Matkalla Marrakechiin - kohti Pariisin sopimuksen toimeenpanoa Elinkeinoelämän näkemyksiä

Mikael Ohlström, johtava asiantuntija, EK

21.9.2016 YM Pankkisali

Pariisin ilmastosopimus tärkeä niin

ilmastolle kuin elinkeinoelämälle

2

• Pariisin ilmastosopimus hieno saavutus, sen toteuttaminen hillitsee

ilmaston lämpenemistä, luo uutta kestävää kasvua ja tuo samalla

pidemmällä aikavälillä lisääntyvää tasapuolisuutta eri maissa

toimivien yritysten toimintaympäristöön.

• EU:n ennen Pariisin kokousta harjoittamaa ilmastodiplomatiaa on

jatkettava täysipainoisesti, jotta näin saadaan muut maat

sitoutumaan kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, läpinäkyvään

raportointiin, markkinamekanismien käyttöön ottoon jne.

Mitä tarvitaan Pariisin ilmastosopimuksen

toimeenpanoon (ratifioinnin lisäksi)

3

1. Sääntöjen sopiminen kansainväliselle hiilipäästöjen hinnoittelumekanismille, jonka puitteissa päästöyksiköt hyväksytään eri alueiden päästökauppajärjestelmissä

2. Edellisen tarpeisiin samoin kuin kansallisten sitoumusten (NDC:t) toteuttamisen seurantaan tarvitaan läpinäkyvän MRV:n (mittaus, raportointi, verifiointi) implementointi => MRV olisi asetettava edellytykseksi myös ilmastorahoitukselle! (sanktiokeino)

3. Metsien hiilinielun laskentasäännöt tärkeitä Suomelle

- Tällä hetkellä epäedulliset => EU:n 2030-laskentasääntöihin vaikuttaminen ja EU:n säännöt malliksi globaaliin sopimukseen

Kiinteä teollisuusmaa/kehitysmaa -jako unohdettava

4

• Kioton pöytäkirjan Annex II -maissa monia Suomea rikkaampia maita!

• Valtioiden itsensä kehitys-/teollisuusmaaksi määrittäminen myös epätasapuolista => Pyrittävä kohti dynaamista jakoa - sovitut mittarit ja rajat

0

20

40

60

80

100

120

BK

T p

er

asu

kas (

1000 U

SD

, P

PP

), 2

014

Päästöjen vähentämistä tukevat mekanismit

5

• Jo sovittua trooppisen metsäkadon ja metsien heikkenemisen torjuntaan tarkoitettua mekanismia

(REDD+) kehotetaan hyödyntämään

• Päästökauppaa voidaan käydä

• Taattava ympäristöintegriteetti, läpinäkyvyys ja kaksoislaskennan välttäminen

• Näihin kehitetään säännöt

• Uusi mekanismi päästöjen vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen

• Mahdollinen kaikissa maissa, ei ainoastaan kehittyvissä maissa

• Muistuttaa Kioton pöytäkirjan mekanismeja, mutta lisävaatimus päästöjen vähentymisestä

• Säännöt kehitetään

EK: On tärkeää, että maat hyödyntäisivät markkinoiden vetoavun ja saisivat näin toteutettua

ilmastotoimensa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tämä avaisi myös lisää

vientimahdollisuuksia suomalaiselle cleantechille ja muille ilmastomyönteisille ratkaisuille. http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015/12/12/pariisista-historiallinen-ilmastosopimus-ek-tahdentaa-globaalien-

paastovahennysten-toimeenpanoa/

6

- Useita kansallisia ilmoituksia ilmastorahoituksen lisäämisestä 2016-2020

- 20 maata + 28 investoijaa: 10 mrd USD 2020 mennessä päästöttömän

energian tutkimukseen

- 120 maata: aurinkoenergiaan 100 mrd USD 2030 mennessä;

- 37 maata: metsien hävitys -50% 2020 mennessä ja -100% 2030

mennessä + uudelleen metsitys n. Intian kokoinen maa-ala

- 700 kaupunkia: vain uusiutuvaa energiaa 2050 mennessä, päästöt -80 %

Pariisissa annettiin useita julkistuksia, jotka

toteutuessaan vauhdittavat ilmastobisnestä...

• Vauhdilla kasvavat

globaalit cleantech-

markkinat

moninkertaistuvat

ilmastosopimuksen

myötä

Suomalaisille

ratkaisuille lisää

vientipotentiaalia

• Myös ilmaston-

muutokseen

sopeutumiseen

tarvitaan keinoja

for Tekes

Hiiliriski sijoittajille kasvaa?

8

• Pariisin ilmastosopimus heijastuu yrityksiin myös sitä kautta,

että sijoittajat seuraavat:

- kohteidensa kasvihuonekaasupäästöjä (paineet vähentää ja ottaa

käyttöön siihen liittyvää teknologiaa)

- ”altistumaa” fossiiliseen vs. puhtaan teknologian osuuteen, myös

investoinneista (yrityksen strategia ja tulevaisuuden altistuma)

- puhtaan teknologian sijoituskohteita.

Vaikutuksista EU:n omaan ilmastopolitiikkaan

9

=> Pariisin ilmastosopimus tukee EU:n valitsemaa suuntaa

• 2030-tavoitteiden uudelleen tarkastelu kilpailijamaiden kunnianhimon mukaan Nykyinen päätavoite-malli kannatettava:

päästöjen vähentäminen oleellisinta, keinot jäsenmaiden päätettävissä

Taakanjako jäsenmaille oikeudenmukaisesti, komission heinäkuinen esitys ei välttämättä ole sitä…

Sääntelyähky, Energiaunionin alla 43 esitystä...

5 v. välitarkastelut, 1. v. 2023: muiden maiden kirittävä kohti EU:n kunnianhimon tasoa ennen kuin EU:n tavoitteita voidaan nostaa 40 %:n ylimenevän osuuden saa hoitaa kv. joustomekanismeilla

• Ilmastorahoituslupauksissa katsottava myös kokonaisuutta Monta kriisiä päällä, mihin EU:lla rahkeita

Vaadittava myös läpinäkyvää todentamista ja ulkopuolisia verifiointeja ilmastorahoituksen käyttämisestä sille tarkoitettuihin asioihin

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030

Päästövähennykset

-20% vs. 1990

• Päästökauppasektori:

-21 % vs. 2005

• Muut sektorit: EU -10 %,

Suomi -16 % vs. 2005

Uusiutuvan energian

osuus EU 20 % Suomi 38% energian loppukulutuksesta

Liikenne: EU 10 %, Suomi 20%

Energia-

tehokkuus

+ 20% - Ei-sitova (tosin

EED:ssä

sitova velvoite)

2020

Päästövähennykset

vähintään -40 % vs. 1990

• Päästökauppasektori

-43 % vs. 2005

• Muut sektorit:

EU -30% vs. 2005,

Suomi 39% (- joustot)

Uusiutuvan energian

osuus EU-tasolla

vähintään 27% - EU-laajuinen, sitova

- Ei maakohtaisia tavoitteita

- Kansallisia

toimenpideohjelmia

- Ei liikennetavoitetta

ainakaan toistaiseksi

2030 Energia-

tehokkuus

väh. + 27 % - EU-laajuinen,

ei-sitova

- Ei maa-

kohtaisia

tavoitteita

-> Vain yksi jäsenmaita sitova ylätavoite 10

Komission

esitykset

22.1.2014

& 23.7.2014

& 21.7.2016

& Eurooppa-

neuvosto

10/2014

Kansallisesta energia- ja ilmastopolitiikasta

11

• Parhaillaan päivitettävässä kansallisessa strategiassa pidettävä mielessä Suomen erityisolosuhteet ja kansainvälinen kilpailukyky

• Kilpailuetua monipuolisesta, vähäpäästöisestä ja kilpailukykyisestä energiantuotantopaletista ml. kotimaiset polttoaineet/tuotantomuodot, ydinvoima, LNG

- RES-ohjaus? Energiaverotus? Normit? => Olisi selvitettävä optimaalinen ja kustannustehokkain ohjauskeinovalikoima asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi

- Aikalisää strategialle? EU-lainsäädäntökään ei ole valmis…

• Energiatehokkuuden ja kiertotalouden mahdollisuudet

• EU:n muita kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta aiheutuvien kilpailu- haittojen kompensointi ns. hiilivuotoaloille

=> Tarve säilyy 2030 asti

Pariisista huolimatta

12

Huomio positiiviseen

hiilikädenjälkeen

• Ei keskitytä vain kotimaahan rajoittuviin

ilmastotoimiin, vaan tavoitellaan paljon

merkittävämpiä päästövähennyksiä

maailmanlaajuisesti.

• Oman hiilijalanjäljen pienentämisen

rinnalla kasvatettava positiivista

hiilikädenjälkeä.

Hiilikädenjälki kuvaa Suomen

ilmastotekojen vaikuttavuutta

= kuinka paljon maailman

päästöt vähentyvät

suomalaisen osaamisen avulla

Kiitos!

Mikael.Ohlstrom@ek.fi

Puh. 050 468 1022

Twitter: @MikaelOhlstrom

Yksityiskohtaisempia poimintoja (1/2)

14

Erityisen hyvää elinkeinoelämän näkökulmasta Pariisin sopimuksessa:

• Art 6.2 ja 6.4.: Kv. mekanismin perustamisen salliminen päästövähennysyksiköiden kaupalle / hiilipäästöjen hinnoittelulle (+ COPin Decisioneissa 137: Hiilipäästöjen hinnoittelun (carbon pricing) huomioiminen)

• Art 13.7: Kaikkia maita velvoitetaan raportoimaan läpinäkyvästi päästöistään (vaikka kansalliset sitoumukset (NDC:t) eivät kaikilla laillisesti sitovia, tulee julkista ja poliittista painetta päästövähennystoimenpiteiden toteuttamiseen)

• Art. 5: Metsien hiilinielujen huomiointi ja suositus niiden kasvattamiseksi tavalla, joka ei metsäisissä maissa kuten Suomessa uhkaa kestävän puunkäytön kasvattamista

• Art. 1: Viittaus vain v. 1992 YK:n Ilmastopuitesopimukseen, muttei kiinteään kehitysmaalistaan (Non-Annex I), joka luotiin vasta 1995. Ei lukita asetelmia, kun sopimus koko vuosisadaksi ja maat kehittyvät

Yksityiskohtaisempia poimintoja (2/2)

15

Huonoa Pariisin sopimuksessa:

• Art. 21: Voimaantulon kattavuus, riittää 55%, kun EU:n alkuperäinen neuvottelutavoite oli 80% maailman päästöistä jotkut suuret päästömaat kuten Intia ja Venäjä voivat halutessaan jättäytyä

ulos ja silti muita koskeva sitova sopimus voimaan

• Yleisesti se, etteivät kansalliset päästövähennyssitoumukset ole laillisesti sitovia tai sanktio-uhan alla EU edelleen ainoa merkittävä talousalue, jolla laillisesti sitovat velvoitteet v.

2030; yritysten kilpailukyvystä ja hiilivuoto-uhkan torjumisesta huolehdittava siis edelleen ensi vuosikymmenelläkin