marja-vantaan asuntomessualueen virkistysalueiden ... · corocord) keitaaseen asennetaan...

Marja-Vantaan asuntomessualueen virkistysalueiden yleissuunnitelmaSuunnitelmaselostus

Marja-Vantaa projekti

SITO OY

OSOITE Tietäjäntie 14, 02130 Espoo PUHELIN 020 747 6000 SÄHKÖPOSTI [email protected] Espoo FAKSI 020 747 6111 KOTISIVUT www.sito.fiY-TUNNUS 2335445-0

Nykytilanne

Asuntomessualue sijoittuu suurmaisemassa kohtaan, jossa on matalia kallioalueita ja perääntyneenjäätikön reunan suuntaisia matalia maaperäkerrostumia. Alemmat maastokohdat peittyvät jokilaaksonhienorakeisten sedimenttien alle. Messualue on lännessä olevan laajemman selänteen, Sotilaskorvenkalliomäkien ja Kanniston ja Koivupään pienempien mäkien välisessä kainalossa. Osittain metsittyneelläpellolla ja siitä pohjoiseen on savitasanko, jonka korkeusasema on noin 42,5 m mpy. Tasangonkaakkoispuolella on hiekkainen harjanne, jonka keskiosa on kaivettu kuopaksi peruskarttojen mukaanpääosin vuosien 1958 ja 1967 välisenä aikana. Nykyisellään harjanteen ylin kohta on noin 44 metrinkorkeudella merenpinnasta. Kuopan pohjan korkeustaso on noin 38,5 metriä merenpinnan yläpuolella.Entisen mäen rinteillä pintamaalaji on osin hiekkaa tai silttiä (hiesua tai hietaa), joka on kasvualustanahyvä. Hiekkakuoppien alueesta itään ja kaakkoon maasto laskee melko tasaisesti kohti Vantaanjoenlaaksoa.

Vuoden 1933 pitäjänkartassa pohjoisessa kohoavien mäkien ja nykyisin kuopiksi kaivettujen entistenhiekkamäkien välinen alue näkyy soisena. Painanteessa on ollut korpi. Sittemmin aluetta on ojitettuvoimakkaasti ja osa alueesta on raivattu pelloksi. Pieni pelto on jo vuoden 1936 pitäjänkartassa. Pelto onalkanut metsittyä joskus 1960-luvun jälkeen. Entinen pelto osuu suunnilleen Lipputien jaRuusukvartsikadun kulmassa olevien korttelien kohdalle. Muuta osaa alueesta ei ole koskaan raivattupelloksi.

Metsätyyppi on Vantaan metsäsuunnitelman 2008–2017 mukaan pääosin lehtomaista kangasmetsää.Alueen luoteisimmassa osassa, mihin pientalotontit asemakaavaehdotuksen mukaan tulevatsijoittumaan, on ylispuustoinen taimikko, jonka pääpuulaji on hieskoivu. Metsätyyppi on ojituksen myötäturvekankaaksi muuttunut lehtomainen korpi. Isomman hiekkakuopan alueella ja siitä pohjoiseenmetsätyyppi on lehtomainen kangas ja metsä varttunutta. Pääpuulaji on haapa. Hiekkakuopastakaakkoon laskevalla rinteellä metsätyyppi on lehtomainen kangas, metsä varttunutta ja pääpuulaji kuusi.

Alue ei ole pienilmastoltaan erityisen lämmin tai kylmä. Metsäisyys suojaa tuulilta. Suunnittelualueenkylmimpiä kohtia ovat hiekkakuoppien mäen pohjois- ja luoteisrinteet sekä mäkien väliin jääväsavitasanko. Hiekkakuopilta lounaaseen laskeva rinne on muuta ympäristöä lämpimämpi. Metsän japellon kuivattamiseksi vedet ohjataan kaivettuja ojia pitkin Koivupäänojaan ja siitä Vantaanjokeen.Alueen maisemakuva on sulkeutunut ja metsäinen (Laura Muukka).

Tavoitteet

Suunnittelutehtävän tavoitteena on luoda edellytykset vetovoimaiselle teemapuistolle. Asuntomessutsaavat valtakunnallista ja kansainvälistäkin näkyvyyttä, mutta alueen vetovoiman tulee kantaa messujenjälkeenkin. Parhaimmillaan viheralueet ovat keskeinen osa alueen identiteettiä.

Asuntomessujen yhtenä teemana ovat lapset ja nuoret. Nämä käyttäjäryhmät on pyritty huomioimaanvirkistysalueiden ja erityisesti hiekkakuoppien suunnittelussa. Tavoitteena on myös ylläpitää liito-oravienelinympäristöä ja säilyttää liito-oravien reitit suunnittelualueen läpi.

Viheralueiden konsepti

Marja–Vantaan keskustan alueella ei juuri ole maisemallisesti vetovoimaisia kohteita eikä selkeitämaastonmuotoja. Hiekkakuopat tarjoavat mahdollisuuden vaihtelevaan topografiaan ja erikoislaatuiseentilalliseen tunnelmaan. Hiekkakuopan luiskat muodostavat seinät suljetulle maisematilalle ja selkeästirajatun ulkotilan. Suunnitelmassa hiekkakuoppien keskeiset toiminnalliset alueet muodostuvat kolmesta

mailto:[email protected]

http://www.sito.fi



SITO OY


tilasta, jotka ovat keidas, juoksuhiekkamaa ja seikkailudyynit. Keidas on eteläisin matala kuoppa, jossakukkivat ja syötävät kasvit muodostavat vehreän suljetun tilan. Keskimmäinen tila, juoksuhiekkamaa, onhiekka- ja vesileikkien aluetta. Kolmas, laajin kuoppa, muodostuu vaihtelevista materiaaleista jamuodoista, jotka mahdollistavat monipuolisen liikkumisen ja oleskelun erityisesti nuorille.

Tiikerinsilmän ympäristön viheralueiden päätarkoitus on toimia asukkaiden ja liito-oravien reitteinälaajemmille viheralueille. Viheralueet liittyvät luontevasti katuihin ja aukioihin. Viheralueilla pyritäänsäilyttämään metsäistä tunnelmaa.

Säilytettävä kasvillisuus

Asuntomessualueen virkistysalueiden suunnittelussa on huomioitu liito-oravien kulkureitit asemakaava-alueen poikki sekä potentiaaliset liito-oravien pesäpuut kaava-alueella. Suunnittelualueella on kaksipotentiaalista liito-oravien pesäpuuta, jotka tulee ehdottomasti säilyttää. Puut on merkittysuunnitelmakarttaan. Liito-oravat pitävät sekametsästä. Alueella tulee säilyttää haavikoita ja myös nuoriakuusia olisi hyvä säilyttää. Ainakin aluksi olisi hyvä jättää myös muutama isompi kuusi. Hiekkakuoppienreunalla on sekä nuorta kuusialikasvosta että vanhempia kuusia, jotka on suunnitelmassa esitettysäilytettäviksi. Nuoret kuuset sitovat jyrkän luiskan ja estävät myös putoamisvaaran luiskan reunalta.Kuusikko on tarkoitus kuitenkin pitää matalana, joten sitä pitää jatkossa uudistaa poistamalla isoimmatpuut.

Istutettava kasvillisuus

Istutettavalla kasvillisuudella täydennetään säilytettäviä kasvillisuusalueita. Katualueille ja kapeilleviherkäytäville istutetaan nopeasti kasvavia lehtipuita liito-oravien reitiksi. Liito-oravien reiteillä puidenmaksimietäisyys toisistaan on 30 metriä.

Puun rungot vahvistavat kuoppien tilallista vaikutelmaa. Hiekkakuoppien tiheä puusto ei suurelta osinsovellu säilytettäväksi ja myös maastonmuotoilun ja puiston rakenteiden takia suurin osa puustostajoudutaan poistamaan. Kuoppien luiskiin ja reunoille tehdään runsaasti täydennysistutuksia.

Keitaan länsireunalle istutetaan monilajinen pensasalue sekä kukkivia rungollisia pensaita ja pienpuita.Istutuksissa käytetään syötäviä kasveja.

Viljelypastojen pensasaidanteina käytetään marjapensaita.

Luiskat, jotka muotoillaan uudelleen, sidotaan niittymatoilla.

Reitit ja esteettömyys

Virkistysalueiden reitit ovat kolme metriä leveitä ja kivituhkapintaisia. Lähellä katualueita on kuitenkinkäytetty betonikiveystä, joka liittää reitit katutilaan. Kapeiden virkistysalueiden reitit on rajattunupukivinauhalla.

Hiekkakuoppiin johtaa reitti neljästä suunnasta. Pohjoisin reitti täyttää esteettömyyden perustason. Senkaltevuus on 7,5 %. Muut reitit täyttävät esteettömyyden erikoistason eli niiden kaltevuus on alle 5 %.

Toiminnot

Hiekkakuoppiin on sijoitettu pienten lasten leikkipaikka sekä laaja toiminta-alue nuorisolle.


http://www.sito.fi



SITO OY


Hiekkakuoppien reunalla on viljelypalstoja, joihin liittyy myös pienet omenatarhat. Viljelypalstat ovat noin5x5 metrin palstoja ja niitä on 22 kappaletta.

Maastonmuotoilu

Kuoppien pohjat ovat lähellä pohjavedenpinnan tasoa ja ajoittain pohjalla voi olla pieniä lammikoita. Alueei ole luokiteltua pohjavesialuetta, mikä antaa suunnittelulle hieman vapaammat kädet. Vantaankaupungin tietojen mukaan se on kuitenkin Rajasillan III luokan pohjavesialuetta, jolla on mm. tehtyvedenottamoa varten antoisuustutkimuksia. (Marika Orava)

Suunnittelun lähtökohtana on, että pohjaveden laatua ja pinnantasoa ei muuteta. Kuopissa pinnoitteidenja rakenteiden vaatimat rakennekerrokset tehdään pääasiassa nykyisen pohjatason yläpuolelle, koskapohjavesi on varsin lähellä kuoppien pohjien tasoa.

Pieneen kuoppaan on tuotu täyttömaita, jotka poistetaan, koska ne vaikeuttavat viheralueenrakentamista. Täyttömaiden laadusta ei ole tietoa, joten poistamisen yhteydessä on varauduttavatäyttömaan pilaantuneisuuden selvittämiseen.

Hiekkakuoppien luiskat, kulkuväylät ja rakenteet rakennetaan kestäviksi ja helposti ylläpidettäviksi. Osaluiskista loivennetaan.

Hulevedet

Poikkeuksellinen paikka tarjoaa myös maisema-arkkitehtonisia mahdollisuuksia hulevesien käsittelyyn.Ympäröivien kortteleiden puhtaat kattovedet voidaan helposti kerätä hiekkakuoppaan muotoiltavaanvesiaiheeseen, johon liittyy pieniä vesiputouksia, pumppuja sekä askelkiviä. Ympäröiviltä alueiltasaadaan mitoitussateella 150 l/s/ha laskettuna hulevesiä noin 450 l/s, jos ei mitään viivytystoimenpiteitätehdä. Mitoitusvirtaama on 150–200 l/s, jos joka tontilla viivytetään virtaamat nykytilanteen tasolle, muttakaduilla viivytetään vain osa vesistä. Mitoitusvirtaama 200l/s 10 minuutin sateella on tilavuudeksimuutettuna 120 m3. Hulevesiaihe on suunniteltava siten, että leikkiin tarkoitetulla alueella siinä onkorkeintaan 10 cm pysyvä vesipatja. Keitaassa hulevesialtaan keskikohta voi olla hiukan syvempi.Lisäksi suunnitelmakartalla esitetty kivetty alue toimii tulvatilana siten että mitoitussateella alueellemahtuu hetkellisesti kertymään 120 m3.

Kalusteet ja varusteet

Kalustevalinnoissa noudatetaan Marja–Vantaan Design Manualin ohjeita.

Leikkivälineinä käytetään puurakenteisia valmisvälineitä, joissa puiden rungon muoto on edelleennäkyvillä. Vesileikkivälineinä taas käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja välineitä. (Esim.Richter Spielgeräte). Toiminta-alueen puutolpat toimivat kiinnitysrakenteina erilaisille köysileikkivälineille(esim. Corocord)

Keitaaseen asennetaan juomapiste, johon tulee vesijohto Ruusukvartsinkadun kulmasta.

Muuta

Suunnittelualueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteista on laadittu yleispiirteinen selvitys olemassaolevaan aineistoon perustuen.


http://www.sito.fi



SITO OY


Maaperä ja pohjaolosuhteet

Suunnittelun lähtötietoina ovat olleet Vantaan kaupungilta saadut pohjatutkimustiedot, joista uusimmaton tehty vuonna 2011 Marja–Vantaan asuntomessualuetta varten. Yleissuunnitelmaa varten ei ole tehtyuusia pohjatutkimuksia.

Hiekkakuopan kohdalla pohjamaa on yläosaltaan pääosin silttistä hiekkaa. Noin tasolta +38 alaspäinpohjamaa on hiekkaa ja syvemmällä moreenia. Kairaukset ovat päättyneet yli 10 m:n syvyydellemaanpinnasta. Hiekkakuopan länsi- ja luoteispuolella on alue, missä ylimpänä maakerroksena on noin 3– 5 m paksu savikerros ja tämän alapuolella hiekkaa ja moreenia. Saven vesipitoisuus vaihtelee 40 – 85% välillä. Muualla hiekkakuopan ympäristössä ylimpänä maakerroksena on muutama metri silttiä jatämän alapuolella hiekkaa ja moreenia.

Pohjavesi

Pohjaveden luonnollinen pinta hiekkakuopan lähimmissä pohjavesiputkissa on todettu olevan tasovälillänoin +37 – +37,5. Mittaustietoa näistä lähimmistä putkista on tosin vain lokakuulta 2011. Korkeinyksittäinen arvo, +38,77, on mitattu 10.5.1999 noin 200 metrin etäisyydellä hiekkakuopan eteläpuolella.Vanhojen karttojen ja ilmakuvien mukaan pohjavesi on ajoittain noussut kuoppien pohjien alavimpiinkohtiin. Vuoden 2011 toukokuun ja elokuun maastotarkasteluissa alimmissa kohdissa vettä olienimmillään muutaman senttimetrin paksuudelta, mutta kyseessä saattoi olla kuopan pohjalle satanut javalunut pintavesi. Maastotarkastelussa tammikuun alussa 2012 kuopat olivat kuivia. Lähtötietojenmukaan pohjavesi on keskimäärin 0,5–1,5 metrin syvyydellä nykyisten kuoppien pohjien alapuolella,mutta voi alavissa kohdissa ajoittain nousta pohjien tasoon.

Hiekkakuoppien kunnostamisen yhteydessä pohjien tasoa korotetaan hieman, joten pohjavedennousemisen mahdollisuus kuoppien pohjalle vähenee.

Pohjavettä muodostuu pääosin kapealla hiekkaisella selänteellä, jossa hiekkakuopat sijaitsevat, ja lisäksipohjavettä virtaa alueelle koillispuolen hiekan ja moreenin peittämältä kalliokohoumalta. Pohjavedenlaatua ei ole tutkittu. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä alueen läheisyydessä olevedenottamoita tai talousvesikaivoja. Pohjaveden purkautumispaikkoja ei ole havaittavissa.


http://www.sito.fi

marja-vantaan asuntomessualueen virkistysalueiden ... · corocord) keitaaseen asennetaan...

Documents