muutos on pitkän työn tulos - kuusamo · 2016-06-06 · muutos on pitkän työn tulos sivu 8...

1

Kuusamon kaupungin henkilöstölehti Kuusamon kaupungin henkilöstölehti

Muutos on pitkän työn tulos sivu 8

HUHTIKUU 2014HUHTIKUU 2014

Tavoiteltu ja toteutunutsuunnanmuutos 4

Työtä Koti-Kuusamon parhaaksi 26

2

Henkilöstöstä huolehtiminen on päätös. Muutos on

työhyvinvoinnin kannalta merkittävä haaste. Muutokset

teettävät aina ylimääräistä työtä, jonka määrää on vaikea

ennalta arvioida. Kaikkien muutoksen piirissä olevien on

tiedettävä ajoissa, mikä muuttuu ja

mitä ihmisiltä odotetaan. Tietoa on

tarjottava oikeaan aikaan ja oikealla

tavalla. Kun asioista keskustellaan

yhdessä, kaikki kuulevat kysymyk-

set ja vastaukset samaan aikaan ja

tulkinnan mahdollisuudet vähene-

vät. Tiedon sisäistämistä helpottaa

myös, kun ihmiset pääsevät osallis-

tumaan omaan työhönsä liittyvään

muutokseen ja pala palalta toteut-

tamaan sitä. Avoimen keskustelu-

kulttuurin rakennuspalikat on löydetty, kun johto kuuntelee

työntekijöiden odotuksia ja toiveita.

Työyhteisössä muutos tarkoittaa uutta tapaa orga-

nisoida ja työskennellä, ja onnistuakseen se vaatii selkeää

tavoitekuvaa, tietoisuutta turvallisesta tulevaisuudesta.

Kuusamon kaupunkistrategia on kuin kartta, jonka avulla

suunnistetaan kohti kaikkien aikojen Kuusamoa. Tavoittee-

na on uusiutuva ja innovatiivinen kaupunki, jossa asuu hy-

vinvoiva ja aktiivinen kuusamolainen.

Kaikenlainen kehittäminen tarkoittaa muutosta. Joil-

lekin se näyttäytyy mahdollisuutena, toisille uutena,

ehkä hieman pelottavanakin askeleena kohti tunte-

matonta. Esimiehiltä edellytetään muutostilanteessa

asioiden ja erityisesti ihmisten johtami-

sen taitoja sekä vankkaa tahtoa luoda

uutta. Tarvitaan myös kykyä saada hen-

kilöstö mukaan tekemään muutosta.

Muutoksessa on usein kyse tilantees-

ta, jossa tulevaisuudesta ja muutoksen

lopputuloksesta ei ole tarkkaa ja varmaa

tietoa. Hyppy tuntemattomaan ja vieraa-

seen tilanteeseen koetaan vaaralliseksi

ja epämukavaksi. Huolta voi aiheuttaa

pelko työpaikan menettämisestä, uusien

asioiden oppimisesta ja suoriutumisesta muuttuneissa olo-

suhteissa sekä suru vanhojen tuttujen asioiden menettämi-

sestä. Erilaisille tunteille on annettava aikaa ja tilaa.

Kuusamon keskustaajaman kouluilla valmistaudutaan

syksyn suureen muutokseen. Ateriapalvelujen muutos on

ollut arkipäivää jo vuosia. Kaupunkistrategia tavoitteineen

polkaisee käyntiin useita muutoksia eri toimialoilla ja kon-

serniyhtiöissä. Muutos ei ole yksilö- vaan joukkuelaji. Se

vaatii kaikkien mukana oloa ja yhteistä ponnistusta, myös

kompromisseja.

PÄÄKIRJOITUS

Muutos on joukkuelaji

Muutos ei ole yksilö- vaan joukkuelaji. Se vaatii kaikkien

mukana oloa ja yhteistä ponnistusta, myös kompromisseja.

3

TOIMITUSKUNTA

Kaija Alajuuma

puh. 040 860 8902

Eevaleena Isoviita

puh. 040 753 5716

Jaana Jurmu

puh. 040 860 8734

Riitta Laitinen

puh. 040 725 0264

Päivi Peuna

puh. 0400 206 852

Liisa Pitkänen

puh. 040 839 6183

Marika Raatikainen

puh. 040 860 8659

Jouni Määttä

puh. 0400 686 297

Haaste työyhteisölle 5Sidosryhmillä on sanottavaa 24Kysy Liisalta 25

Kellokas Muutos on joukkuelaji 2Tavoiteltu ja toteutunut suunnanmuutos 4

Tokka tutuksiTyökaverini 22

Tekemisen meininkiTyöhyvinvointiin voi jokainen vaikuttaa 5Kohti kaikkien aikojen Kuusamoa 6Työhyvinvointiohjelma 7Muutos on pitkän työn tulos 8Tulevaisuuden koulu 10Mitä kuuluu yhteistoiminta-alueelle? 12OSKU - osaamista kotouttamiseen 13Ennin juhlat 14Rakkauden juhla ja arki 15Saako olla e-kirja 16Uuusi TEHPA-yksikkö 19Neuropsykiatrinen valmentaja tukee ja auttaa 20Kesäyliopisto tarjoaa 20

HuilaamisetTaiteilua, tanssia ja musisointia 21Hieno Hipiäinen 18

Korvamerkit 26

Palkisessa tapahtuuKesän kynnyksellä 28

POROPOSTI 1/2014

Poroposti on Kuusamon kaupungin julkishallinnon

henkilöstön tiedotus- ja vuorovaikutuskanava osana muuta

viestintää. Jutut ja kuvat voi toimittaa sähköpostitse

liitetiedostoina. Tekstit tulee toimittaa rtf-muotoon

tallennettuna tekstinä ilman erityismuotoiluja eli ilman palstoja

tai sisennyksiä. Kuvat tulee toimittaa jpg-muodossa.

Jutut ja kuvat voi lähettää samassa viestissä osoitteeseen [email protected] .

Paino: Koillismaan Kirjapaino Oy Kuusamo 2014

Kannen kuva: Päivi Peuna

KELLOKAS: Poro, jolla on kello kaulassa ja jota muu karja seuraa. KORVAMERKKI: Jokaisella poronomistajalla on oma merkki, jolla hän merkkaa kaikki omistaman-sa porot. Eri puolilla poronhoitoaluetta merkkite-

kojen suuruudessa ja monisanaisuudessa on vaihteluita. Alku-jaan ne olivat hyvin pieniä ja vähälukuisia, mutta nykyään ne usein ovat jo varsin suuritekoisia ja monisanaisia. Korvaamaton apu porojen hallinnassa. Ennen moottoriaikaa tokan ajaminen tapahtui suksin tai jalkaisin. TOKKA: Tokka on suuri porolauma, jossa on usein satoja, jopa tuhansia poroja. Koulutetut porokoirat ovat edelleen korvaama-

ton apu porojen hallinnassa. Ennen moottoriaikaa tokan ajami-nen tapahtui suksin tai jalkaisin.HUILAAMISET: Huilata tarkoittaa sekä luistaa että levätä, pitää paussia. Sukset huilaa hyvällä kelillä. Tämä homma rupes huilaa-maan niin hyvin. ATIMOISSA: Vanhalle Kuusamolle tyypillistä oli säännöllinen kyläily sukulaisten – sisarusten, lähimpien naimasukulaisten ja serkusten – luona kotipitäjässä ja naapuripitäjissäkin. Käytiin ati-moissa tai atimassa eli – kuten leikillisesti sanottiin – juustonva-jeuksessa, juustonvaihetusreissulla.Lähteet:KirjastoVirma, Wikipedia, Craftmuseum: Poron jäljillä.

4

Jos vuotta 2013 pitäisi kuvailla kaupungin talouden

näkökulmasta yksittäisellä sanalla, parhaiten sen ku-

vailu onnistuisi sanalla suunnanmuutos. Alkuvuonna

2013 lähdimme tavoittelemaan kaupungin talouden

ohjauksessa ja johtamisessa suunnanmuutosta edellisten

vuosien tilinpäätöksien alijäämäkehitykseen. Nyt kun vuosi

on elettynä voi todeta, että onnistuimme saavuttamaan ta-

voittelemamme.

Toimintatuottojen ja lähinnä verotulojen kertymisen

suhteen vuotta kuvaili epävarmuus, aina vuoden viimei-

siin kuukausiin asti. Kuntaliiton verotuloennusteet ovat

osoittautuneet luotettavaksi punaiseksi langaksi verotulojen

kertymisen ennustettavuuden suhteen, mutta viime vuosi

osoitti, että vuoden aikana myös Kuntaliiton ennusteiden

luotettavuutta jouduttiin puntaroimaan. Kaupunginhallitus

3.6.2013 kokouksessaan linjasi talouden sopeuttamistoimia,

sillä ennusteet näyttivät, että verotulokertymästä voisi jäädä

toteutumatta jopa 800 000 euroa. Jälkikäteen voimme to-

deta, että kaupunginhallituksen reagointi kannatti ja ohjasi

toimintaamme toivotulla tavalla loppuvuoden aikana.

Vuoden aikana

talouden näkö-

kulmaa pidettiin

aktiivisesti yllä niin

koko kaupungin

tasolla kuin lauta-

kunnissakin; ke-

väällä lähdimme mukaan Kuntaliiton USO-hankkeeseen

(Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen), jonka

kautta saimme analyyttista dataa mm. kaupungin palve-

lutarpeiden muutoksesta, väestökehityksestä, henkilöstön

eläköitymisennusteesta sekä laadimme talouden tasapai-

nottamislaskelman, joka toimi pohjana jo vuoden 2014 ta-

lousarvion laadinnassa.

On kuitenkin muistettava, että nyt saavutettu tärkeä,

psykologinen suunnanmuutos on vasta ensimmäinen as-

kel suunnanmuutoksessa. Talouden tasapainottamispro-

jektimme vaatii pitkäjänteistä työtä ja uusia onnistumisia;

vanhoista toimintatavoista luopumista ja uuden oppimista.

Kaupunkistrategian vision mukaisesti toteutamme innos-

tusta ja rohkeutta sekä uskallamme tehdä asioita vähän eri

tavalla.

Nyt on kiitoksen ja onnistumisesta iloitsemisen aika; ha-

luan kiittää omasta puolestani jokaista työntekijää ja pää-

töksentekijää hyvästä työstä vuonna 2013! Jatketaan yhteis-

työtä talouden suunnanmuutoksen edistämisessä!

Tilinpäätös 2013 - tavoiteltu ja toteutunut suunnanmuutos

KELLOKAS

Toimintakate osoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi

verotuloilla ja valtionosuuksilla.

Vuoden 2013 tilinpäätöksen tunnuslukuja

• Toimintatuotot kasvoivat 1.275.170,60 euroa

vuoteen 2012 verrattuna eli 6,6 %

• Tuottojen kokonaismäärä (toimintatuotot, ve-

rotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot) oli yh-

teensä 117.988.000 euroa

• Kokonaistuottojen määrä oli 6.701.000 euroa

suurempi kuin vuonna 2012.

• Toimintakulut ovat vuoteen 2012 verrattuna

kasvaneet 3.719.063,94 euroa eli 3,4 %.

• Henkilöstökulut laskivat vuoteen 2012 verrat-

tuna 421.392,73 euroa eli 0,8 %. Tätä tuki saira-

uslomien merkittävä lasku vuonna 2013

• Palvelujen ostot kasvoivat vuoteen 2012 verrat-

tuna 3.709.601,32 euroa eli 9,2 %.

• Toimintakate vuonna 2013 oli 90.839.725,85

euroa.

• Toimintakate kasvoi vuoteen 2012 verrattuna

2.880.356,88 euroa eli 3,3 %.

• Kuusamon kaupungin kokonaisverotulot kas-

voivat vuoteen 2012 verrattuna 2.828.598,83

euroa eli 6 %.

• Vuosikate vuonna 2013 oli 5.851.688,97 euroa.

• Tilikauden ylijäämäksi muodostui 1.860.098,14

euroa

• Tuloksen käsittelyn jälkeen taseeseen jää

7.574.898,77 euroa ylijäämää

Vuosikate osoittaa, paljonko kunnalle jää

käytettäväksi tulorahoitusta investointeihin, sĳ oituksiin ja

lainan lyhennyksiin.

Kaupunginhallituksen reagointi kannatti ja ohjasi toimintaamme

toivotulla tavalla.

Kehittyvä kaupunkiKehittyvä kaupunki

5

TEKEMISEN MEININKI

1. Työyhteisössä vallitsee työssä jaksamista tukeva, avoin,

arvostava, vuorovaikutteinen ja turvallinen ilmapiiri-

ja olosuhteet, joihin jokainen työyhteisön jäsen kokee

voivansa vaikuttaa ja luottaa

2. Työtä, työympäristöä, toimintamenetelmiä ja tavoittei-

ta pohditaan yhdessä

3. Jokainen työyhteisön jäsen tietää perustehtävänsä ja

osaa sijoittaa sen kaupungin tavoitteisiin ja palveluteh-

tävään

4. Jokainen työyhteisön jäsen saa riittävän tuen työnsä te-

kemiseen

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellis-

tä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työnteki-

jät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdettuna. Hyvin-

voivassa työyhteisössä työ koetaan mielekkäänä ja

palkitsevana. Työ tukee myös elämän hallintaa.

Yksilön kokemana työhyvinvointi tarkoittaa koet-

tua hyvinvointia, vireystilaa, toimintakykyisyyttä ja moti-

voituneisuutta työssä. Kokemus näkyy

työn sujumisena, työnilona, osaamisen

kehittymisenä sekä myönteisenä asen-

teena. Työhyvinvoinnin kokemisessa on

yksilöllisiä eroja. Ihmisten elämäntilan-

teet ja tarpeet vaihtelevat. Rajat kohtuullisina tai haitallisi-

na koettujen vaatimusten tai rasituksen kanssa vaihtelevat

yksilöittäin. Kokemukset perustuvat työn, työympäristön ja

vapaa-ajan sopivaan kokonaisuuteen. Sitä ei voi rajata kos-

kemaan vain työpaikkaa ja -aikaa. Vapaa-aikakin vaikuttaa

työhyvinvointiin, koska silloin ihmisen kehon ja mielen tu-

lisi palautua työn aiheuttamasta kuormituksesta.

Työhyvinvointi on koko työyhteisön asia ja tarkoittaa

koko yhteisön yhteistä vireystilaa. Se on työyhteisön ja

työntekijöiden jatkuvaa kehittämistä työnilon ja onnistu-

misen kokemusten tavoittelemiseksi. Työhyvinvointia pitää

tarkastella myös voimavarojen ja kehittämistarpeiden kaut-

ta. Voimavaratekijöiden tunnistaminen auttaa jaksamaan

työssä.

Työhyvinvointiin voi jokainen vaikuttaa. Jokainen

omalta osaltaan arvioi ja tulkitsee, mitkä asiat tuottavat

itselle hyvinvointia. Oman roolin hah-

mottaminen työhyvinvoinnin kehittä-

misessä ja vaikutusmahdollisuuksien

tunnistamisessa on tärkeää. Työyhtei-

sössä voi jokainen omalla toiminnallaan

edistää tai haitata yhteishenkeä sekä työn sujuvaa ja turval-

lista tekemistä. Me jokainen arvostamme hyvää ilmapiiriä,

johon omalta osaltamme vaikutamme työyhteisön jäsenenä.

Työhyvinvointiin liittyy lainsäädännön velvoitteita, joi-

den noudattaminen on minimitaso työhyvinvoinnille. Pelk-

kä lainsäädännön noudattaminen ei kuitenkaan riitä työhy-

vinvoinnin kehittämisen tavoitteeksi.

Työhyvinvointiin voi jokainen vaikuttaa

Hyvinvoivan työyhteisön raati on laatinut oheisen kriteeristön, jotka kuvaavat hyvinvoivaa

työyhteisöä. Miltä sinun työyhteisösi näyttää kriteerien valossa?

5. Jokaisen osaamista, kokemuksia ja vahvuuksia hyödyn-

netään ja jaetaan sekä osaamista kehitetään ja resursoi-

daan suunnitelmallisesti ammattiosaamista vahvistavasti

6. Johtamisella varmistetaan, että työyhteisön jäsenillä on

kohtuulliset edellytykset työnsä hyvään suorittamiseen

7. Työyhteisössä jokainen sitou-

tuu yhteisiin työyhteisön peli-

sääntöihin

8. Jokainen työyhteisön jäsen si-

toutuu hyvään ja arvostavaan

työkäyttäytymiseen.

Työhyvinvointi on koko työyhteisön asia

Poroposti haastaa teidät pohtimaan yhdessä, miten nämä toteutuvat tai voisivat toteutua

työpaikallanne. Kertokaa se meillekin sanoin tai kuvin! Lähettäkää tuotoksenne 30.9.2014.

mennessä sähköisenä [email protected] tai sisäisessä postissa nimellä Poroposti.

Tunnistitko oman työyhteisösi?

6

Kohti Kaikkien Aikojen Kuusamoa

TEKEMISEN MEININKI

Kuusamon kaupunkistrategia vahvistettiin viime

vuoden marraskuussa. Visiot kuvataan yleensä esi-

tyksissä laajoina kokonaisuuksina, joista ei oikein

saa otetta. Moni miettii, miten vuoteen 2021 ase-

tetut tavoitteet näkyvät meidän työntekijöiden, kuntalaisten

ja alueen yritysten arjessa.

Hyvinvointi-näkökulmassa keskeisenä toimijana on

kuusamolainen ihminen, jonka vastuuna korostuu rooli

oman ja lähiyhteisönsä hyvinvoinnin edistäjänä ja toteut-

tajana. Kaupungin roolina on osaltaan luoda edellytyksiä

ihmisten ja yhteisöjen toiminnalle.

Elinvoima-näkökulman keskeisinä toimijoina ovat Kuu-

samossa ja alueella toimivat yritykset, elinkeinojen kehittä-

misorganisaatiot ja koulutustoimijat.

Kehittyvä kaupunki -näkökulmaan on koottu erityisesti

kaupunkiorganisaation toimintaa koskevat menestystekijät

ja painopisteet.

Kaupunkitason valmisteluvastuu on kaupungin johto-

ryhmällä. Päätökset tehdään valtuustossa, lautakunnissa

ja toimialojen johtoryhmissä. Tavoitteiden saavuttaminen

on kuitenkin hyvin pitkälle meidän työntekijöiden käsissä.

Meidän, jotka omalla työllämme - askel askeleelta ja pala

palalta - rakennamme tulevaisuuden kotikaupunkia, elin-

voimaista edelläkävijää ja moniarvoista Pohjolan luonto-

pääkaupunkia, kaikkien aikojen Kuusamoa.

Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan sekä vankkaa ko-

kemusta että uutta osaamista. Keskeisenä tukena toiminnan

kehittämisessä ovat muun muassa käynnistyneet tuoteke-

hittäjäkoulutukset.

Strategian toteutusta käytännössä

Hyvinvointi - sähköinen hyvinvointikertomus - Työhyvinvointisuunnitelma

- Liikuntapaikkaselvitys

> Uimahallin remontti, jäähalli vs. monitoimihalli

- Kolmas sektori palveluiden tuottajana

- Kylätoimijat ja hyvinvointipalvelut

- Maahanmuuttopolitiikan linjaukset

Kehittyvä kaupunki - tuottavuusohjelma- Kotona asuminen tukeminen ja

tehostettu palveluasuminen

- Hyvinvointi-tv, mobiilikotihoito ja kotisairaalatoiminta

- Tehostetun palveluasumisen uusi yksikkö

- Hoitajakutsu-, henkilöturva- ja turvapuhelinhankinta

- Tulevaisuuden koulu

- Taajaman koulujen muutokset 2014

- Opetussuunnitelmauudistus 2016

- Kaupunkikonsernin yhteiset palvelut

- Talous- ja palkkahallinnan palvelukeskusselvitys

- Asiakas- ja hallintopalvelujen selvitys

- Kiinteistöstrategian päivitys

- Henkilöstövoimavarasuunnitelman laatiminen

- Tuotekehittäjäkoulutukset

Elinvoima- 1000 työpaikkaa

- Yrityskierrokset: kasvusuunnitelmat, kehittämis- ja

investointitoimenpiteet, rekrytointisuunnitelmat

- Osaamisen kehittämissuunnitelma

- Ensimmäisten kärkihankkeiden valmistelu

toukokuussa avautuvalle EU-rahoituskaudelle

Elinkeinostrategiassa alueen kehittämisen painopisteiksi

on nostettu matkailu, metsä- ja puutoimiala, kaivostoimi-

ala sekä luonnontuoteala ja elintarviketalous. Nämä seudun

tärkeimmät elinkeinot perustuvat alueen runsaiden luon-

nonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Eri toimintojen

yhteensovittaminen on varmasti haasteellista, mutta siinä

voidaan onnistua ennakkoluulottomalla yhteistyöllä.

Laajan sidosryhmätyön tuloksena on helmikuussa 2014

valmistunut Kuusamon kaupungin luonnonvarojen yhteen-

sovittamissuunnitelma. Suunnitelma toimii myös perussel-

vityksenä yleiskaavan päivitystyössä. Yleiskaavassa kootaan

yhteen ja osoitetaan kartalla Kuusamon keskeisimpien elin-

keinojen maankäyttötarpeet aina tavoitevuoteen saakka.

Seuraavat pari vuotta tulevat vaatimaan sekä kaupungin

henkilöstöltä, päätöksentekijöiltä että eri sidosryhmiltä tii-

vistä työskentelyä.

7

TEKEMISEN MEININKI

Työhyvinvointiohjelma

Kuusamon kaupungille on laadittu uusi työhyvinvoin-

tiohjelma vuosiksi 2014-2017. Tämä on samalla työ-

turvallisuuslain mukainen työsuojeluohjelma, joka

sisältää työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja

työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Ohjelmassa

pureudutaan myös niihin parannustarpeisiin, jotka nousivat

esiin työhyvinvointikyselyn kautta viime vuonna. Ohjelma

toimii yksikkökohtaisten työhyvinvointiohjelmien laadinnan

perusteena, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisessa työyksikössä

pitää vuosittain arvioida omasta näkö-

kulmasta työolojen kehittämistarpeet

ja työympäristötekijöiden vaikutukset.

Tässä muutamia poimintoja Työhy-

vinvointiohjelman sisällöstä sekä pari

käytännön vinkkiä työsuojeluvaltuute-

tun näkökulmasta ohjelman toteutta-

miseen.

Työolojen kehittämistarpeista ja

työympäristötekijöiden vaikutuksista

voisin nostaa keskusteluun vaarojen selvittämisen ja riskien

arvioinnin. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa sel-

vittämään työn haitta- ja vaaratekijät sekä arvioimaan nii-

den merkityksen työntekijän turvallisuudelle ja terveydel-

le. Vaarojen selvittämisen tulee olla jatkuvaa. Käytännössä

tämä voidaan toteuttaa työyksikkötasolla käyttämällä sosi-

aali- ja terveysministeriön Riski Arvia eli riskien arvioin-

nin suunnittelu- lomakkeistoa. Sen saa

tulostettua Työturvallisuuskeskuksen

nettisivuilta tai sen voi pyytää työsuo-

jeluvaltuutetulta.

Riskien arviointi on hyvä tehdä yh-

teistyössä työnjohdon ja työntekijöi-

den kesken. Mukaan voi pyytää myös

työsuojeluvaltuutetun ja/tai työsuoje-

lupäällikön. Silloin työn haitat ja vaarat sekä niistä aiheu-

tuvat riskit tulee parhaiten tunnistettua. Samalla voidaan jo

miettiä niitä keinoja, miten työ saadaan tehtyä mahdolli-

simman turvallisesti.

Työkyky on myös hyvin ajankohtainen aihe, ja sen mer-

kitys korostuu erityisesti nyt, kun kaupungin työntekijöistä

iso porukka on siirtymässä eläkkeelle muutaman seuraavan

vuoden aikana. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyötoimi-

ja, kun työelämän muutoksien tuomia haasteita koetetaan

voittaa. Varhaisen tuen tavoitteena on auttaa tunnistamaan

työhyvinvoinnin riskitekijät ajoissa ja ohjaamaan ratkaisu-

jen löytämiseen.

Kaupungilla on käytössä Varhaisen tuen toimintamalli,

jossa on määritelty huolirajoja, milloin esimiehen tulee ot-

taa puheeksi työntekijän kanssa hänen tilanteensa. Siitä ei

tarvitse kenelläkään suuttua tai pahoittaa mieltään, kun esi-

mies ottaa huolen puheeksi. Päinvastoin, on hyvä asia että

työnantaja on kiinnostunut työntekijöiden työhyvinvoin-

nista ja työkyvystä, ja pyrkii auttamaan ongelmien ratkai-

semisessa.

Työyhteisöjen toiminnasta ja toimivuudesta on asetettu

paljon tavoitteita. Työhyvinvoinnin perustana on terve ja ta-

sa-arvoinen työyhteisö, jossa toteutuu oikeudenmukaisuus,

osallistuminen ja syrjimättömyys.

Tähän pystyy vaikuttamaan jokainen

työntekijä omalla käyttäytymisellään

ja vuorovaikutuksellaan. Ei ole kah-

ta samanlaista työyhteisöä, joten joka

työpaikalle muotoutuu omanlaiset

toimintatavat eli pelisäännöt. Jos ne

ovat epäselviä tai niitä noudatetaan

epämääräisesti, kukaan ei joudu vas-

taamaan omista teoistaan.

Työyhteisötaitoja voi harjoitella joka

päivä töissä. Työyhteisötaidot ovat nimenomaan pelisääntö-

jen noudattamista, sekä hyviä käytöstapoja, toisten henki-

löiden kunnioittamista ja omasta jaksamisesta huolehtimis-

ta. Koskee sekä työntekijöitä että esimiehiä. On siis tarpeen

pitää työpaikkapalavereita, joissa tarkennetaan pelisääntöjä,

kuunnellaan toisia ja tullaan myös itse kuulluiksi. Harjoitte-

lu tekee mestarin ja mestari harjoittelee aina!

Palkkakeskustelu pitää tiukasti

asemansa työhyvinvointikyselyn vas-

tauksissa. Kaupungin palkkausjärjes-

telmä perustuu kunnallisiin virka- ja

työehtosopimuksiin sekä paikallisesti

yhteistoiminnassa sovittuihin peri-

aatteisiin. Hyvällä ja kehittyvällä työ-

suorituksella voi vaikuttaa palkkaansa harkinnanvaraisen

henkilökohtaisen palkanosan muodossa. Henkilökohtaisen

työsuorituksen arviointiin on olemassa perusteet, joita voi

kysyä henkilöstöhallinnosta, mikäli ne eivät ole työnteki-

jöillä ja esimiehillä tiedossa.

Työsuojelun näkökulmasta palkkausasioihin liittyvät ha-

vainnot ovat lähinnä oikeudenmukaisuuskysymyksiä, ja

pääsääntöisesti palkkaerimielisyyksien käsittelyssä onkin

mukana ammattiliittojen luottamusmiehet.

Varhaisen tuen tavoitteena on auttaa

tunnistamaan työhyvinvoinnin

riskitekĳ ät ajoissa.

Työyhteisötaitoja voi harjoitella

joka päivä töissä.

Työhyvinvointiohjelma on hyväksytty kaupunginhal-

lituksen kokouksessa maaliskuussa ja koko ohjelma

on luettavissa kaupungin omassa verkossa J-asemalla.

Hyvinvointi

TEKEMISEN MEININKI

Poroposti on seurannut kaupungin ateriapalvelujen

useamman vuoden käynnissä ollutta muutospro-

sessia vuoden 2009 ja 2011 numeroissa. Ateriointi

on päivittäinen toiminto kaupungin eri yksiköissä;

päiväkodeissa, kouluilla ja vanhustenhuollossa. Aiemmin

on kerrottu mitä kaikkea muutoksen taustalla on ja mitä

muutoksia prosessin aikana on tapahtunut. Vuonna 2011

aloittanut keskuskeittiö on ollut muutosprosessin näkyvin

tulos. Muutos näkyy myös henkilöstön arjen työssä.

Henkilöstö on ollut keskellä muu-

tosta vuonna 2008 alkaneen prosessin

ajan. Toiminta on ollut käynnissä koko-

ajan. Esimiesten mukaan muutosprosessi

on vaatinut henkilöstöltä paljon. Aluksi

henkilöstö joutui uuteen tilanteeseen siir-

tyessään pois remontin tieltä jakautuen

useampaan keittiöön. Remontin valmis-

tuttua henkilöstö jakautui esittämiensä toiveiden mukaisesti

keskuskeittiöön tai palvelukeittiöille. Työnkuvat on tarkasti

laadittu yhdessä henkilöstön kanssa. Työn sujuvuus isossa

keittiössä vaatii järjestelmällisyyttä ja yhteen hiileen puhal-

tamista. On tärkeää, että yhteiset pelisäännöt ovat kaikilla

tiedossa ja keittiö nähdään kokonaisuutena. Toisten arvos-

taminen ja sovituista asioista kiinni pitäminen vaikuttavat

työyhteisön toimivuuteen. Joustavuutta ja toisen auttamista

pidetään tärkeänä. Muutostöiden alkuvaiheessa sekä asi-

akkaiden että kaupungin henkilöstön ennakkoluulot olivat

valtavat. Erityisesti negatiivista palautetta tuli paljon, joka

vaikutti henkilöstön jaksami-

seen.

Koulutuksella on ollut

merkittävä rooli muutospro-

sessissa ja sillä on tärkeä asema

tulevaisuudessakin. Koulutusta

on ollut käytännön työhön ku-

ten käyttökoulutuksia laitteisiin, reseptiikan koulutusta ja

parhaillaan opetellaan kylmävalmistusta. Henkilöstön tie-

totekninen työ on lisääntynyt osana jokaisen päivittäistä

työtä ja se on vaatinut uusien asioiden omaksumista. Käyt-

tökoulutusten lisäksi yhdessä Pohjois-Pohjanmaan kesäyli-

opiston kanssa järjestettiin alkusyksystä 2013 muutostuki-

valmennus Ateria- ja puhtaanapitopalvelujen henkilöstölle,

jossa oululaisen työyhteisövalmentaja, psykologi Kristiina

Lampelan (Candeo Consulting Oy) johdolla henkilöstöllä

oli esimiehet mukaan lukien mahdollisuus päästä yhdessä

jäsentämään läpikäytyä muutosta.

Muutostukivalmennuksessa järjestettiin kolme saman-

sisältöistä työyhteisön valmennustilaisuutta, joissa pysäh-

dyttiin tarkastelemaan nykyhetkeä ja läpikäytyä muutosta.

Henkilöstö jaettiin kolmeen ryhmään, jotta yksittäisen ti-

laisuuden ryhmäkoko ei kasvanut liian suureksi. Muuten

keskeisenä tavoitteena ollut keskustelu olisi saattanut kärsiä.

Lampelan mukaan muutosprosessin edettyä on hyödyllistä

yhdessä työyhteisönä katsoa peruutuspeiliin, kuinka tähän

on tultu ja mitä on jäänyt taakse. Yhtälailla tärkeää on kir-

kastaa tuulilasinäkyvyyttä eteenpäin eli mitä tulevaisuudes-

sa on tärkeää ottaa huomioon arjen työnteon sujuvuuden

takaamiseksi.

Muutostukivalmennusten onnistumisessa työyhtei-

sön johdon kanssa tehtävä etukäteissuunnittelu on merkit-

tävässä roolissa. Valmentajalla tulee olla mahdollisimman

realistisen kuva muutoksesta ja sen laajuudesta sekä tieto

mihin kohtaan muutosprosessia valmennustilaisuus sijoit-

tuu. Tältä pohjalta jäsentyy tilaisuuden tavoitteet ja työyh-

teisön arjen toimintaa tukeva sisältö.

Muutos on pitkän työn tulos

Keskustelu omasta työstä avarsi osallistujia

näkemään työtään positiivisemmin.

Työn sujuvuus isossa keittiössä vaatii järjestelmällisyyttä.

Katja Karjalainen uudessa keskuskeittiössä.

Työyhteisö- ja organisaatiomuutokset vaativat

monenlaista niin suunnittelu- kuin käytännön työtä sekä

esimiehiltä että koko henkilökunnalta. Muutokset vaativat

psyykkistä tunnetyötä. Joudumme aina luopumaan jostakin

ja suremaankin erilaisia asioita. Toisaalta muutosprosessin

edetessä niin yksilö- kuin työyhteisötasolla alkaa muutok-

sen hyväksyminen, orientoituminen uuteen. Muutoksessa

nähdään myönteisiä puolia ja mahdollisuuksia. Lampelan

mielestä psykologinen muutosprosessi sujuu paremmin esi-

miestuen ja yhteisen keskustelun avulla.

Muutosprosessin edettyä on hyödyllistä tunnistaa ja yh-

teisesti sanoittaa mikä työssä toimii hyvin, mihin voidaan

olla tyytyväisiä, mitkä asiat tukevat työnteon sujuvuutta ar-

jessa ja mitä muutosprosessista voidaan oppia. Toimivien

asioiden tunnistaminen ja kiitoksen jakaminen on työyhtei-

söissä voimaannuttavaa. Lampelan mielestä työpaikoilla ei

kannata liiaksi pitää kynttilää vakan alla vaan jakaa aiheesta

myönteistä palautetta ja olla aidosti ylpeä yhteisistä ponnis-

tuksista ”me yhdessä olimme mahdollistamassa muutoksen

etenemistä ja onnistumista”.

Ateria- ja puhtaanapitopalvelui-

den esimiehet ja henkilöstö kokivat

ulkopuolisen asiantuntijan hyväksi

vaihtoehdoksi muutoksen jäsentä-

misessä. Ulkopuolinen valmentaja

voi kysyä asioita, joita talon väen ky-

symänä tulkittaisiin toisin, erilaisin

TEKEMISEN MEININKI

merkityksin. Valmennustilaisuuksissa yhteinen keskustelu

oli keskiössä ja ryhmissä työskennellen saatiin tuoda esil-

le omia näkemyksiä. Keskustelu omasta työstä avarsi osal-

listujia näkemään työtään positiivisemmin. Valmentaja toi

keskustelun lomaan ”mausteena” hieman teoriaa kuten mitä

muutoksissa tapahtuu ihmisille, miten muutoksissa pääs-

tään eteenpäin ja mistä työhyvinvointi rakentuu. Teoriatieto

auttaa ymmärtämään miten jokainen voi omalla toimin-

nallaan myötävaikuttaa työarjen sujuvuuteen ja työpaikan

henkeen. Huomataan kuinka omat muutoskokemukset ja

-tunteet ovatkin ihan normaaleja. Valmennuksen aikana

käytyjen keskustelujen perusteella muutosprosessi on vai-

kuttanut positiivisesti sekä työympäristöön että työviihty-

vyyteen. ”Voin itse vaikuttaa paljonkin työviihtyvyyteen”.

Tilojen toimivuus ja laitteisto luovat tyytyväisyyttä työhön.

Työergonomia on parantunut, kun työvälineet ovat aiempaa

ergonomisemmat. Työn fyysisyys on keventynyt uudistus-

ten myötä ja työturvallisuuteen on tullut parannuksia. Työn

sisältö on monipuolistunut, mikä on puolestaan vaikuttanut

ammattitaidon kasvuun.

Prosessi ei ole vielä tullut tiensä päähän vaan matka

jatkuu edelleen. Maailma muuttuu ja päivittäin tulee esille

asioita joita voisi tehdä paremminkin. Tällä hetkellä työter-

veyshuolto on mukana kehittämässä asioita, jotka nousivat

esille muutostukivalmennuksessa. Eri järjestelmiä kehi-

tetään koko ajan, muun muassa asiakastilausjärjestelmän

kehittäminen on työn alla. Alun vahva muutosvastarinta

on vaihtunut positiiviseksi palautteeksi. Asiakasryhmät

suhtautuvat uusiin juttuihin jo ihan eri tavalla kuin alku-

vaiheessa. Pienikin positiivinen palaute lämmittää mieltä

ja tukee ateriapalveluhenkilöstön jaksamista. Vuosien työn

tuloksena muualta tullaan ottamaan Kuusamosta mallia,

Kuusamon ollessa edelläkävijän asemassa.

Päivi Hyypiö pakkaa muun muassa terveyskeskukseen

2 - 3 kertaa viikossa lähteviä ruoka-annoksia.

Salvian linjasto tarjoaa lounasta

lukion, ammattiopiston ja ammat-

tikorkeakoulun opiskelijalle, päi-

vittäin keskimäärin 450 annosta.


10

TEKEMISEN MEININKI

Tulevaisuuden kouluMonen vuoden prosessi

Kuusamon keskustaajaman peruskoulun rakenteen

uudistus etenee aikataulussa. Muutos vaikuttaa

ensi syksynä koulujen noin 725 lapsen ja 90 työn-

tekijän arkeen.

KOLMOS-KUUTOSET MUUTTAVAT TORANKIIN.

Kirkkokedolta siirtyvien sekä erityisopetuksen oppilaiden

muodostamassa uudessa Torangin koulussa on ensi syksynä

noin 160 oppilasta.

- Opetuksen kannalta muutos tarkoittaa oppilaille uutta

nivelvaihetta ja koulunvaihtoa toisen ja kolmannen luokan

välillä, luonnehtii Torangin apulaisrehtori Marko Kokkila.

- Meillä Kirkkokedolla on erinomainen porukka koulutyön

toteuttamiseen ja opettajakunnasta löytyy lukuisa kirjo eri

alojen taitajia esimerkiksi taitoja taideaineissa. Vahvuuksien

hyödyntäminen vaikeutuu henkilöstön jakautuessa kahteen

kouluun. Muutos on samalla kuitenkin mahdollisuus. Olem-

me luomassa Torankiin uutta koulua

ja samalla uutta tapaa toteuttaa asioita.

KIRKKOKEDOLLA KESKITY-

TÄÄN ALKUOPETUKSEEN. Kirk-

kokedon koulupiirin nuorimmat esi-

opetusikäisistä kakkosluokkalaisiin

muodostavat Kirkkokedolle noin 155

oppilaan koulun. Kirkkokedolla jär-

jestetään myös esikoululaisten päivä-

hoitoa sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa.

- Kirkkokedolla pienten lasten koulu -ajatus saa aidon

mahdollisuuden löytää uusia tapoja madaltaa siirtymistä

esiopetuksesta kouluun, toteaa Kokkila.

- Koululle jäävien pienten lasten tarpeiden huomioimi-

nen tulee vaatimaan myös suunnittelua esimerkiksi piha-

alueen varustelussa ja tietotekniikassa.

RAKENNUSTEN KORJAUSTYÖT toteutuvat koulujen

kiinteistökokonaisuudessa vaiheittain. Torangin ja Kirkko-

kedon koulujen muutoksiin on investointisuunnitelmassa

yhteensä 400.000 euron varaus vuosille 2014 - 2016.

Torangin koululla tehdään kevään ja kesän aikana perus-

korjausta sekä tilamuutoksia uusien koululaisten tarpeisiin.

Kokkila sanoo, ettei rakennusta ole alun perin suunniteltu

alakoulukäyttöön.

- Osa tiloista on varsin pieniä, mutta koululla on erin-

omaiset liikuntatilat ja erikoisluokkia. Hyvällä suunnitte-

lulla ja ennakkoluulottomalla asenteella päästään hyvään

lopputulokseen.

Torangin piha-alueen muutos, Kirkkokedon koulun puna-

tiilisiiven purkaminen sekä tämän jälkeiset piha-alueen muu-

tostyöt on suunniteltu toteutettaviksi vuoden 2016 aikana.

Kirkkokedon koulun edustajiston kuntalaisaloitetta lähi-

liikuntapaikkojen rakentamisesta Kirkkokedon ja Torangin

koulujen pihoille on käsitelty talven aikana kasvatus- ja sivis-

tys- sekä yhdyskuntatekniikan lautakunnissa. Lähiliikunta-

paikkojen toteutuminen edellyttää ulkopuolista rahoitusta.

TAAJAMAN YLÄKOULUJEN YHDISTYESSÄ Torangin ja

Nilon noin 410 oppilasta aloittavat lukuvuoden yhteisessä

Nilon koulussa 11.8.2014. Kahden koulun toiminnan ja voi-

mavarojen yhteen sovittamista on suunniteltu tiiviisti kulu-

van lukuvuoden aikana.

- Oppilaiden sopeutumisen uskon onnistuvan hyvin.

Vanhat luokat pysyvät ennallaan, joten ympärillä on tut-

tuja oppilaita ja opettajia. Oppilaiden välillä voi aluksi

olla kuplimista, mihin olemme valmistautuneet laatimalla

suunnitelman kiusaamisen ehkäisemiseksi. Se käsittää mm.

ryhmäytymistä, valvontaa, yhteisesti

sovittuja pelisääntöjä sekä yhteistyö-

tä huoltajien kanssa. Meiltä kaikilta

vaaditaan muutoksessa kärsivällisyyt-

tä, yhteistyöhalukkuutta ja positiivista

asennetta, toteaa Nilon koulun rehtori

Jaana Liffl ander.

- Oppilaiden tuntimäärät sekä ope-

tuksen tavoitteet ja sisällöt säilyvät en-

tisellään ja ovat opetussuunnitelman

mukaisia kuten ennenkin. Tietyt toteuttamistavat ja pedago-

giset ratkaisut muuttuvat joko kokonaan tai toisen koulun op-

pilaiden osalta. Valinnaisaineista olemme kehitelleet fuusio-

mallin, missä on huomioitu valtakunnallinen ja paikallinen

opetussuunnitelma sekä yhteneväisyys Rukan koulun kanssa.

Näin oppilaiden koulusta toiseen vaihtaminen on sujuvaa.

ENNAKOIVA HENKILÖSTÖSUUNNITTELU on edellyttä-

nyt opettajien, koulusihteereiden ja koulunkäynninohjaajien

toimenkuvien ja työyksiköiden tarkastelua. Muutoksessa taa-

taan työtä vakituisille ja viroissa oleville, mutta kaikille kou-

lujen tuntiopettajille ei ensi lukuvuonna työtä löydy. Toisen

kuraattorin palkkaaminen mahdollistuu muutoksen myötä.

- Nilon ja Torangin henkilöstöt ovat kokoontunut viisi

kertaa suunnittelemaan koulujen yhdistymistä. Kokouk-

sissa on tutustuttu toisen talon henkilökuntaan, tehty aine-

ryhmien välistä yhteistyötä ja etsitty koulujen käytänteitä ja

pelisääntöjä opetusjärjestelyihin, oppilaiden osallisuuteen,

oppilashuoltoon, kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, kansain-

välisyyteen sekä tapahtumiin liittyen. Huhtikuussa tapaam-

me vielä kerran ennen muuttoa. Tuolloin valitaan varareh-

tori ja johtoryhmän jäsenet, Liffl ander listaa.

Koulujen käytänteet ja ihmiset hioutuvat

yhteen työnteon lomassa ja se vaatii sopeutumista

meiltä kaikilta.


11

TEKEMISEN MEININKI

- Konsultti Hannu Laukkaselta olemme saaneet asian-

tuntija-apua muutoksen eteenpäin viemiseksi. Hän laati

koulujen yhdistymiseen liittyvän kyselyn koulujen henkilö-

kunnalle sekä muutamalle luokalle. Kysely toi tietoa muu-

toshalukkuudesta eli siitä, mitä kukin on valmis tekemään

muutoksen eteen ja mitä haasteita siinä nähdään, jatkaa

Liffl ander.

- Oppilaat ovat tutustuneet toisiinsa pienemmissä ryh-

missä. Koulujen oppilaskunnat eli KEDUT ovat vierailleet

toistensa luona ja pohtineet kummankin koulun hyviä käy-

tänteitä ja toiveita seuraavalle lukuvuodelle. Oppilaiden li-

säksi myös huoltajilla on ollut mahdollisuus tutustua uuteen

kouluun Nilolla järjestetyissä vanhempainilloissa.

NILON KOULUN TILOJA on saneerattu viime marras-

kuusta lähtien. Näyttämösalisiiven peruskorjaus sekä laa-

jennusosa (450 m2) valmistuvat syyslukukauden alkuun

mennessä. Kellarikerrokseen remontoidaan ala- ja yläkou-

lun kädentaitojen sekä kuvaamataidon opetustiloja ja näyt-

tämösali muutetaan liikuntasaliksi. Laajennusosaan tulee

neljä uutta luokkahuonetta. Toimenpiteisiin on varattu

kaupungin tämän vuoden investointiohjelmassa 2,45 milj.

euron määräraha.

- Uusien tilojen ja tilamuutosten sekä piha-alueen suun-

nitteluryhmissä on ollut mukana rehtoreiden lisäksi opetta-

jia ja oppilaita Nilon, Nilonkankaan ja Torangin kouluista.

Nilolla pitkään toivotun remontin toteutuminen on positii-

vinen asia. Nyt koulun tilat muuntuvat paremmin nykyai-

kaan sopiviksi, sanoo Liffl ander.

ERITYISOPETTAJAT, sivistystoimenjohtaja, rehtorit ja

apulaisrehtorit ovat pohtineet erityisopetuksen järjestämistä

omana kokonaisuutena. Nilon rehtorin mukaan tavoitteena

on lisätä integraatiota ja kulkea kohti inklusiivista koulua.

- Erityisoppilaiden integroituminen muihin luokkiin ja

ryhmiin on ollut normaali käytäntö kummassakin koulus-

sa jo tähänkin asti. Joustava ryhmittely on uusi tukimuoto

Torangin oppilaille, Nilolla sitä on jo kielissä ja matematii-

kassa.

Torangin koulun erityisopetuksen käyttöön suunnitellut

tilat ovat jatkossakin pääosin erityisopetuksen käytössä.

NYT ON PÄÄTETTY asioista ensi lukuvuotta varten, mutta

muutos jatkuu.

- Tämä on monen vuoden prosessi. Koulujen käytänteet

ja ihmiset hioutuvat yhteen työnteon lomassa ja se vaatii

sopeutumista meiltä kaikilta. Lähivuosien suunnitelmissa

on esimerkiksi JOPO -luokka. Ensiksi on kuitenkin saatava

koulut konkreettisesti yhteen, jotta on aikaa paneutua kun-

nolla muihin muutoksiin, päättää Jaana Liffl ander.

- Tavoitteena on laadukas yläkoulu, missä viihtyvät niin

oppilaat kuin työntekijätkin.

Keskustaajaman koulumuutokset alkaen lv. 2014 - 2015

Kirkkokedon koulu

Kirkkokedon

alakoulupiirin

luokka-asteiden

3 - 6 oppilaat

Torankiin

Torangin koulu

Torangin

yläkoulupiirin

luokka-asteiden

7 - 9 oppilaat

Nilolle

Nilon koulu Luokka-asteet 7 – 9

Oppilaita 410

Luokka-asteet 3 - 6

ja erityisopetuksen

ryhmä

Oppilaita 160

Esiopetus ja

luokka-asteet 1 – 2

Oppilaita 155

Kirkkokedon, Torangin ja Nilon koulut: Työntekijöitä 90

12

TEKEMISEN MEININKI

Mitä kuuluu yhteistoiminta-alueelle?

Kuten lehtemme valveutuneet lukijat muistavat,

niin Kuusamon kaupunki, Posion ja Taivalkosken

kunnat muodostivat yhdessä hallinnollisen yhteis-

toiminta-alueen vuonna 2011. Yhteistoiminta-alue

vastaa ympäristö- ja terveysvalvonnan sekä eläinlääkinnän

palveluiden järjestämisestä näiden kolmen kunnan alueel-

la. Vuoden 2013 alusta saman hallinnon alle liitettiin myös

maaseutuhallinnon tehtävät. Liitos ei suinkaan ollut vapaa-

ehtoinen, vaan perustui lakiin ja

asetuksiin. Joku onkin kysynyt

että onko tässä kyse pakkokun-

taliitosten esileikeistä?

Ennen varsinaisen toiminnan

käynnistymistä käytiin tiukkoja

neuvotteluja toiminta-alueesta

ja -mallista. Päädyttiin ns. isän-

täkuntamalliin, jossa yksi kunta

vastaa palveluiden tuottamises-

ta. Vastuukunnaksi eli palvelun

tuottajaksi valittiin Kuusamon

kaupunki. Posio ja Taivalkoski

ovat sopijakuntia.

Kuusamon kaupungin orga-

nisaatiossa em. palvelut istu-

tettiin yhdyskuntatekniikan lautakunnan alaisuuteen ja

asioista päättäväksi elimeksi perustettiin ympäristöjaosto.

Jaostossa on edustus kaikista kolmesta kunnasta. Jaoston

tekemät päätökset siunaa yhdyskuntatekniikan lautakun-

ta ja tarvittaessa Kuusamon kaupun-

ginhallitus sekä kaupungin valtuusto.

Taivalkoskella ja Posiolla ko. tehtävien

hoitoon osallistuneet henkilöt siirtyivät

vanhoina työntekijöinä Kuusamon kau-

pungin palvelukseen. Palvelupisteet säi-

lyivät entisellään jokaisessa kunnassa, joten tällä hetkellä

Kuusamon kaupungin työntekijöitä löytyy myös naapuri-

kunnista.

Ympäristöjaoston puheenjohtajiston sekä kaikki-

en kuntien johtajien näkemykset yhteistoiminta-alueen

käynnistymisestä, palvelujen saatavuudesta sekä vaiku-

tusmahdollisuuksista asioiden valmisteluun, käsittelyyn ja

päätöksen tekoon ovat jopa järkyttävän yksimieliset. Yh-

teistoiminta on käynnistynyt ja sujunut hyvin. Koska pal-

velupisteet ja virkoja hoitavat henkilöt säilyivät jokaisessa

kunnassa, ei palveluiden saatavuuteen tullut muutosta.

Loma- ym. vapaa-aikoina on saatavuus jopa parantunut,

koska vapaalle jääneet ovat kääntäneet yhteydet töihin jää-

neelle työkaverilleen.

Vaikutusmahdollisuudet asioiden valmisteluun, käsitte-

lyyn ja päättämiseen ovat säilyneet hyvin jokaisessa kunnas-

sa. Tietyissä tapauksissa asiat ovat jopa parantuneet, koska

niitä voidaan katsoa ja käsitellä laajemmin eikä ainoastaan

yhden kunnan näkökulmasta. Viimeisimpänä esimerkkinä

tästä oli kaivosasian YVA-lausunnon käsittely. Myös eri ta-

hojen sitoutuminen ja osallistuminen asioiden valmisteluun

ja päätöksentekoon on ollut kiitettävää luokkaa.

Työntekijän kannalta työsuh-

teen virallistamisen myötä yh-

teistyö on tiivistynyt entisestään.

Jo ennen yhteistoiminta-alueen

käynnistymistä eri kuntien viran-

haltijat seurustelivat keskenään

ja tunsivat toisensa hyvin. Toki

suhteen virallistamisen myötä on

yhteistyö tiivistynyt entisestään

Saman katon alle ei ole muutet-

tu, koska kuntien välisen sopi-

muksen mukaan palvelupisteet

säilyvät jokaisessa kunnassa. Se

on selvää että kun aletaan tehdä

tiiviimpää yhteistyötä, niin tun-

nustellaan ja katsotaan miten toiset ovat töitään tehneet ja mil-

laisia henkilöitä ja persoonia kukin on. Avoimesti keskustellen

ja toisiaan kunnioittaen on pikkuhiljaa löytynyt hyvät yhteiset

toimintamallit, joihin on sitouduttu ja joiden mukaan töitä teh-

dään yhteiseksi hyväksi. Yllättäen ehkä suu-

rimmaksi ongelmaksi yhteistyön alkuaikoina

muodostui tietoteknisten yhteyksien luomi-

nen, varsinkin Posion kanssa.

Hyvänä asiana laajemmassa työyhtei-

sössä on koettu asiantuntevan vertaistuen saanti työkavereil-

ta. On helpompaa kysyä mielipidettä, tietoa tai ohjetta oman

organisaation sisältä kuin sen ulkopuolelta. Jos jollekin työn-

tekijälle on tullut töitä enemmän kuin kohtuudella on ehtinyt

tekemään, on ko. henkilöä autettu porukalla selviytymään

kiperästä tilanteesta.

Jos yhteistoimintaa tutkitaan puhtaasti taloudellisin pe-

rustein, kuntien tilinpäätösten kautta, voidaan todeta että

tässä kaupassa Kuusamon kaupunki joutui maksamaan hie-

man välirahaa.

Kokonaisuutena tarkasteltuna yhteistoiminta-alueen

toiminta on käynnistynyt hyvin ja kaikki osapuolet ovat ol-

leet toimintaan tyytyväisiä. Isompia erimielisyyksiä ja han-

kaluuksia ei ole ilmennyt.

Kuva: RukaKuusamo matkailuyhdistyksen kuvapankki

Tietyissä tapauksissa asiat ovat jopa parantuneet.

13

TEKEMISEN MEININKI

Osaava henkilöstö kotouttaa (OSKU) -hanke on

käynnistynyt vuoden alusta. Helmikuussa kau-

pungin henkilöstöltä kysyttiin webropol-kyse-

lyllä maahanmuuttajien kanssa työskentelevien

työntekijöiden tarpeita ja toiveita OSKU – Osaava henkilös-

tö kotouttaa hankkeessa toteutettavien koulutusten sisällön

suunnittelua sekä toteutusta varten. Kyselyyn vastasi kaik-

kiaan 135 henkeä, joka on 11 % koko kaupungin henkilös-

töstä. Vastaajista 88 % työskenteli perusturvan tai kasva-

tus- ja sivistystoimen toimialalla. Enemmistö vastaajista oli

naispuolisia työntekijöitä. Vastaajista 71 % ei ole tutustunut

kaupungin kotouttamisohjelmaan eli sen jalkauttamiselle

näyttäisi kyselyn perusteella olevan tarvetta. Vastaajista 60

% kohtaa tällä hetkellä työssään maahanmuuttajia ja kotout-

tamassa on ollut 15 % vastaajista. Kasvatus- ja sivistystoi-

messa ja kategoriaan muut toimialat kuuluvissa ryhmissä

työskentelevistä neljäsosa kohtaa maahanmuuttajia päivit-

täin ja viikoittain. Perusturvassa, keskushallinnossa ja yh-

dyskuntatekniikassa kohtaamisia on selkeästi harvemmin.

Henkilöstön kohtaamista maahanmuuttajista enemmistöllä

maahanmuuttajien lähtömaa on Venäjä. Muita mainittuja

maita ovat Viro, Th aimaa, Ukraina, Vietnam, Filippiinit,

Iran, Irak, Kiina, Hollanti, Ruotsi, Turkki, Saksa.

Yleisellä tasolla koulutuksen toivottiin antavan

ymmärrystä riittävien peruspalvelujen välttämättömyydes-

tä maahanmuuttajien kotouttamisen ja heidän kanssaan

työskentelyn onnistumiseksi. Työn kannalta tärkeimmät

luentoaiheet vaihtelivat jonkin verran toimialoittain. Kasva-

tus- ja sivistystoimen henkilöstö toivoo koulutusta aiheista

lapset ja nuoret maahanmuuttajina, maahanmuuttajan ope-

tus ja kasvatus sekä monikulttuuriset perheet. Perusturvas-

sa kolme tärkeintä koulutusaihetta olivat maahanmuuttajat

terveyspalveluissa, ikääntyvä maahanmuuttaja ja työikäinen

maahanmuuttaja. Toimialoittain yhteneviä koulutustar-

peita ovat kulttuurien välinen viestintä, asiakkaana maa-

hanmuuttajaperhe sekä tieto eri kulttuureista. Kulttuurien

väliseen viestintään liittyen toivottiin vieraiden kielten ope-

tuksen lisäksi tietoa kaksikielisyyteen ja kielitaidottomuu-

teen liittyen. Kieleen ja kommunikointiin liittyviä tarpeita

olivat vaikutukset lasten puheen, kielen ja kommunikaation

oppimiseen, uuden kielen oppiminen, vieraskielisen lapsen

kasvatus ja ohjaus päiväkodissa/koulussa, kommunikointi

lasten vanhempien kanssa eri palveluissa (päiväkoti, koulu,

neuvola, terveyskeskus jne.).

Kulttuurien väliseen viestintään liittyen nostettiin

esille myös lasten/vanhempien taustan (kokemukset, kult-

tuuri) vaikutukset kasvuun ja kehitykseen. Käytännön työs-

sä haasteita oli kohdattu tulkkipalveluissa. Tarvetta olisi

pysyvämpänäkin ratkaisuna erityisesti suurimman maa-

hanmuuttajaryhmän venäjänkielen tulkin palveluista, joka

osaisi neuvoa myös kulttuurieroihin liittyvissä asioissa.

Palveluohjaukseen liittyen haluttiin tarkempaa tietoa

maahanmuuttajien tarvitsemista palveluista ”Mitä asioita

ohjaamisen kannalta olisi hyvä olla tiedossa”. Sekä tietoa tu-

kihenkilöistä tai maahanmuuttoasioista vastaavista henki-

löistä joiden puoleen voi kääntyä tarvittaessa ja jotka tietä-

vät Kuusamon kaupungin asioista. Tähän liittyen toivottiin

maahanmuuttajille annettavaa kaupungin materiaalipaket-

tia sähköisessä muodossa. Palveluista tarkemmin nostettiin

esille maahanmuuttajien mielenterveyspalvelut, maahan-

muuttajille annettava ohjaus ja tuki uudessa/haasteellisessa

elämäntilanteessa.

Kyselyn tulosten perusteella hankkeen koulutukset

pyritään toteuttamaan arki-iltapäivisin järjestettävinä lä-

hiluentoina. Yleistä maahanmuuttajiin liittyvää koulutusta

yli toimialarajojen. Lisäksi räätälöidään eri kohdennettua

koulutusta eri toimialoille. Vuorotyöläisten pääseminen

koulutuksiin huomioidaan järjestämällä samansisältöisiä

koulutuksia useampi. Esimiehille välitetään tietoa tulevista

koulutuksista hyvissä ajoin. Maahanmuuttajia otetaan ko-

kemusasiantuntijoina mukaan toteutettavaan koulutukseen.

Hankkeen koulutus käynnistettiin 20.3. OSKU –

Osaava henkilöstö kotouttaa työpajalla. Hanna Määttä

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta ja Virpi Harilahti-

Juola Pudasjärveltä toivat tietoa kotouttamisesta kaupungin

henkilöstölle ja valtuutetuille. Koulutuksen päätteeksi osal-

listujat keskuste-

livat kyselyssä ja

päivän alustuksis-

sa nousseisiin tee-

moihin liittyvistä

koulutustarpeista.

OSKU – osaamista kotouttamiseenLisäoppia maahanmuuttajatyöhön

OSKU-hankkeen

yhteyshenkilö

Anne Kurvinen

ohjeistaa

työpajaan

osallistuneita

Hyvinvointi

14

Voittaa hopeaa Sotshin olympialaisissa

Voittaa slopestylen MM-kisat ja X-Games -kisat

Saavuttaa kansainvälistä menestystä lumilautailussa

Tekee ensimmäiset hurjat hypyt lumilaudalla

Lumilautailee jo neljättä talvea Rukan rinteissä

Ennin olympiamitalia juhlittiin sekä

Kuusamon keskustassa että Rukal-

la 27.2.2014. Yli kaksikymmentä

yritystä tarjosi asiakkailleen yhteensä

tuhansia mitalikakkukahveja. Yksinomaan

Kuusamon kaupungin yksiköissä tarjottiin

3000 kakkupalaa.

Ennin kotitunturissa, Rukan Tykyn lavalla

juhlistettiin hopeamitalia yleisötapahtumalla

Tapahtumassa Kuusamon kaupunki luovut-

ti Ennille 15.000 euron lahjasekin ja yhdessä

Metsähallituksen kanssa lahjakirjan, jolla Enni

sai oman hopeakylkisen nimikkotaimenen.

Talvehtii Oulankajoen Savilammessa

Saa radiolähettimen kolmannella kutuvaelluksella

Lähtee konkrina toiselle kutuvaellukselle

Lähtee ensimmäiselle kutuvaellukselle

Kasvaa Pääjärvessä muikkuja syömällä

Laskettelee Oulankajoen kosket vaeltaessaan syönnökselle Venäjän Pääjärvelle

Kuoriutuu mätimunasta Oulankajoen yläjuoksulla

2014201320112009200820062003

Lumilautailija Enni Järvitaimen Enni

15

V armaksi kevään rytmittäjäksi on muodostu-

nut LC Kuusamo Pohjanakkojen ja Toran-

gin koulun yhdessä järjestämä Hyvän Olon

messut -tapahtuma, joka nyt järjestettiin jo 15:nnen, mutta

luultavasti viimeisen kerran Torangissa. Sunnuntai 6.4. oli

työpäivä koko kouluväelle.

Tämänkeväiset messut olivat hää- ja juhlamessut, työ-

nimeltään rakkaus- ja häämessut. Aiemmin samalla tee-

malla messuiltiin 2006. Ensimmäisistä 1999 järjestetyistä

Rakkauden juhla ja arkiRakkauden juhla ja arki Hyvän Olon messut Torangin koululla

TEKEMISEN MEININKI

Hyvän Olon messuista lähtien kaikkien messujen teemoilla

on pyritty rakentamaan kasvatuksellista yhteistyötä paikka-

kunnalla. Teemoina ovat olleet mm. vanhemmuus, kodin ja

koulun välinen yhteistyö, terveys ja liikunta, kädentaidot,

lähimmäisestä välittäminen, luonto ilon ja voiman lähteenä

sekä terveys ja kauneus.

Tieteellistä ja fi losofi sta näkökulmaa rakkausteemaan

edusti luennossaan psykiatri, ylilääkäri Antti Liikkanen,

jolle rakkaus on ”balsamia palovammaan aivoissa”. Tapa-

kouluttaja Kaarina Suonperä neuvoi, miten välittämistä

osoitetaan. Koko kouluyhteisön ja sen yhteysverkoston

yhteinen tekeminen kertovat rakkaudesta enemmän kuin

hempeät sanat, juuri niin kuin messujen suojelija kappalai-

nen Taina Manninen viitoitti.

Viime vuonna kaksikymppisiään juhlineen Torangin

koulun taival yläkouluna lakkaa tänä keväänä, kun Kuusa-

mon taajaman yläkoulut yhdistyvät. Loppukevättä leimaa-

vat muuttotouhu ja nostalgia. Eron hetket kuuluvat koulun

kevääseen - ihmiselämään. Väki jättää koulun, jota kolmi-

sen tuhatta koulua kiertänyt Kaarina Suonperä juuri messu-

jen alla nimitti Suomen kauneimmaksi.

Noora ja Ella pitivät puheen hääpareille. Tapaseura ry:n

puheenjohtaja Kaarina Suonperä kertoi hää- ja juhlape-

rinteistä sekä juhlaetiketistä.

Kuusamon naisvoimistelijoiden Amelie esitti tanssiesi-

tyksen ”Oothan tässä vielä huomennakin”

16

TEKEMISEN MEININKI

Saako olla e-kirja?Internet on mullistanut tiedon julkaisukäytännöt ja saa-

tavuuden. Se on vaikuttanut myös lukutapoihin ja ajan-

käyttöön. Muuttuneessa toimintaympäristössä myös

kirjastoon kohdistuu uudenlaisia odotuksia. Taistelu

tiedollista syrjäytymistä vastaan saa uusia muotoja. Yhtääl-

tä pitäisi luoda umpeen digitaalisia kuiluja, toisaalta loihtia

houkuttelevaa palvelutarjontaa sähköiseen ympäristöön.

Valtakunnallisessa arvioinnissa vuonna 2011 ha-

vaittiin, että sähköisten aineistojen hankinta ja tarjonta

vaihtelee huomattavasti kirjastojen välillä. Monien kuntien

kirjastoissa ei ole lainkaan e-kirjoja tai pääsyä maksullisiin

verkkoaineistoihin. Hankintapäätöksiin vaikuttavat aineis-

tojen korkea hinta ja tarjonnan suppeus, mutta myös kysyn-

nän vähäisyys. Kirjastoissa, joissa e-aineistoja on saatavana,

niiden käyttö ja lainaus on usein olematonta.

Kuusamon kirjaston valikoimissa on ollut sähköisiä

kirjoja jo pitkään. Kesällä 2003 käyttöönotettu Ewelib-net-

tikirjasto oli yksi eKoillis-Suomi-hankkeessa lanseeraatuis-

ta palveluista. Projektin puitteissa muodostettiin perusko-

koelma, jota kirjasto on sittemmin hiljakseen kartuttanut.

Tällä hetkellä Kuusamon ja Posion yhteinen Ellibs-kirjasto

käsittää noin 170 nimekettä. Aineistot on hankittu yhden

käyttäjän lisenssillä.

Hankintoja on tehty varovaisesti – yhtäältä tarjonnan vä-

häisyyden, toisaalta alhaisten lainausmäärien vuoksi. Etkö

ole vielä käyttänyt kirjaston e-kirjoja? Ei hätää, tilastojen va-

lossa kuulut suureen enemmistöön. Palvelun heikolle käyt-

töasteelle voidaan löytää monia syitä.

Etkö ole tiennyt e-kirjoista? Kirjaston perinteinen

tuote tunnetaan hyvin, mutta uusien palveluiden markki-

nointia olisi varmasti syytä tehostaa. Tähän asti e-kirjoista

on tiedotettu lähinnä kirjaston verkkopalveluiden kautta.

Kirjojen e-versioita pyritään tuomaan esiin myös asiakas-

tilanteissa, mutta aktiivisempiakin voitaisiin olla. Palvelu-

paletin uudistaminen haastaa aina myös henkilökunnan

kehittämään osaamistaan.

Etkö ole löytänyt itseäsi kiinnostavia e-kirjoja? Kir-

jaston Ellibs-valikoiman suppeus selittää varmasti alhaisia

lainauslukuja, mutta ei tyhjentävästi. Kurssikirjojen e-ver-

sioita lainataan jonkin verran, mutta moni opiskelija jonot-

taa mieluummin paperikirjaa tai tilaa sen muualta kauko-

lainaksi. Esko Valtaojan Kaiken käsikirja tai Lasse Lehtisen

Nätti-Jussi eivät kirjaston hyllyssä pölyty, mutta e-kirjana

niitä on lainattu vain pari kertaa. Tekijänoikeussyistä kirjas-

to ei voi tarjota lainattavaksi kaikkea sitä mikä on saatavana

kuluttajille. Lisenssineuvottelut suurten kustantajien kanssa

e-kirjojen lainaamiseen tarvitset• tunnukset kirjaston Web-Origo-palveluun

• laitteen (pöytäkone tai mobiililaite), jolle kirja

latautuu sekä nettiyhteyden lataamisen ajaksi

• laitteelle asennetun lukuohjelman

• Adobe-tilin

Pöytäkoneelle ladatut e-kirjat voi siirtää kirjastos-

ta lainattavalle Kobo-lukulaitteelle. Kobo on kooltaan

näppärä, mutta sen käyttöliittymä on englanninkieli-

nen ja eittämättä hieman kömpelö.

Lukulaitteen edut kännykällä tai tabletilla tapahtu-

vaan lukemiseen nähden liittyvät sen suureen tallen-

nustilaan, vähäiseen virrankäyttöön ja näyttöteknolo-

giaan.

Mustavalkoinen näyttö on karu, mutta sähköinen

muste rasittaa silmiä vähemmän kuin nestekidenäyttö.

Lukeminen onnistuu kirkkaassa auringonpaisteessa ja

taustavalon ansiosta myös pimeässä. Näyttö päivittyy

kuitenkin nestekidenäyttöä hitaammin. Hipaisulait-

teisiin tottuneesta viive saattaa tuntua tuskastuttavalta,

mutta käytännössä sivun vaihtoon tuhraantunee saman

verran aikaa kuin paperikirjan lehden kääntämiseen.

17

TEKEMISEN MEININKI

ovat kuitenkin edistyneet, joten uutuuksien ja kaunokirjal-

lisuuden saatavuus on parantumassa.

Onko e-kirjojen lainaaminen teknisesti hankalaa?

Vaikka Ellibsin käyttäjä säästyy kirjastoreissulta, voi matka

sähkökirjan äärelle tuntua liian mutkik-

kaalta. Esimerkiksi lukuohjelman käyt-

töönotto vaatii hieman ponnistelua eikä

lainaustoiminto välttämättä toimi hyvin

kaikilla selainohjelmilla. Käyttökokemuk-

sia kirjaston tietoon on tullut niukalti,

joten on vaikeaa arvioida, kuinka usein

tekniset ongelmat tai puutteellinen oh-

jeistus ovat muodostuneet e-kirjan käytön

esteeksi.

Kartatko e-kirjaa heikon käyttömu-

kavuuden vuoksi? Pitkien tekstien luke-

minen pöytäkoneen näytöltä ei kaikkia

houkuttele, etenkään jos tarkoitus on

viihtyä ja rentoutua kirjan parissa. Mo-

biililaitteelle ladatun e-kirjan voi sen sijaan ottaa mukaan

niin sohvannurkkaan kuin matkallekin. Kirjasto on hankki-

nut myös lainattavan, Kobo -merkkisen lukulaitteen, johon

pöytäkoneelle ladatut e-kirjat voi siirtää. Kobossa on Wi-

Fi-ominaisuus ja kevyt verkkoselain. Laitteelle on pysyvästi

ladattu tekijänoikeusvapaata kirjallisuutta.

eUUTUUKSIANura Farah:

Aavikon tyttäret

Mikael Pentikäinen:

Luottamus

Riikka Pulkkinen:

Iiris Lempivaaran levoton

ja painava sydän

Juhana Torkki:

Tarinan valta

Sähköiset oppimateriaalit voivat saada entistä korostu-

neemman roolin vuonna 2016 käyttöönotettavissa uusissa

opetussuunnitelmissa. Kuusamon lukiossa seurataan tilan-

netta maltillisina. Rehtori Jyrki Matilan mukaan tällä het-

kellä tarjolla olevista e-kirjoista ei ole perinteisen oppikirjan

haastajaksi. – Ilmeisesti sähköiset oppikirjat eivät ole vielä

sisällöllisesti aivan samalla tasolla kuin perinteiset. Myös

verkossa olevat tehtävät ovat kuulemani mukaan heikohko-

ja, Matila kertoo.

Siirtyminen kokonaan e-kirjoihin olisi koululle myös ta-

loudellinen kysymys. - Koneita tarvittaisiin enemmän, jotta

voisimme taata yhdenvertaisen mahdollisuuden opiske-

luun, Matila toteaa.

Ylioppilastutkinto on siirtymässä sähköiseksi asteittain

syksystä 2016 alkaen. - Sähköinen yo-koe on mahdollista

ja ehkä tarkoituskin tehdä omalla koneella, mutta tuskin

kaikki pystyvät hankkimaan hyvää laitetta. Koulu on juuri

tilaamassa 20 uutta kannettavaa ja ehkä piankin tarvitaan

20 lisäkonetta.

Valmentaako nykymuotoinen opetus riittävästi sähköi-

sesti tapahtuvaan osaamisen testaamiseen? Matila luottaa

lukiolaisten tietoja viestintäteknisiin valmiuksiin. - En

usko TVT-taitojen muodostuvan kynnyskysymykseksi säh-

köisessä yo-kokeessa menestymisen suhteen.

Vaikka täsmällistä tiekarttaa opetuksen sähköistämises-

tä ei vielä olekaan, Matila kannustaa opettajia kehittämään

osaamistaan tällä alueella. - Olen antanut opettajille ohjeen

olla valppaina täydennyskoulutusten suhteen. Niitä ei kui-

tenkaan ole välttämättä kovin hyvin tarjolla ainakaan ihan

tässä lähellä.

Suositko perinteistä kirjaa tunnesyistä? Kirja ei ole

vain sisältö. Paperikirja on myös kulttuurisia merkityksiä

kantava esine, joka vastaanotetaan moniaistisesti. Kirjahyl-

ly viestii omistajastaan Kansitaide voi kutsua tai karkottaa.

Lukutoukka hamuaa lomaevääkseen tiiliskiviä, teini etsii

koulutyötä varten mahdollisimman ohut-

ta opusta. Uudella kirjalla on ominais-

tuoksunsa, samoin vanhalla. Kääntyvät

sivut rapisevat kodikkaasti. Paperikirja

kopsahtaa torkahtaneen lukijan nenälle e-

kirjaa pehmeämmin.

Sähköisten kirjojen kohdalla tekno-

logiset ennusteet törmäävät kulttuuriseen

hitauteen. Se, mikä on teknisesti mah-

dollista, ei aina ole sosiaalisesti haluttua.

Kirja-ala on murroksessa, mutta tulevai-

suus on ehkä monimuotoisempi kuin us-

kotaan. e-kirja voi päätyä painetun kirjan

täydentäjäksi, ei sen haastajaksi tai kor-

vaajaksi.

Lähteet: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalve-

lujen tilasta 2011

Kai Ekholm & Yrjö Repo: Kirja tienhaarassa vuonna 2020

(2010)

Sähköä lukio-opintoihin


18

TEKEMISEN MEININKI

Hieno Hipiäinen otti hatkat

OSKU - Osaava henkilöstö

kotouttaa hankkeen kyselyyn vastan-

neiden määrä Kuusamon kaupungin

työntekijöistä

Posion ja Kuusamon Ellibs-

kirjaston nimikkeiden lukumäärä

lounasannosta tarjoillaan

opiskelijoille joka arkipäivä Salvian

keittiöstä

Kuusamon elinkeino-

strategiaan määritelty tavoite uusien

työpaikkojen lukumäärästä vuoteen

2021 mennessä

ennuste perusopetus-

ikäisten lukumäärästä Kuusamossa

lv. 2019 - 2020

ennuste perusopetus-

ikäisten lukumäärästä Kuusamossa

lv. 2014 - 2015

perusopetusikäisten luku-

määrä Kuusamossa lv. 2000 - 2001

Työntekijöiden edustajatJaana Jurmu 040 860 8734 työsuojeluvaltuutettu, (päätoiminen)

Kerttu Leskelä 040 725 9434 1. työsuojeluvaravaltuutettu

Raili Jokiranta 050 309 9400 2. työsuojeluvaravaltuutettu

Paula Kemppainen 040 742 8719 työsuojelutoimikunnan jäsen

Ulla Voutilainen 040 860 8074 työsuojelutoimikunnan jäsen

Raimo Poussu 040 537 7890 työsuojelutoimikunnan 1. varajäsen

Tuija Vanttaja 040 860 8404 työsuojelutoimikunnan 2. varajäsen

Toimihenkilöiden edustajatRiitta Wedman 0400 306 806 työsuojeluvaltuutettu (oto)

Vesa Kuosku 040 777 7477 1. työsuojeluvaravaltuutettu,

työsuojelutoimikunnan 1. varajäsen

Työnantajan edustajatAnu Helin 040 860 8038 työsuojelutoimikunnan puheenjohtaja

Teppo Törmänen 040 587 1061 työsuojelupäällikkö

Kuusamon kaupungin työsuojeluhenkilöstö 1.1.2014-31.12.2017

Vanhoja Poroposteja tarkkaan lukeneet muistanevat vielä Hieno Hipiäi-

sen. Hänethän valittiin kuluneen vuoden alussa kunnallisen hiustenhalko-

jan toimeen (ks. Hienon tulohaastattelu Poroposti/joulukuu 94). Jo tuolloin

hän arveli tehtäväkenttänsä muodostuvan ennalta arvaamattoman laajaksi.

Mutta eipä todella raukka tiennyt kuinka upottavaan suohon lättäjalkansa

tallasi.

Hieno kertoi hiljattain, että hän yksinkertaisesti on väsynyt työn paljo-

uteen. Niin runsaasti hän on löytänyt vanhoja laiminlyötyjä hiustenhalko-

misia kuMMallisessa byrokratiassa ja koko ajan uusia visioita pulpahtelee

hänen tajuntaansa siitä, miten hiustenhalkomisella voidaan edistää kun-

talaisten henkistä kasvua ja ihmisläheisiä palveluja. Lisävirka Hienolla oli

kahvinkeitonvalvonta. Tästä hän erityisen rasittuneena mainitsi olevansa

syvästi hämmästynyt, että kunnassa työntekijöillä on tapana syödä eväitä ja

juoda kahvia työpaikalla. Onkohan se joku kuusamolainen tapa, kyseli Hie-

no huolestuneena. Muuallapäin ainakin yksityisellä sektorilla ihmisten on

tapana syödä ja juoda kotona tai lounasruokaloissa tai café -baareissa. Näin

kertoi Hieno pyyhkien uupumuksen hikeä otsaltaan ja sanoi muuttavansa

vuoden alussa Kanarialle suomalaisten lomailijoiden tilintarkastajaksi…

Hieno Hipiäinen

Poropostin toimitus kiittää Irja Lohilahtea Hieno Hipiäisen ajatuksista, jotka

kahdessakymmenessä vuodessakaan eivät ole menettäneet ajankohtaisuuttaan.

19

Uusi TEHPA-yksikkö

TEKEMISEN MEININKI

Keväällä 2013 käynnistynyt uuden tehostetun palvelu-

asumisen yksikön rakentaminen on aikataulussa. Terveys-

keskuksen pihapiiriin rakennetteva yksikkö valmistuu ku-

luvan vuoden joulukuussa. Asukkaat pääsevät muuttamaan

uuteen yksikköön alkuvuodesta 2015.

Sinne se nousee- Kuusamojärven rannalle – uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö Kuva: Rauno Ojanen

Hoivapalveluiden tuottamisesta vastaavat yhdessä kau-

punki (30 paikkaa) ja yksityinen palveluntuottaja (30 paik-

kaa). Yksityiset palvelut tuottaa Coronaria Hoitoketju Oy,

joka valittiin kilpailutuksen perusteella alkuvuodesta.

”Tulevina vuosina aloin itsekin silloin tällöin

kokeilla opettajien stressimantraa. Kun tuntui

oikein raskaalta, toistelin mielessäni: Pian olen

kelo, tule kesä heinä elo, etten ketään

telo, Pian olen kelo, tule kesä heinä elo,

etten ketään telo… Kesälomilla kävin

erilaisilla kursseilla, rentoutusta, sug-

gestopediaa, tai chitä. Itsepuolustustai-

toja en sentään lähtenyt hankkimaan

niin kuin monet naiskollegani tekivät. [--]

Muistelin erään opettajain käsikirjan alkulau-

setta jossa sanottiin että viileä, hiukan etäinen ja per-

soonaton ammatillisuus antaa suojakilven jonka taka-

na on turvallista pysytellä yläasteen tuulissa ja lukion

tuiskuissa. Opiskelin suojautumisstrategioita, toistelin

erilaisten pärjäämiskonsulttien selviytymisloruja, ra-

kentelin ilmekilpiä ja hymyvisiireitä joiden

taakse osumanne eivät ylettyisi. Yritin par-

haani mukaan turruttaa itseäni julmim-

piinkin kommentteihinne ja harjoittelin

lausumaan rääveimpiä kirosanoja kas-

vot peruslukemilla. Aikoinaan luon-

taishoitolassa olin opiskellut homeopatiaa

ja pohdin kuinka soveltaa oppejani tässä ja

nyt: lääkkeeksi taudinaiheuttajaa pieninä annoksina…”

(Anja Snellman: Paratiisin kartta)

FIKTIOTAVAI FAKTAA?

TYÖN SANKARIT - OSA 2


20

TEKEMISEN MEININKI

Neuropsykiatrinen valmentaja tukee ja auttaa

Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto järjesti Ratkaisukes-

keinen neuropsykiatrinen / ADHD-valmentajakoulutuksen

20op 8.10.2013–14.3.2014. Koulutuksen pääkouluttajana ja

johtajana toimi VTM, sosiaalipsykologi, erikoissairaanhoi-

taja, ratkaisukeskeinen valmentaja ja työnohjaaja, psykote-

rapeutti Leena Mannström-Mäkelä. Koulutukseen osallistui

20 henkeä.

Ratkaisukeskeisyys on käytännön strategia, joka antaa vä-

lineitä toimia ongelmatilanteissa ja kehittämistyössä. Kyse ei

ole omien ratkaisujen tarjoamisesta keskustelukumppanille,

vaan keskustelukumppanin omien vahvuuksien, tavoittei-

den ja näkökulmien hakemisesta. Kaikki asiat eivät aina ole

ratkaistavissa. Aina on kuitenkin löydettävissä tavoitteita,

päämääriä sekä voimavaroja, joilla voi päästä hankaluuksis-

ta eteenpäin tai kestää niitä paremmin.

Koulutukseen osallistuneet saivat perustiedot neuropsy-

kiatrisista häiriöistä ADHD:sta, autisminkirjon oireyh-

- Iäkkään ja muistisairaan lääkehoidon haasteet 5.5. ja 6.5.

- Digikamerakoulu –peruskurssi 6.5.

- Kaavoitusjuridiikan koulutuspäivä 6.5.

- Mindfulness –valmennuspäivä 8.5.

- Kiusatun lapsen ja nuoren oireilu ja

lähestymiskeinot 9.5.

- Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta kunnille ja

kuntayhtymille 13.5.

- Kuvankäsittely haltuun verkkokoulutus 15.5. ja 22.5.

- Muutoksenhaku kunnallisessa päätöksenteossa 15.5.

- Metsien näkymätön elämä 12. - 13.6.

Lisätietoja koulutuksista kotisivuilta

www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi

Lukuvuoden 2014 - 2015 avoimen yliopiston tarjonta on jo

tiedossa. Opetussisällöt tarkentuvat alkukesän aikana.

Kysy lisää Johannalta

[email protected] tai 040 753 5716

Kesäyliopisto tarjoaaElämyksiä, Älynväläyksiä ja Onnistumista!

tymistä ja Tourettesta. Koulutuksesta sai monipuolisen

tietopaketin, joka sisälsi konkreettisia keinoja ja välineitä

käytännön haastaviin työtilanteisiin. Koulutus syvensi osal-

listujien ohjaus- ja valmentamisen taitoja ratkaisukeskeisen

lähestymistavan viitekehyksessä. Saamillaan perustiedoilla

valmistuneet voivat toimia voimaannuttavan työskentelyn

menetelmin erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja

aikuisten kanssa. Koulutuksesta sai lisäksi menetelmiä toi-

mia voimavaroja sekä yhteistyötä tukevalla tavalla myös

moniammatillisissa tiimeissä sekä verkostoissa.

Koulutuksen suoritti kaikkiaan 20 henkeä, joista 11 kuu-

samolaista. Kuusamossa pätevyyden käyttää neuropsykiat-

rinen valmentaja -nimikettä saivat Teija Isopoussu, Hanna

Kallunki, Kirsi Kankaanpää, Kalle Lehtoaho, Esa Loukusa,

Päivi Lämsä, Kaisa Oikarinen, Raili Pyykkönen, Soile Suo-

rajärvi, Pirjo Törmänen ja Anu Vartiainen.

Eevaleena Isoviita

Elämyksiä - älynväläyksiä - onnistumista on Pohjois-Poh-

janmaan kesäyliopiston blogi! Blogissa kerrotaan kesäyli-

opistosta, sen opiskelijoista, tapahtumista ja toiminnasta.

Arkistosta löytyy kokemuksia Kuusamossa järjestetyistä

koulutuksista kuvien kera, muun muassa Päivähoidon kä-

dentaitojen työpajapäivästä sekä Iloa ja voimaa taiteesta ja

liikunnasta koulutuksesta. Uusimpia kirjoituksia ovat koke-

mukset maaliskuussa päättyneestä Ratkaisukeskeinen neu-

ropsykiatrinen valmentaja -koulutuksesta.

Käypä vilkaisemassa: www.kesayopp.blogspot.fi /

21

HUILAAMISET

Tanssin perusopetusta syys- ja kevätlukukaudella tar-

joava Kuusamo-opisto järjestää kesällä ensimmäi-

sen kerran tanssileirin. ILO liikuttaa, kesän leppoisa

TANSSILEIRI ajankohta on 10. – 13.6.2014. Tanssi-

leirin kohderyhmänä ovat 7-18-vuotiaat lapset ja nuoret. Ai-

kaisempaa tanssikokemusta ei osallistuvilta tarvita. Mukaan

toivotaan myös tanssista kiinnostuneita lapsia ja nuoria, jotka

eivät ole aiemmin olleet opiston tanssiryhmissä.

Leiriohjelmassa on erilaisia tansseja: showtanssi, freesty-

le, Hiphop, baletti, Pop-salsa, FolkJam, kantri, kehonhuolto.

Leirillä osallistujat tutustuvat kaikkiin edellä mainittuihin

tanssilajeihin. Leirin päätteeksi perjantaina 13.6. opistolla

järjestettävässä tanssiesityksessä kaikki osallistujat esiinty-

vät yleisölle. Opettajina leirillä toimivat: Elena Hietala, Tee-

mu Syrjälä, Henna Linjakumpu, Lumi Törmä, Yuniel Die-

guez. (muutokset mahdollisia).

Kuusamossa jo 18. kerran järjestettävällä Lasten ja

nuorten musiikkileirillä soittimina ovat viulu, alttoviulu, sel-

lo, huilu, piano, kitara ja harmonikka. 8-18-vuotiaat lapset

ja nuoret saavat 27.7.-2.8. järjestettävältä leiriltä elämyksiä

soittaen ja seikkaillen. Yksityistuntien, yhteismusisoinnin,

valinnaisten teoriaopintojen lisäksi nuoret soittajat pääsevät

esiintymään eri kohteissa Kuusamossa. Leirin aikana muo-

dostetaan orkesteri ja kamarimusiikkiyhtyeitä, jotka esiin-

tyvät mm. Rukalla järjestettävässä katukonsertissa torstaina

31.7. ja lauantaina 2.8. klo 14 leiri huipentuu Kuusamotalon

Oulankasalissa pidettävään päätöskonserttiin.

Aikuisille Kuusamo-opistolla on tarjolla jo 43. ker-

ran Kuusamon Taideleiri, joka on vanhimpia kuvataideta-

Taiteilua, tanssia ja musisointiaKuusamo-opiston leirikesä on täynnä toimintaa

pahtumia koko Suomessa. Miltei alusta alkaen leirin kaksi

viikkoa kestävään ohjelmaan on kuulunut kolme perintei-

sen kuvataiteen pääalaa: grafi ikka, kuvanveisto ja maalaus.

Kesän 2014 leirille osallistujat voivat grafi ikan ja maalauk-

sen osalta valita osallistuvatko leirille yhden vai kaksi viik-

koa. Kuusamon Taideleiriltä ovat löytäneet innostavan

työskentely-ympäristön lukuisat kuvataiteen harrastajat ja

myös ammattimaiset kuvantekijät.

Kuusamo-opistolla tapahtuu kesäaikaan myös muuta mu-

kavaa. Tutustu tarjontaamme kotisivuillamme!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset

Tanssi- ja taideleiri Kuusamo-opisto www.kuusamo-opisto.

fi , puh. 040-860 8715 tai sähköpostitse [email protected]

Musiikkileiri Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto www.poh-

jois-pohjanmaankesayliopisto.fi , puh. 040-860 8715 tai säh-

köpostitse [email protected]

Kevätnäytös 2014 Kuva: Aku Kallunki

Pronssityö: Riku Tuuha Kuva: Kari Kantola

22

TOKKA TUTUKSI

Työkaverini

23

TOKKA TUTUKSI

Työkaverini

24

Kunta-alalle on perustettu uusi neuvottelujärjestö koulutetulle hoitohenkilöstölle. Suomen lähi- ja

perushoitajaliitto SuPer ry ja Tehy ry ovat 27.2.2014 perustaneet uuden pääsopijajärjestön, josta tulee

kunnallisen pääsopimuksen 3 §:n tarkoittama neuvotteluja sopijaosapuoli. Perustetun pääsopijajär-

jestön nimi on Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KOHO ry. Samanaikaisesti TNJ lakkaa olemas-

ta pääsopijajärjestö.

KT Kuntatyönantajat, kunta-alan pääsopijajärjestöt ja Tehy sopivat syyskuussa 2013, että kunta-alan

sopimus- ja neuvottelujärjestelmää uudistetaan valtakunnansovittelija Esa Lonkan tekemän ratkaisu-

esityksen mukaisesti.

KT ja nykyiset pääsopijajärjestöt Kunta-alan Unioni, JUKO, TNJ ja KTN ovat ratkaisuesityksessä si-

toutuneet siihen, että SuPerilla ja Tehyllä säilyy nykyisen tasoinen oikeus omiin pääluottamusmiehiin

ja luottamusmiehiin uuden pääsopijajärjestön luottamusmiehinä.

Sido

sryh

mill

ä on

sano

ttav

aa

Kuusamon SuPerin ao 204 ry

Pääluottamusmies, työsuojelutoimikunnan jäsen,

varapuheenjohtaja

Paula KemppainenKotihoito

040 860 8382 /[email protected]

Varapääluottamusmies

Tiina HaatajaKotihoito

[email protected]

Luottamusmies, puheenjohtaja

Nina SäkkinenRuskarinne

040 5896155 /[email protected]

Kunta-alan hoitohenkilöstölle uusi neuvottelujärjestö

Luottamusmiehet ajalle 1.1.2014 - 31.12.2017

Tehyn Kuusamon ammattiosasto 702

Pääluottamusmies

Arja SäkkinenTerveyskeskus/kirurginen osasto


Varapääluottamusmies

Tuija KuuselaTerveyskeskus/päivystys

040 8608611 /[email protected]

Luottamusmies

Kirsi KarjalainenTerveyskeskus/leikkausosasto ja pkl


Varaluottamusmies

Matti KoivulaPsykiatrinen osasto


”Minun mielikuvissani olette useimmiten

lapsia, vähän eksyksissä, nenä valuu,

kengännauhat repsottavat, isoviisa-

ri ja pikkuviisari menevät sekaisin.

Tähän saakka ja tästä eteenpäinkin te

tarvitsette samaa kuin sukupolvet ennen

teitä – vaikka olette hiukan kookkaampia

ja osaatte käyttää tietokonetta unissannekin

– riittävästi rakkautta, lepoa, liikuntaa, ruokaa ja

ihmissuhteita. Olen ollut teille usein enem-

mänkin äitinä ja isänä kuin opettajana,

siitä huolimatta me pian eroamme ilman

sen kummempia jäähyväisiä, huojen-

tuneisuutenne on käsinkosketeltavaa.”

(Anja Snellman: Paratiisin kartta)

FIKTIOTAVAI FAKTAA?

TYÖN SANKARIT - OSA 3

25

Kysy Liisalta Liisa Pitkänen

Muuttuneet vuosilomamääräykset käytännössäMuutokset koskevat kuukausipalkkaisten viranhaltijoiden

ja työntekijöiden vuosiloman siirtämistä työkyvyttömyyden

vuoksi ja vuosilomapalkan sekä lomakorvauksen määräyty-

mistä eräissä tapauksissa. Vastaavat muutokset ovat tulleet

tuntipalkkaisten työehtosopimukseen (TTES).

Sopimusmääräykset tulevat voimaan 1.3.2014 lukien siten, että

• vuosiloman siirtämistä koskevia uusia määräyksiä

sovelletaan 1.3.2014 lukien pidettävään vuosilomaan ja

säästövapaaseen riippumatta siitä, minkä lomanmääräy

tymisvuoden lomasta/säästövapaasta on kysymys

• vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaa koskevia

määräyksiä sovelletaan ensimmäisen kerran 1.4.2013

alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta ansaittuun lomaan.

KVTES:n vuosilomaluvun 11 §:n mukaan viranhaltijalla ja-

työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa tai säästövapaata

sairauden, synnytyksen tai tapaturman aiheuttaman työky-

vyttömyyden vuoksi.

Määräystä on muutettu siten, että loman tai säästövapaan

aikana ilmenevän työkyvyttömyyden perusteella vuosilo-

man tai säästövapaan siirto-oikeus on jo ensimmäisestä

todetusta työkyvyttömyyspäivästä lukien. Entinen 7 päivän

karenssia koskenut määräys on poistettu.

Vuosiloman tai säästövapaan siirtäminen työkyvyttömyy-

den vuoksi koskee niitä lomapäiviä, jotka sijoittuvat työky-

vyttömyysajalle. Mikäli työkyvyttömyysaika ei koske koko

vahvistettua vuosilomajaksoa, viranhaltija tai työntekijä on

vuosilomalla työkyvyttömyysajan ulkopuolisen ajan.

Vuosiloman tai säästövapaan siirto edellyttää, että viran-

haltija tai työntekijä pyytää siirtoa. Siirtopyyntö tulee esit-

tää, mikäli mahdollista ennen loman alkamista tai muutoin

ilman aiheetonta viivytystä.

Kuusamon kaupungin yhteistyöparlamentin ohje

vuosiloman tai säästövapaan siirtämisestä:

Kaupungin viranhaltijan tai työntekijän tullessa työ-

kyvyttömäksi vuosiloman tai säästövapaan aikana,

vuosiloman siirtämistä työkyvyttömyysajalta tulee

pyytää ilman aiheetonta viivytystä ja esittää siirtä-

misen perusteeksi ensisijaisesti työterveyshuoltohen-

kilöstön todistus tai muun lääkärin todistus.

26

KORVAMERKIT

Rakennustarkastaja Arto Veteläinen muistelee pitkää

uraansa kaupungin palveluksessa

Vuoden 1973 keväällä oli julistettu haettavak-

si toisen rakennustarkastajan virka Kuusamon

kuntaan. Huomasin lehti-ilmoituksen ja mietin,

kannattaisiko laittaa hakemusta sisään. Aikani

asiaa pohdin ja tulin siihen johtopäätökseen, että panen ha-

kemuksen sisään, vaikka arvelinkin itse, ettei minulla liene

kovin suuria mahdollisuuksia tulla valituksi virkaan. No

elähän mitä, sain mieluisan kirjeen kunnanvirastosta, jossa

todettiin, että minut on valittu virkaan. Minua pyydettiin

ilmoittamaan ajankohta milloin otan viran vastaan. Melle-

vänä ilmoitin ottavani 16.5.1973.

Tullessani töihin kävi ilmi, että ajankohta sattui hiukan

huonoon saumaan, koska teknisten työtaistelu (lakko) oli

juuri meneillään. Siinä nuori virkamiesmies joutui aika ah-

taaseen rakoon, koska ei ollut keneltä voisi kysyä virkaan

liittyviä ohjeita. Toisaalta pöydälläni oli odottamassa 50

omakotitalon rakennuslupahakemukset, joihin oli myön-

netty asuntolainaa. Taisin olla erittäin ”suosittu”, koska oveni

kävi aika tiuhaan. Viesti oli, että pitäisi päästä rakentamaan

kun tuo kesäkin jo tulee. No rakentajat pääsivät rakenta-

maan, koska rakennuslautakunnan kokous oli jo seuraaval-

la viikolla ja luvat myönnettiin. Teknisten lakkokin päättyi

aikanaan ja tilanteet normalisoituivat viraston sisällä. Siitä

se lähti.

Merkittävää oli se, että Rukan rakentaminen lähti liik-

keelle ydinkeskustan osalta 1970-luvun puolivälissä, kuten

myös Rukan infran rakentaminen (rinteet, ladut, hissit,

tiet, vesi- ja viemärijohdot, hotellin laajennus jne). Kirkon-

kylän kerrostalojen ja rivitalojen rakentaminen alkoi osin

1970-luvun loppupuolella ja on jatkunut aika tasaisesti näi-

hin päiviin asti. Maaseudulla oli myös hyvin vilkasta 1970-

ja 1980-luvuilla. Kohennettiin jälleenrakennusajalla raken-

nettuja asuinrakennuksia ja samaan aikaan laajennettiin ja

uusittiin tuotantorakennuksia. Rukan alueen loma-asunto-

rakentaminen ”räjähti” 1980-luvun lopulla ja on jatkunut

vilkkaana vuoteen 2012.

Kuusamossa syntyneenä ja kasvaneena olen ollut erit-

täin tyytyväinen työhöni, jossa olen saanut työskennellä

kotikuntani ihmisten palvelijana, kuin myös tänne raken-

tavien henkilöiden kanssa. Ei tullut mieleeni vaihtaa työtäni

toisiin tehtäviin, saati sitten muuttaa paikkakuntaa. Pidän

kotikunnastani erittäin paljon. Rakastan Kuusamon puh-

dasta luontoa ja lähes rajattomia harrastusmahdollisuuksia,

joista olen saanut ammentaa voimia omaan työhöni.

Kuntien taloudellisen tilanteen kiristyessä myös

henkilöstön asema tulee väistämättä muuttumaan. Vähem-

mällä henkilömäärällä pitää saavuttaa asetetut tavoitteet,

jolloin korostuvat ihmisten johtamiseen ja hyvinvointiin

liittyvät kysymykset, kuin myös erilaisten uusien toimin-

tatapojen ja järjestelmien käyttöönotto. Toivon, että hen-

kilöstön kuormittavuus pysyy sillä tasolla, että ihmiset

pääsisivät eläköitymään henkisesti ja ruumiillisesti hyvä-

kuntoisina. Virkatehtävien hoidossa kannattaa joskus py-

sähtyä ja asettua kuvitteellisesti kuntalaisen asemaan, unoh-

tamatta omaan tehtävään kuuluvaa toimivaltaa.

Vapaalle siirryttyäni tulen jatkamaan jo aloitettuja

harrastuksia hevosten ja kalastuksen parissa siinä laajuu-

dessa, mikä tuntuu itselleni hyvältä. Kiitän kuluneista vuo-

sista kaikkia työkavereita, päättäjiä ja yhteistyötahoja, joi-

den kanssa olen saanut toimia.

Kaikkea hyvää teille kaikille! Tehkäätte ilomielin työtä

Koti-Kuusamon parhaaksi!

Työtä Koti-Kuusamon parhaaksi

Hevosmies

Veteläinen

ripusti kaulaansa

Kuusamon

kaupungin

siitosorin länget,

jotka hän oli

aikoinaan

pelastanut

työnhuoneensa

seinälle.

27

KORVAMERKIT

Kuusamon terveyskeskuksen laboratoriohoitaja Virve

Koivuranta on voittanut Labquality Days -valokuvauskil-

pailun teoksellaan Käden jälki. Tuomaristo kiittelee kuvan

sommittelua, värimaailmaa, miljöön aitoutta ja kuvasta

välittyvää tekemisen tuntua. Kuvan todettiin

onnistuneesti nostavan esille

laboratoriotyöskentelyyn

edelleen kuuluvan

käsityön arvon.

Iloisia eläkepäiviä Niilolle!

Kiitos hyvästä palvelusta

Onnea Virvelle!

Ylilääkäri,

lääkintöneuvos

Niilo Keräsen

läksiäisiä

vietettiin

rennoissa

merkeissä

31.1.2014

terveys-

keskuksessa.

Kari Korhonen, terveyskeskuksen ATK-pääkäyttäjä

Karilta saa viipymättä avun kaikkiin ATK-ongelmiin.

Tarja Ahma, terveyskeskusavustaja, laboratorio

Anna Kankaanpää, kirjastonhoitaja & Kirjastoauton henkilökunta

Erinomaista palvelua ja virtuaalivinkkausta koululle.

Kimmo Huttu, luokanopettaja, koulunjohtaja, Käylän koulu

Kaupungintalon talonmiehetKiitokset ystävällisestä hymystä ja oven avaamisesta

Ravintola Kontin henkilökuntaKiitokset maukkaista lounaista

ja ystävällisestä palvelusta

28

Ku

rkis

ta t

ap

ah

tum

ak

ale

nte

riin

: ww

w.k

uu

sam

o.fi

/ta

pa

htu

ma

ka

len

teri

PALKISESSA TAPAHTUU

1. Optik Tivoli2. XXXI Kuusamon SM-lintumaraton3. Kesäloma4. FIN 5 -rastiviikot5. KesäteatteriTOP

5

Ku

va

: R

uk

a-K

uu

sam

on

ma

tka

iluyh

dis

tys

2. Yhteislauluilta, Ukonkivi

4. Kuusamon näyttämö: Ilmaista rahaa, ensi-ilta

5. Olutfestivaalit Karhujuoksu

6. - 12. Fin5-rastiviikko

11. - 12. Tukkilaisviikonloppu 21. Katri Helena 50 v. juhlakiertue

1. - 2. Karhujuhlat ja mökkiläistapahtuma

Huhti Taidetuki ry

Touko Jorma Hynninen

Kesä Palas ry - yhteisnäyttely

Elo Raimo ja Suoma Ylisuvanto

Syys Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo

Kultainen puu

27. Kansallisen veteraanipäivän juhla

9.4.-31.5. Optik Tivoli

5. Yhteisvastuukonsertti

6. Barokkikonsertti

8. Senioritanssijat Atimoissa

13. Flooranpäivän runoilta

13.-18. Kirkkokuoron 90-vuotisjuhlaviikko

19.-20. Okariina lastenkulttuurifestivaali

28. Musiikkiopiston lukuvuoden päätöskonsertti

14. - 15. XXXI Kuusamon SM-lintumaraton

20. - 22. Rukan Juhannus

25. Yhteislauluilta, Pohjolan Pirtti

HUHTIKUU HEINÄKUU

Kaamosgallerian näyttelyt

TOUKOKUU

KESÄKUU

ELOKUU

muutos on pitkän työn tulos - kuusamo · 2016-06-06 · muutos on pitkän työn tulos sivu 8...

Documents