inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka...
TRANSCRIPT
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Rahatalouden perusasioita I
2.12.2008
Markus Haavio, VTT
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto
Suomen Pankki
11.12.2008
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Esityksen rakenne
1. Rahajärjestelmät
2. Hintavakaus
3. Rahapolitiikka
21.12.2008
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Rahajärjestelmä
Rahajärjestelmällä tarkoitetaan
– Mitä käytetään rahana
– Miten sen liikkeeseen lasku ja arvon
määräytyminen on järjestetty
31.12.2008
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Keskeiset rahajärjestelmät
Metallikanta
- Rahan arvo määritelty jalometallin avulla
- Paperista tehtyjä seteleitä käytössä
Paperirahajärjestelmä
- Paperirahan arvo irtosi jalometallista
- Ongelma: miten arvoon voi luottaa?
41.12.2008
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 51.12.2008
Hintavakaudesta
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 6
Inflaatio ja deflaatio
Inflaatio: yleinen hintatason nousu
– rahan ja rahaomaisuuden arvo laskee
– kiinteäkorkoisten velkojen reaaliarvo
laskee
Deflaatio: yleinen hintatason lasku
– rahan ja rahaomaisuuden arvo nousee
– velkojen reaaliarvo nousee
Odotettu hintojen muutos näkyy
nimelliskoroissa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Inflaation vaikutuksista (1)
Jos inflaatio on nopeaa
– se pitää ottaa erikseen huomioon
taloudellisissa suunnitelmissa
– se yleensä myös vaihtelee voimakkaasti
ja on vaikeasti ennustettavissa
71.12.2008
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 8
Inflaation vaikutuksista (2)
Inflaatio johtaa tulojen ja varallisuuden
sattumanvaraiseen uudelleenjakoon
Inflaatioepävarmuus näkyy riskilisänä koroissa ja
kustannuksissa
”Inflaatio on hiekkaa talouden rattaissa” (Friedman)
– hintainformaation laatu heikkenee inflaation oloissa
”Inflaatio voitelee talouden rattaita” (Tobin)
– hinnat ovat jäykkiä alaspäin: siksi hintamekanismi
takkuaa alhaisen inflaation oloissa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 9
Mitä on hintavakaus?
”Hintavakaus vallitsee, kun yritysten ja yksityisten
henkilöiden ei tarvitse ottaa yleistä hintatason nousua
huomioon päätöksiä tehdessään”
Greenspan 1989)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 10
Inflaatio Suomessa1860-1996
-10
0
10
20
30
40
50
1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990
%
Elinkustannusindeksin muutos
%/v
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 11
-5
0
5
10
15
20
25
30
1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
%
Euroalue Yhdysvallat Ranska
Iso-Britannia Saksa Japani
Lähteet: Eurostat ja OECD.
Kuluttajahintojen nousuvauhteja
”Great Inflation”
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Euroalueen maiden inflaatio 1980-2007
12
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Inflaatio ja sen volatiliteetti euroalueella (EU12)
13
Inflaatio keskimäärin
Standardi-
poikkeama
% p.a.
Pitkä reaalikorko
1989–98 4.7%
1999–08 2.4%
Source: European Commission, EMU@10 (2008)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Inflaatio Suomessa ja euroalueella
(yhdenmukaistettu kuuluttajahintaindeksi)
14
Euroalue
Suomi
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Deflaatio 1
151.12.2008
Deflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden
hintojen yleistä alenemista.
Deflaatio on haitallista silloin, kun
- se heijastaa talouskasvun vaimeutta
- siihen liittyy varallisuushintojen lasku
- sen odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Deflaatio 2
161.12.2008
Deflaatio rajoittaa keskuspankin mahdollisuuksia
vaikuttaa reaalikorkoon.
Nimellinen korko ei voi olla nollaa alempi. Siten
deflaatio-odotusten vallitessa keskuspankki ei voi
painaa reaalikorkoa odotettua deflaatiovauhtia
alemmaksi.
Deflaatiokierteessä varallisuushinnat laskevat ja
talouskasvu on vaimeaa.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Japanin deflaatio
171.12.2008
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
1990 1995 2000 2005
Kuluttajahintaindeksin vuosimuutosKeskuspankin yön yli -korko, Japani
%
Lähde: Bloomberg.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Japanin deflaatio
181.12.2008
-2
-1
0
1
2
3
4
5
1990 1995 2000 2005
Japani, kuluttajahintaindeksi
Japani, kuluttajahintaindeksi pl. ruoka ja energia
Lähde: Bloomberg.
Prosenttimuutos edellisestä vuodesta
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Rahapolitiikan periaatteista
19
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 20
Rahapolitiikka
Korkojen, rahan määrän tai valuuttakurssin
ohjaaminen tiettyjen tavoitteiden aikaansaamiseksi
Vaikuttaminen markkinoiden kautta
– aikaisemmin myös säännöstely
• korkosäännöstely
• luotonsäännöstely
Kelluvien kurssien oloissa pääasiallinen instrumentti
on ohjauskorko ja kommunikaatio
– kommunikaatio vaikuttaa odotuksiin
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 21
Rahapolitiikan tavoitteet
Rahapolitiikalle asetetaan yleisesti kolmenlaisia
vakaustavoitteita:
– hintavakaus
– reaalitalouden kehityksen vakaus
– rahoitusmarkkinoiden vakaus
Rahapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi on vakiintunut
hintavakaus
– perustuu sekä käytännön kokemuksiin että talousteoriaan
Vakauttamalla inflaatio-odotukset alhaisen inflaation tasolle
(hintavakaus) keskuspankki voi parhaiten tukea kestävää
pitkän ajan kasvua
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 22
Rahapolitiikan strategia
Määrittelee toimintatavat tavoitteen
saavuttamiseksi
Ensisijainen tavoite: hintavakaus
– Suora inflaatiotavoite
– Välitavoite
• valuuttakurssi
• rahan määrä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 23
Valuuttakurssitavoite
Kiinteä valuuttakurssi
– muutettavissa oleva
– hyvin vaikeasti muutettavissa oleva
Ei omaa inflaatiotavoitetta
Esimerkkejä:
– useimmat maat 1970-luvun alkuun saakka
– Suomi vuoden 1993 helmikuuhun saakka
– Tanska
Valuuttakatejärjestelmä
– Mm. Viro Liettua Bulgaria
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 24
Suora inflaatiotavoite
Selvästi määritelty tavoite inflaatiolle
Kelluva valuuttakurssi
Tilivelvollisuus (accountability)
Kommunikaatio
Esimerkkejä:
– Ruotsi, Norja, Suomi (1993-1996)
- Uusi Seelanti, Iso-Britannia, Australia, Kanada, Puola,
Tsekki, Romania, Chile jne.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 25
Eurojärjestelmän tavoitteet
Ensisijainen tavoite on hintavakaus
Toissijainen tavoite on yleisen
talouspolitiikan tavoitteiden tukeminen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 26
EKP:n rahapolitiikan strategia
Hintavakauden operationaalinen määrittely:
– yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin
nousu hieman alle mutta lähellä kahta
prosenttia
Inflaationäkymien laaja-alainen arviointi
– taloudellinen analyysi
– monetaarinen analyysi
Euro on kelluva valuutta: ei valuuttakurssi-
tavoitetta
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Rahapolitiikan välittyminen
Keskuspankki laskee liikkeeseen rahaa lainaamalla sitä
pankeille.
Pankit lainaavat sitä edelleen yrityksille ja kotitalouksille.
Näin keskuspankin pankeilta vaatima korko vaikuttaa
yleiseen lyhyeen korkotasoon.
271.12.2008
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Reaalikorko
Reaalikorko on nimellinen korko miinus odotettu
inflaatiovauhti.
Reaalikorko vaikuttaa yritysten ja kotitalouksien
päätöksiin.
281.12.2008
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Korko, kasvu ja inflaatio 1
Keskuspankin korkopäätös vaikuttaa lyhyeen
reaali-korkoon.
Koronnosto tekee lainaamisen kalliimmaksi. Se lykkää
yritysten investointeja ja kotitalouksien kulutuspäätöksiä.
Korkomuutos vaikuttaa talouteen myös
valuuttakurssien ja varallisuushintojen välityksellä
29
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Korko, kasvu ja inflaatio 2
Koronnosto hidastaa tyypillisesti talouskasvua lyhyellä
aikavälillä.
Koronnosto vaimentaa inflaatiota.
Korkojen muutokset vaikuttavat inflaatioon noin ½−2
vuoden viiveellä.
30
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 31
Rahapolitiikan operatiiviset välineet
Keskuspankilla on monopoliasema perusrahan
tarjonnassa
– setelit ja kolikot
– pankkien varantotalletukset keskuspankissa
– pankkien ylimääräiset reservit keskuspankissa
Avomarkkinaoperaatiot
– vaikutetaan pankkijärjestelmän likviditeettiin/maksuvalmiuteen
Maksuvalmiusluottoikkuna
Talletusmahdollisuus ylimääräisille reserveille
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 32
Ohjauskorko ja markkinakorot
Rahapolitiikan keskeisin väline on korko
– ohjauskorko
– maksuvalmiusjärjestelmän korot
Markkinakorot muodostuvat odotusten perusteella
– lyhyet korot: nykyinen rahapolitiikka+ odotukset tulevasta
rahapolitiikasta (+riskilisä)
– pitkät korot: inflaatio- ja kasvuodotukset (+riskilisä)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 33
Keskuspankkikorkoja
Lähde: Bloomberg.
Yhdysvaltain fed funds -tavoitekorko
Japanin yön yli -lainakorko
Ison-Britannian repokorko
Ruotsin repokorko
Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko
%
7
6
5
4
3
2
1
02003 2004 2005 2006 2007 2008
24.11.2008 - 231 - RPTPCopyright Suomen Pankki - Finlands Bank
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 34
0
1
2
3
4
5
6
1999 2001 2003 2005 2007
Perusrahoitusoperaatioiden korko (EKP:n ohjauskorko)
1 kk euriborkorko
%
Lähde: EKP.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 351.12.2008
1
2
3
4
5
6
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
12 kk:n euribor
Saksan 10 v. obligaatiokorko
Perusrahoitusoperaatioiden korko
Euroalueen keskeisiä korkoja
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 36
Euriborkorot kuukausittain
keskiarvo, todell. pv:t / 360
Lähde: Reuters.
1 kk Euribor 3 kk Euribor 12 kk Euribor
%
5.5
5.0
4.5
4.0
3.5
3.0
2.5
2.0
1.52003 2004 2005 2006 2007 2008
31.10.2008 - 243 - RPTPCopyright Suomen Pankki - Finlands Bank
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 37
Uskottavuus
Uskottavuus on rahapolitiikan onnistumisen
keskeinen edellytys
rahapolitiikka on yksityisen sektorin odotuksiin vaikuttamista
Keskuspankki voi onnistua politiikassaan vain mikäli
yhteiskunta on laajasti valmis jakamaan ja tukemaan
hintavakaustavoitteen saavuttamista
alhaiset inflaatio-odotukset
taloudenpitäjien toimet
keskuspankki toteuttaa alhaisen inflaation
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 38
Eurojärjestelmän korot
Rahapoliittiset korot
– perusrahoitusoperaatioiden (viikko) minimikorko i
– maksuvalmiusluoton (yli yön) korko i +1% (nyt i +0,5%)
– talletuskorko (yli yön) i -1% (nyt i - 0,5%)
Markkinakorot
– EONIA (pankkien välinen yli yön-korko)
– EURIBOR (1-12 kk rahamarkkinakorot)
– joukkovelkakirjojen korot (pitkät korot)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 39
http://www.suomenpankki.fi/Stats/default.aspx?r=%2ftilastot%2fmarkkina-_ja_hallinnolliset_korot%2fekp_korot_kk_chrt_fi
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 40
Euroopan keskuspankin korot ja markkinakorkoja
Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Reuters.
Maksuvalmiusluoton korko
Yön yli -talletuksen korko
Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko
1 kk Euribor
Eonia
%
6.0
5.0
4.0
3.0
2.0
1.0
0.02003 2004 2005 2006 2007 2008
24.11.2008 - 221 - PTCopyright Suomen Pankki - Finlands Bank
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Rahoitusmarkkinakriisi: Rahapolitiikan
välittymismekanismi häiriintynyt
Pankit eivät luota toisiinsa
Ohjauskorkojen alenemisesta huolimatta riskilisät
jääneet leveiksi pankkien välisillä markkinoilla
Yritysten rahoituskustannukset de facto nousseet
Luoton tarjonnan kiristyminen heikentää reaalitaloutta
– likviditeetin hamstraus pankkien taholta
Epävarmuus nostaa säästämistä
– liikasäästäminen
Rahapolitiikan ”nollakorkorajoitus”
41
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 42
0
1
2
3
4
5
6
1999 2001 2003 2005 2007
Perusrahoitusoperaatioiden korko (EKP:n ohjauskorko)
1 kk euriborkorko
%
Lähde: EKP.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
EKP:n ohjauskorko ja lyhyet markkinakorot
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
5,5
6,0
07/07 10/07 01/08 04/08 07/08 10/08
1 kk:n euriborkorko EONIA yön-yli -korko EKP:n ohjauskorko
Prosenttia
Lähde: Bloomberg.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Keskuspankista on tullut ensikätinen lainaaja
Rahapolitiikka
– asetetaan ohjauskorko inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi
Likviditeettipolitiikka
– avomarkkinaoperaatioilla pyritään pitämään yli/yön-korko lähellä
ohjauskorkoa
Maksuvalmiusjärjestelmä
– ”lender of last resort”
Pankkien välisen markkinan toimimattomuus on
heikentänyt operaatioiden ohjausvoimaa
Pankit nojautuvat likviditeetinhallinnassaan ensisijaisesti
keskuspankkiin
– ”lender of first resort”
44
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
EKP:n likviditeettipolitiikka
Likviditeettioperaatioiden maturiteetin piteneminen
syksystä 2007 alkaen
Dollarioperaatioita yhdessä muiden keskuspankkien
kanssa
Siirtyminen kiinteäkorkoiseen täyden määrän
huutokauppaan perusrahoitusoperaatioissa
Vakuusmateriaalin laajentaminen
45
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatiot ja
maksuvalmiusjärjestelmän käyttö
-400
-200
0
200
400
600
800
1 000
touko 07 elo 07 marras 07 helmi 08 touko 08 elo 08 marras 08
Hienosäätöoperaatiot (1-5 pv)
Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (1 pv)
Perusrahoitusoperaatiot (1 vko)
Ylimääräiset pitempiaikaiset operaatiot (1-6 kk)
Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk)
Lähde: Suomen Pankki.
EUR mrd.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Euribor-korot vuonna 2008
47
3,5
4,0
4,5
5,0
5,5
6,0
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
1 kk:n euriborkorko 3 kk:n euriborkorko 12 kk:n euriborkorko%
Lähde: Bloomberg.
Ohjauskorko
4.25 -> 3.25