pääkaupunkiseudun lape yhteiskehittämispäivä …...pääkaupunkiseudun lape...
TRANSCRIPT
Pääkaupunkiseudun LapeYhteiskehittämispäivä
13.11.2017
MONITOIMIJAINENARVIOINTI
Hanna Tulensalo
Kehittämispäällikkö
Pelastakaa Lapset ry.
Mareena Heinonen
Asiantuntija
VOIKUKKIA-toiminta
Kasper – Kasvatus- japerheneuvonta ry
Mallinnus & tekijät
Puheenjohtajina kehittämispäällikkö Hanna Tulensalo ja lastenpsykiatrianprofessori Kirsti KumpulainenSihteereinä erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen jaerikoissosiaalityöntekijä Arja AhonenLisäksi mukana eri palveluissa toimivia ammattilaisia jakokemusasiantuntijoita
Mallinnus ladattavissa vapaasti Julkari.fi:Erityis- ja vaativan tason palvelujen työpajaprosessin raportit –osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. THL, Työpapereita26/2017, sivut 12-35
16.11.2017 2
Mihin arvioinnin kehittämisellä pyritään?
”Yksi arviointi, yksi suunnitelma”
• Kokonaisvaltainen tiedon rakentuminen tuen tarjoamisenperustaksi
• Lapsen ja perheen tuen tarpeiden varhainentunnistaminen
• Oikein mitoitetun ja ajoitetun tuen tarjoaminen• Asiakaslähtöisyys, osallisuuden toteutuminen• Eri tahojen yhteistyön sekä työn- ja vastuunjaon
selkiyttäminen• Yhtenäinen palvelusuunnitelma
16.11.2017 3
Jatkumollisuus arviointiprosessin laatuna
• Ihanteellista olisi, että arviointi jäsentyisiyhtenäiseksi, tarpeen mukaan täydentyväksi,jatkumolliseksi prosessiksi, jossa tieto siirtyy,täydentyy ja syvenee asiakkuuden edetessä
• Useiden eri palveluiden asiakas tai palvelustatoiseen siirtyvä asiakas olisi samanlaisellaarvioinnin ”kartalla” aina kun lapsen ja perheentilannetta arvioidaan
16.11.2017 4
Arvioinnin jatkumollisuus
16.11.2017 5
ASIAKKUUDENALKU
Tuen ja avuntarpeidenkartoittaminen
PALVELUIDEN JA TUENSUUNNITTELU
Tuen ja avun sekä eritoimijoiden yhteistoiminnansuunnittelu (asiakas/hoitosuunnitelma)
ASIAKKUUDENETENEMINEN
Tuen ja avunvaikutukset javaikuttavuus
Yhteinen arviointityöskentely tarvittavassa laajuudessalapsen, perheen ja eri toimijoiden kanssa
Missä tilanteissa/ympäristöissä?
Lasten ja perheiden näkökulmasta tavoitteena toteuttaaarviointia samalta pohjalta asiakkuuden eri vaiheissa:
• Perhekeskustoiminnassa ja erityispalveluiden toiminnassakun lapsen ja perheen avun ja tuen tarpeita on tarpeenselvittää yhteistyössä monen eri toimijan kanssa
• Lastensuojelun, terveydenhuollon tai muidenerityispalveluiden toiminnassa asiakkuuden eri vaiheissa,esim.Asiakas-/hoitosuunnitelman tekeminenHuostaanoton tarpeen arviointiAsiakkuuden tai hoitosuhteen päättäminen
16.11.2017 6
Monitoimijaista arviointia ohjaavia lakeja
• Arviointia ja monitoimijaista yhteistyötä määritteleeuseampi eri laki.
• Näihin sisältyy velvoitteita eri viranomaisten yhteistyölle jayhteistoiminnalle (esim. terveydenhuoltolaki (32 §),sosiaalihuoltolaki (31 §, 41 §), varhaiskasvatuslaki (9a §))
• Yhteistyötä, tietojen keskinäistä luovuttamista jasalassapitoa ohjaavia lakeja ja säännöksiä on kattavastikoottu Luo luottamusta –oppaaseen
• Luo luottamusta - opas ja verkkokoulutus sisältäähyödyllistä tietoa yhteistoiminnasta monitoimijaiseenarvioinnin näkökulmasta.
16.11.2017 7
Monitoimijainen arviointi– mallinnuksen esittely
1. Monitoimijaista arviointia ohjaavat periaatteet (miten?)• Lapsen oikeudet• Kokonaisvaltaisuus• Lapsikeskeisyys ja perhelähtöisyys• Suhdeperustaisuus ja dialogisuus• Tuen ja palveluiden vaikutusten arviointi
2. Arvioinnin sisällöllinen kokonaisuus ja kohteet (mitä?)• Lapsen ja perheen hyvinvoinnin kokonaisuus• Teemojen teoreettinen perustelu
16.11.2017 8
16.11.2017 9
Periaatteet - I Lapsen oikeudet
II Kokonaisvaltaisuus
16.11.2017 10
• Holistinen ihmisnäkemys, systeeminen ajattelu• Lapsen ja perheen hyvinvoinnin katsotaan muodostuvan eri osa-
alueista, joita tarkastellaan kokonaisuutena• Tavoitteena on, että lapsen ja perheen tilannetta arvioidaan riittävän
monipuolisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siten, ettei eripalveluissa käynnistyviä erillisiä arviointeja enää tarvita
• Mikäli tuen tarjoaminen edellyttää tiedon syventämistä jostakinlapsen tai perheen hyvinvoinnin osa-alueesta asiakkuuden edetessätai lapsen ja perheen tilanne muuttuu, kokonaisvaltaista arviointiatäydennetään tai syvennetään tältä osin
• Tavoitteena riittävän kokonaisvaltaisen ymmärrys oikeanlaisen tuenkohdentumiseksi, ylimitoitetun arvioinnin välttäminen
• Eri toimijoiden tasavertainen tiedollinen asema arvioinnissa
Lapsen oma tieto
Vanhempien jaläheisten tieto /tietoa lapsesta
Ammattilaistentieto
Tiedon rakentumisen osapuolet
16.11.2017 12
• Lapsi ja vanhemmatosana yhteistoiminnallistatiimiä, tarkastelun kohteenaelämäntilanne ja tarpeet -ei lapsi, eivätkä vanhemmat• Tiedon ja tarkastelunkeskiössä voivat ollalapsen, vanhemman ja kokoperheen tilanne
Elisabeth Fern 2014, mukaillen suom. Petrelius, Tulensalo, Jaakola & Hietamäki
Kokonaisvaltaisuus ja tiedon rakentuminen
• Lapsi aktiivisena toimijana tiedon tuottamisessa, sentulkinnassa ja ratkaisujen etsimisessä
• Lapsen oma tietokokemukset, ajatukset ja toiveetarvioinnin ohittamattomana ytimenä
• Lapsen kohtaaminen, tiedon kokoamista lapsesta jalapsen kanssa, tiedon reflektointi sekä tiedon yhteinentulkinta
• Arvioinnin tulee vahvistaa lapsen kokemustaturvallisuudesta, luottamuksesta ja kunnioituksesta
• Työmenetelmien ja esimerkiksi kokous- janeuvottelutilanteiden muotoilu lapsen huomioon ottaviksi
16.11.2017Esityksen nimi / Tekijä 13
III Lapsikeskeisyys ja perhelähtöisyys
Lapsikeskeisyys ja perhelähtöisyys
16.11.2017 14
IV Suhdeperustaisuus ja dialogisuus- Luottamus asiakkaita auttava yhteistoiminnan perustana
• Kun ammattilaisten ja asiakkaiden välisiä moniammatillisiakohtaamisia luonnehtivat luottamus ja selkeä rakenne,kokevat vanhemmat työskentelyn heitä auttavana.
• Tällaisesta eri ammattilaisten yhteistyöstä voi muodostualapselle ja perheelle kannatteleva ympäristö.
• Vanhemmat pitävät tärkeänä, että eri ammattilaiset ovatriittävästi yhteydessä keskenään ja koordinoivatyhteistoimintaansa.
• Luottamusta rakentaa ammattilaisten saavutettavuus,riittävä tiedottaminen, ammattilaisten kokeminen osaaviksi,empaattisiksi ja sitoutuneiksi.
16.11.2017 15
Widmark ym. (2013)
IV Suhdeperustaisuus ja dialogisuus
• Lähtökohtana ”myönteinen tunnistaminen”• ”Normaalin” tavoittelun sijaan arvostetaan
erilaisuutta, tunnistetaan voimavaroja jatoimintatavoissa keskitytään arjen yhteisöjentukemiseen
• Tavoitellaan ihmisen aitoa kokemusta omastaarjestaan ja asiakkaan kohtaamista heidänkokemistaan merkityksistä käsin
• Vasta aito tutustuminen johtaa ”oikeintunnistamiseen”
• Hienovaraisuus, mutta myös rehellisyys16.11.2017 16
V Tuen ja palveluiden vaikutusten arviointi
• Arvioinnin tulee sisältää asiakkaanelämäntilanteen ja tuen tarpeiden arvioinnin lisäksiaina myös palvelujen sekä niiden vaikutustenarviointia
• Asiakkuuden edetessä arvioinnissa on tärkeäätarkastella sitä, miten tarjottu tuki ja palvelut ovatvaikuttaneet ja ovatko lapsi ja perhe kokeneethyötyvänsä niistä
16.11.2017 17
Arvioinnin sisällöllinen kokonaisuusLAPSEN KOKEMAN ARJEN JA ELÄMÄNTILANTEENHAHMOTTAMINEN• lapsen käsitys itsestään, ihmissuhteista ja turvallisuudesta
sekä arjesta• erityisesti lapsen kanssa mutta myös yhdessä
YHDESSÄ• lapsen ja perheen sosiaalinen hyvinvointi• lapsen terveys, kasvu ja kehitys• vanhempana toimiminen ja vanhemman suhde lapseenà Oleellista tunnistaa ja yhdistää eri toimijoiden tieto
16.11.2017 18
Turvallisuusja
ihmissuhteet
MinäkuvaArki,
toimijuus jatoimintakyky
Vanhempanatoimiminen ja suhde lapseen
Lapsen terveys,kasvu ja kehitys
Sosiaalinenhyvinvointi:perhe jaympäristötekijät
A
L V
- Vanhemmuuden vahvuudet- Huolenpito- Turvallisuudesta huolehtiminen- Kyky tukea lapsen taitoja ja toimintaa- Kyky ymmärtää lapsen näkökulmaa- Tunnesuhteen laatu- Kyky asettaa asia mukaisia rajoja- Vanhemman toiminnan pysyvyys ja
ennustettavuus
Lapsen kokemus ihmissuhteista jaturvallisuudesta
Lapsen kokemus perheestä,päiväkodista/koulusta,
vapaa-ajasta,ystävistä
Lapsen käsitysitsestään
- Lapsen vahvuudet- Lapsen fyysinen terveys ja toimintakyky- Psyykkinen terveys- Sosiaaliset taidot/sosiaalinen toimintakyky- Iänmukainen taidollinen ja tiedollinen kehitys
- Lapsen läheisten terveys ja sosiaalinen toimintakyky- Toimeentulo- Asuminen ja asuinympäristö- Perheen historia- Sosiaalinen ympäristö, palvelut ja lapsen kehitysympäristöt- Päihteiden käyttö- Väkivalta
LAPSEN, VANHEMPIEN JAAMMATTILAISTEN TIETO ARVIOINNINKESKIÖSSÄ
VL
A
Esim. Petrelius ym. (2016)
LAPSEN KOKEMUSTIETO OSANAARVIOINTIA
Turvallisuusja
ihmissuhteet
MinäkuvaArki,
toimijuus jatoimintakyky
Lapsen kokemus ihmissuhteista jaturvallisuudesta
Lapsen käsitysitsestään
Lapsen kokemus perheestä,päiväkodista/koulusta,
vapaa-ajasta,ystävistä
Taustalla Fattore ym. (2009): lapsen hyvinvoinnin malli
LAPSEN JA PERHEEN HYVINVOINNINKOKONAISUUS
Lapsen terveys,kasvu ja kehitys
Vanhempanatoimiminen ja suhde lapseen
Sosiaalinen hyvinvointi: perheja ympäristötekijät
- Lapsen vahvuudet- Lapsen fyysinen terveys ja toimintakyky- Psyykkinen terveys- Sosiaaliset taidot/sosiaalinen toimintakyky- Iänmukainen taidollinen ja tiedollinen kehitys
- Vanhemmuuden vahvuudet- Huolenpito- Turvallisuudesta huolehtiminen- Kyky tukea lapsen taitoja ja toimintaa- Kyky ymmärtää lapsen näkökulmaa- Tunnesuhteen laatu- Kyky asettaa asia mukaisia rajoja- Vanhemman toiminnan pysyvyys ja
ennustettavuus
- Lapsen läheisten terveys- Toimeentulo- Asuminen ja asuinympäristö- Perheen historia- Sosiaalinen ympäristö (ml. verkosto ja
yhteisö)- Palvelut ja lapsen kehitysympäristöt- Päihteiden käyttö- Väkivalta