mh, 28.8.2017 10:00, pöytäkirja sisällysluettelo · 2017. 9. 4. · maakuntahallitus...

Sisällysluettelo

MH, 28.8.2017 10:00, Pöytäkirja

§ -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) ............................................................................................................... 1

§ 120 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen .......................................... 3

§ 121 Pöytäkirjan tarkastaminen ......................................................................................................................... 4

§ 122 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus ................................................................................................. 5

§ 123 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018 - 2019 taloussuunnitelman valmistelu ................................. 10

§ 124 Pienhankintojen kilpailutus ja päätösvalta hankinnoissa ......................................................................... 12

§ 125 Multaa ja mukuloita - ruoan ja ravinteiden kierto varhaiskasvatuksen opetuksessa -hanke .................... 14

§ 126 Tarjousosaamista ruoantuottajille -hanke ............................................................................................... 15

§ 127 Varsinais-Suomen liiton osallistuminen Baltic Sea Regions-ohjelmansiemenrahahankkeeseen .............................................................................................................................. 16

§ 128 Lausunto luonnokseen liittyen hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain 14 luvun 3a,3c ja 3d § muuttamisesta ............................................................................................................................ 17

§ 129 Varsinais-Suomen liiton osallistuminen MIPEX Regions -hankkeen pilotointivaiheeseen ....................... 19

§ 130 INNOAURA - luovaa innovoimaa Varsinais-Suomesta kilpailu ............................................................... 20

§ 131 CPMR:n yleiskokoukseen osallistuminen 18 - 20.10.2017 Helsingissä .................................................. 21

§ 132 Varsinaisen jäsenen ja varajäsenen vaihtaminen Varsinais-Suomen sote- jamaakuntauudistuksen poliittisessa ohjausryhmässä .................................................................................... 22

§ 133 Lausunto laiksi maantielain muuttamisesta ............................................................................................ 23

§ 134 Viranhaltijapäätökset ............................................................................................................................... 27

§ 135 Tiedoksi annettavat asiat ........................................................................................................................ 28

§ 136 Varajäsenen vaihtaminen Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen poliittisessaohjausryhmässä ............................................................................................................................................ 29

§ 137 Kokouksen päättäminen ......................................................................................................................... 30

§ 9998 Oikaisuvaatimussivu .............................................................................................................................. 31

§ -1, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 1

Maakuntahallitus Pöytäkirja 7/2017

KOKOUSAIKA 28.08.2017 klo 10.00 - 12.00KOKOUSPAIKKA MaakuntataloPYKÄLÄT § 120 - 137 Sivut 198 -

SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj.Alatalo Juuso, 1. vpj.Haijanen PauliinaHeikkilä LauriKiviranta EskoKurvinen Jani, 2. vpj.Jori TalvikkiLehtinen RiittaAaltonen NikoMassinen AimoNieminen TomiNummentalo JuhaniPerho TiinaPilpola JuhaniSaario MariSöderlund NinaVirolainen Anne-MariVuola HannaWallin Stefan

ESITTELIJÄ Häkämies Kari MaakuntajohtajaPÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Hallintojohtaja

MUUT SAAPUVILLAOLLEET

Myllymäki PekkaAntola JoukoSiren Saara-SofiaAndersson Li

Mv:n puheenjohtajaMv:n I varapuheenjohtajaMv:n II varapuheenjohtajaMv:n III varapuheenjohtaja

KUTSUTTUINAASIANTUNTIJOINA

Leppänen LauraNuotio TarjaSaarento HeikkiVirtanen JanneÅlgars-Åkerholm Jessica

MuutosjohtajaAluekehitysjohtajaSuunnittelujohtajaEdunvalvontajohtajaViestintäpäällikkö

LAILLISUUS JAPÄÄTÖSVALTAISUUS

§ 120

PÖYTÄKIRJANTARKASTUSTAPA

§ 121

ALLEKIRJOITUKSET

Ilkka Kanervapuheenjohtaja

Petra Määttänensihteeri

PÖYTÄKIRJANTARKASTUS

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi.

Aimo Massinen Niko Aaltonen

PÖYTÄKIRJA ON OLLUTYLEISESTI NÄHTÄVÄNÄLIITON VERKKOSIVUILLA

Maakuntavirasto

Todistaa Hallintojohtaja

§ -1, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 2

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 22.8.2017. Maakuntahallituksenjäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistu-vat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenensijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille.

Kuntalain 103 §:n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kunenemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.

Kuntalain 64 §:n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädettymainitussa kuntalain pykälässä.

Valmistelija PM/mk

Maakuntajohtajan ehdotus

Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista.

Päätös Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, kos-ka läsnä oli 19 maakuntahallituksen jäsentä._____

§ 120, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 3

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN

Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 § mukaan: ”Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan joh-dolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöy-täkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimie-limen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.”

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 § 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisestiseuraavasti:

1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen ko-kouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten.

2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksy-misestään.

3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjantarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallin-tosihteerille.

4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtajaallekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 §:n mukaisesti.

Valmistelija MR/MK


Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Lauri Kattelus ja Aimo Massinen.

Päätös Maakuntahallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Niko Aaltonen ja Aimo Massinen._____

Lisätietoja Vs. hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246, [email protected]

§ 121, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 4

mailto:[email protected]

MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS

Asia Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus.

Valmistelija KH/ml


Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

Päätös Maakuntajohtaja Kari Häkämies

Esko Aho esittää valtion sitoutumista Lounais-Suomen kasvun mahdollisuuksiin

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilö Esko Aho julkisti viime torstaina ehdotuksensa positiivi-sen rakennemuutoksen edistämisestä. Elinkeinoministeri Mika Lintilälle luovutetussa raportissaKasvun mahdollisuus – positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa tunnis-tetaan alueen haasteet sekä tehdään ehdotuksia tarvittavista rakenteellisista toimenpiteistä alueenkasvun pullonkaulojen avaamiseksi.

Raportissa todetaan, että Lounais-Suomen kasvunäkymä edellyttää mittavia investointeja infra-struktuuriin, lisätyövoiman palkkaamista ja lisäpanostuksia huippuosaamiseen. Ehdotuksen sisäl-tämät esitykset on saatava liikkeelle välittömästi. Valtion ja Lounais-Suomen toimijoiden välinen sil-tasopimus edellyttää määrärahapäätöksiä tarvittavien toimenpiteiden käynnistämiseksi jo jopa tä-män viikon budjettiriihessä tai loppuvuoden lisätalousarviossa.

Hallituksen uusia päätöksiä tarvitaan mm. Turun telakan eritasoliittymän parantamisesta sekä E18Turun kehätien Kausela-Kirismäki 2. vaiheen toteuttamisesta. Pernon eritasoliittymän parantami-nen vaatii 1,8 miljoonan euron ja Kausela-Kirismäki nelikaistaistaminen 30 miljoonan euron inves-toinnin. Ahon raportissa tunnistettu alueen oman väestöpohjan riittämättömyys yhdessä pääkau-punkiseudun potentiaalin kanssa tukee tarvetta Etelä-Suomen yhteiselle työssäkäyntialueelle sekäTunnin junan vauhdittamista.

Ahon raportti pitää paikallisen kriittisen osaamispääoman rakentamista elintärkeänä Lounais-Suomen teknologiateollisuuden kilpailukyvylle. Alueen oman koulutustarjonnan parantaminen edel-lyttää Jari Jokisen työryhmän esittämän teknillisen yhteistyöyliopiston verkostomallin toimivuudenjatkuvaa seuraamista ja tarvittaessa oman teknillisen tiedekunnan uudelleen tarkastelua. Ammatti-korkeakoulujen mahdollisuudet tukea teknologiayritysten koulutus- ja tutkimustarpeita tulee esityk-sen mukaisesti mahdollistaa erityiskokeiluilla.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Yritysten liikevaihto kasvaa kaikilla toimialoilla

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Taloudenmyönteinen vire näkyy myös yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä ennakkotilastojen mukaan lii-kevaihto on kääntynyt edellisen vuoden aikana hyvin voimakkaaseen kasvuun.

Yritysten liikevaihto kasvaa Varsinais-Suomessa nyt kaikilla päätoimialoilla, kun teollisuudenkinpitkään jatkunut alamäki on päättynyt. Nopeimmin liikevaihto on kasvanut rakennusalalla, jossakasvua on ollut lähes 50 % vuoden 2010 tasosta. Palvelualla liikevaihdon tasainen kasvu on niinikään nopeutunut, ja kaupankin alalla nähdään selvä kasvutrendi joskin hitaampi kuin muilla aloilla.

Teollisuuden hyvä suhdannekehitys näkyy selvästi myös liikevaihdon euromääräisessä tarkaste-lussa. Teollisuuden kuukausittainen liikevaihto läheni pari vuotta sitten jo kaupan lukuja, mutta vii-meaikainen tuotannon kasvu on nostanut teollisuuden taas selvästi maakunnan vahvimmaksi toi-

§ 122, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 5

mialaksi. Sen sijaan pitkään tasaisesti kasvanut palveluala lähenee euromääräisesti hiljalleen kau-pan alaa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraavatilannekatsaus tehdään vuoden vaihteen jälkeen, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitys-tä syyskuuhun 2017 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

§ 122, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 6

Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uudistumassa

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on lähettänyt koulutuksen järjestäjille ehdotukset uusiksi am-matillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluviksi 9.6.2017. Ammatillisen koulutuksen järjes-tämisluvat uusitaan osana ammatillisen koulutuksen reformia. HE 39/2017 on tarkoitus tulla voi-maan 1. päivänä tammikuuta 2018. Ministeriö pyysi koulutuksen järjestäjiltä vastineita järjestämis-lupaehdotuksiin 11.8.2017 mennessä. Päätökset järjestämisluvista tehdään syyskuun 2017 lop-puun mennessä edellyttäen, että uusi ammatillisen koulutuksen laki on vahvistettu.

OKM on tekemässä metsäkoneenkuljetuksen järjestämislupiin muutoksia, jotka eivät huomioi Ete-lä-Suomen kokonaistarvetta. Etelä-Suomesta puuttuu kokonaan koulutuksen järjestämislupa. Eh-dotuksen mukaan uusia lupia ollaan myöntämässä neljälle paikkakunnalle: Nurmijärvi, Ähtäri, Kan-nus ja Ruokolahti. Uudenmaan lisäksi uusi järjestämislupa on perusteltua myöntää myös Varsi-nais-Suomeen. Peimarin koulutuskuntayhtymä, ammattiopisto Livia on maamme suurin luonnonva-ra-alan kouluttaja. Oppilaitoksessa on annettu laadukasta metsäalan koulutusta 60 vuotta, ja senmetsäkonekalustoon on viime vuosina tehty investointeja 0,5 miljoonalla eurolla. Ilman koneellisenpuunkorjuun lupaa koko metsäalan opetus Liviassa vaarantuu. Peimarin koulutuskuntayhtymä onhakenut OKM:ltä metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelmaa vuonna2014. Hakemusta on täydennetty kolme kertaa vuosina 2015, 2016 ja 2017.

Varsinais-Suomen ja Turun seudun positiivinen rakennemuutos heijastuu monella alalla osaavantyövoiman pulana. Turun ammatti-instituutti on esittänyt OKM:lle haasteeseen vastaamiseksi työ-voimakoulutuksen ja laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtäviä. Alueella on työttö-miä, joista osa on työvoimapoliittisilla toimenpiteillä, kuten työvoimakoulutuksella, uudelleen työllis-tettäviä. Turun kaupunki aloitti elokuun alussa yhdessä Raision, Naantalin ja Paimion kanssa työlli-syyspalvelukokeilun, jonka tavoitteena on alle 25-vuotiaiden työttömien ja yli vuoden työttömänä ol-leiden hakijoiden joustava ja nopea eteneminen sekä työllistyminen. Työvoimakoulutuksen toteut-taminen OKM:n kautta valtionosuusrahoitteisena mahdollistaa työvoimakoulutuksen palveluidenuudelleen nostamisen eri aloilla ja alueella tarvittavalle tasolle. Laajennetulla oppisopimuskoulu-tuksen järjestämisluvalla pyritään vastaamaan alueelliseen oppisopimuskoulutuskysyntään.

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida on vastineessaan OKM:lle esittänyt tuotekehitys-työn erikoisammattitutkintoa. Koulutuskuntayhtymä toimii Varsinais-Suomen reuna-alueilla pyrkienpalvelemaan alueen elinkeinoelämää. Mm. positiivinen rakennemuutos ja sote-uudistus tulevatvaatimaan siirtymävaiheessa paljon kehittämistyötä. Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto tarjo-aa tähän mahdollisuudet ja palvelee samalla alueen pk-alojen kehittämisestä.

§ 122, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 7

Järjestämislupien uudistamisen yhteydessä OKM:stä on annettu myös ehdotus koulutuksen järjes-täjien ensisijaisiksi toiminta-alueiksi. Ehdotettu malli, jossa osalle koulutuksen järjestäjistä on mää-ritelty toiminta-alueiksi koko maakunta ja osalle vain omistajakunnat, tulee ottaa uudelleen tarkas-teluun. Malli ei kohtele koulutuksen järjestäjiä tasapuolisesti yhteisten periaatteiden pohjalta.


Central Baltic INTERREG IV 2007–2013 -ohjelma suljettu ensimmäisten joukossa

Vaikka Central Baltic -ohjelman edelliskauden hankkeet ovat päättyneet jo kauan sitten, oli kesävauhdikasta aikaa ohjelman toteutuksesta vastanneille viranomaisille. Euroopan komissio käsitteliohjelman loppuraportin keväällä ja lähetti kesällä ohjelmalle sulkemisehdotuksensa. Ehdotus vas-tasi ohjelman esittämiä lukuja ja sisältöä, ja sen perusteella komissio saattoi elokuun puolivälissävirallisesti sulkea ohjelman.

Central Baltic 2007–2013 -ohjelma suljettiin näin ensimmäisten Interreg-ohjelmien joukossa kokoEuroopassa. Ohjelman sujuva toteutus ja sulkeminen ovat luoneet hyvän perustan ohjelmakauden2014–2020 hankkeiden toteutukselle. Yhteistyöohjelman avulla varsinaissuomalaisetkin ovat aktii-visesti päässeet työskentelemään yhteisten haasteiden ja mahdollisuuksien parissa Itämeren alu-eella. Kun hankkeiden pääpaino on nyt konkreettisissa tuloksissa, ohjelmien vaikutus ulottuu pitkäl-le yli varsinaisen ohjelmakauden.

Lisää tietoa 2007–2013-kaudella rahoitetuista hankkeista saa hanketietokannastahttp://projects.centralbaltic.eu

Lisää tietoa 2014–2020-kaudella rahoitettavista hankkeista saa hanketietokannastahttp://database.centralbaltic.eu

Lisätietoja: Head of Managing Authority Merike Niitepõld, p. 040 742 0302

Varsinais-Suomen vaikuttajakoulu saa jatkoa

Varsinais-Suomen liiton vaikuttajakoulun toisen vuosikurssin haku on alkamassa. Kurssi on suun-nattu iältään toisen asteen opiskelijoille tai juuri korkea-asteen opintonsa aloittaneille nuorille. Vai-kuttajakoulun taustalla on liiton edunvalvontatyön tehostaminen ja vaikuttamisen proaktiivisuudenlisääminen.

Maakuntahallitus päätti perustaa joulukuussa 2015 varsinaissuomalaisille yhteiskunnallisista asi-oista kiinnostuneille nuorille suunnatun koulutuksen. Ensimmäinen vuosikurssi toteutettiin luku-vuonna 2016–2017, ja siinä oli mukana 25 nuorta. Nuoret kokivat saaneensa koulutuksesta laajastitietoja eri päätöksentekotasoista, -prosesseista ja käytännön vaikuttamisesta. Positiivisten koke-musten perusteella liitto on käynnistämässä seuraavaa vaikuttajakoulun kurssia.

Vaikuttajakoulun kesto on yksi lukuvuosi, joka sisältää kahdeksan-kymmenen koulutustilaisuutta.Koulutus on konkreettista ja käytännönläheistä. Osallistujat tutustuvat mm. vaikuttajatahoihin, vai-kuttamisen keinoihin ja päätöksentekoprosesseihin. Toisen vuosikurssin on tarkoitus keskittyäeduskuntaan ja valtioneuvostoon, kunta- ja aluehallintoon, Euroopan unioniin, elinkeinoelämään,oikeuslaitokseen sekä mediaan ja kolmannen sektorin toimijoihin.

Koulutus käynnistyy lokakuussa 2017. Mukaan otetaan 20–25 nuorta ja kurssi on osallistujillemaksuton. Nuori voi hakea koulutukseen lähettämällä vapaamuotoisen motivaatiokirjeen ja CV:n.Haku vaikuttajakouluun on auki 1.–15.9.2017.


§ 122, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 8

http://projects.centralbaltic.eu/

http://database.centralbaltic.eu/

Varsinais-Suomen liiton osallistuminen Turun kansainvälisille kirjamessuille 6.–8.10.2017

Varsinais-Suomen liitto on vuosittain osallistunut Turun kansainvälisille kirjamessuille ja on mukanamessuilla myös vuonna 2017. Tänä vuonna Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto toteuttavatSuomi100 -juhlavuoden ”yhdessä”-teemaa ja osallistuvat kirjamessuille yhteisosastolla. Yhteisenmessuosaston teemana on maakuntien merellisyys sekä rikas murreperintö. Osaston tavoitteenaon esitellä molempia maakuntia ja samalla saada messukävijä pohtimaan lounaissuomalaista iden-titeettiä kielen ja merellisyyden kautta. Osastolla kävijät pääsevät jättämään viestilippuihin omansuosikkimurresanansa.

Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto tuottavat yhdessä kirjamessujen ohjelmatarjontaan kolmemielenkiintoista lavaohjelmaa, jotka ovat saaneet alkunsa kirjamessujen tämän vuoden teemanYksi maa – monta ääntä innoittamana. Kuultavissa ovat nuorten äänet, sukupolvien äänet sekämeren äänet:

pe 6.10. klo 10.40–11.00, valtakunnallinen 100visio Nuorten uusi itsenäisyysjulistus-hankeesittäytyySuomi tulee saamaan uuden itsenäisyysjulistuksen syksyllä 2017. Nuoret tekevät historiaa.Esillä on Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta saapuneiden visioiden kavalkadi. Millaisenanuoret näkevät tulevaisuutensa? Entä millainen Suomi on vuonna 2117? Tulevaisuuden nä-kymiä esitellään sanoin, kuvin ja videoin.

pe 6.10. klo 17.20–18 auditorio, SananlaskupätleLuvassa on aimo kattaus satakuntalaisia ja varsinaissuomalaisia sutkautuksia ja elämänme-noa sadan vuoden ajalta - sanoiksi puettuna. Satakunnasta työryhmä, näyttelijät Taina Silk-kola, Vesa Kivinen ja Marju Kauppinen ja Varsinais-Suomesta vapaa teatteriryhmä TeatteriTerve Tytön Kati Urho, Laura Hurme sekä Emmi Lovén ovat etsineet perinteisiä sananlasku-ja, mutta ovat valmiina keksimään aivan uusiakin! Sananlaskupätlessä mitellään sanoin jamyös maakuntalaulujen säkeistöin.

su 8.10. klo 11–11.20 Onerva, Meren äänet -keskusteluTaivassalolainen kirjailija ja runoilija Tuula Sandström sekä raumalainen tietokirjailija ja valo-kuvaaja Raimo Sundélin keskustelevat teemalla Meren äänet. Kuuntele tarkalla korvalla –tuleeko meri näinkin lähelle messuhallissa? Keskustelun juontaa Selkämeren kansallispuisto-aktiivi Juhani Korpinen.

Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950, [email protected]

Selvitysmies Esko Ahon puheenvuoro Kasvun mahdollisuus – positiivisen rakennemuutoksen hyö-dyntäminen Lounais-Suomessa -raportista. Laura Leppänen kävi läpi maakuntauudistuksen tilan-netta ja uutta aikataulua.

Ehdotus hyväksyttiin._____

§ 122, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 9

VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018 - 2019 TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU

Asia Maakuntahallitus 28.8.2017 käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksensekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittä-miseksi. Jäsenkuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitelläänmaakuntahallituksessa 20.11.2017 ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi 11.12.2017.

Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen kokouk-sessaan 18.8.2017.

Taloussuunnitteluun tulevina vuosina vaikuttaa edelleen valmisteilla oleva maakuntauudistus. Var-sinais-Suomen liitolla on merkittävä tehtävä sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheenkoordinoimisessa ja uudistuksen alueellisessa valmistelussa. Hallitus päätti neuvottelussaan5.7.2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen.Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Nykyisten maakuntien liittojen toiminta lakkaa31.12.2019 ja vuosi 2019 on viimeinen toimintavuosi.

Talousarviossa 2018 tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden.Nettoperiaate tarkoittaa, että talousarviossa sitovuus määrätään nettomääräisesti tulojen ja meno-jen erotuksena. Maakuntahallitus vahvistaa helmikuussa 2018 käyttötalousosan käyttösuunnitel-man, jossa asetetaan vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseennähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle.

Talousarviossa 2018 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa. Euromäärä on sama kuintalousarvioiden 2014 - 2017 maksuosuustuloarvio. Vuoden 2019 taloussuunnitelmassa määrärahatja tuloarviot perustuvat siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva.

Edellisten vuosien tilinpäätöksiin sisältyy ylijäämiä, jolloin vuodelle 2018 voidaan tehdä alijäämäi-nen budjetti (108 500 euroa). Alijäämästä 100 000 euroa on budjetoitu maakuntauudistuksen val-misteluun. Alijäämä suunnitellaan katettavaksi edellisten vuosien ylijäämätililtä.

Liiton toiminta jatkuu vuodet 2018 ja 2019 pääosin ennallaan, mutta toiminnan suunnittelussa ja to-teuttamisessa on huomioitava nykyisen maakuntaliiton alasajo ja toiminnan siirto uudelle maakun-nalle.

Tieto sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun lisäajasta tuli keskellä kesälomia ja tilannekuvavalmistelun jatkosta tarkentuu syksyn aikana. Uudistuksen valmisteluun saatiin valtion lisäbudjetis-ta rahaa tälle vuodelle kesäkuusta alkaen neljän kuukauden jaksolle. Valtion tulevan talousarvionmyötä selviää, miten sote- ja maakuntauudistuksen muuttunut aikataulu otetaan rahoituksessahuomioon.

Maakuntauudistuksen toimeenpano on kaikkien vastuualueiden toimintasuunnitelmissa tärkeätehtäväalue. Maakuntauudistuksen valmistelua varten on perustettu oma kustannuspaikka, jonkakautta esivalmisteluvaiheen valtion rahoitus ohjataan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyö-hön.

Vuoteen 2017 verrattuna vuonna 2018 luottamustoimielinten kokouksia on odotettavissa vaalivuot-ta vähemmän.

Oheismateriaalina on vuoden 2018 alustava talousarvio ja vuosien 2018 - 2019 taloussuunnitel-maluonnos.

Valmistelija PM/EP/mk


HALL: 99/2017§ 123, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 10

Maakuntahallitus hyväksyy Varsinais-Suomen liiton alustavan talousarvion 2018 ja taloussuunni-telmaluonnoksen 2018 - 2019 sekä päättää toimittaa sen jäsenkunnille ja varata kunnille tilaisuu-den esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi 31.10.2017 mennessä.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin._____

Lisätietoja vs. hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246, [email protected]

HALL: 99/2017§ 123, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 11


PIENHANKINTOJEN KILPAILUTUS JA PÄÄTÖSVALTA HANKINNOISSA

Asia Maakuntahallitus (mh 24.8.215 § 130) päätti, että Varsinais-Suomen liiton hankintojen kilpailutuk-sessa ja päätösvallassa noudatetaan seuraavia euromääräisiä (alv 0 %) raja-arvoja:

1. Pienhankinnoista arvoltaan alle 3 000 euroa varmistetaan kustannusten kohtuullisuus.

2. Pienhankinnoista arvoltaan 3 001–6 000 euroa pyydetään tarjoukset 3 - 5 toimittajalta sähköpos-tilla tai kirjeitse. Hintavertailuissa voidaan käyttää myös verkkokauppojen päivähintoja. Hankinnas-ta tehdään maakuntajohtajan päätös.

3. Pienhankinnat arvoltaan 6 001–30 000 euroa kilpailutetaan (avoin, rajoitettu tai neuvottelu-menettely). Tarjoukset pyydetään kirjallisena 3 - 5 toimittajalta. Tarjouspyynnössä mainitaan valin-takriteerit. Hankinnasta tehdään maakuntajohtajan päätös, josta käy ilmi hankintamenettely, valin-nan perustelut ja hinta. Päätös lähetetään tiedoksi tarjouksen antaneille.

4. Hankinnoista arvoltaan enintään 30 000 euroa päättää maakuntajohtaja maakuntahallituksenhyväksymän talousarvion käyttösuunnitelman rajojen puitteissa.

5. Hankinnoista arvoltaan yli 30 000 euroa päättää maakuntahallitus.

Edellä mainitun päätöksen jälkeen on tullut voimaan uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoi-keussopimuksista (1397/2016) Hankintalain 25 §:ssä todetaan, että sitä ei sovelleta tavara- tai pal-veluhankintoihin eikä suunnittelukilpailuihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa onvähemmän kuin 60 000 euroa.

Kansallisen kynnysarvon (60 000 euroa) alittavissa tavara- ja palveluhankinnoissa (jatkossa pien-hankinnat) hankintamenettelyjen valinta on hankintayksiköiden harkinnassa. Tähän ryhmään kuu-luvissa hankinnoissa on kuitenkin perusteltua noudattaa vastaavankaltaisia hankintamenettelyjäkuin arvoltaan suuremmissa hankinnoissa. Menettelytavan valinnan ja hankintapäätöksen ei tarvit-se kuitenkaan olla samalla tavalla perusteltu kuin hankintalakia sovellettaessa kynnysarvot ylittä-vissä hankinnoissa.

Käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja euromääräisten raja-arvojen ajantasaistamiseksi on tarkoi-tuksenmukaista päivittää edellä mainittu päätös pienhankintojen kilpailutuksesta ja hankintojenpäätösvallasta.

Varsinais-Suomen liiton hankintaohje päivitetään vastaamaan uutta hankintalakia syksyn aikana.Hankintaohjeessa kuvataan tarkemmin liiton hankintaprosessia ja hankintaperiaatteita.

Valmistelija PM/mk


Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liiton hankintojen kilpailutuksessa ja päätös-vallassa noudatetaan seuraavia euromääräisiä (alv 0 %) raja-arvoja:

1. Pienhankinnoista arvoltaan alle 4 000 euroa varmistetaan kustannusten kohtuullisuus.

2. Pienhankinnoista arvoltaan 4 001–9 000 euroa arvoiset hankinnat kilpailutetaan dokumentoitunahintakyselynä esimerkiksi sähköpostilla. Hankinnasta tehdään maakuntajohtajan päätös.

3. Pienhankinnat arvoltaan 9 001–60 000 euroa kilpailutetaan (avoin, rajoitettu tai neuvottelu-menettely). Tarjoukset pyydetään kirjallisena 3 - 5 toimittajalta. Tarjouspyynnössä mainitaan valin-takriteerit. Hankinnasta tehdään maakuntajohtajan päätös, josta käy ilmi hankintamenettely, valin-nan perustelut ja hinta. Päätös lähetetään tiedoksi tarjouksen antaneille.

HALL: 100/2017§ 124, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 12

4. Hankinnoista arvoltaan enintään 60 000 euroa päättää maakuntajohtaja maakuntahallituksenhyväksymän talousarvion käyttösuunnitelman rajojen puitteissa.

5. Hankinnoista arvoltaan yli 60 000 euroa päättää maakuntahallitus.


Lisätietoja vs. hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246, [email protected]

HALL: 100/2017§ 124, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 13


MULTAA JA MUKULOITA – RUOAN JA RAVINTEIDEN KIERTO VARHAISKASVATUKSEN OPETUKSESSA -HANKKEESEEN OSALLISTUMINEN

Asia Opetushallitus on päättänyt myöntää valtionavustuksen (Innovatiivisten oppimisympäristöjen edis-täminen varhaiskasvatuksessa 2017) hankkeelle: Multaa ja Mukuloita – ruoan ja ravinteiden kiertovarhaiskasvatuksen opetuksessa. Hankkeen hakijana on kahdeksaa yksityistä päiväkotia koordi-noiva Sateenkaari Koto ry, jonka päiväkodit sijaitsevat Turussa (7) ja Uudessakaupungissa (1). Va-lonia on hankkeen pääyhteistyökumppani ja vastaa hankkeen koordinoinnista. Muita yhteistyötaho-ja ovat Arkea, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy sekä Natur och Miljö.

Hankkeen tavoitteena on kiertotalouskäsitteen konkretisoiminen osana päiväkotien arkea. Lisäksitavoitteena on ruoan arvostuksen lisääminen, ruokahävikin pienentäminen ja kierrätykseen perus-tuvan jätehuollon tekeminen tutuksi eri kulttuuritaustoista tuleville lapsille ja perheille. Hankkeessatutustutaan ja kokeillaan kasvien pienimuotoista viljelyä sisätiloissa ja opetellaan ruoan elinkaareneri vaiheita. Lisäksi tutustutaan eri maiden ruokakulttuureihin, pohditaan tulevaisuuden lautasmal-lia, jossa hyödynnetään mm. villiyrttejä ja hyönteisiä sekä opitaan kompostoinnin merkitys ravintei-den kierrätyksessä.

Hanke toteuttaa Varsinais-Suomen maakuntastrategian toimenpiteitä: TP V7: Kehitetään ympäris-tön lukutaitoa ja TP V1: Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja-käyttäytymisen voima muuttaa elinympäristöämme, esimerkiksi vähentää ravinnekuormitusta ve-sistöihin.

Hanke alkaa syyskuussa 2017 ja päättyy kesäkuussa 2019. Hankkeen kokonaisbudjetti on 88 000euroa, josta tukiosuus on 65 600 euroa. Valonian osuus on noin 35 000 euroa. Valonian omarahoi-tusosuus hankkeelle on 7 000 euroa.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää Valonian osalta noin 9 henkilötyökuukauden työpanosta. Han-ke ei edellytä uusien työntekijöiden palkkaamista.

Hankkeen toteutuksesta vastaa erikoissuunnittelija Jaana Itälä-Laine.

Valmistelija HS/RL


Maakuntahallitus päättää

1. osallistua Multaa ja Mukuloita – ruoan ja ravinteiden kierto varhaiskasvatuksen opetuksessa -hankkeen toteutukseen.2. perustaa hankkeelle liiton kirjanpitoon omakatteisen kustannuspaikka. Hankkeen tilivelvollinenon suunnittelujohtaja Heikki Saarento.3. valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan hankkeen käynnistämiseen liittyvät asiakirjat sekätekemään hankkeen edellyttämät sopimukset, hankinnat ja rekrytoinnit.


Lisätietoja toimialapäällikkö Riikka Leskinen p. 044 907 5995, [email protected]

MAANK: 145/2017§ 125, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 14


TARJOUSOSAAMISTA RUOANTUOTTAJILLE -HANKEEN KÄYNNISTÄMINEN

Asia Ympäristöministeriö on päättänyt rahoittaa Tarjousosaamista ruoantuottajille -hanketta kansallises-ta Ravinteiden kierrätyksen ohjelmasta.

Hankkeen päätavoitteena on parantaa ruoantuottajien tarjoajaosaamista ja keskinäistä yhteistyötätarjousten suunnittelussa ja valmistelussa erityisesti Loimaan seudun ja Mynämäen alueella. Toi-menpiteet tähtäävät tuottajien mahdollisuuksien parantamiseen osallistua julkisiin kilpailutuksiin.Hankkeen keskiössä on tuottajien liiketoiminnan ja yhteistyömuotojen kehittäminen, lähimarkkinoi-den elävöittäminen, ravinnekierron tehostaminen lähiruoan avulla, tuotekehitykseen kannustami-nen sekä julkisen sektorin asiakkuuden arvostuksen lisääminen.

Yhtenä tärkeänä osana alueiden ravinneneutraaliutta nähdään se, että kunnassa käytettäisiinmahdollisimman paljon lähialueella tuotettuja elintarvikkeita. Tämä osaltaan tehostaa ravinteidenkiertoa kunnan sisällä, mutta myös lisää alueen elinkeinojen mahdollisuuksia. Kansallisesti on tar-vetta hankkeille, jotka paneutuvat tarjoajaosaamiseen, tuottajien keskinäiseen yhteistyöhön,oheispalveluiden linkittämiseen ja kaupalliseen osaamiseen sekä tuotteistamisosaamiseen kierto-talouden ja ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta.

Hankkeen toteuttaja on Valonia ja hankkeen keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat MTK Varsi-nais-Suomi, Varsinais-Suomen yrittäjät, Ravinneneutraalit kunnat -hanke (VARELY) sekä Ju-HaConsulting.

Hanke toteuttaa Varsinais-Suomen maakuntastrategian toimenpidettä R2: Hyödynnetään julkisensektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisenelinkeinoelämän edistämiseksi. Tarjousosaamisen parantaminen sekä ravinnekierron parempihuomioiminen koko ruokaketjussa toteuttaa myös Varsinais-Suomelle laaditun alueellisen kiertota-louden tiekartan tavoitteita. Kestävä alueellinen ruokajärjestelmä on yksi kolmesta tiekartan paino-pistealueesta.

Hanke alkaa syyskuussa 2017 ja päättyy joulukuussa 2018. Hankkeen kokonaisbudjetti on 72 140euroa, josta tukiosuus on 57 712 euroa. Valonian omarahoitusosuus hankkeelle on 14 428 euroa.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää Valonian osalta noin 10 henkilötyökuukauden työpanosta.Hanke ei edellytä uusien työntekijöiden palkkaamista.

Hankkeen toteutuksesta vastaa toimialapäällikkö Riikka Leskinen.

Valmistelija HS/RL


Maakuntahallitus päättää

1. käynnistää Tarjousosaamista ruoantuottajille -hankkeen.2. perustaa hankkeelle liiton kirjanpitoon omakatteisen kustannuspaikan. Hankkeen tilivelvollinenon suunnittelujohtaja Heikki Saarento.3. 3. valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan hankkeen käynnistämiseen liittyvät asiakirjatsekä tekemään hankkeen edellyttämät sopimukset, hankinnat ja rekrytoinnit.


Lisätietoja toimialapäällikkö Riikka Leskinen p. 0449075995, [email protected]

MAANK: 146/2017§ 126, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 15


VARSINAIS-SUOMEN LIITON OSALLISTUMINEN BALTIC SEA REGIONS-OHJELMANSIEMENRAHAHANKKEESEEN

Asia Varsinais-Suomen liitto on kutsuttu osallistumaan Itämeriohjelman siemenrahahankkeeseen ”Newjoint funding models by alignment of funding, increasing geographical flexibility of ESI-Funds withinthe BSR” (AFM-BSR). Hankkeessa tutkitaan eri rahoitusmahdollisuuksia tulevalla rahoituskaudella,arvioidaan yhteisen älykkään erikoistumisen rahoitukseen liittyvän alustan perustamisen hyötyjäItämeren alueella sekä valmistellaan mahdollinen jatkohanke näillä teemoilla. Tarkoituksena onmyös tutustua ja tukea hallintoviranomaisten verkoston (MA Network) pyrkimyksiä tukea EAKR-rahojen käytön joustavuuden lisäämistä, erityisesti kansainvälisiin hankkeisiin.

Siemenrahahankkeen aluepartnerit ovat Västerbotten, Mecklenburg-Vorpommern, Pohjanmaa,Uusimaa sekä Brandenburg. Liiton kokonaisbudjetti hankkeessa on 8100 euroa, johon EAKR-tukea saadaan 85 %, 6885 euroa. Toteutusaika on yksi vuosi, 1.9.2017 – 31.8.2018. Hakemuslo-make on oheismateriaalina.

Valmistelija TN/SP/kk


Maakuntahallitus päättää osallistua AFM-BSR siemenrahahankkeeseen.


Lisätietoja kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus, 040 5343865; [email protected]

ALUEK: 55/2017§ 127, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 16

LAUSUNTO LUONNOKSEEN LIITTYEN HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI TYÖTTÖMYYSTURVALAIN 14LUVUN 3A, 3C JA 3D § MUUTTAMISESTA

Asia Sosiaali- ja terveysministeriö on 21.7.2017 (STM063:00/2017) pyytänyt lausuntoa luonnoksestahallituksen esitykseksi työttömyysturvalain muuttamiseksi. Luonnos on keskeneräinen ja täydentyylausuntovaiheen jälkeen. Lausunto on pyydetty 22.9.2017 mennessä.

Luonnos liittyy hallituksen maakuntauudistusta koskevien esitysten kokonaisuuteen, ja sen tavoit-teena on ratkaista maakuntauudistuksesta seuraavat muutostarpeet pitkään työmarkkinatukeasaaneen kotikunnalle nyt kuuluvan työmarkkinatuen rahoitusvastuun osalta.

Esityksessä työmarkkinatuen rahoitusvastuun jakautumisessa on tarkoitus ottaa huomioon kunniltamaakunnille siirtyvät tehtävät. Työmarkkinatuen rahoitusta muutettaisiin esityksen mukaan maa-kuntien kannustamiseksi tehokkaaseen työllisyyden edistämiseen. Työmarkkinatuen rahoituksessahuomioitaisiin edelleen myös kuntien tehtävä työllisyyden edistämisessä. Esityksessä ehdotetaan,että nykyisin työmarkkinatuensaajan kotikunnalle kohdistuva rahoitusvastuu jatkossa jaettaisiin ta-san maakunnan ja henkilön kotikunnan kesken. Valtion rahoitusosuus pysyisi ennallaan. Seuraa-vassa taulukossa on tiivistetysti esitetty nykytilanteen ja uuden rahoitusvastuun mukaiset kustan-nusten jakaumat.

Nykyinen rahoitusvastuu Uusi rahoitusvastuu Ei muutosta300 - 999 pvtm-tukeasaaneet

yli 1 000 pvtm-tukeasaaneet

300 - 999pv tm-tukeasaaneet

yli 1 000 pvtm-tukeasaaneet

työmarkkinatukityöllistymistäedistävän pal-velun ajalta

valtio 50 % 30 % 50 % 30 % 100 %kunta 50 % 70 % 25 % 35 %maakunta 25 % 35 %

Lakiesityksen perusteluissa on arvioitu, että uudistuksella ei olisi välittömiä vaikutuksia kansalais-ten asemaan. Mahdolliset vaikutukset olisivat välillisiä ja syntyvät ennen kaikkea sen kautta, mitenmaakunnalle ja henkilön kotikunnalle esitetyn ratkaisun kautta syntyvä kannustinvaikutus ohjaamaakuntia ja kuntia toimimaan alueellaan asuvien työmarkkinatuen saajien työllisyyden edistä-miseksi.

Muutos toteutettaisiin kustannusneutraalisti siten, että rahoitusvastuun mukana maakunnille siirret-täisiin valtionosuuksia kompensoimaan nykyisiä työmarkkinatukimenoja.

Valmistelija TN/kk


Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:

Lakiluonnos ja erityisesti sen perustelut ja taustoitus on valitettavan keskeneräinen eikä lakiesityk-sen kaikkia vaikutuksia ole esityksessä kattavasti arvioitu. Erityisesti uuden rahoitusjakomallinkannustavuuden arviointi on jäänyt varsin vajavaiseksi.

Uuden maakunnan tehtävänä aiempien lakiesitysten mukaisesti on järjestää mm. yritys-, työ jaelinkeinopalveluja (nykyisin ELY-keskuksille ja työvoimatoimistoille kuuluvia tehtäviä) eli ns. kasvu-palveluja. Näiden toimien rahoittamiseksi maakunta saa valtion talousarvion kautta yleiskatteisenrahoituksen. Rahoituksen suuruus määräytyy mm. työttömien määrän (60 %), työttömyysasteen(15 %) ja yritysten toimipaikkojen (25 %) perusteella ja kahta ensin mainittua kriteeriä tarkasteltai-siin suhteessa valtakunnallisiin tekijöihin. On varsin epäselvää, miten tämä yleiskatteisen rahoituk-sen määräytymisperuste aidosti kannustaa maakuntia aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tai mikä on

ALUEK: 39/2017§ 128, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 17

tosiasiallisesti maakunnan kyky vaikuttaa työmarkkinatuen maakunnalliseen määrään (ei taloudel-lista kannustavuutta). Muutoksen myötä myöskään kuntien kyky vaikuttaa alueellaan työmarkkina-tuen saajina olevien työttömyyteen ei ainakaan helpotu.

Periaatteessa lakiluonnoksessa esitetty kustannustenjakomalli työmarkkinatuen kustannuksista onsinänsä selkeä. Koska työmarkkinatuen kustannukset maakunnan ja kuntien välillä jatkossa jae-taan tasan molempien osapuolien kesken, on ensiarvoisen tärkeää, että kuntien ja toisaalta maa-kunnan toimenpiteet aktiivisen työvoimapolitiikan edistämisessä sovitetaan yhteen kannustavan jaaktivoivan työvoimapolitiikan tukemiseksi. Tähän ei kuitenkaan lakiluonnoksessa ole lainkaan otet-tu kantaa, vaan muutos on lähinnä teknisluonteinen jakoperusteiden muutos ilman toiminnalleosoitettua taloudellista kannustavuutta tai sen huomioimista maakunnan yleiskatteisen rahoituksenmääräytymisperusteissa.


Lisätietoja aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715, [email protected]

ALUEK: 39/2017§ 128, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 18


VARSINAIS-SUOMEN LIITON OSALLISTUMINEN MIPEX REGIONS -HANKKEEN PILOTOINTIVAIHEESEEN

Asia Varsinais-Suomen liitto on kutsuttu CPMR (Conference of Peripheral and Maritime Regions) -yhteistyön puitteissa osallistumaan maahanmuuton indikaattoreita alueellisesti selvittävän MIPEXRegions- hankkeen pilotointivaiheeseen. Hankkeen tavoitteena on käynnistää maahanmuuttajienkotoutumisen mittariston luominen ja seuranta aluetasolla. Projekti-idea pohjautuu menestyksek-kääseen MIPEX-hankkeeseen (www.mipex.eu – Migrant Integration Policy Index) jonka tuloksia onlaajasti käytetty Euroopan unionissa ja kansallisesti vaikuttavamman kotouttamistoiminnan tukena.Kun mittaristo kotouttamista tukevista keinoista on luotu, voidaan myös aluetasolla tukea tehokkai-ta toimia kotoutumisen edistämiseksi, sekä seurata eri toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Pilotti toteutetaan Suomessa yhdessä Päijät-Hämeen kanssa ja Varsinais-Suomen liiton maksu-osuus on yhteensä 6811 euroa. Hankkeen pääpartnerit ovat Katalonian alue ja Barcelona Centrefor Interational Affairs. Suomessa käytännön toteutuksesta vastaa Siirtolaisuusinstituutti. Pilotissaon mukana muita aluepartnereita Euroopasta yhteensä kahdeksan. Pilottivaiheessa tehdään ko-touttamistoimien ja olemassa olevan mittariston kartoitus, jonka jälkeen tavoitteena on hankkeenkäynnistäminen ja sille rahoituksen etsiminen.

Valmistelija TN/SP


Maakuntahallitus päättää osallistumisesta MIPEX Regions -hankkeen pilotointivaiheeseen.


Lisätietoja kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus, 040 5343865; [email protected]

ALUEK: 41/2017§ 129, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 19

http://www.mipex.eu/

INNOAURA - LUOVAA INNOVOIMAA VARSINAIS-SUOMESTA KILPAILU

Asia Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa 2011 - 2014 yhtenä toimenpiteenä oli ”Myönnetään joka-vuotinen julkinen palkinto alueen luovan toimialan parhaista innovaatioista, joiden valintakriteerittukevat maakunnan elinkeinopoliittisia tavoitteita”. Maakuntaohjelman toteutukseen liittyen kilpailujärjestettiin vuosina 2012, 2013 ja 2014. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kilpailu järjestetäänmyös vuonna 2017.

Eri maista löytyy erilaisia määritelmiä luoville toimialoille. Suomessa luovilla aloilla tarkoitetaan lii-ketoimintaa, joka synnyttää aineetonta arvoa, esimerkiksi tuotemerkkejä, patentteja tai tekijänoi-keuksia.

INNOAURA – Luovaa innovoimaa Varsinais-Suomesta -kilpailussa valitaan maakunnan alueeltavalitsijoiden mielestä eniten luovuutta, luovaa potentiaalia omaava tai nk. luovien toimialojen liike-toimintaa kehittänyt yritys (voi olla myös yrityksen yksittäinen projekti / hanke / suuremman yhtiönyksikkö).

Kilpailun tarkoituksena on- tehdä luovia toimialoja tunnetuksi ja lisätä niiden arvostusta, sekä sijoittajien että suuren

yleisön silmissä, sekä samalla viestittää asian tärkeyttä ja siihen liittyviä mahdollisuuksia- innostaa alalle uusia yrittäjiä- nostaa esille hyviä esimerkkejä ja innostaa muitakin alan yrityksiä osallistumaan- tarjota julkisuuden kautta palkittaville mahdollisuuksia uusiin hyödyllisiin kontakteihin.

Palkittavan yrityksen tulee olla toiminnassa ja ideoiden pitkälle innovoituna käytännön toteutuksina.Yrityksen pitää olla kotipaikaltaan varsinaissuomalainen, vaikka sen markkinat olisivatkin muualla.

Maakuntahallitus on 19.12.2011 (§ 198) hyväksynyt kilpailun säännöt. Kilpailun valintaraati tekeepäätöksen palkinnon saajasta. Valintaraadissa on ollut mukana edustajat Turun Sanomista, TurkuScience Parkista, Yrityssalosta, Varsinais-Suomen liitosta, Varsinais-Suomen Yrittäjistä, Turun yli-opistosta sekä Ideaura Oy:stä. Palkintona on 8 000 euroa voittajayritykselle. Tämän lisäksi voidaanantaa kunniamainintoja.

Aikaisempina vuosina palkinnon ovat saaneet LPR -arkkitehtien suunnittelema Helsingin Musiikki-talon Aicon -katsomotuoli, Metaverstas Oy:n hanke Virtuaalioppimisympäristö meriturvallisuushar-joitusten tukena sekä NordicEdu Oy:n NordicEdun Oppimispelit. Palkinnon saajat ovat saaneet hy-vin julkisuutta mm. Turun Sanomissa.

Suomi 100 -juhlavuoden teemaan on sisältänyt monipuolista ja laaja ohjelmaa. Juhlavuoden tee-maa tukien INNOAURA-kilpailulla halutaan nostaa esiin ja palkita luovia sekä innovatiivisia yrityk-siä, jotka ovat aktiivisesti mukana tekemässä luovaa varsinaissuomalaista tulevaisuutta.

Kilpailun hakuaika on 4.9.–27.10.2017. Kilpailun voittaja palkitaan maakuntavaltuuston kokoukses-sa 11.12.2017.

Valmistelija TN/PP/kk


Maakuntahallitus päättää järjestää vuoden 2017 INNOAURA – Luovaa innovoimaa Varsinais-Suomesta -kilpailun.


Lisätietoja Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen p. 040 776 0630, [email protected]

ALUEK: 66/2017§ 130, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 20


CPMR:N YLEISKOKOUKSEEN OSALLISTUMINEN 18 - 20.10.2017 HELSINGISSÄ

Asia Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitto CPMR pitää tänä vuonna yleiskokouksensa Hel-singissä. Uudenmaan liitto järjestää kokouksen ja Varsinais-Suomen liitto yhdessä muiden suoma-laisten jäsenmaakuntien kanssa osallistuu järjestelyihin. Kokouspaikka on Finlandia-talo.

Yleiskokouksessa käsitellään järjestön toimintakertomukset, budjetti ja julkilausuma. Keskusteluakäydään erityisesti koheesiopolitiikasta, meriasioista, ilmastomuutoksesta, liikenteestä sekä EU:ntulevaisuudesta.

Tilaisuuden ohjelma on oheismateriaalina.

Valmistelija TN/SP/kk


Maakuntahallitus päättää edustuksestaan CPMR:n yleiskokouksessa.

Päätös Maakuntahallitus päätti, että CPMR:n yleiskokoukseen osallistuvat Paullina Haijasen ehdotuksestaTiina Perho, Hanna Vuolan ehdotuksesta Jani Kurvinen ja Juuso Alatalon ehdotuksesta Riitta Leh-tinen._____

Lisätietoja kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus p. 040 534 3865, [email protected]

ALUEK: 42/2017§ 131, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 21

VARSINAISEN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VAIHTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JAMAAKUNTAUUDISTUKSEN POLIITTISESSA OHJAUSRYHMÄSSÄ

Asia Maakuntahallitus on kokouksessaan 16.5.2016 § 71 asettanut Varsinais-Suomeen sote- ja maa-kuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän ja nimennyt sen jäsenet varajäsenineen puolueiden pii-rijärjestöjen tekemien esitysten pohjalta.

Keskustan edustajana varsinaiseksi jäseneksi on asetettu Annika Saarikko ja hänen varajäsenek-seen Teija Ek-Marjamäki. Annika Saarikko on 7.8.2017 jättänyt sähköpostiviestillään eronpyynnönVarsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen poliittisesta ohjausryhmästä. Keskustan Varsi-nais-Suomen piiri on kokouksessaan 15.8.2017 päättänyt esittää Saarikon tilalle sote- ja maakun-tauudistuksen poliittisen ohjausryhmän varsinaiseksi jäseneksi Teija Ek-Marjamäkeä ja hänen va-rajäsenekseen Anna Sirkiää.

Kyseiset henkilövaihdokset tapahtuvat välittömästi.

Valmistelija LL/kr


Maakuntahallitus päättää valita sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän varsi-naiseksi jäseneksi Annika Saarikon (kesk.) tilalle Teija Ek-Marjamäen (kesk.) ja hänen varajäse-nekseen Anna Sirkiän (kesk.).


Lisätietoja muutosjohtaja Laura Leppänen, puh. 040 767 4364, [email protected]

HALL: 71/2016§ 132, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 22


LAUSUNTO LAIKSI MAANTIELAIN MUUTTAMISESTA

Asia Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta maantielain(503/2005) muuttamiseksi 4.9.2017 mennessä. Hallituksen esitys liittyy 2.3.2017 annettuun halli-tuksen esitykseen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudis-tusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaa koskevaanilmoitukseen (HE 15/2017 vp.) Lausunto pyydetään jaotteleman lausuntopyynnössä annettujen ot-sikoiden mukaan.

Hallituksen esitysluonnos laiksi maakuntalain muuttamisesta toteuttaa maakuntalain 6 §:n 1 mo-mentin 14 kohdassa tarkoitettujen liikennettä ja tienpitoa koskevien tehtävien siirtoa valtiolta maa-kunnille. Esityksellä siirretään myös tehtäviä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista Liikenne-virastoon. Esityksen mukaan maatielain nimi muutetaan laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä.Lakiin ehdotetaan sisällytettävän valtakunnallista ja maakunnissa tapahtuvaa liikennejärjestelmä-suunnittelua koskevat säännökset ja maanteiden luokitteluun pohjautuvat palvelutasoa koskevatsäännökset. Lisäksi esitys sisältää ehdotukset uudeksi sääntelyksi tienpidon järjestämisestä maa-kuntien ja valtion yhteistyönä sekä siihen liittyvistä ohjaus-, sopimus- ja muista järjestelyistä.

Esitysluonnoksessa maantieverkon omistajana säilyy valtio, jota edustaa Liikennevirasto. Liikenne-ja viestintäministeriö päättää Liikenneviraston esityksestä maanteiden valta- ja kantatieluokitukses-ta sekä sen, mitkä tiet kuuluvat jatkossa valtakunnalliseen runkoverkkoon. Valtakunnallisesti mer-kittävällä runkoverkolla on oltava yhtenäinen ja korkea pitkämatkaisen liikenteen palvelutaso, johonpyritään suunnitelmallisemmin laatimalla valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä sii-hen sisältyvä rahoitus- ja toimenpidesuunnitelma 10 - 12 vuodeksi. Valtakunnallinen liikennejärjes-telmäsuunnitelma laaditaan yhdessä maakuntien kanssa.

Maakuntiin siirtyviksi liikennealan tehtäviksi on esitetty liikennejärjestelmän toimivuus, liikennetur-vallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöäkoskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun.

Esityksen mukaan maakunnilla on keskeinen rooli maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaalaadittaessa. Suunnitelma voidaan laatia maakunnittain tai yhteistyöalueittain. Maakunnat voivathoitaa myös julkiseen henkilöliikenteen suunnitteluun, yksityisteihin, saaristoliikenteeseen ja liik-kumisen ohjaukseen sekä lentoliikenteen ostoihin liittyviä tehtäviä, joita tehdään osana liikennejär-jestelmäsuunnittelua. Liikennevirasto osallistuu maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun.

Tienpidosta vastaavana viranomaisena toimivat maakunnat tai niiden muodostamat yhteistoiminta-alueet sekä Liikennevirasto. Yhteistyöalueita voidaan perustaa enintään 9. Yhteistyöalueiden välili-sillä yhteistyösopimuksilla varmistettaisiin tienpidon kustannustehokas sekä yhtenäinen, asiantun-teva ja pitkäjänteinen hoitaminen. Alueellisen tienpidon tehtävät toteutetaan sopimuspohjaisestivaltion kanssa.

Vuoden 2016 alusta alkaen Varsinais-Suomen ELY-keskus on hoitanut keskitetysti saaristoliiken-teen maantielautta- ja yhteysalusliikennettä. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan jatkossa maa-tielauttaliikenteestä vastaisi Liikennevirasto ja saariston yhteysalusliikenteestä maakunnat.

Maakuntien järjestämisvastuulla olevan tienpidon rahoitus ja kohdentuminen eriteltäisiin maakun-nittain tieverkon ja liikenteen ominaisuuksiin ja olosuhteisiin perustuen. Liikennevirasto kohdentaarahoituksen jokaiselle maakunnalle ja tekee rahoitusvaraukset tienpidon yhteistyöalueen käyttöönsopimuksen perusteella. Liikennevirasto varaa osan rahoituksesta perusväylänpidon talousar-viomäärärahasta kohdistettavaksi tienpidon valtakunnallisiin tehtäviin, teemaohjelmiin ja äkillisiin jaennakoimattomiin korjaustarpeisiin. Maakunnat eivät voi käyttää yleiskatteellista rahoitusta tienpi-toon.

Tienpidon rahoituksen on tarkoitus tulla liikenne-, ja viestintäministeriön hallinnonalan talousar-viomomentin erillisrahoituksena. Vuoden 2019 perusväylänpidon rahoituskehys on 915 miljoonaa

MAANK: 125/2017§ 133, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 23

euroa. Perustienpidon rahoitus tulee vähenemään nykyisestä 540 miljoonasta 505 miljoonaan eu-roon. Maakunnille jää Liikenneviraston tehtäväkentän jälkeen jaettavaa 425 miljoonaa euroa.

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=306935ae-3383-4525-b615-57e8f0b9abec

Valmistelija HS/MS/JV/MR-L


Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:

Yleiset huomiot esityksestä

Koko esityksen tulisi yleisen tavoiteasettelun osalta olla kunnianhimoisempi. Tavoitteisiin tulisisisällyttää liikennejärjestelmätyön ja tiesuunnittelun merkitys osana yhteiskunnan monialaisen toi-mintakentän kestävää kehittämistä. Suunnittelun laadullisten tavoitteiden tulisi näkyä laissa, silläliikenneympäristön merkitys ja vaikutukset ihmiseen, luontoon, maisemaan ja rakennettuun ympä-ristöön (kaupunki- ja taajamakuvaan) ovat pääsääntöisesti muuta rakentamista suuremmat.

Suuri osa rakennetusta ympäristöstä on liikenneympäristöä ja suuri osa ihmisten ympäristökoke-muksista on liikenneympäristön muovaamaa. Tiemaisema on keskeinen osa suomalaista kulttuu-rimaisemaa. Lakiesitys ei lainkaan sisällä em. tarkastelunäkökulmaa ja siitä johdettuja liikenneym-päristön ja sen suunnittelun laatutavoitetta. Tavoitteisto liikennejärjestelmän ja -verkon roolillealuekehityksen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten luojana on myös jäänyt varsin ohueksi. Vrt.(MRL 1 §, MRL 5 §)

Lakiesitys valtakunnallisesta ja maakunnallisista liikennejärjestelmäsuunnitelmista on kannatetta-va; pitkän aikavälin valtakunnallinen suunnitelma ja palvelutasomäärittely tukevat nykyistä parem-min tasalaatuisen valtakunnallisen liikenneverkon kehittymistä. Lakiesityksessä puhutaan paljonmaanteiden palvelutasosta. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tulisi huomioidakuitenkin kaikki liikennemuodot – ja luoda palvelutasotavoitteet myös muille valtakunnallisille lii-kennemuodoille, etenkin rataverkolle sekä pitkämatkaiselle joukkoliikenteelle. Liikenneviraston roolimaakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa olisi näin pitää huolta siitä, että valtakunnalli-sen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteelliset palvelutasot kaikkien liikennemuotojen osaltahuomioitaisiin.

Käytäntö on osoittanut, että eniten liikennejärjestelmän haasteita ja kehittämistarpeita on suurillakaupunkiseuduilla, kuten Turun kaupunkiseudulla. Suurimmilla kaupunkiseuduilla on myös par-haimmat edellytykset vastata kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteisiin. Laki liikennejärjestel-mästä ja maanteistä jättää kuitenkin kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnittelun tietoisestilain ulkopuolelle. Seudullisen jatkuvan liikennejärjestelmätyön organisointi jää siten edelleen va-paaehtoisuuden ja kuntien yhteistyöhalukkuuden varaan. Asian tärkeys tulisi tunnistaa ja nähdäkaupunkiseutujen liikennejärjestelmätyö osana skaalautuvaa maakunnallista liikennejärjestelmä-työtä samalla liian useita päällekkäisiä suunnittelutasoja välttäen.

Laissa olisi hyvä tuoda esille, että liikennejärjestelmätyön tulee Liikennevirastossa sekä maakun-nissa olla jatkuvaa ja resursseja sekä työtä tulee tarvittaessa kohdentaa alueille, joissa haasteetovat merkittävät ja joissa mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen päästöihin ja toimivuuteen ovat suu-rimmat.

Huomionne lain 1 lukuun Yleiset säännökset

Lain tarkoituksen tulisi olla kunnianhimoisempi huomioimalla kokonaisuus, jossa liikenneympäristötoimii. Vrt. kohta Yleiset huomiot esityksestä.

MAANK: 125/2017§ 133, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 24

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=306935ae-3383-4525-b615-

Laki liikennejärjestelmäsuunnitelmasta osana maantielakia on osin harhaanjohtava, sillä liikenne-järjestelmäsuunnitelma on monen eri liikennemuodon ja -palvelun kokonaisuus, johon maankäytönkehitys ja suunnittelu erityisesti vaikuttavat. Lakiesityksessä korostuu liikaa maantieliikenteen rooli.Tämä näkyy esimerkiksi kohdassa 1 § Lain tarkoitus. Maantiet mainitaan osana lain tarkoitusta,mutta ei muuta liikenneverkkoa tai -palveluja.

Lakiesityksessä esitetään, että maantien käyttö on maksutonta (12 §). Maksullisuuden poissulke-minen lakiteitse estää mahdollisuuden käyttää yhtä liikenteen hallinnan keinoa tai kerätä rahoitustaliikenneinvestointeihin esimerkiksi satunnaisilta käyttäjäryhmiltä.

Huomionne lain uuteen 1 a lukuun Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Tavoitteena lailla on todennäköisesti, että liikennejärjestelmää kehitetään käyttäjälähtöisesti (eiliikennejärjestelmäsuunnittelua). Toki myös suunnittelua menetelmineen täytyy kehittää (15b §).

Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet (15 b §) tulisi olla kunnianhimoisemmat huomioimallakokonaisuus, jossa liikenneympäristö toimii. Vrt. kohta Yleiset huomiot esityksestä.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tulee huomioida valtakunnalliset alueiden-käyttötavoitteet, sillä liikennejärjestelmä vaikuttaa merkittävästi valtakunnan, maakuntien ja kau-punkiseutujen alueidenkäyttöön (15 d §).

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelun ja -työn tulee olla monialaista ja jatkuvaa etenkinmaankäytön suunnittelijoiden kanssa, ja liikennejärjestelmän suunnittelun tulisi olla yhä tiiviimpiosa maankäytön suunnittelua (15 e §).

Lakiesityksestä ei käy ilmi, mitä tietoa maakunnan tulee toimittaa tienpitäjälle (15 g §). Liikennevi-rasto hankkii nykyisin valtakunnallisesti keskitetysti tiedot maanteiden liikennemääristä ja kunnostaja tämä käytäntö pitäisi säilyttää, kuten sivun 23 perusteella näyttäisi olevan tarkoituskin.

Huomionne lain uuteen 1 b lukuun Valtion ja maakunnan välinen suhde

Ehdotuksen mukaan maakuntien järjestämisvastuulla olevan tienpidon rahoituksen kohdentumi-sesta 18 maakunnan välillä päätetään sopimuksella Liikenneviraston kanssa. Maakunnan liitto ko-rostaa, että maakuntien itsehallinnon toteutuminen edellyttää, että maakunta toimii rahoituksestasovittaessa todellisena neuvotteluosapuolena valtiolle.

Valtaosa koko perustienpidon rahoituksesta kohdennetaan tienpitoon käytännössä valtakunnallis-ten linjausten sekä maantieverkon kunnon pohjalta. Vain pieni osuus rahoituksesta on sellaista,jonka kohdentaminen jäisi maakuntien vapaasti päätettäväksi. Maakunnille on annettava mahdolli-suus käyttää yleiskatteellista rahoitusta alueelliseen tienpitoon näin halutessaan.

Huomionne lain 2 lukuun Maantien suunnittelu

Maantien suunnittelun tavoitteet tulisi olla kunnianhimoisemmat huomioimalla kokonaisuus, jossaliikenneympäristö toimii. Vrt. kohta Yleiset huomiot esityksestä.

Huomionne lain muihin lukuihin (luvut 3-7)

ei huomioita

Huomionne lain uuteen 9 lukuun Maakuntauudistuksen voimaanpanoon liittyvät siirtymäsäännök-set

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan lain maantielain muuttamisesta on tarkoitus tulla voimaan1.1.2019. Maakunnan liitto huomauttaa, että esityksen aikataulu on ristiriidassa maakunta- ja sote-uudistuksen voimaanpanon kanssa. Hallituksen 5.7.2017 tekemän päätöksen mukaan maakunnat

MAANK: 125/2017§ 133, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 25

aloittavat toimintansa 1.1.2020. Samalla lakkaavat nykyiset ELY-keskukset, aluehallintovirastot jamaakuntien liitot. Koska hallituksen esitys on vahvasti sidoksissa maakuntalakiin, tulisi lakien val-mistelun ja voimaanpanon kulkea käsi kädessä. ELY-keskusten henkilökuntaa ei ole mahdollistasiirtää maakuntiin, ennen kuin uudet maakunnat aloittavat toimintansa.

Muut huomiot

Hallituksen esitysluonnoksesta ei käy ilmi, miten maakunnat keskenään sopivat tiettyjen maakun-tien vapaaehtoisesti hoidettavaksi jäävien tehtävien jaosta. Valtion tämän vuoden talousarviossasaaristoliikenteelle on osoitettu 18,3 miljoonan euron määräraha. Määrärahasta kohdentuu Varsi-nais-Suomeen noin 90 %, loput Uudellemaalle sekä Kymenlaaksoon. Maakunnan liitto katsoo, ettäkoska saariston yhteisalusliikenne pääasiallisesti sijoittuu Varsinais-Suomeen, tulee Varsinais-Suomen maakunnan hoitaa jatkossa yhteisalusliikenne korvamerkityllä rahoituksella. Maakuntahal-litus pitää erittäin tärkeänä, että saaristoliikenteen järjestäjällä taataan riittävät tilaajapuolen henki-löstöresurssit.

Lakiesitys asettaa maakunnallisille liikennejärjestelmäsuunnitelmille lisää painoarvoa, mikä lisäätodennäköisesti myös resurssitarpeita. Tämä tulee huomioida valtion taholta resursseja suunnitel-taessa.


Lisätietoja liikennesuunnittelija Mari Sinn, p. 045 807 8969, [email protected]

MAANK: 125/2017§ 133, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 26


VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET

Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toi-meenpanopäätökset:

Maakuntahallituksen puheenjohtajan päätökset J § 2

Maakuntajohtajan päätökset:- muut B § 115 - 137

Edunvalvontajohtajan päätökset:- CB valtion vastinrahan maksatuspäätökset X § 19 - 28- maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset Z § 4 - 7

Head of Managing Authorityn päätökset A1 § 106 - 149

Valmistelija MK


Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan.


Lisätietoja hallintosihteeri Marja Karttunen p. 040 720 3061, [email protected]

§ 134, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 27


TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT

.1 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUS 18.9.2017

Maakuntavaltuuston kokous pidetään 18.9.2017 Turun kristillisellä opistolla, Linnasmäki Oy, Turku.

Alustava ohjelma:9.30 Ryhmäkokoukset10.30 - Maakuntavaltuuston kokous12.00 Lounas13.00 - Maakuntavaltuuston kokous jatkuu

Asialuettelo:1. Kokouksen avaaminen2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen3. Maakuntavaltuuston järjestäytyminen4. Maakuntavaltuuston sihteerin määrääminen5. Valtuustoryhmien muodostaminen6. Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen7. Pöytäkirjantarkastajien valitseminen8. Ääntenlaskijain valitseminen9. Maakuntavaltuuston vaalilautakunnan valitseminen10. Maakuntahallituksen valitseminen11. Tarkastuslautakunnan valitseminen12. Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle13. JHTT-yhteistön valitseminen14. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet15. Valtuutetun kyselyt16. Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen

.2 MATKARAPORTIT

Perho, Jori, Partanen, PalhusCPMR:n Itämerikomission yleiskokous, Baltic Development Forum, Itämerikomission meriasioidentyöryhmän kokous sekä EU:n Itämeristrategian vuosikonferenssi12.-14.6.2017 Berliini, Saksa

Nuotio Tarja7. koheesiofoorumi26.-27.6.2017 Bryssel, Belgia

Partanen PetteriSteering Committee, Central Baltic Programme8.-9.6.2017 Jurmala, Latvia


Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.


§ 135, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 28

VARAJÄSENEN VAIHTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN POLIITTISESSAOHJAUSRYHMÄSSÄ

Asia Maakuntahallitus on kokouksessaan 16.5.2016 § 71 asettanut Varsinais-Suomeen sote- ja maa-kuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän ja nimennyt sen jäsenet varajäsenineen puolueiden pii-rijärjestöjen tekemien esitysten pohjalta.

RKP:n edustajana varsinaiseksi jäseneksi on asetettu Stefan Wallin ja hänen varajäsenekseen vonBergmann Andreas, joka on 14.8.2017 jättänyt sähköpostiviestillään eronpyynnön Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen poliittisesta ohjausryhmästä. RKP:n Varsinais-Suomen pii-rihallitus on kokouksessaan 23.8.2017 päättänyt esittää von Bergmannin tilalle sote- ja maakunta-uudistuksen poliittisen ohjausryhmän varajäseneksi Mikael Holmbergia.

Kyseinen henkilövaihdos tapahtuu välittömästi.

Valmistelija LL/PP/mk


Maakuntahallitus päättää valita sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän varajäse-neksi Andreas von Bergmannin (RKP) tilalle Mikael Holmbergin (RKP).


Lisätietoja muutosjohtaja Laura Leppänen, puh. 040 767 4364, [email protected]

§ 136, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 29


KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN


Puheenjohtaja päättää kokouksen.

Päätös Puheenjohtaja Ilkka Kanerva päätti kokouksen klo 12.00._____

§ 137, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 30

§ 9998, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 31

MUUTOKSENHAKUKIELLOT

Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta,koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Pykälät: 120-124, 128, 130, 133-135,137

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraa-viin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.

Pykälät: 125-127, 129, 131-132, 136

HValL 3 §:n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamal-la.

Pykälät ja kieltojen perusteet:

OIKAISUVAATIMUSOHJEET

Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Pykälät: 125-127, 129, 131-132, 136

Oikaisuvaatimusviran-omainen

VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUSRatapihankatu 36PL 27320101 TURKU

sähköposti: [email protected] Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksensisältö

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

VALITUSOSOITUSSeuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta an-nettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvali-tuksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen Turun hallinto-oikeusSairashuoneenkatu 2-4PL 3220101 TURKU

Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää

Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain(1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 250 euroa.

§ 9998, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 32


Muu valitusviranomai-nen Osoite:

Postiosoite:

Pykälät: Valitusaika päivää

Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista.

Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava- valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite- päätös, johon haetaan muutosta- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi- muutosvaatimuksen perusteet

Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatijaon allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite.

Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettunajäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.

Valitusasiakirjojentoimittaminen

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuullavalitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä.

Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimus/valitusosoitus liitetään pöytäkirjannotteeseen.

§ 9998, MH 28.8.2017 10:00 Sivu 33

mh, 28.8.2017 10:00, pöytäkirja sisällysluettelo · 2017. 9. 4. · maakuntahallitus...

Documents