Veikko lähti eläkkeelle

Kivikausi jatkuu! Meillä.KANSANNÄYTETOIMISTOPäätoimittaja Jari Nenonen, jari.nenonen@gtk.fi. GTK, Itä-Suomen yksikkö, puh. 020 550 3514, faksi 020 550 13.

Päätoimittajalta

Harrastajan kivikausi on jälleen alka-massa. Lumet ovat muisto vain , ja uutta tutkittavaa on maankamara pullollaan. Tä-hän asti kansannäytetoimistossa on elet-ty vielä hiljaista talviaikaa, on ollut aikaa virittää toimintaa kesän sesonkia varten iskuun. Parin viime viikon aikana mie-lenkiintoisia näytteitä onkin alkanut saa-pumaan enenevässä määrin. Toivomme tahdin jatkuvan.

Alkuvuoden merkittäviä tapahtumia ovat olleet pitkäaikaisen asiantuntijam-me ja itsekin innokkaan kiviharrastajan Veikko Helpin lähtö hyvin ansaitulle eläk-keelle. Hänen tilalleen saimme pätevää nuorta asiantuntemusta ja naisenergi-aa Soili Mattilasta. Soili aloitti vakituisen työuransa kansannäytetoimistossa 1.4. alkaen. Merkittävä uudistus on myös uuden kansannäyteohjelmiston käyt-töönotto. Ohjelmiston avulla näytteiden tallennus ja maastotarkistukset siirtyvät nykyaikaiselle paikkatietopohjaiselle ta-solle. Merkittävä tunnustus kansannäyte-toiminnalle ja näytteiden lähettäjille on Renlundin säätiön tarjoama apurahamah-dollisuus kiviharrastajille malminetsinnäl-lisiin tarkoituksiin.

Tulevana kesänä kansannäytetoimin-taa esitellään suurimmilla kivimessuilla eri puolilla Suomea, lähimpänä ovat Ylämaan kivimessut kesäkuun loppupuolella. Mui-ta tapahtumia ovat mm. Farmari maata-lousnäyttely Kokkolassa ja Valtakunnalliset kotiseutupäivät Nilsiässä.

Vuoden 2008 parhaiden kansan-näytteiden lähettäjät palkitaan kesä–hei-näkuun vaihteessa. Tarkka ajankohta ja paikka on vielä avoinna, ja se päätetään kun kaikki merkittävien näytteiden maas-totarkistukset on tehty. Samassa yhteydes-sä palkitaan myös paras uusi näytteiden lähettäjä.

Huolimatta maailman laajuisesta metallien hintojen laskusta ja kaivoste-ollisuudenkin väliaikaista vaikeuksista kansannäytteiden merkitys malminetsin-nässä ei ole vähentynyt, päinvastoin, tarvi-taankin uusia hyviä aiheita, jotka antavat toivoa teollisuuden ja työllisyyden elpy-miselle.

Toivomme kaikille harrastajille aktiivis-ta ja tuottoisaa kivikesää ja odotamme in-nolla näytteitänne.

Geologian tutkimuskeskuksen uutislehti kiviharrastajille 1 • 2009

Mikä oli alkusysäys kiviharrastuksen pa-riin?

”Olin nuorena kiinnostunut lähes kaikesta luontoon liittyvästä, kuten marjojen, sieni-en, kivien ja käpyjen keräilystä sekä met-sänhoidosta. Luonnossa liikkumisen ilon lisäksi harrastukset tuottivat hiukan tasku-rahaa.Vuonna -59 osallistuin malminetsintäkurs-sille ja samana vuonna sain ensimmäisen kivipalkintoni (4. sija) Heinolan maakun-tapäivillä. Jatkoin kivien lähettelyä tuolloi-selle Geologiselle tutkimuslaitokselle. Vuonna -61 tärppäsi kunnolla ensimmäi-

Haastattelu Soili Mattila, GTK

Upean 33 vuotta kestäneen kansannäyteuran tehnyt Veikko Helppi on siirtynyt eläkepäivien viettoon. Intohimoinen korukiviharrastaja jatkaa kuitenkin kivien pa-rissa. Veikon voi edelleen tavata kivimessuilla myyntipöytänsä äärestä.

sen kerran. Ruosteinen naapurin mailta löytämäni kivi voitti kuudennen palkin-non valtakunnallisessa Malmimarssi kil-pailussa. Kivi oli karsikivi, jossa oli 1,6 % kuparia. Alueella suoritettiin tutkimuksia, ja vuonna -64 löydettiin Hällinmäen Kar-sikumpu, jossa alkoi kaivostoiminta vuon-na 1966. Vuonna -67 minulle myönnettiin valtionpalkinto, koska löytöni oli johtanut kaivostoimintaan.

Kaiken kaikkiaan kiviharrastukseen on ohjannut vahva keräilyvietti. Olen kerän-nyt ja kerään vieläkin melkein kaikkea. Mainittakoon vanhat rahat, postimerkit,

Veikkoa eläkkeelle saattelemassa vasemmalta, Kalevi Karttunen, Jorma Valkama, Veikko keskellä, Reino Räsänen ja Kauko Turpeinen. Kuva Jari Nenonen, GTK.

pinssit ja korukivet.”

Milloin ja miten työurasi GTK:lla ja kan-sannäytetoiminnan parissa alkoi? Min-kälaisissa tehtävissä ja paikoissa olet työskennellyt?

”Vuonna -61 Pentti Ervamaa ja Veikko Räsänen tulivat hakemaan minut apupo-jakseen kahdeksi viikoksi Juvan Maivalaan malminetsintätöihin. Seuraavana keväänä Aatto Laitakari haki minut johtamaansa tukikohtaan Pielave-den Räpsyyn. Räpsyssä minulle opetettiin lohkare-etsintää kuukauden verran. Tä-män jälkeen ostin moottoripyörän ja aloin etsimään itsenäisesti (GTK:n palkkalistoil-la) malmiaiheita Juvan Nääringillä ja kar-toitin n. 20 kilometrin jakson Nääringiltä pohjoiseen. Saman vuoden syksynä geologi Lauri Hyvärinen tuli kiittelemään hyvästä työstä ja kertomaan, että nyt työt loppuivat ja palataan asiaan ensi keväänä, kun lumet ovat sulaneet. Isäni puuttui tähän ja tokaisi, poika ei tule ensi kesänä, jos ette ota myös talveksi töihin. Pitkän ja tuimailmeisen suunnapsuttelun jälkeen Lauri Hyvärinen kysyi, että lähtisinkö hänen mukaansa Es-pooseen. Minä lähdin ja niin minusta tuli stadilainen. Vuonna -63 aloitin opiskelun työn ohella. Kävin keskikoulun ja lukion iltaoppikou-lussa kuuden vuoden aikana. Kaikkiaan pääkaupunkiseudulla vierähti 10 vuotta.

Vuonna -70 menin inttiin (Lappeenranta, Uudenmaan rakuunapataljoona, sotilasar-vo: kersantti) Vuonna 71–76 opintoni jat-kuivat Lappeenrannan kaivosteknillisellä linjalla ja Espoon teknillisessä korkeakou-lussa. Kesät vierähtivät mm. Kaustisella ja Inarinjärvellä kartoitushommissa. Inarissa ollessani innostuin Lapista ja tästä alkoi in-tohimoinen matkusteluharrastukseni.Koulujen jälkeen Kauko Puustinen ja Lau-ri Hyvärinen pyysivät minua Lappiin hoi-tamaan kansannäytetoimistoa. Tein ison päätöksen ja Lapissa vierähti kaikkiaan 29 vuotta. Hoidin Rovaniemen kansannäyte-toimistoa yksin ja tein maastotarkistukset-kin suurimmaksi osaksi itse. Lisäksi tein myös runsaasti kansanvalistustyötä. Tänä aikana kivien keräilyni alkoi lisääntyä. Ke-räämistäni kivistä muodostui vuosien ajak-si laaja kivinäyttely Rovaniemen GTK:n ala-aulaan. Vuoden -90 aikana suoritin gemmologian koulutuksen Helsingissä työni ohessa. Rovaniemellä oloni aikana menin naimi-siin Anne-Marin kanssa ja saimme kaksi lasta, Villen ja Jennin. Heillä on nykyään jo omat perheet ja lapsia.Vuonna 2005 kansannäytetoiminta kes-kitettiin Kuopioon, joten muutin sinne. Kuopiossa kerkesin asua ja työskennellä 4 vuotta ennen eläkepäivien viettoon läh-temistä. Nykyään harrastuksinani ovat mökkeily ja puutarhan-, sekä vanhempieni vanhan maatilan hoito.”

Valtakunnallinen kivikilpailu Malmima-nia (-86) oli kansannäytetoiminnan kulta- aikaa ja urasi huippuhetkiä. Kertoisitko jotain Malmimania-ajoista?

”Malmimania ajoittui juhlavuoteen 1986, jolloin GTK täytti 100 vuotta. Tuohon ai-kaan tein tiivistä yhteistyötä Markku Hytö-sen kanssa. Järjestimme lukuisia näyttelyitä ja luentotilaisuuksia päivisin ja iltaisin ym-päri Lappia, tarkoituksena oli saada näky-vyyttä kansannäytetoiminnalle ja innostaa ihmisiä lähettämään mahdollisimman pa-jon hyviä kivinäytteitä. Markku, joka oli kilpailun vetäjä, sai yleensä jonkun idean, soitti minulle ja kysyi onko tämä toteutet-tavissa/mahdollista? Sanoin aina, että on mahdollista. Näin meille syntyi pitkäaikai-nen luottamus- ja ystävyyssuhde. Markku teki valtavan työn vetäessään Malmimani-aa. Malmimanian tuloksena oli n. 80 000 lä-hetettyä kivinäytettä, joista 8 800 näytettä kulki minun käsieni läpi. Lopputuloksena Lappiin tuli kuudesta pääpalkinnosta neljä. Kilpailussa oli GTK:n lisäksi mukana kaik-ki senaikaiset malminetsintäorganisaatiot, joten Lapin osuus näytteiden ja palkinto-jen määrästä oli huomattavan suuri. Ko-van työn ja ponnistusten tuloksena GTK:n maine malminetsintä organisaationa ko-heni huomattavasti. Aiemmin se oli jäänyt hiukan Outokummun ja muiden isojen yh-tiöiden jalkoihin.”

K.H.Renlundin Säätiöltä apu-rahaa myös kiviharrastajille

Vuonna 1905 tehdyssä testamentissa kaup-pias Karl Herman Renlund lahjoitti 500 000 sen aikaista markkaa ”K.H. Renlunds Stiftelse för Finlands praktiskt geologiska undersökning” -nimisen säätiön perusta-miseksi. Vuodelta 1905 peräisin olevia alkuperäisiä sääntöjä päivitettiin vuonna 1990, jolloin säätiön nimi muutettiin muotoon ”K.H. Renlundin säätiö”.

Säätiön tarkoitus on edistää malmien ja hyödyllisten mineraalien, sekä teknises-ti hyödynnettävien kallioperä- ja maape-rä- sekä pohjavesiesiintymien etsimistä ja hyväksikäyttöä Suomessa, sekä ympäristö-geologisia tutkimuksia. Apurahat (vuosit-tain jaettava summa n. 600 000 €) jaetaan m.m. aiheisiin:

• Uusien tai aikaisemmin löydettyjen

minerali-kallioperä-, maaperä- tai pohja-vesiesiintymien geologinen tutkiminen ja teknis-taloudelliset selvitykset. (Mineraa-listen raaka-ainevarojen sekä kallioperä- ja maaperäesiintymien hyväksikäytöllä tar-koitetaan myös niiden prosessoinnissa syn-tyviä sivutuotteita).

• Julkaisu- tai muu toiminta, jonka tarkoi-tuksena on herättää yleistä kiinnostusta niitä tieteenaloja kohtaan, jotka kuuluvat Renlundin säätiön piiriin, sekä tukea näi-den tieteenalojen opetusta.

• Henkilöille, joiden toiminta edistää sääti-ön etuja ja noudattaa sen sääntöjä (toimin-ta on tässä laaja käsite, jolla tarkoitetaan kaikkea ”kansannäytteistä akateemisiin loppututkintoihin”). • Geologiaan liittyvät ympäristöongelmat kuten kaivannaistoiminnan ympäristöon-

gelmat.Hakuaika: Haettavista avustuksista ilmoi-tetaan lehti-ilmoituksin syys-lokakuussa. Hakemusten tulee olla perillä tieteellisellä asiamiehellä viimeistään 30. marraskuuta 2009.Säätiöltä on haettavissa avustuksia myös lohkare-etsinnästä aiheutuviin kustannuk-siin. Yhteissummaltaan apurahaa jaetaan 5 000 €. Hakemukset on toimitettava 30. syyskuuta mennessä osoitteeseen: Geologian tutkimuskeskus / Jari Nenonen PL 1237, 70211 KuopioSähköposti: jari.nenonen@gtk.fi, Puh: 020 550 3514Hakemus voi olla vapaamuotoinen tai käyt-täen hakemuskaavaketta.

(WWW.ABO.FI/RENLUND)Apurahoja koskevissa kysymyksissä voi ottaa yhteyttä säätiön tieteelliseen asiamie-

Geologian tutkimuskeskuksen uutislehti kiviharrastajille 1 • 2009

2

Geologian tutkimuskeskuksen uutislehti kiviharrastajille 1 • 2009

heen:Prof. Carl Ehlers Institutionen för Geologi och mineralogi, Åbo Akademi , FI-20500 Åbo, Finland Puh: +358 2 215 4153 Fax: +358 2 215 4818 Sähköposti: carl.ehlers@abo.fi

Platinaryhmän alkuaineet (Os, Ir, Ru, Rh, Pt ja Pd)

Tapio Halkoaho, GTK

Platinaryhmän alkuaineisiin kuuluu yh-teensä kuusi metallia: kevyet platinaryh-män alkuaineet rutenium, rhodium ja palladium sekä raskaat platinaryhmän al-kuaineet osmium, iridium ja platina. Te-ollisesti näistä merkittävimpiä ovat platina, palladium ja rhodium.

Platina on väriltään hopean valkoista (ku-va 1), se on taottava ja venyvä metalli. Plati-nan sulamispiste on 1 772 oC ja tiheys 21,4 g/cm3, ollen näin tunnetuista alkuaineista kolmanneksi raskain. Raskain tunnettu alkuaine on iridium, jonka tiheys on 22,5 g/cm3. Ensimmäisenä platinaa löydettiin Etelä-Amerikasta vuonna 1735 ja sen ni-mi tulee espanjan kielen sanasta ”platina”, joka tarkoittaa hopeaa. Tämän hetkinen (5/2009) platinan maailmanmarkkinahinta on noin 28-30 €/g.

Palladium on väriltään teräksen valkoista ja se on kuumennettuna pehmeää ja ve-nyvää. Palladiumin sulamispiste on 1 552 oC ja tiheys 12,0 g/cm3. Palladium tun-nistettiin vuonna 1803 Englannissa ja se nimettiin samaan aikaan löydetyn Pallas-asteroidin mukaan. Pallas on kreikkalai-nen viisauden jumalatar. Tämän hetkinen (5/2009) palladiumin maailmanmarkkina-hinta on noin 5-6 €/g.

Rhodium on väriltään hopeisen valkoinen, kova ja kestävä metalli. Sen sulamispiste on 1 963 oC ja tiheys 12,4 g/cm3. Rhodium löydettiin Englannissa samana vuonna kuin palladium eli 1803. Sen nimi tulee kreikan kielen sanasta ”rhodon”, joka tar-koittaa ruusua. Tämän hetkinen (5/2009) rhodiumin maailmanmarkkinahinta on vajaat 40 €/g.

Platinan käyttö teollisuudessa on yllättävän monimuotoista. Sitä käytetään runsaasti koruteollisuudessa, sillä mm. itämaiset ih-

miset ovat ihastuneita platinasormuksiin. Siitä valmistetaan laboratoriokäyttöön kor-roosiota kestäviä välineitä. Sitä käytetään mm. lämpöelementeissä, sähkökytkimissä, suihkumoottoreiden polttoainesuuttimis-sa sekä suurten laivojen, putkijohdinten ja teräspilareiden katodisissa suojausjärjestel-missä. Tunnetuin käyttö lienee katalyytti-nä autojen pakoputkien katalysaattoreissa. Platinaa käytetään myös lääketieteessä: cis-platin [PtCl2(NH3)2] on tehokas lääkeaine mm. leukemiaan ja eturauhassyöpään. Pla-tina/osmium(90/10)metalliseosta käyte-tään erilaisiin siirrännäisiin kuten sydämen tahdistimiin ja varaosaläppiin. Painonsa vuoksi siitä on Venäjällä valmistettu mm. mormuskoja.

Hienojakoinen palladium on hyvä kata-lyytti hydraus- ja dehydrausreaktioissa. Sitä käytetään mm. kelloissa, kirurgisissa inst-rumenteissa, sähkökatkaisimissa, vetykaa-sun puhdistuksessa, hammaskruunuissa ja seosmetallina koruteollisuudessa. Todel-lisen valkokullan väri johtuu kultaan lisä-tystä palladiumista. Lisäksi sitä käytetään, kuten platinaakin, autojen pakoputkien ka-talysaattoreissa.

Rhodiumia käytetään seosaineena kovetet-taessa platinaa ja palladiumia. Näin syn-tyneitä lejeerinkejä hyödynnetään mm. uunien käämityksissä, lämpöparielemen-teissä, lasikuitutuotannon heloissa, len-tokoneen sytytystulppien elektrodeissa ja

laboratorioupokkaissa. Koska rhodiumilla on alhainen sähkövastus, alhainen ja vakaa kontaktivastus sitä käytetään sähkökytki-missä/kontaktimateriaaleissa. Se on myös erittäin korroosiota kestävää. Rhodiumil-la galvanoimalla tai höyrystämällä pääl-lystettyjä materiaaleja käytetään optisissa instrumenteissa niiden kovuuden vuoksi. Sitä käytetään myös koruteollisuudessa ja, kuten platinaa ja palladiumiakin, autojen pakoputkien katalysaattoreiden katalyytti-sessä järjestelmässä puhdistamaan autojen pakokaasuja. Tämän käyttötarkoituksensa perusteella nämä kolme platinametallia voitaisiin nimetä ”vihreiksi” ns. ekometal-leiksi.

Viime vuosisadan loppupuolella noin 80 % läntisen maailman käyttämästä platinasta tuotettiin Etelä-Afrikassa. Kanadan ja Yh-dysvaltojen tuotanto oli yhteensä noin 5 %. Loput 15 % saatiin Venäjältä, joka tuot-ti myös noin puolet läntisessä maailmassa käytetystä palladiumista. Tuotanto oli tuol-loin, kuten nykyisinkin, keskittynyt kahdel-le pääalueelle: Etelä-Afrikkaan ja Venäjän Siperian Norils’kiin.

Pohjois-Suomen ja Venäjän Karjalan alueella esiintyy useita ns. ultramafisia-mafisia kerrosintruusioita, jotka ovat ki-teytyneet noin 2450 miljoonaa vuotta sitten syvällä maankuoressa epätavallisen runsaasti platinaryhmän metalleja sisäl-täneestä magmasta. Näitä muodostumia

Kuva 1. Australialaisia 1/10-osa unssin (3,1 g) kolikoita. Kolikoiden halkaisija 1,6 cm. Kuva T. Halkoaho, GTK.

3

Uutispalsta

Vuoden 2008 parhaiden kansannäytteiden lähettäjät palkitaan kesä–heinäkuun vaih-teessa. Tarkka aika ja paikka selviävät, kun kaikki tarvittavat näytteiden maastotarkis-tukset on tehty. Samalla palkitaan myös paras uusi kiviharrastaja. Heikki Vartiainen tulee tilaisuuteen tuomaan terveiset Ren-lundin Säätiöltä ja kertomaan kiviharrasta-jille suunnatusta apurahamahdollisuudesta.

Kansannäytetoimisto on mukana kaikil-la suurimmilla kivimessuilla, Ylämaalla 26.-28.6, Outokummussa 18.-19.7., Kuri-kassa syyskuussa ja Tampereella 13.-15.11. Toimintaa esitellään ja kivinäytteitä vas-taanotetaan myös Farmari, Suomen Maa-talousnäyttelyssä Kokkolassa 30.7.-2.8. sekä Nilsiässä valtakunnallisilla kotiseutupäivillä 6.-9.8.

Perinteisiä, valtakunnallisia Geologian päi-viä vietetään eri puolilla Suomea 11.-12.9. Niiden yhteyteen liittyy aktiviteetteja myös kiviharrastajille. Päivien ohjelmasta tiedo-tetaan tarkemmin syksyllä paikallisissa leh-dissä.

Valtion merkkivuoden (1809) 200-vuotis-juhlan kunniaksi kaikissa valtion virastoissa, myös GTK:n toimitaloissa on avoimet ovet 2.10. Tuolloin kaikki kiinnostuneet ovat ter-vetulleita tutustumaan GTK:n toimintaan.

Kesän alussa GTK julkaisee uuden Geofoo-rumin Retkellä-liitteen, joka on suunnattu kaikille luonnosta ja geologisista kohteista tai harrastuksesta kiinnostuneille. Liitettä jaetaan mm. luontokeskusten, messutapah-tumien ja postituksen kautta.

Renlundin Säätiön apurahat kiviharrastajille ovat haettavissa syyskuun 31. päivään men-nessä.

Kuva 2. Esimerkki tyypillisestä gabroidisesta platinamalminäytteestä. Kansannäytelohkare Nurmeksen Näätävaaran alueelta. Näytenumeroliuskan pituus 5,5 cm. Kuva Tapio Halkoaho, GTK.

Suomessa ovat Ranualla mm. Konttijär-ven ja Suhangon intruusion sekä Simon, Keminmaan ja Tervolan alueella sijaitseva Penikkain intruusio (Ala-Penikka – Keski-Penikka – Yli-Penikka – Sompujärvi), jos-sa sijaitsee myös pieni Outokumpu Oy:n 1980-luvun lopulla tekemä Kirakkajuppu-ran koelouhos. Platinaryhmän alkuaineita saadaan sivutuotteena myös useista Ni-Cu-malmioista kuten mm. Sodankylässä sijaitsevasta Kevitsasta ja Länsi-Australian Ni-esiintymistä (kuva 1). Mainittakoon täs-sä yhteydessä myös se, että Lapista kullan-huuhdonnan yhteydessä löydetään silloin tällöin joitain metallisia platinahippuja. Näillä löydöksillä ei kuitenkaan ole teollista merkitystä.

Platinamalmit ovat ulkoasultaan hyvin vaatimattomia ja pitoisuustasoltaan kulta-malmien luokkaa. Koska platinaryhmän mineraalit esiintyvät hyvin pienirakeisina (keskimääräinen halkaisija on 0,01 mm), niiden näkeminen paljain silmin on lähes mahdotonta. Tyypillisin malminäyte on hennon sulfidipirottetta (erityisesti kupa-rikiisua) sisältävä tumma ultramafinen tai gabroidinen kivi (kuva 2). GTK:n Itä-Suo-men yksikön toimistolle Kuopioon vuonna 1998 Seppo Ylämäen ja Olavi Vihosen lä-hettämä, hyvän platinamalmiluokan gabro-lohkarenäyte (kuva 2), sisältää nikkeliä 0,14 %, kuparia 0,38 %, rikkiä 0,7 %, platinaa 1,6 g/t ja palladiumia 6,8 g/t.

Platinaryhmän metallien mineralogia on hyvin monimuotoinen ja metallisen platinan lisäksi niiden erilaisia yhdisteitä on identifioitu kymmeniä, jopa satoja. Ylei-simmät platinaa sisältävät mineraalit ovat sperryliitti (PtAs2), moncheiitti (PtTe2) ja cooperiitti (PtS). Palladiumia sisältä-vät yleisimmät mineraalit ovat kotulskiitti (PdTe), merenskyiitti (PdTe2), isomertieiitti Pd11As2Sb2, palladoarsenidi (Pd2As) ja vy-sotskiitti (PdS). Yleisin rhodiummineraa-li on hollingwortiitti (RhAsS). Braggiitti

[(Pt,Pd,Ni)S] sisältää rikin lisäksi platinaa, palladiumia ja vähän nikkeliä.

Hyödyllisiä linkkejä:

www.geologia.fi Yleistä tietoa geologiasta

www.gtk.fiGeologian tutkimuskeskuksen sivut

http://geomaps2.gtk.fi/activemap/(englan-niksi)

Active Map Explorer on kattava tieto-pankki mm. Suomen tunnetuista malmi-varannoista. Valitse vasemmassa reunassa olevasta valikosta tiedot, jotka haluat näh-dä kartalla.

http://www.gtk.fi/geotieto/jokamies/ohjei-ta.htmlOhjeita siitä, kuinka voit lähettää kivinäyt-teitä kansannäytetoimistoon.

http://www.gtk.fi/geotieto/jokamies/Ret-keilijanKiviopas.htmlRetkeilijän kivioppaasta saat hyviä vinkkejä malmimineraalien tunnistamiseen.

http://arkisto.gsf.fi/ej/ej31.pdfKai Hytösen kirja: Suomen mineraalit net-tiversiona

Mineraalitietokantoja (englanniksi)http://www.webmineral.com/http://www.mineralatlas.comhttp://www.mindat.org/index.php

Näiden sivustojen avulla löydät kuvia ja tunnistusmenetelmiä haluamastasi mine-raalista. K.H. Renlund

Geologian tutkimuskeskuksen uutislehti kiviharrastajille 1 • 2009

4