedeT ovaT PuHTaiTa
Matkallaan osa vesistä imeytyy maakerrosten läpi ja varastoi-tuu sora- ja hiekkakerroksiin. Virratessaan maakerrosten läpi ne puhdistuvat samalla, kun niihin liukenee maakerroksissa olevia mineraaleja. Pohjavedet ovat puhtaita, ellei ihminen pilaa niitä omalla toiminnallaan esimerkiksi kaatamalla maas-toon öljyjä, maaleja tai sinne kuulumattomia kemikaaleja tai jätteitä.
Luontaisesti hapan sadevesi neutraloituu osittain, kun se vir-taa mm. kalkkia, magnesiumia ja rautaa sisältävien maakerrosten läpi. Koska Nurmijärven pohja-
vedet ovat hyvälaatuisia, niihin ei tarvitse käyttää kemikaaleja, vain kevyt käsittely riittää. Esimerkiksi kloorausta ei tarvita, mutta siihen on varauduttu, mikäli ver-kostoveden laatu jostain syystä heikkenisi.
ilmaSTamallaHaPPamuuS PoiS
Neljällä vedenottamolla veden happamuutta vähennetään poistamalla siitä hiilidioksidia ilmastamalla. Yhdellä vedenot-tamolla ilmastus ei riitä, joten happamuus poistetaan luonnon omaa menetelmää mukaillen,
Verkostovesi ph kovuus määrittely kalsium magnesium Fluoridi
kirkonkylä 7,5 6,5 dHo keskikova 27,8 mg/l 8,3 mg/l 0,51 mg/l
klaukkala 7,8 6,5 dHo keskikova 26,4 mg/l 9,7 mg/l 0,55 mg/l
rajamäki, röykkä 8,5 2,5 dHo hyvin pehmeä 13,5 mg/l 2,2 mg/l 0,93 mg/l
nukari 7,8 5,3 dHo pehmeä 19 mg/l 7,4 mg/l 0,56 mg/l
raja-arvo 6,5– 9,5 ei raja-arvoa ei raja arvoa ei raja-arvoa 1,5 mg/l
eli annetaan veden virrata kalkkikerroksen läpi. Kahdella vedenottamolla rautaa poiste-taan maaperän sorakerroksissa
tapahtuvalla hapetuksella. Veden pumppaus on hajautettu kymmeneen pohjavedenotta-moon eri puolilla kuntaa.
faktat
HanaSTa Tuleva TalouSveSi on meille iTSeSTäänSelvyyS. SiTä riiTTää, muTTa miSTä Se oikein Tulee?
» Pohjavedet ovat puhtaita, ellei ihminen pilaa niitä omalla toiminnallaan, esimerkiksi kaatamalla öljyä maastoon.
vedellä on luonnossa jatkuva kiertokulku. vesistöistä ja maa-perästä haihtunut vesi palautuu takaisin sateena. osa sataneesta vedestä valuu maanpintaa pitkin vesistöihin ja osa imeytyy maaperään. osa sataa suoraan vesialtaisiin, meriin ja järviin. Tästä kierto-kulusta saadaan vettä myös nurmijärvelle.
veden juominen on muodikasta, minkä vuoksi kau-pan pullovesistä on tullut varsin suosittuja.
Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että omasta hanasta voi yhden pullon hinnalla täyttää saman pullon taatusti tuoreella ja tutkitusti turvallisella vedellä jopa tuhat kertaa.
Esimerkiksi niin kutsuttu pesäkeluku on talousvedessä yleensä lähellä nollaa, kun
pullovesissä raja-arvo on 100. Molemmat vedet ovat terveelli-siä, mutta ainakin tuoreudellaan ja raikkaudellaan Nurmijärven hanavesi vie voiton, sillä se vielä eilen oli maan alla luonnon omassa pohjavesialtaassa.
Talousveden laatua säätele-vät Euroopan Unionin direk-tiiviin perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön määräykset. Nurmijärven vesi täyttää kaikki nämä määräykset. ■
tutkittua Vettä omasta haNasta
veden laaTua koskevi-en määräysten täyttymistä tarkkaillaan jatkuvasti ympä-ristölautakunnan hyväksymän valvontaohjelmaan mukaisesti. Vesilaitosten hoitajat ottavat säännöllisesti näytteitä ve-denottamoilta sekä eri puolilta verkostoa ja toimittavat ne analy-soitavaksi vesilaboratorioon. Näytteitä tutkiva laboratorio on puolueeton. Tällä hetkellä analyysit tehdään Kokemäen-joen vesiensuojeluyhdistyksen laboratoriossa.
Tulokset lähetetään Nurmi-järven Veden lisäksi valvovalle viranomaiselle sekä tiedoksi ym-päristölautakunnalle. Vuoden aikana vesinäytteitä analysoi-daan noin 190 kappaletta.
Ominaista Kirkonkylän ja Klaukkalan vedelle on se, että maaperästä on pohjaveteen liuennut mm. kalkkia, magne-siumia ja fluoria. Määrät ovat kuitenkin ohjearvoihin nähden pieniä. Kalkki on tärkeä, koska se antaa suojaa metalliputkisto-jen syöpymistä vastaan.
Vedestä lähes 200 Näytettä
nurmijärven Vedeltä kysytään usein talousveden soveltuvuudesta astianpesuko-neisiin tai pyykinpesukoneisiin ja tarvitaanko koneiden ohje-kirjoissa mainittuja lisäaineita. Ohjeet ovat pääsääntöisesti suunnattu ulkomaille. Nurmi-
järvellä ei lisäaineita tarvita, kuten ei Suomessa yleensäkään. Runsas kalkki saattaa sen sijaan aiheuttaa saostumia vesikalus-teisiin ja lämmittimiin. Sen pois-toon voi käyttää sitruunahappoa tai etikkaa. Sitruunahappoa saa jauheena mm. apteekeista. ■
ei lisäaiNeita pesukoNeisiiN
Kirkonkylään vesi tulee Kirkonkylän ympäristön veden-ottamoista sekä Nukarin suun-nalta. Klaukkalan ympäristössä on kaksi vedenottamoa, joiden lisäksi vettä johdetaan Kirkon-kylän suunnasta. Rajamäki ja Röykkä saavat veden Kiljavan harjualueiden vedenottamoilta.
Vesijohtoverkosto yhdistää Kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen taajamat toisiinsa, jolloin vettä on mahdollista joh-taa tarpeen mukaan eri tavoilla. Myös joidenkin vedenottamoi-den tai sähkönsyötön häiriö-tilanteiden aikana vedenjohta- misen suuntia voidaan valita tilanteen mukaan. ■
VedeN ääNi 5
nurmijärven veSi on ollut kunnallinen liikelaitos vuo-desta 2008 lähtien. Kunnallisen liikelaitoksen toiminnan tulee perustua liiketoimintaan ja sitä on hoidetava liiketaloudellisin periaattein. Nurmijärven Veden
osalta tämä merkitsee sitä, että toiminta rahoitetaan maksu-tuloilla ja investoinnit tulora-hoituksella, ei siis verotuloilla. Päinvastoin, Nurmijärven Vesi tulouttaa kunnan kassaan vuo-sittain 6 % peruspääomasta. ■
6 VedeN ääNi VedeN ääNi 7
vedenoTTamoSTa liikelaiTokSekSi
enSimmäinen vedenot-
tamo rakennetaan vuonna
1958 pekkolaan, kirkonkylän
keskustaan. samalla aloitetaan
vesijohtojen ja viemäreiden
rakentaminen. seuraavina
tulevat rajamäki ja klaukkala.
veSiHuolToToiminTa alkoi nurmijärven kunnaSSa 1958, jolloin kirkonkyläSSä ryHdyTTiin rakenTamaan vedenoTTamoa Sekä veSijoHToja ja viemäreiTä kylän keSkuSTaan.
“eNiteN pelkäsiN VedeN loppua”
TuoHon aikaan asukkai-ta oli vajaat 11 000. Nyt, reilut 60 vuotta myöhemmin on rik-koutunut 40 000 asukkaan raja ja toiminnasta vastaa kunnalli-seksi liikelaitokseksi muuttunut Nurmijärven Vesi.
Pitkään vesihuoltoa hoi-dettiin erillisinä järjestelminä kunnan eri alueilla, sillä vasta 1990-luvun alussa taajamien verkostot yhdistyivät. Rajamäen ja Klaukkalan välinen verkosto valmistui vasta vuonna 2006.
Silloin valmistui myös Klaukka-lan jätevedenpuhdistamo, mikä mahdollisti jätevesien puhdista-misen keskitetysti.
Jo 1970-luvun alussa kunta turvasi veden saannin liitty-mällä Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:öön varmistaakseen veden saannin Päijänne-tunnelista. Tarkoituksena on rakentaa tekopohjavesilaitos, joka käyttää raakavetenä Päijänne-tunnelista saatavaa vettä. ■
kunnan ensimmäiset jäte-
vedenpuhdistamot rakennetaan
kirkonkylään ja rajamäelle
vuosina 1963–64.
vuonna 1970 liitytään
pääkaupunkiseudun Veteen.
vuoSina 1972–73 kirkon-
kylään, klaukkalaan ja rajamä-
elle rakennetaan vesitornit.
vuonna 1977 valmistuu
kirkonkylän uusi jätevedenpuh-
distamo kauemmaksi asutuk-
sesta.
rÖykän harjualueelle tulee
uusi vedenottamo ja Nukarin
kaivo korvataan vedenottamolla.
vuonna 1983 rajamäen
jätevedenpuhdistamo laajen-
netaan.
vuonna 1985 klaukkalan
puhdistamo peruskorjataan
ja laajennetaan.
vuonna 1990 ensimmäi-
nen kaukovalvontajärjestelmä
käyttöön.
vuonna 1992 rakennetaan
yhteys kirkonkylän ja klaukka-
lan vesijohtoihin.
vuonna 1999 rakennetaan
teilinummen vedenottamo ja
vesijohto sieltä kirkonkylään.
vuonna 2006 klaukka-
lan keskuspuhdistamo otetaan
käyttöön.
vuonna 2009 vesihuolto-
laitos muuttuu liikelaitokseksi
nimeltään Nurmijärven Vesi.
vuonna 2012 uusi
kaukovalvonta- ja automaatio-
järjestelmä käyttöön.
noin vuonna 2015 ote-
taan käyttöön päijännetunnelin
vesivaraus ja rakennetaan teko-
pohjavesilaitos teilinummelle.
noin vuonna 2020
kirkonkylän ja klaukkalan välille
rakennetaan siirtoviemäri, mikä
mahdollistaa jätevesien johta-
misen klaukkalan puhdistamolle
sekä kirkonkylän puhdistamon
lakkauttamisen ja muuttamisen
pumppaamoksi.
rakennuSmeSTari Hannu korPi-Halkola Tuli kunnan PalvelukSeen vuonna 1970. nyT Hän on jo eläkkeellä ja muiSTelee TyÖuraanSa.
– enSimmäiSiä veSiTÖiTäni oli klaukkalan ja
lepsämän välisen vesijohtolinjan suunnitteleminen ja raken-
taminen 1972. Vuonna 1973 aukesi varsinainen vesihuoltotek-
nikon virka, jota hain ja myös sain. sen jälkeen työni liittyivät
pelkästään vesihuoltoon. rakennettiin vesitorneja, vedenotta-
moita ja puhdistamoita. organisaatio oli tosi pieni, sillä lähinnä
se käsitti lisäkseni vain kunnaninsinöörin, korpi-halkola kertoo.
– 1980-luvulle tultaessa kunnan vesipuoli oli kasvanut kun-
nan mukana ja alkoi olla jo melko iso. myös vesihuolto kehittyi
vauhdilla. alussa esimerkiksi vedenottamot olivat lähinnä
pieniä rengaskaivoja ja kaikki toiminnot hoidettiin käsin ja
ongelmista kerrottiin lankapuhelimella. sitten hälytykset tulivat
nk. piippariin, myöhemmin suureen kannettavaan autoradio-
puhelimeen ja lopulta kännykkään.
– Nyt kaikkea voidaan hoitaa maastosta kannettavalla tieto-
koneella.
– pääsääntöisesti kaikki meni hyvin. eniten pelkäsin, että
isot siirtolinjat menevät rikki, vesitornit tyhjenevät ja vesi
yksinkertaisesti loppuu. Nämä kauhukuvat eivät onneksi toteu-
tuneet, korpi-halkola toteaa hymyssä suin.
rakennusmestari Hannu korpi-Halkola työskenteli nurmijärven veden palveluksessa kahteen otteeseen.nurmijärven vesitorni on valmistunut vuonna 1973.
Tulevaisuudessa se täyttyy myös Päijänne-tunnelista saatavalla vedellä.
kuNNalliNeN liikelaitos
1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
8 VedeN ääNi VedeN ääNi 9
lähellä sijaitsevalle Nurmijärven Sähkö Oy:lle. Energia käytetään lähistöllä olevien talojen kauko-lämpönä.
Biokaasun talteenottoa varten Klaukkalan vedenpuhdista-molla on bioreaktori ja 150 m3 kaasukello, johon mädättämön prosessista vapautuva kaasu
ohjautuu. Laitos tuottaa kaik- kiaan noin 90 000 normikuutio- ta metaania, joka riittää katta-maan noin 250 asunnon kauko-lämmön tarpeen. ■
ekologinen PuHdiSTamo klaukkalan puhdistamon suunnittelussa panostettiin laadun lisäksi ekologisuuteen. Voidaankin hyvin todeta, että ympäristö voitti, koska vanhoja puhdistamoita suljettiin, pur-kupaikkoja voitiin vähentää, puhdistustuloksia parantaa ja ottaa talteen prosessissa syntyvä metaani, eli biokaasu.
Tärkeä osa puhdistamon ekologisuutta on biokaasujen hy-väksikäyttö energiana. Jätevesi-en puhdistamisessa syntyy suuri määrä kiintoainetta eli lietettä, kun se prosessin alkupäässä poistetaan jätevedestä. Lietettä ei voi sellaisenaan käyttää, vaan se on ensin käsiteltävä ja kom-postoitava. Klaukkalassa liete mädätetään. Tässä prosessissa sii-tä vapautuu metaania. Se otetaan talteen, minkä jälkeen liete lingo-
taan ja puristetaan tiiviiksi ennen kuljettamista Metsä-Tuomelan jäteasemalle kompostoitavaksi.
Kolmilinjaisessa aktiiviliete-laitoksessa pystytään tehokkaasti poistamaan orgaaninen aines sekä fosfori ja typpi. Puhdistustu-lokset ovat hyvät ja viranomaiset tarkastavat prosessin kerran kuukaudessa. Puhdistettu jätevesi johdetaan läheiseen Luhtajokeen ja sitä kautta edelleen Vantaaseen. Puhdistamon aiheuttama kuor-mitus on äärimmäisen vähäinen.
SivuTuoTTeena biokaaSua
Monissa jätevedenpuhdista-moissa jätevedestä erotetusta kiintoaineesta eli lietteestä syntyvä biokaasu ohjautuu taivaalle, mutta Klaukkalassa se otetaan talteen ja johdetaan
PuHdiSTamon sijoittami-nen maan alle on ehdottomasti tätä päivää.
– Sillä voidaan muun muassa pienentää ympäristöhaittoja kuten hajuja ja saavuttaa myös käytön kannalta suuria etuja, sanoo laitospäällikkö Samuli Niemi, joka on ollut hankkeessa mukana alusta pitäen.
jäteVesi puhdistuu luolassa
Nykyaikainen puhdistamo■ mitoitettu 35 000 asukkaalle
■ käsittelee n. 6 700 m3 jätevesiä/vrk
■ insta-automaatio-ohjaus
■ kallioluolien pituus yhteensä n 1 km
■ kalliota louhittiin n. 68 000 kiintokuutiota,
joka voitiin käyttää rakentamiseen.
■ biokaasua hyödynnetään kaukolämmön
tuotannossa
■ ympäristölle haitallisesta fosforista
prosessissa poistuu vähintään 95 %
klaukkalaSSa SijaiTSeva jäTeveden PuHdiSTuSlaiToS oTeTTiin käyTTÖÖn vuonna 2006. Samalla valmiSTui rajamäelTä Tuleva SiirTolinja.
maan alla SijaiTSeva jäTeveden-PuHdiSTamo on edelleen Suomen moderneimPia.
faktat– Louhintatyöt nostivat tie-
tenkin investointikustannuksia, mutta vastaavasti käyttökus-tannukset ovat alhaisemmat, Samuli Niemi kertoo.
Tämä johtuu siitä, että tasainen lämpö alentaa kuluja ja parantaa myös puhdistustulosta.
– Auringon UV-säteily ei ole hyvä puhdistusprosessille. Se kasvattaa mm. rihmastoja ja vai-keuttaa hajujen hallintaa. Hajut poistuvat taivaalle 20 metristä piippua pitkin.
– Näiden tekijöiden lisäksi suuri merkitys on myös olo- suhteilla. Luolassa oleva puh- distamo on huomattavasti miellyttävämpi työskentely-ympäristö kuin taivasalla olevat avoputsarit, Samuli Niemi sanoo. ■
kallion sisään sijoitetun puhdistamon etuna ovat mm. olosuhteiden tasalaatuisuus ja haju- haittojen ehkäisy.
Puhdistusprosessin loppupäästä otetun veden
kirkkaus vastaa lähes normaalia kraanavettä.
» Luolassa oleva puhdistamo on miellyttävämpi työskentely-ympäristö kuin taivasalla olevat avopuhdistamot.
«Puhdistus-tulokset
ovat hyvät ja viranomaiset
tarkastavat prosessin
kerran kuukaudessa.
8070605040302010
0vantaanjoen fosfori-kuormitus mereen
nurmijärven puhdistamon osuus
1600140012001000
800600400200
0vantaanjoen typpi-kuormitus mereen
nurmijärven puhdistamon osuus
tn tn
VedeN ääNi 11
nurmijärven veSi on organisoinut 1.10. alkaen järjes- telmän häriötilanteiden varalle. Uusi järjestelmä on entistä tehok- kaampi.
Häiriötilanteissa asiakkaita pal- velee nyt vain yksi numero.
Aikaisemmin soitettiin virka-aikana kunnan keskukseen ja virka-ajan ulkopuolella pelastus-laitoksen numeroon. Vikailmoi-tuksiin vastaa nyt Vakka-Suomen Puhelin, jonka kanssa Nurmijär-ven Vesi on tehnyt palvelusopi-muksen. Vikailmoitutusumero 09 8797 112 on aina sama kaikki-na vuorokaudenaikoina.
Asiakkaan antamat tiedot välit-tyvät nopeasti varallaolijalle, jolla
sen jälkeen on paras mahdollinen työrauha toimia vikailmoituk-sen edellyttämällä tavalla. Jos ilmoitukset ohjautuisivat suoraan varallaolijalle, suuren häiriön sattuessa hänen ajastaan menisi suurin osa puhelimeen vastaami-seen. Nyt hän pystyy keskitty-mään täysillä omaan työhönsä. ■
häiriötilanteiden aikana
seuraa tiedotuksia
osoitteessa:
www.nurmijarvi.fi
10 VedeN ääNi
Palvelu on saavuttanut suuren suosion. Jo noin puolet asiakkaista asioi Internetin väli-tyksellä. Vesimittarin lukeman voi edelleen ilmoittaa myös perinteiseen tapaan.
Kulutus-Web tuo käyttäjälle kuitenkin useita etuja. Asiointi on mahdollista mihin vuorokau-den aikaan tahansa ja laskutus-jakson voi itse määrätä vaikkapa kahden kuukauden pituiseksi, jolloin suuret tasauslaskut jäävät pois. Kulutus-Web mahdol-
listaa myös oman kulutuksen paremman seuraamisen. Jos esimerkiksi omakotiasukkaalla ilmaantuu yhtäkkiä yllättävän suuri kulutusluku, syy voi olla pahimmassa tapauksessa putken vuotaminen. Tällainen on hyvä saada ajoissa kuriin.
Kulutus-Webin käyttö on helppoa. Palvelu löytyy Nur-mijärven Veden verkkosivulla olevasta linkistä. Ohjelmaan kirjautuminen tapahtuu kirjoit-tamalla kulutuspisteen numero ja vesimittarin numero niille varatuille paikoille.
Vesimittarilukeman lisäksi palvelussa voi ilmoittaa myös asiakastietojen muutokset. ■
vikailmoiTuS uudiSTuu
uusi ValVoNtajärjestelmävalvonTa-järjeSTelmän käyTeTTävyyS ja luoTeTTavuuS Parani, kun SiirryTTiin uuTeen auTomaaTio- järjeSTelmään.
nurmijärven veSi on siirtynyt yhtenäiseen automaa-tiojärjestelmään. Sekä puhtaan
veden että jätevesien toimin-toja hallitaan nyt saman Insta Automation Oy:n toimittaman Insta-järjestelmän avulla.
Aikaisemmin käytössä on ollut kolme eri järjestelmää.
– Siirtyminen yhteen järjes-telmään helpottaa huomattavasti käytettävyyttä ja tuo suuria sääs-töjä. Instan järjestelmä toimii radiotaajuuksilla. Vedenottamoi-den ja muiden tuotantolaitosten radiomodeemit hoitavat langa-tonta tietoliikenneyhteyttä val-vomon palvelemille ja henkilös-tö voi seurata toimintatilannetta reaaliaikaisesti kannettavilla mobiilityösasemilla, laitospääl-likkö Samuli Niemi kertoo.
Järjestelmän avulla koko Nur-mijärven Veden tuotantojärjestel-mää, vedenottamoita, pump-paamoita, puhdistamoita sekä verkostoa voidaan hallita ja ohjata valvomoiden lisäksi kannettavilla tietokoneilla mistä tahansa maas-tosta 24/7-periaattella.
Yhteen automaatioon siirtyminen oli kolmen vuoden projekti, jonka kustannukset olivat n. 750 000 euroa. ■
HäiriÖTilanTeiSSa voi nyT TeHdä Suoraan ilmoiTukSen nurmijärven veden vikailmoiTuSnumeroon. toImI NÄIN:
1. Tarkista ensin vedentulo kiinteistön
kaikista vesipisteistä.
2. kysy myös naapurilta, tuleeko heillä vettä.
3. kysy myös huoltoyhtiöstä ja varmista,
onko vesikatkoksesta ilmoitettu.
4. mikäli mahdollista, varmista kunnan
www-sivulta, onko siellä ilmoitettu asiasta.
5. ilmoita häiriönumeroon 09 8797 112,
kun olet varmistanut ongelman.
6. jos kyse on omien laitteiden ongelmasta,
ota yhteys putkiliikkeeseen tai taloyhtiön
huoltoliikkeeseen.
muista
Siirtyminen yhtenäiseen valvontajärjestelmään helpottaa käytettävyyttä ja tuo säästöjä.
kuluTuS-webin SuoSio kaSvaa
kuluTuS-web maHdolliSTaa veSimiTTarin lukeman ilmoiTTamiSen inTerneTiSSä.
kulutus-webin käyttö on helppoa. Palvelu löytyy nurmijärven veden verkko-sivulla olevasta linkistä.
» Koko tuotanto-järjestelmää voidaan ohjata missä tahansa kannettavan tieto-koneen avulla.
vikailmoiTuS-numero on nyT
09 8797 112
nurmijärven kirkonkylän alueelle anneTTiin 14.9. veden keiTTokeHoTuS.
Tilanne sai alkunsa, kun normaalissa laadun- tarkkailussa käyttövedessä havaittiin bakteereita. Terveystarkastaja määräsi veden keittokehotuksen sekä kloorauksen aloitettavaksi, ja vesilaitos aloitti välittömäs-ti omat varotoimensa. Näin toiminta eteni:
1 Tieto bakteerista välitettiin toimialan
johtajalle, joka kutsui välittömästi koolle toiminta-ryhmän.
2 Vesilaitos käynnisti kloorin syötön vesijohto-
verkostoon Teilinummen vedenottamolla.
3 Kirkonkylän vesijohto-verkosto erotettiin
kunnan muista vesijohdoista ja Klaukkalan lisävesi pumpattiin Rajamäestä bakteerin leviämisen estämiseksi.
4 Kirkonkylän vesitorni poistettiin käytöstä.
5 Veden pumppauksessa siirryttiin paineohjaukseen.
6 Kino-Juhan pihalle järjestettiin vesisäiliö
kuntalaisten käyttöön.
7 Vesitorni tyhjennettiin, puhdistettiin ja kloorattiin.
8 Bakteerikanta todettiin hävitetyksi ja vesitorni
puhtaaksi.
9 Vesitorni otettiin takaisin käyttöön ja Kirkonkylän
verkosto yhdistettiin takaisin muuhun verkostoon.
10 Häiriötilanteen toimenpiteet
purettiin ja palattiin normaali-tilaan. Vesi on turvallista ja juomakelpoista, tosin vedessä maistuu vielä jonkin aikaa kloorin maku.
mItÄ taPahtuI 14.9.2012?
PostIosoItE
nurmijärven vesi
Pl37
01901 nurmijärvi
kÄyNtIosoIttEEt
veSilaSkuTuS, aSennuSTarkaSTuS,
laiTokSen joHTo, verkoSTon SuunniTTelu
kunnanvirasto
keskustie 2b
01900 nurmijärvi
käyTTÖ ja kunnoSSaPiToToiminTa,
liiToSTyÖT, miTTariaSennuS
kunnan keskusvarikko
varastotie 9
01900 nurmijärvi
PuhElIN
keskus (09) 250 021 (keskus)
FaksI
kunnanvirasto (09) 2500 2010
keskusvarikko (09) 2500 2314
asIakasPalVElu
Päivi laakso
asiakaspalvelusihteeri
Puh. (09) 2500 2319
Susanne juslin-aitoniemi
asiakaspalvelusihteeri
Puh. (09) 2500 2318
arto kiviluoma
kvv-tarkastukset
Puh. 040 3172 317
veden laaTuun liiTTyväT kySymykSeT
kimmo rintamäki
käyttöpäällikkö
Puh. 040 3172 344
TonTTiliiTymäT ja aSennukSeT
Pekka Pylkkänen
putkimestari
Puh. 040 3172 345
NurmIjÄrVEN VEsI
julkiNeN tiedote jokaiseeN kotiiN
yhtEystIEDot
nurmijärven veSi on kunnallinen liikelaitos, joka vastaa yli 30 000 asukkaan vesihuollosta
toiminta-alueellaan. laitoksen rahoitus perustuu yksinomaan palveluista perittäviin maksuihin,
toimintaa ei siis tueta verovaroin. vesilaitoksen toimintaa säätelevät kunnan päätöksentekoelimet,
vesihuoltolaki sekä yleiset toimintaehdot.
viisijäseniseen johtokuntaan kuuluvat: puheenjohtaja marjukka bruun-vartia (vj. marika launonen),
varapuheenjohtaja elina viitala (vj. Heidi juhola), Sami kastikainen (vj. Pirjo liisa Torkki), markku oksa
(vj. Pekka Suomalainen), juhani viljakainen (vj. Tapio Sivula), kunnanhallituksen edustaja
kirsti Handolin (vj. kaisu Paulanto).
VIkaIlmoItuksEt
09 8797 112