new mh, 21.1.2019 10:00, esityslista 1 sisällysluettelo · 2019. 1. 15. · maakuntahallitus...

Sisällysluettelo

MH, 21.1.2019 10:00, Esityslista 1

§ -1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) ............................................................................................................... 1

§ 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen .............................................. 3

§ 2 Pöytäkirjan tarkastaminen ............................................................................................................................. 4

§ 3 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus ..................................................................................................... 5

§ 4 Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtainen katsaus ................................................................................. 6

§ 5 Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteet .................................................................................................. 7

Liite: Varsinais-Suomen HO tavoitteet mkh.pptx ...................................................................................... 9

§ 6 Varsinais-Suomen liiton viestinnän linjaukset 2019 - 2020 ......................................................................... 17

Liite: Viestintäsuunnitelma ....................................................................................................................... 18

§ 7 Maakuntaohjelma- ja kumppanuustyö Varsinais-Suomessa 2018 .............................................................. 39

Liite: Maakuntaohjelma ja kumppanuustyön vuosikatsaus 2018 ............................................................. 40

§ 8 Salon kaupungin päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta .............................................................. 45

§ 9 Viranhaltijapäätökset ................................................................................................................................... 46

§ 10 Tiedoksi annettavat asiat .......................................................................................................................... 47

Liite: Matkaraportti 29.-31.10. ja 3.-5.12.2018 Lauttamäki ...................................................................... 48

Liite: Matkaraportti 7.-9.1.2019 Lauttamäki, Palhus ................................................................................ 72

§ 11 Kokouksen päättäminen ........................................................................................................................... 74

§ -1, MH 21.1.2019 10:00 Sivu 1

Maakuntahallitus Esityslista 1/2018

KOKOUSAIKA 21.01.2019 klo 10.00KOKOUSPAIKKA MaakuntataloASIAT

SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj.Achrén UllaAlatalo Juuso, 1. vpj.Andersson JaninaEk-Marjamäki TeijaEloranta Eeva-JohannaHeinonen MarkoHuovinen PenttiKiviranta EskoKurvinen Jani, 2. vpj.Lang EijaLehtinen RiittaLindqvist EmmaNieminen TomiNummentalo JuhaniPerho TiinaPilpola JuhaniRautanen HannuVirolainen Anne-Mari

Aaltonen NikoRinne TarjaHamunen IlkkaRatilainen NiinaVuola HannaJori TalvikkiTurpeinen JuhanaRantasaari JuhaRantala JukkaHalkilahti JaakkoVälke OlliKarnisto-Toivonen SaijaVallavuori KaisaRasi JarmoMaavirta PiaMäki-Punto-Ristanen TarjaHeikkilä LauriLindberg MarkoVanhanen Juha

ESITTELIJÄ Häkämies Kari MaakuntajohtajaPÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Hallintojohtaja

MUUT SAAPUVILLAOLLEET

Myllymäki PekkaSjölund JanneSiren Saara-SofiaAndersson Li

Mv:n puheenjohtajaMv:n I varapuheenjohtajaMv:n II varapuheenjohtajaMv:n III varapuheenjohtaja

KUTSUTTUINAASIANTUNTIJOINA

Leskinen RiikkaNuotio TarjaParpo AnttiSaarento HeikkiVirtanen JanneStjernberg KirsiÄijö Kaisa

ToimialapäällikköAluekehitysjohtajaSote- ja muutosjohtajaSuunnittelujohtajaEdunvalvontajohtajaViestintäpäällikköMaakuntauudistuksen vastuuvalmistelija

LAILLISUUS JAPÄÄTÖSVALTAISUUS

Asia 1

PÖYTÄKIRJANTARKASTUSTAPA

Asia 2

ALLEKIRJOITUKSET

Ilkka Kanervapuheenjohtaja

Petra Määttänensihteeri

PÖYTÄKIRJANTARKASTUS

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi.

Maakuntavirasto

PÖYTÄKIRJA ON OLLUTYLEISESTI NÄHTÄVÄNÄLIITON VERKKOSIVUILLA

Maakuntavirasto

Todistaa Hallintojohtaja

§ -1, MH 21.1.2019 10:00 Sivu 2

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 15.1.2019. Maakuntahallituksenjäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistu-vat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenensijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille.

Kuntalain 103 §:n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kunenemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.

Kuntalain 64 §:n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädettymainitussa kuntalain pykälässä.

Valmistelija PM/mk

Maakuntajohtajan ehdotus

Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista.

Päätös

§ 1, MH 21.1.2019 10:00 Sivu 3

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN

Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 § mukaan: ”Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan joh-dolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöy-täkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimie-limen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.”

Maakuntahallitus (mh 23.1.2009 § 31) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireel-lisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytä-kirjaan kyseisen pykälän kohdalle.

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 § 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisestiseuraavasti:

1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen ko-kouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten.

2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksy-misestään.

3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjantarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallin-tosihteerille.

4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtajaallekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 §:n mukaisesti.

Valmistelija PM/HM


Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Esko Kivirannan ja Jani Kurvisen.

Päätös

Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246, [email protected]

§ 2, MH 21.1.2019 10:00 Sivu 4

mailto:[email protected]

MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS

Asia Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus.

Valmistelija KH/ml


Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

Päätös

§ 3, MH 21.1.2019 10:00 Sivu 5

MAAKUNTA- JA SOTEUUDISTUKSEN AJANKOHTAINEN KATSAUS

Asia Sote-muutosjohtaja Antti Parpo ja maakuntauudistuksen vastuuvalmistelija Kaisa Äijö esittävätmaakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaisen katsauksen.


Maakuntahallitus merkitsee maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

Päätös

Lisätietoja Sote-muutosjohtaja Antti Parpo, p. 040 642 8682, [email protected],maakuntauudistuksen vastuuvalmistelija Kaisa Äijö, p. 044 030 4071, [email protected]

§ 4, MH 21.1.2019 10:00 Sivu 6


VARSINAIS-SUOMEN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

Asia Varsinais-Suomen maakuntahallitus kävi joulukuun kokouksessaan lähetekeskustelun maakunnantavoitteista seuraavaan maan hallitusohjelmaan. Varsinais-Suomen tavoitteet muodostuvat neljäs-tä ajankohtaisesta teemasta. Tavoitteena on tukea positiivista rakennemuutosta ja työllisyydenkasvua, parantaa maakunnan saavutettavuutta ja vähentää liikenteen päästöjä, kohentaa Itämerentilaa ja edistää kestävää kasvua sekä alueen kilpailukykyä. Ilmastonmuutoksen hillintä on tärkeäs-sä roolissa tavoitteistossa ja poikkileikkaa usean teeman. Kaikki kokonaisuudet palvelevat Varsi-nais-Suomen lisäksi koko Suomen etua.

Oheismateriaali: Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteet

Valmistelija JV/MR-L/hm


1. Maakuntahallitus päättää hyväksyä

Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteet neljästä teemasta:

Osaavan työvoiman saatavuus / positiivinen rakennemuutos

Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos ja työllisyyden kasvu edellyttävät osaavaa työvoi-maa. Työvoiman tarve kasvaa ja laajentuu alueella teollisuudesta palveluihin. Vientialojen vahvis-tumisen kautta kasvunäkymät yltävät pitkälle. Hallituksen tulee huolehtia kasvuun tarvittavan osaa-van työvoiman saatavuudesta resursoimalla lisää koulutukseen ja reagoimalla työelämän osaamis-tarpeisiin sekä vahvistaa koulutuksen uudistumiskykyä työelämän murroksessa. Varsinais-Suomessa tekniikan alaa tulee vahvistaa koko koulutuspolulla. Työvoiman liikkumiseen ja muutta-jille suunnattuihin palveluihin sekä kansainvälisten osaajien houkutteluun tulee panostaa ja työpe-räistä maahanmuuttoa edistää.

Saavutettavuus / Tunnin juna

Liikkumisen sujuvuus edellyttää alueellisen saavutettavuuden parantamista ja tavaraliikenteenmerkittävien pullonkaulojen poistamista. Liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä tulee leikatapanostamalla lähes päästöttömään raideliikenteeseen. Nopein ilmastoteko on toteuttaa Turun jaHelsingin välinen Tunnin juna, jonka suunnittelu on maan kaikista raidehankkeista pisimmällä.Työvoiman liikkuminen nopealla junayhteydellä mahdollistaa 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäynti-alueen ja moninkertaisia hyötyjä kansantaloudelle. EU-rahan parempi hyödyntäminen liikenteessäja uusiin rahoitusmalleihin tarttuminen on välttämätön liikenteen korjausvelan kasvaessa. Onnistu-neet joukkoliikenneratkaisut sekä toisaalta maaseudun ja saariston liikenneyhteyksien turvaaminenovat maakunnan kehityksen elinehtoja.

Kestävä elinympäristö / Itämeri

Itämeren ja Saaristomeren tilan parantaminen edellyttävät vesiensuojelutoimenpiteiden uudelleen-kohdentamista rannikkoalueille ja uusia tehokkaampia välineitä valumien vähentämiseksi. Lain-säädännöllä ja taloudellisilla ohjauskeinoilla tulee edistää kiertotalouden kehittymistä, materiaalienuudelleenkäyttöä ja toimivien raaka-ainemarkkinoiden syntymistä. Hallituksen tulee päätöksenteol-laan edistää kestävää kasvua, tukea innovatiivisten energiaratkaisujen syntyä ja vauhdittaa niidenkäyttöönottoa.

Elinvoima ja kilpailukyky / kasvukolmio

Maailma muuttuu ennennäkemättömän nopeasti, jolloin kilpailukykymme riippuu siitä, miten jatku-vaan muutokseen vastaamme. Hallituksen tulee kohdistaa kasvupanoksia ja kehittää ruuantuotan-toa ja sen uudistumista Etelä-Suomessa, jossa edellytykset ovat maan suotuisimmat. Päätöksen-

§ 5, MH 21.1.2019 10:00 Sivu 7

teon tulee edistää kaupunkiseutujen yhteen kytkemistä tuottavuuden ja työllisyyden kasvatta-miseksi. Tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen panostaminen mahdollistavat kestävän kasvun jakotimaisia korkean teknologian vientituotteita. Hallituksen on tuettava datatalouden edellyttämääkokeilukulttuuria, edistettävä digitalisaatiota, ekosysteemien syntymistä ja tekoälyn hyödyntämistä.

2. merkitä tiedoksi tarkentavan Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteiston.

Päätös

Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950, [email protected] Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429,[email protected]

§ 5, MH 21.1.2019 10:00 Sivu 8



1

VARSINAIS‐SUOMEN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

Osaavan työvoiman saatavuusPOSITIIVINEN RAKENNEMUUTOS

SaavutettavuusTUNNIN JUNA

Kestävä elinympäristö ITÄMERI

Elinvoima ja kilpailukykyKASVUKOLMIO

Sivu 9§ 5, MH 21.1.2019 10:00 / Liite: Varsinais-Suomen HO tavoitteet mkh.pptx

2

Osaavan työvoiman saatavuusPOSITIIVINEN RAKENNEMUUTOS

Varsinais‐Suomen positiivinen rakennemuutos ja työllisyyden kasvu edellyttävät osaavaatyövoimaa. Työvoiman tarve kasvaa ja laajentuu alueella teollisuudesta palveluihin.Vientialojen vahvistumisen kautta kasvunäkymät yltävät pitkälle. Hallituksen tuleehuolehtia kasvuun tarvittavan osaavan työvoiman saatavuudesta resursoimalla lisääkoulutukseen ja reagoimalla työelämän osaamistarpeisiin sekä vahvistaa koulutuksenuudistumiskykyä työelämän murroksessa. Varsinais‐Suomessa tekniikan alaa tuleevahvistaa koko koulutuspolulla. Työvoiman liikkumiseen ja muuttajille suunnattuihinpalveluihin sekä kansainvälisten osaajien houkutteluun tulee panostaa ja työperäistämaahanmuuttoa edistää.

SaavutettavuusTUNNIN JUNA

Liikkumisen sujuvuus edellyttää alueellisen saavutettavuuden parantamista ja tavaraliikenteenmerkittävien pullonkaulojen poistamista. Liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä tuleeleikata panostamalla lähes päästöttömään raideliikenteeseen. Nopein ilmastoteko on toteuttaaTurun ja Helsingin välinen Tunnin juna, jonka suunnittelu on maan kaikista raidehankkeistapisimmällä. Työvoiman liikkuminen nopealla junayhteydellä mahdollistaa 1,5 miljoonan ihmisentyössäkäyntialueen ja moninkertaisia hyötyjä kansantaloudelle. EU‐rahan parempihyödyntäminen liikenteessä ja uusiin rahoitusmalleihin tarttuminen on välttämätön liikenteenkorjausvelan kasvaessa. Onnistuneet joukkoliikenneratkaisut sekä toisaalta maaseudun jasaariston liikenneyhteyksien turvaaminen ovat maakunnan kehityksen elinehtoja.


3

Kestävä elinympäristö ITÄMERI

Itämeren ja Saaristomeren tilan parantaminen edellyttävätvesiensuojelutoimenpiteiden uudelleenkohdentamista rannikkoalueille ja uusiatehokkaampia välineitä valumien vähentämiseksi. Lainsäädännöllä ja taloudellisillaohjauskeinoilla tulee edistää kiertotalouden kehittymistä, materiaalienuudelleenkäyttöä ja toimivien raaka‐ainemarkkinoiden syntymistä. Hallituksen tuleepäätöksenteollaan edistää kestävää kasvua, tukea innovatiivisten energiaratkaisujensyntyä ja vauhdittaa niiden käyttöönottoa.

Elinvoima ja kilpailukykyKASVUKOLMIO

Maailma muuttuu ennennäkemättömän nopeasti, jolloin kilpailukykymme riippuu siitä, mitenjatkuvaan muutokseen vastaamme. Hallituksen tulee kohdistaa kasvupanoksia ja kehittääruuantuotantoa ja sen uudistumista Etelä‐Suomessa, jossa edellytykset ovat maansuotuisimmat. Päätöksenteon tulee edistää kaupunkiseutujen yhteenkytkemistä tuottavuudenja työllisyyden kasvattamiseksi. Tutkimus‐ ja innovaatiorahoitukseen panostaminenmahdollistavat kestävän kasvun ja kotimaisia korkean teknologian vientituotteita. Hallituksenon tuettava datatalouden edellyttämää kokeilukulttuuria, edistettävä digitalisaatiota,ekosysteemien syntymistä ja tekoälyn hyödyntämistä.


4

Osaavan työvoiman saatavuus

DI‐koulutusoikeuden laajentaminen

Ammatillisten osaajien saatavuuden varmistaminen

Korkeakoulujen täsmä‐ ja muuntokoulutuksien jatkaminen

Tutkintoon johtavan koulutuksen joustavoittaminen

Peruskoulun lukutaidon ja matematiikan opetuksen lisääminen

Ammatillista työvoimakoulutusta työmarkkinoiden tarpeita ennakoiden

Työperäisen maahanmuuton edistäminen

Asumisratkaisujen tukeminen

Saavutettavuus

Tunnin junan rakentamispäätös

Turun kehätien nelikaistaistaminen

Paikallisjunaliikenteen aloittaminen

Joukkoliikenteen kehittäminen

Kaupunkiseutujen kävelyn ja pyöräilyn tukeminen

Valtatie 8 kehittäminen

Toijalan radan kehittäminen

Valtatie 9 parantaminen

Perusväylänpidon lisärahoitus

Paraisten väylän rakentaminen

Salon Itäisen ohitustien jatkaminen

Kestävä elinympäristö

Itämeren tilan parantaminen maa‐ ja metsätalouden valumia vähentämällä

Virkistysalueiden tukeminen

Hiilinielujen turvaaminen

Kiertotalouden edistäminen

Hiilineutraaliuuteen varautuminen energiantuotannossa

Elinvoimaisuus ja kilpailukyky

Etelä‐Suomen kasvukolmion rakentaminen

Seutukaupunkien merkityksen tunnistaminen

Maatalouselinkeinon turvaaminen ja uudistumiskyvyn tukeminen

Sininen kasvu

Satamien kilpailukyky

Turun lentokentän kilpailukyky

Digitalisaation edistäminen

Koulutuksen TKI‐alustojen vahvistaminen


5

• DI‐koulutusoikeuden laajentaminen

Teknologiateollisuuden diplomi‐insinööritarpeeseen on vastattava järjestämällä laajamittainen DI‐koulutus Varsinais‐Suomessa. Tunnistettava tekniikan korkeakoulutuksen sijainnin merkitys valmistuvien sijoittumiseen.

• Ammatillisten osaajien saatavuuden varmistaminen

Ammatillisen koulutuksen opettajamäärän lisääminen. Järjestämisluvan saamisen nopeuttaminen ja byrokratian keventäminen oppilaitosten reagointikyvyn parantamiseksi. Valtionosuuksien lisääminen ja hankkeiden vähentäminen.

• Korkeakoulujen täsmä‐ ja muuntokoulutuksien jatkaminen

Insinööri‐ ja diplomi‐insinööritutkintoon tähtäävien täsmä‐ ja muuntokoulutuksien jatkaminen ja rahoittaminen.

• Tutkintoon johtavan koulutuksen joustavoittaminen

Kaikkien opintojen tutkintoon hyväksiluettavuuden mahdollistaminen.

• Peruskoulun lukutaidon ja matematiikan opetuksen lisääminen

Poikien syrjäytymiskehitykseen puututtava ja erilaiset oppimistavat huomioitava. Erityisesti lukutaidon ja matematiikan opetusta on vahvistettava.


• Ammatillista työvoimakoulutusta työmarkkinoiden tarpeita ennakoidenTyömarkkinoiden kehitykseen ja rakennemuutoksiin reagoitava joustavasti ja ennakoiden. Päätösvalta työvoima‐, rekrytointi‐, jatko‐ ja täydennyskoulutuksista siirrettävä alueille.

• Työperäisen maahanmuuton edistäminen

Työperäistä maahanmuuttoa edistettävä työmarkkinoiden osaamisvajeen ja rekrytointihaasteiden helpottamiseksi. Lupaprosessien lyhentäminen ja muuttaminen kaksivaiheisesta yksivaiheiseksi sekä saatavuusharkinnasta luopuminen. Maahanmuuttajien kotouttamisen osaksi ammatillisen pätevyyden hankkiminen.

• Asumisratkaisujen tukeminen

Rakentamista tulee vauhdittaa norminpurulla, prosesseja helpottamalla sekä vuokra‐asuntotuotannon tukemisella. Työvoiman liikkuvuuden tukeminen asumiseen liittyvillä kannustimilla, helpottamalla monipaikkaista asumista, edistämällä paikkariippumattoman työn tekemistä sekä erilaisilla verotusratkaisuilla.



6

• Tunnin junan rakentamispäätös

Tunnin juna yhdistää 1,5 miljoonaa suomalaista samalle työssäkäyntialueelle. Radan rakentamisesta tarvitaan päätös 2019 hallitusneuvotteluissa, jotta liikennöinti voi alkaa 2020‐luvulla.

• Turun kehätien nelikaistaistaminenTurun kehätien liikennemäärät tavara‐ ja henkilöliikenteessä kasvavat pullonkaulaksi. Kehätien II vaiheen toimenpiteet käynnistettävä.

• Paikallisjunaliikenteen aloittaminen

Alueellisen junaliikenteen hyödyntäminen työvoiman liikuttamisessa ja kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden vahvistamisessa.

• Joukkoliikenteen kehittäminen

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisun valtiontuki sekä seudullisen joukkoliikenteen runkolinjaston ja syöttöliikenteen kehittäminen. Joukkoliikennetukien kehittäminen ja uusien liikenteen palveluiden mahdollistaminen erilaisilla alueilla.

• Kaupunkiseutujen kävelyn ja pyöräilyn tukeminen

Kävelyn ja pyöräilyn tukeminen valtion ja kuntien tie‐ ja katuverkolla.

Saavutettavuus

• Valtatien 8 kehittäminen

Laitilan eritasoliittymä ja Turku–Pori välin nelikaistaistaminen.

• Toijalan radan kehittäminen

Elinkeinoelämän tavaraliikenteen raideyhteyden parantaminen ja sujuvuus.

• Valtatien 9 parantaminen

Elinkeinoelämän kuljetuksille tärkeän valtatie 9 turvallisuutta parantavien toimenpiteiden käynnistäminen.

• Perusväylänpidon lisärahoitus

Liikenteen korjausvelan vähentäminen Varsinais‐Suomessa perusväylänpidon rahoitusta lisäämällä. Saaristoliikenteen riittävän rahoituksen turvaaminen.

• Paraisten väylän rakentaminen

Kirjalansalmen ja Hessundin siltojen korvausinvestoinnit yhdessä Kaarinan läntisen ohikulkutien toteuttamisen kanssa turvaavat Paraisten suurteollisuuden kuljetukset.

• Salon Itäisen ohitustien jatkaminen

Elinkeinoelämän yhteyksiä parantavan kehätien 2. vaiheen toteuttaminen.

Saavutettavuus


7

• Itämeren tilan parantaminen maa‐ ja metsätalouden valumia vähentämälläMaatalouden vesiensuojelutoimenpiteet kohdistettava eniten kuormitusriskiä aiheuttaville alueille; Suomenlahden, Saaristomeren ja osin Selkämeren rannikkoalueille. Ympäristökorvausten piiriin uusia tehokkaita välineitä maanparannukseen ja valumien vähentämiseen (mm. kaksitasouomat, kipsi, rakennekalkki ja ravinnekuidut). Kierrätyslannoitteiden käytön edistäminen sekoitevelvoitteen käyttöönotolla. Metsätalouden ojitusmäärien minimointi, jatkuva metsänkasvatus ja suojavyöhykkeet vesistöjen äärellä.

• Virkistysalueiden tukeminen

Metsähallituksen resursointi kansallispuistojen riittävässä ylläpidossa on turvattava korjausvelkaa vähentämällä. Uusia kohteita rahoitettu investointeina, mutta pysyvä hoitorahoitus puuttuu. Metsähallituksen vastuulla on kansallispuistot ja Museovirastolta siirtyneitä historiakohteita.

• Hiilinielujen turvaaminen

Hiilinielut tulee turvata ja luonnon monimuotoisuutta tukea luonnon sopeutumiskyvyn vahvistamiseksi. Hiilinielujen määrittämisestä ja turvaamisesta tulee tuottaa keskitetysti tietoa.


• Kiertotalouden edistäminen

Kiertotalouden investointituen ja julkisten hankintojen valtion riskitukirahoituksen luominen tukemaan vastuullisia investointeja (mm. tekstiilikierrätyslaitos). Lainsäädäntö tukemaan kiertotalouden kehittymistä. Lisättävä ja avattava tietoa materiaalivirroista, ja yhteistyön lisääminen alan eri toimijoiden kesken. Edistettävä digitaalisten markkinapaikkojen luomista materiaalivirroille. SYKE, LUKE, Tilastokeskus ym. viranomaiset tuottamaan aluetasoista tietoa ilmastovaikutuksista toimenpiteiden kohdentamiseksi. Julkisten hankintojen strategisen osaamisen vahvistaminen. Energia‐ ja jätevesineuvonnan jatkaminen ja kehittäminen, jotta voidaan käytännön toimenpiteissä löytää ratkaisuja vastata ilmastonmuutoksen ja ravinnekierrätyksen haasteisiin.

• Hiilineutraaliuuteen varautuminen energiantuotannossa

Hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumisen vauhdittamisen tukeminen. Varmistetaan tuki biokaasun jakeluverkoston laajentamiseen. Kehitetään sivuvirtoja hyödyntävän biokaasun pientuotannon houkuttelevuutta.



8

• Etelä‐Suomen kasvukolmion rakentaminen

Maan elinvoimaisuus ja kilpailukyky edellyttää osaamiskeskusten kytkemistä toisiinsa. Turku‐Helsinki‐Tampere kasvukolmio synnyttää Pohjoismaiden suurimman yhtenäisen työssäkäyntialueen ja vetää puoleensa kansainvälisiä investointeja.

• Seutukaupunkien merkityksen tunnistaminen

Monimuotoiseen kaupunkipolitiikkaan panostaminen. Ammatillisen koulutuksen jalkauttaminen ja digiratkaisujen kehittäminen osaamisen vahvistamiseksi. Seutukaupunkien tunnistaminen arjen palvelujen ja valtion lähitoimipisteiden sijoittamispaikkana.

• Maatalouselinkeinon turvaaminen ja uudistumiskyvyn tukeminen

Suomen tulee kilpailukykyisen ruuantuotannon varmistamiseksi ja ilmastonmuutokseen varautumiseksi uudistaa maatalouspolitiikkaansa ja vahvistaa maataloustuotannon edellytyksiä alueilla, jossa sille on suotuisimmat olosuhteet (EU:ssa Etelä‐Suomen maatalouden kansallisen tuen jatko tai artiklan 142 laajentaminen). Maatalouden uudistumiskyvystä huolehtiminen ja ilmastomuutoksen ennakointi (mm. viljelylajikkeiden vaihtelevuus ja monipuolisuus).

Elinvoima ja kilpailukyky

• Sininen kasvu

Merialan älykkään ja innovatiivisen kasvun tukeminen. Business Finlandin alle sinisen kasvun/älykkään erikoistumisen rahoitusohjelma. Valtakunnallisen merialan kasvuohjelman laatiminen. Hallitusohjelmaan kirjataan merituulivoimatavoite.

• Satamien kilpailukyky

Satamien kilpailukyvyn turvaamiseksi luotsauksen ja merenkulun maksuperusteita muutettava. Luotsauksen osalta valtion käytettävä omistajaohjausta yhtiöönsä.

• Turun lentokentän kilpailukyky

Verkostoperiaatteen noudattaminen ja maakuntakenttien toimintaedellytysten ylläpitäminen.

• Digitalisaation ja dataliikenteen edistäminen

Digitaalisen kehityksen ja dataperusteisen liiketoiminnan tukeminen sekä talouden uudistumiskykyisyyden edistäminen (mm. liikenteen sähköiset palvelut, MaaS)

• Koulutuksen TKI‐alustojen vahvistaminen

Elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteisten ekosysteemien vahvistaminen

Elinvoima ja kilpailukyky


VARSINAIS-SUOMEN LIITON VIESTINNÄN LINJAUKSET 2019 - 2020

Asia Varsinais-Suomen liiton viestintää ohjaava viestinnän linjaukset -asiakirja on päivitetty. Asiakirjasisältää liiton viestinnän tavoitteet ja perusviestit, kohderyhmät, kanavat, viestinnän vastuut, sekäviestinnän toimintaympäristöön, kehittämiseen, mittaamiseen ja seurantaan liittyviä näkökulmia.Päivityksessä on huomioitu asiantuntijaviestinnän merkitys ja rooli osana organisaation viestintäälisäämällä tähän liittyvää käytännön ohjeistusta sekä mm. kriisiviestinnän periaatteet ja sosiaalisenmedian linjaukset.

Oheismateriaali: Varsinais-Suomen viestinnän linjaukset 2019 - 2020

Valmistelija JV/KS


Maakuntahallitus merkitsee Varsinais-Suomen liiton viestinnän linjaukset 2019 - 2020 tiedoksi.

Päätös

Lisätietoja Viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p. 040 551 3120, [email protected]

HALL: 2/2019§ 6, MH 21.1.2019 10:00 Sivu 17


VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

VARSINAIS-SUOMEN LIITON VIESTINNÄN LINJAUKSET

2019 - 2020

VARSINAIS-SUOMEN LIITTOEGENTLIGA FINLANDS FÖRBUNDREGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Sivu 18§ 6, MH 21.1.2019 10:00 / Liite: Viestintäsuunnitelma


VARSINAIS-SUOMEN LIITON VIESTINNÄN TAVOITEET JA PERUSVIESTIT

Viestinnän tehtävänä on tukea liiton strategian ja vision toteumista.

YDINVIESTIT:

”Ei meil mittä maakunta-asiantuntijoi olis? Tietoa, osaamista, uskallusta ja ideoita varsinaissuomalaisella erinomaisuudella”

Varsinais-Suomen liitto on:

• monipuolinen kumppani, kokoaja ja maakunnan kehittäjä• tasapuolisesti koko maakunnan käytettävissä

Liiton viestintä perustuu ajantasaiseen ja tarkkaan tietoon. Tekemämme tietoviestintä toimii myös päätöksenteon tukena. Meillä on parhaat alueen suunnittelun ja kehittämisen asiantunti-jat.

Yhdessä kumppanuusfoorumin ja hankesivustojemme kanssa olemme ikkunasi maakunnalli-seen yhteistyöhön. Teemme maakuntaa ja sen kärkiteemoja tunnetuiksi myös muualla, sekä kansallisesti että kansainvälisesti.



TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

Viestinnän kenttä on jatkuvasti ja nopeasti muuttuva. Juuri nyt viestinnässä ajankohtaista ovat kasvava monikanavaisuus, some ja digitaalisuus, mobiilikäyttö, videot ja viestinnän visualisoin-ti, asiakaskeskeisyys, viestinnän tarkempi kohdentaminen, palvelumuotoilu, käyttäjätarinat, podcastit. Läpinäkyvyys sekä selkeisiin, perusteltuihin näkemyksiin nojaava viestintä ovat myös entistä tärkeämpiä sosiaalisen mediassa. Työntekijöiden rooli organisaation maineen lähettiläi-nä on jatkuvasti kasvussa.

Liiton toimintaympäristö on ollut haastavassa tilanteessa jo pidempään meneillään olevan sote- ja maakuntauudistuksen ja sen lukuisten eri käänteiden vuoksi. Liitolta odotetaan roolin ottamista useissa maakunnan kehittämisen teemoissa myös tämän uudistusvalmistelun aikana. Sekä osaavan työyhteisömme että yhteistyökumppaniemme kannalta on tärkeää myös viestin-nän keinoin osoittaa, että meillä tehty työ on tärkeää ja jatkuu, olkoon ympärillä minkälainen organisaatiorakenne tahansa. Monissa asioissa juuri maakunnan liitto on se puolueeton ja asiantunteva taho, joka voi koordinoida ja innostaa eri toimijoita maakunnalliseen yhteistyöhön. Maakunta on monessa teemassa luontevan kokoinen toimija, jonka verkostot yltävät yli kunta-rajojen pysyen kuitenkin riittävän alueellisena ja fokusoituneena.

Muutos on mahdollisuus kehittää hyviä yhteistyön muotoja ja ketteriä toimintatapoja sekä kar-sia päällekkäistä tai tehotonta tekemistä. Kehittämistoimille on tarvetta uudistuksen aikatauluis-ta riippumatta. Liiton viestintään liittyy paljon sellaista kehittämistyötä esimerkiksi verkkosivui-hin tai maakunnan brändiin liittyen, joita nyt uudistuksen kynnyksellä on jarruteltu.

Miten sitten viestimme niiden aiheiden jatkosta, jotka eivät ehkä ole siirtymässä uuteen maakuntaan? Nämä ovat aiheita, joita on liiton ja sidosryhmien yhteistyöllä saatettu kehittää pitkäänkin. Meidän tulisi pystyä kertomaan, mitä näille nykyisin hoitamillemme aiheille jatkossa tapahtuu, tai ainakin, mitä me toivoisimme niille tapahtuvan. Muutosorganisaatiolla on kokonaan oma viestintäyksikkönsä. Liiton viestintäpäällikkö osallistuu uudistuksen viestintätyöryhmän työskentelyyn ja myös liiton viestintätiimiä ja asiantuntijoita tarvitaan yhteistyössä, kun tulevan maakunnan verkkopalvelujen sisältöjä aletaan käytännön tasolla suunnitella ja maakunnan brändiä rakentaa. Vastuuta myös esimerkiksi maakuntavaalei-hin liittyvässä viestinnässä on osittain jaettu.



JOHDON VASTUU Viestinnän tehtävä on auttaa johtoa ja koko organisaatiota onnistumaan. Johdon tehtävä on turvata viestinnän resurssit. Johto näyttää koko organisaation toiminnalle suunnan asettamalla sille tavoitteet. Se kertoo avoimesti henkilökunnalle syyt, seuraukset ja perustelut valintojen taustalla. Se myös ottaa huomioon, että viestintä suunnitellaan samanaikaisesti muun toimin-nan kanssa.

Kriisitilanteissa, tai jos olet muuten epävarma, kenellä on oikeus liiton nimissä kommentoida asiaa, tiedustelut ohjataan suoraan joko maakuntajohtajalle, tai jos häntä ei ole mahdollista tavoittaa, hallintojohtajalle.

VIESTINTÄPÄÄLLIKÖN VASTUUViestintäpäällikkö vastaa liiton viestinnän suunnittelusta ja koordinoinnista johdon ja asian-tuntijoiden kanssa yhteistyössä. Hän vastaa organisaation viestintäkanavista sekä viestinnän seurannasta, arvioinnista ja kehittämisestä. Lisäksi hän toimii sisäisenä konsulttina viestintään liittyvissä kysymyksissä.

VIESTINTÄTIIMIN TEHTÄVÄTViestintätiimin tehtävänä on nykyaikaisen, monikanavaisen, avoimen ja vuorovaikutteisen vies-tinnän toteuttaminen ja kehittäminen Varsinais-Suomen liitossa. Tiimissä on edustajia jokaisesta liiton alaisesta organisaatiosta ja vastuualueelta. Tiimi tehtävänä on vertaistuki, tiedonvaihto, viestinnällinen yhteistyö ja viestinnän kehittäminen. Tiimi voi järjestää yhteisiä koulutuksia ja ta-pahtumia sekä hankkia yhteisiä viestinnän työkaluja. Tiimi hyödyntää sisäisessä viestinnässään tehokkaasti esimerkiksi Teams-ympäristöä.

JOKAISEN OMA VASTUUViestintä on myös työyhteisötaito, jota edellytetään jokaiselta liiton työntekijältä. Sisäisen viestinnän ohella asiantuntijaviestinnän rooli etenkin sosiaalisen median kanavissa on jatkuvasti kasvussa. Tämä on tärkeää huomioida, sillä jos todelliset asiantuntijat eivät käy näitä keskustelu-ja, tekee sen joka tapauksessa joku muu, mahdollisesti virheellisin tiedoin. Liiton asiantuntijoita kannustetaan käymään keskustelua edustamistaan aiheista sosiaalisen median kanavissa. Jo-kaisen työyhteisön jäsenen on hyvä myös muistaa, että tietoa tulee myös itse aktiivisesti hakea, kaikki ei tule annettuna.

VIESTINNÄN VASTUUT



Liiton viestinnän tärkeimmät kohderyhmät ovat:

• media (erityisesti alueellinen)• kansalaiset• kunnat• liiton luottamuselimet• poliittiset päättäjät• alueelliset organisaatiot• oppilaitokset• elinkeinoelämä• järjestöt• kansainväliset yhteistyökumppanit• EU-virkamiehet ja -päättäjät

VIESTINNÄN KOHDERYHMÄT



MAAKUNTAHALLITUKSEN JA -VALTUUSTON TIEDOTTEET Tiedotteet lähetetään medialle ja sidosryhmille Varsinais-Suomessa ja muualla Suomessa sekä suomeksi että ruotsiksi heti kokouksen päätyttyä. Niiden sisältöjä nostetaan esille myös verkko-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

MEDIASUHTEET Varsinais-Suomen liiton mediasuhteisiin kuuluu tapaamisia (säännölliset tapaamiset liiton johtoryhmän ja toimittajien kanssa), tiedotustilaisuuksia sekä aktiivinen mediatiedottaminen suomeksi ja ruotsiksi. Liiton henkilökuntaa on koulutettu avoimen viestinnän ja hyvien media-suhteiden tärkeydestä.

MUU UUTISTIEDOTTAMINEN Liiton aiheista tiedotetaan medialle ja sidosryhmille heti kun uutinen on tuore, yleensä suomek-si ja ruotsiksi. Erillisiä uutiskirjeitä ei laadita.

VERKKOSIVUT Liiton verkkosivut uudistettiin kolmella kielellä vuonna 2016. Verkkosivuille tuotetaan uutisia ja tietoa muun muassa liiton tekemästä alueen kehittämistyöstä, kaavoituksesta, rahoituskana-vista, edunvalvonnasta ja päätöksistä. Verkkosivut toimivat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – englanninkieliset sivut ovat suppeammat, eivätkä vaadi tiheää päivittämistä. Toukokuussa 2018 tehtiin kevyt sähköpostikysely liiton keskeisille sidosryhmille verkkosivujen toimivuudesta samassa yhteydessä, kun uusi Kumppanuusfoorumi-sivusto (maakuntastrategian työkalu ja ikkuna maakunnan verkostoihin) esiteltiin ja siitä kerättiin palautetta. Tarvetta olisi panostaa teemojen löydettävyyteen, esteettömyyteen sekä sivujen ilmeen raikastamiseen ja visuaalisuu-den lisäämiseen sivustolla.

SOSIAALINEN MEDIA Liitto toimii aktiivisesti Facebookissa ja Twitterissä. Uutisoimme liiton ja sen luottamushallinnon tekemästä työstä ja päätöksistä sekä tapahtumista. Luomme sosiaalisen median verkostoa ja tarjoamme vuoro-vaikutusmahdollisuuksia. Hyödynnämme some-kanavia myös edunvalvonta-työssä. Sosiaalisen median kautta liiton aiheet tehdään kansalaisille tutuiksi helposti lähestyttä-vällä ja visuaalisella otteella. Rajoitetummin käytössä ovat liiton kanavat palveluissa LinkedIn ja YouTube sekä kuvapalvelu Flickr.

VIESTINTÄKANAVAT



VIDEOT Videoiden suosio kasvaa edelleen ja videoviestintää kannattaa myös jatkossa hyödyntää. Liitos-sa on aiemmin tuotettu maakuntaa markkinoivat, englanninkieliset videot Southwest Finland We can do it, Southwest Finland National Parks sekä Kuhankuono. Videoiden tekeminen nostaa liiton imagoa ja kiinnostavuutta sekä tukee maakunnan markkinointia myös kansainvälisesti. Sosiaalisen median kanavissa toimivat myös nopeasti ja kevyesti kuvatut mobiilivideot, esimer-kiksi haastattelut ja tunnelmapalat tapahtumista.

BLOGIT Varsinais-Suomen liiton sivuilla on oma blogialusta, jossa sekä liiton työntekijät että ulkopuoli-set sidosryhmiin kuuluvat henkilöt kirjoittavat säännöllisesti maakunnan eri aiheista lyhyesti ja ihmisläheisesti. Blogeja jaetaan myös liiton sosiaalisessa mediassa. Blogin kautta liiton asiantun-tijoilla on mahdollisuus nostaa esiin tärkeitä, ajankohtaisia teemoja ja käydä niistä keskustelua sidosryhmien kanssa.

JULKAISUT Julkaisuja tehdään muun muassa liiton tekemistä selvityksistä sekä virallisista ohjelmista ja suunnitelmista (kuten maakuntakaava ja maakuntastrategia). Viestinnän painopiste on kui-tenkin siirtynyt sosiaaliseen mediaan, videoihin ja muuhun nopeaan ja vuorovaikutteiseen viestintään.

TAPAHTUMAT JA MAAKUNNAN MARKKINOINTI Liitto osallistuu vuosittain erikseen harkittaviin yleisötapahtumiin, kuten Turun kirjamessut tai Paavo Nurmi Games. Tapahtumiin liittyy myös viestintää ja maakunnan markkinointia. Tarkoi-tuksena on tehdä liiton tekemää työtä tutuksi, tavata kansalaisia sekä markkinoida Varsinais-Suomen maakuntaa raikkaalla ja erottuvalla tavalla.

Liiton ja maakunnan markkinointiin kuuluu myös sloganien ja -tuotteiden kehittäminen. Hyvin toteutettu visuaalinen ilme ja ydinviesti jäävät ihmisille mieleen myös tuotteiden kautta.



VISUAALINEN ILME

Liiton visuaalinen ilme on tällä hetkellä muutosvaiheessa. Ennen suurempia muutoksia odote-taan kuitenkin tietoa maakuntauudistuksen toteutumisesta. Tavoitteena on, että kaikissa liiton julkaisuissa, sivupohjissa, tuotteissa sekä verkkokanavissa on yhtenäinen visuaalinen ilme, joka erottaa Varsinais-Suomen liiton muista organisaatioista ja luo uskottavuutta. Liiton graafisesta ilmeestä vastaa graafinen suunnittelija.



VIESTINNÄN MITTARIT JA SEURANTA

Liiton ja sen tärkeiden aiheiden medianäkyvyyttä sekä osittain näkyvyyttä sosiaalisessa medias-sa seurataan sähköisen uutisseurannan kautta. Verkkosivujen käyttäjämääriä ja -käyttäytymistä seurataan ensisijaisesti Google Analytics -ohjelman kautta. Sosiaalista mediaa seurataan mm. kommenttien, tykkäämisten ja jakamisten kautta. Tarkastel-laan myös kuinka monta henkilöä liiton julkaisut tavoittavat.

Viestinnän keinot ja kanavat muuttuvat ja kehittyvät niin kovaa vauhtia, että on jatkuvasti syytä seurata ja analysoida myös mittareiden ja seurannan toimivuutta. Lyhyet ja kevyet sähköpos-ti- tai verkkosivu-kyselyt säännöllisin väliajoin keskeisille sidosryhmille voisivat jatkossa olla yksi toimiva tapa seurata sähköisten kanavien toimivuutta. Yleisötapahtumissa saadaan myös tärkeää tietoa liiton tunnettuudesta.



VIESTINNÄN RESURSSIT

Viestinnän resurssit ovat pienet suhteessa viestinnän tarpeisiin ja monimuotoiseen tehtävä-kenttään. Liiton viestinnän resurssit ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 2008 asti, jolloin viestinnästä vastaavan henkilön lisäksi palkattiin graafinen suunnittelija. Tämän jälkeen liiton käytössä olevien viestintämuotojen ja -kanavien kenttä on moninkertaistunut samalla kuin koko liiton toiminta on laajentunut ja monipuolistunut. Viestintäpäällikkö vastaa liiton viestinnästä tukenaan viestintätiimi, jossa kunkin jäsenen päätyö on kuitenkin muuta kuin varsinaisesti liiton viestinnän hoitamista. Graafisen suunnittelijan työpanos jakautuu tällä hetkellä liiton ja uutta maakuntaa valmistelevan muutosorganisaation kesken. Tämä kaikki vaikuttaa osittain viestin-nän systemaattiseen kehittämiseen ja volyymiin. Toisaalta liitossa vallitsee viestintämyönteinen ilmapiiri; mediaa palvellaan hyvin ja nopeasti, sisäinen tiimityöskentely sujuu ja uudistuksiin löytyy kiireenkin keskellä innostusta.

Varsinais-Suomen liiton viestinnän tehtäviin kuuluu: päätöksenteon tuki (kokousvalmistelut, tiedotteet), verkkosivut, blogi, mediasuhteet, tiedotteet, tiedotustilaisuudet, sosiaalinen media (twitter, facebook, linkedin, flickr, youtube), videot, maakunnan markkinointi tapahtumissa, (messut, kampanjat jne), liiton ja maakunnan markkinointiaineisto (esitteet, jakotavarat, ppt-esitykset), viestintään liittyvien koulutusten järjestäminen henkilökunnalle, sekä sisäisen viestinnän kehittäminen yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa.



TYÖYHTEISÖVIESTINTÄ

Varsinais-Suomen liitto palvelee kuntia ja kuntalaisia viestintäympäristössä, joka muuttuu ja elää jatkuvasti. Odotukset ja toiveet viestinnän suhteen kasvavat. Meiltä toivotaan valppautta ja kykyä vastata yhä ripeämmin. Viestintätiimi ja viestintää tehtävänsä puolesta hoitavat työnte-kijät eivät tähän yksin kykene. Niinpä jokaisella liiton työntekijällä on oikeus ja vastuu kertoa avoimesti työnsä tuloksista, työtä koskevista päätöksistä sekä siitä, miten kansalaiset ja yhteis-työtahot voivat vaikuttaa valmisteluun.

Viestintä on osa johtamista ja johtaminen on viestintää. Varsinais-Suomen liiton johto on avain-asemassa sisäisen tiedon levittämisessä koko henkilöstölle. Ulkoisen ja sisäisen viestinnän tulee myös olla linjassa keskenään. Viestintäpäällikkö osallistuu johtoryhmän kokouksiin. Johtoryh-mässä on mukana myös henkilöstön edustaja.

Sisäinen viestintä pyritään uusien välineiden avulla hoitamaan aiempaa tehokkaammin, reaaliaikaisemmin ja vuorovaikutteisemmin. Jokaisella liiton työntekijällä on vastuu sekä jakaa omaa työtään koskevaa tietoa näissä kanavissa että itse aktiivisesti hakea tietoa ja seurata ka-navia. Viestintäpäällikkö informoi henkilökuntaa viestintää ja markkinointia koskevista asioista. Kahviossa voi myös pitää epävirallisia ”kahvi-infoja”, joissa kerrotaan kollegoille ajankohtaisista aiheista ja hankkeista.



KRIISIVIESTINTÄ

Ensimmäinen ja tärkein kriisiviestinnän vaihe on tunnistaa potentiaalit kriiseille ja eliminoida ne – tällöin kriisiviestintää ei varsinaisesti tarvitakaan. On siis hyvä kuvitella pahin mahdollinen skenaario siitä, mitä voisi tapahtua ja tämän jälkeen pohtia, miten kyseisen tilanteen syntymi-nen voitaisiin kokonaan välttää.

Kriiseihin varautumisesta vastaa johto. Ennakkoon tulee pohtia ja sopia seuraavista asioista:

• Miten johtoryhmä saadaan tarvittaessa nopeasti koolle ja miten sidosryhmiä informoidaan. Perusperiaatteena kriisitilanteessa liitossa kaikki tiedustelut ohjataan suoraan joko maakuntajohtajalle tai jos häntä ei ole mahdollista tavoittaa, hallintojohtajalle. • Nimetään tiedotusvastaava sekä asiantuntijat ja heidän varahenkilönsä, jotka eri teemoissa tulisi tavoittaa. Mikä on nopein tapa tavoittaa heidät? Mikä on työnjako? Puhelinvaihteelle tulee olla oma ohjeistuksensa. Lisäksi on hyvä olla valmiina puolivalmiit vastaukset, pohjat ja ajantasaiset yhteystiedot. • Mitä verkkosivuille ja someen?

Kriisiviestinnän on oltava paitsi ehdottoman luotettavaa ja totuudenmukaista, myös tavallista nopeampaa ja tehokkaampaa. Varsinais-Suomen liitossa kriisiviestintä liittyy todennäköisimmin mainekriisiin, jossa luottamus liittoa kohtaan heikkenee. Ongelmien ilmaantuessa tilannetta pitää arvioida ulkopuolisin silmin: miltä toiminta näyttää muiden näkökulmasta.

Kriisissä on parasta kertoa avoimesti se, minkä voi kertoa: faktat ja miten prosessi etenee. Perus-viestit kannattaa miettiä mahdollisimman yksinkertaisiksi. Rehellisyys on viestinnän ehdoton lähtökohta. Tietojen puutteet on syytä tunnustaa ja täydentää viestintää heti, kun tietoa on käytettävissä. Salaaminen, kiertely ja valehtelu kostautuvat.

Myös henkilöstö tarvitsee sekä tietoa että tilaa kysymyksille ja keskusteluille. Mitä nopeammin tieto kriisistä välitetään organisaation sisällä, sitä tehokkaammin estetään huhujen paisuminen ja leviäminen sekä turvataan jokaisen mahdollisuus keskittyä omaan työhönsä. Perusviestit on jaettava henkilöstön kanssa. Jos henkilöstö saa tiedon tapahtumista tiedotusvälineiden kautta, on sisäinen kriisiviestintä todennäköisesti epäonnistunut. On varauduttava siihen, että kuka ta-hansa liiton työntekijä voi joutua vastaamaan kansalaisten tai sidosryhmien ihmettelyyn, vaikka tiedottaminen olisikin keskitetty yhdelle tai muutamalla henkilölle.



KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ VIESTINTÄÄN:

(Osa mediaan liittyvistä vinkeistä poimittu sovitusti Pirkanmaan liiton viestinnän linjauksista ”Teemme muutosta yhdessä”)

Kaikessa liiton viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Viranomaisviestintä, kuten luottamuselinten kokoukset, kuulutukset ym. on sävyltään muodollisempaa. Virallinenkin viestintä voi ja sen tulee olla selkeää.

Päivittäis/arkiviestinnässä etenkin sosiaalisessa mediassa ja blogissa käytämme rennompaa ja persoonallisempaa, mutta silti asiallista tyyliä.

Kaksikielisyyden huomioimme viestinnässä niin paljon kuin mahdollista. Kattava kaksikielisyys vaatii kuitenkin myös huomattavaa henkilöresurssia.

Saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota. Selvitetään, miten voidaan parantaa saavutettavuut-ta esimerkiksi nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Liiton tilaisuuksien järjestelyissä huomioi-daan esteettömyys mahdollisimman hyvin (toteutuspaikka, viestintä, opastus, striimausmahdol-lisuus).

Liiton viestinnän yhtenäisyyttä ulospäin kehitetään jatkuvasti. Esimerkkinä, että tietopalvelut ovat tärkeä osa koko liiton toimintaa, Kumppanuusfoorumi on kaikkien asia ja Valonian toiminta linkittyy erottamattomasti osaksi kaikkea muuta maakunnan kehittämistä. Meidän kannattaa olla ylpeitä kaikista niistä toimista ja palveluista, joita liiton organisaation alle kuuluu.



LIITON NETTISIVUT• Viestintäpäällikkö vastaa muodollisesti, viestintätiimi osallistuu • HUOM! Jokaisella vastuualueella ja liiton jokaisella työntekijällä on omalta osaltaan velvollisuus huolehtia siitä, että omaa aihealuetta koskeva tieto nettisivuilla on ajantasaista. Muista myös ruotsinkielisten sivujen ajankohtaisuus. • Kun sinulla on jokin ajankohtainen asia, josta haluat kertoa liiton nettisivuilla, kirjoita pohjateksti itse ja jos mahdollista, etsi tarkoitukseen sopiva kuva (johon sinulla on käyttö- oikeudet). Ota sen jälkeen yhteyttä joko viestintäpäällikköön tai viestintätiimin jäseniin. Myös Tiina ja Kirsi K. auttavat mm. uutisten, uusien sivujen, yhteystietojen ym. päivittämisessä ja ovat nettisivujen käytön paras, tekninen tuki talon sisällä.• Käyttäjätunnuksia joomlaan on mahdollista tehdä lisää tarpeen mukaan, kysy viestintäpäälliköltä.

BLOGILiiton blogiin voivat kirjoittaa sekä omat asiantuntijamme, että sidosryhmiemme edustajat ajan-kohtaisista, maakuntaa koskevista aiheista. Kirjoita napakasti, persoonallisesti ja joskus vaikka myös hieman pilke silmäkulmassa. Blogin merkkimäärä on 2500 sanaa välilyönteineen (noin yksi a4) ja blogin kuvitukseksi tarvitaan 1-3 riittävän korkealaatuista valokuvaa. Lisäksi kirjoittajapro-fiiliin tarvitaan kasvokuva kirjoittajasta. Tarkempi blogiohjeistus löytyy liiton intrasta ja saat sen tarvittaessa myös viestintäpäälliköltä.

MITEN TOIMIN MEDIAN KANSSA?Pidämme liitossa aktiivisesti yllä hyviä suhteita alueen mediaan. Tähän kuuluvat mm. säännölli-set toimittajatapaamiset, juttuvinkit, ja aiheiden taustoitus.

TIEDOTTEETTiedote riittää silloin, kun asia selviää siitä ilman tarvetta kysymyksiin tai selityksiin.

Muista, että uutisessa pitää olla jotakin oikeasti uutta, ajankohtaista, konkreettista ja lukijan/kuulijan näkökulmasta kiinnostavaa kerrottavaa. Tiedotteella pyritään herättämään toimittajan mielenkiinto, ja siihen voidaan poimia muutamia kiinnostavia yksityiskohtia. Ei pitkiä selostuk-sia. Tiedotteen enimmäispituus on yksi liuska. Loppuun merkitään lisätietojen antajat.



Laadi itse ajoissa tiedoteluonnos, käytä liiton kirjepohjaa. Sinä tunnet oman aihealueesi par-haimmin. Pyydä tarvittaessa apua tiedotteen muokkaamiseen.

Kerro viestintäpäällikölle hyvissä ajoin, koska tiedote tulisi lähettää. Liiton viestinnässä pyritään kaksikielisyyteen, tarvittaessa tiedotteen voi lähettää kääntäjälle, mikäli aikataulu sen sallii.

Kaikki liiton nimissä lähtevät tiedotteet viestintäpäällikön kautta, näin varmistetaan, ettei liitosta lähde samana päivänä montaa tärkeää tiedotetta!

TIEDOTUSTILAISUUDETTiedotustilaisuuksia järjestetään nykyään enää harvoin. Toimittajilla ei ole aikaa tulla niihin. 3-5 toimittajaa samaan aikaan paikalla on suuri mediamenestys pääkaupunkiseudun ulkopuolella.Jos tiedotustilaisuus pidetään, kutsu paikalle parhaat asiantuntijat. Mieti, onko kohtuullista tuoda 10 oman organisaation työntekijää – jos on odotettavissa, että paikalle saapuu yksi toimittaja.

Milloin tiedotustilaisuus on syytä järjestää:• Kun mediaväeltä on odotettavissa kysymyksiä, mahdollisesti kiperiäkin.• Kun halutaan näyttää medialle jotain paikalla olevaa. Pelkästään tiedottamisen aihe ei ratkaise.• Kannattaa harkita, onko julkaisun valmistumisen aihe, joka saa toimittajat saapumaan paikalle.• Tiedotustilaisuuden arvoisia tapahtumia ovat avajaiset, vihkiäiset, merkittävän hankkeen aloittaminen, palkinnot ja muut kunnianosoitukset.• Myös liittoa kohdannut merkittävä kielteinen tapahtuma vaatii tiedotustilaisuuden. Tiedotustilaisuuden järjestämisen ohjat ovat tällöin liiton johdolla ja tällöin harkitaan tapauskohtaisesti julkisuuteen menoa.



Mitä tiedotustilaisuuden järjestämisessä on otettava huomioon:• Vältä loppuviikkoa tai päivän reunoja. Paras ajankohta on aamupäivällä klo 10 alkaen, parhaita päiviä maanantai- ja tiistaiaamupäivät. Yli klo 15 meneviin tilaisuuksiin on vaikea saada toimittajia enää paikalle. Silti jos tilanne on erittäin akuutti, tiedotustilaisuus on järjestettävä aina tarvittaessa.• Tilaisuudelle varataan aikaa yksi tunti. Vältä pitkiä kalvosulkeisia. Kaikki välineet ovat tiedotustilaisuudessa samanarvoisia.

Hups, jokin meni vikaan – eli oikaisu- ja korjausoikeus:• Jos julkaistussa uutisessa tai artikkelissa on vääriä tietoja, voidaan neuvotella niiden oikaisemisesta. Niistä on syytä ensin neuvotella ao. toimituksen kanssa. Vastineoikeus on yksityisellä henkilöllä, organisaatiolla oikaisu- ja korjausoikeus.• Poikkeuksellinen tilanne voi syntyä mistä tahansa odottamattomasta tapahtumasta, josta tiedotusvälineet kiinnostuvat – esimerkiksi yleisönosastojutusta. Yleisönosastokirjoitukseen vastaaminen on harkittava erikseen tapaus tapaukselta.• Toimittajan kanssa ei kannata ryhtyä mielipideväittelyyn. Joskus vaikeneminen on paras ratkaisu.• Joskus taas kannattaa ottaa suoraan yhteyttä kirjoittajaan ja joskus kannattaa laatia vastaus. vaikka media on kriittinen, sen ei saa antaa vaikuttaa siihen, miten toimittajia autetaan.

Jos olet epävarma, voit lukea myös Journalistin ohjeet, jotka säätelevät tämän ammattikunnan käyttäytymistä: http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/

TOIMITTAJA SOITTAA…Anna tietoa avoimesti ja aktiivisesti toiminnastasi, työn tuloksista sekä suunnitteilla olevista asioista. • Ole käytettävissä ja auta.• Keskity toimittajan ja yleisön kannalta kiinnostavaan, olennaiseen ja ymmärrettävään.• Jaa ajankohtaista, tarkkaa ja selkeää tietoa.• Puhu kieltä, mitä toimittaja ymmärtää, vältä ammattislangia.• Älä provosoidu.



• Älä välttele aiheita vaan sano tyhjentävästi, miksi et voi tai halua kommentoida jotakin asiaa. Jollet ymmärrä jotakin kysymystä, pyydä lisäselvitystä.• Toimittaja ei välttämättä enää seuraavana päivänä muista nimeäsi. Hän muistaa kuitenkin organisaation, jota edustat. • Ota sinäkin toimittajan nimi ja yhteystiedot muistiin.• Mitä isompi juttu, sitä isompaa pomoa toimittaja yleensä haluaa jututtaa.• Skuupin keksineellä toimittajalla on aiheeseensa etuoikeus, joten älä vinkkaa aiheesta heti muille tiedotusvälineille.

Näin valmistaudut• Ota pieni aikalisä faktojen selvittämiseen.• Kasaa tarvittavat paperit ja muut asiantuntijat.• Jäsennä ajatukset ja mieti perusviestit: mitkä 1-3 asiaa ainakin tulisi saada mediassa läpi.• Varaa rauhallinen tapaamispaikka.

Voit kysyä ennakkoon (käytä tapauskohtaisesti harkintaa)• Mihin juttu tai haastattelu tulee, mikä on asiayhteys?• Mikä on jutun näkökulma ja ketä muita haastatellaan?• Nauhoittaako toimittaja keskustelun?• Voiko kysymykset saada etukäteen?• Saako valmiin jutun tarkistettavaksi?• Milloin juttu tulee ulos?

Jos sinua haastatellaan radioon• Kiinnitä huomiota asioiden ilmaisemiseen (sananvalinnat, puhenopeus, äänenpainot ja –voimakkuus).• Yritä kuulostaa rauhalliselta ja varmalta.• Käytä arkikieltä.



Jos sinua haastatellaan televisioon• Puhu selkeästi ja kiinnitä huomiota myös ulkonäköösi.• Vältä voimakkaita kontrasteja väreissä, valitse hyvin istuvat vaatteet, älä kokeile uutta kampausta. Kiinnitä huomiota koruihin ja silmälaseihin. Asusi tulee tukea keskustelun aihetta ja vakavuuden tasoa.• Muista kehonkieli: olemuksesi, eleesi, ilmeesi ja liikkeesi viestivät koko ajan.• Jos voit valita haastattelupaikan, valitse joko neutraali tai sanomaasi tukeva ympäristö.

Jutun tarkistaminen kannattaa, mutta käytä siinä harkintaa• Sinulla on oikeus omien lausuntojesi tarkistamiseen asiavirheiden korjaamiseksi.• Älä ryhdy kirjoittamaan toimittajan juttua uusiksi. Sen toimittaja muistaa kauan, eikä pyydä sinulta tai mahdollisesti organisaatioltasi juttua uudestaan.• Älä puutu toimittajan kirjoitustyyliin tai muiden haastateltujen sanomisiin.• Tarkistamisesta kannattaa sopia ennakkoon.• Muista oikaisu ja vastine, jos kaikki menee pieleen.

Jos kieltäydyt haastattelusta• Arvioi, mitä kieltäytymisestä seuraa. Toimittaja kysyy joltakin muulta.• Perustele, miksi kieltäydyt. Jos vastaat ”en kommentoi”, se antaa negatiivisen sävyn ja lisää spekulaatioita.• Auta toimittajaa eteenpäin ehdottamalla jotakuta toista haastateltavaksi ja antamalla yhteystiedot.• Muista informoida kyseistä henkilöä tulevasta haastattelusta.

Muista informoida• Esimiestäsi• Viestintää • Kertoa asiasta muillekin kahvihuoneessa



SOSIAALISEN MEDIAN LINJAUKSET

ILOLLA JA YLPEYDELLÄ SOMESSA• Varsinais-Suomen liiton nimissä tehtävästä sosiaalisen median sisällöntuottamisesta ja ulkoisesta viestinnästä vastaa viestintäpäällikkö yhdessä liiton viestintätiimin kanssa.• Liiton työntekijöitä kannustetaan aktiivisuuteen sosiaalisessa mediassa. Näin lisäämme ymmärrystä ja keskustelua liitossa tehtävästä työstä.• Muista tägätä @VSliitto ja käyttää aihetunnuksia #varsinaissuomi #vskumppanuus, niin löydämme postauksesi ja voimme jakaa ne eteenpäin. • Somessa toimii rento tyyli. Ole rohkeasti oma itsesi. Hyödynnä asiantuntijuuttasi, tutustu hyödyllisiin some -verkostoihin, kommentoi ja jaa. • Jos osallistut organisaation toimintaan liittyvään keskusteluun somessa, esittele itsesi ja roolisi. • Osallistu keskusteluun avoimesti ja rakentavasti, vastaa kysymyksiin, kiitä palautteesta ja saata aloittamasi keskustelut loppuun. • Ole selkeä ja ytimekäs ja pidä mielessä edustamamme arvot: kumppanuus ja vuorovaikutteisuus.

MUISTA REILU PELI• Yleiset kohteliaisuussäännöt pätevät somessakin. Arvostetaan toisiamme. Sananvapauteen sisältyy myös vastuu sanomisistasi. Kaiken mitä julkaiset sosiaalisessa mediassa tulee olla kaikenlaisen julkisuuden kestävää.• Olemme jokainen työyhteisömme maineen lähettiläitä. Voit olla mainitsematta työpaikkaa some -profiilissasi, mutta sinut voidaan silti liittää edustamaasi organisaatioon.• Työsopimuslakiin on kirjattu lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan ja velvoite koskee myös vapaa-aikaa. Ole siis lojaali niin työkavereitasi kuin työnantajaasikin kohtaan myös sosiaalisessa mediassa.• Organisaation sisäisistä asioista on hyvä keskustella, mutta vain oman väen kesken.



Liiton yhteydessä toimii useita yksiköitä ja ohjelmia, joilla on omat viestintäkanavansa. Nämä ovat:• Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumi, maakuntastrategian ja -ohjelman toteuttamisen ja verkostojen yhteistyön väline• Lounaistieto, Lounais-Suomen alueellinen tietopalvelu• Europe Direct Varsinais-Suomi, EU-tiedotuspiste• Valonia – kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntijaorganisaatio• Central Baltic 2014 - 2020 –rahoitusohjelma

LIITON YHTEYDESSÄ TOIMIVAT YKSIKÖT JA OHJELMAT


PL 273 (Ratapihankatu 36) | 20101 Turku+358 2 2100 900 | [email protected] | Y – 0922305-9

VARSINAIS-SUOMEN LIITTOEGENTLIGA FINLANDS FÖRBUNDREGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND


MAAKUNTAOHJELMA- JA KUMPPANUUSTYÖ VARSINAIS-SUOMESSA 2018

Asia Varsinais-Suomen maakuntastrategian vision mukaan Varsinais-Suomessa elämisen laatu onparasta, ja menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella.Kumppanuus on toimintatapamme ja vaikuttamismalli. Se on enemmän kuin yhteistyötä: suunnitel-tua, pitkäjänteistä ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista.

Nykyisen maakuntaohjelman 2018 - 2021 ja kumppanuuden työkaluna toimivat kumppanuusver-kostot ja niiden toiminnan kokoava Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumi. Kumppanuusfoorumiverkkosivuineen (www.kumppanuusfoorumi.fi) on ikkuna maakunnalliseen yhteistyöhön ja samallavarsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä. Se tarjoaa kanavan maakunnan kehittämiselle, maa-kunnan toimijoiden näkyvyydelle ja varsinaissuomalaiselle edunvalvonnalle.

Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumilla toimivat 10 verkostoa ovat kaikille avoimia aktiivistentoimijoiden ryhmiä, jotka järjestivät vuoden aikana yli 20 kumppanuustapahtumaa. Näihin kuuluimyös maakuntaohjelmakauden käynnistysseminaari kesäkuussa 2018, johon osallistui noin sataasiantuntijaa maakunnasta.

Vuonna 2018 kumppanuusverkostot kehittivät toimintaansa ja lisäsivät viestintäänsä. Ne tunnistivatmaakuntaohjelman toimenpiteistä omaan teemaansa kuuluvat ja kertovat toiminnastaan näidenedistämiseksi verkkosivuilla. Toimenpiteiden toteutus on hyvässä vauhdissa ja maakuntaohjelman29 toimenpiteestä 20 toimenpiteen toteutus on jo käynnissä vähintään yhdessä verkostossa.

Kumppanuustyöllä on Varsinais-Suomessa vahva tuki. Peräti 89 % vuosittaisen kumppanuusba-rometrikyselyyn vastanneista toimijoista oli vuoden 2018 päättyessä samaa mieltä maakuntastra-tegian vision kanssa. Lisäksi barometriin osallistuneiden arviot siitä, miten maakunnan kehittämi-nen yhteistyöllä ja kumppanuudella edistyy seuraavan kolmen vuoden kuluessa, olivat lähes yk-sinomaan myönteisiä.

Myös Varsinais-Suomen liitto vahvistaa omaa kumppanuustyötään vuoden 2018 lopussa valmistu-neella organisaation sisäisellä kumppanuusoppaalla. Oppaan tarkoitus on lisätä kumppanuustyönnäkyvyyttä maakunnan liiton toiminnassa ja nostaa kumppanuuskäsite taustalla olevasta arvostaaktiivikäyttöön. Sidosryhmille tarkoitettu versio oppaasta on valmisteilla.

Maakuntaohjelma- ja kumppanuustyön vuosikatsaus 2018 on oheismateriaalina.

Valmistelija TN/SML/AV/kk


Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi maakuntaohjelma- ja kumppanuustyön vuosikatsauksen 2018.

Päätös

Lisätietoja Erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761, [email protected] Tarja Nuotio, p. 040 506 3715, [email protected]

ALUEK: 1/2019§ 7, MH 21.1.2019 10:00 Sivu 39

http://www.kumppanuusfoorumi.fi/



MAAKUNTAOHJELMA- JA KUMPPANUUSTYÖ VARSINAIS-SUOMESSA 2018 Vuonna 2014 hyväksytty Varsinais-Suomen maakuntastrategia on kumppanuusstrategia. Strategian vision mukaan Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta, ja menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Kumppanuus on maakuntastrategiatyön toimintatapa ja vaikuttamismalli, joka toteuttaa Varsinais-Suomen arvoja yhteistyöstä, toimijoiden välisestä kunnioituksesta, avoimuudesta ja saavutettavuudesta sekä monen-keskisestä hyödystä. Kumppanuus on suunniteltua ja pitkäjänteistä, tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista. Se on maakunnallisesta näkökulmasta syntyvää toimintaa, joka toteuttaa maakuntastrategiaa, nousee temaattisista kumppanuusverkostoista, rakentaa yhteistyötä ja on avointa kaikille sen teemoista kiin-nostuneille. Sen avulla toteutamme kuntien, oppilaitosten, yritysten, yhdistysten ja maakunnan liiton keski-näisessä yhteistyössä yhteiset tavoitteemme ja maakuntaohjelman 2018-2021 toimenpiteet. Kumppanuuden työkaluna toimivat kumppanuusverkostot ja niiden toiminnan kokoava Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumi. Kumppanuusfoorumi on ikkuna maakunnalliseen yhteistyöhön, toimintatapoihin ja sa-malla varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä. Se tarjoaa kanavan tehdylle työlle, maakunnan kehittämi-selle, maakunnan toimijoille ja varsinaissuomalaiselle edunvalvonnalle. Kuva: Varsinais-Suomen maakuntastrategia toteutuu vuorovaikutuksessa yhdessä sovittujen elementtien pohjalta.

Maakuntaohjelma- ja kumppanuustyön vuosikatsaus maakuntahallitukselle 21.1.2019

Sivu 40§ 7, MH 21.1.2019 10:00 / Liite: Maakuntaohjelma ja kumppanuustyön vuosikatsaus 2018

Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumilla 10 verkostoa toteuttaa maakuntaohjelman 29 toimenpidettä ”Kumppanuuteen vaaditaan pitkäjänteisyyttä.” Keijo Koskinen, BASTU, Turun yliopisto (Varsinainen kumppani -sarja)

Vuonna 2018 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma- ja kumppanuustyötä kehitettiin nostamalla kumppanuus-verkostot työn kärjeksi. Vuoden päättyessä Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumilla oli 10 verkostoa, jotka toteuttavat maakuntaohjelman 29 toimenpidettä. Kumppanuusverkostojen sisältöteemat ovat: matkailu, alueet ja liikenne, kulttuuri, ympäristö, osaaminen ja koulutus, sininen kasvu, luonnonvarat, Itämeren alueen yhteistyö, avoin tieto ja järjestöt. Kumppanuusverkostot käynnistivät vuoden 2018 aikana toimintansa kehittämisen ja ovat osittain järjestäyty-neet uudelleen. Ne ovat tunnistaneet oman teemansa linkitykset maakuntaohjelman 2018-2021 toimenpitei-siin, työstäneet näiden vaatimia konkreettisia toimia, käynnistäneet niitä ja kirjanneet suunnitelmia ja tuloksia kunkin verkoston yhteyshenkilöiden toimesta yhteiseen selainpohjaiseen sovellukseen. Verkostojen työn ta-voite on olla vaikuttavaa, informatiivista, avointa ja läpinäkyvää. Toukokuusta 2018 alkaen kumppanuusverkostot, niiden tavoitteet, yhteyshenkilöt sekä niiden tekemä maa-kuntaohjelmatyö on ollut löydettävissä uusilta kumppanuusfoorumin verkkosivuilta osoitteesta: www.kump-panuusfoorumi.fi .

Toimenpiteiden toteutus ja uusien toimintamallien käyttöönotto on käynnistynyt hyvin ”Hyvä kumppani aavistaa yhteistyön mahdollisuuden.” Tarja Rautiainen, Visit Naantali (Varsinainen kumppani -sarja)

Jokaista maakuntaohjelman toimenpidettä edistetään useassa, parhaimmillaan kymmenessä kumppanuusver-kostossa, jotka ovat työskentelyn osalta eri vaiheissa. Toimenpiteiden toteutus on lähtenyt hyvin käyntiin: kumppanuusverkostot arvioivat, että maakuntaohjelman 29 toimenpiteestä 20 toimenpiteen toteutus on käynnissä vähintään yhdessä verkostossa. Joidenkin toimenpiteiden katsotaan jo vakiintuneen osaksi arkea. Osa toimenpiteistä odottaa kuitenkin vielä toimia, sillä takana on vasta ensimmäinen ohjelmavuosi ja verkos-tojen uuden työskentelytavan sisäänajovaihe. Lisäksi kaikkien kolmen älykkään erikoistumisen painopisteen aktivoiminen osana kumppanuusfoorumin toi-mintaa on käynnistynyt ja kehittyy talven 2019 aikana. Älykkään erikoistumisen verkostot tulevat painottu-maan erityisesti innovaatioiden tukemiseen ja yhteistyön kehittämiseen elinkeinoelämän kanssa. Foorumeilla ja toimenpiteissä mukana olevista lukuisista maakunnan toimijoista on tarjolla lisätietoa kumppanuusfooru-min verkkosivuilla. Kumppanuusverkostojen ensimmäisen vuoden toiminnasta voidaan nostaa esiin muun muassa seuraavia tu-loksia:


NOSTOJA VUODEN 2018 TULOKSISTA: Kumppanuusverkosto Toteuttaa mm. toimenpiteitä (*

Varsinais-Suomi otti vetovastuun ”alueiden manifestista”, joka on eurooppalaisten meriteollisuuden alueiden pyyntö uuden meriteollisuuden strategian saamiseksi EU:ssa.

Itämerifoorumi V2, S2, ÄE

Varsinais-Suomen sinisen kasvun sivut www.sininenkasvu.fi avattiin syksyllä osana Smart Blue Regions -han-ketta, ja merialan yhteistyöryhmä kokoontui kolme kertaa.

Sinisen kasvun verkosto V2, S2, ÄE

Varsinais-Suomen ensimmäinen järjestöyhteistyön tiekartta julkaistiin marraskuussa järjestöfoorumi-tapah-tuman yhteydessä, ja yhteistyön järjestäytymismallien selvitys käynnistyi.

Järjestöfoorumi Y1, Y2

Koulutusorganisaatioiden ja yritysten ennakointiosaamista vahvistava ennakointiakatemiahanke käynnistyi. Osana hanketta rakennetaan tietopalvelu osoitteeseen www.ennakointiakatemia.fi . Työelämän ohjauksen maakunnallinen tiekartta 2025+ valmistui ja työpakettien toteutus käynnistyy alkuvuonna 2019.

Ennakointifoorumi Y3, V5, ÄE

Varsinais-Suomen saariston brändäys -hankkeen valmistelu käynnistyi. Matkailuelinkeinoille suunnattuja di-gitalisaation kehittämistoimia on käynnissä.

Matkailufoorumi S6, S1

Merialuesuunnittelun alueellinen aloitusseminaari - Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa - käynnisti kesällä Varsinais-Suomen suunnittelu- ja kumppanuusprosessin. Rannikon maakuntien välisessä merialuesuunnitte-lun yhteistyössä valmistui Sinisen talouden tilannekuva -selvitys.

Merialuesuunnittelu Y7, ÄE

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan osallistamiseen liittyen järjestettiin viisi eri tapahtumaa, joissa käsiteltiin luonnonarvojen tunnistamista, virkistys- ja matkailuarvoja, biotaloutta, raaka-aineita ja materiaalivirtoja.

Luonnonvarafoorumi Y6, S6, R1

Vuoden aikana toteutettiin ainakin 8 avoimen tiedon käyttöä edistävää hackathonia ja kilpailua, joilla ideoi-tiin ratkaisuja muun muassa tekstiilinkierrätyksen, maatalouden, lähimatkailun ja maahanmuuttajien työl-listymisen haasteisiin.

Avoimen tiedon verkosto R3, R1, V6

Taajamien, palvelujen, liikenteen ja maankäytön vaihemaakuntakaava hyväksyttiin. Valtakunnallisesti mer-kittävien tiehankkeiden suunnitteluvalmius parani monin paikoin, esim. E18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki ja Naantali – Raisio. Enemmän kaikille -kampanja, joka vauhdittaa Tunnin junan toteuttamisen kirjaamista seuraavaan hallitusohjelmaan, käynnistyi. Uusi Turun seudun liikennejärjestelmätyötä tukeva www.kulje.fi -sivusto avattiin.

Suunnittelufoorumi Y6, S3, V2

”Koulujemme lähivedet” -toiminnassa oli mukana yli 80 toteuttajaa ja toiminnan ovat ottaneet omakseen koulujen lisäksi mm. juniorisukeltajat ja Turun henkilöstö ekotukitoiminnassaan. Toimintaa tukee kymmenen toimijan yhteistyöverkosto. ”Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia” -hanke sai EU:n Life IP -rahoituksen ja kuusivuotinen työ käynnistyy vuoden 2019 alusta. www.ymparistonyt.fi/

Ympäristö Nyt V1, R1

Virkistä Dataa! -hankkeen avulla valmistui mittava selvitys maakunnan virkistys- ja retkeilyreiteistä sekä -kohteista avoimeen ja jatkuvasti täydentyvään Virma-paikkatietokantaan. Päätettiin käynnistää vuonna 2019 tietopankin ja maakuntavaltuustoaloitteen pohjalta maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perusta-missuunnittelu yhdessä kuntien kanssa.

Muu VS liiton työ V8, S6

Vaikuttajakoulun kolmas vuosikurssi käynnistyi. Muu VS liiton työ V3, V4

Töihin tänne -kampanjan seuraava vaihe käynnistyi. Muu VS liiton työ V2, ÄE

Avattiin www.kumppanuusfoorumi.fi -verkkosivut ja Varsinais-Suomen liiton kumppanuusopas valmistui. Muu VS liiton työ Y1, S1

*) ks. toimenpiteet tarkemmin maakuntaohjelmasta, esim. osoitteesta https://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toi-minta/maakuntastrategia. ÄE = tukee älykkään erikoistumisen painopisteitä.


Verkostot toimivat aktiivisesti tapahtumissa ja viestintäkanavissa ”Kumppanuus syntyy ennakoimattomissa kohtaamisissa.” Henri Terho, Taiteen edistämiskeskus (Varsinainen kumppani -sarja)

Kumppanuusverkostot järjestivät vuoden aikana useita työkokouksia ja yli 20 kumppanuustapahtumaa, mu-kaan lukien maakuntaohjelmakauden käynnistysseminaarin kesäkuussa 2018, johon osallistui noin sata asian-tuntijaa maakunnasta. Kumppanuustyön tueksi kumppanuusfoorumin verkkosivuilla käynnistyi Varsinainen kumppani -henkilöesit-telysarja, jossa vuoden 2018 aikana esiteltiin 6 henkilöä kumppanuusverkostoista. Sarja jatkuu vuonna 2019. Sarjan avulla annetaan kasvot yhteistyölle ja rakennetaan yhteistä määritelmää kumppanuudesta. Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin verkkosivujen (www.kumppanuusfoorumi.fi) kävijämäärät ovat vielä suhteellisen matalia: elo-joulukuun 2018 aikana sivuilla oli noin 920 eri käyttäjää, joista viidennes on pa-lannut sivuille vähintään kerran, jolloin kaikkineen istuntojen määrä on reilut 1900. Vaikka sivuille on syksyn aikana saatu mielenkiintoisia sisältöjä yhteyshenkilöiden toimesta, voidaan tästä nähdä, että sivujen orgaani-nen tunnettuuden kasvu ei ole riittävää ja sivuston markkinointiin tulee panostaa. Sivuston suppeat kieliver-siot (ruotsi, englanti) julkaistaan talvella 2019 ja tämän jälkeen harkitaan markkinointikampanjaa kohderyh-mille. Varsinais-Suomen liiton sosiaalisen median (Facebook ja Twitter) käyttö kumppanuusviestinnässä on kasvussa ja on lisännyt yhteisen tunnisteen (#vskumppanuus) käyttöä myös muiden toimijoiden puolesta. Vuoden 2018 lopussa julkaistiin Varsinais-Suomen liiton sisäinen kumppanuusopas. Sen tarkoitus on lisätä kumppanuustyön näkyvyyttä maakunnan liiton toiminnassa laajemmin ja nostaa kumppanuuskäsite taustalla olevasta arvosta aktiivikäyttöön. Opas antaa henkilöstölle konkreettisia ohjeita toimintaan. Sidosryhmille tar-koitettu versio oppaasta on valmisteilla.

Kumppanuusbarometri antaa vahvan tuen kumppanuustyölle ”Nykytilanne yhteistyössä on tällä hetkellä paljon parempi kuin moneen vuoteen.” Kumppanuusbarometrin vastaaja

Varsinais-Suomen maakuntastrategissa vahvasti esiin nostettu kumppanuusajattelu saa laajan hyväksynnän maakunnan toimijoiden keskuudessa. Peräti 89 % vuosittaiseen kumppanuusbarometri-kyselyyn vastanneista oli samaa mieltä väittämän ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa. Tuki kumppanuusajattelulle on kasvanut selvästi, sillä maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2014 visiolauseeseen yhtyi vain 68 % vastaajista. Barometriin osallistuneiden arviot siitä, miten maakunnan kehittäminen yhteistyöllä ja kumppanuudella edistyy seuraavan kolmen vuoden kuluessa, olivat lähes yksin-omaan myönteisiä. Vain yksi vastaaja kymmenestä arvioi, että kumppanuusajattelun vetovoima heikkenee lähitulevaisuudessa. Myös Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumia maakuntastrategian päätoimenpiteenä pidettiin oikeansuun-taisena, sillä 78 prosenttia vastaajista piti kumppanuusfoorumia toimivana tapana ja rakenteena kehittää


maakuntaa. Enemmistö vastaajista näki myös, että kumppanuustapaamiset ovat synnyttäneet uusia yhteis-työverkostoja, ideoita ja toimintamalleja. Kumppanuusfoorumin tietoalustat (kumppanuusfoorumi.fi ja lou-naistieto.fi) olivat tuttuja noin 40 % vastaajista. Sivustoja pidettiin hyvinä, ja useissa vastauksissa toivottiin te-hokkaampaa viestintää niiden olemassaolosta. Kumppanuusbarometrin tarkemmat tulokset löytyvät kumppanuusfoorumi.fi-sivustolta.

Lisätietoja:

www.kumppanuusfoorumi.fi erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki p. 040 520 0761 [email protected] tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen (kumppanuusbarometri) p. 050 410 2294 [email protected]


SALON KAUPUNGIN PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON JÄSENEN VALINNASTA

Asia Salon kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 17.12.2018 § 179 valinnut uuden maakuntavaltuus-ton jäsenen Sanna Lundströmin tilalle.

Salon kaupunginvaltuusto on ilmoittanut valinneensa Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuustonjäseneksi Marjatta Hyttisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Valmistelija PM/MK


Maakuntahallitus1. merkitsee tiedoksi Salon kaupungin ilmoituksen.2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Salon kaupunginvaltuusto on valinnut maa-kuntavaltuuston jäseneksi Marjatta Hyttisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Päätös

Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen, p. 040 720 3061, [email protected]

HALL: 138/2018§ 8, MH 21.1.2019 10:00 Sivu 45


VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET

Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toi-meenpanopäätökset:

Maakuntajohtajan päätökset:- hankepäätökset A § 25/2018- muut B § 282-333/2018, § 1/2019

Edunvalvontajohtajan päätökset:- alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -maksatuspäätökset B1 § 10-11/2018- CB valtion vastinraha maksatuspäätökset X § 45-50

Head of Managing Authority päätökset A1 § 133-149/2018, § 1-4/2019

Oheismateriaalina ovat päätösluettelot.

Valmistelija mk


Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan.

Päätös

Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen, p. 040 720 3061, [email protected]

§ 9, MH 21.1.2019 10:00 Sivu 46


TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT

.1 MATKARAPORTIT

Salla-Maria LauttamäkiBaltic Leadership Programme on Smart Specialisation29.-31.10.2018 Malmö, Ruotsi ja 3.-5.12.2018 Sopot, Puola

Salla-Maria Lauttamäki, Sonja PalhusHakehakemuksen tekeminen Swedish Institutin semenrahahakuun7.-9.1.2019 Tukholma, Ruotsi

Maakuntahallituksen ehdotus

Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.

Päätös

§ 10, MH 21.1.2019 10:00 Sivu 47

VARSINAIS-SUOMEN LIITTOMATKARAPORTTI

TILAISUUS:

Baltic Leadership Programme on Smart Specialisation

OSALLISTU JA(T) LIITOSTA:Salla-Maria Lauttamäki

PAIKKA:

Malmö / Ruotsi & Söpöt / Puola

AIKA:

29. -31. 10.(Ruotsi)ja 3. -5. 12.2018 (Puola)

MUUT OSALLISTUJAT:(Alle 10, nimet/Yli 10 tahot)

TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS"Baltic Sea Leadership Programme on Smart Specialisation" on koulutusohjelma, Jonkatoteuttavat yhteistyössä Svenska Institutet, EUSBSR PA Innovation ja CPMR Baltic SeaCommission. Koulutus on tarkoitettu älykkään erikoistumisen strategioista vastaavillehenkilöille Ja aluekehittäjille. Koko ohjelma liitteenä. Aihekokonaisuudet seuraavasti:

29. -31. 10. Malmö, Ruotsi- Defining and analysing the context: needs of the regions- Exerdses on group dynamics and trust-building- Tools and concepts in Smart Specialisation: IVC, NTI, EDP- Workshop on challenge-based topics- Macro-regional and transnational values of smart specialisation- Team work begins: organisation, topics

3. -5. 12. Söpöt, Puola- Team presentations- Leadership exercises- Smart Specialisation post 2020- S3 Ecosystem visualization and design

Sivu 48§ 10, MH 21.1.2019 10:00 / Liite: Matkaraportti 29.-31.10. ja 3.-5.12.2018 Lauttamäki

TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE

OSANOTTO-MAKSU

o

MATKAKULUT

527,52

MAJOITUS

o

s_PÄIVÄRAHAT

217,60

YHTEENSÄ

745, 12

TEHDYT PAATOKSET, KANNANOTOT YMS.

TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JASAADUT TULOKSET:

Koulutuksen tavoite on kehittää älykkään erikoistumisen metodeja Ja työkaluja sekärakentaa Itämeren alueelle älykkään erikoistumisen asiantuntijaverkosto.

Älykäs erikoistuminen on Euroopan unionin politiikkamalli: paikkaan sidottua,alueellisten viranomaisten koordinoimaa strategialähtöistä yhteistyötä, jossa alueettunnistavat omat tulevaisuuden kasvuja vahvuusalueensa julkisen, yksityisen jatutkimussektorin yhdessä etsimän Ja tuottaman tiedon pohjalta, ja suuntaavatresursseja niiden kehittämiseen ja edistämiseen.

Älykäs erikoistuminen ja sen toteuttaminen alueilla kasvattavat painoarvoaanEuroopan unionissa ja tulevat olemaan merkittävässä roolissa tulevallarahoituskaudella. Koulutuksen tarkoitus oli vahvistaa Itämeren alueen kilpailukykyätulevissa EU- rahoitushauissa antamalla teeman kanssa Itämeren alueella toimivilleasiantuntijoille parempi ote tarjolla oleviin toimintamalleihin - yrittäjämäinenlöytäminen, toiminnalliset innovaatiot Ja alueidenväliset arvoketjut - ja niidentarjoamiin mahdollisuuksiin.

Koulutus antoi hyvän pohjan, kansallisia Ja kansainvälisiä kontakteja ja osaamistatyön jatkamiselle Varsinais-Suomessa asiantuntijoiden kesken.

LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET

LUETTELO LIITTEISTÄ1.2.

OhjelmatMuistio

Päiväys Ja allekirjoitus

S. loLo^ Qito tli


ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN - SMART SPECIALISATIONBaltic Leadership Programme

9. 1. 2019 Salla-Maria Lauttamäki, Varsinais-Suomen liitto

Älykäs erikoistuminen on Euroopan unionin politiikkamalli: paikkaan sidottua, alueellisten viranomaistenkoordinoimaa ja strategialähtöistä yhteistyötä, jossa alueet tunnistavat omat tulevaisuuden kasvu- javahvuusalueensa julkisen, yksityisen ja tutkimussektorin yhdessä etsimän ja tuottaman tiedon pohjalta, jasuuntaavat resursseja niiden kehittämiseen ja edistämiseen. Yhteistyöllä pyritään innovaatioihin,investointeihin, kasvuun ja työpaikkoihin, sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen monitasoisenyhteistyön kehittämiseen.

Aktiivinen työ älykkään erikoistumisen parissa voi parhaimmillaan tarkoittaa alueille uudenlaisia

yhteistyömalleja, kansainvälistä näkyvyyttä ja kumppaneita, innovaatioita, rahoitusta, vaikuttavuutta,houkuttelevuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa kehittämissuunnitelmiin myös laajemmin Itämeren jaEuroopan alueella.

Tämä raportti esittelee lyhyesti "Baltic Leadership Programme on Smart Specialisation" -koulutusta,älykkään erikoistumisen taustaa, termistöä ja työkaluja koulutuksessa saadun tiedon pohjalta, jahahmottelee seuraavia askeleita Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen strategiatyössä.

Yleistä koulutuksesta

"Baltic Sea Leadership Programme on Smart Specialisation" on koulutusohjelma, jonka toteuttavatyhteistyössä Svenska Institutet, EUSBSR PA Innovation'ja CPMR Baltic Sea Commission". Koulutus on

tarkoitettu älykkään erikoistumisen strategioista vastaaville henkilöille ja aluekehittäjille ja sen tavoite onkehittää älykkään erikoistumisen metodeja ja työkaluja sekä rakentaa Itämeren alueelle älykkäänerikoistumisen asiantuntijaverkosto.

Koulutus koostuu kuudesta lähiopetuspäivästä ja kahdesta muutaman tunnin webinaarista.

Asiantuntijaluennoitsijoina olivat syksyllä 2018 Markus Grillitsch, Lund University ja Alisan Hunter,Economic and Public Consultancy Company EPPC.

Lisäksi osallistujat työstävät yhdessä pienen ryhmätyön valitsemastaan aiheesta. Koulutuksen tuloksena

järjestäjät kokoavat koulutettavien töitä hyödyntäen älykkään erikoistumisen oppaan, joka on julkisestisaatavilla ja hyödynnettävissä (tulossa keväällä 2019). Syksyllä 2018 ensimmäisen kerran järjestettyynkoulutukseen otettiin hakemusten perusteella 30 hakijaa Itämeren alueelta. Osallistujat edustivat seuraaviaalueita, maita tai organisaatioita:

Latvia:

o MinistryofEconomicsLiettua:

Ministry of EconomyResearch and Higher Education Monitoring and Analysis Centre MOSTAKlaipeda region municipalities associationPanevezysCity

Trondelag County

Pomerania

Baltic Sea & Space ClusterUniversity of Gdansk


o

o

o

Ruotsi:o

o

o

o

Saksa:

o

o

Suomi:o

o

Viro:

Warmia Mazury Marshall Office

Marshall Office of Wielkopolska Region in Wielkopolska Observatory of InnovationsMinistry of Entrepreneurship and Technology

Södertälje Science ParkVärmland

Västerbotten

Orebro

State of Brandenburg business development agencyMinistry of Economics, Labour and Health Mecklenburg-Vorpommern

Pohjois-Pohjanmaan liittoVarsinais-Suomen liitto

o Ministry of Economic Affairs and Communications

Älykäs erikoistuminen

Älykäs erikoistuminen on sveitsiläisen taloustieteilijä Dominique Forayn vuonna 2009 kehittämä käsite, jokalevisi akateemisesta tutkimuksesta EU:n innovaatio-ja aluepolitiikkaan, kun Foray kumppaneineen esittisitä Eurooppa 2020 -strategian ja aluekehittämisen perustaksi. Älykkään erikoistumisen "strategiantavoitteena on kaikkien alueiden, niin suurten kaupunkien kuin syrjäisten maaseutualueidenkin

innovaatiopotentiaalin löytäminen ja kehittäminen yrittäjämäisen etsimisen avulla. Se poikkeaa tätenalueellisesta innovaatiopolitiikasta. Jonka kohteena olivat korkean teknologian alueet. ""'

Älykäs erikoistuminen Euroopan unionin politiikkamallina ("Smart Specialisation", S3"') on paikkaansidottua, alueellisten viranomaisten koordinoimaa ja strategialähtöistä yhteistyötä, jossa alueettunnistavat omat tulevaisuuden kasvuja vahvuusalueensa ja suuntaavat resursseja niidenkehittämiseen ja edistämiseen. Tässä se eroaa esimerkiksi klusteriajattelusta, jossa yhteistyö perustuuyritysten liiketoimintatavoitteisiin tietyillä aloilla riippumatta siitä, missä yritykset maantieteellisestisijaitsevat. Älykkään erikoistumisen yhteistyö, samoin kuin klusteritkin, tähtää innovaatioihin,investointeihin, kasvuun ja työpaikkoihin ja sen tavoitteena on vahvistaa alueen kilpailukykyä,houkuttelevuutta ja yrittäjyyttä, mutta siihen liittyy voimakkaasti myös tavoite monitasoisesta yhteistyöstäjulkisen ja yksityisen sektorin välillä. Strategiatyön tukena EU ylläpitää 53-verkkoalustaa(http://s3Dlatform. irc. ec.europa. eu/) ja järjestää useita tilaisuuksia vuodessa.

Älykäs erikoistuminen ja sen toteuttaminen alueilla kasvattavat painoarvoaan Euroopan unionissa ja tulevatolemaan merkittävässä roolissa tulevalla rahoituskaudella. Eurooppalaiset alueet (ja joissain tapauksissavaltiot) ovat laatineet omat älykkään erikoistumisen strategiansa (RIS3") jo nykyiselle rahoituskaudelle(2014-2020), mutta yhteistyötä tulee kehittää ja käynnistää uudelle kaudelle valmistautuminen nyt. Syksyllä2018 järjestetyn koulutuksen tarkoitus oli vahvistaa Itämeren alueen kilpailukykyä tulevissa EU-rahoitushauissa antamalla teeman kanssa Itämeren alueella toimiville asiantuntijoille parempi ote tarjollaoleviin toimintamalleihin - yrittäjämäinen löytäminen, toiminnalliset innovaatiot ja alueidenvälisetarvoketjut-ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Yrittäjämäinen löytäminen

Perinteisen taloustieteen näkökulmasta yrittäjät etsivät, tunnistavat ja arvioivat uusia markkinatarpeita jaliiketoimintamahdollisuuksia niin kutsutun yrittäjämäisen löytämisen" prosessissa ja tämän perusteellakehittävät toimintaansa. Aluekehittämiseen ja älykkääseen erikoistumiseen liittyvässä yrittäjämäisessä


löytämisessä ("Entrepreneurial Discovery Process, EDP"} sen sijaan katsotaan, että yrittäjätieto ei sijaitse

ainoastaan yrityksissäkään myös muut organisaatiot voivat toimia yrittäjämäisesti. Älykkäänerikoistumisen yrittäjämäisessä löytämisessä julkisen sektorin toimijoilla onkin proaktiivinen rooli, japrosessi toteutetaan hallinnon ja yksityisen sektorin vuorovaikutuksessa; käynnistettynä "ylhäältä-alas",

mutta toteutettuna "alhaalta-ylös".

Yrittäjämäinen löytäminen on yksi älykkään erikoistumisen avaintyöka luista. Älykkään erikoistumisen

yrittäjämäinen löytäminen on kattava ja vuorovaikutteinen prosessi, jossa julkinen, yksityinen ja

tutkimussektori etsivät ja tuottavat yhdessä tietoa alueen uusista mahdollisista kasvualoista.

Priorisoinnin ja kehittämisstrategian laatimisen tulisi olla mahdollisimman kattava, jotta se voi tunnistaaalullaan olevia kasvupolkuja ja nostaa niitä aluetalouksien kasvun voimiksi'"'. Julkisen sektorin tehtävä ontoimia käynnistäjänä ja arvioida vuorovaikutuksen tuloksia ja fasilitoida potentiaalin hyödyntämistä ja

toteuttamista esimerkiksi ohjaamalla siihen rahoitusta, rakentamalla tarvittavia rakenteita tai kannusteita,tai antamalla strategista tukea.

Yrittäjämäinen etsiminen tulisi kohdistaa toimintoihin (kuten nanoteknologian hyödyntämiseenmetsäteollisuudessa), ei toimialoihin tai yksittäisiin yrityksiin (kuten metsäteollisuuteen). ""

Toiminnalliset Ja sosiaaliset innovaatiot

Aluekehitystyössä on perinteisesti suosittu teknologista ja tieteellistä innovaatiotyötä, eivätkä tänä päivänä

kiinnostusta herättävät muunlaiset innovaatiotyypit ole ehkä osittain tästä syystä näkyneet kovinvoimakkaasti älykkään erikoistumisen strategioissa. On kuitenkin vaarana, että näin hukataan tai ei nähdä

alueen todellista kasvupotentiaalia. Siksi älykkäällä erikoistumisella tulisi tavoitella tuotteiden japrosessien {"technological innovation") lisäksi myös muunlaisia, ei-teknologisia innovaatioita, jotkaliittyvät organisaationaalisiin tai markkinointi-innovaatioihin ("non-technological innovation, NTI") taisosiaalisia innovaatioita ("soc/of i'nnoi/ot/ons'1, joilla tähdätään erityisesti ihmisten hyvinvointia lisääviininnovaatioihin. Käytän "non-technological innovations" -termistä suomeksi käännöstä "toiminnallisetinnovaatiot .

Toiminnallisten ja sosiaalisten innovaatioiden merkitys on kasvussa, ja ne ovat yksi älykkään erikoistumisen

kulmakivistä. Esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteet, ilmastonmuutoksen vastainen taistelu,

yhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvoinnin tarpeet sekä koulutukseen liittyvät innovaatiot ovat nousussa.Moni teknologinen innovaatio tarvitsee koko potentiaalin saavuttaakseen uusia toiminnallisia innovaatioita.

Viranomainen voi tukea pyrkimyksiä näitä kohti tarjoamalla toimintaa tukevia rakenteita, rahoitusta jakannusteita yrittäjämäisen löytämisen prosessissa. Erityisesti tällaisissa prosesseissa viranomaisen rooli ontärkeä myös turvattaessa pienten toimijoiden (pienyritykset, järjestöt, yhdistykset) mahdollisuudet

osallistua kehitystyöhön tasapuolisina kumppaneina suuryritysten rinnalla.

Alueiden väliset arvoketjut

Vaikka älykäs erikoistuminen keskittyy nimenomaan alueiden oman kilpailukyvyn kehittämiseen, sillä tuleeolla myös alueista ulospäin suuntautuva ulottuvuus. Todellinen kilpailukyky nähdään vasta kun aluehahmottaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa suhteessa muihin itämerellisiin, eurooppalaisiin taiglobaaleihin alueisiin. Alueiden väliset arvoketjut ("Interregional Value Chain, IVC") on EDP-ja NTI-

prosessien lisäksi älykkään erikoistumisen kolmas tukijalka.

Arvoketjulla tarkoitetaan jonkin hyödykkeen vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta tuotteeksi jamyyntiin. An/oketjuun voi liittyä myös yllättäviä toimintoja. Joissa vaikkapa ennen hedelmätuotannossa

hukkaan menneestä appelsiinikuidusta valmistetaan uuden prosessin kautta kangasta'". Näitä innovaatioita


varten tarvitaan kuitenkin tietoa ketjuista, mahdollisista sivuvirroista, keskustelua ja innovaatioyhteistyötä.Tämän kaltaiset innovaatiot tukevat usein myös kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteita.

Tunnistamalla alueiden välisiä olemassa olevia tai potentiaalisia arvoketjuja, on yhteistyön kauttamahdollisuus saavuttaa enemmän ja vahvistaa oman kilpailukyvyn lisäksi makroalueellista (itämerellistä) taieurooppalaista kilpailukykyä. Arvoketjujen tunnistamista haastavampaa usein on todellisen yhteistyönrakentaminen alueiden välille. Aiheiden ja toimivien alustojen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Tätä vartentarvitaan luottamusta, eläviä verkostoja ja pitkäjänteistä yhteistyötä.

/^

ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN

ÄE-ekosysteemi

... INNOVAATIOT \

\

Yrittäjämäinen löytäminen

Uucviran- ^^'"_"-J"-^:-^ Tutkimus- Jarjestotjaom. mBn °w^'" l. itokiet yhdistykstt

Tulevai-

suuden

Ikasvu potut

Teknologiset innovaatiot(tuotteet, palvelut prosessit)

Toiminnalliset innovaatiot(organisationaafiset tai markkinoirrti-innovaatiot} //

J\'"'Sosiaaliset innovaatiot(yhteisökehitys. terveys, kestävyys, kouiirtus Jne

Alueiden väliset arvoketjut ja niiden tunnistaminen mahdollisuuksien ja innovaatioiden lähteenä

J

Opi ] ( Yhdistä ] [ Esitä | Kaupallista Kehitä ja monista

\\

/^

Kuva: Älykkään erikoistumisen prosessin hahmotelma / Lauttamäki

Itämeren alueen älykkään erikoistumisen ekosysteemi

Ekosysteemi tarkoittaa toiminnallista kokonaisuutta. Perinteisesti ekosysteemillä on viitattu lähinnäluonnontieteisiin, mutta käsitettä käytetään nykyään myös silloin kun kuvaillaan erilaisia ihmistenmuodostamia yhteisöjä. Oleellista on, että ekosysteemissä mukana olevat eliöt-tai toimijat-ovattasapainossa keskenään ja ympäristönsä kanssa. Käsitteellä voidaan osittain katsoa laajennettavanperinteistä yhteistyöajattelua: työelämän kokonaisuudet eivät enää ole niinkään organisaatiolähtöisiä jarajattuja, vaan erilaisten organisaatioiden, ihmisten ja verkostojen jatkuvasti muotoutuvia yhteenliittymiä.

Itämeren alueen älykkään erikoistumisen ekosysteemi voisi tuottaa monenlaisia synergiaetuja: enemmänresursseja yhteisiin painoalueisiimme, vaikuttavuutta, keskinäistä riippuvuutta, näkyvyyttä,

organisaationaalista kehitystä ja positiivisia yhteisöllisiä vaikutuksia. Itämeren alueen älykkäänerikoistumisen ekosysteemi on vielä idea, ehkä muotoutumisvaiheessaan, mutta yksi konkreettinen askelsitä kohti on "BSR Smart Specialisation Directors Network", jonka ensimmäisen kokoontumisen

ruotsalainen Västerbottenin alue isännöi marraskuussa 2018. Tavoitteena on luoda poliittista johtajuutta jasitoutumista älykkääseen erikoistumiseen ja nostaa Itämeren alue sen malliksi. Kokouksen järjestäjinätoimivat lisäksi EUSBSR PA Innovation ja CPMR Baltic Sea Commission ja sille odotetaan jatkoa.


EU:n tuleva rakennerahastokausi: älykkään erikoistumisen edellytykset ja "Component 5"

Koheesiopolitiikka edistää Euroopan unionin tasapainoista ja kestävää alueellista kehitystä, ja sen pohjaltatoteutetaan kaikkialla Euroopassa satojatuhansia hankkeita, jotka rahoitetaan Euroopanaluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR)ja koheesiorahastosta.

Euroopan unioni asettaa tiettyjä edellytyksiä ja ehtoja investointien sopivuudelle tulla rahoitettavaksi

koheesiopolitiikan rakenteista. Osa näistä edellytyksistä* liittyy suoraan älykkääseen erikoistumiseen jaalueviranomaisiin. Tämän hetkisessä "Post-2020" -kauden luonnoksessa niitä ovat mm.:

ajantasainen analyysi innovaatioiden leviämisestä (mm. digitalisaatioon liittyen)pätevä alueellinen tai kansallinen elin, joka on vastuussa älykkään erikoistumisen strategiastamonitorointi-ja arviointityökaluja tulosten mittaamiseksi suhteessa strategiaantehokas yrittäjämäisen löytämisen prosessin toimintatoimia kansallisten tai alueellisten tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien kehittämiseksitoimia teollisen murroksen hallintaan

toimia kansainvälisen yhteistyön kehittämiseksi"

Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ja älykkään erikoistumisen tueksi on kaavailtu ns. "Component 5" -rahoitusohjelmaa. Se olisi uusi alueiden välisen yhteistyön tapa, joka laajentaisi nykyistä rajat ylittävää javaltioidenvälistä innovaatioyhteistyötä. Rahoitettavat hankkeet olisivat investointeja innovaatioihin, jotkaovat tekniseltä tasoltaan edistyneitä. Käytettävissä olisi < l miljardi EUR. Ohjelman toteutuminen onkuitenkin epävarmaa, sillä sitä hallinnoitaisiin alueilta, mitä vastustetaan osassa jäsenvaltioista. '"'

Älykäs erikoistuminen Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomessa älykkään erikoistumisen edistäminen on otettu osaksi maakuntastrategiatyötä jaVarsinais-Suomen kumppanuusfoorumia. Painopisteemme maakuntaohjelmakaudella 2018-2021 ovat l)sininen kasvuja teollisuuden modernisaatio, 2) innovatiiviset ruokaketjut ja 3) lääke-ja terveysteknologia.

Verkostomainen työtapamme, maakunnan liiton mahdollistava rooli, maakunnan toimijoiden hyväyhteistyökulttuuri sekä toimintaa näkyväksi tekevä kumppanuusfoorumi ovat hyvä valinta älykkäänerikoistumisen edistämisen alustaksi. Vastaava lähtökohta ei ole kovin yleinen muilla alueilla, erityisestiBaltian maissa tai Puolassa, missä toimijoiden välinen luottamus ei välttämättä ole yhtä vahva, tai älykästäerikoistumista tehdään valtiotasolta, jolloin käynnistäjätaho on yrittäjistä kauempana.

Samankaltaisuuksista huolimatta älykkään erikoistumisen strategiatyön luonne on osittain muidenVarsinais-Suomen kumppanuusverkostojen työstä eroavaa ja vaatii siksi erilaisia työtapoja suunnan ollessaelinkeino-ja innovaatiopainotteinen. Yhteistyön on painotetusti pohjauduttava maakunnanelinkeinotoimijoiden kanssa tehtävälle suunnitelmalle. Älykkäässä erikoistumisessa maakunnan liitto onkäynnistäjä ja mahdollistaja, ja asiantuntijarooli on kehittäjäorganisaatioilla. Jo yhteistyön tulee ollakaikille mukana oleville toimijoille hyödyllistä ja houkuttelevaa, sillä rahallista tukea ei ole merkittävästi -

tämä vahvistuu erityisesti sellaisilla alueilla kuin Varsinais-Suomi, jossa rahoitusta älykkään erikoistumisentukemiseksi (EAKR) ei ole jaettavissa samoissa volyymeissa kuin joillakin muilla alueilla Suomessa tailaajemmin Itämeren alueella.

Varsinais-Suomessa sininen kasvu -painopisteemme yhteistyö on käynnistynyt aktiivisesti Smart BlueRegions -hankkeen tuoman lisäresurssin myötä. Hankkeessa on tunnistettu maakuntaohjelmantoimenpiteet, jotka liittyvät sinisen kasvun edistämiseen, ja sen myötä maakunnan liitto on ollut mukanakäynnistämässä merialan asiantuntijoiden yhteistyöryhmää, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.Yhteistyö on hyvässä vauhdissa ja varsinaissuomalaiset sinisen kasvun toimijat ovat toivottuja kumppaneitamyös kansainvälisessä yhteistyössä. Smart Blue Regions -hanke päättyy kevättalvella 2019, ja yhteistyön


ylläpitoon pitää löytää muita tapoja. Lisätietoa: https://kumDRanuusf:oorumi. fi/foorumi/sinisen-kasvun-verko_sto/.

Innovatiivisten ruokaketjujen sekä lääke-ja terveysteknologian osalta alueella on erittäin vahvoja toimijoitaja yhteistyötä, mutta niiden näkyvyys älykkään erikoistumisen kontekstissa on vielä heikkoa. Molemmissa

teemoissa on syksyn 2018 aikana käyty alustavia neuvotteluja muun muassa Turun yliopiston ja TurkuScience Parkin kanssa, ja keskustelua jatketaan näiden pohjalta. Kaikkein painopisteiden osalta Varsinais-Suomen liiton asiantuntijoiden ja kumppanien kanssa tullaankin seuraavaksi harkitsemaan muun muassa

seuraavia toimenpiteitä:

Alueellisesti

o painopisteiden näkyvyys ja esittely Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumillao tilannekuvan muodostaminen painopisteistäo asiantuntijavetäjien tunnistaminen painopisteille: keskustelu muun muassa Turku Science

Parkin, Salo loT:n, Ukipoliksen, Auranmaan Yrittäjäpalvelujen kanssao toiminnan suunnittelu (maakunnan liittoja asiantuntijavetäjä(t))o alueen intresseistä huolehtiminen tulevan EU-rahoituskauden valmisteluun liittyeno älykästä erikoistumista tukevien hankkeiden rahoitusmäärien seuraaminen

Kansainvälisesti

osallistuminen 53-alustan tapahtumiin ja jatkossa myös vertaisarviointiinmaakunnan toimijoiden näkyvyyden varmistaminen 53-alustalla, ja sen Eye@)RIS3 -työkalunpäivittäminen tarvittaessa: htto://s3platform. irc. ec.eyropa.eu/mapmahdollisten kumppanialueiden painopisteisiin tutustuminen 53-alustallaosallistuminen BSR Smart Specialisation Directors Network -toimintaanmahdolliset yhteistyöhankkeet päätöksentekijöiden osallistamiseksi älykkäänerikoistumisen painopisteiden edistämiseen

' European Union Strategy for the Baltic Sea Region, Priority Area Innovation" Conference of Peripheral Maritime Regions, Baltic Sea Commission'" Professori Seija Virkkala, Vaasan yliopisto: "Älykäs erikoistuminen ja alueelliset innovaatiojärjestelmät talouskasvunlähteenä", Talous ja yhteiskunta 3/2015.lv Smart Specialisation Strategyv Research and Innovation Strategy for Smart SpecialisationT Käännös perustuu professori Seija Virkkalan artikkelissa (ks. yllä) käytettyyn.''" Sirpa Virkkala.'"" Sirpa Virkkala.K http://orangefiber. it/" Enabling conditions (nykyisellä rahoituskaudella "Ex ante conditionalites")" Alisan Hunter, Economic and Public Policy Consuntancy, Esitys Sopotissa 12/2018'"' Alisan Hunter, Economic and Public Policy Consuntancy, Esitys Sopotissa 12/2018


Sl SvenskaInstitutet

EUSBSREU STRATEGYFOR THE BALTICSEA REGION

POLICY AREA-INNOVATION'

IBALTI. CSEASCÖMMISSIÖN

BLP S3: Baltic Leadership Programme on Smart Specialisation Strategies

Module l - State of the art

Module l constitutes the first physical meeting of the programme. At this point the group ofparticipants should be thoroughly challenged and connected as a team. Meanwhile, a State of theart conceming topics such as Interregional Value Chains, Non-Technological Innovation and theEntrepreneurial Discovery Process should be covered. In smaller groups, participants should startworking on their chosen topic/case, the results of which should play into the drafting of aWorkbook/Playbook by the end of the final module. In parallel, leadership training, especiallywith a focus on interregional/transnational cooperation will be carried out. lt is important tojointly develop a point ofdeparture and identify the end-goal for participants.

. Connecting the team

. Orienting towards purpose

. Identifyingajointpoint ofdeparture

. Structuring the challenges - identifying, analysing and selecting group case work

. Knowledge input on different aspects of S3 implementation (IVC, NTI, EDP)

. Systems perspective and leadership

Venue: Conference room at Elite Plaza Hotel, Gustav Adolfs Torg 49 in Malmö (same hotel aswhere we are staying)

Day l - October 29

12. 00 Lunch

13. 00-14. 30 Introduction

. Welcome & introduction

o Asa Lundmark, Gabor Schneider, Swedish Instituteo PA Innovation/CPMR Baltic Sea Commission

. Programme stmcture & leadership aspects, Daniel Sköld, facilitator

. Networking, building the team & expectations on the programme, Daniel Sköld

,. lll' i!!

InterregBaltic Sea Region


Sl Svenskainstitutet

EUSBSREU STRATEGVFOR THE BALTICSEA REGION

POLICY AREA INNOVATION

IBALTI.CSEA&CÖMMISSION

15.00-17.00 Defining and analysing the contextJens Sörvik, Wilhelm Ast & Tobias Schalin,Entreprenew'ship at Region Skane, Sweden

Department for Innovation &

A workshop for mapping the context and needs of each participating organisation,regional network of stakeholders and country. The aim will be to collect, presentand share insights into the situation in each country and organisation. This couldentail challenges connected to the design, implementation and stakeholderinvolvement ofS3, as weil as the leadership and organisation around S3.

18. 00-21. 00 Exploring group dynamics and tmst-building, a leadership-oriented team sessionwith dinner included, Martina Svärd, Dramah-aft. Group dynamics guide

Day 2 - October 30

9. 00-9. 30 ReflectionReflection on day l: focusing on group dynamics and on next steps

9. 30-12. 00 Tools and concepts in Smart SpecialisationMarkus Grillitsch, Senior Lecturer, Lund University (CIRCLE)

During this session we will dig deeper into three concepts of Smart Specialisation -Interregional Value Chains, Non-Technological Innovation and the EntrepreneurialDevelopment Process. The session will consist of both theoretical input andpractical work around these concepts and relevant tools. The aim will be to prepareparticipants for identifying routes of action to follow during the rest of theprogramme.

* Interregional Value Chains (IVC). Non-Technological Innovation (NTI). Entrepreneurial Discovery Process (EDP)

12. 00 Lunch

13. 00-14. 30 Workshop - identifying topics for group immersions

During this workshop participants will identify and specify challenge-based topicsto be used as a case study in smaller groups for the remainder of the programme.The purpose of these cases is to identify and adapt/develop practical tools forimplementation, which will be included in a joint workbook/playbook on SmartSpecialisation.

,. lllil InterregBaltic Sea Region


Sl SvenskaInstitutet

EUSBSR( . EU STRATEGY

FOR THE BALTICSEA REGION

POLICV AREA INNOVATION'

IBALTI.CSEA5CÖMM1551ÖN

15. 00-17. 00 Macro-regional and Transnational Values (multilevel & Systems perspectives)Esa Kokkonen, PA Innovation & Asa Bjering, CPMR Baltic Sea CommissionCamilla fVristel, Swedish Institute

The lectures & workshop will expand upon the nation of interrelated actions onmany levels and we will discover how multilevel and Systems perspectives couldbe used to develop a more comprehensive picture of the current State and itspossibilities. Transnational and interregional dimension ofS3 and the evolving 'S3ecosystem' in the Baltic Sea Region will be discussed.

19. 15 Dinner at Restaurant Lemongrass, Grynbodgatan 9

Day 3 - October 31

9. 00-9. 30 ReHectionReflection on day 2: focusing on challenges and identified topics

9. 30-11.30 Getting organised in teams

The purpose of this workshop is to help the topical teams to organise and pian theu-case work, which is to be completed during the time between module l and 2. Aliteams will pian according to:

. l DO ART

. The Project Timeline

11. 30-12. 00 Reflection, homework, end ofmodule l

12.00 Lunch

... ll' r".

InterregBaltic Sea Region


Si SvenskaInstitutet


POLICYAREA'INNOVATIOK'

iBALTICSEAi COMMISSION

DRAFT!

Programme: Module 2The Baltic Leadership Programme on Smart Specialisation Strategies


Si SvenskaInstitutet

EUS8SR.*.., \ EUSTRATEGY

FOR THE BALTICSEA REGION

POUCY AREA'INNOVATION'

IBALTICSEA5CÖMM15SIÖN

BLP S3: Baltic Leadership Programme on Smart Specialisation Strategies

Module 2 - Tools, Strategies & ecosystems

This will be the last meeting of the programme. During this module additiona] lectures/seminarsand talks on topics of S3 will be organised, especially with a focus on developing a SmartSpecialisation Ecosystem in the BSR. In parallel, ali groups are expected to engage the largergroup in the results oftheir case works. This means, that to a large extent the final module will beuser generated.

. Presenting results from group work (up to 8 groups)

. Leadership training

. Post 2020 - funding ecology, policy changes, etc.

. S3 Eco-system design

Venue: Conference room at Grand Hotel Söpöt, (same hotel as where we are staying)

Day l - December 3

12. 00 Lunch

13. 00-15. 00 Introduction

. Welcome back & introduction

. Structure of the module & expectations, Daniel Sköld

. Inspirational speaker

15. 00-15. 30 Coffee

15. 30-17. 00 Team presentationsA session for teams to present the result oftheir group work on tools for S3.l) Team l2) Team 23) Team 3

18. 00-21.00 Evening experience on leadership including dinner


Si Svenskainstitutet


POLICY AREA'INNOVATION'

iBALTI.CSEASCÖMMISSIÖN

Day 2 - December 4

9.00-10.00 Team presentationsContinuation of team presentations:4) Team 45) Team 5

10. 00-12. 00 Ecosystem design

12. 00 Lunch

13.00-14.30 Team presentationsFinalisation of team presentations:6) Team 67) Team 7S) Team 8

14.30-15.00 Coffee

15. 00-17. 00 Workshop - ecosystem design

19. 00 Dinner

Day 3 - December 5

9. 00-11. 00 Summarizing findings and results of the programme

11.00-12.00 Reflections and finalisation of the programme

12. 00 Lunch


VARSINAIS-SUOMEN LIITTOMATKARAPORTTI

TILAISUUS:

hankehakemuksen tekeminen Swedish lnstitut:n siemenrahahakuun

OSALLISTU JA(T) LIITOSTA:Salla-Maria Lauttamäki, Sonja Palhus

PAIKKA:Tukholma, Ruotsi

AIKA:

7-9. 1.2019

MUUT OSALLISTUJAT:(Alle 10, nimetA'li 10 tahot)

Gunilla Rosenqvist, Uppsalan yliopiston vesikeskus GotlannissaMattis Bergquist, Gullers Grupp TukholmaSara Farhoudi, Gullers Grupp Tukholma

TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS

Kokous sovittiin yhdessä Uppsalan yliopiston Gotlannin kampuksen Gunilla Rosenqvistinja Petra Lindholmin kanssa. Yhteisenä toiveena on saada hankerahoitusta SvenskaInstitutenin Itämeren rahastosta yhteistä hanketta varten. Siemenrahoituksesta lisäätäällä:https://si. se/en/applv/fundina-arants/pi/

Kokouksen tavoitteena oli saada hankehakemus mahdollisimman pitkälle ja tavoitteetselkeiksi.

TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE ( )

OSANOTTO-MAKSU

MATKAKULUT

laivat yht. 156e

MAJOITUS PÄIVÄRAHAT

yht. n. 125 e

YHTEENSÄ

281 euroa

Sivu 72§ 10, MH 21.1.2019 10:00 / Liite: Matkaraportti 7.-9.1.2019 Lauttamäki, Palhus

TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS.

Kokouksessa työstettiin hankesuunnitelmaa tiiviisti. Tavoitteena on vuoropuhelun jasitoutumisen kasvattaminen Itämeren alueella älykkään erikostumisen strategian sinisiinteemoihin liittyen. Partnerit Ruotsista, Virosta, Latviasta Ja Suomesta. Siemenrahoitusmahdollistaa kuitenkin vain melko rajallisen määrän toimenpiteitä, joten hankkeentavoitteena olisi kerätä tietoa Ja valmistella mahdollista laajempaa projektihakemustatyön jatkamiseksi.

TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JASAADUT TULOKSET:

Varsinais-Suomen kannalta hankkeen tavoitteena on luottamushenkilöiden,

asiantuntijoiden ja yritysten välisen vuoropuhelun lisääminen Itämeren alueella älykkäänerikostumisen sinisistä teemoista, sekä tähän liittyvän kv-keskustelutilaisuudenjärjestäminen vuoden 2019 Eurooppa-foorumilla, Turussa. Keskustelun on tarkoitusjatkua hankkeen puitteissa vuoden 2020 Almedalenissa Gotlannissa JaArvamusfestivaalilla Virossa.

LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET

Hankehakemuksen viimeistely partnerien kanssa ennen 5.2.2019 määräaikaa.

LUETTELO LIITTEISTÄ

Päiväys ja allekirjoitus

ora^9

. 9. 1.2019 Sonja Palhus.

Sivu 73§ 10, MH 21.1.2019 10:00 / Liite: Matkaraportti 7.-9.1.2019 Lauttamäki, Palhus

KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN


Puheenjohtaja päättää kokouksen.

Päätös

§ 11, MH 21.1.2019 10:00 Sivu 74

new mh, 21.1.2019 10:00, esityslista 1 sisällysluettelo · 2019. 1. 15. · maakuntahallitus...

Documents