L E E N A K E R K E L Ä

MAKROTALOUS-TIETEEN

PERUSTEET

Leena.kerkela@ptt.fi

Pellervon taloustutkimus

mailto:Leena.kerkela@ptt.fi

KOKONAISKUVAA PILKKOEN

• Mitä makrotaloustiede käsittelee? • Suhdannevaihtelut • Pitkän aikavälin kasvu • Inflaatio, deflaatio ja hintavakaus • Miten avotalous toimii?

• Lähdetään liikkeelle käsitteistä • Teoriat kytkevät käsitteet toisiinsa

• Korkojen ja kansantulon välinen yhteys

• Voidaan käsitellä myös toisistaan riippumattomina

• Kansantulon ja työllisyyden välinen yhteys

• Inflaation ja rahapolitiikan välinen yhteys

• Inflaation ja työllisyyden välinen yhteys

• AD-AS-malli (IS-LM –malli)

• Kokonaiskysynnän säätely, voidaanko finanssipolitiikalla vaikuttaa

kokonaistuotannon tasoon (Lyhyen tähtäimen AD-AS-mallissa voitiin, pitkällä tähtäimellä ei

• Keynes*n kerroin – päteekö kotimaisessa talouspolitiikassa? • Investointituet, Ilmastopolitiikka

• Lähteet Begg: Luvut.. • Pohjola … • Krugman and Wells • Jatkokurssit; ks. Esim. Vehviläinen /Helsingin yliopisto • Tilastokeskus • Suomen Pankki

• Tavoite : Lukea sujuvasti ”yleisekonomisti” artikkeleita makrosta. • Analysoida keskeisten käsitteiden toimintaa • Käydä läpi teorianmuodostuksen periaatteita

LAAJENNETTU KIERTOKULKUKAAVIO

Julkinen valtat

Yritykset

Rahoitusmarkkinat

Kotitaloudet

Tuotannon

tekijämarkkinat

Muu maailma

Julkiset ostot Julkinen

lainaaminen

Yksityinen

säästämin

en

Tulonsiirrot

Palkat, voitto, korot,

pääoman tuotto

Palkat,

voitto,

korot

pääoman

tuotto

Lainaaminen

ja yritysten

osakeannit

Ulkomainen

lainaaminen

ja osakkeiden

myynnit

Ulkomainen tallettaminen ja

yritysten osakkeiden

hankinta

Vienti

Tuonti

BKT

Ver

ot Yksityinen

kulutus

KANSANTALOUDEN TILINPITO - SUOMI

2007 Milj. euroa Osuus %

BKT markkinahintaan BKT 179734 71,1

Tavaroiden ja palveluiden

tuonti M

73102 28,9

Kokonaistarjonta yhteensä 252836 100

Yksityiset kulutusmenot C 90610 36,1

Julkiset kulutusmenot G 38154 15,2

Kiinteän pääoman

bruttomuodostus I

36517 14,5

Varastojen muutos 3594 1,4

Tavaroiden ja palveluiden

vienti

82228 32,7

Kokonaiskysyntä yhteensä 251103 100

Tilastollinen ero 1733

Huoltotase :Kokonaistarjonta = Kokonaiskysyntä

Y = C + I + G + X- M

BKT :n laskeminen lopputuotemenetelmä

BKT:N LASKEMINEN

• Suomessa päämenetelmä, arvonlisäysmenetelmä, jossa lähdetään tuotannosta: kun tuotoksesta vähennetään välituotekäyttö, saadaan arvonlisäys. Arvonlisäys lasketaan toimialakohtaisesti ja summaamalla arvonlisäykset päästään bruttokansantuotteeseen.

• Toinen tapa on tulomenetelmä, jossa lasketaan yhteen tuotannon tuloerät: palkat, sosiaaliturvamaksut, voitot ja pääomakorvaukset. Tuotannosta syntyvien tulojen näkökulmasta katsottuna arvonlisäys sisältää palkansaajien saamat korvaukset, voitot (=toimintaylijäämä), tuotantopääoman korvauksista kertyvät tulot sekä julkisen sektorin osuuden tuotannosta eli tuotantoon liittyvät verot vähennettynä tuotantoon liittyvillä tukipalkkioilla.

• Kolmas tapa on lopputuotemenetelmä, jossa BKT lasketaan kysynnän kautta eli kysyntäerien summana: BKT = C + G + I + (X - M). Lopputuotteita ovat tuotteet, jotka menevät suoraan yksityiseen tai julkiseen kulutukseen, investoinneiksi tai vientiin ulkomaille. BKT:n laskemiseksi viennistä on vähennettävä tuonti ulkomailta. Ne tuotteet, jotka menevät välituotekäyttöön, esiintyvät tuottajien tileillä sekä tuotoksina (tuottoina) että panoksina (kuluina), joten nämä välituotteet voidaan nettouttaa pois.

• Ks. www.stat.fi Verkkokoulu – kansantalouden tilinpito

http://www.stat.fi/

BKT 3:LLA TAVALLA LASKETTUNA

Malmi Teräs Auto

Liikevaihto 4200 9000 21500

Välituote-

panokset

4200 9000

Palkat 2000 3700 10000 15700

Korot 1000 600 1000 2600

Pääomako

rvaus

200 300 500 1000

Voitto 1000 200 1000 2200

Menot 4200 9000 21500

Arvonlisä 4200 4800 12500 21500

BKT 21 500 kolmella eri tavalla laskettuna :Lopputuote,

tulot ja arvonlisä

Kansantulo = Palkat + muut tuotannontekijäkorvaukset

BKT= BKTL –ensitulo ulkomaille + ensitulo ulkomailta

Kansantulo = BKT L+ tulonsiirrot

Arvonlisä + Tuoteverot – tukipalkkiot =BKT

markkinahintaan

Tulomenetelmä • Bruttokansantulo (BKTL = GNI, Gross National Income)

kuvaa maan tuotannosta saamia tuloja. Ero BKT:een on, että bruttokansantuloa laskettaessa huomioidaan mukaan myös ulkomailta saadut ja sinne maksetut ensitulot eli

• bruttokansantuote + ulkomailta saadut ensitulot - ulkomaille maksetut ensitulot = bruttokansantulo. Näitä ensituloja ovat

• palkat korot osingot suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleen sijoitetut voitot tuotannon ja tuonnin verot (EU:n perimät alv-maksu ja tullit) tukipalkkiot (EU:n maksamat tuet). EU:n hallinnossa (mm. jäsenmaksujen määräämisessä) käytetään nimenomaan jäsenmaiden bruttokansantuloa, ei bruttokansantuotetta. Ulkomaille maksetut korot ovat Suomessa merkittävä erä, joten perinteisesti Suomen osalta bruttokansantulo on ollut pienempi kuin bruttokansantuote.

• Aikaisemmin bruttokansantulosta käytettiin termiä GNP (Gross National Product), mutta nyt kansainvälisesti on siirrytty käyttämään termiä GNI. Käsitteet eivät tarkoita aivan samaa asiaa, sillä GNP ei sisällä EU:lle maksettuja eikä EU:lta saatuja veroja ja tukia.

• Reaalinen ja nimellinen BKT

• Nimellinen BKT on tuotos arvotettuna

saman vuoden hinnoilla

• Reaalinen BKT on tuotos arvotettuna

jollain perusvuoden hinnoilla

• BKT: hintaindeksi = BKt-deflaattori

ULKOMAAN KAUPAN TILINPITO JA TASEET

• Kauppatase X (+)-M (-)(injection vs. leakage)

• Palvelutase :Palvelujen vienti (+) ja palvelujen tuonti (-)

• Vaihtotase = tavaroiden ja palvelujen tase – nettoensitulot ulkomaille – nettotulonsiirrot ulkomaille

• Nettolainananto ulkomaille (vaihtotase positiivinen)

• Nettovelkaantuminen ulkomaille (vaihtotase negatiivinen)

• Rahoitustase :

• Kirjaa maan ja ulkomaiden väliset pääomaliikkeet kuten lainanoton, pääoman vienti, ulkomaan valuutan vienti ja tuonti, ks. www.suomenpankki.fi

• Vrt. maan ulkomainen nettovelka

http://www.suomenpankki.fi/

VIELÄ HUOLTOTASEESTA JOHDETTUA

• Y = C + G +I +X –M

• Koska käytettävissä olevat tulot

voidaan joko kuluttaa tai säästää

• Y = (C +G ) +S

• S = I+X-M

• Eli säästäminen investoidaan tai

rahoitetaan ulkomaisia talouksia

• I = S-(X-M)

• Pääoman bruttomuodostus

rahoitetaan joko säästämällä tai

ulkomaisella velkaantumisella, jolloin

maa tuo pääomaa maahan

• Suomen vaihtotase ylijäämäinen,

USA:n ja Japanin alijäämäinen

KV. KAUPAN MERKITYS KANSANTALOUDEN

KANNALTA

• Viennin ennustettiin alkuvuodesta

kasvavan 22 prosentillla?

• Mitä tämä ennakoi BKT:n kasvulle?

• Y % = 0.22* 0.32X =0,07 =7%

Suhdannekuva taloudesta

- Missä ollaan nyt ja minne ollaan

menossa?

- Miksi laaditaan?

- BKT-ennuste verotulojen perusta

- Kysyntäennusteet investointien

perustana

INFLAATIO

• Mittaaminen, esimerkki (Pohjola

Taulukko 11.1)

• Hyödykekori: 2 maitoa ja 1 leipä

Vuosi Maidon

hinta

Leivän hinta

1 1 2

2 2 3

3 3 4

Vuosi Hyödykekorin hinta

1 1*2+ 2*1=4

2 2*2+3*1 =7

3 3*2 +4*1=10

Vuosi Kuluttajahintaindeksi, vuosi 1 =100

1 (e4/e4)*100=100

2 (e7/e4)*100= 175

3 (e10/e4)*100=250

• Kustannukset ja suojautuminen

• - rahan arvon pieneneminen

• (velan reaalisen arvon pieneneminen)

• Hyperinflaatio > yli 50 prosenttia kuukaudessa

• Zimbabwe

• Suojautuminen

• indeksointi

• Opintotuen sitominen indeksiin

• Lapsilisät kansaneläkeindeksiin

• Taitettu indeksi eläkeläisille (50-50 kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksi)

Vuosi Kuluttajahintaindeksin

vuosimuutos, %

2 (175-100)/100*100 = 75

3 (250-175)/175*100 =43

MONEY SUPPLY GROWTH AND INFLATION IN ZIMBABWE

KVANTITEETTITEORIA YKSINKERTAISIN MALLI

INFLAATIOSTA

• MV = PY identiteetti

• M on rahan määrä

• V rahan kiertonopeus

• P yleinen hintataso

• Y bruttokansantuote

• P Y = bruttokansantuotteen arvo

• Jos Y on luonnollisella tasolla ja V

annettu, rahan määrällä vaikutetaan

inflaatioon

• Rahan määrällä ei tällöin ole

vaikutusta työllisyyteen eikä

kokonaistuotantoon

RAHAPOLITIIKKA

• Rahan määrällä vaikutetaan

korkotasoon ja sitä kautta talouden

aktiviteetteihin

• Rahapolitiikan instrumentteja joko

korko tai rahan määrä

• M rahan määrä taloudessa –

avomarkkinaoperaatiot,

luotonlaajennus

• (Subprime-kriisi)

• LM-käyrä

• Inflaatio ja korot liikkuvat yleensä

yhdessä sillä reaalikorot eivät juuri

vaihtele pitkällä tähtäimellä (Fisherin

hypoteesi)

RAHAPOLITIIKKA JA PANKKIJÄRJESTELMÄ

• Rahan kysyntä

• M = f(P,r,Y)

• P = hintataso

• r = korkotaso

• Y = kansantulo

• Hintatason nousu vähentää rahan

kysyntää

• Raha on likvidi, jolloin se tuotto syntyy

sen vaihtoehtoisesta käytöstä eli

koron noustessa rahan kysyntä

pienene

• Kansantulon kasvaessa rahan kysyntä

lisääntyy

RAHAN TARJONTA

• Pankkijärjestelmä

• Tase

• Vastaavaa / Vastattavaa

Lainat 90 Talletukset100

Reservit 10

Luotonlaajennus

Rahaperusta

Rahan tarjonta

INFLAATIO JA TYÖTTÖMYYS

• Työttömyys on potentiaaliseen

tuotantoon liittyvä käsite

• Inflaation hillitseminen tapahtuu usein

työllisyyden kustannuksella, kun

talouspolitiikalla rajoitetaan hintojen

nousua

• AD-AS-malli

• Phillips-käyrä

• Okunin laki

21 of 46

Short-run Phillips Curve

The short-run Phillips curve is the

negative short-run relationship

between the unemployment rate and

the inflation rate.

22 of 46

Unemployment and Inflation, 1955-1968

23 of 46

The Short-Run Phillips Curve

When the unemployment rate is low, inflation is high.

Inflation

rate

0

When the unemployment rate is high, inflation is low.

Unemployment

rate

24 of 46

FOR INQUIRING MINDS

The Aggregate Supply Curve and the

Short-Run

Phillips Curve

Figure 32-8 on the next slide shows how

changes in the aggregate price level and

the output gap depend on changes in

aggregate demand.

Consider two possible paths for the

economy over the next year.

One is that aggregate demand remains

unchanged and the economy stays at E1.

The other is that aggregate demand shifts

rightward to AD2 and the economy moves

to E2. At E2, real GDP is $10.4 trillion, $0.4

trillion more than potential output.

Meanwhile, at E2 the aggregate price level

is 102.

25 of 46

FOR INQUIRING MINDS

The AD-AS Model and the Short-Run Phillips Curve

26 of 46

The Short-Run Phillips Curve and Supply Shocks

A negative supply shock shifts SRPC up.

Inflation

rate

0

A positive supply shock shifts SRPC down.

Unemployment

rate

27 of 46

Inflation Expectations and the Short-Run Phillips Curve

28 of 46

Inflation and Unemployment in the Long Run

The nonaccelerating inflation rate

of unemployment, or NAIRU, is the

unemployment rate at which inflation

does not change over time.

The long-run Phillips curve shows

the relationship between

unemployment and inflation after

expectations of inflation have had

time to adjust to experience.

Disinflation is the process of

bringing down inflation that is

embedded in expectations.

29 of 46

The Natural Rate of Unemployment

The natural rate of unemployment is the portion of the unemployment rate unaffected by the swings of the business cycle.

The NAIRU is another name for the natural rate.

The level of unemployment the economy “needs” in order to avoid accelerating inflation is equal to the natural rate of unemployment.

In fact, economists estimate the natural rate of unemployment by looking for evidence about the NAIRU from the behavior of the inflation rate and the unemployment rate over the course of the business cycle.

30 of 46

Cost of Disinflation

Once inflation has become

embedded in expectations, getting

inflation back down can be difficult

because disinflation can be very

costly, requiring the sacrifice of large

amounts of aggregate output and

imposing high levels of

unemployment.

However, policy makers in the United

States and other wealthy countries

were willing to pay that price of

bringing down the high inflation of the

1970s.

KERTAUS: SUOMEN HUOLTOTASE

• Ks. www.stat.fi

• Käsitteitä

• BKT ja Bruttokansantulo

• Vaihtotase

• Maksutase

• Pääomatase

• Vaihtotaseen alijäämä/ylijäämä

• Alijäämän rahoitus

• Krugman pilapiirros

• Ylijäämien globaali allokoituminen

• Yhdysvaltojen velkaantuminen

VALUUTTAKURSSIT

• Reaalinen valuuttakurssi /nimellinen

• Ostovoimapariteetilla korjattu

valuuttakurssi

• Katainen ja Venäjä / OECD

AD-AS-KÄYRÄN TAUSTALLA

• AD- Miksi alemmalla hintatasolla

tasapainotuotanto on korkeammalla

tasolla

• Mitkä tekijät siirtävät AD-käyrää ja

miksi?

• Missä ovat korot?

• Entä lyhyen tähtäimen AS-käyrä?

HARJOITUKSIA

• Naisten työn tarjonta lisääntyy työmarkkinoilla, Analysoi pitkällä ja lyhyellä aikavälillä

• Pysyvä shokki / tilapäinen shokki

• Kokonaistarjonta kasvaa

• Pitkällä aikavälillä, kysyntä sopeutuu

• Inflaation ollessa annettu, alhaisemmat korot mahdollistavat korkeamman kokonaiskysynnän?

• Jos rahapolitiikkaa löysätään, oikealle siirtyvä AD-käyrä kohtaa kokonaistarjontakäyrän

• …jatkuu viimeisellä luennolla

• Rahapolitiikka vastaa alhaisemmilla koroilla

HARJOITUS

• Äkillinen hintojen nousu pakottaa

kaikki yritykset nostamaan hintojaan

yhtäaikaisesti, analysoi

• … jatkuu

HARJOITUS

• Kysyntäshokit

HS-ARTIKKELI - KÄSITTEITÄ

• Ostovoima

• Ostovoimapariteetti

• Valuuttakurssi, valuuttakurssipolitiikka

• IMF, OECD

• Venäjän BKT ruplissa /Yhdysvaltain dollareiksi

• Ostovoimapariteettikorjattu BKT ottaa huomioon maiden inflaatioerot ja niiden vaikutuksen kansalaisten ostovoimaan

• Keskuspankit

• Viennin rakenne

• Viennin ja kulutuksen rooli

• Harmaa talous

• Valtion velka

AD-KÄYRÄ

• 1 Hintatason laskiessa varallisuusarvot

kasvavat – kansantuote kasvaa

• 2 Investointien korkovaikutus

• 3 Alhaisemmalla hintatasolla tarvitaan

vähemmän taloustoimiin, joten ne

sijoitetaan…

• … jatkuu

3. LUENTO

• AD-AS-mallin yhteenkokoaminen

• Valikoiden kirjan lukuja 28 ja 29