1

YLÖJÄRVI

Kolmenkulman osayleiskaava Selostus 17.2.2016

1 Perus- ja tunnistetiedot

1.1 Tunnistetiedot

Kirkonseudun Kolmenkulman alueen osayleiskaavan muutos. Osayleiskaavan muutos koskee vuonna 1984 vahvistettua taajama-alueen osayleiskaavaa sekä vuonna 2001 hyväksyttyä taajamien ja harjualueen osayleiskaavan muutosta. Selostuksessa käy-tetään kaavanimitystä ”Kolmenkulman osayleiskaava”.

1.2 Kaava-alueen sijainti

Kolmenkulman osayleiskaava-alue sijaitsee Ylöjärven kaupunkikeskustan Soppeen-mäen osa-alueen eteläpuolella valtatien 3 molemmin puolin. Kaava-alue rajoittuu etelässä ja lounaassa Tampereen kaupungin rajaan, lännessä harjun virkistys- ja suojelualueisiin, pohjoisessa harjun virkistysalueeseen sekä idässä Pohjajärven le-ton viereiseen virkistysalueeseen. Kaavoitettavan alueen pinta-ala noin 300 ha. Alue on osa laajempaa Kolmenkulman yritysaluetta, jota toteuttavat yhteistyössä Tampereen, Nokian ja Ylöjärven kaupungit.

Kaava-alueen sijainti

Ylöjärven kaupungin kaavoitus … /….2016

Jurkka Pöntys Seppo Reiskanen kaupunginarkkitehti kaavoitusinsinööri

2

1.3 Osayleiskaavan tarkoitus

Ylöjärven kaupunki varautuu omalta osaltaan seudullisen Kolmenkulman laajan yri-tysalueen kaavoittamiseen ja toteuttamiseen. Tarkoituksena on laajentaa valtatien 3 itäpuolisia yritysalueita etelään ja valtatie 3:n länsipuolelle vireillä olevan maa-kuntakaavaehdotuksen 2040 sekä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 periaatteiden mukaisesti.

Osayleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeel-liset alueet eri tarkoituksiin, kuten työpaikka- ja teollisuusalueet, liikenne- ja ka-tualueet, virkistys- ja suojaviheralueet sekä ulkoilureitistö. Nykyiset luonnonsuoje-lualueet ja arvokkaat ympäristöt otetaan riittävästi huomioon.

Tarkoitus on kaavoittaa monipuolinen ja toimiva yritysalue.

Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja se on jatkossa ohjeena alueen ase-makaavojen laadinnassa.

3

Sisällysluettelo

1 Perus- ja tunnistetiedot .................................................................................. 1 1.1 Tunnistetiedot ....................................................................................... 1

1.2 Kaava-alueen sijainti ............................................................................... 1

1.3 Osayleiskaavan tarkoitus ........................................................................... 2

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ........................................................... 4

1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja

lähdemateriaalista .......................................................................................... 4

2 Tiivistelmä .................................................................................................. 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................. 4

2.2 Kaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö .......................................................... 5

2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen .................................................................... 5

3 Lähtökohdat ................................................................................................ 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ............................................................... 5

3.1.1 Alueen yleiskuvaus .............................................................................. 5 3.1.2 Luonnonympäristö .............................................................................. 5 3.1.3 Maisema .......................................................................................... 8 3.1.4 Rakennettu ympäristö .......................................................................... 8 3.1.5 Rakennetun ympäristön erityisarvot ......................................................... 8 3.1.6 Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut ........................................ 8 3.1.7 Liikenne .......................................................................................... 9 3.1.8 Ympäristöhäiriöt ................................................................................ 9 3.1.9 Ulkoilu ja virkistys ............................................................................ 10 3.1.10 Maanomistus ................................................................................... 10 3.2. Suunnittelutilanne ............................................................................ 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ....................... 10 Maakuntakaava ........................................................................................... 10 Yleiskaava ................................................................................................. 11 Asemakaava .............................................................................................. 11 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 ............................................ 11

4 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet ................................................................. 12 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve .............................................................. 12

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .................................... 12

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ...................................................................... 12

4.3.1 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .............................................. 12 4.3.2 Viranomaisyhteistyö .......................................................................... 12

4.4 Osayleiskaavan tavoitteet ........................................................................ 12

4.5 Luonnosvaihtoehtojen kuvaus ............................................................... 13 Mitoitus .................................................................................................. 14 Palvelut .................................................................................................. 14 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset ................................................................ 17 Ympäristön häiriötekijät ja viihtyvyys ................................................................ 17

6 Osayleiskaavan toteutus ................................................................................ 18 6.1 Toteuttaminen...................................................................................... 18

4

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Liite 2 Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta

Liite 3 Maakuntakaavaehdotus 2040 (maaliskuu 2016)

Liite 4 Ilmakuva

Liite 5 Maaperä

Liite 6 Luontoselvitys

Liite 7 Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys

Liite 8 Rakennuskantainventointi ja arvotus

Liite 9 Muinaisjäännösinventointi

Liite 10 Maisema- ja kulttuuriympäristön vaikutusten arviointi

Liite 11 Kaupungin maanomistus suunnittelualueella

Liite 12 Ote Ylöjärven eteläpuolisen taajama-alueen tieverkkosuunnitelmasta

Liite 13 Ote raportista Tampereen läntiset väylähankkeet

Liite 14 Meluselvitys

Liite 15 Ahveniston eritasoliittymä, selvitys maankäytön kytkentämahdollisuuksista

Liite 16 Hulevesisuunnitelma

Liite 17 Myllypuron ja Kaakkurijärvien Natura-alueiden tarveharkintaselvitys

Liite 18 Viheryhteydet ja ulkoilureitit

1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista

- Kolmenkulman alueen vesihuollon yleissuunnitelma / FCG Oy / Tampereen Vesi ja Nokian kaupunki 2006

- Ylöjärven lepakkokartoitus, Sivunen Y & Wermutsen Consulting Oy 2006

- Linnustoselvitys / Ylöjärven kaupunki, ympäristönsuojelu ja Pirkanmaan Lintu-tieteellinen yhdistys ry 2009

- Ylöjärven ympäristösuojeluohjelma 2004 / Ylöjärven kaupunki / Eija Teivas

- Ylöjärvi - Arkeologinen perusinventointi Vadim Adel, Tampereen museot 2000

- Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelma 2011

- Raportti Tampereen läntiset väylähankkeet, Liikennevirasto, Pirkanmaan ELY-keskus, Sito Oy, joulukuu 2014

- Meluselvitys 7.11.2013 / Sito Oy

- Hulevesisuunnitelma ja Natura 2000 -tarveharkinta, maaliskuu 2015, Sito Oy

- Maakuntakaavaehdotus 2040 Pirkanmaan liitto (maaliskuu 2016)

2 Tiivistelmä

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Kaupunginhallitus päätti 26.10.2015 Kolmenkulman osayleiskaavan muutoksen käynnistämisestä ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Osayleiskaavoi-tuksen vireilletulosta ilmoitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman 2040 mukai-sesti 4.11.2015.

5

2.2 Kaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö

Ylöjärven kaupunki varautuu omalta osaltaan Kolmenkulman laajan yritysalueen kaavoitukseen ja toteuttamiseen. Tarkoituksena on laajentaa valtatien 3 itäpuolista yritysaluetta valtatien 3 länsipuolelle. Kaavoituksessa noudatetaan maakuntakaava-ehdotuksen 2040 sekä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 peri-aatteita.

Kaavoituksessa otetaan huomioon valtakunnalliset ja maakunnalliset lähtökohdat, kuten läntinen ratayhteys ja maakunnalliset virkistysalueet. Lisäksi alueen ympäris-töarvot otetaan huomioon riittävästi.

2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen

Osayleiskaavan maakäyttövaraukset toteutetaan asemakaavoituksen kautta. Voi-massa olevan osayleiskaavan mukaisesti alueen itäosaan on jo laadittu asemakaava-ehdotus. Asemakaavoitus jatkuu vaiheittain osayleiskaavan tultua lainvoimaiseksi.

3 Lähtökohdat

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Kaavoitusalue sijaitsee Ylöjärven eteläosassa kaupunkikeskustan Soppeenmäen osa-alueen eteläpuolella Soppeenharjun ja Tampereen rajan välisellä alueella. Alueen keskellä kulkee valtatie 3 ja sen vieressä rinnakkaistie Kolmenkulmantie.

Alue on pääosin rakentamatonta metsätalousaluetta.

Yhdyskuntarakenteen kannalta alue liittyy pohjoisessa Soppeenmäen yritys- ja asuinalueisiin sekä etelässä Tampereen ja Nokian Kolmenkulman yritysalueisiin. Alueen länsi- ja itäpuolella on laajat maa- ja metsätalousalueet sekä virkistysalu-eet.

Alue sijaitsee erinomaisesti valtatien 3 eli Läntisen kehätien molemmin puolin.

Vuorentaustan asuintaajama on melko lähellä tätä yritysaluetta. Vuorentaustan ja tämän yritysalueen välille on luotavissa yhteys.

3.1.2 Luonnonympäristö

Maa- ja kallioperä sekä topografia

Kaava-alueen pohjoispuolella on harjuselänne, joka kohoaa korkeuteen +160. Harju-alueella maaperä on soraa. Varsinainen harjualue ei sisälly osayleiskaavaan.

Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenipeitteistä kangasmetsää. Malminmäentien eteläpuolella on vielä harjun lievealueen hietamaita. Alueella on vain pieniä peltoalueita Länsimäki-tilan lähistöllä. Alue on pääosin moreeni- ja kal-liomaastoa sekä pienemmältä osin hiekkaa ja hietaa.

Kallioperä alueella on granoliodiittiä. Kalliopaljastumia on näkyvissä vain alueen keskivaiheilla valtatien 3 molemmin puolin. Muutoin alueen metsät ovat erittäin ki-visiä. Maaperä on alueen pohjoisosassa hiekkaa ja hienonee tasaiselle tultaessa hie-noksi hiekaksi ja hiedaksi. Harjusta etelään päin tultaessa maaperä muuttuu moree-niksi. Komeimmat kalliot sijoittuvat Pihlaistonkorven eteläosiin.

Alavimmat maat ovat soistuneet ja ovat maaperältään turvetta. Eteläosat ovat hiesumaita.

Vesistöt

Kaava-alue kuuluu Myllypuron – Vihnusjärven valuma-alueeseen. Alueen pohjoisosien vedet kulkeutuvat Pihlajistonkorvesta ja Forsmestarin suolta laskevien puropainan-

6

teiden kautta Pohjajärvenleton suoalueelle ja edelleen Pohjajärvenlettoon. Alueen keskiosien vedet laskevat puolestaan Pohjajärvenleton laskuojaan Länsimäen tilan läpi kulkevan ojan kautta. Alueen eteläosissa Tampereen rajalla vedet laskevat Leppiojan kautta Myllypuroon. Kaikki vedet suunnittelualueella laskevat kaava-alueen eteläosasta alkavaan Myllypuroon, joka on Tampereen puolella Natura 2000 -verkoston kohteita.

Kaava-alueen pohjoisosa sisältyy Ylöjärven ykkösluokan pohjavesialueeseen.

Ilmasto

Alueen ilmastossa ei ole erityispiirteitä. Jäljellä olevat metsäiset alueet tasaavat maaston korkeuserosta aiheutuvia lämpötilaeroja ja vähentävät tuulisuutta. Alueel-la on suoritettu monilta osin avohakkuita tai vastaavia toimenpiteitä.

Alueen ilmanlaatu on hyvää. Jonkin verran sitä heikentää valtatien 3 liikenne. Ilman laadussa ei ole todettu olevan ongelmia.

Luonnonolot

Kaava-alue on lähes kokonaan kivistä kangasmetsää. Alueen keskiosassa on yksi teol-lisuusrakennus, kaksi asuintaloa ja yksi peltoalue itäosassa. Metsät ovat kuitenkin olleet voimakkaassa talouskäytössä eikä luonnontilaisia vanhoja metsiä alueella ta-vata juuri lainkaan lounaisosan vanhaa metsää, Pihlaiston korpea, Länsimäki-tilan pohjoispuolen kuusikkoa sekä Leppiojan vartta lukuunottamatta. Myös suot on oji-tettu mutta varsinkin alueen keskivaiheilla on jäljellä vielä viitteitä rehevistä kor-vista.

Läntisen kehätien eli valtatien 3 itäpuoliset alueet

Kehätien itäpuoliset metsät ovat olleet voimakkaassa talousmetsäkäytössä. Pääosin metsät ovat kivisiä, nuoria ja tiheitä istutusmetsiä. Puulajina ovat mänty, mutta hoitamattomina metsät ovat muodostuneet paikoin sekametsätiheiköiksi. Nuoria se-kametsiä on sekä kaavoitettavan alueen pohjois- että eteläosissa. Länsimäki tilan peltoalueen pohjois- ja länsipuolella on myös uusia avohakkuualueita. Vanhempia, jo pensottuneita avohakkuualueita on rinnakkaistien molemmin puolin alueen keski-vaiheilla. Luonnontilaiset metsät löytyvät kaavoitettavan alueen keskivaiheilta. Metsä ovat pääosin hienoa varttunutta tuoretta kangasmetsää. Kallioseinämän ala-puolinen suo lienee ollut aikanaan rehevä korpi, mutta ojituksen vuoksi se on muut-tunut lehtomaiseksi kankaaksi.

Itäpuoliset suoalueet on ojitettu, joten alkuperäisiä soita ei enää ole. Länsimäki-tilan peltoalueen länsipuoliset vanhat peltoalueet on istutettu koivulle ja ne on ha-kattu vast´ikään.

Leppiojan varsi on aikanaan hakattu puronvarteen saakka, joten puronvarsi ei ole enää luonnontilaisen kaltainen rinnakkaistien itäpuolella kuin vain lyhyen matkaa ja aivan kaavoitettavan alueen eteläkärjessä. Puron varrella on kuitenkin muutamia tukkipuukokoisia tervaleppiä pitkin matkaa ja aikanaan siitä kehittyy merkittävä vi-heryhteys kaupungin rajalle. Yhteydellä on merkitystä myös liito-oravan kannalta, koska lajia on tavattu puron varrella ylempänä ja toisaalta Myllypuron varrella ete-lämpänä. Itäreunaa kulkeva puropainanne on niin ikään ollut hakkuiden piirissä. Pai-koin senkin varrella on reheviä kohtia. Se voi toimia kuitenkin kehittyessään luonte-vana viher- ja liito-oravayhteytenä Pohjajärvenleton etäpuoliselle liito-oravaesiintymälle, sillä kaava-alueen ulkopuolella, Länsimäki-tilan itäpuolella on pitkään asuttu liito-oravan elinpiiri.

Läntisen kehätien ja valtatien 3 länsipuoliset alueet

Kehätien länsipuolelta löytyy alueen arvokkaimmat luontokohteet. Varsinkin Lep-piojan varsi ja lounaiskulman vanhan metsän alue muodostavat arvokkaan kokonai-suuden, joka jatkuu Koukkujärventien länsipuolella Mustalammin luonnonsuojelu-alueena.

Leppioja kiemurtelee kaupunkien rajalla välillä täysin kivikoiden alla piilossa ja vä-lillä purouoma levittäytyy luhtakorpena. Kuusimailla korpimaisimmilla osilla on run-

7

saasti tervaleppää. Aivan Koukkujärventien lähellä on myös kovarantainen, leh-tomaisempi osuus, missä on myös mm. lehmusta.

Leppiojan ja Koukkujärventien kulmauksessa on luonnontilaisena vanhan metsän alue, joka rajoittuu Mustalammin suojelualueeseen. Vanhaa metsää tavataan myös Pihlajistonkorvessa, joka on ojitettu. Metsä on kuitenkin säilynyt hakkuilta, joskin alueella on paljon tuulikaatoja. Kalliojyrkänteen pohjoispuolella on luonnontilaisen kaltainen rehevä korpi, joka on erityisen tärkeä elinympäristö. Alueella on tavattu myös liito-oravan elinympäristö vuonna 2002. Vuonna 2009 metsissä havaittiin enää muutamia vanhoja papanoita todetuilta elinpiireiltä ja vuosilta 2011 - 2015 havain-toja lajista ei ole saatu enää lainkaan.

Rehevää korpea löytyy myös Leppiojan keskivaiheilta. Kaupunki on hakenut puron-varren vanhan metsän alueen rauhoitusta luonnonsuojelualueeksi keväällä 2015 ja kohde rauhoitettaneen vuonna 2016 aikana luonnonsuojelualueeksi.

Koukkujärventien ja valtatien 3 kulmauksessa on Forsmestarin suolta laskeva puron-painauma, joka on suhteellisen luonnontilainen ja siten erityisen tärkeä elinympä-ristö. Puusto on suhteellisen nuorta.

Puropainaumien ja korpipainanteiden ohella valtatien 3 länsipuolella ei ole merkit-täviä luontokohteita. Metsät ovat pääosin harvennettu viime vuosina tai ne ovat erittäin tiheitä, nuoria sekametsiä. Kehätien varren Leppiojan pohjoispuolella on myös iso avohakkuualue. Pihlaistonkorven ja kehätien välissä on varttunutta kuusi-valtainen tuore kangasmetsä.

Eläimistö

Kaavoitettavalta alueelta on tavattu ajoittain kaikkiaan kolme liito-oravan elinpii-riä. Viimeiset havainnot ovat keväältä 2009 ja 2014. Lajista ei ole lainkaan merkkejä kevään 2012, 2013 eikä 2015 inventoinneissa. Liito-oravan aiemmin todetut lisään-tymis- ja levähdysalueet sijoittuvat Leppiojan varrelle, Leppiojan varren korpeen sekä Pihlajistonkorpeen. Näissä merkkejä liito-oravasta on viime vuosilta vain Lep-piojan varren korvessa, jonka rauhoittamista luonnonsuojelualueeksi kaupunki on hakenut. Muut elinpiirit voidaan todeta jo entisiksi elinpiireiksi.

Em. havaintoja lähimmät havainnot liito-oravasta ovat Vuorentaustasta noin 300 metrin etäisyydeltä kaavoitettavasta alueesta sekä Myllypuron alueelta Tampereen puolelta. Siten on tärkeää, että esim. Leppiojan varsi säilytetään metsäisenä yhdys-reittinä, vaikka kehätie onkin hankaloittanut lajin kulkua alueiden välissä. Lep-piojalta tulisi säilyttää viheryhteys Vuorentaustan elinpiiriin.

Pihlajistonkorven itäreunan avoimessa kuusimetsässä saalistaa myös kaksi lepakkola-jia: pohjanlepakko ja viiksisiippa / isoviiksisiippa. Metsä ei ole kuitenkaan lajien li-sääntymis- tai levähdysalue. Muista nisäkkäistä voidaan mainita metsäkauriit, jotka viettävät talveaan peltoaukean reunamilla.

Alueella tavataan mm. pohjatikkaa, tiltanttia, peukaloista ja kanahaukkaa. Linnus-tollisesti arvokkaimmat alueet sijoittuvat vanhoihin kuusimetsiin. Keväällä 2015 sil-mällä pidettäviin lajeihin kuuluva rantasipi pesi Länsimäki-tilan länsipuolelle raken-netulla hulevesialtaalla.

Arvokkaat luontokohteet

Jäljempänä numero viittaa Kolmenkulman osayleiskaava-alueen luontoselvityksen numerointiin ja karttaan. Selvitys on päivitetty 2015.

Alueella on todettu aiemmin kolme liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa (5, 10, 12), mutta viime vuosina merkkejä lajeista on vain suojelualueeksi esitetyllä vanhan metsän alueella (12). Lajin kannalta on esitetty latvusyhteydet Leppiojan li-säksi itäisen puron varrelle Vuorentaustaan.

Osayleiskaava-alueella on kaikkiaan kuusi metsä- ja vesilain tarkoittamaa erityisen tärkeää elinympäristöä. Arvokkain on Leppiojan varsi (5), joka on merkittävä niin kasvillisuuden, eläimistön kuin maiseman kannalta. Luonnontilaisen kaltaisia puron-painanteita ovat myös Forsmestarin suolta laskevan puron painanne (14) sekä Län-simäki-tilan koillispuolella oleva painanne (8).

8

Reheviä korpia on kaavoitettavalla alueella ollut aikanaan runsaasti, mutta ne ovat muuttuneet ojitusten myötä paljolti turvekangasmaiksi. Laajin luonnontilainen korpi on Leppiojan varressa (12). Muut ovat luonnontilaisen kaltaisia ja ne sijoittuvat Pih-laistonkorpeen (10) sekä peltoalueen luoteispuolelle (4). Kohteet ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä.

Paikallisesti arvokkaita luontokohteita ovat lisäksi kallioinen rinnemetsä Pihlaiston-korven eteläpuolella (11) sekä kehätien itäpuolella oleva kallioseinämä (2). Pihlais-tonkorven kalliorinteen arvoa nostavat lukuisat käävät. Lounaisosan vanhalla met-sällä (9) on merkitystä sekä liito-oravan reittinä että Mustalammin luonnonsuojelu-alueen täydentäjänä. Pihlaistonkorven ojitusten väliset alueet ovat rehevien sa-niaiskorpien kaltaisia (11) ja valtien 3 varren harva kuusikko tarjoaa puolestaan ruo-kailumahdollisuuksia lepakoille (16).

3.1.3 Maisema

Alueen maisemakuvaa hallitsevat pienipiirteissään vaihtelevat ja osittain louhikkoi-set metsämaat etelä - keskiosassa sekä harjujakso pohjoisessa. Pohjois - eteläsuun-tainen valtatie 3 (Läntinen kehätie) sijaitsee maiseman vaihettumisvyöhykkeellä. Vyöhykkeen länsipuolella korkeusvaihtelut, vesistöt, louhikkoisuus ja soiden määrä lisääntyy. Tien itäpuolella maaperä on hienojakoisempaa ja kasvillisuus reheväm-pää.

Maisemaa rumentavat tien kupeessa sijaitseva soranottoalue ja tien välittömässä läheisyydessä itäpuolella sijaitseva voimalinja (110 kV:n sähkölinja). Tämä osaltaan laajentaa tiealueen avoimuutta. Maakaasuputki kulkee alueella alittaen valtatien 3 ja siirtyen tien länsipuolelle.

Lähes koko kaavoitettava alue on metsäistä aluetta ja alue on ollut talousmetsä-käytössä lähes kokonaisuudessaan. Alueen ympäristö on muuttunut viime vuosina hakkuiden, valtatien 3 ja Kolmenkulmantien rakennustöiden vuoksi.

3.1.4 Rakennettu ympäristö

Kaava-alueella on kaksi rakennettua asuinkiinteistöä: Länsimäki-tilan maatalouskes-kusalue ja entinen maatalouskeskus Koreeniitty. Kaava-alueen eteläosan asemakaa-va-alueella on yksi rakennettu teollisuusrakennus. Pohjoisosassa on Leppäkoski Oy:n sähköasema.

Kaava-alueen läpi on rakennettu moottoritie eli valtatie 3 sekä sen rinnakkaistie. Kaava-alueen eteläosaan ja pohjoisosaan nykyiselle asemakaava-alueelle on raken-nettu katuverkostoa ja vesihuolto.

3.1.5 Rakennetun ympäristön erityisarvot

3.1.6 Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut

Väestö

Alueella on kuusi asukasta. Kaava-alueen läheisyydessä ovat Ylöjärven kaupunkikes-kustan asutus, erityisesti Soppeenmäki sekä itäpuolella muutaman sadan metrin päässä Vuorentaustan asuintaajama. Kaava-alueen eteläpuolella Tampereen kau-pungin alueella ei ole asutusta.

Yhdyskuntarakenne

Kaava-alue on osa laajempaa seudullista Kolmenkulman yritysaluetta, jonka raken-taminen on vasta alkuvaiheessa. Alueen eteläosaan on rakennettu yksi teollisuusra-kennus ja pohjoisosaan sähköasema. Alueen itäosassa on asemakaavaehdotus.

Alue sijaitsee liikenteellisesti ja osittain yhdyskuntarakenteen kannalta hyvällä pai-kalla läntisen kehätien varrella. Alueen läpi kulkee Kolmenkulmantie, joka on valta-tien 3 rinnakkaistie. Kolmenkulmantie yhdistää pohjoisosan yritys- ja asuntoalueet

9

Tampereen puoleisiin yritysalueisiin. Kolmenkulmantie jatkuu edelleen Nokian yri-tysalueelle.

Alueelta ei ole tällä hetkellä yhteyttä Vuorentaustan asuintaajamaan.

Työpaikat ja palvelut

Alueella on yhdessä teollisuusrakennuksessa noin kymmenen työpaikkaa. Alueella ei ole palveluita, vaan se tukeutuu pohjoispuoliseen Ylöjärven kaupungin keskustan palveluihin.

Yhdyskuntatekniikka

Aiemmin mainittujen teiden lisäksi alueen läpi kulkee pohjois - eteläsuunnassa 110 kV:n sähkölinja. Pohjoisosaan on rakennettu sähköasema, joka yhdistyy tähän säh-kölinjaan.

Alueen läpi kulkee myös maakaasulinja.

Kunnallistekniikkaa (kadut ja vesihuolto) on rakennettu alueen eteläosassa Koreenii-tyn asemakaava-alueelle ja pohjoisosassa Malminmäen asemakaava-alueelle. Nämä asemakaava-alueet ovat pieniä. Vesihuolto on rakennettu Tampereen kaupungin suuntaan maakaasulinjasta etelään. Alue kuuluu Tampereen Vesi Oy:n toiminta-alueeseen.

3.1.7 Kulttuuriympäristö

Arkeologisen inventoinnin perusteella alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Tutkimusalueella sijaitsee kaksi kivikautista irtolöytöpaikkaa (Länsimäki 1 ja Mal-

minmäki 2 kaava-alueen ulkopuolella). Niihin ei havaittu liittyvän kiinteää muinais-

jäännöstä. Vanhoilta kartoilta ei alueelle ole paikannettavissa potentiaalisia mui-

naisjäännöksiä. Alueen muinaisjäännöspotentiaali todettiin vähäiseksi, pääosin si-

jainnin, maaston ja maaperän takia.

Aivan alueen pohjoisrajan tuntumassa on jo 1770 - ja 1800 -luvun kartoissa esitetty

Vähä-Ahvenistolle vievä tie.

Länsimäen ja Mäkelän talouskeskukset ovat vanhoja torpan paikkoja, jotka näkyvät

kartoissa 1800 -luvun puoliväliltä lähtien. Vanhat pihapiirit ovat osittain tunnistet-

tavissa, mutta rakennuskanta on kovin muuttunut ja uusiutunut. Maisemallisesti

herkin alue on Länsimäen tilan talouskeskuksen ympäristö.

3.1.8 Liikenne

Alueen läpi kulkee valtatie 3 ja sen rinnakkaistie Kolmenkulmantie. Pohjoisosaan on laadittu Pikku-Ahveniston eritasoliittymä.

Kevyen liikenteen väylää on rakennettu lyhyeltä matkalta pohjoisosaan.

Alueella ei ole joukkoliikennettä.

3.1.9 Ympäristöhäiriöt

Valtatie 3 aiheuttaa melua aivan sen viereisille alueille. Melu ei estä alueen käyttä-mistä yritystoimintaan, kuten laadittu meluselvitys alueen itäosan asemakaavoitta-misen yhteydessä osoitti.

Nykytilanteessa merkittävin melunlähde on valtatie 3. Kolmenkulmantien liikenteel-lä ei ole suurta merkitystä alueen kokonaismelutasoihin. Ennustetilanteessa 2030

10

melutasot kasvavat jonkin verran nykytilanteeseen verrattuna. Valtatie 3 on edel-leen merkittävin lähde alueen kokonaismelutasoja tarkasteltaessa.

Ennustetilanteessa 2030 liikennemelu ei aiheuta rajoituksia teollisuuden toimintojen sijoittamiselle alueelle.

3.1.10 Ulkoilu ja virkistys

Kaava-alueen ympäristö on ulkoilun ja virkistyksen kannalta seudullisesti merkittä-vää. Alueen pohjoispuolella kulkee harjujakso, joka on seudullisesti tärkeä virkistys-alue Tampereelta Hämeenkyrön alueelle.

Kaava-alueen itä- ja länsipuolella on metsätalousalueita, joilla on ulkoilun ohjaa-mistarvetta.

Kaava-alueen eteläosassa Leppiojan varsi ja lähiympäristö on tärkeä viheryhteys niin asukkaille kuin eläimistölle.

3.1.11 Maanomistus

Ylöjärven kaupunki omistaa alueesta …….. ha. Muu osa on yksityisessä omistuksessa.

3.2. Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvityk-set

Maakuntakaava

Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu alueelle seuraavat merkin-nät: Teollisuus-varastoalue (T), taajama-toimintojen alue (A), virkistysalue (V), maa-metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), maakaasulinja, sähkölinja, moottoritie ja sen rinnakkaistie sekä em-5 eli Myllypuron valuma-alue.

Ote maakuntakaavasta

11

Yleiskaava

Alueella on voimassa oikeusvaikuttei-set taajama-alueiden osayleiskaavat (1984) sekä taajamien ja harjualueen osayleiskaavan muutos (2001). Alueelle kohdistuvat seuraavat osayleiskaava-merkinnät: Teollisuus- ja varastoalue (T), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla eri-tyistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU, MU-2), retkeily-ulkoilualue (VR), luon-nonsuojelualue (sl-1), maa- ja metsä-talousvaltainen alue (M), maa- ja met-sätalousvaltainen alue, jolla on erityi-siä ympäristöarvoja (MY-1). Lisäksi osayleiskaavassa on todettu nykyiset rakennetut tiet sekä sähkö- ja maa-kaasulinjat. Alueella on myös useita ulkoilureittivarauksia.

Ote ajantasaosayleiskaavasta

Asemakaava

Alueen pohjoisosassa (Malminmäki) ja eteläosassa (Koreeniitty) on voimassa asema-kaavat. Itäosaan on laadittu asemakaavaehdotus, joka on ollut nähtävillä helmi - maaliskuussa 2016. Vuoden 2017 aikana on tarkoitus laatia toisena vaiheena tämän asemakaava-alueen itäosa. Itäosan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä touko - ke-säkuussa 2015. Asemakaavoissa alue on tarkoitus asemakaavoittaa toimitilaraken-nusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi.

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040

Tampereen, Nokian ja Ylöjärven alueille on rakennesuunnitelmassa osoitettu laaja yritystoiminnan alue. Tämä osayleiskaava-alue on osa tätä seudullista yhtenäistä aluetta. Tampereen ja Nokian kaupungit ovat jo hyväksyneet alueilleen osayleiskaa-vat rakennesuunnitelman periaatteiden mukaisesti.

Rakennusjärjestys

Ylöjärven kaupungin rakennusjärjestys hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.12.2001 ja se on astunut voimaan 1.1.2002.

Rakennuskiellot

Alueella ei ole rakennuskieltoa.

Ympäristöselvitykset

Tehdyt ympäristöselvitykset on lueteltu kohdassa 1.6.

Kaupunkistrategia 2024

Osayleiskaava toteuttaa omalta osaltaan kaupunkistrategiaa. Kaava edistää moni-puolisen yhdyskuntatoiminnan syntymistä ja sitä kautta synnyttää satoja työpaikko-ja.

12

4 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet

4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve

Osayleiskaava toteuttaa kaupunkistrategiaa, Tampereen kaupunkiseudun rakenne-suunnitelmaa ja uutta Pirkanmaan maakuntakaavaehdotusta (maaliskuu 2016).

Ylöjärven kaupunki varautuu omalta osaltaan Kolmenkulman laajan yritysalueen kaavoittamiseen ja toteuttamiseen. Tarkoituksena on laajentaa valtatien 3 itäpuo-lisia yritysalueita etelään ja valtatien 3 länsipuolelle.

Tarkoitus on kehittää monipuolinen ja toimiva yritysalue, jonne syntyy satoja uusia työpaikkoja.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Kaupunginhallitus päätti 26.10.2015 Kolmenkulman osayleiskaavan muutoksen käyn-

nistämisestä ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

Osayleiskaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitel-

man mukaisesti 4.11.2015. Asiasta tiedotettiin Ylöjärven Uutisissa, kaupungin ilmoi-

tustaululla, kaupungin internet-sivuilla sekä osallisille kirjeitse.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Vireille tulosta tiedotettiin edellä esitetyllä tavalla osallisille.

Valmisteluaineiston ja luonnosvaihtoehtojen osalta tiedotetaan osallistumis- ja arvi-

ointisuunnitelman mukaisesti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ovat antaneet lausunnon Pirkanmaan liitto

ja Pirkanmaan maakuntamuseo. Pirkanmaan liitto puoltaa osayleiskaavan laatimista.

Pirkanmaan maakuntamuseo edellyttää arkeologisten inventointien täydentämistä

ja päivittämistä.

4.3.2 Viranomaisyhteistyö

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 8.3.2016. Viranomaisneuvottelussa

nousivat esille mm. seuraavat seikat:

-

-

-

4.4 Osayleiskaavan tavoitteet

Kaavoituksessa noudatetaan maakuntakaavaehdotuksen 2040 sekä Tampereen kau-

punkiseudun rakennesuunnitelman periaatteita. Suunnittelualue on osa laajempaa

Tampereen kaupunkiseudun länsiosan yritysaluetta, jonne syntyy tuhansia uusia

työpaikkoja.

Kaavoituksella otetaan huomioon riittävästi valtakunnalliset lähtökohdat, kuten län-

tinen ratayhteys ja maakunnalliset virkistysalueet.

13

Alueen keskeisimmät ja arvokkaimmat ympäristöarvot turvataan riittävästi kaava-

merkinnöin ja määräyksin.

Alue on tarkoitus suunnitella pääosin ns. tuotantotoiminnalle toimitila- ja teolli-

suusalueena. Alueelle osoitetaan myös vähäisessä määrin toimistotiloja.

Suunnittelun yhteydessä tutkitaan myös moottoritien (valtatie 3) itäpuolella katu-

verkon yhdistämistä eteläpuoliseen, Tampereen kaupungin alueella sijaitsevaan

Kolmenkulman osa-alueeseen.

Alueen itäosan liittyminen valtakunnalliseen tieverkkoon eli valtatie 3:een ja rin-

nakkaistie Kolmenkulmantiehen suunnitellaan osayleiskaavan yhteydessä.

Keskeinen suunnittelutehtävä on pintavesien johtaminen, hulevesien käsittely sekä

osayleiskaavan vaikutusten arviointi Myllypuron ja Kaakkurijärvien Natura 2000 -

alueisiin.

Osayleiskaavassa osoitetaan keskeisimmät virkistysyhteydet ja pääulkoilureitistö.

Suunnittelussa varaudutaan myös hyvien kevyen liikenteen yhteyksien sekä joukko-

liikennereittien varaamiseen.

Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet

Osayleiskaavalla luodaan uutta elinkeinotoimintaa ja työpaikkoja keskeiselle paikal-

le Tampereen kaupunkiseudulla.

Osayleiskaavassa varaudutaan aluevarauksiin läntiselle ratayhteydelle sekä valta-

kunnalliselle tieverkolle.

Osayleiskaavan työpaikka-alueet sijoittuvat Nokian, Tampereen ja Ylöjärven asutuk-

sen lähivyöhykkeelle. Osayleiskaava täydentää seudullista yhdyskuntarakennetta.

4.5 Luonnosvaihtoehtojen kuvaus

Osayleiskaavaluonnoksesta laadittiin kaksi vaihtoehtoa, jotka perustuvat erilaiseen

ratkaisuun koskien liittymistä valtakunnalliseen tieverkkoon sekä länteen suuntautu-

van katuverkon osalta. Muilta osin vaihtoehtojen aluevaraukset olivat yhtenevät.

Vaihtehto 1

Vaihtoehto 1:ssä itäosan työpaikka-alueet liittyvät pääkokoojakadun kautta olemas-

sa olevaan Pikku-Ahveniston eritasoliittymään ja sen kautta valtakunnalliseen tie-

verkkoon (valtatie 3). Tämä vaihtoehto kytkee hyvin itäpuolisen uuden yritysalueen

liikenteen valtatiehen ja nykyiseen katuverkkoon. Kokoojakatua syntyisi noin 3,5 km

ja uusia valtatien 3 ramppeja noin 0,9 km. Pikku-Ahveniston eritasoliittymän länsi-

puoliset rampit ovat lähellä valtatietä ja ahtaassa paikassa moottoritien ja ratava-

rauksen välissä. Ratavarausta ei voi siirtää lännemmäksi tärkeän luontokohteen

vuoksi.

Läntiselle ratavaraukselle on jätetty riittävän leveä tila radan ollessa syvässä leik-

kauksessa.

Työpaikka-alueet (TP), suojelualueet ja arvokkaat kohteet (SL-1 ja luo-4) sekä vir-

kistys- ja retkeilyalueet (VL-4, VR ja EV) ovat molemmissa vaihtoehdoissa samanlai-

set.

14

Molemmissa vaihtoehdoissa on osoitettu samat säilytettävät arvokkaat luontokoh-

teet.

Molemmissa vaihtoehdoissa on Koreeniityn ja Länsimäen talouskeskusalueet osoitet-

tu: Koreeniitty maatalousalueena (M) ja Länsimäen ympäristö asuinpientaloalueena

(AP).

Katuyhteys Vuorentaustan suuntaan on osoitettu kaava-alueen eteläosaan työpaik-

ka-alueen eteläpuolelle virkistys- ja retkeilyalueen kautta.

Molemmissa vaihtoehdoissa pääkokoojakatu on sijoitettu samalle paikalle yhteytenä

etelään Tampereen alueille. Valtatien 3 itäpuolelle muodostuu leveä liikenne-

aluevaraus, joka sisältää valtatien 3, läntisen ratayhteyden ja itäosan pääkokooja-

kadun.

Molemmissa vaihtoehdoissa on osoitettu keskeisimmät ulkoilureitit Leppiojan var-

teen ja VR-alueille pohjois-eteläsuunnassa sekä nykyiset maakaasulinja ja 110 kV:n

sähkölinjat.

Vaihtoehto 2

Vaihtoehto 2:ssa liittyminen valtakunnalliseen tieverkkoon ja kaava-alueen katuver-

kostoon poikkeaa merkittävästi vaihtoehdosta 1. Tässä vaihtoehdossa on nykyiseltä

Kolmenkulmantieltä osoitettu ylikulkuyhteys itäpuolelle. Katu lähtee Kolmenkulmantiel-

tä ja ylittää nykyisen valtatie 3:n ja läntisen ratayhteyden aluevarauksen. Alue kytkey-

tyy valtatie 3:een Kolmenkulmantien ja edelleen nykyisen Pikku-Ahveniston eritasoliit-

tymän kautta.

Katuyhteys Vuorentaustan suuntaan on osoitettu työpaikka-alueen läpi.

Itäosan katuverkko mahdollistaa pohjoisempien työpaikka-alueiden liittämisen pääko-

koojakatuun. Nykyinen Koukkujärven yksityistie on osa katuverkkoa.

Muut aluevaraukset ovat vastaavat kuin vaihtoehto 1:ssä.

Molemmissa vaihtoehdoissa länsiosan asemakaavoitus on otettu huomioon.

Mitoitus

Suunnittelualueen pinta-ala on noin ………… ha.

Vaihtoehtojen aluevarausten pinta-alat

Käyttötarkoitus

Vaihtoehto 1 / ha

Vaihtoehto 2 / ha

Palvelut

Uudelle työpaikka-alueelle on odotettavissa lähipalveluita työntekijöille kuten lou-

nasravintoloita. Muut palvelut ovat Ylöjärven kaupunkikeskustassa, erityisesti Sop-

peenmäessä ja Elovainiolla. Myös Nokian Kolmenkulman alueen palvelut ovat työn-

tekijöiden käytettävissä.

15

Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuneisuus

Molemmissa vaihtoehdoissa on otettu huomioon säilytettävät arvokkaat luontokoh-

teet sekä keskeisimmät virkistysyhteydet ja ulkoilureitit.

Vaihtoehtojen vaikutukset

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Yhdyskuntarakenne

Osayleiskaavalla laajennetaan Kolmenkulman työpaikka-aluetta. Uusi työpaikka-alue

sijoittuu lähelle Ylöjärven keskustan palveluita tai asuinalueita sekä Vuorentaustan

asuinaluetta. Eteläpuolella sijaitsevat Tampereen ja Nokian työpaikka-alueet. Tämä

alue täydentää seudullista työpaikka-alueverkostoa.

Väestö ja työpaikat

Alueelle ei osoiteta asutusta. Alue on hyvin saavutettavissa Ylöjärven keskustan ja

Vuorentaustan asuinalueilta. Työpaikat ovat monipuolisia tuotannolliseen toimin-

taan ja palveluihin liittyviä.

Palvelut

Alueelle syntyy vähäisessä määrin lounasravintolapalveluita. Muut palvelut haetaan

Ylöjärven keskustasta.

Taajamakuva, rakennettu ympäristö sekä kulttuuriympäristö

Alue muuttuu osaksi laajaa Tampereen kaupunkiseudun taajama-aluetta. Nykyinen

talousmetsäalue rakennetaan yritysalueeksi.

Osayleiskaava turvaa alueella olevat harvat rakennetun ympäristön ja kulttuuriym-

päristön arvot.

Alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Länsimäen tilan pihapiiri on otettu huomioon arvokkaana historiallisena ympäristö-

nä.

Virkistys

Osayleiskaavassa on osoitettu keskeisimmät virkistys- ja retkeily-yhteydet sekä ul-

koilureitistö seudullisten periaatteiden mukaisesti.

Liikenne

Suunniteltu katuverkosto ja liittyminen valtakunnalliseen tiehen, valtatie 3:een on

suunniteltu siten, että aluevaraukset ovat riittävät ja liikenne toimii joustavasti.

Alueen pääkatuverkosto mahdollistaa erikokoisten yritysaluekortteleiden asemakaa-

voittamisen.

Katuyhteys Vuorentaustan asuintaajamaan on otettu huomioon.

Valtakunnalliset tavoitteet rataverkon osalta, eli läntinen ratayhteys on aluevarauk-

sena molemmissa vaihtoehdoissa.

16

Kaavassa on varauduttu alueen liittämiseen pääkokoojakadulla eteläpuoliseen yri-

tysalueeseen ja näin katuverkko jakaa liikennettä sekä yhdistää eri kaupunkien yri-

tysalueita toisiinsa. Näin vältetään tarpeetonta liikennettä valtatiellä 3.

Liikenneturvallisuus

Suunniteltu katuverkosto ja liittyminen valtakunnalliseen tieverkkoon mahdollistaa

asemakaavoitusvaiheessa liikenneturvallisen ajoneuvo- ja kevyen liikenteen toteut-

tamisen.

Joukkoliikenne

Tampereen kaupunkiseudun pitkän tähtäimen suunnitelmissa on joukkoliikenteen

aikaansaaminen Kolmenkulman yritysalueelle. Osayleiskaavassa tämä on otettu

huomioon katuverkon suunnittelussa.

Jalankulku ja pyöräily

Osayleiskaavassa on varauduttu jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien toteuttamiseen

pääkokoojien ja pääkatujen varsille.

Vesihuolto

Osayleiskaava-alue on liitettävissä Tampereen Vesi Oy:n vesihuoltoverkostoon. Kaa-

va-alueen itäosan eteläosa on jo vesihuollon osalta toteutettu.

Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön

Maisema

Kaavan toteuttaminen merkitsee suurta muutosta nykyisin talousmetsäkäytössä ole-

valle alueelle. Yhtenäiset metsäalueet muuttuvat yhtenäiseksi yritysalueeksi.

Osayleiskaavan reunoille jää merkittävät virkistys- ja viheryhteydet, jotka säilyvät

metsäisenä.

Länsimäen tilan pihapiirin ja ympäristön maisema-arvot on otettu huomioon kaava-

määräyksin ja merkinnöin.

Luonnonolot ja luonnon monimuotisuus

Osayleiskaavassa on turvattu keskeisimpien luontoarvojen säilyminen kaavamerkin-

nöin ja määräyksin. Vastaavasti ei merkittävät paikalliset metsäalueet on otettu yri-

tystoiminnan käyttöön.

Pienilmasto

Osayleiskaava tulee toteutuessaan vaikuttamaan pienilmastoon merkittävästi raken-

tamisalueella. Suurehkot yritystontit ja korttelialueet mahdollistavat tuulisuuden li-

sääntymisen. Kyseessä on kuitenkin työpaikka-alue, joten pienilmaston muutoksella

ei ole haitallisia vaikutuksia luonnonympäristöön tai ihmisiin.

Pohjavedet, hulevedet ja vesistöt

Pohjoisosan harjun pohjavesialue on turvattu kaavamerkinnöin.

Alueen rakentuessa poisjohdettavan huleveden määrä kasvaa kun vettä imeviä pin-

toja on vähemmän. Osayleiskaavan alueella on laadittu erillinen hulevesien hallin-

taa koskeva suunnitelma. Suunnitelmassa on tarkasteltu alueen vesien kertyminen

17

valuma-alueilta. Hulevesisuunnitelmassa on osoitettu viivytysaltaiden ohjeellinen si-

joitus ja mitoitus. Suunnitelman mukaan toimittaessa hulevesien hallinta onnistuu.

Em. tavalla toteutettuna hulevesistä ei aiheudu haittaa viereisille vesistöille.

Natura 2000 -alueiden tarveharkintaselvitys

Kaava-alueelta on laadittu Natura-alueiden (Kaakkurijärvet, Myllypuro) osalta tar-

veharkintaselvitys. Selvitys osoittaa, että erillistä Naturasuunnitelmaa ei tarvitse

laatia kunhan hulevedet käsitellään selvityksessä ja hulevesisuunnitelmassa esitetyl-

lä tavalla. Tältä osin kaavaan on otettu merkinnät ja määräykset.

Em. perustein kaavalla ja sen toteuttamisella ei ole kielteisiä vaikutuksia Kaakkuri-

järvien ja Myllypuron Natura 2000 -alueisiin eikä Nokian alueella sijaitsevaan Vih-

nusjärven vesistöön.

Taloudelliset vaikutukset

Kaava mahdollistaa monipuolisen yritysalueen toteuttamisen. Alueelle syntyy satoja

työpaikkoja erityyppisiin yrityksiin. Näin edistetään Tampereen kaupunkiseudun ja

Ylöjärven kaupungin myönteistä kehitystä ja kaupunkilaisten työllistämistä.

Alueen itäosan toteuttaminen edellyttää suhteellisen kalliita liikennejärjestelyitä

Pikku-Ahveniston eritasoliittymän tai ylikulkusillan osalta. Kustannukset ovat kui-

tenkin kohtuulliset yritystoiminnan tuoman työpaikkojen kannalta. Merkittävin tu-

lonlähde on pitemmällä tähtäimellä työntekijöiden verotulot ja lyhyemmällä täh-

täimellä tontinmyyntitulot.

Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset

Keskeisimmät seudulliset virkistysyhteydet on turvattu. Kaava-alue ei vaaranna vir-

kistystä ja ulkoilua harjualueella tai kaava-alueen eteläpuolella Leppiojan varrella.

Uusi kevyen liikenteen verkosto ja myös osittain katuverkosto mahdollistavat uusien

kevyen liikenteen reittien käyttämisen Ylöjärven kaupungin keskustan ja Vuoren-

taustan asuintaajaman suuntaan. Samoin reitistö yhdistää tämän yritysalueen etelä-

puolisiin Kolmenkulman yritysalueisiin.

Pitemmällä tähtäimellä alueelle syntyy myös bussiyhteydet, jotka mahdollistavat

työmatkaliikenteen.

Nykyinen laaja metsäalue on mahdollistanut virkistyskäytön joka miehen -

oikeudella. Tämä poistuu koska alue muuttuu laajaksi yritysalueeksi.

Ympäristön häiriötekijät ja viihtyvyys

Lisääntyvä liikenne tuo alueelle häiriöitä erityisesti melun osalta. Ajoneuvoliikenne

aiheuttaa myös päästöjä. Uudet työpaikka-alueet eivät tuo kuitenkaan liikenneme-

lua merkittävästi lisää verrattuna nykyiseen valtatie 3:n liikennemeluun.

Pitemmällä tähtäimellä läntinen ratayhteys, mikäli se vuosikymmenien päästä to-

teutuu, tuo rautatieliikenteen melua työpaikka-alueiden keskelle.

Melu ei ole tällä alueella ongelma, koska alueen asemakaavoituksessa voidaan ottaa

huomioon melu ja koska kyseessä on työpaikka-alue. Tälle työpaikka-alueelle ei ole

tarkoitus osoittaa asumista.

18

Kaavan suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan, yleiskaavaan ja asemakaa-

vaan sekä asetettuihin tavoitteisiin

Osayleiskaava laaditaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kaupunkiseudun ra-

kennesuunnitelman 2040 periaatteiden mukaisesti. Valtakunnallisina alueiden käy-

tön tavoitteina otetaan huomioon läntinen ratayhteys sekä nykyinen valtatie 3.

Seudulliset viheryhteydet ja ulkoilureitit on varattu kaavassa.

Osayleiskaava on itäosaltaan laaditun asemakaavan mukainen.

6 Osayleiskaavan toteutus

6.1 Toteuttaminen

Kaava-alueen itäosaan on laadittu Kolmenkulmantien molemmin puolin asemakaa-

vaehdotus. Vuosina 2017 - 2918 asemakaavoitus laajenee Kolmenkulmantien itäpuo-

lelle voimassa olevan osayleiskaavan rajausten mukaisesti. Ensimmäiset yritykset

alueelle rakennettaneen vuonna 2017 - 2018.

Osayleiskaavan saatua lainvoiman, alue asemakaavoitetaan vaiheittain ensin itäosa

ja sen jälkeen länsiosa pohjoisesta alkaen.

Toteutuksen seuranta

Osayleiskaavan toteutus liittyy koko kaupungin maankäytön toteuttamisohjelmaan

(MAPSTO). Tämä ohjelma tarkistetaan vuosittain ja sitä kautta seurataan alueen ra-

kentumista ja asemakaavoitusta. Alue tulee olemaan Ylöjärven kaupungin keskeisin

suurempien yritysten rakentamisalue, josta kaupunki luovuttaa seuraavien vuosi-

kymmenien aikana merkittävän määrän tontteja.

Alueen asemakaavoitus ja toteuttaminen edellyttää seurantasuunnitelman laatimis-

ta. Seurantasuunnitelmassa tulee erityisesti ottaa huomioon vaikutukset Natura

2000 -alueisiin sekä Vihnusjärveen. Hulevesien hallinta toteutetaan vaiheittain ase-

makaavoituksen edellyttämässä aikataulussa. Hulevesisuunnitelman mukaiset ratkai-

sut on rakennettava ennen kuin alueen toteuttaminen kunnallistekniikan, katujen ja

rakennusten osalta aloitetaan.

Asemakaavoituksella, suunnitteluohjeilla sekä tontinluovutusehdoilla ohjataan alu-

een arkkitehtuuria ja taajamakuvaa.

Y:\Tekninen osasto\Kaavoitus\Selostus\Valmiit\Kolmenkulma\OYK-selostus.doc