MIKKELIN LASTEN JA NUORTENHYVINVOINNIN TOIMINTAOHJELMA

VUOSILLE 2014 – 2017

2

Johanna Will-OravaPerhepalveluiden johtajaMikkelin seudun sosiaali- jaterveystoimiMikkelin kaupunkiSyyskuu 2014

3

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNINTOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014 – 2017

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ

1. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TOIMINTAOHJELMANLÄHTÖKOHTA

1.1 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman lainsäädännöllinentausta

1.2 Varhainen tunnistaminen, puuttuminen ja tukeminen (VARPU jaVARTU) toimintaa ohjaavina periaatteina

2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TOIMINTAOHJELMANTARKOITUS, TAVOITTEET, PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET OSANAKAUPUNGIN STRATEGIAA JA ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAA

3 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUITA YHTEENSOVITTAVAJOHTAMINEN

4. OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA OSANA LASTEN JA NUORTENHYVINVOINNIN TOIMINTAOHJELMAA

4.1 Opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeisetperiaatteet

4.2 Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevistaopiskeluhuolto- ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta

4.3 Toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa jaopiskelijoiden varhaista tukea

4.4 Tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekäopiskeluhuollon laadunarvioinnista

5 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN NYKYTILA JA TULEVANKEHITYKSEN ENNAKOINTIA

6. MIKKELIN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TOIMINTAOHJELMANSTRATEGISET KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET

7. SEURANTA

4

TIIVISTELMÄ

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman / hyvinvoinnin toimintaohjelmanlainsäädännöllinen pohja on laaja ja lasten hyvinvointiin liittyvät ohjelmat ovatlakisääteisiä. Ensimmäinen Mikkelin seudun lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelma laadittiin vuosille 2010 – 2012, jossa tarkasteltiinHirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan,Ristiinan ja Suomenniemen lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilaa, palveluidentoimivuutta ja kehittämistarpeita sekä keskeisiä linjauksia että toimenpiteitäaikatauluineen ja vastuutahoineen. Vuosille 2014 – 2017 laaditustahyvinvointisuunnitelmasta käytetään nimeä Mikkelin lasten ja nuortenhyvinvoinnin toimintaohjelma. Kuntakohtaisten toimintaohjelman lisäksi laadittiinyhteinen Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma.

Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman valmistelua johtaalasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmä. Toimintaohjelmantavoitteita ja toimenpiteitä on työstetty laajasti eri työyhteisöissä sekä kahdessaerillisessä työpajassa. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen erifoorumit ovat käsitelleet useasti toimintaohjelmaa.

Toimintaohjelmassa on kuvattu lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluitayhteen sovittavan johtamisen kehittämisen tukirakenteet. Palveluita yhteensovittavalla johtamisella ja toimintaa yhdessä kehittämällä voidaan vastataparemmin lasten, nuorten ja perheiden avun tarpeisiin. Yhteen sovittavanjohtamisen tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi ja terveyssekä lasten ja nuorten suotuisan kehityksen oikea-aikainen tukeminen javanhemmuuden vahvistuminen.

Lasten ja perheiden palvelujen kehittämisen tavoitteena on kasvuyhteisöjenturvallisuus, virikkeisyys ja riskiolosuhteita vähentävä ehkäisevä toiminta kuntienperuspalveluissa. Lähtökohtana on ennaltaehkäisyn ja varhaisen tukemisenperiaate. Kehittämisen painopisteenä ovat varhainen avoin yhteistoiminta sekävarhaisen tunnistamisen, puuttumisen ja tukemisen työotteen vahvistaminen.Samoin vahvistetaan henkilöstön osaamista ja kehitetään prosesseja. Varhainentuki ei ole vain yhden ammatin erityisosaamista, vaan se koskettaa monialapsiperheiden kanssa työtä tekeviä. Varhaisen tuen tavoitteena on lasten januorten hyvinvointi. Varhaisen tuen toiminnassa näkyy ehkäisevä, kaikillesuunnattujen palveluiden näkökulma ja kohdennettu lasten, nuorten ja perheidentarpeisiin puuttuva näkökulma.

Toimintaohjelmassa kuvataan opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisentoteuttamistavan keskeiset periaatteet, arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta,käytettävissä olevista opiskeluhuolto- ja avustajapalveluista sekä tuki- jaerityisopetuksesta. Lisäksi kuvataan toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistäopiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea sekä kerrotaan tiedotsuunnitelman toteuttamisesta, seurannasta ja arvioinnista.

5

Valtuustokaudelle 2013 – 2016 on Mikkeliin laadittu kestävän kasvun jahyvinvoinnin strategia, joka muodostuu ympäristön, asukkaiden ja elinkeinojenhyvinvointiohjelmista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma on osakaupungin strategiaa ja asukkaiden hyvinvointiohjelmaa. Asukkaidenhyvinvointiohjelman päämäärät ja tavoitteet on otettu myös lasten ja nuortenhyvinvoinnin toimenpideohjelman painopisteiksi. Päämäärät ovat lasten, nuortenja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen, päihteiden käytönvähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla sekä terveydenha hyvinvoinnin lisääntyminen. Jokaiselle päämäärälle on laadittu konkreettisettoimenpiteet aikatauluineen.

Toimintaohjelma hyväksytään valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerranneljässä vuodessa. Toimintaohjelma on otettava huomioon joka vuosilaadittaessa kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa sekä muita strategioita.

Toimintaohjelmassa lähtökohtana on jatkuvan prosessin periaate. Se ei sinälläänole lopputuote, vaan sen hyöty tulee sen toteuttamisen kautta. Lasten ja nuortenhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi, jonka tulokset näkyvät vastauseamman vuoden päästä viiveellä.

1. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TOIMINTAOHJELMANLÄHTÖKOHTA

Ensimmäinen Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmavahvistettiin vuosille 2010 – 2012. Siinä tarkasteltiin Hirvensalmen,Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan, Suomenniemenja Ristiinan lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilaa, palveluiden toimivuutta jakehittämistarpeita sekä keskeisiä linjauksia että toimenpiteitä aikatauluineen javastuutahoineen. Kuntakohtaisten kehittämistarpeiden pohjalta nostettiin esilleseudulliset kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet. Mikkelin seudun sosiaali- jaterveystoimen kuntien kanssa päädyttiin nyt laatimaan yhteinen seudullinenlasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma. Lisäksi jokainen kunta osaltaanlaatii oman kuntakohtaisen lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman.

1.1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelmanlainsäädännöllinen tausta

Uusi lastensuojelulaki astui voimaan 1.1.2008. Lain mukaan kunnan onedistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekö poistettava kasvuolojen epäkohtiaja ehkäistävä niiden syntymistä. Laki korostaa ennaltaehkäisyä, varhaistapuuttumista ja avohuoltoa. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä tulee laatialakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lasten ja nuortenhyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tulee lastensuojelulain (417/20017)12 §:n mukaan sisältää kunnan määrittämältä suunnittelukaudelta tiedot;

6

1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä

toimista ja palveluista3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävistä olevasta

lastensuojelun palvelujärjestelmästä6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille

palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma tulee hyväksyä kunkin kunnankunnanvaltuustossa ja tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa.Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65§:n mukaistatalousarviota ja – taloussuunnitelmaa laadittaessa.

Opetuslainsäädäntö edellyttää että, opetuksen on edistettävä oppilaiden tervettäkasvua ja kehitystä. Samoin nykyisessä kansanterveyslaissa ja asetuksessaneuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta nousee esille lastenja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Nuorisolaissa onsäädetty valtakunnallisesta lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta.Samoin korostetaan nuorten kuulemista heitä koskevissa asioissa. Ohjelmienpainopisteenä on erityisesti ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen sekätukeminen.

Vuonna 2006 voimaan tullut nuorisolaki määrittelee nuorisotyön tavoitteellisetpalvelut. Laissa korostuu myös moniammatillinen yhteistyö paikallistenviranomaisten sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevienjärjestöjen kanssa. Nuorisolain tavoitteena on tukea nuorten kasvua jaitsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekäparantaa nuorten kasvua ja elinoloja. Laissa korostuu myös nuorten osallisuus jakuuleminen Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys,yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus jakansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämänkunnioittaminen. Laki korostaa lasten ja nuorten osallistumis- javaikuttamismahdollisuuksia. (Nuorisolaki 27.1.2006/72)

1.7.2009 voimaan astunut asetus neuvolatoiminnasta, koulu- jaopiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suunterveydenhuollosta (380/2009) varmistaa, että lasta odottavien naisten japerheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekäopiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia,tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottaviakunnallisessa terveydenhuollossa. Asetuksen tavoitteena on vahvistaa terveydenedistämistä ja tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä.Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että lasten,koululaisten ja opiskelijoiden sekä perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan

7

mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetäänviiveettä. Tuen tarve on selvitettävä, jos lapsessa, nuoressa, perheessä taiympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä.Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessajärjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Erityisen tuen järjestämisestä on laadittavasuunnitelma (hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma) yhteistyössä tukea tarvitsevankanssa. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi ontarvittaessa tehtävä yhteistyötä.

Kansanterveyslaissa vastuu kuntalaisten terveyden edistämisestä asetetaankunnille. Terveydenhoidon sijaan uudistus painottaa sairauksien ehkäisyä jatapaturmien torjuntaa. (Kansanterveyslaki 28.1.1972/66, 30.12.2008/1106)Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunta huolehtii kunnan asukkaidenterveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista mukaan lukien ehkäisyneuvonta,raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden ja alle kouluikäisten lastensekä heidän perheidensä neuvolapalvelut; valtioneuvoston asetuksella voidaantarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä terveysneuvonnan jaterveystarkastusten sisällöstä ja määrästä neuvolapalveluissa.

Kunnan tehtävänä on myös seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihenvaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtienhuomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötäterveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityistentahojen kanssa.

Perusopetuksen opetussuunnitelmissa todetaan, että perusopetus on osakoulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sentehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä jasuorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittääsivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.

Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseenja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässätarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin, saada kokemusyhdenvertaisuudesta ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattistayhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä jakulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myösherättää halu elinikäiseen oppimiseen.

Päivähoitolain uudistustyö on käynnissä tällä hetkellä. Päivähoitolain mukaan(Laki lasten päivähoidosta 19.1.1973/36) päivähoidon tavoitteena on tukeapäivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotienkanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidontulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimätihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsenlähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Lapsen iän ja yksilöllistentarpeiden mukaisesti päivähoidon tulee yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaenedistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen

8

esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Edistäessään lapsenkehitystä päivähoidon tulee tukea lapsen kasvua yhteisvastuuseen ja rauhaansekä elinympäristön vaalimiseen.

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Laki koskee sekäesi- ja perusopetusta että lukio ja ammatillista koulutusta. Laki siirtääpainopistettä ehkäisevään ja yhteisölliseen työhön sekä tuo psykologi- jakuraattoripalvelut myös toiselle asteelle. Lain tarkoituksena on;§ Edistää oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia

sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä.§ Edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia,

terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekäkodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä.

§ Turvata varhainen tuki sitä tarvitseville.§ Turvata opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu.§ Vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena

kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä.

1.2 Varhainen tunnistaminen, puuttuminen ja tukeminen (VARPU jaVARTU) toimintaa ohjaavina periaatteina

Varhainen havainnointi peruspalveluissa on osa perustehtävää ja toteutetaanyhdessä lapsen ja hänen vanhempien kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkienlasten havainnointi on osa omaa työtä, myös vahvuuksien ja hyvien asioiden janiistä palautteen antamista lapselle ja hänen perheelleen. Tavoitteena on lapsenhyvinvointi, perheen vahvuuksien tunnistaminen ja näiden asioidenvahvistaminen. Tarkoitus on havaita hyvinvointia vaarantavat tekijätmahdollisimman varhain niin, että tuen tarvetta syntyy mahdollisimman vähäntai tukea annetaan oikea-aikaisesti.

Tavoitteena lasten ja nuorten palveluissa on toimia mahdollisimman varhain,avoimesti ja hyvässä yhteistyössä. Varhaisella vastuunotolla tuetaan muidentoimintaa. Tavoitteena on siis tukea osallisuutta, ottaa vastuu mahdollisimmanvarhain, ottaa huolet puheeksi, tukea lapsi, nuoria ja perheitä varhainyhdistämällä tukea ja ohjausta. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluidenyhteisen suunnittelun tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavatsuunnitelmallista, oikea-aikaista ja asiantuntevaa palvelua, jonka avulla heidänhyvinvointinsa lisääntyy.

Kehittämisen painopistealueina ovat varhaisen tunnistamisen, puuttumisen jatukemisen työotteen vahvistaminen. Samoin vahvistetaan henkilöstön osaamistaja kehitetään prosesseja. Painopisteen siirtäminen päätöksenteossa varhaiseentunnistamiseen ja tukemiseen on keskeistä.

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki siirtää painopistettä myös ehkäisevään jayhteisölliseen työhön sekä tuo psykologi- ja kuraattoripalvelut myös toiselleasteelle.

9

Ohessa olevassa kaaviossa kuvataan lasten ja nuorten palveluiden kehittämisenpainopiste Mikkelin seudun kunnissa.

LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN KEHITTÄMISTARVE

PeruspalvelutNeuvola, päivähoito, koulu,terveydenhuolto, mielenterveys-,päihdepalvelut, nuorisotyö,liikunta-, kulttuuritoimi, kolmassektori, yksityinen palvelutuotanto,seurakunnat ym.

Lasten hyvinvoinninedistäminen

kasvua tukevat

Riskialttiissa olosuhteissaelävien lasten ja perheidentuki ja erityisten tarpeidenhuomioon ottaminen

Kasvua ja kehitystätukevat palvelut

Tavoitteena kasvuyhteisöjen turvallisuus, virikkeisyys jariskiolosuhteita vähentävä ja ehkäisevä toiminta

Ongelmia jahäiriöitäehkäisevät

Kasvua korjaavatpalvelut

Lastensuojelu, lasten- januorisopsykiatria, kasvatus-ja perheneuvolat, muuterityispalvelut, sijaishuollonosaamisen vahvistaminen jatiedon ja palvelujenalueellinen kokoaminen

Lasten ja perheidenerityispalvelut

2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TOIMINTAOHJELMANTARKOITUS, TAVOITTEET, PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET OSANAKAUPUNGIN STRATEGIAA JA ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAA

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma on strateginen kunnanstrategioihin pohjautuva toimintaa linjaava sekä konkreettiset toimet sisältävätoimintaohjelma. Kunnan päättäjien ja johdon tehtävä on ohjata ja johtaa sekäyhteistyössä kehittää lasten hyvinvointityötä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.

Toimintaohjelman tavoitteena on antaa kuntapäättäjille, palveluiden toteuttajilleja kuntalaisille kokonaiskäsitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilasta,palveluiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista sekä tarvittavista toimenpiteistäaikatauluineen. Toimintaohjelmaan on kirjattu hallintokuntien yhteiset tavoitteetsekä toimenpiteet aikatauluineen ja vastuutahoineen. Toimintaohjelman sisältöäohjaa lastensuojelulain keskeiset tavoitteet sekä kunnan/seudun lasten januorten sekä perheiden palvelutarpeet. Toimintaohjelma on lasten ja perheidennäkökulmasta tapahtuvaa tarkastelua ja toiminnan kehittämistä.

Toimintaohjelmalla on siis strateginen tehtävä. Toimintaohjelmassa asetetaankoko kunnan yhteiset valtuustotason päämäärät. Toimintaohjelmalla on myöskonkreettinen tehtävä. Toimintaohjelma sisältää toimet ja kehittämisehdotukseteri vuosille eli konkreettisen toteuttamisohjelman.

10

Mikkeliin on laadittu kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia valtuustokaudelle2014 – 2017, joka hyväksyttiin 2.9.2013. Lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelma on osa kaupunginstrategiaa ja asukkaidenhyvinvointiohjelmaa. Ohessa kaupungin strategia;

Mikkelin kaupunkiin on nimetty poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä, jokavastaa asukkaiden hyvinvointiohjelman laadinnasta ja hyvinvointikertomustyöstä.Mikkelissä on tehty ensimmäinen sähköinen hyvinvointikertomusvaltuustokaudelle 2013 – 2106. Hyvinvointikertomus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013.

Sekä hyvinvointikertomus että lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelmaovat lakisääteisiä (Terveydenhuoltolaki 2010/1326 § 12, Lastensuojelulaki2007/417 § 12). Molemmat suunnitelmat hyväksytään kaupunginvaltuustossa janiiden toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan vuosittain valtuustolle.Molemmat nivoutuvat kaupungin talousarviovalmisteluun. Ne valmistellaan jatoimenpiteet toteutetaan eri toimialojen yhteistyönä.

Hyvinvointikertomus toimii ”sateenvarjona” muille suunnitelmille jatoimenpideohjelmille;

11

Asukkaiden hyvinvointiohjelman päämäärät ja tavoitteet on otettu myös lasten januorten hyvinvointisuunnitelman painopisteiksi. Oheisessa kuvassa näkyyasukkaiden hyvinvointiohjelman päämäärät ja niille määritellyt indikaattorit.

12

13

Lisäksi lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toimitaan Mikkelin kaupungissahyväksyttyjen toimintaohjelmien mukaisesti. Tällaisia ovat mm. ehkäisevänpäihdetyön strategia, alkoholiohjelman kumppanuussopimus jaturvallisuussuunnitelma. Toimintaohjelmien linjauksiin ja toimintatapoihin kuuluuesimerkiksi järjestettävien tapahtumien päihteettömyys.

Kaupungissa on linjattu, että ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiakäytetään eri toimialoilla päätöksenteon yhteydessä. Lapsivaikutusten arviointipäätöksenteon tukena tulisi olla vielä systemaattisempaa. Lapsivaikutustenarviointi päätöksissä on työväline lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin jaterveyden edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.Ennakkoarviointeja tehdään, koska päätösten vaikutukset tulee ollamahdollisimman hyvin tiedossa päätöksiä tehtäessä. Näin negatiivisiinvaikutuksiin voidaan varautua ja niitä voidaan lieventää, positiivisia vaikutuksiaon mahdollista vahvistaa ja päättäjillä on päätöstä tehdessään mahdollisuusvertailla eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia.

3 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUITA YHTEENSOVITTAVAJOHTAMINEN

Palveluita yhteen sovittavalla johtamiselle ja toimintaa yhdessä kehittämällävoidaan vastata paremmin lasten, nuorten ja perheiden avun tarpeisiin. Lasten,nuorten ja perheiden palveluita tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena riippumattamillainen organisaatiorakenne kunnissa on. Terveyden ja hyvinvoinnin perustaluodaan jo lapsuudessa. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta tulee edelleenlisätä ja edistäviä ja ehkäiseviä palveluita tulee vahvistaa. Yhteensovittavanjohtamisen päämääränä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi ja terveys

14

sekä niiden kannalta olennainen lapsen ja nuoren suotuisan kehityksen oikea-aikainen tukeminen ja vanhemmuuden vahvistaminen.

Kehittämisen tukirakenteet osana lasten, nuorten ja perheidenpalveluiden kokonaisuutta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita yhteensovittavaa johtamista tuetaan Mikkelissä seuraavilla kehittämisen tukirakenteilla/ työryhmillä;

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmä;· valmistelee kunnan strategiselle johdolle lapsia, nuoria ja perheitä koskevat

asiat (mm. lastensuojelulain mukaisen hyvinvointisuunnitelman) sekätukee päätösten toimeenpanoa

· strategiaan perustuva hallinnonalat ylittävä lasten, nuorten ja perheidenpalvelujen ohjaus suunnittelu, kehittäminen ja arviointi

· hallinnonalat ylittävistä käytännöistä sopiminen· nimeää kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmän ja määrittelee sen vastuut

Opiskeluhuollon ohjausryhmä;

15

· laatii kuntakohtaisen opiskeluhuollon suunnitelman osana lasten januorten hyvinvointisuunnitelmaa

· suunnittelee, kehittää ja arvioi kunnan opiskeluhuoltoa ja ohjaaoppilaitoskohtaisten opiskeluhuoltoryhmien toimintaa kouluissa jaoppilaitoksissa

· linjaa yhteiset tavoitteet opiskeluhuollon toiminnalle ja tukee yhteistentavoitteiden saavuttamista ja yhtenäisten toimintatapojen omaksumista

Varhaisen tuen ohjausryhmä (varpu- työryhmä);· laatii perhevalmennuksen ja varhaisen tuen suunnitelman osana lasten ja

nuorten hyvinvointisuunnitelma· suunnittelee, kehittää, ohjaa ja arvioi kunnan perhekeskustoimintaa /

varhaisen tuen toimintaa· tukee yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja toimintatapojen omaksumista

käytännössä· seuraa perhekeskustoimintaa / varhaisen tuen toimintaa ja osallistuu

toiminnan edelleen kehittämiseen

Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto;· kokoaa tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta

nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi;· edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja

vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus jasaavutettavuus;

· suunnittelee ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihinohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi;

· edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdonsujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten keskenehkäisevän työn painottaminen ja kehittäminen

4 OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA OSANA LASTEN JA NUORTENHYVINVOINNIN TOIMINTAOHJELMAA

4.1 Opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeisetperiaatteet

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisenterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niidenedellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaanensisijaisesti ehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenäopiskeluhuoltona. Lisäksi sitä toteutetaan yksilökohtaisena opiskeluhuoltona.

Opiskeluhuoltoon sisältyvät;· Koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen

opiskeluhuolto

16

· Psykologi- ja kuraattoripalvelut· Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut

Opiskeluhuoltoa toteutetaan monialaisena yhteistyönä opetustoimen, sosiaali- jaterveystoimen, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muidentahojen kanssa.

Oheisessa kuvassa on kuvattuna oppilashuollon ohjaus ja suunnitelmat;

Mik

kelin

kaup

ungi

nst

rate

giat

Hyvi

nvoi

ntist

rate

gia

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteuttaminen Mikkelissä

KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAT:o yhteisiä linjauksia kaupungin strategian, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä opetussuunnitelman pohjaltao koulutusmuodon yhteisiä linjauksia tavoitteista ja toimenpiteistäo yksikkökohtaiset toimenpiteet lukuvuosittain

Yhteinen oppilashuolenpidon ohjausryhmä

*HUOM! Oppilasta ja opiskelijaa tuetaan myös opetussuunnitelman mukaisin pedagogisin keinoin eli koulutuslainsäädännön mukaisin oppimisen jakoulunkäynnin tuen keinoin.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma- tavoitteet ja periaatteet- arvio opiskeluhuollon tarpeesta, ophu- ja

avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta- toimenpiteet: yhteisöllinen ophu ja varhainen tuki- suunnitelman toteutus, seuranta ja laadunarviointi

Oppilas- jaopiskelijahuoltolaki

Sosiaali- jaterveydenhuollon

lainsäädäntö

Koulutuslainsäädäntö jaopetussuunnitelmien

perusteet

Lukiokoulutuksenopetussuunnitelma

+ koulukohtaisettäydennykset*

Perusopetuksenopetussuunnitelma +

koulukohtaisettäydennykset*

Esiopetuksenoppilashuolto-suunnitelmat

Perusopetuksenoppilashuolto-suunnitelmat

Lukioidenopiskelijahuolto-

suunnitelmat

Ammatillisen toisenasteen koulutuksenjärjestäjäkohtaiset

opetussuunnitelmat*

Etelä-savonammattiopistonopiskeluhuolto-

suunnitelma

Asukkaidenhyvinvointiohjelma =

hyvinvointi-kertomus

SuomenNuoriso-opistonopiskeluhuolto-

suunnitelma

Ohjeita ja käsikirjoja tarvittaessa, esim.perusopetuksen Oppilashuolenpidon käsikirja

Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto on toimintaa, jonka avulla tuetaanyhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisenoppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistäänsyrjäytymistä sekä edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia, tuetaan oppimistasekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään oppimisen esteitä,oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia.

Opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamalla opiskelun ja koulunkäynnintuella ja ohjauksella edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekäyhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa ja tuetaanopiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia.

17

Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava tarvittaessa sellaisen vastaavankuraattorin palveluja, jolla sosiaalityöntekijän kelpoisuus.

Terveydenhuoltolain mukaisilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluillaedistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristönterveellisyyttä ja turvallisuutta sekä edistetään ja seurataan opiskelijoidentervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Lisäksi tavoitteenaon tunnistaa opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestää tarvittava tuki jaohjata hoitoon ja tutkimuksiin sekä tukea vanhempien hyvinvointia jakasvatustyötä.

Kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluistavastaavien on edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekäkotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on hyvinvoivaopiskeluyhteisö, yhteisöön kuulumisen tunne ja kuulluksi tuleminen.

Lähtökohtana on, että koulu keskeinen kehitysympäristö ja terveyteen jahyvinvointiin liittyvien näkökohtien ottaminen huomioon opetuksen sisällöissä,menetelmissä, järjestelyissä, muussa toiminnassa kuuluu kaikillekouluyhteisössä.

Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa korostuvat yksittäiselle opiskelijalleannettavat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, psykologi- jakuraattoripalvelut sekä monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto. Monialainenasiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti.

Uuden lain myötä opiskelijalla on oikeus keskustella psykologin tai kuraattorinkanssa seitsemäntenä työpäivänä pyynnöstä. Kiireellisessä tapauksessatapaaminen on järjestyttävä samana tai seuraavana työpäivänä. Mahdollisuuskeskusteluun on järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenotonperusteella ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Tehdyn arvion perusteellaopiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus. Tarvittaessa hänet onohjattava saamaan muita palveluja. Lisäksi oppilaitoksen tai opiskeluhuollontyöntekijän on viipymättä otettava yhdessä opiskelijan kanssa yhteyttäpsykologiin tai kuraattoriin, jos hän arvioi opiskelijan olevan em. palvelujentarpeessa. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä opiskelijankanssa, on opiskelijalle annettava tieto yhteydenotosta sekä mahdollisuuskeskustella yhteydenoton syistä. Myös muu henkilö voi ottaa yhteyttä psykologiintai kuraattoriin. Huoltajalle on annettava tieto yhteydenotosta

Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettäväsiten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotollemyös ilman ajanvarausta. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saadaarkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidontarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti taihammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettäväterveydenhuoltolain 51 §:n mukaisesti.

18

Yksittäisen opiskelijan asian käsittelyyn saavat osallistua vain ne, joidenopiskeluhuoltoon liittyviin tehtäviin käsiteltävä asia välittömästi kuuluu.Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella käsittelyyn voi osallistuamuita. Alaikäisen puolesta huoltaja voi antaa suostumuksen, jos alaikäisellä eiitsellään ole edellytyksiä arvioida asian merkitystä.

Opiskeluhuollon toteuttamisen keskeiset periaatteet Mikkelissä ovat seuraavat:· lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen· päihteidenkäytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja

vahvistamalla· terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen· opiskeluhuollon monialainen johtaminen ja toteuttaminen· varhainen tunnistaminen ja puuttuminen ja tuki oppilaalle sekä

vanhemmalle· kasvun, oppimisen ja opiskelun tuki· koulupudokkuuden ehkäisy ja toimivat nivelvaihekäytännöt ja

toimintamallit sekä kopparitoiminta

4.2 Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevistaopiskeluhuolto- ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta

Opiskeluhuollon palveluissa on seuraavia muutostarpeita:· Toiselle asteelle tarvitaan vähintään yksi psykologi, joka vastaa lain

tavoitteisiin niin yhteisöllisen kuin yksilöllisen opiskeluhuollon osalta· Psykologien asiantuntemusta tulee hyödyntää enemmän perusopetuksessa

oppilaiden kasvun ja oppimisen tukena koulun arjessa niin yhteisöllisen,ennaltaehkäisevän kuin yksilöllisen toiminnan kautta. Samalla on arvioitavatestaamisen määrän tarvetta. Psykologipalveluiden kokonaismääränarviointi tulee tehdä näiden tekijöiden pohjalta.

· Kuraattorien ja psykologien määrä on alle suositusten· Kouluille tulisi saada nimetty koululääkäri ja vaihtuvuutta vähennettyä· Lapsille ja nuorille tarvitaan kohtaavia ja kuuntelevia aikuisia koulun arkeen

esim. Olkkari-toiminnan jalkautumisella kouluihin entistä enemmän· Etsivä nuorisotyö ja Olkkari-toiminta tulisi vakinaistaa· Vaikeimmin oirelevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä tueksi

tarvitaan jatkuvaa ja johdonmukaista apua ja tuen koordinointia, nytvaihtelevuutta esim. psykiatristen hoitojaksojen jälkeisen tuenjärjestymisessä

Tuki- ja erityisopetus:· Riittävän pienet oppilashuoltoryhmät ja tarvittavan tukiopetuksen

turvaaminen on keskeistä oppilashuollossa.· Tukiopetuksen rinnalla on tällä hetkellä käytetty Opetus- ja

kulttuuriministeriön avustuksia opetusryhmien pienentämiseen. Avustus onkäytetty jakotunteihin ja samanaikaisopetukseen hyvin tuloksin. MikäliOKM:n avustukset vähenevät tai lakkaavat, tukiopetuksen,

19

erityisopetuksen ja kunnan oman tuntikehysrahoituksen tarve lisääntyyradikaalisti.

· Erityisopetusta tarjotaan myös ammatillisella toisella asteella ja lukiossa.Ammatillisen toisen asteen ohjausta ja erityisopetusta kehitetään edelleen.

Avustajapalvelut:· Avustajien määrää on lisätty vähitellen. Edelleen on kehitettävä avustajien

työpanoksen joustavaa kohdentamista tarpeen mukaan.· Vakinaisten avustajien määrää pitäisi saada lisätyksi ja määräaikaisia

vähennetyksi.

Edelleen on harkittava, mikä apu on kulloinkin sopivin ja kehitettävä valinnanjoustavuutta erilaisten tukimuotojen osalta.

Lisäksi kaudella 2014 - 2017 on otettava huomioon mahdollisenoppivelvollisuuden pidentämisen vaikutukset toimintaan ja resursointiin.

4.3 Toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa jaopiskelijoiden varhaista tukea

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman on osa kaupungin strategiaa jaasukkaiden hyvinvointiohjelmaa. Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvoinnintoimenpideohjelmassa kuvataan myös monialaiset toimenpiteet, joillavahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea.Toimenpiteiden työstämisessä on hyödynnetty keskeisesti esimerkiksihyvinvointikertomuksen tietoja sekä 5 luokkalaisten hyvinvointikyselyn tuloksiaettä kouluterveyskyselyn tuloksia.

Oppilashuollon ohjausryhmän tehtävän on lasten ja nuorten hyvinvoinnintoimenpideohjelman opiskeluhuollon osuuden laatiminen sekävarhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten ohjaus. Samoin tehdäänyhteistyötä laajasti muiden lasten ja nuorten ja perheiden palveluidentyöryhmien kanssa.

Koulujen ja oppilaitosten toimenpiteinä on perustaa opiskeluhuoltoryhmät esi-,perus- ja toisella asteella sekä laatia opiskeluhuoltosuunnitelma esi-, perus- jatoisella asteella.

Opiskeluhuoltopalvelujen toimenpiteinä painottuu kuraattori- japsykologipalveluiden sekä kouluterveydenhuoltopalveluiden osaltaennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen toimintaan aiempaa enemmän sekätyöparityöskentelyn lisääminen ja erityisesti vanhemmuuden tuen tarjoaminen.

4.4 Tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekäopiskeluhuollon laadunarvioinnista

20

Koulukohtaiset oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelmat päivitetään ja arvioidaanlukuvuosittain. Suunnitelmissa on sekä yhtä lukuvuotta että pidempää aikajaksoakoskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Vuosittain valitaan arviointikohteita, joistakootaan yhteenveto oppilashuolenpidon ohjausryhmälle, lasten, nuorten japerheiden palvelujen johtoryhmälle, kasvatus- ja opetuslautakunnalle, kulttuuri-,nuoriso- ja liikuntalautakunnalle sekä sosiaali- ja terveystoimentuotantolautakunnalle.

Lisäksi oppilashuolenpidon ohjausryhmä arvioi osaltaan vuosittain lasten januorten hyvinvointiohjelman toteutumista.

5 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN NYKYTILA JA TULEVANKEHITYKSEN ENNAKOINTIA

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelmassa on keskeisesti hyödynnettysähköisen hyvinvointikertomuksen tilastotietoa. Samoin toimenpiteitämietittäessä useat monialaiset ryhmät, mukaan lukien oppilaat ja huoltajat, ovatkäyneet yksityiskohtaisesti läpi 5 –luokkalaisten lasten ja vanhempienhyvinvointikyselyn tulokset sekä vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset.Lisäksi on hyödynnetty työntekijöiden arjen työssä esille tulleita havaintoja jatoiminnan kehittämisentarpeita.

Keskeisimmät huolenaiheet tilastoista ja tuloksista olivat:· ruokailutottumukset (aamupalan ja koululounaan syöminen)· perheen yhteinen aika (yhteinen ateriointi)· koulutyön määrä ja opiskeluun liittyvät vaikeudet· 8. ja 9.luokkalaisten tupakointi ja humalajuominen kääntynyt hienoiseen

kasvuun pitkän myönteisen suunnan jälkeen· fyysisen uhkan lisääntyminen ja seksuaalisen väkivallan kokeminen· koulujen fyysiset olosuhteet· koetussa terveydessä sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia· koulukuraattori ja –psykologinpalvelujen saatavuus· kiusaamisen puuttumisen ja yksinäisyyden vähentämisen osalta edelleen

tehtävää· palveluita kehitettävä entistä paremmin lasten ja perheiden tarpeita

Keskeisimmät ilonaiheet olivat;· suurin osa lapsista ja vanhemmista voi hyvin· huoliin puuttumiseksi on tehty paljon· suunta kouluterveyskyselyissä monessa asiassa hyvä, erityisesti kouluun

liittyvät asiat olivat parantuneet, mm. ilmapiiri ja kuulluksi tuleminenkouluissa

· 5-luokkalaisten kyselyssä avun saaminen riittävämpää kuin maassakeskimäärin

21

6 MIKKELIN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TOIMINTAOHJELMANSTRATEGISET KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET

Mikkelissä toteutettiin 2 työpajaa, joihin osallistui kaupungin eri toimialojen jatyöyhteisöjen edustajia laajasti eri alueilta sekä järjestöjen edustajia. Työpajoissakäytiin läpi kaupungin strategia, kuntakohtaisia tilastotietoja jakouluterveyskyselyn tulokset. Läpikäytyä aineistoa hyödyntämällä työpajoissanostettiin esille kuntakohtaisia kehittämisen tarpeita ja tehtiin konkreettisiatoimenpide-esityksiä. Samoin oppilashuollon ohjausryhmän johdolla kaupunginsivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen työyhteisöissä käytiin laajasti läpikouluterveyskyselyn tulokset ja nostettiin esille konkreettiset kehittämisenpaikatja toimenpide-esityksiä kyselyn tulosten pohjalta. Kunnan vastuuhenkilöt jalasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmä kävivät vielä läpi olemassaolevan aineiston ja työpajatyöskentelyn tulokset ja tarkensivat kuntakohtaisetsuunnitelmat kehittämisen painopisteistä toimenpiteisiin. Samalla määriteltiinmyös aikataulut vastuuhenkilöineen.

PÄÄMÄÄRÄ / TAVOITE 1: Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen javoimavarojen vahvistaminen

PÄÄMÄÄRÄ / TAVOITE 2: Päihteiden käytön vähentäminen terveitävalintoja ja elämänarvoja vahvistamalla

PÄÄMÄÄRÄ / TAVOITE 3: Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen

PÄÄMÄÄRÄ 1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN OSALLISTAMINEN JAVOIMAVAROJEN VAHVISTAMINEN

TAVOITE TOIMENPIDE AIKATAULU

SEURANTA SYKSY2014

VASTUUTAHO

1 Hyvintoimivatlasten,nuorten japerheidenpalvelut

1Kasvatuskumppanuuden ja koulutuksentoteuttaminenvarhaiskasvatuksessaja perusopetuksessa

2 Lapset puheeksi -menetelmä osaksivanhempain varttia

3 Nivelvaiheidenprosessienkehittäminenedelleen jakopparityöskentely

2014-

2015-2017

2014-2017

Vuonna 2013koulutettiin 54 hlöä jav. 2014 72 hlöä.

Vuoden 2015 aikanakoulutetaanpilottikoulun opettajattlp-menetelmään.

Osana lukuvuosi- jaopiskeluhuolto-suunnitelmienarviointia. LisäksiOlkkarissa mallinnettukouluyhteistyö ja

Päiväkodit, koulut,huoltajat

Kasvatus jaopetuspalvelut jasotenperhepalvelut

varhaiskasvatus –alakoulut –yläkoulut – toisenasteenoppilaitokset,nuorisopalvelut,

22

kouluilla nuortenpalvelukeskusOlkkarin kanssa

4 Esedussavahvistetaanerityisopetustaoppilaitoksen omientyö- ja tukipajojenavulla. Samallaedesautetaanopiskelijoidenopintojenloppuunsaattamistayksilöllisten väylienkautta.

Uudistuvia Valma-koulutuksiakehitetään tukemaanammatinvalintaamiettiviä taihaluamalleen alallelisävalmiuksiatarvitsevia sekäkeskeyttämisuhanalla olevia nuoria jajostain syystäkoulutusjärjestelmänulkopuolelle jääneitänuoria.

5 TajuaMut! –toimintamallinhyödyntäminennuorten kanssatoimivienammattilaistenyhteistyön varhaisenvaiheenmahdollistajana,apuna tuen tarpeentunnistamisessa sekäyhteisen nuortakoskevantoimintasuunnitelmanluomisessa”

6 Aikaa jamahdollisuuksiaverkostotyöhön

2014 -2017

2015-

2015-

2014-

kopparityötä jatketaanosana etsiväänuorisotyötäOlkkarissa.

Kehittämistyökäynnissä Esedussa.

Tajua Mut –toimintamallikäytössä.Koulutettujenkäyttäjien määrä11.11.2014 / 325henkilöä ja 45 eriorganisaatiota.Liputuksia ohjelmassa75 ja lippupareja /syntyneitä yhteyksiä5. Taju Mut-ohjelmankoordinointi pysyvänOlkkarin toimintanavuoden 2015 alusta.

Verkostotyönkehittäminen lasten,nuorten ja perheidenpalveluiden sekäaikuispalveluidentoimijoiden kesken v.2015.Ophu - ohry arvioi

OlkkariMikael-koulu,

Esedu

Olkkari sekäLiputusoikeudenomaavat tahot jahenkilöt

Sivistyksen jasoten esimiehet

23

vuosittain2 Arjenhuolenpito,varhainentuki javanhemmuuden tuki

1 Varhaisen tuenmonialaisentoimintarakenteen japalvelumallinkehittäminen 0-12 –vuotiaiden lasten japerheiden tueksi sekämatalan kynnyksentuki perheille,jalkautuva työvarhaiskasvatukseen,kouluihin, japerheisiin

2 Olkkarin 13-29-vuotiaiden nuortenmatalan kynnyksen,jalkautuvien jaehkäisevienpalveluidenvakinaistaminenkaupungin omaksitoiminnaksi.Olkkaritoiminnanmatalan kynnyksenpalveluidenlaajentaminenterveyspalveluihin,järjestöyhteistyöhön,koulutus- jatyöelämäpalveluihin.

3 Laajatterveystarkastukset(äitiysneuvola 13-18raskausviikot,lastenneuvola 4 kk,18 kk ja 4 v jakouluterveydenhuolto1., 5. ja 8. luokat)

4 Sivistystoimen jasosiaali- jaterveydenhuollonhenkilöstönkouluttaminenvarhaisen tuenmenetelmiin (mm.

2015 –

2015-

2014-

2014-

Varhaisen tuenpoikkihallinnollisenmonialaisen tiiminvalmistelu syksyn 2014aikana. Tiimissäedustettunaperhepalvelut/varhaisentuen koordinaattori,perhepalveluohjaaja,terveysneuvonta /terveydenhoitaja,varhaiskasvatuksenedustaja,perusopetuksenerityisopettaja sekälasten kehityksentukiyksikön edustaja jakuraattori ja psykologi.

Olkkarin toimintavakinaistuu vuoden2015 alusta,talousarvionyhteydessäperustetaan Olkkarintoiminnanohjaajan /koordinaattorinvakanssi.

Terveystarkastuksettoteutuvatterveysneuvonnassasuunnitellusti.

Vuoden 2014 lapsetpuheeksimenetelmäänkoulutettuterveysneuvonnanterveydenhoitajat sekä

Sote/perhepalvelutsekä perhetyö,terveysneuvonta,varhaiskasvatus,esi- japerusopetus,lasten kehityksentukiyksikkö

sote /perhepalvelut januoriso- jaliikuntapalvelut

Terveysneuvonta

Sote/perhepalvelutKasvatus-opetuspalvelut,Osaava –hanke,muutkoulutuspalveluita

24

Osaavan koulutukset,Toimiva lapsi japerhe – koulutuskuten Lapsetpuheeksi –menetelmän käytönlaajentaminen, Tuentarpeet ja ryhmänhallinta - koulutus,neuropsykiatrinen(nepsy)-koulutukset,koulutukset myösvapaa-ajalla lapsia januoria kohtaaville ,omin jaloin –koulutus,Huolen puheeksiotto,esiopetus ja 1-luokkatunnetaitojenkehittäminen)=>Laaditaankonkreettinensuunnitelma toimialatylittävistäkoulutuksista vuosille2015-2017 sekäkootaan yhteenkäytössä olevaosaaminen jamenetelmät lasten,nuorten ja perheidenpalveluissa ( mm.KiVa-koulu, ProKoulu,Friends, LionsQuest,Elämäntaito-hanke,kulttuurikeskusVerson menetelmät,TLP, Art –koulutus)

5 Vanhempienvertaisryhmätja tiedottamisenkehittäminen

2014-

2014-

koulukuraattorit japsykologit sekäOlkkarissa olevatpäihde- jamielenterveyspalveluiden että etsivännuorisotyön toimijat.Jo aiemminkoulutuksen käyneitälastensuojelussa,lasten kehityksentukiyksikössä japerhetyössä sekäHavurinteellä.

Varhaisen tuensuunnitelmapoikkihallinnollisistakoulutuksista sekäryhmätoiminnoistakevään 2015 aikana.

Perhetyön ryhmätv.2014;Vahvuuttavanhemmuuteenryhmä, äiti-vauvaryhmät 2 kpl,voimala-ryhmäyhteistyössävarhaiskasvatuksenkanssa, 2 kpl,kesätupa 10 krt,toimintapäivät 4 krtsyys-joulukuu

Lasten kehityksentukiyksikkö(psykologi) janeuvolan

tuottavat.

Poikkihallinnollinenmonialainen tiimi

Poikkihallinnollinenmonialainen tiimikoordinoi jatkossaja Olkkari

25

6 Kansalaisopistonkurssien lisääminenlapsille ja nuorille,taiteen perusopetussekä vanhemmuuttatukevien kurssientoteuttaminen

7 Avoimenvarhaiskasvatuksentoiminnanlaajentaminen

2015-

2015-

terveydenhoitaja; miäite-ryhmä 2 krt,Lky/psykologi jasosiaalityöntekijä;vilkkaiden lastenvanhempainryhmä,

Olkkarin ryhmät;vertaisryhmät;teatteri idea,sateenkaareva nuoret,vip-pelaajat,luovaa luovintaa-kirjoittajaryhmä,improvisaatioryhmä,luovan toiminnanryhmä,sivellintaidetoimintakerho,nuorten vanhempienryhmä,nuorten naisten ilta jaavoin Olkkari –iltamaanataisin syksyllä,nuorten foorumi,nuorten naistenkuntosali-ryhmä

Järjestöjen toimintaOlkkarissa;voimauttavavalokuvaus(soroptimist järjestö),löydä oma tarinasiryhmä (kriisikeskus jasrk)Valoa-elämään ryhmä

Nuorten ryhmä /mielenterveys- japäihdepalvelut

Suunnittelu jatoteutus yhdessäOlkkarin, monialaisentiimin jakansalaisopistonkanssa vuoden 2015alussa.

Avointavarhaiskasvatusta javanhemmuuden tukeatoteutettu Punapirtissäja Lähemäellä.

Kansalaisopistoyhdessä muidentoimijoiden kanssa

Varhaiskasvatus,yhdessä muidenlasten ja perheidenpalveluiden kanssa

26

8 Vanhempien ja allekouluikäisten lastenyhteinenaamupäivätoimintakirjastoissapoikkihallinnollisesti;lapsille satuja jamuuta puuhaa,vanhemmilleammatillista tukea janeuvontaa matalallakynnyksellä

9 Palvelusetelinkäytön laajentaminenesim. lastenkuntoutus- jaterapiapalveluihin

10 Perusopetuksenoppilashuolenpidonkäsikirjanpäivittäminen

11 Päiväkotiryhmiinerityislastentarhanopettajia; koulutus- jahenkilöstösuunnittelu

12 psykologinresurssinturvaaminen toiselleasteelle

13 etsivännuorisotyöntekijöidenvakinaistaminen(olkkarin alle)

2014-

2015-

2014-

2014-

2014-

2015 –

Toteutettu vuoden2014 aikana.Perhevalmentajanlainaustoimintaasuunnitellaankirjastoon vuoden2015 alkupuolelle.

Toteutetaan vuoden2015 aikana.

Päivitystyö käynnissäpoikkihallinnollisesti.Käsikirjan päivitysvalmiina keväällä2015.

Vuosittainhenkilöstösuunnitelman yhteydessä.

Sotealueenmuodostumisenyhteydessätarkastellaan resurssitja nuorten hoidon /tuen toimintamalliatyöstetään jo syksyllä2014.

Talousarvionvalmistelunyhteydessävakinaistamisesitys.

Kirjastopalvelut janeuvola, perhetyösekä mukaanmuita toimijoitatarvittaessa

sote /perhepalvelut

Oppilashuolenpidon ohjausryhmä

Varhaiskasvatus

sote

sivistys / nuoriso-ja liikuntatoimi

3Yhteisöllisyys,osallisuus,kiusaamiseenpuuttuminen

1 Yhteisöllisetopetus- jakasvatusmenetelmät:opettajille koulutusta,huomiointiopetussuunnitelmatyössä

2 Koulun jaoppilaitosten

Jatkuvaa

Jatkuvaa

Varhaiskasvatus;2 koulutusryhmää;kiintymyssuhde javarhainenvuorovaikutus, 2vuorovaikutusleikkikoulutustaOsanalukuvuosisuunnitelmien arviointia

THL:n kouluterveys-tutkimukset sekä

KoulutKasvatus- jaopetuspalvelut

Koulut

27

toiminnan javuorovaikutustapojenkehittäminenoppilaan /opiskelijoidenhyväksi

- Kouluntoimintakulttuuri

- Neuvottelukunta osallistuuaktiivisestikoulun/oppilaitoksenyhteisöllisenopiskeluhuollonsuunnitteluunja arviointiin

- Kummiluokka-,oppilaskunta-jatukioppilastoiminnanvahvistaminenedelleen,oppilaidenideoidenhyödyntäminen opiskelussaja kouluntoiminnassa

- vanhempienjaoppilaitoksenvälisenyhteistyönkehittäminentoisellaasteella

3 Osallistavan jaaktivoivankerhotoiminnan,matalan kynnykseniltapäivä-/ilta-/viikonlopputoiminnan ja vertaisryhmienkehittäminenmonialaisesti,hyödyntäen Olkkarinjanuorisotyöntekijöidenosaaminen kouluilla,kumppanuussopimuksia,

2014-2017

osana lv- ja ophu-suunnitelmienarviointia

Osana lv- ja ophu-suunnitelmienarviointia

Opetus jakasvatus/kerhot,ap/ipLiikunta- januorisopalvelutKirjastopalvelutKulttuuripalvelut/OlkkariAluejohtokunnatJärjestötavustukset

28

hankerahoituksenhakeminen

4 Moka onmahdollisuus - hankeyhdessä Sovittelury:n kanssa 2015-2017, jossa tartutaannuortenhäiriökäyttäytymiseen matalan kynnyksenpuuttumisen keinoin.

5 Lasten ja nuortenvaikutusmahdollisuuksien, vuorovaikutus-ja osallisuustaitojenlisääminen kasvu- jakehitysympäristöissä:

- vuorovaikutus- jaosallisuuskasvatus yhdessävanhempienkanssa

- yksinäisyydenehkäisy jatoisen ihmisenkunnioittaminen jakaveritaidot

- Lastenparlamentin januorisovaltuuston roolinvahvistaminen

- KirjastonKirjavaa-hanke

- Koulutustalastenosallisuuteenvarhaiskasvatuksenhenkilöstölle

6Varhaiskasvatuksessaja esiopetuksessakiusaamisenehkäisysuunnitelmienpäivittäminen jatarkennus

2015-2017Uudethankkeetkäynnistetäänvälittömästioppilaitoksissa.

2014-

2014-

Päätös mahdollisestarahoituksesta saadaanvuoden 2014 lopussa.

Esiopetuksessa osanalv- ja ophu-suunnitelmienarviointia

SovitteluOlkkari,lastensuojelu,nuoriso- jaliikuntapalvelut,kasvatus- jaopetuspalvelut

HuoltajatNuoriso- jaliikuntapalvelutKirjastopalvelutvarhaiskasvatusSote/perhepalvelutOlkkariKasvatus- jaopetuspalvelutToisen asteenopppilaitokset

Varhaiskasvatus

29

PÄÄMÄÄRÄ 2: PÄIHTEIDENKÄYTÖN VÄHENTÄMINEN TERVEITÄ VALINTOJA JAELÄMÄNARVOJA VAHVISTAMALLA

TAVOITE TOIMENPITEET AIKATAULU

SEURANTA VASTUUTAHO

1 Terveellistenelintapojenvahvistaminen

1 Perhevalmennuksenmonialainen toteutus

2Lapsen/nuoren/perheen tilanteestaerilaisillaesitietolomakkeillasaadun tiedonhyödyntäminen jakohdentaminentarkastuksensisällössä

3 Vertaistuki javanhemmuuden tukieri ikäisten lasten januorten vanhemmillesekä perhekummi- jatukihenkilötoiminta

4 Lasten ja nuortenliikkumistapäiväkodissa,koulussa ja vapaa-aikana lisääviätoimintatapoja jatapahtumia, esim.Liikkuva Päiväkoti,Liikkuva Koulu,Liikkuva Mikkeli, eikilpailullisetharrasteryhmät ym.

5 Kerhotoiminnankehittäminenalakouluikäisille(hankerahoituksella)

2014-

2015-

2014

Vuosittain.

Lukuvuosittain

Toteutuusystemaattisesti

Terveystarkastusten yhteenvetotietoaarvioidaanmonialaisestiOppilashuollonohryssäjoulukuussa jajaetaan edelleen

Tukihenkilötoiminnassa japerhekummitoiminnassa yhteistyöMLL:N kanssa.

Osana lv- ja ophu-suunnitelmienarviointia

Osana lv- ja ophu-suunnitelmienarviointia

Terveysneuvonta,perhetyö, lastenkehityksentukiyksikkö, Viola,suuhygienisti,ravitsemusterapeutti,fysioterapeutti,MKSsynnytysosasto

terveysneuvonta

sotesivistystoimijärjestötsrk

Kolmas sektoriKoulut,päiväkodit, ESLI,urheiluseurat,järjestöt, Suomennuoriso-opisto

Hankevastaavantehtävä huolehtiakerhotoiminnanavustustenhakeminen.

30

(matalan kynnyksenharrastustoiminta,yhdistäminen)

6 Huomionkiinnittäminenperusasioihin; ruoka,uni ja liikunta –terveelliset elintavatlapsille, nuorille javanhemmille, esim.unitapahtuma

7 Erilaisetpäihdekasvatusmenetelmät käytössä jakouluttaminen,levittäminen jokakoulussa ja vapaa-ajalla (mm. SelvästiParas, Päihdepupu,srk:n K12-vihkonen)

8 Esedun Hyvinvointivirtaa ammatilliseenkoulutukseen -tapahtuma vuosittainensimmäisen vuodenopiskelijoille.

2014-

2014-

vuosittain

Osana lv- ja ophu-suunnitelmienarviointia

Selvästi parasviikko–toteutuimarraskuussa.Seurataan myösosana lv- ja ophu-suunnitelmienarviointia

Hyvinvointivirtaatapahtumattoteutuneet toisellaasteella.

Toiminnanylläpitämisenvastuu kouluilla.kolmas sektori

Vanhemmat,huoltajatVarhaiskasvatus,koulut, neuvola,kouluterveydenhuolto, Iso pata,toisen asteenoppilaitokset

Ehkäiseväpäihdetyönohjaaja jaehkäisevänpäihdetyöryhmäkoordinoi,

toisen asteenoppilaitoksetpoliisi, Olkkari,Esli, muutjärjestöt

2 Lasten januortenhyvinvointitaitojenvahvistaminen

1 Mielenterveys- jatunnetaitokasvatus

2 Monialaisenosaamisenhyödyntäminenkouluissa jatyöparityöskentelynvahvistaminen(opettajat, kuraattori,psykologit,terveydenhoitajat,nuorisotyöntekijät,Olkkari, lastenkehityksentukiyksikkö,lastensuojelu jne.)

3 Perheille apuakoulun ulkopuolella

2014-

2014-

2015-2017

Osana lv- ja ophu-suunnitelmienarviointia

Osana lv- ja ophu-suunnitelmienarviointia

Hankerahoituksenhakeminen ja

Monialainenpoikkihallinnollinen tiimipäivähoito,koulut,perhepalvelut

sote /perhepalvelutkasvatus- jaopetuspalvelut

kuntalaisetVanhemmat

31

tapahtuvaan lastenkiusaamiseenpuuttumiseksi(Olkkari, sovittelu,poliisi) Moka onmahdollisuushankkeen avulla

saaminen.Jos hanke toteutuu,hankkeen väli- jaloppuarviointi

Olkkari, sovittelu,poliisiKoulut

PÄÄMÄÄRÄ 3: TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LISÄÄNTYMINEN

TAVOITE TOIMENPIDE AIKATAULU

SEURANTA VASTUUTAHO

1 Kulttuuri- jaliikuntapalveluiden käyttö

1 Matalankynnyksen jakokeilevanharrastustoiminnankehittäminenyhdessäoppilashuollontoimijoiden kanssa

2 Kulttuurikaveri-jaliikuntakaveritoimintaa lapsille, nuorilleja perheille sekäammatillisestituetunvapaaehtoistoiminnan kehittäminen

3 Kulttuuripolun jaKulttuuriKamelin jaLastenkulttuurikeskusVerson kauttalasten ja nuortenhyvinvoinnintukeminen

Lukuvuosittain

2015-

Lukuvuosittain

Toiminnankehittämien vuonna2015

Toiminnankehittäminen vuonna2015

Osana lv-suunnitelmienarviointia

Kulttuuri- jaliikuntapalvelut +koulut jakolmas sektori

Kulttuuripalvelut,nuoriso- jaliikuntat, srk,MLL, Olkkari

Kulttuuripalvelutja sivistystoimi,koulut

2Henkilökohtainen turvallisuus

1 Turvallisuudentunteenvahvistaminen jahenkisen jafyysisen väkivallanehkäisy sekäturvataitokasvatus

2 Viola ry:n kanssayhteinenhankehakemusseksuaalisen

2014-

2015-2017

THL:nkouluterveystutkimuksen tulokset

Rahoituspäätössaadaan vuodenlopussa.

Koti, vanhemmatKoulut,varhaiskasvatusNon fightininggeneration

sote /perhepalvelutViola, kasvatus-ja opetuspalvelut

32

häirinnän varhainentunnistaminen

3 Väkivaltatyönkäytännöntoimintatapojenkehittäminen /VÄISTÖ –hanke

4Turvakotitoiminnankäynnistäminen jatoimintamallienrakentaminenverkoston kanssa

2014-2015

1.1.2015-

Väistö käynnissä;avainhenkilökoulutusperuspalveluissatoteutettu vuodenloppuun mennessä.

Toiminta käynnistyyvuoden 2015alkupuolella.

sote

sote

3 Julkistentilojen jatoiminnanturvallisuus jaterveellisyys

1 Päiväkotien jakoulujenturvallisuudenlisääminen

2Turvallisuuskoulutusta esimiehille jahenkilöstölle

3 Arjenturvallisuuteenliittyvä perehdytysja harjoittelusäännölliseksijokaisessapäiväkodissa jakoulussa sekämuissa lasten,nuorten japerheidenpalveluissa

4 Lasten ja nuortentoimintatilojenterveellisyys;pitkän aikavälinsuunnittelutilakeskuksenkanssa

Jatkuvaatoimintaa

2014 -2015

Ainalukuvuodenalussa.uudettyöntekijätvälittömästityösuhteenalussa.

2014-

Osana lv- ja ophu-suunnitelmienarviointia

Koulutus toteutuusivistystoimenesimiehille jaturvallisuusvastaaville syksyllä 2014.

Osana lv- ja ophu-suunnitelmienarviointia

Noudatetaankaupunginsisäilmatyöryhmänohjeistusta jatehdään tiivistäyhteistyötätilakeskuksenkanssa.

Koulut japäiväkodit

Sivistys – jaopetustoimiSoteVarhaiskasvatus

Koulujenturvallisuusvastaavatja yksiköidenvastuuhenkilöt

Tilakeskus,sivistystoimisote

7. SEURANTA

Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma hyväksytään javahvistetaan kuntien valtuustoissa. Toimintaohjelmassa lähtökohtana onjatkuvan prosessin periaate. Toimintaohjelma ei sinällään ole lopputuote, vaan

33

sen hyöty tulee sen toteuttamisen kautta. Kehittämistyössä painottuukonkreettisuus ja jatkuvuus. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittäminen onjatkuva prosessi, jonka tulokset näkyvät vasta useamman vuoden päästäviiveellä. Painopiste tulee olla ennaltaehkäisevässä työssä ja varhaisessapuuttumisessa ja tukemisessa. Suunnitelmallisuudella siirretään työnpainopistettä korjaavasta työstä ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen tukeen.

Toimintaohjelma on moniammatilliselta pohjalta syntynyt suunnitelma, jokatoimii toiminnan ohjaajana yhdessä sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteidensuuntaan. Kyse on siis toimeenpanon lähtölaukauksesta, ei loppuun saatetustahallinnollisesta tehtävästä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimenpideohjelmantoteutuminen edellyttää poliittisten päättäjien, kunnan eri toimialojen,työntekijöiden, eri viranomaistahojen, järjestöjen ja kuntalaisten sitoutumista jayhteen sovittavaa johtamista tämän ohjelman toteutumiseksi.

Lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma on osa kunnansuunnittelua sekä päätöksenteon ja arvioinnin vuosikiertoa. Tarkastuslautakunta(Kuntalaki L365/1995, 71§) arvioi laatimansa valvontasuunnitelman mukaisestivaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista.

Lasten ja nuorten hyvinvointia seurataan vuosittain sähköisenhyvinvointikertomuksen erilaisin indikaattorein. Lisäksi seurattavanatulevat olemaan joka toinen vuosi toteutetun kouluterveyskyselyn tuloksetsekä lastensuojelun indikaattorit, jotta lasten ja nuorten hyväksi tehtäväätyötä osataan kehittää oikeaan suuntaan. Hyvinvoinnin seurannassa tarkastellaanja vertaillaan muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöistä seudullisesti jamahdollisuuksien mukaan myös valtakunnallisesti. Myös suuret rakenteelliset jalainsäädännölliset muutokset huomioidaan.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteen sovittavan johtamisen jakehittämisen tukirakenteet / työryhmät vastaavat osaltaan toimenpideohjelmantoteutuksesta, seurannasta ja arvioinnista.

Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma tarkistetaan ja sentoteutumista arvioidaan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä.Toimintaohjelma päivitetään nelivuosittain.

34

Oheisessa taulukossa ovat koottuna seurattavat asiat Mikkelissä.Vastuu seurannasta on kuntiin nimetyllä lasten, nuorten ja perheidenpalveluiden johtoryhmällä.

Seurattava asiat Aikataulu VastuutahoLasten ja nuortenhyvinvoinnintoimintaohjelmantoimenpiteiden toteutumisenseuranta, arviointi,täsmentäminen ja raportointi

Vuosittain / lautakunnat,kaupunginhallitus javaltuusto talousarvionvalmistelun yhteydessä

Kuntien lasten,nuorten ja perheidenjohtoryhmä,oppilashuolenpidonohjausryhmä,varhaisen tuentyöryhmä

Sähköisenhyvinvointikertomuksenindikaattorit

Vuosittain Terveydenedistämisenkoordinaattori

Lastensuojelun tilastot / THL Vuosittain Lasten, nuorten japerheidenpalveluidenjohtoryhmäLastensuojelu

Kustannusten seuranta Vuosittain ToimialatKouluterveyskyselyn tulokset/ 8 – 9-luokkalaiset,lukiolaiset ja toiseen asteenoppilaitoksen opiskelijat

Joka toinen vuosi SivistystoimiLasten, nuorten japerheidenpalveluidenjohtoryhmä,oppilashuolenpidonohjausryhmä

5 –luokkalaisten lasten javanhempien kysely

Vuosi 2014 sivistystoimi

Muut mahdolliset kyselyt;esim. päivähoidon kyselytlapsille, vanhemmille jahenkilöstölle

Joka kolmas vuosi erikohderyhmille

Asianomainentoimiala, tietopoikkihallinnolliseenohjausryhmään

Lasten ja nuortenhyvinvoinnintoimintaohjelman päivitys

Joka neljäs vuosi Lasten, nuorten japerheidenpalveluidenjohtoryhmä

35