omahame.fi/lape 1

LAPE Oma Hämeen julkaisu

Kohti lapsiystävällistä Kanta-Hämettä

LAPE Oma Hämeen julkaisu

Helmikuu 2019

Kirjoittajat: Liisa Jormalainen, Mimosa Koskimies, Laura Lamberg,

Päivi Mustonen, Saija Numari, Jari Pekuri, Satu Raatikainen

Taitto ja toimitus: Laura Lamberg

Kannen kuva: Pixabay

Paino: Grano

omahame.fi/lape 3

Tuleville sivuille on kerätty LAPE Oma Hämeen oppeja ja onnistumisia.

Näitä oppeja ja onnistumisia on työstetty Sosiaali- ja terveysministeriön rahoit-

tamassa LAPE-hankkeessa vuosina 2017—2018. Muutostyö jatkuu edelleen

kuntien ja kuntayhtymien yhteisen tahdon osoituksena.

Kanta-Hämeessä lapsiperhepalveluiden muutostyön päätavoite on avun oi-

kea-aikaisuus ja palveluiden painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista en-

naltaehkäiseviin palveluihin. Lapsiperheiden palveluiden tulee kuvastaa maakun-

nan arvoja: yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä ja ihmislähtöisyyttä.

Kanta-Häme on yksi Suomen lapsiystävällisimmistä maakunnista. Unicefin

lapsiystävällinen kunta -malli kehitettiin Hämeenlinnan kaupungin kanssa vuosi-

na 2012—2013, ja myös Forssa ja Tammela ovat lapsiystävällisiä kuntia. Kanta-

Hämeen kunnat ovat yhtä mieltä siitä, että Kanta-Hämeen tulee pyrkiä kehitty-

mään maakuntana entistäkin lapsiystävällisemmäksi. Lapsiystävällisessä Kanta-

Hämeessä lapsiperheet viihtyvät maakunnan asukkaina, voivat hyvin ja kasvavat

osallisiksi kansalaisyhteiskunnan jäseniksi.

Julkaisun tarkoituksena on olla apuna ja ideapankkina uudistaessa lapsiper-

hepalveluita. Olemme kirjoittaneet julkaisun siitä näkökulmasta, että näin saavu-

tetaan lapsi- ja perheystävälliset palvelut, asukkaiden osallisuus huomioiden. Jul-

kaisussa esitellään selkeitä toimintamalleja, jotka ovat suoraan otettavissa käyt-

töön ja konkreettisia työkaluja, joilla jokainen ammattilainen, luottamushenkilö,

asukas ja johtaja voi ottaa askeleita kohti lapsiystävällistä Kanta-Hämettä.

Aurinkoisena helmikuun päivänä Vanajantiellä

LAPE Oma Hämeen tiimi

Saatteeksi

Tämä julkaisu on omistettu kantahämäläisille

lapsille, nuorille ja perheille.

4

omahame.fi/lape 5

1 LAPSI, NUORI JA PERHE KESKIÖÖN ................................................................................ 6

2 KÄYTTÖÖN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI ........................................................ 12

3 JOHTAMINEN LAPSIYSTÄVÄLLISEKSI ........................................................................ 20

4 SÄHKÖISEN MAAILMAN HYÖDYNTÄMINEN .......................................................... 32

5 SOPIVAA TUKEA OIKEAAN AIKAAN ............................................................................. 36

6 OSAAMINEN LAPSIYSTÄVÄLLISYYDEN TUEKSI .................................................. 44

7 OPPEJA MUISTA MAAKUNNISTA ................................................................................... 50

8 TÄSTÄ ETEENPÄIN ............................................................................................................... 54

Sisällys

ASKEL 1

LAPSI,

NUORI JA

PERHE

KESKIÖÖN

7

Lapsi ja perhe kokonaisuutena

Lapsiystävällisessä maakunnassa lapsi,

nuori ja perhe ovat työn keskiössä. Palveluiden

tulee olla sekä lapsikeskeisiä (lapsen tarpeet ja

voimavarat lähtökohtana) että lapsilähtöisiä

(lapset ovat osallisina suunnittelemassa palvelui-

ta ja omaa arkeaan).

Lapsi- ja perhekeskeinen palvelumalli edel-

lyttää, että lapsi, nuori ja perhe kohdataan palve-

luissa kokonaisuutena. Yksittäisten ongelmien

analyysistä ja sektorilähtöisyydestä on siirryttä-

vä lapsen elämäntilanteen kokonaisuuden tarkas-

teluun. Lapsi- ja perhekeskeisyyden apuna toimii

mm. Toimiva lapsi & perhe -menetelmä ja lasten-

suojelun systeeminen malli, joita esitellään luvus-

sa 6.

Lapsiperhepalveluiden erityispiirteisiin

kuuluu, että usein palvelun asiakkaana on tosiasi-

allisesti koko perhe. Tämän vuoksi yksilöiden

Tiivistelmä Lapsen asettaminen keskiöön vaatii

yhteisiä ponnisteluja lapsikeskeisyyden ja

lapsilähtöisyyden eteen.

Lapsikeskeisyys edellyttää lapsen

edun ensisijaisuuden tunnistamista. Yksit-

täisten ongelmien analysoinnista siirrytään

lapsen elämäntilanteen kokonaisuuden tar-

kasteluun. Työn lähtökohtana ovat entistä

vahvemmin lapsen tarpeet ja voimavarat.

Tätä kautta on muistettava ottaa huomioon

myös koko perheen elämäntilanne ja koko-

naisuus.

Lapsilähtöisyyttä on toteutettava

osallistamalla; lapset kutsutaan mukaan

suunnittelemaan palveluita ja omaa arke-

aan. Työyhteisön toimintakulttuuria muo-

vataan ottamaan entistä paremmin huomi-

oon jokainen lapsi, kaikessa arjen työssä.

Osallisuutta ja aktiivista toimijuutta tue-

taan myös palveluiden piirissä mm. kaksi-

suuntaisen palvelulupauksen kautta.

Lasten ja nuorten ääni kuullaan myös

päätöksenteossa. Maakunnallinen nuoriso-

valtuusto ja kuntien nuorisovaltuustot

edustavat nuoria päätöksentekorakenteissa.

Lapsivaikutusten arvioinnin avulla lapsia

voidaan kuulla ikätason mukaisin menetel-

min myös laajapohjaisemmin.

Kohtaaminen on kaiken ytimessä.

Kohtaamisessa tulee kantahämäläisiltä per-

heiltä kerätyn aineiston perusteella kiinnit-

tää huomiota kahdeksaan teemaan: lämpö,

läsnäolo, kokonaisvaltaisuus, ammattitaito,

kunnioitus, luottamus, yksilöllisyys ja ma-

tala kynnys.

8

Osallisuus

Arkipäivän osallisuutta tuetaan lapsiystä-

vällisten toimintatapojen ja toimintakulttuurin

kautta. Näin pidetään huolta, että osallisuus ei jää

ainoastaan edustuksellisten elinten ja harvojen

aktiivisten varaan, vaan jokaista lasta kuullaan

myös arjessaan. Lapsille ja nuorille tarjotaan tilaa

yhteisöllisyyteen perhekeskuksen kohtaamispai-

koilla (nuorisotilat, perhekahvilat yms.). Vapaa-

ajan toimintaa kehitetään osallistavasti

(esimerkkinä 4H:n osallistava kerhotoiminta, li-

sää sivulla 38). Osallisuusrakenteiden avulla taas

nostetaan lasten ja nuorten ääntä kuuluviin pää-

töksenteossa.

Arkipäivän osallisuutta tuetaan lapsiystä-

vällisten toimintatapojen ja toimintakulttuurin

kautta. Näin pidetään huolta, että osallisuus ei jää

ainoastaan edustuksellisten elinten ja harvojen

aktiivisten varaan, vaan jokaista lasta kuullaan

myös arjessaan. Lapsille ja nuorille tarjotaan tilaa

yhteisöllisyyteen perhekeskuksen kohtaamispai-

koilla (nuorisotilat, perhekahvilat yms.). Vapaa-

ajan toimintaa kehitetään osallistavasti

(esimerkkinä 4H:n osallistava kerhotoiminta, li-

sää sivulla 39). Osallisuusrakenteiden avulla taas

nostetaan lasten ja nuorten ääntä kuuluviin pää-

töksenteossa.

Niin arkipäivän toimintakulttuuri kuin

myös rakenteet ovat tärkeitä. Toimintakulttuurin

muutokseen kytkeytyy mm. työmenetelmien,

johtamisen ja yhteistyökäytänteiden päivittämi-

nen, joista kirjoitetaan lisää seuraavissa luvuissa.

Osallisuusrakenteista tärkeimmäksi nousevat

Kanta-Hämeessä lapsivaikutusten arviointi ja

maakunnallinen nuorisovaltuusto.

Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) on tapa

ennakoida päätösten lapsiin kohdistuvia vaiku-

tuksia ja tuoda lasten ääntä kuuluviin. LAVA:n

tulee olla käytäntönä kaikissa merkittävissä pää-

töksissä — muistaen, että tärkeintä on lasten

huomioimisen henki, ei renkaiden läpi hyppäämi-

nen. . LAVA:n oleellisena osana on lasten osallis-

taminen päätöksentekoprosessiin kuulemalla las-

ten mielipiteitä ja kertomalla lapsille ikätason

mukaisesti, mistä päätettävissä asioissa on kyse.

Lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen jär-

jestelmällisesti osana päätöksentekoa tuo lasten

ääntä kuuluviin ja kytkeytyy osaksi lapsiystäväl-

lisen maakunnan toimintakulttuuria, jossa lasten

oikeus osallisuuteen on juurrutettu syvälle orga-

nisaation rakenteeseen. Lisää LAVA-

käytännöistä sivulla 26.

Maakunnallinen nuorisovaltuusto aloitti

työskentelyn syksyllä 2017. Jokaisessa kunnassa

Kanta-Hämeesä toimii oma nuorisovaltuusto, jos-

ta on edustus maakunnallisessa nuorisovaltuus-

tossa. Maakunnallinen nuorisovaltuusto on pysy-

vä rakenne Kanta-Hämeessä. Maakunnallinen

nuorisovaltuusto käsittelee maakunnallisia asioi-

ta ja ottaa kantaa mm. maakuntakaavaan, koulu-

verkkoon jne.

lisäksi on huomioitava perheen kokonaisuus. Per-

heen kohtaaminen kokonaisuutena korostui myös

Kanta-Hämeen LAPE-hankkeen kohtaamisky-

selyssä (ks. Kohtaaminen, sivut 10—11). Tule-

vaisuudessa tulisikin nykyistä paremmin huomi-

oida yhden perheenjäsenen heikentynyt tilanne ja

sen vaikutus muihin perheenjäseniin ja huolehtia

muiden perheenjäsenten riittävästä tuesta.

Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että myös

asiakastietojärjestelmät ja kirjaamiskäytännöt

tukevat koko perheen huomioon ottamista. Tällä

hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole

mahdollista kirjata ns. ryhmäkirjaamista koko

perheelle.

omahame.fi/lape 9

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden

tulee jatkua myös palveluiden piirissä. Asiakkaan

tulee voida kokea olevansa osallinen, oman elä-

mänsä asiantuntija ja asianajaja, jota palveluhen-

kilökunta tukee tarpeen mukaan.

Aktiivisen asiakkuuden tueksi on Kanta-

Hämeessä kehitelty uutta asiakas- ja palveluoh-

jauksen mallia (tarkemmin s. 37—39). Tavoittee-

na on myös, että sähköisen asioinnin kokonaisuus

tukee asiakkaan aktiivista omaa toimintaa hänen

näin halutessaan (tarkemmin luvussa 4).

Maakunta luottaa omassa palveluntarjon-

nassaan siihen, että asiakas sitoutuu edistämään

omia asioitaan. Maakunnan palvelulupaus asiak-

kaille on kaksisuuntainen: kun maakunta lupaa

palveluiltaan tiettyä laatu- tai saatavuustasoa,

asiakasta edellytetään esimerkiksi saapumaan

vastaanotolle sovittuna aikana.

Aktiivinen asiakkuus

Kuva: Linda Saukko-Rauta

Lapsen, nuoren ja p

erheen k

ohta

am

inen

kan

tah

ämäl

äist

en p

erh

eid

en n

äkem

yksi

ä ai

dost

a ko

hta

amis

esta

KO

KO P

ER

HE

HU

OM

IOID

EN

Koh

taa

myös

van

hem

-

mat

, n

äe p

erh

een

koko-

nai

suu

s

KU

NN

IOIT

TAEN

Arv

ost

a, k

un

nio

ita,

ota

tod

esta

LU

OTETTAVASTI

Lu

o l

uott

amu

sta

ja

turv

alli

sta

ilm

apii

riä

LÄSNÄO

LO

LLA

Pysä

hd

y, ku

un

tele

,

oso

ita

kii

nn

ost

ust

a

AM

MATTI-

TAID

OLLA

Lu

ota

osa

amis

eesi

ja

amm

atti

tait

oosi

YK

SIL

ÖLLIS

ESTI

Hu

om

ioi

mon

inai

suu

s,

näe

til

ante

iden

ja

tarp

eid

en y

ksi

löll

isyys

MATALALLA

KYNN

YK

SELLÄ

Ota

vas

taan

, ole

tav

oi-

tett

avis

sa

Aito k

ohta

am

inen 2

01

8 —

LAP

E O

ma H

äm

e

LÄM

MÖ

LLÄ

Koh

taa

posi

tiiv

isen

kau

tta,

il

oll

a, s

yd

ämel

-

lise

sti, k

ann

ust

aen

11

Lapsiystävällisyys merkitsee pohjimmil-

taan lasten, nuorten ja perheiden kohtaamista

omilla ehdoillaan. Kohtaamisen kehittämisessä

tulee siis hyödyntää lasten, nuorten ja perheiden

omia kokemuksia. Tämän vuoksi Kanta-Hämeen

LAPE-hankkeessa koostettiin perheiden koke-

musten perustella aidon kohtaamisen tunnusmer-

kistö.

Tunnusmerkistö syntyi Aito kohtaaminen

2018 -kampanjan avulla. Kampanja syntyi tar-

peesta nostaa esiin hyviä kohtaamisia lapsiper-

hearjessa ja kysyä perheiltä itseltään, mitä aito

kohtaaminen kantahämäläisten perheiden näkö-

kulmasta merkitsee. Lapsia, nuoria ja perheitä

pyydettiin kampanjassa kertomaan webropol-

kyselylomakkeella aidosta kohtaamisestaan sel-

laisen tahon kanssa, joka ehdottajan mielestä an-

saitsee aidon kohtaamisen kunniakirjan. Jokai-

seen ehdotukseen oli liitettävä myös perustelut.

Kampanja kirvoitti kahden kuukauden ai-

kana yhteensä 39 ehdotusta perusteluineen. Eh-

dotetuille tahoille jaettiin kunniakirjat. Ehdotus-

ten perustelut teemoitettiin ja visualisoitiin huo-

neentauluksi (ks. viereinen sivu).

Aidon kohtaamisen kampanja aloitettiin

Etelä-Savon LAPE-hankkeen esimerkin innoitta-

mana. Kanta-Hämeessä emme kuitenkaan määri-

telleet kohtaamista lainkaan etukäteen. Tavoit-

teena oli ohjata perheiden vastauksia mahdolli-

simman vähän, jotta pääsisimme käsiksi mahdol-

lisimman intuitiivisiin käsityksiin siitä, mitä las-

ten, nuorten ja perheiden kohtaaminen merkit-

see. Haittapuolena tässä valinnassa oli ehdotus-

ten mahdollinen yhteismitattomuus: kunniakirjo-

ja jaettiin erilaisin perusteluin. Yksilölliset perus-

telut käyvät kuitenkin ilmi jokaisesta kunniakir-

jasta.

Perusteluissa nousi vahvimmin esiin läm-

mön (n=28) ja läsnäolon (26) merkitys. Koko

perheen kohtaaminen ja kohtaajan ammattiosaa-

minen nousivat molemmat esiin kolmasosassa

vastauksista (13). Muut teemat esiintyivät kuu-

desta yhdeksässä vastauksessa.

Hyvää:

Iloa ja positiivisuutta luova kampanja

Osallisti perheitä ja määritti kohtaamista asukkaiden omasta näkökulmasta

Kiinnitti huomiota inhimillisen kohtaami-sen merkitykseen

Sähköinen palautteen kerääminen

Huonoa:

Kunniakirjoja jaettiin erilaisin perusteluin, voidaan pitää henkilöstön palkitsemisena

Oppeja:

Positiivisen palautteen pyytäminen vetoaa ihmisiin, osallisuuteen voi kannustaa myös positiivisen kautta

Palkitsemisessa on kiinnitettävä huomiota koko työyhteisöön, esimiehen kanssa tulee keskustella ennen kunniakirjan myöntämis-tä

Lämmin, kuuleva ja iloinen kohtaaminen jää lasten, nuorten ja perheiden mieleen pitkäksi aikaa

Kohtaaminen

ASKEL 2

KÄYTTÖÖN

PERHE-

KESKUS-

TOIMINTA-

MALLI

13

Verkostomainen perhekeskus

Perhekeskustoimintamallissa lapsiperhei-

den palvelut verkostoidaan toimivaksi ja yhteen

sovitetuksi kokonaisuudeksi. Nimestään huoli-

matta perhekeskus ei ensisijaisesti ole talo, vaan

tärkeintä on yhdessä tekemisen tapa. Perhekes-

kusmalliin siirtyminen kuuluu LAPE-muutos-

ohjelman valtakunnallisiin päätavoitteisiin, ja

myös Kanta-Hämeessä on löydetty yhteinen tah-

totila perhekeskusmallin käyttöönotosta.

Verkostomaisessa perhekeskuksessa lasten,

nuorten ja perheiden palvelut nivotaan yhteen yli

sektorirajojen, riippumatta työpisteiden fyysises-

tä sijainnista. Palvelukokonaisuus hahmottuu

moniammatillisen yhteistyön, palveluista muo-

dostuvien verkostojen johtamisen ja palveluita

yhdistävän lapsiystävällisen toimintakulttuurin

kautta. Kaikkea tätä ohjaa asiakkaan etu.

Kanta-Hämeessä vallitsee laaja yhteisym-

märrys perhekeskustoiminnan verkostomaisuu-

desta. Verkostoajattelu tukee ylisektorisen työn

lisäksi myös kuntarajat ylittävää yhteistyötä.

Kanta-Hämeessä perhekeskus käyttää hyödyksi

ja tukee entisestään maakunnan vahvaa seudulli-

suutta. Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seu-

dun perhekeskusverkostoja koordinoidaan seutu-

kohtaisesti, maakunnallista yhteistä näkymää

unohtamatta.

Verkostotyö ja verkostojen johtaminen

vaatii uudenlaista tapaa ajatella ja toimia, niin

työntekijä- kuin johtotasolla. Moniammatillisen

yhteistyön mahdollistavaa osaamista käsitellään

tarkemmin luvussa 6, verkostojohtamista luvussa

3.

Tiivistelmä Perhekeskustoimintamallissa lapsi-

perheiden palvelut verkostoidaan toimi-

vaksi ja yhteen sovitetuksi kokonaisuudek-

si. Nimestään huolimatta perhekeskus ei

ensisijaisesti ole talo, vaan tärkeintä on

yhdessä tekeminen verkostoissa.

Perhekeskukset tuovat yhteen sosi-

aali-, terveys-, sivistys- ja hyvinvointipal-

velut. Yhdyspintatyö sektorien välillä ja yli

alueellisten rajojen on perhekeskustoimin-

nan ydintä.

Kanta-Hämeessä on erilaisia tapoja

tuottaa perhekeskustoimintaa. Janakkalas-

sa on keskuspaikkana fyysinen talo, mutta

siitä huolimatta toimitaan verkostomaises-

ti. Forssan seudun hyvinvointikuntayhty-

mässä on tehty pienimuotoinen sote-

muutos jo vuonna 2014 ja siellä perhekes-

kustoiminta on ollut siitä lähtien yhteis-

työtä verkostoissa.

Perhekeskuksen kehittämistyö jatkuu

LAPE-hankkeen jälkeenkin. Kanta-

Hämeessä perhekeskuskehittäminen tapah-

tuu kuntien ja seutujen omana kehittämis-

työnä. Kansallinen näkemys on, että perhe-

keskukset lähtevät toimimaan sote:n voi-

maantulosta riippumatta. Valtakunnallinen

ohjaus jatkuu näillä näkymin ainakin vuo-

den 2019 loppuun.

14

SOTESIHY-yhteistyö

Kohtaamispaikat

Kohtaamispaikat ovat osa perhekeskusver-

kostoa. Perhekeskuksen kohtaamispaikkojen teh-

tävänä on tukea perheiden yhteisöllisyyttä, osal-

lisuutta ja vertaistukea. Toiminnan suunnittelus-

sa on välttämätöntä kuulla asukkaiden toiveita ja

tarpeita.

Kohtaamispaikkatoimintaa ohjaavat kansal-

liset linjaukset. Toiminnan tulee olla suunnitel-

mallista ja se tulee kytkeä perhekeskustoiminnan

kokonaisuuteen. Käytännössä toimintaa tuottavat

kunnat, maakunta, järjestöt, seurakunnat ja yksi-

tyiset toimijat yhdessä sovitun mukaisesti. Toi-

minnan koordinoinnista vastaa nimetty henkilö

perhekeskusorganisaatiossa. (Kekkonen 2019.)

Asukkaille kohtaamispaikka merkitsee

avointa, maksutonta tilaa, jossa järjestetään toi-

mintaa lapsille, nuorille ja perheille. Tällaisia ti-

loja Kanta-Hämeessä ovat mm. Hämeenlinnan

Kumppanuustalo, seurakuntien tilat, Forssan,

Hämeenlinnan ja Riihimäen Ohjaamot, avoin

varhaiskasvatus ja perhekahvilat. Tilojen tulee

olla saavutettavia sijainnin, aukioloaikojen, es-

teettömyyden ja turvallisuuden kannalta. Toi-

minnan suunnittelussa ja siitä tiedottamisessa

tulee huomioida kielivähemmistöt ja muut eri-

tyisryhmät.

Kohtaamispaikkojen kokonaiskuvan koor-

dinointi on tulevaisuudessa perhekeskuksen teh-

tävä. Koordinointiin kuuluu mm. monipuolisen

palvelutarjonnan varmistaminen ja kohtaamis-

paikkojen kokoaminen yhteiselle kartalle, josta

asukkaan on helppo löytää itselleen sopivaa koh-

taamispaikkatoimintaa.

Perhekeskusverkostoon kuuluvat sosiaali-,

terveys- ja sivistyspalvelut sekä kuntien ja kol-

mannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistä-

vät palvelut. Integraatiota ja yhteistyötä tulee

tarkastella myös teorian ja tutkimuksen kautta

laajan ymmärryksen pohjustamiseksi (ks. Raita-

kari ym., tulossa).

Perhekeskus toimii palvelualustana, joka

sovittaa yhteen kaikki lapsiperheiden terveyttä ja

toimintakykyä edistävät palvelut. Tähän tarvi-

taan kaikilla tasoilla vahvaa yhteistyötä, tahtoa ja

rakenteita sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelui-

den kesken. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-

nen sekä perheen voimavarojen vahvistaminen

on tärkeä osa perhekeskusten tehtävää.

SOTESIHY-yhteistyön avulla perhekeskus

tuo eri alojen asiantuntijuuden ja palvelut yhteen

lapsi- ja perhelähtöisiksi palvelukokonaisuuksik-

si. Yhteistyö vaatii yhteistä keskustelua. Mukaan

on kutsuttava niin kuntien, kuntayhtymien, maa-

kunnan kuin myös järjestöjen ja seurakuntien

edustajat.

Vuonna 2019 käynnistyy valtakunnallinen

LAPE-akatemia. Akatemia on hyvinvointijohta-

misen valmennusprosessi kuntien virkamiesjoh-

dolle, maakuntavalmistelijoille, päättäjille sekä

järjestöjen ja seurakuntien johdolle. Prosessi an-

taa lisäeväitä entistä vaikuttavampaan toimin-

taan, kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja verkos-

toitumiseen. Akatemiassa kiteytetään yhteistä

tahtotilaa, kehitetään toimintamalleja ja sovitaan

sivistyksen, soten ja muiden toimijoiden yhteis-

työstä.

omahame.fi/lape 15

Asiantuntijuuden ja palveluiden

yhdistäminen asiakkaan parhaaksi

Kuva: Liisa Jormalainen / LAPE Oma Häme

Kuva: STM

16

Perhekeskuksen johtaminen on puhututta-

nut paljon LAPE-hankekaudella Kanta-

Hämeessä. Sote- ja maakuntauudistuksen lyk-

kääntyminen ja epävarmuus uudistusten kohta-

losta on näkynyt etenkin perhekeskuksen organi-

saation ja johtamisrakenteen suunnittelussa. Sel-

keää kuitenkin on, että perhekeskusmallinen pal-

veluiden järjestäminen on suunta, johon lapsiper-

heiden palveluita halutaan kehittää.

Keskustelut hankekaudella kuntien kanssa

johtivat yhteiseen näkemykseen perhekeskuksen

organisoimisesta, jonka pohjalta koottiin maa-

kunta- ja sote-uudistuksen reunaehtoihin perus-

tuva johtamismalli Kanta-Hämeelle. Perhekes-

kuksen johtamisrakennetta esitellään sivun 17

kuvissa. Maakuntien rooli palvelujärjestelmässä

vaikuttaa kuitenkin oleellisesti perhekeskuksen

organisaatioon. Mikäli sote-uudistus jää keväällä

2019 toteuttamatta, perhekeskuksen järjestämis-

tä pohtivat uudelleen LAPE-valmistelutyöryhmä

ja yhteistyöryhmä LAPE-agentin koordinoimina.

Johtamismalli ja organisoituminen perus-

tuu Kanta-Hämeen vahvaan seudullisuuteen.

Seututaso muodostaa toiminnallisen kokonaisuu-

den, jonka koordinointi pysyy vielä lähellä kun-

taa. Kolmen seudun perhekeskustoimintaa koor-

dinoidaan lisäksi maakunnallisesti.

Kanta-Hämeessä nähtiin tärkeänä osallistaa

sekä kunnat että maakunta perhekeskuksen joh-

tamiseen. Perhekeskuksen tehtävänä on yhdistää

sosiaali-, terveys-, sivistys- ja hyvinvointipalve-

lut, joista kaavaillun sote-uudistuksen jälkeen

sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat maakunnan

ja sivistys ja hyvinvointi kuntien järjestämisvas-

tuulle. Palveluita integroidaan samalla kun orga-

nisaatioita eriytetään. Tästä syystä kunta-

maakunta -tiimirakenteella halutaan tuoda orga-

nisaatioita ja sektoreita yhteen.

Johtamista työstäneissä seudullisissa pa-

joissa 2018 vuoden lopulla tärkeitä esiin noussei-

ta huomiota olivat:

1. Perhekeskuksen organisoitumisen mallin

pitäisi olla maakunnassa riittävän yhte-

neväinen

2. Perhekeskusjohtaja voi olla maakunnan tai

kunnan palveluksessa, seudun tahdosta

riippuen

3. Johtajan tulee olla henkilö

4. Verkostojen johtaminen on oma tehtävän-

sä, ja siihen tulee varata resurssia.

Perhekeskuksen johtaminen

Sähköinen perhekeskus

Valtakunnallisessa perhekeskuskehittämi-

sessä asialistalla on myös sähköisten perhekes-

kustoimintojen kehittäminen. Sähköisen perhe-

keskuksen tavoitetilaa, keskeisiä kehittämistar-

peita ja mahdollisia toteutustapoja hahmotellaan

sosiaali- ja terveysministeriön raportissa

57/2018 ”Sähköinen perhekeskus”.

Sähköistä perhekeskusta tullaan luultavasti

toteuttamaan vahvan keskitetysti. Kanta-Häme

odottaa valtakunnallisia linjauksia ja kehittämi-

sen tuloksia.

omahame.fi/lape 17

Tiivis yhteistyö työparina Tuottavat yhdessä perhekeskuksen palvelutarjottimen

Laativat yhdessä toimintasuunnitelman toimeenpanosuunnitelman

Perhekeskuksen johtaminen

- kuntien palveluksessa

- perhekeskuksen yhdyshenkilö THL:lle

- tuo yhteiselle palvelutarjottimelle kun-

tien palvelut ja paikallisten järjestöjen

palvelut

Seutukoordinaattori

- maakunnan palveluksessa

- kohtaamispaikkojen koordinointi?

- tuo yhteiselle palvelutarjottimelle maa-

kunnan palvelut

Perhekeskuksen johtaminen on tiimityötä

Kuva: Liisa Jormalainen / LAPE Oma Häme

Seututaso Perhekeskuksen lähipalvelut ja toimipisteet

Forssan seudun perhekeskus: Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä Perhekeskusjohtaja

Hämeenlinnan seudun perhekeskus: Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Perhekeskusjohtaja

Riihimäen seudun perhekeskus: Loppi, Hausjärvi ja Riihimäki Perhekeskusjohtaja

Hämeenlinnan seudun johtotiimi + seutukoordi-naattori + perhe-keskusjohtaja

Forssan seudun johtotiimi + seutukoordi-naattori + perhe-keskusjohtaja

Riihimäen seudun johtotiimi + seutukoordi-naattori + perhe-keskusjohtaja

Perhekeskus-verkoston palvelujohta-ja + Kanta-Hämeen perhekeskus-verkoston johtotiimi (SOTESIHY)

Maakunnan sote-liikelaitos Kunta

Perhekeskuksen organisaatiokaavio

Kuva: Liisa Jormalainen / LAPE Oma Häme

18

CASE Janakkala

Kirjoittanut Päivi Mustonen, Janakkalan kunta

Kanta-Hämeen ensimmäinen perhekeskus vietti 1-

vuotissyntymäpäiviään 23.10.2018 Janakkalassa.

Meille on kertynyt tietoa ja kokemusta vuoden ajalta

perhekeskuksen perustamisesta ja kehittämisestä.

Pohjalla oli pitkäaikainen paikallinen työ lapsiperhei-

den palveluiden uudistamiseksi. Laaja-alainen muu-

tos tuli mahdolliseksi kansallisen LAPE-

muutosohjelman käynnistyttyä. Hallituksen kärki-

hankkeen ja maakunnan linjaukset, tuki ja ohjaus

ovat olleet kehittämistyössä ratkaisevia. Janakkalan

kunta puolestaan tarjosi resurssit ja loi tahtotilan

uudistustyöhön.

Muutosta lähdettiin alusta lähtien rakenta-

maan sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöl-

lä. Perhekeskuksen johtajana on ollut sivistystoimen

kehittämispäällikkö, mutta menestyksen takeena

pystyvän johtajan lisäksi on moniammatillinen joh-

totiimi, joka toteuttaa SISOTE-integraatiota (ml.

Järjestöt). Kehittämistyöhön on kutsuttu kaikki: per-

heet, ammattilaiset lähipalveluista ja verkostoista,

järjestöt, seurakunnat, yritykset ja kuntapäättäjät.

Meillä on ollut ilo saada mukaan myös tutkijoita

kumppaneiksi toimintamallin rakentamisessa.

Jotta vaikuttava, oikea-aikainen tuki ja apu

saadaan ajoissa lasten, nuorten ja perheiden ulottu-

ville, tarvitaan lähelle helposti saatavilla olevat mo-

nipuoliset palvelut, palveluohjaus ja kykyä uudenlai-

seen yhteisen työn tekemiseen. Näin myös paljon

palveluita tarvitsevat tulevat ajoissa autetuiksi. Toi-

mintakulttuurin kehittämistä vahvistaa perhekeskuk-

sen fyysisen keskuspaikan olemassaolo ja verkosto-

mainen työskentelytapa. Kohtaamispaikka tarjoaa

perheille mahdollisuuden tapaamisiin ja tilat toimin-

toihin.

Palveluiden yhteensovittaminen edellyttää

kaikkien lapsiperheiden palveluiden mukanaoloa

alusta lähtien. Varhaiskasvatus, koulu ja nuorisotyö

keskeisinä kehitys- ja toimintaympäristöinä on kyt-

ketty mukaan yhteisen perhekeskustoimintamallin

rakentamiseen. Perheiden palveluihin kuuluvat myös

perusterveydenhuolto kokonaisuudessaan, erityisesti

aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut, pakolais-

ten kotouttamispalvelut ja aikuissosiaalityö.

Toimintakulttuuria, rakenteita ja käytäntöjä

kehittämällä voidaan turvata yhteisen työn tekemi-

sen edellytykset. Perheiden osallisuus on käytännön

kehittämisessä ratkaisevinta. Muutosohjelman konk-

retisointi käytännön toimiksi, perhekeskuksen perus-

taminen, uudet työtavat ja kokeilut ovat sysänneet

uudistuksen vahvasti käyntiin. Kehittäminen on

muodostunut osaksi perhekeskustyötä.

Työ jatkuu lapsi- ja perhelähtöisten toimintamallien

luomiseksi. Toimintaperiaatteemme ovat luottamus,

osallisuus, ammattitaito ja yhteistyö. Olemme halun-

neet dokumentoida työtämme muiden perhekeskuk-

sia rakentavien tahojen käyttöön (ks. Mustonen &

Koski 2018).

LÄHIYMPÄRISTÖ Asuminen Terveelli-

nen ympäristö Liikku-minen Osallisuus

TOIMINTA-YMPÄRISTÖT

Koulu Varhaiskasvatus

HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TOIMINTA Perustana

INTEGRAATIO

VAPAA-AIKA Liikunta Musiikki Teatteri Kirjasto

Kuvataide

YHTEISTYÖN

RAKENTEET ERITYISTASO

PERHEKESKUS

PALVELUT Yhteensovitettuna

LAPSI Toimintakyky

SOMAATTINEN

TERVEYS

ARJESSA

PÄRJÄÄMINEN

MIELENTERVEYS

KASVU, KEHITYS JA

OPPIMINEN

TERVEYS JA

HYVINVOINTI

VANHEMMUUS

JA PARISUHDE

ARKI

MIELENTERVEYS

PERHE Arjen sujuvuus ja vuorovaikutus

YHTEISTYÖN

RAKENTEET PERHEKESKUS-

TASO

Ku

va:

Päi

vi

Mu

ston

en /

Jan

akk

alan

ku

nta

omahame.fi/lape 19

Perhekeskusresepti

Perhekeskustoiminta tuo yhteen yhä tiiviimmin sosiaali- ja terveystoimen,

varhaiskasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijat, unohtamatta järjestöjen ja

seurakuntien työntekijöitä. Perhekeskus ei ole vain fyysinen rakennus, vaan apua

voidaan toimittaa myös kotiin ja lapsen kasvuympäristöön, kuten kouluun tai

päiväkotiin. Yhtä kaikki – tärkeintä on lasten ja perheiden auttaminen heti kun

avuntarve syntyy. Perhekeskuksen työntekijöillä on yhteinen näkemys lapsen ja

perheen auttamistarpeesta.

Perhekeskustoiminnan ohje

Ainekset reseptin toteuttamista varten:

10 dl Yhdessä toimimista

10 dl Varhaista tukea

10 dl Lapsi, nuori ja perhe keskiössä

10 dl Näyttöön perustuvia menetelmiä

10 dl Verkostomaista työskentelyä

10 dl Osaamista, joka liikkuu, ei asiakas

10 dl Osallisuutta

10 dl Kohtaamista ja kuuntelemista

10 dl Sitoutumista

Valmistusohje:

Onnistuneeseen toteuttamiseen tarvitaan vahvaa sitoutumista ja yhdessä

toimimista. Pidä lapsi, nuori ja perhe asioiden keskiössä ja osallista heidät omien

asioidensa asiantuntijoina. Ohjenuora on varhainen tuki ja käytössä työn apuna

näyttöön perustuvat menetelmät. Liiku asiakkaan kehitysympäristöön, kohtaa ja

kuuntele asiakasta aidosti.

Hyvä lopputulos saavutetaan toisen osaamista arvostamalla, osoittamalla

samanaikaisesti luottamusta. Onnistuminen edellyttää työn tekemistä

yhdessä asiakkaan hyväksi — pitäen mielessä yhteisen päämäärän, eli

asiakkaan hyvinvoinnin!

Saija Numari / LAPE Oma Häme

ASKEL 3

JOHTAMINEN

LAPSIYSTÄVÄL-

LISEKSI

21

Tiivistelmä

Verkostojen johtaminen

Lapsiystävällisyyden tulee näkyä vahvasti

johtamisessa. Muutospaineita asettaa erityisesti

perhekeskusmallin mukainen palveluiden järjes-

täminen verkostoihin, joissa lapsi on keskiössä ja

toimijat kokoontuvat lapsen ympärille.

Yhteistä tahtotilaa ja visiota palveluiden

järjestämisestä tavoiteltiin LAPE-hankkeessa

johdon työpajojen avulla. Työpajat ovat lisänneet

vuoropuhelua, luottamusta ja yhteisymmärrystä

yli sektori- ja aluerajojen. Uudenlaisen johtami-

sen mallintamistyö lähti hyvin käyntiin. Verkos-

tomaista johtamista mietittiin kuntien, seutujen

ja erityisesti maakunnan tasolla yhdessä sosiaali-,

terveys-, sivistys- ja hyvinvointisektorien esi-

miesten ja johtajien kesken. Työpajojen yhtenä

tavoitteena oli myös luoda seudullisia ja maakun-

nallisia pysyviä johdon yhteistyörakenteita. Työ-

pajat jatkuvat vuonna 2019 ja mukaan tulevat

myös valtakunnallisesti ohjatut LAPE-akatemiat.

SOS-Lapsikylä on tutkinut Kanta-Hämeen

mahdollisuuksia ja haasteita monialaisessa johta-

misessa (Stenvall 2018). Johtamisen edellytyksiä:

”Perspektiivi – kyky tarkastella asioita laajasti

Integraatio – taito nähdä yli oman toimialan

Luottamus – uskallus luottaa alaisiin, kollegoi-

hin ja johtoon” (Stenvall 2018)

Toistuvia näkökulmia SOS-Lapsikylän tut-

kimuksessa olivat myös 1. tarve yhteiselle viite-

kehykselle johtamisessa ja perheiden kohtaami-

sessa, 2. luottamuksen ja yhteisen näkymän ra-

kentaminen ja 3. resurssien jakaminen uudelleen

työn tasaamiseksi (Stenvall 2018).

Lapsiystävällisessä Kanta-Hämeessä

johtamisen tulee perustua lapsen etuun.

Erityisesti perhekeskustoimintamallin

käyttöönotto vaatii uudenlaista verkostojen

johtamista. Yhteinen visio, tahtotila ja vuo-

ropuhelu ovat verkostojen johtamisen ra-

kennuspalikoita, joita on Kanta-Hämeessä

tavoiteltu johdon työpajojen kautta. Tär-

keitä johtamisen edellytyksiä ovat myös

perspektiivi, integraatio ja luottamus. Työ-

pajat ovat tuoneet yhteen sosiaali-, terveys-

ja sivistystoimen johtoporrasta ja auttaneet

löytämään yhteistä näkemystä lapsiperhei-

den palveluiden järjestämiseen.

Toinen tarvittava murros johtamisen

kulttuurissa on entistä suurempi tiedon

hyödyntäminen. Tietoa tarvitaan niin pal-

veluiden käytöstä ja kustannuksista, lasten,

nuorten ja perheiden hyvinvoinnista kuin

myös lasten kokemuksista, huolenaiheista

ja toiveista arkensa parantamiseksi. Tiedon

käytettävyyden kannalta on tärkeää, että

tieto on laadukasta, hyvin jäsennettyä, ja-

lostettua ja visualisoitua. Konkreettisia vä-

lineitä tähän ovat mm. hyvinvointiympyrä,

palveluindikaattoritieto, LAVA ja LABU.

Päätöksenteon ja arkipäivän johtami-

sen tukena toimii lapsiystävällinen strate-

gia. Kuntien, kuntayhtymien kuin myös

maakuntaorganisaation tulee löytää strate-

gioistaan yhtymäkohtia lapsen edun palve-

lemiseksi.

22

Muita askeleita:

Yhteisen tahtotilan löytäminen, Peli-

säännöistä kiinni pitäminen, Ei haikailla

vanhan perään, Edistetään puheissa uut-

ta toimintamallia, Tehtävänkuvien uu-

distaminen kohti verkostomaista työs-

kentelyä, Johtamisen yhteistyön kehittä-

minen

Yhteinen visio, tavoite ja merkitys

Johdon sitoutuminen ja johta-misjärjestelmästä päättäminen

Yhdessä tekemisen rakenteet

1. Ymmärrys, että toiminnan keskeinen sisältö

on yhdyspintojen hyvän ja saumattoman toimi-

misen turvaaminen

2. Huolehdittava, että strategiat ja hyvinvointi-

suunnitelma luodaan yhdessä

3. Maakunnallisen tason ja seudullisen tason

huomioiminen

4. Yhteisen jakamisen ja kehittämisen foorumien

mahdollistaminen joka tasolla

5. Moniammatillisen yhteistyön rakenteiden

luominen ja toiminnan johtaminen

6. Aito tiedolla johtaminen johtamisen pohjana.

Investointiajattelun sisäistäminen. Toiminnan

seuranta- ja vaikuttavuusjärjestelmän luominen

7. Poliitikkojen ja virkamiesten saattaminen sa-

maan tahtiin kehittämistyössä

8. Lape -kehittämistyön jatkon turvaaminen

MIT

Ä T

EH

DÄÄN K

ONK

REETTIS

ESTI,

JO

TTA V

ER

KO

STO

JOH

TAM

INEN O

N

MAH

DO

LLIS

TA?

Askele

et

verkosto

johta

mis

en t

ote

utt

am

iseksi?

Tuloksia johdon pajoista

JOHDON TEHTÄVÄT TOIMINTAKULTTUURIN LUOMISEKSI JA MUUTOKSEN TUEKSI

3

2

1

omahame.fi/lape 23

Johtamisen tietoperustaisuus auttaa hah-

mottamaan kokonaisuuksia. Tiedolla johtamisen

avulla keskiöön saadaan paremmin nostettua lap-

si, nuori ja perhe sektorilähtöisten ratkaisujen

sijaan. Näin palveluista saadaan kustannustehok-

kaampia, vaikuttavampia ja lapsilähtöisempiä ja

vältetään suurin osaoptimoinnin uhka. (Heinonen

ym. 2018.)

On tärkeää tunnustaa, että mikään lähde-

viite tai otoskoko ei tee tiedosta objektiivista.

Kaikella tiedolla on aina rajoitteensa, jotka tulee

huomioida ja sanoittaa tiedon tulkinnassa ja so-

veltamisessa. Päätöksentekoa ei voi eikä pidä

myöskään täysin erottaa esimerkiksi yhteiskun-

nan tai organisaation arvoista, mutta arvolataus

on tuotava julki. (Heinonen ym. 2018.)

Raaka tieto ei yksistään riitä. Tietoa tulee

jalostaa, visualisoida, jakaa ja opetella käyttä-

mään. Hyviä tiedolla johtamisen välineitä ovat

mm. lapsiperheiden palveluindikaattoritiedot,

hyvinvointiympyrä sekä lapsilähtöisestä budjetti-

analyysistä ja lapsivaikutusten arvioinnista saata-

va tieto.

Tiedolla johtaminen

Hyvinvointiympyrä

LAPE Oma Hämeessä kehitetty hyvinvoin-

tiympyrä syntyi tarpeesta seurata lasten hyvin-

voinnin kehitystä, parantaa olemassa olevan tie-

don käytettävyyttä ja saada ohjausta resurssien

kohdentamiseen, jotta hyvinvointia voitaisiin

edistää tietoperustaisesti.

Hyvinvointiympyrässä kouluterveysky-

selyn (KT-kysely) kattava aineisto yhdistyy Erik

Allardtin klassiseen hyvinvointiteoriaan (Allardt

1976). Allardtia on mukailtu kohderyhmän

(lapset), aineiston (KT-kysely) ja nykymaailman

tarpeisiin paremmin sopivaksi. Ympyrässä käyte-

tyt KT-kyselyn indikaattorit on eritelty tarkem-

min taulukossa seuraavalla aukeamalla.

Jokaiselle Kanta-Hämeen 11 kunnasta

koostettiin oma ympyrä 2017 vuoden kouluter-

veyskyselyn tiedoista. Hattulan ympyrä on esi-

merkkinä sivulla 24, muut kunnat löytyvät osoit-

teesta omahame.fi/lape. Ympyrästä toivottiin

itsestään päivittyvää versiota, mutta tämä kehi-

tystyö on yhä kesken. Ympyrä sai LAPE-

verkostoissa hyvää palautetta erityisesti visuaali-

suudestaan ja siitä, että se tiivistää ja konkretisoi

KT-kyselyn antia.

Myös THL:n uutta pikkulapsille suunnat-

tua LTH-kyselyä kokeiltiin ympyrän tietoläh-

teeksi, jotta saataisiin esitettyä hyvinvointitietoa

myös pikkulasten vanhemmista. LTH-kysely to-

teutetaan kuitenkin vain 4v välein eivätkä sen

tiedot ole yhtä kattavia kuin KT-kyselyn.

Ympyrän tulkinnassa on muistettava, että

sektorit eivät kuvaa keskenään yhteismitallisia

ilmiöitä. KT-kyselyn vastausten luotettavuutta

on myös syytä pohtia. Lisäksi taustalla olevat

indikaattorit eivät ole yksiselitteisiä. Tarkat indi-

kaattorit löytyvät taulukosta sivulta 25. Tulkin-

nanvaraiseksi jää ainakin:

Mihin asetetaan hyvän raja (esim. 4h/vk liikuntaa, likert-asteikon hyvä ja erittäin hyvä)?

Mikä tarkka indikaattori kuvaa parhaiten esim. kouluolojen tai ravitsemuksen koko-naisuutta?

Miten säilyttää voimavaralähtöisyys?

24

Lapsen hyvinvointiympyrä

Esimerkkinä Hattula, 2017

KT-kysely, 8. ja 9. luokka

Tulkintaohje: Sektorin pituus kertoo siitä, miten isolla osalla vastaajista hyvinvoinnin osa-alue on hyväl-lä mallilla. Pidempi sektori merkitsee parempia arvoja. Sektorit eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, sillä taustalla olevat kysymykset eivät ole yhteismitalli-sia (ks. Taulukko sivulla 25). Vertailu maakunnan kes-kiarvoon sen sijaan on melko ongelmatonta.

Kuva: Laura Lamberg / LAPE Oma Häme

HAVING (perustarpeet

/ elintaso) Tuntee olevansa arvokas

Un

i

omahame.fi/lape 25

Hyvin

vo

inti

ym

pyrä

Ko

ulu

terv

eysk

yse

lyn

in

dik

aatt

ori

t K

om

men

tteja

Having

Lii

ku

nta

Eli

nta

vat

> L

iikku

min

en j

a pai

no >

Har

rast

aa h

eng

ästy

ttäv

ää l

iiku

nta

a v

apaa

-aj

alla

ain

akin

4h

/vk

Ylä

kou

luik

äist

en s

uosi

tus

n. 1

-1,5

h l

iik

un

taa

päi

-v

ässä

, jo

sta

n. p

uole

t re

ipas

ta (

Las

ten

ja

nu

ort

en

liik

un

nan

asi

antu

nti

jary

hm

ä 2

00

8)

Ravit

sem

us

Eli

nta

vat

> R

uokat

ott

um

ukse

t >

Use

ita

mah

doll

isia

in

dik

aatt

ore

ita,

täs

sä v

alit

-tu

na

Sy

ö p

ääru

okaa

kou

luru

oal

la k

aikkin

a kou

lupäi

vin

ä H

uom

. k

okon

aisu

us

kes

kiö

ssä

Un

i E

lin

tav

at >

Nu

kku

min

en >

Nu

kku

u a

rkis

in 8

h t

ai e

nem

män

Terv

eys

Ter

vey

s >

Koet

tu t

ervey

s, o

iree

t ja

sai

rau

det

> K

okee

ter

vey

den

tila

nsa

mel

ko t

ai

erit

täin

hyv

äksi

Ei

mie

len

terv

eysi

nd

ikaa

ttore

ita,

posi

tiiv

inen

mie

-le

nte

rvey

s k

uu

luu

Bei

ng

-kat

egori

aan

Ko

ulu

olo

t K

asv

uy

mp

äris

tön

tu

rval

lisu

us

> O

ppil

aito

kse

n f

yysi

set

työolo

t >

9 e

ri i

nd

ikaa

t-to

ria,

täs

sä v

alit

tun

a tu

nkkai

suu

s ja

ah

tau

s (k

eskia

rvo, e

i h

äiri

nn

yt

pal

joa)

Kou

luk

esk

ein

en n

äkök

ulm

a, e

i ti

etoa

esim

. k

od

in

ahta

ud

esta

ja

terv

eell

isy

ydes

tä

Loving

Perh

e

Per

he

ja e

lin

olo

t >

Per

hen

arj

en t

oim

ivu

us

> H

yvä

kes

ku

stel

uyh

teys

van

hem

-p

ien

kan

ssa,

Per

hee

llä

riit

täväs

ti y

hte

istä

aik

aa

Ei

sisa

russ

uh

teis

ta t

ieto

a Y

stävät

Hy

vin

voin

ti, o

sall

isu

us

ja v

apaa

-aik

a >

Yst

ävät

ja

yksi

näi

syys

> A

inak

in y

ksi

lä

hei

nen

yst

ävä,

jon

ka

kan

ssa

voi

kes

ku

stel

la

K

ou

luyh

teis

ö

Kou

lun

käy

nti

ja

opis

kel

u >

Lu

okka-

ja

oppil

asyh

teis

ö >

Lu

okan

tai

ry

hm

än o

pp

i-la

at v

iih

tyv

ät h

yvin

yh

des

sä

Kou

luk

esk

ein

en n

äkök

ulm

a p

aik

alli

syh

teis

öön

Being

Tyyty

väis

yys

elä

mään H

yv

inv

oin

ti, o

sall

isu

us

ja v

apaa

-aik

a >

Elä

män

hal

lin

ta j

a el

ämää

n t

yyty

väi

syy

s >

Ty

yty

väi

nen

elä

mää

nsä

täl

lä h

etkel

lä

T

un

tee o

levan

sa

arv

ok

as

Hy

vin

voin

ti, o

sall

isu

us

ja v

apaa

-aik

a >

Elä

män

hal

lin

ta j

a el

ämää

n t

yyty

väi

syy

s >

Tu

nte

e ole

van

sa a

rvokas

All

ard

tin

arv

on

ann

on

ja

korv

aam

atto

mu

ud

en s

ub-

jek

tiiv

ises

ti k

oet

tu y

hd

iste

lmä

Päätö

kse

nte

ko

Ter

vey

s >

Mie

len

terv

eys

> K

yen

nyt

use

in t

ekem

ään

om

ia p

äätö

ksi

ä as

iois

ta

Hy

vin

voin

ti, o

sall

isu

us

ja v

apaa

-aik

a >

Elä

män

hal

lin

ta j

a el

ämää

n t

yyty

väi

syy

s >

Py

sty

y t

ekem

ään

elä

mää

nsä

lii

ttyviä

pää

töksi

ä V

asti

ne

All

ard

tin

poli

itti

sill

e re

surs

seil

le, y

ksi

lö-

kes

kei

sem

pi

näk

ök

ulm

a

Mie

lek

äs

ark

i K

ou

lun

käy

nti

ja

opis

kel

u >

Kou

lun

käy

nn

istä

pit

ämin

en j

a kou

lu-u

upu

mu

s >

Pi-

tää

kou

lun

käy

nn

istä

H

yv

inv

oin

ti, o

sall

isu

us

ja v

apaa

-aik

a >

Har

rast

ukse

t ja

vap

aa-a

ika

> H

arra

staa

jo

tak

in v

ähin

tään

ker

ran

vii

koss

a V

asti

ne

All

ard

tin

tek

emis

elle

, laa

jen

net

tu n

äkö-

ku

lma

Help

po

oll

a o

ma

itse

nsä

Kou

lun

käy

nti

ja

opis

kel

u >

Lu

okka-

ja

oppil

asyh

teis

ö >

Oppil

aito

kse

ssa

on

hel

p-

poa

oll

a om

a it

sen

sä

Kou

luk

esk

ein

en n

äkök

ulm

a lä

hte

estä

joh

tuen

, ei

ti

etoa

kod

in o

lois

ta

Ei

ole

kiu

satt

u

Kas

vu

ym

pär

istö

n t

urv

alli

suu

s >

Kou

lukiu

saam

inen

> E

i ole

kiu

satt

u k

ou

luss

a la

ink

aan

lu

ku

kau

den

aik

ana

Kou

luk

esk

ein

en n

äkök

ulm

a lä

hte

estä

joh

tuen

, ei

ti

etoa

kod

in o

lois

ta

26

Lapsivaikutusten arviointi

Lapsivaikutusten arviointi, tuttavien kes-

ken LAVA, on tapa ennakoida ja seurata päätös-

ten lapsiin kohdistuvia vaikutuksia. LAVA perus-

tuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka

velvoittaa Suomen valtiota, kuntia ja maakuntaa.

LAVA on tärkeä työkalu osallisuuden ja

lapsen edun toteuttamiseen. LAVA:ssa selvite-

tään, miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millai-

sia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla pää-

töksillä ja toiminnalla aiheutetaan. Lasten kuule-

minen on olennainen osa LAVA:a, jota täydenne-

tään aikuisten kokonaisarviolla. LAVA voidaan

toteuttaa päätettävästä asiasta riippuen hyvin eri

asteisesti: tärkeintä on lasten huomioimisen hen-

ki, ei renkaiden läpi hyppääminen.

Lapset ja nuoret pääsivät hankekauden ai-

kana kertomaan mielipiteensä Forssassa, Hä-

meenlinnassa ja Janakkalassa kouluverkkoon liit-

tyvissä selvityksissä. Hanketyöntekijä avusti

kuntia LAVA-prosesseissa.

Lapsivaikutusten arvioinnin tueksi on laa-

dittu THL:n toimesta helppotajuinen ohjeistus.

Lisäksi Kanta-Hämeessä kuntien kokemusten

perusteella koottiin taulukkopohja LAVA-

tulosten esittämisen ja kokoamisen avuksi. Tau-

lukossa yhdistettiin erityisesti Hämeenlinnan ja

Forssan omia LAVA-taulukoita. Taulukko opas-

taa myös LAVA:n toteutuksessa, ja sitä voi käyt-

tää pohjana tarpeen mukaan joko laajaan tai sup-

peaan lapsivaikutusten arviointiin.

Kanta-Hämeen LAPE-hankkeen suosittele-

mat LAVA-resurssit löydät kootusti osoittees-

ta omahame.fi/lape/ :

LAVA-ohjeistus THL

Kanta-Hämeen LAVA-koontimalli

LAVA-esimerkkejä Kanta-Hämeestä

Alajärven LAVA-esittelydiat lapsille

Johtamiseen tarvitaan tietoa lapsi-,

nuoriso- ja perhepalvelujen käytöstä ja kustan-

nuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta pal-

veluindikaattorit ovat hyvällä mallilla LAPE-

hankekaudella tehdyn työn ansiosta. Työtä ostet-

tiin hankkeelle sosiaalialan osaamiskeskus Pikas-

sokselta. Indikaattoriyötä on tärkeää jatkaa myös

tulevaisuudessa ja jo saatuja tuloksia hyödyntää

kuntien ja maakunnan päätöksenteossa.

LAPE-hankekauden aikana valittiin Kanta-

Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluista avainindi-

kaattorit, joiden ajallista ja alueellista yhteismi-

tallisuutta hiottiin. Indikaattorityöhön osallistui

Pikassoksen ja LAPE-henkilöstön lisäksi laaja

joukko kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

edustajia. Sosiaalihuollon pääkäyttäjiä ja lä-

hiesimiehiä opastettiin tietojärjestelmien paran-

tamisessa ja tietojen kirjaamisessa. Indikaattorien

keskinäisiä korrelaatioita tutkittiin myös ja tieto-

jen pohjalta on laadittu suhdelukulaskuri, jota

kunnat voivat hyödyntää tutkiakseen eri indi-

kaattorien välisiä riippuvuussuhteita. Laskuri ei

ole julkinen, mutta se on kaikkien Kanta-Hämeen

kuntien käytettävissä.

Indikaattorityö jatkuu vuonna 2019. Seu-

raavaksi vuorossa on sivistystoimen indikaatto-

rien valinta ja määrittely. Työtä jatketaan Pikas-

soksen ja LAPE-agentin resurssein. Myös kun-

nat ovat aktiivisesti mukana indikaattorityössä.

Palveluindikaattorit

omahame.fi/lape 27

LAPSIV

AIK

UTU

STEN

AR

VIO

INTI

- K

anta

-Häm

een m

alli

N

yk

yti

la

Päätö

svaih

toeh

to 1

P

äätö

svaih

toeh

to 2

P

äätö

svaih

toeh

to 3

Terv

eys

Tu

rvall

isu

us

E

sim

erkki: l

iiken

nej

ärje

s-te

lyt

ov

at t

urv

alli

sem

mat

ku

in n

ykyti

lass

a…

Lap

sen

keh

itys

ja

op

pim

inen

Esi

mer

kki: l

apse

t ovat

h

uoli

ssaa

n v

älit

un

titi

lo-

jen

vir

ikkee

llis

yyd

es-

tä…

Ihm

issu

hte

et

ja

vu

oro

vaik

utu

s

Yh

teis

öll

isyys

Osa

llis

uu

s

Vap

aa-a

ika

Esi

mer

kk

i: i

p-k

erh

oje

n

toim

inta

on

mon

ipu

oli

s-tu

nu

t ed

elli

svu

osi

sta…

Tu

kip

alv

elu

t ja

palv

elu

n

ko

ko

nais

uu

s

Perh

een

til

an

ne

Talo

us

Mu

ut

hu

om

ioo

n

ote

ttavat

asi

at

OH

JEIT

A L

AVA:N

TO

TEU

TTAM

I-

SEEN

Lap

sivai

ku

tust

en a

rvio

inn

illa

var

mis

-te

taan

lap

sen

oik

euk

sien

tote

utu

min

en p

äätö

kse

nte

-oss

a. S

elkeä

t oh

jeet

löyty

vät

TH

L:n

L

AV

A-o

ppaa

sta:

htt

p:/

/u

rn.fi/

UR

N:N

BN

:fi-

fe2

01

80

51

82

42

18

. K

äytä

tau

lukk

oa

LA

VA

-pro

sess

in

yh

teen

vet

oon

. Val

itse

tau

lukost

a so

pi-

vat

näk

ök

ulm

at j

a pää

tösv

aih

toeh

dot,

p

ois

ta t

arpee

ttom

at. S

upp

eass

a L

A-

VA

:ssa

yksi

kin

näk

ök

ulm

a voi

riit

tää.

M

uis

ta h

yöd

yn

tää

tiet

olä

hte

enä

val

-m

ista

mat

eria

alia

(k

yse

lyit

ä, s

elv

ity

k-

siä,

aie

mp

ia L

AV

A-p

rose

ssej

a). M

uis

-ta

, ett

ä la

sten

ku

ule

mis

een

on

ole

mas

-sa

eri

lais

ia l

apsi

läh

töis

iä m

enet

elm

iä,

jois

ta v

alit

a (e

sim

. hav

ain

noin

ti, p

iir-

täm

inen

, haa

stat

telu

t, k

yse

lyt)

. Sek

ä la

sten

ku

ule

min

en e

ttä

aik

uis

ten

ko-

kon

aisa

rvio

ovat

tär

kei

tä.

Mu

ok

kaa

tau

lukk

oa

tarp

eitt

esi

mu

-

kaa

n!

Värie

n s

elite

: E

ritt

äin

kie

ltei

nen

v

aik

utu

s

K

ielt

ein

en v

aiku

tus

E

i v

aik

utu

sta

M

yön

tein

en v

aik

utu

s

E

ritt

äin

my

ön

tein

en

vai

ku

tus

Täytt

öohje

: K

irja

a so

luih

in v

äria

rvio

vai

ku

tus-

ten

myön

teis

yyd

estä

/ k

ielt

eisy

y-

des

tä j

a ly

hyt

ku

vau

s, m

iksi

vär

i on

val

ittu

. A

rvio

i vai

ku

tus

kai

ken

saa

-

tavil

la o

levan

mat

eria

alin

av

ull

a.

Vär

ien

sel

ite

on

tau

luk

on

all

a.

28

Forssa

Palveluverkkouudistus 2018

Mistä oli kyse?

Palveluverkkouudistus, ratkaisu huonokuntoisiin

koulukiinteistöihin

Mitä kaikkea tehtiin?

Lasten kuuleminen, laajapohjainen kouluhenkilöstön

ja koulutiloja käyttävien tahojen kuuleminen, liiken-

nevaloarvio -kooste

Mitä tuloksia ja tuotoksia?

Eritasoisia tiivistelmiä ja arvioita kuulemisista, ku-

vaus prosessista, liikennevaloarvio. Lisätietoa LAVA-

pilottiprojektin raportista.

Liikennevaloarvio

Yhteenvetona kaikesta materiaalista tehtiin liikenne-

valoarvio. Arviossa kootaan yhteen ja arvioidaan vali-

tut

Päätösvaihtoehdot (V0-V3)

Näkökulmat / arvioitavat ulottuvuudet (esim.

esteettömyys)

Tulos eri ryhmien kuulemisten ja taustamate-

riaalien perusteella (esim. tumman vihreä väri,

erittäin myönteinen vaikutus)

Käytäntöä

Lautakunnan päätöksestä tulosten esittelyyn

kesti noin kaksi kuukautta

Toteuttajina sivistysjohtaja, projektikoordi-

naattori, harjoittelija sekä eri toimialojen joh-

tajat

Vaiheet:

1. Valmistelu alkoi syksyllä 2017

2. Sivistys- ja tulevaisuuslautakunta päätti

LAVA-prosessin, näkökulmat ja ar-

vioitsijat 3/2018

3. Kuulemiset ja muu tiedonkeruu 4/2018

4. Yhteenveto päättäjille 5/2018

Kuulemiset

17:n eri ryhmän kuuleminen: 5 lapsiryhmää, 12

työntekijä- ja sidosryhmää

Kuuleminen oli teemallista, ei suoraan kysytty

mielipiteitä eri päätösvaihtoehdoista

Käytössä kohderyhmäkohtaiset lapsilähtöiset me-

netelmät

Kuulemisten vaiheet:

1. Suunnittelu

Mitkä kuulemismenetelmät ja mitkä kysy-

mykset sopivat kohderyhmälle?

2. Toteutus

Pääsääntöisesti yhteyshenkilöiden ja selvi-

tysryhmien vastuulla

3. Tulkinta

Tiivistelmä kuulemisista, arvioista ja taus-

tamateriaaleista

LAVA-selvityksen hyödyistä:

”Monilta toimialoilta tuli myös viestiä, että sel-

vitystä oli ollut kätevä käyttää toiminnan kehi-

tyskohteiden ja onnistumisten löytämiseen. Selvi-

tyksestä nousi myös odottamattomia kehitysideoi-

ta toimintoihin, joita ei olisi osattu kehittää il-

man arviointia.”

”Tunnista eri päätösvaihtoehtojen / toiminnan

hyödyt ja haitat. Kirjaa havainnot ja tee niiden

perusteella kokonaisarvio eri vaihtoehdoista.

Kokonaisarviossa eri vaikutuksia ja niiden mer-

kittävyyttä punnitaan kokonaisuutena ja suhtees-

sa toisiinsa.”

– THL, Lapsivaikutusten arviointi

LAVA-esimerkkejä

omahame.fi/lape 29

Hämeenlinna

Kouluverkkoselvitys 2018

5.-luokkalaisten kuuleminen – ryhmätyöskentely luokassa

Kuulemisen kulku:

Lasten jututtajat tulevat oppitunnille luokkaan.

1. Miksi ollaan koolla

2. Mitkä ovat minulle tärkeitä asioita koulussa

toteutus ryhmissä tai yhtenä ryhmänä keskuste-

lemalla

3. Lasten ajatukset eri kouluvaihtoehdoista

A) nykyinen koulu säilyy ja peruskorjataan,

B) uusi koulu / koulun vaihtaminen

molemmista vaihtoehdoista plussat ja miinukset

toteutus ryhmissä (apuna kartta tai muu visuali-

sointi + faktat, mitä mikäkin maksaa, oppilasmää-

rät, koulumatkat jne.)

Yhteinen purku

4. Tuntemukset (aiheesta ja kuulemisesta)

Mikä mahdollisesti pelottaa, mikä tuntuu muka-

valta, mikä epäilyttää, jne.

5. Opettaja jatkaa tarvittaessa keskustelua luokan kanssa

aiheesta. Halutessaan jokainen saa vielä kirjata aja-

tuksiaan (hiljaisten kuuleminen) + poissaolevilta aja-

tukset myös kirjallisena

Kuulemisen jälkeen työstetään yhteenveto materiaalista.

Periaatteet

Lapsi tuottaa vapaasti – ei haeta vain vas-

tausta tiettyihin kysymyksiin

Kuulluksi tulemisen kokemus

Muutosvaihtoehdot konkreettisesti ja selke-

ästi esille lapsille

Kysymykset mahdollisimman yksinkertaisia

Tiedotus vanhemmille

Periaatteita ei oltu kuitenkaan eriteltyinä

julkisesti, ainoastaan suunnitelmavaiheessa

Käytäntöä

Mukana neljä koulua (Miemala, Ortela,

Myllymäki, Alvettula)

Toteutus hyvinkin lyhyessä ajassa

Toteuttajina kasvatus- ja opetuspäällikkö

Nikke Keskinen ja LAPE-

projektisuunnittelija Mimosa Koskimies

Vaiheet:

Suunnittelukokous

Suunnittelupalaveri lasten kuulemi-

sen tavasta yhdessä rehtorien kans-

sa

Tiedotus vanhemmille

Lasten kuuleminen viikon aikana

Yhteenveto päättäjille

Mistä oli kyse?

Koulujen ja päiväkotien palveluverkkoselvitys osana

laajempaa palveluverkkouudistusta

Mitä kaikkea tehtiin?

5.lk oppilailta kysyttiin luokassa mielipiteitä eri koulu-

vaihtoehdoista, webropol-kyselyt lukiolaisille ja yläkou-

lulaisille wilman kautta, päiväkotilaisten kuuleminen

Mitä tuloksia ja tuotoksia?

Kattava erittely tuloksista esillä julkisesti: http://

www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous/

Palveluverkkoselvitys/

”Lapsella on oikeus tulla kuulluksi mutta

myös oikeus saada tietoa itseään koskevis-

sa asioissa. Lapsilta ei vain kysytä mieli-

piteitä, vaan heille myös kerrotaan millai-

sesta päätettävästä asiasta on kyse, miten

se koskee lapsia ja millaisia näkökulmia

aikuisten on huomioitava asiasta päätet-

täessä.”

– THL, Lapsivaikutusten arviointi

30

Lapsibudjetointi

Lapsibudjetointi (eli LABU) tarkoittaa ta-

lousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökul-

masta. Kyse on sekä:

1. lapsiin (lapsiperheisiin) kohdistuvien määrä-rahojen jäljittämisestä ja seurannasta eli lap-silähtöisestä budjettianalyysista; että

2. talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvi-oinnista

Lapsibudjetoinnissa tarkastelussa ovat lapsiin,

nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat menot. LA-

BU ei kuitenkaan korvaa vakiintuneita budjetointi

- ja tilinpäätöstapoja, vaan se toimii erityisenä lisä-

tietona ja päätöksenteon tukena.

LABU:ssa tavoitteena on ymmärtää, että

sekä asiakkaat että resurssit ovat yhteisiä, ja pal-

veluja tulee johtaa yhtenäisesti mm. yhteisellä tie-

don hallinnalla. Lapsibudjetoinnin avulla muodos-

tetaan kokonaiskäsitys lasten, nuorten ja perhei-

den palveluista, selvitetään palveluiden kustan-

nukset ja tilinpäätöksen rahavirrat ja suunnataan

resursseja tietoperustaisesti varhaisemman tuen

suuntaan. Lisäksi LABU:n avulla voidaan muodos-

taa vertailukelpoisia arvioita palveluiden kustan-

nusvaikuttavuudesta.

LABU:n toteutuksessa apuna toimii palvelu-

kartta. Palvelukartta kokoaa palvelut yhteen ja

auttaa hahmottamaan palveluiden suhteita toisiin-

sa. Palvelut on jaettu Janakkalan, Lopen ja Tam-

melan kanssa yhteistyössä kolmeen osaan: kaikille

yhteisiin palveluihin, kohdennettuun tukeen ja

vaativaan tukeen. Näin saadaan karkea näkymä

siitä, miten paljon resursseja aidosti panostetaan

ennaltaehkäisyyn. Samaa palvelukarttaa voidaan

hyödyntää myös muun muassa asiakasohjauksessa

ja palvelupolkujen hahmottamisessa.

Strategia

Lapsiystävällisyyden kirjaaminen

strategioihin jäsentää arkipäivän johtamis-

ta ja auttaa koordinoimaan suuria linjoja.

Lapsen etu edellyttää, että kunnat ja maa-

kunta käyvät vuoropuhelua strategiatyössään ja strategi-

oista löytyy yhtymäkohtia.

Tulevan maakunnan strategiaa kannatteleviksi ar-

voiksi on valmisteluvaiheessa valittu yhdenvertaisuus,

yhteisöllisyys ja ihmislähtöisyys. Maakunnan missio ki-

teytyy seuraavasti: ”Tunnemme alueemme asukkaiden ja

yhteisöjen tarpeet, luomme hyvän elämän edellytyksiä ja

saatamme yhteen erilaisia voimavaroja.” Missiossa tiivis-

tyy ajatus siitä, että maakuntajärjestäjältä edellytetään

asiakkaiden tarpeiden selvittämistä ja asiakkuuksien joh-

tamista. Kaiken keskiössä on aktiivinen asukas.

Maakunnan henkilöstöstrategian tavoitteena on

tehdä Kanta-Hämeestä onnellisten ihmisten sydänmaa.

Strategiaan kirjatut henkilöstöjohtamisen kivijalat ovat

mahdollistava johtaminen, osaamisen rikastaminen ja vir-

taaminen ja työinnostus ykkösarvona. Nämä kivijalat so-

pivat myös lasten, nuorten ja perheiden palveluiden pe-

rustaksi, perhekeskustoimintamallin tueksi.

Kuva: Matti Korkala / Oma Häme

omahame.fi/lape 31

Vaativa tuki

- Hoito, terapia ja kuntoutus - Vaativaa ja jatkuvaa tukea

Lastenpsykiatria avo ja osasto, somaatti-nen erikoissairaan-hoito Lastensuojelu (avo- sijais- ja jälkihuolto), kuntouttava varhais-kasvatus

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten varhaiskasvatus- ja esiopetus

Lastenpsykiatria avo ja osasto, Somaattinen erikois-sairaanhoito, Lastensuojelu (avo- sijais- ja jälkihuolto), Lastenneurologi, psykiatri, pediatri vastaanotot, vam-maispalvelut

Sairaalakoulu, sovel-tava ja kuntouttava luokka

Nuorisopsykiatria avo ja osasto, Somaattinen ja eri-koissairaanhoito, Lastensuojelu (avo-, sijais- ja jälkihuolto)

Lääkinnällisen kun-toutuksen palvelut

Ero- ja kriisipalvelu, Ensi- ja turvakoti, Perhekuntoutus, perheasiain neuvot-telukeskus

Psykiatriset ja päih-depalvelut, erikois-sairaanhoito ja osas-to, Somaattinen erikois-sairaanhoito, Lastensuojelu (avo-, sijais- ja jälkihuolto)

Vaativat kuntoutuspalvelut

Kohdennettu tuki

- Varhainen puuttumi-nen - Lapsen kehityksen ja koulunkäynnin tuki lapsen omassa kasvuym-päristössä - Ammattilaisen apu ongelmatilanteissa

Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto/lääkäripalvelut, ryhmä-toiminta, puheterapia, toimintaterapia, fy-sioterapia, lapsiperhei-den kotipalvelu, perhe-työ, tukiperhe, tukihen-kilö / sosiaalipäivystys Perheoikeudelliset palvelut, psykologi, vammaispalvelut

Varhaiskasvatuksen erityisopetus, Moniammatillinen yhteistyö Kasvun ja oppimisen tehostettu ja erityinen tuki

Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto/lääkäripalvelut, ryhmä-toiminta, fysioterapia, lapsiperheiden kotipal-velu, perhetyö, tukiper-he, tukihenkilö / sosi-aalipäivystys Perheoikeudelliset palvelut

Valmistava opetus, Jopo, tehostettu ja erityinen tuki, kuraat-tori, psykologi, vam-maispalvelut, nuorten palvelupiste.

Avosairaanhoidon vas-taanottopalvelut, suun terveydenhuolto/lääkäripalvelut, ryhmä-toiminta, fysioterapia, lapsiperheiden kotipal-velu, perhetyö, tukiper-he, tukihenkilö Sosiaa-lipäivystys Perheoikeudelliset palvelut

Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta, sosi-aaliohjaus, työllisyyden-hoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, nuorten palvelupiste, kuraattori, psykologi

Moniammatillinen yhteistyö

Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, perustason mielenter-veys- ja päihdetyö, suun terveydenhuolto/lääkäripalvelut, ryhmä-toiminta, lapsiperhei-den kotipalvelu, perhe-työ, tukiperhe, tukihen-kilö Sosiaalipäivystys Perheoikeudelliset palvelut

Yksilöllinen oppilashuolto, perheneuvola, liikuntaneuvonta, ja laaja-alainen palveluohjaus (varhaiskasvatus, terveys-neuvonta, sosiaalipalvelut jne., Lähisuhdeväkivaltatyö, Ankkuritoiminta

Ennaltaehkäisevä ja yleinen tuki -Hyvinvoinnin ja ter-veyden edistäminen (HYTE) -Ennaltaehkäisy

-Varhainen tunnistami-nen

Neuvola: moniam-matillinen työpari-työskentely, ryhmä-toiminta

Varhaiskasvatus, vuorohoito, esiope-tus, varhaiskasva-tuksen kerhot, kas-vun ja oppimisen yleinen tuki

Kouluterveyden-huolto, suun tervey-denhuolto/tarkastukset, ryhmä-toiminta

Opetuspalvelut (yleisopetus), kerhot, leirit Oppimisen tuki, mm. luokkamuotoinen erityisopetus, psykologipalvelut, koulukuraattorit, yhteisöllinen oppi-lashuolto, AP- ja IP-toiminta

Opiskeluterveyden-huolto, suun tervey-denhuolto/tarkastukset, kutsun-tatarkastus, perhe-suunnittelu, ryhmä-toiminta

Nuorisopalvelut Nuorten työllisyys-palvelut, nuorten ohjauspalvelut, toisen asteen koulutus, yh-teisöllinen opiskelija-huolto, ennaltaehkäi-sevä päihdetyö

Perhevalmennus, eroryhmät, avoin varhaiskasvatus Maahanmuuttajapal-velut, vertaistuki

Neuvolat, koulu- ja opiskelijatervey-denhuolto Seulonnat, suun terveydenhuolto/tarkastukset, mo-niammatillinen työ-parityöskentely, ryhmätoiminta ennaltaehk. perhetyö

Perhekeskus, yhteisöllinen oppilashuolto, maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen, aktiivinen ja virikkeellinen vapaa-aika: liikunta, kirjasto, seurakuntien ja järjestöjen toiminta

LABU-palvelukartta

Saija Numari / LAPE Oma Häme

ASKEL 4

SÄHKÖISEN

MAAILMAN

HYÖDYNTÄMI-

NEN

33

Sähköinen asiointi

Kanta-Hämeessä tarvitaan lapsille, nuorille

ja perheille suunnattuja yhtenäisiä sähköisiä pal-

veluita, jotka toimivat informaation välittäjänä ja

osallistavat toimijoita. Digitaalisten palveluiden

kehittämisellä voidaan varmistaa palveluiden yh-

denvertainen ja helpompi saavutettavuus missä

tahansa Kanta-Hämeen maakunnan alueella

(LAPE Oma Hämeen hankesuunnitelma). Säh-

köisiin kanaviin panostaminen on myös tärkeä

osa Oma Hämeen valmistelussa kehiteltyä asia-

kas- ja palveluohjauksen mallia (sivu 37).

Digitalisaatio luo uudenlaisia tavoitetta-

vuusvaatimuksia. Erilaiset chat-palvelut ovat ar-

kipäivää yksityisellä sektorilla, mutta julkisten

palveluiden piirissä vielä harvinaisempia. Chat-

palvelut ovat lisäksi etenkin diginatiivi-

sukupolville luonteva tapa kommunikoida.

Sähköisten palveluiden käyttöönottoa edis-

tettiin LAPE-hankekaudella erilaisten pilottien

avulla. Hankkeessa kokeiltiin muun muassa neu-

volan etävastaanottoa ja nuorisopalveluiden jal-

kautumista sosiaaliseen mediaan. Pilottien oppeja

on koottu seuraaville sivuille. Tärkeäksi säh-

köiseksi työkaluksi on noussut myös palveluoh-

jauksen tukena toimiva Kompassi. Lisäksi sähköi-

nen palautteen kerääminen auttaa tuomaan las-

ten, nuorten ja perheiden ääntä kuuluviin entistä

tehokkaammin.

Erityisesti etäneuvola-kokeilut herättivät

Kanta-Hämeessä kiinnostusta. Etäneuvolan chat-

palvelu on helposti laajennettavissa kaikkiin Kan-

ta-Hämeen kuntiin. Järjestelmän tekniikasta on

saatu hyvä tarjous ja mikäli muita kuntia lähtee

mukaan etäneuvolaan, vähenevät myös vaaditut

työntekijäresurssit/kunta.

Tiivistelmä Digitalisaatio muuttaa maailmaa, lap-

siperheiden palveluiden tulee muuttua mu-

kana. Sähköistyvä maailma tuo mukanaan

sekä uusia mahdollisuuksia että tavoitetta-

vuusvaatimuksia. Chat-palveluihin panos-

taminen on tämän kehityksen valossa vält-

tämätöntä. Sähköisiin palveluihin panosta-

malla palveluita voidaan kehittää yhden-

vertaisemmiksi ja helpommin saavutetta-

viksi missä tahansa Kanta-Hämeessä.

Etävastaanottoon ja chat-neuvonnan

tarpeeseen neuvola-asiakkaille vastaa

LAPE-hankkeessa kehitetty etäneuvola.

Etäneuvolan chat-palvelu on helposti laa-

jennettavissa kaikkiin Kanta-Hämeen kun-

tiin. Järjestelmän tekniikasta on saatu hyvä

tarjous ja palvelun laajentuessa vähenevät

myös vaaditut työntekijäresurssit/kunta.

Myös sosiaalista mediaa kannattaa

hyödyntää lapsiperheiden palveluissa.

Some tarjoaa tilan, jota lapset, nuoret ja

perheet käyttävät jo valmiiksi. Somen käyt-

täminen on yksi tapa jalkautua erityisesti

nuorten luontaisiin kasvuyhteisöihin.

Sähköisistä työkaluista on apua myös

palvelutarpeen arvioinnissa. Kompassi on

sähköinen itsearvioinnin ja asiakastyön vä-

line, joka pystyy sähköisen järjestelmänsä

ansiosta automaattisesti ehdottamaan sopi-

via palveluita asiakkaan vastausten perus-

teella.

34

Mistä oli kyse?

Ketterä kokeilu sähköisistä matalan kynnyk-

sen neuvolapalveluista

Mitä tehtiin?

Chat neuvolan asiakkaille, videotapaamisia,

itsenäisesti käytettävä tietolinkkipaketti

Kuka teki?

HAMK, Hämeenlinna, Riihimäen seudun

terveyskeskuksen ky, Janakkala, LAPE-

hanke

Tietolinkit

Terveydenhoitajien kokoama linkkilistaus

Tietoa koottu kattavasti lapsen odotuksesta

ja synnytyksestä, imetyksestä, lapsen kehi-

tyksestä, vanhemmuudesta ja rokotuksista.

Chat

Kokeilussa aiheet rajattu seuraaviin:

Raskaana olevat 0–1-vuotiaiden perheet Rokotukset

Chattiin vastaa päivystysvuorossa oleva

neuvolaterveydenhoitaja (2h/pv)

Vastaaja ja asiakas voi olla missä tahan-

sa

Chat-aika ma-to klo 12—14

Käytäntöä

Toteutus 3/2018–5/2018 ja syksyllä 2018

(22.10.–21.12.2018)

Terveydenhoitajista kysyttiin vapaaehtoisia

ja heidät koulutettiin järjestelmän käyttöön.

Yhteinen kehittämistiimi kaikille mukana

oleville n. 2vkon välein

Käytössä Hamkin palvelin, sivustolla lape-

neuvola.fi

Chat ja etäyhteys totutettiin Riihimäen Au-

rora Innovation Oy:n TeleQ järjestelmällä

Markkinoitu paikan päällä neuvolan omille

asiakkaille kullakin alueella, FB-mainonta

Asiakastilastoja

Chat-asiakkaita n. 3/päivä

Tietolinkeillä n. 191 sivulatausta/päivä

Videoyhteys

Etävastaanotto

Varhaiskasvatus–neuvola -etäyhteys

Osana viisivuotisneuvolatarkastusta to-

teutettiin etäyhteys neuvolan ja päiväko-

din välillä. Lapsen hoitopaikan asiantun-

tija kertoi lapsen arjesta ja siinä esiinty-

vistä hyvistä asioista ja haasteista.

Hyvää ja huonoa?

Matala kynnys yhteydenottoon

Tietoturvallinen sähköinen kanava

Työntekijöiltä hyvää palautetta

Asiakkaita oli niukasti kokeilun aikana

Koettiin työlääksi varata 2h työaikaa vä-häiseen asiakasmäärään nähden

Chatin lyhyt kesto arkisin päiväsaikaan saattoi verottaa asiakasmääriä vahvasti

Etäneuvola-kokeilut

omahame.fi/lape 35

Sosiaalinen media (some) on ainutlaatuinen

sähköinen alusta. Some tarjoaa tilan, jota lapset,

nuoret ja perheet käyttävät jo valmiiksi. Erityi-

sesti nuorten kohdalla jalkautuminen on tärkeää,

minkä vuoksi LAPE-hankkeessa kokeiltiin some-

palveluiden käyttöä osana etsivää nuorisotyötä.

Mitä kuuluu? -kampanjassa nuoria kehotet-

tiin olemaan yhteydessä Hämeenlinnan kaupun-

gin nuorisotyöntekijään Instragramin tai Snap-

chatin kautta. Kokeilu kesti vain kuukauden, jon-

ka aikana viestejä kertyi ainoastaan muutamalta

nuorelta. Viestit koskivat kiusaamista, pahaa oloa

ja ihastumisen tunteita.

Kokeilussa nuorisotyöntekijä vastasi vies-

teihin ehtiessään, viimeistään seuraavan arkipäi-

vän aikana. Kyse ei siis ollut live-chatistä. Tämä

malli koettiin työntekijän kannalta helpoksi.

Viesteihin vastaaminen sujui ketterästi muun

työn ohessa. Viestit eivät kokeilun tapauksissa

johtaneet tapaamisiin kasvotusten.

Sosiaalista mediaa käytetään myös muualla

maakunnassa nuorisopalveluissa. Sometuksessa

tärkeää on muistaa tietosuojakysymykset. Mitä

kuuluu? -kokeilussa nuoria ohjeistettiin olemaan

lähettämättä henkilötietoja tai arkaluontaisia

viestejä. Nuorisotyöntekijän tavoitettavuus nuo-

rille luontaisten some-kanavien kautta koettiin

kuitenkin välttämättömäksi, vaikka kaikkia asioi-

ta ei sosiaalisen median suojaamattomalla alus-

talla voidakaan käsitellä.

Some nuorisopalveluissa

Kompassi on sähköinen työkalu oman elä-

mäntilanteen arviointiin ja palveluohjaukseen.

Työkalu visualisoi annetut vastaukset hämähä-

kinverkkoa muistuttavaan kaavioon, joka kertoo

millä elämänalueilla menee paremmin tai huo-

nommin. Kompassi on käytössä useissa Kanta-

Hämeen kunnissa eri palvelusektoreilla.

Kompassissa erityisen kiinnostavaa on se,

että se osaa ehdottaa käyttäjän antamien vastaus-

ten perusteella sopivia palveluita arjen tueksi.

LAPE-hankekauden aikana Forssan, Hämeenlin-

nan ja Riihimäen seuduilla järjestettiin tämän

vuoksi palvelukytkentäkoulutuksia, joissa järjes-

tö- ja kuntatoimijoita autettiin viemään palvelun-

sa tiedot Kompassiin. Mitä kattavampi Kompas-

siin kytketty palveluvalikko on, sitä paremmin

työkalu toimii.

LAPE on pilotoinut Kompassin käyttöön-

ottoa koko Kanta-Hämeen alueella. Hankekau-

della mm. järjestettiin koulutuksia, osallistuttiin

lasten ja nuorten Kompassin kehittämiseen ja

pohdittiin Kompassin sovittamista asiakasproses-

seihin. Kompassi kehitettiin alun perin käytettä-

väksi yhdessä asiakkaan ja työntekijän kanssa,

mutta kehitteillä on myös versio, jota jokainen

asukas voisi käyttää itsenäisesti. Kompassin

omistaa FCG.

Kompassissa hyvää on erityisesti sen visu-

aalisuus ja pelillisyys. Lisäksi Kompassi on keino

tuoda lapsen omaa ääntä vahvemmin näkyväksi

ja vahvistaa vuorovaikutusta asiakastilanteessa.

Kompassin avulla voidaan myös helposti seurata

niitä muutoksia, joita asiakkaan tuen tarpeessa

tapahtuu. Jos Kompassi tulee laajasti käyttöön,

sen avulla voisi tulevaisuudessa olla mahdollista

koostaa myös yleistason tietoa johtamisen tueksi

lasten, nuorten ja perheiden voinnista ja maakun-

nan, kuntien ja kolmannen sektorin palveluvali-

kosta.

Kompassi

ASKEL 5

SOPIVAA

TUKEA

OIKEAAN

AIKAAN

37

Palveluohjaus

Asiakas- ja palveluohjauksella on merkittä-

vä rooli asiakkaan tarpeenmukaisen palvelukoko-

naisuuden rakentamisessa. Palveluohjauksen on

kyettävä ottamaan huomioon asiakkaan toiminta-

kyky, erityistarpeet, esteettömyys ja tuen monia-

laisuus.

LAPE-hankkeen aikana laadittiin keskitet-

ty maakunnallinen malli asiakas- ja palveluoh-

jaukseen. Mallin keskiössä on asiakasarvon tuot-

taminen. Yhtenä mallin toiminnan lähtökohtana

on monikanavaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että

asiakas voi päätyä palveluiden piiriin hyödyntäen

erilaisia, hänelle sopivia, kanavia. Malli rakentuu

sille ajatukselle, että aina ennen palveluun alka-

mista palvelun tarpeesta tehdään maakunnallises-

ti yhdenmukainen arvio. Palveluiden saavutetta-

vuus, saatavuus, yhdenvertaisuus, kustannusvai-

kuttavuus ovat niitä tekijöitä, jotka pyritään otta-

maan huomioon mallin mukaan toimittaessa.

Prosessin aikana asiakkuuksista kerätään

jatkuvasti tietoa. Tiedon keruulla pyritään välttä-

mään esim. pyöröovi-ilmiö, jossa samat asiakkaat

palaavat uudestaan palvelutarpeen arvioon saa-

matta tarvitsemaansa tukea. Toimintatavan avul-

la pyritään myös tunnistaman ne asiakkaat joiden

kohdalla on ennustettavissa myöhempi mahdolli-

nen raskaampien palveluiden tarve. Tavoitteena

on, että suuri osa asiakkaista saa tuen vaiheista

yksi ja kaksi (ks. sivu 38) Malli on rakennettu

siten että itsepalvelukokonaisuudesta löytyy tu-

kimuotoja joista asukas / asiakas voi koota omal-

le palvelutarjottimelleen sähköisiä työkaluja hyö-

Tiivistelmä Hallituksen kärkihankkeen linjauksen

mukaisesti Kanta-Hämeessä on kehitetty

avun oikea-aikaisuutta ja palveluiden pai-

nopisteen siirtämistä erityispalveluista pe-

ruspalveluihin. Juuri oikea tuki oikeaan ai-

kaan antaa lapselle, nuorelle ja perheelle

nopeammin oman elämän hallinnan tun-

teen. Pitkä jonotusaika ja väärin kohdenne-

tut palvelut mutkistavat ja pitkittävät han-

kalia tilanteita. Perheiden arki voi muuttua

kaaokseksi, jonka selvittäminen voi viedä

lapsen näkökulmasta kohtuuttoman kauan.

Jotta näin ei pääsisi jatkossa enää

käymään, Kanta-Hämeessä on tavoitteena

panostaa nopeisiin, helposti saatavilla ole-

viin ja kaikille avoimiin palveluihin. LAPE-

hankekaudella on kehitetty palveluohjaus-

ta, matalan kynnyksen palveluita ja konsul-

taatiokäytäntöjä erikoissairaanhoidon ja

peruspalveluiden kanssa. Kanta-Häme on

mukana myös jatkossa kolmen maakunnan

yhteisen Osaamis- ja tukikeskuksen (OT-

keskus) perustamisessa erityisen vaativaa

tukea tarvitseville.

Jotkin kehitetyistä malleista, kuten

maakunnallinen palveluohjaus, vaatii maa-

kunnallisia rakenteita. Kuitenkin Osaamis–

ja tukikeskus on tulossa valtakunnallisesta

sote-päätöksestä huolimatta. Myös konsul-

taatiokäytännöt ovat jo nyt toiminnassa ja

matalan kynnyksen palveluihin panostami-

nen kannattaa aina.

38

2. v

aih

e Y

hte

ise

t

ne

uvo

nta

- ja

o

hja

usp

alve

-lu

t P

uh

elin

pal

velu

N

ettip

alve

lut

Fyys

iset

pis

teet

Tu

ettu

Om

a ap

u

1. v

aih

e IT

SEP

ALV

ELU

It

sep

alve

lun

a te

htä

vän

tie-

do

n-

han

kin

nan

la

aja-

alai

nen

o

rgan

iso

imi-

nen

, tu

ott

ami-

nen

ja y

lläp

i-tä

min

en

Ikäi

hm

iset

Mo

nia

lain

en a

rvio

inti

SO

TE-

asia

kas-

su

un

nit

elm

an

koo

rdin

oin

ti

PALV

ELU

T

Palvelutarve päättyy

Työ

ikäi

set

Lap

set,

nu

ore

t ja

per

hee

t

Erit

yisa

sian

tun

-ti

joid

en

ko

nsu

lto

imin

en

Asi

akas

suu

nn

itel

man

laati

min

en

3. v

aih

e H

oid

on

- ja

pal

velu

tarp

ee

n

arvi

oin

ti

Ku

nki

n a

siak

asse

gme

nti

n

pro

sess

in v

aati

ma

tap

a

Mu

ut

kuin

m

aaku

nta

-o

rgan

isaa

tio

n

toim

ijat

Pal

velu

n t

ote

utu

min

en e

i ed

elly

tä s

itä,

ett

ä ka

ikki

vai

he

et

käyd

ään

läp

i ku

van

mu

kais

essa

järj

esty

kses

sä

1.,

2. j

a 3

. vai

he

men

evät

lim

ittäi

n

Joid

enki

n a

siak

asry

hm

ien

ko

hd

alla

er

ityi

spal

velu

iden

ed

ust

us

arvi

oin

-n

issa

au

tom

aatti

sesti

mu

kan

a

Ku

va:

Om

a H

äme

Asia

kas– ja p

alv

elu

ohja

uksen m

alli

omahame.fi/lape 39

Matalan kynnyksen palvelut

Matalan kynnyksen palveluiden kattavuus

ja saatavuus on tärkeää ennaltaehkäisyssä. LAPE

-hankekaudella Kanta-Hämeessä mm. erilaiset

järjestöt kehittivät matalan kynnyksen toimin-

taansa. Tavoitteena matalan kynnyksen palve-

luissa on löytää mielekästä vapaa-ajan toimintaa

jokaiselle lapselle, tukea vanhemmuutta ja tarttua

ongelmiin ennen kuin ne kasautuvat.

Hämeenlinnan seudun 4H esimerkiksi jär-

jesti hankekaudella osallistavaa kerhotoimintaa,

jossa 11 kokeillusta kerhotoiminnan muodosta

2—3 toimivinta otetaan osaksi yhdistyksen tuot-

tamia palveluita. Kerhotoimintaa järjestettiin

mm. erityisesti maahanmuuttajataustaisia lapsia

ajatellen. (Seulamo 2018.)

Etelä-Hämeen Marttojen toimintaan kuu-

luivat mm. yhteistyössä Riihimäen neuvolan

kanssa järjestettävät kotikäynnit, joilla ratkottiin

lapsen ruokailuun liittyviä ongelmia. Neuvolater-

veydenhoitaja tarjosi valitsemilleen asiakasper-

heille kotitalousasiantuntijan kotikäyntiä. Käyn-

tejä tehtiin samaan perheeseen neljä, joista en-

simmäisellä kartoitettiin haasteet ja seuraavilla

etsittiin ratkaisuja yhdessä perheen kanssa. Ko-

kemukset kotikäynneistä ja Marttojen ja neuvo-

lan yhteistyöstä ovat olleet hyviä. Malli on laa-

jennettavissa myös muualle. (Pehkonen 2018.)

Kuntien kanssa yhteistyötä teki myös MLL

Hämeen piiri, joka kouluttaa ja tarjoaa vanhem-

muutta vahvistavaa pienryhmätoimintaa, joka

perustuu mentalisaatioteoriaan (lisää sivulla 46).

Tärkeä havainto järjestöille oli verkostoi-

tumisen merkitys. Verkostoituminen muiden jär-

jestöjen ja kuntien kanssa auttoi kehittämään uu-

denlaista toimintaa ja markkinoimaan palveluita

paremmin. Kuntien ja järjestöjen yhteistyö on

molempien etu, asukkaista puhumattakaan.

Hyviä kokemuksia kertyi myös matalan

kynnyksen eroneuvonnasta. Hankkeen aikana

Hämeenlinnan kaupunki, Kanta-Hämeen perhe-

työ ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta tuotti-

vat yhdessä eronneille tai eroa harkitseville tar-

koitettua eron ensiapupiste -palvelua (ks. sivu

40). Eron ensiapupisteen toimintamalli on siirret-

tävissä myös muihin kuntiin.

dyntäen tuen tarpeeseen vastaavan kokonaisuu-

den. Huomion arvioista on se, että sähköiset pal-

velut ovat vaihtoehtoisena palvelumuotona, eivät

edellytyksenä.

Tässä vaiheessa Kanta-Hämeen sähköisen

asioinnin kokonaisuus on vielä työn alla eikä se

pysty käytännössä vastaamaan kohtien 1 ja 2 läh-

tökohtiin. Mallin lähtökohta on se, että asuk-

kaan / asiakkaan palvelutarjotin voi rakentua

niin julkisten organisaatioiden kuin 3. sektorin

tai seurakuntien palveluista. Vaiheessa kaksi

asukkaalla on mahdollisuus keskustella joko kas-

votusten palveluohjaajan kanssa tai hän voi hyö-

dyntää esim. chat-palvelua tai puhelinta. Varsi-

naiseen palvelutarpeen arvioon (vaihe kolme)

edetään silloin kun vaiheet yksi ja kaksi eivät

vastaa asukkaan /asiakkaan tuen tarpeeseen. Sil-

loin kun asiakas käyttää useita SOTE-palveluja

hänelle nimetään omatyöntekijä, joka yhteistyös-

sä asiakkaan kanssa muodostaa palveluista järke-

vän tuen tarpeeseen vastaavan kokonaisuuden.

40

Mistä oli kyse?

Matalan kynnyksen apua eroon ”kävele sisään” -

periaatteella

Mitä tehtiin?

Ammattilaisten ja vapaaehtoisten avoin vastaanotto

kerran viikossa, eroon liittyvää ohjausta ja neuvontaa,

vertaistukea, ohjausta sähköisiin palveluihin

Kuka teki?

Monitoimijainen toteutus: Hämeenlinnan kaupunki,

Kanta-Hämeen perhetyö ry, Hämeenlinna-Vanajan

seurakunta, LAPE-hanke Tukimateriaaleja

www.apuaeroon.fi -sivusto

Kooste saatavilla olevista eropal-

veluista

Vanhemmuussuunnitelma

Käytäntöä

Päivystys tiistaisin klo 11–13

Paikkana keväällä 2018 Hämeenlinnan pääkirjas-

to ja syksyllä kauppakeskus Goodman

Työntekijät Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-

Hämeen perhetyö ry:n lapsi- ja perhepalveluiden

ammattilaisia ja vertaisvapaaehtoisia

Mahdollisuus varata aika erotyöntekijälle

Ohjaus myös apuaeroon.fi-sivuston chattiin

Opastus myös Ero lapsiperheessä -iltoihin, joita

on järjestetty erikseen jo ennen ensiapupistettä

Järjestäjänä Kanta-Hämeen perhetyö ry

Maksuton tilaisuus, maksuton lastenhoito

”Oletko eroamassa tai jo eronnut van-

hempi? Mietityttävätkö lapsiin liitty-

vät asiat erossa? Haluatko tietoa

eroon liittyvistä palveluista ja keskus-

telutukea perheesi tilanteeseen?”

– Eron ensiapupisteen mainoksesta

Hyvää ja huonoa

Monitoimijainen yhteistyö kunnan

ja kolmannen sektorin kesken

Matalan kynnyksen palvelu, mah-

dollisuus anonyymiin asiointiin

ilman asiakkuutta

Asiakkaita niukasti

Pisteen työntekijöiden työaika ja

avuntarvitsijoiden aikataulut eivät

välttämättä kohtaa

Eron ensiapupiste

omahame.fi/lape 41

Kanta-Hämeessä on mallinnettu ja toteute-

taan nuorisopsykiatrian konsultaatiomallia, jonka

tavoitteena ovat:

Jakaa tietoa puolin ja toisin eri työryhmien toimintatavoista

Tarjota erikoissairaanhoidon osaamista ja asiantuntijuutta käyttöön kysymyksissä, joita työryhmissä nousi esille

Luoda yhtenäisempää palvelukokonaisuutta ja uudenlaisia asiakaslähtöisiä toimintamal-leja

Yhteisten toimintamallien luominen ja ke-hittäminen

Yhteisten arvojen ja käytäntöjen juurrutta-

minen

Yhteistyön parantaminen

Nuorten psyykkisen pahoinvoinnin ennal-taehkäisykeinojen ja varhaisen tuen keino-jen vahvistaminen

Oikea-aikaisen nuorisopsykiatrisen hoitoar-vion järjestäminen

Toiminta on kuvattu alla olevassa kaa-

viokuvassa. Malli on levitettävissä myös esimer-

kiksi lastenpsykiatriaan.

Lähde: Henriikka Lindén ja Satu Raatikainen

Konsultaatio

Kuva: Satu Raatikainen / LAPE Oma Häme

42

Kuva: Nanna Miettunen / Pikassos

ERIT

YIST

ASO

ER

ITYI

STA

SO

Kan

ta-H

äme

P

irka

nm

aa

Etel

ä-Po

hja

nm

aa

PER

HE-

KES

KUS

PER

HE-

KES

KUS

PER

HE-

KES

KUS

PER

HE-

KES

KUS

PER

HE-

KES

KUS

PER

HE-

KES

KUS

PER

HE-

KES

KUS

PER

HE-

KES

KUS

PER

HE-

KES

KUS

Osa

amis

- ja

tu

kike

sku

s -

Ydin

yksi

kkö

: jo

hto

+ k

oo

rdin

aatt

ori

t -

Vaa

tiva

n o

saam

isen

asi

antu

nti

jave

rko

sto

t -

Kiin

teät

OT-

yksi

köt/

työ

ryh

mät

/tiim

it

Asiakastyö

ERIT

YIST

ASO

Last

en

, nu

ort

en

ja p

erh

eid

en

osa

amis

- ja

tu

kike

sku

s

Kai

kkia

alu

eita

ja p

alve

luta

soja

ed

ust

ava

oh

jau

sryh

mä

omahame.fi/lape 43

Kaikkein vaativinta erityisosaamista edel-

lyttäviä sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen in-

tegroivia palveluja tarvitsee vain pieni osa lap-

sista, nuorista ja heidän perheistään, mutta nä-

mä palvelut muodostavat suuren osan palvelu-

jen tuottamisen kokonaiskustannuksista.

Osaamis- ja tukikeskusten eli OT-

keskusten perustamisella halutaan varmistaa

monialainen tutkimusperustainen ja näyttöön

perustuva apu niille lapsille, nuorille ja perheille,

joiden ongelmat ovat suurimpia, harvinaisimpia

ja kompleksisimpia.

OT-keskusalueet muodostetaan tulevien

yhteistyöalueiden mukaisesti (entiset erva- eli

erityisvastuualueet). TAYSin (Tampereen yli-

opistollinen keskussairaala) yhteyteen muodos-

tuvaan OT-keskusalueeseen kuuluvat Pirkan-

maan lisäksi Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

Alueet ovat monessa suhteessa hyvin erilaisia ja

OT-keskusten isona haasteena onkin turvata

vaativamman tason palveluiden ulottuminen

tasapuolisesti kaikkien maakuntien asukkaiden

ja työntekijöiden käyttöön.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden

Osaamis- ja tukikeskus tuottaa sosiaalihuollon

ja terveydenhuollon palveluja, sekä erityisesti

näiden osaamista yhdistäviä palveluja sekä nii-

hin liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Lisäksi OT-keskus tekee yhteistyötä sivistyspal-

veluiden, erityisesti vaativan erityisen tuen

VIP-verkostojen kanssa.

OT-keskus palvelee sekä asiakkaita että

perus- ja erityistason työntekijöitä. Se etsii vas-

tauksia erityisesti niihin ongelmiin ja palvelu-

tarpeisiin, joihin ei olemassa olevalla palvelujär-

jestelmällä pystytä vastaamaan. OT-keskus pyr-

kii ottamaan haltuun uusia tilanteita ja ilmiöitä

luomalla toimintamalleja yhdistäen eri alojen

erityisosaamista ja uusinta tutkimustietoa sekä

vahvistamaan tutkimusperustaista osaamista.

OT-keskuksen valmistelutyö jatkuu valta-

kunnallisesti ja Kanta-Hämeessä huolimatta

sote-uudistuksen toteutumisesta.

Viereisellä sivulla on esitetty Tampereen

OT-keskuksen organisoitumisrakenne.

Lisätietoa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-

kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-

perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-/erityis-

ja -vaat ivan-tason-pa lvelut/osaamis - ja -

tukikeskukset-ot-

Lähde: Nanna Miettunen, Seija Junno, Satu Raa-

tikainen

Osaamis- ja tukikeskus

ASKEL 6

OSAAMINEN

LAPSI-

YSTÄVÄLLI-

SYYDEN

TUEKSI

45

Tiivistelmä

Lasten, nuorten ja perheiden parissa työs-

kentelevien osaaminen on avainasemassa niin

asiakkaiden kuin työntekijöiden itsensä kannalta.

Toimintaympäristöjen muuttuminen — erityi-

sesti työskentely perhekeskusverkostoissa —

vaatii osaamisen jatkuvaa rikastamista. Uudet

yhteistyökäytännöt, menetelmät ja sähköiset työ-

kalut edellyttävät elinikäistä oppimista arvok-

kaan perusosaamisen rinnalle. Osaamisen päivit-

täminen on yhtä lailla asiakkaan, työntekijän ja

koko työyhteisön etu.

Monialaiseen yhteistyöhön opetteleminen

ei ainoastaan rikasta osaamista, se saa myös osaa-

misen virtaamaan. Yhdessä tekeminen yli

sektori- ja aluerajojen levittää hyviä käytäntöjä,

laajentaa näkökulmaa ja luo uutta osaamista.

Näin koko perhekeskusverkosto saa täyden hyö-

dyn lapsiperheiden parissa toimivien ammatti-

laisten osaamisesta. Hämeenlinnan kaupungin

työstämä monialaisen yhteistyön malli löytyy

sivulta 46.

Osaamisen rikastaminen ja virtaaminen

vaatii esimiehiltä mahdollistavaa johtamista.

Osaamisen kehittäminen antaa työntekijöille

mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja

näin antaa eväitä parantaa myös työn merkityk-

sellisyyttä ja innostavuutta.

Osaamisen rikastaminen, virtaaminen,

mahdollistava johtaminen ja työinnostus muo-

dostavat henkilöstöjohtamisen kivijalat maakun-

nassa, jos uudistus toteutuu (ks. kuva sivulla 30).

Lasten, nuorten ja perheiden parissa

työskentelevien osaaminen on avainasemas-

sa niin asiakkaiden kuin työntekijöiden it-

sensä kannalta. Muuttuvat toimintaympä-

ristöt vaativat osaamisen jatkuvaa rikasta-

mista ja levittämistä yli sektorirajojen.

Kanta-Hämeessä on kartoitettu lapsi-

ja perhepalvelujen käyttämiä työmenetel-

miä. Toimiva lapsi & perhe -menetelmistä

toivotaan asiakastyötä yhdistävää mallia

koko maakuntaan. Myös lastensuojelun sys-

teeminen malli on tulossa käyttöön koko

Kanta-Hämeessä. MLL:n mentalisaatiomalli

ja Luo luottamusta -valmennus ovat käytös-

sä osassa Kanta-Hämeen kunnista. Perhe-

keskuksen perusta ja koko perheen huomioi-

va työskentelytapa kiteytyy monialaiseen

työskentelyyn, jota on kehitetty LAPE-

hankkeen aikana ja sanoitettu erityisesti

Hämeenlinnan kaupungin toimesta.

Asiakastyön menetelmien tulee olla

lapsi- ja perhelähtöisiä. Menetelmien tulee

olla myös asiakastilanteeseen sopivia ja am-

mattilaisten mielestä käyttökelpoisia. Jotta

asiakastyöskentely on laadukasta ja tasaver-

taista kaikkialla Kanta-Hämeessä, työmene-

telmien valinnassa ammattilaisen osaaminen

korostuu.

Jatkossa johdon ja työntekijöiden tu-

lee seurata työmenetelmien käyttöä, niiden

vaikuttavuutta ja ajanmukaisuutta. Uusien

työntekijöiden kouluttaminen yhteisesti so-

vittujen työmenetelmien käyttöön tulee olla

jatkossakin systemaattista.

Osaamisen rikastaminen ja virtaaminen

46

Laadukas monialainen yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden asioissa

Avoin, arvostava ja luottamuksellinen

yhteistyö perheen kanssa

Liitymme kumppaniksi

Asetamme selkeät tavoitteet ja teemme

yhteisen suunnitelman

Asia tulee vireille

Työntekijällä on vastuu kohtaamisesta

ja huolen puheeksi ottamisesta

Palvelutarpeen arviointi

Keskitetty PTA= palvelutarpeen arvi-

ointi lapsiperheiden palveluissa

Kartoitamme yhdessä perheen kanssa

heidän tilannettaan ja tarvitsemaansa

tukea ja palveluita

Kutsumme mukaan tai pyydämme tieto-

ja lapsen ja perheen kanssa jo toimivilta

tahoilta

Yhteinen suunnitelma

Tehdyn arvioinnin pohjalta syntyy poh-

ja verkoston yhteiselle suunnitelmalle.

Pyrimme järjestämään PTA:sta siirto-

palaverin aina kun se on mahdollista.

Huolehdimmehan tiedon suunnitelmas-

ta työntekijöille, jotka eivät ole päässeet

yhteiseen tapaamiseen!

Asetamme työskentelyn tavoitteet

konkreettisina

Sovimme työnjaosta ja yhteydenpidosta

perheen ja eri palveluiden kesken

Sovimme omatyöntekijästä tai vastuu-

työntekijästä

Toimii perheen yhdyshenkilönä ja ver-

kostoa kokoavana työntekijänä

Monialainen työskentely

Noudatamme yhdessä tehtyä suunnitel-

maa, arvioimme työskentelyn etenemis-

tä jokaisella käynnillä

Reagoimme perheen muuttuneisiin ti-

lanteisiin nopeasti

Jokainen työntekijä huolehtii, että tar-

vittavat tiedot ovat perheen omatyönte-

kijällä

Huolehdimme riittävästä konsultaation

mahdollisuudesta: vältämme verkoston

jatkuvaa kasvattamista tai asiakkaiden

eteenpäin lähettämistä

Arvioimme vaikutuksia

Asiakkaiden kanssa arvioimme

tavoitteiden toteutumista ja työskente-

lyn edistymistä.

käytettyjä menetelmiä

koettua hyötyä; mistä huomaa, että on

edistytty

sitä mikä ei ole toiminut

kohtaamista ja kuulluksi tulemista

Työntekijät arvioivat prosessia, alun

huolia koskevasta edistymistä ja tavoit-

teiden toteutumista

Työskentelyn päättäminen

Päätämme työskentelyn yhdessä, kun

tavoitteet on riittävällä tavalla saavu-

tettu

Sovimme perheen kanssa, mitä eri ta-

hoille päättyneestä työskentelystä tie-

dotetaan

Annamme palautetta toisillemme: on-

nistumiset ja palaute siitä, mikä meni

mönkään

Lähde: Paasikoski-Junninen 2018

Monialainen työskentely

omahame.fi/lape 47

Mistä oli kyse?

TLP-menetelmien käyttöönoton

edistäminen

Mitä tehtiin?

Järjestettiin menetelmäkoulutus ja

kouluttajakoulutus, ohjausryhmän

perustaminen maakuntaan

Kuka teki?

LAPE-hanke järjesti, mukana kaikki

Kanta-Hämeen kunnat

Kaksiportainen

menetelmä

Lapset puheeksi -keskustelu:

Tarkoituksena kartoit-taa ja tukea lasta suo-jaavia tekijöitä yhdessä vanhempien ja muiden lapsille tärkeiden aikuis-ten kanssa

1–2 tapaamista

Kehitetty osaksi arjen työtä

Lapset puheeksi -neuvonpito:

Tarkoituksena räätälöi-dä toimiva kehitystä suojaava arki lapselle ja/tai perheelle

Toiminnallinen verkos-totyön menetelmä

Mitä teet on tärkeäm-pää kuin se, mitä puhut

“Mitä lupaat tehdä, että tämä lapsi pärjää ennen seuraavaa tapaamista… teitkö mitä lupasit”

Mikä TLP?

Toimiva lapsi & perhe -työskentely. Menetel-

minä Lapset puheeksi -keskustelu ja Lapset pu-

heeksi -neuvonpito.

Toimintakulttuurin muutos työskentelytavois-

sa. Olennaista miten pidetään lapsi ja hänen

voimavaransa keskiössä.

”Kääntää ajattelua” ja pakottaa toimimaan toi-

sella tavalla. Siirtää painopistettä varhaisem-

paan yhteistyöhön.

Käytännön levitystoimia

Hankkeen avulla on koulutettu 97 TLP -

menetelmäosaajaa ja 21 kouluttajaa. Kouluttajat kou-

luttavat omissa organisaatioissaan menetelmää eteen-

päin. Maakunnassa on 2018 vuoden lopussa yhteensä n.

400 TLP-menetelmäosaajaa.

Menetelmäkoulutuksen kesto 3 pv, alkanut, kouluttaja-

koulutus 6 pv.

Maakuntaan on muodostettu TLP-ohjausryhmä, joka

levittää, juurruttaa ja kehittää TLP-työtä maakunnassa.

TLP tulee osaksi HAMKin sosionomi- ja terveydenhoi-

tajakoulutuksia.

Menetelmän hyötyjä

Asiakkaan ääni tulee kuulluksi ja perhe ja lapsi saadaan uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa

Soveltuu jo olemassa olevaan työympäristöön, keskus-telut eivät työntekijöiden palautteen mukaan ole mis-tään pois, vaan säästävät työaikaa jatkossa

Taustalla tutkimusnäyttöä, vaikuttavuustutkimus tosin vielä kesken

Lisää arviointia Kasvun tuki -tietolähteestä: kasvuntu-ki.fi/tyomenetelmat/toimiva-lapsi-perhe-menetelmat-lapset-puheeksi-keskustelu/

Toimiva lapsi & perhe

48

Mentalisaatio tarkoittaa kykyä reflektoida

omia ja muiden ajatuksia ja tunteita. Mentalisaa-

tioperustaisessa työssä tavoitteena on vahvistaa

vanhemman mentalisaatiokykyä, eli käsitystä

omasta ja lapsen mielestä. Tavoitteena ei ole rat-

kaista suoraan tiettyjä ongelmia, vaan vahvistaa

vanhemman edellytyksiä selvitä ongelmatilan-

teista itse. Mentalisaatiokyky auttaa hallitsemaan

omia tunteita, eläytymään lapsen mieleen ja vas-

taamaan riittävän oikealla tavalla lapsen tunne-

viesteihin. (Larmo 2010.)

MLL Hämeen piiri kouluttaa ammattilaisia

mentalisaatioperustaiseen työotteeseen. Koulutus

on 7,5 opintopisteen laajuinen ja soveltuu sekä

arjen asiakastyöhön että mentalisaatioperustais-

ten perheryhmien ohjaamiseen. Ohjaajakoulutus

on suunnattu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan

ammattilaisille.

MLL:n mentalisaatiopohjainen perheryh-

mämalli on kehitetty Yalen yliopiston Parents

First -ohjelman pohjalta. Ryhmissä vauva- tai

taaperoikäisten lasten vanhemmat saavat vahvis-

tusta kykyihinsä tukea lapsen kasvua ja kehitys-

tä. Ryhmä ohjataan moniammatillisesti parityönä

siten, että ohjaajat edustavat eri sektoreita. Van-

hempainryhmämalli vahvistaa vauvaperheiden

psykososiaalista tukea ja sopii osaksi neuvolajär-

jestelmää. (Naukkarinen & Viertonen 2018.)

Perheryhmissä arvokasta on mentalisaa-

tioperustan lisäksi moniammatillinen parityös-

kentely. Ryhmätoiminnan juurruttamisen edelly-

tyksenä on löytää ratkaisuja ohjaajien työajan-

käyttöön ja kustannusten jakoon palvelun tuotta-

jien kesken. (Naukkarinen & Viertonen 2018.)

Mentalisaatioperustainen

työote

Lastensuojelun uudessa toimintamallissa

apu ja tuki ovat konkreettisia ja kohdistuvat koko

perheeseen. Kiinnostuksen kohteena on koko sys-

teemi, jossa lapsi elää.

Malli antaa perheelle mahdollisuuden olla

alusta alkaen palveluiden suunnittelussa mukana.

Tämä lisää sitoutumista tavoitteisiin ja luotta-

musta ammattilaisia kohtaan.

Asiakas itse on yksi systeemin keskeisin toi-

mija. Asiakas kohtaa pääsääntöisesti oman työnte-

kijänsä tai tutun työparin. Muu apu järjestyy hei-

dän kauttaan.

Jotta tuki olisi riittävän monipuolista, per-

heen kanssa kartoitetaan ja sovitaan, mihin lapsen

ja perheen palvelutahoon voidaan olla yhteydessä.

Asiakkaat voivat luottaa siihen, että esimerkiksi

koulusta tulee tarvittava tieto tiimiin siten, että

joko lapsen tai vanhempien työntekijä on sovitusti

yhteydessä kouluun. Näin keskustelu ja tiedonsiir-

to on avointa ja jatkuvaa.

Kanta-Hämeessä uusi toimintamalli on tu-

lossa käyttöön koko maakunnassa. Koulutukset

alkavat 2019 vuoden aikana ja niiden myötä uusi

toimintamalli tulee käyttöön asiakastyössä.

Lisätietoa: THL 2018

Systeeminen lastensuojelun

toimintamalli (SyTy)

omahame.fi/lape 49

Luo luottamusta - suojele lasta

Mikä on Luo luottamusta - suojele lasta?

THL on julkaissut oppaan ja verkkovalmennuk-

sen lapsen tuen ja avun saantia turvaavasta yh-

teistyöstä ja tietojenvaihdosta. Verkkokoulutus

valmentaa lasten ja perheiden kanssa työskente-

leviä asiantuntijoita ja ammattilaisia lapsen ja

perheen kohtaamiseen, tarpeista lähtevään työs-

kentelyyn, toimijoiden väliseen sujuvaan, kunni-

oittavaan yhteistyöhön, tiedonvaihtoon, päätök-

sentekoon ja johtamiseen.

Kuka teki?

Luo luottamusta – suojele lasta -opas ja verkko-

valmennus ovat osa Lapsi- ja perhepalveluiden

muutosohjelmaa (LAPE) ja kyseessä on THL.n

rakentama kokonaisuus.

Menetelmä?

Luo luottamusta – suojele lasta -valmennus ja

opas on tarkoitettu kaikille ammattilaisille, jotka

kohtaavat työssään lapsia, nuoria ja perheitä.

Pääsääntöisesti se on tarkoitettu kuntien ja maa-

kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluissa,

järjestöissä ja seurakunnissa toimiville työnteki-

jöille ja johtajille.

THL:n verkkokoulutuksessa on kuusi osiota, jot-

ka sisältävät muun muassa pohdintatehtäviä, vi-

deoita ja käytännön esimerkkejä. Laaja lakipaket-

ti auttaa avaamaan työn kannalta oleellisia oi-

keuksia ja velvollisuuksia.

Koulutuksen toteuttamisesta saa enemmän irti,

kun se käydään läpi osio kerrallaan monialaisissa

verkostoissa. Verkkokoulutus on avoin ja käyttä-

jille maksuton.

Käytännön levitystoimia?

Verkkovalmennusta on esitelty kahteen ottee-

seen LAPE-hankkeen ohjausryhmässä sekä ker-

rottu paikallisissa tapaamisissa.

Hyötyjä?

Oppaaseen on koottu monitoimijaisen yhteistyön

periaatteet sekä yhteistyötä ohjaavat lait ja muut

säädökset. Näitä sisältöjä voidaan syventää ja so-

veltaa käytännön työssä hyödyntämällä verkko-

koulutusta. Opas ja verkkovalmennus yhdessä

antavat hyviä välineitä yhteistyön ja tietojenvaih-

don kehittämiseen.

Lisätietoa: verkkokoulut.thl.fi/web/suojele-lasta

ASKEL 7

OPPEJA

MUISTA

MAAKUNNISTA

51

Ketjulähettitoiminta,

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan Ketjulähettitoiminta on

tarkoitettu kaikille terveyden- ja sosiaali-

huollon ammattilaisille, myös johdon

edustajille. Viiden päivän jakson aikana

työntekijät voivat päivittää omaa osaamis-

taan, tutustua eri organisaatioiden toimin-

takäytäntöihin, yhteistyökumppaneihin ja

vaihtaa ajatuksia oman organisaation toi-

mintakäytänteistä. Jakso antaa pohjaa

omalle kehittymiselle, yhteistyön kehitty-

miselle ja työyhteisön kehittämiselle.

Lisätietoa: www.epshp.fi/ketjulahetti

Tiivistelmä LAPE-hankekaudella lapsiperheiden palveluita kehi-

tettiin kaikissa Suomen 18 maakunnassa. Työtä ohja-

sivat yhteiset tavoitteet ja valtakunnalliset linjauk-

set, mutta käytännön ratkaisut maakunnissa ovat

erilaisia. Poimimme muiden maakuntien LAPE-

työstä toimivia malleja inspiraatioksi ja sellaisenaan

hyödynnettäviksi myös Kanta-Hämeeseen. LAPE-

hankkeissa on tehty paljon muutakin näiden poimin-

tojen lisäksi, mutta tässä julkaisussa olemme keskit-

tyneet erityisesti sellaisiin teemoihin ja kokonaisuuk-

siin, jotka Kanta-Hämeessä jäivät vähemmälle

huomiolle.

Osallistava viestintä,

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen Lupa auttaa! -hankkeessa

omaksuttiin alusta alkaen leikkisä, huomiota he-

rättävä viestintälinja. Viestinnän tyyli ja erilaiset

kampanjat kutsuvat osallisuuten ja toimintakul-

tuurin muutokseen huumorin kautta. Esimerkiksi

videoiden aktiivinen käyttö, ihmelaskuri, salaisten

agenttien ja skidiagenttien rekrytointi sekä jargo-

nin välttäminen ja LAPE-työstä kertominen ta-

vallisella kielellä ovat kopioimisen arvoisia taktii-

koita kehittämistyöhön. Lisätietoa: lupaauttaa.fi

52

Moniammatillinen neuvolatiimi, Helsinki

Kuva: Helsingin kaupunki

Tervetuloa! -tapaamiset,

PK-seutu

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja

huoltajien Tervetuloa!-tapaamiset on tarkoitettu

yksikössä aloittaville uusille –erityisesti juuri maa-

han muuttaneille -tai valmistavasta opetuksesta

yleisopetukseen siirtyville maahanmuuttajataustai-

sille opiskelijoille ja heidän huoltajilleen.

Tapaamiset toteuttavat opettaja ja mahdollisuuk-

sien mukaan työpari. Tulkkauksen tarve selvitetään.

Tapaamiset voi yhdistää yksikössä käytössä oleviin

pedagogisiin tapaamisiin.

Lähde ja lisätietoa: www.socca.fi/files/7662/

Tervetuloa_tapaamiset_posteri.pdf

Tervetuloa! -tapaaminen 1:

Joko ennen yksikössä aloittamista tai

mahdollisimman pian sen jälkeen.

Tutustuminen ja luottamuksen luominen,

yksikön käytänteiden esittely ja yhtey-

denpidosta sopiminen.

Tervetuloa! –tapaaminen 2:

Noin 1-3 kuukauden kuluttua ensimmäi-

sestä tapaamisesta

Katsaus lapsen/nuoren oppimiseen ja hy-

vinvointiin sekä yhteydenpidon sujuvuu-

den varmistaminen: ”Tuemme yhdessä

lapsen/nuoren oppimista ja hyvinvoin-

tia.”

LAPE Oma Hämeen mielestä tässä mallissa erityisen kiin-

nostavaa on:

Ylisektoriset onnistuneet asiakaskirjaamisen käy-

tännöt

Moniammatillinen yhteistyö

Ei pidetä salassa muilta ammattilaisilta vain var-

muuden vuoksi

omahame.fi/lape 53

Etelä-Savon nuoret vaikuttajat

Etelä-Savon nuoret vaikuttajat on osalli-

suusmalli, joka eroaa tavallisista edustuksellisista

osallisuusrakenteista. Etelä-Savon nuoret vaikut-

tajat on vaihtuva ryhmä, tapaamisiin on tervetul-

lut mukaan kuka tahansa nuori, eikä pysyvää jä-

senyyttä ole. Mukaan kutsutaan myös aikuisia

asiantuntijoita ja päättäjiä, joilla on vaikutusval-

taa nuorten asioihin.

Joka kuukausi järjestetään kokoontuminen

yhden teeman ympärille. Taustalla vaikuttaa ni-

metty ydinryhmä, joka päättää teemat ja kokoaa

vaikuttajatapaamiset. Kokoontumiset kiertävät

vuorotellen Etelä-Savon kunnissa. Vuonna 2018

teemoina on ollut mm. nuorten sote-palvelut,

kulttuuri, hyvinvointi ja maakuntastrategia.

Lähde ja lisätietoja: lapeetelasavo.com/

materiaalit/

6. Perhekeskuksen kohtaamispaikka

(huomioi lopussa oleva liite)

Kuka vastaa toiminnasta?

Kenelle perhekeskuksen kohtaamis-paikan toiminta on suunnattu?

Onko perhekeskuksen kohtaamispai-kan toiminta suunnitelmallista?

Kuka/ketkä laativat perhekeskuksen kohtaamispaikan suunnitelman?

Mitä perhekeskuksen kohtaamispai-kan toiminnan sisältö on?

Miten tiedotatte perhekeskuksen kohtaamispaikasta (mm. löytyykö perhekeskuksen kohtaamispaikan viikko-ohjelma nettisivuiltanne)?

MUUTA HUOMIOITAVAA

Perhekeskuskortti, Etelä-Pohjanmaa

Kansallisiin linjauksiin perustuva perhekeskuskortti on työkalu perhekeskustoimintamallin suunnitte-

luun, mallintamiseen, kehittämiseen ja arvioimiseen. Kortti löytyy osoiteesta: uusiep.fi/tutustu/

hankkeet/

54

TÄSTÄ

ETEENPÄIN

JOS SOTE-UUDISTUS TOTEUTUU

Perhekeskuksen organisaatio perustuu

maakunnan ja kuntien /kuntayhtymien yh-

teisjohtamiseen

Työmenetelmät ja -välineet yhdenmukaiste-

taan maakunnan työntekijöiden ja johdon

kanssa

LAPE-yhteistyö- ja valmisteluryhmä jatkaa

toimintaa vuoden 2019 ajan ja päätökset

tehdään maakunnan päätöksentekoelimessä

Sotella tai ilman

JOS SOTE-UUDISTUS KAATUU

Perhekeskuksen organisoituminen kunnissa

ja kuntayhtymissä jatkuu, sotesi-yhteisjohta-

mista ja kuntarajat ylittävää näkemystä tar-

vitaan!

Työmenetelmät ja -välineet yhdenmukaiste-

taan kaikkien kuntien työntekijöiden ja joh-

don kanssa.

LAPE-yhteistyö- ja valmisteluryhmä jatkaa

toimintaa vuoden 2019 ajan ja päätökset alis-

tetaan jokaisen kunnan päätöselimiin

TULI SOTE-UUDISTUSTA TAI EI

Kanta-Hämeessä toimii maakunnallinen LAPE-yhteistyöryhmä ja valmisteluryhmä, jotka muodosta-vat kokonaisuuden yhteisistä maakunnallisista lasten ja nuorten palveluista.

Strategiset teemat:

Lapsistrategia

Tiedollajohtaminen

Operatiiviset teemat:

Asiakas- ja palveluohjaus

Osaamis- ja tukikeskus ja VIP-verkosto

omahame.fi/lape 55

Mitä on opittu kehittämisestä?

Uuden tekeminen aloitetaan kuulemalla koko kentän ja asukkaiden tarvetta

Sitoutetaan oikeat ihmiset

Uudistaminen perustuu yhteisiin tavoitteisiin

Hyvä pohjatyö kantaa alusta loppuun saakka

Tekemiseen sitoutuminen vaatii yhteistä ide-ointia ja tavoitteiden luomista

Uudistaminen tapahtuu dialogissa yhteistyö-kumppanien kanssa

Arvostetaan kaikkien näkemystä ja osaamista

Kuullaan koko ajan toimintakentän tarvetta ja tekeminen muokkautuu sen mukaisesti kette-rästi

Tällä tavoin päästään yhteiseen tavoitteeseen

niin, että lopputulos tyydyttää kaikkia osapuolia.

Tee ainakin tämä

Rohkeasti mukaan monialaisiin verkostoihin!

Kehitä vanhemmuuden tukea. Muista, että

vanhempien voimavarat ovat avainasemassa

myös lasten hyvinvoinnissa.

Lähde mukaan, kun saat yhteistyöpyynnön.

Pyydä apua, kun olet asiantuntemuksesi ra-

joilla. Luota sekä omaasi että muiden am-

mattiosaamiseen.

Kuule lapsia ja nuoria arjessa, ei vain juhla-

puheissa. Muista kohtaamisen tunnusmer-

kistö työssäsi.

Perusta päätöksesi tietoon. Pidä päättäjänä

lapsen etu mielessäsi.

Päivitä osaamistasi avoimin mielin. Osallistu

koulutuksiin, opettele sähköisiä työkaluja,

ole valmis aidosti muuttamaan työtapojasi,

teit sitten asiakas- tai esimiestyötä.

Ota puheeksi.

Uskalla olla eri mieltä ja kehittää.

Vaali yhteistyöverkostoja yli sektori- ja alue-

rajojen. Verkostotyö tuo lisäarvoa enemmän

kuin se ottaa työaikaa.

Kompassi

Hyvinvointiympyrä

Toimiva lapsi & perhe -menetelmät

Systeeminen lastensuojelun toimintamalli

Lapsivaikutusten arviointi

Lapsibudjetointi

Erikoissairaanhoidon konsultaatiomallit

Etäneuvola

Erityispalveluiden jalkautuminen

Perhekeskuksen seuraavat askeleet

Kuntien/seutujen LAPE-ryhmien rooli

LAPE-akatemia

Miten LAPE-yhteistyöryhmä / valmistelu-työryhmä suhteutuu perhekeskusverkoston johtoryhmään

Yhteistyöalueen LAPE-näkökulma

Operatiiviset teemat: Strategiset teemat:

56

Kiitokset

Hämeen maakuntaliitto ky

Kanta-Hämeen kunnat ja kuntayhtymät:

Forssa, FSHKY, Hausjärvi, Hattula, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen,

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Kanta-Hämeen keskussairaala, Loppi, Riihimäki, Rii-

himäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Tammela, Ypäjä

LAPE-hankkeen yhteistyökumppanit:

4H Hämeenlinnan seutu, Etelä-Hämeen Martat ry, Hämeen Setlementti, Hämeen am-

mattikorkeakoulu, Kanta-Hämeen perhetyö ry, Mannerheimin lastensuojeluliiton Hä-

meen piiri, Pikassos Oy, SOS-lapsikylä, Tampereen yliopisto: SOC, Tavastia, koulutus-

kuntayhtymä

OKM, STM, THL

Maakunnan nuorisovaltuutetut, kantahämäläiset lapset, nuoret ja perheet

Jokainen, joka tekee töitä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi

ja moni muu, jota ei tässä listassa ole mainittu

omahame.fi/lape 57

Lähteet

Allardt, Erik (1976) Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY: Helsinki.

Heinonen, Olli-Pekka & Ikonen, Anna-Kaisa & Kaivosoja, Matti & Reina, Timo (2017) Yhdyspinnat yh-

teiseksi mahdollisuudeksi - Selvitys lapsi- ja nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnois-

ta muuttuvassa toimintaympäristössä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 8/2017.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3904-2.

Kekkonen, Marjatta (2019) Kohtaamispaikka perhekeskuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jul-

kaisu sarjassa Tutkimuksesta tiiviisti 2/2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-262-8.

Larmo, Anneli (2010) Mentalisaatio - kyky pitää mieli mielessä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim

2010; 126(6): 616-22.

Mustonen, Päivi & Koski, Jaana (2018) Perhekeskustoimintamallin kehittäminen: Esimerkkinä Janakkalan

perhekeskus. Janakkalan kunnan raportti. https://www.janakkala.fi/wp-content/uploads/2019/01/

Perhekeskusraportti-19.12.2018.valmis.pdf.

Naukkarinen, Päivi & Viertonen, Marita (2018) Vahvuutta vanhemmuuteen ja lapsi mielessä pienryhmätoi-

minta: Loppuraportti. https://omahame.fi/wp-content/uploads/2018/11/MLL-osuus-Raportti-Lape-

Omah%C3%A4me.pdf.

Paasikoski-Junninen, Marika (2018) Laadukas monialainen yhteistyö Hämeenlinnassa. Diaesitys. https://

omahame.fi/wp-content/uploads/2019/02/Laadukas-monialainen-yhteisty%C3%B6-H%C3%

A4meenlinnassa.pptx.

Pehkonen, Arja (2018) Lape Oma Häme - Kanta-Hämeen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma hanke:

Loppuraportti. https://omahame.fi/wp-content/uploads/2018/11/Loppuraportti-VALMIS-

14.11.2018.pdf.

Seulamo, Pirjo (2018) Osallistava kerhotoiminta: loppuraportti. https://omahame.fi/wp-content/

uploads/2018/11/lape-4h-.pdf.

Stenvall, Elina (2018) Kanta-Häme - alustavia tuloksia. Diaesitys Kanta-Hämeen LAPE-hankkeen oh-

jausryhmässä 23.8.2018. https://omahame.fi/wp-content/uploads/2018/10/L%C3%A4ht%C3%

B6tilanneanalyysi_Kanta-hame_Stenvall.pdf.

THL (2018) Lastensuojelun systeeminen toimintamalli. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/

tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-/erityis-ja-vaativan-tason-

palvelut/lastensuojelun-kehittaminen/lastensuojelun-systeeminen-toimintamalli

THL (2018) OT-keskus. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-

perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-/erityis-ja-vaativan-tason-palvelut/osaamis-ja-tukikeskukset-ot

-