1

27.8.201518.00 –

Porvoon kirkonmäellä på kyrkbacken i Borgå

MU

SII

KIN

Y

Ö

2 33

Musiikin yö27.8.2015

Musikens nattOhjelmaProgram

18.00 Lasten konsertti Pikkukirkossa Barnkonsert i Lilla kyrkan SIINA & TAIKARADIO

19.15 DOMINUS KRABBE Monologiooppera / Monologopera Teppo Lampela, kontratenori / kontratenor Mari Mäntylä, decacorde

21.00 SONUS BOREALIS Vanhan musiikin laulu- ja soitinyhtye/ Sång- och instrumentalensemblen för gammal musik joht. / dir. Johannes Vesterinen

22.30 Yömessu / Nattmässa GOSPEL HELSINKI joht. / dir. Nina Pakkanen

4 55

Cirkeln sluts på Musikens natt i Borgå 2015

Lämpimästi tervetuloa Porvoon musiikin yö –tapah-tumaan, jota vietetään nyt 20. kerran. Konsertti-paikkoina ovat Porvoon yli 600 vuotta vanha Tuo-

miokirkko ja 275 vuotta vanha Pikkukirkko. Tällä kertaa pääpaino on 1500–1600-luvussa. Siitä huolehtii Vanhan musiikin laulu- ja soitinyhtye Sonus Borealis johtajanaan Imatran kanttori Johannes Vesterinen. Myös monologi-oopperan päähenkilö, pappi Dominus Krabbe, on 1600-luvulta. Runoilija Martti Haavio oli viettänyt nuorena aikaansa Yläneen pappilassa ja tutustunut vanhoihin kir-konkirjoihin. Sieltä hän oli löytänyt pappi Henrik Krab-ben, joka oli ollut Yläneen kappalaisena 1684–1712. Hän oli tullut kuuluisaksi huonoista elämäntavoistaan. Martti Haavio ikuisti hänet nimellä Dominus Krabbe kauhubal-ladiinsa, joka on osa hänen runosikermäänsä Laulu vaaka-linnusta vuodelta 1927.

Porvoon Tuomiokirkon historiassa 1500-luku oli hävi-tysten aikakautta. Kirkko poltettiin kolme kertaa: 1508, 1571 ja 1590. Sen sijaan 1600-luku oli jälleenrakennuksen aikakautta. 1500-luvulla tapahtui uskonpuhdistus, jonka seurauksena roomalais-katolinen latinankielinen messu sai vähitellen väistyä protestanttisen kansankielisen messun tieltä.

Koululaisilla oli tärkeä osuus messujen musiikin toteut-tamisessa. Gudrun Viergutz totesi väitöskirjassaan, että koulut olivat musiikin keskuksia 1500–1600-luvun itäisen Itämeren rannikkokaupungeissa. Hän tutki mm. Piae Cantiones -laulukokoelmaa. Piae Cantiones (Hurskaita lauluja) on ensimmäinen koulukäyttöön tarkoitettu pai-nettu laulukirja, jolla on kytkentöjä Suomeen. Se julkais-tiin ensimmäisen kerran 1582 Rostockissa. Julkaisijana oli PORVOOSTA KOTOISIN OLEVA teologian opiskelija Theodoricus Petri Rutha. Vuonna 1584 hän valmistui teo-logian maisteriksi Rostockin yliopistosta. Tänä iltana kuultava laulu Jucundare jugiter / Ain iloidca, ain riemui-dca on Piae Cantiones -kokoelmasta. Sen on säveltänyt Rostockin Marian kirkon kanttori Daniel Friderici, joka toimi laulukokoelman toisen laitoksen musiikillisena asian-tuntijana. Hänen aikalaisensa oli Hieronymus Praetorius, joka toimi Pyhän Jaakobin kirkon urkurina Hampurissa.

Vuonna 1725 siirtyi Viipurin lukio Porvooseen. Lukiolaiset osallistuivat kiinteästi Porvoon tuomiokirkon jumalanpalveluselämään. Heillä oli oma paikkansa Tuomiokirkon lehterillä. Lukiolaisilla oli laulunopetusta neljänä päivänä viikossa tunnin verran kerrallaan ja he opettelivat seuraavan sunnuntain virret. On hyvin toden-näköistä, että hekin ovat laulaneet Piae Cantiones -laulu-kokoelman lauluja messujen yhteydessä.

Lämpimästi tervetuloa Musiikin yön myötä aikamat-kalle 1500–1600-luvulle!

Aino Mäki-Punto eläkerovasti

Ympyrä sulkeutuu Porvoon Musiikin yössä 2015

Varmt välkommen till Musikens natt i Borgå som nu ordnas för 20:e gången. Konsertplatserna är den över 600 år gamla domkyrkan i Borgå och Lilla

kyrkan som är 275 år gammal. Den här gången är 1500–1600-talet i fokus. För musiken står vokal- och instrumen-talensemblen för gammal musik, Sonus Borealis, med diri-genten Johannes Vesterinen, kantor i Imatra. Även huvud-personen i monologoperan, prästen Dominus Krabbe, är från 1600-talet. Diktaren Martti Haavio vistades som ung i prästgården i Yläne och bekantade sig med gamla kyrk-böcker. Där hittade han prästen Henrik Krabbe, som var kaplan i Yläne 1684–1712 och blev ryktbar för sitt dåliga leverne. Martti Haavio förevigade honom under namnet Dominus Krabbe i en skräckballad som är en del av hans diktcykel Sången om gripen från år 1927.

I Borgå domkyrkas historia var 1500-talet ett ödeläg-gelsernas tidevarv. Kyrkan brändes ned tre gånger: 1508, 1571 och 1590. Däremot var 1600-talet en tid av återupp-byggnad. På 1500-talet inföll reformationen som ledde till att den romersk-katolska latinska mässan småningom fick ge vika för den protestantiska mässan på folkspråk.

Skoleleverna hade en viktig andel i framförandet av mässmusik. Gudrun Viergutz konstaterade i sin doktorsav-handling att skolorna utgjorde centrum för musiken i kust-städerna vid östra Östersjön på 1500–1600-talet. Hon undersökte bl.a. sångsamlingen Piae Cantiones. Piae Cantiones (Fromma sånger) är den första tryckta sångbo-ken för skolbruk med kopplingar till Finland. Den gavs första gången ut 1582 i Rostock. Utgivare var teologie stu-derande Theodoricus Petri Rutha FRÅN BORGÅ. År 1584 utexaminerades han som teologie magister från uni-versitetet i Rostock. Den sång vi hör ikväll Jucundare jugi-ter / Ain iloidca, ain riemuidca är ur Piae Cantiones. Den har tonsatts av kantor Daniel Friderici som var kantor i Mariakyrkan i Rostock och musikalisk sakkunnig för den andra upplagan av sångsamlingen. Han var samtida med Hieronymus Praetorius, som var organist i S:t Jakobs kyrka i Hamburg.

År 1725 f lyttade Viborgs gymnasium till Borgå. Gymnasisterna deltog f litigt i gudstjänstlivet i Borgå dom-kyrka. De hade sin egen plats på Domkyrkans läktare. Gymnasisterna hade sångundervisning i en timme om dagen fyra dagar i veckan och lärde sig psalmerna för föl-jande söndag. Det är mycket sannolikt att även de har sjungit sånger ur sångsamlingen Piae Cantiones i samband med mässorna.

Varmt välkommen med på en tidsresa till 1500–1600 -talet på Musikens natt!

Aino Mäki-Punto pensionerad prost

6 77

18.00 SIINA & TAIKARADIO

Lasten konsertti PikkukirkossaBarnkonsert i Lilla kyrkan

Bussiretki

Laulubussi starttaa ja pyörät ne pyörivät koko päivän. Siina & Taikaradio kutsuu koko perheen mukaansa yllätyksellisen Laulubussin kyytiin. Bussiretkellä kaikki on mahdollista. Penkin alta voi löytyä salamatkustajia tai bussi voi viedä mat-kustajansa vaikka keskelle suurkaupunkia. Voit myös joutua keskelle sammakoiden lystikästä hyp-pelyä. Tule mukaan iloiseen ja vauhdikkaaseen laululeikkiin!

Siina & Taikaradio on lastenmusiikkia esit-tävä orkesteri, jossa musisoivat Siina Hirvonen ja kolme muuta monipuolista ammattimuusikkoa. Heidän ohjelmistoonsa kuuluu leikittävää ja laulet-tavaa lastenmusiikkia joka lähtöön. Lastenkonsertit vievät kuulijansa tuttujen ja vähän uudempienkin laululeikkien sävelin erilaisiin musiikkimaailman seikkailuihin, mm. aarteenetsinnästä viidakkoseik-kailuun tai Piippolan vaarin luona vierailusta metsän juhliin.

Bussutfärd

Sångbussen startar och hjulen rullar runt, runt, runt hela långa dagen. Siina & Taikaradio bjuder hela familjen med på en händelserik tur med Sångbussen. Allt kan hända på bussturen. Tittar man under bänken kan man hitta fripassagerare eller så kanske bussen för sina passagerare mitt ut i storstan. Du kan också hamna mitt bland grodornas glada skutt. Kom med i en glad och fartfylld sånglek!

Siina & Taikaradio är en barnmusikorkester som består av Siina Hirvonen och tre andra mång-sidiga yrkesmusiker. Till deras repertoar hör barn-musik med lek och sång för alla slags tillfällen. Till melodierna av bekanta och även litet nyare sång-lekar tar barnkonserterna med åhörarna på olika musikaliska äventyr som kan handla om alltifrån skattjakter till djungeläventyr eller besök hos Per Olsson och hans bonnagård och fester i skogen.

8 99

19.15 DOMINUS KRABBE Monologiooppera / Monologopera Teppo Lampela, kontratenori / kontratenor Mari Mäntylä, decacorde

Teppo Lampela, kontratenori / kontratenor Mari Mäntylä, decacorde Kimmo Kahra, ohjaaja / regissör Reija Laine, skenografi / scenograf Nina Ukkonen, ompelija / dräktsömmerska

PEKKA JALKANEN: Dominus Krabbe (2012) (P.Mustapää: Laulu vaakalinnusta 1927) Monologiooppera kontratenorille ja decacordelle Monologopera för kontratenor och decacorde

1. Pappilan nuorenherran kertomus / Unge prästgårdsherrns berättelse

2. Piika Amandan kertomus / Pigan Amandas berättelse

3. Renki Epramin kertomus / Drängen Eprams berättelse

4. Kirkonvartija Optaatuksen kertomus / Kyrkovakten Optaatus berättelse

5. Pappilan neitien kertomus / Prästgårdsfröknarnas berättelse

6. Vanhan haudankaivajan kertomus / Den gamle dödgrävarens berättelse

Dominus Krabbe oli todellinen henkilö 1600-lu-vulta, pappiparka, joka joi virkansa ja päätyi loi-seksi toisten nurkkiin. P. Mustapään kauhuballa-dissa syyllisyys ajaa hänet alas taivaasta tunnusta-maan tekonsa. Krabbe ilmestyy haamuna keskellä kauneinta juhannusta vanhaan pappilaansa, koska on päättänyt tehdä tilinsä selväksi saarnaamalla kirkossaan viimeisen kerran. Johanneksen, Hero-deksen, Herodiaan ja Salomen kohtaloihin vedoten hän saa purettua itsetuhoisen ahdistuksensa ja ker-rottua sen syyn: "joka ainoa oman itsensä on tap-panut Salomen tähden". Syyllisyyden kääntöpuoli on syyllistäminen. Tässä sen osa lankeaa puhdas-oppiselle kirkolle ja sen edusmiehille. Ihmisiä hal-litsevan vallankäytön tunnus on Krabben muoto-kuva. Sakariston taulussa olevat papin jäiset, tylyt ja kaikkinäkevät silmät luovat huonoa omaatuntoa seurakuntalaisten keskuuteen: Pappilan nuori herra lymyilee kotiin juhannustansseista isäänsä peläten, piika Amandaa laiskottaa aamulla, renki Eprami palaa yöjalasta kaikkivoipaisessa ruusunpunassa, kirkonvartija Optaatus on taipuvainen taikauskoon ja naukkailemiseen ja pappilan neidit kantavat sää-tytietoisina ylpeilyn ja koreilun syntejä. Krabben haamun varjossa viattomuudet ovatkin yhtäkkiä synneistä veriruskeimmat. Mutta kun saarnat on saarnattu, seurakuntalaisilta putoavat suomut sil-miltä: peljättävä auktoriteetti onkin yhtä raadolli-nen kuin kuka tahansa meistä. Lunastus ilmenee vapauttavana elämän riemuna: "ja kaunis tyttö tanssi ristikongilla Salomen lailla". Monologioop-peraksi muotoutuneessa teoksessa dramaturgiaa luo etenkin monipuolinen lauluääni. Matalasta bary-tonista kontratenorin korkeuksiin ulottuva rekis-teri muuntuu seitsemäksi eri henkilöksi. Sitä tukee decacorde, kymmenkielinen kitara, saman sukui-sin sävel- ja rytmiaihein, soinnein ja kudoksin. Kes-kipiste on pappi Krabbe. Hänen olomuotonsa on musta ja matala, ja sen herättämän kauhun huutaa ulos korkea falsettiääni. Pienaiheista rakentuvaa ja arkaisoivaa sävelkieltä maustaa muutama synkän-tuttu liturginen aihe, Kyrie-armonhuuto ja Dies Irae -valitus.

PEKKA JALKANEN: DOMINUS KRABBE

10 1111

PEKKA JALKANEN (s. 1945, FT 1989, musiik-kitieteen dosentti) aloitti lastenmusiikin tekijänä Yleisradiossa 1960-luvun lopussa. Lukuisat sävel-lyskilpailuvoitot 1980-luvulla tekivät hänet laajem-minkin tunnetuksi. Jalkanen on etnisistä ja arkaai-sista aiheista kiinnostunut minimalisti. Tuotantoon kuuluu kolme oopperaa, viisi konserttoa, orkesteri-, kamari- ja kuoromusiikkia eri kokoonpanoille, lau-lusarjoja, filmimusiikkia ja musiikkia lapsille. Aihe-piiriä ovat olleet niin suomensukuisten kansojen ikivanha melodiikka kuin latinalaisamerikkalais-ten, mustalaisten, ja antiikin musiikit. Kiinnostus tavallista harvinaisempiin soittimiin kuuluu mm. hänen runsaassa kanteletuotannossaan sekä sävel-lyksissä duo Dryadesin erikoissoittimille bandoneó-nille ja decacordelle. Niistä laajamuotoisin teos on Dominus Krabben ohella kaksoiskonsertto Aeterna bandoneónille, decacordelle ja kamariorkesterille (2009).

PEKKA JALKANEN (f. 1945, fil.dr 1989, docent i musikvetenskap) inledde sin karriär som upp-hovsman till barnmusik vid Rundradion i slutet av 1960-talet. Talrika segrar i kompositionstävlingar på 1980-talet gjorde honom mer känd för allmänheten. Jalkanen är en minimalist med intresse för etniska och arkaiska teman. Hans produktion omfattar tre operor, fem konserter, orkester- kammar- och kör-musik för olika sammansättningar, sångsviter, film-musik och musik för barn. Som teman har han valt bl.a. de finskbesläktade folkens urgamla melodik men också latinamerikansk musik, romermusik och musik från antiken. Intresset för sällsyntare instru-ment kan höras bl.a. i hans omfattande produktion för kantele samt i kompositionerna för duo Dryades specialinstrument - bandoneón och decacorde. Vid sidan av Dominus Krabbe är det mest omfattande av dessa verk dubbelkonserten Aeterna för bando-neón, decacorde och kammarorkester (2009).

TEPPO LAMPELA on opiskellut Sibelius-Akate-miassa Marjut Hannulan oppilaana sekä useilla mes-tarikursseilla mm. Evelyn Tubbin, Michael Fieldsin, Andreas Schollin, Kevin Smithin sekä Oren Brownin johdolla. Hän on vuoden 2005 Lohjan Tenorikilpai-lujen voittaja. Laajalle yleisölle hän on tullut tutuksi Bachin, Händelin, Mozartin, Pergolesin, Buxtehu-den ja Pärtin musiikin tulkitsijana. Lampela debytoi keväällä 2012 Suomen Kansallisoopperassa Hän-

PEKKA JALKANEN: DOMINUS KRABBE

Dominus Krabbe var en verklig person på 1600-talet, en stackars präst som söp ner sig, förlorade sin tjänst och slutade sina dagar som inhy-sing hos andra. P. Mustapääs skräckballad driver skulden honom ner från himlen för att bekänna sina dåd. Mitt på den vackraste midsommardag dyker Krabbe som gengångare upp vid sin gamla präst-gård. Han har beslutat sig för att reda ut sina mel-lanhavanden genom att en sista gång predika i sin kyrka. Hänvisande till Johannes, Herodes, Herodias och Salomes öden lyckas han få utlopp för sin själv-destruktiva ångest och förtälja orsaken: "Varenda en har dödat sig själv för Salomes skull': Skuldens avigsida är att skuldbelägga. Här tilldelas denna roll den renläriga kyrkan och dess representanter. Krabbes porträtt är symbolen för den maktutöv-ning som styr människan. Prästens isande, hjärtlösa och allseende ögon på tavlan som hänger i sakris-tian frambringar dåligt samvete i församlingen: Unge prästgårdsherrn drar sig hemåt från midsom-mardansen fruktande sin far, pigan Amanda latar sig om morgonen, drängen Epram återvänder från nattfrieriet i allsmäktiga rosenröda tankar, kyrko-vakten Optaatus har en fallenhet för vidskepelse och skåpsuperi medan prästgårdsfröknarna stånds-medvetna bär på stolthetens och fåfängans synder. I skuggan av gengångaren Krabbe är plötsligt oskyl-digheter de mest blodröda av synder. Men då pre-dikningarna är över faller skygglapparna från för-samlingens ögon: den skräckinjagande auktorite-ten är trots allt lika usel som vem som helst av oss. Förlossningen uttrycks i befriande livsglädje: "Och den vackra f lickan dansade likt Salome i kors-gången”. I verket som fått formen av en monologo-pera skapas dramaturgin speciellt av den mångsi-diga sångrösten. Registret sträcker sig från låg bary-ton till kontratenorshöjder. Rösten förvandlas till sju olika personer och stöds av decacorden, en tio-strängad gitarr som bjuder på besläktade ton- och rytmmotiv, klanger och klangvävar. Den centrala punkten utgörs av prästen Krabbe. Hans skepnad är svart och låg, medan skräcken den väcker skriks ut med hög falsettröst. Det av små motiv uppbyggda arkaiserande tonspråket kryddas av några dystert bekanta liturgiska motiv, ropet om nåd (Kyrie) samt klagoropet Dies Irae.

12 1313

delin oopperassa Julius Caesar Egyptissä. Lam-pelan laajaan alttosolisti-repertuaariin kuuluvat kaikki merkittävimmät kirkkomusiikkiteokset. Hän on esiintynyt lukuisten kuorojen sekä maamme mer-kittävimpien orkestereiden solistina. Hänen vokaa-linen lahjakkuutensa ja musikaalisuutensa on tehnyt hänestä myös kysytyn äänenkäytön, ääni-ilmaisun ja yhtyelaulun opettajan.

TEPPO LAMPELA har studerat vid Sibelius-Akademin som Marjut Hannulas elev samt vid tal-rika mästarkurser under ledning av bl.a. Evelyn Tubb, Michael Fields, Andreas Scholl, Kevin Smith och Oren Brown. Han segrade i Lojo tenortävling 2005. För den stora publiken är han känd som inter-pret av bl.a. Bachs, Händels, Mozarts, Pergolesis, Buxtehudes och Pärts verk. Lampela debyterade våren 2012 i Finlands Nationalopera i Händel's opera Julius Caesar i Egypten. Lampelas breda repertoar som altsolist omfattar alla betydande kyr-komusikverk. Han har uppträtt som solist med ota-liga körer samt landets mest betydande orkestrar. Hans vokala begåvning och musikalitet har också gjort honom till en efterfrågad lärare i röstanvänd-ning, röstligt uttryck och ensemblesång.

MARI MÄNTYLÄ on erikoistunut 10-kieli-seen kitaraan eli decacordeen. Hänen perusohjel-mistonsa kattaa klassisen musiikin eri aikakaudet. Mäntylän vuonna 2008 ilmestynyt soololevy Deca-corde (Alba) sai erinomaisen vastaanoton alan leh-distössä Suomessa ja ulkomailla. Mäntylä on opis-kellut kitaransoittoa Tampereen Konservatoriossa, Sibelius-Akatemiassa ja Sveitsissä Baselin musiikki-akatemiassa Oscar Ghiglian konserttiluokalla sekä Sienan Accademia Musicale Chigianassa 1991, jossa hänelle myönnettiin Diploma di Merito –kun-niadiplomi. Mäntylä soittaa Kauko Liikasen (Lii-kanenGuitars) rakentamalla decacordella. Mäntylä konsertoi yhdessä Kristina Kuusiston kanssa Duo Dryades –yhtyeenä Suomessa ja ulkomailla sään-nöllisesti. Duon levyt, Kirmari (Mayrecords 2005) ja Speira (Alba 2010), ovat saaneet innostuneen vas-taanoton. Viimeisin levy Speira oli Emma-ehdok-kaana klassisen musiikin sarjassa.

MARI MÄNTYLÄ är specialiserad på den tio-strängade gitarren dvs. decacorden. Hennes grund-repertoar omfattar musik från de olika epokerna

inom den klassiska musiken. Mäntyläs soloskiva Decacorde (Alba 2008) fick ett utmärkt mottagande av både finländsk och utländsk press. Mäntylä har studerat gitarrspel vid Tammerfors konservatorium, Sibelius-Akademin och vid Oscar Ghiglias konsert-klass vid musikakademin i Basel, Schweiz, samt vid Accademia Musicale Chigiana i Siena 1991, där hon erhöll hedersdiplomet Diploma di Merito. Mäntylä spelar på en decacorde byggd av Kauko Liikanen (LiikanenGuitars). Mäntylä uppträder regelbundet tillsammans med Kristina Kuusisto i Duo Dryades, både i Finland och utomlands. Duons skivor Kirmari (Mayrecords 2005) och Speira (Alba 2010) har fått ett entusiastiskt mottagande. Senaste skivan Speira nominerades för Emmapriset i serien för klassisk musik.

KIMMO KAHRA on toiminut ohjaajana laajalti koko Suomessa 1980-luvun alusta alkaen. Hän on tehnyt useita näytelmäsovituksia, TV- ja radio-oh-jauksia ja opettanut ohjaajan- ja näyttelijäntyötä sekä suomalaisissa alan yliopistoissa että Ruotsissa ja Tanskassa.

KIMMO KAHRA har verkat som regissör i hela Finland sedan början av 1980-talet. Han har gjort f lera pjäsbearbetningar, TV- och radioregier. Vidare han har undervisat i regi- och skådespelar-bete både vid finländska universitet samt i Sverige och i Danmark.

REIJA LAINE on pukusuunnittelija ja lavastaja, taiteen maisteri Aalto-yliopistosta. Hän on visuali-soinut oopperaa, musiikkiteatteria ja puheteatteria kahdenkymmen vuoden ajan. Tällä hetkellä hän työskentelee Helsingissä ja on ollut mukana lukui-sissa musiikkiteatteriteoksissa.

REIJA LAINE är dräktdesigner och scenograf, med konstmagisters examen från Aaltouniversitetet. Hon har visualliserat både opera, musikteater och talteater under tjugo år. För tillfället arbetar hon i Helsingfors.

Dryades musiikkiyhdistys ry:n tilaus / Dryades rf’s beställningsverk. Dominus Krabbe on omistettu Teppo Lampelalle ja Mari Mäntylälle.Dominus Krabbe är tilllägnad Teppo Lampela och Mari Mäntylä.Yhteistyössä / I samarbete med Dryades musiikkiyhdistys ry.

14 1515

21.00 SONUS BOREALIS Vanhan musiikin laulu- ja soitinyhtye/ Sång- och instrumentalensemblen för gammal musik joht. / dir. Johannes Vesterinen

Musiikkia Porin triviaalikoulun nuottikirjasta (1725) Musik ur Björneborgs trivialskolas notbok

Jacobus Gallus (1550 - 1591) Alleluja. In resurrectione tua Christe

Tuntematon/ Okänd Gud wälsigna thetta huus

Giovanni Gastoldi (n./ca 1554 - 1609) Nunc zymphonizate Daniel Friderici (?) (1564 - 1638) Christe tibi vivo

D. Friderici Lobt Gott ihr Christen alle (instr.)

Hieronymus Praetorius (1564 - 1629) (sov./arr.) Ainoan Jumalan corciudes' Tuntematon/ Okänd Ecce quam sit tibi dulce

J. Gallus Isti sunt triumphatores

Tuntematon/ Okänd I Herrans Tienare (instr.)

Tuntematon/ Okänd Si Angelus de coelo

D. Friderici Jucundare jugiter / Ain iloidca, ain riemuidca

Tuntematon/ Okänd Veni Sancte Spiritus

kuva: Oldřich Šimek

16 1717

Ulla Paakkunainen ja Anuliina Kenttämaa, lauluLauri Solin, laulu ja teorbiMarkus Suihkonen, laulu ja renessanssipitkärumpuJaakko Saarinen, sinkki, tenorisinkki ja nokkahuiluMaija Lampela, diskanttigambaLouna Hosia ja Mika Suihkonen, bassogambaJohannes Vesterinen, musiikin johto, urut, cembalo, nokkahuilu Sonus Borealis on vuonna 1999 perustettu, van-haan musiikkiin erikoistunut laulu- ja soitinyhtye, jonka kokoonpano vaihtelee ohjelmistosta riippuen kolmesta muusikosta aina yli 50-henkiseen vahvuu-teen. Yhtye on toteuttanut lukuisia 1500–1600-lu-kujen teosten Suomen kantaesityksiä. Imatralla vuo-desta 2001 järjestetty vanhan musiikin tapahtuma ”Vanhassa vara parempi!” on syntynyt alun perin juuri Sonus Borealis –yhtyeen ympärille. Yhtyeen järjestämillä harjoitusleireillä kouluttajina ovat toi-mineet vanhan musiikin kärkinimiin maassamme lukeutuvat Päivi Järviö ja Veli-Markus Tapio. Viime vuosina Suomen musiikkihistorialla on ollut Sonus Borealiksen ohjelmistossa merkittävä osuus. Vuonna 2005 yhtye esitti Melchior Vul-piuksen Matteus-passion 1600-luvulta suomen-kielisenä käännöksenä ensimmäisen kerran sitten 1700-luvun. Esitykset ylittivät uutiskynnyksen val-takunnallisessa lehdistössä, myös radion ja tele-vision kulttuuriuutisissa oli maininta asiasta. Yhtye on esittänyt konserteissaan runsaasti viime vuosina lähes unohdetun Porin triviaalikoulun nuottikirjan (1725) sisältämää musiikkia. Tätä Suomen musiikin historian kannalta hyvin merkit-tävää ohjelmistoa ei ole juuri kuultu sitten 1700-lu-vun. Yhtye julkaisi tästä ohjelmistosta koostuvan ensilevynsä elokuussa 2008, ja se on herättänyt val-takunnallisesti runsaasti positiivista huomiota.

Sonus Borealis käyttää 1500–1600-lukujen musii-kille tyypillisiä soittimia. Soitinvalikoimaan kuuluu mm. barokkiviuluja, viola da gamboja, sinkki, renes-sanssipasuuna, sorduna, luuttu, vihuela, cittern, cembalo, urut, renessanssipitkärumpu sekä useita

erikokoisia nokkahuiluja ja krumhorneja. Kokoon-panoltaan yhtye on maassamme ainoa laatuaan. Sonus Borealiksen muusikot ovat musiikin ammat-tilaisia ja ammattiopiskelijoita. Yhtye on pitänyt yli sata konserttia ympäri Suomea. Kokoonpanon perustaja ja johtaja Johannes Vesterinen valmistui musiikin maisteriksi Sibe-lius-Akatemian kirkkomusiikin osastolta syksyllä 2003. Hän on opiskellut urkujensoittoa Olli Portha-nin ja Markku Mäkisen, sävellystä Jukka Tiensuun ja Harri Viitasen sekä cembalonsoittoa Anssi Mat-tilan johdolla. Vesterinen on menestynyt lukuisissa kansallisissa sävellyskilpailuissa. Hän on konsertoi-nut urkurina ja cembalistina eri puolilla maatamme paitsi solistisesti, myös kamari- ja orkesterimuusik-kona (mm. Sinfonia Lahti, Lappeenrannan kau-punginorkesteri). Johtamassaan vanhan musiikin laulu- ja soitinyhtye Sonus Borealiksessa hän soittaa lisäksi erilaisia renessanssin ajan puhaltimia. Tällä hetkellä Vesterinen toimii kanttorina Imatralla.

18 1919

Ulla Paakkunainen och Anuliina Kenttämaa, sångLauri Solin, sång och teorbMarkus Suihkonen, sång och renässanstrumma, Jaakko Saarinen, sinka, tenorsinka och blockflöjtMaija Lampela, diskantgambaLouna Hosia och Mika Suihkonen, basgambaJohannes Vesterinen, dirigent, orgel, cembalo, blockflöjt Sonus Borealis är en instrumental- och vokal-ensemble som grundades år 1999 och är speciali-serad på gammal musik. Ensemblens sammansätt-ning växlar enligt repertoar från tre musiker ända upp till 50 personer. Ensemblen har gjort ett f lertal uruppföranden i Finland av verk från 1500–1600-talet. I Imatra har sedan år 2001 ordnats ett eve-nemang för gammal musik som heter ”Vanhassa vara parempi!" (Gammal är ändå äldst!) och som ursprungligen uppstod just kring ensemblen Sonus Borealis. Utbildare på övningsläger som ordnas av ensemblen har varit Päivi Järviö och Veli-Markus Tapio som hör till toppnamnen inom den gamla musiken i vårt land. Under de senaste åren har Finlands musikhisto-ria haft en stor andel i Sonus Borealis repertoar. År 2005 uppförde ensemblen Melchior Vulpius Matteuspassion från 1600-talet i finsk översättning för första gången sedan 1700-talet. Framförandena överskred nyhetströskeln i den nationella pressen och saken nämndes även i radions och tv:s kulturnyheter. Ensemblen har på sina konserter under de senaste åren framfört mycket av musiken i den halvt bort-glömda notboken (1725) i trivialskolan i Björneborg. Denna repertoar som är mycket viktig med tanke på musikens historia i Finland har inte spelats i någon större utsträckning sedan 1700-talet. Ensemblen publicerade sin första skiva med repertoaren i augusti 2008, och den har väckt mycket positiv upp-märksamhet på riksnivå.

Sonus Borealis använder instrument som är typiska för musiken på 1500–1600-talet. I instrumentsorti-mentet ingår bl.a. barockvioliner, viola da gamba, sinka, renässansbasun, sordun, luta, vihuela, cittern,

cembalo, orgel, renässanstrumma samt blockflöjter i olika storlekar och krumhorn. Sammansättningen i ensemblen är unik i vårt land. Musikerna i Sonus Borealis är utbildade musiker och yrkesstuderande. Ensemblen har hållit över hundra konserter runtom i Finland. Grundaren och dirigenten Johannes Vesterinen utexaminerades som musikmagister från Sibelius-Akademins avdelning för kyrkomusik hösten 2003. Han har studerat orgelspel för Olli Porthan och Markku Mäkinen, komposition för Jukka Tiensuu och Harri Viitanen samt cembalo för Anssi Mattila. Vesterinen har haft framgångar i många nationella kompositionstävlingar. Han har gett konserter som organist och cembalist på olika håll i Finland för-utom som solist även som kammar- och orkestermu-siker (bl.a. Sinfonia Lahti, Villmanstrands stadsor-kester). I instrumental- och vokalensemblen Sonus Borealis som han dirigerar spelar han dessutom olika blåsinstrument från renässansen. För närva-rande är Vesterinen kantor i Imatra.

20 2121

22.30 Yömessu / Nattmässa

GOSPEL HELSINKIjoht. / dir. Nina Pakkanen

Trad. Shout All Over God´s HeavenNorris Garner: Let Freedom RingGerald T Smith: Jesus is a rockIsrael Houghton/Cindy Ratcliff: Everywhere that I goPercy Gray: Give Him Glory

Johdantosanat

Beredelse

Ehtoollisrukous

Asetussanat

Herrens Bön

Rauhantoivotus - Fridsönskan

Måltiden - Ateria

Israel Houghton: Magnificent And HolyAnna Weister Andersson: Jesus Is Right Here NowPD Eiland/Wilson: Hold To God´s Unchancing Hand

Tacksägelsebön

Siunaus

Daniel ´Bishop´Thomas: Let Me Say So

Virsi 454 - Psalm 172

1.Liekkejä on monta,valo on yksi,hän on Jeesus Kristus.Liekkejä on monta,valo on yksi.Hän yhdistää meidät.

2.Oksia on paljon,runko on yksi,hän on Jeesus Kristus.Oksia on paljon,runko on yksi.Hän yhdistää meidät.

3.Lahjat ovat monet,Henki on yksi,hän on Henki Herran.Lahjat ovat monet,Henki on yksi.Hän yhdistää meidät

4.Palvelijaa monta,yksi on Herra,Herra Jeesus Kristus.Palvelijaa monta,yksi on Herra.Hän yhdistää meidät.

5.Uskovia paljon,ruumis on yksi,yksi seurakunta.Uskovia paljon,ruumis on yksi.Hän yhdistää meidät.

San. Anders Frostenson 1972. Suom.

Tapio Saraneva 1984, uud. virsikirjava-

liokunta virsikirjaan 1986.

Säv. Olle Widestrand

1.Lågorna är många, ljuset är ett, ljuset Jesus Kristus,lågorna är många, ljuset är ett, vi är ett i honom!

2.Grenarna är många, trädet är ett, trädet - Jesus Kristus,grenarna är många, trädet är ett, vi är ett i honom!

3.Gåvorna är många, Anden är en, finns i Jesus Kristus,gåvorna är många, Anden är en, vi är ett i honom!

4.Tjänsterna är många, Herren är en, Herren Jesus Kristus,tjänsterna är många, Herren är en, vi är ett i honom!

5.Lemmarna är många, kroppen är en, Jesu Kristi kyrka,lemmarna är många, kroppen är en, vi är ett i honom!

Text: Anders Frostenson 1972, 1986.

Musik: Olle Widestrand 1974

Virsi 454 Psalm 172

Timo Ågren & Mari Puska, liturgi / liturg

22 2323

FÅNGAD AV GOSPEL SEDAN ÅR 2000

Kören Gospel Helsinki sjunger modern gospel, det klingande glada budskapet med rötterna i USA i den andliga körmusiken bland landets afroame-rikanska befolkning. Gospel Helsinki uppträder modernt som sina förebilder och berikar sin reper-toar med musik som överskrider genregränserna.

Kören sammanför gospelintresserade sång-are i hela huvudstadsregionen. Konstnärlig ledare för kören är körens grundare, musikmagister Nina Pakkanen. Körens fasta musiker är Joonatan Rautio (piano) och Sami Koskela (percussion).

Gospel Helsinki har sitt hem i Meilahden seura-kunta, där kören startade sin verksamhet år 2000. För närvarande medverkar 60 sångare i åldern 20–50 år. Kören består av stämmorna sopran, alt, tenor och bas. Körens beskyddare är biskop Irja Askola.

GOSPELiN ViEmää VuODEStA 2000

Gospel Helsinki -kuoro laulaa nykygospelia, soivaa ilosanomaa, jonka juuret ovat Yhdysvalloissa maan afroamerikkalaisen väestön hengellisessä kuoromu-siikissa. Gospel Helsinki esiintyy modernisti esiku-viensa tapaan ja rikastuttaa ohjelmistoaan genrera-jat ylittävällä musiikilla.

Kuoro kokoaa yhteen gospelista kiinnostuneita laulajia kaikkialta pääkaupunkiseudulta. Kuoron taiteellisena johtajana toimii kuoron perustaja, musiikin maisteri Nina Pakkanen. Kuoron vakiomuusikot ovat Joonatan Rautio (piano) ja Sami Koskela (lyömäsoittimet).

Gospel Helsingin koti on Meilahden seurakun-nassa, missä kuoron toiminta alkoi vuonna 2000. Tällä hetkellä mukana on 60 laulajaa, 20–50-vuo-tiasta. Kuoron äänialat ovat sopraano, altto, tenori ja basso. Kuoron suojelijana toimii piispa Irja Askola.

Gospel Helsinki, joht. / dir. Nina PakkanenJoonatan Rautio, pianoSami Koskela, lyömäsoittimet / percussionJuho Kivivuori, basso / bass

24 24

Ohjelmavihko 5 euroaProgramhäfte 5 euro MU

SIK

EN

S

NA

TT

Kiitämme seuraavia yhteistyökumppaneita:Vi tackar följande samarbetspartners:

ItäväyläÖstnyland

Porvoon suomalainen seurakuntaBorgå svenska domkyrkoförsamling

EAST

PRES

S O

Y