nurmijärven järvien veden laatu 2010 - .ympäristölautakunta m nurmijärven järvien veden laatu

Download Nurmijärven järvien veden laatu 2010 - .Ympäristölautakunta m Nurmijärven järvien veden laatu

Post on 14-Dec-2018

212 views

Category:

Documents

0 download

Embed Size (px)

TRANSCRIPT

Ympristlautakuntam

Nurmijrven jrvien veden laatu 2010

Nurmijrvi 2011

Valkjrvi syyskuussa 2010. Kuva Jukka Kuoppala

1

ISBN 978-952-99837-8-0 (nid.)

ISBN 978-952-99837-9-7 (PDF)

Painopaikka:

Nurmijrven kunnan monistamo, Nurmijrvi 2011

2

Sisllysluettelo

Tiivistelm ............................................................................................................ 3

1. Johdanto ........................................................................................................... 4

2. Nytteenotto ja analyysimenetelmt .................................................................... 4

3. Yleiskuvaus Nurmijrven jrvist ......................................................................... 6

4. Stila ja hydrologiset olosuhteet ........................................................................ 6

5. Tutkimustulokset ............................................................................................... 9

5.1. It-Herunen (Etuherunen) ............................................................................. 9

5.2. Lnsi-Herunen (Takaherunen) ...................................................................... 14

5.3. Sksjrvi ................................................................................................. 17

5.4. Vaaksinjrvi ............................................................................................... 22

5.5. Valkjrvi.................................................................................................... 25

6. Lhteet ........................................................................................................... 30

Liite 1. Sadannat Nurmijrvell vuosina 2000 2010

Liite 2. Lmptilat Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosina 1995 - 2010

Liite 3. Vuoden 2010 vesianalyysitulokset

3

Tiivistelm

Nurmijrven ympristlautakunta on jatkanut vuonna 2010 jrvien veden laadun

tarkkailua. Yhteenvetoon on koottu mys muiden Nurmijrven jrvist tehtyjen

tutkimusten tulokset.

Vuosi 2010 oli kylmn alku- ja loppuvuoden vuoksi hieman tavanomaista kylmempi. Vuosi

muistetaan rimmisist silmiist, talven kylmyydest ja kesn helle-enntyksist ja

rajuilmoista. Sademr ji jonkin verran pitkn ajan keskiarvoa alemmaksi. Tammikuun

pttyess maan etelosan jrvill jt oli 30 40 cm. Jrvien jnpaksuudet kasvoivat

helmikuussa posin vain lumesta ja vedest muodostuneella kohvajll. Vaikka talven

sademr ji tavanomaista pienemmksi, maan etelosassa oli harvinaisen paljon lunta,

koska kytnnss kaikki sade tuli lumena. Huhtikuu oli tavallista lmpimmpi. Lumet

sulivat kuun alkupuolella nopeasti maan etelosassa. Jt lhtivt etelss huhtikuun

loppupuolella. Toukokuussa lmptilat vaihtelivat pakkasesta helteeseen. Keskuu oli

lmpoloiltaan melko tavanomainen, heinkuu puolestaan oli poikkeuksellisen lmmin.

Helteiden myt jrvivedet olivat maan etelosassa heinkuussa poikkeuksellisen lmpimi

ja vesistist haihtui runsaasti. Syyskuu oli lmp- ja sadeoloiltaan vaihteleva. Maan

etelosassa satoi yleisesti tavallista enemmn. Kuukauden lopussa pintaveden lmptilat

olivat lhell ajankohdan keskimrist. Marraskuun loppupuoli oli hyvin kylm.

Lumipeite saatiin koko maahan marraskuun puolivlin jlkeen. Vesistt saivat jpeitteen

kuukauden lopun pakkasten myt mys maan etelosassa. Joulukuu oli koko maassa

tavanomaista kylmempi. Jt olivat maan etelosissa tavanomaista paksumpia.

It-Herusen ja Lnsi-Herusen happitilanne oli vuonna 2010 jrville varsin tyypillinen. It-

Herusen pH-arvo nousi loppukesll enntysmisen korkeaksi saavuttaen pintavedess

arvon 7,2. Mys Lnsi-Herusen pH-arvo nousi kesll 2010 edellisvuosia korkeammaksi.

Herustenjrvien puskurointikyky eli kyky vastustaa pH-arvon muutosta oli edelleen hyvin

alhainen. Herustenjrvet ovat erittin suuressa vaarassa happamoitua.

Sksjrven kokonaistilanne pysytteli vuonna 2010 hyvin edellisvuosien tasolla, tosin

alusveden kokonaisfosforipitoisuus nousi elokuussa edellisvuosia korkeammaksi.

Kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella Sksjrvi vaikuttaisi karulta tai vain

lievsti rehevlt jrvelt.

Vaaksinjrven happipitoisuus vaihtelee paljon vuodenajan ja syvyyden mukaan. Jrven

veden ravinnetaso on edelleen alhainen, tosin loppukesll 2010 kokonaisfosforipitoisuus

oli selvsti edellisvuosia korkeampi etenkin pintavedess. Vaaksinjrvi vaikuttaa

kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella karulta tai vain lievsti rehevlt

jrvelt.

Valkjrven heikompitehoinen hapetin toimi koko vuoden 2010 ilman katkoksia.

Tehokkaampi hapetin kynnistettiin kesajaksi 25.5.2010. Hapetin pyshtyi kesn aikana

kerran (19.7.2010), mutta laite saatiin heti kyntiin. Hapetin pysytettiin talven ajaksi

4

3.11.2010. Hapen kyllstysaste silyi alusvedesskin melko hyvn. Kokonais-

fosforipitoisuuden perusteella Valkjrvi vaikuttaisi lievsti rehevlt jrvelt, a-

klorofyllipitoisuuden perusteella karulta tai lievsti rehevlt.

1. Johdanto

Nurmijrven ympristlautakunta on jatkanut kunnan jrvien veden laadun tarkkailua

vuonna 2010. Uudet vesianalyysitulokset on esitetty graafisissa kuvaajissa yhdess

aikaisempien tulosten kanssa pitkn aikavlin kehityssuuntien havainnollistamiseksi.

Valkjrvell on jatkettu vuonna 1991 aloitettua alusveden hapetusta. Hapetus tapahtui

aluksi yhdell Vesi-Eko Oy:lt vuokratulla hapettimella. Nurmijrven kunta osti hapettimen

itselleen vuonna 1994. Kesll 1998 hapetustehoa nostettiin ottamalla kyttn edellisen

vuonna laaditun kunnostussuunnitelman mukaisesti keskaudeksi toinenkin hapetin Vesi-

Eko Oy:lt vuokrattuna. Uusi hapetin vaihdettiin entist tehokkaampaan vuonna 2001,

jolloin laitteiden yhteinen vuorokautinen vedensiirtoteho kasvoi aiemmasta 55 000

kuutiometrist 95 000 kuutiometriin. Vuonna 2004 mys toinen hapetin ostettiin

Nurmijrven kunnalle. Vesi-Eko Oy on laatinut raportin hapettimien teknisest toiminnasta

vuonna 2010 (Kauppinen 2011). Hapetuksen tehon seuraamiseksi jrvest on otettu kes-

ja syyskautena tihennetysti nytteit.

Tm yhteenveto on jatkoa vuosilta 1989 - 2009 laadituille Nurmijrven jrvien veden

laadun katsauksille. Raportin on laatinut ympristtarkastaja Liisa Garcia.

2. Nytteenotto ja analyysimenetelmt

Nytteenotosta vastasi Nurmijrven kunta. It-Herusesta, Lnsi-Herusesta ja

Vaaksinjrvest otetaan normaalisti vesinytteet kaksi kertaa vuodessa, kevttalvella ja

loppukesll. Valkjrvi oli touko-syyskuussa intensiiviseurannassa hapetuksen tehon

seuraamiseksi.

Sksjrvi kuuluu kunnan oman, kaksi kertaa vuodessa tapahtuvan seurannan lisksi

Sksjrven ja Vihtilammin velvoitetarkkailuun. Sen puitteissa Nurmijrven kunta otti

jrvest vesinytteet kuusi kertaa vuonna 2010. Sksjrvi on mukana valtakunnallisessa

Jrvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkaikaismuutosten seuranta ohjelmassa, jonka

myt se kuuluu mys EU:n laajuiseen Eurowaternet-seurantaverkostoon (EIONET-Water).

Vuonna 2010 otettiin a-klorofyllinytteet kaikista jrvist. Valkjrvest a-klorofylli

tutkittiin kuusi kertaa touko-syyskuussa. It-Herusesta, Lnsi-Herusesta, Sksjrvest ja

5

Vaaksinjrvest otettiin a-klorofyllinytteet kerran loppukesll. Laboratorio jtti

tutkimatta Sksjrvest velvoitetarkkailun puitteissa otetut a-klorofyllinytteet.

Nurmijrven kunnan ottamat oman seurannan vesinytteet on analysoitu Lapin

Vesitutkimus Oy:n laboratoriossa ja Sksjrven velvoitetarkkailunytteet Kokemenjoen

vesistn vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa. Nytepisteiden sijainnit nkyvt

kuvassa 1.

Kuva 1. Nurmijrven jrvien nytepisteet.

6

3. Yleiskuvaus Nurmijrven jrvist

Nurmijrven jrvist Vaaksinjrvi, Valkjrvi ja kaksi Herustenjrve kuuluvat Vantaanjoen

vesistalueeseen, Sksjrvi puolestaan Karjaanjoen vesistalueeseen.

Herustenjrvet sijaitsevat Nurmijrven kunnan pohjoisosassa, Salpausseln alueella. It-

Herunen eli Etuherunen on kahdesta jrvest suurempi, pinta-alaltaan reilut 12 hehtaaria.

Lnsi-Herusen eli Takaherusen pinta-ala puolestaan on vajaat 8 hehtaaria. Jrvet ovat

matalia, syvimmilln vain reilut 3 metri. Herustenjrvi erottavan suokannaksen lpi on

kaivettu veneell kuljettava vyl. Lnsi-Herusen rannoilla on suota enemmn kuin It-

Herusen ympristss, loma-asutusta puolestaan on melko vhn. It-Herusen rannat sit

vastoin on kytetty tihen lomarakentamiseen.

Sksjrvi sijaitsee Nurmijrven ja Hyvinkn rajalla Salpausseln harjanteella olevassa

harjukuopassa. Se on laskuojaton pohjavesijrvi. Jrven pinta-ala on noin 260 hehtaaria.

Sksjrvi on syvyyssuhteiltaan laakea, suurimman osan pohjan pinta-alasta sijoittuessa 4

metrin syvyyskyrn sispuolelle. Syvimmilln jrvi on noin 7 - 8 metri. Sksjrven

vesi on vaaleata ja sislt vain vhn happea kuluttavaa ainesta. Jrven ympristss on

jonkin verran asutusta ja loma-asutusta, joka ei ole liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun

eik viemrintiin.

Vaaksinjrvi sijaitsee Rykn taajaman itpuolella. Pinta-alaltaan jrvi on noin 47,5

hehtaaria. Vaaksinjrvi on Nurmijrven kunnan syvin jrvi, syvin kohta on reilut 20 metri.

Vaaksinjrvi on niukkatuottoinen ja ekologiselta luokaltaan erinomainen. Jrven rannoilla

on tihe loma-asutusta, joka ei o