mh, 15.6.2020 10:00, esityslista 1 sisällysluettelo · maakuntahallitus esityslista 6/2020...

Sisällysluettelo

MH, 15.6.2020 10:00, Esityslista 1

§ -1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) ............................................................................................................... 1

§ 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen .............................................. 3

§ 2 Pöytäkirjan tarkastaminen ............................................................................................................................. 4

§ 3 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus ..................................................................................................... 5

§ 4 Vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2021 - 2024 taloussuunnitelman valmistelu ....................................... 6

§ 5 Maakunta-arkkitehdin (kaavoituspäällikön) toimen haettavaksi julistaminen ................................................. 8

§ 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen seurantaryhmän asettaminen ..................................................... 9

§ 7 Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnokset ........................... 10

Liite: VSljs_raporttiluonnos_2020_06_05 ................................................................................................ 12

Liite: Turunseutuljs_raporttiluonnos_2020_06_05 ................................................................................... 43

§ 8 Ohjelma 2030 - Varsinais-Suomen kestävän kehityksen yhteistyö ja Valonian uusi ohjelmakausivuosille 2021-2030 ....................................................................................................................................... 74

Liite: Ohjelma 2030_Lausunnoille ........................................................................................................... 76

§ 9 Lausunto liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaehdotuksesta vuosille2021 - 2024 .................................................................................................................................................. 90

§ 10 Esitys osaamis- ja toimintokeskittymiä tukevista valtion yksiköistä ja toiminnoista ................................... 93

§ 11 Ehdotus valtion taidetoimikuntien jäseniksi vuosiksi 2021-2022 ............................................................... 96

§ 12 Ehdotus Varsinais-Suomen taidetoimikunnan jäseniksi vuosiksi 2021 - 2022 .......................................... 98

§ 13 Maakuntavaltuuston kokouksen 1.6.2020 päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano ...................... 100

§ 14 Viranhaltijapäätökset ............................................................................................................................... 102

§ 15 Kokouksen päättäminen ......................................................................................................................... 103

§ -1, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 1

Maakuntahallitus Esityslista 6/2020

KOKOUSAIKA 15.06.2020 klo 10.00KOKOUSPAIKKA Sähköinen kokousASIAT 1-15

SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj.Achrén UllaAlatalo Juuso, 1. vpj.Andersson JaninaEk-Marjamäki TeijaEloranta Eeva-JohannaHeinonen MarkoHuovinen PenttiKiviranta EskoKurvinen Jani, 2. vpj.Lang EijaLehtinen RiittaLindqvist EmmaNieminen TomiNummentalo JuhaniPerho TiinaPilpola JuhaniRautanen HannuVirolainen Anne-Mari

Aaltonen NikoRinne TarjaReponen EsaRatilainen NiinaVuola HannaJori TalvikkiTurpeinen JuhanaRantasaari JuhaRantala JukkaHalkilahti JaakkoVälke OlliKarnisto-Toivonen SaijaVallavuori KaisaRasi JarmoMaavirta PiaMäki-Punto-Ristanen TarjaHeikkilä LauriLindberg MarkoForsblom Toni

ESITTELIJÄ Häkämies Kari MaakuntajohtajaPÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Hallintojohtaja

MUUT SAAPUVILLAOLLEET

Myllymäki PekkaSjölund JanneSiren Saara-SofiaYrttiaho Johannes

Mv:n puheenjohtajaMv:n I varapuheenjohtajaMv:n II varapuheenjohtajaMv:n III varapuheenjohtaja

KUTSUTTUINAASIANTUNTIJOINA

Leskinen RiikkaNuotio TarjaSaarento HeikkiVirtanen JanneStjernberg Kirsi

ToimialapäällikköAluekehitysjohtajaSuunnittelujohtajaEdunvalvontajohtajaViestintäpäällikkö

LAILLISUUS JAPÄÄTÖSVALTAISUUS

Asia 1

PÖYTÄKIRJANTARKASTUSTAPA

Asia 2

ALLEKIRJOITUKSET

Ilkka Kanervapuheenjohtaja

Petra Määttänensihteeri

PÖYTÄKIRJANTARKASTUS

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi.

Maakuntavirasto

PÖYTÄKIRJA ON OLLUTYLEISESTI NÄHTÄVÄNÄLIITON VERKKOSIVUILLA

Maakuntavirasto

Todistaa Hallintojohtaja

§ -1, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 2

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 9.6.2020. Maakuntahallituksenjäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistu-vat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenensijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille.

Kuntalain 103 §:n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kunenemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.

Kuntalain 64 §:n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädettymainitussa kuntalain pykälässä.

Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön luku XII § 97 ja § 98 mukaisesti toimielin voi pitää kokouk-sen sähköisesti:

Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävättiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa ja nähtävissä.

Toimielin voi päättää asioita sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kuntalain mukaisesti. Pää-töksentekomenettelyä voidaan käyttää kaikkiin toimielimen päätösvaltaan kuuluviin asioihin.

Valmistelija PM/mk

Maakuntajohtajan ehdotus

Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous pidetäänsähköisesti.

Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista.

Päätös

§ 1, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 3

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN

Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 § mukaan: ”Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan joh-dolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöy-täkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimie-limen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.”

Maakuntahallitus (mh 23.1.2009 § 31) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireel-lisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytä-kirjaan kyseisen pykälän kohdalle.

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 § 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisestiseuraavasti:

1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen ko-kouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten.

2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksy-misestään.

3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjantarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallin-tosihteerille.

4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtajaallekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 §:n mukaisesti.

Valmistelija PM/HM


Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Juuso Alatalon ja Teija Ek-Marjamäen.Päätös

Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246, [email protected]

§ 2, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 4

mailto:[email protected]

MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS

Asia Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus

Valmistelija KH/mk


Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

Päätös

§ 3, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 5

VUODEN 2021 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2021 - 2024 TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU

Asia Maakuntahallitus 24.8.2020 käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksensekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittä-miseksi.

Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahalli-tuksessa 16.11.2020 ja viedään maakuntavaltuuston 7.12.2020 päätettäväksi. Varsinais-Suomenliiton yhteistyökomitea käsittelee talousarvion ja toimintasuunnitelmaluonnoksen elokuussa 2020.

Varsinais-Suomen liiton strategian 2025 toteutus jatkuu. Useisiin osatehtäviin jakautuvat laajatteemat käsittelevät muun muassa tietojohtamiseen, osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen,viestintään ja organisaation toimintamallien ja -tapojen tehostamiseen liittyviä kokonaisuuksia.Strategian työlistat päivitetään vuosittain. Osa vuonna 2020 käynnistyneistä tehtävistä on toteutus-vaiheessa vuonna 2021.

Aluekehittämisen vastuualueen toiminta kohdentuu v. 2021 vahvasti EU:n uuden ohjelmakauden2020 - 2027 aloittamiseen ja siihen liittyvien sisällöllisten ja hallinnollisten uudistusten alueelliseentoimeenpanoon. Uudet rakennerahasto-ohjelmat käynnistynevät toivottavasti ajallaan vuoden 2021alussa ja EU:n tasolla monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä kansallisesta rahoitusjaosta on löy-tynyt sopu loppuvuoden 2020 aikana. Uusi Central Baltic-ohjelman ohjelmakausi käynnistyy osinuudenlaisten painotusten myötä. Tämän työn rinnalla myös nykyisten ohjelmien toiminta jatkuneeosin päällekkäin uuden ohjelmakauden alun aikana. Lisähaasteita tulevalle toimintavuodelle ai-heuttaa koronaepidemian aiheuttamat muutokset tuki-instrumentteihin ja rahoituksen kohdentami-seen sekä mahdollinen nykyisen ohjelmakauden pidentäminen. Vuoden 2021 aikana valmistellaanmyös laaja-alaisessa yhteistyössä valtuustokausittain laadittava uusi maakuntastrategia, joka pitääsisällään sekä maakuntasuunnitelman että maakuntaohjelman vuosille 2022 - 2025. Maakuntastra-tegian keskeisen kumppanuusfoorumityön kautta tuodaan näkyviin aluekehittämisen laaja-alainentoimintakenttä, jossa edustettuna on niin koulutuksen ennakointi, kansainvälisyys, elinkeinoelä-mäyhteistyö kuin saaristo- ja maaseutuasiat.

Maankäytön ja ympäristön vastuualueella siirrytään Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivityksen valmistuttua aktiivi-sen suunnitelmien seurantaan ja toteutumisen edistämiseen jatkuvan aluerakenne- ja liikennejär-jestelmätyön mallilla. Hyväksytyistä voimassa olevista maakuntakaavoista laaditaan ajantasainenkaavayhdistelmä. Käynnistetään uudistuvan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kokonaismaa-kuntakaavaprosessin valmistelu. Osana uuden maakuntastrategian laatimista päivitetään Varsi-nais-Suomen aluerakenteen vision sisältämä maakuntasuunnitelma. Hyväksytty Saaristomeren jaSelkämeren eteläosan merialuesuunnitelma toimitetaan ympäristöministeriölle. Vastuualue on mu-kana maakunnan suunnittelua edistävissä ilmastomuutoksen torjunnan, kiertotalouden ja me-rialuesuunnittelun hankkeissa. Kumppanuusfoorumitoiminnassa keskitytään kestävää yhdyskunta-rakenteen kehitystä ja maakunnan aluerakenteellista asemaa pohjoisella kasvuvyöhykkeellä tuke-vaan työhön.

Edunvalvonta ja kuntapalvelu vastuualueen toiminta muodostuu edunvalvonnasta, ulkoisesta jasisäisestä viestinnästä, kulttuurialasta sekä tietopalveluista. Vaikuttamista tehdään hallitusohjel-man linjausten ohjaamina, huomioiden kuntavaalit. Vuonna 2021 valmistuu pitkäjänteistä liikenne-politiikkaa linjaava valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, johon liittyy useita varsinais-suomalaisia tavoitteita. Lounaistieto.fi-aluetietopalvelua pidetään yllä ja kehitetään edelleen.

Hallinnon vastuualue tuottaa liiton henkilöstö-, talous- ja hallintopalvelut sekä toimitilapalvelut.Kuntien ja maakuntien talousraportoinnin uudistukseen varautuminen edellyttää taloushallinnonohjelmistojen päivittämistä

Vuonna 2020 voimaantulleen tiedonhallintalain määräajat edellyttävät laajaa tiedonhallinnan kehit-tämistä, asianhallintajärjestelmän päivittämistä ja kokonaan sähköiseen asiakirjahallintoon siirty-mistä. Toimenpiteiden edistäminen on osa tietojohtamisen kehittämistä.

HALL: 75/2020§ 4, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 6

Liitto valmistelee muuttoa uusiin toimitiloihin syksyllä 2021. Uuteen monitilatoimistoon siirtyminenedellyttää tilojen huolellista suunnittelua yhdessä henkilöstön kanssa ja uusien työ- ja toimintatapo-jen kehittämistä ja omaksumista. Toimitilojen suunnittelu, kalustaminen ja ajanmukaisen tekniikanhankkiminen aiheuttavat kertaluonteisesti kuluja. Muuttoon liittyvä alustava budjetti on valmisteillaja tuodaan keskusteluun mahdollisimman pian hallitukselle.

Maakuntavaltuusto vahvisti vuoden 2020 arvioiduksi alijäämäksi yhteensä 45 361 euroa, jokasuunniteltiin katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Maakuntahallituksen hyväksymässä ti-linpäätöksessä vuodelta 2019 edellisten tilikausien ylijäämätililtä on 1 481 367 euroa.

Valmistelija KH/PM/mk


Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2021 - 2024 taloussuun-nitelman valmisteluaikataulun ja evästää jatkovalmistelua.

Päätös

Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, puh. 041 502 5246, [email protected]

HALL: 75/2020§ 4, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 7


MAAKUNTA-ARKKITEHDIN (KAAVOITUSPÄÄLLIKÖN) TOIMEN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN

Asia: Maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö siirtyi Kaarinan kaupungin yleiskaava-arkkitehdiksi syyskuussa2019 ja irtisanoutui toimestaan koeaikansa päätyttyä 4.3.2020. Toimeen ei ole toistaiseksi palkattusijaista.

Varsinais-Suomen maakuntakaavat on laadittu seutukuntakohtaisina kokonaismaakuntakaavoina.Maakuntakaavaa on tarkistettu ja täydennetty teemasisältöisillä vaihemaakuntakaavoilla.

Maakunta-arkkitehdin (kaavoituspäällikön) toimenkuvaan ja tehtäviin kuuluvat maakuntakaavoi-tuksen koordinointi, toteutumisen seuranta ja uudistaminen sekä muu maakunnan suunnit-telu vastuualueen organisaatiorakenteen mukaisilla teemavastuilla: maankäyttö, kauppa, kulttuuri-perintö, kaava- ja kuntayhteistyö.

Toimen kelpoisuusehtona ovat teknillisessä korkeakoulussa tai yliopistossa suoritettu arkkitehdintutkinto tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja käytännön työkokemus maakuntakaavoi-tuksesta tai muusta maankäytön suunnittelusta. Lisäksi vaaditaan hyvää suomen kielen suullista jakirjallista taitoa sekä vähintään tyydyttävää ruotsin ja englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa.

Perehtyneisyys rakennetun kulttuuriympäristön kysymyksiin sekä paikkatietojärjestelmiin katsotaanhakijalle eduksi.

Työsuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen teknisen sopimuksen mukaan ja hakijoita pyydetäänesittämään palkkatoivomuksensa. Käytössä olevan tehtävien vaativuuden arvioinnin mukaan toi-men tehtäväkohtainen palkka 3 850 euroa/kk. Toimen nimike päätetään palkkauksen yhteydessä.

Hakuilmoitus julkaistaan Turun Sanomissa, Åbo Underrättelserissä, työvoimatoimiston ja Oikotiennettisivuilla sekä Arkkitehtiuutisissa. Hakuprosessi toteutetaan elo-syyskuussa ja toimi on tarkoitustäyttää viimeistään vuoden 2021 alusta.

Valmistelija HS/em


Maakuntahallitus päättää

1. että maakunta-arkkitehdin toimi maankäytön ja ympäristön vastuualueelle julistetaan haettavaksi2. että toimen palkkaus määritellään kunnallisen teknisen sopimuksen mukaan, tehtäväkohtainenpalkka 3 850 euroa/kk3. että työsuhteen koeaika on kuusi kuukautta4. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään toimen täyttöä koskevan päätöksen.

Päätös

Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056, [email protected]

HALL: 74/2020§ 5, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 8


SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSEN SEURANTARYHMÄN ASETTAMINEN

Asia Maan hallitus on käynnistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun, jossa sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestäminen ja pelastustoimi kootaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisillealueille. Hallitusohjelmassa todetaan, että itsehallinnolliset alueet mahdollistavat vaiheittaisen siir-tymisen monialaisiin maakuntiin. Tämä valmistellaan parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuunmennessä. Työssä selvitetään, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta siirretään maa-kunnille. Parlamentaarisen työn valmistuttua hallitus valmistelee lainsäädännön.

Maakuntavaltuusto on 1.6.2020 tehnyt toimenpidealoitteen, jossa se esittää maakuntahallitukselle,että maakuntahallituksen alaisuuteen nimetään edellisen hallituskauden tapaan sote-uudistuksenseurantaryhmä. Ryhmä olisi poliittisesti ja alueellisesti edustava. Seurantaryhmän kokoaminen an-nettaisiin poliittisten puolueiden muodostaman valintatoimikunnan tehtäväksi mahdollisimman no-pealla aikataululla ja niin, että keskeisiä sote-uudistusta valmistelevia tahoja kuullaan ennen ryh-män nimeämistä.

Valmistelija KH/mk


Maakuntahallitus päättä sote-uudistuksen seurantaryhmän asettamisesta edellisen hallituskaudentapaan niin, että edellisten kuntavaalien perusteella Kokoomus, SDP ja Keskusta nimeävät ryh-mään kolme edustajaa ja heille varaedustajat sekä Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Vihreät jaRKP kaksi edustajaa ja heille varaedustajat. Lisäksi Kristillisdemokraatit asettaisivat yhden edus-tajan ja varaedustajan. Puolueiden piirijärjestöjä pyydetään nimeämään edustajansa 17.8.2020mennessä.

Päätös

Lisätietoja Maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204, [email protected]

HALL: 76/2020§ 6, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 9


VARSINAIS-SUOMEN JA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMALUON-NOKSET

Asia Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyötä tehdään rinnanEtelä-Suomen liikennestrategian valmistelun ja ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmä-suunnitelman kanssa.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivityksen ohjausryhmä hyväksyi luonnokset osaltaan kokouk-sessaan 29.5.2020. Seuraavaksi luonnoksista pyydetään lausunnot kunnilta sekä sidosryhmiltä jayhteisöiltä, joiden toimialaan tai tehtäviin suunnitelmat liittyvät.

Tavoitteena on, että maakuntahallitus hyväksyy syyskuussa 2020 lausuntokierroksen jälkeen Var-sinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja merkitsee samalla tiedoksi sitä tarkentavan Tu-run kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman. Vastaavasti Turun kaupunkiseudun kunnathyväksyvät kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja merkitsevät tiedoksi sen taustallaolevan Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivityksen käsittelyt maakuntahallituksessa- 17.12.2018 § 201Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjes-

telmäsuunnitelman sekä niiden kärkitoimenpiteiden arviointi- 15.4.2019 § 49 Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmätyö vuonna 2019, päivi-

tyksen käynnistäminen ja rahoitus- 10.2.2020 § 21Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmätyö vuonna 2020, päivi-

tyksen jatkaminen ja rahoitus- 20.4.2020 § 52 Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän tavoitteet ja kehittäminen, yleistavoit-

teet ja lähetekeskustelu kehittämistoimenpiteistä

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma – Liikenne 12

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma – Liikenne 12 valmistellaan vuosille 2021–2023.Suunnitelma tulee sisältämään 12-vuotisen toimenpideohjelman valtion ja kuntien toimenpiteistäsekä valtion rahoitusohjelman. Toimenpideohjelma laaditaan parlamentaarisen ohjausryhmän hy-väksymän taloudellisen raamin puitteissa. Suunnitelma on tarkoitus hyväksyä Eduskunnassa ke-väällä 2021. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tarkistetaan kunkin hallituskauden alussa ja se sovi-tetaan yhteen julkisen talouden suunnitelman kanssa.

Liikenne 12 valmistelussa on edetty toimenpideohjelman luonnosvaiheeseen. Liikenne- ja viestin-täministeriö kävi huhti-toukokuussa alueelliset keskustelut maakuntien liitojen ja ELY-keskustenkanssa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteinen tilaisuus oli 20.5.2020.

LVM:n tiedote toimenpideohjelman valmistelun etenemisestä.

Etelä-Suomen liikennestrategia

Valmisteluvaiheessa oleva Etelä-Suomen liikennestrategia on neljän maakunnan - Uusimaa, Var-sinais-Suomi, Kymenlaakso, Päijät-Häme – yhteinen liikenteen ja logistiikan tarpeet tunnistavastrateginen kokonaisuus, jonka tarkoituksena on kuvata maakuntien yhteinen tahtotila liikennejär-jestelmän kehittämisestä ja tavoitetilasta valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa varten.Strategialla vastataan myös liikenteen hiilineutraalisuustavoitteeseen. Maakuntien liikennejärjes-telmäsuunnitelmat täydentävät ja tarkentavat kokonaisuutta.

Liikennestrategiassa korostuvat kansainväliset ja valtakunnalliset kehityskäytävät, jotka luovatpohjaa Etelä-Suomen kilpailukyvylle. Tavoitteena on, että Euroopan laajuinen TEN-T liikenneverk-ko valmistuu vuoden 2030 loppuun mennessä. Nopeutuvilla yhteyksillä tavoitellaan Etelä-Suomenyhteistä työssäkäyntialuetta. Etelä-Suomen liikennestrategia valmistuu alkusyksyllä 2020.

MAANK: 88/2020§ 7, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 10

Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien luonnokset

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmat on päivitetty samassa proses-sissa. Molemmista suunnitelmista on laadittu erilliset raportit, jotka sisältävät toimintaympäristöku-vauksen, tavoitteet, kehittämisteemat ja toimenpideohjelmat. Varsinais-Suomen liikennejärjestel-mäsuunnitelmassa on määritelty maakunnan, sen elinkeinoelämän ja asukkaiden tulevaisuudenkannalta keskeiset kehittämistarpeet. Maakunnan kattavaa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tarken-tava Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma keskittyy seudun erityiskysymyksiin kuten esi-merkiksi jalankulku- pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin kehittämiseen. Liikennejärjestelmäsuun-nitelmien tavoitteiden ja toimenpideohjelmien toteutumista edistetään jatkossa valtion, kuntien jasidosryhmien yhteistyönä jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä.

Valmistuneen Turun kaupunkiseudun MAL-sopimuksen liikenteen toimenpiteet perustuvat Turunseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun ja priorisointiin.

YM:n tiedote MAL-sopimusten neuvottelutuloksista

Asia esitellään kokouksessa.

Oheismateriaalit: Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäluonnokset

Valmistelija HS/NM-A/em


Maakuntahallitus

1. merkitsee tiedoksi Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäluonnokset ja2. pyytää suunnitelmaluonnoksista lausunnot kunnilta sekä sidosryhmiltä ja yhteisöiltä, joiden

toimialaan tai tehtäviin suunnitelmat liittyvät.

Päätös

Lisätietoja Erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö, Noora Mäki-Arvela, puh. 040 5830 717,[email protected]

MAANK: 88/2020§ 7, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 11


Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma2020

Luonnos 5.6.2020

Sivu 12§ 7, MH 15.6.2020 10:00 / Liite: VSljs_raporttiluonnos_2020_06_05

2

SisällysEsipuhe .................................................................................................... 2

1 Toimintaympäristön muutoksia .......................................................... 5

1.1 Edellisen suunnitelman arviointi ..................................................... 5

1.2 Ilmastonmuutos ............................................................................. 5

1.3 Liikenteen sähköistyminen ............................................................. 5

1.4 Liikenteen automaatio ................................................................... 6

1.5 Jakamistalous ja uudet liikkumisen palvelut.................................... 7

1.6 Maakunnan eri osissa kehitys on erilaista ....................................... 8

2 Tavoitteet ..........................................................................................10

2.1. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ....................................10

2.2 Tavoitteiden taustoja ja edistämiskeinoja ......................................12

Kestävä ja vähäpäästöinen ..............................................................12

Kilpailukykyinen ja vetovoimainen...................................................14

Turvallinen ja terveellinen ...............................................................19

3 Kehittämisteemat ja toimenpiteet .....................................................21

3.1 Varsinais-Suomi osana Eurooppaa ja porttina Skandinaviaan.........23

3.2 Tehokkaammat ja kestävämmät rannikon ja sisämaan yhteydet ....25

3.3 Toimivat ja vähäpäästöiset alueelliset yhteydet .............................28

3.4 Kestävä, turvallinen ja terveellinen kaupunki- ja taajamaliikenne ..30

Liite:Isojen investointien tavoitteellinen suunnittelu- ja toteuttamisohjelma

EsipuheVarsinais-Suomen maakunta on osa kasvavaa Etelä-Suomea ja pohjoistakasvuvyöhykettä. Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun rooli Suo-men aluerakenteessa korostuu erityisesti porttina Skandinaviaan ja länti-seen Eurooppaan, hyvien meri- ja lentoliikenneyhteyksien solmupisteenä.Muuhun maahan Varsinais-Suomi kytkeytyy pääkaupunkiseudun, sisä-maan ja rannikon suuntaisten pääyhteyskäytäviensä kautta maanteitse jarautateitse. Varsinais-Suomen muita erityispiirteitä ovat monipuolinenelinkeinorakenne, vahva koulutustarjonta sekä laaja saaristo ja sen vapaa-asukkaat ja kasvava matkailu, jotka kaikki luovat omia haasteitaan liiken-nejärjestelmän kehittämiselle.

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040+ on kolmas kokomaakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma. Tämänkertaisen päi-vityksen taustaksi analysoitiin yhteiskunnan muutostekijöiden, kuten ta-louden ja elinkeinorakenteen, väestönkehityksen ja kaupungistumisensekä työssäkäynnin, vapaa-ajan ja elämäntapojen muutosten kehityssuun-tia ja vaikutuksia liikennejärjestelmään mm. skenaariotarkastelujen avulla.Päivitysprosessin aikana tehtiin suunnitelmaa tukevia taustaselvityksiä,osallistettiin asukkaita, elinkeinoelämän toimijoita ja kuntia kyselyillä ja si-dosryhmätilaisuuksilla, sekä keskusteltiin seutukuntien virkamiesten japäättäjien kanssa tulevaisuuden liikenteestä iltakouluissa.

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmat onpäivitetty yhdessä yhteisessä prosessissa, joka ajoittuu samaan aikaan en-simmäisen valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelmanlaatimisprosessin kanssa. Lisäksi suunnitelmien päivitystyö kytkeytyy yhtäaikaa valmisteltuihin Turun kaupunkiseudun MAL-sopimukseen, Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaan sekä neljän maakunnan yhteiseen Etelä-Suo-men liikennestrategiaan.


3

Suunnitelman taustalla ovat myös Varsinais-Suomen maakuntastrategia jamaakuntakaavat, jotka yhdessä liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssatavoittelevat maakunnan aluekehitystä tukevaa hyvää saavutettavuutta,asukkaiden sujuvaa arkea sekä kestävän liikennejärjestelmän ja aluera-kenteen vahvistamista. Muita lähtökohtia ovat olleet maakunnan ja seu-tukuntien erityispiirteiden ja tarpeiden tunnistaminen sekä liikennejärjes-telmän toimivuutta, arjen toimintojen sujuvuutta, liikenteen päästöjen vä-hentämistä, sekä kestävän ja turvallisen liikenteen edistämistä koskevientavoitteiden edistäminen.

Suunnitelmassa on määritelty maakunnan, sen elinkeinoelämän ja asuk-kaiden tulevaisuuden kannalta keskeiset kehittämistarpeet, joiden toteu-tumista edistetään jatkossa valtion, kuntien ja sidosryhmien yhteistyönä.Liikennejärjestelmää suunnitellaan ja toteutetaan osana muuta maankäyt-töä ja yhteiskuntaa, elinkeinoelämän tarpeet ja asukkaiden arjen sujuvuushuomioon ottaen.

Keväällä 2020 maailmaa kohdannut koronapandemia tulee mitä todennä-köisimmin muuttamaan myös liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohtiaja tavoitteita. Näitä muutoksia ei vielä tässä vaiheessa ole voitu käsitelläkokonaisvaltaisesti alueellisella tasolla. Pandemian pitkäaikaisia vaikutuk-sia talouteen ja liikkumiseen tuleekin arvioida kansallisella tasolla osanavaltakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua.

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien2040+ valmistelua on johtanut ohjausryhmä:

Jarkko Virtanen, Turun kaupunki (pj.)Jyrki Lappi, Turun kaupunkiAntti Korte, Raision kaupunkiJouni Mutanen, Naantalin kaupunkiReima Ojala, Naantalin kaupunkiEsko Poikela, Liedon kuntaHarri Virta, Kaarinan kaupunkiKimmo Thessler, Maskun kunta

Jarmo Rauvola, Nousiaisten kuntaVesa-Matti Eura, Mynämäen kuntaMika Heinonen, Ruskon kuntaMika Joki, Auran kuntaOlli-Pekka Hannu, Pöytyän kuntaHeidi Saaristo-Levin, Paraisten kaupunkiMarkku Kylen, Paimion kaupunkiJuha Saarinen, Paimion kaupunkiMats Nurmio, Kemiönsaaren kuntaSeppo Allén, Sauvon kuntaMika Mannervesi, Salon kaupunkiSami Suikkanen, Someron kuntaAtso Vainio, Uudenkaupungin kaupunkiJohanna Luukkonen, Laitilan kaupunkiMatti Tunkkari, Loimaan kaupunkiPauliina Forsman, Turun kauppakamariTapio Ojanen, VäylävirastoTuula Säämänen, VäylävirastoAnnu Korhonen, TraficomMatti Vehviläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskusHanna Lindholm, Varsinais-Suomen ELY-keskusKari Häkämies, Varsinais-Suomen liittoJanne Virtanen, Varsinais-Suomen liittoMalla Rannikko-Laine, Varsinais-Suomen liittoHeikki Saarento, Varsinais-Suomen liittoNoora Mäki-Arvela, Varsinais-Suomen liitto

Konsulttina työssä ovat olleet Linea Konsultit Oy ja Ramboll Finland Oy.Konsultin projektipäällikkönä työstä on vastannut Sakari Somerpalo.


4


5

1 Toimintaympäristön muutoksia1.1 Edellisen suunnitelman arviointiEdellisen, vuonna 2014 hyväksytyn Varsinais-Suomen liikennejärjestelmä-suunnitelman painopisteitä olivat elinkeinoelämän ja kestävän aluekehi-tyksen edellytykset, kestävä liikkuminen ja yhdyskuntarakenne sekä maa-seudun ja saariston liikenneyhteydet. Suunnitelman toteutumisen arvioin-nissa vuonna 2019 todettiin, että keskeisistä tavoitteista parhaiten olivatedenneet elinkeinoelämän kuljetuksia sujuvoittavien ja tehostavien hank-keiden toteutus ja suunnitteluvalmius, heikoimmin kestävien kulkutapo-jen suosion ja kulkutapaosuuden kasvattaminen. Suunnitelman päivitystäevästettiin seuraavasti:

· Ilmastotavoitteiden tulisi näkyä suunnitelmassa ja sen toimenpi-teissä selvästi painokkaammin.

· Positiivinen rakennemuutos on tuonut maakuntaan työtä ja asuk-kaita, työvoiman liikkumistarpeita ja kasvavaa tavaraliikennettä.

· Maakunnan laajuisen työmarkkina-alueen ja maakunnan ulkopuo-lelle ulottuvien kehityskäytävien vahvistaminen kestävällä tavallavaatii tieyhteyksien sujuvuuden ohella parempia ja nopeudeltaankilpailukykyisempiä joukkoliikenneyhteyksiä.

· Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteisiin ja edistämiseenkaupunkiseuduilla ja taajamissa sekä kaukoliikenteen pääsuunnillapitää panostaa nykyistä enemmän.

· Turun Kehätien toimivuuden varmistaminen on kriittinen tekijäkoko maakunnan tavaraliikenteelle.

· Perusväylänpidon rahoitustaso on jatkuva huolenaihe, joka määrää,pystytäänkö tieverkon kunto ja hoitotaso turvaamaan.

· Ohuimman kysynnän alueilla perinteinen joukkoliikenne hiipuu, ti-lalle tarvitaan uudenlaisia palvelukonsepteja.

· Liikenteen automatisaation, digitalisaation ja palveluistumisen vai-kutuksia ja tarpeita on ottaa huomioon.

1.2 IlmastonmuutosLiikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamista on käsitelty luvussa 2.3.

1.3 Liikenteen sähköistyminenLiikenteen sähköistyminen etenee nopeasti. Kaupunkiliikenteessä erilais-ten sähköllä toimivat kevyiden kulkuneuvojen määrä ja kirjo kasvaa. Jalan-kulku- ja pyöräilyjärjestelyjen suunnittelussa joudutaan jo nyt ottamaanhuomioon entistä laajempi kirjo erilaisia jalankulkuun ja pyöräilyyn rinnas-tettavia, sähköllä toimivia kulkuvälineitä, kuten sähköpotkulautoja, -rulla-lautoja, -rollaattoreita ja -senioriskoottereita.

Sähköavusteisten pyörien määrä kasvaa nopeasti. Sähköpyörien yleistymi-nen johtanee siihen, että pyörän aktiivisten arkikäyttäjien joukko laaje-nee. Pyörillä myös tehdään helpommin entistä pitempiä työ- ym. matkoja.Samalla pyörien keskinopeudet nousevat erityisesti aiemmin hitaamminliikkuneilla, mikä lisää turvallisten liikennejärjestelyjen merkitystä ja ko-rostaa tarvetta erottaa jalankulku ja pyöräily toisistaan. Sähköistyminenvauhdittaa myös erilaisten normaalipyörää isompien tavarapyörien suo-sion kasvua, mikä puolestaan vaikuttaa pyöräteiden tilantarpeisiin.

Myös mopoiksi tai moottoripyöriksi luokiteltavien sähköllä toimivienkaksi-, kolmi- ja nelipyöräisten kulkuneuvojen määrän ja kirjon voi olettaakasvavan mm. ikääntyvän väestön ja nuorison käytössä. Tulevaisuudenkaupunkiliikenteen monenkirjavan ja ominaisuuksilta hyvin erilaisten ajo-neuvokannan turvallinen yhteensovittaminen toistensa ja autoliikenteenkanssa vaatii riittävän alhaisia ajonopeuksia ja sitä tukevaa liikenneympä-ristöä.

Autoliikenteen siirtymä fossiilisista polttoaineista muihin käyttövoimiin onalkanut. Hybridien ja sähköautojen osuus uusista henkilöautoista kasvaanopeasti mm. autonvalmistavia velvoittajien päästösäädösten myötä jasuurimman osan henkilöautokannasta arvioidaan uusiutuvan sähköiseksi10-20 vuoden sisällä. Siirtymäaikana myös biopolttoaineiden käyttö henki-löautoissa lisääntyy, mutta pitemmällä aikavälillä niiden tuotanto


6

tarvitaan raskaalle liikenteelle, jonka sähköistäminen on haastavampaa.Sähköautojen yleistymisvauhtia rajoittavat ennen muuta akkumetalliensaatavuus ja käytettyjen akkujen kierrätys, jotka ovat globaaleja ongelmia.Onkin myös mahdollista, että polttokenno- tai muut teknologiat yleistyvätsähkön rinnalla tulevaisuuden autojen käyttövoimana. Uudet käyttövoi-mat eivät itsessään tuo liikenteeseen juurikaan muita muutoksia kuin säh-kön ja biopolttoaineiden jakeluverkostojen rakentamistarpeen.

Rautatieliikenteen sähköistäminen on jo pitkällä. Varsinais-Suomessa Uu-denkaupungin radan sähköistys valmistuu vuonna 2021 ja sen jälkeen säh-köistämättä on enää Naantalin rata sekä osa satama- ja teollisuusraiteistaja ratapihoista. Sähköistys luo edellytykset hoitaa kaikkien ratojen hen-kilö- ja tavaraliikennettä tehokkaasti samalla junakalustolla ja vähentäätavaraliikenteen veturinvaihtotarpeita Turun ratapihoilla.

1.4 Liikenteen automaatioTieliikenteessä automaatio on tulossa käyttöön asteittain. Automaationensimmäisillä, kuljettajaa avustavilla tasoilla kuljettaja monitoroi ajoym-päristöä ja on vastuussa suurimmasta osasta ajotehtäviä. Seuraavalla ta-solla ajoneuvo ryhtyy itse monitoroimaan ajoympäristöä ja suoriutuu itse-näisesti jo joistain tehtävistä, mutta kuljettajan rooli on kuitenkin yhämerkittävä. Korkean automaation tasosta puhutaan, kun ajotilannekohtai-nen automaattijärjestelmä kattaa kaikki tilanteen tehtävät myös silloin,kun ihminen ei ota autoa hallintaansa. Viimeisellä täyden automaation ta-solla on kysymys automaatiojärjestelmästä, joka kattaa kaikki ajotehtävänosa-alueet kaikissa tie- ja ympäristöolosuhteissa.

Osin automaattisia ajoneuvoja ja toimintoja on markkinoilla ja liikenteessäjo tänä päivänä, esimerkkeinä edessä ajavan ajoneuvon liikkeisiin mukau-tuva vakionopeussäädin sekä kaistavahti ja -avustin. Seuraavana vaiheenaon automaation pitemmälle viety soveltaminen rajatuilla alueilla tai tehtä-vissä, esimerkiksi rajatuilla automaattibussilinjoilla ja kuljetusreiteillä, rek-kojen letka-ajossa tai korkealuokkaisessa moottoritieympäristössä. Täy-dellinen automaatio, jossa kuljettajaa ei tarvita enää missään oloissa, on

vielä pitkän ajan päässä. Teknisten haasteiden lisäksi siihen liittyy paljontaloudellisia, juridisia, eettisiä ja markkinoihin liittyviä haasteita. Ammatti-liikenteessä kuljettajaa korvaava liikenteen automaatio edistynee teknis-ten mahdollisuuksien myötä nopeasti, jos sen tuomat lisäkustannuksetovat pienemmät kuin palkkakustannussäästöt.

Automaattiliikenteen edistyminen vaatii myös yhteiskunnan panostuksiasekä tehokkaisiin datayhteyksiin että liikenneinfrastruktuuriin. Lyhyellätähtäimellä automaattinen ajaminen tarvitsee hyväkuntoista infraa (pääl-lyste ja kaistamerkinnät), hyvää talvikunnossapitoa ja hyviä tietoliiken-neyhteyksiä sekä kehittyvää sähkönsyöttöä väylien varsille. Lisäksi tarvi-taan laadukasta digitaalista tietoa fyysisestä infrastruktuurista ja reaaliai-kaista tietoa liikenteestä ja liikenneolosuhteista. Pitemmällä aikavälillävoidaan tarvita isompia fyysisen infrastruktuurin muutoksia, kuten omiakaistoja, purkaus- ja lastauspaikkoja ja haastavia liikenneolosuhteita kom-pensoivia apuvälineitä.

Raideliikenteen automaation kehitys on lähtenyt liikkeelle liikenteen hal-linta- ja ohjausjärjestelmistä, esimerkkinä junien kulkua turvaava auto-maattinen kulunvalvonta. Suomen nykyinen kulunvalvontajärjestelmä tu-lee elinkaarensa päähän 2020-luvun lopussa. Vanhan järjestelmän korvaa-jaksi ehdolla oleva nopeaan dataan perustuva, radioverkkopohjainen ku-lunvalvontajärjestelmä mahdollistaa uusien teknologioiden hyödyntämi-sen mm. liikenteenhallinnassa. Se tarjoaa myös edellytyksiä logistiikan di-gitalisointiin ja tulevaisuuden automaattiseen junaliikenteeseen. Kaupun-kien raideliikenteessä on jo nykyisin käytössä ilman kuljettajaa automaat-tiajoon pystyviä liikennevälineitä, jotka liikkuvat suljetussa raidejärjestel-mässä (esim. automaattimetro). Sen sijaan yleisellä rataverkolla auto-maattiajon vaatimukset ovat haastavampia ja toteutuskustannukset niinsuuret, että kokonaan ilman kuljettajaa liikkuvien junien toteuttaminenlienee vielä pitkään kannattamatonta.

Automaation ja digitalisaation sovellusten kehittyminen luo uusia mahdol-lisuuksia liikenneverkkojen tehokkaammalle operoinnille, palvelutason


7

nostamiselle ja kokonaan uusille liikenteen palveluille. Toisaalta liikenne-järjestelmän tekniikka monimutkaistuu ja sen haavoittuvuus lisääntyy.

Dronet liikennekäytössä

Dronella eli miehittämättömällä ilma-aluksella voidaan tarkoittaa monen-laisia etäohjattuja lentäviä laitteita – muutaman gramman painoisista väli-neistä usean tonnin ilma-aluksiin. Suomessa dronejen käyttö on yleistynyterityisesti ilmakuvaamisessa ja videoinnissa, sillä kamerat liikkuvat dronenmukana kätevästi miltei minne tahansa.

Tulevaisuudessa dronet tulevat myös osaksi liikennejärjestelmää. On to-dennäköistä, että isokokoisilla droneilla tullaan aluksi kuljettamaan rahtia,ei ihmisiä. Vaikka teknologisesti dronejen kehitys on jo hyvin pitkällä, nii-den yleistyminen ilmailukäyttöön tulee viemään aikaa, sillä monia sään-tely- ja turvallisuuskysymyksiä ei ole vielä ratkaistu. Etäohjaus ei sinälläänole uusi asia, perinteisiä ilma-aluksia on muutettu etäohjatuiksi jo aikaasitten.

1.5 Jakamistalous ja uudet liikkumisen palvelutLiikenteen ennakoidaan kasvavassa määrin muuttuvan liikennevälineidenomistamisesta ja yksittäisten matkojen ostamiseksi kokonaisvaltaisem-miksi palveluhankinnoiksi (MaaS, Mobility as a Service). Ajatuksena on,että käyttäjät voivat saada tarpeitaan vastaavia liikkumis- ja kuljetuspalve-luja myös ilman kulkuvälineen omistamista. Yksinkertaisimmillaan kyse onerilaisista leasing-paketeista, pitemmälle vietynä liikkuminen hankitaanpalveluina ja palvelupaketteina, esimerkiksi kuukausimaksuun sisältyy ra-jaton julkinen liikenne ja tietty määrä vuokra-auton ja taksin käyttöä. Ope-raattorit ja liikkumispalvelujen tarjoajat myös yhdistelevät matkoja jamyyvät kokonaisia matkaketjuja.

Myös lainsäädännön muutokset muuttavat liikennepalveluja: yhtäältä luo-vat mahdollisuuksia uudenlaisille palveluille ja toisaalta syövät toiminta-edellytyksiä entisiltä toimijoilta. Esimerkiksi taksiliikenteen säätelyn purkuon tarjonnut mahdollisuuden tuoda perinteisen taksin ja linja-auton

rinnalle uusia palvelukonsepteja, mutta samalla heikentänyt perinteisentaksiliikenteen tarjontaa keskusten ulkopuolella.

Liikennepalvelujen tuottajien velvoite avata liikennetietojen rajapinnatsekä tarjota kertalippujen myyntioikeus kolmansille osapuolille tarjoaamahdollisuuksia matkojen yhdistelyyn ja kokonaisten matkaketjujen sekäpalvelupakettien myyntiin. Edellytyksenä matkaketjujen myynnille on kui-tenkin joukkoliikenteen perustarjonnan olemassaolo, ilman sitä ei olemyytävää. Isojen kaupunkien välisen kaukoliikenteen ja yhteiskunnan sub-ventoimien suurten kaupunkiseutujen liikenteen ulkopuolella joukkolii-kenteen tarjonta on viime vuosina heikentynyt.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ei ole näköpiirissä, että liikenteen tek-nologian tai liikennepalvelujen kehitys itsestään vähentäisi liikennettä,vaikka se voi muuttaa sen muotoja: käyttövoima muuttuu, kulkuvälineetuusiutuvat, auton omistamisen tilalle tulee vaihtoehtoja, auton kuljetta-misen sijaan auto kuljettaa… Sen sijaan yhteiskunnan ja elämäntapojenmuutokset ja niihin liittyvä teknologian kehitys voivat heijastua liikenteenmääriin voimakkaastikin.

Koronakriisistä seuraava taloudellinen lama todennäköisesti aiheuttaa lii-kenteen kasvutrendiin usean vuoden notkahduksen. Autoliikenteen kas-vun ja ruuhkautumisen kannalta tilanne helpottaa hetkeksi, sen sijaanjoukkoliikenteessä edes nykyisen palvelutason ylläpito on lähivuosinahaastavaa. Kävelyn ja pyöräilyn suosion voi olettaa kasvavan.

Etätyön ja muun etäläsnäolon samoin kuin verkkokaupan ja muiden säh-köisten palvelujen suosion kasvu yhdessä niitä mahdollistavan teknolo-gian kehityksen ja käyttöönoton kanssa voivat tuoda pitempikestoisiamuutoksia henkilö- ja tavaraliikenteen määriin, ajankohtiin ja suuntiin.Henkilöliikenteessä ne todennäköisesti ainakin tasoittavat ruuhkahuippujayhdessä jo pitkään jatkuneen työ- ja aukioloaikojen hajautumisen kanssa(24/7-yhteiskunta).


8

1.6 Maakunnan eri osissa kehitys on erilaistaVarsinais-Suomi on osa kasvavaa Etelä-Suomea ja Turun seutu on kauttavuosikymmenten ollut yksi maan kasvukeskuksista. Nykyisin Varsinais-Suomi on lähes 480 000 asukkaallaan maan kolmanneksi suurin maakuntaja Turun seutukunta runsaalla 330 000 asukkaallaan maan kolmanneksisuurin kaupunkiseutu.

Maakunnan eri osien kehityskaaret ovat olleet hyvin erilaista. Turun seu-dun väestönkasvu on jatkunut melko tasaisesti koko sotien jälkeisen ajanja Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteen se kuuluu tulevaisuu-dessakin maan harvoihin väestöään kasvattaviin seutuihin. Vuonna 2030

asukkaita ennakoidaan olevan lähes 350 000 ja seudun kasvun painottu-van entistäkin vahvemmin Turkuun ja Turun lähikuntiin.

Salon seudulla sotien jälkeisen rakennemuutoksen myötä alkanut väestönpitkä loiva lasku kääntyi kasvuun 1980-luvulla it-teollisuuden myötä.Enimmillään seutukunnassa asui vuonna 2010 lähes 65 000 henkeä. No-kian tehtaiden alasajo 2010-luvun alussa muutti väestönkehityksen lasku-suuntaan. Vuoden 2019 lopussa asukkaita oli 60 500.

Loimaan seudun väestö väheni maaseudun rakennemuutoksen myötäseutukunnista jyrkimmin 1980-luvun alkuun saakka, jolloin asukkaita olinoin 36 000. Sen jälkeen asukasluku on vakiintunut lähes samalle tasolle,

vähentyen kuitenkin 1990-luvunlamassa ja aivan viime vuosinanykyiseen vajaaseen 34 000asukkaaseen.

Vakka-Suomessa maan teollistu-misvaiheen Uuteenkaupunkiintuoma suurteollisuus käänsi seu-dun asukasluvun laskun kasvuun1970-luvulta lähtien. Enimmil-lään asukkaita oli 1980- ja -90-lu-kujen vaihteessa runsaat 36 000.1990-luvun lamasta ja teollisuu-den rakennemuutoksesta seu-rasi 2010-luvulle saakka jatkunutväestönlasku. Vuosina 2016-2017 tapahtui hetkellinen nopeakäänne ylöspäin autotehtaanmittavien rekrytointien seurauk-sena. Vuoden 2019 lopussaasukkaita oli noin 31 000.


9

Turunmaalla asukasluvun loiva lasku tasaantui 1980-luvulla noin 24 000asukkaaseen. 1990-luvun alusta lähtien asukasluku on hyvin hitaasti vä-hentynyt nykyiseen vajaaseen 22 000 asukkaaseen. Turunmaan asukkaistasuurin osa, noin 15 000, asuu Turun työssäkäyntialueeseen selkeästi kuu-luvassa Paraisten keskustaajamassa.

Kuva x. Seutukuntien väestönkehitys 1972-2019 (Tilastokeskus)

Vapaa-ajan asutuksen merkitys on iso

Varsinais-Suomessa on enemmän vapaa-ajan asuntoja kuin missäänmuussa maakunnassa, noin 50 000, ja määrä kasvaa edelleen. Vapaa-ajanasutuksen suurta merkitystä kuvaa se, että saaristoalueilla asukasmäärämoninkertaistuu kesäaikaan. Työajan joustojen lisääntyessä ja eläkkeelläolevan väestönosan kasvaessa vapaa-ajan asunnoilla myös asutaan entistäpitempiä aikoja. Erityisesti saaristo- ja rannikkoalueilla vapaa-ajan asutuk-sella ja matkailulla on tärkeä elinkeinomerkitys. Samalla ne tukevat päivit-täispalvelujen säilymistä lähellä alueen asukkaita.

Vapaa-ajan asutuksen lisääntymisen myötä myös liikennemäärät saaristo-teillä, maantielautoilla ja yhteysaluksilla ovat ajan mittaan kasvaneet.Ruuhka-aikojen lisäkapasiteettitarve, saaristoliikenteen kasvavat kustan-nukset ja käytettävissä olevan rahoituksen niukkuus ovat vaikeasti ratkais-tava yhtälö, joka vaatii uudenlaisia ratkaisumalleja ja ajattelutapoja. Vaki-tuisen ja vapaa-ajan asutuksen ohella myös saariston matkailuelinkeinoon vahvasti riippuvainen lautta- ja yhteysalusliikenteen tarjoamien yh-teyksien palvelutasosta.


10

2 Tavoitteet

Vuonna 2018 hyväksytyssä laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä sää-detään, että liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on edistää toimi-vaa, turvallista ja kestävää liikennejärjestelmää. Valmisteilla olevan valta-kunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman lähtökohtia pohtinut parla-mentaarinen työryhmä määritti liikennejärjestelmän kehittämisen yleisiksiyhteiskunnallisiksi päämääriksi Suomen kilpailukyvyn edistämisen, ilmas-tonmuutoksen torjunnan sekä alueiden elinvoiman ja saavutettavuuden.

Koska kaikkien tavoitteiden täysimääräinen toteuttaminen samaan aikaanei ole mahdollista, tarvitaan valintoja siitä, mihin keskitytään. Valtakunnal-lisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluvaiheessa liikennejärjes-telmän kehittämisen valtakunnallisiksi painopisteiksi on valittu kestävyys,saavutettavuus ja tehokkuus:

Kestävyys: Ihmisten mahdollisuudet valita kestävämpiä liikkumismuotoja para-nevat – erityisesti kaupunkiseuduilla.

Saavutettavuus: Liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden javastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin.

Tehokkuus: Liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellinen tehokkuus paranee.

Varsinais-Suomen ja sen kuntien omissa visioissa ja strategioissa korostu-vat kestävä liikennejärjestelmä ja yhdyskuntarakenne, asukkaiden toimivaarki sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat maakunnan sisäiset, kan-salliset ja kansainväliset liikenneyhteydet. Hyvien liikenneyhteyksienavulla yhdistetään koko maakunta yhdeksi toiminnalliseksi asuntoja työ-markkina-alueeksi ja kytketään Turku ja muut maakunnan keskuksetosaksi eteläisen Suomen verkostoituvia kaupunkiseutuja. Ilmastotavoit-teet ovat kunnianhimoisia. Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuo-teen 2029 mennessä. Koko maakunnan ilmastotiekartta on valmisteilla jaseitsemän Varsinais-Suomen kuntaa – Turku mukaan lukien – on liittynytHinku-kuntiin, jotka ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästö-vähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

2.1. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet

Maakunnan kehittämistavoitteiden ja valtakunnallisten liikennetavoittei-den pohjalta Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän yleisiksi kehittämista-voitteiksi on määritetty kestävyys ja vähäpäästöisyys, kilpailukykyisyys javetovoimaisuus sekä turvallisuus ja terveellisyys:

Kestävä ja vähäpäästöinenVähäpäästöinen ja kestävää liikennettä edistävä liikennejärjestelmä, jotatoteutetaan kustannustehokkaasti ja eri alueille sekä eri asukasryhmilleoikeudenmukaisella tavalla.

Kilpailukykyinen ja vetovoimainenToimiva, ympäristöönsä sopiva ja hyvän saavutettavuuden tarjoava liiken-nejärjestelmä, joka toteutetaan kullakin alueella ja yhteysvälillä tarkoituk-senmukaisia kulkutapoja priorisoiden.

Turvallinen ja terveellinenLiikennejärjestelmä, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantuavakavasti ja joka suosii arkimatkojen kulkemista omin lihasvoimin.

Tavoitteet on tehty ohjaamaan liikennejärjestelmän kehittämistoimien va-lintaa. Koska resurssit ovat rajalliset ja tarpeet ja olosuhteet ovat erilaisiamaakunnan eri osissa, yleistavoitteita on tarkennettu ja painotettu eri ta-voin eri alueilla. Se ohjaa toimenpiteiden tehokasta ja oikeudenmukaistavalintaa ja kohdentamista eri alueille. Tavoitepainotukset on esitetty seu-raavan sivun taulukossa.


11


12

2.2 Tavoitteiden taustoja ja edistämiskeinojaKestävä ja vähäpäästöinen

Tavoite sisältää kestävyyden eri ulottuvuudet: ekologisesti, sosiaalisesti jataloudellisesti kestävä. Liikenteen ympäristöhaittoja, erityisesti CO2-pääs-töjä, vähennetään. Liikennejärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään ja ym-päristöhaittoja vähennetään eri alueiden ja asukasryhmien kannalta oi-keudenmukaisella tavalla kustannustehokkaita keinoja käyttäen.

CO2-päästöjen vähentäminen

Kestävyyden isoin haaste on liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähen-täminen. CO2-päästöjen määrä riippuu käytössä olevista polttoaineista,käytössä olevista liikennevälineistä sekä niillä ajetuista liikennesuorit-teista. Niitä voidaan karkeasti jaotellen vähentää kolmella tavalla:

1. Ottamalla käyttöön vähäpäästöisempiä tai uusiutuvia polttoaineita.2. Siirtymällä liikennevälineissä vähäpäästöisiin tai päästöttömiin tekno-

logioihin (esimerkiksi sähköautot).3. Vähentämällä päästöjä tuottavan liikenteen suoritetta (kilometrejä) ja

parantamalla muilla tavoin liikennejärjestelmän energiatehokkuutta.

Kohtien 1 ja 2 kehitys tapahtuu pitkälti kansainvälisten ja kansallisten pää-tösten sekä markkinoiden ohjaamina. Tärkeimpiä alueen omia vaikutta-miskeinoja ovat siirtyminen julkishallinnon omissa ajoneuvoissa ja tilaa-massa liikenteessä, mm. linja-autoliikenteessä, vähäpäästöiseen kalustoonja polttoaineisiin. Siirtymää vauhdittaa ja edellyttää EU:n uusi ns. puhtai-den ajoneuvojen direktiivi, jonka toimeenpano Suomessa on käynnissä.

Muita alueen omia keinoja ovat mm. sähkön ja vähäpäästöisten polttoai-neiden jakeluverkoston edistäminen tieliikenteessä ja maakunnan sata-missa sekä vähäpäästöisille liikennevälineille annettavat etuudet esimer-kiksi pysäköintimaksuissa. Satamamaksuissa alennuksia on jo käytössä. Lii-kennesektorin ulkopuolinen keino on paikallisen biopolttoaineiden tuo-tannon edistäminen, mikä samalla tukee alueen elinkeinoelämää.

Kuva x. Tieliikenteen kasvuhuonekaasupäästöjen jakautuminen vuonna2018 (VTT 2019)

Liikennesuorite ja liikennejärjestelmän energiatehokkuus

Kohdan kolme keinoista tehokkaimpia ovat autoilun hintaan vaikuttavattoimet, joiden päätöksenteko tapahtuu valtakunnan tasolla. Alueen toimi-jat voivat edistää päästövähennyksiä

· vaikuttamalla matkojen ja kuljetusten määrään ja pituuksiin, esi-merkkeinä etätyön edistäminen ja lähipalvelujen tarjoaminen

· vaikuttamalla kulkuvälineiden keskikuormitukseen esimerkiksi edis-tämällä kimppakyytejä töihin ja harrastuksiin sekä tehostamalla lo-gistiikkaa kuljetusten täyttöastetta parantamalla

· vaikuttamalla kulku- ja kuljetustapoihin esimerkiksi parantamallajoukkoliikenteen kilpailukykyä ja tarjoamalla pyöräilylle sujuvat jaturvalliset yhteydet.

Henkilöautojen kilometrisuoritteesta noin 40 % syntyy yli 50 kilometrinmatkoilla. Siksi päästöjen vähentämisessä tarvitaan sekä lyhyisiin paikalli-siin että pitempiin matkoihin vaikuttavia toimenpiteitä.


13

Tehokkaimmin autosuoritetta voitaisiin ainakin teoriassa vähentää vaikut-tamalla ihmisten elämäntapoihin ja autoilutottumuksiin esimerkiksi kan-nustamalla etätöihin ja yhteiskyyteihin, suosimalla julkisia ja yksityisiä lä-hipalveluja ja markkinoimalla niiden käyttöä sekä innostamalla kävelyyn,pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen siellä ja silloin, kun ne jo ovat kilpailuky-kyisiä vaihtoehtoja.

Kävelyä ja pyöräilyä edistävät toimenpiteet ovat kustannuksiltaan edullisiaja tuovat terveysvaikutusten kautta suuria säästöjä yhteiskunnalle, jotenne ovat julkistalouden näkökulmasta ensisijaisen kannattavia.

Joukkoliikenteellä voidaan korvata pitempiäkin automatkoja. Joukkoliiken-teen kilpailukyvyn päätekijät ovat vuorotarjonta, hinta ja nopeus. Kulkuta-pavalintojen kannalta on erityisen merkittävää, mikä on henkilöauton jajoukkoliikenteen matka-aikasuhde alueilla ja yhteysväleillä, joilla kysyntä-pohja riittää hyvälle tarjonnalle.

Kaukoliikenteessä sekä seutukeskusten ja Turun välisessä liikenteessä junavoi tarjota henkilöautoa nopeammat yhteydet. Nykytilanteessa suurin ke-hittämistarve on junayhteydessä Helsinkiin, joka nopeimmillaankin kestääsaman verran kuin automatka radan pituudesta ja hitaudesta johtuen. On-gelmana on myös yksiraiteisen radan kapasiteetti, joka aiheuttaa myöhäs-tymisiä ja ja rajaa liikenteen kehittämistä. Ratalinja Tampereelle on suo-rempi ja ruuhkattomampi, mutta sen potentiaalia ei hyödynnetä täysi-määräisesti. Iso puute on myös se, että tiheästä taajamarakenteesta huo-limatta Varsinais-Suomen rataverkolla on asemia selvästi muuta maataharvemmassa.

Pitemmällä aikavälillä yhdyskuntarakenteen kehityksellä on ratkaiseva vai-kutus eri kulkutapojen käyttöön. Arkimatkojen pituudet ja joukkoliiken-teen järjestämisedellytykset luovat rajat sille, miten helppoa matkojenteko jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä voi olla. Jalankulkua, pyöräilyä jajoukkoliikennettä suosiva eheä kaupunkirakenne hillitsee myös liikenne-alueiden alle jäävän maa-alan jatkuvaa kasvua.

Itämeren tila ja meriliikenteen ympäristöhaitat

Itämeren tila on vakava huolenaihe saaristo- ja rannikkoalueella. Pahinongelma on rehevöityminen, mutta myös laivojen öljy- ja kemikaalipääs-töt tulee saada kuriin kansainvälisillä sopimuksilla ja riittävällä valvonnalla.Saaristomerellä, jossa väylät kulkevat lähellä rantoja, laivaliikenteen ai-heuttama eroosio voi vahingoittaa herkkiä rantaympäristöjä. Myös onnet-tomuusriski on kapeilla saaristoreiteillä aina olemassa, siksi on meriliiken-nettä turvaavat ohjaus- ja valvontajärjestelmät ovat ensiarvoisen tärkeitä.Niiden ohella on tärkeää kehittää pelastus- ja öljyntorjuntavalmiuksia.

Myös satamilla ja väylänpidolla on merkittäviä ympäristöhaittoja, erityi-sesti väylien ruoppauksen ja ruoppausmassojen vaikutukset veden laa-tuun. Akuutein tarve on löytää vaihtoehdot Turun ja Naantalin satamienruoppausmassojen läjittämiselle Airistolle.


14

Kilpailukykyinen ja vetovoimainen

Tavoitteena on kytkeä Varsinais-Suomi hyvien liikenneyhteyksien avullakiinteäksi osaksi eteläisen Suomen kaupunkiverkostoa ja tarjota hyvätkansainväliset yhteydet. Näin luodaan edellytykset maakunnan laajuisillevahvoille työmarkkinoille, maakuntarajat ylittäville kasvukäytäville ja kus-tannustehokkaalle logistiikalle. Kaupungeissa, taajamissa ja maaseudullaliikennejärjestelmä tukee vetovoimaisen elinympäristön rakentumista jatarjoaa toimivat, muuhun yhdyskuntarakenteeseen sopeutuvat yhteydetpriorisoiden kullakin alueella tarkoituksenmukaisia kulkutapoja.

Varsinais-Suomi on portti Skandinaviaan ja Itämerelle

Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta Varsinais-Suomella on lo-gistisesti tärkeä asema meri- ja maakuljetusreittien solmupisteenä. Var-sinkin Skandinavian liikenteessä Varsinais-Suomen porttiasema on vahva.Turun ja Naantalin satamista liikennöi Ruotsiin päivittäin lähes kymmenenedestakaista laivavuoroa ja niiden mukana kulkee suurin osa Suomen jamuiden Pohjoismaiden välisestä tavaraliikenteestä.

Tavaran lisäksi Turun ja Tukholman välillä liikennöivillä laivoilla kulkeevuosittain lähes kolme miljoonaa matkustajaa ja Turusta on päivittäinneljä edestakaista lentoyhteyttä Tukholmaan. Hyvät laiva- ja lentoyhtey-det tukevat Turun ja Tukholman seutujen yhteistyön vahvistumista osanapohjoisen Itämeren kaupunkiverkostoa sekä Varsinais-Suomen asemaaOslosta Tukholman, Turun ja Helsingin kautta Pietariin ulottuvan Pohjoi-sen kasvuvyöhykkeen osana.

Väylä- ja luotsausmaksut ovat merkittävä kustannuserä merikuljetuksille.Väylämaksuilla katetaan väylien ylläpidon ja jäänmurron kustannukset jane määräytyvät laivan nettovetoisuuden ja jääluokan perusteella, muttaeivät riipu satamasta. Varsinais-Suomen satamien luontaista kilpailukykyäheikentää se, että väylämaksut ovat samalla tasolla kuin maan muissa sa-tamissa, vaikka jäänmurron tarve on vähäinen. Luotsausmaksut puoles-taan on sidottu laivan koon lisäksi luotsatun matkan pituuteen. Näin

maakunnan satamissa käyvät laivat joutuvat maksamaan laajan saaristonpitkistä luotsausmatkoista johtuvia korkeita luotsausmaksuja ja maksujentuotto on suurempi kuin alueen luotsauskustannukset. Väylä- ja luotsaus-maksujen tasoa ja määräytymisperusteita tulisi uudistaa maakunnan sata-mien kannalta oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Monipuolinen elinkeinorakenne tarvitsee monipuolisia liikennepalveluja

Varsinais-Suomen vahvuutena on elinkeinorakenteen monipuolisuus,vaikkakin osa seutukunnista on elinkeinorakenteeltaan yksipuolisia ja suh-danneherkkiä. Maakunnan vahvoja aloja ovat mm. meri-, metalli- ja kone-teollisuus, lääke- ja bioteknologia, informaatioteknologia, kemianteolli-suus sekä elintarviketuotanto- ja teollisuus. Matkailu on kasvava ala, jossaVarsinais-Suomen vetovoima perustuu erityisesti historiaan ja saaristoon.

Työpaikkamäärältään suurimpia toimialoja ovat kauppa ja muut yksityisetpalvelut. Koulutuspalvelujen merkitys elinkeinona ja työllistäjänä on iso.Samalla laaja koulutustarjonta muodostaa oleellisen vahvuustekijän alu-een elinkeinoelämän kehittämisessä. Maakunnan yliopistot kattavat läheskaikki tieteenalat ja keskiasteen koulutustarjonta on erittäin laajaa.

Monipuolinen elinkeinorakenne tuo maakunnan liikennejärjestelmällemonenlaisia tarpeita. Ulkomaankaupan satamat sekä metalli- ja kemiante-ollisuus edellyttävät kustannustehokkaita tie-, rata- ja laivayhteyksiä: hy-väkuntoisia teitä, toimivia ratayhteyksiä ja riittävän kulkusyvyyden omaa-via meriväyliä. Elintarviketuotannolle ja -teollisuudelle on tärkeää myösalemman tieverkon ympärivuotinen liikennöitävyys. Korkean teknologiantuotteiden kuljetuksissa korostuvat nopeus ja täsmällisyys: sujuva tie-verkko, tiheät laivayhteydet ja toimivat lentorahtipalvelut.

Henkilöliikenneyhteyksillä on entistä keskeisempi merkitys kaikelle elin-keinoelämälle. Verkostoituneiden ja kansainvälistyneiden yritysten toi-minta edellyttää hyviä lento-, juna- ja tieyhteyksiä muualle maahan ja ul-komaille. Myös koulutuspalvelujen kehittämisen edellytyksenä on hyväthenkilöliikenneyhteydet muualle maahan, erityisesti joukkoliikenteellä.


15

Raskaisiin kuljetuksiin kustannustehokkuutta

Raskaan tavaraliikenteen kuljetuskustannuksiin vaikuttaa oleellisesti se,miten suuria lastikokoja kuljetuksissa voidaan käyttää. Erityisesti lastikoonmerkitys korostuu laiva- ja junakuljetuksissa, joissa lastikokoa rajoittavialiikenneväylien ominaisuuksia ovat lähinnä meriväylien kulkusyvyys sekäratojen kantavuus ja liikennepaikkojen pituus.

Varsinais-Suomen kuljetuksissa lastikokojen merkitys korostuu erityisestiNaantalin öljysataman merikuljetuksissa, maakunnan satamien auto-lautta- ja rahtilaivaliikenteessä, pienempien teollisuussatamien meri-väylien luomissa laivakuljetusmahdollisuuksissa sekä Uudenkaupunginlannoitetehtaan meri- ja junakuljetuksissa.

Varsinais-Suomen ratojen tavaraliikenne on lähes kokonaan Uudenkau-pungin lannoite- ja kemikaalikuljetuksia. Rataverkon kuljetuskapasiteettionkin selkeästi vajaakäytössä samaan aikaan kun tieliikenteen kasvu ai-heuttaa ruuhkautumista ja CO2-päästöjä. Suomesta ja myös Turustavuonna 2014 lopetettujen rataverkon yhdistettyjen kuljetusten (rekat ju-nassa) käynnistämistä uudelleen tulisi edistää.

Pääosalla Suomen rataverkkoa suurin sallittu akselipaino on nykyisin 22,5tonnia. Kuljetustehokkuuden parantamiseksi keskeisiä tavaraliikenteenreittejä on vähitellen parannettu kestämään 25 tonnin akselipainot. Pi-temmällä tähtäimellä myös Turku–Toijala- ja Turku–Uusikaupunki-radattulisi parantaa osaksi 25 tonnin verkkoa.

Uudenkaupungin radan vuonna 2021 valmistuva sähköistys parantaa lii-kennöinnin kustannustehokkuutta, mutta lukuisat ilman turvalaitetta ole-vat tasoristeykset ja radan kuntotaso aiheuttavat sen, että tavarajunatjoutuvat liikennöimään alhaisella 50–60 km/h nopeudella.

Maanteillä rekkakaluston enimmäismassojen ja mittojen korotukset ovattuoneet ja tuovat kaluston uusiutuessa raskaisiin kuljetuksiin lisää kustan-nustehokkuutta, mutta aiheuttavat samalla mm. siltojen ja liittymien pa-rannustarpeita katuverkolla ja alemmalla tieverkolla.

Vahvat liikennekäytävät ohjaavat aluekehitystä

Aluekehityksen pitkän aikavälin trendinä on aluerakenteen muutos hie-rarkkisista keskusverkoista verkko- ja vyöhykemäisiksi rakenteiksi, joissakaupunkiseudut ja niiden toimijat verkottuvat samanaikaisesti monella eritasolla niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin globaalisti. Vaikka sähköi-sen yhteyksien kehitys luo edellytyksiä paikasta riippumattomalle verkos-toitumiselle, keskusten välisten fyysisten liikenneyhteyksien kehitys ohjaaedelleen vahvasti aluerakenteen kehitystä. Kaupunkiseutujen vaikutusalu-eet laajenevat, limittyvät ja verkottuvat hyvien liikenneyhteyksien suun-nassa, mikä synnyttää vahvojen liikennekäytävien varrelle kehittyviä vuo-rovaikutusvyöhykkeitä ja kasvukäytäviä.

Verkottumista ja vyöhykkeistymistä tukemalla voidaan muodostaa suu-rempia työ-, markkina- ja yhteistoiminta-alueita ja lisätä näin koko vyö-hykkeen taloudellisia mittakaavaetuja. Väestön ikääntyessä ja ikäryhmienpienentyessä myös ammattitaitoisen työvoiman saanti on noussut entistätärkeämmäksi menestystekijäksi. Tällöin hyvien henkilöliikenneyhteyksientarve korostuu erityisesti pienempien seutukuntien yritysten ja julkisorga-nisaatioiden työvoiman saannin kannalta, mutta kasvavassa määrin myöskoko maakunnan kehityksen näkökulmasta.

Liikenneyhteyksien luomat edellytykset riittävän vahvojen toiminnallistenalueiden rakentumiselle sekä yritysten verkottumiselle maan sisällä jakansainvälisesti ovat tärkeitä myös Varsinais-Suomen tulevalle kehityk-selle. Varsinais-Suomessakin on nähtävissä kolme selkeää liikenneyhteyk-sien varassa kehittyvää vuorovaikutusvyöhykettä:

· vahvimpana E18-tien ja osin radan varaan rakentuva Turku–Salo–Lohja–Helsinki-vyöhyke

· radan ja valtatien 9 varteen rakentunut helminauhamainen Turku–Loimaa–Toijala–Tampere-vyöhyke sekä

· rannikon ja valtatien 8 suuntainen meri- ja teknologiateollisuudenvyöhyke Turku–Uusikaupunki–Rauma–Pori.


16

Turun seutu kasvaa ja työssäkäyntialueet limittyvät

Aluekehityksen toinen kehitystrendi on kaupungistumisen jatkuminen jakasvun keskittyminen suurille kaupunkiseuduille. Turun seutu on yksimaan harvoista kasvukeskuksista ja maakunnan väestönkasvun ennakoi-daan jatkossakin keskittyvän vahvasti Turun seudulle ja sen sisällä Tur-kuun ja lähimpiin naapurikuntiin.

Turun ydinalueen kasvun ohella on tapahtunut vahvaa seutuistumiskehi-tystä, jossa niin Turun kuin muidenkin seutujen työssäkäyntialueet ovatlaajentuneet ja limittyneet ja pendelöinti lisääntynyt paitsi Turun myösseutukeskusten suuntiin. Vuonna 2017 Varsinais-Suomen noin 200 000työpaikasta 100 000 sijaitsi Turussa ja runsaat 140 000 Turun seutukun-nassa. Työssäkäyntialue, josta yli 10 % työllisistä käy Turussa töissä, ulot-tuu noin 50 kilometrin säteelle. Kuntarajat ylittävä työmatkaliikenne onkasvanut lähes joka suuntaan eikä kehitys rajoitu maakunnan sisälle.

Turun ja Salon seudut ovat jo selkeästi linkittyneet yhdeksi työmarkkina-alueeksi nopeiden tie-, juna- ja linja-autoyhteyksien tukemana. Vakka-Suomen pohjoisosat ja Rauman seutu ovat jo nyt samaa työssäkäyntialu-etta. Koko Turusta Poriin ulottuvalla länsirannikon meri- ja teknologiateol-lisuuden vyöhykkeellä työvoiman riittävä saanti on jo pitkään edellyttänytlaajaa pendelöintiä, mikä on entisestään korostunut Uudenkaupungin au-totehtaan työvoimatarpeen kasvun myötä. Myös Varsinais-Suomen japääkaupunkiseudun välinen työssäkäynti on lisääntynyt, samoin maakun-nan koillisosien ja Forssan seudun välinen pendelöinti.

Maakunnan tavoitteena on kytkeä Salon ja Turunmaan ohella myösVakka-Suomi ja Loimaan seutu paremmilla liikenneyhteyksillä vahvemminosaksi maakunnan laajuista työmarkkina-aluetta. Samalla tavoitellaankoko eteläisen Suomen kaupunkiseutujen lähentämistä toisiinsa yhdeksitoiminnalliseksi alueeksi, jonka runkoina toimivat Helsinki–Turku–Tam-pere-kolmio, Turusta Helsingin kautta itään jatkuva Pohjoinen kasvuvyö-hyke sekä valtatien 8 suuntainen länsirannikon kehityskäytävä.

Työssäkäyntialueiden laajentuessa ja liikenteen kasvaessa haasteena onkasvun ohjaaminen auton sijaan joukkoliikenteeseen. Tämä edellyttääsekä juna- että linja-autoliikenteen matka-aikojen, hinnan ja laatutasonkilpailukyvyn parantamista autoliikenteeseen verrattuna. Aluekehityksenja joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta merkittävimpiä kaukoliikenteenmatka-aikojen lyhenemiä on saavutettavissa nopeammilla junayhteyksillä.

Turun seudun pääväylät ruuhkautuvat

Liikenteessä kehitys on merkinnyt sitä, että erityisesti Turun sisääntulo-väylien ja Kehätien liikenne on kasvanut nopeasti. Teiden sujuvuuden pa-rantaminen puolestaan kiihdyttää työssäkäyntialueiden laajenemiskehi-tystä, autoliikenteen kasvua ja henkilöautoriippuvaisen yhdyskuntaraken-teen rakentumista. Turun keskustan sisääntulotiet toimivat jo nyt välitys-kykynsä ylärajoilla eikä niiden kapasiteettia ole mahdollista lisätä. Pelkäs-tään tieverkkoa kehittämällä ruuhkautumisongelmaa ei voida ratkaista.

Turun seudulla tarvitaan määrätietoista autoliikenteen kasvua hillitsevääja kestäviä kulkutapoja suosivaa liikenne- ja maankäyttöpolitiikkaa: jouk-koliikenteen sujuvuuden, palvelutason ja hintakilpailukyvyn parantamistaverrattuna autoliikenteeseen, jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden laajaaparantamista sekä uuden maankäytön ohjaamista runkolinjoihin ja raitei-siin perustuville vahvoille joukkoliikennevyöhykkeille, jalankulku- ja pyö-räilyetäisyyden päähän palveluista. Myös etätyön ja työaikajoustojenyleistyminen olisi edullinen keino tasoittaa työmatkaliikenteen ruuhka-huippuja.


17

Huolena pääväylien toimivuus, teiden kunto ja keskiasteen koulumatkat

Vuoden 2018 lopulla annetun asetuksen mukaiseen maanteiden pääväyläverk-koon, sen I palvelutasoluokkaan, kuuluvat Varsinais-Suomessa Turun Kehätie(kt 40) sekä Helsingin, Tampereen ja Porin suuntiin johtavat valtatiet 1, 9 ja 8.Ne kuuluvat pääväylien I palvelutasoluokkaan, jossa tavoitteena on pitkämat-kaisen liikenteen hyvän ja tasaisen matkanopeuden turvaaminen, pääosin vä-hintään 80 km/h nopeusrajoitus (moottoriteillä 120 km/h), turvalliset ohitus-mahdollisuudet säännöllisin välein sekä rajoitettu määrä liittymiä.

Varsinais-Suomen pääväylillä viikoittain toistuvaa merkittävää ruuhkautumistaesiintyy Turun Kehätiellä Raisiossa valtatien 8 liittymässä sekä Raision ja Naan-talin välillä. Vuoden 2030 ennustetilanteessa Kehätien ruuhkautuminen pahe-nee ja myös Nousiaisten ja Mynämäen välinen osuus valtatiellä 8 ruuhkautuu.Alle 80 km/h nopeusrajoituskohtia on valtatiellä 8 Mynämäellä ja Laitilassasekä valtatiellä 9 Aurassa. Suurimpia turvallisuuden ongelmakohtia ovat Kehä-tie Raisiossa, valtatie 9 Auran ja Loimaan välillä sekä Mynämäen kohta valta-tiellä 9.

Kuva x. Maanteiden ja rautateiden pääväylät (Väylävirasto)Kuva x. Maanteiden pääväylien suurimmat ennustetut pal-velutasopuutteet vuonna 2030 (Väylävirasto)


18

Samaan aikaan kun vilkkaimmilla pääteillä ja Turun kaupunkiseudulla onongelmana liikenteen kasvu ja ruuhkautuminen, väestöltään vähenevilläalueilla haasteina ovat välttämättömien julkisen liikenteen palveluidenturvaaminen ja hiljaisimman yksityis- ja maantieverkon ylläpito. Julkiseenliikenteeseen tarvitaan uusia kustannustehokkaampia ratkaisuja perintei-sen joukkoliikenteen rinnalle ja tilalle siellä, missä kysyntä on vähäisem-pää. Erityisen ongelman ja haasteen muodostavat maakunnan keskias-teen opiskelijoiden koulumatkayhteydet. Oppilaitosten saavutettavuus onkynnyskysymys sekä opiskelijoille että oppilaitoksille.

Perusväylänpidon rahoitus on ollut niin niukkaa, että rahaa ei ole riittänytvähäliikenteisen maantieverkon kunnon ylläpitoon. Perusväylänpidon ra-hoitustaso onkin ensiarvoisen tärkeä kysymys maaseudun liikenneyhteyk-sien kannalta. Vuodelle 2020 ja lähivuosille tehty valtion perusväylänpi-don rahoitustason 300 milj. euron nosto mahdollistavat korjausvelan kas-vun taittamisen ja myös lähes nollatasolla olleiden tieverkon pienten pa-rantamistoimien lisäämisen.

Kuva x. Huonokuntoiset päällysteet ja päällystysohjelman pituus Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maanteillä

Maanteiden kunnon heikkeneminen vuosien saatossa heijastuu selvästiELY-keskuksen myös asiakaskyselyissä ja -palautteessa. Ennen muuta tyy-tymättömiä ollaan alemman tieverkon päällysteiden ja sorateiden

kuntoon. Myös pyöräilyn olosuhteisiin, erityisesti talvihoitoon sekä pyö-rien ja jalankulkijoiden erottelun puutteeseen jalankulku- ja pyöräily-väylillä ollaan tyytymättömiä.

Saaristoliikenteen palvelutason turvaaminen vaatii uudistuksia

Varsinais-Suomen laajan saaristoalueen säilyminen elävänä asumisen,yrittämisen ja matkailun alueena edellyttää tieyhteyksien lisäksi hyvin toi-mivaa lautta- ja yhteysalusliikennettä. Maantielautat ovat osa maantie-verkkoa ja niiden liikennöinti rahoitetaan valtion perusväylänpidon budje-tista. Yhteysalukset puolestaan palvelevat saaria, joihin ei ole maantieyh-teyttä. Yhteysalusliikennettä varten valtion budjetissa on oma rahoitus-momentti. Maantielauttojen ja yhteysalusten lisäksi saaristoalueen yksi-tyisteillä on yksityistielosseja, joita valtio avustaa yksityistieavustuksenpuitteissa.

Saaristoliikenteen kehittämistoimenpiteet tähtäävät mm. päästöjen mer-kittävään vähenemiseen, yhteiskuntataloudelliseen tehokkuuteen, riittä-vään palvelutasoon sekä yhdenvertaisiin liikkumismahdollisuuksiin eri saa-risto-osissa. Näitä edistetään hankintavaatimusten kautta. Joiltain osintarvitaan myös lainsäädäntömuutoksia. Kehittämisen edellytyksenä ovatnykyistä pitemmät sopimuskaudet tai järjestämistavan muutokset.

Sekä maantielautta- että yhteysalusliikenteessä on käytössä liikennöitsi-jöiden kanssa solmitut kokonaispalvelusopimukset. Riittävän pitkäkestoi-silla sopimuksilla voidaan uusia lauttakalustoa nykyaikaisemmaksi ja vähä-päästöisemmäksi, hyödyntää uutta teknologiaa ja samalla parantaa pul-lonkaulakohtien kapasiteettia. Saaristokuntien yhteyksiä helpottaisivatmyös lyhyiden lauttavälien korvaaminen silloilla siellä, missä se on yhteis-kuntataloudellisesti kannattavaa. Lauttaliikenteen tavoin yhteysalusliiken-teessä kehitetään hankintamalleja tavoitteena kustannustehokkaampi jajoustavammin muuttuviin tilanteisiin ja asiakastarpeisiin vastaava lii-kenne.


19

Turvallinen ja terveellinen

Tavoitteena on kehitys kohti turvallista ja terveellistä liikennejärjestelmää,jossa kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti, jossa liiken-teen terveyshaitat on minimoitu ja joka suosii arkimatkojen kulkemistaterveellisesti omin lihasvoimin.

Tieliikenteen turvallisuus

Valtakunnallisen liikenneturvallisuusvision mukaan kenenkään ei tarvitsekuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Varsinais-Suomen liikenne-turvallisuustilanne on koko maan tavoin mennyt parempaan suuntaan,mutta viime vuosien kehitys on ollut tavoiteltua hitaampaa.

Maakunnan päätieverkolla merkittävin turvallisuusongelma on kohtaamis-onnettomuudet, joiden seuraukset ovat aina vakavia. Niiden vähentä-miseksi vaikuttavin toimenpide olisi ajosuuntien erottaminen keskikai-teilla ja vilkkaimpien jaksojen nelikaistaistuksilla. Myös vanhentuneita liit-tymäratkaisuja on paljon. Maanteiden liittymäonnettomuuksia on saatuviime vuosina vähennettyä keskittämällä parannustoimia liittymiin, joissaon tapahtunut eniten onnettomuuksia.

Varsinais-Suomi on vahvan hirvi- ja peurakannan aluetta. Hirvionnetto-muudet ovat seurauksiltaan vakavampia, lukumääräisesti paljon yleisem-missä peuraonnettomuuksissa selvitään onneksi usein omaisuusvahin-goilla. Tehokkain tapa vähentää eläinonnettomuuksia on kannan pienen-täminen. Tienpitäjän vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, keinoina va-roitusten ja nopeusrajoitusten asettaminen, tieympäristön raivauksetsekä riista-aitojen ja eläimistön yli- ja alikulkujärjestelyjen rakentaminen.

Kaupungeissa ja taajamissa pääosa onnettomuuksissa kuolleista ja louk-kaantuneista on jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, mikä korostaa turvallistenjalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden ja autoliikenteen rauhoittamisen tar-vetta. Onnettomuusriski ja seurausten vakavuus kohoavat jyrkästi autojennopeuksien kasvaessa. Pyöräilijöille tapahtuu myös paljon yksittäis-

onnettomuuksia, jotka eivät näy onnettomuustilastoissa. Tehokkain keinovakavien seurausten lieventämiseksi on pyöräilykypärän käyttö.

Liikenneympäristön parantaminen on vain yksi osa liikenneturvallisuudenedistämistä. Erittäin tärkeässä roolissa on tiedotukseen, valistukseen jakasvatukseen keskittyvä kuntien ruohonjuuritason liikenneturvallisuustyö,jota koordinoivat kuntien ja ELY-keskuksen liikenneturvallisuustyöryhmät.

Kuva x. Maakunnan liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet(Tilastokeskus)


20

Juna- ja laivaliikenteen turvallisuus

Rautateillä suurimman liikenneturvallisuusriskin aiheuttavat tasoristeyk-set. Rantaradalta tasoristeykset on Varsinais-Suomen alueelta poistettulukuun ottamatta Vaalan tasoristeystä Turussa. Toijalan ja Uudenkaupun-gin radoilla tasoristeyksiä on paljon.

Tavoitteena on, että junaonnettomuuksissa tai niiden seurausvaikutuk-sissa ei kuole eikä loukkaannu ihmisiä. Henkilövahinkoriskin lisäksi tavara-junien onnettomuuksiin sisältyy laajempien ympäristö- ja terveyshaittojenriski. Tasoristeysonnettomuudet pyritään poistamaan kokonaan. Keinoinaovat mm. tasoristeysten vähentäminen, niiden turvallisuuden parantami-nen sekä autoilijoiden huomio- ja varoitusjärjestelmien kehittäminen.

Myös laivaliikenteessä on tavoitteena, ettei ihmisiä tai ympäristöä vaaran-tavia onnettomuuksia tapahdu. Väylänpitäjän keinoja onnettomuuksienvähentämiseen ovat alusliikenteen valvonnan ja ohjauksen kehittäminensekä väylien turvallisuuden ylläpito ja parantaminen.

Terveellinen liikennejärjestelmä

Terveelliseen liikennejärjestelmän tavoitteeseen sisältyy kaksi tehtävää:vähennetään liikenteen terveyshaittoja ihmisille ja edistetään terveyttäsuosimalla omin lihasvoimin liikkumista.

Liikenteen merkittävimmät terveyshaitat aiheutuvat kaupunkialueiden il-manlaatua heikentävästä katupölystä ja hiukkaspäästöistä sekä liikenteenmeluhaitoista. Ilmanlaatua parannetaan tehokkaimmin vähentämällä au-toliikennettä sekä huolehtimalla katupölyn tehokkaasta siivouksesta. Lii-kennemelua voidaan torjua vähentämällä ja ohjaamalla autoliikennettätarkoituksenmukaisille reiteille, alentamalla ajonopeuksia, rakentamallameluesteitä sekä ottamalla melu huomioon jo asuinalueiden rakentami-sessa.

Liian vähäinen arkiliikunta seurauksineen on yksi yhteiskunnan ja julkista-louden isoista ongelmista. Useimmille meistä arkimatkojen kulkeminen

jalan tai pyörällä on helpoin tapa liikkua terveyden kannalta riittävästi. Sa-malla omin voimin liikkuminen hillitsee kuntien terveydenhuoltomenojenkasvua. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen onkin monin tavoin edullista.Terveyshyötyjen lisäksi kävely- ja pyörämatkojen korvatessa automatkojaliikenteen ympäristöhaitat vähenevät, asuinympäristön viihtyisyys lisään-tyy ja autoliikenteenkin vähentyessä sen sujuvuus paranee.

Kuva x. Kävelyn ja pyöräilyn kasvu tukee useiden yhteyskuntasektoreidentavoitteita


21

3 Kehittämisteemat ja toimenpiteet

Liikennejärjestelmän kehittämisteemat ja toimenpideohjelmat perustuvatedellisessä luvussa kuvattuihin liikennejärjestelmän kehittämistavoitteisiinja -tarpeisiin. Kehittämisteemat on jaettu neljää liikennejärjestelmän eriosa-aluetta – ulkomaanyhteydet, kotimaan yhteyksien pääsuunnat, maa-kunnan sisäiset yhteydet, liikenteen turvallisuus ja terveellisyys – edusta-vien otsikoiden alle.

Kehittämisteemat painopisteineen ja tarkemmat toimenpideohjelmat onesitelty seuraavilla sivuilla. Toimenpidetaulukoissa on kuvattu kunkin toi-menpiteen vastuutahot, ajoitustavoite ja infratoimien osalta mahdolli-suuksien mukaan alustava kustannusarvio tai kustannusten suuruus-luokka. Turun seudun liikennejärjestelmän kehittämistä on käsitelty tar-kemmin samaan aikaan laaditussa seudun omassa liikennejärjestelmä-suunnitelmassa.

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän tavoitteisiin ja haasteisiin vastaa-vat tärkeimmät isot kehittämishankkeet ja -kokonaisuudet ovat

· Tunnin juna Turku-Helsinki osahankkeineen· Turun Kehätien parantaminen Raision kohdalla ja välillä

Raisio–Naantali· kaupunkiseutujen ja taajamien joukkoliikenteen, kävelyn

ja pyöräilyn kehittäminen· Paikallisjunaliikenteen aloittaminen Salon, Loimaan ja

Uudenkaupungin suuntiin.

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisteemat

1. Varsinais-Suomi osana Eurooppaa ja porttina Skandinaviaano Turvataan kilpailukykyiset meri- ja lentoyhteydeto Minimoidaan ympäristöhaitat

2. Tehokkaammat ja kestävämmät rannikon ja sisämaan yhteydeto Kytketään Varsinais-Suomi ja Uusimaa vahvemmin toisiinsao Parannetaan sisämaan yhteyksiäo Vahvistetaan Lounaisrannikon kehitysvyöhykettä

3. Toimivat ja vähäpäästöiset alueelliset yhteydeto Kehitetään houkutteleva joukkoliikennejärjestelmäo Tuetaan siirtymää vähäpäästöiseen teknologiaan ja polttoaineisiino Huolehditaan tie- ja katuverkon kunnosta ja liikennöitävyydestäo Uudistetaan saaristoliikenne

4. Kestävä, turvallinen ja terveellinen kaupunki- ja taajamaliikenneo Nostetaan kävely ja pyöräily ykkösiksi kaupunkialueilla ja taajamissao Tehdään maakunnasta kestävän ja turvallisen liikenteen edelläkävijäo Vähennetään liikenteen terveyshaittoja


22

Varsinais-Suomen liikenneverkkovisio2040+

Varsinais-Suomen aluekehitystavoitteenaon Turun ja muiden seutukuntien työssä-käyntialueiden yhdistäminen koko maakun-nan laajuiseksi vahvaksi työ- ja asuntomark-kina-alueeksi sekä maakunnan kaupunkienkytkeminen kiinteäksi osaksi eteläisen Suo-men kaupunkiverkostoa ja tiivistä työelä-män vuorovaikutuksen vyöhykettä. Tavoiteedellyttää keskuksia yhdistävien liikenneyh-teyksien palvelutason kehittämistä. Samallatavoitteena on hillitä henkilöautoliikenteenkasvua, mikä edellyttää keskusten välistenjuna- ja linja-autoyhteyksien suhteellisenkilpailukyvyn selvää parantamista.

Kotimaassa Varsinais-Suomen tärkeimmätliikennesuunnat ovat sekä henkilöliikenteenettä kuljetusten näkökulmasta Helsingin,Tampereen ja Porin suunnat. Ulkomaan lii-kenteessä elintärkeitä ovat elinkeinoelä-män tarpeita hyvin palvelevat lentoyhtey-det Eurooppaan ja muualle maailmaan jokosuoraan tai lähialueen keskuskenttienkautta. Tavaraliikenteessä maakunnan kil-pailuvalttina on tiheä laivaliikenne Ruotsiin.Ulkomaankuljetuksille tärkeitä ovat myösmuut laivayhteydet maakunnan satamista.

Visiokarttaan on kuvattu maakunnan pitkänaikavälin näkemys alueen keskeisten tie- jaratayhteyksien kehittämisestä.


23

3.1 Varsinais-Suomi osana Eurooppaa ja porttinaSkandinaviaan

Turvataan kilpailukykyiset meri- ja lentoyhteydet ja minimoidaanympäristöhaitat

Painopisteenä

§ Varsinais-Suomen satamien ja laivayhteyksien kilpailukyvyn turvaaminen

§ Elinkeinoelämän tarpeita hyvin palvelevat lentoyhteydet

§ Ulkomaan matka- ja kuljetusketjuja tukevien palvelujen kehittäminen

§ Laivaliikenteen päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämistätukevat toimet

Toimenpiteitä toteutetaan osana EU:n TEN-T-ydinverkkokäytävän ja Poh-joisen kasvuvyöhykkeen kehittämistä.

Kuva x. EU:n TEN-T-ydinverkkokäytävät Suomessa

Kuva x. Pohjoinen kasvuvyöhyke Suomessa


24

Lähivuosien kärkitehtäviäI = v. 2023 mennessä / II = v. 2027 mennessä / III = v. 2031 mennessä aloitettavat toimet, IV = pitemmän aikavälin varautuminen

Suhde tavoitteisiin

Toimenpide Vastuu AjoitusKestävä ja

vähäpäästöi-nen

Kilpailukykyi-nen ja veto-voimainen

Turvallinen jaterveellinen

Varsinais-Suomen satamien ja laivayhteyksien kilpailukyvyn turvaaminenEdunvalvonta Varsinais-Suomen satamien kannalta oikeudenmukaisen väylä- ja luot-sausmaksupolitiikan turvaamiseksi

V-S liitto, sa-tamat, LVM

Jat-kuva

Maakunnan satamien kilpailukyvyn parantaminen satamien yhteistyön ja työnjaonavulla Satamat Jat-

kuvaElinkeinoelämän tarpeita hyvin palvelevat lentoyhteydet

Edunvalvonta ja yhteistyö Turun lentoaseman ja -yhteyksien kehittämiseksi V-S liitto, Fi-navia

Jat-kuva

Ulkomaan matka- ja kuljetusketjuja tukevien palvelujen kehittäminen

Kuljetusketjujen sähköisten asiakirjojen ja muun digitalisaation edistäminenSatamat, yri-tykset, Tra-

ficom

Jat-kuva

Satamien raskaan liikenteen tarvitsemien lepo- ja taukopaikkojen toteuttaminenSatamat,

kunnat, ELY,Väylä

I

Laivaliikenteen päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämistä tukevat toimet

Maasähköjärjestelmien rakentaminen Naantalin satamaan Naantalin sa-tama I

LNG-tankkausvalmiuden toteuttaminen Turun satamaan Turunsatama I

Satamien ruoppausmassojen meriläjitysten haittojen vähentäminen ja siirtyminenmaaläjityksiin Satamat Jat-

kuvaItämeren öljyntorjuntavalmiuden ylläpito ja parantaminen eri hallinnonalojenyhteistyöllä

YM, SYKE,kunnat

Jat-kuva

Itämeren laivaliikenteen valvonta- ja ohjausjärjestelmien ylläpito ja kehittäminen VTS Finland Jat-kuva


25

3.2 Tehokkaammat ja kestävämmät rannikon ja sisämaanyhteydet

Kehittämisteemat painopisteineen

Kytketään Varsinais-Suomi ja Uusimaa vahvemmin toisiinsa

§ Tunnin juna – nopea junayhteys pääkaupunkiseudulle

§ Turun Kehätien (kt 40/E18) ja satamayhteyksien parantaminen

Parannetaan sisämaan yhteyksiä

§ Toijalan radan ja junayhteyksien kehittäminen

§ Valtatien 9 Turku-Tampere kehittäminen

§ Seutukuntien yhteyksien parantaminen: mt 180 Paraistenväylä, kt 52Salon ohikulun 2. vaihe ja pohjoispään uusi linjaus, kt 43 Uusikau-punki-Eura turvallisuuden parantaminen

Vahvistetaan Lounaisrannikon kehitysvyöhykettä

§ Valtatien 8 Turku-Rauma-Pori kehittäminen

§ Uudenkaupungin radan parantaminen ja henkilöliikenteen palautta-minen

Pitkällä tähtäimellä maankäytön suunnittelussa on tarpeen säilyttää mah-dollisuudet myös muiden kuin edellä mainittujen liikenneyhteyksien ra-kentamiseen ja parantamiseen. Tällaisia väylävarauksia ovat- Valtateiden 8 ja 9 nelikaistaistus Mynämäeltä ja Aurasta pohjoiseen- Seututie Aura–Mynämäki (HAKU-tien länsiosa)- Uudenkaupungin keskustan ohitustie (LORIVO-tie)- Parainen–Nauvo kiinteä yhteys- Paraisten ja Kemiönsaaren välinen yhteystarve- Uusikaupunki–Rauma–Pori-ratayhteys.

Toimenpiteitä toteutetaan osana EU:n TEN-T-ydinverkkokäytävän, Pohjoi-sen kasvuvyöhykkeen ja Suomen kasvukolmion kehittämistä.

Kuva x. Helsinki–Turku–Tampere-kasvukolmio saavutettavuusvyöhykkeet(Raideliikenne mahdollistaa -loppuraportti 11.9.2018)


26

KärkitehtäviäI = v. 2023 mennessä / II = v. 2027 mennessä / III = v. 2031 mennessä aloitettavat toimet, IV = pitemmän aikavälin varautuminen

Toimenpide Kust.arvio(M€) Vastuu Ajoi-

tus

Kestävä javähäpäästöi-

nen

Kilpailukykyi-nen ja veto-voimainen

Turvallinenja terveelli-

nenKytketään Varsinais-Suomi ja Uusimaa vahvemmin toisiinsaTunnin juna - nopea junayhteys pääkaupunkiseudulle

Hankeyhtiö ja rahoitusmalli IEspoon kaupunkirata 275 ITurun ratapihan ja Turku–Kupittaa-kaksoisraiteen muutostyöt, vaiheet 1 ja 2 71 Väylä,Turku IKupittaa–Salo-kaksoisraide 435 Hankeyhtiö IIEspoo-Salo-oikorata 2 7000 Hankeyhtiö II

Helsingin radan taajamajunaliikenteen käynnistäminen V-S liitto,LVM, VR II-III

Turun Kehätien (kt 40/E18) ja satamayhteyksien parantaminenRaskaan liikenteen tauko- ja lepopaikkojen lisääminen ELY, kunnat IE18 Raision keskustan kohta ja vt 8 eritasoliittymän uusiminen 172 ELY, Väylä IE18 Raisio-Naantali nelikaistaistus 158 ELY, Väylä II

Parannetaan sisämaan yhteyksiäToijalan radan ja junayhteyksien kehittäminen

Tasoristeysten vähentäminen, kohtauspaikat ja nopeustason nosto Ei suunni-telmia Väylä I-III

Vuorotarjonnan lisääminen Turku-Loimaa(-Tampere)-taajamajunaliikenteellä V-S liitto,LVM, VR II

Valtatien 9 Turku-Tampere kehittäminenVt 9 Lieto-Aura leveäkaistatie nelikaistaiseksi 27 ELY, Väylä IVt 9 Aura-Loimaa ohituskaistat (3 ohituskaistaparia) 31 ELY, Väylä IIVt 9 Auran eritasoliittymäjärjestelyt 34 ELY, Väylä IIVt 10 eteläpään kääntö valtatielle 9 pois Liedon keskustasta ja nykytien rauhoit-taminen kaupunkiväyläksi

40 ELY, Väylä IV


27

Seutukuntien yhteydetMt 180 Paraistenväylä: Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen,Kaarinan läntinen ohikulku 136 ELY, Väylä I-II

Kt 52 Salon itäisen ohikulkutien 2. vaihe 37 ELY, Väylä IIIKt 52 pohjoispään parantaminen ja uusi linjaus (Palikkalan oikaisu) valtatielle 10 Ei tiedossa ELY, Väylä IIIKt 43 U:ki-Laitila-Eura turvallisuuden parantaminen (liittymät, jkp-yhteydet) Ei tiedossa ELY, kunnat I-III

Vahvistetaan Lounaisrannikon kehitysvyöhykettäValtatien 8 Turku-Pori kehittäminen

Vt 8 Laitilan eritasoliittymä 25 ELY, Väylä IVt 8 Laitila-Untamala ohituskaistat 6 ELY, Väylä IIIVt 8 Nousiainen-Mynämäki 4-kaistaistus 65 ELY, Väylä III

Uudenkaupungin radan parantaminen ja henkilöliikenteen palauttaminen

Tasoristeysten vähentäminen ja turvallisuuden parantaminen Ei suunni-telmia Väylä I-III

Taajamajunaliikenteen käynnistäminen V-S liitto,LVM, VR II


28

3.3 Toimivat ja vähäpäästöiset alueelliset yhteydet


Tuetaan siirtymää vähäpäästöiseen teknologiaan ja polttoaineisiin

§ Edistetään biopolttoaineiden ja sähkön jakeluverkostoa ja paikallistatuotantoa

§ Muutetaan julkissektorin tilaamat liikennepalvelut ja oma autokalustovähäpäästöisiksi

Kuva x. Varsinais-Suomen junaliikenteen visio

Kehitetään houkutteleva joukkoliikennejärjestelmä

§ Maakunnan laajuinen joukkoliikennejärjestelmä – yhteensopivattaksa- ja maksujärjestelmät sekä kaupunki-, seutu- ja seutujen välisenliikenteen koordinointi

§ Turun seudun runkolinjastot ja niitä palveleva infra - kaupunkiliiken-teen runkolinjat, vahvat seutulinjat ja raitiotie

§ Muun maakunnan Turun seutuun ja kaukoliikenteeseen kytkevä pai-kallisjunaliikenne

§ Hallintorajat ylittävät järjestämismallit kuntien ja valtion henkilökulje-tuksissa

Huolehditaan tie- ja katuverkon kunnosta ja liikennöitävyydestä

§ Varmistetaan riittävä rahoitustaso olemassa olevan liikenneverkonhoitoon ja kunnon ylläpitoon

§ Ohjataan rahoitusta pieniin, kustannustehokkaisiin toimiin ja vaiheit-taiseen kehittämiseen

Uudistetaan saaristoliikenne

§ Turvataan lautta- ja yhteysalusliikenteiden palvelutaso ottamalla käyt-töön uudet tehokkaat hankinta- ja järjestämismallit

§ Uusitaan lautta- ja yhteysaluskalusto kustannustehokkaaksi ja vähä-päästöiseksi

§ Toteutetaan H/K-suhteeltaan kannattavien lauttapaikkojen silloitus-ohjelma


29


Suhde tavoitteisiin

Toimenpide Vastuu Ajoi-tus

Kestävä javähäpäästöi-

nen

Kilpailuky-kyinen ja ve-tovoimainen


nenTuetaan siirtymää vähäpäästöiseen teknologiaan ja polttoaineisiinToteutetaan kunnianhimoisesti 2021 voimaan astuvia ja 2026 kiristyviä EU-direktiivin vaatimuksia puhtaidenajoneuvojen osuuksista kuntien ja ELY-keskusten julkisen liikenteen ja oman ajoneuvokaluston hankinnoissa Kunnat, ELY I-III

Hyödynnetään valtion investointitukia biopolttoaineiden jakeluverkoston ja paikallisen tuotannon kehittämi-sessä Yritykset I-III

Kehitetään houkutteleva joukkoliikennejärjestelmäTurun seudun kärkitoimina Föli- ja ELY-liikenteiden yhteisliput, Fölin runkolinjat ja ELYn seutulinjojen tarjonnanvahvistaminen, niitä tukevat joukkoliikenne-etuudet ja vaihtopysäkit sekä raitiotien 1. vaihe

FÖLI, ELY,kunnat I-III

Varmistetaan tarvittaessa valtion ja kuntien tuella seutujen välisen ja keskiasteen koulumatkoja palvelevanjoukkoliikenteen riittävä palvelutaso Kunnat, ELY I-III

Parannetaan polkupyörien ja autojen liityntäpysäköintiä rautatie- ja linja-autoasemilla ja pysäkeillä kunnat, ELY,Väylä I-III

Jatketaan paikallisjunaliikenteen valmistelua selvityksillä seisakkeiden toteuttamisesta, Toijalan radan paranta-mistarpeista ja liikennöintikonsepteista sekä huomioimalla paikallisjunat Tunnin junan suunnittelussa

V-S liitto,Väylä, kunnat I

Tehostetaan kuntien ja valtion henkilökuljetuksia hallintorajat ylittävällä yhteistyöllä, uusilla järjestämismal-leilla ja digitalisaatiota hyödyntävillä palveluilla

Kunnat, sote-yhtymät, KELA I-III

Huolehditaan tie- ja katuverkon kunnosta ja liikennöitävyydestäEdunvalvonta valtion perusväylänpidon rahoituksen turvaamiseksi tasolle, joka mahdollistaa korjausvelan vä-hentämisen, liikenteen tarpeita vastaavan talvihoidon ja pienten kustannustehokkaiden parantamistoimienjoustavan toteuttamisen

V-S liitto, LVM Jat-kuva

Kuntien liikenneinfran järjestelmällinen kuntoseuranta ja siihen pohjautuva riittävä rahoitus korjausvelan hal-litsemiseksi Kunnat

Uudistetaan saaristoliikenneLaaditaan maantielautta- ja yksityistielossiliikenteelle yhtenäiset, palvelutason turvaavat järjestämisperusteet ELY IUusitaan maantielauttakalusto kustannustehokkaaksi ja vähäpäästöiseksi hankintavaatimusten kautta ELY I-IIILaaditaan yhteysalusliikenteelle yhtenäiset, lainsäädäntötasolla vahvistettavat järjestämisperusteet LVM IMuodostetaan yhteysalusreiteistä toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaita, hyvän palvelutason tarjoaviakokonaisuuksia ELY I-III

Edistetään yhteysaluskaluston uudistumista ja päästöjen vähentymistä hankintavaatimusten kautta pitkäkes-toisilla sopimuksilla ELY I-III

Jatketaan lauttapaikkojen silloitusohjelman toteuttamista Väylä I-III


30

3.4 Kestävä, turvallinen ja terveellinen kaupunki- ja taaja-maliikenne


Nostetaan kävely ja pyöräily ykkösiksi kaupunkialueilla ja taajamissa

§ Vahvistetaan jalankulkukaupunkia: lyhyet etäisyydet, lähipalvelut jahoukutteleva jalankulkuympäristö

§ Pannaan pyöräilyn olosuhteet kuntoon: liikennejärjestelyjen paranta-minen, laadukkaammat pääreitit ja yhteyspuutteiden poistaminen

Tehdään maakunnasta kestävän ja turvallisen liikenteen edelläkävijä

§ Aktiivinen liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö kunnissa ja lii-kennehallinnossa

§ Turvallisuus reunaehtona kaikessa liikennejärjestelmän kehittämi-sessä

Vähennetään liikenteen terveyshaittoja

§ Ehkäistään liikenteestä aiheutuvia hengitysilman hiukkaspäästöjä

§ Torjutaan liikenteen meluhaittoja


Suhde tavoitteisiin

Toimenpide Vastuu AjoitusKestävä ja

vähäpäästöi-nen



nenNostetaan kävely ja pyöräily ykkösiksi kaupunkialueilla ja taajamissaOhjataan kaupunkien ja taajamien uudisrakentaminen jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin alueille ja lähi-palvelujen piiriin Kunnat Jatkuva

Parannetaan kaupunkien ja taajamien jalankulkuympäristöjen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä Kunnat, ELY JatkuvaToteutetaan kaupunkiseuduille ja taajamiin laadukkaat pyöräilyn pääreitit parantamalla nykyisiä väyliä ja pois-tamalla yhteyspuutteet Kunnat, ELY I-III

Tehdään maakunnasta kestävän ja turvallisen liikenteen edelläkävijäJatketaan aktiivista liikenneturvallisuustyötä kunnissa ja liikennehallinnossa ja kytketään siihen entistä vah-vemmin mukaan kestävän liikkumisen edistäminen

Kunnat, ELY,Valonia

Jatkuva

Edistetään etätyön ja muun etäläsnäolon yleistymistä ajosuoritteen ja työmatkaruuhkien vähentämiseksi Kunnat,Valonia

Jatkuva

Otetaan käyttöön auditointimenettelyjä ym. käytäntöjä, joilla varmistetaan liikenneturvallisuuden sekä käve-lyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden huomioon ottaminen kuntien ja valtion suunnitelmissa

Jatkuva

Vähennetään liikenteen terveyshaittojaHuolehditaan katupölyn tehokkaasta torjunnasta kaupunkien ja taajamien katu- ja tieverkolla JatkuvaVähennetään liikenteen meluhaittoja nopeuksien säätelyllä, ohjaamalla liikenne tarkoituksenmukaisille rei-teille ja rakentamalla melusuojauksia liikenneväylä- ja maankäyttöhankkeiden yhteydessä

I-III


31

LIITE: Isojen investointien tavoitteellinen suunnittelu- ja toteuttamisohjelma Hankekohtainen Jatkuva

luonnos 5.6.2020 organisointi, esiselvitykset ym. Positiivinenyleissuunnittelu Ei isoa vaikutusta tai ristiriitainentoteutussuunnittelu Negatiivinentoteutus

Tehokkaammat ja kestävämmät rannikon ja sisämaan yhteydet Kust.M€ 2031- Huom!Kytketään Varsinais-Suomi ja Uusimaa vahvemmin toisiinsa

Tunnin juna - nopea junayhteys pääkaupunkiseudulleHankeyhtiö ja rahoitusmalliEspoon kaupunkirata 275Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku-kaksoisraiteen muutostyöt, vaiheet 1 ja 2 71Turku-Salo-kaksoisraide 435 Myös taajamajunaseisakkeetEspoo-Salo-oikorata 2 700Turku-Salo-taajamajunaliikenne Vaatii myös kalustoratkaisunTurun Kehätien (kt 40/E18) ja satamayhteyksien parantaminenRaskaan liikenteen tauko- ja lepopaikkojen lisääminenE18 Raision keskustan kohta ja vt 8 eritasoliittymän uusiminen 172E18 Raisio-Naantali nelikaistaistus ja eritasoliittymät 158

Parannetaan sisämaan yhteyksiä

Toijalan radan ja junayhteyksien kehittäminenTasoristeysten vähentäminen, kohtauspaikat ja nopeustason nosto Myös taajamajunaseisakkeetVuorotarjonnan parantaminen Turku-Loimaa(-Tampere)-taajamajunaliikenteellä Yhdessä Pirkanmaan kanssaValtatien 9 Turku-Tampere kehittäminenVt 9 Lieto-Aura leveäkaistatie nelikaistaiseksi 27Vt 9 Aura-Loimaa ohituskaistat (3 ohituskaistaparia) 31Vt 9 Auran eritasoliittymäjärjestelyt 34Vt 10 kääntö valtatielle 9 ja nykytien rauhoittaminen kaupunkiväyläksi 40

Seutukuntien yhteydetMt 180 Paraistenväylä: Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen 90Mt 180 Paraistenväylä: Kaarinan ohikulku 46Kt 52 Salon itäisen ohikulkutien 2. vaihe 37Kt 52 pohjoispään parantaminen ja Palikkalan oikaisu Osin Kanta-HämeessäKt 43 Uusikaupunki-Laitila-Eura turvallisuuden parantaminen

Vahvistetaan Lounaisrannikon kehitysvyöhykettä

Valtatien 8 Turku-Pori kehittäminenVt 8 Laitilan eritasoliittymä 25Vt 8 Laitila-Untamala ohituskaistat 6Vt 8 Nousiainen-Mynämäki 4-kaistaistus ja eritasoliittymät 65

Uudenkaupungin radan parantaminen ja henkilöliikenneTasoristeysten vähentäminen ja turvallisuuden parantaminen Myös taajamajunaseisakkeetTaajamajunaliikenteen käynnistäminen Vaatii myös kalustoratkaisun

Toimivat ja vähäpäästöiset alueelliset ja paikalliset yhteydet Kust. M€ 2031- Huom!

Turun raitiotien 1. vaihe 284Turun raitiotien jatkovaiheetTurun matkakeskus

Valtion ja kuntien lisäpanostus kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin Kuntien ja valtionperusrahoitus, valtionavut

2020-2023 2023-2027

2023-2027 2027-2031

2027-2031

Suhde tavoitteisiinKestävä ja

vähäpäästöinenKilpailukykyinenja vetovoimainen


2020-2023


Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma2020

Luonnos 5.6.2020

Sivu 43§ 7, MH 15.6.2020 10:00 / Liite: Turunseutuljs_raporttiluonnos_2020_06_05

2

SisällysEsipuhe .................................................................................................... 3

1 Toimintaympäristön muutoksia ........................................................ 5

1.1 Suunnitelman päivitystarpeet ......................................................... 5

1.2 Väestön ja liikenteen kehitys .......................................................... 5

1.3 Liikkumistottumukset ..................................................................... 6

1.4 Ilmastonmuutos ............................................................................. 7

1.5 Liikenteen sähköistyminen ............................................................. 8

1.6 Liikenteen automaatio ................................................................... 9

1.7 Jakamistalous ja uudet liikkumisen palvelut.................................... 9

1.8 Arkiliikunnan väheneminen ...........................................................10

1.9.Liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen kehitys ...................11

2 Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet.......................................13

3 Kehittämisteemat ja toimenpiteet ...................................................15

3.1. Viihtyisä jalankulku- ja pyöräkaupunki ..........................................16

3.2 Vahva joukkoliikennekaupunki ......................................................21

3.3 Kustannustehokkaat kuljetukset ja kestävämpi autoliikenne .........25

3.4 Turvallinen liikenne ja viisaat valinnat ...........................................30

Liite 1: Liikenneinvestointiohjelma 2020-2031


3

EsipuheTurun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu 14 kunnan –Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen,Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku – rakennemallialueelle.Vuonna 2012 hyväksytyssä rakennemallityössä on kuvattu alueen maan-käytön tavoitetila ja kehittämisperiaatteet vuoteen 2035 ulottuvalla aika-jänteellä. Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2040+ tavoit-teita ja toimenpiteitä edistetään jatkuvalla liikennejärjestelmätyöllä sekämaankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksella (MAL-sopimus).

Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040+ on toinen koko ra-kennemallialueelle laadittu suunnitelma, kaupunkiseudun ydinalueella lii-kennejärjestelmätyöllä on paljon pitempi historia. Turun seudun liikenne-järjestelmäsuunnitelma on laadittu yhteisessä prosessissa Varsinais-Suo-men maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa ja samanai-kaisesti ensimmäisen 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmä-suunnitelman kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyö kyt-keytyy yhtä aikaa valmisteltuihin Turun kaupunkiseudun MAL-sopimuk-seen, Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaan ja neljän maakunnan yhtei-seen Etelä-Suomen liikennestrategiaan.

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien2040+ laatimista ovat ohjanneet yhteiskunnalliset päämäärät Suomen kil-pailukyvyn vahvistamisesta, ilmastonmuutoksen torjunnasta, alueidenelinvoimaisuudesta ja saavutettavuudesta, sekä liikennejärjestelmäsuun-nittelulle laissa asetetut tavoitteet toimivasta, turvallisesta ja kestävästäliikennejärjestelmästä. Lisäksi suunnitelmissa on huomioitu valtakunnalli-sen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet; kestävyys, saavutetta-vuus ja tehokkuus.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitysprosessissa suunnittelun taus-taksi analysoitiin yhteiskunnan muutostekijöiden, kuten talouden ja elin-keinorakenteen, väestönkehityksen ja kaupungistumisen sekä työssäkäyn-nin, vapaa-ajan ja elämäntapojen muutosten vaihtoehtoisia kehityssuun-tia ja vaikutuksia liikennejärjestelmään skenaario- ja liikennemallitarkaste-lun avulla. Päivitysprosessin aikana toteutettiin suunnitelmaa tukeviataustaselvityksiä ja kuultiin seudun asukkaiden näkemyksiä liikennejärjes-telmän kehittämisen painopisteistä Turun kaupunkiseudun liikenneympä-ristökyselyllä. Elinkeinoelämän toimijoita ja kuntia osallistettiin suunnitte-luun kyselyillä ja sidosryhmätilaisuuksilla, kuntien virkamiesten ja päättä-jien kanssa keskusteltiin tulevaisuuden liikenteen iltakoulussa.

Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman lähtökohtina ovat olleetliikennejärjestelmän toimivuutta, arjen toimintojen sujuvuutta, liikenteenpäästöjen vähentämistä, sekä kestävän ja turvallisen liikenteen edistä-mistä koskevien tavoitteiden edistäminen. Suunnitelmassa on määriteltyrakennemallialueen elinkeinoelämän tarpeiden ja asukkaiden arjen suju-vuuden kannalta keskeisiä kehittämistarpeita, joiden toteutumista ediste-tään jatkuvalla liikennejärjestelmätyöllä.

Keväällä 2020 maailmaa kohdannut koronapandemia tulee mitä todennä-köisimmin muuttamaan myös liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohtiaja tavoitteita. Näitä muutoksia ei vielä tässä vaiheessa voida alueellisellatasolla käsitellä kokonaisvaltaisesti. Pandemian pitkäaikaisia vaikutuksiatalouteen ja liikkumiseen tuleekin arvioida kansallisella tasolla osana val-takunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua.


4


5

1 Toimintaympäristön muutoksia1.1 Suunnitelman päivitystarpeetEdellisen, vuonna 2014 valmistuneen Turun seudun liikennejärjestelmä-suunnitelman lähtökohtana oli vuonna 2012 hyväksytty 14 kunnan yhtei-nen maankäytön rakennemalli ja keskeinen tavoite laajempaa maankäy-tön kokonaisvisiota tukevien liikennejärjestelmän kehittämistoimien mää-rittäminen. Suunnitelman kehittämisteemoiksi nousivat jalankulku-,pyörä- ja joukkoliikennekaupungin kehittäminen, toimiva autoliikenne jakustannustehokkaat kuljetukset sekä turvallinen ja viisas liikkuminen.

Päivitysprosessin alussa arvioitiin edellisen suunnitelman ajantasaisuuttaja todettiin sen teemojen olevan edelleen pitkälti ajankohtaisia. Päivitys-työtä evästettiin siten, että ilmastotavoitteiden tulisi näkyä suunnitel-massa ja sen toimenpiteissä selvästi painokkaammin. Kävelyn, pyöräilyn jajoukkoliikenteen olosuhteisiin ja edistämiseen pitää panostaa nykyistäenemmän. Niiden osuus asukkaiden matkoista ei ole noussut, vaikka se onpitkään ollut liikennejärjestelmän kehittämisen päätavoitteita. Myös tär-keimmät logistiikan pääyhteydet kehittämistoimineen on tarpeen määrit-tää selkeämmin. Lisäksi liikenteen automatisaation, digitalisaation ja pal-veluistumisen vaikutuksia ja tarpeita on tarpeen arvioida.

Suunnitelman päivitystarpeita aiheuttavat myös maankäytössä tapahtu-neet ja vireillä olevat muutokset, erityisesti Turun satama- ja ratapiha-alu-eiden muutokset, Kupittaan-Itäharjun alueen kehittämisvisiot, Kehätienvarren logistiikkatoimintojen kehittyminen sekä Raision keskustan uudis-tamishanke, jossa keskustaa halkova E18-tie johdetaan tunneliin.

1.2 Väestön ja liikenteen kehitysTurun seutu on kautta vuosikymmenten ollut yksi maan kasvukeskuksista.Nykyisin se on runsaalla 330 000 asukkaallaan maan kolmanneksi suurinkaupunkiseutu. Väestönkasvu on jatkunut melko tasaisesti koko sotien jäl-keisen ajan ja Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteessa seutukuuluu tulevaisuudessakin maan harvoihin väestöään kasvattaviin

seutuihin. 2030 asukkaita ennakoidaan olevan lähes 350 000 ja seudunkasvun painottuvan entistäkin vahvemmin Turkuun ja Turun lähikuntiin.

Kuva x. Turun seudun väestökehitys 1972-2019

Liikenteessä seudun kasvu on merkinnyt sitä, että erityisesti Turun sisään-tuloväylien ja Kehätien liikenne on kasvanut nopeasti. Turun keskustan si-sääntulotiet toimivat jo nyt välityskykynsä ylärajoilla eikä niiden kapasi-teettia ole mahdollista lisätä. Ruuhkautumisongelmaa ei olekaan mahdol-lista ratkaista pelkästään seudun tieverkkoa kehittämällä, sillä automatko-jen nopeutuminen kiihdyttää henkilöautoriippuvaisen yhdyskuntaraken-teen laajenemista ja autoliikenteen kasvua entisestään.

Turun seudulla tarvitaan määrätietoista autoliikenteen kasvua hillitsevääja kestäviä kulkutapoja suosivaa liikenne- ja maankäyttöpolitiikkaa: jouk-koliikenteen sujuvuuden, palvelutason ja hintakilpailukyvyn kohentamistaverrattuna autoon, jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden laajaa paranta-mista sekä uuden maankäytön ohjaamista runkolinjoihin ja raiteisiin pe-rustuville vahvoille joukkoliikennevyöhykkeille, jalankulku- ja pyöräilyetäi-syyden päähän palveluista. Myös etätyön ja työaikajoustojen yleistyminenolisi edullinen keino tasoittaa työmatkaliikenteen ruuhkahuippuja.


6

1.3 LiikkumistottumuksetTurun seudun henkilöliikennetutkimuksen 2016 mukaan keskimäärin 59 %seudun asukkaiden kotimaanmatkoista kuljettiin henkilöautolla, 44 % kul-jettajana ja 15 % matkustajana. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yh-teenlaskettu kulkutapaosuus oli 38 %.

Liikutuista kilometreistä noin 80 % kuljettiin autolla ja 15 % joukkoliiken-teellä. Luvuissa ovat mukana myös pitkät matkat seudun ulkopuolelle.

Noin neljäsosa matkoista liittyi suoraan työhön, koulunkäyntiin tai opiske-luun. Suurin osa matkoista on erilaisia vapaa-ajan matkoja. Matkoja, joillajotakuta toista henkilöä saatettiin, haettiin tai vietiin, oli noin kymme-nesosa kaikista matkoista.

Eri kulkutapojen käyttö liittyy erityisesti matkojen pituuteen. Kävelynosuus on suurin alle kilometrin matkoilla ja vielä 3–5 kilometrin matkoistasen osuus on yli kymmenenosa, osa toki ulkoilulenkkejä. Pyöräily on suosi-tuinta 1–3 km matkoilla, mutta osuus on 5 % vielä 7–10 km matkoista. Ke-sällä pyöräilyn osuudet ovat tätä selvästi suurempia, talvella pienempiä.

Joukkoliikenteen rooli seudun sisäisessä liikkumisessa on vahvimmillaan3–10 kilometrin matkoilla eli niillä etäisyyksillä Turun keskustasta, joillasuurin osa lähiöistä ja naapurikuntien keskustoista sijaitsee. Pitkillä seu-dun ulkopuolelle suuntautuvilla matkoilla kulkutapaosuuttaan kasvattavatniin bussi ja juna kuin luokkaan ”muu” kuuluvat lento- ja laivaliikennekin.

Yhdyskuntarakenne määrittää pitkälti eri kulkutapojen käyttöä. Mitä lyhy-empiä matkat töihin, palveluihin ja vapaa-ajan kohteisiin ovat, sitä suu-rempi kävelyn ja pyöräilyn osuus voi olla. Joukkoliikenteen osuus on suu-rin siellä, missä riittävä asukaspohja mahdollistaa hyvän vuorotarjonnan.Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuudet kasvavatkin sitä suurem-miksi, mitä lähempänä seudun ydinaluetta asutaan. Turkulaiset tekivät lä-hes puolet matkoistaan jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä, kun muissakunnissa osuus jäi noin 20–30 prosenttiin.

Kuva x. Turun seudun asukkaiden kotimaanmatkojen kulkutapajakaumasekä matkaluvut ja -suoritteet asuinalueen mukaan (lähde Turun seudunhenkilöliikennetutkimus 2016)


7

1.4 IlmastonmuutosSuomen päästövähennyssitoumusten mukaan liikenteen kasvihuonekaa-supäästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä verrattuna 2005 tilan-teeseen. Tavoite on erittäin kova ja aikaa sen saavuttamiseen on vain 10vuotta. Suurin vähennyspotentiaali on tieliikenteessä, jonne toimia erityi-sesti kohdistetaan. Pitemmällä aikavälillä vaaditaan vielä enemmän jakoko liikennejärjestelmästä on tehtävä erittäin vähäpäästöinen.

Liikenteen CO2-päästöjen määrä riippuu käytössä olevista polttoaineista,käytössä olevista liikennevälineistä sekä niillä ajetuista liikennesuorit-teista. Lukuisten selvitysten perusteella on täysin selvää, että päästöjä eipystytä vähentämään riittävästi sen enempää kansallisesti kuin alueelli-sestikaan yksittäisillä toimenpiteillä, vaan vaaditaan vaikuttamista kaikkiinnäihin tekijöihin laajalla toimenpidevalikoimalla.

Päästöjä voidaan karkeasti jaotellen vähentää kolmella tavalla:

1. Ottamalla käyttöön vähäpäästöisempiä tai uusiutuvia polttoaineita.2. Siirtymällä liikennevälineissä vähäpäästöisiin tai päästöttömiin tekno-

logioihin (esimerkiksi sähköautot).3. Vähentämällä päästöjä tuottavan liikenteen suoritetta (kilometrejä) ja

parantamalla muilla tavoin liikennejärjestelmän energiatehokkuutta.

Kohtien 1 ja 2 kehitys tapahtuu pitkälti kansainvälisten ja kansallisten pää-tösten sekä markkinoiden ohjaamina. Tärkeimpiä alueen omia vaikutta-miskeinoja ovat siirtyminen julkishallinnon omissa ajoneuvoissa ja tilaa-massa liikenteessä, mm. linja-autoliikenteessä, vähäpäästöiseen kalustoonja polttoaineisiin. Siirtymää vauhdittaa ja edellyttää EU:n uusi ns. puhtai-den ajoneuvojen direktiivi, jonka toimeenpano Suomessa on käynnissä.

Muita alueen omia keinoja ovat mm. sähkön ja vähäpäästöisten polttoai-neiden jakeluverkoston edistäminen sekä vähäpäästöisille liikenneväli-neille annettavat etuudet esimerkiksi pysäköintimaksuissa. Liikennesekto-rin ulkopuolinen keino on paikallisen biopolttoaineiden tuotannon edistä-minen, mikä samalla tukee alueen elinkeinoelämää.

Kuva x. Tieliikenteen kasvuhuonekaasupäästöjen jakautuminen vuonna2018 (VTT 2019)

Kohdan kolme keinoista tehokkaimpia ovat autoilun hintaan vaikuttavattoimet, joiden päätöksenteko tapahtuu valtakunnan tasolla. Turun seudul-lakin on tarpeen varautua autoilun vero- ja maksupolitiikan väistämättö-miin muutoksiin. Niiden pontimena ovat yhtäältä päästövähennystavoit-teet ja toisaalta veropohjan muutokset autokannan sähköistyessä. Josmuutokset mahdollistavat oikeudenmukaisemmalla tavalla kohdentuvatkäyttökustannukset esimerkiksi alueellisesti eroavien kilometrimaksujenavulla, ne voivat samalla toimia osana seudullista liikennepolitiikkaa.

Alueen toimijat voivat itse edistää päästövähennyksiä· vaikuttamalla matkojen ja kuljetusten määrään ja pituuksiin, esi-

merkkeinä etätyön edistäminen ja lähipalvelujen tarjoaminen· vaikuttamalla kulkuvälineiden keskikuormitukseen esimerkiksi edis-

tämällä kimppakyytejä töihin ja harrastuksiin sekä tehostamalla lo-gistiikkaa kuljetusten täyttöastetta parantamalla

· vaikuttamalla kulku- ja kuljetustapoihin esimerkiksi parantamallajoukkoliikenteen kilpailukykyä ja tarjoamalla pyöräilylle sujuvat jaturvalliset yhteydet.


8

Tehokkaimmin autosuoritetta voitaisiin ainakin teoriassa vähentää vaikut-tamalla ihmisten elämäntapoihin ja autoilutottumuksiin esimerkiksi kan-nustamalla etätöihin ja yhteiskyyteihin, suosimalla julkisia ja yksityisiä lä-hipalveluja ja markkinoimalla niiden käyttöä sekä innostamalla kävelyyn,pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen siellä ja silloin, kun ne jo ovat kilpailuky-kyisiä vaihtoehtoja.

Kävelyä ja pyöräilyä edistävät toimenpiteet ovat kustannuksiltaan edullisiaja tuovat terveysvaikutusten kautta suuria säästöjä yhteiskunnalle, jotenne ovat julkistalouden näkökulmasta ensisijaisen kannattavia.

Joukkoliikenteellä voidaan korvata pitempiäkin automatkoja. Joukkoliiken-teen kilpailukyvyn päätekijät ovat vuorotarjonta, hinta ja nopeus. Kulkuta-pavalintojen kannalta on erityisen merkittävää, mikä on henkilöauton jajoukkoliikenteen matka-aikasuhde alueilla ja yhteysväleillä, joilla kysyntä-pohja riittää hyvälle tarjonnalle. Bussien runkolinjoja ja raitiotietä kehittä-mällä pyritään tiheään, täsmälliseen ja nopeaan palveluun siellä, missä ky-syntäpohja on vahva.

Henkilöautoa selvästi nopeamman junaliikenteen potentiaalia ei Turunseudulla nykyisin hyödynnetä lainkaan. Syynä on se, että muista isoistakaupunkiseuduista poiketen Turun seudulla ei ole asemia Turun ulkopuo-lella eikä seudulla myöskään ole taajamajunaliikennettä.

Pitemmällä aikavälillä yhdyskuntarakenteen kehityksellä on ratkaiseva vai-kutus eri kulkutapojen käyttöön. Arkimatkojen pituudet ja joukkoliiken-teen järjestämisedellytykset luovat rajat sille, miten helppoa matkojenteko jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä voi olla. Jalankulkua, pyöräilyä jajoukkoliikennettä suosiva eheä kaupunkirakenne hillitsee myös liikenne-alueiden alle jäävän maa-alan jatkuvaa kasvua.

1.5 Liikenteen sähköistyminenLiikenteen sähköistyminen etenee nopeasti. Kaupunkiliikenteessä erilais-ten sähköllä toimivat kevyiden kulkuneuvojen määrä ja kirjo kasvaa. Jalan-kulku- ja pyöräilyjärjestelyjen suunnittelussa on jatkossa otettava huomi-oon laaja joukko erilaisia jalankulkuun ja pyöräilyyn rinnastettavia, säh-köllä toimivia kulkuvälineitä, kuten sähköpotkulautoja, -rullalautoja, -rol-laattoreita ja -senioriskoottereita. Myös mopoiksi tai moottoripyöriksi luo-kiteltavien sähköllä toimivien kaksi-, kolmi- ja nelipyöräisten kulkuneuvo-jen määrän ja kirjon voi olettaa kasvavan mm. ikääntyvän väestön ja nuo-rison käytössä. Monenkirjavien ja ominaisuuksiltaan erilaisten ajoneuvo-jen turvallinen yhteensovittaminen toistensa ja autoliikenteen kanssa vaa-tii riittävän alhaisia ajonopeuksia ja sitä tukevaa liikenneympäristöä.

Sähköavusteisten pyörien määrä kasvaa nopeasti. Sähköpyörien yleistymi-nen johtaa siihen, että pyörillä tehdään helpommin entistä pitempiä työ-ym. matkoja. Samalla pyörien keskinopeudet nousevat, mikä lisää turval-listen liikennejärjestelyjen merkitystä ja korostaa tarvetta erottaa jalan-kulku ja pyöräily toisistaan. Sähköistyminen vauhdittaa myös erilaistennormaalipyörää isompien tavarapyörien suosion kasvua, mikä puolestaanvaikuttaa pyöräteiden tilantarpeisiin.

Autoliikenteessä hybridien ja sähköautojen osuus uusista henkilöautoistakasvaa nopeasti mm. autonvalmistavia velvoittajien päästösäädöstenmyötä ja suurimman osan henkilöautokannasta arvioidaan uusiutuvansähköiseksi 10-20 vuoden sisällä. Siirtymäaikana myös biopolttoaineidenkäyttö henkilöautoissa lisääntyy, mutta pitemmällä aikavälillä niiden tuo-tanto tarvitaan raskaalle liikenteelle, jonka sähköistäminen on haastavam-paa. Sähköautojen yleistymisvauhtia rajoittavat ennen muuta akkumetal-lien saatavuus ja käytettyjen akkujen kierrätys, jotka ovat globaaleja on-gelmia. Onkin mahdollista, että polttokenno- tai muut teknologiat yleisty-vät sähkön rinnalla tulevaisuuden autojen käyttövoimana. Uudet käyttö-voimat eivät itsessään tuo autoliikenteeseen juurikaan muita muutoksiakuin sähkön ja biopolttoaineiden jakeluverkostojen rakentamistarpeen.


9

1.6 Liikenteen automaatioTieliikenteessä automaatio on tulossa käyttöön asteittain. Automaationensimmäisillä, kuljettajaa avustavilla tasoilla kuljettaja monitoroi ajoym-päristöä ja on vastuussa suurimmasta osasta ajotehtäviä. Seuraavalla ta-solla ajoneuvo ryhtyy itse monitoroimaan ajoympäristöä ja suoriutuu itse-näisesti jo joistain tehtävistä, mutta kuljettajan rooli on kuitenkin yhämerkittävä. Korkean automaation tasosta puhutaan, kun ajotilannekohtai-nen automaattijärjestelmä kattaa kaikki tilanteen tehtävät myös silloin,kun ihminen ei ota autoa hallintaansa. Viimeisellä täyden automaation ta-solla on kysymys automaatiojärjestelmästä, joka kattaa kaikki ajotehtävänosa-alueet kaikissa tie- ja ympäristöolosuhteissa.

Osin automaattisia ajoneuvoja ja toimintoja on markkinoilla ja liikenteessäjo tänä päivänä, esimerkkeinä edessä ajavan ajoneuvon liikkeisiin mukau-tuva vakionopeussäädin sekä kaistavahti ja -avustin. Seuraavana vaiheenaon automaation pitemmälle viety soveltaminen rajatuilla alueilla tai tehtä-vissä, kuten rajatuilla automaattibussilinjoilla, rekkojen letka-ajossa taikorkealuokkaisilla moottoritiejaksoilla. Täydellinen automaatio, jossa kul-jettajaa ei tarvita enää missään oloissa, on vielä pitkän ajan päässä varsin-kin kaupunkiolosuhteissa. Teknisten haasteiden lisäksi siihen liittyy paljontaloudellisia, juridisia, eettisiä ja markkinoihin liittyviä haasteita.

Raideliikenteessä automaation kehitys on lähtenyt liikkeelle liikenteenhallinta- ja ohjausjärjestelmistä, esimerkkinä junien automaattinen kulun-valvonta. Kaupunkien raideliikenteessä on jo nykyisin käytössä ilman kul-jettajaa automaattiajoon pystyviä liikennevälineitä, jotka liikkuvat sulje-tussa raidejärjestelmässä (esim. automaattimetro).

Automaation ja digitalisaation sovellusten kehittyminen luo uusia mahdol-lisuuksia liikenneverkkojen tehokkaammalle operoinnille, palvelutasonnostamiselle ja kokonaan uusille liikenteen palveluille. Toisaalta liikenne-järjestelmän tekniikka monimutkaistuu ja sen haavoittuvuus lisääntyy.

1.7 Jakamistalous ja uudet liikkumisen palvelutLiikenteen ennakoidaan kasvavassa määrin muuttuvan liikennevälineidenomistamisesta ja yksittäisten matkojen ostamiseksi kokonaisvaltaisem-miksi palveluhankinnoiksi (MaaS, Mobility as a Service). Ajatuksena on,että käyttäjät voivat saada tarpeitaan vastaavia liikkumis- ja kuljetuspalve-luja myös ilman kulkuvälineen omistamista. Yksinkertaisimmillaan kyse onerilaisista leasing-paketeista tai käyttöoikeuksista (esim. kaupunkipyörä,sähköskootteri, yhteiskäyttöauto). Pitemmälle vietynä liikkuminen hanki-taan palveluina ja palvelupaketteina, esimerkiksi kuukausimaksuun sisäl-tyy rajaton julkinen liikenne, kaupunkipyörien käyttöoikeus ja tietty määrävuokra-auton ja taksin käyttöä. Operaattorit ja liikkumispalvelujen tarjo-ajat myös yhdistelevät matkoja ja myyvät kokonaisia matkaketjuja.

Myös lainsäädännön muutokset muuttavat liikennepalveluja: yhtäältä luo-vat mahdollisuuksia uudenlaisille palveluille ja toisaalta syövät toiminta-edellytyksiä entisiltä toimijoilta. Esimerkiksi taksiliikenteen säätelyn purkuon tarjonnut mahdollisuuden tuoda perinteisen taksin ja linja-auton rin-nalle uusia palvelukonsepteja, mutta samalla heikentänyt perinteisen tak-siliikenteen tarjontaa keskusten ulkopuolella.

Liikennepalvelujen tuottajien velvoite avata liikennetietojen rajapinnatsekä tarjota kertalippujen myyntioikeus kolmansille osapuolille tarjoaamahdollisuuksia matkojen yhdistelyyn ja kokonaisten matkaketjujen sekäpalvelupakettien myyntiin. Edellytyksenä matkaketjujen myynnille on kui-tenkin joukkoliikenteen perustarjonta, ilman sitä ei ole myytävää. Myynti-oikeuden avaaminen ei tuo sellaisia lisätuottoja, joilla liikennetarjontaavoitaisiin rahoittaa, vaan hyvän joukkoliikennetarjonnan ylläpito vaatii jat-kossakin niin yhteiskunnan tukea kuin sen varmistamista, että kehittämis-toimien hyöty ohjautuu myös palvelujen tuottajille.


10

Dronet liikennekäytössä

Dronella eli miehittämättömällä ilma-aluksella voidaan tarkoittaa monen-laisia etäohjattuja lentäviä laitteita – muutaman gramman painoisista väli-neistä usean tonnin ilma-aluksiin. Suomessa dronejen käyttö on yleistynyterityisesti ilmakuvaamisessa ja videoinnissa, sillä kamerat liikkuvat dronenmukana kätevästi miltei minne tahansa.

Tulevaisuudessa dronet tulevat myös osaksi liikennejärjestelmää. On to-dennäköistä, että isokokoisilla droneilla tullaan aluksi kuljettamaan rahtia,ei ihmisiä. Vaikka teknologisesti dronejen kehitys on jo hyvin pitkällä, nii-den yleistyminen ilmailukäyttöön tulee viemään aikaa, sillä monia sään-tely- ja turvallisuuskysymyksiä ei ole vielä ratkaistu. Etäohjaus ei sinälläänole uusi asia, perinteisiä ilma-aluksia on muutettu etäohjatuiksi jo aikaasitten.

1.8 Arkiliikunnan väheneminenLiian vähäinen arkiliikunta seurauksineen on yksi yhteiskunnan ja julkista-louden isoista ongelmista. Useimmille meistä arkimatkojen kulkeminen ja-lan tai pyörällä on helpoin tapa liikkua terveyden kannalta riittävästi. Sa-malla omin lihasvoimin liikkuminen hillitsee kuntien terveydenhuoltome-nojen kasvua. Terveyshyötyjen lisäksi kävely- ja pyörämatkojen korvatessaautomatkoja liikenteen ympäristöhaitat vähenevä ja, asuinympäristönviihtyisyys lisääntyy. Samalla autoliikenteen vähentyessä senkin sujuvuusparanee.

Yhteiskunta liikenneteknologiaa suurempi muutostekijä

Yhteenvetona voidaan todeta, että ei ole näköpiirissä, että liikenteen tek-nologian tai liikennepalvelujen kehitys itsestään vähentäisi liikennettä,vaikka se voi muuttaa sen muotoja: käyttövoima muuttuu, kulkuvälineetuusiutuvat ja niiden omistamisen tilalle tulee vaihtoehtoja, auton kuljetta-misen sijaan auto kuljettaa…

Liikenneteknologian sijaan yhteiskunnan ja elämäntapojen muutokset janiihin liittyvä teknologian kehitys voivat heijastua liikenteen määriin voi-makkaastikin. Esimerkiksi etätyön ja muun etäläsnäolon samoin kuin verk-kokaupan ja muiden sähköisten palvelujen suosion kasvu yhdessä niitämahdollistavan teknologian kehityksen ja käyttöönoton kanssa voivattuoda pitempikestoisia muutoksia henkilö- ja tavaraliikenteen määriin,ajankohtiin ja suuntiin. Henkilöliikenteessä ne todennäköisesti ainakin ta-soittavat ruuhkahuippuja yhdessä jo pitkään jatkuneen työ- ja aukioloai-kojen hajautumisen kanssa (24/7-yhteiskunta). Verkkokaupan eri muoto-jen yleistyminen puolestaan lisää jakelu- ja noutokuljetuksia.

Koronakriisistä seuraava taloudellinen lama todennäköisesti aiheuttaa lii-kenteen kasvutrendiin usean vuoden notkahduksen. Autoliikenteen kas-vun ja ruuhkautumisen kannalta tilanne helpottaa hetkeksi, sen sijaanjoukkoliikenteessä edes nykyisen palvelutason ylläpito on lähivuosinahaastavaa. Kävelyn ja pyöräilyn suosion voi olettaa kasvavan.


11

1.9.Liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen kehitys

Kaupunkien rakenne on kehittynyt eri aikakausina vallalla olevien liikenne-muotojen ohjaamina. Tämä näkyy myös Turun kaupunkiseudun raken-teessa. Vielä 1900-luvun alussa jalankulku oli hallitseva kulkutapa. Vuosi-sadan vaiheessa Turun ruutukaavakorttelit ulottuivat joen suunnassa lin-nasta nykyiselle yliopistoalueelle, poikittain junaradalta Kupittaankadulle.Ruutukaavan ulkopuolella tiheämpää esikaupunkiasutusta oli mm. Raunis-tulan, Kähärin, Nummenmäen ja Korppolaismäen alueilla. Silloinen jalan-kulkukaupunkialue ulottui 1–2 kilometrin etäisyydelle keskustasta.

Teollistuminen erotti työn ja asumisen ja toisaalta työn ja vapaa-ajan. Liik-kuminen lisääntyi ja kaupunkien kasvaessa työmatkat pitenivät. Uudetkulkuvälineet – ensin rautatiet ja hevosraitiovaunut 1800-luvun lopussa,sitten sähköraitiotiet 1900-luvun alussa ja viimein linja-autot laajassa mi-tassa 1920-luvulta alkaen – tarjosivat mahdollisuuden entistä pitempiin janopeampiin työmatkoihin. 1800-luvun lopulta aina 1970–80-luvuillesaakka rautatiet palvelivat Turun seudullakin alueen sisäistä liikennettä.Rautatiet vahvistivat niiden varsilla sijaitsevien kylien kehitystä ja rauta-tieseisakkeille syntyi uutta asutusta. Myöhemmin linja-autoliikenteenyleistyttyä kaupunkiseutuun kytkeytyivät vähitellen myös radanvarsien ul-kopuoliset Turun lähitaajamat.

Perinteinen raitiotie oli Turun kaupunkikehityksen näkökulmasta kulkuvä-line, joka palveli ja laajensi jalankulkukaupungin rakennetta. Raitiotielii-kennettä täydensi yksityisten yrittäjien hoitama linja-autoliikenne, joka al-koi Turussa vuonna 1923. Toiseen maailmansotaan mennessä ruutukaa-van ympärille rakentuivat esikaupunkialueet mm. Pohjolan, Raunistulan,Nummenmäen ja Vähä-Heikkilän suunnilla. Silloinen jalankulku- ja raitio-vaunukaupunki ulottui 1,5–3 kilometrin etäisyydelle Kauppatorilta.

Sodan jälkeen teollisuuselinkeinojen kehittyminen toi kaupunkiin uusiatyöpaikkoja ja asukkaita. Turun esikaupunkialueet laajenivat ja täydentyi-vät 3–4 kilometrin päähän keskustasta ulottuvaksi pientalovyöhykkeeksi.

Uusia asuinalueita syntyi myös Turun naapurikuntien alueelle. Oma vaiku-tuksensa liikkumiseen ja kaupunkialueen kehitykseen oli polkupyöränyleistymisellä. Vielä 1950-luvulla pyörä palveli tehokkaasti tiiviin jalan-kulku- ja raitiovaunukaupungin ja sitä ympäröivien esikaupunkialueidenliikkumistarpeita.

Joukkoliikennekaupungin järjestelmä syntyi 1960–1980-luvuilla lähiöra-kentamisen myötä. Sen rakennuspalikoita olivat lähiöt, lähiöiden sisälläkävelyetäisyydelle sijoitetut lähipalvelut sekä liikkumistarvetta keskustaanja työpaikkoihin hoitavat bussireitit. Turussa lähimmät lähiöt rakennettiinjalankulkukaupungin reunoille 2–3 kilometrin päähän keskustasta, muttapääosin lähiövyöhyke sijoittuu 3–6 kilometrin säteelle keskustasta. Lä-hiökaudella rakentuivat myös 7–8 kilometrin etäisyydellä Turusta sijaitse-vat Raision ja Kaarinan kerrostalokeskustat liikekeskuksineen.

Sotien jälkeen alkaneen ja edelleen jatkuvan autoistumisen myötä henki-löautosta tuli kaupunkiliikennettä hallitseva ja kaupunkikehitystä ohjaavakulkutapa. Vaikka joukkoliikennekaupungin fyysinen rakenne on edelleenolemassa, sen asema kaupunkijärjestelmänä on heikentynyt. Auton kilpai-lukyky on kasvanut varsinkin pienempien lähiöiden joukkoliikennepalve-luihin verrattuna. Edelleen lähiöt, kehyskuntien keskukset ja niiden bussi-linjat muodostavat rungon joukkoliikennekaupungin järjestelmälle.

Autokaupunkikehitykselle on ollut luonteenomaista auton käyttöön pe-rustuvien pientaloalueiden levittäytyminen kauas kaupunki- ja taajama-keskusten ulkopuolelle. Autoistumisen myötä Turun ympäristökuntienkasvu kiihtyi ja myös Turussa pientalorakentamisen painopiste siirtyi poh-joisen Turun ja saarten autokaupunkialueille 6–12 kilometrin etäisyydellekeskustasta. 2010-luvulle saakka väestönkasvu on ollut nopeaa aina 15 ki-lometrin säteellä Turusta ja kauempanakin väkimäärä on tasaisesti kasva-nut.

Samanaikaisesti palveluita on siirtynyt asuinalueilta ja pienemmistä kes-kuksista ensin niiden reunoille ja myöhemmin pää- ja kehäteiden varsien


12

liikekeskittymiin. Joukkoliikenteen käytön vähentyessä myös sen tar-jonta on heikentynyt monilla alueilla seudun ydinalueen ulkopuolella.Kehityksen seurauksena osa entisestä joukkoliikennekaupungista onmuuttunut aiempaa autoriippuvaiseksi rakenteeksi.

1990-luvulta alkaen autokaupunkikehityksen vastapainona täyden-nysrakentaminen ja entisten satama- ja teollisuusalueiden muunta-minen asuinkäyttöön on kääntänyt Turun ja myös naapurikuntienkeskusta-alueiden väestönkehityksen nousuun ja vahvistanut jalan-kulkukaupunkialueiden asukaspohjaa. Samaan aikaan 3–5 kilometrinsäteellä Turun keskustasta sijaitsevan esikaupunki- ja lähiövyöhyk-keen asukasmäärä on täydennysrakentamisen ansiosta pysynyt koko-naisuudessaan lähes ennallaan, mutta joukkoliikennekaupunkia onheikentänyt väestön väheneminen sen runkona toimivilta vanhoiltalähiöalueilta. Kehitystä on vahvistanut mm. urbaanien asumisprefe-renssien kasvanut suosio nuoremmissa ikäluokissa sekä väestöraken-teen muutos, kun osa ikääntyvistä suurista ikäluokista hakeutuu lä-hemmäs keskustoja ja palveluja.

Vuonna 2012 hyväksytyssä Turun seudun rakennemallissa asetettiintavoitteeksi jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin kehittäminen,mutta samalla tunnistettiin, että autoon perustuvan liikkumisenosuus on jatkossakin suuri. Rakennemallin linjapäätöksen mukaisestisuurin osa väestönkasvusta pyritään ohjaamaan ydinkaupunkivyöhyk-keelle. Maankäytön kehittämisellä tavoitellaan palveluiltaan sekoittu-neen, lyhyiden etäisyyksien jalankulkukaupungin sekä hyviin joukko-liikenneyhteyksiin ja lähipalvelut tarjoaviin kunta- ja aluekeskuksiinperustuvan joukkoliikennekaupungin kasvattamista. Maankäyttörat-kaisussa huomattava osa uudesta maankäytöstä osoitettiin keskusto-jen jalankulkuvyöhykkeille, edulliselle pyöräilyvyöhykkeelle Turunkeskustaa ympäröivälle esikaupunkikehälle, kuntakeskustoihin sekäjoukkoliikenteen vahvimpien runkolinjojen varsille.


13

2 Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteetVuonna 2018 hyväksytyssä laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä sää-detään, että liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on edistää toimi-vaa, turvallista ja kestävää liikennejärjestelmää. Valmisteilla olevan valta-kunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman lähtökohtia pohtinut parla-mentaarinen työryhmä määritti liikennejärjestelmän kehittämisen yleisiksiyhteiskunnallisiksi päämääriksi Suomen kilpailukyvyn edistämisen, ilmas-tonmuutoksen torjunnan sekä alueiden elinvoiman ja saavutettavuuden.

Koska kaikkien tavoitteiden täysimääräinen toteuttaminen samaan aikaanei ole mahdollista, tarvitaan valintoja siitä, mihin keskitytään. Valtakunnal-lisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluvaiheessa liikennejärjes-telmän kehittämisen valtakunnallisiksi painopisteiksi on valittu kestävyys,saavutettavuus ja tehokkuus:

Kestävyys: Ihmisten mahdollisuudet valita kestävämpiä liikkumismuotoja para-nevat – erityisesti kaupunkiseuduilla.

Saavutettavuus: Liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden javastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin.

Tehokkuus: Liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellinen tehokkuus paranee.

Turun seudun kuntien omissa visioissa ja strategioissa korostuvat kestäväliikennejärjestelmä ja yhdyskuntarakenne, asukkaiden toimiva arki sekäkunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat maakunnan sisäiset, kan-salliset ja kansainväliset liikenneyhteydet. Ilmastotavoitteet ovat kunnian-himoisia. Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä.Turun lisäksi Masku, Mynämäki ja Paimio on liittynyt Hinku-kuntiin, jotkaovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoden2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Turun valmisteilla olevassa yleis-kaavassa tavoitellaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaske-tun kulkutapaosuuden nostamista 66 %:iin vuoteen 2029 mennessä.

Turun seudun liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet on määritelty yh-dessä samaan aikaan laaditun koko maakunnan liikennejärjestelmäsuun-nitelman kanssa. Yleistavoitteet ovat yhteiset:

Kestävä ja vähäpäästöinenVähäpäästöinen ja kestävää liikennettä edistävä liikennejärjestelmä, jotatoteutetaan kustannustehokkaasti ja eri alueille sekä eri asukasryhmilleoikeudenmukaisella tavalla.

Kilpailukykyinen ja vetovoimainenToimiva, ympäristöönsä sopiva ja hyvän saavutettavuuden tarjoava liiken-nejärjestelmä, joka toteutetaan kullakin alueella ja yhteysvälillä tarkoituk-senmukaisia kulkutapoja priorisoiden.

Turvallinen ja terveellinenLiikennejärjestelmä, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantuavakavasti ja joka suosii arkimatkojen kulkemista omin lihasvoimin.

Turun seudun suunnitelmaa varten yleistavoitteita on tarkennettu ja pai-notettu seudun tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen. Tavoitepainotuk-set on esitetty seuraavan sivun taulukossa. Samalla on päivitetty kävelyn,pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlasketun kulkutapaosuuden tavoitteetvuoden 2016 liikennetutkimuksen mukaisesta tilanteesta vuoteen 2030mennessä:

· Turku 49 %à yli 66 %· seudun muut kunnat 23-31 %à yli 30-40 %.


14


15

3 Kehittämisteemat ja toimenpiteet

Turun seudun liikennejärjestelmän kehittämisteemat ja toimenpideohjel-mat perustuvat edellisessä luvussa kuvattuihin liikennejärjestelmän kehit-tämistavoitteisiin ja -tarpeisiin. Kehittämisteemat on jaettu neljään liiken-nejärjestelmän osa-alueisiin ja seudun maankäyttöön kytkeytyvään pää-teemaan:

1. Viihtyisä jalankulku- ja pyöräkaupunki2. Vahva joukkoliikennekaupunki3. Kustannustehokkaat kuljetukset ja kestävämpi autoliikenne4. Turvallinen liikenne ja viisaat valinnat

Kehittämisteemat painopisteineen ja tarkemmat toimenpideohjelmat onesitelty seuraavilla sivuilla. Kehittämisteemoihin liittyvät visiokartat, jotkakuvaavat liikenneverkkojen ja joukkoliikennejärjestelmän pitkän aikavälintavoitetilaa.

Toimenpidetaulukoissa on kuvattu kunkin toimenpiteen vastuutahot, ajoi-tustavoite ja infratoimien osalta mahdollisuuksien mukaan alustava kus-tannusarvio tai kustannusten suuruusluokka. Teemakohtaisten toimenpi-detaulukoiden lisäksi liitteeseen 1 on koottu isojen liikenneinvestointienja suunnittelukohteiden tavoitteellinen toteuttamisohjelma 1.

Turun seudun liikennejärjestelmän kehittämisteemat

1. Viihtyisä jalankulku- ja pyöräkaupunki• Rakennetaan jalankulku- ja pyöräkaupunkia• Luodaan sujuvat pyöräilyn pääreitit• Vaikutetaan asenteisiin ja tottumuksiin

2. Vahva joukkoliikennekaupunki• Luodaan tehokas runkoliikenne• Tehdään matkoista sujuvia• Helpotetaan joukkoliikenteen käyttöä

3. Kustannustehokkaat kuljetukset ja kestävämpi autoliikenne• Tuetaan siirtymää vähäpäästöiseen teknologiaan ja uusiutu-

viin polttoaineisiin• Hyödynnetään tehokkaasti liikenteen hallinnan keinoja• Varmistetaan pääväylien toimivuus ja tarjotaan elinkeinoelä-

mälle toimivat yhteydet

4. Turvallinen liikenne ja viisaat valinnat• Kuljetaan turvallisesti• Liikutaan viisaammin


16

3.1. Viihtyisä jalankulku- ja pyöräkaupunki


Rakennetaan jalankulku- ja pyöräkaupunkia

· Kaavoitetaan toiminnoiltaan sekoittunutta kaupunkirakennetta

· Rakennetaan viihtyisää kaupunkitilaa ja liikenneympäristöä

· Tarjotaan jalan ja pyörällä saavutettavat julkiset ja kaupalliset pal-velut

Luodaan sujuvat pyöräilyn pääreitit

· Parannetaan keskustojen pyöräilyolosuhteita ja pyöräpysäköintiä

· Panostetaan nykyisten pääreittien laatutasoon ja kunnossapitoon

· Täydennetään verkon puuttuvat osat

Vaikutetaan asenteisiin ja tottumuksiin

· Nostetaan kävely ja pyöräily näkyviin suunnittelussa ja päätöksen-teossa

· Muutetaan liikkumisen tapoja uusilla palveluilla, markkinoinnillaja motivoinnilla

· Houkutellaan kunnat, työpaikat ja järjestöt kävelyn ja pyöräilynedistämiseen


17


18

Viihtyisä jalankulku- ja pyöräkaupunki – suunnittelu sekä asenteisiin ja tottumuksiin vaikuttaminenI = v. 2023 mennessä aloitettavat toimet, II = v. 2027 mennessä aloitettavat toimet, III = v. 2031 mennessä aloitettavat toimet,IV = pitemmän aikavälin varautuminen

Suhde tavoitteisiin

Kustannukset esitetty suuruusluokkatasolla niiden toimien osalta, joita ei ole tar-kemmin suunniteltu (esim. 0,x milj.€ tai 0,0x milj.€/v) Tyyppi Kust.arvio

(M€) Vastuu Ajoitus MAL-sop.tmp-nro

Kestävä javähäpääs-

töinen



nen

Kävelyn, pyöräilyn ja jalankulkuystävällisen kaupunki- ja taajamaympäristön esillä-pito kuntien, maakunnan ja liikennehallinnon suunnitelmissa ja strategioissa

suunnit-telu -

kunnat,ELY,Väylä Tra-

ficomjatkuva 4

Priorisoitavien kävelyn ja pyöräilyn kehittämisalueiden ja niiden kehittämisperiaat-teiden määrittäminen kaupunkiseudulla

suunnit-telu - Kunnat, (ELY) I 4 I

Toiminnoiltaan sekoittuneen, lyhyiden matkatarpeiden jalankulku- ja joukkoliiken-nekaupunkirakenteen edistäminen maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa

suunnit-telu - Kunnat jatkuva 2

Liikkumisvaikutusten arviointi julkisten palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa suunnit-telu - Kunnat jatkuva 3

Kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneratkaisujen auditointikäytännöt liikenteen jamaankäytön suunnitteluprosesseihin

suunnit-telu - Kunnat, ELY jatkuva 4

Pyöräilyn pääreittien osoittaminen yleis- ja asemakaavoissa suunnit-telu - Kunnat jatkuva 4 II

Pyöräpysäköintinormien asettaminen rakennusjärjestykseen ja kaavoihin suunnit-telu - Kunnat jatkuva

Pyöräpysäköinnin ohjeistuksen laatiminen ja erilaisten esimerkkikohteiden edistämi-nen (mm. suuret työpaikat ja liityntäpysäköintialueet)

suunnit-telu - Kunnat, ELY jatkuva 4 IV

Viestintä, markkinointi, terveysvalistus ja liikkumiskasvatus kävelyn ja pyöräilynedistämiseksi toteutus 0,0x/v Valonia, kun-

nat jatkuva

Työpaikkojen ja järjestöjen mukaansaaminen edistämään kävelyä ja pyöräilyä toteutus 0,0x/vValonia, kun-nat, yritykset,

järjestötjatkuva

Pyöräilyinfo (reittikartat ja -oppaat, kunnossapitoinfo jne.) toteutus 0,0x/v kunnat, ELY jatkuva


19

Viihtyisä jalankulku- ja pyöräkaupunki – infrastruktuuri ja ympäristöI = v. 2023 mennessä aloitettavat toimet, II = v. 2027 mennessä aloitettavat toimet,III = v. 2031 mennessä aloitettavat toimet, IV = pitemmän aikavälin varautuminen

Tyyppi Kust. arvio(M€) Vastuu Ajoitus MAL-sop.

tmp-nro


töinen



nen

Kaupunkiseudun jalankulku- ja pyöräilymäärien automaattiset laskentapisteet toteutus 0,1 Kunnat, ELY,ITM Finland I 4 III, 12

Kunnossapidon kehittäminen (laatuväylien talvihoidon tehostaminen, hoitomenetel-mien kehittäminen, yhteiset urakat, ajantasainfo hoitotilanteesta) toteutus ei tiedossa Kunnat, ELY I 4 II

Kaupunkiseudun pyöräilyn seutureittien viitoituksen jatkaminen toteutus 0,4 ELY, kunnat I 4 IIPyöräilyn seutureittien pienet parantamistoimet n. 25 km toteutus 0,5 ELY, kunnat I 12Vt 10 Turku-Lieto joukkoliikenteen ja pyöräilyn laatukäytävä, vaihe 2 toteutus 0,6-0,7 ELY, Lieto I 12

Muiden laatukäytäväsuuntien parantaminen (kohteiden esiselvityksiä jo I kaudella) toteutus 1-5 /kohde Kunnat, ELY II-III

Turun keskusta-alueen pyöräilyverkon täydentäminen ja parantaminen (kohteetpriorisoitu Turun kaupungin ohjelmissa) toteutus

ei suunni-teltu tar-kemmin

Turku I-III 5

Muiden kuntien keskusta-alueiden pyöräilyverkon täydentäminen ja parantaminen toteutus ei tiedossa kunnat I-III

Jalankulkuympäristöjen parantaminen keskustoissa, asemanseuduilla ja asuinalueilla(toteutus kaupunkikehittämisen osana ja erillishankkeina) toteutus 0,x-x,x/

kohde KunnatI-III

Kaupunkipyöräjärjestelmän ylläpito ja laajentaminen Turussa ja seudullisesti toteutus ei tiedossaTurku, muutkaupunkiseu-dun kunnat

I / jat-kuva 4 V

Pyöräilyn pääverkon puuttuvien osuuksien sekä matkaa lyhentävien ja turvaavien siltojen ja alikäytävien rakentaminen I-III 5, 12· Mt 12190 Hadvalantien pohjoispään jkp-tie toteutus 0,1 Kaarina I

· Huhkola – Kurkela -yhteys toteutus 0,2 Turku, Kaa-rina, (ELY) I

· Mt 189 Särkänsalmen sillan jkp-tie Porhonkallio-mt 1930 (puuttuva osuus Meri-maskun ja Naantalin välillä, Pieni Rengastie) toteutus 2,6 ELY, Naantali I

· Saariston Rengastien polkutieosuuden parantaminen Lillmälön kylätie–lautta-ranta sekä Pienen Rengastien pienet kehittämistoimet (viitoitus ym.) toteutus 0,6 ELY, Parainen,

Naantali I

· Mt 2340 jkp-tie Tammisilta-Paimio toteutus 0,9 ELY, Paimio I· Mt 12193 Makarlantien jkp-tie välille Koulutie-Ratatie toteutus 0,4 ELY, Kaarina I· Mt 12259 Piuhantien jkp-tie toteutus 0,6 ELY, Raisio I· Mt 192 Kustavintien jkp-tie välille Tanilantie-Seikelä toteutus 0,6 ELY, Masku I· Mt 181 Kemiöntien jkp-tie keskusta-Lautkankare toteutus 0,45 ELY, Sauvo I· Mt 12254 Hujalantien jkp-tie välillä Walininkuja-Vahdontie toteutus 0,4 ELY, Rusko I· Mt 1930 (Asemantien) jkp-tie välillä mt 12391 (Kurinantie) - Ruutilankylä toteutus 0,4 ELY,Mynämäki I· Hirvensalon (Lauttarannan) avattava jalankulku- ja pyöräilysilta toteutus 4,0 Turku II


20

· Radanvarsiyhteys Linnakaupunki-rautatieasema toteutus ei tiedossa Turku, Väylä II-III· Radan alittava/ylittävä yhteys Iso-Heikkilän ja Pitkämäen välille toteutus ei tiedossa Turku, Väylä II-III· Radanvarsiyhteys Iso-Heikkilä-Jyrkkälä-Naantalintie toteutus ei tiedossa Turku, Väylä II-III· Radan ja Helsingintien ylittävä yhteys Kupittaa-Itäharju toteutus ei tiedossa Turku, Väylä II-III· Hiidenpaltapolun/Hiidentien rata-alikulku toteutus ei tiedossa· Mt 12262 Kaharintien jkp-tie Ruskon kko-Moisio toteutus 1,1 ELY, Rusko II-III

· Mt 12254 Hujalantien jkp-tie välillä Kajamontie-Walininkuja toteutus 0,9 ELY, Rusko,Masku II-III

· Mt 189 jkp-tie Särkänsalmi – Poikko (Pieni Rengastie) toteutus 1,6 ELY, Naantali II-III· Mt 189 jkp-tie Kuralan th - Rymättylän kirkon vanhan tien th (Pieni Rengastie) toteutus 0,5 ELY, Naantali II-III· Mt 180 jkp-tie Prostvik-Nauvon kirkonkylä (Pieni Rengastie) toteutus 1,3 ELY, Parainen II-III· Mt 204 jkp-tie välillä Paavolan koulu – Tortinmäki toteutus 2,1 Turku II-III· Mt 222 jkp-tie Auran keskusta-Kirkonkulma/Käyrä toteutus 1,0 Aura II-III· Muut pääverkon puuttuvat osuudet toteutus II-IV


21

3.2 Vahva joukkoliikennekaupunki


Luodaan tehokas runkoliikenne

· Toteutetaan kaupunkiliikenteen runkobussilinjasto ja kehitetäänvahvoja seutulinjoja

· Suunnitellaan ja rakennetaan vaiheittain kaupunkialueen raitiotie-linjasto

· Luodaan edellytykset junaliikenteen kehittämiseen parantamallaseudun rataverkkoa ja Turun ratapihoja

· Kytketään muu seutu ja maakunta kaupunkiseudun joukkoliiken-teeseen alueellisella junaliikenteellä ja hyödynnetään sitä myöskaupunkiseudun liikenteessä

Tehdään matkoista sujuvia

· Nopeutetaan bussien kulkua liikenne-etuuksilla ja vähentämälläpysäkkiviiveitä

· Kehitetään sujuvia vaihtopysäkkejä, liityntäpysäköintiä ja pysäk-kien laatutasoa

· Tehdään Turkuun matkakeskus ja Kupittaasta toimiva matkaketju-jen solmupiste

Helpotetaan joukkoliikenteen käyttöä

· Tarjotaan ajantasaista, mobiilia ja kaikille helppokäyttöistä mat-kustajainformaatiota

· Kehitetään helppokäyttöisiä maksutapoja ja toteutetaan yhteis-käyttöisiä lippujärjestelmiä

· Kokeillaan ja otetaan käyttöön uudenlaisia liikennepalveluja


22


23

Vahva joukkoliikennekaupunkiI = v. 2023 mennessä aloitettavat toimet, II = v. 2027 mennessä aloitettavat toimet, III = v. 2031 mennessä aloitettavat toimet,IV = pitemmän aikavälin varautuminen

Suhde tavoitteisiin

Kustannukset esitetty suuruusluokkatasolla niiden toimien osalta, joita ei ole tar-kemmin suunniteltu (esim. 0,x milj.€ tai 0,0x milj.€/v)

Tyyppi Kust.arvio(M€)

Vastuu Ajoitus MAL-sop.tmp-nro


töinen



nen

FÖLIN toimivalta-alueen laajentamisselvitykset suunnit-telu - FÖLI, kunnat I 9

Vähäpäästöiseen bussikalustoon siirtyminen toteutus ei tiedossa FÖLI, ELY I-III 10,18Vesiliikenteen kehittäminen seudun joukkoliikenteen osana (vesibussit, älyföri) toteutus ei tiedossa FÖLI I-III 9ELYn ja FÖLIn toimivalta-alueiden yhteensopivien lipputuotteiden käyttöönotto toteutus ei tiedossa ELY, FÖLI I (13)Uusien taustajärjestelmäpohjaisten maksujärjestelmien ja lipputuotteiden käyt-töönotto toteutus - FÖLI, ELY I 13,

(10)

Joukkoliikenteen tietorajapintojen avaaminen lain minimivaatimuksia laajemmin toteutus - ELY, FÖLI I 13,(10)

Nopeiden ruuhkavuorojen ylläpito ja lisääminen kuntakeskusten ja Turun välillä toteutus ei tiedossa ELY, FÖLI, kun-nat I 7

FÖLIn runkobussijärjestelmän käyttöönotto (reitit ja liikennetarjonta) toteutusosa koko-naisliiken-

nettäFÖLI, kunnat I 7

Tärkeimpien liikenteen sujuvoittamiskohteiden selvittäminen FÖLIn liikennedata-analyysien avulla

suunnit-telu - FÖLI, Turku I 7,12

Joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien käyttöönotto Turussa sekä Raision, Kaari-nan ja Liedon päälinjoilla toteutus 0,3

FÖLI, Turku,ITM Finland,Raisio, Kaa-rina, Lieto

I 7,12,21

Seudun joukkoliikenteen vaihto- ja solmupisteiden kokonaisvision laatiminen suunnit-telu - FÖLI, ELY, kun-

nat, liitto I 9

Turun katuverkon bussikaistat, vaihtopysäkit ja muut runkolinjojen liikennejärjes-telyt (bussikaistojen suunnittelu keskustan liikennesuunnitelmaan ja raitiotiesuun-nitteluun kytkeytyen)

toteutus 5,8(I kaudella) Turku I-III 7,9

Raunistulan joukkoliikennekatu toteutus ei tiedossa Turku I 7FÖLIn runkolinjaston ja ELYn päälinjojen tärkeimpien vaihtopysäkkien parantami-nen sekä seudun pysäkkien pienet parantamistoimet ja pysäkki-info toteutus ei tiedossa (I

kaudella 0,8) ELY, kunnat I-III 9,12

Kaupunki- ja seutulinjojen liityntäpysäköinnin (polkupyörät ja autot) kehittäminen toteutus ei tiedossa(Ikausi 0,2) kunnat, ELY I-III 4IV,

11,12


24

Turun raitiotien 1. vaiheen toteutussuunnittelu ja rakentaminen toteutus 290 Turku II-III 8

Raitiotien jatkovaiheiden yleissuunnittelu suunnit-telu x,xx Turku, Raisio,

(Kaarina) II-III

Kupittaan kehittäminen joukkoliikenteen solmukohdaksi (asema, pysäkit, autojenja pyörien liityntäpysäköinti, raitiotie) toteutus ei tiedossa Turku, Väylä I-III 11,43

Turun matkakeskuksen toteuttaminen toteutus kiinteistöke-hityshanke

Turku, Väylä,Senaatti II 11,35

Turun ratapihan ja Turku–Kupittaa-kaksoisraiteen muutostyöt, vaiheet I ja II toteutus 71 Väylä, Turku I 36

Turku-Salo kaksoisraide toteutus 435 Väylä,kunnat II

Turun matkustajasataman nykyisen henkilöraiteen korvaava uusi henkilöraideyh-teys Muhkurin kautta (sataman yhteisterminaalihankkeen yhteydessä) toteutus ei tiedossa Turun satama,

Turku, Väylä I 37

Alueellisen junaliikenteen asemapaikkojen kehittämissuunnitelmien laatiminen suunnit-telu - VS liitto, kun-

nat, Väylä I 42

Alueellisen junaliikenteen huomioon ottaminen ja edistäminen kuntien kaavoituk-sessa

suunnit-telu - kunnat,

VS liitto I-III 42


25

3.3 Kustannustehokkaat kuljetukset ja kestävämpi autolii-kenne


Tuetaan siirtymää vähäpäästöiseen teknologiaan ja uusiutuviinpolttoaineisiin

· Edistetään biopolttoaineiden ja sähkön jakeluverkostoa ja paikal-lista tuotantoa

· Muutetaan julkissektorin tilaamat liikennepalvelut ja oma autoka-lusto vähäpäästöisiksi

· Tarjotaan siirtymävaiheessa porkkanoita vähäpäästöisten autojenkäyttäjille

Hyödynnetään tehokkaasti liikenteen hallinnan keinoja

· Ohjataan matkoja ruuhkan ulkopuolelle, etätöihin, yhteiskyyteihinja kestäviin kulkutapoihin

· Vähennetään häiriöitä liikenteen ohjausjärjestelmillä, liikenneda-tan hyödyntämisellä ja viranomaisyhteistyöllä

· Varaudutaan liikenteen muuttuvan vero- ja maksujärjestelmänseurauksiin ja mahdollisuuksiin

Varmistetaan pääväylien toimivuus ja tarjotaan elinkeinoelämälletoimivat yhteydet

· Varmistetaan maanteiden pääväyläverkon (Turun Kehätie kt 40,valtatiet 1, 8 ja 9) toimivuus ja turvallisuus

· Turvataan muiden valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeidentieyhteyksien toimivuus, vähennetään liikenteen haittoja ja ohja-taan läpikulkuliikenne tarkoituksenmukaisille reiteille

· Varaudutaan logistiikkatoimintojen kasvuun ja raskaan liikenteenpalveluihin erityisesti Kehätien varrella, satamien tuntumassa jalentoaseman ympäristössä

· Kokeillaan ja edistetään kaupunkiympäristöön sopeutuvia citylo-gistiikan ratkaisuja


26


27


28

Kustannustehokkaat kuljetukset ja kestävämpi autoliikenne – liikenteen hallinta ja vähäpäästöisyysI = v. 2023 mennessä aloitettavat toimet, II = v. 2027 mennessä aloitettavat toimet, III = v. 2031 mennessä aloitettavat toimet, IV = pitemmän aikavä-lin varautuminen

Suhde tavoitteisiin

Kustannukset esitetty suuruusluokkatasolla niiden toimien osalta, joita ei ole tar-kemmin suunniteltu (esim. 0,x milj.€ tai 0,0x milj.€/v) Tyyppi Kust. arvio

(M€) Vastuu Ajoitus MAL-sop.tmp-nro

Kestävä ja vä-häpäästöinen

Kilpailukykyi-nen ja vetovoi-

mainen


Turun ympäryskuntien ja valtion liikennevalojen ohjaus- ja valvontajärjestelmä toteutus 0,15 ITM Finland,kunnat I 22

Liikenteen reaaliaikaisen liikenne- ja liikkumisalustan kehittäminen (tietoa mm. on-nettomuuksista, tietöistä, ruuhkista ja talvihoidosta), 1. vaihe toteutus 0,5

Turku, ELY.ITM Finland,muut kunnat

I 16

Ruuhkahuippujen tasaamiseen tähtäävän liikennetiedotuksen ja -ohjauksen käyn-nistäminen toteutus ei tiedossa

Turku, ELY.ITM Finland,muut kunnat

I

Kaupunkiseudun liikenteen hallinnan kehittäminen (mm. toimintamallit liikenne-häiriöiden, työmaiden ja tapahtumien tiedonkulkuun, tiedottamiseen ja liikenteenohjaukseen sekä älykkään liikennevalo-ohjauksen kehittäminen)

käyt-töönotto -

Turku, ITMFinland, ELY,muut kunnat,

I 22

Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien toteuttaminen toteutus ei tiedossa Kunnat, ITM-Finland I

Kuntien pysäköintipolitiikkalinjausten laatiminen ja toteuttaminen (mm. kaavojenpysäköintinormit, rajoitus- ja maksualueet, alennukset vähäpäästöisille autoille)

suunn +tot. - kunnat I-III 17

Pysäköinnin digitaalisten palvelujen kehittäminen (tavoitteena vähentää pysäköin-tipaikkaa etsivää liikennettä ja tehostaa paikkojen käyttöä) toteutus ei tiedossa kunnat, palve-

luntuottajat I-II 17

Siirtyminen kuntien ja valtion ajoneuvokannassa sekä hankinnoissa vähäpäästöi-seen kalustoon, siirtymäajalla uusiutuvien polttoaineiden käyttö nykykalustossa toteutus ei tiedossa kunnat, valtio I-III 18

Yleissuunnitelman laatiminen sähköautojen ja muiden ladattavien ajoneuvojen la-tausverkoston laajenemismahdollisuuksista yleisille alueille

suunnit-telu - kunnat I 19

Uudet toimintatavat keskusta-alueiden jakelun järjestämiseen suunn +tot. ei tiedossa Turku, yrityk-

set I-III 20

Strategisen tiekartan ja digitaalisen tietopohjan luominen liikenteen automaationkäyttöönotolle

suunn. +toteutus ei tiedossa

kunnat,FÖLI,ELY, Väylä,

Traficom, ITMFinland

I-III 14

Varautuminen valmisteilla olevan kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistuksenseurauksiin liikenteessä ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin liikenteen hallinnassa

varautu-minen - lj-työ I-III


29

Kustannustehokkaat kuljetukset ja kestävämpi autoliikenne – liikenneverkon kehittäminenI = v. 2023 mennessä aloitettavat toimet, II = v. 2027 mennessä aloitettavat toimet, III = v. 2031 mennessä aloitettavat toimet,IV = pitemmän aikavälin varautuminen

Suhde tavoitteisiin

Tyyppi Kust. arvio(M€) Vastuu Ajoitus MAL-sop.

tmp-nro


töinen



nen

Suunnittelu Turun VAK-ratapihan siirtämisestä Muhkuriin suunnit-telu - Turku, Väylä I 35

Raskaan liikenteen tauko- ja lepopaikkojen lisääminen satamien ja Turun Kehätientuntumaan toteutus ei tiedossa kunnat, sata-

mat, ELY I 40

E18 Turun Kehätie: Raision keskustan kohta ja vt 8 eritasoliittymän uusiminen *) toteutus 172 ELY I 21E18 Turun Kehätie: Raisio-Naantali nelikaistaistus ja eritasoliittymät *) toteutus 158 ELY II 21Vt 9 Liedon asema–Aura leveäkaistatie 2+2-kaistaiseksi toteutus 27 ELY I 21Vt 9 Aura-Loimaa ohituskaistat (3 kaistaparia) toteutus 31 ELY II 21Vt 9 Auran eritasoliittymäjärjestelyt toteutus 34 ELY II 21Vt 10 kääntö valtatielle 9 ja nykytien rauhoittaminen kaupunkiväyläksi toteutus 40 ELY IV 21Mt 180/mt 2200 Kaarinantien pienet parantamistoimet toteutus 0,2 ELY IMt 180 Paraistenväylä: Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen toteutus 90 ELY I 21Mt 180 Paraistenväylä: Kaarinan ohikulku toteutus 46 ELY II 21Vt 8 Nousiainen-Mynämäki nelikaistaistus ja eritasoliittymät toteutus 65 ELY III

Mt 2200 Kaarinantien pohjoispään kääntö varautu-minen 30 ELY IV

Vaalantien tasoristeyksen korvaaminen sillalla (osana Tunnin juna -hanketta) toteutus ei tiedossa Turku, Väylä II 34Vanhan Tampereentien tasoristeyksen korvaaminen sillalla ja Halistenkaari (osaTurun välikehää) toteutus ei tiedossa Turku, Väylä II 21

Muiden Toijalan radan tasoristeysten vähentäminen ja turvaaminen toteutus ei tiedossa II-III 21Koroistenkaaren jatke Kehätielle toteutus ei tiedossa Turku IIUittamonsilta (osa Turun Välikehää) toteutus ei tiedossa Turku IIILentoaseman pohjoispuolen katuyhteys vt 9 –Vahdontie + valtatien 9 uusi erita-soliittymä toteutus ei tiedossa Turku, Rusko,

ELY II-III 41

Katuvaraus Vahdontie – vt 8 (Suihkarintien jatke) varautu-minen ei tiedossa Raisio,

Rusko IV

Katuyhteys Kärsämäentieltä Vanhalle Tampereentielle (Kehätien rinnakkaisyhteys) varautu-minen ei tiedossa Turku II-III

Katuyhteys Topinojan liittymästä Hämeentielle (Kehätien rinnakkaisyhteys) varautu-minen ei tiedossa Turku, Kaarina II-III

*) Turun Kehätien itäpään nelikaistaistus ja eritasoliittymät rakennetaan 2019-2023, sen ja tmp-ohjelman hankkeiden jälkeen Kehätie täyttää koko pituudeltaan TEN-T-ydinverkon kriteerit


30

3.4 Turvallinen liikenne ja viisaat valinnat


Kuljetaan turvallisesti

· Tehdään aktiivista liikenneturvallisuustyötä ja organisoidaan toi-minta tehokkaasti seutu- ja kuntatasolla

· Toteutetaan liikenneturvallisuussuunnitelmien mukaisia kustan-nustehokkaita turvallisuustoimenpiteitä

Liikutaan viisaammin

· Vaikutetaan kestäviin, terveellisiin ja turvallisiin liikkumisvalintoi-hin monipuolisen tiedottamisen, markkinoinnin ja motivoinninkeinoin

· Jalkautetaan liikkumisen ohjauksen tehtäviä seudun eri organisaa-tioiden toimintaan

Turvallista liikkumista ja viisaita valintojaI = v. 2023 mennessä aloitettavat toimet, II = v. 2027 mennessä aloitettavat toimet, III = v. 2031 mennessä aloitettavat toimet,IV = pitemmän aikavälin varautuminen

Suhde tavoitteisiin

Tyyppi Kust. arvio(M€) Ajoitus Vastuu MAL-sop.

tmp-nro


töinen



nenTurun seudun liikenneturvallisuussuunnitelmien uusiminen vuosille 2022-2030 (eisis. Turkua)

suunnit-telu 0,07 2021 kunnat

ja ELYTurun kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen suunnit-

telu 0,11 2021 Turkuja ELY

Kuntakohtaisten liikenneturvallisuussuunnitelmien ylläpito ja päivitys suunnit-telu - jatkuva kunnat

Viiden tähden liikenneturvallinen kunta -toimintamallin jalkauttaminen kuntien lii-kenneturvallisuustyöhön ja koordinaattoritoimintaan toiminta 0,005/v jatkuva kunnat,

ELY

Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelman 2021–2025 laa-timinen ja toteuttaminen

suunnit-telu + to-

teutusEi tiedossa I-II Valonia

Matkojen määrään ja ajankohtaan vaikuttaviin toimintatapoihin, käytäntöihin jatottumuksiin vaikuttaminen ruuhkien ja päästöjen vähentämiseksi

toiminta Ei tiedossa I-III kunnat,Valonia


31

LIITE 1


OHJELMA 2030 - VARSINAIS-SUOMEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISTYÖ JA VALONIAN UUSIOHJELMAKAUSI VUOSILLE 2021–2030

Asia Valonian uuden ohjelmakauden käynnistäminen vuonna 2021 ja Ohjelma 2030 hyväksyminen

Valonian - Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen nykyinenohjelmakausi on päättymässä vuoden 2020 lopussa. Valonia on valmistellut viime talven ja keväänaikana uudelle ohjelmakaudelle kestävän kehityksen ohjelmaa yhteistyössä kuntien sekä sidos-ryhmien kanssa. Joulukuussa järjestetyn työpajan sekä laajan kyselyn avulla saatiin ohjelmaankuntien ja sidosryhmien näkemyksiä Valonian työstä ja tulevaisuuden tarpeista.

Uusi ohjelmakausi ulottuu aina vuoteen 2030 asti. Tämä on kansainvälisesti tunnistettu tarkastelu-vuosi, johon mennessä on pystyttävä merkittäviin edistysaskeliin sekä ilmastonmuutoksen vas-taisissa toimissa, luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisessä sekä luon-nonvarojen kestävämmässä käytössä. Ohjelman tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet on kyt-ketty alueellisiin, valtakunnallisiin ja EU-tason strategisiin tavoitteisiin. Sitoutumalla maakunnan yh-teiseen ohjelmantyöhön kunnat saavat enemmän resursseja toteuttaa kuntia velvoittavia tavoittei-ta. Ohjelmakauden aikana suoritetaan kaksi virallista väliarviointia, vuosina 2024 ja 2027. Näidenyhteydessä on myös kunnalla mahdollisuus tarkastella työn etenemistä ja tavoitteiden toteutumis-ta.

Ohjelma 2030 on elävä strategia, jonka tavoitteena on kestävä kunta ja maakunta vuonna 2030.Ohjelman väljä rakenne jättää tilaa maailman muuttumiselle sekä kuntien toisistaan eroaville tar-peille ja lähtökohdille. Valonia vahvistaa kuntien kestävän kehityksen resursseja, linkittää yhteeneri toimialoja sekä vahvistaa kuntien välistä yhteistyötä. Valonian toiminnassa ovat olleet mukanakaikki Varsinais-Suomen 27 kuntaa ja tavoitteena on jatkaa laajaa alueellista yhteistyötä myös tu-levalla kaudella.

Lausunnon yhteydessä kunnat saivat esittää toiveita niistä kestävän kehityksen painopisteistä,joihin he haluaisivat kuntansa alueella tulevina vuosina erityisesti keskittyä. Esitykset koskivatmuun muassa kestävää liikkumista, uusiutuvaa energiaa, luonnon monimuotoisuutta, ympä-ristökasvatusta, yritysyhteistyötä, kestäviä hankintoja, kiertotaloutta ja vesiensuojelua.Kunnilta tulikin runsaasti erilaisia toiveita, joiden pohjalta tulevien vuosien painopisteitä tullaan kun-tien kanssa tarkentamaan.

Valonian rahoituspohja on laaja-alainen. Kuntien osallistumismaksu Valonian budjetista on noinneljännes ja se toimii omarahoituksena muiden rahoitusten hakemisessa. Vuodesta 2021 lähtienValonian vuosimaksun peruste muuttuu. Jatkossa kuntien osallistumismaksu määrittyy kunnanasukasluvun mukaisiin maksuluokkiin. Maksuluokkiin on sisällytetty Valonian perusmaksuosuussekä vuosittainen vesiyhteistyön osallistumismaksu, jonka avulla kuntien vesiensuojelutyötä on voi-tu toteuttaa. Uusi maksukäytäntö asettaa kunnat tasapuolisempaan asemaan Valonian palveluidenkäytön osalta.

Ohjelma 2030 -luonnos lähetettiin kuntiin lausunnoille maaliskuun 9. päivänä. Kunnilta pyydettiinlausuntoa Ohjelma 2030 -luonnoksen sisällöstä, kuntien toiveita kestävän kehityksen painopisteis-tä sekä varautumisesta alueelliseen kestävän kehityksen yhteistyöhön myös tulevien vuosien bud-jetoinneissa. Lausunnon antaneet kunnat ovat olleet ohjelman rakenteeseen ja sisältöön tyytyväi-siä eivätkä ole esittäneet muutosehdotuksia. Virallinen sopimus kuntien sitoutumisesta lähetetäänkuntiin syyskuussa. Uuden ohjelmakauden tarkempi suunnittelutyö käynnistetään yhteistyökuntienkanssa vielä tämän vuoden aikana.

Valmistelija RL/HS/em


Maakuntahallitus

MAANK: 33/2020§ 8, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 74

1. päättää hyväksyä Ohjelma 2030 -luonnoksen Valonian tulevan ohjelmakauden ohjaavaksiasiakirjaksi ja

2. merkitsee tiedoksi Valonian uuden ohjelmakauden käynnistymisen vuonna 2021.

Päätös

Lisätietoja Toimialapäällikkkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995, [email protected]

MAANK: 33/2020§ 8, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 75


OHJELMA 2030Hiilineutraali varsinais-Suomi | monimuotoinen luonto | luonnonvarojen kestävä käyttö

Sivu 76§ 8, MH 15.6.2020 10:00 / Liite: Ohjelma 2030_Lausunnoille

ener

giate

hokk

uus

vesiensuojelu

kiertotalous

liikkuminen & liikennekasvatus & koulutus

ilmastotyö

ekos

yste

emipa

lvel

ut

hiilineutraali maakunta

uusiutuva energia

osal

lisuu

Slu

onNO

N Mon

i- mu

otoi

suus

kestävät julkisethankinnat


Hiilineutraali varsinais-Suomi | monimuotoinen luonto | luonnonvarojen kestävä käyttö

Globaali kestävyyskriisi, luonnonympäristön heikkeneminen ja ilmaston lämpeneminen ovat asettaneet ihmiskunnan aivan uudenlaisten haasteiden eteen. Alkaneen vuosikymmenen ai-kana meidän tulee rakentaa hyvinvointimme perusta uudenlaiselle, maapallon kantokyvyn ra-joja kunnioittavalle pohjalle. Tämä tarkoittaa muutoksia myös paikallisella tasolla — niin kun-tien, yritysten kuin yksilöidenkin osalta.

Mihin ohjelmaa 2030 tarvitaan?

Elintapojemme muuttaminen maapallon kantoky-vyn rajallisuuden mukaisiksi edellyttää ratkaisevia muutoksia ajattelutavoissamme ja uusien toimin-tatapojen opettelemista. Keskeistä on tunnistaa omien valintojemme vaikutukset globaaleihin ym-päristöongelmiin sekä löytää uusia keinoja ja näkö-kulmia asioiden ratkaisemiseksi.

Kunta toimii luontevana alustana erilaisille kestävän kehityksen toimenpiteille. muutokseen tähtäävien ratkaisujen ja uusien kokeilujen testaaminen tapahtuu aina alueellisesti ja paikallisesti. Valonia on Var-sinais-Suomen kuntien apuna matkalla kohti kestävämpää yhteiskuntaa.

Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen edellyttää resurssien entistä tehokkaampaa hyö-dyntämistä. Haasteet täytyy ratkaista hyvinvoin-tia ja parempaa tulevaisuutta luoden. Yhdessä toimiminen ja osallistuminen ovat tärkeä osa kes-tävää päätöksentekoa. Siirtymän kohti kestäväm-pää yhteiskuntaa täytyy tapahtua oikeudenmu-kaisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.


Varsinais-Suomessa on pitkät perinteet alueelliselle kestävän kehityksen yhteistyölle. Valonia on puolu-eettomana ja laaja-alaisena asiantuntijana vastannut yhteistyöstä jo yli kaksikymmentä vuotta. Alueel-linen yhteistyö on muodostunut kansallisesti ja kansainvälisestikin tunnetuksi esimerkiksi hyvästä toi-mintamallista. Suurin merkitys Valonian toiminnan vakiintumiselle on kuitenkin ollut kuntien tahto tehdä kestävän kehityksen työtä yhteisvoimin.

OHJELMAN lähtökohdat

Ohjelma 2030 on elävä strategia, jonka tavoittee-na on kestävä kunta, ja sitä kautta myös maakunta, vuonna 2030. Ohjelman väljä rakenne jättää tilaa maailman muuttumiselle sekä kuntien toisistaan eroaville tarpeille ja lähtökohdille. Rakenne mahdol-listaa ohjelman säännöllisen päivityksen sekä toi-menpiteiden ja etenemispolkujen kriittisen tarkas-telun yhteistyössä kuntien kanssa.

Valonian uusi ohjelmakausi ulottuu aina vuoteen 2030 asti. Tämä on kansainvälisestikin tunnistet-tu tarkasteluvuosi, johon mennessä on pystyttävä merkittäviin edistysaskeliin sekä ilmastonmuutok-sen vastaisissa toimissa, luonnon monimuotoi-suuden hupenemisen pysäyttämisessä että luon-nonvarojen kestävämmässä käytössä. Ohjelman tavoitteet ja Valonian toiminta onkin kytketty alu-eellisiin, valtakunnallisiin ja EU-tason strategisiin kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan päämää-riin. Tavoitteita ja toimintaa kehitetään ja päivite-tään ohjelmakauden aikana jatkuvasti.

Maakuntatason tarkastelu on tärkeää, sillä monet ratkaisut ovat yhteisiä ja pohjautuvat alueellisiin vahvuuksiin ja haasteisiin.

yhteistyöllä Maakunta on enemmän kuin osiensa summa.



kestävä kunta 2030 – RATKAISUPALETTI ja tavoitteet

Tavoitteisiin pääseminen edellyttää esimerkiksi, että kunta…KUNTA 2030

Tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut

HIILIVAPAA ENERGIAJÄRJESTELMÄ

ruokahävikki puolitettu

liikkumisen päästöt puolitettu

vesien hyvä ekologinen tila

ravinneneutraalit toimintatavat

ilmastoviisas maa- ja metsätalous

laadukas jätehuolto osana kestävää kiertotaloutta

luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetty

kiertotalous ja hiilineutraalius ohjaavat rakentamista

…sisällyttää kestävän kehityksen

talousarvioon.

…laatii kestäviä hankintoja koskevat strategiset

linjaukset.

…ottaa käyttöön uusiutuvan energian tuotannon ratkaisuja.

…edistää hankintojen kautta mm. rakentamisen kiertotaloutta ja

ruokaketjun kestävyyttä.

…toteuttaa asukkaidenkestävää liikkumista

tukevia ratkaisuja.

…liittyy energiatehokkuus-

sopimukseen. …etsii sopivimmat keinot vähentää liikenteen

päästöjä.

…edistää osaltaan maatalouden päästöjen

vähentämistä.

…huomioi metsänhoitosuunnitelmissa luonnon monimuotoisuuden,

hiilensidonnan ja virkistyskäytön.

…toteuttaa riittävän kierrätysverkoston

alueellaan.

…lisää puistojen ja viheralueiden

määrää ja monimuotoisuutta.

…edistää paikallistoimijoiden aktiivisuutta muun muassa

vesiensuojelussa.

…sisällyttää ympäristökasvatuksen

opetukseen kaikilla asteilla.

…arvioi kestävien hankintojen toteutumista vuosittain.

…tarjoaa osallistumisen mahdollisuuksia ja purkaa

vastakkainasettelua.


Valonia on sitoutunut olemaan kuntien tukena tavoitteiden saavuttamisessa. Valonialla on pitkäjän-teisen työn kautta saavutettu arvostus ja asema vakiintuneena, laaja-alaisena kestävän kehityksen asiantuntijana. Valonia vahvistaa kuntien kestävän kehityksen resursseja, linkittää yhteen kuntien eri toimialoja sekä vahvistaa myös kuntien välistä yhteistyötä. Valonia on osaltaan varmistamassa, että siirtymä kohti kestävämpää yhteiskuntaa tapahtuu oikeudenmukaisesti, yhteiskunnan eri ääniä kuun-nellen ja osallistumisen paikkoja tarjoten. Valonia on aktiivisesti mukana erilaisissa kansallisissa ja alueellisissa kestävän kehityksen valmistelutöis-sä. Näissä prosesseissa Valonia tuo kuntien äänen mukaan myös laajempiin kokonaisuuksiin ja edesaut-taa paikallisten ratkaisujen syntymistä. Myös asema osana Varsinais-Suomen liittoa vahvistaa Valonian roolia osana yleistä aluekehittämistä ja edunvalvontaa.

Valonian rooli ja tehtävät

Alueellisen kestävän kehityksen toteutumisen seuranta

Uusien kehittämishankkeiden ja kokeilujen testaaminen sekä hyvien toimintamallien ja esimerkkien jalkauttaminen Varsinais-Suomen kuntiin

Laaja-alainen viestintä: luotettavan tiedon keruu, analysointi ja välittäminen sekä uuden tiedon tuottaminen ja hyvien esimerkkien esiin nostaminen

Erilaiset osallistumisen mahdollistavat kokeilut, esimerkiksi asukasfoorumit ja teemakeskustelut sekä elinympäristökunnostukset

Neuvonta, viestintä- ja koulutustehtävät eri aihealueista, esimerkiksi energianeuvonta, hankintakoulutukset sekä koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatus

Suora asiantuntija-apu kunnille esimerkiksi ilmasto-ohjelmatyössä

Verkostojen koordinointi, eri toimijoiden yhteistyön vahvistaminen ja kumppanuus

Miten valonia voi auttaa kuntia pääsemään tavoitteisiin?


kuntien tarpeet ovat valonian työn lähtökohta.Yhteistyö etenee tyypillisesti tähän tapaan:

1. Kunnassa todetaan jokin tarve

Usein Valoniaa tarvitaan avuksi ide-ointiin etenkin tilanteessa, jossa asiantuntijatyöhön tai toteutukseen ei löydy kunnasta luontevaa edistä-jää. Yhteyttä voi ottaa matalalla kyn-nyksellä!

2. Pohditaansopiva ratkaisu

Valonia auttaa ideoimaan ratkaisua, mahdollista toteutusta tai testausta. Kunnilla on käytössään Valonian asian-tuntemus sekä kokemus mm. hankkeis-tamisesta ja rahoituksen selvittämises-tä sekä laajat yhteistyöverkostot.

3. Ryhdytään toimeen!

Käytännön toteutus voi olla lähes mitä tahansa: kartoitus, kokeilu tai koulutuspaketti, osallistava kampan-ja tai uudenlaisen toimintamallin tes-taus yritysten ja kunnan toimijoiden kanssa.

4. KunTA OTTAA UUDET OPIT KÄYTÄNTÖÖN

Kun ratkaisu on saanut lopullisen muo-tonsa, jää kunnan tehtäväksi huolehtia toimeenpanon jatkosta. Valonia voi aut-taa mm. viestinnässä ja kohderyhmien tavoittamisessa, hyvien mallien levittä-misestä muihinkin kuntiin sekä jatkon suunnittelussa.


Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö on Valonian toiminnan ydin.

Toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää kunnilta aktiivista roolia ja rohkeutta erilaisiin kokeiluihin, jotka tähtäävät kunnan toimintatapojen muutoksiin.



YHTEISTYÖKuntien lisäksi Valonian tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat alueelliset ja valtakunnalliset toimi-jat, kuten korkeakoulut ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset, yhdistykset ja etujärjestöt. Mo-nen toimijan kanssa yhteistyö on vakiintunutt a sisältäen muun muassa yhteisiä hankkeita, tie-donvälitystä, asiantuntijayhteistyötä sekä yhteisten tilaisuuksien järjestämistä.

Laaja yhteistyö mahdollistaa resurssien tehok-kaan käytön – päällekkäisiä toimia pyritään välttämään ja hyödyntämään jo käynnissä ole-via prosesseja sekä jo kerättyä tietoa. Tärkeää on tunnistaa, mikä on Valonialle tarkoituksen-mukaisin rooli missäkin prosessissa.

Uuden ohjelmakauden osalta yhteistyön mer-kitys korostuu entisestään. Erityisesti tulemme vahvistamaan Valonian ja kuntien luottamus-henkilöiden välistä yhteistyötä, jotta kestävän kehityksen ratkaisuja käsitellään entistä parem-min osana kuntien päätöksentekoa sekä strate-gioiden valmistelua.

Valonian rahoituspohja on laaja-alainen. Kuntien rahoitusosuus vuosibudjetista on noin neljännes ja se toimii hankkeiden omarahoitusosuuksina. Merkittävin rahoituslähde ovat kansalliset ja EU-tason hankkeet. Yhteiset hankkeet tarjoavat kunnille hyvän mahdollisuuden täydentää kestävän kehityk-sen resurssejaan. Rahoitusmallin avulla Valonia kykenee tuottamaan jäsenkunnilleen huomattavasti kuntien maksuosuutta suuremman määrän palveluita. Valonian toimintaa ohjaa kuntaedustajista ja keskeisimmistä sidosryhmistä koostuva ohjausryhmä.

Rahoitus ja ohjaus


Ohjelma ulottuu vuoteen 2030 ja sen toteuttaminen on Valonian, kuntien ja muiden kumppaneiden yhteinen ta-voite. Valonia vastaa toiminnan suunnittelusta, hanke-rahoituksesta ja seurannasta, mutta yhteistyö kuntien kanssa on tiivistä.

TOIMEENPANO JA SEURANTA

Toimenpiteet määritellään vuosikohtaisissa toiminta-suunnitelmissa, joiden lähtökohtana ovat ohjelman ratkai-supaletti ja tavoitteet. Kuntien tarpeita ja toiveita toimen-piteistä kuullaan säännöllisesti.

Ohjelmakauden aikana suoritetaan kaksi virallista väli-arviointia vuosina 2024 ja 2027. Väliarvioinneissa tar-kastellaan toimenpiteiden toteutusta, työn etenemistä ja vaikuttavuutta. Samalla arvioidaan, onko toiminta- ja lä-hestymistapoja tarpeen muuttaa ja ovatko asetetut tavoit-teet muuttuneet tai tarkentuneet. Väliarvioinnit ovat myös kunnille tilaisuus arvioida työn etenemistä ja yhteistyön jatkoa.



KÄYNNISTYNEET HANKKEET

TALOUDEN TOTEUTUMINEN

viestinnän mittarit

KUNNILTA JA SIDOSRYHMILTÄ KERÄTTY PALAUTE

koulutukset, NEUVONTA, TILAISUUDET

OSALLISUUTTA EDISTÄVÄT KOKEILUT JA TAPAHTUMAT

aktiivisesti toimivat verkostot

KUNTIEN KÄYTTÖÖN JALKAUTETUT TOIMINTAMALLIT

verkostoihin ja sopimuksiin sitoutuneet kunnat

uusiutuvan energian tuotannon määrä

luontotyyppien ja lajien tila

ilmasto-ohjelmat ja hankintastrategiat

vesien ekologinen tila

ALUEEN JA KUNTIEN KASVIHUONEKAASUpäästöT

KESTÄVÄÄ LIIKKUMISTA EDISTÄVÄT RATKAISUT

Indikaattoreita, joita päivitetään tarpeen mukaan ja seurataan väliarvioinneissa:

Väliarvoinneissa tarKastellaan sekä KUNTA 2030 -tavoitteiden ETTÄ valonian toiminNAN TOTEUTUMISTA.

Kunta 2030 VALONIA

2024 2027 2030


Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2016)Kansallinen metsästrategia 2025 (päivitetty 2019)Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025 (2016)Kierrätyksestä kiertotalouteen – Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2030 (2018)Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia. Ympäristöministeriön raportteja 27/2015.Ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelma 2019–2030. Kokeiluista tuloksiin – ravinteiden kierrätyksen arkea (2019)Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja, osa 1 ja osa 2.Suomi, jonka haluamme 2050 – Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (2016)Vaikuta vesiin. Vesien tila hyväksi yhdessä – vesienhoitosuunnitelmat, toimenpideohjelmat, merenhoidon julkaisut sekä tulvariskien hallintasuunnitelmatValtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 – kohti ilmastoviisasta arkea (2017)Veden vuoro – vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019 – 2023Vesien kunnostusstrategia (2013)YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma – Agenda2030 (2015)


Kansalliset tavoitteet on koottu seuraavista lähteistä:


LAUSUNTO LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMAEHDOTUKSESTAVUOSILLE 2021–2024

Asia Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa alueen kuntienrahoitussuunnitelmakaudelle 2021–2024 tekemistä liikuntapaikkojen perustamishankkeita koske-vista ehdotuksista ja niitä koskevasta Lounais-Suomen aluehallintoviraston lausuntoesityksestä.Maakunnan liiton lausuntoa on pyydetty 14.8.2020 mennessä.

Liikuntalain mukaan kunnille ja muille yhteisöille voidaan valtion talousarvioon otetun määrärahanrajoissa myöntää valtion avustusta liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perusta-mishankkeisiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa (1705/2009) säädetään. Avus-tuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen ra-kentamista, hankkimista ja varustamista.

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus myönnetään rahapelitoiminnan tuotoista. Aluehallintovi-rasto tekee avustuspäätökset hankkeista, joiden kustannusarvio on enintään 700 000 euroa (alv0 %) ja opetus- ja kulttuuriministeriö kustannuksiltaan yli 700 000 euron (alv 0 %) hankkeista.Aluehallintovirasto antaa ministeriön päätösvaltaan kuuluvista hankkeista kiireellisyysjärjestyslau-sunnon. Kiireellisyysjärjestyksestä lausutaan ensin rahoitussuunnitelman yhteydessä elokuussa javaltionavustusten päätösten yhteydessä kevättalvella.

Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy valtion talousarvion valmistelun yhteydessä seuraavaaneljää vuotta varten valtakunnallisen liikuntapaikkojen rakentamista koskevan rahoitussuunnitel-man. Valtionavustusta haetaan vuoden loppuun mennessä ja päätökset valtionavustuksista teh-dään huhtikuussa. Hankekohtaisen avustuksen määrä mitoitetaan noin 30 %:iin hankkeen kustan-nuksista kuitenkin enintään 750 000 euroon. Uimahallihankkeiden osalta avustus on enintään800 000–1 000 000 euroa.

Aluehallintovirastot laativat listan toiminta-alueellaan toteutettaviksi aiotuista perustamishankkeistaniiden arvioidussa kiireellisyysjärjestyksessä ja tekevät omalta alueeltaan esityksen rahoitussuun-nitelmaan otettavista hankkeista. Esityksen laatimisessa pohjana käytetään olemassa olevaa ra-hoitussuunnitelmaa (2020–2023). Vuosittaiseen tärkeysjärjestykseen asetetaan hankkeet, joidentoteutuksen realistisuus on arvioitavissa muun muassa valtuuston hyväksymän kuntasuunnitelmaninvestointiosan, teknisten suunnitelmien tai vastaavien perusteella. Hankkeet, joiden rahoituksestaja suunnittelusta ei ole riittävästi näyttöä, jäävät pääsääntöisesti pois rahoitussuunnitelmasta.

Kuntia on pyydetty toimittamaan 31.12.2019 mennessä tiedot vuosille 2021–2024 ajoittuvista lii-kuntapaikkahankkeista. Muista kuin kuntien omista hankkeista on tiedot pyydetty siinä laajuudessakuin ne ovat olleet kohtuudella saatavissa ja tiedossa. Lounais-Suomesta tehtiin esityksiä vuoden2019 loppuun mennessä kahdeksan kappaletta. Lisäksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto pyysi7.5.2020 mennessä niitä neljää hanketta, joille OKM ei myöntänyt avustusta vuonna 2020, jättä-mään halutessaan esityksensä vuosien 2021–2024 rahoitussuunnitelmaan.

Varsinais-Suomesta tehtiin vuosille 2021–2024 yhteensä seitsemän esitystä, joiden kustannusar-vio on yhteensä 57 milj. euroa. Rahoitussuunnitelmaesityksessä on mukana viisi Varsinais-Suomen hanketta.

Vuosi Kunta Sija Hanke Kust.arvio Avustus2021 Uudenkaupungin

kaupunki2. sija Uima- ja sisäliikuntahallin

rakentaminen21,8 M€ 800 000 €

Someron kaupunki 4. sija Keskusurheilukentän pe-ruskorjaus ja laajennus

1,03 M€ 307 500 €

Kaarinan kaupunki 5. sija Uusi liikuntahalli 7,30 M€ 750 000 €2022 Kaarinan kaupunki Uimahallin peruskorjaus 5,00 M€ 800 000 €2023 Ei esityksiä

EDUNV: 6/2020§ 9, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 90

2024 Raision kaupunki Uintikeskuksen peruspa-rannus

13,00 M€ 800 000 €

Esitettävistä hankkeista Uudenkaupungin uimahalli ja sisäliikuntahalli on sisältynyt jo vuosien2020–2023 valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan vuodelle 2021. Someron keskusurheilukentänperuskorjaus ja laajennus sisältyi valtakunnalliseen vuosien 2020–2023 rahoitussuunnitelmaanvuodelle 2020. Kaarinan Valkeavuoren liikuntahalli sisältyi valtakunnalliseen vuosien 2019–2022rahoitussuunnitelmaan vuodelle 2019. Rahoitussuunnitelman ulkopuolelle jää kaksi hanketta:Badminton Qualityn Kaarinan Multi-Sports halli ja Impivaaran Tenniskeskuksen laajennus ja pe-ruskorjaus.

Satakunnasta tehtiin vuosille 2021–2024 neljä hanke-esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä34 miljoonaa euroa. Rahoitussuunnitelmaesityksessä mukana on kaksi hanketta, jotka molemmatajoittuvat vuodelle 2021.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston rahoitussuunnitelmaesitys on käsitelty ja hyväksytty yksimie-lisesti Lounais-Suomen alueellisessa liikuntaneuvostossa 19.5.2020. Lopullinen päätös rahoitus-suunnitelmaesityksestä tehdään Opetus- ja kulttuuriministeriölle 28.8.2020 mennessä.

Valmistelija JV/MR-L


Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus pitää Lounais-Suomen aluehallintoviraston liikuntapaik-kojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksen laadinnassa käytettyjä perusteita hy-väksyttävinä. Avustukset kohdennetaan erityisesti laajoja käyttäjäryhmiä palveleviin liikuntapaikoi-hin. Kunta on ensisijainen avustuksen saaja, mikä lisää liikuntapaikkojen yhdenvertaista saavutet-tavuutta. Muiden yhteisöjen menestyminen valtionavustushaussa edellyttäisi harkinnassa painotet-tavien kriteereiden selkeämpää määrittelyä.

Rahoitussuunnitelmaesityksen perusteissa erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeiden realistisuu-teen sekä taloudelliseen ja tekniseen toteuttamiskelpoisuuteen. Maakuntahallitus pitää lähtökohtaaoikeana. Rahoitussuunnitelmaesityksessä tulee joustavasti huomioida myös edellisen suunnitel-man hyväksymisen jälkeen mahdollisten valitusten ynnä muiden seikkojen takia viivästyneet hank-keet.

Vuodelle 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikuntapaikkarakentamisen valtionavustustaLounais-Suomessa Rauman kaupungin uimahallin ja liikuntahallin rakentamiseen. Maakuntahalli-tus katsoo, että vuonna 2021 valtionavustusta tulee saada varsinaissuomalaiselle hankkeelle.Vuosien 2021–2024 rahoitussuunnitelmaesityksen kärkeen vuodelle 2021 tulee nostaa maakun-nan hankkeet: Uudenkaupungin uima- ja sisäliikuntahalli, Someron keskusurheilukentän peruskor-jaus ja laajennus sekä Kaarinan Valkeavuoren liikuntahalli.

Maakuntahallitus korostaa liikuntapaikkarakentamisen merkitystä osana Suomen talouden elpy-mistä. Rakentamisen tukeminen työllisyyttä lisäävänä toimenpiteenä tulee näkyä myönnettyjen val-tionavustusten määrässä vuodelle 2021.

Maakuntahallitus muutoin puoltaa lausunnossaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystäliikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaksi vuosille 2021–2024.

Päätös

Lisätietoja Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040-721 3429, [email protected]

EDUNV: 6/2020§ 9, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 91


EDUNV: 6/2020§ 9, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 92

ESITYS OSAAMIS- JA TOIMINTOKESKITTYMIÄ TUKEVISTA VALTION YKSIKÖISTÄ JA TOIMINNOISTA

Asia Valtiovarainministeriön alueellistamisen koordinaatioryhmä on pyytänyt maakunnan liittojen esityk-siä osaamis- ja toimintokeskittymiä tukevista valtion yksiköistä ja toiminnoista.

Valtioneuvoston asetuksen valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta(567/2002, 349/2008) mukaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisessa on otettava huomi-oon olemassa olevat ja kehittyvät osaamis- ja toimintokeskittymät. Asetuksen mukaisesti alueellis-tamisen koordinaatioryhmä pyytää määräajoin maakunnan liitoilta esitykset valtion yksikköjen jatoimintojen sijoittamisesta maakunnan alueelle. Viime hallituskaudella esitykset jätettiin pyytämättäkäynnissä olleen maakuntauudistuksen valmistelun vuoksi.

Valtiovarainministeriön kirjeessä viitataan viimeisteltävään Alueellistamisen uudistamisen strategi-aan, joka kirjeen saapumisen jälkeen on luovutettu kuntaministeri Sirpa Paaterolle 22.4.2020. Liit-tojen todetaan voivan tehdä esityksensä valtion nykyisten tehtävien näkökulmasta ja samalla täy-dentää osaltaan alueellistamisen uudistamisen tietopohjaa ja näkökulmia.

Alueellistamisen uudistamisen strategian pohjalta käynnistyy alueellistamislainsäädännön uudis-taminen. Strategiassa esitetään, että valtion läsnäolo alueilla perustuu vastaisuudessa entistä vah-vemmin palvelujen ja viranomaisten tehtävien järjestämisen tarpeeseen ja valtion läsnäoloon alu-eilla. Valtion työpaikkojen alueellistamisen sijaan siirrytään hallitusohjelman mukaisesti kohti paik-kariippumatonta ja monipaikkaista työtä. Digitalisaation avulla mahdollistetaan työskentely ja asu-minen entistä joustavammin kaikkialla Suomessa.

Nykyisen alueellistamisen koordinaatioryhmän roolia on tarkoitus muuttaa strategisemmaksi siten,että koordinaatioryhmä toimii valtioneuvoston tukena alueellisen läsnäolon suunnitelman valmiste-lussa ja seuraa sekä arvioi sen toteutumista.

Valmistelija JV/MR-L

Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan esityksen:

Valtio organisoi toimintaansa eri organisaatiomuodossa, joita ovat muun muassa virastot, liikelai-tokset, osakeyhtiöt, rahastot, julkisoikeudelliset laitokset ja säätiöt. Maakuntien osaamis- ja toimin-tokeskittymiä tukevia valtion yksikköjä ja toimintoja tulee siten tarkastella laajasti huomioiden muunmuassa valtio-omisteiset tai valtion enemmistöomisteiset yhtiöt.

Varsinais-Suomi on kaksikielinen maakunta, jossa sijaitsee yhteensä kuusi korkeakoulua. Maa-kunnan merellinen sijainti Saaristomeren rannikolla porttina länteen takaa sujuvat kansainväliset jakattavat sisämaan yhteydet. Varsinais-Suomessa sijaitsevat Turun, Naantalin ja Uudenkaupunginvientisatamat sekä Turun kansainvälinen lentokenttä, joka toimii Helsinki-Vantaan varakenttänä.Turun lentoasema toimii myös välttämättömänä meripelastushelikoptereiden tukikohtana.

Varsinais-Suomen osaamisen ja kilpailukyvyn kärkialoja ovat sininen kasvu, meriteollisuus ja teolli-suuden modernisaatio, lääke- ja terveysteknologia sekä monipuolinen maataloustuotanto ja ruoka-ketju.

Sininen kasvu, meriteollisuus ja teollisuuden modernisaatio

Varsinais-Suomi on merkittävä meriteollisuuden ja merenkulun keskittymä. Turun telakka alihankki-javerkostoineen työllistää noin 10 000 ihmistä. Näistä noin 2 700 henkilöä työskentelee Meyer Tu-run telakalla ja loput alihankkijaverkostossa. Suuri osa verkoston työpaikoista sijaitsee Varsinais-Suomessa. Maakunnan osuus koko Suomen meriteollisuuden työpaikoista on noin 27 %, ja telak-ka on Varsinais-Suomen toiseksi suurin teollisuustyönantaja. Turussa toimii neljä alalle kouluttavaakorkeakoulua ja yliopistoa sekä tarjotaan kansainvälistä merenkulkualan koulutusta.

ALUEK: 12/2020§ 10, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 93

Sininen kasvu tarkoittaa Varsinais-Suomessa meriteollisuuden ja meriliikenteen lisäksi muun mu-assa sinistä biotaloutta ja puhtaan teknologian ratkaisuja. Varsinais-Suomessa on merkittävääosaamista cleantechin ja vesitekniikan ratkaisuista. Alueella sijaitsee yli 100 teknologiayritystä, jot-ka hyödyntävät ympäristöystävällisiä teknologioita ja prosesseja liiketoiminnassaan.

Varsinais-Suomi on koko maan kolmanneksi tärkein teknologiakeskittymä. Teollisuuden moderni-saatio näkyy maakunnassa muun muassa autoteollisuudessa. Valmet Automotiven autotehdas onVarsinais-Suomen suurin teollisuuden työnantaja. Uudenkaupungin tehdas on samalla Suomensuurin ja automatisoiduin tehdas. Tehdas työllistää noin 4000 henkilöä. Yritys on laajentanut toi-mintaansa myös sähköisen liikenteen akkujärjestelmien kehittämiseen entisissä Nokian tehtaan ti-loissa Salossa.

Lääke- ja terveysteknologia

Varsinais-Suomi, etenkin Turun seutu, on vahva lääkekehityksen, terveysteknologian, diagnostii-kan sekä biotieteiden keskittymä. Alueella huippututkimus yhdistyy yritystoimintaan sekä kansain-väliseen osaamiseen. Alan tutkimuksen parissa työskentelee yli 1000 tutkijaa yli sadassa tutkimus-ryhmässä. Turussa toimii muun muassa Suomen ensimmäinen sairaalabiopankki ja yksi Euroopansuurimmista kuvantamisen huippuyksiköistä.

Turku on valtakunnan vahvin life science -osaamiskeskittymä ja edelläkävijä. Maakunnassa sijait-see 100 lääke- ja terveysteknologian yritystä, ja alan teollisuus muodostaa noin 20 % maakunnanteollisuuden liikevaihdosta. Suurten lääkeyritysten sijoittuminen alueelle on johtanut siihen, ettäSuomen kokonaislääkeviennistä 75 % ja diagnostiikkaviennistä yli puolet tulee Turun seudulta.Alan työllisyysvaikutus on 5700 teollista työpaikkaa.

Maatalous ja ruokaketjut

Varsinais-Suomessa maatalous on monipuolista ja maataloustuotannon volyymit valtakunnan suu-rimmat. Maakunta on niin maa-, puutarha-, kuin kalatalouden ruoka-aitta. Muuhun Suomeen ver-rattuna monipuolisuus korostuu, sillä Varsinais-Suomessa kaikkea tuotetaan paljon. Vehnän ja ru-kiin osuudet ovat molempien noin 30 %, varhaisperunan 70 % ja porkkanan kolmannes koko maantuotannosta. Kotimaisesta sianlihasta neljännes ja broilerista viidennes tulee Varsinais-Suomesta.Kananmunan tuotannon osuus on noin 70 %. Varsinais-Suomessa kalastuksen tai kalaviljelynosuus koko Suomen saaliista on noin kolmannes.

Varsinais-Suomessa sijaitsee 13 % koko maan peltoalasta ja yli 5000 tilaa. Ruokaketjun merkityson maatalousmaakunnassa myös muuta maata suurempi. Elintarvikejalostuksen ja juomien val-mistuksessa toimii 315 yritystä, joiden suora työllistävä vaikutus on 16 000 henkilötyövuotta. 70 %näistä yrityksistä toimii maaseudulla. Vahvalla maataloudella on varjopuolensa, sillä rannikon jasaaristoisen sijainnin sekä tiettyjen olosuhteiden vuoksi Saaristomeren valuma-alue on tunnistettuyhdeksi pahimmista Itämeren saastuttajista. Vesiensuojelun näkökulmasta suojelutoimenpiteidennykyistä voimakkaampi kohdentaminen Saaristomeren valuma-alueelle on siksi kustannustehokas-ta ja vaikuttavaa.

Edellä kuvatuilla kärkialoilla on Varsinais-Suomessa erityisiä vahvuuksia ja kasvupotentiaalia. Toi-mialat ovat valikoituneet maakunnan älykkään erikoistumisen painopisteiksi ja näillä aloilla yrityk-set, korkeakoulut sekä julkinen sektori tekevät aktiivisesti yhteistyötä. Muita tärkeitä aloja ovat mm.toimialoja läpileikkaava kiertotalous sekä kulttuuri ja matkailu.

Valtion erityisesti merellisyyteen, terveysalaan ja ruokaan liittyvien toimintojen sijoittuminen maa-kuntaan luo merkittävää synergiaa. Esimerkiksi merivoimien esikunta sijaitsee Turussa, jossa saa-risto tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia muun muassa erilaiseen mittaus- ja koetoimintaan. Tu-russa sijaitsee Länsi-Suomen meriliikennekeskus, jossa valvotaan alusliikennettä aina Saaristome-reltä Tornioon ja Ahvenanmeren eteläisen osan alueella. Rannikon maakuntien liitot laativat par-haillaan merialuesuunnitelmaa, jonka valmistelua ja yhteistyötä koordinoidaan Varsinais-Suomen

ALUEK: 12/2020§ 10, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 94

liitosta. Varsinais-Suomen ELY-keskukseen on sijoitettu koko Suomen kalatalouden sekä saaristo-liikenteen tehtävät.

Maakunnan osaamiskeskittymät tukevat vahvasti myös valtion toimintoja. Siksi maakuntahallituson katsonut, että esimerkiksi käräjäoikeuksien merioikeudellisten asioiden käsittely tulee keskittääVarsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Maakuntahallitus myös katsoo, että sosiaali- ja terveysministe-riön parhaillaan valmistelema kansallinen lääkekehityskeskus on vahvan osaamis- ja toimintokes-kittymän vuoksi perusteltua sijoittaa Turkuun.

Sanna Marinin hallitusohjelman kirjauksen mukaan valtion työtehtäviä organisoidaan monipaikkai-sesti ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen. Maakuntahallitus nä-kee kirjauksen hyvänä lähtökohtana alueellistamisen uudistamisessa. Käynnissä oleva kriisi ja hal-lituksen rajoitukset ovat väistämättä ajaneet lukuisat toimijat, julkishallinto mukaan lukien, digiloik-kaan. Viimeisten kuukausien etätyöskentely ja kokemukset antavat uutta tietoa ja suuntaa paikka-riippumattoman työn mahdollisuuksista.

Maakuntahallitus katsoo, että puitteet valtion nykyistä voimakkaammalle läsnäololle alueilla sekämonipaikkaiselle ja paikkariippumattomalle työlle ovat olemassa. Silti erityisesti uusia virastoja, lai-toksia tai valtionyhtiöitä perustettaessa tulee ottaa lähtökohdaksi olemassa olevien osaamiskeskit-tymien synergiat sijoittamiskysymyksessä.

Lausunto toimitetaan: valtiovarainministeriö@vm.fi

Päätös

Lisätietoja Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 7213429, [email protected]

ALUEK: 12/2020§ 10, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 95


EHDOTUS VALTION TAIDETOIMIKUNTIEN JÄSENIKSI VUOSIKSI 2021-2022

Asia Taiteen edistämiskeskus on kirjeellään 6.5.2020 pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa nimeämäänehdokkaita valtion taidetoimikuntien jäseniksi. Taideneuvosto nimeää sekä valtion että alueellistentaidetoimikuntien jäsenet kaksivuotiskausittain.

Toimikaudelle 2021 - 22 Taideneuvosto on asettanut seuraavat valtion taidetoimikunnat:

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta, jonka toimialana on arkkitehtuuri ja muotoilu. Toimikun-nassa on puheenjohtaja ja yhdeksän muuta jäsentä (1+9).Audiovisuaalisten taiteiden toimikunta, jonka toimialana on elokuvataide ja mediataide, mukaanlukien valo- ja äänitaide. Toimikunnassa on puheenjohtaja ja kymmenen muuta jäsentä (1+10).Esittävien taiteiden toimikunta, jonka toimialana on teatteri/näyttämötaide, performanssi, esitys-taide, tanssitaide ja sirkustaide. Toimikunnassa on puheenjohtaja ja 11 muuta jäsentä (1+11).Kirjallisuustoimikunta, jonka toimialana on kirjallisuus ja taidejournalismi. Toimikunnassa onpuheenjohtaja ja yhdeksän muuta jäsentä (1 + 9). Jäsenistä vähintään yksi ruotsinkielinen.Musiikkitoimikunta, jonka toimialana on musiikki. Toimikunnassa on puheenjohtaja ja kahdeksanmuuta jäsentä (1+8).Visuaalisten taiteiden toimikunta, jonka toimialana on kuvataide, valokuvataide sekä sarjakuva-ja kuvitustaide. Toimikunnassa on puheenjohtaja ja 11 muuta jäsentä (1+11).Taiteen moninaisuuden toimikunta, jonka toimialana on monialainen taide ja monikulttuurisuus.Toimikunnassa on puheenjohtaja ja yhdeksän muuta jäsentä (1+9). Jäsenistä vähintään neljä onkulttuurisen moninaisuuden asiantuntijaa.

Taidetoimikunnista ja niiden tehtävistä säädetään Taiteen edistämiskeskusta koskevassa laissa jaasetuksessa. Taidetoimikunnat ovat Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) asiantuntijaelimiä. Jä-senten keskeisin tehtävä on toimia oman alansa asiantuntijoina ja vertaisarvioijina. Taidetoimikun-nat päättävät valtion taiteilija-apurahoista sekä muista taiteilijoille ja taiteilijaryhmille jaettavista apu-rahoista ja palkinnoista. Toimikunnat antavat myös lausuntoja muun muassa yhteisöjen hakemuk-sista sekä taiteilijaeläkehakemuksista. Toimikunnat kokoontuvat noin 5 7 kertaa vuodessa. Ko-kousten lisäksi tehtävään kuuluu itsenäistä hakemuksiin tutustumista.

Taidetoimikunnan asiantuntemus perustuu ennen muuta sen jäsenten asiantuntemukseen ja tai-teen kentän tuntemukseen. Siksi esitetyillä ehdokkailla tulee olla hyvä taiteellinen asiantuntemussekä taiteen kentän tuntemus. Ehdokkaiden joukossa tulee olla sekä naisia että miehiä, mahdolli-suuksien mukaan molempia vähintään kaksi. On myös toivottavaa, että osa ehdokkaista asuumuualla kuin pääkaupunkiseudulla. Toimikuntien jäsenet eivät voi hakea henkilökohtaista apura-haa omalta taidetoimikunnaltaan. Siksi toivotaan ehdotettavan sellaisia jäsenehdokkaita, jotka ei-vät ole potentiaalisia hakijoita, vaan työskentelevät esimerkiksi taiteilija-apurahalla. Jäsenten tuleesitoutua toimikuntatyöhön. Työskentely edellyttää avointa ja keskustelevaa asennetta. Hakemustensähköisen lukemisen vuoksi jäsenillä tulee myös olla tottumus tietokoneen käyttöön sekä riittäväsuomen tai ruotsin kielen taito.

Taidetoimikuntien jäseniä voidaan käyttää myös muiden taidetoimikuntien asiantuntijoina hake-musten arvioinnissa, jos ehdokas antaa tähän suostumuksensa. Sama henkilö voidaan nimittäätoimikuntaan (puheenjohtajaksi tai jäseneksi) enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin ja senjälkeen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua uudelleen.

Ehdotukset toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Varsinaissuomalaiset edustajat valtion taidetoimikunnissa tällä hetkellä:

Audiovisuaalisten taiteiden toimikunta 2019–20PuheenjohtajaDag Andersson, verksamhetsledare, Kimito (II toimikausi käynnissä)JäsenSimo Alitalo, äänitaiteilija, Turku (II toimikausi käynnissä)

EDUNV: 7/2020§ 11, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 96


Valtion esittävien taiteiden toimikunta 2019–20JäsenAri Ahlholm, lehtori, Turku

Valmistelija JV/KK


Maakuntahallitus päättää ehdottaa suostumuksensa mukaisesti valtion taidetoimikuntiin seuraaviahenkilöitä:

Visuaalisten taiteiden toimikuntaHertta Kiiski, valokuvataiteilija, Turku

Esittävien taiteiden toimikuntaAri Ahlholm, lehtori, Turku

Päätös

Lisätietoja Erikoissuunnittelija Katri Koivisto, p. 0400 251 771, [email protected]

EDUNV: 7/2020§ 11, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 97


EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN TAIDETOIMIKUNNAN JÄSENIKSI VUOSIKSI 2021 – 2022

Asia Taiteen edistämiskeskus on kirjeessään 6.5.2020 pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa nimeämäänehdokkaita Varsinais-Suomen taidetoimikuntaan kaudelle 2021 - 2022. Taideneuvosto nimeääalueellisten taidetoimikuntien jäsenet kaksivuotiskausittain. Taidetoimikunnista ja niiden tehtävistäsäädetään Taiteen edistämiskeskusta koskevassa laissa ja asetuksessa.

Varsinais-Suomen taidetoimikunnan toimialueena on Varsinais-Suomen maakunnan alue. Toimi-kunnassa on puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä (1+8). Taidetoimikunnat ovat Taiteenedistämiskeskuksen (Taiken) asiantuntijaelimiä. Jäsenten keskeisin tehtävä on toimia oman alansaasiantuntijoina ja vertaisarvioijina. Taidetoimikunnat päättävät taiteilijoille ja taiteilijaryhmille myön-nettävistä apurahoista ja palkinnoista alueillaan. Toimikunnat kokoontuvat noin viisi kertaa vuodes-sa. Kokousten lisäksi tehtävään kuuluu itsenäistä hakemuksiin tutustumista. Suurin osa hakemuk-sista on suomenkielisiä. Varsinais-Suomen taidetoimikuntaan tulee vuosittain noin 350 hakemusta.

Taidetoimikunnan asiantuntemus perustuu ennen muuta sen jäsenten asiantuntemukseen ja tai-teen kentän tuntemukseen. Siksi esitetyillä ehdokkailla tulee olla hyvä taiteellinen asiantuntemussekä taiteen kentän tuntemus. Ehdokkaiden joukossa tulee olla sekä naisia että miehiä, mahdolli-suuksien mukaan molempia vähintään yksi. On myös toivottavaa, että osa ehdokkaista asuu muu-alla kuin maakuntakeskuksessa. Toimikuntien jäsenet eivät voi hakea henkilökohtaista apurahaaomalta taidetoimikunnaltaan. Taideneuvosto toivoo saavansa sellaisia jäsenehdokkaita, jotka eivätole potentiaalisia hakijoita, vaan työskentelevät esimerkiksi taiteilija-apurahalla. Jäsenten tulee si-toutua toimikuntatyöhön. Työskentely edellyttää avointa ja keskustelevaa asennetta. Hakemustensähköisen lukemisen vuoksi jäsenillä tulee myös olla tottumus tietokoneen käyttöön sekä riittäväsuomen tai ruotsin kielen taito. Ehdokkaan suostumus tehtävään tulee varmistaa. Sama henkilövoidaan nimittää toimikuntaan (puheenjohtajaksi tai jäseneksi) enintään kahdeksi toimikaudeksiperäkkäin ja sen jälkeen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua uudelleen.

Ehdotukset jäseniksi toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Varsinais-Suomen taidetoimikunnan kokoonpano 2019 - 2020:PuheenjohtajaMarja Susi, nukketeatteritaiteilija, TurkuVarapuheenjohtajaLeena Kela, performanssitaiteilija, MynämäkiJäsenetTove Appelgren, författare, Åbo (II toimikausi käynnissä)Mika Lietzén, sarjakuvataiteilija, Turku (II toimikausi käynnissä)Eero Merimaa, kuvataiteilija, TurkuMarkus Rantanen, muusikko, LaitilaIida Rauma, kirjailija, TurkuVisa Suonpää, kuvataiteilija, TurkuSatu Tuittila, tanssitaiteilija, Raisio (II toimikausi käynnissä)

Valmistelija JV/KK


Maakuntahallitus päättää asettaa suostumuksensa mukaisesti ehdolle Varsinais-Suomen taidetoi-mikuntaan seuraavat henkilöt:

Jatkokaudelle ehdotettavat:

Marja Susi, nukketeatteritaiteilija, TurkuLeena Kela, performanssitaiteilija, MynämäkiIida Rauma, kirjailija, Turku

EDUNV: 8/2020§ 12, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 98


Ensimmäiselle kaudelle ehdotettavat:

Renja Leino, kuvataiteilija, KorppooKari Antila, jazz-kitaristi, säveltäjä, Laitila

Päätös

Lisätietoja Erikoissuunnittelija Katri Koivisto, p. 0400 251 771, [email protected]

EDUNV: 8/2020§ 12, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 99


MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUKSEN 1.6.2020 PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA JATÄYTÄNTÖÖNPANO

Asia Kuntalain 39 §:n 2. momentin mukaan kunnanhallituksen tulee vastata valtuuston päätösten val-mistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.

Valmistelija PM/MK


Maakuntahallitus katsoo, että maakuntavaltuuston kokouksen 1.6.2020 päätökset eivät ole synty-neet virheellisessä järjestyksessä, maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa ja päätökseteivät muutoin ole lainvastaisia, jolloin niiden toimeenpanemisella ei ole estettä ja päättää pannatäytäntöön maakuntavaltuuston 1.6.2020 tekemät päätökset:

§ Toimenpiteet

1-5 Kokouksen avaaminenKokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminenKokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminenPöytäkirjantarkastajien valitseminenÄäntenlaskijain valitseminen- Ei toimenpiteitä

6 Salon kaupungin päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta- Ei toimenpiteitä

7 Kemiönsaaren kunnan päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta- Ei toimenpiteitä

8 Kustavin kunnan päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta- Ei toimenpiteitä

9 Tuulia Suomisen ero Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunnan varajäsenyy-destä- Ei toimenpiteitä

10 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2019- Ei toimenpiteitä

11 Vuoden 2019 arviointikertomus- Maakuntahallitukselle valmisteltavaksi

12 Vuoden 2019 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen- Ei toimenpiteitä

13 Maakunnan tila kevät 2020 -katsaus- Ei toimenpiteitä

14 Merialuesuunnitelmien valmistelutilanne ja luonnosvaiheen kuuleminen- Ei toimenpiteitä

15 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 20191. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite koskien sote-uudistuksenmaakunnallista valmistelua- Maakuntahallitukselle valmisteltavaksi2. Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite koskien yksityishenkilöiden tuenmahdollistamista Kurjenrahkan kansallispuistolle ja muille varsinaissuomalaisilleretkeilykohteille- Ei toimenpiteitä

16 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 2019.1 Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmien aloite puurakentamisenedistämisestä Varsinais-Suomessa strategisena tavoitteena- Ei toimenpiteitä

17 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet- Maakuntahallitukselle valmisteltavaksi

18 Valtuutetun kyselyt

HALL: 73/2020§ 13, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 100

- Ei toimenpiteitä19 Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen

- Ei toimenpiteitä

Päätös

Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246, [email protected]

HALL: 73/2020§ 13, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 101


VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET

Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toi-meenpanopäätökset:

Maakuntajohtajan päätökset:- hankepäätökset A § 1-25- muut B § 62-81

Aluekehitysjohtajan päätökset:- CB hankerahoituspäätökset Q § 47-58

Edunvalvontajohtajan päätökset:- CB valtion vastinraha maksatuspäätökset X § 25-35

Head of Managing Authority päätökset A1 § 78-94

Oheismateriaalina ovat päätösluettelot.

Valmistelija mk


Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan.

Päätös

Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen, p. 040 720 3061, [email protected]

§ 14, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 102


KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN


Puheenjohtaja päättää kokouksen.

Päätös

§ 15, MH 15.6.2020 10:00 Sivu 103

mh, 15.6.2020 10:00, esityslista 1 sisällysluettelo · maakuntahallitus esityslista 6/2020...

Documents