maailmalla kirkastuu€¦ · ensi vuonna tuotanto ... talouskasvu yltääkin jo liki 3 prosenttiin....

www.danskebank.fi

Suhdannekatsaus syyskuu 2013

Globaali talouskasvu on piristynyt kesän aikana. Odotamme

kansainvälisen talouden jatkavan positiivista kehitystä 2013

loppupuolella, vuonna 2014 voidaan päästä jo trendikasvuun.

Yhdysvallat toimiin kasvun moottorina, kun kehittyvät taloudet

hiipuvat suhteessa länsimaihin.

Euroalue karisti vihdoin puolitoista vuotta kestäneen taantuman

kesän aikana. Kasvu oli laaja-alaista Saksasta aina muutamiin

kriisimaihin asti. Myös euroalueen näkymät ovat kirkastuneet ja

kasvu jatkuu myös syksyllä. Tuotannon taso on kuitenkin yhä

heikko, työttömyys korkea ja velkasopeutus kesken.

Pitkät korot ovat nousseet Yhdysvaltain keskuspankin ilmoitettua

poikkeustoimien rajoittamisesta. Hauras suhdannetilanne, kireät

rahoitusolot ja alhaiset inflaatio-odotukset jättävät ohjauskorot

alas vielä pitkäksi aikaa. Odotamme euriborien pysyttelevän

matalina ja EKP:n nostavan korkotasoa aikaisintaan 2015.

Suomen kokonaistuotanto ponnistaa taantumasta ylös, mutta koko

vuoden BKT jäänee 0,7 prosenttia pakkaselle. Ensi vuonna tuotanto

kasvaa vain 1,5 prosenttia huolimatta heikosta vertailuvuodesta.

Kasvu perustuu asteittain toipuvaan vientiin ja patoutuneeseen

investointikysyntään.

Työttömyysaste nousee 8,3 prosentin tuntumaan. Inflaatio ja

ansiotasokehitys pysyttelevät maltillisina, eikä kotitalouksien

ostovoima riitä nostamaan kulutuskysyntää. Asuntomarkkinoilla

nimellishinnat pysyttelevät melko vakaina, reaalihinnat jatkavat

loivaa laskua 2013 - 2014.

Julkisen talouden velkasuhde nousee kiristystoimista huolimatta,

eikä käännettä parempaan ole vielä näköpiirissä. Kansantalouden

tilinpidon uudistus voi estää velkasuhteen nousun yli 60 prosentin.

17 syyskuu 2013

Suomessakin sarastaa

Maailmalla kirkastuu

Suomalaisilla niukkuutta näköpiirissä

Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki 0105467715 [email protected]

Ekonomisti Juhana Brotherus 0105467159 [email protected]

SUOMI Nykyinen ennuste

2013 2014

Edellinen ennuste

2013 2014

BKT, volyymi, % -0,7 1,5 -0,4 1,5

Työttömyysaste, % 8,3 8,3 8,4 8,3

Inflaatio, % 1,4 1,3 1,4 1,7

Ansiotaso, % 2,2 1,5 2,2 1,7

Asuntojen hinnat, % 1,0 1,2 0,5 2,0

Vaihtotase / BKT, % -0,8 -0,6 -1,5 -1,2

Julkinen velka / BKT, % 58,0 60,0 57,0 58,5

2 | 17 syyskuu 2013 www.danskebank.fi

Ma

ailm

alla kirkas

tuu

Kansainvälinen talous

Talousnäkymät kirkastuvat, vihdoin

Globaalit talousnäkymät ovat kirkastuneet loppukesästä. Kasvun moottorina

toimii Yhdysvallat, missä asuntomarkkinat toipuvat ja finanssipolitiikan

kiristys vähitellen hälvenee. Myös muut kehittyneet maat ovat kääntäneet

kurssin ylöspäin. Jopa Eurooppa on pyristellyt irti taantumasta, joskin kasvu

on yhä heiveröistä ja epävakaata. Eurokriisi ei ole ohi, mutta pahin voi vihdoin

olla takana. Kehittyvillä markkinoilla tuotannon kehitys on vaatimatonta

aiempaan kasvuun verrattuna, mutta romahdusta ei ole näköpiirissä ja

vertaukset vuoden 1997 Aasian talouskriisiin ontuvat. Kelluvat valuutat

yhdistettynä dollarimääräisen velan pienempään suhteeseen pehmentävät

iskua. Kiinan kasvu hiipuu kohti 7 prosenttia, kun talous alkaa vähitellen

nojata yksityiseen kulutukseen. Yhdysvaltain keskuspankki vähentää

epätavallisia tukitoimia toipuvalle taloudelleen loppuvuodesta alkaen, mutta

rahapolitiikka pysyy vielä pitkään elvyttävänä ja matalien korkojen aika

jatkuu länsimaissa. Ylivelkaantumisen purkuun liittyvien ongelmien takia

kokonaistuotanto nousee useissa maissa trendikasvua vaisummin,

rahapolitiikka ei välity kunnolla ja rakenteelliset uudistukset etenevät

tuskallisen hitaasti. Odotamme kansainvälisen talouden kasvun kiihtyvän

vuonna 2014. Geopoliittinen epävakaus ja talouspolitiikan pattitilanteet

voivat yhä romuttaa hauraan nousun.

Yhdysvallat käynnistää kansainvälisen kasvun

Maailman suurimman kansantalouden tuotanto on kasvanut vakaasti

finanssikriisin pohjilta vuodesta 2009 lähtien. Kehitys on kuitenkin ollut

verkkaista ja bruttokansantuotteen kasvu jää kuluvana vuonna alle 2

prosentin. Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksit sekä kuluttajien

vahvat luottamusmittarit kertovat, että kasvu on odotetusti kiihtymässä

vuoden loppua kohden. Vuoden alussa voimaantulleet liittovaltion

veronkorotukset ja menoleikkaukset painoivat taloutta alkuvuonna, mutta

negatiivisten vaikutusten hälventyessä on asuntomarkkinoiden vetämä kasvu

tarttumassa koko talouteen. Työttömyysaste on laskenut 10 prosentin

huipusta 7,3 prosenttiin, kotitalouksien velkataakka on keventynyt

kestävämmälle tasolle ja varallisuusarvot kehittyvät suotuisasti. Kaikki tämä

tukee yhdysvaltalaista kuluttajaa, joka on edelleen maailmantalouden tärkein

toimija. Merkit vahvemmasta kasvusta eivät jää ainoastaan

kyselytutkimuksiin, vaan vähittäiskauppa on kasvanut kesän aikana yli 5

prosenttia edellisvuodesta ja autokauppa on korkeimmalla tasollaan kuuteen

vuoteen.

Keskuspankin (Fed) Beige Book -raportin mukaan tuotannon kasvu on jatkunut

syksyyn saakka ja ennakoivat mittarit kertovat positiivisesta odotuksista

loppuvuodelle. Kasvu on kuitenkin keskuspankin mukaan yhä korkeintaan

”kohtalaista”, mikä auttaa selittämään Fedin varovaisuutta arvopaperien osto-

ohjelman supistamisessa. Fed laski ohjauskoron nollille finanssikriisin

pyörteissä vuoden 2008 lopulla. Koronlasku ei kuitenkaan tukenut taloutta

riittävästi, jolloin keskuspankki käynnisti ensimmäiset laajamittaiset

arvopaperien ostot. Tällä hetkellä Fed ostaa kuukausittain yhteensä 85

miljardilla dollarilla liittovaltion joukkolainoja ja asuntovakuudellisia lainoja.

Kesällä Fedin pääjohtaja Ben Bernanke järkytti markkinoita vihjaamalla

talouden olevan tarpeeksi vahva selvitäkseen ilman epätavallisia tukitoimia.

Vahvojen talouslukujen jälkeen osakemarkkinat kuitenkin toipuivat –

huolimatta lisääntyvistä odotuksista osto-ohjelman supistamiselle jo

Yritysten luottamus povaa kasvua


Ma

ailm

alla kirkas

tuu


syyskuusta alkaen. Todennäköisesti Fed supistaa arvopaperiostojaan

vähitellen ja varovaisesti vuoden 2014 puoliväliin asti. Ensimmäinen

ohjauskoron nosto tapahtunee kuitenkin vasta 2015. Erityisesti

työmarkkinoiden odotuksia vahvempi tai heikompi kehitys voi muuttaa

rahapolitiikan aikataulua.

Arvopaperien osto-ohjelman aikataulun lisäksi markkinoita heiluttaa

spekulaatiot seuraavasta Fedin pääjohtajasta. Bernanken kausi on katkolla

ensi vuoden alussa ja presidentti Barack Obama on ilmoittanut kertovansa

valinnastaan syksyn aikana. Obaman suosikkina oli hänen entinen

talousneuvonantaja Lawrence Summers, mutta hän vetäytyi yllättäen

ehdokkuudesta tiukan poliittisen vastustuksen vuoksi. Valinta saattaakin nyt

osua Fedin nykyiseen varapääjohtajaan Janet Yelleniin. Yellen on ollut pitkään

ekonomistien, akateemikkojen ja demokraattijohtoisen senaatin suosiossa.

Yhdysvaltain talouskasvun heiveröisyyden ja keskuspankin rahapolitiikan

lisäksi kolmas keskeinen riskitekijä talouskehitykselle on Yhdysvaltain

pääpuolueiden vaikeus tehdä kompromisseja. Vuodenvaihteessa selvitetty

”Fiscal Cliff” hiertää välejä, eivätkä etenkään republikaanien oikeistosiiven, niin

sanotun teekutsuliikkeen, edustajat tahdo hyväksyä yhteistyötä demokraattien

tai Obaman kanssa. Lokakuun 1. päivään mennessä pitäisi puolueiden sopia

uudesta budjetista, liittovaltion velkakatto painaa päälle loka-marraskuussa ja

Syyrian tilanne vaatii osansa poliittisesta kalenterista. Toistaiseksi sijoittajat

ovat pysyneet rauhallisina ja markkinoiden huomio on keskittynyt Fediin ja

Syyrian tilanteeseen. Kuitenkin viimeistään vaikeudet velkakaton nostossa

lisäävät turbulenssia syksyn edetessä ellei poliittisessa ilmapiirissä tapahdu

täyskäännöstä. Valtiontalous kaipaa pidempiaikaisia ratkaisuja, mutta

tunnelma ei ole otollinen suuremmalle verojärjestelmän uudistukselle ja

pääpuolueiden yhteistyösopimukselle. Ongelmien pysyvämpi ratkaisu siirtynee

siis tulevaisuuteen. Maalla on vielä varaa velkaantua ja budjettivaje supistuu jo

nykyisillä toimilla ripeästi. Finanssipolitiikka painaa kasvulukuja myös 2014-

2015, mutta vaikutus heikkenee selvästi kuluvasta vuodesta. Vuonna 2014

talouskasvu yltääkin jo liki 3 prosenttiin. Inflaatio pysyy matalana, mikä tukee

kasvua ja antaa Fedille mahdollisuuden jatkaa kevyttä rahapolitiikkaa.

Perusteettomat ennusteet inflaation ryöpsähtämisestä valloilleen eivät ole

toteutuneet syvän taantuman oloissa.

Kehittyvät taloudet vaikeuksissa, eivät hädässä

Kehittyvien maiden kasvuvauhti on hiipunut kahden viime vuoden aikana,

puhumattakaan finanssikriisiä edeltävien vuosien huimasta kehityksestä.

Kesän edetessä kehittyvät maat Aasiasta Afrikkaan ja Latinalaiseen

Amerikkaan kohtasivat vaikean kolmoiskriisin, kun (1) Yhdysvallat ilmoitti

aloittavansa vähitellen rahapolitiikan normalisoinnin. Samaan aikaan (2) öljyn

hinta lähti nousuun ja (3) kehittyvien maiden kasvunäkymät heikkenivät

suhteessa kehittyneihin maihin. Teollisuusmaista kehittyviin maihin tuottoa

etsineet pääomat vaihtoivat täten nopeasti suuntaa, ja rahavirrat kääntyivät

kohti Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. Valuuttapako johti kehittyvien maiden

valuuttojen arvojen laskuun suhteessa dollariin etenkin vaihtotaseen

alijäämistä kärsivissä maissa kuten Intiassa (rupia laski huipulta 22

prosenttia), Brasiliassa (real laski 18 prosenttia) ja Etelä-Afrikassa (randi laski

14 prosenttia). Kehittyvien maiden keskuspankit lähtivät puolustamaan

valuuttaansa tukiostoin, mikä johti valuuttavarantojen hupenemiseen liki 100

miljardilla dollarilla. Myös tuonti- ja vientirajoituksia lisättiin, jotta pääomien

virta ulos maasta saataisiin katkeamaan. Elokuun lopulla lasku pysähtyi ja

valuuttojen arvo kääntyi pieneen nousuun.

Fedin tase jatkaa kasvua

Valuuttojen arvot romahtaneet


Ma

ailm

alla kirkas

tuu


Osa analyytikoista on verrannut kehittyvien markkinoiden nykytilaa

virheellisesti vuoden 1997 Aasian kriisiin, jolloin monet Aasian nopeasti

kasvaneista maista joutuivat ahdinkoon pääomavirtojen käännyttyä pois

luottokuplan puhjettua. Kuitenkin kaksi merkittävää tekijää poikkeavat

silloisesta tilanteesta. Ensinnäkin kehittyvien maiden ulkomaisessa valuutassa

ottama velka on selvästi pienempi riesa suhteessa tuotantoon tai

kokonaisvelkaan kuin 90-luvulla. Heikentyvä valuutta ei siis aiheuta vastaavia

velanhallintaongelmia kuin aikaisemmin. Toinen selkeä ero löytyy

valuuttajärjestelmästä. Nykyisin kehittyvien maiden valuutat kelluvat pääosin

varsin vapaasti muita valuuttoja vasten. Vuoden 1997 kriisissä Kaakkois-

Aasian maiden valuutat oli sidottu dollarin arvoon, jolloin Yhdysvaltain

kireämpi rahapolitiikka johti valuuttojen arvojen nousuun, mikä rapautti

kiinteissä valuutoissa riippuvien kehittyvien maiden viennin kilpailukyvyn.

Lyhyellä aikavälillä riskit kehittyvissä maissa ovat lisääntyneet, mutta arviot

kasvuvauhdin jatkuvasta laskusta vaikuttavat epäuskottavilta. Globaalin

talouden päästessä vankemmin kasvuun kiinni, ei ole syytä epäillä etteikö

kehittyvien maiden vienti elpyisi kysynnän kasvaessa teollisuusmaissa.

Kasvupotentiaali on yhä selvästi länsimaita korkeampi paremman

väestörakenteen ja perässähiihtäjän edun ansiosta. Edistyksellisen

teknologian ja parhaiden toimintatapojen kopiointi länsimaista antaa

kehittyville maille vielä pitkään mahdollisuuden vauhdittaa kasvua sanonnan

mukaisesti ”poimimalla matalalla roikkuvia omenoita”.

Kiinan talous ei ole kärsinyt muiden BRIC-maiden tavoin kesän turbulenssin

aikana. Päinvastoin tiedot elokuun teollisuustuotannon 10,4 prosentin ja

vähittäiskaupan 13,4 prosentin kasvusta edellisvuodesta vahvistivat käsitystä

Kiinan talouden vahvuudesta. Maan vaihtotase on sitkeästi ylijäämäinen ja

vienti ja tuonti jatkavat 7 prosentin kasvuvauhdissa viimeisimpien tietojen

mukaan. Kiinan juan onkin vahvistunut toisin kuin muiden kehittyvien maiden

valuutat. Kiinan pitkäaikainen haaste on talouden rakenteen siirtäminen pois

investointi- ja vientivetoisesta kansantaloudesta vähitellen kohti kestävämpää

talousmallia, joka nojaa yksityiseen kulutukseen. Vähittäiskaupan kasvu ylittää

teollisuustuotannon kasvun, eli kotimainen kysyntä näyttää nostavan rooliaan.

Ennen kuin kiinalaiset kotitaloudet uskaltavat kuluttaa, pitää talouden

turvaverkkoja vahvistaa ja luottokanavien pysyä avoimina. Muuten

kansalaisten kukkarot pysyvät kiinni ja kasvumahdollisuudet rajattuina.

Ostopäällikköindeksit ennakoivat Kiinan teollisuuden kasvun pysyvän vahvana

myös syksyn saapuessa. Inflaatio puolestaan pysyttelee myös jatkossa alle

Kiinan keskuspankin 3,5 prosentin tavoitteen. Tämä antaa keskuspankille

mahdollisuuksia elvyttää tarvittaessa taloutta, joskin luotonannon kasvu

saattaa synnyttää kuplia löyhien lainanantoprosessien myötä. Matala inflaatio

tukee myös ostovoimaa ja kotimaisen kysynnän painoarvo kansantaloudessa

jatkaa hidasta nousua. Yksityisen kulutuksen osuus BKT:stä on virallisten

tilastojen mukaan vain noin 35 prosenttia, eli puolet Yhdysvaltojen tasosta.

Varaa kasvulle on runsaasti.

Ennusteita Kiinan bruttokansantuotteen kasvulle on hilattu ylöspäin

syyskuussa vahvojen tuotantolukujen ja valoisien ennakoivien indikaattorien

vuoksi. Odotamme nyt kokonaistuotannon nousevan tänä ja ensi vuonna 7,7

prosenttia. Kasvu ylittänee siis aavistuksella hallituksen virallisen 7,5

prosentin tavoitteen.

Intia on kärsinyt kesän aikana Yhdysvaltain keskuspankin aikeista rahoittaa

elvytystä ja öljyn hinnan peräti 15 prosentin noususta. Kroonisesta

vaihtotaseen alijäämästä kärsivän Intian valuuttakurssi romahti ja uusi

Kiinan kasvu hidastunut


Ma

ailm

alla kirkas

tuu


keskuspankin pääjohtaja, entinen IMF:n pääekonomisti, Raghuram Rajan

aloitti valuutan puolustamisen lisäksi rahoitussektoria koskevia

rakenneuudistuksia. Maan tuottajahintainen BKT nousi 4,4 prosenttia toisella

vuosineljänneksellä ja markkinahinnoin 2,4 prosenttia edellisvuodesta.

Ennakoivat mittarit ovat synkkiä ja elokuussa teollisuuden ostopäällikköindeksi

oli matalimmalla tasolla sitten helmikuun 2009. Intia on kärsinyt Kiinaa

pahemmin korkeasta inflaatiosta, eikä rupian heikkeneminen helpota

tilannetta. Keskuspankki laski ohjauskoron toukokuussa 7,25 prosenttiin, eikä

korkea inflaatio anna suuresti mahdollisuuksia tukea kotimaista kysyntää

lisälaskuilla. Intia saattaa tulevina vuosina yltää ripeämpään talouskasvuun

kuin mihin jo nopeasti kehittyneellä Kiinalla on mahdollisuuksia, mutta

lähitulevaisuus on Kiinaa haasteellisempi. Heikentynyt valuutta ja

keskuspankin aloittamat rakennemuutokset antavat taloudelle kuitenkin

mahdollisuuden pikaiseen vientivetoiseen toipumiseen vuoden 2014 aikana.

Japanin kokonaistuotanto nousi huhti-kesäkuussa 1,2 prosenttia vuoden

takaisesta. Joulukuussa Japanin pääministeriksi nousseen Shinzo Aben

mukaan nimetty talouspoliittinen doktriini, ”Abenomics”, on onnistunut ainakin

alustavasti tavoitteessaan irrottaa Japani vuosikymmeniä riivanneesta

deflaatiosta kohti parempaa talouskehitystä. Ensimmäinen askel uudessa

politiikassa on keskuspankin harjoittama kevyt rahapolitiikka, joka tähtää

inflaatio-odotusten kasvattamiseen ja jenin arvon heikentämiseen. Tässä

tulokset ovat olleet rohkaisevia. Toiseksi tavoitteena on elvyttävä

finanssipolitiikka, mikä tukee kasvua lyhyellä aikavälillä. Tämän askeleen

kohdalta tulokset ovat epäselvempiä, ja aikeet kulutusverojen nostosta

toimivat itse asiassa vastakkaiseen suuntaan. Kolmas nuoli eli rakenteelliset

uudistukset on kenties poliittisesti kivuliain. Toistaiseksi tuloksetkin ovat olleet

olemattomia. Abella on heinäkuun ylähuoneen vaalivoiton jälkeen vahva

mandaatti ajaa uudistuksia läpi, mutta saattaa olla, että vastustus on siirtynyt

oppositiosta oman puolueen sisälle. Japani kaipaa kipeästi työmarkkinoiden

avaamista naisille ja maahanmuuttajille sekä kilpailun lisäämistä

tuotemarkkinoille. Ensimerkit Aben talouspoliittiselle kokeilulle ovat

rohkaisevia, mutta lopullisia tuloksia ei ole vielä nähtävillä. Kestävämpi kasvu

riippuu rakenneuudistusten onnistumisesta.

Tankan-kyselyt ja muut ennakoivat mittarit kertovat odotusten selvästä

piristymisestä kesän aikana. Heikentynyt jeni auttaa vientiä ja korkealla pysyvä

kuluttajaluottamus tukee kotimarkkinoita. Valtion nopea velkaantuminen on

jatkunut ja julkinen velka ylittää 200 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Japanin yksityisen sektorin suuret säästöt ja vaihtotaseen ylijäämä ovat

mahdollistaneet valtion velkaantumisen ilman kriisiä ja matalat korot ovat

riittäneet sijoittajille. Viime vuosina tapahtunut valtion entistä suurempi

nojautuminen velkaan rahoituslähteenä verojen sijasta merkitsee velan

runsasta lisäkasvua lähivuosina. Alijäämän paikkaamiseksi Japani tarvitsee

tulevaisuudessa myös enemmän verotuloja, minkä vuoksi kulutusverojen

nosto tulee ajankohtaiseksi heti, kun kasvu on vankalla pohjalla. Keskuspankin

2 prosentin inflaatiotavoite merkitsee toteutuessaan valtionlainojen

reaalituoton muuttumista negatiiviseksi, ellei korkotaso lähde nousuun.

Pieni kasvu ei tarkoita, että eurokriisi olisi ohi

Euroalue kääntyi kesällä kohtuulliseen kasvuun 0,3 prosentin kasvuun

edellisestä neljänneksestä. Kasvu oli odotettua vahvempaa ja, mikä tärkeää,

laaja-alaista. Saksan lisäksi kasvua nähtiin nyt myös Etelä-Euroopan

kriisimaissa kuten Portugalissa ja Kreikassa. Täytyy kuitenkin muistaa, että

Pääseekö Japani deflaatioansasta?


Ma

ailm

alla kirkas

tuu


euroalueella oli takana puolentoista vuoden yhtämittainen taantuma, joten

suureen juhlaan ei ole aihetta. Eurokriisi ei ole vielä ohi – kasvu on heiveröistä,

työttömyysluvut eivät ole kääntyneet selvästi laskuun, valtioiden velkataakat

jatkavat kasvuaan, luotonanto supistuu ja vuoden takaiseen verrattuna BKT

supistuu. Koko vuoden bkt-lukemat jäävät käänteestä huolimatta kuluvana

vuonna puolisen prosenttia pakkaselle. Keskipitkän aikavälin näkymille

huolestuttavaa on myös, että suuria rakennemuutoksia ei ole odotettavissa

lukuun ottamatta vaivalloisesti etenevää pankkiunionia. Pankkiunionikin on

toistaiseksi edistynyt lähinnä yhteisen valvonnan osalta, mitä keskitetään

Euroopan keskuspankin (EKP) alaisuuteen. Kaksi muuta pilaria eli yhteinen

talletussuoja ja kriisinratkaisumekanismi, ovat aikataulun ja yksityiskohtien

osalta hämärän peitossa. Toiveena on, että 22. syyskuuta Saksan

liittopäivävaalien jälkeen uudistuksia viedään rivakasti eteenpäin.

Todennäköiseltä kuitenkin näyttää, että Euroopan poliittinen ilmapiiri pysyy

haastavana, eikä merkittäviä reformeja ja muutoksia nykyisiin instituutioihin

ole luvassa, ellei taloustilanne heikkene radikaalisti.

Lyhyellä aikavälillä euroalueen suhdannetilanne on kuitenkin toipumassa.

Teollisuuden ja palveluiden yrityskyselyt sekä kuluttajien luottamusmittarit

ennakoivat hennon kasvun jatkuvan myös heinä-syyskuussa. Kasvu pohjautui

kesällä kotimaiseen kysyntään investointien ja yksityisen kulutuksen

kasvaessa ensimmäisen kerran sitten vuoden 2011. Kestävämmän kasvun

kannalta epäilyttävää on euroalueen pankkien lainaehtojen kiristyminen ja

lainakysynnän heikkous. Luottokannan kasvu valaisi luottamusta, että

kotimainen kysyntä pääsee vankemmin kasvuun kiinni. Toimivat

rahoitusmarkkinat ympäri Eurooppaa ovat välttämättömät jotta yritykset

pystyvät rahoittamaan kannattavia investointeja ja kotitaloudet saavat lainaa

tarvittaviin hankintoihin. Vain tätä kautta päästään kestävään ja kiihtyvään

nousuun. Nykyinen heikko kasvu voi osoittautua riittämättömäksi laskemaan

Etelä-Euroopan kriisimaiden suurta julkista velkataakkaa tai hälyttävän

korkeita työttömyyslukuja.

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi onnistui viime kesäisellä lupauksellaan ”tehdä

kaiken tarvittavan euroalueen säilyttämiseksi” pysäyttämään euromaiden

valtionlainojen korkotasojen eriytymisen. Euroalueen hankaluutena on

edelleen, että rahoitus ei välity Etelä-Euroopan yrityksille ja kotitalouksille.

Tähän pulmaan EKP ei ole vielä löytänyt ratkaisua, joten uusia

epätavanomaisia tukikeinoja voidaan nähdä lähitulevaisuudessakin.

Keskuspankki on ilmoittanut pitävänsä ohjauskoron nykyisessä 0,5

prosenttiyksikössä tai matalammalla pitkään. Ensimmäinen koronnosto

nykytasolta nähdään aikaisintaan loppuvuonna 2015. Varovainen

suhdannekäänne euroalueella on pienentänyt todennäköisyyttä koronlaskulle.

Selvää on, että korkotaso tulee pysymään lähivuodet poikkeuksellisen

matalalla, mikä tarkoittaa myös ohjauskorkoa seuraavia markkinakorkoja

kuten euribor-korkoja. Pitkät korot saattavat jatkaa vähittäistä nousua, mutta

merkittävästi korkeammat korot vaatisivat suhdannenäkymien selkeää

muutosta parempaan.

Loppuvuoden ja vuoden 2014 osalta nettovienti voi yhä kasvaa aavistuksen ja

yksityinen kulutus toipua vähitellen matalalta tasolta. Selkein mahdollisuus

ripeämmälle kasvulle piilee patoutuneessa investointikysynnässä. Yritykset

ovat Lehmanin konkurssista lähtien lisänneet säästämistä ja lykänneet

investointeja. Investointien suhde tuotantoon on 1,5 prosenttiyksikköä alle

pitkänajan keskiarvon. Kyselyt kertovat yritysten olevan odottavalla kannalla

kassavarantojensa kanssa, mikä kertoo suuresta potentiaalista kasvulle

talousolojen ja –näkymien vakautuessa. Lähivuosina euroalueen

Suunta positiivinen, taso heikko


Ma

ailm

alla kirkas

tuu


kasvupotentiaalia puolestaan rajoittavat julkinen ja yksityinen velkasopeutus,

rakenteelliset ongelmat, kriisimaiden korkea työttömyys ja epävarmuus

toimintaympäristöstä. Pitkäaikainen heikon kasvun jakso on valitettavasti

selkeä riski, eivätkä poliittiset ratkaisut ole tarjonneet vahvoja lääkkeitä uhan

poistamiseen. Todennäköiseltä vaikuttaa kitulias ja hoippuva kasvu, kun

euroalueen tulevaisuus muotoutuu hitaasti tiukan talouspolitiikan ja

rakenneuudistusten paineessa.

Viron talous kääntyi taantumaan alkuvuonna tärkeimpien vientimaiden, kuten

Venäjän ja Suomen, heikkouden myötä. Kotimainen kysyntä ei kyennyt

suojaamaan taloutta samoin kuin esimerkiksi Latviassa, vaan Viron BKT:n

kasvu jää tänä vuonna vaatimattomaksi. Kulutuskysyntä elpyy vain vähitellen.

Euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa kokonaistuotannon kasvu jatkuu

hitaahkona. Ruotsissa BKT kasvu liki pysähtyi toisella kvartaalilla. Näkymät

loppuvuodelle ovat hieman valoisammat ja BKT kasvaa tänä ja ensi vuonna 2

prosentin luokkaa, mikä on kohtuullinen suoritus ottaen huomioon euroalueen

ongelmat maan rajojen ulkopuolella. Teollisuus- ja palveluyritysten luottamus

povaa maltillista nousua tuotannossa tulevien kuukausien aikana.

Keskuspankki laski helmikuussa ohjauskoron 1,0 prosenttiin, missä korko

pysynee koko vuoden. Keskuspankin johtokunta on muuttanut näkemystään

aavistuksen kireämpään suuntaan uusien jäsentensä myötä. Koronlasku ei

enää näytä todennäköiseltä, ja Riksbank saattaa jopa nostaa korkoja

alkuvuonna 2014. Vähäisen velan ja itsenäisen rahapolitiikan ansiosta

Ruotsista tuli yksi turvasatamista rahoitusmarkkinoilla, minkä takia kruunu

pysyy liiankin vahvana maan vientiteollisuutta ajatellen. Ison-Britannian

taloudesta on viimein saatu positiivisia merkkejä. BKT kääntyi vahvaan

kasvuun kesällä, ja ennakoivat indikaattorit kertovat edelleen kiihtyvästä

kasvusta. Bank of England jatkaa uuden pääjohtajan Mark Carneyn johdolla

kevyttä rahapolitiikkaa vielä pitkään. BKT:n taso on matala ja julkisen sektorin

suuret leikkaukset vaikuttavat edelleen talouteen.

Venäjän talouskasvu hidastuu ja BKT nousi toisella neljänneksellä vain 1,2

prosenttia vuoden takaisesta. Kireähkö rahapolitiikka ja tasaantuva öljyn hinta

heikentävät kasvua. Investoinnit ja rakentaminen olivat nollan tuntumassa

alkuvuonna, huolimatta Sotshin talviolympialaisten tuomasta lisäruiskeesta.

BKT:n kasvu jää 2013 vain 2,2 prosenttiin, myös 2014 pysytään alle 3

prosentin lukemissa.

Pilaavatko poliitikot orastavan talouskasvun?

Finanssikriisin jälkeen suhdannenäkymät ovat muuttuneet aiempaa

sumuisimmiksi. Epävarmuus euroalueen tulevaisuudesta ja mahdollisista

politiikkaratkaisuista tai tekemättömistä toimista ovat tulleet merkittäväksi

muuttujaksi lähiaikojen talouskehitykselle. EU-politiikan lisäksi Yhdysvaltain

velkakatto aiheuttaa jatkuvasti harmia taloutta seuraaville. Silti monet

talouden mittarit kertovat riskien olevan nyt paremmin hallinnassa kuin viime

kesänä. Ylivelkaantuneisuus on pitkälti purkautunut Yhdysvalloissa ja

Euroopassakin on edistytty monissa maissa. Rahoitusmarkkinat ovat

rauhoittuneet keskuspankkien toimin. Kroonisena huolena on Lähi-itä, missä

Syyrian tilanteen leviäminen muihin Arabimaihin Yhdysvaltojen mahdollisen

sotilasiskun myötä on heiluttanut osakemarkkinoita ja nostanut öljyn hintaa.

Mikäli öljyn tuotanto keskeytyy tai levottomuudet leviävät laajalti, vaikuttaa

tämä välittömästi maailmantalouteen. Ilman suurempia shokkeja globaalin

talouskasvun odotetaan jatkavan vähittäistä elpymistä.

Juhana Brotherus

Pitkät korot nousussa


Ma

ailm

alla kirkas

tuu


Kokonaistuotannon kasvu teollisuusmaissa Kokonaistuotannon kasvu BRIC-maissa

Kuluttajien luottamus Teollisuuden suhdanneodotukset

Keskuspankkien ohjauskorot Euroalueen tuottokäyrä

Government Benchmark Bonds

Julkaisupäivänä 3 kuukautta sitten 6 kuukautta sittenSource: Reuters EcoWin

1 v 2 v 5 v 6 v 7 v 8 v 9 v 10 v0,00

0,25

0,50

0,75

1,00

1,25

1,50

1,75

2,00

Pro

sen

ttia

0,00

0,25

0,50

0,75

1,00

1,25

1,50

1,75

2,00


Ma

ailm

alla kirkas

tuu

Kotimaiset suhdanteet

Suomi pyrkii kasvukuntoon

Suomen bruttokansantuote kääntyi huhti-kesäkuussa loivaan nousuun,

mutta tuotanto jäi silti 1,2 prosenttia viime vuoden toista neljännestä

pienemmäksi. Suomen talous näyttäisi päätyneen suhdannesyklin pohjalle,

mutta pohja on odotettua syvemmällä ja nousuvauhti jäänee

vaatimattomaksi. Yritysten ja kuluttajien luottamusmittarit ovat yhä

varovaisia, teollisuuden uudet tilaukset alamaissa ja rakennusalalla uudet

aloitukset painuvat edelleen. Talouden heikkous jatkuu siis vuoden

jälkipuoliskolle asti. Kotimainen kulutuskysyntä hiipuu ostovoiman

laskiessa. Ennustamme vientinäkymien kääntyvän maailmantalouden

mukana vähitellen suotuisammiksi vuoden lopulla, mutta koko vuoden

lukemat jäävät pakkaselle. Inflaatio on laskenut puolentoista prosentin alle

huolimatta veronkorotuksista, loppuvuonna lähennytään jo yhtä prosenttia.

Työttömyys kasvaa yhä maltillisesti, julkinen velkasuhde heikkenee

kiristystoimista huolimatta ja vaihtotase pysyttelee alijäämäisenä

ennusteperiodilla. Hallituksen rakenneuudistukset ja palkkamaltti voivat

toteutuessaan tukea Suomen vientivetoista kasvua 2014 jälkeen.

BKT ei saavuta 2007 huippua edes 2014 lopussa

Suomen BKT:n kasvu ennusteen mukaan

Nousua rakennetaan viennin varaan

Kotimaisen kysynnän kasvumahdollisuudet näyttävät heikoilta, joten kasvun

käynnistymiseksi tarvitaan viennin nousua, mikä lisäisi työllisyyttä, verotuloja

ja tarvetta uusiin investointeihin. Suomen viennin osuus maailmankaupasta

näyttää valitettavasti olleen laskusuunnassa, mihin vaikuttavat ainakin

heikentynyt hintakilpailukyky, viennin painottuminen investointihyödykkeisiin ja


Ma

ailm

alla kirkas

tuu


Nokian puhelimien tuotannon loppu. Ainoa mihin Suomi voi suoraan vaikuttaa,

on hintakilpailukyky. Historiassa palkkojen ja muiden kustannusten nousun

aiheuttama kilpailukykyongelma ratkaistiin usein valuutan ulkoisen arvon

devalvoinnilla, mutta nyt Suomi joutuu parantamaan yritysten edellytyksiä

hillitsemällä kustannuksia kotimaassa. Odotamme työmarkkinajärjestöjen

pääsevän keskitettyyn ratkaisuun, joka lähivuosina hidastaa

työvoimakustannusten nousuvauhdin keskeisiä kilpailijamaita alhaisemmaksi.

Vienti on polkenut alkuvuoden likimain paikoillaan. Vuodentakaiseen

verrattuna tavara- ja palveluviennin volyymi oli huhti-kesäkuussa 2,3 %

pienempi kuin vuosi sitten. Tavaroiden vienti väheni 2,2 % ja palveluiden vienti

2,5 %. Nokian puhelimien lisäksi investointitavaroiden ja perusmetallien vienti

on jäänyt vaisuksi. Ennakkotietojen mukaan vienti ei lähtenyt nousuun vielä

heinäkuussa. Vienti Ruotsiin ja Iso-Britanniaan päätyi heikon alkuvuoden

jälkeen selvään kasvuun, mutta vienti Venäjälle puolestaan supistui. Viennin

tärkeimpiä kasvualoja olivat öljytuotteet, turkisnahat ja nikkeli. Yleisesti ottaen

Suomen riippuvuus euroja EU-alueelle suuntautuvalle kaupalle hiipuu.

Tavaraviennistä kaksi kolmasosaa suuntautuu euroalueen ulkopuolelle.

Teollisuuden vientiodotukset ovat yhä vaisut ja viennin tilauskannat ohuet.

Vienti ei siis ehdi pelastamaan Suomen taloutta kuluvana vuonna, vaikka

maailmantalouden kasvu ja etenkin euroalue piristyisivät vuoden lopulla.

Euroalueen investoinnit ovat olleet alamaissa monta vuotta, joten

investointien vilkastuminen voisi näkyä Suomen viennissä jo ensi vuonna.

Hintakilpailukyky kohentuu vuosien saatossa, mikä ei vielä merkittävästi näy

ennusteperiodin luvuissa. Ennustamme viennin volyymin supistuvan tänä

vuonna 1,3 %. Ensi vuodelle odotamme 3 % kohtuullista kasvua heikon

vertailuvuoden ansiosta. Kauppatase pysynee positiivisena, sillä tuontilasku

on halventunut vientituloja ripeämmin kuluvana vuonna ja toipuminenkin on

verkkaista heikon kotimaisen kysynnän vuoksi vuonna 2014.

Investoinnit toistaiseksi jäissä

Investoinnit hiipuivat 0,1 % edellisestä neljänneksestä ja 1,3 %

vuodentakaisesta huhti-kesäkuussa. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien

volyymi pieneni 3,7 % edellisestä neljänneksestä mutta edellisvuoden

vastaamaan jaksoon nähden kyseiset investoinnit olivat 5,3 % suuremmat.

Teollisuuden heikko kysyntätilanne ei kannusta investoimaan loppuvuonna.

Rakennusinvestoinnit kasvoivat 0,4 % edellisestä neljänneksestä, mutta

vähentyivät 1,5 % vuodentakaisesta. Teollisuuskiinteistöjen ja toimitilojen

rakentaminen romahti alkuvuonna, mutta asuinrakentaminen pysyi

kohtuullisena. Myönnetyt rakennusluvat ovat poikkeuksellisen matalalla, joten

helpotusta ei ole odotettavissa lähiaikoina. Hallitus aikoo kohdentaa budjetista

200 miljoonaa euroa lentokenttien parannuksiin ja 50 miljoonaa euroa

homeisten julkisten tilojen, kuten koulujen, korjauksiin. Toimet tukevat

rakennusalan työllisyyttä, mutta eivät riitä nostamaan rakennusinvestointeja

kasvuun lähikuukausina. Rakennusalan luottamusindikaattorit sekä

myönnettyjen rakennuslupien romahdus ennakoivat rakennusinvestointien

supistumisen jatkuvan vuoden lopulle asti.

Rakennusluvat ja -aloitukset laskussa


Ma

ailm

alla kirkas

tuu


Ennakoimme investointien laskevan peräti 3 % tänä vuonna. Ensi vuonna

investointikysyntä palautuu hieman kahden laskuvuoden jälkeen.

Kotitaloudet sopeutuvat palkkamalttiin

Yksityinen kulutus pieneni toisella neljänneksellä 0,3 % edellisestä

neljänneksestä, mutta kasvoi 1,6 % vuodentakaisesta, jolloin yksityinen

kulutus vajosi autokaupan romahdettua veromuutoksen seurauksena.

Vähittäiskaupan myynnin määrä supistui ennakkotietojen mukaan

heinäkuussa 0,2 % vuodentakaisesta. Autokauppa on hitaasti toipumassa

viime vuoden veromuutoksesta, mutta henkilöautojen ensirekisteröinnit ovat

yhä normaalin tason alapuolella. Huonekalukauppa käy heikommin kuin viime

vuonna ja venekauppa on uponnut, mutta elektroniikkaa ostetaan enemmän.

Kuluttajien luottamus on tavanomaista heikompi, mutta luottamus omaan

talouteen on sentään piristynyt kevään matalista lukemista. Kotitalouksien

kulutushaluja hillitsee pelko työttömyydestä sekä henkilökohtaisesti että

Suomen tasolla. Työttömyyden jatkaessa kasvuaan loppuvuonna, voi olettaa

kulutuksen pysyvän varovaisena. Ostovoiman heikko kehitys tulee

vaikuttamaan merkittävästi yksityisen kulutuksen kasvumahdollisuuksiin

lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Matalat palkankorotukset, verotuksen kireys

ja vaatimaton työllisyystilanne eivät tuo lisäeuroja kuluttajille. Kotitalouksien

velka ei ole merkittävä rajoite, mutta luotonannon kasvun hidastuminen ja

pankkibarometrin tulokset viittaavat myös velkaantumistahdin hiipumiseen.

Ennustamme yksityisen kulutuksen jäävän vuonna 2013 edellisvuoden

tasolle. Vuodelle 2014 odotamme vaatimatonta 0,5 % nousua. Tämä

tarkoittaa, että yksityisen kulutuksen vauhtivuodet ovat takanapäin.

Julkisen sektorin leikkaukset ja sitkeät säästöpaineet huolehtivat siitä, että

julkinen kulutus kasvaa lähivuosina vain aavistuksen. Televisiolupamaksun

korvaaminen Yle-verolla tosin laskennallisesti nostaa julkisia menoja tänä

vuonna ja vastaavasti leikkaa yksityistä kulutusta noin puoli miljardia euroa

kansantalouden tilinpidossa. Useimpien kotitalouksien kannalta maailma

pysyy likimain ennallaan eikä kokonaiskysyntä muutu, mutta tilastot tulevat

kertomaan yksityisen kulutuksen heikkoudesta ja julkisen talouden kasvusta.

Maailmantalouden imu vetää Suomea taantumasta

Tilastokeskus arvioi bruttokansantuotteen määrä laskeneen 0,8 % viime

vuonna, eli toteutunut kehitys näyttää ennakkoarviota heikommalta. Näin ollen

lähtökohdat kuluvaan vuoteenkin ovat kesäkuussa olettamaamme

alhaisemmat. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla tuotanto supistui liki

2 % edellisen vuoden tammi-kesäkuusta. Bruttokansantuote kääntyi toisella

neljänneksellä kuitenkin lievään 0,2 % nousuun edellisestä neljänneksestä, eli

teknisessä mielessä taantuma ohitti pohjan tuotannon supistuttua neljä

vuosineljännestä perättäin. Nousun eväät näyttävät valitettavasti laihoilta.

Huhti-kesäkuussa tehdasteollisuuden tuotanto kääntyi 1,1 % nousuun

edellisestä neljänneksestä, mutta tuotanto jäi edelleen yli 4 % pienemmäksi

kuin vuotta aikaisemmin. Useiden teollisuuden toimialojen tilanne kohentui

aavistuksen, joskin metalliteollisuuden luvut pysyivät heikkoina ja

elektroniikkateollisuudessa tapahtunut romahdus näyttää pysyvämmältä.

Vähittäiskaupan kasvu hiipuu

Koneet eivät käy kaupaksi


Ma

ailm

alla kirkas

tuu


Nokian kännykkätuotannon loppuminen Suomessa tuskin korvautuu hetkessä

muulla alan toiminnalla, vaikka suhdannetilanne kohentuisikin. Nokian

puhelinliiketoiminnan myynti itsessään voi olla talouden kasvulle hyväksikin,

mikäli Microsoft jatkaa merkittävää tuotekehitystoimintaa Suomessa ja Nokia

käyttää kauppahinnan onnistuneisiin investointeihin. Teollisuuden

rakennemuutoksen jälkeen teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta jäänee

silti merkittävästi alhaisemmaksi kuin se oli ennen finanssikriisiä. Tästä

huolimatta Suomi on jatkossakin teollinen maa eurooppalaisittain vertailtuna

ja valtaosa vientituloista tulee keskipitkällä aikavälillä teollisuustuotteista.

Rakentamisen tuotanto kasvoi huhti-kesäkuussa 0,6 % edellisestä

neljänneksestä mutta tuotanto pieneni 1,3 % vuodentakaisesta. Erityisesti

teollisuuskiinteistöjen ja toimitilojen rakentaminen on supistunut. Kaupan

luvuissa näkyy ostovoiman heikko kehitys, arvonlisäys oli 0,3 % pienempi kuin

edellisellä ja 3,6 % alemmalla tasolla kuin vuoden 2012 toisella

neljänneksellä.

Teollisuusyritysten luottamus on elpynyt vuoden alusta, mutta taso kertoo yhä

varovaisen heikoista näkymistä. Rakennusalalla on synkkää aloitettujen

rakennusten määrien ja rakennuslupien laskun jatkuttua. Myös palvelujen ja

erityisesti vähittäiskaupan luottamus on pitkän ajan keskiarvon alapuolella.

Kuluvalle vuodelle ei ole siis odotettavissa selkeää käännettä parempaan.

Odotamme Suomen bruttokansantuotteen laskevan 0,7 % vuonna 2013, eli

lasku jatkuu toista vuotta, vaikka vuoden lopussa päästäisiin heiveröiseen

kasvuun kiinni muun maailman vanavedessä. Ensi vuonna 2014 odotamme

maailmantalouden nosteen jo tuntuvan selvemmin Suomessakin ja

bruttokansantuotteen nousevan 1,5 %. Kahden laskuvuoden jälkeen toivoisi,

että ripeä kasvu verrattuna heikkoon vertailuvuoteen olisi mahdollista.

Kuitenkin Suomen talouden rakenteelliset haasteet elektroniikka- ja

metsäteollisuuden lopetettua tuotantoaan sekä ostovoiman heikkous

tarkoittavat, ettei vahvaa kasvua ole syytä odottaa ainakaan vielä ensi vuonna.

Pidemmällä tähtäimellä rakenteelliset uudistukset voivat ylläpitää Suomen

kasvupotentiaalia, mutta silloinkin yli 2 % talouskasvu vaatii onnistunutta

talouspolitiikkaa ja maailmantalouden myötätuulta.

Työmarkkinoilla niukkuutta edessä

Kausitasoitettu työttömyysaste nousi huhtikuussa 8,2 %:iin, mutta laski sen

jälkeen 7,7 %:iin heinäkuuhun mennessä. Tämä ei mielestämme kerro koko

totuutta työmarkkinoiden tapahtumista, sillä työllisten määrä on laskenut ja

työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien

työnhakijoiden määrä on noussut selvästi. Työvoiman passivoituminen

hakemaan töitä selittänee suuren osan erosta. Työttömyyden kasvu on ollut

pelättyä maltillisempaa ottaen huomioon pitkittyneen laskusuhdanteen.

Odotamme työttömyysasteen palaavan nousuun eläkkeelle siirtymisistä

huolimatta ensi vuoden alkuun asti yltäen liki 8,5 % tasoon. Heinäkuussa

työttömien työnhakijoiden määrä työ- ja elinkeinotoimistossa nousi 43 000

henkeä edellisvuodesta.

Työllisyysnäkymiin vaikuttaa heikko talouskasvu, joka nyt näkyy myös

työvoimaintensiivisillä kotimaiseen kysyntään pohjautuvilla aloilla. Uusia

Työttömiä virtaa kortistoon


Ma

ailm

alla kirkas

tuu


avoimia työpaikkoja avautuu entistä vähemmän tarjolle. Hallituksen

lisäbudjetissa kaavailemat toimet lisäävät hieman rakennusalan työllisyyttä,

mikä sopii hyvin suhdannetilanteeseen. Keskeisempiä ovat hallituksen toimet

työurien pidentämiseksi. Emme odota toimenpiteiden vaikuttavan

merkittävästi työmarkkinoihin vielä 2014, mutta toteutuessaan ne ylläpitävät

työn tarjontaa 2015 lähtien.

Ennustamme kuluvan vuoden keskimääräisen työttömyysasteen nousevan

8,3 %:iin, missä se pystyy keskimäärin myös vuonna 2014. Odotamme

työttömyysasteen kuitenkin laskevan vuoden 2014 sisällä, kun eläköityminen

vähentää työn tarjontaa ja vuoden lopulla talouden toipuminen jo lisännee työn

kysyntää.

Ansiotason nousu hiipuu viennin hyväksi

Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuonna 2012 jopa 3,5 % kattavan

raamisopimuksen ja liukumien takia. Kuluvan vuoden aikana ansioiden

nousuvauhti on taittunut, ja odotamme koko vuoden ansioiden nousevan 2,2 %

viime vuodesta. Vientiyritysten kilpailukyvyn ylläpitämiseksi

työmarkkinajärjestöt ovat päätymässä keskitettyyn ratkaisuun, joka merkitsee

noin 0,5 % yleiskorotuksia ansioihin 2014 ja 2015. Ensi vuonna 2014

odotamme ansiotason nousevan 1,5 % odotettavissa olevien liukumien ja

rakennemuutoksen siivittämänä. Keskitetty ratkaisu ei ole palkkauksen

kannustavuuden ja toimialojen tuottavuuserojen huomioimisen kannalta paras

malli, mutta se tarjoaa teollisuuden rakennemuutoksen ja taantuman keskellä

keinon säilyttää työrauha ja jakaa taakkaa tasaisesti.

Inflaatio pysyi tammikuusta heinäkuuhun 1,5-1,7 % välimaastossa, mutta

painui elokuussa 1,2 %:iin etenkin vihannesten halvennuttua. Loppuvuodesta

inflaatio pysynee alhaalla, koska hintapaineita aiemmin ylläpitäneet

elintarvikkeet ja energia eivät nouse entiseen tahtiin. Emme odota Syyrian

tilanteen aiheuttaman raakaöljyn hinnan nousun jäävän pysyväksi.

Ennustamme inflaation jäävän kuluvana vuonna 1,4 %:iin. Ensi vuonna

mahdolliset veronkorotukset mm. alkoholiin nostavat hieman kuluttajahintoja,

mutta maltilliset palkankorotukset pitävät kustannuspaineita kurissa.

Ennustamme inflaation maltillistuvan 1,3 %:iin.

Asuntomarkkinoilla hiljaisempaa

Asuntojen hinnat ovat reilun vuoden aikana karkeasti ottaen polkeneet

paikoillaan useimmissa kaupungeissa, nousu on rajoittunut lähinnä Helsinkiin.

Rakennemuutosta läpikäyvissä kaupungeissa tai väestöä menettävissä

kunnissa asuntojen nimellishinnat ovat laskeneetkin. Heinäkuun

ennakkotietojen mukaan kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat koko

maassa 1,7 % edelliseen kuukauteen verrattuna. Hinnat laskivat hitusen myös

Helsingissä. Viime vuoden heinäkuuhun verrattuna hinnat nousivat koko

maassa 0,2 %. Asuntokauppojen lukumäärä on pudonnut vuoden

alkupuoliskolla liki viidenneksen vuoden 2012 tilanteesta. Kuluttajat

käyttäytyvät varovaisemmin, heikko työllisyystilanne vähentää muuttotarvetta

ja uudistuotannon vähäisyys hidastaa myös vanhojen asuntojen

kiertonopeutta. Kotitalouksien asunnon ostoaikeet ovat normaalia

vähäisemmät.

Inflaatio ja palkkakehitys tasoittuu

Asuntojen hintakehitys eriytynyttä


Ma

ailm

alla kirkas

tuu


Asuntovelallisten korkokulut ovat pysyneet poikkeuksellisen matalina

huolimatta pankkien marginaalien noususta. Alhaiset asuntolainakorot

tukevat asuntomarkkinoita vielä ensi vuonnakin. Omarahoitusosuuden

kasvattaminen rajoittanee hieman asuntolainojen kokoa etenkin ensiasunnon

ostajien kohdalla. Uudistuotannon riittämättömyys kasvukeskuksissa, eritoten

pääkaupunkiseudulla, suojaa osaltaan hintojen laskulta. Toisaalta ostovoiman

heikko kehitys ja kasvava työttömyys saavat ostajat varovaisiksi. Koko maan

tasolla asuntokuplaa ei ole havaittavissa, mutta pääkaupunkiseudun hintataso

on toki itsessään pullonkaula kasvulle.

Odotamme asuntojen keskimääräisen myyntihinnan nousevan tänä vuonna

vain hitusen edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat jatkavat pientä

kasvua, kun muualla Suomessa nimellishinnat laskenevat aavistuksen.

Vuonna 2014 ostovoiman heikkous rajoittaa hintojen nousua ja odotamme

asuntojen nimellishintojen nousevat noin prosentin. Inflaation pysytellessä yli

prosentissa laskisivat asuntojen hinnat reaalisesti tällöin jo neljättä vuotta.

Vaihtotase pysyy lievästi alijäämäisenä

Vaihtotaseen alijäämän liukuva vuosisumma oli heinäkuussa 1,5 miljardia,

minkä ennustamme muodostuvan myös koko vuoden 2013 alijäämäksi.

Kauppatase on punnertanut aavistuksen ylijäämäiseksi ja koko vaihtotase

näyttää tasapainoisemmalta kuin keväällä. Vaihtotaseen alaeristä

keskeisimmät tekijät alijäämälle ovat tuotannontekijäkorvaukset ja etenkin

tulonsiirrot. Edellinen on negatiivinen, vaikka Nokia jätti keväällä osingot

maksamatta. Jälkimmäinen säilyy jatkossakin alijäämäisenä kehitysavun sekä

EU-maksujen vuoksi. Kauppataseen ja palvelutaseen ylijäämä tuskin nousevat

niin voimakkaasti vielä 2014, että koko vaihtotase nousee ylijäämäiseksi.

Vaihtosuhde on hieman parantunut tuontihintojen laskun vuoksi. Nokian

tuotteiden merkitys kauppataseessa on kutistunut, mutta tässä vaiheessa on

vielä vaikea arvioida mikä tulee olemaan puhelinliiketoiminnan myyntiä

seuraavan uudelleenorganisoinnin vaikutus palveluiden vientiin.

Velkasuhde ei käänny laskuun

Heinäkuussa valtionvelka oli 84,5 mrd. euroa, eli hieman yli 15 000 euroa

suomalaista kohti. Vuonna 2013 valtio lisää tuoreimman talousarvion

mukaan nettolainanottoa noin 9,1 miljardilla eurolla. Valtion velkakanta ja

myös velkasuhde kasvaa hallituksen veronkorotuksista ja menojen

leikkauksista huolimatta, mihin vaikuttaa myös odotettua heikompi

bruttokansantuotteen kehitys. Talouden laskusuhdanne hillitsee valtion

tulojen nousua, ja velkakanta lisääntyy ainakin muutaman vuoden. Valtion tai

koko julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei kuitenkaan

ole vielä kansainvälisesti katsoen korkea. Suomen valtio saakin edelleen

markkinoilta ennätyksellisen edullista lainaa. Vuodelle 2014 budjetoitu

nettolainanotto on noin 6,7 miljardia euroa. Vuosille 2014-2017 osuu

merkittävä määrä myös vanhojen lainojen kuoletuksia, mitkä täytyy rahoittaa

uudella velalla.

Suomen julkisen talouden haaste ei ole lyhyen aikavälin tilanne, vaan

pidemmän aikavälin kestävyysvaje. Ikääntymisen aiheuttama kustannuspaine

terveydenhuoltoon ja kansantalouden aiempaa hitaampi kasvu edellyttävät

Vaihtotase tasapainottuu hiukan

Valtionvelan nousu hidastuu hitaasti


Ma

ailm

alla kirkas

tuu


kustannustietoisuutta, tuottavuuden nostoa ja työurien pidentämistä. Valtion

velkasuhteen kääntämiseksi kestävästi laskuun talouspolitiikan painopiste

tuleekin siirtää rakenteellisiin uudistuksiin. Hallituksen elokuun lopussa

antama rakennepoliittinen ohjelma sisältääkin merkittävän joukon

suunnitelmia, jotka toteutuessaan voisivat kääntää velan lasku-uralle

ennusteperiodimme jälkeen 2015 alkaen, mikäli kansantalouden kasvu

piristyy. Ohjelman ongelmana voi pitää, että monista esityksistä puuttuvat

vielä konkreettiset keinot joilla tavoitteisiin päästään. Esitys pitänee huolen

ainakin toistaiseksi siitä, että Suomi pysyy yhä AAA-maana.

Koko julkisen sektorin (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) velan

odotamme kohoavan suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2012 lopun

53 %:sta vuoden 2013 lopussa noin 58 %:iin ja seuraavana vuotena noin 60

%:iin. Suomi saattaisi nykyisellä laskutavalla siis rikkoa Maastrichtin

sopimuksen 60 % enimmäisrajan jo ensi vuonna. Ylitys tuskin aiheuttaisi isoja

ongelmia, mutta olisi kolhu Suomen maineeseen. Pelastajaksi saattaa tulla

kansantalouden tilinpidon uudistus (EKT 2010), missä erityisesti tutkimus- ja

kehitysmenojen pääomittaminen investoinneiksi nostaa bruttokansantuotetta.

Bruttokansantuotteen taso saattaa osoittautua jopa 5 % aiemmin arvioitua

korkeammaksi, mikä laskisi velkasuhdetta liki 3 %-yksikköä.

Riskit tasapainottuneet

Suhdanne-ennustetta laadittaessa maailmalla oli epävarmuustekijöitä, jotka

kärjistyessään voisivat johtaa ennustetta huonompaan talouskehitykseen.

Eurokriisin pitkittyminen tai maailmantalouden kasvun uusi hyytyminen

muuttaisi Suomen lähiaikojen kehityksen huomattavasti heikommaksi. Toki

perusennustetta suotuisampikin kehitys on mahdollista, mikäli euroalueen

taloudellinen tilanne kohentuu odotettua nopeammin. Onnistuessaan

hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja palkkamaltti voivat nostaa Suomen

toiveita nopeammasta kasvusta. Tässä ennusteessa on oletettu, että mitään

euroalueeseen liittyvää dramaattista finanssikriisiä ei ilmaannu

ennusteperiodilla ja Suomessa uudistusten vaikutukset näkyvät lähinnä

ennusteperiodimme jälkeen. Nämä oletukset ovat arviomme mukaan

todennäköisimpiä lopputuloksia epävarmassa maailmassa.

Pasi Kuoppamäki


Ma

ailm

alla kirkas

tuu


Tarjonta ja kysyntä Tuotanto toimialoittain

Uusien kotitalouslainojen korkokehitys Uusien yritysluottojen korkokehitys

Luottokannan kehitys Talletuskannan kehitys


Ma

ailm

alla kirkas

tuu

SUOMI

Ennuste Ennuste

Kysyntä ja tarjonta 2010 2011 2012 2013 2014

Määrän muutos, %

Bkt 3,4 2,7 -0,8 -0,7 1,5

Tuonti 6,8 6,2 -1,0 -3,0 2,0 Vienti 4,3 2,7 -0,2 -1,3 3,0

Kulutus 2,1 1,9 0,3 0,3 0,4

-yksityinen 3,3 2,6 0,2 0,0 0,5

-julkinen -0,4 0,5 0,6 0,8 0,3

Investoinnit 1,7 5,7 -1,0 -3,0 2,5 Indikaattoreita 2010 2011 2012 2013 2014

Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,3 8,3

Ansiotaso, % 2,6 2,7 3,5 2,2 1,5

Inflaatio, % 1,2 3,4 2,8 1,4 1,3

Asuntojen hinnat, % 8,8 2,7 1,7 1,0 1,2

Vaihtotase, mrd. eur 2,7 -2,8 -3,2 -1,5 -1,2

Vaihtotase / bkt, % 1,5 -1,5 -1,7 -0,8 -0,6

Julkinen alijäämä / bkt, % -2,5 -0,8 -1,9 -2,1 -1,5

Julkinen velka / bkt, % 48,7 49,2 53,6 58,0 60,0 Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit

KANSAINVÄLINEN TALOUS

Ennuste Ennuste

Vuosimuutos, % 2010 2011 2012 2013 2014 Euroalue

BKT 1,9 1,7 -0,6 -0,4 1,3 Kuluttajahinnat 1,6 2,7 2,5 1,4 1,2 Iso-Britannia BKT 1,7 1,1 0,2 1,1 2,0 Kuluttajahinnat 3,3 4,5 2,8 2,8 2,5 Japani BKT 4,7 -0,6 2,0 1,6 1,3 Kuluttajahinnat -0,7 -0,3 0,0 0,3 2,5 Kiina BKT 10,4 9,3 7,8 7,7 7,7 Kuluttajahinnat 3,3 5,4 2,7 2,6 3,2 Ruotsi BKT 6,5 3,8 0,7 1,7 2,0 Kuluttajahinnat 1,2 3,0 0,9 0,1 1,5 Yhdysvallat BKT 2,5 1,8 2,8 1,6 2,9 Kuluttajahinnat 1,6 3,2 2,1 1,5 1,4 Kansainvälisen talouden ennusteet: Danske Research 12.9.2013


Ma

ailm

alla kirkas

tuu

ENNUSTEVERTAILUA

Ennuste vuodelle 2013 Ennuste vuodelle 2014

Danske

Bank

VM ETLA PTT PT SP Danske

Bank

VM ETLA PTT PT SP

KYSYNTÄ JA TARJONTA

Määrän muutos, %

BKT -0,7 -0,5 0,3 0,7 0,6 -0,8 1,5 1,2 1,8 1,4 2,5 0,7

Tuonti -3,0 -0,7 -0,5 0,0 1,3 0,8 2,0 3,0 2,7 2,3 4,1 2,8

Vienti -1,3 -0,5 0,5 1,0 2,3 1,2 3,0 3,7 3,5 3,0 4,9 3,5

Yksityiset kulutusmenot 0,0 0,0 0,3 0,6 0,4 -0,9 0,5 0,8 1,3 1,2 1,2 0,2

Julkiset kulutusmenot 0,8 1,2 0,4 0,4 0,6 0,8 0,3 0,8 0,4 -0,2 0,5 0,1

Kiinteät investoinnit -3,0 -4,0 -2,4 -0,9 -1,6 -3,0 2,5 -0,8 3,4 2,6 3,6 1,5

TALOUDEN TASAPAINO

Vaihtotase, mrd. Eur -1,5 -3,1 -2,3 .. -2,7 -3,0 -1,2 -2,6 -0,6 .. -3,0 -2,7

Kuluttajahinnat, % 1,4 1,6 2,4 1,9 1,8 1,7 1,3 2,1 1,9 2,3 1,8 1,9

Ansiotason muutos, % 2,2 2,1 2,0 2,7 2,4 1,7 1,5 2,1 2,6 2,1 2,4 1,9

Työttömyysaste, % 8,3 8,3 8,3 8,4 8,3 8,5 8,3 8,2 8,1 8,6 8,2 8,6

Ennustaja: Julkaistu: Ennustaja: Julkaistu:

Danske Bank Oyj Syyskuu 2013 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Maaliskuu 2013

Valtiovarainministeriö (VM) Syyskuu 2013 Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) Maaliskuu 2013

Suomen Pankki (SP) Kesäkuu 2013 Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) Maaliskuu 2013


Ma

ailm

alla kirkas

tuu

Pääekonomisti

Pasi Kuoppamäki

puh. 010 5467715

Julkaisun päätoimittaja

Ekonomisti

Juhana Brotherus

puh. 010 5467159

ISSN 2323-7457

Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK Y-tunnus 1730744-7


Ma

ailm

alla kirkas

tuu

Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat:

Macrobond, EcoWin, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tullihallitus.

Tämä katsaus perustuu Danske Bank Oyj:n (”pankki”) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden

perustana olevat tiedot on koottu Pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen

kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa

esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa

mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen

sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja

arviot edustavat pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri

ilmoitusta. Tämä katsaus sisältää pankin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon

pankki pidättää kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet.

Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään

tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa

samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota

palveluita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden

liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja

taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen

julkaisemista. Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai

ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Sama koskee myös niitä

alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä.

maailmalla kirkastuu€¦ · ensi vuonna tuotanto ... talouskasvu yltääkin jo liki 3 prosenttiin....

Documents