MATKALLA YHTEISÖLLISYYTEEN - ASKELMERKKEJÄ

Yhteisöllisyyden askeleet -teoria – yhteisövalmentajat, VTM Jorma J. Ahonen ja KM Matti Näsi (Innoline Group 2008 ja 2013)

ENSIASKELEET JA OMA VALINTA

Jokainen ihminen on osana jotain sosiaalista rakennelmaa ja systeemiä; kaikki olennainen meissä (minuus, minäkuva, identiteetti) myös yksilöinä on rakentunut osana toisten tarinaa ja yhteistä kehitystä ja kulttuuria.

”Minäksi tullaan olemalla sinä.”

Yhteisöllisyys syntyy erilaisten yksilöiden vapaaehtoisesta tahdosta ja halusta pyrkiä johonkin, jota ei voi kukaan saavuttaa yksin .

Tässä prosessissa ihmisen on kyettävä jakamaan jotain itsestään toisen (≈ yhteiseen) käyttöön.

Aluksi jakaminen voi kohdistua vain suostumiseen olemaan läsnä ja se voi päättyä (yli)yhteisölliseen kokemukseen, jolloin itsestä on jo luovutettu lähes kaikki yhteiseen käyttöön. .. tätä se siis on ja kaikkea siltä väliltä…

ERILLISYYDESTÄ YHTEISÖLLISYYTEEN – ASKELMERKKEJÄ

1. askel: Osallisuus

• toisista tietoiseksi tuleminen – osallisuuden tarpeen sisäinen tiedostaminen

• läsnäolo – suostuminen lähellä olemiseen, yhteisön hyväksyminen (oma paikka)

• kuuntelu – ajan antaminen ja salliminen toisten puheelle ja ajattelulle

• kiinnostuneisuus – tiedollinen osallisuus saatuun ja kuultuun tietoon

• välittäminen – reagointi tunnetasolla osallisuuteen ja toisiin

• arvostaminen, kunnioittaminen – toisten kohtaaminen positiivisesti ymmärtävällä ja hyväksyvällä tavalla (sanaton viestintä, käyttäytyminen)

ERILLISYYDESTÄ YHTEISÖLLISYYTEEN – ASKELMERKKEJÄ

InnolineGroup - Ahonen & Näsi 2008

2. askel: Kommunikaatio – vuorovaikuttaminen

• itsensä ilmaiseminen – sanallisen kommunikaation ensiaskeleet, sisäinen toivo myönteisestä ymmärryksestä, rohkaistuminen vuorovaikutukseen

• kommentointi – oman ajattelun tuominen mukaan toisten johtamaan keskusteluun, luottamusta vastavuoroisuuteen ja ymmärtämiseen

• keskustelu – tasavertainen osallistuminen yhteiseen ajatteluun ja yhteisten merkitysten luontiprosessiin

• auttaminen & neuvominen: oman taidon ja tiedon luovuttaminen toisten yhteisen käyttöön

ERILLISYYDESTÄ YHTEISÖLLISYYTEEN – ASKELMERKKEJÄ

3. askel: Tekeminen

• suunnitteleminen - - asioiden kehitteleminen, visiointi, tavoitteiden muotoileminen

• tekeminen – toimiminen muiden kanssa yhteisen suunnitelman mukaan

• jakaminen – toisten opettaminen, ohjaaminen, kasvattaminen

• rakentaminen – yhdessä tekeminen, keksiminen, luova kuvitteleminen

ERILLISYYDESTÄ YHTEISÖLLISYYTEEN – ASKELMERKKEJÄ

4. askel: Sitoutuminen

• toisten oma-aloitteinen palveleminen, luottamustehtävät, ystävyys (< filia)

• aloitteellisuus, luova ideointi, itsensä ylittäminen toisten hyväksi

• pyyteetön tekeminen, jopa uhrautuminen (< altruismi) ja toisia palveleva kiintymys ja rakkaus (< agape)

Yhteisöllisyys - yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuuri

Yksilön matka yhteisöllisyyteen < yhteisöllinen kasvuprosessi • J.Ahonen & M.Näsi (2009)

Yhteisöllisyys - yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuurio pyyteetön tekeminen, jopa uhrautuminen (< altruismi) ja toisia palveleva kiintymys ja rakkaus (< agape)o aloitteellisuus, luova ideointi, itsensä ylittäminen toisten hyväksio toisten oma-aloitteinen palveleminen, luottamustehtävät, ystävyys (< filia)

• Sitoutumineno rakentaminen – yhdessä tekeminen, keksiminen, luova kuvittelemineno jakaminen – toisten opettaminen, ohjaaminen, kasvattamineno tekeminen – toimiminen muiden kanssa yhteisen suunnitelman mukaano suunnitteleminen – asioiden kehitteleminen, visiointi, tavoitteiden muotoileminen

• Tekemineno auttaminen – neuvominen: oman taidon ja tiedon luovuttaminen toisten yhteisen käyttööno keskustelu – tasavertainen osallistuminen yhteiseen ajatteluun ja yhteisten merkitysten luontiprosessiino kommentointi – oman ajattelun tuominen mukaan toisten johtamaan keskusteluun, luottamusta vastavuoroisuuteen ja

ymmärtämiseeno itsensä ilmaiseminen – sanallisen kommunikaation ensiaskeleet, sisäinen toivo myönteisestä ymmärryksestä,

rohkaistuminen vuorovaikutukseen• Kommunikaatio - vuorovaikuttaminen

o arvostaminen, kunnioittaminen – toisten kohtaaminen positiivisesti ymmärtävällä ja hyväksyvällä tavalla (sanaton viestintä, käyttäytyminen)o välittäminen – reagointi tunnetasolla osallisuuteen ja toisiino kiinnostuneisuus – tiedollinen osallisuus saatuun ja kuultuun tietoono kuuntelu – ajan antaminen ja salliminen toisten puheelle ja ajattelulleo läsnäolo – suostuminen lähellä olemiseen, yhteisön hyväksymineno toisista tietoiseksi tuleminen – osallisuuden tarpeen sisäinen tiedostaminen

• Osallisuus Erillisyys - yksin tekemisen kulttuuri

Millaisia toiminnan muotoja ja ilmapiiriin liittyviä noste- ja vetovoimia tarvitaan keventämään ja helpottamaan yhteisöllisyyden askelia?

Millaisia systeemin tukirakenteita ja johtamisen tekoja tarvitaan yhteisöllisen polun ja askelmien tukemiseen?

Yhteisöllisyys - yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuuri – oppiva organisaatio ↗ Nostetta ja vetovoimia ↗ pyyteetön

tekeminen aloitteellisuus, luova

ideointi toisten oma-aloitteinen

palveleminen

Sitoutuminen

rakentaminen

jakaminen tekeminen suunnitteleminen Tekeminen auttaminen –

neuvominen keskustelu kommentointi itsensä ilmaiseminen Kommunikaatio – vuorovaikuttaminen arvostaminen välittäminen

kiinnostuneisuus kuuntelu läsnäolo toisista tietoiseksi tuleminen Osallisuus

↗ Tukea ja rakenteita ↗Erillisyys - yksin tekemisen kulttuuri - ”Vapaiden taiteilijoiden löyhä yhteenliittymä

Työhyvinvoinnin kehittämiseen aikaa

Yhteisöllisyys - yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuuri – oppiva organisaatio ↗ Nostetta ja vetovoimia ↗ pyyteetön

tekeminen aloitteellisuus, luova

ideointi toisten oma-aloitteinen

palveleminen

Sitoutuminen

rakentaminen

jakaminen

tekeminen suunnitteleminen Tekeminen auttaminen –

neuvominen keskustelu kommentointi itsensä ilmaiseminen Kommunikaatio – vuorovaikuttaminen arvostaminen välittäminen

kiinnostuneisuus kuuntelu läsnäolo toisista tietoiseksi tuleminen Osallisuus

↗ Tukea ja rakenteita ↗

Erillisyys - yksin tekemisen kulttuuri - ”Vapaiden taiteilijoiden löyhä yhteenliittymä

Perusrakenteet (lukujärjestys, luokkatila, palkka…) kuntoon

Demokraattinen päätöksenteko

Asiaan kantaaottaminen: ei saa henkilöityä… lippuäänestys

Ilmapiirin kohottaminen oltava johdolle tärkeä

LÄPINÄKYVYYS päätöksenteossa (x3)

Mukana päättämässä

AIKA

TASA-ARVO

RESURSSIT! RAAMIT

SELKEÄ TYÖNJAKO

Ilmaisen työn huomioiminen

AVOIMUUS (X2)

VIESTINTÄ SUUNNITTELU

Asiaan kantaaottaminen: ei saa henkilöityä… lippuäänestys

Yhteinen opettajahuone?

TYÖNOHJAUS

teksti”Sensitivity Training”

”Makkaran / kasvisten paisto”

Kehittämis-tehtävien jatkuminen

Aikaa ilmapiirin parantami-seen

TYHY – vapaamuotoi-nen toiminta

VERME on hyvä (x2)

Työjärjestys = lukujärjestys

Kahvihuone-kierto

Johdon paikallaolo

Aamukahvit

TASA-ARVO

Työparitoi-minnan kehitysKoulutus-päiviin vapaamuotoista tekemistä

Epäviralliset kinkerit

Luottamus

1. Yksilön asema yhteisössä

Kuinka suuret ovat yksilön vastuut ja velvollisuudet ja oikeudet yhteisöön nähden?• yksilö vai yhteisökeskeisyys – olenko tärkeä ihmisenä ja yksilönä vaiko vain ryhmän

jäsenenä?• ihmisyyden ja yhteisöllisyyden perustarpeisiin liittyvä kysymys: hyväksyntä, liittyminen

ryhmään, turvallisuus, arvostus, kunnioitus

2. Vuorovaikutuksen tapa (ja sen säätely)

Miten ihmiset ovat suhteessa keskenään: mitä voi sanoa, mitä voi puhua, kenen kanssa voi puhua, kuka vie asioita eteenpäin, mihin voi osallistua…?

• yksilön oikeus vaikuttaa omaan työhönsä ja olla yhteistyössä• yhteistoiminnan, luovuuden ja motivaation keskeinen kysymys

3. Yhteisön hyvinvointi ja jatkuvuus

Miten me järjestämme yhteisön toiminnan niin, että koko yhteisö voi jatkaa: mitä voi ja pitää säilyttää, miten myös yksilöt liittyvät tähän?

• olenko mukana myös yhteisön tulevaisuuskuvassa?• miten minun käy, miten minun käy, miten minun käy…?• sitoutumisen, kehittymisen ja oppimisen kriittinen kysymys

OLEMASSAOLON VAATIMUKSET - YHTEISÖN ARVOJEN PERUSTA -

PROF. SHALOM SCHWARTZ, JERUSALEM UN. - VTT ESA POHJANHEIMO, TIEDONVALO OY

Työyhteisö (tai sen johto) joutuu ratkaisemaan edellisten lisäksi vielä kaksi peruskysymystä:

4. Miten saada ryhmälle sen perustehtävän mukana asetetut tavoitteet saavutettua mahdollisimman tehokkaasti eli miten järjestellä työympäristö, työvälineet sekä jakaa tehtävät ja vastuut ryhmässä mahdollisimman hyvin?

(asioiden ja rakenteiden johtaminen eli management-tehtävä )

5. Miten saada yksilöt toimimaan siten, että ryhmän perustehtävän suuntaamat ja sen saavuttamisen edellytyksenä olevat ihmisten suorittamat toiminnot tulevat suoritetuiksi mahdollisimman hyvin?

(ihmisten johtaminen eli leadership-tehtävä )

ASIOIDEN JA IHMISTEN JOHTAMINEN YHTEISÖSSÄ

OLEMASSAOLON VAATIMUKSET (SHALOM SCHWARTZ, 2000)

Yhteisön hyvinvointi ja

Jatkuvuus

Yksilön asema yhteisössä

Rakenteiden johtaminen

Ihmisten johtaminen -

Vuorovaikutuksen tapa ja sääntely