mirja piiroinen - finn lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k...

64

Upload: others

Post on 22-Jun-2020

2 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään
Page 2: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

ISBN 978-951-792-592-1

Copyright © Mirja Piiroinen© Finn Lecturawww.finnlectura.fi

Tämä teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61).Tätä teosta ei saa valokopioida lainkaan. Myös teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty.Lisätietoja antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi

Page 3: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

Mirja Piiroinen

Page 4: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

4

Esipuhe

Kuuntele ja opi saksaa -äänioppikirja johdattaa sinut tehokkaasti ja nopeasti sak-san kielen alkeisiin hauskalla ja vaivattomalla tavalla. Opit ja kertaat arkipäivän tilanteissa hyödyllisiä vuoropuheluita, sanastoa ja kielen perusrakenteita.

Äänioppikirjan metodi perustuu toistamiseen – missä ja milloin vain. Toistamalla äänitteeltä kuulemiasi dialogeja ja fraaseja huomaat oppivasi ja ymmärtäväsi aina vain enemmän. Lisäksi sanavarastosi karttuu eikä ääntäminen tuota ongelmia. Puhut saksaa ennen kuin huomaatkaan!

Äänite koostuu johdannosta ja 10 kappaleesta, joiden avulla opit selviytymään arki-päivän tilanteista. Kurssin aikana opit tervehdyksiä ja esittelyjä sekä kertomaan itsestäsi ja perheestäsi saksaksi. Opit tilaamaan kahvilassa ja ravintolassa sekä käy-mään ostoksilla. Lisäksi opit mm. kysymään tietä, varaamaan hotellihuoneen sekä lippuja ja vuokraamaan auton. Myös ajanilmaukset ja sääsanasto tulevat tutuiksi.

Äänitettä on helppo käyttää, sillä halutessasi voit palata taaksepäin kertaamaan jo aiemmin oppimaasi tai keskittyä niihin osioihin, jotka kaipaavat lisäharjoittelua. Materiaali on ensisijaisesti kohdennettu itseopiskeluun, mutta se soveltuu myös saksan kielen kursseille oheismateriaaliksi.5Tämän vihkosen tarkoituksena on tukea opiskeluasi. Sieltä löytyvät ääntämisohjeet, kielioppiliite, keskeiset ilmaisut aihepiireittäin sekä kaksikielinen sanasto (suomi–saksa, saksa–suomi). Vihkosesta saat käytännöllisen taskusanakirjan tai minikie-lioppaan matkalle mukaan.

Intoa opiskeluun toivottaa Mirja

Page 5: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

5

Aloitusosiossa harjoitellaan• saksan kielen ääntämistä ja• aakkosia

Kappale 1Tässä kappaleessa opit• tervehtimään ja hyvästelemään• kysymään kuulumisia• esittelemään itsesi ja muita• tärkeimmät possessiivipronominit• lukusanat 0–20 

Kappale 2Tässä kappaleessa opit• kertomaan kansallisuutesi, asuinpaikkasi ja ammattisi• prepositiot aus ja in• epäsäännöllisen verbin sein* • persoonapronominit• substantiivin suvun ja artikkelit• lukusanat 21–100

Kappale 3Tässä kappaleessa opit• kertomaan perheestäsi• epäsäännöllisen verbin haben*

Kuuntele ja opi saksaa -kurssin eteneminen

• substantiivien monikkomuodot• säännöllisten verbien taivutuksen

Kappale 4Tässä kappaleessa opit• tilaamaan kahvilassa • tärkeimpiä apuverbejä• määrän ilmauksia• vahvat verbit• lukusanat 100–

Kappale 5Tässä kappaleessa opit• kellonajat• tilaamaan ravintolassa• substantiivien akkusatiivimuodot• persoonapronominien akkusatiivimuodot

Kappale 6Tässä kappaleessa opit• asioimaan torilla ja ruokaostoksilla• käymään vaateostoksilla• adjektiivien taivutusta• värejä• viikonpäivät

Page 6: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

6

Kappale 7Tässä kappaleessa opit• järjestysluvut• varaamaan hotellihuoneen• vuodenajat, kuukaudet ja päivämääriä• muodostamaan kysymyksiä

Kappale 8Tässä kappaleessa opit• kulkuneuvoja • ostamaan junalipun• eriävät yhdysverbit• prepositiot• ilmansuunnat

Kappale 9Tässä kappaleessa opit• varaamaan lippuja kulttuuritapahtumaan• kertomaan mieltymyksistäsi• sääilmauksia

Kappale 10Tässä kappaleessa opit• kaupunkisanastoa• kysymään tietä• asioimaan matkailutoimistossa• vuokraamaan auton

Page 7: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

7

Ääntäminen

Tässä on esitetty vain äänteet, jotka selvästi poikkeavat suomen ääntämisestä:

Vokaalit

Painollisen, pitkänä ääntyvän vokaalin jäljessä on yksi konsonantti: gut

Lyhyenä ääntyvän vokaalin jäljessä on yleensä kaksi konsonanttia tai konsonanttiryhmä: kalt, Nacht

e äännetään sanan tai tavun lopussa heikko e [ә] Mengeä äännetään avoin e [Ɛ], [Ɛ:] Bälle, Mädchenü äännetään y Müller, grünie äännetään pitkä i mietenei (ey, ay) äännetään ai zwei, (Bayern)eu, äu äännetään oi Euro, Häuser

Konsonantit

Saksan kaksoiskonsonantit äännetään lyhyempinä kuin suomen kielessä: bitte, Tassek, p ja t äännetään sanan alussa voimakkaasti (niiden jäljessä kuuluu heikko h-äänne): Kind, Post,Tee

Page 8: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

8

b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tags äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sieß käytetään pitkän vokaalin tai diftongin jäljessä: s groß, weiß(ei käytetä Sveitsissä lainkaan, vastine: ss)sch äännetään suhu-s [∫] schwarzsp ja st-yhdistelmissä s äännetään myös [∫] spielen, Straße(sanan tai tavun alussa)z äännetään ts Zeit(kirjoitetaan usein sanan keskellä tai lopussa: tz) sitzenqu äännetään kv Quittungr äännetään sanan tai tavun alussa usein kurkkuärränä rotsanan lopussa r sulautuu edeltävään vokaaliin: [ɐ] Lehrer

h äännetään sanan tai tavun alussa: h Hausei äänny, mutta pidentää edellään olevan vokaalin sanan sisällä tai lopussa: zehn(ei äänny yhdistelmässä th) Theaterch äännetään etuvokaalien e, i, ä, ö, ü jäljessä: ich [ç] michtakavokaalien a, o, u jäljessä ach-äänteenä [x] Bachchs äännetään yleensä ks Lachsig äännetään sanan lopussa ich-äänteenä zwanzigv äännetään useimmiten, etenkin sanan alussa: f vielph äännetään f Physikw äännetään v Wasser

Page 9: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

9

c äännetään lainasanoissa usein etuvokaalien e, i, y, ä edellä: ts cirkamuulloin: k Café

Sanapaino

Sanojen paino on yleensä ensimmäisellä tavulla. Poikkeuksia ovat esim. painotto-mat etuliitteet (bekommen) ja monet vierasperäiset sanat (Tomate). Tässä vihko-sessa on merkitty alleviivauksella sanojen poikkeukselliset painot.

Saksan aakkoset

A a: I i: Q ku: Y ypsilonB be: J jot R er Z tsetC tse: K ka: S es Ä a-Umlaut D de: L el T te: Ö o-Umlaut E e: M em U u: Ü u-UmlautF ef N en V fau ß estsetG ge: O o: W ve:H ha: P pe: X iks (Å a mit einem Kreis darüber)

Aakkosellisissa hakemistoissa ä, ö ja ü ovat vastaavien etuvokaalien a:n, o:n ja u:n jäljessä.

Page 10: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

10

Sanajärjestys

1. Tavallisessa väitelauseessa on saksassa suora sanajärjestys:

subjekti eli tekijä + predikaatti eli persoonamuodossa taipuva verbi + mahdollinen määreTulen Suomesta. Ich komme aus Finnland.

Jos lauseessa on kaksi verbiä, predikaatti on toisena ja perusmuodossa oleva verbi lopussa:Voin tulla Suomeen. Ich kann nach Finnland kommen.

2. Sanajärjestys voi olla käänteinen, jos lause alkaa esim. ajan tai paikan määreellä:

määre + predikaatti + subjektiHuomenna tulen. Morgen komme ich.

määre + predikaatti + subjekti + verbin perusmuotoSuomeen voin tulla. Nach Finnland kann ich kommen.

Yleisiä fraaseja teemoittain

Aloitusosiokyllä ja ei neinolkaa hyvä (pyydettäessä ja annettaessa) bitte / bitte schönkiitos danke

Page 11: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

11

paljon kiitoksia vielen Dankeipä kestä nichts zu danken / keine Ursacheanteeksi EntschuldigungAnteeksi kuinka? Wie bitte?En ymmärrä. Ich verstehe nicht.Puhun hieman saksaa. Ich spreche ein bisschen Deutsch.Oikein hyvä! Sehr gut! / Prima!

Kappale 1Hei. Hallo. Hyvää huomenta. Guten Morgen.Hyvää päivää. Guten Tag.Hyvää iltaa. Guten Abend. Hyvää yötä. Gute Nacht.Mitä Teille kuuluu?  Wie geht es Ihnen? Voin hyvin, kiitos, entä Te?  Es geht mir gut, danke. Und Ihnen?Näkemiin. Auf Wiedersehen. Kuulemiin. Auf Wiederhören.Hei hei. Tschüss.Nähdään pian. Bis bald.Nähdään huomenna. Bis morgen.Hyvää päivän jatkoa. Einen schönen Tag noch.Nimeni on… Ich heiße... Mikä sinun nimesi on? Wie heißt du?Mikä Teidän nimenne on? Wie heißen Sie?Hauska tutustua. Freut mich.Tämä on aviomieheni. Das ist mein Ehemann. Tämä on aviovaimoni. Das ist meine Ehefrau.

Page 12: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

12

Kappale 2Mistä Te olette kotoisin? Woher kommen Sie? Olen kotoisin Suomesta, Turusta. Ich komme aus Finnland, aus Turku.Olen suomalainen (mies/nainen). Ich bin Finne/Finnin.Oletteko saksalainen (mies/nainen)? Sind Sie Deutscher/Deutsche? Ei, en ole saksalainen. Nein, ich bin kein Deutscher / keine

Deutsche.Oletteko kotoisin Suomesta? Kommen Sie aus Finnland? Ei, en ole Suomesta, olen Saksasta. Nein, ich komme nicht aus Finnland,

ich komme aus Deutschland.Asun Bonnissa, Saksassa. Ich wohne in Bonn, in Deutschland. Puhun suomea ja saksaa. Ich spreche Finnisch und Deutsch. Hän ei puhu englantia. Er spricht kein Englisch.Kuinka vanha olette? Wie alt sind Sie? Olen 49-vuotias. Ich bin 49 (Jahre alt).Mikä on ammattinne? / Mitä työtä teette? Was sind Sie von Beruf? Olen lääkäri (mies/nainen). Ich bin Arzt/Ärztin.Työskentelen eräässä sairaalassa Bonnissa.

Ich arbeite in einem Krankenhaus in Bonn.

Kappale 3Oletteko naimisissa? Sind Sie verheiratet? Ei, olen naimaton. Nein, ich bin ledig.Olen avoliitossa. Ich lebe in einer Lebensgemeinschaft.Olen eronnut. Ich bin geschieden.Onko Teillä lapsia? Haben Sie Kinder?Minulla on tytär ja poika. Ich habe eine Tochter und einen

Sohn.

Page 13: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

13

Minulla ei ole lapsia. Ich habe keine Kinder.Mitä opiskelet?   Was studierst du? Opiskelen saksaa.  Ich studiere Deutsch. Kappale 4Anteeksi! Entschuldigung! Mitä haluaisitte? Sie wünschen? Yksi kahvi, olkaa hyvä. Ein Kaffee, bitte.Pala Sacherkakkua, olkaa hyvä. Ein Stück Sachertorte, bitte.Haluatteko vielä muuta? Sonst noch etwas?Ei kiitos. Nein danke. / Danke.Saisinko laskun? Die Rechnung, bitte.Se tekee 10 euroa. Das macht 10 Euro.Haluaisin maksaa käteisellä. Ich möchte bar bezahlen.Voinko maksaa luottokortilla? Kann ich mit Kreditkarte bezahlen?Haluaisin lasillisen vettä. Ich möchte ein Glas Wasser.Haluaisin kupillisen teetä. Ich möchte eine Tasse Tee.

Kappale 5Haluaisin varata pöydän. Ich möchte einen Tisch reservieren.Monelleko henkilölle? Für wie viele Personen?Kahdelle kello kahdeksalta. Für zwei Personen um acht Uhr.Millä nimellä? Auf welchen Namen?Nimellä... Auf den Namen…Meillä on varaus. Wir haben eine Reservierung.Saisinko ruokalistan? Die Speisekarte, bitte. Mitä suosittelette? Was empfehlen Sie?Mitä päivän annos maksaa? Was kostet das Tagesgericht?

Page 14: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

14

Alkuruoaksi haluaisin tomaattikeiton. Als Vorspeise möchte ich die Tomatensuppe.

Otan wieninleikkeen perunasalaatilla. Ich nehme das Wiener Schnitzel mit Kartoffelsalat.

Haluaisin omenapiirakkaa kermavaahdolla. Ich hätte gern Apfelkuchen mit Sahne.

Terveydeksi! Zum Wohl!

Kappale 6Mitä saisi olla? Was hätten Sie gern? Haluaisin kilon tomaatteja. Ich hätte gern ein Kilo Tomaten. Saanko 100 grammaa kinkkua? Einhundert Gramm Schinken, bitte.Hieman enemmän/vähemmän, kiitos. Ein bisschen mehr/weniger, bitte. Onko teillä mansikoita? Haben Sie Erdbeeren?Valitettavasti ei. Leider nicht.Vieläkö muuta? Sonst noch etwas?Kiitos, siinä kaikki. Danke, das ist alles.Paljonko maksaa kaikkiaan? Was kostet das zusammen?Voinko auttaa Teitä?    Kann ich Ihnen helfen? Katselen vain, kiitos.   Ich schaue nur, danke.Mikä on vaatekokonne?   Welche Größe haben Sie?Käytän kokoa 40. Ich habe Größe 40.Onko teillä tätä mallia sinisenä? Haben Sie dieses Modell in blau?Missä ovat sovituskopit?   Wo sind die Umkleidekabinen?Voinko sovittaa tätä villapaitaa?    Kann ich den Pullover anprobieren?Sopiiko se? Passt er?Se sopii minulle hyvin. Er passt mir gut.Otan sen. Ich nehme ihn.

Page 15: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

15

Kappale 7Onko teillä vielä vapaita huoneita

yhdeksi yöksi?Haben Sie noch freie Zimmer für eine

Nacht?Haluaisin varata kahden hengen

huoneen.Ich möchte ein Doppelzimmer

reservieren.Haluaisin yhden hengen huoneen Ich möchte ein Einzelzimmer

suihkulla/kylpyhuoneella. mit Dusche/Badezimmer.Sisältyykö aamiainen hintaan? Ist das Frühstück inbegriffen?Voisinko nähdä huoneen? Könnte ich das Zimmer bitte sehen?Valitan, hotelli on täynnä. Tut mir leid, alle Zimmer sind belegt.lomahuoneisto das Ferienappartement

Kappale 8Moneltako lähtee juna Kölniin? Wann fährt der Zug nach Köln ab? Menolippu Kölniin, kiitos. Eine Fahrkarte nach Köln, bitte.Meno-paluu Berliiniin, kiitos. Hin und zurück nach Berlin, bitte.Kaksi meno-paluulippua Berliiniin.  Zwei Hin- und Rückfahrkarten nach

Berlin.1. vai 2. luokka?  Erste oder zweite Klasse?  Pitääkö minun vaihtaa junaa?  Muss ich umsteigen?Pitääkö minun varata istumapaikka? Muss ich einen Platz reservieren?Mistä juna lähtee?  Von wo fährt der Zug ab?– Raiteelta neljä. – Von Gleis vier.Juna on myöhässä.  Der Zug hat Verspätung. Lippu täytyy leimata ennen matkaa. Die Fahrkarte muss man vor der

Fahrt entwerten.Mikä bussi menee lentokentälle? Welcher Bus fährt zum Flughafen?

Page 16: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

16

Kappale 9Lähdetäänkö elokuviin? Gehen wir ins Kino? Haluatteko lähteä oopperaan? Möchten Sie in die Oper gehen?Onko tälle illalle lippuja? Gibt es Karten für heute abend? Haluaisin varata kaksi lippua Ich möchte zwei Karten für die Zauberflöte

Taikahuiluun. bestellen.Mille päivälle? Für welches Datum?15. joulukuuta. Für den 15. Dezember.Milloin minun pitää noutaa liput? Wann muss ich die Karten abholen?Mistä pidätte? Was mögen Sie gerne?Pidän musiikista. Ich mag Musik.Pidättekö konsertista? Gefällt Ihnen das Konzert?Kyllä, pidän siitä kovasti. Ja, es gefällt mir sehr.Näytös on loppuunmyyty. Die Vorstellung ist ausverkauft.On kaunis/huono ilma. Es ist schönes/schlechtes Wetter.On lämmintä/kylmä. Es ist warm/kalt.Sataa vettä/lunta. Es regnet/schneit.

Kappale 10vasemmalla/oikealla links/rechtsheti kulman takana gleich um die Eckekeskustassa im ZentrumAnteeksi, missä on posti? Entschuldigung, wo ist die Post?Onko se kaukana täältä? Ist es weit von hier?Onko täällä lähellä pankkia? Gibt es hier in der Nähe eine Bank?Menkää 200 metriä suoraan

eteenpäin.Gehen Sie 200 Meter geradeaus.

Sitten oikealle. Dann nach rechts.

Page 17: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

17

Kääntykää vasemmalle. Biegen Sie nach links ab.Menkää toista poikkikatua oikealle. Nehmen Sie die zweite Straße rechts.Mitä nähtävää täällä on? Was gibt es hier zu sehen? Haluaisin kaupungin kartan. Ich hätte gern einen Stadtplan.Karttamme ovat ilmaisia. Unsere Stadtpläne sind kostenlos.Onko kylästä esitettä? Haben Sie eine Broschüre über das Dorf?Paljonko retki maksaa? Wie viel kostet der Ausflug?Haluaisin tietoa näyttelyistä. Ich hätte gern Auskunft über Ausstellungen.Milloin kirkko on avoinna? Wann ist die Kirche geöffnet?Museo on maanantaisin suljettu. Das Museum ist montags geschlossen.Mihin aikaan kiertoajelu alkaa? Um wie viel Uhr beginnt die Stadtrundfahrt?Haluaisin vuokrata auton

kahdeksi päiväksi. Ich möchte ein Auto für 2 Tage mieten.

Pakollinen vakuutus sisältyy hintaan.

Die obligatorische Versicherung ist inklusive.

Vuokraukseen tarvitsen ajo- ja luottokorttinne.

Für die Vermietung brauche ich Ihren Führerschein und Ihre Kreditkarte.

Mistä voin lunastaa auton? Wo kann ich das Auto abholen?Voinko palauttaa auton Wieniin? Kann ich das Auto in Wien abgeben?Missä on lähin huoltoasema? Wo ist die nächste Tankstelle?

Page 18: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

18

Maita ja kansallisuuksia

Maa Kansallisuus(-substantiivi)

Finnland Finne, Finnin Suomi suomalainenDeutschland Deutscher, Deutsche Saksa saksalainendie Schweiz Schweizer, Schweizerin Sveitsi sveitsiläinenÖsterreich Österreicher, Österreicherin Itävalta itävaltalainenSchweden Schwede, Schwedin Ruotsi ruotsalainenEstland Este, Estin Viro virolainenRussland Russe, Russin Venäjä venäläinenFrankreich Franzose, Französin Ranska ranskalainenEngland Engländer, Engländerin Englanti englantilainendie USA Amerikaner, Amerikanerin USA amerikkalainen

Kieliä

Maan kieli on usein sama sana kuin kansallisuus(-adjektiivi), mutta se kirjoite-taan isolla alkukirjaimella.

saksan kieli Deutsch suomen kieli Finnischruotsin kieli Schwedischranskan kieli Französischenglannin kieli Englisch

Page 19: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

19

Substantiivit

Substantiivin suku ja artikkelit

Saksassa substantiiveilla on kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri.

1. Epämääräistä artikkelia käytetään, kun asia mainitaan ensimmäisen kerran tai ilmaistaan määrää ’yksi’.

Yksikön epämääräinen artikkeli on maskuliinien edellä ein (ein Mann mies, ein Sohn (jonkun) poika), neutrien edellä myös ein (ein Kind lapsi, ein Mädchen tyttö).

Feminiinin artikkeli on eine (eine Frau nainen, eine Tochter tytär).

2. Jo mainitusta tai muuten tutusta asiasta käytetään määräistä artikkelia.

Yksikön määräinen artikkeli on maskuliinien edellä der (der Mann, der Sohn).

Neutrien edellä se on das (das Kind, das Mädchen).

Feminiinin artikkeli on die (die Frau, die Tochter).

Substantiivin monikko

Saksassa on useita erilaisia monikon päätteitä, ne löytyvät mm. hyvistä sanakir-joista. Monikkomuotoihin tulee usein äänteenmukaus eli a:sta tulee ä, o:sta ö ja u:sta ü.

Page 20: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

20

Maskuliinisanojen monikko on useimmiten -e, -e+ (= e ja äänteenmukaus) tai -en.

kioski ein Kiosk Kioske(jonkun) poika ein Sohn Söhnelääkäri ein Arzt Ärzteopiskelija ein Student Studentenmies ein Mann Männer

Feminiinien päätteet ovat tavallisesti -en tai -n.

nainen eine Frau Frauen

Äänteenmukaus:

äiti eine Mutter Müttertytär eine Tochter Töchter

Neutrien monikko on tavallisesti -e tai -er (+)

olut ein Bier Bierelapsi ein Kind Kindertalo ein Haus Häuser

chen- ja lein-päätteiset sanat ovat monikossa päätteettömiä:

tyttö ein Mädchen Mädchen

Page 21: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

21

Monikossa ei ole lainkaan epämääräisiä artikkeleita. Nämä muodot vastaavat yleensä suomen partitiivia (miehiä, miestä; naisia, naista).Monikon määräinen artikkeli on aina die (die Männer ne miehet, die Mädchen ne tytöt, die Frauen ne naiset).

Sijamuodot

Saksan kielessä on 4 sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, datiivi ja genetiivi.Sijamuodot erottaa toisistaan yleensä artikkelisanojen (ja joskus substantiivien) erilainen taivutus.

Nominatiivia käytetään kuten suomessakin: lauseen tekijä eli subjekti on nomi-natiivissa eli perusmuodossa. (Ich bin Lehrer. Olen opettaja. Der Bus kommt. Bussi tulee.)

Haben*-verbin kanssa lauseen objekti eli tekemisen kohde on akkusatiivimuo-dossa. Akkusatiivi vastaa kysymyksiin kenet? ketä? mitä? minkä? (Ich habe einen Sohn. Minulla on poika. = sanatarkasti ”omistan pojan”. Ich sehe ihn. Näen hänet.) Myös useat prepositiot vaativat akkusatiivin käyttöä.

Datiivi vastaa usein kysymykseen kenelle? mille? (keneltä? miltä?). Myös monet verbit ja prepositiot vaativat datiivin käyttöä. (Ich gebe ihm ein Bier. Annan hänelle oluen. Wie geht es Ihnen? Mitä Teille kuuluu?

Genetiivi ilmaisee omistajan. (Die Jacke der Frau ist grün. Naisen takki on vihreä.)Lisäksi sitä käytetään muutamien prepositioiden kanssa.

Page 22: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

22

Substantiivien akkusatiivimuodot

Vain maskuliinisubstantiivin artikkelit muuttuvat akkusatiivissa.

epämääräinen artikkeli: ein Kaffee – ich nehme einen Kaffee (otan yhden kahvin)

määräinen artikkeli: der Kaffee – ich nehme den Kaffee (otan sen kahvin)

Huomaa, että sana der Herr saa akkusatiivissa päätteen -n:

Näetkö herra Müllerin? Siehst du Herrn Müller?

Adjektiivit

Adjektiivien taivutus

Saksan adjektiivit eivät taivu, kun ne ovat sein*-verbin jäljessä lauseen lopussa.

Hame on kaunis. Der Rock ist schön. Kengät ovat oikein kauniit. Die Schuhe sind sehr schön.

Adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan suvussa ja luvussa, kun ne ovat substantiivin edessä.

Page 23: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

23

Epämääräisessä muodossa adjektiivin päätteet ovat: maskuliinilla -er, neutrilla -es, feminiinillä ja monikolla -e.

Tuo on kaunis hame. Das ist ein schöner Rock. Nuo ovat kauniit kengät. Das sind schöne Schuhe.

Määräisessä muodossa pääte on suvusta riippumatta -e. Monikon pääte on aina -en.

Se kaunis hame on liian kallis. Der schöne Rock ist zu teuer. Ne kauniit kengät ovat liian pienet. Die schönen Schuhe sind zu klein.

Akkusatiivissa eli tekemisen kohteena muutos edellisiin tapahtuu vain maskulii-nin epämääräisessä ja määräisessä muodossa: adjektiivin pääte on -en.

Ostan uuden hameen. Ich kaufe einen neuen Rock.Otatko sen uuden hameen? Nimmst du den neuen Rock?

Värejä

sininen     blau violetti violett/lilapunainen    rot ruskea    braunvaaleanpunainen   rosa (taipumaton) valkoinen    weißvihreä    grün musta    schwarzkeltainen    gelb harmaa   grauoranssi   orange

Page 24: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

24

Persoonapronominit

Subjektipronominit

ich minädu sinäer hän (mies), sie hän (nainen), es hän (neutrisukuinen sana)wir meihr te sie he, Sie Te (teitittely)

3. persoonan muotoja er, sie, es ja monikon sie käytetään viittaamaan asioihin ja esineisiin merkityksessä se ja ne. Teitittely on Saksassa yleistä. Teitittelyssä pro-nomini kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella ja se viittaa yhteen tai useampaan henkilöön.

Persoonapronominien akkusatiivimuodot

(vastaavat kysymykseen ketä, kenet?)

minua, minut mich sinua, sinut dichhäntä, hänet ihn (m), sie (f), es (n)meitä, meidät unsteitä, teidät euchheitä, heidät / Teitä, Teidät sie/Sie

Page 25: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

25

Yksikkömuotoja ihn, sie ja es käytetään merkityksessä sitä, sen ja monikon sie tarkoittaa myös niitä, ne.

Persoonapronominien datiivimuodot

(vastaavat kysymykseen kenelle, mille?(keneltä, miltä?))

minulle mirsinulle dirhänelle ihm (m, n), ihr (f)meille unsteille euchheille/Teille ihnen/Ihnen

Possessiivipronominit

yksikkö (m, n) (f), monikko

mein minun meinedein sinun deinesein hänen (m, n) seineihr hänen (f) ihreunser meidän unsereeuer teidän eureihr heidän ihreIhr Teidän Ihre

Page 26: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

26

Kieltosanat

Saksan kielessä on 3 erilaista kieltosanaa. Yksittäistä kieltosanaa eli suomen ei:tä vastaa saksassa nein. Kieltolauseessa yleensä verbin jälkeen tulee nicht.

Oletteko kotoisin Suomesta? Kommen Sie aus Finnland? Ei, en ole Suomesta. Nein, ich komme nicht aus Finnland.

Jos sana ei on substantiivin edessä, käytetään maskuliini- ja neutrisanan edessä muotoa kein ja feminiinisanan edessä keine:

En ole suomalainen (mies/nainen). Ich bin kein Finne / keine Finnin.

Tätä muotoa käytetään, jos vastaavassa myönteisessä lauseessa on epämääräinen artikkeli tai ei artikkelia (kuten monikon epämääräisessä muodossa tai ainesanojen kanssa).

Verbit

Säännöllisten verbien preesens

Saksan kielen säännölliset verbit päättyvät perusmuodossaan päätteeseen -en, joskus päätteeseen -n.

Perusmuodon päätteen tilalle lisätään säännölliset persoonamuotojen päätteet. Yksikössä päätteet ovat -e, -st, -t ja monikossa -en, -t, -en.

Page 27: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

27

kommen tulla

minä tulen ich komme sinä tulet du kommsthän tulee er/sie/es kommtme tulemme wir kommente tulette ihr kommthe tulevat / Te tulette (teit.) sie/Sie kommen

Kun verbin vartalo päättyy esimerkiksi kirjaimeen t, lisätään yksikön 2. ja 3. ja monikon 2. muodoissa ennen persoonapäätettä e-kirjain ääntämisen helpotta-miseksi:

arbeiten työskennelläich arbeite, du arbeitest, er/sie/es arbeitet, wir arbeiten, ihr arbeitet, sie/Sie arbeiten

HUOM. taivutus: heißen olla nimeltäänich heiße, du heißt, er/sie/es heißt, wir heißen, ihr heißt, sie/Sie heißen

Epäsäännöllisten verbien preesensmuotoja

sein* olla (olemassa)ich bin, du bist, er/sie/es ist, wir sind, ihr seid, sie/Sie sind

haben* omistaa, olla jollakinich habe, du hast, er/es/sie hat, wir haben, ihr habt, sie/Sie haben

Page 28: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

28

wissen* tietääich weiß, du weißt, er/sie/es weiß, wir wissen, ihr wisst, sie/Sie wissen

Tärkeimpiä apuverbejä

Saksan kielen kaikki apuverbit taipuvat epäsäännöllisesti. Apuverbien kanssa lau-seen pääverbi on perusmuodossaan.

Haluaisin maksaa käteisellä. Ich möchte bar bezahlen.Voinko maksaa luottokortilla? Kann ich mit Kreditkarte bezahlen?

dürfen* saada, olla lupaich darf, du darfst, er/sie/es darf, wir dürfen, ihr dürft, sie/Sie dürfen

können* voida, osataich kann, du kannst, er/sie/es kann, wir können, ihr könnt, sie/Sie können

mögen* haluta, pitää jstkich mag, du magst, er/sie/es mag, wir mögen, ihr mögt, sie/Sie mögenhaluaisin jne. ich möchte, du möchtest, er/sie/es möchte, wir möchten, ihr möchtet, sie/Sie möchten

müssen* täytyä, olla pakkoich muss, du musst, er/sie/es muss, wir müssen, ihr müsst, sie/Sie müssen

Page 29: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

29

Vahvojen verbien preesens

Joillakin ns. vahvoilla verbeillä tapahtuu muutoksia yksikön 2. ja 3. persoonissa. Muuten niiden taivutus ja persoonapäätteet ovat säännölliset. Monikossa on aina perusmuodon vokaali.

a > ä:fahren ajaa kulkuneuvoa, matkustaaich fahre, du fährst, er/sie/es fährt (samoin taipuvat mm. lassen jättää, schlafen nukkua)

au > äu:laufen juosta ich laufe, du läufst, er/sie/es läuft

e > i:sprechen puhuaich spreche, du sprichst, er/sie/es spricht

(samoin taipuvat esim. essen syödä, geben antaa, helfen auttaa; nehmen ottaa: ich nehme, du nimmst, er/sie/es nimmt)

e > ie:sehen nähdä ich sehe, du siehst, er/sie/es sieht (samoin taipuu mm. lesen lukea)

Page 30: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

30

Eriävät yhdysverbit

Saksan kielessä on paljon erilaisia eriäviä yhdysverbejä. Niillä muutetaan alku-peräisen verbin merkitystä. Ne muodostetaan eriävästä etuliitteestä ja varsinai-sesta verbiosasta.

Tavallisessa päälauseessa eriävä yhdysosa siirtyy aivan lauseen loppuun ja persoonamuodossa taipuva verbiosa on normaalilla paikalla (yleensä lauseen toisena).

Seuraava juna lähtee klo 20.40. Der nächste Zug fährt um 20.40 Uhr ab.

Kysymyssanalla alkavassa kysymyksessä on myös samanlainen järjestys:

Mistä juna lähtee? Von wo fährt der Zug ab?

Kehotuksessa ja verbillä alkavassa kysymyksessä taipuva verbiosa on ensim-mäisenä.

Antakaa pin-koodinne, olkaa hyvä. Geben Sie bitte Ihren PIN-Code ein.

Jos lauseessa on taipuva apuverbi, eriävä yhdysverbi tulee perusmuodossaan lauseen loppuun.

Pitääkö minun vaihtaa junaa? Muss ich umsteigen?

Page 31: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

31

Kysymyslauseet

1. Alla tärkeimpiä kysymyssanoja, jotka tulevat kysymyslauseen alkuun. Lauseissa on käänteinen sanajärjestys.

mikä, mitä wasMitä otat? Was nimmst du?

kuka werKuka olet? Wer bist du?

miten wieMiten voit? Wie geht es dir?

missä woMissä olet? Wo bist du?

mistä woherMistä tulet? Woher kommst du?

mihin, minne wohinMihin menet? Wohin gehst du?

miksi warumMiksi opiskelet? Warum studierst du?

milloin wannMilloin tulet? Wann kommst du?

Page 32: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

32

paljonko, montako wie viel, wie viele (taipuu pääsanansa mukaan)

Paljonko aamiainen maksaa? Wie viel kostet das Frühstück?Montako omenaa otat? Wie viele Äpfel nimmst du?

Jos kysymyssana on lauseen subjektina eli tekijänä, sanajärjestys on silloin suora:Kuka tulee Suomesta? Wer kommt aus Finnland?

2. Kun kysymyslauseessa ei ole kysymyssanaa, siinä on käänteinen sanajärjestys.

Tuletko Suomesta? Kommst du aus Finnland?

Perusmuodossa oleva verbi jää lauseen loppuun:Voitko tulla Suomeen? Kannst du nach Finnland kommen?

3. Kaikista väitelauseista voi tehdä kysymyksen nousevalla intonaatiolla.

Tuletko Suomesta? Du kommst aus Finnland?

Kellonajat

Paljonko kello on? Wie viel Uhr ist es? tai Wie spät ist es? Kello on yksi. Es ist ein Uhr. Kello on puoli kolme. Es ist halb drei.

Page 33: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

33

Kello on vartin yli kolme. Es ist Viertel nach drei.Kello on varttia vaille neljä. Es ist Viertel vor vier.Kello on 20 vaille kuusi. Es ist zwanzig vor sechs.Kello on seitsemän illalla. Es ist sieben Uhr abends.Kello on kahdeksan aamulla. Es ist acht Uhr morgens.On keskiyö. Es ist Mitternacht.On keskipäivä. Es ist Mittag.Moneltako? Um wie viel Uhr?Viideltä. Um fünf (Uhr).Viidestä kuuteen. Von fünf bis sechs Uhr.Kello on 21.15. Es ist einundzwanzig Uhr fünfzehn.

Viikonpäivät

maanantai der Montag perjantai der Freitagtiistai der Dienstag lauantai der Samstag / keskiviikko der Mittwoch Sonnabend (P-Saksassa)torstai der Donnerstag sunnuntai der Sonntag

Tänään on tiistai. Heute ist Dienstag. Hän tulee perjantaina. Sie kommt am Freitag.Hän työskentelee viikonloppuna. Er arbeitet am Wochenende.Työskentelen maanantaista lauantaihin. Ich arbeite von Montag bis Sonnabend.Menen lauantaisin torille. Ich gehe samstags zum Markt.

Page 34: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

34

Kuukaudet

tammikuu  Januar heinäkuu Julihelmikuu  Februar elokuu Augustmaaliskuu  März syyskuu Septemberhuhtikuu  April lokakuu Oktobertoukokuu   Mai marraskuu Novemberkesäkuu  Juni joulukuu Dezember

Kaikki kuukaudet ovat maskuliineja. 

Loma alkaa heinäkuussa. Der Urlaub beginnt im Juli. Tänään on joulukuun 19. päivä.   Heute ist der neunzehnte Dezember/zwölfte.Olen syntynyt 20.5.1970. Ich bin am zwanzigsten Mai 1970 geboren.

Vuodenajat

talvi   der Winter kesä  der Sommerkevät  das Frühjahr / der Frühling syksy der Herbst

keväällä im Frühjahr/Frühling

Page 35: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

35

Prepositiot

Akkusatiivia vaativia prepositioita

bis (yleensä ilman artikkelia)mihin asti Das Zug fährt bis Berlin. Juna menee Berliiniin

asti.bis fünf Uhr kello viiteen

durch minkä läpi tai kautta Ich fahre durch das Zentrum. Ajan keskustan läpi.

fürketä varten, kenelle Ist das für mich? Onko se minulle?

gegenvastaan Ich habe nichts gegen ihn. Minulla ei ole mitään

häntä vastaan.

ohne (yleensä ilman artikkelia)mitä ilman Nimmst du das Eis ohne Sahne? Otatko

jäätelön ilman kermavaahtoa?

um (…herum)minkä ympärillä/ympärille Ich wohne um die Ecke. Asun kulman takana.moneltako um 10 Uhr kello kymmeneltä

Page 36: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

36

Datiivia vaativia prepositioita

aus Ich komme aus München. Olen kotoisin Münchenistä.mistä / mistä kotoisin

gegenüber Ich wohne gegenüber dem Bahnhof. Asun rautatieasemaa vastapäätä.mitä vastapäätä

bei Erding liegt bei München. Erding on Münchenin lähellä.minkä tai kenen luona

mit Wir fahren mit dem Bus. Matkustamme bussilla.kenen tai minkä kanssa ein Doppelzimmer mit Dusche 2 hh suihkulla

nach Ich trinke Kaffee nach dem Essen. Juon kahvin ruuan jälkeen.minkä jälkeen

mihin Fahren Sie nach Österreich? Matkustatteko Itävaltaan?

seit Wir sind seit einem Jahr hier. Olemme olleet täällä vuoden.mistä lähtien

vonmistä Ich komme von ihm. Tulen hänen luotaan.omistaja eli genetiivi Die Jacke von Klara ist grün. Klaran jakku on

vihreä.(tai erisnimen kanssa = Klaras Jacke ist grün.)

Page 37: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

37

zu Kommen Sie zu uns? Tuletteko luoksemme?minkä tai kenen luo Ich gehe zum Bahnhof. Menen rautatieasemalle.

Datiivia ja akkusatiivia vaativat prepositiot

Seuraavat prepositiot vaativat datiivia vastatessaan kysymyksiin missä? (tai milloin?) ja akkusatiivia vastatessaan kysymykseen mihin?

anA: minkä viereen Ich fahre an die Ostsee. Ajan Itämeren rannalle.D:minkä vieressä Ich wohne an der Ostsee. Asun Itämeren rannalla.

milloin am Abend illalla, am Wochenende viikonloppuna

aufA: päälle (kiinteä kosketus) auf den Tisch pöydälleD:päällä auf dem Tisch pöydällä

hinterA: taakse Ich fahre das Auto hinter das Haus. Ajan auton

talon taakse.D: takana Das Auto ist hinter dem Haus. Auto on talon takana.

inA: sisään, johonkin Fahren Sie in die Schweiz? Matkustatteko Sveitsiin?D:sisässä, -ssa, -ssä Sind Sie in der Schweiz? Oletteko Sveitsissä?

milloin im Juni kesäkuussa, im Sommer kesällä

Page 38: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

38

nebenA: viereen Darf ich mich neben dich setzen? Saanko

istuutua viereesi?D:vieressä Er sitzt neben mir. Hän istuu vieressäni.

überA: yläpuolelle, yli Er muss über die Brücke fahren. Hänen täytyy

ajaa sillan yli.D:yläpuolella, yllä Über der Brücke hängt ein Schild. Sillan

yläpuolella riippuu kyltti.

unterA: alapuolelle, alle Leg die Tasche unter das Bett. Laita laukku

sängyn alle.D:alapuolella, alla Die Tasche liegt unter dem Bett. Laukku on

sängyn alla.

vorA: eteen Sie fährt vor das Hotel. Hän ajaa hotellin eteen.D:edessä Sie sind vor dem Hotel. He ovat hotellin edessä.

zwischenA: väliin Er legt die Tasche zwischen die Stühle. Hän

laittaa laukun tuolien väliin.D:välissä Die Tasche liegt zwischen den Stühlen. Laukku

on tuolien välissä.

Page 39: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

39

Preposition ja määräisen artikkelin yhdistelmät 

Tietyt prepositiot yhdistyvät yleensä määräisiin artikkeleihin näin:

an + dem = am, bei + dem = beim, in + dem = im, von + dem = vom, zu + dem = zum, zu + der = zur, an + das = ans, in + das = ins

Ilmansuunnat

pohjoinen   Norden koillinen Nordostenitä   Osten kaakko Südostenetelä  Süden lounas Südwestenlänsi   Westen  luode Nordwesten

idässä im Osten Asun Pohjois-Saksassa.  Ich wohne in Norddeutschland.

Lukusanat

0 null 1 eins2 zwei3 drei4 vier5 fünf

6 sechs7 sieben8 acht9 neun10 zehn

11 elf12 zwölf13 dreizehn14 vierzehn15 fünfzehn

16 sechzehn17 siebzehn18 achtzehn19 neunzehn20 zwanzig

Page 40: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

40

21 einundzwanzig 22 zweiundzwanzig23 dreiundzwanzig24 vierundzwanzig25 fünfundzwanzig26 sechsundzwanzig27 siebenundzwanzig28 achtundzwanzig29 neunundzwanzig30 dreißig

31 einunddreißig40 vierzig50 fünfzig60 sechzig70 siebzig80 achtzig90 neunzig100 ein hundert / hundert101 hunderteins200 zweihundert

300 dreihundert400 vierhundert500 fünfhundert600 sechshundert700 siebenhundert800 achthundert900 neunhundert1000 ein tausend / tausend2000 zweitausend2001 zweitausendeins

Järjestysluvut

1. erste 2. zweite3. dritte4. vierte

5. fünfte6. sechste7. siebte8. achte

9. neunte10. zehnte20. zwanzigste

Järjestysluvut muodostetaan liittämällä peruslukuun pääte -te. Jos luku on 20 tai sitä suurempi, pääte on -ste. Yleensä järjestyslukua edeltää määräinen artikkeli, ja se taipuu aina kuten adjektiivi.

Page 41: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

41

aamiainen Frühstück n aamu Morgen maamulla morgensaika Zeit fajaa, matkustaa fahrenajokortti Führerschein malkaa beginnenalkuruoka Vorspeise famerikkalainen Amerikaner, -inammatti Beruf mantaa gebenantaa PIN-koodi den PIN-Code ein/gebenanteeksi Entschuldigungappelsiini Orange fappelsiinilimonadi Orangenlimonade faprikoosi Aprikose fapteekki Apotheke faste Grad m

asti bis asua wohnenaukio Platz mauto   Auto n, Wagen mauttaa helfenavain Schlüssel maviomies Ehemann maviovaimo Ehefrau f avoinna geöffnetavoliitto Lebensgemeinschaft favopuoliso Lebensgefährt/e, -in Baijeri BayernBergader- Bergader m

sinihomejuustobleiseri, jakku  Jacke fbroileri Hänhchen nbussi   Bus mei nein, nichtei (subst. edellä) kein, -e

Suomi–saksa-sanasto adj adjektiivi n neutriadv adverbi taip taipumaton f feminiini yks yksikköm maskuliini + äänteenmukausmon monikko * epäsäännöllinen verbi

A

B

E

Page 42: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

42

eilen gesterneipä kestä keine Ursache, nichts zu danken elintarvike Lebensmittel nelokuu  August melokuvateatteri Kino neläkeläinen Rentner, -inelää leben enemmän mehrenglannin kieli EnglischEnglanti Englandenglantilainen Engländer, -inensimmäinen erste erikseen getrennt, inklusiv(-e)erinomainen primaerittäin, oikein sehreronnut geschiedenesite Broschüre fetelä  Süden meuro Euro mfarkut   Jeans f (yks)fysiikka Physik fgramma Gramm ngrillikioski (tässä) Imbiss mhalpa billighaluta, pitää jstkn mögen*hame   Rock m

hapankaali Sauerkraut nharmaa   grauhattu   Hut mhauska tutustua freut michhedelmä- ja Obst- und

vihanneskauppa Gemüsehändler m

hehkuviini Glühwein mhei hallohei hei tschüssheinäkuu Juli mhelmikuu  Februar mhenkilö Person fherkkukauppa Feinkostladen mherra, mies Herr mheti gleich, soforthetki(nen) Moment mhieman bisschenhiilihappo Kohlensäure fhintaan sisältyvä inklusiv(e)hotelli Hotel nhousut   Hose f (yks)huhtikuu  April mhuoltoasema Tankstelle fhuomenna morgenhuone Zimmer nhuono schlechthyvä gut

F

G

H

Page 43: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

43

hyvää päivää Grüss Gott(E-Saksa)

hän f, he siehän m erhän n, se esihminen Mensch millalla abendsillallinen Abendbrot/-essen nilmastointilaite Klimaanlage filta Abend minsinööri Ingenieur miso, suuri großisoisä Großvater misoäiti Großmutter fistua sitzenistuutua sich setzenisä Vater mitsenäisyyspäivä Nationalfeiertag mitä   Osten mItävalta Österreichitävaltalainen Österreicher, -initävaltalainen (adj) österreichischja undjalkapallo Fußball mjotakin, hieman etwasjoulukuu   Dezember mjuoda trinken juosta laufen

juustosämpylä Käsebrötchen njälkiruoka Dessert n, Nachtisch mjättää lassenkaakko Südosten mkaali Kohl mkahdeksan achtkahdeksas achtekahden hengen Doppelzimmer n

huonekahdeskymmenes zwanzigstekahdesti zweimalkahvi Kaffee/Kaffee mkahvila Café nkaikki alleskakku Kuchen mkaksi zwei (zwo)kala Fisch mkalakauppa Fischladen mkallis teuerkana Huhn nkanssa mitkartta Stadtplan mkatsella schauenkatu Straße fkaukana weitkauluspaita   Hemd nkaunis schön

I

J

K

Page 44: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

44

kauppa Geschäft n, Laden mkaupungintalo Rathaus nkello Uhr fkeltainen    gelbkenelle, mille wemkenkä Schuh mkenkäosasto Schuhabteilung fkerma(vaahto) Sahne fkerros Stock mkeskipäivä Mittag mKeski-Saksa Mitteldeutschlandkeskiviikko Mittwoch mkeskiyö Mitternacht fkeskusta Zentrum nkesä  Sommer mkesäkurpitsa Zucchini mkesäkuu  Juni mkevät  Frühjahr n, Frühling mkiertoajelu Stadtrundfahrt fkiitos dankekilo Kilo nkilpi Schild mkioski Kiosk mkirjakauppa Buchladen nkirkko Kirche fkirsikka Kirsche f

kirsikkaviina Kirschwasser mkivennäisvesi Mineralwasser nkoillinen Nordosten mkokki Koch, -in+koko (vaate-) Größe f kollega Kolleg/e, -inkolmas drittekolme dreikonditoria Konditorei fkonsertti Konzert nkotiäiti Hausfrau fkuitti Quittung fkuka werkulma Ecke fkumpi, mikä welcherkuohuviini Sekt mkuppi Tasse fkuudes sechstekuukausi Monat mkuulemiin auf Wiederhörenkuuma heißkuuma kaakao heiße Schokolade fkuusi (lukus.) sechskyllä ja kylmä kaltkylpyamme Badewanne fkylpyhuone Badezimmer n

Page 45: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

45

kylä Dorf nkymmenen zehn kymmenes zehntekysyä fragenkäteinen bar (adj)kävelykatu, Fußgängerzone f

-keskustakääntyä ab/biegenlaittaa legenlaiva   Schiff nlapsenlapsi Enkel, -inlapsi Kind nlasi Glas nlasku Rechnung flauantai Samstag m, Sonnabend m

(P-Saksassa)laukku Tasche fleimata entwertenleipomo Bäckerei fleipä Brot nleivos Gebäck nlento Flug mlentokenttä  Flughafen mlentokone   Flugzeug nliha Fleisch nliian (tässä) zuliikemies Geschäftsmann m

liikenainen Geschäftsfrau flimonadin ja Radler n

oluen sekoitus (tässä)

linja-autoasema Busbahnhof mlinna Burg f, Schloss nlisuke Beilage flisävuode Zusatzbett nlitra Liter mlohi Lachs mlokakuu  Oktober mloma Urlaub mlomahuoneisto Ferienappartement nloppuunmyyty ausverkauftlounas Mittagessen n lounas (ilmans.) Südwesten mlukea lesen luode Nordwesten mluokka Klasse fluonnollisesti natürlichluostari Kloster nluottokortti Kreditkarte flähietäisyys Nähe flähteä (kulkun.) ab/fahrenlämmin warmlänsi   Westen mlääkäri Arzt, -in+

L

Page 46: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

46

maaliskuu  März mmaanantai Montag mmaito Milch fmaitokahvi Milchkaffee mmajatalo Gasthaus n, Gasthof mmajoitushuone Fremdenzimmer n, Gästezimmer nmakkara Wurst fmaksaa kostenmaksaa

(antaa rahaa) bezahlenmaksuton kostenlosmalli Modell nmansikka Erdbeere fmansikkajäätelö Erdbeereis nmarraskuu  November mmatka Fahrt fmatkalippu Fahrkarte fme wirmekko Kleid nmennä gehenmeno-paluu hin und zurückmetri Meter m/nmetro   U-Bahn fmielellään gern (-e)miellyttää gefallenmiesten puku   Anzug m

miestenosasto Herrenabteilung fmihin, minne wohinmiinus (adv) minusmiksi warummikä, mitä wasminua, minut michminun mein, -eminä ichmissä womistä wohermiten, kuinka wiemoottoripyörä Motorrad/Motorrad nmuistomerkki Denkmal nmunakoiso Aubergine fmuseo Museum nmusiikki Musik fmusta    schwarzmuuten sonstmylläri Müller mmyyjä Verkäufer, -inmyöhästyminen Verspätung fmyös auchmäärä Menge fnaimaton ledignaimisissa verheiratetnainen, rouva Frau fnaistenosasto Damenabteilung f

N

M

Page 47: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

47

nauta Rind nneiti Fräulein nneljä vierneljäs vierteniin sonilkkasukka   Socke fnimi Name mnoin circanoutaa ab/holennukkua schlafennyt jetztnähdä sehen näyttely Ausstellung fnäytös, esitys Vorstellung fohjelma (käsi-) Programm noikealla rechtsolkaa hyvä bitte olla (olemassa) sein*olla nimeltään heißenolut Bier nolutpiha Biergarten noluttupa Bierstube/-halle fomena Apfel momenamehu Apfelsaft momenapiirakka Apfelkuchen momenastruudeli Apfelstrudel momistaa, olla jllkn haben*ooppera Oper f

opettaja Lehrer, -in opiskelija Student, -inopiskella studierenoranssi   orangeostaa kaufenottaa nehmenpaikallisjuna S-Bahn fpaitapusero Bluse f

(naisten) pakollinen obligatorischpala, kpl Stück npalatsi Palast mpalauttaa ab/gebenpaljon viel paljonko, montako wie viel (-e)pallot Bälle (Ball m)pankki Bank fpaprika Paprika fparkkipaikka, Parkplatz m

pysäköintialueparveke Balkon mpasta Pasta fpelata, leikkiä spielen pensionaatti Pension fperjantai Freitag mpersikka Pfirsich mperuna Kartoffel fperunamuusi Kartoffelpüree n

O

P

Page 48: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

48

pian baldpieni kleinpilvinen bewölktplus (adv) pluspohjakerros Erdgeschoss npohjoinen   Norden mpoika (jonkun) Sohn mpolkupyörä   Fahrrad nporkkana Karotte fposti Post fpuhua sprechenpuisto Park mpullo Flasche fpunainen    rotpunaviini Rotwein mpuoli halb (adj)puoli kiloa Pfund npuro Bach mpuutarha Garten mpysäkki  Haltestelle fpäivä Tag m päivämäärä Datum npäivän annos Tagesgericht npäällystakki   Mantel mpäärautatieasema Hauptbahnhof mpääruoka Hauptgericht n, Hauptspeise fpäärynä Birne f

pöytä Tisch mraide Gleis nraitiovaunu   Straßenbahn frakastaa liebenrakennus Gebäude nRanska Frankreichranskalainen Franz/ose, -ösinranskan kieli Französischranskanperunat Pommes frites (mon)ravintola Restaurant nretki Ausflug mriisi Reis mrikki kaputtruoka, ateria Essen nruokakauppa Lebensmittelgeschäft nruokalista Speisekarte fruotsalainen Schwed/e, -inRuotsi Schwedenruotsin kieli Schwedischruskea    braunruusu Rose fsaada (jtkn) bekommenSacherkakku Sachertorte fsairaala Krankenhaus nsairaanhoitaja f Krankenschwester fsairaanhoitaja Krankenpfleger m

m

R

S

Page 49: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

49

Saksa Deutschlandsaksalainen Deutsch/er, -esaksan kieli Deutsch salaatti Salat msanomalehti Zeitung fsataa regnensataa lunta schneienSchwarzwaldin Schwarzwälder

kakku Torte fSchwarzwaldin Schwarzwälder

kinkku Schinken mseitsemän siebenseitsemäs siebteseka- gemischtsentti (raha) Cent mseuraava nächstesihteeri Sekretär, -insiis alsosijaita, olla liegensika Schwein nsilta Brücke fsininen     blau sinun dein, -esinä dusipuli Zwiebel fsisar Schwester fsisarukset Geschwister mon

sisältyy hintaan inbegriffensitruuna Zitrone fsitten dannsnapsi Schnaps msohva Sofa nsoittaa (puh.) telefonierensopia passensopia jhnkn stimmensovittaa an/probierensovituskoppi Umkleidekabine fsuihku Dusche fsuklaa Schokolade fsuljettu geschlossensunnuntai Sonntag msuolarinkeli Brezel fsuomalainen Finn/e, -insuomen kieli FinnischSuomi Finnlandsuoraan geradeaus

(eteenpäin)suositella empfehlenSveitsi Schweiz (f)sveitsiläinen Schweizer, -insveitsiläinen (adj) Schweizer, schweizerischsyksy Herbst msyntynyt geborensyyskuu  September m

Page 50: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

50

syödä essensämpylä Brötchen n, Semmel f (E-Saksa)sää Wetter ntaidegalleria Gallerie ftaksi  Taxi n  talo Haus ntalot Häuser (Haus n)talvi   Winter mtammikuu  Januar mtarjoilija Kellner, -intavaratalo Kaufhaus nte ihrTe (teit.) Sieteatteri Theater ntee Tee mtehdä machenTeidän Ihr, -etervetuloa willkommentie Weg mtieto Auskunft ftiistai Dienstag mtoinen zweitetoivoa wünschentomaatti Tomate ftomaattikeitto Tomatensuppe ftori Marktplatz mtorstai Donnerstag m

toukokuu   Mai mt-paita   T-Shirt ntulla, olla kotoisin kommentuoli Stuhl mtuomiokirkko Dom mtuulinen windigtyttö Mädchen ntytär Tochter ftyöskennellä arbeitentänään heutetäällä hieruima-allas Schwimmbecken nuimapuku   Badeanzug mukkonen Gewitter nulkona draußenUSA USA (fmon)vaaleanpunainen rosa (taip)vakuutus Versicherung fvalintamyymälä Supermarkt mvalitan tut mir leidvalitettavasti leidervalkoinen    weißvalkoviini Weißwein mvanha altvanha kaupunki Altstadt fvanhemmat Eltern monvapaa frei

T

U

V

Page 51: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

51

varata bestellen, reservieren varattu belegt, besetztvaraus Reservierung fvasemmalla linksvastapäätä gegenübervehnäolut Weißbier n, Weizenbier nveli Bruder mVenäjä Russlandvenäläinen Russ/e, -invesi Wasser nvielä nochwieninleike Wiener Schnitzel nvihannekset Gemüse n (yks)vihreä    grünviides fünfteviikko Woche fviikonloppu Wochenende nviimeistään spätestensviinirypäle Traube fviisi fünfvillapaita   Pullover mvioletti lila, violett viranomainen Beamt/er, -in

Viro Estlandvirolainen Est/e, -invoida, osata können*voisarvi Croissant nvuokrata mietenvuokraus Vermietung fvuosi Jahr nvähemmän wenigerväri Farbe fyhdeksän neunyhdeksäs neunteyhden hengen Einzelzimmer n

huoneyhdessä, zusammen

kaikkiaanyksi einsyksi, eräs einylihuomenna übermorgenyliopisto Universität fyläpuolella darüberymmärtää verstehenympyrä Kreis myö Nacht fäiti Mutter f

Y

Ä

Page 52: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

52

ab/biegen kääntyäab/fahren lähteä (kulkun.)ab/geben palauttaaab/holen noutaaAbend m iltaAbendbrot/-essen n illallinenabends illallaacht kahdeksanachte kahdeksasalles kaikkialso siisalt vanhaAltstadt f vanha kaupunkiAmerikaner, -in amerikkalainenan/probieren sovittaaAnzug m miesten puku  Apfel m omenaApfelkuchen m omenapiirakkaApfelsaft m omenamehuApfelstrudel m omenastruudeli

Saksa–suomi-sanasto adj adjektiivi n neutriadv adverbi taip taipumaton f feminiini yks yksikköm maskuliini + äänteenmukausmon monikko * epäsäännöllinen verbi

Apotheke f apteekkiAprikose f aprikoosiApril m huhtikuu arbeiten työskennelläArzt, -in+ lääkäriAubergine f munakoisoauch myösauf Wiederhören kuulemiinAugust m elokuu Ausflug m retkiAuskunft f tietoAusstellung f näyttelyausverkauft loppuunmyytyAuto n auto  Bach m puroBäckerei f leipomoBadeanzug m uimapuku  Badewanne f kylpyammeBadezimmer n kylpyhuonebald pian

A

B

Page 53: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

53

Balkon m parvekeBälle (Ball m) pallotBank f pankkibar (adj) käteinenBayern BaijeriBeamt/er, -in viranomainenbeginnen alkaaBeilage f lisukebekommen saada (jtkn)belegt varattuBergader m Bergader- sinihomejuustoBeruf m ammattibesetzt varattubestellen varatabewölkt pilvinenbezahlen maksaa (antaa rahaa)Bier n olutBiergarten n olutpihaBierstube/-halle f oluttupabillig halpaBirne f päärynäbis astibisschen hiemanbitte olkaa hyväblau sininen    Bluse f paitapusero (naisten)

braun ruskea   Brezel f suolarinkeliBroschüre f esiteBrot n leipäBrötchen n sämpyläBruder m veliBrücke f siltaBuchladen n kirjakauppaBurg f linnaBus m bussi  Busbahnhof m linja-autoasema Café n kahvilaCent m sentti (raha)circa noinCroissant n voisarviDamenabteilung f naistenosastodanke kiitosdann sittendarüber yläpuolellaDatum n päivämäärädein, -e sinunDenkmal n muistomerkkiDessert n jälkiruokaDeutsch saksan kieliDeutsch/er, -e saksalainenDeutschland SaksaDezember m joulukuu  Dienstag m tiistai

C

D

Page 54: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

54

Dom m tuomiokirkkoDonnerstag m torstaiDoppelzimmer n 2 hengen huoneDorf n kylädraußen ulkonadrei kolmedritte kolmasdu sinäDusche f suihkuEcke f kulmaEhefrau f aviovaimoEhemann m aviomiesein yksi, eräseins yksiEinzelzimmer n 1 hengen huoneEltern mon vanhemmatempfehlen suositellaEngland EnglantiEngländer, -in englantilainenEnglisch englannin kieliEnkel, -in lapsenlapsiEntschuldigung anteeksientwerten leimataer hän mErdbeere f mansikkaErdbeereis n mansikkajäätelöErdgeschoss n pohjakerroserste ensimmäinen

es se, hän nessen syödäEssen n ruoka, ateriaEst/e, -in virolainenEstland Viroetwas jotakin, hiemanEuro m eurofahren ajaa, matkustaaFahrkarte f matkalippuFahrrad n polkupyörä  Fahrt f matkaFarbe f väriFebruar m helmikuu Feinkostladen m herkkukauppaFerienappartement lomahuoneisto

nFinn/e, -in suomalainenFinnisch suomen kieliFinnland SuomiFisch m kalaFischladen m kalakauppaFlasche f pulloFleisch n lihaFlug m lentoFlughafen m lentokenttä Flugzeug n lentokone  fragen kysyäFrankreich Ranska

E

F

Page 55: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

55

Franz/ose, -ösin ranskalainenFranzösisch ranskan kieliFrau f nainen, rouvaFräulein n neitifrei vapaaFreitag m perjantaiFremdenzimmer n majoitushuonefreut mich hauska tutustuaFrühjahr n, kevät

Frühling m Frühstück n aamiainenFührerschein m ajokorttifünf viisifünfte viidesFußball m jalkapalloFußgängerzone f kävelykatu, -keskustaGallerie f taidegalleriaGarten m puutarhaGästezimmer n majoitushuoneGasthaus n majataloGasthof m majataloGebäck n leivosGebäude n rakennusgeben antaageboren syntynytgefallen miellyttäägegenüber vastapäätä

gehen mennägelb keltainen   gemischt seka-Gemüse n (yks) vihanneksetgeöffnet avoinnageradeaus suoraan (eteenpäin)gern (-e) mielelläängeschieden eronnutgeschlossen suljettuGeschwister mon sisaruksetGeschäft n kauppaGeschäftsfrau f liikenainenGeschäftsmann m liikemiesgestern eilengetrennt, inklusiv(-e) erikseenGewitter n ukkonenGlas n lasigleich hetiGleis n raideGlühwein m hehkuviiniGrad m asteGramm n grammagrau harmaa  groß iso, suuriGröße f koko (vaate-)Großmutter f isoäitiGroßvater m isoisä

G

Page 56: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

56

grün vihreä   Grüss Gott hyvää päivää (E-Saksa)gut hyvähaben* omistaa, olla jllknhalb (adj) puoli hallo heiHaltestelle f pysäkki Hänhchen n broileriHauptbahnhof m päärautatieasemaHauptgericht n pääruokaHauptspeise f pääruokaHaus n taloHäuser (Haus n) talotHausfrau f kotiäitiheiß kuumaheiße Schokolade kuuma kaakao

fheißen olla nimeltäänhelfen auttaaHemd n kauluspaita   Herbst m syksyHerr m herra, miesHerrenabteilung f miestenosastoheute tänäänhier täällähin und zurück meno-paluuHose f (yks) housut  

Hotel n hotelliHuhn n kanaHut m hattu  ich minäihr teIhr, -e TeidänImbiss m grillikioski (tässä)inbegriffen sisältyy hintaanIngenieur m insinööriinklusiv(e) hintaan sisältyväja kylläJacke f bleiseri, jakku Jahr n vuosiJanuar m tammikuu Jeans f (yks) farkut  jetzt nytJuli m heinäkuuJuni m kesäkuu Kaffee/Kaffee m kahvikalt kylmäkaputt rikkiKarotte f porkkanaKartoffel f perunaKartoffelpüree n perunamuusiKäsebrötchen n juustosämpyläkaufen ostaaKaufhaus n tavaratalokein, -e ei (subst. edellä)

HI

J

K

Page 57: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

57

keine Ursache eipä kestäKellner, -in tarjoilijaKilo n kiloKind n lapsiKino n elokuvateatteriKiosk m kioskiKirche f kirkko Kirsche f kirsikkaKirschwasser m kirsikkaviinaKlasse f luokkaKleid n mekkoklein pieniKlimaanlage f ilmastointilaiteKloster n luostariKoch, -in+ kokkiKohl m kaaliKohlensäure f hiilihappoKolleg/e, -in kollegakommen tulla, olla kotoisinKonditorei f konditoriakönnen* voida, osataKonzert n konserttikosten maksaa kostenlos maksutonKrankenhaus n sairaalaKrankenpfleger m sairaanhoitaja mKrankenschwester sairaanhoitaja f

f

Kreditkarte f luottokorttiKreis m ympyräKuchen m kakkuLachs m lohiLaden m kauppalassen jättäälaufen juostaleben elääLebensgefährt/e, -in avopuolisoLebensgemeinschaft f avoliittoLebensmittel n elintarvikeLebensmittelgeschäft n ruokakauppaledig naimatonlegen laittaaLehrer, -in opettajaleider valitettavastilesen lukealieben rakastaaliegen sijaita, ollalila violettilinks vasemmallaLiter m litramachen tehdäMädchen n tyttöMai m toukokuu  man (passiivinen subj.)Mantel m päällystakki  

L

M

Page 58: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

58

Marktplatz m toriMärz m maaliskuu mehr enemmänmein, -e minunMenge f määräMensch m ihminenMeter m/n metrimich minua, minutmieten vuokrataMilch f maitoMilchkaffee m maitokahviMineralwasser n kivennäisvesiminus miinus (adv)mit kanssaMittag m keskipäiväMittagessen n lounasMitteldeutschland Keski-SaksaMitternacht f keskiyöMittwoch m keskiviikkoModell n mallimögen* haluta, pitää jstknMoment m hetki(nen)Monat m kuukausiMontag m maanantaimorgen huomennaMorgen m aamumorgens aamulla

Motorrad/Motorrad moottoripyörän

Müller m mylläriMuseum n museoMusik f musiikkiMutter f äitinächste seuraavaNacht f yöNachtisch m jälkiruokaNähe f lähietäisyysName m nimiNationalfeiertag m itsenäisyyspäivänatürlich luonnollisestinehmen ottaanein, nicht ei neun yhdeksänneunte yhdeksäsnichts zu danken eipä kestänoch vieläNorden m pohjoinen  Nordosten m koillinen Nordwesten m luode November m marraskuu obligatorisch pakollinenObst- und hedelmä- ja

Gemüsehändler m vihanneskauppaOktober m lokakuu Oper f ooppera

N

O

Page 59: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

59

orange oranssi  Orange f appelsiiniOrangenlimonade appelsiinilimonadi

fOsten m itä  Österreich ItävaltaÖsterreicher, -in itävaltalainenösterreichisch itävaltalainen (adj)Palast m palatsiPaprika f paprikaPark m puistoParkplatz m parkkipaikka, pysäköintialuepassen sopiaPasta f pastaPension f pensionaattiPerson f henkilöPfirsich m persikkaPfund n puoli kiloaPhysik f fysiikkaden PIN-Code antaa PIN-koodi

ein/gebenPlatz m aukioplus plus (adv)Pommes frites ranskanperunat

(mon) Post f postiprima erinomainen

Programm n ohjelma (käsi-)Pullover m villapaita  Quittung f kuittiRadler n limonadin ja oluen sekoitus (tässä)Rathaus n kaupungintaloRechnung f laskurechts oikeallaregnen sataaReis m riisiRentner, -in eläkeläinenreservieren varataReservierung f varausRestaurant n ravintolaRind n nautaRock m hame  rosa (taip) vaaleanpunainen  Rose f ruusurot punainen   Rotwein m punaviiniRuss/e, -in venäläinenRussland VenäjäSachertorte f SacherkakkuSahne f kerma(vaahto)Salat m salaattiSamstag m lauantaiSauerkraut n hapankaaliS-Bahn f paikallisjuna

Ö

P

RQ

S

Page 60: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

60

schauen katsellaSchiff n laiva  Schild m kilpischlafen nukkuaschlecht huonoSchloss n linnaSchlüssel m avainSchnaps m snapsischneien sataa luntaSchokolade f suklaaSchuh m kenkäSchuhabteilung f kenkäosastoschwarz musta   Schwarzwälder Schwarzwaldin

Schinken m kinkkuSchwarzwälder Schwarzwaldin

Torte f kakkuSchwed/e, -in ruotsalainenSchweden RuotsiSchwedisch ruotsin kieliSchwein n sikaSchweiz (f) SveitsiSchweizer sveitsiläinen (adj)Schweizer, -in sveitsiläinenschweizerisch sveitsiläinen (adj)Schwester f sisarSchwimmbecken uima-allas

n

schön kaunissechs kuusi (lukus.)sechste kuudessehen nähdäsehr erittäin, oikeinsein* olla (olemassa)Sekretär, -in sihteeriSekt m kuohuviiniSemmel f sämpylä

(E-Saksa)September m syyskuu sich setzen istuutuasie hän f, he Sie Te (teit.)sieben seitsemänsiebte seitsemässitzen istuaso niinSocke f nilkkasukka  Sofa n sohvasofort hetiSohn m poika (jonkun)Sommer m kesä Sonnabend m lauantai

(P-Saksassa)Sonntag m sunnuntaisonst muutenSpeisekarte f ruokalista

Page 61: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

61

spielen pelata, leikkiäsprechen puhuaspätestens viimeistäänStadtplan m karttaStadtrundfahrt f kiertoajelustimmen sopia jhnknStock m kerrosStraße f katuStraßenbahn f raitiovaunu  Stück n pala, kplStudent, -in opiskelijastudieren opiskellaStuhl m tuoliSüden m etelä Südosten m kaakko Südwesten m lounas (ilmans.)Supermarkt m valintamyymäläTag m päiväTagesgericht n päivän annosTankstelle f huoltoasemaTasche f laukkuTasse f kuppiTaxi n  taksi Tee m teetelefonieren soittaa (puh.)teuer kallisTheater n teatteriTisch m pöytä

Tochter f tytärTomate f tomaattiTomatensuppe f tomaattikeittoTraube f viinirypäletrinken juodatschüss hei heiT-Shirt n t-paita  tut mir leid valitanU-Bahn f metro  übermorgen ylihuomennaUhr f kelloUmkleidekabine f sovituskoppiund jaUniversität f yliopistoUrlaub m lomaUSA (fmon) USAVater m isäverheiratet naimisissaVerkäufer, -in myyjäVermietung f vuokrausVersicherung f vakuutusVerspätung f myöhästyminenverstehen ymmärtääviel paljonvier neljävierte neljäs violett violettiVorspeise f alkuruoka

T

U

V

Page 62: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

62

Vorstellung f näytös, esitysWagen m auto  warm lämminwarum miksiwas mikä, mitäWasser n vesiWeg m tieweiß valkoinen   Weißbier, vehnäolut

Weizenbier nWeißwein m valkoviiniweit kaukanawelcher kumpi, mikäwem kenelle, milleweniger vähemmänwer kukaWesten m länsi  Wetter n sääwie miten, kuinkawie viel (-e) paljonko, montakoWiener Schnitzel wieninleike

nwillkommen tervetuloawindig tuulinenWinter m talvi  

wir mewo missäWoche f viikkoWochenende n viikonloppuwoher mistäwohin mihin, minnewohnen asuawünschen toivoaWurst f makkarazehn kymmenenzehnte kymmenesZeit f aikaZeitung f sanomalehtiZentrum n keskustaZimmer n huoneZitrone f sitruunazu tässä: liianZucchini m kesäkurpitsazusammen yhdessä, kaikkiaanZusatzbett n lisävuodezwanzigste kahdeskymmeneszwei (zwo) kaksizweimal kahdestizweite toinenZwiebel f sipuli

W

Z

Page 63: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään
Page 64: Mirja Piiroinen - Finn Lectura · 8 b, d ja g äännetään sanan tai tavun lopussa: p, t ja k halb, Kind, Tag s äännetään vokaalin edessä soinnillisena [z] sie ß käytetään

Äänikirjan saksanopettajana toimii Roman Schatz.

Saksankieliset lukijat: Friedrich Breiling, Eva Himanen ja Mirja Piiroinen.